Työmaana maailma 2/2014

Page 1

TYÖMAANA MAAILMA

2/2014

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

FIFALLE PUNAINEN KORTTI VASTUUN PAKOILUSTA TALOUSHALLINTOA POLKUHINNALLA YRITYKSILTÄ ROPOSIA RANA PLAZAN UHREILLE

MEKSIKON HAAMULIITOT Meksikon työmarkkinoilla valta on työnantajilla ja hallituksen johtamilla ammattiliitoilla.


Olli Häkämies

KESÄKUU 2014 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Aleksi Vienonen toimitussihteeri Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Moises Garibay Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2014 Painos 10 000 kpl Julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 fax 09 4789 2222 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi ISSN 1456-2030 Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

Solidaarisuuspäivät innostivat Iida Viljasen ryhtymään SASK-aktiiviksi.

Sisältö 2/2014 3 Pääkirjoitus: Työprikaatilaisista Kunnon työn lähettiläitä 4 Ajankohtaista 7

Katri Blomsterin kolumni: Suomalaisen suusta kuultua

8

FIFAlle punainen kortti

10

Meksiko rikkoo järjestäytymisvapautta

12 Etelä-Afrikka: Viiniparatiisin valot ja varjot 14

Rana Plaza: Kun maailma pysähtyi

16

Bangalore, maailman suurin ja halvin konttori

18

Ensimmäiset Kunnon työn lähettiläät

20 Iida Viljanen heittäytyi aktiiviksi 22

Tehyn Marjut Mc Lean: Jeesataan kaveria

23 Tulossa


Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Työprikaatilaisista Kunnon työn lähettiläitä

T

Päätös luopua ruumiillisesta talkootyöstä osana matkaa oli vaikea asan 25 vuotta sitten SASK lähetti ensimmäisen työprikaatinsa, suomalaisista ammattiliittoaktiiveista kootun talkoojoukkueen. – mutta ei niinkään paikallisille kumppaneille, vaan suomalaisille. Se lähti osoittamaan tukea Väli-Amerikan ammattiyhdistysliik- Moni solidaarisuusaktiivi hakeutuu edelleen talkoomatkoille päästäkkeelle. Tuki ilmaistiin kouraantuntuvasti remontoimalla Nicaraguan seen tekemään omia solidaarisuustekoja, auttamaan omin käsin. Se on ammattikeskusjärjestön kurssikeskusta Granadan kaupungin liepeillä. kunnioitettava asenne, jonka varaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen Esikuvana olivat Kuuban ja Nicaraguan kahviprikaatit, joiden in- kehitysyhteistyö ja sen resurssit edelleen paljolta rakentuvat. Mutta paikallisille kumppaneille järkevän työkohteen järjestäminen noittamana moni muukin suomalainen kansalaisjärjestö oli jo ehtinyt järjestää omia työprikaatejaan ja solidaarisuusmatkojaan. Joillekin ret- lyhyen aikaa paikalla piipahtavalle suomalaisporukalle on vaikea tehtävä. Työmaa tuntuu helposti keinotekoiselta, eikä ket jäivät muutamaan kertaan, osa jatkoi matkojen ihan niin välttämättömältä. Se myös saattaa ylläpitää järjestämistä vuosia, kunnes lopetti. vanhaa ja väärää käsitystä paikallisen osaamisen tai SASKin uusin retkikunta koottiin vastikään ahkeruuden puutteesta. maalis-huhtikuussa. Se suuntaa loppuvuodesta Niinpä perinteiset työprikaatit ovat vähitellen kahdeksi viikoksi Filippiineille. Samaan aikaan muuntuneet opintomatkoiksi. Jatkossa ne tulevat SASK jäsenjärjestöineen pohtii, miten jatkaa soliyhä kiinteämmäksi osaksi ay-aktiiveille suunnattua daarisuusmatkojen järjestämistä seuraavien kolmen opinto-ohjelmaa, jolla koulutetaan Suomeen kasvava vuoden aikana ja siitä eteenpäin. verkosto Kunnon työn lähettiläitä. Sen tehtävä on Joka vuosi kesästä 1990 lähtien SASK on järjestänyt muistuttaa meitä suomalaisia siitä, että mahdollivähintään yhden solidaarisuusmatkan, parhaimpina suus liittyä ammattiliittoon ei ole itsestäänselvyys, kaksi. Viime vuonna matkaan lähti poikkeukselvaan ihmisoikeus, jota joutuu maailmalla jatkuvasti lisesti kolme joukkuetta: Ghanaan, Mosambikiin puolustamaan. ja Ecuadoriin. Halukkaita lähtijöitä on koko ajan Mutta SASKissa me edelleen nimitämme niitä talvähintään tuplasti enemmän kuin joukkueisiin mahkoomatkoiksi. Talkoo vain tapahtuu oman pään sisällä, tuu – huolimatta siitä että matkalaiset maksavat omassa ajattelussa. Tämän vuoden joukkuekaan ei pääosan kustannuksista itse. lähde marraskuussa Filippiineille maalaamaan seiniä Mutta enää ne eivät ole työprikaateja. Nimi vaihtai istuttamaan puuntaimia. Se vierailee työpaikoilla, dettiin jo vuonna 2007 suomalaisen siviilielämän tapaa paikallisia ay-aktiiveja ja kuulee heiltä karuja perinteeseen paremmin sopivaksi: työprikaatit Jukka Pääkkönen tarinoita työelämästä ja ammattiyhdistystoiminnan muuttuivat talkoomatkoiksi. Viestintäpäällikkö arjesta kehitysmaassa. Suurempi muutos tapahtui kaksi vuotta sitten, Me olemme kaikki lukeneet niitä tarinoita. Mutta niiden kuuleminen kun luovuttiin retkien eniten päänvaivaa tuottaneesta osiosta, ruuihmisiltä itseltään remontoi omaa ajattelua ja omia asenteita tehokmiillisesta työstä. Marraskuussa 2012 Uruguayhyn Etelä-Amerikkaan lähti vielä ryhmä, kaammin kuin mikään lukeminen, kenties pysyvästi. TM joka käytti osan kuukauden matka-ajastaan maalaustalkoisiin paikallisten ammattiliittojen koulutuskeskuksissa. Samaan aikaan Nepaliin Lisätietoa SASKin talkoomatkoista: matkasi SASKin historian ensimmäinen talkoomatkajoukkue, jonka http://www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat ohjelmaan ei sisältynyt mitään remontti- tai muuta työkohdetta. Koko kahden viikon aika omistettiin tutustumiskäynneille, tapaamisille ja Viimeisimmän talkoomatkajoukkueen blogi: keskusteluille paikallisten kumppanien kanssa. http://talkoomosambik.blogspot.fi/ TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

3


[ Ajankohtaista ] Qatarin MM-stadionit nousevat orjatyövoimalla Jalkapallon MM-stadionit ovat vaatineet jo yli tuhat kuolonuhria. ITUC vaatii Qatarilta ripeitä toimia.

”Qatar on orjavaltio” ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow ei säästellyt Berliinin kongressissa sanojaan, kun hän sätti Qataria ja jalkapallon MM-kisojen pääorganisaattoria Fifaa. – Qatarista on tullut orjavaltio. Rakennustyöläisiä kuolee, ja jos Fifa ei tee mitään, he joutuvat kantamaan syyllisyyttä tuhansien kuo4

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

ITUC

A

y-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin Berliinissä 18.–23.5. koolla ollut kongressi nosti esiin jalkapallon MM-kisoihin liittyviä epäkohtia työntekijöiden perusoikeuksien toteutumisessa. Huomio kiinnittyi etenkin Qatarissa vuonna 2022 järjestettävien MM-kisojen rakennustyömaiden työoloihin. ITUCin kongressi edustaa maailmanlaajuisesti noin 180 miljoonaa palkansaajaa, mukaan lukien kaikkia suomalaisia järjestäytyneitä palkansaajia omien palkansaajakeskusjärjestöjensä (SAK, STTK ja Akava) kautta. Arviolta 1200 työntekijää on tähän mennessä kuollut rakennustyömailla Qatarissa. ITUC arvioi, että valmistuttuaan stadionit ovat vaatineet huomattavasti enemmän kuolonuhreja kuin kisakyliin on saapumassa urheilijoita, valmentajia ja huoltajia. Vakava tilanne stadiontyömailla johtuu ITUCin ja muiden työelämän asiantuntijoiden mukaan Qatarissa käytössä olevasta kafala-järjestelmästä. Se on johtanut siihen, että pääosin Nepalista ja muista Aasian maista tulevilla siirtotyöläisillä on hyvin vähän, jos lainkaan, oikeuksia. ITUCin mukaan kafala-järjestelmässä on käytännössä kyse orjuudesta.

Kansainvälinen ay-liike on järjestänyt useita mielenosoituksia FIFAa ja Qataria vastaan.

lemasta. He eivät voi vain kääntää selkäänsä ja jättää ihmisiä kafala-järjestelmän armoille, Burrow lausui. Burrowin mielestä FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter teki virheen, kun hän hyväksyi Qatarin vuoden 2022 MM-kisojen isäntämaaksi. Burrow korostaa, että vastuu päätöksestä on viimekädessä Blatterilla. – Qatarin lupaukset muuttaa työlainsäädäntöä ovat olleet puhtaasti kosmeettisia. On korkea aika, että FIFA nousee puolustamaan ihmisoikeuksia, Burrow summasi. ITUCin arvioiden mukaan Qatarin työmaiden uhriluvun arvioidaan kasvavan noin 4 000:een kisojen alkamiseen mennessä, mikäli tilanteeseen ei puututa. TM

Mitä Qatarin pitäisi tehdä? 1. Sallittava kaikille työntekijöille järjestäytymisvapaus ja oikeus (kollektiivisesti) neuvotella työehdoista. 2. Turvattava työntekijöille vähimmäispalkkataso. 3. Luotava toimiva kantelu- ja valvontajärjestelmä, jolla työelämän perusoikeuksien toteutumista voidaan valvoa ja työntekijät voivat hakea oikeutta. 4. Tehtävä yhteistyötä vain luotettavien työvoimanvälittäjien kanssa.

