Työmaana maailma 2/2015

TYÖMAANA MAAILMA

2/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

OLOT KOHENTUNEET RION OLYMPIATYÖMAILLA URUGUAYN KOLMIKANTA MYÖTÄTUULESSA VALVONTA VUOTAA KIINASSA

REILUMPAA MATKAILUA Mosambikin matkailu kasvaa kohisten Myös ay-liike myötätuulessa

Elina Penttinen

KESÄKUU 2015 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Laura Ventä Katri Blomster Aleksi Vienonen Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Elina Penttinen Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2015 Painos 11 100 kpl

Turisti voi unohtaa kiireet Mosambikissa, mutta matkailualan hankkeessa paiskitaan töitä ja tuloksia syntyy.

Julkaisija

Sisältö 2/2015 Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi ISSN 1456-2030 Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille, lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille.

Lehti on tilaajille maksuton.

3 Pääkirjoitus: Köyhyyttä vastaan työelämän oikeuksia vahvistamalla?

Kiina: Hikipajoista high techiin

16

Paperityöläiset veturina Uruguayn ay-liikkeessä

18

Liittojen työ tehoaa olympiatyömailla

4 Ajankohtaista 7 Kolumni: Tässä on työntekijän ruokaympyrä 8

Justina Jonas, muutoksen tekijä

10

Ghana: Naisten työpanos muuttaa kaivoskaupungin

12

Mosambikin matkailuväki järjestäytyy vauhdilla

Rahankeräyslupa: POL-2014-16830 Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

14

Jukka Pääkkönen

6

20 Elintarviketyöläiset reilun kilpailun asialla 21

SASK toimii kotimaassa: Neniä ja lähettiläitä

22

Miksi maailma ei parane?

Kiti Haila

Manoranjan Pegu on SASKin uusi aluekoordinaattori Etelä-Aasiassa.

8

Justina Jonas johtaa MANWU-liittoa Namibiassa.

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Köyhyyttä vastaan työelämän oikeuksia vahvistamalla?

S

uuri suomalaisyhtiö tarkastutti äskettäin useita satoja kiinalaisia tehtaita, jotka tekevät tavaraa sen tuotevalikoimiin. Tulos: useampi kuin kahdeksan tehdasta kymmenestä rikkoi Kiinan työaikalakia ja palkkamääräyksiä muun muassa teettämällä laittoman pitkiä työpäiviä ja jättämällä maksamatta lailliset ylityökorvaukset tai osan palkasta.

Kiinassa työntekijöillä ei ole oikeutta järjestäytyä vapaasti. Ainoa sallittu ammattijärjestö on enemmän kiinnostunut hallitsevan puolueen valta-aseman pönkittämisestä kuin työntekijöiden oikeuksien puolustamisesta. Useissa muissa kehittyvissä maissa työläisten järjestäytyminen on lakitekstissä sallittu, mutta käytännössä estetty tai tehty monin tavoin vaikeaksi. Tuloksena on ihmisoikeuksien rikkomuksia, epäinhimillisiä työoloja ja nälkäpalkkoja, jotka eivät riitä perheen elättämiseen tai lasten koulunkäyntiin.

Myös tästä on kysymys, kun maailmanjärjestö YK määrittelee meille uusia kehitystavoitteita vuodesta 2015 eteenpäin. Post 2015 -agendan nimellä tunnetun kokonaisuuden valmistelu on käynnissä, ja tiukin kädenvääntö koskee nyt sitä, mitä nousee tärkeimpien tavoitteiden kärkijoukkoon ja mitä jää listan ulkopuolelle. Kuuluvatko työntekijöiden perusoikeudet yhteisten tavoitteiden kärkiryhmään? Ovatko ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kestävä ja oikea tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, kuten ammattiyhdistysliike on kautta historiansa viestittänyt?

////////////////////////////// "Useissa kehittyvissä maissa järjestäytyminen on käytännössä estetty."

Jukka Pääkkönen Viestintäpäällikkö

Post 2015 -agendalle kootaan kansakuntien yhteiset tavoitteet, joita kohti ponnistelemalla maapallon on määrä seuraavan viidentoista vuoden aikana muuttua ihmisille ja luonnolle paremmaksi paikaksi elää. Edellisen, millennium-kauden tilinpäätöstä vielä tehdään.

Iso osa sen kunnianhimoisista tavoitteista jäänee korkeintaan puolitiehen, mutta tuloksiakin syntyi siinä määrin, ettei kenelläkään ole syytä vähätellä etukäteen tätä uutta harjoitusta ontoksi paperiprojektiksi.

Uudet kehitystavoitteet on määrä saada kokoon syksyn 2015 aikana. Ne vaikuttavat erityisesti kehitysrahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön mutta edellyttävät maailman mailta muitakin luonnonvarojen käyttöä ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevia sitoumuksia.

Työelämän oikeudet ovat parhaillaan vahvasti sekä kansainvälisellä että kansallisella asialistalla. Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ovat käsittelyssä useissa EU:n jäsenmaissa, myös Suomessa. Meillä on valittu vapaaehtoisten suositusten linja, Ranskassa sen sijaan pohditaan jo vakavissaan lainsäädäntöä, joka tekisi yritysten aiheuttamista ihmisoikeusrikkomuksista rangaistavaa toimintaa.

Työelämän oikeuksien nousu YK:n kehitysagendan kärkipaikoille antaisi merkittävän selkänojan oikeuksien puolesta kamppailevalle ammattiyhdistysliikkeelle. Ei siis ihme, että hankkeella on vaikutusvaltaiset vastustajansa. Niiden akseli ulottuu Yhdysvalloista Kiinaan. TM

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

3

[ Ajankohtaista ] Ecuadoriin ay-koulutuskeskus SASKin tuella

E

cuadorissa vihittiin huhtikuussa käyttöön maan ensimmäinen ammattiyhdistysliikkeen koulutus- ja tutkimuskeskus. Se on merkittävä edistysaskel hajanaisen ay-liikkeen yhdistämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Ecuadorin ay-liikkeessä on ollut selkeä koulutuksen ja tiedon vaje, joka on johtanut vallan keskittymiseen ja heikentänyt työntekijöiden halukkuutta osallistua. Liike ei ole päässyt uudistumaan, eikä uutta sukupolvea ole noussut liittojen johtotehtäviin. Kaikki tämä on syventänyt entisestään maan ay-liikkeen hajanaisuutta.

Nyt perustetun Escuela Nacional Sindical

Ecuadorin avajaisten yhteydessä pohjustettiin koulutuskeskuksen toimintaa ja työntekijöiden aseman parantamista yleisemminkin.

Työministerin kanssa sovittiin esimerkiksi, että julkisensektorin työntekijöille avataan neuvotteluyhteys työnantajan kanssa. Tähän mennessä heillä on ollut erittäin heikot mahdollisuudet neuvotella työehdoistaan.

Oppia naapureilta Mies uuden toimintarakenteen takana on SASKin aluekoordinaattori Patricio Sambonino.

Hän on koonnut yhteen kokemuksia ja asiantuntijoita eri maista. Hän arvioi, että keskuksen

käynnistämiseksi asetetut tavoitteet on saavutettu sataprosenttisesti.

– Onnistuimme laatimaan strategian, avaamaan koulutuskeskuksen sekä vaikuttamaan poliittisesti työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Avajaistilaisuuksien osanottajamäärä ylitti kaikki odotukset.

Koulutuskeskuksen perustivat yhteistyössä Ecuadorin sähköliitot sekä yksi julkisen alan keskusjärjestöistä. Keskusta tuetaan SASKin hankkeella Ay-koulutusohjelma sähköalan ja julkisen alan työntekijöille, jota rahoittaa Suomesta ulkoministeriön lisäksi Sähköliitto. TM

Työelämän oikeuksilla köyhyyden kimppuun?

Ilmoittaudu mukaan Kunnon työn päivään Muistatko, milloin vietetään Kunnon työn päivää? Vasta 7. lokakuuta, mutta mukaan voi ilmoittautua jo nyt. Kansainväliselle Kunnon työn päivälle on avattu suomenkieliset verkkosivut www.kunnontyo.fi.

Haluamme juuri sinut ja työyhteisösi mukaan viettämään teemapäivää. Tehdään siitä yhdessä iso! Kiitä työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta.

Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön, ympäri maailman.

Juhli. Kiitä. Toimi. TM www.kunnontyo.fi

4

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

SASKin teemaseminaari ja kevätkokous 10. kesäkuuta.

Ovatko ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kestävä ja oikea tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, kuten ammattiyhdistysliike on kautta historiansa viestittänyt? Myös tästä on kysymys, kun maailmanjärjestö YK määrittelee meille uusia kehitystavoitteita vuodesta 2015 eteenpäin.

Tiukin kädenvääntö koskee nyt sitä, mitkä asiat nousevat yhteisten kehitystavoitteiden listalle ja mitä jää listan ulkopuolelle tai marginaaliin. Ovatko työntekijöiden perusoikeudet osa niitä tärkeitä päämääriä, joiden saavuttamiseksi kansakuntien on määrä yhdessä ponnistella?

SASKin teemaseminaari paneutuu teemaan 10.6. suurlähettiläs Pertti Majasen alustuspuheenvuoron pohjalta. Aihetta kommentoivat SASKin varapuheenjohtaja Eija Hietanen ja kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola.

