Page 1

TYÖMAANA MAAILMA

1/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

PALEFACE RÄJÄYTTÄÄ DECENT WORK CLUBIN BENETTONILTA KORVAUKSIA RANA PLAZAN UHREILLE FILIPPIINIEN AY-LIIKE VIRITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

KOVIA KOKENUT KOLUMBIA SASK tukee muutosta parempaan


SAARA AUTERE

MAALISKUU 2015 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Laura Ventä Katri Blomster Aleksi Vienonen Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Pirita Tolvanen Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2015 Painos 10 000 kpl

Paleface tähdittää SASKin järjestämää Maailma kylässä -festivaalin Decent Work -klubia 23. toukokuuta.

Julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 fax 09 4789 2222 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi

Sisältö 1/2015 3

4 Ajankohtaista 7

Aleksi Vienosen kolumni: Lakko-oikeus tulilinjalla

8

Etelä-Afrikan kattila kuohuu

11

Rana Plazassa tuhoutui moni elämä

12

Tuhansien tunteiden Kolumbia

14

Filippiinien ay-liike virittää yhteistyötä

17

Ay-aktiiveja ahdistellaan Filippiineillä

18

Harri Seesranta, lempeä raudanvääntäjä

ISSN 1456-2030 Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille, lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton. Rahankeräyslupa: POL-2014-16830 Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa

Pääkirjoitus: Mihin liittoa tarvitaan

20 Valtiotieteilijät paremman maailman puolesta 21 Tulossa 22

Anna lahjaksi oikeus kuulua ammattiliittoon


Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Mihin liittoa tarvitaan

I

suzun autotehtaalla Filippiineillä voi hetken aikaa kuvitella tulleensa yhdenkään tehtaan työehdoista, mutta se voi valjastaa vahvempien liittojen työläisten paratiisiin. Tehtaan ammattiliiton puheenjohtaja käy kokemukset heikompien avuksi. Näin tehdäänkin Lagunan teknologiayksityiskohtaisesti läpi uusimman työehtosopimuksen, jonka liitto puistossa. Isuzun ja Toyotan tehtaiden liitot tukevat jo ahdinkoon ajettuja on neuvotellut johdon kanssa. Palkat ylittävät roimasti laillisen minimin, elektroniikkatehtaiden liittoja sekä rahallisesti että moraalisesti. ja sopimukseen sisältyy etuja, jotka saavat ulkopuolisen kohottelemaan Filippiinien kongressissa avautuu näkymä ammattiliittojen toiselle yllättyneenä kulmiaan. työmaalle. Maan työlainsäädäntö pyrkii pitämään amOnneksi paikalla vierailevalle suomalaisryhmälle mattiliitot erossa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta näytetään myös paratiisin rajat. Niistä ensimmäinen ja karsinoimaan kunkin liiton toiminnan tiukasti vain kulkee jo saman tehtaan sisällä: liittoon voivat lain mutyöpaikan sisälle. Silti liittojen verkostot pyrkivät jo kaan kuulua vain vakinaiset työntekijät. Tehtaan satoja aktiivisesti vaikuttamaan myös yhteiskunnallisten vuokra- ja pätkätyöläisiä sopimuksen edut eivät koske. hankkeiden valmisteluun. Niistä tärkeimmät liittyvät Eivät vielä, ammattiliiton puheenjohtaja täsmentää. eriarvoisuuden pysäyttämiseen. Liitto vaatii taas seuraavissa neuvotteluissa, Ferdinand Marcosin diktatuurin kaatumisesta että osa nykyisestä prekaariväestä vakinaistetaan on jo lähes kolme vuosikymmentä. Filippiineillä on ja vuokraväen osuus tehtaan työvoimasta rajataan edustukselliseen demokratiaan pohjaava perustuspienemmäksi. Seuraava askel on avata sopimukseen laki, eikä sotilasvallankaappauksen uhkakaan ole oma kohtansa myös vuokra- ja pätkätyöläisten väleijunut ilmassa enää vuosiin. Yhteiskunnallinen himmäisoikeuksille. Postialan liitto jo onnistui siinä, eriarvoisuus on silti vähintään yhtä räikeää kuin joten miksei se voisi onnistua myös autotehtaassa, diktatuurin vuosina. Kuilu rikkaan vähemmistön ja liitossa päätellään. köyhän enemmistön välillä on pikemmin kasvanut Autotehtaan porttien ulkopuolelta alkaa todelkuin kaventunut. lisuuden seuraava aste. Ollaan samalla vapaatuoAkbayan-puolueen kongressiedustaja, maailmalla tantoalueella, jota kauniisti teknologiapuistoksi tunnettu globalisaatiokriitikko ja professori Walden Jukka Pääkkönen kutsutaan, mutta paratiisin sijasta mieleen tulevat Bello tiivistää asian sarkastiseen tyyliinsä: ”Tämän Viestintäpäällikkö viidakon lait. Kymmenissä alueella toimivissa yrimaan eliitti ei ole enää uhka demokratialle”, hän arvioi tyksissä minkäänlaiset sopimusneuvottelut eivät työhuoneessaan. ”Se on oppinut käyttämään demok­ tule kyseeseen – saati että niitä kävisi työntekijöitä aidosti edustava raattista päätöksentekoa tehokkaasti oman asemansa vahvistamiseen.” ammattiliitto. Tämän lehden sivulla 17 kerrotaan, miten kävi kahden Kansan köyhä enemmistö alkaa sen sijaan jo kysyä, mitä teemme elektroniikkatehtaan naisille, jotka yrittivät käyttää laillisia oikeuksiaan koko demokratialla, jos se ei ole lähes 30 vuodessa parantanut meidän ja vaatia parannusta palkkoihin ja työoloihin. asemaamme, Bello huomauttaa. ”Ja meillä on syytä olla erittäin hyviä Apuun on kutsuttu alan valtakunnallinen yhteenliittymä, jota vahvim- vastauksia siihen kysymykseen.” TM mat liitot parhaillaan rakentavat kansainvälisten kumppaniensa, myös suomalaisten tuella. Kansallisella järjestöllä ei ole oikeutta neuvotella TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

3


[ Ajankohtaista ] Decent Work Club sekoittaa pakan Räppiä, kuorolaulua ja parhaita covereita. SASKin järjestämällä Maailma kylässä -festariklubilla nähdään kolme aivan erityyppistä esiintyjää – ja kolme tunnelmaa. Jere Nieminen

T

oukokuussa järjestettävän Decent Work Clubin pääesiintyjä on Paleface & Räjähtävä Nyrkki, lämmittelijöinä maineikas kuoro Koiton Laulu sekä vauhdikas coverbändi Komea Seppo & Rytmiorkesteri. Klubi-illan juontaa Dj TyTTi, joka on tuttu levynpyörittäjä ja radioääni. Näin he ajattelevat maailman asioista juuri nyt. Olen… Paleface, räppäri ja aktivisti, kahden lapsen isä Helsingin Lauttasaaresta. Luova tuho -levyä tehdessä… muistin taas, miten kaikki on yhtä. Silti on hätkähdyttävää saada valmis levy käteensä ja todeta kuinka räpit, joiku, kaaleenlaulut, itäafrikkalainen musiikki, dub reggae, drum’n’bass ja Tapio Rautavaaran vanha vankilalaulu muodostavat tarvittaessa eheän ja kestävän kudoksen, oman elinkelpoisen planeettansa, joka elää harmoniassa muun universumin kanssa. Lisäksi muistin taas, että musiikki on näkymätöntä ja tarvitaan asioita, jotka tekevät sen näkyväksi. Mull’ on lupa -biisi… pohdiskelee yksilön paikkaa muuttuvissa yhteiskunnissa, niin kuin valtaosa mun tuotannosta. Se muistuttaa meitä kansalaisten perusoikeuksista ja sai alkunsa vappumarssin 2014 surkuhupaisista tapahtumista. Sen jälkeen biisin teemat ovat toistuneet mediassa – niin meillä kuin ulkomaillakin – muun muassa kun poliisi kehotti Länsi-Pasilan ala-asteen oppilaita poistamaan rauhanlipun näkyvistä matkalla kiusaamisenvastaisesta jalkapallo-ottelusta. Poliisin kommentti siteerasi tahattomasti kappaleen lyriikoita: ”Suomessa saa marssia, 4

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

Paleface

kantaa lippua ja mieltäkin saa osoittaa.” Kansalaisaktivismi on entistä tärkeämpää aikana, jolloin päätöksenteko tapahtuu osin suljettujen ovien takana. Juuri nyt parasta on… pitää sylissään 13 päivää vanhaa vauvaa. Tuo pieni, hauras ja puolustuskyvytön olento on toisaalta myös väkevä, elämäntaikaa uhkuva voimapesä, joka pystyy jo nyt vaikuttamaan ympäristöönsä. Maailma pelastuu vielä. Jos elämä heittelee, laitan soimaan… Odettan karhean äänen, Eero Koivistoisen jazz-levyn tai Joseph Kamarun kenialaista kikuyu-kantria. Tai sitten säestän vanhempaa tytärtäni kitaralla. Hänen äänensä balsamoi haavat.