Lähde: ITUC


Rakennuslakko Brasiliassa sai väkivaltaisen käänteen Vartijoiden ampumat laukaukset keskeyttivät rakennustyöntekijöiden mielenosoituksen Rio de Janeirossa 7. huhtikuuta. Yli 2 000 olympiapuistoa rakentavaa työntekijää lakkoili vaatiakseen parempia palkkoja ja työehtoja. Olympiapuistoa rakentamisesta vastaavan Rio Mais’n edustaja vahvisti, että vartijat ampuivat laukauksia työntekijöiden ja vartijoiden välisessä yhteenotossa, mutta kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Rakennusliitto ovat mukana rakennusalan kansainvälisen kattojärjestön BWI:n hankkeessa, joka pyrkii rakennusalan työolojen ja järjestäytymisasteen kohentamiseen Brasilian kisatyömailla. TM Lue lisää: www.sask.fi

Vaatebrändit maksavat saksittuja palkkoja Kansainvälinen Clean Clothes -kampanjaverkosto julkaisi 31.3. Tailored wages -raportin, joka antaa karun kuvan brändiyhtiöiden haluttomuudesta maksaa elämiseen riittävää palkkaa halpatuotantomaiden tekstiilityöntekijöille. Laajassa selvityksessä käytiin läpi viidenkymmenen vaatevalmistajan vastaukset kyselyyn, jossa tiedusteltiin niiden toimenpiteitä elämiseen riittävän palkkatason turvaamiseksi alihankintayrityksissä maailman köyhimmissä maissa. Raportin ansiona on, että se pyrkii luokittelemaan suuret kansainväliset vaatebrändit sen mukaan, miten ne suhtautuvat elämiseen riittävän palkan vaatimukseen. TM Lue lisää: www.sask.fi

Työolojen koheneminen vaati 1 000 vainajaa

Reilut rypäleet -vetoomus sai tuhat allekirjoitusta

Huhtikuun 24. päivä tuli kuluneeksi tasan vuosi yhdestä maailman teollisuushistorian tuhoisimmasta onnettomuudesta. Onnettomuus tappoi 1 138 työntekijää ja yli 2 000 työntekijää loukkaantui. Onnettomuuden jälkeen Bangladeshissa on tapahtunut paljon. Kansainvälisten ammattijärjestöjen aloitteesta luotiin sopimus Bangladeshin tehdasturvallisuuden parantamisesta. Se on ensimmäinen juridisesti sitova sopimus, johon yritykset ovat sitoutuneet, ja se velvoittaa nämä myös osallistumaan tehtaiden korjauskustannuksiin. Bangladeshin turma on maailman tuhoisin teollisuusonnettomuus sitten 1984 Intiassa Bhopalissa sattuneen kemiantehtaan räjähdyksen. TM

Keväällä 2013 alkanut Reilut rypäleet -kampanja sai loppuhuipennuksensa, kun Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin sekä Eettisen kaupan puolesta Eetti ry:n edustajat luovuttivat kampanjavetoomuksen allekirjoitukset Alkon toimitusjohtajalle Hille Korhoselle Alkon johtoryhmän kokouksen alussa 7.5. Kampanjan saavutuksia olivat muun muassa suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, medianäkyvyys etenkin Yleisradion lähetyksissä ja verkkosivuilla viime maaliskuussa, kuluttajien aktivoiminen tänä keväänä käynnissä olleen vetoomuskampanjan kautta sekä Alkon johdon lisääntynyt kiinnostus vastuullisuuskysymyksiä kohtaan. TM

Lue lisää: www.sask.fi

Lue lisää: www.sask.fi

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

5


[ Ajankohtaista ]

Hoitajien hanskat naulaan kumityöläisten puolesta TYKSin henkilöstö järjesti mielenilmauksen Thaimaan kumialan epäinhimillisten työolojen takia.

T

urun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevät Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn jäsenet järjestivät 21.5. ”Hanskat naulaan” -mielenilmauksen. Mielenilmauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomio sairaanhoitopiirin suojakäsinehankintoihin. Maaliskuussa ilmestyneen Finnwatchin Huolenpitoa käsistä, ei työntekijöistä -raportin (Finnwatchin raportti 3/2014) mukaan sairaanhoitopiiri käyttää Thaimaassa valmistettuja Semperitin suojakäsineitä, joiden tuotanto- ja työolot rikkovat paikallisia lakeja, vaarantavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä loukkaavat kansainvälisiä työelämän oikeuksia. Raportin mukaan tehtaalla työskentelee lapsia väärennetyillä passeilla. Siirtotyöntekijöitä syrjitään ja heiltä peritään palkoista rekrytointimaksuja sekä moninkertaisia kuluja työlupa-asiakirjoista, jotka tehtaan johto pitää 6

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

hallussaan. Työntekijöillä teetetään kohtuuttoman pitkiä työpäiviä urakkakorvauksella ilman laillista minimipalkkaa ja korvauksia. Vuosilomia tai vapaita kansallisina juhlapyhinä ei anneta pitää. Myös työmatkat tehtaalle ovat vaarallisia. Moni työntekijä raportoi raiskauksista ja väkivaltaisista hyökkäyksistä. ”Hankintakriteerit uusiksi” Maaliskuussa ilmestynyt raportti oli seurantaselvitys viime vuonna ilmestyneeseen Finnwatchin Alkuperämaa tuntematon -raporttiin (Finnwatchin raportti 4/2013), jossa käytiin läpi kunta-alan julkishankintojen puutteita. – Vaadimme, että sairaanhoitopiiri uudistaa hankintakriteerejään niin, että tarjouspyyntöihin asetetaan sosiaalisia erityiskriteerejä. Niillä voimme varmistua siitä, että kansainväliset työelämän oikeudet täyttyvät ja yritysten toiminta ja tuotanto on eettistä. Sairaanhoitopiirin

on yhdessä suomalaisten tavarantoimittajien kanssa sitouduttava selvittämään tuotantomaan työolot, toteaa Tehyn pääluottamusmies Lennu Yläneva. Myös Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on pitänyt kumialan eettisyyden ongelmia esillä Finnwatchin kautta. SASK on Finnwatchin jäsen. – On surullista, että joudumme arkityössämme käyttämään epäeettisesti tuotettuja suojakäsineitä, kertoo pääluottamusmies Päivi Huhtala JHL:stä. Ajatus toimintapäivään lähti Finnwatchin raportista. – Mietimme, miten voisimme osaltamme suomalaisina ammattijärjestöjen jäseninä edes pienillä eleillä vaikuttaa siihen, että julkisissa hankinnoissa kiinnitettäisiin huomiota valmistusmaan ja tehtaan työoloihin, työntekijöiden turvallisuuteen ja oikeuksiin.


iStockphoto.com/albicoccoalcuraro

/////////////////////////////////////// "Lapset työskentelevät väärillä papereilla"

[ Kolumni ]

Suomalaisen suusta kuultua

Finnwatch paljasti maaliskuussa, että sairaalakäsineitä valmistava itävaltalaisyritys Semperit valmistaa tuotteensa epäinhimillisissä työoloissa.

TYKSin tehyläiset ja JHL:läiset jäsenet haastavat myös muissa sairaanhoitopiireissä työskentelevät jäsenensä selvittämään oman organisaationsa hankintojen tuotantotapoja ja niiden eettisyyttä. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Tehy ovat mukana Finnwatchin työssä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kautta. TM

Takana on takkuisten selitysten kevät. Kotimaisten yritysten tuotantoketjujen loppupäästä on löydetty niin lapsityötä, kahden sentin palkkoja, naisten hyväksikäyttöä kuin vaarallisia kemikaaleja. Selitysten taso on vaihdellut. Välillä mieleen tulee MM-hiihtojen dopingskandaali, kun taas välillä vastaukset vakuuttavat niin, että itsekin uskon. Ei siis mikään ihme, jos asiaan vihkiytymätön hämmentyy. Töräyksiä kannattaa kuunnella korva tarkkana. ”Meidän tehtaalla/tilalla/kaatopaikalla maksetaan lain määräämää minimipalkkaa.” Huomaa minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan ero. Toisen määrittää valtio ja toisen todellisuus. Monessa kehittyvässä maassa minimipalkka on tunnetusti niin pieni, ettei sillä elä, syö tai kasvata lapsia. Siksi työntekijät joutuvat tekemään 16-tuntisia päiviä ilman lomia tai vapaapäiviä. Sen sijaan elämiseen riittävällä palkalla kaksi työssäkäyvää aikuista pystyy elättämään kaksilapsisen perheen, mikä on Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan ihmisoikeus. ”Me käymme itse tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.” Omavalvonta ei paljon lämmitä. Ostaisitko itse katsastamattoman auton, jonka pellin alle myyjä on katsonut ja todennut, että se toimii? Työpaikkojen täytyy aina olla kolmannen, riippumattoman osapuolen tarkistamia, eikä sekään riitä. Vain työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja muodostaa ammattiliitoja takaa sen, että heidän äänensä kuuluu myös arjessa. ”Olemme saaneet kirjallisen sitoumuksen siitä, että eettisiä periaatteita valvotaan.” Sain kerran kirjallisen sitoumuksen siitä, että minut valitaan Asturian ruhtinaaksi. ”Tehtaalla on kaikki kunnossa. Se kuuluu Bangladeshin palo- ja rakennusturvallisuuden Accord-sopimukseen.” Yli tuhat ihmishenkeä vaatineen Rana Plazan tehdasonnettomuuden jälkeen luotu Accord-sopimus on hyvä esimerkki siitä, mihin yritykset, ay-liike ja kansalaisjärjestöt pystyvät, kun ne tekevät yhteistyötä. Silti sopimus koskee vain tehdasturvallisuutta. Se ei esimerkiksi takaa kahta senttiä enempää palkkaa per suomalaisen lapsen potkupuku. Kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista, vähimmäisvaatimusten kolmen kombo on: oikeus järjestäytyä, ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka. Ne kulkevat aina kimpassa, ja niiden toteutuminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista. ”Jos lapset eivät tekisi näitä töitä, he joutuisivat kaduille tai prostituoiduiksi.” Jos työstä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, aikuiset tekevät sitä. ”Olemme todella pahoillamme.” Missä se näkyy? TM Katri Blomster

Viestintäkoordinaattori TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

7


[ Ay-oikeudet ] MAIJA YLI-KOIVISTO

Fifalle punainen kortti Jalkapallon MM-kisojen pyhätöt vaativat kovia uhrauksia rakennusalan työntekijöiltä.

