Työmaana maailma 4/2014

Page 1

TYÖMAANA MAAILMA

4/2014

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

LAKKO-OIKEUS PELOTTAA MOSAMBIKIN HALLITUSTA AY-LIIKE MUKANA EBOLA-KAMPPAILUSSA SAMBIAN TELEALAN VILLIT TYÖMARKKINAT

TYÖKAVERIMME MAAILMALLA Solidaarisuustyötä ruohonjuuritasolla.


Mia Madsen

JOULUKUU 2014 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Anna Berghäll Katri Blomster Laura Ventä Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Jukka Pääkkönen Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2014 Painos 10 000 kpl

Sambialainen teleinsinööri Terence Hara toivoo palkankorotusta ja parempia suojavarusteita.

Julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 fax 09 4789 2222 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi ISSN 1456-2030 Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton. Lehti postitetaan myös kaikille Kunnon työn lähettiläille.

Sisältö 4/2014 3 Pääkirjoitus: Se on vahvan tehtävä 4 Ajankohtaista 7

Anna Berghällin kolumni: Lasten velvollisuuksista

8

Mosambikin hallitus pelkää lakko-oikeutta

11

Joukkue palasi Filippiineiltä

12

Ebola – terveydellinen ja taloudellinen katastrofi

14

Sambiassa harva tuntee ay-oikeuksiaan

16

Uruguayn pieni paperijätti

18

Uudet lähettiläät valmiina toimimaan

20 Pirjo Laurila päätti antaa panoksensa vapaaehtoistyöhön 22

Rakennusliitto huolehtii heikoimpien asemasta

23 Tulossa


Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Se on vahvan tehtävä

B

rasilian suurin ammattijärjestö CUT teki pari vuotta sitten pää- CUT on tullut mukaan vahvistamaan oman kansainvälisen verkostonsa töksen aloittaa oma kehitysyhteistyöohjelmansa. Maineikas heikompia lenkkejä. SASKilta on usein kysytty, miksi suomalaiset ammattijärjestöt eivät keskusjärjestö ryhtyy tarjoamaan koulutusta ja kokemustaan avuksi maanosansa muille ammattijärjestöille. Se on tulossa mukaan suuntaa apuaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työntekijäryhmyös ay-liikkeen etelä-etelä-yhteistyöhön vahvistamaan veljesjärjestöjä. mille, järjestäytymättömille aloille ja epäviralliseen talouteen. NiidenVielä vuosituhannen vaihteessa CUT kuului itsekin avunsaajiin. Se hän luulisi olevan enemmän avun tarpeessa kuin asemansa jo jotenkin teki koko 1990-luvun aktiivisesti hankeyhteistyötä varsinkin pohjois- vakiinnuttaneiden, vahvempien ammattijärjestöjen. Vastaus on melko yksinkertainen: kaikkien turvaverkkojen ulkopuomaisten ja hollantilaisten ammattijärjestöjen kanssa. SASK osallistui yhteistyöhön tukemalla mm. CUT:n ja sen part- lella olevia, oikeuksistaan ja yhteistoiminnan voimasta tietämättömiä nereiden alulle panemaa palkansaajien tutkimuslaitosta DIEESEä sekä ihmisiä on jokseenkin mahdotonta auttaa kestävällä tavalla ulkopuotutkimusverkosto Observatorio Socialia, joka seuraa monikansallisten lelta, ilman viranomaisten tai järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan suuryhtiöiden toimintaa. Brasilian ammattiyhdistysliike halusi niiden myötävaikutusta. Siksi SASK ja suomalaiset ammattiliitot ovat valikoineet kumppaneikseen kokemusta ja osaamista jo avulla käyttöönsä luotettavaa faktatietoa, joka toisi hankkineita järjestöjä, jotka vahvistuessaan pystyvät sen vaatimuksille uskottavuutta neuvottelupöydässä ajamaan myös heikommin järjestäytyneiden työnja julkisuudessa. tekijäryhmien asiaa. Nyt DIEESE on Brasiliassa puolivirallisen tutkiTuorein tapaus on Filippiinit, jossa on alullaan yhmuslaitoksen asemassa, jonka ammatillista pätevyytteistyö ay-keskusjärjestö Sentron ja sen jäsenliittojen tä tai tietojen luotettavuutta ei kyseenalaista kukaan. kanssa. Sentro pyrkii kokoamaan maan hajanaisia ja Sen palkka- ja hintatilastoja sekä työelämän tutkivoimattomia liittoja yhteen antamatta järjestäytymusta käyttävät hyväkseen niin ammattijärjestöt kuin mistä vaikeuttavan lainsäädännön estää hankettaan. yritykset ja valtiovaltakin. Observatorio Social taas Se vaatii paitsi tietoa yhtenäisyyden voimasta myös tunnetaan myös kansainvälisesti Brasiliassa toimivia kekseliäisyyttä ja valmiutta etsiä uudenlaisia tapoja jättiyhtiöitä koskevista tutkimusraporteistaan. Ne puolustaa työntekijöiden oikeuksia. ovat opettaneet sekä Brasilian että muiden maiden Sentron perheeseen kuuluvassa postialan ammatammattiliitoille paljon siitä, miten monikansallisten tiliitossa pohditaan, miten puolustaa niitä tuhansia yhtiöiden siirtoihin kannattaa varautua ja yhtiöiden vuokra- ja pätkätyöläisiä, joilla maan postilaitos nyt kanssa toimia. teettää erorahapaketeilla ulos siivottujen vakinaisten CUT ja sen jäsenliitot saivat monenlaista tukea työt. Lain mukaan näillä uusilla työntekijöillä ei ole myös järjestökehitykseen sekä kampanjointiin Braoikeutta edes kuulua ammattiliittoon. Mutta niin silian työlainsäädännön ja sosiaaliturvan parantaJukka Pääkkönen vain liitto on onnistunut neuvottelemaan työehtomiseksi. Maan ammattiyhdistysliike on ollut vahva Viestintäpäällikkö sopimuksen, jossa ensimmäistä kertaa määritellään taustavoima siinä yhteiskunnallisessa liikkeessä, joka vähimmäisehtoja myös posteissa ahertaville vuokranosti valtaan presidentti Lulan ja tämän edustaman tasa-arvoajattelun. Nyt se pyrkii varmistamaan, että runsaan kymmenen ja keikkatyöläisille. Näin tehdessään postialan ammattiliitto tietysti pyrkii ehkäisemään vuoden aikana Brasiliassa alulle pantu tasa-arvokehitys voisi jatkua. Paine tuon kehityksen katkaisemiseen on vahva, ja se kumpuaa sekä oman järjestövoimansa hupenemista. Mutta samalla se toteuttaa amkotimaasta että kriisiytyneestä globaalista taloudesta. Brasiliassa tiede- mattiyhdistysliikkeen vanhaa, mutta tänä päivänä yhä tarpeellisempaa tään, että jos työntekijöiden oikeudet onnistutaan riisumaan ja sosiaa- toimintaperiaatetta: vahvan tehtävä on tukea heikkoa. TM liturva purkamaan naapurimaissa tai Atlantin takana, sama politiikka haastaa ammattiyhdistysliikkeen toimimaan entistä vahvemmin. Siksi TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

3


Tomi Westerholm

[ Ajankohtaista ]

Andy Hallin taistelu jatkuu

4

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

Tomi Westerholm

S

iirtotyöläisten huonoja työoloja Thaimaan mehutehtailla paljastanut Andy Hall sai lokakuun lopussa hyviä uutisia: ensimmäinen Natural Fruit -ananasmehutehtaan häntä vastaan nostama syyte ei pitänyt tutkinnassa tehtyjen virheiden vuoksi. Kyseessä oli kuitenkin vasta ensimmäisestä syytteestä vapautuminen. Syytteitä Hallia vastaan nostettu vielä kolme. Seuraava oikeudenkäynti alkoikin saman tien ja käsittelyt jatkuvat ainakin helmikuulle. Hallilta viety passi on kuitenkin palautettu hänelle, ja hän on vapaa matkustamaan kotiinsa Myanmariin jouluksi. Hallin oikeudenkäyntiä on vaikeuttanut avaintodistajan kokema uhkailu. Natural Fruitin entinen työntekijä, myanmarilainen Aung Kyi todisti työskennelleensä kuusi vuotta alle minimipalkan sekä ilman papereita. Kyi todisti myös lapsityövoiman käytöstä. Hän sai tappouhkauksia, joiden johdosta sekä Britannian että Suomen hallitukset pyysivät hänelle suojelua. Hallin taistelu mehutehtaiden työntekijöiden ihmisoikeuksien puolesta sai tärkeän tunnustuksen, kun YK:n ihmisoikeusraportoijat lähettivät Thaimaan hallitukselle selvityspyynnön Finnwatchin tutkimien ananastehtaiden Vita Food Factoryn ja Natural Fruitin työoloista. Thaimaan viranomaisilta pyydetään muun muassa selvitystä siitä, millaisiin toimenpiteisiin viranomaiset ovat ryhtyneet tehtaiden työoloihin sekä epäiltyyn ihmiskauppaan ja

Mielenilmauksessa vedottiin ihmisoikeuspuolustajien vainon lopettamisen puolesta.

pakkotyöhön puuttumiseksi. Ihmisoikeusraportoijat vaativat Thaimaalta myös laajempaa selvitystä siitä, millä tavalla maa varmistaa, että siirtotyöntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan thaimaalaisissa yrityksissä. Myös Euroopan unioni julkaisi marraskuussa tiedotteen, jossa se arvostelee Hallia vastaan aloitettuja oikeustoimia ja vaatii Thaimaata muuttamaan lakejaan. Jos Hall todetaan syylliseksi kunnianlouk-

kaukseen, hän voi saada jopa seitsemän vuotta vankeutta. Natural Fruit on nostanut Hallia vastaan myös kaksi siviilikannetta, joista tuomion tullen voisi koitua Hallille miljoonien eurojen vahingonkorvausvaatimukset. TM SASK seuraa Andy Hallin tapauksen etenemistä niin tässä lehdessä kuin nettisivuillaan. Andy Hallia voi seurata Twitterissä: @atomicalandy. Andyn blogi osoitteessa www.andyjhall.wordpress.com.