Toivoisin, että… ihmiset havahtuisivat ymmärtämään, mikä valta pienellä ihmisellä on valtioiden, rakenteiden ja korporaatioiden edessä. Pienistä puroista ja niin edelleen… Toivoisin myös, että solidaarisuuden käsite kokisi jonkinlaisen uuden tulemisen ja se päivittyisi meidän aikaamme yhtenä uuden järjestyksen keskeisimmistä arvoista. Kun antaa pyyteettömästi, saa varmasti jotain tilalle. Afrikassa on hieno bantu-kielen sana ”ubuntu”, joka merkitsee samaa. Vahvan tehtävä on… kuunnella, jeesata ja tukea heikkoa. Palefacen albumi ”Luova tuho” julkaistiin marraskuussa.


Studio Sempre

Mitro Härkönen

Tuomo Manninen

Anna Paju, Koiton Laulu

Dj TyTTi.

Vili Orava.

Olen... Anna Paju, Koiton Laulu -kuoron toinen altto vasemmalta.

Olen… Tytti Viljanen eli DJ TyTTi.

Olen… Vili Orava, Komea Seppo & Rytmiorkesteri -yhtyeen suoraselkäisen sukkela solisti.

Odotan… SASKin Decent Work Clubilta hyviä bileitä! Koiton Laulun yli 60-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia huippuhetkiä. Niistä viimeisimpiä olivat yhteiskeikat Palefacen kanssa Huvila-teltassa ja Tampere-talossa. Palefacen keikkaa odottanee koko kuoro innoissaan.

Maailma kylässä -festivaalilla aion… nauttia kaupunkifestivaalin tunnelmasta. Odotan SASKin Decent Work Clubilta… iltaa kera ystävien, hyvän hassuttelun merkeissä. Juuri nyt parasta on… alkava kevät ja tulevan kesän odotus – kesä 2015!

Maailma kylässä -festareilla… aion kierrellä kojuja ja fiilistellä musiikkia. Hyvä keikka on… sellainen, joka jää kutittelemaan mieleen. Rentoudun parhaiten… veden äänestä.

Juuri nyt parasta on… villasukat. Jos elämä heittelee, laitan soimaan… PMMP:n levyn. Minkä tahansa niistä. KOM-teatterin levyttämä Kaj Chydeniuksen Riistäjän lait svengaa nimestään huolimatta kuin hirvi ja antaa potkua ankeimpaankin päivään. Kuorotreeneissä… lauletaan, nauretaan, tehdään virheitä ja opitaan. Onnistutaan ja innostutaan. Joskus myös väsytään ja hermostutaan.

Jos elämä heittelee, laitan soimaan… sielukkaita jazz-mamoja, Dinah Washington, Sarah Vaughan, Billie Holiday. Levyjä, jotka ovat olleet elämässä läsnä vuosikymmeniä.

Aamuisin… torkutan aivan liikaa. Jos elämä heittelee, laitan soimaan… Bruce Springsteeniä.

Toivoisin että… ystävällisyys ja kunnioitus erilaisuutta kohtaan kokisi renessanssin.

Toivoisin että… vanhana nauran katsoessani taakse.

Vahvan tehtävä on… tukea heikompaa, sillä herkkyys on vahvuutta sekin.

Vahvan tehtävä on… avata korvat ja alkaa kuunnella.

Hyvän keikan jälkeen… posket punoittavat ja sydäntäkin laulattaa. Adrenaliinipiikki on huikea. Hyvän keikan tekevät yhdessä esiintyjä ja kannustava, mukana elävä yleisö. Toivoisin että… kevään eduskuntavaaleissa fakta voittaisi kuulopuheet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus kovuuden ja viidakon lait, ympäristö sokean taloususkon, ihmisoikeudet ja tasa-arvo rasismin. Vahvan tehtävä on… puolustaa heikompaa: käyttää voimaansa myös muiden hyväksi. Vahvan tehtävä ei ole jyrätä. Vahvuutta on myös se, että uskaltaa paljastaa oman heikkoutensa ja pyytää apua.

Maailma kylässä -festivaalin virallinen klubi Decent Work Club Virgin Oilissa lauantaina 23. toukokuuta

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

5


[ Ajankohtaista ] Benetton taipui maksamaan Rana Plazan uhreille Laaja kansainvälinen kampanja on tuottanut tulosta.

I

talialainen vaatejätti Benetton on viimein luvannut maksaa korvauksia Rana Plazan vaatetehtaan romahduksen uhreille Bangladeshissa. Tehdas romahti kaksi vuotta sitten huhtikuussa. Kansainväliset ammattiliitot ja muut järjestöt ovat siitä lähtien kampanjoineet ympäri maailmaa sen puolesta, että uhrit ja heidän omaisensa saisivat asianmukaiset korvaukset vaatevalmistajilta, jotka aiheuttivat romahduksen laiminlyömällä tehtaan turvallisuuden valvomisen. Benettonin päätöstä saatiin odottaa kaikkein pisimpään. Muut tehtaalla vaatteitaan valmistuttaneet isot vaateketjut sitoutuivat jo aiemmin maksamaan korvauksia. Setelien väri ratkaisee Benettonia painostaneet kansainväliset ammattiliitot, palvelualojen UNI ja teollisuusalojen

6

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

IndustriALL, suhtautuivat Benettonin ilmoitukseen varovaisen kiitollisena. Pieni varaus johtuu siitä, että korvaussumma on vielä auki. – Nyt Benettonin on aika näyttää, minkävärisillä seteleillä korvaukset maksetaan, sanoo IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina. Myös UNIn pääsihteeri Philip Jennings vetoaa Benettoniin, jotta se hoitaisi velvollisuutensa vielä ennen kuin onnettomuudesta tulee kuluneeksi kaksi vuotta 24. huhtikuuta. – Yhtiö, jonka voitto on yli 200 miljoonaa ja liikevaihto 1,6 miljardia dollaria, saa nyt näyttää reiluimmat värinsä. Tehtaan romahduksessa kuoli 1 134 ihmistä ja loukkaantui parituhatta. Korvauksia on maksettavana yhteensä 30 miljoonaa dollaria. Yrityksiltä perittävästä summasta puuttui viime vuoden lopussa vielä yhdeksän miljoonaa dollaria. TM

/////////////////////////////////// "Yhtiö saa nyt näyttää reiluimmat värinsä."

Moni Rana Plazan uhreista on joutunut odottamaan korvauksia jo kaksi vuotta.


[ Hyvä uutinen ]

[ Kolumni ]

Villi vuokratyö aisoihin Afrikassa Mitä yhteistä on Suomen ja Afrikan työmarkkinoilla? Esimerkiksi ongelmallinen vuokratyö. Yhä useampi työntekijä joutuu tekemään vuokratyötä, jossa eivät aina päde muista työsuhteista tutut ehdot. Afrikassa epätyypilliset työsuhteet koettiin kymmenisen vuotta sitten niin suureksi ongelmaksi, että kansainvälinen ay-liike aloitti monta maata kattavan projektin tilanteen parantamiseksi. Suomesta hanketta ovat SASKin kautta tukeneet teollisuusalojen ammattiliitot TEAM ja Pro. Viime vuonna päättyneessä hankkeessa saavutettiin erittäin hyviä tuloksia. – Monissa maissa onnistuttiin neuvottelemaan hallitusten kanssa vuokratyöntekijöiden aseman parantamisesta. Lisäksi kampanjoimalla saatiin paljon julkisuutta, kertoo useita kertoja hankemaissa vieraillut TEAMin kansainvälinen sihteeri Nina Laine. Uskoa tulevaan

Lakko-oikeus tulilinjalla Syyskuun 27. päivä vuonna 2014 kolumbialainen Fernando Flórez sai kuulan kalloonsa omassa kodissaan. Hänet murhattiin, koska hän oli kuljetusalasta vastannut liittosihteeri CTC-Valle-ammattiliitossa. Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan murhan motiivina oli Flórezin taistelu järjestäytymisvapauden ja lakko-oikeuden puolesta. Ay-aktiivit ja liittojohtajat joutuvat maailmalla usein pelkäämään pahoinpitelyitä ja jopa murhia vain siksi, että heidän mielestään jokaisella on oltava oikeus kuulua liittoon ja ajaa omia etujaan yhdessä muiden kanssa. Meillä Suomessa lakko-oikeus ja järjestäytymisvapaus koetaan itsestäänselvyyksiksi, mitä ne eivät ole. Nämä vapaudet ovat meilläkin taistelemalla ansaittuja. Ajasta, jolloin lakko-oikeus ja järjestäytymisvapaus eivät olleet itsestäänselvyyksiä, on kulunut kuitenkin jo liian monta sukupolvea. Suomalainen ay-liike puhuu kuitenkin myyntipuheissaan mielellään historiasta. Syy on selvä. Suurimmat saavutukset kun ovat melko kaukana menneisyydessä.