S

alvadorin kaupungissa Brasiliassa järjestettiin maaliskuussa rakennusalan kansainvälisen ammattiliiton BWI:n nelivuotisen Decent Work -hankkeen päätöstilaisuus. Samassa yhteydessä kampanjan vetovastuu luovutettiin venäläisdelegaatiolle. Tapahtumaan oli saapunut edustajia eri puolilta Brasiliaa, useista muista Etelä-Amerikan maista sekä Ruotsista ja Suomesta. Maailmanmestaruuskisojen alkuun oli tuolloin vain muutama kuukausi. Juuri edellisellä viikolla São Paulon stadionilla oli kuollut rakennusalan työntekijä. Kyseessä oli kahdeksas kampanjan aikana sattunut työntekijän kuolemaan johtanut työtapaturma. Neljä vuotta jatkuneen kampanjan tärkeimpänä tavoitteena oli ammattiliittojen ja rakennusalan yritysten välisen vuoropuhelun parantaminen. Samalla tavoiteltiin työntekijöille palkankorotuksia ja parempia työolosuhteita. Rakennustöitä kellon ympäri Brasilian rakennusalaa vaivaavat suuri pula koulutetuista työntekijöistä, pätkätyöt sekä töiden ulkoistaminen. Alan järjestäytyneisyysaste on

alhainen, noin 30 prosenttia, ja työsopimukset sovitaan yrityskohtaisesti. Fifan stadionhankkeille asettama aikataulu merkitsi työntekijöille ankaraa painetta ja ympärivuorokautista rakentamista. Stadionien rakennus- ja korjausprojektit ovat olleet jättiläismäisiä. Työmaista ovat vastanneet sadat eri alojen alihankintayritykset ja niiden palkkaamat työntekijät. Osa työvoimasta on saapunut ulkomailta. Fifan painostuksesta huolimatta lähes kaikki stadionit ovat viivästyneet useilla kuukausilla. Lisäksi suurta julkista kritiikkiä on saanut osakseen rakennuskustannuksien yletön paisuminen. Alkuperäinen arvio kisojen hinnaksi oli 2,8 miljardia dollaria. Virallisten lukujen mukaan kustannusarvio on ylittynyt 285 prosentilla. Erityisesti Riossa on järjestetty kisojen vastaisia mielenosoituksia. Suurimman mediahuomion on vienyt kisoihin liittynyt verorahojen tuhlaus ja korruptiosyytökset. Monen brasilialaisen mielestä tuhlailu on paljastanut, että maassa olisi rahaa koulujen ja terveydenhuollon parantamiseen, mutta poliittinen tahto puuttuu.

Neljä vuotta, 27 lakkoa Kampanjan päätöstapahtumassa kuitenkin iloittiin saavutetuista voitoista. Brasilialaiselta tutkimusinstituutilta DIEESEltä on tilattu arviointiraportti, joka julkaistaan kisojen kynnyksellä. Tutkija José Silvestre Prado de Oliveiran mukaan kampanjan menestyksestä kertoo rakennusalalle aikaansaatu ensimmäinen yhtenäinen kansallinen agenda. Tämä on merkittävää maassa, jossa osavaltioiden väliset poliittiset ja taloudelliset eroavaisuudet vaikeuttavat suuresti ay-liikkeen työtä. – Agenda on esitetty hallitukselle ja suurimmille yrityksille. Näen sen suurena saavutuksena, sillä meillä on satoja liittoja ja paljon keskinäisiä kiistoja. Kampanja yhdisti näkemyksemme, ja tästä on hyvä jatkaa kohti olympialaisia, Brasilian rakennus- ja puuliittojen kansallisen keskusjärjestön varapuheenjohtaja Luiz Carlos José de Queiroz toteaa. Kampanjan konkreettisia tuloksia ovat stadionprojekteissa työskentelevien saamat 13–18 prosentin palkankorotukset sekä maksuton työmaaruokailu.

8

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

Giorgio Palmera

Meeri Koutaniemi

FIFA saa huomattavat tulot virallisista kisatuotteista.

Jalkapallon maailmanmestaruuskisat herättävät Brasiliassa ristiriitaisia tunteita.


Meeri Koutaniemi

FIFA pakenee vastuuta Brasilian Decent Work -kampanjan aluksi kartoitettiin, keitä ovat pelikumppanit, eli suurimmat rakennusyritykset, paikallishallitukset, ammattiliitot ja yhteiskunnalliset järjestöt. Kartoitus mahdollisti liitoille uudenlaisen vuoropuhelun paikallisten päättäjien ja yritysten kanssa. Osa menestyksestä on seurausta niistä kymmenistä neuvotteluista, joita käytiin jokaisessa 12 kaupungissa. Hyvistä kokemuksista huolimatta FIFA sai maaliskuussa kansainväliseltä ay-liikkeeltä punaisen kortin aikaisemman keltaisen kortin jatkoksi. Kahdeksan kuolemantapausta, keskusteluyhteyden puute ja FIFAn selkeä pakoilu reilun pelin puolustamiseksi myös jalkapallokenttien ulkopuolella nähtiin riittäviksi syiksi.

Suuri osa brasilialaisista elää köyhyydessä.

Näiden parannusten saavuttamiseksi jouduttiin toteuttamaan 27 lakkoa 12:n eri stadionin työmaalla. Keskeisiä vaatimuksia olivat palkankorotukset, työmaaruokailu ja työterveydenhuolto. Suuri osa parannuksista saatiin aikaan neuvottelujen avulla. Tilaisuudessa olleet ay-liikkeen edustajat näkivät lakkoilun positiivisena globaalina viestinä, joka osoittaa kansainvälisen kampanjan vaikutusmahdollisuudet ja kyvyn mobilisoida työntekijöitä. Ennätysvuonna 2011 lakkoihin osallistui yhteensä lähes 82 000 rakennustyöntekijää. Työturvallisuuskysymykset eivät olleet merkittävästi esillä tapahtumassa. Liittojen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että työntekijöiden turvallisuuteen on kiinnitetty stadioneilla huomiota. Ongelmana ovat alihankkijoiden palkkaamat, monesti täysin kouluttamatto-

mat työntekijät, jotka eivät ole perillä kaikista turvamääräyksistä. – Vaikka stadioneilla pidettiin kiinni turvallisuusmääräyksistä, tilanne on toinen erityisesti pienemmillä työmailla. Monia onnettomuuksia ei aina edes kirjata työtapaturmiksi, ja silloin työntekijä tarvitsee liiton tukea, Luiz Carlos José de Queiroz kertoo. Pallo siirtyy venäläisille Suomen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas oli mukana seuraamassa kampanjavastuun siirtymisestä venäläisille. – Kampanjasta tulee aivan toisenlainen itänaapurissa. Brasiliassa sekä BWI että paikalliset liitot ovat onnistuneet piristämään ammattiyhdistystoimintaa. Liitot ovat saaneet paljon uusia jäseniä ja he ovat toiminnasta innostuneita.

Idässä tilanne on Suokkaan mielestä huolestuttava, sillä liitoilla on vähän jäseniä, ja ne eivät käytännössä edes toimi. Esimerkiksi lakkoilu tulee olemaan todella vaikeaa. – Kampanjan voi sanoa onnistuneen, jos se pystyy pitämään liitot elossa, Suokas tiivistää. Venäjän kansallisen rakennusliiton puheenjohtajaa Boris Soshenkoa inspiroi brasilialaisten kokemus kansainvälisestä kampanjasta. Hän uskoo työnantajien vastarinnan Venäjällä olevan ankaraa. – Olemme hieman apaattisia taistelemaan oikeuksiemme puolesta, mutta uskon, että pystymme parantamaan neuvotteluasemaamme. Venäjällä on lähes mahdotonta pistää pystyyn laillista lakkoa. TM SASK on tukenut Brasilian Decent Work -hanketta yhteistyössä Rakennusliiton kanssa.

/////////////////////////////////////// ”Decent Work -kampanja on tiivistänyt Brasilian ay-liikkeen hajanaisia rivejä.” TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

9


[ Ay-oikeudet ] PINJA VALKONEN

Meksiko rikkoo räikeästi järjestäytymisvapautta Meksikossa työnantajat määräävät työntekijöiden ammattiliiton ja käyttävät tekaistuja työehtosopimuksia. Myös suomalaiset yritykset hyödyntävät maan tapaa.

M

eksikossa itsenäisiä ammattiliittoja on vain kourallinen ja ne ovat tiukasti valtion ja työnantajien motittamia. Suurin osa järjestäytyneestä työvoimasta kuuluu hallituksen talutusnuorassa oleviin liittoihin. Ne eivät ole kiinnostuneita ajamaan työntekijöiden oikeuksia, vaan niiden tehtävänä on ensisijaisesti pitää palkat alhaisina. Meksikon varsinainen erikoisuus on niin sanotut haamuliitot. – Vastaavaa järjestelyä ei ole missään muussa Latinalaisen Amerikan maassa, itsenäisiä ammattiliittoja yli 40 vuotta avustanut meksikolainen asianajaja Arturo Alcalde Justiniani sanoo. Haamu- tai suojeluliitot ovat liittoja, joita ei ole olemassa. Ne ovat tekaistuja yhdistyksiä, Kuvat: Moises Garibay

joiden avulla yritykset kiertävät työntekijöiden oikeuksia ja polkevat palkkoja. – Yritykset palkkaavat lakimiehen, joka hankkii sopivan haamuliiton ennen yrityksen perustamista, Alcalde Justiniani kertoo. Lain mukaan työntekijöiden edustajalla on oikeus allekirjoittaa työehtosopimus yritysjohtajan kanssa. Kuka tahansa voi esiintyä ”edustajana” ja allekirjoittaa niin sanotun suojelusopimuksen, jossa sovitaan työnantajalle edullisista työehdoista työntekijöiden selän takana. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan suojelusopimusten osuus kaikista meksikolaisista työehtosopimuksista on hälyttävät 90 prosenttia. – Meksikon perustuslain takaama järjestäytymisvapaus ei toteudu. Lisäksi suojelusopimukset rikkovat kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, Universidad Autónoma Metropolitanassa työskentelevä argentiinalainen tutkija Graciela Bensusán toteaa. Nokia, Kone, Metso... Myös suomalaiset yritykset ovat kiertäneet työntekijöiden oikeuksia suojelusopimusten avulla.