Seminaari on kaikille avoin. Se pidetään Helsingissä SASKin toimitalossa osoitteessa Lintulahdenkatu 10. Iltapäivällä on vuorossa SASKin sääntömääräinen syyskokous. TM

Komean kalenterin tekemiseen on osallistunut iso joukko raksanuoria.

Raksanuorten kalenterituotot SASKin hankkeisiin

R

akennusliiton nuoret ovat keksineet hauskan tavan osallistua SASKin Vahvan tehtävä -kampanjaan. He myyvät seinäkalenteria, jonka tuotot ohjataan kokonaan SASKin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Laadukkaissa kuvissa poseeraavat tietysti nuoret itse.

SASKilla on parhaillaan käynnissä kolme rakennusalaan liittyvää hanketta, joista kaksi on Afrikassa ja yksi Latinalaisessa Amerikassa.

Lattarihankkeessa rakennetaan useassa maassa nuorten ay-aktiivien yhteistyöverkostoa parantamaan nuorten asemaa sekä työelämässä että omissa ammattiliitoissaan.

Kymmenen euron kalenteria vuodelle 2016 myydään kesän ja syksyn ajan Raksanuorten tilaisuuksissa ympäri Suomen. Tavoitteena on myydä 1 000 kalenteria ja kerätä 10 000 euron potti. Kalenterin voi ostaa myös verkosta rak-

sanuoret.rakennusliitto.net/kalenteri.

SASK kannustaa lämpimästi muitakin liittoporukoita tempaisemaan köyhien maiden ammattiliittojen tukemiseksi. Helpoin tapa tukea SASKin toimintaa on liittää oma ammattiosasto tai jäsenyhdistys SASKin kannatusjäseneksi. TM

Lisätietoa www.sask.fi/tue.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

5

[ Ajankohtaista ] KATRI BLOMSTER KUVA JUKKA PÄÄKKÖNEN

Tulvivan kylän kasvatti

Kutsumus kansainväliseen solidaarisuuteen on vienyt aluekoordinaattori Manoranjan Pegua monenlaiseen auttamistyöhön.

S

ASKin uusi aluekoordinaattori Manoranjan Pegu tietää, miten vaikeaa on perustaa ammattiliitto Intiaan. Silti hän onnistui.

Vuonna 2009 Pegu tutki siirtotyöläisten oloja Dehradunissa Pohjois-Intiassa. Työtä tarvitsevat siirtolaiset kokoontuivat tienristeyksiin, josta heidät noukittiin silpputöihin: puutarhoihin, maalaushommiin ja rakennuksille.

Kierrettyään tapaamassa työntekijöitä Pegu ymmärsi, ettei siirtotyöläisten asema parane ilman yhteistä ponnistusta.

– Kesti vuoden saada liitto pystyyn, mutta se toimii edelleen, Pegu kertoo.

Pegu, 29, syntyi Assamin osavaltiossa Koillis-Intiassa. Kotikylä on osavaltion köyhimpiä, sadekaudet ovat pitkiä ja välillä kadut tulvivat 6

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

/////////////////////////////////// "Uskon vahvasti kansainväliseen solidaarisuuteen.

Muutos syntyy yhdistämällä voimat"

niin, että vesi yltää vyötäröön asti.

– Pääsin opiskelemaan Delhiin, vaikka isäni toivoi, että olisin jäänyt kotikylään.

Sydän sykkii kansalaisliikkeille Pegun sydän on aina kuulunut kansalaisliikkeille. Työt ovat vieneet niin Bangladeshin tekstiilitehtaisiin kuin USA:han auttamaan hurrikaanin uhreja.

SASKissa Pegu toimii aluekoordinaattorina Intiasta käsin ja vastaa Etelä-Aasian hankkeista.

Etelä-Aasiassa SASK tekee hanketyötä Intian lisäksi Nepalissa, Bangladeshissa ja Pakistanissa.

– Uskon vahvasti kansainväliseen solidaarisuuteen. Muutos syntyy yhdistämällä voimat, Pegu sanoo.

Manoranjan Pegu aloitti SASKissa huhtikuun alussa. Aiemmin hän työskenteli kansainvälisessä julkisen alan ammattiliittojen kattojärjestössä PSI:ssä. TM

[ Hyvä uutinen ]

[ Kolumni ]

Solidaarinen syntymäpäivä Kesällä 60 vuotta täyttävä Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo on päättänyt ohjata mahdolliset syntymäpäivämuistamiset Tehyn ja SASKin kehitysyhteistyöhön Filippiineillä. Hankkeessa kampanjoidaan laadukkaiden julkisten palvelujen puolustamiseksi ja prekaarin työn vähentämiseksi.

Rauno Vesivalo, miksi haluat ohjata lahjarahat juuri SASKin ja Tehyn hankkeeseen?

Tehy on koko historiansa ajan tehnyt kehitysyhteistyötä. Hankeillamme pyritään vahvistamaan Rauno Vesivalo. kehitysmaiden ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia. Suomessa on hyvin kehittynyt ay-toiminta ja sopimisen kulttuuri, työntekijällä on turvaa. Kokemustamme ja osaamistamme on hyvä jakaa muiden kanssa myös kehittyvissä maissa.

SASK on pitkäaikainen yhteistyökumppani ja siksi luonnollinen valinta. Minusta ammattijärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tärkeää.

Vahvat ammattiliitot kaikkialla maailmassa ovat kaikkien työntekijöiden etu, myös tehyläisten.

Mitkä ovat odotuksenne Filippiinien hankkeesta?

Hankkeen tavoitteet saavutetaan tekemällä järjestäytymiskampanjoita ja jakamalla kokemuksia prekaarista työstä eli erilaisista pätkätöistä ja epätyypillisistä työsuhteista. Hankkeen tuella järjestetään liitoille peruskoulutusta, tehdään tutkimusta sekä koulutus- ja kampanjamateriaaleja epätyypillisten työsuhteiden ongelmista.

Terveydenhuollossa työskentelee Filippiineillä yli miljoona ihmistä, joiden työolot ovat pirstaleiset ja epävarmat. Kansalaisten pääsy julkiseen terveydenhuoltoon vaikeutuu kaiken aikaa palvelujen muuttuessa kalliiksi yksityissairaalahoidoiksi. TM SASK onnittelee Rauno Vesivaloa ja on kiitollinen huomionosoituksesta! Myös sinä voit lahjoittaa 10 euroa SASKille lähettämällä tekstiviestin SASK numeroon 16499.

Tässä on työntekijän ruokaympyrä Mallidieetti on edullinen. Se poikkeaa hieman perinteisistä ravintosuosituksista, mutta niinhän hittiruokavaliot tekevät. Päivän ruokalistaan kuuluu 450 grammaa maissia, desilitra papuja, peruna, banaani, 6 sokeripalaa, 2 ruokalusikkaa öljyä ja vähän lehtivihreää. Maitoa saa lasillisen päivässä, jos on raskaana tai lapsi.

Kalaa syödään kaksi kertaa viikossa tai vaihtoehtoisesti 12 grammaa päivässä, eli yhden pienikokoisen muikun verran.

Miltä kuulostaa, jääkö nälkä vai tuleeko maha liian täyteen? Onko liikaa hiilareita? Huomioi, että oletuksena on korkea fyysinen aktiivisuus eli pitkiä kävelymatkoja, raskaiden kuormien kantoa ja tuntien kotityötä. Niukasti proteiinia? Sille ei voi mitään, sillä liha maksaa.

Kyseessä ei siis ole uusi länsimainen ruokavillitys vaan ISEAL-järjestön laskelma päivittäisestä energiatarpeesta Malawin teetilojen työntekijöille. Malliruokavalio sisältää 2 364 kilokaloria eli juuri sen verran kuin Maailmanpankki arvioi riittäväksi. Jos siis työntekijällä ja hänen perheellään on tähän varaa, he elävät köyhyysrajan yläpuolella – ainakin energiansaannin puolesta.

Ruoka ei tietenkään ole ainoa elintason mittari. Palkan tulee riittää myös veteen, valaistukseen, polttopuihin ja kaasuun. Tupakkaa ja yksityisautoilua ei katsota oleelliseksi, mutta koulutus ja sairaudenhoito kyllä. Hyväkuntoinen kuoppakäymälä on myös tarpeen.

Malawin malliruokavalio ja asumiskriteerit nostettiin esimerkiksi raportissa, jonka Finnwatch tuotti SASKille elämiseen riittävän palkan laskentatavoista.

Kehittyvissä maissa toimivat yritykset vetoavat usein siihen, ettei saatavilla ole kunnollista mallia riittävän palkan määritykseen. Se on kuitenkin huono selitys työntekijälle, jonka papukulho on tyhjä.

Laskentamallien kahlaaminen nostaa pintaan ristiriitaisia ajatuksia. Tuntuu raadolliselta, että lukuisat asiantuntijat pähkäilevät, kuuluuko hammastahna ihmisarvoiseen elämään. Tästäkö se muka on kiinni?

Toisaalta mallit korjaavat yksinkertaistettuja käsityksiä siitä, miten kehittyvien maiden palkat nousevat. Ratkaisut nähdään usein vain sopimuksina ja päätöksinä, jotka ropisevat työntekijöiden ruokapöytiin tai toimintana, joka kurottaa ruohonjuuritasolta kohti taivasta kuin vahva puu.