Yle/Nenäpäivä

Krista Siegfrids on kiitollinen saadessaan olla mukana Nenäpäivä-kampanjassa.

Krista Siegfrids: Lapsityön kohtaaminen rankka kokemus Laulaja Krista Siegfrids kävi keväällä tutustumassa SASKin Nenäpäivä-hankkeeseen Nepalissa. Hän vieraili lähellä pääkaupunki Katmandua sijaitsevalla Sudalin tiilitehdasalueella, jonne tulee talvisin tuhansia perheitä tekemään tiiliä. Myös lapset tekevät raskasta työtä terveydelle vaarallisissa oloissa. Siegfrids kuvaa kokemusta hurjaksi ja ristiriitaiseksi. – Tuntuu väärältä nähdä lasten tekevän samoja töitä kuin aikuisten, likaisina ja nuhaisina. SASKin Nenäpäivä-hankkeessa pyritään tukemaan perheitä, jotta heidän ansionsa riittäisivät elämiseen. Sitä kautta lapset voisivat käydä koulua, joita projektissa perustetaan tiilitehdasalueille. Bhaktapurissa sellainen jo on. Toisinaan haasteena on saada vanhemmat ymmärtämään koulunkäynnin tärkeys. Siegfrids tapasi 7-vuotiaan tytön, joka olisi halunnut kouluun, mutta vanhemmat pitivät työntekoa tärkeämpänä. – Koulun sijaan tyttö auttoi tiilenteossa, teki perheelle ruokaa, hoiti vauvaikäistä siskoaan ja kantoi vettä kanisterilla, joka tuntui aikuisestakin painavalta. Tuntui todella pahalta nähdä, miten raskaita hänen päivänsä olivat. TM Laura Ventä

Jussi-Pekka Rantanen kävi tutustumassa lapsityöntekijöiden arkeen Sudalin tiilitehdasalueella Nepalin pääkaupungin Katmandun liepeillä. Hänen tapaamansa 11-vuotias pikkupoika Nabin heräsi vanhempiensa kanssa aamuyön tunteina tekemään tiiliä savesta. – Kysyin, onko hänellä kavereita tehdasalueella. Nabin ihmetteli, miksi hänellä olisi kavereita, koska hän on tullut tänne tekemään työtä, ei leikkimään. Pojan kohtaaminen veti aika hiljaiseksi, Yleisradiossa toimittajana työskentelevä Rantanen muistelee. SASKin Nenäpäivä-hankkeen avulla Sudaliin on perustettu niin sanottu lapsityökoulu, jossa lapset saavat opiskella osan päivästä. Lisäksi he saavat puhdasta vettä, pääsevät hetkeksi pois paahtavasta auringosta ja saavat ikäistään seuraa. Rantasen mielestä työnantajat täytyy saada ymmärtämään, että työolojen parantaminen, terveydestä huolehtiminen, lapsityövoiman kitkeminen ja minimipalkkaus ovat lopulta kaikkien eduksi. Vuoden 2014 Nenäpäivä-keräys huipentui suoraan tv-lähetykseen, jonka aikana lahjoituksia tuli 3,35 miljoonaa euroa. Keräys on käynnissä vuoden loppuun. TM Laura Ventä

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

5

Yle/Nenäpäivä

J-P Rantanen: Nenäpäivän apu näkyy paikan päällä

J-P Rantanen huomasi, että lapsityön käyttö on Nepalissa syvään juurtunut tapa. Työnantajat täytyy saada katsomaan asiaa uudesta näkökulmasta, jotta siitä päästään eroon.


[ Ajankohtaista ] JAAKKO JASKARI

Työkaverimme maailmalla Australian ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö APHEDA syntyi sairaanhoitajaopiskelijan aloitteesta.

3

1 vuotta sitten nuori australialainen sairaanhoitajaopiskelija Helena McCue vieraili pakolaisleirillä Pakistanissa. Hän vaikuttui leirillä työskennelleiden norjalaisten työstä ja sai idean. Kun McCue palasi kotimaahansa, hän ehdotti ay-liikkeen oman solidaarisuusjärjestön perustamista. Näin sai alkunsa Union Aid APHEDA. – Siihen aikaan Australian ay-kenttä oli vahvasti jakautunut vasemmistoon ja oikeistoon, kertoo APHEDAn entinen puheenjohtaja Peter Jennings. – Berliinin muurin kaatumisen jälkeen jännite kuitenkin purkautui. Nuoret löydettävä Ensimmäisinä vuosinaan APHEDA tuki pakolaisyhteisöjä sodan repimässä Eritreassa sekä apartheid-hallinnon vastaista liikettä Etelä-Afrikassa. Nuoren järjestön asema va-

kiintui viimeistään, kun Nelson Mandela ylisti APHEDAn toimintaa työntekijöiden ja naisten oikeuksien parantamiseksi sekä HIV-valistuksen edistämiseksi. Yksi menestystarina löytyy myös Vietnamista, missä APHEDA teki yhteistyötä SASKin kanssa. – Kommunistihallinnon aikaan vietnamilaiset työntekijät olivat automaattisesti liiton jäseniä, Jennings kertoo. – Kun maa avautui markkinataloudelle, hallitus myi valtion omistamia tehtaita ja järjestäytymisaste romahti. APHEDA ja SASK tukivat Vietnamissa paikallista keskusjärjestöä, joka kasvoi riippumattomaksi, työläisten oikeuksia ajavaksi edunvalvojaksi. – Kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä nousi kahdesta miljoonasta yli kuuteen miljoonaan, iloitsee Jennings.

Radio tavoitti eteläafrikkalaiset Vietnamin lisäksi SASK ja APHEDA ovat tehneet yhteistyötä myös Etelä-Afrikassa, Laosissa, Pakistanissa, Indonesiassa, ja Kambodzhassa. Etelä-Afrikassa yhteistyö kantoi hedelmää, kun työntekijöiden oikeuksiin keskittynyt paikallisradio nousi tuen avulla maan suosituimmaksi radiokanavaksi. – Radio oli paras tapa saavuttaa laaja yleisö. Ohjelmat käsittelivät ajankohtaisia aiheita, kuten ihmisoikeuksia, lapsityötä, työsuojelua, perheväkivaltaa ja rokotuksia, Jennings kertoo. APHEDA juhlii tänä vuonna 30-vuotistaivaltaan. Pitkästä menneisyydestä huolimatta järjestössä katsotaan eteenpäin. – Nuorten aktivoiminen on elinehto solidaarisuustoiminnan jatkumiselle, Peter Jennings uskoo. TM

Jaakko Jaskari

Jaakko Jaskari

Solidaarinen verkosto SASK on osa kansainvälistä solidaarisuusjärjestöjen verkostoa. Näitä ammattiliittojen järjestöjä kutsutaan kehitysyhteistyöslangilla SSO:iksi – Solidarity Support Organisation. Vahva pohjoismainen ”perhe” muodostuu SASKista, Ruotsin LO-TCO Biståndsnämnetistä, Tanskan LO-FTF:stä ja Norjan LO:sta. Lähellä pohjoismaista ay-perinnettä on myös Hollanti ja sen solidaarisuusjärjestö FNV Mondiaal. Tänä vuonna 30-vuotista toimintaansa juhlii Australian APHEDA.

APHEDAn on löydettävä nuoret turvatakseen toiminnan jatkuvuuden, sanoo järjestön entinen puheenjohtaja Peter Jennings.

6

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014


[ Hyvä uutinen ]

[ Kolumni ]

Puhelinpalveluhanke menestys Intiassa Kymmenen vuotta sitten puhelinpalvelutoiminta oli Intiassa pieni työllistäjä: muutamat kymmenettuhannet ihmiset saivat toimeentulonsa vastaamalla puhelimeen eri puolilta maailmaa ulkoistetuissa puhelinpalvelukeskuksissa. Nyt ala työllistää Intiassa arviolta miljoona, välillisesti jopa kolme miljoonaa ihmistä, ja tehtävät ovat monimuotoistuneet: jopa lääkärien saneluja ja röntgenkuvien tulkintaa tehdään Intiasta koko englantia puhuvaan maailmaan. Puhelinpalvelualan ammattiliitto UNITES perustettiin 2006, kun ala oli vielä lapsenkengissään. Hanketta ovat tukeneet yksityisten palvelualojen kansainvälinen kattojärjestö UNI ja Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM. Nyt ollaan lähellä tavoitetta, että liitto, nykyiseltä nimeltään UNITES Professionals, saa oikeuden edustaa puhelinpalvelualan työntekijöitä koko Intiassa. Maanlaajuisesti tunnustetun neuvotteluaseman saamiseen tarvitaan liiton rekisteröiminen viidessä osavaltiossa, ja se on rekisteröity jo kuudessa. UNITESista maanlaajuinen liitto Tarve oman liiton perustamiselle oli suuri, koska yhtäkkiä työmarkkinoille tuli suurin joukoin korkeasti koulutettuja, oikeuksistaan tietämättömiä nuoria, joiden vaikeat työolosuhteet eivät kiinnostaneet ketään, kertoo SASKin Aasian-ohjelmasuunnittelija Seppo Karppinen. Aikaeron selättämiseksi puhelinpalvelutyötä tehdään pitkälti öisin. Yötyö houkuttelee piristeiden käyttöön ja on turvatonta naisille, joita suurin osa alan työntekijöistä on. – Seksuaalinen häirintä on yleistä, ja päihteet sekä suunnattomat tulospaineet aiheuttavat mielenterveysongelmia. Puhelinpalvelutyöntekijät ovat aivan yhtä epäedullisessa asemassa kuin monet perinteisempien alojen työntekijät Aasiassa, Karppinen sanoo. UNITES Professionals sai maanlaajuisen aseman marraskuun lopussa. Samalla toteutui kolme neljäsosaa SASKin ja PAMin hankkeen tavoitteista, jotka olivat alun alkaenkin kunnianhimoisia Intian kaltaisessa vaikeassa toimintaympäristössä, jossa byrokratia on hankalaa ja korruptio yleistä. TM