Vuonna 2008 selvisi, että Nokia käytti suojelusopimuksia Meksikossa. Asia paljastui meksikolaisen kansalaisjärjestön Centro de Investigación Laboral y Asesoría Sindicalin (CILAS) tutkimuksesta, jonka järjestö teki Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKille. Finnwatchin raportista vuodelta 2012 puolestaan selviää, että myös Huhtamäki, Savcor, Kone, Luvata ja Metso ovat hyödyntäneet suojelusopimuksia tai muuten rajoittaneet työntekijöidensä järjestäytymisvapautta Meksikossa. ITUC uutisoi vuosi sitten, että autonosia valmistava suomalaisyhtiö PKC oli uhkaillut työntekijöitä, jotka halusivat liittyä alalla toimivaan itsenäiseen liittoon. Nokia ei suostunut vastaamaan Finnwatchin kyselyyn. Nokian mukaan työntekijät saavat nykyään valita liiton johtajan ja työntekijäedustajat. Alcalde Justiniani ei tätä usko. – Hölynpölyä. Nokialla ei ole omia tehtaita, vaan se käyttää kokoonpanolaitoksia. Joka ikisessä meksikolaisessa kokoonpanolaitoksessa on solmittu suojelusopimus. Meksikossa yleinen käytäntö on, että työnan-

Meksiko ● 8 tunnin työpäivän minimipalkka

n. 65 pesoa eli alle 4 euroa. Rakennuksilla työskentelevä 26-vuotias Rodrigo Marín Hernández ei kuulu ammattiliittoon. Hänellä ei ole kirjallista työsopimusta. 10

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

● 14 prosenttia palkansaajista kuuluu liittoon,

Suomessa 70 prosenttia. ● Yksi sadasta kuuluu itsenäiseen liittoon.

Lähteet: Arturo Alcalde Justiniani, Meksikon kansallinen minimipalkkakomissio, Finnwatch


Hotellissa työskentelevä 23-vuotias Itzhel Peña Chávez ei tiedä, mikä on ammattiliitto.

taja määrää ammattiliiton. Usein työntekijät eivät edes tiedä kuuluvansa ammattiyhdistykseen. Opettaja Arturo Arteaga Arechiga huomasi kuuluvansa poliitikkojen ohjauksessa olevaan liittoon SNTE:hen (Sindicato Nacional de Trabajadores de la Educación) vasta katsottuaan palkkanauhaansa: palkasta oli pidätetty liiton jäsenmaksu. Liitosta eroaminen on riskialtista, sillä liitot voivat vaatia potkuja liittoon kuulumattomille työntekijöille. Opettajat aikovat itsenäistyä Puerto Vallartan kaupungissa työskentelevä Arteaga Arechiga ja hänen työtoverinsa ovat saaneet korruptiosta tarpeekseen. He ovat mukana liikkeessä, jonka tavoitteena on perustaa opettajille uusi ammattiyhdistys. Opettajien demokraattinen järjestö (Asamblea Magisterial Democrática) on kerännyt Jaliscon osavaltiossa jo 40 000 kannattajaa. Yhden liikkeen perustajajäsenen, apulaisrehtori Heliodoro Ramírezin mukaan protesti on levinnyt 26 osavaltioon. – Yhdeksänkymmentä prosenttia maan opettajista vastustaa SNTE:tä. Olemme yrittäneet vaikuttaa liiton päätöksiin kokouksissa, mutta kaikki on aina etukäteen sovittu. Olemme kyllästyneet tähän, Ramírez sanoo. Uuden liiton perustaminen on todennäköisesti vaikeaa. Valtion byrokratiakoneisto syrjii

26-vuotias opettaja Arturo Arteaga Arechiga liitettiin tietämättään korruptoituneeseen ammattiliittoon.

järjestelmällisesti hankaliksi katsomiaan liittoja eikä esimerkiksi suostu rekisteröimään niitä. Lakiuudistus oli pettymys Kattojärjestö Kansallinen työn liitto (Union Nacional de Trabajadores, UNT) protestoi valtion rekisterimonopolia vastaan heti aloittaessaan toimintansa vuonna 1997: UNT ei hakenut toiminnalleen lupaa. UNT on yksi tärkeimmistä korruptionvastaisista voimista. Suurin osa vapaata ay-liikettä puolustavista liitoista on järjestäytynyt sen alle. Järjestön oikeusavustajan Héctor Barba Garcían mukaan UNT:llä on noin miljoona jäsentä. – Olemme Meksikon suurin ja parhaiten

järjestäytynyt demokraattisia liittoja edustava järjestö. Alcalde Justinianin ja Bensusánin mukaan UNT:n vaikutusvalta on rajallinen. – UNT ei ole saavuttanut vahvaa asemaa merkittävillä sektoreilla, Bensusán sanoo. UNT oli kuitenkin tärkeässä roolissa yrittäessään vaikuttaa Meksikon työlakiuudistukseen, joka toteutettiin vihdoin vuonna 2012. Muutamista parannuksista huolimatta lopputulos oli pettymys. – Suojelusopimuksiin ja korruptioon ei puututtu, Barba García sanoo. – Mahdollisuus antaa potkut liittoon kuulumattomille työntekijöille poistettiin, mutta käytäntö elää edelleen, Alcalde Justiniani sanoo. TM TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

11


[ Ihmisarvoinen työ ]

HELVI KOLEHMAINEN

Viiniparatiisin valot ja varjot

Lucinda La Roux työskentelee viini- ja hedelmätarhalla laaduntarkkailijana.

Kuvat: Teri Robberts

Etelä-Afrikan kukoistavan viiniteollisuuden takana on suuri joukko työläisiä, joiden olot ovat ankeat. Joukossa on silti myös valonpilkahduksia.

K

ierros Western Capin viinialueella tuo mieleen maanpäällisen paratiisin. Mahtavien vuorien välissä on laajoja viini- ja hedelmätarhoja ja niiden keskellä hohtavan valkoisia asuintaloja, tuotantolaitoksia ja varastoja. Näiden tilojen rikkauksia on rakennettu vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja eteläafrikkalaisten työntekijöiden halvalla työllä. Vielä kaksikymmentä viisi vuotta sitten esimerkiksi Jannie Wenn sai palkkaa vajaa kaksi euroa yhdeksäntuntisesta työpäivästään viini- ja hedelmäpelloilla. Kahdeksan vuotta sitten Lucinda La Roux sai runsaat seitsemänkymmentä euroa kuukaudessa tilapäisestä työstään maatilalla. Silläkään palkalla ei perhettä vielä elätetä. Vuoden 2012 lopussa Etelä-Afrikan viini- ja hedelmätiloilla työtä tekevien minimipalkka oli vajaa viisi euroa päivässä. Minimipalkkaa rikotaan räikeästi Eri puolilta Afrikkaa tuli epätoivoisia maahanmuuttajia, jotka olivat valmiit tekemään työtä alle minimipalkan. Paikalliset maatyöläiset menettivät ansioitaan ja protestoivat muutenkin

12

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

alhaisia palkkojaan ja etujaan. Vuoden 2012 Marikanan kaivoslakkojen 44 kuolonuhria saivat myös Western Capin maatyöläiset liikkeelle. Voimakkaasti protestoivat työläiset vaativat runsaan kymmenen euron päivittäistä minimipalkkaa, mutta katkeran taistelun jälkeen heille luvattiin hiukan yli seitsemän euroa päivässä. Osa maaomistajista maksoi minimipalkan ja jotkut vähän enemmänkin, mutta osa piti korotuksia kohtuuttomina. Heillä oli keinonsa saada palkkamenonsa takaisin. Työntekijöiltä alettiin periä vuokraa asunnoistaan sekä maksuja sähköstään ja vedestään. Työläisiä siirrettiin myös maatilan mailta muualle asumaan ja lopetettiin lasten koulukuljetukset. Lakkojen ja palkankorotusten seurauksena työpaikat ovat alkaneet vähentyä samalla tavalla kuin suurilla maatiloilla oli tapahtunut jo pitkiä aikoja sitten. Maatilat koneellistettiin ja ihmistyövoimaa vähennettiin voimakkaasti. Samaa on tapahtunut myös viini- ja hedelmätiloilla. Maatyöläiset ovat kerääntyneet suurkaupunkien reunoille etsimään työtä, jota sielläkään ei ole. Mutta onneksi on olemassa myös toisenlaisia tarinoita.

Lucindan parempi elämä Lucinda La Roux on isovanhempiensa kasvattama nuori nainen, jolla on Etelä-Afrikassa kovin tavallinen tarina takanaan. Peruskoulun jälkeen hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia jatkoopiskeluun, vaikka mieli olisi tehnyt sosiaalityöntekijäksi. Isovanhemmilla ei ollut rahaa. Koululomillaan La Roux teki muutamalla randilla töitä vihannestarhassa, vaikka se taisi olla lain vastaista. Peruskoulun jälkeen hän siivosi isojen kauppojen varastoja ja teki muita sekalaisia töitä itsensä ja lapsensa elättääkseen. La Roux pääsi Elginissä olevalle Thandin viini- ja marjatilalle tilapäiseen työsuhteeseen kahdeksan vuotta sitten. Thandi-tila on ensimmäinen, vuonna 1995 perustettu mustien omistama ja ylläpitämä viini- ja hedelmätila Etelä-Afrikassa. Tilan entisen omistajan Paul Cluverin ja valtion tuella tila pääsi alkuun. Konserniin kuuluu nykyisen kolme itsenäistä maatilaa, viininvalmistamo ja maatilaravintola. Elginin tila kasvattaa viinirypäleitä, omenia, luumuja ja persikoita. Lucinda teki erilaisia maatilan töitä, ja pian hänen ahkeruutensa ja itsenäisyytensä huomattiin. Tiukkojen haastattelujen jälkeen hänet vakinaistettiin, ja valtion


Viinitilalla on päiväkoti, jonka maksu on alle euron päivässä.

myöntämän 1400 euron tuella hänestä tuli myös maatilan osakas. Tällä hetkellä Lucinda La Roux on omenien ja rypäleiden laaduntarkkailija, tärkeä linkki korkeatasoisen tuotannon ketjussa. Hän on tiukka ammattilainen, joka puuttuu työssä ja tilalla näkemiinsä epäkohtiin pienestä narinasta huolimatta.