Oikeasti todellisuus on monimutkaisempi. Vaaditaan sekä tarkkaa asiantuntijatyötä että sinnikästä taistelua, jotta vatsat ovat täynnä ja pään päällä vuotamaton katto. TM Katri Blomster

Kehitysviestinnän koordinaattori

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

7

LAURA VENTÄ KUVA KITI HAILA

Justina Jonas, muutoksen tekijä Namibialainen MANWU on nykyisin vaikutusvaltainen 15 000 jäsenen ammattiliitto. Sen menestykseen on vaikuttanut hyvin paljon yksi nainen: nuori pääsihteeri Justina Jonas.

E

nsikontaktin johtamaansa ammattiliittoon Justina Jonas sai työskennellessään nuorempana rakennusalalla. Jäätyään työttömäksi hän alkoi viettää aikaansa toimistolla vain tehdäkseen jotain hyödyllistä.

Pian hänet palkattiin vastaanottovirkailijaksi.

Toimitsijaksi Jonas siirtyi kuuden vuoden kuluttua ja päihitti lopulta kirkkaasti vastaehdokkaansa liiton johtajavalinnassa vuonna 2012. Nuoresta naisesta tuli miehisen MANWUn pääsihteeri.

Jonas syntyi 36 vuotta sitten Pohjois-Namibian maaseudulla. Tyttö kasvoi isoäitinsä hoivissa, kävi koulua hyvällä menestyksellä ja paimensi vuohia. Hän oli kylän ainoa tyttö, joka sai paimentaa karjaa.

– Minut kasvatettiin kuin pojat, Jonas kertoo hymyillen.

Ehkä hänestä siksi kasvoi määrätietoinen nainen, joka ei hyväksy kieltävää vastausta, kun on päättänyt tehdä jotain.

Hankkeen kautta neuvotteluvoimaa Vuonna 2010 alkoi SASKin ja Metalliliiton tukema hanke, jossa on kasvatettu Namibian metalli- ja rinnakkaisalojen liiton MANWUn neuvotteluvoimaa. Siitä lähtien liiton toiminta on kehittynyt isoin harppauksin.

Viidessä vuodessa hankkeessa on koulutettu 800 luottamusmiestä ja nostettu liitto näkyväksi vaikuttajaksi yhteiskunnassa. Tänä vuonna keskitytään jäsenpalveluun, koulutukseen ja työehtoneuvotteluihin.

– Liitto on edustettuna useissa valtakunnallisissa organisaatioissa, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman hankkeen tukea. Olemme

hyvin ylpeitä liitostamme, Jonas kehaisee.

Rakennusalalle on jo aiemmin neuvoteltu minimipalkka, mutta metallialalta se puuttuu vielä. Neuvottelut aloitettiin heti hankkeen alettua. Maan hallitus hyväksyisi minimipalkan, mutta asiassa ei päästä eteenpäin, koska työnantajapuoli ei ole järjestäytynyt. Uupuu siis yksi neuvotteluosapuoli.

Ongelma on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden edistäminen kehitysmaissa on usein hankalaa syistä, joita ei täällä viimeisen päälle organisoidussa yhteiskunnassa tule edes ajatelleeksi.

Autojen puute pullonkaulana Myös projektin aloitusta Jonas muistelee päätään puistellen. Liitosta ja sen historiasta ei ollut saatavilla juuri mitään tietoa, joten hän

KATRI BLOMSTER

Metsä kiittää työntekijöitään Metsän ja työntekijöiden suojelu eivät sulje toisiaan pois.

H

ari Priya Joshi on yksi niistä tuhansista, jotka hyötyvät SASKin ja WWF:n yhteishankkeesta Nepalissa.

Vielä kaksi vuotta sitten Joshi, 32, myi polttopuuta aivan kuten monet alueen perheenäidit.

Hän etsi sopivia paloja lähimetsistä ja kantoi niitä pitkiä matkoja. Villieläimet pelottivat.

Joshi tienasi päivässä noin 1,5 euroa, eikä se riittänyt elämiseen. Lisäansioille oli kysyntää nelihenkisessä perheessä.

Kaksi vuotta sitten Joshi liittyi paikallisen

8

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

ammattiliiton jäseneksi. Hän on sen jälkeen saanut koulutusta työturvallisuudesta ja oikeudenmukaisesta palkasta, mutta myös kestävästä metsänhoidosta ja ympäristönsuojelun merkityksestä.

Alueen metsistä saavat elantonsa muun muassa puutyöntekijät, hunajankerääjät, kankaiden värjääjät ja lehtilautasten valmistajat, joten metsän elinvoimaisuus on koko yhteisön etu.

Nyt Joshi kiertää puhumassa työntekijöiden oikeuksista ja metsänsuojelusta Kailalin alueella.

Hänen palkkansa on noussut kolmanneksella, eikä hän enää etsi polttopuuta pimeällä.

Joshin lisäksi lähes 10 000 ihmistä on liittynyt ammattiliiton jäseniksi SASKin ja WWF:n yhteistyön seurauksena. Metsätyöläiset ja ammattiliitot ovat myös pystyneet vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon. TM Suurin osa hankkeessa mukana olevista alueista säästyi kevään maanjäristysten tuhoilta, mutta joillakin alueilla on tuhot ovat laajoja.

/////////////////////////////////// "Tarvittaisiin ehdottomasti lisää autoja, mutta niihin ei ole varaa."

joutui soittelemaan entisille puheenjohtajille saadakseen SASKin hankehakemukseen tarvittavat tiedot.

SASKin tuki kehitysmaiden kumppaniliitoille alkaakin oikeastaan jo siitä, että liitto joutuu analysoimaan omaa toimintaansa. Yhteistyön alkaessa MANWU oli heikosti organisoitu ja sinnitteli juuri ja juuri pinnalla muutamalla tuhannella jäsenellään.

– Toimitsijat olivat jatkuvasti tien päällä, eikä toimistolla ollut ketään palvelemassa jäseniä, Jonas kuvailee.

Nyt liitossa työskentelee 25 ihmistä, mutta liikkuminen on edelleen ongelma valtavassa ja harvaan asutussa maassa, jossa joukkoliikenteestä voi vain unelmoida.

– Tarvittaisiin ehdottomasti lisää autoja, mutta niihin ei ole varaa, eikä kehitysyhteistyö-

varoin voi hankkia auton kaltaisia hyödykkeitä.

Jälleen yllättävä ongelma, jonka ratkaisu vaatii pitkäjänteistä työtä liiton rahoituspohjan kehittämiseksi. Tarvitaan lisää maksavia jäseniä, joiden hankkiminen taas on vaikeaa, jos autoja ei ole riittävästi. Kuulostaa noidankehältä, mutta Jonas ei luovuta.

Riikka Vasama

WWF Suomi

SASKin hankkeessa tuetaan sekä työntekijöiden oikeuksien parantamista että ympäristötietoisuuden lisäämistä.

Metsistä saavat elantonsa puutyöntekijöiden ohella muun muassa lehtilautasten valmistajat.

Justina Jones on määrätietoinen nainen, joka ei lannistu kieltävistä vastauksista.

– Viemme loppuun sen minkä olemme aloittaneet. Haluamme rakentaa vahvan organisaation. TM Justina Jonas vieraili Suomessa huhtikuussa kertomassa hankkeen kuulumisia ja ottamassa oppia Suomen kumppaneiltaan. Hanke on saamassa jatkoa.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

9

TEKSTI JA KUVAT GENEVIEVE AMPONSAH KÄÄNNÖS LAURA VENTÄ

Naisten työpanos muuttaa kaivoskaupungin Afrikkalaisen Obuasin kaivoskaupungin naiset ovat alkaneet tienata perheilleen rahaa. Samalla he saavat kunnioitusta, onnea ja rauhaa – ja lapsensa kouluun.

L

änsi-Afrikan Ghanassa sijaitseva Obuasi kärsii samoista ongelmista kuin Suomi. Kaupungin ja sen asukkaiden talous nojaa lähes yksinomaan kaivosteollisuuteen samaan tapaan kuin Suomi on tukeutunut

yksipuolisesti metsä- ja metalliteollisuuteen.

Kun alalla alkavat vaikeudet, väkeä irtisanotaan ja perheiden toimeentulo romahtaa.

Juuri näin kävi Obuasissa. Yhteisön jäsenten oli löydettävä vaihtoehtoisia tapoja ansaita ra-

Raha toi rauhan Boatemaan perheeseen Akosua Boatemaa, 48, oli pitkään murheissaan siitä, ettei voinut osallistua viiden lapsensa ja seitsemän lapsenlapsensa elättämiseen. Hän oli kotiäiti.

Boatemaan perheessä tulojen epätasapaino oli johtanut siihen, että mies katsoi oikeudekseen tehdä myös kaikki päätökset perheessä. Se tuntui Akosuasta epäreilulta, sillä hänelläkin olisi ollut sanansa sanottavana.

Akosuan osallistuminen naisten yhdistyksen koulutukseen muutti kaiken.

– Opin koulutuksessa tekemään saippuaa ja myyn sitä nyt naapureilleni.

Ja parasta on se, että minun ei tarvitse enää ikinä ostaa saippuaa!

Hän aikoo opettaa taitojaan kirkkoyhteisönsä nuorille naisille, jotta heidänkin elämänsä muuttuisi.