Lasten velvollisuuksista Kun käy erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa SASKin työstä ja kehittyvien maiden työoloista, yksi yleisimmistä yleisökommenteista on ”minäkin tein lapsena töitä vanhempien kaupassa /mansikanpoiminnassa /maatilalla eikä siinä ollut mitään pahaa”. Kommentti on aivan asiallinen. Ei ole mitään väärää siinä, että lapsi tai nuori kehitystasolleen sopivasti tekee välillä vähän töitä, ymmärtää rahan arvon ja saa työn kautta itsearvostusta ja oppii tulemaan toimeen omillaan – sitten aikuisena, kun on sen aika. Ongelmallista on, jos työnteko täysipäiväisenä haittaa lapsen koulunkäyntiä ja /tai luonteeltaan on sellaista, että lapsen kehitys vaarantuu. Tai oikeastaan tämä on vain yksi lapsityöhön liittyvistä ongelmista. Boliviasta kuului syksyllä kummia. Ensimmäisenä maana maailmassa se alensi lapsityön ikärajan 10 vuoteen. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan työnteon ikäraja on 15 vuotta, mutta tietyin varauksin ILO hyväksyy 14 vuotta köyhimmissä ja maatalousriippuvaisimmissa maissa. Latinalaisessa Amerikassa lapsityötä on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Työtä tekevien lasten määrä on 15 vuodessa vähentynyt 7,5 miljoonalla. Vastavirtaan menevän Bolivian päätös merkitsee, että valtaosa miljoonasta lapsityöläisestä tulee laillisen työvoiman piiriin, jolloin laki säätelee työtä ja suojelee lapsityöntekijöitä. Bolivian lapsityöläisillä on jopa oma ammattiliitto. Eikö tämä ole hyvä asia? Ei. Ensinnäkin Bolivian laki on siitä susi, että se hyväksyy lasten työnteon vain itsenäisinä ”yrittäjinä”. Työsopimusta he eivät saa solmia. Tämä takaa sen, että lasten työolot esimerkiksi maatiloilla tai katukaupustelijoina eivät ainakaan ole minkään sääntelyn piirissä. Toiseksi tähän kietoutuu myös lasten työntekoa koskeva laajempikin kysymys, jota eivät mitkään paremmatkaan lait poista. Lapsityövoimaa käytetään, jotta ei tarvitsisi maksaa aikuisille kunnollisia palkkoja ja kärsiä ikävistä tuloksentekoa häiritsevistä seikoista, kuten lakoista ja paremman työturvallisuuden vaatimuksista. Ehkä kohta ei tarvitse maksaa lapsillekaan ollenkaan palkkaa. Olisi houkuttelevaa todeta, että tällaiset lakimuutokset vain tuovat näkyviin sen, mikä on jo muutenkin olemassa yhteiskunnassa ja on oikein ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ihmiset, joita päätökset koskevat. Mutta lapsen kuuluu leikkiä ja käydä koulua, ei huolehtia perheen toimeentulosta. Aikuisen kuuluu perustaa ammattiliittoja, neuvotella palkoista ja suojella lapsia. TM Anna Berghäll

tiedottaja

Anna Berghäll TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

7


MARIANNE KUUSIPALO

Mosambikin hallitus pelkää lakko-oikeutta Mosambikissa julkisten alojen työntekijät saivat hiljattain oikeuden järjestäytyä. Ajatus lakko-oikeudesta on kuitenkin maan hallitukselle ylivoimainen peikko.

M

osambikin julkisten alojen työntekijät saivat kesäkuussa oikeuden järjestäytyä ammattiliittoihin. Vaikka laista neuvoteltiin peräti 13 vuotta, monet ammattiryhmät, kuten poliisit ja tuomarit, jäivät sen ulkopuolelle. Lakko-oikeutta ei ole herunut kenellekään. Uuden lain tultua voimaan Mosambikin julkisten alojen ammattiliiton SINAFPin asema edunvalvojana on kuitenkin virallisesti tunnustettu ja neuvottelut palkansaajien puolesta jatkuvat. SINAFPin pääsihteerillä Elizário Maússella on oma tulkintansa, miksi lakko-oikeus on hallituksen näkökulmasta ongelmallinen. – Valtio on maan suurin yksittäinen työnantaja. Hallitus pelkää, että tyytymättömyyttä on

niin paljon, että lakkoja olisi joka päivä, jos ne olisivat laillisia. SINAFP valmisteli lakia yhdessä hallituksen kanssa, mutta meitä ei edes kutsuttu paikalle, kun se hyväksyttiin. Nälkäiset poliisit elävät lahjuksilla Mosambikin pääkaupungissa Maputossa poliisit pysäyttelevät autoja ja jalankulkijoita vaatien rahaa milloin milläkin verukkeella. Korruptio raivostuttaa, kun sen kohteeksi joutuu. Francisco, 30-vuotias valtion rakennusta vartioiva poliisi, sanoo ymmärtävänsä lahjuksia vaativia kollegoitaan. – Olen onnekkaassa asemassa, sillä saan lämmittää lounastauolla omat evääni viraston keittiön mikroaaltouunissa. Katuja partioivat

kollegani eivät välttämättä syö mitään 24-tuntisen työvuoron aikana. Heillä on nälkä. Poliisin minimipalkka on 3 000 meticalia eli hieman alle 80 euroa kuussa. Pelkästään perheen ruoka kuukauden ajalta maksaa kaksi kertaa enemmän. – Poliisien surkean palkan takia motivaatio on nollassa, ja monista tulee suoranaisia varkaita. Korruptio on paitsi tulonhankintakeino myös tapa osoittaa mieltä, kertoo Francisco. Ammattiliitot ulkomaisen avun varassa Maria Josefina Massango työskentelee taide- ja viestintäalan korkeakoulussa draamaopettajana ja on palkkaa lukuun ottamatta tyytyväinen työnantajaansa. Varma toimeentulo ja lainajär-

8

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

Matti Koskinen, PRO

Eveliina Petälä, JHL

Hansikastilausta odotellessa Beluzi Bananasin työntekijät siirtelevät säilöntäaineilla käsiteltyjä banaaneja paljain käsin.

SASKin hallitus tapasi Maputon linja-autovarikon luottamusmiehiä ja työnantajan edustajia. Eveliina Petälä oikealla.


Kila

Kila Korruptiota esiintyy paitsi kaduilla myös sairaaloissa, kouluissa ja virastoissa.

jestelyt ovat valtiolla työskentelyn suurimpia valtteja. Massango kuuluu opettajien ammattiliittoon, muttei ole vakuuttunut sen toiminnan tehokkuudesta. – Osallistun joka vuosi Opettajien päivään, jossa kerrotaan työntekijöiden oikeuksista. Muulloin en kuule liitosta mitään enkä tiedä mitä he tekevät.

Ammattiliittojen toimintaa tunnetaan vähän, tai ne nähdään hallituspuolueen käsikassarana. Liitot luotiin sosialismin vuosina 1980-luvulla valtapuolue Frelimon keskuudessa, ja niiden on edelleen vaikea esiintyä poliittisesti riippumattomina. Puolueettomuuden takaamiseksi ammattiliittojen olisi rahoitettava toimintansa jäsen-

Mosambikin vaikutusvaltaisin liitto? Julkisten alojen työntekijät muodostavat Mosambikin suurimman työsopimussuhteessa työskentelevien palkansaajien ryhmän, joten julkisten alojen ammattiliitto SINAFP voisi olla maan suurin ja vaikutusvaltaisin liitto. Kesäkuun 2014 lain myötä sen asema tunnustettiin edunvalvojana ja neuvottelukumppanina. SINAFPin kehitykseen keskittyvä SASKin ja JHL:n hanke kaudelle 2015–2017 tukee liittoa, joka ajaa hallitusneuvotteluissa lakko-oikeutta. Samaan aikaan hankitaan lisää jäseniä, järjestetään peruskoulutusta ja tiedotetaan uudesta laista.

maksuilla. Jäsenhankinta on kuitenkin kansainvälisen työjärjestö ILOn edustajan Igor Felicen mukaan ollut ongelmallista, sillä ammattijärjestöihin ei luoteta. Jos ulkomaisia kumppaneita ei olisi, ei olisi ammattiliittotoimintaakaan. SASK ja muut solidaarisuusjärjestöt auttavat liittoja sekä rahallisesti että kouluttamalla työntekijöitä. Koulutusta tarvitaan erityisesti juridisissa kysymyksissä sekä työntekijöiden ongelmien perusteellisessa ymmärtämisessä. Kuullessaan uudesta laista Massango hymähtää: – Mitä hyötyä on ammattiliittoon kuulumisesta, jos lakkoilu on kielletty? Epäkohdista valittaminen vaikeaa Kaupungilla työskentelevä pysäköinninvalvoja Fátima Jeremias otti itse selvää ammattiliitoista. – Työnantajamme ei kertonut meille oikeuksistamme. Saimme kollegoitteni kanssa selville, että yksityisellä sektorilla työntekijät TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