Etelä-Afrikan valtavilla viinitiloilla tuotetaan myös hedelmiä.

saivat vuonna 2003 reilun kaupan tunnuksen ensimmäisenä maailmassa. Oma pankkitili ja sänky Lucinda La Roux saattoi pari vuotta sitten ostaa itselleen sängyn ja muut makuuhuoneen huonekalut voitettuaan naisyrittäjien kilpailun ja lähes 1 400 euron palkinnon.

Ensimmäisen kerran elämässään hänellä oli oma sänky, jossa ei nukkunut sisaruksia, ei miestä, ei lapsia. Lucinda avasi myös elämänsä ensimmäisen pankkitilin. Voittorahoista puolet meni elämän laadun parantamiseen ja puolet pankkitilille. Yksin lapsiaan kasvattava nainen haluaa lapsilleen koulutuksen avulla paremman tulevaisuuden. TM

Lucindan kasvava vastuu Lucinda La Roux on valittu myös Elginin maatilan johtoryhmään, johon kuuluu viisi jäsentä. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä taloutta koskevia päätöksiä, ehdottaa osakkaiden kokouksille tilan kehittämissuunnitelmia ja yhtiön voittorahojen käyttöä yhteisön hyväksi. Elginin yhteisössä on lasten päiväkoti, jonka maksu on alle euron päivässä. Tila antaa myös tukea kylän nuorten jatko-opiskeluun yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Lucindan palkka on tällä hetkellä runsaat 190 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on asuntoetu. Hän saa lisäksi osansa maatilan rypäleiden ja muiden hedelmien myynnistä, Thandi Wines-viinivalmistamon viinien myyntituloista sekä reilun kaupan osuuden. Thandi-viinit

Viinin vienti vahvassa kasvussa Etelä-Afrikassa on yli 3 400 viinitilaa, joiden pinta-ala on yli 100 000 hehtaaria. Vuonna 2013 rypäleitä poimittiin noin 1,5 miljoonaa tonnia, josta 79 prosenttia käytettiin viinien tuotantoon. Vuonna 2012 viiniä valmistettiin 870 miljoonaa litraa. Kasvu on ollut vuosittain vähintään 10 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Vienti kasvoi vuosien 2000–2012 välillä 196 prosenttia. Vuonna 2008 viiniteollisuuden osuus kansantuotteesta oli 26 miljardia randia. Viinityöläisiä ja muita viiniteollisuuden työntekijöitä on noin 275 000. Maatyöläisten keskipalkka on 2 200 randia eli noin 152 euroa kuukaudessa.

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

13


[ Ihmisarvoinen työ ] SINI SAARITSA, JANNE HULKKONEN

Siihen maailma pysähtyi Äiti pystyi tunnistamaan tyttärensä ruumiin vain vaatteista, joihin se oli verhottu. Tulevaisuus romahti Rana Plazan mukana.

P

yöräriksa kurvaa ihmislaumaan kapealla hiekkakujalla. Tämä on Savar, Bangladeshin pääkaupungin Dhakan ahdas esikaupunki. Mekkala vaimenee aaltopeltikattoisen talon hämärissä, jossa Rasheda Begum istuu vuoteella ja pyyhkii huivinkulmalla silmiään. Aurinko paistaa kaltereiden läpi pieneen huoneeseen, jonka harmaalla kiviseinällä on

kolmannen kerroksen Phantom Apparels -tekstiilitehtaassa. Tyttäristä vain nuorin, Rezia, on enää elossa. Vanhin,Selina,onkuollut,jasamoinSumi,keskimmäinen tytär, jonka ruumista ei koskaan löytynyt. – Yhtenä päivänä tytöt tulivat kotiin ja sanoivat, että tehtaan seinässä on halkeamia, Rasheda kertoo.

kirkkaan sinisiä valokuvia kolmesta naisesta. Rasheda on kertonut jo monta kertaa sen, mitä tapahtui vuosi sitten. Mutta hän haluaakin kertoa, koska siihen maailma pysähtyi. Pitkä ja laiha mies asettelee vaiti tuoleja vieraille. Hän on Ishaque Ali, Rashedan puoliso. Vielä vuosi sitten pariskunnan aikuiset lapset olivat töissä Rana Plaza -rakennuksessa, sen

Tieto levisi nopeasti Kuvat: Janne Hulkkonen

/////////////////////////////////////// "Naapuri tuli juosten ja sanoi, että Rana Plaza on romahtanut maan tasalle."

Rana Plazassa tieto levisi nopeasti, ja kaikki yli 3 000 työntekijää pakenivat ulos. Illalla tekstiilitehtaiden pomot soittelivat ja uhkasivat palkanmenetyksillä niitä, jotka eivät seuraavana päivänä tulisi töihin. Kiireelliset tilaukset oli saatava valmiiksi, eikä rakennus ollut ollenkaan vaarallinen, he vakuuttivat. Alimmassa kerroksessa toimineen pankin työntekijät sen sijaan eivät enää palanneet työpaikalleen. Rashedan tukahtunut ääni jatkaa tarinaa, kun ovelle lennähtää Jannatul, kuolleen Selinan tytär. Jannatul ja hänen pikkuveljensä Emon ovat tottuneet itkeviin aikuisiin. Melkein kaikilta on kuollut joku, niin kuin Jannatulilta ja Emonilta äiti. Jannatulin perässä tulee hänen isänsä Zahid Akhtar, jonka silmät ovat kuin mustat kivet. Isän katse oli ehkä vuosi sitten pehmeämpi, vaikka arki oli köyhää, työteliästä ja ahdasta. Zahidilla, Selinalla ja lapsilla oli kuitenkin oma huone. Isovanhemmat ja nuoremmat siskot jakoivat viereisen huoneen. Pätkätöissä puuverstaalla Sinä aamuna Zahid oli lähdössä pätkätöihinsä puusepänverstaalle. Rasheda oli huolissaan, toisaalta halkeamista, toisaalta johtajan uhkauksista. Ilman tyttöjen palkkaa vanhukset eivät selviäisi. Tytöt olivat kuitenkin aikuisia, Rasheda Begum on kertonut jo monesti sen, mitä tapahtui vuosi sitten. Mutta hän haluaakin kertoa, koska siihen maailma pysähtyi.

14

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014


Zahid Akhtar on nuori leski.

Ishaque Ali muistaa, miltä tuntui, kun epätoivon tuntien jälkeen puhelin soi. Nuorin tytär Rezia oli hengissä.

Osa korvauksista maksussa Korvausten maksaminen Rana Plazan työntekijöille ja heidän omaisilleen alkoi 22. huhtikuuta, juuri ennen onnettomuuden vuosipäivää. ILOn hallinnoimasta rahastosta maksettiin 50 000 takaa eli noin 470 euroa kaikille – myös niille, jotka eivät loukkaantuneet katastrofissa. Uhreja ja heidän omaisiaan lasketaan olevan yhteensä noin 3 600. Katastrofissa vammautuneille ja kuolleiden omaisille pyritään korvaamaan myöhemmin suurempi summa, joka määräytyy työntekijän iän, palkan ja vammojen vakavuuden perusteella. Pahasti vammautuneelle maksetaan 60 prosenttia summasta, jonka hän olisi ansainnut työuransa aikana. Vammautuneet ja kuolleiden omaiset ovat voineet kirjautua korvauksien saajiksi Dhakan Savariin perustetussa toimis-

ja Selina oli ollut Ranassa töissä jo 4 vuotta, Sumi ja Reziakin muutaman. Rashedan puhelin soi, kun tyttöjen lähdöstä oli alle kaksi tuntia. – Sukulaisnainen kysyi, ovatko tytöt tulleet kotiin. Sitten tuli naapuri juosten ja sanoi, että Rana Plaza on romahtanut maan tasalle. Uutinen kiiri, ja kaikki lähtivät juoksemaan. – Kun pääsin sinne, näin ensin vain valtavan väkijoukon. Sitten näin tehtaan. Se oli mennyt kasaan kuin voileipä, Rasheda sanoo. Ishaque muistaa, miltä tuntui, kun epätoivon tuntien jälkeen puhelin soi. Se oli nuorin tytär Rezia. Hänet oli viety klinikalle, jonne uhreja kannettiin. Rezialla oli vammoja päässä ja selkärangassa. Mutta hän oli hengissä.

tossa. Monilla ei kuitenkaan ole ollut riittäviä todisteita. Toisilta puuttuu näkyvä vamma, toisilta omaisen ruumis. ILOn rahastoon pitäisi saada kerättyä vaatevalmistajilta lähes 30 miljoonaa euroa, jotta kaikille uhreille voitaisiin maksaa korvaukset. Rahaa on kuitenkin kertynyt alle 11 miljoonaa euroa, ja puolet tehtaassa vaatteita teettäneistä brändeistä ei ole maksanut mitään. Suurimmat asiakkaat Walmart, Inditex, Kik, Loblaw ja Mango ovat maksaneet pienen summan, Benetton ei mitään. Englantilainen vaatebrändi Primark taas on maksanut yhteensä 6 miljoonaa euroa. Sillä pystytään kattamaan New Wave Bottom -tehtaan työntekijöille täysimääräiset korvaukset.