– Olen ylpeä, että minulla on osaamista, jota voin jakaa. Työ on niin tuottavaa, että voin kantaa korteni kekoon perheen hyväksi. Lisäksi talossa on nyt rauhaa ja kunnioitusta. Olemme onnellisia.

10

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

haa. SASK tukee nyt Obuasin naisten yhdistystä, joka tarjoaa naisille koulutusta esimerkiksi kädentaidoissa ja sitä kautta mahdollisuuden tienata rahaa perheensä hyväksi. Viime keväänä koulutettiin yli 100 naista. Se on muuttanut monen perheen elämän.

– Tänä vuonna tavoitteena on kouluttaa 200 naista, joille opetetaan muun muassa saippuanvalmistusta, etananviljelyä, koruntekoa ja yrittäjyyttä. Naisten koulutus tuo yhteisöön kaivattua tasa-arvoa ja tasapainoa, kertoo SASKin ohjelmasuunnittelija Tarja Valtonen.

/////////////////////////////////// ”Olen ylpeä, että minulla on osaamista, jota voin jakaa.”

Koulutus on muuttanut monen perheen elämää.

Obuasin kultakaivos Naisten yhdistys perustettiin tuomaan turvaa ja rauhaa miesten hallitsemaan kaivoskaupunkiin. Naisia ja lapsia on yhteisössä paljon, sillä noin 90 prosenttia kaivosmiehistä on naimisissa.

SASKin Kaivosyhteisöjen naiset ja lapset -han-

ketta rahoitetaan Nenäpäivä-keräyksen tuotoilla. Ammattiliitoista rahoitukseen osallistuvat Metalliliitto ja Specia. Hanke on koettu niin toimivaksi, että se on levinnyt myös toisen kaivoskaupunkiin Tarkwaan. TM

● Kultakaivoksen omistaa monikansallinen,

Etelä-Afrikassa pääkonttoriaan pitävä kaivosjätti AngloGold Ashanti. ● Se on yksi maailman vanhimmista maanalaisista kaivoksista, mutta tuottaa edelleen hyvin.

Nafisa Nuhu sai lapsensa opintielle

Viiden lapsen äiti Nafisa Nuhu pystyy nyt tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuden koulunkäyntiin.

Kaivoskaupungissa asuva viiden lapsen äiti Nafisa Nuhu, 40, kertoo tilanteestaan ennen naisten yhdistyksen järjestämää kurssia. Hänen miehensä irtisanottiin kaivokselta jo kolme vuotta sitten, ja molempien vanhempien terveys alkoi pettää raskaissa töissä.

– Olin perheen ainoa elättäjä. Pidän huolen kodistamme, koska mieheni terveys on heikko.

Rahan puutteen takia kolme nuorinta lastani eivät voineet käydä koulua, eivätkä isommat lapset jatkaa opintojaan. Joskus meillä oli vaikeuksia saada rahat riittämään ruokaan.

Nuhu teki kahta työtä, uutti palmuydinöljyä ja myi polttopuita, mutta se alkoi käydä liian raskaaksi, eikä silti riittänyt perheen tarpeisiin. Koulutuksessa hän oppi taitoja, joilla voi tehdä kannattavampaa bisnestä ja on siitä ikionnellinen.

Nyt hän tekee sen, mitä suurin osa köyhistä vanhemmista kaikkein eniten toivoo: lähettää lapsensa takaisin kouluun.

– Lapsena minulla ei ollut mahdollisuutta käydä koulua. Onneksi voin tarjota omille lapsilleni mahdollisuuden saavuttaa unelmansa.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

11

TEKSTI JA KUVAT ELINA PENTTINEN

Mosambikin matkailuväki järjestäytyy vauhdilla

Lucia Bacassa

Selvä enemmistö matkailualalla työskentelevistä kuuluu jo ammattiliittoon. Ja jäsenmäärä kasvaa edelleen.

3

1-vuotias vuoropäällikkö Eugénio Cunica valittiin vuonna 2013 Maputossa sijaitsevan hotelli Cardoson liittokomitean päälliköksi. Hän on yksi niistä 62:sta matkailualan liitto SINTIHOTSin jäsenestä, jotka osallistuivat SASKin rahoittaman pilottihankkeen koulutukseen viime kesänä. Koulutus tuli hänelle juuri oikeaan aikaan.

– Olin vastikään liittynyt jäseneksi ja tunsin liiton toimintaperiaatteita ja työvoimalakia huonosti, vaikka olen ollut alalla vuodesta 2004.

Vielä vähemmän tiesin siitä, miten yrityskohtaisia työehtosopimuksia neuvotellaan tai millaisia taitoja hyvältä neuvottelijalta vaaditaan.

Cunica kertoo saaneensa koulutuksesta runsaasti lisää itseluottamusta. Tämä näkyy tuloksissa: Hotelli Cardoson työntekijöiden järjestäytymisaste hipoo sataa prosenttia, kun vielä vuosi sitten liiton jäseniä oli alle puolet noin 200 työntekijästä.

Liittokomitea on Cunican johdolla neuvotellut työntekijöille myös ylityöpalkan, seniorilisän ja hallituksen esitystä korkeamman, 12

12

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

prosentin palkankorotuksen. Lisäksi kuukausittainen matkakorvaus onnistuttiin nostamaan yli kolminkertaiseksi.

– Koko henkilöstön henki tuntuu muuttuneen vuoden aikana. Ilmassa on aivan erilaista avoimuutta ja luottamusta, Cunica kehaisee.

Kilpajuoksua kasvavan alan kanssa Matkailuala on yksi Mosambikin nopeimmin kasvavista aloista. Sen osuus bruttokansantuotteesta on vuosi toisensa jälkeen lähennellyt 10 prosenttia.

Matkailu työllistää yli 50 000 ihmistä maan noin 6 000 hotellissa, majatalossa, luonnonpuistossa, sukelluskeskuksessa, ravintolassa, kahvilassa ja pikaruokalassa. Lisäksi suuri joukko työskentelee alalla ilman virallista työsuhdetta.

– Moni työnantaja käyttää hyväkseen työntekijöiden heikkoa tietotasoa ja sivuuttaa heille kuuluvat edut, kertoo ammattiliitto SINTIHOTSin pääsihteeri ja SASKin rahoittaman pilottihankkeen koordinaattori Luís Macuácua.

Työntekijöiden oikeuksia on helppo pol-

kea maassa, jossa vallitsee massatyöttömyys ja työvoimalakia tunnetaan heikosti. Eniten ongelmia esiintyy työsopimuksissa, palkanmaksussa, työajoissa, matkakulujen korvauksissa, terveyspalvelujen tarjoamisessa sekä äitiyslomien ja pitkiin työsuhteisiin liittyvien etujen takaamisessa.

Jopa 59 prosenttia alan työntekijöistä on SINTIHOTSin jäseniä, mutta liitto pitää järjestäytymisastetta vielä liian alhaisena. Tavoitteena on nostaa jäsenten määrä 64 prosenttiin vuoden 2015 loppuun mennessä.

SASKin rahoittama pilottihanke tukee liittoa kouluttamalla 150 jäsentä neuvottelutaidoissa sekä edesauttamalla 150 uuden työpaikkakohtaisen työehtosopimuksen syntymistä. Tarkoitus on myös hankkia 1 500 uutta jäsentä vuoden loppuun mennessä.

Macuácua on ylpeä voidessaan kertoa, että viime vuonna suurin osa tavoitteista ylittyi.

Liitto koulutti 62 jäsenaktiivia kautta maan, rekrytoi 740 uutta jäsentä ja perusti 35 uutta paikallista liittokomiteaa.

Eugenio Cunica

Maakuntien mobilisointi käynnissä Myös jäsenhankkija Lucia Bacassa Matolan paikallisosastosta pitää SASKin hanketta erittäin tervetulleena. Hän arvioi, että se on parantanut paikallisosastojen ja keskuskomitean välistä viestintää ja auttanut yhdenmukaistamaan toimintatapoja. Samalla se on mahdollistanut useita rekrytointimatkoja maakunnan kaukaisimpiin ja vaikeapääsyisimpiin kolkkiin.

Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten keskuudessa työntekijöiden oikeudet ovat erityisen ahtaalla. Bacassa kertoo, että syrjäseutujen työnantajat saattavat maksaa työntekijöilleen vain 1 200 meticalia (30 euroa) kuussa, kun hallituksen alalle määräämä minimipalkka olisi 4 676 meticalia (118 euroa).

– Liitto nähdään vielä monin paikoin työnantajan vihollisena. SASKin tarjoaman koulutuksen myötä olen oppinut lukuisia keinoja, joilla voin osoittaa, että asia on päinvastoin: me olemme pikemminkin kumppaneita. TM

SASKin hanke ● Parantaa neuvottelutaitoja,

saa aikaan uusia työehtosopimuksia, kasvattaa jäsenmäärää ja jäsenmaksutuloja sekä parantaa paikallistason liittotyötä. ● Alkamassa yhteistyö elintarvikealan kanssa Mosambikissa ja Ghanassa.

Mukaan tulee myös Ghanan matkailu. ● Kotimainen kumppani Palvelualojen Ammattiliitto PAM.