9


Marianne Kuusipalo

järjestäytyvät liittoihin. Jeremias ei ollut kuullut puhuttavan uudesta laista tai SINAFPista aiemmin. Kaupunki työnantajana ei aina noudata sääntöjä. – Minua pyydetään usein tekemään ylitöitä. Saan niistä kuun lopussa yhteensä 300 meticalia (7, 8 euroa). Kuitenkin tiedän, että joka ylityötunnista kuuluisi maksaa korvaus erikseen. Muutama kollegani ei palannut äitiyslomalta, sillä heidän annettiin ymmärtää, ettei takaisin ole tulemista. Työntekijän kohtaamista epäkohdista valittaminen on ILOn Felicen mukaan käytännössä vaikeata. Mikäli työnantaja esimerkiksi vähentää sairauslomapäivät työntekijän palkasta laittomasti, täytyy palkansaajan tehdä siitä valitus pääkaupungissa sijaitsevassa virastossa. Matkaan taas kuluu lisää päiviä ilman palkkaa. TM Maria Josefina Massango kuuluu opettajien ammattiliittoon.

Työn tuloksen näkeminen palkitsee SASKin hallituksen jäsenet tutustuivat syyskuussa viikon ajan Mosambikin ja Etelä-Afrikan ay-liikkeeseen. EteläAfrikka ei varsinaisesti kuulu SASKin kohdemaihin, mutta monet kansainvälisten kattojärjestöjen aluetoimistot, jotka tuntevat hyvin eteläisen Afrikan haasteet, toimivat Johannesburgissa. Opintomatkan aikana jäsenet tutustuivat eri alojen liittoihin ja työpaikkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kv-järjestötoimitsija Eveliina Petälä kertoo, että työntekijöiden oikeuksia noudatettiin vaihtelevasti paikasta riippuen. – Banaaniplantaasilla näkyi selvästi, että on kyse alimman palkkaluokan työpaikasta. Vaikka banaanit oli käsitelty iholle haitallisella säilöntäaineella, työntekijät siirtelivät niitä ilman käsineitä. Toisaalta kunnallisen linja-autovarikon neuvottelusuhteet näyttivät olevan kunnossa ja palkkataso lähes kaksinkertainen lain mukaiseen minimiin verrattuna. Tapaamisissa kuunneltiin myös työntekijöitä. – Saadaksemme mahdollisimman todenmukaisen kuvan, osa meistä käveli muina miehinä työnantajan edustajien esitelmien aikana työntekijöiden luo ja tarkisti meille kerrotut faktat. Ammattiliitot vahvistumassa Mosambikissa työelämän haasteet ovat samanlaisia kuin Suomessa: pätkä- ja vuokratöitä, ulkoistamista ja alihankintaa.

10

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

Mosambikin työlainsäädäntö on monelta osin kunnossa ja kolmikanta olemassa. Ongelmana on lakien puutteellinen toteuttaminen ja valvonta, joka johtuu ammattiliittojen heikkoudesta. Petälä on seurannut Mosambikin julkisen alan neuvotteluoikeuksia koskevan lain valmistumista vuosia ja sanoo, että lain läpimeno tuntui palkitsevalta. – Tuntuu hyvältä nähdä sellaisen asia toteutuvan, jonka puolesta on kamppaillut vuosikausia. Laki on tärkeä virstanpylväs, vaikka lakko-oikeus vielä puuttuu. Nyt kun julkisten alojen ammattiliitto SINAFP on virallisesti tunnustettu, sen on helpompi hankkia jäseniä ja saada lisää painoarvoa. SINAFPilla on mahdollisuus tulla erittäin vahvaksi liitoksi, iloitsee Petälä. SASK, JHL,SINAFP ja julkisten alojen kansainvälinen liitto Public Services International (PSI) sopivat joulukuussa julkisen alan neuvotteluoikeuksia koskevan hankkeen jatkosta. Petälä kertoo, että SASKin monivuotisen työn tulokset, kuten naisten ja nuorten koulutus, alkavat näkyä eteläisessä Afrikassa. – Afrikassa ay-sukupolvi on vaihtumassa. Naiset ja nuoret ovat nousemassa johtoon. Esimerkiksi Namibiassa metalliliiton pääsihteeriksi valittiin nuori nainen. Se aiheutti kuhinaa, sillä toiset liitot toimivat vielä iäkkäiden miesten komennossa. Uusi läpinäkyvämpi ja demokraattisempi toimintakulttuuri on syntymässä. TM


Kunnon työ valtasi Twitterin

K

ansainvälistä kunnon työn päivää vietettiin jälleen 7. lokakuuta. SASK ja palkansaajien keskusjärjestöt kampanjoivat yhdessä ihmisarvoisen työn puolesta. Tänä vuonna kampanjointi keskittyi nettiin. Ihmisten toivottiin tekevän kunnon työn tekoja ja kertovan niistä muillekin sosiaalisessa mediassa – ja tietysti levittävän päivän sanomaa. Pirjo Laurila

Lisäksi ihmisiä ja organisaatioita haastettiin mukaan kehumaan ja kiittämään työkavereitaan Twitterissä. – Pyrimme lähestymään vakavaa aihetta vähän kevyemmin, koska harva haluaa lähteä mukaan kurjuuden lietsontaan. Ehkä teimme jotain oikein, sillä @Kunnontyo oli 7. lokakuuta Suomen neljänneksi tviitatuin aihe, SASKin kehitysviestinnän koordinaattori Katri Blomster iloitsee. Kunnon työn päivänä viestitään, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Silti maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, joiden kohdalla oikeus ei toteudu. – Kunnon työn kriteerit ovat kaikille samat, mutta eri maissa ollaan hyvin eri vaiheissa siinä, miten hyvin ne toteutuvat laeissa ja työehtoso-

SASK sosiaalisessa mediassa Seuraa SASKia Facebookissa www.facebook.com/sask.fi ja Twitterissä @SaskFi.

pimuksissa. Siksi yli 60 maassa kampanjoidaan vuosittain, Blomster tiivistää. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille. Ensi vuonna uudestaan! TM twitter.com/kunnontyo facebook.com/kunnontyo

Opintomatkalaiset palasivat Filippiineiltä – seuraava kohde Kolumbia Jukka Pääkkönen

Filippiinien työelämä ja yhteiskunta ryysyistä rikkauksiin. Näin voisi kuvata itsenäisyyspäivänä kotimaahan palanneiden SASKin opintomatkalaisten työntäyteistä matkaohjelmaa. Pääkaupungissa Manilassa ja sen ympäristössä suurimman osan kaksiviikkoisestaan viettänyt ryhmä sai kantapäätuntumaa niin rikkaiden kaupunginosaan Makatiin kuin kalasataman köyhälistön asuttamiin slummikortteleihin. Ryhmä kuuli ammattiyhdistyssisarien ja -veljien karuja tarinoita työelämän ja ay-toiminnan arjesta, mutta näki myös sinnikkään ja pelkäämättömän toiminnan tuloksia. Työpaikkavierailujen kohteisiin kuuluivat mm. postilaitos, koulu ja sairaala sekä paikallinen suuri tv-yhtiö ja kahden automerkin varaosatehtaat. Filippiinien kongressissa ryhmää isännöi itse Walden Bello, joka on paitsi maailmankuulu globalisaatiokriitikko, myös nykyistä Benigno Aquinon hallitusta tukevan pienen Akbayanpuolueen vetäjä ja kongressiedustaja. SASK lähettää opintomatkajoukkueen maailmalle myös ensi vuonna. Kohteena on ensimmäistä kertaa Kolumbia, jossa SASKilla

Kalatehtaan työläisiä, merimiehiä ja kalastajia edustavan ammattiliiton Marinon väki kävi ryhmäkuvaan suomalaisten vieraittensa kanssa kotikulmillaan Manilan kalasatamassa.

on useita pitkäaikaisia hankekumppaneita ja edelleen aktiivista hankeyhteistyötä. Lisätietoa matkan ajankohdasta ja ohjeita matkalle hakemiseen löytyy vuodenvaihteen jälkeen SASKin

nettisivuilta. Siellä on myös linkki Filippiineillä käyneen joukkueen matkakertomuksiin. TM www.sask.fi/uutiset-ja-tiedotteet TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

11


LAURA VENTÄ

Terveydellinen ja taloudellinen

katastrofi Ebola-virus romahdutti taudin koettelemien Länsi-Afrikan maiden terveydenhuollon ja talouden.

L

änsi-Afrikan maiden terveydenhuolto ei saa mairittelevia arvioita julkisen alan ammattiliittojen kansainväliseltä järjestöltä PSI:ltä. Järjestön mukaan kunnollinen terveydenhoito vaatii 41 koulutettua työntekijää 10 000 asukasta kohti. Guineassa heitä on kaksi ja Liberiassa kolme. Maat ovat Sierra Leonen ohella niitä, joissa verenvuotokuume ebolan leviäminen on riistäytynyt käsistä. Ebola-epidemia osoittaa, että kehittyvien maiden puutteelliset terveydenhuoltojärjestelmät aiheuttavat kriisitilanteessa suuria ongelmia. Epidemiat heikentävät taloudellisesti ennestäänkin hauraita maita kohtuuttomasti ja pääsevät leviämään myös naapurimaihin, ebolan tapauksessa jopa toisille mantereille.