Hankkeen alkaessa edes työntekijät itse eivät Laineen mukaan olleet kiinnostuneita ajamaan omia etujaan. Työttömyyttä oli valtavasti ja työläiset pelkäsivät työpaikan menettämistä niin paljon, että olivat valmiita tekemään töitä lähes millä ehdoilla tahansa. Myöskään ammattiliitot eivät tienneet, kuinka tarttua ongelmiin. Kuulostaako edelleen tutulta? Laine kertookin, että hankkeen aikana havahduttiin hyvin samanlaiseen kehitykseen Suomessa: työttömyys lisääntyi ja työsuhteet alkoivat muuttua yhä epävarmemmiksi. Afrikan kymmenessä hankemaassa vuokratyöntekijöiden oikeuksien puolustaminen saatiin niin hyvälle mallille, että hanke voitiin lopettaa hyvillä mielin, ja toiminta jatkuu paikallisin voimin – niin kuin hyvän kehityshankkeen jälkeen kuuluukin. – Tämä antoi rohkaisua ja opittavaa myös tuleviin hankkeisiin. Aihe oli vaikea, toimintaalue laaja ja tavoitteet hyvin kunnianhimoisia. Silti hanke arvioitiin onnistuneeksi. TM

Vähän aikaa sitten eräs ammattiliitossa työskentelevä asiantuntija purki minulle tuskaansa näin: ”Mitä konkreettista tarjottavaa minulla on tavalliselle työntekijälle, jotta saan hänet liittymään liittoon? Minulla on tarjota hänelle hautausavustus – ei mitään muuta.” Hänet tunnetaan melko kovana kärjistäjänä, mutta hänen kärjistyksessään on ehkä perää. Hän korosti tavallisen työntekijän ymmärtävän, että samat työsuhteen ehdot ja lähes kaikki muutkin ay-liikkeen hänelle taistelemat edut pätevät, vaikkei tämä liittoon kuuluisikaan. Ja historiasta ei kukaan välitä.

Laura Ventä

Varainhankinnan suunnittelija

Silloin saimme oivalluksen. Ehkäpä ay-liikkeen suuri tarina pitäisikin kertoa juuri tässä hetkessä. Suuren tarinan pitää tulla iholle. Se tarina sijaitsee tälläkin hetkellä sinun ihollasi kehitysmaissa tuotetuissa vaatteissasi. Ja jos parhaillaan syöt tai juot jotain kehitysmaissa tuotettua, esimerkiksi kolumbialaista kahvia, tämä tarina löytyy myös sinun sisältäsi. Tarina saattaa olla myös käsissäsi, jos luet tätä tekstiä kännykän tai tabletin ruudulta. Suomalainen ay-liike voisi ehkä parhaiten kertoa omista saavutuksistaan tuomalla esille, millainen meidän arkemme olisi ilman ay-liikettä. Ja esimerkit voidaan kaivaa historian sijaan elävästä elämästä. Siihen maailmaan voi myös vaikuttaa vahvistamalla ay-liikkeen toimintaedellytyksiä halpatuotantomaissa – eli tukemalla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen toimintaa. TM Aleksi Vienonen

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

7


TEKSTI JA KUVAT ANNU KEKÄLÄINEN

Etelä-Afrikan kattila kuohuu Etelä-Afrikan ammattiliittojen keskusjärjestö erotti suurimman jäsenliittonsa. Myös maan demokratiakehityksen käynnistänyt poliittinen liittouma on hajoamassa.

E

telä-Afrikan ammattiliittojen keskusjärjestö COSATU erotti suurimman liittonsa NUMSAn viime marraskuussa. NUMSAn kapkaupunkilainen piirisihteeri Vuyo Lufele kritisoi voimakkaasti maan ammattiyhdistysjohtoa. – Keskusjärjestön puheenjohtaja puolustaa talouselämää, ei työläisten etuja. Sen kumppani ANC-puolue on hallinnut Etelä-Afrikkaa 20 vuotta, mutta slummissa syntynyt poika on edelleen köyhä ja kouluttamaton, Lufele sanoo ja viuhtoo käsillään. Keskusjärjestön hajaannus johtaa väistämättä uuteen poliittiseen tilanteeseen. Silloin hajoaa keskusjärjestön, kommunistisen puolueen ja vasemmistosta kohti keskustaa siirtyneen

valtapuolue ANC:n pitkään kestänyt keskinäinen liittoutuma. ANC on vähitellen siirtynyt vasemmistosta kohti keskustaa. Metalliliitto NUMSA on jo pitkään syyttänyt kolmikkoa oikeistolaisesta politiikasta eli talouselämän ja työnantajien etujen ajamisesta sekä työntekijöiden laiminlyömisestä. Numsalaiset taas kannattavat muun muassa kaivosten siirtämistä valtion omistukseen. Protestiliikkeet yhteistyössä Viime kevään eduskuntavaaleissa metalliliitto sanoutui irti valtapuolueen tukemisesta. Joulukuussa se perusti New Front -liikkeen yhdistämään protestiliikkeet, jotka ovat toimineet spontaanisti kymmenen viime vuotta.

Köyhät ovat vastustaneet sähkön hinnannousuja ja hökkelikylien purkamista sekä vaatineet vesijohtoja ja vessoja. Uuteen liikkeeseen on liittynyt myös älykköjä, kuten ANC:n vasemman siiven pitkäaikainen jäsen ja entinen ministeri Ronnie Kasrils. Kasrils perusti kevään vaaleja varten Äänestä ei -kampanjan, jossa hän kehotti eteläafrikkalaisia olemaan äänestämättä valtapuolue ANC:tä. Puolue menettikin kolme prosenttia kannatuksestaan. Samalla eduskuntaan nousi kokonaan uusi puolue EFF, joka poimi peräti seitsemän prosenttia äänistä. Puolue vaatii muun muassa keskeisten yritysten sosialisoimista. EFF:n puoluejohtaja Julius Malema on suuri

Etelä-Afrikka uudistuu hitaasti ● Etelä-Afrikka on perustuslaillinen demokratia, jossa rotuerottelu

päättyi vuonna 1994. Apartheid näkyy kuitenkin edelleen esimerkiksi työn, tulojen ja asuinalueiden jakautumisena ihonvärin mukaan. ● Maata on jo yli 20 vuotta hallinnut ANC-puolue. Se on tehnyt yhteistyötä kommunistisen SACP-puolueen sekä ay-keskusjärjestö COSATU:n kanssa. ● Väkiluku lähes 53 miljoonaa (2013). ● Etelä-Afrikan metalliliitto NUMSAssa jäseniä on 330 000. New Front -liike on koonnut yhteen köyhille oikeuksia vaativan sosiaalisen liikehdinnän. Kuva Kapkaupungin Khayelitshasta. 8

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015


Kumppaneita alusta asti

Vuyo Lufele halusi lääkäriksi, mutta joutui elättämään perhettään isoveljen sairastuttua. Hän meni telakkatyöhön ja toimii nyt metalliliiton piirisihteerinä.

populisti. Hänellä menevät sekaisin omat ja valtion varat, mutta uusi puolue on raikastanut Etelä-Afrikan poliittista ilmapiiriä ja tuonut eduskuntaan karnevalistista menoa. Se on luonut uskoa puoluekentän uusiutumiseen ja puhaltanut puhtia poliittiseen keskusteluun. Moni poliittinen kommentaattori uskoo, että myös protestiliike New Frontin piirissä syntyy pian uusi puolue. Samaa sanoo metalliliiton piirisihteeri Lufele. – Uusi puolue vapauttaa työläiset köyhyydestä, kapitalismista ja uusliberalistisesta politiikasta, Lufele visioi. Mikä on ay-liikkeen rooli? Tutkija Leonard Gentle tapailee toisenlaisia kehityskulkuja. Hän ei usko New Frontista tulevan puoluetta ainakaan vuoden 2016 paikallisvaaleihin, mutta arvelee sen jäsenten ryhtyvän muiden puolueiden ehdokkaiksi.