SINTIHOTS ● Mosambikin hotelli- ja ravintola-

alojen liitto, perustettu 1986. ● Jäseniä 31 730 eli 59 % alan

yli 50 000 työntekijästä. ● Solminut 119 yrityskohtaista

työehtosopimusta, jotka hyödyttävät yhteensä lähes 15 000 työntekijää .

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

13

TEKSTI JA KUVAT STOORISOPPI

Hikipajoista high techiin Enicsin elektroniikkatehdas Kiinassa on esimerkki maan valmistusteollisuuden muutoksesta kohti modernimpaa ja vastuullisempaa yritystoimintaa.

K

ahvi on mennä väärään kurkkuun, kun teollisuuselektroniikkaa valmistavan Enicsin tehtaanjohtaja Kaapo Liede toteaa, että työolot Pekingin tehtaalla ovat periaatteessa samat kuin Lohjalla.

– Noudatamme samoja elektroniikka-alan standardeja. Myös paikallinen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset ovat linjassa globaalien työelämästandardien kanssa, Liede luettelee.

Tämä on totta. Kiinan työlainsäädäntö perustuu saksalaiseen malliin ja sisältää kaikki Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämästandardit. Jos siis kaikki yritykset Kiinassa noudattaisivat sitä, työntekijöiden asema olisi turvattu.

Enicsin tehdas valmistaa volyymituotteita pääosin Kiinan omille markkinoille, mutta myös vientiin.

14

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

Ongelmana on se, että paikallishallinto, jonka tehtävänä on valvoa lakien toteutusta, toimii yritysten eduksi. Ne voivat siis halutessaan jättää lait ja määräykset huomioimatta.

/////////////////////////////////// ”Työolot Pekingissä ovat samat kuin Lohjalla.”

Työtyytyväisyyden merkitys kasvussa Loputkin ennakkokäsitykset kiinalaisista hikipajoista karisevat, kun linjanvetäjä Pengtao Guo ja työnjohtaja Wei Zhang kertovat työstään silminnähden innokkaina.

– Aamulla summaamme edellisen työvuoron tuotokset ja päivitämme päivän tuotantotavoitteet. Sen jälkeen työpäivä onkin tuotannossa syntyneiden ongelmatilanteiden ratkomista, Zhang selvittää.

Työvuoro kestää 11 tuntia, ja työaika tasoitetaan 40 viikkotyötuntiin. Tuotantotyöntekijän työ on pitkäkestoista, staattista paikallaanoloa, joten tehtaalla kannustetaan kouluttautumaan

moniosaajaksi. Se tuo mielekkyyttä työhön, joustavuutta työjärjestelyihin ja lisän palkkaan.

Enics ei paljasta palkkaskaalaa kilpailusyistä, mutta tehtaan johdon mukaan taso on kilpailukykyinen ja ylittää lainmukaisen vähimmäispalkan, joka Pekingissä on 270 euroa kuukaudessa.

Työpaikalla toimii myös ammattiyhdistys, johon valtaosa työntekijöistä kuuluu. Tehtaan johto konsultoi yhdistystä työehdoissa ja -oloissa tapahtuvista muutoksista, mutta työehtosopimusta osapuolten välillä ei ole.

Enics on maailman viidenneksi suurin teollisuuselektroniikan sopimusvalmistaja, joka valmistaa piirilevyjä esimerkiksi sairaaloiden skannauslaitteisiin ja hissien ohjausjärjestelmiin. Se kilpailee suurten jättien, kuten Flextronicsin ja Jabilin kanssa. Yhtiöllä on tuotantoa Kiinassa ja viidessä Euroopan maassa. Pekingin tehdas työllistää 670 henkilöä.

Rakennustyöntekijöillä huonot oltavat Kansalaisjärjestö China Labour Bulletinin viestintäjohtajan Geoffrey Crothallin mukaan työehdot ja -olot vaihtelevat Kiinassa suuresti. Esimerkkejä erittäin huonoista oloista löytyy muun muassa rakennusteollisuudesta.

Rakennustyöntekijät tekevät ylipitkää päivää urakkapalkalla, vaarallisissa olosuhteissa ja ilman virallista työsuhdetta.

– Työtapaturmien ja -kuolemien määrä on laskenut, mutta se on edelleen järkyttävän korkea.

Kiinan talouskasvun hidastuminen on vaikuttanut alaan ja monet ovat jääneet ilman palkkoja.

– Kun rahavirta loppuu, eri urakoitsijat ottavat oman osuutensa ja työntekijät jäävät ilman.

Ammattiyhdistyksistä ei ole apua ahdinkoon.

Kiinassa toimii yksi ja ainoa ammattiliittojen

Kiinassa voi toimia toisinkin Elektroniikkayhtiö Enicsin tehdas Pekingissä näyttää olevan esimerkki siitä, että Kiinassa on mahdollista ja kannattavaa pyörittää teollista tuotantoa myös työntekijöiden vähimmäisoikeuksia kunnioittaen.

Vaikka vapaa järjestäytyminen onkin Kiinassa ankarasti kielletty, seitsemän vuotta sitten uusittu työlaki kuuluu maailman edistyksellisimpiin. Jos sen määräykset pantaisiin käytännössä toteen, tehtaissa ahertavien kiinalaisten työsuhdeturva ja työolot kohenisivat huimasti.

Mutta laillisuusvalvonta vuotaa tai se jätetään kokonaan tekemättä, kuten jutussa haastateltu SASKin yhteistyökumppanin CLB:n Geoffrey Crothall muistuttaa.

Niinpä lakia rikotaan ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan laajalti, eikä kukaan joudu vastuuseen. On tavallista, että ulkopuolisten teettämissä tehdastarkastuksissa yli 80 prosenttia tehtaista jää kiinni laittoman pitkistä työviikoista ja maksamattomista tai alakanttiin lasketuista palkoista.

Toisinkin voisi siis toimia. Kiinan työ- ja tuotantoelämässä pelikenttä on siis edelleen auki sekä häikäilemättömälle rahastukselle että vastuullisuuteen tähtäävälle yritystoiminnalle.

Jukka Pääkkönen

keskusjärjestö ACFTU, joka on osa maan kommunistista hallintoa, eikä sen katsota edustavan vapaata ammattiyhdistysliikettä. Muiden kuin ACFTU:uun kuuluvien ammattiyhdistysten perustaminen ja tukeminen on Kiinassa laitonta ja rangaistavaa.

– Jotkut keskusjärjestön alaiset ammattiyhdistykset ovat solmineet työehtosopimuksia, mutta ne ovat silmänlumetta eivätkä oikeasti edusta työntekijöitä.

Työntekijöiden oma aktivismi ja lakot ovatkin lisääntyneet viime vuosina.

Valmistusteollisuuden rakennemuutos Kiinan talouskasvun hidastumisen taustalla on rakennemuutos, jossa pyritään vähentämään talouden riippuvuutta raskaasta teollisuudesta.

Tämä näkyy muun muassa valmistusteollisuudessa: tehtaita on suljettu, tuotantoa siirretty muualle ja työntekijöitä irtisanottu.

Crothall toivoo, että rakennemuutos tuo mukanaan myös uudet liiketoimintamallit, jotka ottavat huomioon työntekijöiden edustuksen ja neuvotteluoikeuden työpaikoilla.

– Vaikka globaali pääoma etsii halpaa työvoimaa mistä vain, se ei löydä sitä mistään muualta niin paljon kuin Kiinasta. Jos työehdot ja -olot paranevat siellä, se luo reilumman pelikentän kaikille toimijoille, Crothall ennustaa.

China Labour Bulletin on Hongkongissa toimiva kansalaisjärjestö, joka tukee laillisia oikeuksiaan puolustavia työläisiä Manner-Kiinassa tarjoamalla muun muassa oikeusapua ja työlainsäädäntöä koskevaa koulutusta. Myös suomalaiset ammattiliitot osallistuvat Kiinan työläisten laillisten oikeuksien vahvistamiseen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. TM

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

15

JAAKKO TAKALAINEN KUVAT SANTIAGO MASSAROVIC

Paperityöläiset veturina Uruguayn ay-liikkeessä Monikansallisten yritysten tulo ja metsäalan ay-projekti ovat nostaneet palkkoja ja järjestäytymisastetta.

U

ruguayssa päättyi viime vuonna SASKin hanke, jonka tarkoituksena oli varmistaa työelämän perusoikeuksien toteutuminen metsäalan tuotantoketjussa. Erityisesti haluttiin huolehtia uuden monikansallisen Montes del Platan sellulaitoksen ammatillisesta järjestäytymisestä. Suomalaisina kumppaneina mukana olivat Paperiliitto ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto.

Uruguayn paperi- ja sellutyöläisten liiton FOPCUn puheenjohtaja Julio Burgueño kehuu hankkeen toteutuneen hyvin.

– Numerot kertovat projektin onnistumisesta. Alan palkat ovat nousseet noin 50 prosenttia kymmenessä vuodessa, ja järjestäytymisaste on nyt 85 prosenttia.

Paperi- ja sellutyöntekijöiden – ja myös muiden puutyöläisten – palkat ylittävät selvästi maan keskipalkan, joten sellulaitokset

ovat haluttuja työpaikkoja, joissa vaihtuvuus on vähäistä.

Sanoma vaikea saada perille Palkkojen ohella myös työntekijöiden järjestäytymisasteessa on suuri ero. Sellu- ja paperityöläistä ylivoimainen enemmistö on järjestäytynyt, ja FOPCUun kuuluu 1 400 jäsentä.