Kansainvälinen yhteisö on viimein loppuvuodesta herännyt auttamaan ebola-viruksesta kärsiviä maita. Hätäapua todella tarvitaan, sillä tautiin on kuollut virallisten arvioiden mukaan noin 7 000 ihmistä, lähes kaikki Länsi-Afrikassa. Todellinen määrä voi olla huomattavasti suurempi. Vertailun vuoksi: kansainvälistä hysteriaa 2000-luvun alkupuolella levittäneeseen SARSvirukseen kuoli 800 ihmistä. Ay-liikkeeltä rakenteellista tukea Kriisiavulla ei kuitenkaan ratkaista hauraiden maiden rakenteellisia ongelmia. Siksi myös kansainvälinen ammattiyhdistysliike on ryhtynyt toimiin tukeakseen ebolan koettelemia maita.

Tehokkaat hoitokeinot puuttuvat Ebola on viruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume, joka johtaa usein kuolemaan. Nyt Länsi-Afrikassa leviävä virustyyppi tappaa yli puolet sairastuneista. Ebolan oireita ovat korkea kuume, voimattomuus, kivut, oksentelu ja ripuli sekä sisäelinvauriot ja verenvuoto. Tauti tarttuu ruumiinnesteiden välityksellä. Virukseen ei ole vielä saatavilla tutkitusti tehoavaa hoitoa tai rokotetta. Rokotteita on kuitenkin kehitteillä, ja niistä on testeissä saatu lupaavia tuloksia.

12

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

Julkisen alan kansainvälisen ay-järjestön PSI:n päällimmäinen huoli on hoitohenkilökunnan sairastumiset. Hoitajia on kuollut virukseen Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa jo satoja – viisi prosenttia kaikista kuolleista. Suurimmat syyt hoitajien ja lääkärien sairastumisiin ovat puutteellinen suojavarustus, huonot työolosuhteet ja riittämätön henkilökunta. – Esimerkiksi Liberiassa hoitajat saavat käyttöönsä vain kahdet suojakäsineet päivässä. Parempi työsuojelu pelastaisi monta henkeä, toteaa SASKin Afrikan-ohjelmasuunnittelija Tarja Valtonen. SASKilla on Länsi-Afrikassa käynnissä suomalaisten liittojen tukema koulutushanke, jossa vahvistetaan laajan terveysalan ammattiliittojen yhteistyöverkoston osaamista. Siten eri maiden liitot voivat paremmin vaikuttaa alan alueellisten järjestöjen toimintaan ja päätöksiin. Tehyn ja JHL:n tukemaa koulutusta muutettiin aiemmin jo osassa maita kohdistumaan juuri ebola-viruksen vastaiseen työhön. Nyt hanke on saamassa lisää rahoitusta. PSI linjasi syksyllä periaatteensa ebolan torjunnan tukemiseksi. Kantavana ajatuksena on vaikuttaa maiden rakenteisiin ja politiikkaan niin, että julkinen terveydenhuolto saadaan


Suomen Pakolaisapu

Oikean tiedon jakaminen ebolasta on tärkeä osa epidemian torjuntaa.

toimimaan. Varsinaisen kriisiavun hoitavat parhaiten siihen erikoistuneet järjestöt. – Lisäksi PSI tukee paikallisia ammattiliittoja kampanjoinnissa sen puolesta, että vastuun julkisista terveyspalveluista ottaisivat ne, joille se oikeasti kuuluu eli valtio ja kunnat. Juuri tämä onkin ay-liikkeen tehtävä, Valtonen kiittelee. Taloudet syöksykierteeseen Ebola vaikuttaa tuhoisasti myös siitä kärsivien maiden talouksiin. Esimerkiksi Liberiassa elintarvikkeiden tuotanto, kaivosteollisuus, hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ovat suurissa vaikeuksissa. Kaivosteollisuus on supistunut erityisen paljon, koska ulkomaalaiset avainhenkilöt ovat poistuneet maasta. – Peruselintarvikkeista tulee nopeasti pula, jos maanviljelijät eivät pysty myymään tuotteitaan. Jo nyt elintarvikekauppiaiden määrä on paikoin supistunut lähes puoleen. Ihmiset pysyvät kodeissaan eivätkä kuluta ja turismi romahtaa. Näin arvioi kokenut taloustoimittaja Phil Thornton artikkelissaan brittiläisen tutkimuskeskuksen International Growth Centren Liberia-verkkosivuilla. Maailmanpankki ennustaa Liberian talouskasvun heikkenevän ensi vuonna jopa viidellä

Tue menehtyneiden perheitä Julkisen alan kansainvälinen liitto PSI on käynnistänyt keräyksen, jonka tuotoilla tuetaan ebolaan kuolleiden työntekijöiden perheitä Länsi-Afrikassa. Järjestön saamien tietojen mukaan menehtyneiden terveydenhuoltolan työntekijöiden perheet ovat jääneet täysin ilman taloudellista tukea, koska sosiaaliturva on ebolan koettelemissa maissa olematonta. Esimerkiksi Liberian hallitus on kieltäytynyt maksamasta korvauksia kuolleiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden perheille. Voit tukea perheitä maksamalla haluamasi summan PSI:n tilille. Saaja: Public Services International Tilinumero: IBAN CH72 0844 0298 6303 1069 0 Pankki: Banque Coop, CP 3828, CH-1211 Geneva 3, Switzerland Swift code: COOPCHBB Viite: PSI Aid Fund, Ebola

prosenttiyksiköllä ja verotuloja jäävän saamatta yli 74 miljardia euroa. Rahan arvo laskee ja ruuan hinta nousee. Elintarvikkeista on pulaa ja niitä hamstrataan. Talouden epävarmuus ruokkii spekulaatioita, jotka pahentavat tilannetta entisestään.

Liberiassa ja Sierra Leonessa sisällissotien päättymisestä on kymmenisen vuotta, eivätkä maat ole vielä toipuneet niiden seurauksista. Nyt ebola uhkaa ennestään hauraita yhteiskuntia tavalla, jota kukaan ei osaa täysin edes ennustaa. TM TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

13


MIA MADSEN KÄÄNNÖS SANNA KARLSSON

Sambian ay-liike kerää voimia Tietoliikennesektori kasvaa huimalla vauhdilla Sambiassa, mutta työehdot ovat usein huonot. Alan ammattiliitto yrittää kasvattaa neuvotteluvoimaansa.

P

unainen mobiilimasto nousee taivasta kohti kuin valtikka. Sen alla seisoo puhelintyöntekijä Terence Hara. Hän huoltaa laitteita, jotka varmistavat, että asukkaat Sambian pääkaupungissa Lusakassa voivat soittaa kännykkäpuhelunsa ongelmitta. Hara on tehnyt teknisen kenttäinsinöörin töitä kahdeksan vuotta, ja tällä hetkellä hän on Nokia Networksin palkkalistoilla. Vaikka Hara on tyytyväinen työpaikkaansa, hän kertoo, että työstä on tullut yhä vaativampaa ja stressaavampaa. – Kollegani ja minä olemme kerta kaikkiaan ylityöllistettyjä. Sen lisäksi meidän varusteemme ovat puutteellisia, ainoa suojavarustukseni ovat nämä paksupohjaiset kengät, Hara kertoo ja pudistaa päätään. Teleala mullistui Viime vuosina teleala Sambiassa on käynyt läpi suuren myllerryksen. Sektorin vapauttaminen on johtanut siihen, että yksityisiä yrityksiä pe-

rustetaan nopeaan tahtiin ja samalla mobiililiittymien määrä on kaksinkertaistunut. Maailmanpankin tilastojen mukaan Sambiassa on nyt noin 10,4 miljoonaa kännykkäliittymää: kahdella kolmasosalla maan väestöstä on käytössään matkapuhelin. Telealan työpaikat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti kymmenen viime vuoden aikana, mutta kasvulla on myös haitallisia vaikutuksia. Monella uudella työntekijällä on lyhyt sopimus ja alhainen palkka. – Telealalla on paljon nuoria miehiä ja naisia, joilla ei yksinkertaisesti ole mitään tietoisuutta omista oikeuksistaan. Yritämme tavoittaa heidät, kertoo Yuthulu Liwanga, NUCW-liiton puheenjohtaja. NUCW (National Union for Communication Workers) on Sambian tietoliikennealan työntekijöiden liitto. Liitto kaipaa lisää jäseniä NUCW-ammattiliitolla on tällä hetkellä alle 2000 jäsentä ja liitto tekee yhteistyötä pääasiMia Madsen Kenttäinsinööri Terence Haran huolena ovat matala palkka ja huono suojavarustus.