Gentleä kiehtovat uudenlaiset politiikan tekemisen ja ammatillisen järjestäytymisen muodot. – Politiikassa ja ay-liikkeessä on kehkeytymässä jotakin aivan uutta. Sitä ei pidä yrittää tulkita vanhasta käsin, Gentle sanoo. Hän pohtii, onko ammattiyhdistysliike tänä aikana paras tapa puolustaa työläisten oikeuksia. Hän viittaa kaivostyöläisten lakosta vuonna 2012 alkaneeseen liikehdintään. Lakossa tapettiin kymmeniä kaivostyöläisiä, eikä valtapuolue ottanut siihen selvästi kantaa. Etelä-Afrikassa on sen jälkeen ollut lukuisia lakkoja, joita ammattiyhdistysliikkeen johto ei ole tukenut. Platinakaivosten työläiset saivat kuitenkin huomattavan palkankorotuksen kolme kuukautta jatkuneella laittomalla lakollaan. Gentlen mukaan laiton lakkoilu onkin kaivoslakosta lähtien ollut työmarkkinoiden tehokkain keino saada tavoitteensa läpi. TM

/////////////////////////////////// ”Politiikassa ja ay-liikkeessä on kehkeytymässä jotakin aivan uutta.”

COSATU on ollut SASKin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita alkuvuosistaan lähtien. Hankeyhteistyö COSATUn ja sen jäsenliittojen kanssa on jatkunut monin eri muodoin myös vuonna 1994 tapahtuneen rotusortohallinnon kaatumisen jälkeen, 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Useat SASKin jäsenliitot ovat rahoittaneet COSATUn kanssa toteutettuja koulutus- ja tutkimusohjelmia. Keskusjärjestö oli viimeksi mukana yhteistyöohjelmassa, jota toteutettiin sen alaisuudessa toimineen tutkimuslaitoksen NALEDIn kanssa. Ohjelmassa tehtiin selvitykset muun muassa Metso-konsernin toiminnasta Etelä-Afrikassa sekä eteläafrikkalaisten kauppaketjujen työsuhdepolitiikasta Afrikan maissa. NALEDI oli mukana myös afrikkalaisen tutkimusverkoston ALRN:n vuonna 2009 julkaisemassa raportissa ”Chinese Investments in Africa”. Maineikas tutkimushanke selvitti Kiinan tekemien investointien vaikutuksia työoloihin kymmenessä eri Afrikan maassa. COSATUa pidetään koko Afrikan mantereen vahvimpana ammattijärjestönä, joka on ollut eteläisen Afrikan heikommille veljesjärjestöille esikuva, mutta myös liiaksi määräilemiseen taipuvainen isoveli. Jukka Pääkkönen

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

9


JULIA WIRAEUS KUVAT LAURA BÖÖK

KÄÄNNÖS SANNA KARLSSON

Romahdus tuhosi monta elämää Kohta kaksi vuotta on kulunut tekstiilitehtaan romahtamisesta Bangladeshissa. Uhrit odottavat edelleen korvauksia.

V

ihreä leväkerros peittää vesilammikon, jonka kohdalla kaksikerroksinen rakennus Rana Plaza sijaitsi 24. huhtikuuta 2013 asti. Romahdusta edeltävänä iltana työntekijät oli lähetetty kotiin, koska talon seinässä oli halkeamia. Sähköt eivät enää toimineet, vaan sähköä tuotettiin generaattorein, kun

tekstiilityöntekijät seuraavana päivänä aloittivat työvuoronsa. – Pelkäsin enkä halunnut tehdä töitä, mutta pomot uhkasivat, että palkkaa ei sitten makseta, kertoo Hazarat Bhegum, joka istuu käpertyneenä sängyllään betonihökkelissä Rana Plazan lähellä, Bangladeshin pääkaupungin Dhakan

ulkopuolella. Hän oli seitsemännessä kerroksessa, kun generaattorit sammuivat ja rakennus romahti. Bhegumin mustat kangashousut peittävät isot arvet kohdissa, joissa rautatangot lävistivät ihon. Tunto palasi jalkoihin vasta pitkän ajan päästä, eivätkä ne tule koskaan toimimaan niin kuin ennen. Kännykässään Bhegumilla on epätarkkoja kuvia, joissa hän makaa sairaalasängyssä siteiden peittämänä. Se oli yhden elämän loppu. Elämän, jossa hän eli työlleen. Työvuorot kestivät joskus aamukahdeksasta kahteen tai kolmeen aamuyöllä. Toivoton tulevaisuus Jaheda Khatum ei koskaan unohda päivää, jona hänen tyttärensä Saleha ei tullutkaan kotiin. He elivät yhdessä 25 vuotta. Pienen huoneen sängyllä makaa kasoittain asiakirjoja ja muovitettu etsintäkuulutus, jossa on Salehan kuva. Seinällä on sama muotokuva tyttärestä kultakehyksissä. Brittiläinen vaateketju Primark on maksanut Khatumille avustusta noin 490 euroa. Niiden pitäisi riittää siihen asti, kunnes varsinaiset korvaukset maksetaan. Rahoilla hän pystyy ostamaan ruokaa. Toistaiseksi tyttären mies asuu vielä hänen kanssaan. – Jos hän menee naimisiin, minä menetän kotini, hän sanoo kyynelten valuessa poskia pitkin. TM

Työ täytti ennen Hazarat Bhegumin koko elämän. Nyt sitä elämää ei enää ole.

Rana Plazan romahdus Tehtaan romahdus 24. huhtikuuta vuonna 2013 vaati yli tuhat kuolonuhria. Pelastustyöt jatkuivat 13. toukokuuta asti. Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa tuotettiin vaatteita merkeille kuten italialainen Benetton, brittiläinen Primark, espanjalainen El Corte Inglés ja amerikkalainen Walmart. Ketjut ovat mm. ay-järjestöjen painostuksen jälkeen sitoutuneet maksamaan korvauksia romahduksen uhreille. Onnettomuuden jälkeen ammattiliitot ja 190 kansainvälistä tekstiilialan yritystä ovat allekirjoittaneet turvallisuussopimuksen, The Accord on Fire and Building Safety in Bangladesh. Sopimus on voimassa viisi vuotta.

Bangladeshin tekstiiliteollisuus numeroin ● 5 000 tehdasta ● 4,2 miljoonaa työntekijää ● 85 prosenttia naisia ● 79 prosenttia maan viennistä ● Vähimmäispalkka 58 euroa ● Koneenkäyttäjän vähimmäispalkka 75 euroa

10

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015


Tekstiilitehtaan paikalla on vesilammikko.

Vaarallisia tehtaita suljettu Bangladeshissa National Garments Workers Federationin tiloissa Dhakassa on ahdasta, joten piha muovituoleineen toimii kokoustilana. Zahidul-Islam on yksi noin viidestäkymmenestä tekstiilityöntekijästä, joka on tullut tänne heidän työpaikkanaan toimineen tehtaan suljettua ovensa. Rakennus luokiteltiin turvallisuusriskiksi. Talon perustukset oli tehty kantamaan kolme kerrosta, mutta kerroksia oli kahdeksan. Vasta Rana Plazan romahduksen jälkeen ensimmäinen ulkomainen tekstiiliyritys allekirjoitti turvallisuussopimuksen Bangladeshissa. Nyt kuitenkin lähes 200 yritystä on allekirjoittanut Bangladesh Accordin, jossa ne sitoutuvat valvomaan tehtaiden turvallisuutta. Määrä kasvaa koko ajan. – Tämä todistaa, että vapaaehtoisuus ei toimi turvallisuuskysymyksissä. Tarvitaan pakko, jotta muutosta tapahtuu, sanoo ammattiliitto National Garments Workers Federationin puheenjohtaja Amirul Haque Amin. Korvaukset edelleen maksamatta

Jaheda Khatum ei unohda päivää, jolloin hänen tyttärensä ei tullutkaan töistä kotiin.