Noin 15 000 puutyöläisestä taas on järjestäytynyt vain 2 500, eli järjestäytymisaste on alle 20 prosenttia. He kuuluvat puutyöväen liittoon SOIMAan. – Monet puutyöläiset asuvat ja työskentelevät niin kaukana ja alkeellisissa olosuhteissa, että heihin on todella vaikea saada yhteyttä, Burgueño toteaa.

Kun ei ole sähköä, radiota, televisiota tai lehtiä, tiedon välittäminen on hankalaa.

– On kokeiltu radiomainoksia ja jopa sar-

UPM:n Uruguayntoimintojen varajohtaja Juha Kääriäinen myöntää puunkorjaajien työolojen heikon tason. Hän uskoo kuitenkin, että uusien taitojen oppimisen kautta työntekijöiden ansiotaso paranee.

UPM omistaa Fray Bentosin sellulaitoksen Uruguayssa.

16

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

Uruguay ● Asukasluku 3,3 miljoonaa. ● Pääkaupunki Montevideo (1,6 milj. as.) ● Keskipalkka Montevideossa 720 €/kk,

muualla maassa 520 €.

jakuvia, mutta huonolla menestyksellä. Sanomaa on yksinkertaisesti vaikea saada perille, Burgueño huokaa.

Kolmen portaan sopimukset Julio Burgueño kertoo SOIMAn pyytäneen ja saaneen apua jäsenhankinnassa ja työehtosopimusoikeuksien edistämisessä. Mistään läpimurrosta ei puutyöläisten kohdalla kuitenkaan voi puhua. Myös työehdoista sopimisen tapa on puutyöläisillä paperityöläisiä heikompi.

Uruguayssa on kolmiportainen työehtojen sopimusmalli: alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset, ammattiliittojen kanssa solmittu paikallinen taso sekä yrityskohtainen taso, jossa liitot ovat vähän tai ei ollenkaan mukana.

Julio Burgueño uskoo vaikeista olosuhteista huolimatta puutyöläistenkin sopimustilanteen tilanteen hiljalleen vahvistuvan.

Lohdullisen näkemyksen puunkorjaajien tilanteen paranemisesta esittää myös työnantajan edustaja. Fray Bentosin sellutehtaan johtaja ja UPM:n Uruguayn-toimintojen varajohtaja Juha Kääriäinen myöntää puunkorjaajien työolojen tason.

/////////////////////////////////// ”Kun ei ole sähköä, radiota tai lehtiä, tiedon levittäminen on hankalaa.”

Puheenjohtaja Julio Burgueñon tavoitteena on paremmat työolot ja palkat varsinkin liiton nuorille jäsenille.

– Puunkorjuussa on monenlaista työntekijää, ja lähtötaso Suomeen verrattuna on vaatimaton.

Mutta jo se nostaa puutyöläisen asemaa, kun hän pääsee ajamaan uutta isoa korjuukoneetta.

Oppii uutta, tienaa paremmin ja saa arvostusta kanssaihmisiltä.

Kolmikanta myötätuulessa Julio Burgueño kiittää pohjoismaista ammattiyhdistystoiminnan mallia niin järjestäytymisessä kuin koulutuksessa. Uruguayn edistymisestä kertoo esimerkiksi se, että yritykset järjestäytyvät työnantajaliittoihin yhä aktiivisemmin.

Aina ei ole ollut näin. Vaikka Uruguayssa on Latinalaisen Amerikan mittakaavassa toimintakykyinen ammattiyhdistysliike, 1950-luvulla perustetun FOPCUn historiassa on ollut vaikeitakin aikoja. Lakkoja, levottomuuksia ja sotilasvaltaa on menneisiin vuosikymmeniin mahtunut.

Nyt teollisuusyritysten etujärjestö CIU ilmoittaa verkkosivuillaan tavoittelevansa yhteisymmärrystä niin maan hallituksen kuin työntekijäjärjestöjenkin kanssa. TM

Koulutuskeskus tutkii ja sivistää Uruguayn ammattiyhdistysliikkeellä on oma koulutuskeskus, Instituto Cuesta Duarte, joka tekee työelämän tutkimusta sekä kouluttaa ay-aktiiveja neuvottelutoimintaan ja viestintään. Instituutin perusti ammatillinen keskusjärjestö PIT-CNT vuonna 1989.

Rehtori Milton Castellano kertoo, että alkuvuodet ay-aktiivien koulutus oli lastenkengissä. Käännekohta oli vuosi 2005, jolloin ay-liike, työnantajat ja hallitus alkoivat hakeutua yhteistyöhön. Nyt ICD:ssä on 50 työntekijää, ja se toimii pääkaupungin Montevideon lisäksi kolmella muulla paikkakunnalla.

– Lisääntyneen ja parantuneen koulutuksen lisäksi olemme päässeet tekemään tutkimusta ja vaikuttamaan työlainsäädäntöön, kertoo Castellano.

ICD saa yli puolet toimintansa rahoituksesta valtiolta. Myös paikallishallinto tukee instituuttia, ja kansainväliset ammattijärjestöt tarjoavat osaamistaan.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

17

HANNA KOIVISTO KUVAT JARKKO WICKSTRÖM

Liittojen työ tehoaa olympiatyömailla Eniten ongelmia on alihankkijoiden työntekijöillä.

R

io de Janeiron ensi vuoden kesäolympialaisten kisakylässä näyttää rauhalliselta, vaikka alueen 31:ssä rakenteilla olevassa 17-kerroksisessa asuintalossa työskentelee tuhansia ihmisiä. Yhdestä talosta vastaava työnjohtaja Giovanni Ribeiro on tyytyväinen.

Hänen mielestään työturvallisuudesta on huolehdittu tällä työmaalla hyvin.

– Meillä on joka päivä ennen töiden alkua kokous, jossa käsitellään muun muassa työtur-

vallisuutta, ja kaikki työntekijät ovat käyneet turvallisuuskoulutuksen.

Myös kylää rakentavan Ilha Puran toimitusjohtaja Mauricio Cruz Lopes sanoo, että työturvallisuuteen on panostettu. Työmaalla on muun muassa 40 hengen tiimi, joka suunnittelee ja valvoo työn kulkua. Toistaiseksi vakavia onnettomuuksia ei ole sattunut.

Muutenkin yhteistyö työntekijöiden kanssa on toimitusjohtajan mukaan sujunut mutkattomasti

– On kaksi asiaa, joista on pidettävä kiinni, niin vältytään monilta ongelmilta. Palkat on maksettava ajallaan, ja työntekijöille kuuluvan lounaan on oltava kunnollinen.

Alihankkijoista päänvaivaa Kansainvälinen rakennusalan liittojen kattojärjestö BWI (Building and Wood Workers’ International) arvioi, että Rion olympialaisiin liittyvissä rakennushankkeissa uurastaa kaikkiaan noin

Rakennusliittojen päähuomio nyt Qatarissa Kansainvälinen olympiakomitea sekä jalkapallon arvokisoja järjestävät Fifa ja Uefa eivät ole ottaneet juurikaan huomioon kilpailuja rakentavien työoloja. Asenteisiin on alkanut tulla muutosta vasta viime vuosina.

Syynä asennemuutokseen ovat olleet etenkin kansainvälisen rakennusalan liittojen kattojärjestön BWI:n kampanjat Etelä-Afrikan ja Brasilian MM-jalkapallostadioneja rakentaneiden työntekijöiden olojen ja palkkojen parantamiseksi sekä vuoden 2022 jalkapallon MM-kilpailujen isäntämaasta Qatarista kiirineet raportit orjatyön kaltaisista työoloista ja lukuisista työmaakuolemista.

– Tilanne Qatarissa on hälyttävä. Työmailla on kuollut jo yli tuhat ihmistä, sanoo Nilton Freitas BWI:stä.

BWI yrittää parhaillaan saada eri maiden jalkapalloliitot, -julkkikset ja urheiluministeriöt reagoimaan tilanteeseen.

– Tietenkin painostamme myös Fifaa, mutta toistaiseksi emme ole saaneet vastausta. Fifa tuntuu olevan sokea työoloille.

Muualla kampanja on tuottanut tulosta. Esimerkiksi Brasi-

18

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

liassa kampanjoinnilla MM-kilpailujen alla saatiin peruspalkka nostetuksi alle 200 eurosta lähes 300 euroon, joillakin alueilla noin 460 euroon.

Kaikkiin sopimuksiin saatiin sisällytetyksi vähintään ruokakuponki, joka arvo oli keskimäärin runsaat 60 euroa. Useissa sopimuksissa myös ylityökorvaukset saatiin nostettua lain edellyttämää korkeammaksi. Vain kahdessa lakossa vaatimukset tyrmättiin kokonaan.

Lisäksi ammattiliittojen yhteistyö ja neuvottelutaidot paranivat. Kampanjaan osallistui kaikkiaan 23 ammattiliittoa ja stadiontyömailla järjestettyihin 26 lakkoon lähes 130 000 työntekijää.

– Kampanja onnistui Brasiliassa loistavasti. Liitoista tuli todella vahvoja, Freitas kehuu.