14

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

allisesti kansallisen yleisradioyhtiön ZNBC:n kanssa, mutta myös monikansallisten telealan yhtiöiden kuten MTN:n, Airtelin ja Nokia Networksin kanssa. Liiton johdon mukaan jäsenmäärä voisi olla korkeampi, mutta he myöntävät, etteivät ole onnistuneet pysymään mukana alan nopeassa muutoksessa. Siksi NUCW on vuoden alussa yhdessä SASKin ja Ammattiliitto Pron kanssa aloittanut kehitysyhteistyön, jonka tarkoituksena on vahvistaa kykyä neuvotella jäsenilleen paremmat palkat ja työolot. Ensimmäinen tavoite on rekisteröidä kaikki jäsenet, selvittää mikä heidän palkkansa on ja katsoa minkä muiden sektorin yritysten kanssa liitto voisi tehdä yhteistyötä. – Kun ensimmäinen kartoitus on tehty, haluamme kouluttaa liiton johtajia, jotta he voisivat neuvotella jäsenillemme paremmat työehdot ja palkan, sanoo Liwanga. Ulkona 3G-maston luona Lusakassa Terence Hara kuivaa muutaman hikipisaran otsaltaan. On lounasaika ja aurinko porottaa. Hara on tarkistamassa yhden laitteen öljytasoa, mutta hän kertoo mielellään samalla, mitä hän eniten haluaa. – Parempi palkka, paremmat työehdot ja koulutus, jotta tiedämme kuinka käyttää teknisiä laitteita olisivat tosi tervetulleita, hän toteaa epäröimättä. Telealan työntekijän keskipalkka Sambiassa on Haran mukaan noin 1 100 euroa kuukaudessa. Se on tyypillinen kuukausipalkka niille, jotka tekevät myyntityötä tai puhelintukityötä ja joilla on vakituinen työsopimus. Monella on kuitenkin huomattavan paljon pienempi palkka. Piikki lihassa Viime vuosina Sambiassa ammattiliittoihin kuuluvien määrä on laskenut. Osittain tämä


Mia Madsen

johtuu siitä, että ammattiyhdistykseen liittyminen on nykyään vapaaehtoista eikä lakisääteistä kuten aiemmin. Kehitys johtuu kuitenkin myös siitä, että ihmiset eivät tiedä, mitä kysymyksiä ammattiliitot ajavat, selittää NUCW-liiton puheenjohtaja Yuthulu Liwanga. Terence Hara kuuluu NUCW:iin ja kertoo, että useammat hänen työtovereistaan suhtautuvat epäilevästi liittymiseen. Yksi syy on se, etteivät he halua olla piikki työnantajan lihassa. Liittoon kuuluminen nähdään usein telealan yhtiöissä kielteisenä asiana. – Kukaan työkavereistani ei halua esittää johdolle vaatimuksia, koska työttömyys on korkeaa ja me olemme työntekijöinä helposti vaihdettavissa, Hara sanoo. Liwanga on samaa mieltä siitä, että usea monikansallinen yhtiö karsastaa ammattiliittoja eikä halua nähdä vahvaa työntekijöiden liikettä. Hän kertoo, kuinka yhtiöt vuosittaisissa neuvottelukierroksissa kieltäytyvät antamasta tietoa budjeteista, voitoista tai työntekijöiden määrästä. Liwanga ottaa esimerkiksi eteläafrikkalaisen mobiilioperaattorin MTN:n.

Ammattiliittojohtaja Yuthulu Liwanga toivoo järjestönsä jäsenmäärän kasvavan, jotta liitolla olisi enemmän neuvotteluvoimaa. Mia Madsen

/////////////////////////////////////// ”Meidän varusteemme ovat puutteellisia, ainoa suojavarustukseni ovat nämä paksupohjaiset kengät.”

SASKin, Ammattiliitto Pron ja UNCW:n hanke aloitettiin vuoden 2014 alussa ja parhaillaan suunnitellaan jatkoa vuosille 2015–2017. Ensimmäisen vuoden budjetti oli 30 000 euroa.

– Kun yritämme neuvotella palkankorotuksista MTN:n kanssa, he kieltäytyvät antamasta meille tietoa yrityksen voitosta. Neuvotteleminen on hankalaa, koska emme tiedä, mistä voimme neuvotella. Vaikka vahvemman neuvottelukapasiteetin luomiseen on suuri tarve, ensisijainen tavoite SASKin, Pron ja NUCW:in hankkeessa on kuiten-

kin Liwangan mukaan isomman jäsenmäärän kasvattaminen. – Meidän on kasvettava vahvemmiksi. Jos meillä on vain 2 000 henkilöä taustatukena, se ei meitä mahdollisissa neuvotteluissa auta. Jos uhkailemme lakolla, yhtiö voi vain erottaa henkilökunnan ja palkata uusia työntekijöitä, toteaa Liwanga. TM TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

15


[ Kumppani ] ANNA BERGHÄLL

Pieni paperijätti Uruguayn paperityöntekijät saivat SASKin ja suomalaisliittojen tuella aikaan yleissitovan työehtosopimuksen.

S

ASKilla on vuodesta 2009 lähtien ollut Uruguayssa hanke, jossa tuetaan metsäalan työntekijöiden oikeuksien kehittymistä ja työntekijöiden järjestäytymistä. Ammattiosasto oli jo valmiina toimimaan, kun Uruguayn toinen suuri ulkomaisessa omistuksessa oleva sellutehdas, Montes de Plata, avattiin syyskuussa. Montes de Platassa kumppaneina ovat StoraEnso ja chileläinen Arauco. – Uruguayn metsäteollisuus kasvoi niin nopeasti, ettemme olleet ihan valmistautuneita siihen. Ilman yhteistyötä SASKin ja suomalaisten liittojen kanssa emme olisi saavuttaneet kaikkea sitä mitä nyt, sanoo Uruguayn paperiliiton FOPCU:n puheenjohtaja Julio Burgueño. Burgueño vieraili syksyllä Suomessa presidentti José Mujican seurueessa. Presidentin tiedettiin olevan Suomessa siunaamassa kolmatta tehdashanketta, jossa suomalaisosapuoli

olisi UPM – tosin UPM:n mukaan hanke ei ole ajankohtainen. Maatalousministerinä ennen presidenttikauttaan toiminut Mujica ei ollut aikaisemmin innostunut sellutehtaista, mutta Burgueñon mukaan suomalaistehtaat käänsivät presidentin pään. Suuret mittasuhteet Burgueño muistaa hyvin, kun Uruguayn ensimmäistä, UPM:n tehdasta alettiin rakentaa Fray Bentosiin. Piippu kohoaisi 120 metrin korkeuteen, ja sitä varten kaivettu kuoppa oli 20 kertaa 30 metriä. – Ihmettelin, että mikä tuo on. Uruguayssa paperiteollisuus oli ollut hyvin pienimuotoista. Nimen Fray Bentos muistaa moni suomalainenkin Uruguayn ja rajanaapuri Argentiinan kiistoista, jotka puhkesivat tehtaan rakentami-

sen alla 2000-luvun puolivälissä. Tehtaan vastustajat vetosivat ympäristön tuhoutumiseen, eikä ollut epätavallista kuulla pelottelua, että pian lapset syntyvät ilman käsiä ja kaksipäisinä. Tosiasiassa taustalla oli poliittinen kädenvääntö siitä, kumpi maista saisi massiivisen suomalaisinvestoinnin maaperälleen. Burgueño kävi itsekin tapaamassa ympäristönsuojelijoita. Naiset ehkä odottivat aggressiivisesti esiintyvää ay-pomoa. Niinpä yllätys oli suuri, kun paikalle saapui lempeä mies, joka alkoi puhua vaipoista ja kuukautissuojista. Ne valmistettiin argentiinalaisen Alto Paranan selluloosasta – ”kaikkein saastuttavimmasta”. Uutta UPM:n tehdasta suunnitellaan tiettävästi Uruguayn koillisrajalle, lähelle Brasiliaa. Uruguay on pieni maa, mutta Burgueñon mukaan tehtaita sinne kyllä mahtuu. Noin 1 300 työntekijän ammattiliitto FOPCU

Tukea uuden edessä oleville SASKin Uruguay-hankkeessa valvotaan monikansallisten yhtiöiden eettisten normien ja ILOn vahvistamien työelämän perusoikeuksien toteutumista metsäalan tuotantoketjussa. Metsäalan monikansallisten yhtiöiden jätti-investoinnit muuttavat Uruguayn perinteistä työmarkkinakenttää ja vaativat mittavia ponnisteluja vielä heiveröiseltä ay-liikkeeltä. Tähänastiset suurinvestoinnit ovat lähes pelkästään suomalaistaustaisten yhtiöiden tekemiä. Uruguayn ay-liikkeen tulee olla kykenevä huolehtimaan alan järjestäytymisestä sekä pystyä sopimustoimintaan suuryhtiöiden kanssa. Lisäksi liittojen päättäjien ja aktiivien on

16

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

ymmärrettävä suuryhtiöiden toimintaa myös globaalisti. Hankkeen hyödynsaajia ovat paperi- ja metsäalan työntekijät erityisesti Montes de Platan tehtaassa. Hankkeen toteuttavat Uruguayn paperi- ja sellutyöntekijöiden ammattiliitto, Uruguayn puuliitto SOIMA (Sindicato de la Industria de la Madera y Afines) sekä Uruguayn keskusjärjestön PIT-CNT:n koulutus- ja tutkimuskeskus Instituto Cuesta Duarte (ICD). Hankkeen suomalaiset kumppanit ovat Paperiliitto ja TEAM.


Paperiliiton puheenjohtaja Julio Burgueño on ylpeä siitä, että Uruguayn ammattiyhdistysliike kykenee sovittamaan siipiensä suojaan hyvin erilaiset intressitahot ja mielipidesuuntaukset.