Tytär tunnistettiin vaatteista

Ei ruumista, ei korvausta

Selinasta ja Sumista ei sen sijaan kuulunut mitään. Neljä päivää myöhemmin perhe sai tiedon, että Selina on ehkä koulun kentällä, jonne raunioista löytyneitä ruumiita jatkuvasti siirrettiin. Kolmisenkymmentä sukulaista oli mukana, kun Reshida ja Ishaque löysivät tyttärensä. Isä ja äiti saattoivat tunnistaa ensimmäisen lapsensa vain vaatteista. Sumia ei löytynyt, eikä hän ole ainoa. Kateissa on yhä yli 100 ihmistä. Rana Plazan katastrofin jälkeisinä päivinä tunnistamattomia ruumiita haudattiin. Omaiset, myös Sumin, yrittävät dna-testien avulla löytää rakkaansa haudattujen joukosta.

Omaiset ovat varmoja, että klinikalta katosi ruumiita. Myös uhrien ja perheiden korvausten puolesta taistelevat paikalliset aktivistit uskovat, että romahduspäivänä viranomaiset määräsivät ruumiita hävitettäviksi, jotta uhriluku saataisiin pysymään pienempänä. Jo ensimmäisen päivän aikana oli kuitenkin selvää, että katastrofin massiivisuutta ei pystytä peittelemään. Kun ei ole ruumista, ei ole myöskään korvauksia. Helmikuussa perhe oli saanut epävirallisina lahjoituksina yhteensä noin 54 000 takaa eli reilut 500 euroa. Koulun kentällä, joka oli vuosi sitten ruumiiden peittämä, pelataan taas palloa. TM

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

15


[ Globalisaatio ]

JULIA VIRÆUS

Aina vain halvemmalla Moni yritys on hakenut kustannussäästöjä ulkoistamalla taloushallintonsa Intiaan. Nyt haetaan vielä halvempia markkinoita.

I

ntian kymmenen miljoonan asukkaan Bangalorea kutsutaan maailman suurimmaksi konttoriksi. Lempinimi tulee vuosituhannen vaihteen tietoteknologiabuumista, jolloin tuhannet ulkomaiset yritykset ja viranomaiset ulkoistivat palvelunsa Intiaan. Hyvin koulutetut nuoret tekivät työt murto-osalla eurooppalaisten tai amerikkalaisten palkoista. – Ulkomaalaiset it-yritykset ovat nostaneet ihmisten elintasoa Bangaloressa, it-alan ammattilaisia järjestävän ammattiliiton Unites Professionalin pääsihteeri Karthik Shekhar sanoo. Myös moni pohjoismainen yritys on ulkoistanut palvelunsa Intiaan. Yksi tällainen on pohjoismaalainen KF-konserni, johon kuuluu osuuskauppa Coop. Intia jo liian kallis? Nyt trendi on kääntynyt. – Palkat ovat nousseet, joten yritykset siirtä-

16

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

vät toimintansa Nepalin ja Filippiinien kaltaisiin maihin, Karthik Shekhar kertoo. Ulkoistamisessa on kyse kustannusten leikkaamisesta, joten alalla etsitään koko ajan halvempia ratkaisuja. Coopin talous- ja kirjanpitopalveluja hoitavalla Accenturella on useita suuria yrityspuistoja Bangaloressa. Siististi pukeutuneet intialaiset kulkevat kulkukortit kaulassa suljetun alueen ulkopuolella. He kuuluvat hyväosaiseen eliittiin ja tietävät sen itsekin.

tai projekti vaihtui joka toinen kuukausi, ja hänen suoritustaan arvioitiin säännöllisesti. – Työntekijän on oltava valmis antamaan kaikkensa, jos hän haluaa kiivetä hierarkiassa ylöspäin, Sultana sanoo. Kulttuurien yhteentörmäykset ovat yleinen ongelma Aasiaan ulkoistettaessa, etenkin työnjaossa ja johtorakenteissa. Accenturen työntekijöille lähetetty sisäinen tiedote kehottaa pyrkimään pomon suosikiksi ja tekemään pitkää päivää, jotta johto pysyisi tyytyväisenä.

”Minulla ei ollut elämää”

Haluttuja työpaikkoja

Samiah Sultana, 31, kuului näihin itsevarmoihin konsultteihin, kunnes hän sai hiljattain tarpeekseen. Työ oli nopeatempoista, kilpailu kovaa ja päivät äärimmäisen pitkiä. – Työskentelin 12–14 tuntia päivässä eikä minulla ollut elämää, hän sanoo. Kahden vuoden työhistorian aikana asiakas

Työpaikat Bangaloren kansainvälisissä yrityksissä ovat haluttuja. Samiah Sultana tienasi nettona 6 000 rupiaa kuukaudessa, mikä vastaa noin 660 euroa. Palkka on hyvä Intian keskiluokan mittapuulla, vaikka ylityökorvauksia ei makseta. Ahkerat työntekijät saatetaan palkita 10 euron arvoisin


Teksti: Julia Viræus

Unites Professionalin pääsihteeri Karthik Shekhar sanoo, että it-palvelujen ulkoistus Intiaan on jo muuttumassa epätrendikkääksi. Nyt tähyillään Filippiineille.

/////////////////////////////////////// ”Kannattaa tehdä pitkää päivää ja pyrkiä pomon suosikiksi.” – Accenturen tiedote työntekijöilleen

Samiah Sultanan työpäivät olivat hyvin pitkiä, ja asiakas vaihtui joka toinen kuukausi. ”Minulla ei ollut elämää.”

lahjashekein, ja työntekijöillä on pääsy työterveyshuoltoon. – Kyseessä on hyvä työ ilmastoidussa toimistossa, ja vain harva ottaa hatkat kovasta paineesta huolimatta, Samiah Sultana sanoo. Hän ei usko, että Intiaan ulkoistaminen loppuu kokonaan, vaikka nykyinen trendi on laskusuuntainen. – Ei yksinkertaisesti ole toista maata, jossa olisi näin paljon halpaa, englannintaitoista ja hyvin koulutettua työvoimaa, Sultana lisää. TM

SASK tukee Unites Professionals India -ammattiliittoa Palvelualojen ammattiliitto PAMin sekä Ammattiliitto Pron kanssa toteutettavassa hankkeessa (”Call center -työläisten järjestäytyminen”). Hankkeen tavoitteena on varmistaa säälliset työolot ja -ehdot puhelinpalvelualalla sekä vahvistaa Unites-järjestön toimintakykyä.

Kansainvälisestä globaaliksi Julia Viraeuksen artikkeli herättää kysymyksen: Aiheuttaako ammattiliittojen toiminnan vahvistaminen ”globaalissa etelässä” sittenkin työttömyyttä, kun palkkatasot nousevat ja työt siirtyvät taas eteenpäin seuraavaan maahan? Joka maassa ammattiliitot itkevät samaa asiaa: työt siirtyvät aina vain halvemman tuotannon maihin. Ne eivät siirry vain teollisuusmaista halpatuotannon maihin, vaan myös halpatuotantomaista vielä halvemman tuotannon maihin. Ratkaisu tähän olisi, että koko ay-liikkeen – niin meillä kuin muuallakin – olisi kyettävä miettimään globaalisti. Meillä ei riitä, että edunvalvonta rajoittuu omien rajojen sisälle – on mentävä myös sinne, minne tuotantoa siirretään. Tuen ja avun ei pitäisi globaalissa maailmassa mennä vain pohjois– etelä-akselilla, vaan myös etelä–etelä-akselilla. Tällaisia viritelmiä onkin meneillään kansainvälisessä ay-liikkeessä useita. Onneksi. Aleksi Vienonen

Toimitussihteeri

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

17


[ SASK-aktiivi ] ALEKSI VIENONEN

Ensimmäiset Kunnon työn lähettiläät Aktiivien tehtävänä on kouluttaa liittojen jäseniä ja kiertää puhumassa maakuntien tapahtumissa.

L

Myös maantieteellistä jakaumaa korostettiin. Porukassa olikin ilahduttavan paljon väkeä myös ruuhka-Suomen ulkopuolelta.

ähes viidenkymmenen ay-aktiivin joukkio saapui toukokuun toisena viikonloppuna koulutukseen Helsinkiin. Koulutuksen tavoitteena oli koulia tästä ayaktiivien joukosta iskuryhmä, joka jalkauttaa SASKin ydinviestejä ja kampanjoita eri puolille Suomea, liittojen paikallisyhdistyksiin, työpaikoille ja toreille. Heitä tarvitaan tositoimissa ensimmäisen kerran syksyllä, kun Ylen Hyvän Nenäpäiväkampanja alkaa. Myös vuosittain 7.10. järjestettävä Kunnon työn päivä tarvitsee vapaaehtoistyövoimaa niin pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissakin. Tarve vapaaehtoisverkoston synnyttämiselle on tullut myös siitä, että SASKilta pyydetään usein puhujia eri tapahtumiin maakunnissa. SASKin pienet henkilöstöresurssit eivät aina jokaiseen esitelmäpyyntöön taivu. Vapaaehtoisverkoston myötä vierailupyyntöihin ei enää jatkossa tarvitse sanoa ”ei”. Osallistujavalinnoissa painoi eniten hakijoiden tausta. Ryhmästä haluttiin mahdollisimman tasapainoinen ja edustava. Tarvittiin miehiä ja naisia, nuoria ja myös kokemusta.