Bangladeshissa on noin 5 000 tekstiilitehdasta. Rana Plazan tragedian jälkeen yli 2 000:ssa on tehty turvallisuustarkastus, jonka seurauksena jo 29 on suljettu joko pysyvästi tai väliaikaisesti. – Rakennukset eivät olleet sopivia teollisuuskäyttöön, sanoo Amirul Haque Amin. Kansainvälinen työjärjestö ILO on painostanut kansainvälisiä yrityksiä maksamaan korvauksia Rana Plazan onnettomuuden jälkeen, mutta vielä kahden vuoden jälkeenkään korvauksia ei ole maksettu. – Tekstiiliyritykset tulevat Bangladeshiin tavoitteenaan suurempi voitto. Kun vaatimuksia työntekijöiden oikeuksista esitetään, ne siirtyvät toisiin tehtaisiin tai maihin, sanoo Nazma Akter. Hän on toiminnanjohtaja Awaj-järjestössä, joka toimii naispuolisten tekstiilityöntekijöiden oikeuksien puolesta. – Haluamme koko ajan halvinta, mutta silloin ei ole mahdollista tarjota kunnollisia työolosuhteita. Joku kärsii aina.

Monoara Akter elätti ennen koko perheensä ompelutyöstä saamallaan palkalla. Nyt hän ei ole pystynyt maksamaan vuokraa ajallaan.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

11


Tuhansien tunteiden

Kolumbia SASKin opintomatka suuntautuu tänä vuonna Kolumbiaan. Vaikka maa tunnetaan lähinnä levottomuuksistaan, matkalaiset yleensä rakastuvat siihen iäksi. ● Kolumbiassa on pinta-alaansa nähden eniten

kasvi- ja eläinlajeja maailmassa. Kansalliseläin on andienkondori, maailman suurin lentotaitoinen lintu.

tuomittiin Yhdysvalloissa 25 miljoonan dollarin sakkoihin puolisotilaallisten joukkojen tukemisesta.

● Huumekartellit piinaavat maata yhä.

● Ruoka on tuhtia ja sitä syödään runsaasti.

● Kolumbia on yksi maailman suurimmista

● Perinneherkku on bocadillo, guava-

kahvintuottajista. ● Kansantansseista tunnetuin on cumbia. ● Kolmannes asukkaista elää köyhyysrajan

alapuolella, vaikka talous on kasvanut nopeasti. Kolumbia on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. ● Maan ay-liikkeen historia on pitkä ja verinen.

Vuonna 1928 Kolumbian armeija tukahdutti banaanityöläisten lakon tappamalla useita työntekijöitä. Tapaus päätyi Gabriel García Márquezin teokseen Sadan vuoden yksinäisyys. ● Kolumbiassa toimivista monikansallisista

yrityksistä Coca Cola on sekä tunnetuin että pelätyin. Kansainvälinen ay-liike on arvostellut yhtiötä työehtojen polkemisesta ja tehtailla tapahtuneista murhista.

12

● Vuonna 2007 banaaniyhtiö Chiquita

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

hedelmästä tehty marmeladi. ● Musiikki on kerännyt vaikutteita niin Afrikan,

Euroopan, Jamaikan kuin Karibiankin rytmeistä. Tunnetuimpia artisteja ovat Shakira ja Alejo Durán. ● Virallinen kieli on espanja, mutta maassa

puhutaan jopa 65 alkuperäiskieltä ja yli 300 murretta.

Kolumbia ● Väkiluku: 46 miljoonaa ● Pääkaupunki: Bogota ● Uskonto: roomalaiskatolinen (90 %) ● Elinajan odote: 74 vuotta ● Tärkeimmät vientituotteet:

öljy, kivihiili, kulta, kahvi


Pirita Tolvanen

SASKin hankkeita Oikeutta lapsille Maaseudun pienviljelijät kärsivät aseellisten ryhmittymien, maanomistajien ja yritysten ylivallasta. SASK tukee työtä lapsityön käytön vähentämiseksi sekä pienviljelijöiden oikeuksien lisäämiseksi.

Tukea toimihenkilöille Erityisesti toimihenkilöt kärsivät ayvastaisuudesta. SASK tukee paikallisia liittoja.

Työsyrjintää vastaan Työmarkkinoilla syrjitään mm. etnisen taustan, ihonvärin, sukupuolisen suuntautumisen ja iän perusteella. SASK tukee maatyöläisiä, kotitalousnaisia ja nuoria.

Ihmisarvoista työtä vartijoille Turvallisuusalan palkat eivät riitä elämiseen, työ on vaarallista eikä oikeuksia tunneta. SASK tukee paikallisia ammattiliittoja vartijoiden elinolojen parantamiseksi.

Mukaan opintomatkalle! Hae SASKin opintomatkalle Kolumbiaan osoitteessa www.sask.fi. Kaksiviikkoisella matkalla tutustutaan Kolumbian työelämään ja yhteiskuntaan – ja tietysti paikallisiin ihmisiin. Matkalle lähdetään marras-joulukuussa, näillä näkymin se vie viikot 48–49. Tarkat päivämäärät varmistuvat lentovarausten myötä. Haku on auki 29. maaliskuuta asti.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

13


TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN

Nagkaisa! – uusi yhteisrintama Filippiinit puskee ulos lakien ja liittojen viidakosta Hajota ja hallitse -periaate on pirstonut Filippiinien ammattiliitot heikoiksi ja keskenään kilpaileviksi kuppikunniksi. Nyt liitot yrittävät yhteisvoimin niskalenkkiä työnantajien vallasta ja sitä pönkittävästä byrokratiasta.

K

un Joshua Matan äiti soittaa pojalleen Yhdysvalloista, keskustelu kulkee alussa aina samaa ympyrää. ”Kuinka voit poikani”, äiti huolehtii. ”Etkö jo vihdoin lopettaisi tuota työtä?” ”Minkä takia?”, Joshua kysyy. ”Nehän vielä tappavat sinut”, äiti parahtaa. Filippiiniläiseen tapaan Joshua yrittää lyödä asian leikiksi: ”Etkö haluakaan pojastasi sankaria?”, hän kiusoittelee. ”En kuollutta sankaria”, äiti toruu. ”Muuttaisit jo sinäkin tänne.” ”Mitä hyötyä siitä olisi? Tunnethan sinä minut: alkaisin sielläkin kampanjoida työläisten puolesta ja oikeuksien polkemista vastaan.” ”Mutta täällä on sentään paremmat vankilat”, äiti lohduttaa. ”Ja sitten voisin käydä katsomassa sinua joka päivä.” Vahvin vastustaja on lakiviidakko Äidin huoli Filippiineillä ammattijärjestöä johtavan poikansa hengestä ja turvallisuudesta ei ole liioittelua. Rekisteröityjen murha- ja pahoinpitelytapausten perusteella Filippiinit on Irakin jälkeen maailman toiseksi vaarallisin 14

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

maa journalisteille ja Kolumbian jälkeen toiseksi vaarallisin maa ammattiliittoaktiiveille. Vuosien 2006–2012 aikana Filippiineillä kirjattiin 62 ay-aktiivin murhaa tai epäselvää kuolemantapausta. Sen jälkeen tutkinnan kohteeksi on noussut jo useita uusia tapauksia. Joshua Matalla on vanhastaan henkilökohtaista kokemusta painostuksesta ja uhkailusta. Maan uuden ammattikeskusjärjestön SENTROn vastavalittuna pääsihteerinä hän joutuu ottamaan asian vakavasti. Paikalliseen tyyliin tosin kuuluu vitsailla myös kuolemanvakavilla asioilla. ”Miksi gangsteripomon sukulainen on hyvä valinta ammattiliiton johtoon? Siksi ettei tehtailija voi enää tilata gangstereilta liittojohtajan murhaa.” Maan nykyisen presidentin Benigno Aquinon hallituskaudella suoranainen väkivallalla uhkailu on ollut vähenemään päin. Myös ayliikkeen suhteet poliittisiin päättäjiin näyttävät paranemisen merkkejä. Monia ammattiliittojen tavoitteita kannattava Akbayan-puolue on ilmoittautunut maan kongressissa presidenttiä tukevaan puolueryhmään. Joshua Matan mielestä Filippiinien lainsää-

/////////////////////////////////// ”Etkö jo lopettaisi tuota työtä? Nehän vielä tappavat sinut”

däntö ja työelämän käytännöt ovat ammattiliitoille jo kovempi vastus kuin palkkamurhaajat ja gangsterit konsanaan. Malli on Yhdysvalloista: liittojen toimintakenttä rajataan lakiviidakolla mahdollisimman pieneksi. Runsas vuosi sitten perustetun uuden keskusjärjestön SENTROn missio olikin koota yhteen Filippiinien pirstaleinen ammattiyhdistysliike ja opetella kiertämään lakeihin rakennetut sudenkuopat. Tunnus on lainattu jo olemassa


Filippiinien postilaitos houkutteli erorahapakettien avulla tuhannet vakinaiset työntekijänsä irtisanoutumaan ja korvaa heitä nyt määräaikaisilla vuokratyöläisillä. Manilan pääpostin lajitteluhallissa vain vakinaiset saavat kuulua ammattiliittoon ja käyttää postin sinikeltaista työasua.