(Federación de Obreros Papeleros y Cartoneros del Uruguay) on neuvotellut alan työehtosopimuksen Uruguayssa. Yleissitova työehtosopimus on harvinainen Latinalaisessa Amerikassa, jossa useimmiten työehdoista sovitaan työpaikkakohtaisesti. Kahdeksan tunnin työaika uhattuna? Lokakuisten presidentinvaalien alla ay-väkeä huolestutti, mitä kymmenen vuoden vasemmistovallan aikana saavutetuille edistysaskeleille tapahtuisi, jos oikeisto voittaisi vaalit. Vasemmistoliittouman ehdokas Tabare Vazquez sai ensimmäisellä äänestyskierroksella lähes 48 prosenttia äänistä. Suoraan voittoon ensimmäisellä kierroksella olisi kuitenkin vaadittu vähintään puolet äänistä, joten vaali ratkaistaan vasta toisella kierroksella. – On enteitä, että jotkut kymmenen vuoden aikaisista saavutuksista joutuvat keskustelun alle. Esimerkiksi maatyöläisten kahdeksantuntinen työpäivä on ollut syynissä jo nyt, Burgueño sanoo. – Oikeiston kampanjoinnissa on kuulunut vaatimuksia ay-oikeuksien kaventamisesta. FOPCU:un kuuluu myös maatyöläisiä taimitarhoilta puun korjuuseen. 38 vuotta paperialalla toimineella Burgueñolla on tapana verrata ayliikettä kasviin. Sitä täytyy hoitaa joka päivä, tai se kuivuu. – Ay-liike on erittäin tärkeä voima yhteiskunnassa, ja olemme hyvin ylpeitä siitä. Jo 50 vuotta sitten saimme soviteltua kaikki erilaiset intressit – vasemmistolaiset, oikeistolaiset, katolilaiset – saman katon alle. Tuon kasvin hoitaminen ei ole helppoa ja vaatii edelleen kärsivällisyyttä. TM

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

17


[ SASK toimii ] LAURA VENTÄ

Uudet lähettiläät valmiina toimimaan Kampanjoita, koulutusta, tapahtumia – jokainen Kunnon työn lähettiläs voi valita oman tapansa osallistua SASKin työhön.

S

ASK koulutti jälleen lokakuussa uusia kunnon työn lähettiläitä. Eri puolilta Suomea tulevat lähettiläät saivat tuhdin tietopaketin SASKin toiminnasta ja ovat nyt valmiita viemään viestiä eteenpäin liitoissaan ja kotiseuduillaan. Lähettiläät ideoivat koulutuksessa esimerkiksi kymmeniä hauskoja tapoja kerätä rahaa Nenäpäivän hyväksi. Heidän verkostoaan tarvitaan Nenäpäivän lisäksi monissa muissakin kampanjoissa, joiden kautta SASK levittää sanomaa ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan tärkeydestä myös kehitysmaissa. Innokkaita osallistujia oli tänä syksynä noin 50. Viisi tuoretta lähettilästä kertoo, miksi he lähtivät mukaan ja miten he ajattelivat toimia kunnon työn lähettiläänä. TM

/////////////////////////////////// Innokkaita osallistujia oli tänä syksynä noin 50.

18

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

Päivi Hedman, Helsinki

Sari Janatuinen, Kempele

Ammatti: Kehitysvammaisten ohjaaja, nyt päätoiminen terveydenhoitajaopiskelija Ammattiliitto: Tehy

Ammatti: Perhepäivähoitaja Ammattiliitto: JHL, varapääluottamusmies

Miksi lähettilääksi?

Miksi lähettilääksi?

Kansainvälisen tason ay-asiat kiinnostavat minua. Olen tavannut työpaikoilla paljon eri maista tulleita ihmisiä ja heidän kauttaan minulle on konkretisoitunut, miten eri asemassa työntekijät ovat monissa maissa Suomeen verrattuna. Olen SASKin kannatusjäsen ja seuraan järjestönne uutisointia, mutta koin että minulla on vielä paljon opittavaa.

Huomasin ilmoituksen koulutuksesta JHL:n nettisivuilta. Solidaarisuusaate ja -toiminta on kiinnostanut minua pitkään ja olen sitä tukenutkin. Jo lukioiässä 80-luvulla ostin solidaarisesti ja vältin monikansallisia yhtiöitä. Ay-toimintaan tulin mukaan kolme vuotta sitten ja ajattelin, että nyt on hyvä suuntautua solidaarisuustoimintaan tätä kautta.

Mitä haluaisit lähettiläänä edistää?

Mitä haluaisit lähettiläänä edistää?

Haluan lisätä tietoutta ja viedä asioita eteenpäin työpaikoilla. Haen täältä ideoita, millä tavalla voisin toimia.

Voisimme järjestää yhteisiä tilaisuuksia ay-järjestöjen ja muidenkin järjestöjen kanssa. Herättää tietoisuutta ay-toiminnan hyödyistä kehittyvien maiden kautta, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että Suomessa on ollut ihan sama tilanne aiemmin. Työelämän ei saa antaa mennä huonompaan suuntaan täälläkään.


Aukeaman kuvat: Pekka Sipola

Jouni Manninen, Pudasjärvi

Pauliina Savola, Helsinki

Jaakko Rämö, Helsinki

Ammatti: Monitoimimies: tehnyt muun muassa metalli-, kaivos- ja toimistotöitä Ammattiliitto: Metalliliitto, ammattiosaston puheenjohtaja

Ammatti: Asiantuntija, työpaikan luottamusmies Ammattiliitto: Specia

Ammatti: Talous- ja kehitysasiantuntija Ammattiliitto: Ekonomiliitto

Miksi lähettilääksi?

Miksi lähettilääksi?

Miksi lähettilääksi?

Olen tavannut työelämässä monia ulkomaalaisia, joiden taustat ovat hyvin vaihtelevia. Parempi tietoisuus eri maiden työelämästä auttaa kohtaamaan heidät ja opastamaan heitä Suomen asioissa. Tarvitaan suvaitsevaisuutta ja rohkeutta puhua muualta tulleille. He ovat voimavara, joka pitäisi saada mukaan ay-toimintaan ja SASKin toimintaan.

Toimin järjestöni kansainvälisten asioiden asiantuntijana ja teen siis töitä kehitysyhteistyöasioiden kanssa. Haen uusia ideoita globaalikasvatukseen liittyen.

Ammattiliittojen vahvistamisen kautta tehtävä kehitysyhteistyö tuntuu mielekkäältä tavalta toimia. Se poikkeaa perinteisestä, se on osallistavaa – ja historia on osoittanut että tapa toimii. Kehitysmaiden nykyistä ay-tilannetta voi verrata Suomen historiaan, kehityskaaret ovat identtisiä. Ihmiset ovat siellä aivan samanlaisia kuin mekin.

Mitä haluaisit lähettiläänä edistää? Haluaisin koota eri liittojen porukkaa tekemään jotain yhdessä alueellamme. Olen parhaillaan hankekoordinaattorikoulutuksessa, joka voi tuoda valmiuksia ja mahdollisuuksia siihen. Koulutukseen kuuluva työnäyttöprojekti voi tarjota tilaisuuden osallistua SASKin toimintaan. SASKilta toivon konkreettisia tekoja hankekohteissa.

Mitä haluaisit lähettiläänä edistää? Uskon, että vasta myöhemmin tulee mieleen uusia tapoja toimia. Tähän mennessä olemme olleet nimellisesti mukana Nenäpäivässä ja jakaneet tietoa, mutta vastaanotto on ollut melko laimeaa. Olisi hyvä, jos SASK järjestönä näkyisi terävämmin, nyt törmäsin toimintaan ihan vahingossa.

Mitä haluaisit lähettiläänä edistää? Voisin tehdä ihan peruskampanjatyötä: mennä mukaan hanketiimeihin ja tapahtumiin. Isommin ajatellen kehitysyhteistyössä voisi mielestäni olla enemmän yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kun yritys investoi tehtaan kehitysmaahan ja SASKin kehitysyhteistyö auttaa työntekijöitä saamaan osansa sen tuotoista, tehtaan tuottama elintason lisäys jakautuu tasaisemmin. Se on monella tavoin yhteisön etu. TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

19


[ SASK-aktiivi ] TUOMO TARVAS

Omalla pienellä panoksella Pirjo Laurila vakuuttui syksyllä siitä, että hän haluaa puolustaa kehittyvien maiden ay-aktiivien asemaa. Kauniaislainen lähihoitaja päätti lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön.

J

oskus hyvin järjestetty koulutus voi aiheuttaa kipinän aivan uuteen harrastukseen. Näin kävi kauniaislaiselle Pirjo Laurilalle, joka osallistui viime syyskuussa SASKin Kunnon työn lähettiläs -koulutukseen noin 50 muun järjestöaktiivin kanssa. Laurila ei sitä ennen tuntenut kovin paljon SASKin toimintaa, mutta oli törmännyt siihen reilua vuotta aiemmin Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla. Laurila on tottunut tarkastelemaan maailmaa työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta, sillä hän on Kauniaisten superilaisten eli Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenten pääluottamusmies. Laurila työskentelee itse lähihoitajana Kauniaisten terveyskeskuksen vuodeosastolla. Laurilan kiinnostuksen herätti juuri se, että SASK puolustaa ahtaalla olevien työntekijöiden asemaa ympäri maailman. – Maailmassa on niin paljon epäkohtia esimerkiksi palkoissa, joten ajattelin, että voisin omalla pienellä panoksella jotenkin vaikuttaa asioihin, hän kertoo. SuPer ei kuulu liittona SASKiin, mutta Laurilan mukaan sen pitäisi ehdottomasti liittyä. Ay-aktivismia veitsi kurkulla Pirjo Laurila päätti saman tien pistää toimeksi työpaikallaan. Kansainväliseksi Kunnon työn päiväksi 7. lokakuuta hän teetti espoolaisen Omnia-ammattioppilaitoksen opiskelijoilla kakun, jonka vei työkavereilleen. Samana iltapäivänä hän kertoi kollegoilleen, mikä SASK