”Kuulin SASKista liittoni kautta” Oulusta koulutukseen saapunut Petri Ovaskainen kertoo kuulleensa SASKista ensimmäistä kertaa liittonsa kautta, kun Toimihenkilöliitto ERTO liittyi SASKin jäseneksi viime vuoden lopulla. Hän työskentelee graafikkona Oulun yliopiston viestintäyksikössä ja kuuluu ERTOn edustajistoon. – Tarkoituksena oli tutustua enemmän SASKiin jo aikaisemmin. Aioin tulla helmikuussa Solidaarisuuspäiville, mutta se jäi, Ovaskainen sanoo. Ovaskaisen suhtautuminen SASKiin on avoimen utelias. Hänen mielestään suomalaisten ay-aktiivien ja liittojen rivijäsenten pitäisi avata silmänsä: – Pitäisi ymmärtää, miksi asiat ovat meillä niin hyvin. SASKissa Ovaskainen arvostaa, että toiminnassa on mukana hyvin erilaisia liittoja ja ihmisiä. SASK on tiettävästi ainoa suomalainen

järjestö, jonka tilaisuudet yhdistävät ay-aktiiveja yli palkansaajakeskusjärjestörajojen. – Porukka on hyvin samanmielistä, mutta erilaista, hän kiteyttää lähettiläskoulutuksen tunnelman. ”Olen aina ollut kiinnostunut” Espoosta koulutukseen saapunut Mona Sandell kokee olevansa enemmän kehitysmaa-aktiivi kuin ay-aktiivi. Hän tutustui SASKiin, kun työskenteli vielä Yleisradiolla ympäristötoimittajana. SASK on pitänyt julkisuudessa jo vuosia esillä eettiseen kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä, ja niiden kautta myös Sandell tutustui järjestöön. Ammatiltaan hän on opettaja, mutta työskentelee koulunkäyntiavustajana. Hän on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) jäsen. – Minulla on vahva kehitysmaa-ambitio, Sandell kiteyttää syyn, miksi hän haluaa oppia lisää SASKin työstä. Järjestäytymisvapaus on perusoikeus Koulutuksessa korostettiin SASKin ydinviestiä, eli sitä, että paras tae ulos köyhyydestä kehi-

Kuvat: Pekka Sipola

SASKin aluekoordinaattori Simião Simbine korostaa, että ay-toiminnan edellytys on oivallus, että yksittäisen palkansaajan etu on aina asetettava ykköseksi. ”Ideologiset rajariidat on unohdettava,” hän kiteyttää. 18

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

Oulun yliopiston graafikko Petri Ovaskainen on ERTOn edustajiston jäsen. Ensimmäistä kertaa hän kuuli SASKista viime vuonna, kun ERTO liittyi SASKin jäseneksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n jäsen Mona Sandell tutustui SASKiin ”edellisessä elämässään”, kun työskenteli vielä ympäristötoimittajana Ylellä. ”Minulla on vahva kehitysmaa-ambitio”, hän kertoo.


SASKin aluekoordinnaatorit Marinna Nyamekye ja Simião Simbine korostivat kurssilaisille, että maailman köyhyyden syyt eivät enää löydykään maiden köyhyydestä, vaan yhä enemmän siitä, että maiden sisäinen tulonjako on vinoutunut.

tysmaissa olisi työ, josta maksettaisiin myös elämiseen riittävää palkkaa. Ja jotta palkkataso ja työolot voivat olla säällisellä tasolla, työntekijöiden on saatava muodostaa ammattiliittoja ja päästävä sopimaan työehdoistaan ammattiliittojen kautta. Ilman vapaita ja demokraattisia ammattiliittoja yhtälö ei voi toteutua. Pelkkä talouskasvu ja työpaikkojen syntyminen ei siten riitä, koska maailman köyhyyden syyt eivät enää löydykään maiden köyhyydestä, vaan yhä enemmän siitä, että maiden sisäinen tulonjako on vinoutunut.

Helsingistä kotoisin oleva Eveliina Heinäluoma opiskelee kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Hän kuuli SASKista opiskelujensa kautta.

Ay-liikkeen heikkous globaalissa etelässä ei aina johdu vain järjestäytymisvapauden puutteista tai työnantajien pyrkimyksistä rajoittaa työntekijöiden järjestäytymistä. Ay-liike on monessa maassa heikko, koska se on sisäisesti jakautunut ja riitaisa. Liitot keskittyvät joskus enemmän kilpailemaan toisiaan vastaan samoista jäsenistä sen sijaan, että työntekijän etu asetettaisiin etusijalle. – Mosambikissa liitot eivät aina tee yhteistyötä, mutta sen sijaan tappelevat toisiaan vastaan, SASKin eteläisen Afrikan aluekoordinaattori Simião Simbine kertoi kurssilaisille. Paras resepti yhteistyön ja tulosten synnyttämiseksi on asettaa yksittäisen jäsenen etu etusijalle. – Kun tämä periaate otetaan ohjenuoraksi kaikessa liiton toiminnassa, ja kaikki asiat pohditaan sen mukaan, onko siitä hyötyä vai haittaa yksittäiselle palkansaajalle, asiat alkavat ratketa kuin itsestään, Simbine korosti. SASK ei ole ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa globaalin etelän liittoja löytämään kasvun resepti. Vastaavia järjestöjä on muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Australiassa. Työtä tehdään läheisessä yhteistyössä myös kansainvälisten ammattiliittojen kanssa. Kurssilaisille opetettiin myös, että SASKin

työ on osa Suomen virallista kehityspoliittista ohjelmaa. Rovaniemeltä Suomenlinnaan Rovaniemellä kansainvälistä politiikkaa loppusuoralla opiskeleva Eveliina Heinäluoma kertoo, että kuuli SASKista ja sen toiminnasta opiskelujensa yhteydessä. Kansainväliset asiat ja ay-liikkeen kansainvälinen rooli kiinnostavat. Heinäluoman ammattiliitto on akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. Liitto ei ole vielä ole SASKin jäsen. – Tulin tänne, koska minulla on vahva halu muuttaa asioita ja tehdä niitä paremmiksi, Heinäluoma sanoo. Heinäluoman ohella koulutukseen osallistui myös monia muita nuoria yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. TM

SASK kouluttaa uusia Kunnon työn lähettiläitä jälleen syksyllä. Koulutus järjestetään pääkaupunkiseudulla tai pääkaupunkiseudun lähellä 10.–11.10. Haku koulutukseen avataan 15.8. SASKin verkkosivuilla osoitteessa www.sask.fi. TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

19


[ SASK-aktiivi ] LIISA LEEVE

Aktiivisuus ei vaadi kokemusta Iida Viljanen päätti SASKin kannatusjäseneksi liittyessään ryhtyä heti rohkeasti aktiivijäseneksi.

K

aupan alalla työskentelevä Iida Viljanen ilmoittautui helmikuussa SASKin solidaarisuuspäiville ammattiliittokavereiden houkuttelemana. Siitä se oikeastaan sitten lähti. – Olin kyllä kuullut SASKista aikaisemminkin. Mutta solidaarisuuspäivillä innostuin niin, että päätin heti liittyä kannatusjäseneksi ja tulla mukaan toimintaan, Viljanen sanoo. Työuransa aikana Viljanen on ollut muun muassa taloushallinnon tehtävissä. Hän vietti välivuoden Australiassa työskennellen hostellissa ja matkustaen. Asiakaspalvelutyö on kuitenkin Viljaselle mieluisinta, sillä hän pitää siitä, että työ on vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Viljanen on työskennellyt Stockmannilla yli kolme vuotta, mutta vaihtoi Tradenomiliitosta PAMiin vasta reilu vuosi sitten. Vaihto Akavasta SAK:oon ja PAMiin tuntui kuitenkin

/////////////////////////////////////// ”Aika pienillä jutuilla pystyy saamaan aikaan hyviä asioita.” luonnolliselta valinnalta ja myös PAMilaisuus on alkanut vauhdikkaasti. – Minulle alkoi tulla sellainen tunne, että pelkkä oleminen ja kaiken hyväksyminen ei enää riitä. Haluan tehdä jotakin, millä on merkitystä, hän toteaa. Viljanen on PAMin Stockmannin osaston johtokunnan jäsen ja tiedotusvastaava. Hän on myös aktiivisesti mukana PAMin ja SAK:n nuorten toiminnassa. Solidaarisuustoiminta ja PAMin solidaarisuusvastaavan tehtävät

ovat kuitenkin viemässä häntä mukaansa jo siksikin, että nuorisopuolella alkavat ikärajat tulla vastaan. Iloinen matkayllätys Tuore SASKilainen haki heti keväällä talkoomatkalle Filippiineille. Yllätys oli iso ja iloinen, kun Iida Viljanen sai viestin, että hänet oli valittu matkalle. – Aktiivisuudesta oli varmasti hyötyä, vaikka olenkin ollut vasta vähän aikaa toiminnassa mukana, hän pohtii. Pari Viljasen ystävää PAMista olivat käyneet talkoomatkoilla Ghanassa ja Mosambikissa. Heidän matkakertomuksensa innostivat lähettämään hakemuksen. – Mietin kyllä pitkään, uskallanko hakea ja mitkä ovat omat motiivini matkalle lähtöön, mutta uteliaisuus voitti.

Solidaarisuus on iso asia PAMissa Useiden Palvelualojen ammattiliiton PAMin alue- ja alakohtaisten osastojen vuosikokouksissa valitaan puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan lisäksi myös solidaarisuusvastaava. Solidaarisuusvastaava toimii yhteyshenkilönä omaan osastoonsa päin kaikissa solidaarisuusasioissa, kuten hankkeissa ja kampanjoissa. Useimmiten solidaarisuusvastaavat ovat itse kiinnostuneet kansainvälisistä asioista ja esimerkiksi reilusta kaupasta ja eettisestä kuluttamisesta. Liitto tarjoaa heille koulutusta ja tietoa muun muassa SASKin tapahtumista. – Meiltä osallistuu tavallisesti iso määrä ihmisiä esimerkiksi SASKin solidaarisuuspäiville. Pidämme myös omia koulutustilaisuuksia, joissa keskustelemme liiton kampanjoista, mutta kutsumme usein mukaan myös ulkopuolisia alustajia, PAMin kansainvälisten asioiden koordinaattori Mari Taivainen sanoo.