Jeepney-kuskit odottavat työkeikkoja Lipa Cityn laitamilla.

olevalta löysältä yhteenliittymältä – Nagkaisa, yhtenäisyys. Vain neljä sadasta kuuluu liittoon Filippiineillä jokaisella tehtaalla tai työpaikalla on oma, itsenäinen ammattiliittonsa, jos on liittoa lainkaan. Valtakunnallisia liittoja tai yhteenliittymiä saa kyllä perustaa ja niihin kuulua, mutta vain yhdellä, työyksikön sisälle rajatulla liitolla on oikeus neuvotella ja sopia työnantajan

Säkki riisiä kuukaudessa kuuluu autokaapelitehtaan työehtosopimukseen.

kanssa palkoista ja muista työehdoista. Liittoon voivat kuulua vain vakinaiset työntekijät. Pätkä- ja vuokratyöläisillä ei käytännössä ole järjestäytymisoikeutta. Sekä liiton perustaminen että sopimusoikeuden rekisteröinti vaativat äänestystä työpaikalla. Äänestystä edeltää epäröivien työntekijöiden taivuttelu, pelottelu ja uhkailu, monesti myös keskenään kilpailevien liittojen kampanjointi. Työnantaja pystyy riitauttamaan lopputuloksen

useassa eri vaiheessa ja viemään sen vuosia kestävään oikeusprosessiin. Paljon käytetty esimerkki Filippiinien liittoviidakosta on Coca-Colan tehtaiden tilanne. Brändin juomia pullottaa Filippiineillä yksi ja sama yhtiö 17 eri tehtaassa. Niihin on rekisteröity

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

15


/////////////////////////////////// "Liitot tajuavat, ettei keskinäistä kilpailua voi jatkaa. "

Filippiinien ammattiliitot kokoontuivat yhtenäisyystunnusten alle Andres Bonifacio –päivän mielenosoituksessa Manilassa.

53 erillistä ammattiliittoa ja työehtosopimusta. Useimmat liitot eivät tunne toistensa sopimuksia eivätkä juuri tee yhteistyötä. Joshua Matan mukaan lopputulos näkyy työntekijöiden tilipussissa, jonka paksuudesta ammattiliitot eivät saa kiitosta. Työvoimaan kuuluu yli 40 miljoonaa kansalaista, mutta vain vähän yli 200 000 työntekijällä on turvanaan työehtosopimus. Liittoihin kuuluu vain nelisen

prosenttia työikäisistä filippiiniläisistä. SENTROn pääsihteeri esittelee luvut itse, mutta ei näytä hätkähtävän haasteen suuruutta, päinvastoin. Pohja on nyt saavutettu, hän uskoo. – Aika on kypsyttänyt liitot tajuamaan, ettei keskinäisen kilpailun tiellä voi jatkaa. Vahvat tukevat heikompia Yhtenäisyyttä rakennetaan nyt yhtä aikaa monella tasolla. SENTRO perustettiin Filippiinien uuden ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestöksi, joka kokoaa keskenään kilpailleita järjestöjä yhteisten tavoitteiden alle. Samaan aikaan eri

aloille rakennetaan kansallisia federaatioita, joihin saman alan erilliset liitot voivat liittyä jäseniksi. – Federaatioilla ei ole sopimusoikeutta, mutta niiden kautta paikalliset liitot pystyvät sopimaan yhteisistä neuvottelutavoitteista ja vertailemaan työehtoja, Joshua Mata huomauttaa. Airueita ovat hyvin järjestäytyneet ja työpaikallaan tuloksia saavuttaneet vahvat liitot, jotka vetävät esimerkillään mukaan heikompia ja auttavat niitä alkuun. Hankkeet saavat tukea alan kansainvälisiltä järjestöiltä – ja SASKin kautta niiden suomalaisilta jäsenliitoilta. TM

Tukea Suomesta ● SAK ja STTK tukevat keskusjärjestö SENTROa ● Metalliliitto ja Insinööriliitto tukevat paikallista

metalli- ja elektroniikka-alan liittoa ● Tehy tukee sairaaloiden pätkätyöläisten

järjestäytymisoikeuksia ja paikallisia liittoja ● JHL on mukana kampanjassa, jolla julkisen alan

liitot hakevat sopimus- ja neuvotteluoikeuksia

Joshua Matan mielestä Filippiinien lainsäädäntö ja työelämän käytännöt ovat rikollisjoukkioitakin pahempi vastustaja ay-liikkeelle.

16

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015


TEKSTI JA KUVAT: STOORISOPPI

Ay-aktiiveja ahdistellaan Filippiineillä Elektroniikkavalmistajat irtisanovat laittomasti ay-aktiiveja Filippiineillä. Ammattiyhdistyksen puheenjohtajan jälkeen irtisanomislistalla on usein varapuheenjohtaja ja lopulta myös muut johtokunnan jäsenet.

J

apanilaisten elektroniikkavalmistajien Katolecin ja Morirokun työntekijöitä on juuri palannut yövuorosta ja kokoontunut Santa Rosan kaupunkiin. He ovat ammattiyhdistyksen aktiiveja työpaikoillaan ja joutuneet sen takia työnantajansa ahdistelemaksi. Kummankin yhdistyksen puheenjohtajat on irtisanottu laittomasti. Katolecissa työskennellyt Fermin Galicia jäi työttömäksi ja Morirokussa työskennellyt Joseph Aplicador ajaa mopotaksia. Muut aktiivit pelkäävät, milloin he joutuvat irtisanotuiksi. Katolecin varapuheenjohtaja Marites Montera kertoo päättäneensä, ettei hän painostuksesta huolimatta aio erota vapaaehtoisesti. Kaikilla kolmella aktiivilla on takanaan pitkä työsuhde. He ovat olleet niin sanotusti hyviä työntekijöitä – kunnes pari vuotta sitten päättivät perustaa työpaikoilleen ammattiliitot. Monteran työnantaja Katolec kieltäytyi neuvottelemasta yhdistyksen kanssa. Samalla se aloitti voimakkaan kampanjan liittoa vastaan, ja jäsenet joutuivat tarkkailun alle.

Yövuorosta tulleet Katolecin ja Morirokun ay-aktiivit kokoontuvat Santa Rosassa.

Ammattiyhdistykset auttavat toisiaan Filippiinien metalliliiton PMA:n järjestäjä Daday Bati-on on huolissaan ay-aktiiveista. Liitto on nostanut työtuomioistuimessa useita kanteita laittomista irtisanomisista ja työlakien rikkomisesta, mutta oikeuskäsittelyissä menee vuosia. Lagunan teknologiapuistossa toimii 120 yritystä, joista vain kuudessa on ammattiyhdistys. Jäsenhankinta on Filippiinien elektroniikkayrityksissä vaikeaa. Työntekijöistä 85 prosenttia on naisia. Liiton pääsihteerin Ralfy Medranon mukaan he suhtautuvat yleensä epäluuloisesti ammattiyhdistyksiin.

Marites Montera on Katolecin ammattiyhdistyksen varapuheenjohtaja. Irtisanominen olisi hänelle katastrofi, sillä hän on perheensä ainoa elättäjä.

Jovito Paradina, Daday Bati-on ja Ralphy Medrano suunnittelevat Lagunan teknologiapuiston järjestäytymistä.

Autovalmistaja Isuzulla työskentelevä Medrano kertoo liiton keskittyvän sellaisiin monikansallisiin yhtiöihin, joiden kotimaissa

liitot voivat tukea järjestäytymistä Filippiineillä. – Esimerkiksi autoteollisuudessa olemme saaneet tukea japanilaisilta työntekijöiltä. TM TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

17


[ SASK-aktiivi ]

KATRI BLOMSTER

Lempeä raudanvääntäjä Meriteollisuus ei ollut nuoren miehen unelma. Vielä 15 vuotta sitten Harri Seesrannan päivät kuluivat kädet mullassa.