Myös SASK edisti onnistuneella hankkeellaan Brasilian MM-jalkapalloturnauksen rakennustyöläisten työehtoja yhteistyössä BWI:n kanssa. Syksyllä SASK aloittaa Qatarin kisojen työoloihin liittyvän kampanjoinnin yhdessä Rakennusliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa.

Palkat on maksettava ajallaan ja lounaan on oltava kunnollinen, linjaa olympiakylän rakentajayhtiön toimitusjohtaja Mauricio Cruz Lopes.

40 000 ihmistä. Alihankkijoille työskentelevien määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

– Jopa Rion viranomaiset taistelevat paikallisen olympiakomitean kanssa saadakseen nämä tiedot. Ilman kunnollisia listoja valvonta on vaikeaa, sanoo BWI:n Etelä-Amerikan ja Karibian aluekoordinaattori Nilton Freitas.

Liitot pitävätkin alihankintaketjuja suurimpana ongelmanaan. Ulkomaisia työntekijöitä olympiatyömailla ei juuri ole, mutta Brasilian muista osavaltioista on tullut runsaasti yrityksiä työntekijöineen. Osaa Rion rakennustyöläisiä edustavan liiton Sintraconstin koordinaattori Nerivaldo Mendonça sanoo, että alihankkijayrityksissä palkat ovat usein myöhässä tai työntekijöillä on muita ongelmia.

– Esimerkiksi pohjois- ja koillisbrasilialaisissa yrityksissä palkat ovat alhaisemmat kuin Riossa eivätkä riitä elämiseen täällä. Meidän pitää varmistaa, että työntekijöille maksetaan paikallisen taulukon mukaan.

/////////////////////////////////// "Yhä useampi yritys noudattaa perusvaatimuksia asuinoloista ja ruuasta."

Liitot läsnä työmailla Liitot kuitenkin katsovat, että yhteistyö työnantajien kanssa toimii pääosin hyvin. BWI:n luomaa työturvallisuusprotokollaa on luvattu noudattaa, ja lakoilla sekä neuvottelemalla on saavutettu konkreettisia etuja. Esimerkiksi ruokakupongin arvoa on saatu nostetuksi. Lisäksi yritykset maksavat siirtotyöläisille matkakustannukset pidempiä lomia varten.

– Yhä useampi yritys noudattaa perusvaatimuksia asuinoloista ja ruuasta. Se on parantanut

työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua, Mendonça sanoo.

Yhtenä tärkeimmistä asioista liitoissa pidetään sitä, että rakennusyhtiöt ovat hyväksyneet liittojen läsnäolon työmailla. Molemmilla olympiatyöläisiä edustavilla liitoilla Sintraconstilla ja Sintraicp:llä on työmaatoimistot, jotka valvovat turvallisuutta ja järjestävät koulutusta.

– Kun työntekijöillä on suora yhteys liittoon jo työpaikalla, ongelmat saadaan selvitettyä nopeasti ja ennen kuin ne kasvavat suuriksi, Mendonça sanoo.

Toistaiseksi olympiatyömailta on raportoitu seitsemästä kuolemantapauksesta. Työmaiden kiireisin ja riskialttein aika on kuitenkin vasta alkamassa, kun olympialaisiin on enää runsas vuosi.

– Suurin osa MM-kisojen onnettomuuksista tapahtui alle vuosi ennen kilpailuja. Se meidän täytyy pystyä estämään, Freitas huomauttaa. TM

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

19

[ Jäsenliitto ]

JENNI MERONEN KUVA OLLI HÄKÄMIES

Elintarviketyöläiset reilun kilpailun asialla Elintarviketyöläisten työolojen parantaminen maailmalla auttaa epäsuorasti myös suomalaista työntekijää.

E

lintarviketeollisuus on perinteisesti mielletty kotimarkkinateollisuudeksi.

Globalisoituvassa maailmassa elintarviketuonti on kuitenkin lisääntynyt, ja tuotantoketjut alkavat olla yhä enemmän maailmanlaajuisia. Se, mitä tapahtuu Etelä-Amerikassa tai Aasiassa, vaikuttaa aiempaa enemmän myös suomalaisen elintarviketyöläisen asemaan.

– Siinä tulee keskusteluun väistämättä eettisten normien vaikutus. Ruoka on hyvin tunneherkkä asia. Ihmiset ovat tarkkoja siitä ja sen terveysvaikutuksista, kertoo Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittosihteeri Henri Lindholm.

Lindholmin mukaan sekä kuluttajien että työntekijöiden kiinnostus vastuullista tuotantoa ja kuluttamista kohtaan on kasvussa. Jo ruokaturvallisuuden vuoksi on yhä tärkeämpää tietää, missä oloissa Suomessa myytävä ruoka on tuotettu.

SEL lyhyesti ● Elintarvikealan työntekijöiden ammattiliitto ● 34 000 jäsentä ja 70 ammattiosastoa ● Liittoon kuuluu noin 80 % alan työntekijöistä ● Jäsenet työskentelevät leipomoissa-,

lihan- ja maidonjalostus-teollisuudessa sekä virvoitusjuoma- ja panimoalalla. ● Perustettiin 110 vuotta sitten, vuonna 1905.

20

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

/////////////////////////////////////// "Ihmiset ovat tarkkoja ruoasta ja sen terveysvaikutuksista."

Auttamalla muita autat itseäsi Kun SASK perustettiin vuonna 1986, SEL oli yksi sen perustajajäsenistä. Lindholmin mukaan maan rajojen ulkopuolelle ulottuva solidaarisuus on osa ammattiyhdistysliikkeen ideaa. Se ei ole pelkästään omien jäsentensä edunvalvontajärjestö, vaan siihen kuuluu ajatus laajemmasta yhteiskuntavaikuttamisesta. Toisaalta auttamalla muita auttaa usein myös itseään.

– Kaikki lainsäädäntötyö tai säätely, joka parantaa työläisten asemaa missä päin maailmaa vain, parantaa myös epäsuorasti meidän jäsentemme asemaa. Mitä paremmat työolot ovat muualla, sen vähemmän meillä on niin kutsuttua epäreilua kilpailua, Lindholm sanoo.

Työolot kuntoon Brasiliassa SELin jäsenet osallistuvat aktiivisesti SASKin talkoomatkoihin ja muuhun toimintaan, mutta SELillä on myös omia kansainvälisiä hankkeita.

Vuonna 2009 alkanut siipikarja- ja liha-alan työolojen parantamiseen keskittynyt hanke Brasiliassa on juuri lähdössä viimeiselle kolmivuotiskaudelleen.

Ruoan terveysvaikutukset ja eettiset normit kiinnostavat ihmisiä, sanoo SELin liittosihteeri Henri Lindholm.

– Brasiliassa on paikallisten ammattiliittojen ansiosta saatu säätelyjärjestelmä, joka koskee työaikoja, altistumisaikoja ja lämpötiloja. Hanke on omalta osaltaan tukenut brasilialaisten liittojen toimintaa.

Seuraavaksi SEL suuntaa Afrikkaan. Ghanan ja Mosambikin ay-liikkeiden vahvistamiseen liittyvän hankkeen suunnitteluviikko järjestetään syyskuussa. TM

[ SASK toimii ] Neniä ja lähettiläitä SASK tunnetaan opintomatkoistaan ja hankkeistaan kehitysmaissa, mutta aktiivista toimintaa on myös Suomessa.

V

iime vuosi sisälsi monenlaisia kampanjoita, koulutuksia ja muita tapahtumia.

Tiesithän, että kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan?

Nenäpäivässä kerättiin ennätyspotti Vuoden 2014 Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin yli 3,3 miljoonaa euroa. Tuotto jaettiin SASKin ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön toimintaan. SASKin aktiivit ympäri Suomen osallistuivat paikkakuntiensa Nenätapahtumiin ja jäsenliitot perustivat kilvan lahjoitustiimejä.

Eniten rahaa keräsi Tehyn emotiimi, 7 658 euroa. Suurkiitos kaikille osallistuneille – tänä vuonna pistetään vielä paremmaksi!

80 kunnon työn lähettilästä SASK koulutti viime vuonna 80 kunnon työn lähettilästä viemään solidaarisuusviestiä omiin ammattiliittoihinsa, työpaikoilleen ja kotipaik-

kakunnilleen. He toimivat solidaarisuustyön äänitorvina ja järjestävät monenlaista toimintaa, kukin oman kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Ensi vuonna koulutetaan jälleen uusia lähettiläitä, tervetuloa iloisen joukon jatkoksi.

Huomio kehitysmaiden työoloihin SASK oli mukana järjestämässä lukuisia kampanjoita, joilla haluttiin kiinnittää huomiota työntekijöiden oloihin kehitysmaissa.

Suuryrityksiä painostettiin maksamaan korvauksia Bangladeshissa 24.4.2013 romahtaneen tekstiilitehtaan uhreille Maksa pois -kampanjalla. Vaatteiden valmistuksen eettisyyttä peräänkuulutettiin muillakin keinoin yhdessä Puhtaat vaatteet -verkoston kanssa.

Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä kannustettiin suomalaisia järjestämään omia tapahtumia ihmisarvoisten työn puolesta. Kampanja levisi sosiaalisessa mediassa sekä liittojen kautta

työpaikoille. Tänä vuonna jatketaan entistä laajemmalla näkyvyydellä.