20

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

Solidaarisuusvastaavat levittävät lisäksi erilaisia nettikampanjoita omille verkostoilleen tai varmistavat, että oman osaston kokouksissa tai omalla työpaikalla käytetään Reilun kaupan tuotteita. PAMin solidaarisuustoiminnassa on aktiivisesti mukana 100–200 liiton jäsentä. Ryhmällä on myös omat Facebooksivut, joilla voi muun muassa kysyä solidaarisuusasioista ja jakaa vetoomuksia muille. – Olemme tosi iloisia siitä, että meillä on niin aktiivista porukkaa mukana liitossa. Esimerkiksi varastotyöntekijät keksivät laittaa käsittelykiellon tietyille ananasmehuille sen jälkeen kun Finnwatch oli julkistanut raportin huonoista tuotanto-olosuhteista, Taivainen kehuu.


Olli Häkämies

– Kriisiapu on tärkeää, mutta pitkällä aikavälillä kehittyvien maiden ihmisten kouluttaminen on keskeistä, Iida Viljanen sanoo.

Viljanen odottaa Filippiinien opintomatkaa jo innoissaan, vaikka matkaohjelmakaan ei ole vielä tiedossa. Valokuvauksen harrastajana hän haaveilee koostavansa matkasta valokuvanäyttelyn ensi talvena. – Uskon, että kokemus on minulle mullistava. Se miten reagoin näkemääni jännittää, mutta onneksi matkalla voi oman ryhmän kesken purkaa tuntemuksia tilanteiden jälkeen. Matkakustannuksiin Viljanen saa tukea PAMista sekä PAMin Stockmannin osastolta. Myös lomapäivät matkan ajaksi on jo sovittu työnantajan kanssa. – Olen tosi kiitollinen ja onnekas, että oma liittoni ja osastoni haluavat tukea solidaarisuustyötä. Lopulta aika pienillä jutuilla pystyy saamaan aikaan hyviä asioita, Viljanen muistuttaa. Projektipäällikkö ja lähettiläs Iida Viljanen osallistui lisäksi SASKin lähettiläskoulutukseen toukokuun alussa. Lähettiläät voivat toimia SASKin äänitorvina esimerkiksi työpaikoillaan sekä erilaisissa tapahtumissa. – Mielestäni SASKin tekemä työ on niin arvokasta, että jonkun on puhuttava siitä. En yhtään edes miettinyt, vaan hain mukaan saman tien, kun näin ilmoituksen lähettiläskoulutuksesta, Viljanen toteaa. Yksi lisäsyy sille, että Viljanen hakeutui lähettiläskoulutukseen, on pesti ensi syksyn Nenäpäivän projektipäällikkönä. Tehtävä löytyi niin ikään SASKin kautta. Ammattiliitossa ja SASKissa alkaneen aktiiviuran myötä myös työpaikka järjestötehtävissä voisi olla tulevaisuudessa todellinen vaihtoehto Viljaselle. – Ajatus työstä jossakin yleishyödyllisessä järjestössä on yhä vahvemmin mielessä. Olisi hienoa, jos kyseessä olisi vielä solidaarisuustoiminta. TM TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

21


[ Jäsenliitto ] BIRGITTA SUORSA, UP-UUTISPALVELU

Jeesataan kaveria Tehyllä on hyviä kokemuksia kehityshankkeesta Brasiliassa. Nyt kohteena on Länsi-Afrikka. – Meillä on hyviä kokemuksia Brasilian hankkeesta, jonka seurauksena saatiin neuvotteluoikeudet julkiselle sektorille ja neuvotteluosaamista myös työnantajille. ”Törmäsin ennakkoluuloihini” McLean vetää kätensä puuskaan muistellessaan erään afrikkalaisen miehen toteamuksia, kun puheeksi tulivat hankkeen tasa-arvovaikutukset. – Hän sanoi, että miehet vievät asioita eteenpäin. Naiset ovat kovia itkemään ja niin tunteellisia, että he voivat toimia avustajina, McLean nauraa. – Ensin kaikki istuivat hiljaa. Kun muilta kysyttiin kantaa, toinen afrikkalainen mies sanoi, ettei se ihan noin ole. Lopulta todettiin, että vastuutehtävät ovat auki naisillekin. Ghanan hanke on McLeanin mukaan hyvissä käsissä. – Työskentelimme seminaarissa aamukahdeksasta iltaviiteen. Olin häikäistynyt. Osallistujat ovat erittäin sitoutuneita. Ehkä me täällä Suomessa olemme hieman jäljessä heistä, hän hymähtää. – Törmäsin omiin ennakkoluuloihini. He olivat kovin vakavissaan ja sitoutuneita. Tulin täysin vakuuttuneeksi, että siitä tulee erittäin hyvä hanke. TM

Tehy ● Jäseniä 160 000, joista naisia 93 %. ● 75 prosenttia työskentelee kunta-alalla. ● 9 ammatillista järjestöä, yhteistyösopimus Suomen Lähihoitajien kanssa. ● Puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

22

TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

Pekka Sipola

H

alusin sairaanhoitajaksi, jotta pääsisin töihin ulkomaille, Tehyn ensimmäinen varapuheenjohtaja Marjut McLean kertoo taustastaan. Hän oli tammikuussa Ghanassa seuraamassa, kuinka SASKin uusi hanke Länsi-Afrikassa käynnistettiin. Työskentely Ruotsissa, Espanjassa ja SaudiArabiassa on auttanut ymmärtämään, että eri maissa toimitaan eri tavoin. – Saudi-Arabiassa naisten oikeudet ovat huonot, ja ihmisillä on tiukka arvoasteikko. Vaalea eurooppalainen sairaanhoitaja on kuitenkin paremmassa asemassa kuin afrikkalainen, vaikka tämä olisi muslimi. McLean huomauttaa, että ay-liikkeen pitää toimia solidaarisuuden eteen sekä lähellä että kaukana. Esimerkiksi suojakäsineiden alkuperän selvittäminen on solidaarisuusteko. – Jeesataan kaveria, autetaan huono-osaisempia. Maailma on muuttunut niin, ettemme voi tietää, kuka on milloinkin huono-osainen. Kuka tässä kohta auttaa ketä, hän kysyy. SASKin hankkeessa ovat Ghanan lisäksi mukana Burkina Faso, Liberia, Nigeria ja Sierra Leone. Hankkeen koordinaattorina toimii julkisten alojen kansainvälinen ammattiliitto, PSI. Ghanassa demokratiakehitys on pitkällä, mutta näin ei ole kaikissa Afrikan maissa.

Tulin Ghanassa vakuuttuneeksi, että siitä tulee erittäin hyvä hanke, Marjut Mc Lean sanoo.

/////////////////////////////////////// ”Maailma on muuttunut niin, ettemme voi tietää, kuka on milloinkin huono-osainen.”


[ Tulossa ] Nenäpäivä tulee taas! SASK on jälleen tänä vuonna mukana Ylen Hyvän Nenäpäivä-keräyksessä. Nenäpäivää vietetään 7.11., mutta se alkaa näkyä ja kuulua pikkuhiljaa turuilla ja toreilla jo syys–lokakuussa. Tämän vuoden Nenäpäivä-show’ssa SASK on vahvasti esillä. Ylen kuvausryhmä on käynyt tutustumassa kevään aikana Nepalissa SASKin hanketoimintaan. Kuvausryhmä ja kaksi julkisuuden henkilöä, joiden nimet paljastetaan vasta syksyllä, tutustuivat kuvausmatkalla tiilitehtaiden työoloihin ja siellä työskenteleviin perheisiin. Seuraa ilmoittelua Nenäpäivästä SASKin verkkosivuilla (www.sask. fi) sekä Facebookissa (www.facebook.com/sask.fi). TM

Haluatko SASK-lähettilääksi? SASKin keväällä ensimmäistä kertaa järjestetty koulutus, jossa SASKista kiinnostuneita ay-aktiiveja koulutetaan ”Kunnon työn lähettiläiksi”, saa jatkoa syksyllä. Haku avataan 15.8. SASKin verkkosivuilla www.sask.fi. Koulutamme solidaarisuudesta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta kiinnostuneita ammattiliittojen jäseniä perjantaista lauantaihin 10.–11.10.2014. Hae mukaan! TM

Kunnon työn päivää vietetään 7.10. Kansainvälistä Kunnon työn päivää vietetään jälleen 7. lokakuuta. Teemapäivänä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia. Niissä muistutetaan, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Suomessa tämä koetaan itsestäänselvyydeksi, mutta monessa maailman maassa näin ei ole. – Teemapäivä on kansainvälisen ay-liikkeen yhteinen päivä, jota vietetään joka puolella maailmaa. Päivä on Suomessa vielä vakiintumisvaiheessa, mutta pikkuhiljaa se on saamassa ”virallisen” teemapäivän statuksen, SASKin tiedottaja Aleksi Vienonen sanoo. Teemapäivän yksi keskeinen tavoite on osoittaa kaikille, että kunnon työ on perusoikeus. Tänä vuonna SASK ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat valinneet Kunnon työn päivän teemaksi työturvallisuuden. – Työturvallisuuden edistäminen on ay-liikkeen ruisleipätyötä niin Suomessa kuin maailman äärissäkin. Jokaisella on oltava mahdollisuus tienata elantonsa ilman, että oma terveys tai oma henki vaarantuvat. Kunnon työn päivää vietetään maailmanlaajuisesti nyt seitsemättä kertaa. TM

Mikä SASK? Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja. SASK toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimii jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa. Tutustu SASKin tavoitteisiin ja kehityspoliittiseen ohjelmaan täällä: www.sask.fi/info.

Decent Work Club Helsingissä 10. lokakuuta Decent Work Club koittaa jälleen 10. lokakuuta Helsingissä. Paikka on vielä avoinna, mutta se selviää seuraamalla ilmoittelua SASKin verkkosivuilla (www.sask.fi) sekä SASKin Facebook-sivuilla www.facebook.com/SASK.fi Lokakuun klubi-ilta liittyy samalla viikolla (7.10.) vietettävään Kunnon työn päivään. Luvassa asiaohjelmaa ihmisarvoisesta työstä sekä iskeviä rytmejä. TM TYÖMAANA MAAILMA 2/2014

23


SASK tarjoaa ay-aktiiveille ja kannatusjäsenille:

Talkoomatkat kehittyviin maihin – haku keväällä! Haluatko kunnon työn lähettilääksi? Hae koulutukseen! www.sask.fi