20

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

oikein on ja mitä se tekee. – Aika lailla se herätti kysymyksiä ja keskustelua. Harvalla oli juuri tietoa SASKista entuudestaan, Laurila toteaa. SASKin koulutuksessa osanottajat jaettiin maakohtaisiin ryhmiin, ja Laurila pääsi Filippiinit-ryhmään. Sen tehtävänä on ideoida Filippiinit-aiheisia kampanjoita ja tempauksia. Ensi keväänä ryhmä myös suunnittelee lentävänsä Filippiineille, mutta valitettavasti Laurila ei pääse mukaan. SASKilla on hankkeita yli 20 maassa ympäri Aasiaa, Afrikkaa ja Etelä- ja Väli-Amerikkaa. – Kerroin työkavereilleni siitä, miten ayaktiivit joutuvat monessa maassa toimimaan henkensä uhalla. Meillä sentään voi tehdä julkisesti ay-työtä ja sanoa oma mielipiteensä, Laurila sanoo. ”Kauniainen tukee heikkoja” Työnsä ja luottamustoimensa lisäksi Pirjo Laurila on mukana kunnallispolitiikassa: hän muodostaa Kauniaisten kaupunginvaltuustossa SDP:n valtuustoryhmän. Vain kuuden neliökilometrin kokoinen, vajaan 10 000 asukkaan Kauniainen sijaitsee keskellä Espoota. Kauniaisten 35-päisessä kaupunginvaltuustossa RKP:n ja kokoomuksen hallussa on peräti 30 paikkaa. Laurilan mukaan poliittiset suhdanteet eivät kuitenkaan vaikuta siihen, onko paikkakunnalla kiinnostusta SASKin ajamiin teemoihin, kuten kehittyvien maiden työntekijöiden aseman parantamiseen, ihmisoikeuksiin ja reilumpiin kaupparakenteisiin.

– Kaupungissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat, että vahvempien on tuettava heikompia, kuten SASKin arvoissa lukee, Laurila toteaa. Tytöt kouluun, lapsityö kuriin Pirjo Laurila ei ole vielä päättänyt, miten hän aikoo osallistua SASKin aktiviteetteihin. Kun on huolehdittava, että aikaa jää vuorotyön ja kunnallispolitiikan lisäksi myös perheelle, aikaa harrastuksille ei juuri jää. Jonain vuonna Laurila haluaisi päästä SASKin jokavuotiselle opintomatkalle. Ammattiliittojen aktiiveille tarkoitettuja opintomatkoja on järjestetty viime vuosina muun muassa Mosambikiin, Nepaliin ja Uruguayhin. Kansalaisjärjestötoiminnassa voi olla huumaavaa voimaa, mutta mikä Pirjo Laurilaa puskee eteenpäin? – Halu auttaa muita ihmisiä. Yhden ihmisen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta vaikuttamiseen tarvitaan paljon ihmisiä. Kun Laurilalta kysyy, mihin asioiden puolesta hän toivoisi SASKin erityisesti tekevän töitä, hän mainitsee pitkän harkinnan jälkeen muun muassa lapsityön kitkemisen ja tyttöjen ja naisten aseman parantamisen. – Olisi tärkeää, ettei tyttöjä naiteta lapsina ja että he eivät tulisi äideiksi liian nuorina. Koulutus auttaa siinäkin. Samalla tytöt voivat taata tulevaisuudessa omalle perheelleen paremman tulevaisuuden. Maailmassa on loputon tarve avulle ja tuelle, Laurila toteaa. TM


Olli Häkämies

Pirjo Laurila ei saanut vielä houkuteltua työkavereitaan mukaan SASKin toimintaan, mutta uskoo, että se päivä koittaa vielä.

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

21


[ Jäsenliitto ] TIINA TENKANEN

Huomio heikoimpien asemaan Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi on itsekin osallistunut solidaarisuustyöhön.

Rakennusliitto ● SAK:lainen ammattiliitto,

yhteensä 87 000 jäsentä ● Perustettu vuonna 1924 ● Liittyi SASKin jäseneksi 1986 ● Puheenjohtaja Matti Harjuniemi

22

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

työntekijät ovat kaikkein haavoittuvimpia, Kreutzman toteaa.

Pekka Sipola

S

AK:lainen Rakennusliitto on ollut mukana solidaarisuustoiminnassa vuodesta 1986 lähtien. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi antaa täyden tunnustuksen SASKille, jonka kautta liitto osallistuu tänäkin päivänä työolojen parantamiseen Sambian, Mosambikin, Intian ja Nepalin rakennushankkeissa. Hankkeita koordinoi Building and Wood Workers´ International BWI eli rakennus- ja metsäalan työntekijöiden kansainvälinen kattojärjestö. – Hankkeissa vahvistetaan työntekijöiden yhdistystoimintaa. Lisäksi pyritään parantamaan naisten ja lasten asemaa, Harjuniemi täsmentää. Rakennusliitolla on ollut SASKin kanssa hankkeita tasaisesti kaikilla mantereilla, kertoo kansainvälinen sihteeri Nina Kreutzman. Liitto pyrkii keskittämään huomiota Sambiaan ja Mosambikiin sekä siirtotyöläisten tilanteeseen Intiassa ja Nepalissa. – Työntekijöiden perusoikeuksien puute tai rikkeet niitä kohtaan kasaantuvat usein niin, että rakennusalalle tyypilliset liikkuvat

Urheilutapahtumista hyvät kokemukset Rakennusliitto on kampanjoinut SASKin, muiden liittojen sekä BWI:n kumppanina edunvalvonta-asioista esimerkiksi suuriin rakennushankkeisiin. Tällainen kohde oli esimerkiksi Brasilia jalkapallon MM-kisojen yhteydessä tänä vuonna. Solidaarisuushankkeen tuloksena brasilialaiset työntekijät saivat korotuksia yötyö- ja ylityökorvauksiin. Heille järjestettiin työpaikkaruokailu ja irtisanomissuojaa parannettiin. Myös ammattiliittoon järjestäytymistä edistettiin ja sallittiin työntekijäkomiteoiden toiminta. – Paikalliset laskevat hankkeen menestyksen lakkojen määrällä. Brasiliassa 28 000 rakennustyöntekijää osallistui lakkoihin, joita oli yhteensä 150 päivää. Koko yhteisön hyväksi Harjuniemen mukaan liiton nuorisojäseniä osallistuu toisinaan hankkeisiin. He kouluttavat paikallisia järjestötoimintaan. Puheenjohtaja on itsekin käynyt Mosambikissa vuonna 1997, jolloin kanadalainen konserni rakensi maahan alumiinitehtaan. – Meidät otettiin vastaan oikein mielellään, Harjuniemi muistelee. Solidaarisuushankkeilla pyritään myös vai-

Matti Harjuniemi on itse tutustunut tehdasoloihin Mosambikissa.

kuttamaan yhteisön hyvinvointiin. Nepalissa työtä tekeville lapsille on neuvoteltu vapaapäiviä, jotta he pääsevät kouluun. Tiilitehtaan naisille on opetettu työturvallisuutta. – Toiminnan edellytys kuitenkin on, että ihmisillä itsellään on halu osallistua hankkeisiin, Harjuniemi muistuttaa. TM


Pekka Sipola

iStockphoto

[ Tulossa ] Vaihdetaan kengät Puhtaat vaatteet -kampanja kiinnittää tänä talvena huomiomme kenkäteollisuuden työoloihin. Tammikuussa alkavan kolmivuotisen hankkeen taustalla ovat työntekijöiden sairastumiset erityisesti Turkissa, Indonesiassa ja Intiassa. Kenkien kokoamisessa käytettävien liimojen ja nahan parkitsemiseen käytettävän kromin terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa, mutta niistäkin kampanja pyrkii lisäämään kuluttajien ymmärrystä. Suomessa on luvassa ainakin keskustelutilaisuuksia ja selvitys kenkävalmistajien toiminnasta, sanoo Puhtaat vaatteet -kampanjan koordinaattori Anna Härri. TM

Kevään lähettiläskoulutus SASK järjestää suuren suosion saaneen Kunnon työn lähettiläiden koulutuksen 18.–19. huhtikuuta 2015. Koulutus sopii kaikille ammattiliittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita SASKin toiminnasta, kampanjoinnista ja kehittyvien maiden työntekijöiden oikeuksista. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen lähettiläät osaavat kertoa SASKista omissa yhteisöissään sekä osallistua kampanjoihin. SASK maksaa osallistujien majoituksen, ruoan ja ohjelman. Pitkämatkalaisten osalta SASK kustantaa myös matkat koulutuspaikalle ja takaisin halvimman kulkuvälineen mukaan. Haku koulutukseen alkaa helmikuussa. Koulutukseen voivat hakea niin ensikertalaiset kuin aiemmin toiminnassa mukana olleet. Seuraa ilmoittelua SASKin nettisivuilla ja Facebookissa. TM

Syyskokous ja seminaari 18. joulukuuta Laura Kotila, VNK

SASKin seminaarissa pohditaan, miten määritellä elämiseen riittävä palkka globaalissa tuotantoketjussa. Käymme läpi esimerkkejä siitä, miten ay-liike, tutkimusverkostot ja jopa eräät yritykset ovat pyrkineet mittaamaan elämiseen riittävän palkan tasoa eri maissa ja miten paikallinen ay-liike voisi käyttää tuloksia hyväkseen. Semi- Sirpa Paatero. naarin avauspuheenvuoron käyttää kehitysministeri Sirpa Paatero. Aamupäivällä kello 10–12 pidettävä seminaari on kaikille avoin. Sen jälkeen pidettävään kokoukseen toivotamme jäsenemme lämpimästi tervetulleiksi. Kutsut on lähetetty postissa yhdistyssääntöjen mukaisesti. TM

TYÖMAANA MAAILMA 4/2014

23