Suoraa puhetta seminaareissa SASKin kevätseminaarissa nostettiin esiin huippu-urheilukisojen stadionien rakentajien epäinhimillisiä työoloja – hurjimpana esimerkkinä jalkapallon MM-kisat Qatarissa vuonna 2022, joiden arvioidaan vaativan jopa 4 000 ihmishenkeä ennen avauspotkua. Ay-liikkeen toiminta on siellä hyvin rajoitettua.

Sen sijaan aiemmissa kisoissa Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa onnistuttiin kansainvälisellä yhteistyöllä parantamaan työntekijöiden oloja huomattavasti ja välttämään kuolemaan johtaneet onnettomuudet lähes kokonaan.

Syksyn seminaarissa käsiteltiin elämiseen riittävää palkkaa, kuinka vaikeaa sen määrittely maksaminen – saati maksaminen – kehitysmaiden työntekijöille tuntuu olevan suurimmalle osalle suuryrityksistä. Finnwatch pohjusti seminaarissa uutta laskentamalliaan riittävän palkan määrittelyyn. TM

SASKin jäsenjärjestöt Keskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK SAK:laiset ammattiliitot Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ilmailualan Unioni IAU Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Metallityöväen Liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM Paperiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Puuliitto Rakennusliitto Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY

Suomen Merimies-Unioni SMU Suomen Muusikkojen Liitto Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL Sähköalojen ammattiliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme Tulliliitto Veturimiesten liitto Yleinen Lehtimiesliitto STTK:laiset ammattiliitot Ammattiliitto Pro Ammattiliitto Nousu Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Palkansaajajärjestö Pardia Tehy Vakuutusväen Liitto VvL Akavalaiset ammattiliitot Akavan Erityisalat Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Tieteentekijöiden liitto Insinööriliitto IL Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL Muut Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

21

[ SASK toimii ] ALEKSI VIENONEN KUVA SASK

Miksi maailma ei parane?

Hyvin vähän on muuttunut Rana Plazan tragedian jälkeen, arvioi Labour Behind the Label -järjestön ohjelmajohtaja Sam Maher.

R

ana Plazan tuhoisasta tehdasonnettomuudesta tuli huhtikuun lopussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tekstiilitehtaan onnettomuudessa Bangladeshissa kuoli tuolloin yli tuhat ihmistä ja yli kaksi tuhatta vammautui. Valtava mittakaava loi odotuksia, että onnettomuus käynnistäisi muutoksen globaalin tekstiiliteollisuuden tuotanto-oloihin.

Nämä toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet.

Todellisuudessa hyvin vähän on muuttunut tragedian jälkeen. Brändit ja tehtaat tahkoavat valtavia voittoja ja Bangladeshin valtio jatkaa vanhalla reseptillä: maan kansantalous hyötyy valtavasti siitä, että maaseudun köyhät ihmiset työllistyvät vientiin valmistaviin tehtaisiin, vaikkakin surkeissa työoloissa. Ja kuluttajat jatkavat huonoissa työoloissa tuotettujen halpojen vaatteiden ostamista.

Tämä kaikki tarkoittaa myös sitä, että vaatebrändit voivat jatkaa palkkojen alentamista ja irtisanomisia Euroopassa.

Eniten vuosia jatkuneesta järjestelystä kärsivät kuitenkin Bangladeshin tekstiilityöntekijät, joista suurin osa on nuoria naisia tai tyttöjä.

Heidän äänensä ei kanna.

Onko Bangladesh tulevaisuutta?

Isoin kysymys kuuluu: Miksi niin moni odotti muutoksen tapahtuvan Rana Plazan onnettomuuden jälkeen?

Syynä voidaan pitää Euroopassa vahvana elävää uskoa, että teollistuminen on aina hyvä asia, joka ajan myötä johtaa automaattisesti positiiviseen kehitykseen. Uskomme, että asiat kulkevat parempaan suuntaan luonnonlakien kautta kuten Darwinin evoluutioteoriassa.

Mutta kenties Bangladesh ei olekaan muistutus Euroopan menneisyydestä, vaan välähdys

22

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

meidän tulevaisuudestamme.

Kun Euroopan unionin jäsenvaltiot julkilausumissaan ja harjoittamassaan politiikassa edistävät uusliberalismia ja täysin vapaata markkinataloutta ainoana ratkaisuna maailman taloushuoliin, ne samalla kylvävät siemenen juuri Bangladeshin kaltaiseen yhteiskuntajärjestykseen.

Tässä visiossa valtion rooli on hyvin heikko.

Sen tehtäväksi on rajattu lähinnä kansalaisten pitäminen kurissa väkivalta- ja kontrollikoneistolla, jotta he eivät nousisi työnantajaansa tai valtiota vastaan.

Bangladeshin ja muiden halpatuotantomaiden ”työmarkkinamallissa” työntekijöiden heikkoa asemaa perustellaan usein valinnan vapaudella. Kun esimerkiksi tehtaan työoloja kuvaava dokumentaristi haastattelee tehtaanjohtajaa työoloista, vastaus kuuluu: ”Ei kenenkään ole pakko olla meillä töissä.”

Vapaus valita on kuitenkin myytti: työpaikan jättämisen vaihtoehto on nälkäkuolema tai itsensä työllistäminen kaupustelulla ja käsitöillä – tai kerjäämällä. Tosiasiassa palkkatyöhön käsiksi päässyt on täysin työnantajansa armoilla, koska muut vaihtoehdot ovat vieläkin huonompia.

Pienet muutokset eivät riitä Rana Plazan onnettomuus ja se, että se toi niin vähän muutoksia, kertoo omaa kieltään siitä, että muutoksia pitää vaatia lisää. Nykyinen kehityssuunta johtaa kohti työn silppuuntumista ja työntekijän aseman heikentymistä.

Bangladeshin kaltaisissa maissa koko sosiaalinen turvaverkosto nojaa kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin. Ne ovat kuitenkin tulosvastuussa vain rahoittajilleen eivätkä koskaan niille, joille sosiaalipalveluja tarjotaan. Moni

Anna nimesi korvausvetoomukseen Rana Plazan tekstiilitehdas romahti kaksi vuotta sitten Bangladeshissa. Yli 1 100 ihmistä kuoli, 2 500 loukkaantui. Allekirjoita verkossa kansainvälinen vetoomus, jolla muun muassa Benetton ja Mango haastetaan maksamaan oikeutetut korvaukset maailman suurimman tekstiiliteollisuusonnettomuuden uhreille. Vetoomus toimitetaan suoraan yhtiöiden pääkonttoreihin. www.vahvantehtava.fi/ranaplaza

kansalaisjärjestö tähtää huomaamattaan myös tilanteen säilymiseen – saadakseen apua köyhän on pysyttävä tarpeeksi köyhänä.

Siksi olisi ymmärrettävä, että maailma vaatii paljon isompia muutoksia kuin mihin kuluttajavaikuttamisella on mahdollista päästä. Tärkeintä olisi ymmärtää, että muutosta ei tarvita vain jollekin teollisuuden alalle tai yksittäiseen maahan. Sen sijaan olisi asetettava selvä tavoite: jokaisella maailman ihmisellä on oltava oikeus elää ja tehdä töitä oma ihmisarvonsa säilyttäen. TM Teksti on referaatti The Guardian -lehdessä huhtikuussa julkaistusta Sam Maherin artikkelista ”How long must Rana Plaza workers wait for justice?”.

Moni Rana Plazan onnettomuuden uhri odottaa edelleen korvauksia kansainvälisiltä vaatejäteiltä.

Ay-liikkeen vahvistaminen on osa ratkaisua Ohessa referoitu Sam Maherin artikkeli kuvaa hienosti sen, miksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on olemassa. SASK on osa kansainvälistä solidaarisuusjärjestöjen ketjua, jonka päätehtävänä on edistää ammattiyhdistysliikkeen toimintaa maailmassa ja etenkin halpatuotantomaissa.

Kansainvälisessä ay-liikeessä korostamme mielellämme tuloksia ja haluamme kertoa, että maailma on muuttunut meidän työmme ansiosta, mutta luonnehdinta on turhan optimistinen. Teemme paljon työtä ja saamme paljon aikaan, mutta vastavoimat ovat valtavat ja ylittävät monituhatkertaisesti kansainvälisen ay-liikkeen resurssit.

Työ on äärimmäisen hidasta ja tuskallistakin. Nopeita voittoja ei ole saatavilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työtä artikkelissa esitettyjen tavoitteiden eteen pitäisi tehdä.

Maher vaatii tavoitteeksi, että jokaisella maailman ihmisellä

on oltava oikeus elää ja tehdä töitä oma ihmisarvonsa säilyttäen. Sattumoisin tämä on melko tarkkaan SASKin toiminnan punainen lanka: mielestämme paras keino vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ – ja paras tae sille on toimintakykyinen ja demokraattinen ammattiliitto. Tätä SASK edistää tukemalla ay-liikettä kehittyvissä maissa. Toimimme yhteistyössä ulkoministeriön ja yli 30 suomalaisen ammattiliiton kanssa.

Jos sinä haluat olla SASKin työssä mukana, voit tukea meitä pitkäjänteisesti lähtemällä SASKin kuukausilahjoittajaksi osoitteessa www.vahvantehtava.fi. Voit myös lahjoittaa 10 euron kertasumman lähettämällä tekstiviestin SASK numeroon 16499.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2015

23