P

ohjois-Savossa syntynyt ja kasvanut Harri Seesranta oli aina nauttinut käsillä tekemisestä. Nuorimies päätyi Ilomantsiin opiskelemaan puutarhuriksi ja erikoistui tomaatinviljelyyn. – Kun muutin Turkuun, opiskelin vielä floristiikkaa ja valmistuin puutarhateknikoksi, Seesranta kertoo. Hän erikoistui kukka-asetelmiin ja kimppuihin, mutta ne taidot ovat sittemmin ruostuneet. Puutarhanviljelyssä elettiin vuodenaikojen mukaan: keväällä tehtiin kylvöhommat ja koulinta, kesällä korjattiin satoa. Talvella ei juuri ollut töitä, mikä alkoi harmittaa. Perheen perustaminen oli silloin ajankohtaista. – Telakalla luvattiin vakituinen työ, jos kävi vuoden koulutuksen. Kyllähän sellainen houkutti.

Laiva kuin pieni kaupunki Laskeudumme jyrkkiä portaita Mein Schiff 4 -aluksen makeanveden puhdistamoon Meyerin telakalla Turun Pernossa. – Tässä on minun maailmani, Seesranta toteaa ja hymyilee leveästi. Käytäviä kävellään leveitä rakennustelineitä pitkin, putket juoksevat laivan rakenteissa ja maali haisee. Uuden laivan rakennustyöt ovat jo pitkällä, eikä hitsauspöly juuri enää lennä. Nyt porataan kulkutasoja ja koeajetaan sähköpumppuja. – Nämä laivat vastaavat pieniä kaupunkeja. Vaikka on kolmen miljoonan litran vesitankit, ne eivät riitä silloin, kun matkaa tehdään yli viikko pysähtymättä. Suolavedestä puhdistetaan täällä juomavettä käänteisen osmoosin avulla. Valmistuessaan liki 300 metriä pitkässä lai-

Lähettiläs esittelyssä Nimi: Harri Seesranta Ikä: 45 Kotipaikka: Turku Ammatti: putkimies/käyttöönottaja Vinkki solidaarisuustyöstä puhuville: Käytä esimerkkejä. Kun kiinnostus herää, voit siirtyä faktoihin.

18

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

vassa on yhteensä 1 253 hyttiä. Matkustajia mahtuu yhtä monta kuin Turun naapurikunnassa Vehmaalla on asukkaita, noin 2 800. Kyseessä ei ole vaatimaton paatti. – Kyllä täällä vois joku eksyä, Seesranta naurahtaa, kun seikkailemme pitkin ahtaita käytäviä kohti konehuonetta. – Kun puhutaan autoista, puhutaan moottoreista, mutta laivoissa konehuone on sydän. Luottamusmiehestä sukeutuu Jeesus Seesranta on paitsi puutarhuri, putkimies ja käyttöönottaja, myös Meyerin telakan koneosaston luottamusmies ja SASKin kunnon työn lähettiläs. Onpa hän innokas harrastelijanäyttelijäkin. Tänä pääsiäisenä Seesranta nähdään neljättä kertaa Mikael-teatterissa Jeesuksena. – Kutsun aina työkavereita katsomaan, ja on sinne muutama tullutkin. Seesranta otti luottamustoimen vastaan kun sitä kysyttiin, SASKin lähettiläskoulutukseen hän päätyi uteliaisuuttaan. – Oli se mulle järkytys, että tilanne on noin paha, Seesranta kertoo, kun puhe kääntyy kehittyvien maiden työoloihin. – Olen aina ajatellut siinä mielessä raadollisesti, että ihminen on vastuussa itsestään, jos menee esimerkiksi karuun paikkaan töihin. Mutta että lapset joutuvat kadunvarteen kerjäämään, kun perhe ei muuten pärjää, se on väärin. Koulutuksen jälkeen Seesranta on puhunut


Vesa-Matti Väärä

Nämä laivat ovat kuin pieniä kaupunkeja, Harri Seesranta kuvailee työmaataan.

SASKin toiminnasta ja kehittyvien maiden työntekijöiden oloista koneosaston saunailloissa. Viesti solidaarisuudesta uppoaa hänen mielestään hyvin osaston jäseniin; putkimiehiin, konemiehiin ja levyseppiin. – Olen saanut vain myönteistä palautetta. Jotkut ovat jääneet esityksen jälkeen keskustelemaan. Jutut eivät telakalla muutenkaan kesken lopu. Lohkovarusteluhallin kahvihuoneessa puhutaan

/////////////////////////////////// "Raudan vääntämistä ei voi robotisoida."

niin maailmantilasta, kaavioista, politiikasta kuin perhe-elämästä. Jos erimielisyyksiä tulee, niistä selvitään puhumalla. – Välillä kielenkäyttö on aika ronskia, mutta kilttejä koti-isiä täällä silti ollaan, Seesranta vakuuttaa. Robotti ei väännä rautaa Kierros päättyy työpaikkaruokalan ovelle. Kirkas aurinko ei lämmitä, kun merituuli vihmoo. Laivan sisällä tehdään jo putkistojen painetestausta ja vesi valuu luukuista runkoa pitkin maahan. Seesranta iloitsee siitä, että saa edelleen tehdä töitä käsillään. Se ei nykypäivänä ole itsestään selvää edes perinteisissä duunariammateissa.

Telakalla saa asentaa putkia, pumppuja ja venttiilejä, kun räntä pieksee selkää. Siinä missä puutarhoissa elettiin vuodenaikojen mukaan, telakalla paiskitaan töitä niistä huolimatta. Työ vaatii luonnetta, Seesranta uskoo. Pitää tehdä töitä epämukavissa asennoissa ja ryömiä tankkeihin. Selkä saattaa vihoitella ja silmät siristellä hitsaussäteilystä. – Tämä on puhdasta raudanvääntämistä. Sitä ei voi robotisoida, hän sanoo. Siirrymme ruokalaan, missä Seesranta valitsee salaattipöydän. – On täällä toinenkin entinen puutarhuri. Ja autonasentajia ja Nokian tehtaan sakkia. Vaikka ketä, hän kuvailee kollegoitaan. TM TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

19


[ Jäsenliitto ] TIINA TENKANEN

Valtiotieteilijät paremman maailman puolesta Akavalainen liitto haluaa kantaa globaalia vastuuta.

Globaalit asiat kiinnostavat Toiminnanjohtaja Pöyhönen arvioi, että liitossa on paljon ihmisoikeusasioihin ja muihin globaaleihin kysymyksiin perehtyneitä jäseniä. Osa heistä tekee myös vapaaehtoistyötä. – Globaalit asiat ovat meille tärkeä painopiste, Pöyhönen sanoo. Pöyhönen ei usko, että Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ryhtyy perustamaan omia hankkeita, koska liiton perustoiminta on jäsentensä laadukas palvelu. Liitto kuitenkin tukee aktiivisia jäseniään, jotka haluavat osallistua

SASKin järjestämille opintomatkoille. – Kysymys ei ole vain siitä, mitä liitto tekee, vaan mitä Akava, työmarkkinajärjestöt yhdessä ja maan hallitus tekevät kehittyvien maiden työmarkkinoiden hyväksi, hän määrittelee. Liiton jäseniä on jo ennen SASKiin liittymistä osallistunut sen järjestämille opintomatkoille muun muassa Mosambikiin. Kokemukset ovat toiminnanjohtajan mielestä olleet positiivisia. Koko palkansaajaliikkeen asia Pöyhönen arvioi, että SASK on ollut monelle hieman etäinen, SAK:laiseksi profiloitunut toimija. Se on kuitenkin kokoava voima kaikille liitoille ja keskusjärjestöille. Pöyhönen pitää outona ajatusta, että kaikilla keskusjärjestöillä olisi oma organisaationsa maailmanlaajuisen työelämän parantamiseksi. Kansainvälisen vaikuttamisen kanavia on muitakin. Jotkut liitot tekevät yhteistyötä suoraan esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatchin kanssa. – Lisäksi meillä on eurooppalaiset ja kansainväliset palkansaajien kattojärjestöt. Toivon, että jollakin aikavälillä tasapainoiset työmarkkinat ja palkansaajien asema maailmanlaajuisesti olisivat koko palkansaajaliikkeen asioita,

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ● Jäseniä 12 000, joista opiskelijoita 2 500. ● Liittyi SASKiin vuoden alusta. ● Perustettiin vuonna 1947. Korkeasti koulutettujen

työmarkkinajärjestön Akavan perustajajäsen. ● Liiton aiempi nimi oli Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto.

Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2012.

20

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

Pekka Sipola

A

kavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut liittyi SASKin jäseneksi tämän vuoden alusta. – Valtiotieteilijät haluavat luoda parempaa maailmaa, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen perustelee jäsenyyttä. Hänen mielestään liittyminen oli luonteva päätös. – Osoitamme jäsenyydellä tukea SASKille ja sen työlle rakentaa tasapainoisia työmarkkinoita maailmanlaajuisesti. Pöyhönen perustelee maailmanlaajuista vastuunkantoa takaisin päin maksamisella: Suomikin on tarvinnut apua.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen joukossa on paljon globaaleihin kysymyksiin perehtyneitä, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen arvioi.

Pöyhönen pohtii. Pöyhönen sanoo liittonsa jäsenten tietävän, ettei heidän toiminnallaan välttämättä paranneta esimerkiksi Chilen valtiotieteilijöiden asemaa. – Kysymys on globaalista vastuusta. TM


[ Tulossa ] Rami Aapasuo

Yleisötunnelmia viime kesän maailmankylästä.

Maailma kylässä -festivaalille SASKin taikamaa SASK ja 14 suomalaista ammattiliittoa valtaavat jälleen Maailma kylässä -festivaalin 23.–24. toukokuuta Helsingissä. Tänä vuonna SASKin teltoilla sukelletaan tarunhohtoiseen maailmaan, josta poistuttuaan näkee myös todellisuuden uusin silmin. Teltta- ja lavaohjelman kantavana teemana on Vahvan tehtävä on tukea heikkoa. SASK on tänä vuonna yksi festivaalin pääyhteistyökumppaneista, mikä tuo näkyvyyttä festivaalin lavoilla ja mainoksissa. TM

Pekka Sipola

Decent Work -klubi Virgin Oilissa Suomalaisen räpin kukkahattudädi Paleface valtaa SASKin ja Maailma kylässä -festivaalin virallisen Decent Work Clubin lauantaina 24. toukokuuta. Lavalla nähdään myös laululiiketaustastaan tunnettu helsinkiläinen sekakuoro Koiton Laulu. Tapahtumapaikkana on Helsingin keskustan musiikkiklubi Virgin Oil, jonne on vapaa pääsy. Esiintyjiä lämmittelee tuttuun tapaan SASKin oma house band Komea Seppo & Rytmiorkesteri. TM

Kunnon työn lähettiläät toimivat solidaarisuustyön äänitorvina omilla työpaikoillaan ja erilaisissa tapahtumissa.

SASKin lähettiläiden joukko kasvaa Äänestä parasta juttua! Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu? Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta@sask.fi. Arvomme vastaajien kesken reilun kaupan tuotepaketin. Mielipiteesi ovat meille arvokkaita. Voit samalla helposti antaa muutakin palautetta lehdestä. Mikä siinä on hyvää tai mistä et pidä? TM

SASK kouluttaa huhtikuussa 50 uutta kunnon työn lähettilästä. Viikonlopun aikana puhutaan SASKin työstä maailmalla sekä tutustutaan eri vaikuttamistapoihin. Koulutuksessa vierailee myös Namibian metalli- ja rakennusalan liiton pääsihteeri Justina Jonas, joka kertoo ay-aktiivien elämästä yhdessä maailman eriarvoisimmista maista. Koulutuksen jälkeen kunnon työn lähettiläät osallistuvat SASKin tapahtumiin ja toimivat viestinviejinä ayliikkeen kansainvälisestä työstä. Lähettiläskoulutuksen jatkokurssi järjestetään syksyllä. TM TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

21


[ SASK toimii ]

Anna lahjaksi oikeus kuulua ammattiliittoon Ihmiset tarvitsevat työpaikkoja, joissa maksetaan elämiseen riittävää palkkaa – myös kehitysmaissa. Se on kaikkien etu. Liittymällä SASKin lahjoittajaksi tuet heikossa asemassa olevia työntekijöitä köyhissä maissa.

L

ahjoitusvaroilla tuetaan Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen hanketyötä kehittyvissä maissa. SASKilla on käynnissä useita kymmeniä kehitysyhteistyöhankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeiden tavoitteena on lopettaa työvoiman halpamyynti sekä taata työntekijöille turvalliset ja inhimilliset työolot. Tänä vuonna käynnistyvän Vahvan tehtävä on tukea heikkoa -kampanjan päämäärä on lisätä liittojen jäsenten ja ay-aktiivien tietoisuutta ayliikkeen työstä niissä maailman kolkissa, joissa oikeus kuulua liittoon on vain hauras unelma. Suomalaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tähän työhön. Kampanja kannustaa tukemaan SASKin toimintaa eri tavoin: esimerkiksi lahjoittamalla kertasumman tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi SASKin verkkosivuilla. Kymmenen euron lahjoituksen voi tehdä myös lähettämällä tekstiviestin numeroon 16499. Halpatyö etsii tekijöitä Nämä kaksi tarinaa konkretisoivat, millaisessa todellisuudessa SASKin hankemaissa eletään ja mitä SASK niissä tekee. Samiah on intialainen kirjanpitäjä Bangaloresta. Aikaisemmin hän työskenteli 12–14-tuntisia työpäiviä firmassa, jolle moni eurooppalai22

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

nenkin yritys on ulkoistanut taloushallintonsa. Kunnes hän sai tarpeekseen. Työ oli nopeatempoista ja kilpailu kovaa. Hän ymmärsi, että ulkoistukset ovat loputon tie. Edes ulkoistuksista aluksi hyötyneet intialaiset taloushallinnon ammattilaiset eivät olisi niiltä suojassa tulevaisuudessa, koska aina löytyy vielä halvempi maa. Samiah tienasi nettona noin 660 euroa kuukaudessa, mutta työnantajan mielestä hänestäkin tuli liian kallis. Nyt hänen työnsä ovat siirtymässä Intiasta Indonesiaan. SASK tekee työtä Intiassa, jotta Samiahilla olisi oikeus kuulua ammattiliittoon ja ajaa omia etujaan yhdessä muiden kanssa. Tuemme ammattiliittojen toimintaa, jotta kaikilla olisi oikeus elämiseen riittävään palkkaan ja inhimillisiin työoloihin. Jo pienellä summalla voi saada paljon aikaan, kun tehdään oikeita asioita oikeassa paikassa. SASKin työssä keskitytään työpaikkatason ammattiliittoaktiivien ja luottamusmiesten kou-

/////////////////////////////////// Lahjoita osoitteessa www.sask.fi/lahjoita

lutukseen. Se on paras tapa taata Samiahille ja muille työntekijöille mahdollisuus liittyä liittoon ja ajaa omia oikeuksiaan. Vääristynyttä tulonjakoa vastaan Sergido on ay-aktiivi Dominikaanisesta tasavallasta. Kahden viime vuoden ajan maan talous on ollut yksi maailman nopeimmin kasvaneista. Siitä huolimatta äärimmäistä köyhyyttä on paljon. Vaikka maa rikastuu, väestö köyhtyy. Rikkain kymmenen prosenttia väestöstä omistaa jo lähes puolet varallisuudesta, ja tuloerot ovat edelleen kasvussa. Onneksi tilanteeseen on hyvä lääke: vahvemmat ammattiliitot. Kuitenkin vain 13 prosenttia Dominikaanisen tasavallan työväestöstä kuuluu ammattiliittoon. SASK tekee yhdessä jäsenliittojensa kanssa töitä, jotta Sergidon ja hänen kaltaistensa tilanne Latinalaisessa Amerikassa paranee. Tavoitteena on Latinalainen Amerikka, jossa ammattiliitot vahvistuvat ja pystyvät paremmin valvomaan jäsentensä etuja. Avain liittojen vahvistamiseen on koulutus. Paikalliset ay-aktiivit tarvitsevat parempia taitoja ja tietoja. Näin he voivat rakentaa liitoistaan vahvan edunvalvojan. Jo kymmenellä eurolla kuukaudessa kustannat yhden ay-aktiivin koulutuksen. TM


Tämä on SASK Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus

1,7 miljoonaa solidaarista suomalaista

Ammattiliitot – avain reiluun työelämään

● Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö

● Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ,

● Jäsenjärjestöinä 36 ammattiliittoa ja keskusjärjestöä

josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa.

● 1,7 miljoonaa suomalaista mukana oman ammattiliittonsa kautta

● Parhaiten työoloja valvoo vahva ja itsenäinen ammattiliitto.

● Kymmeniä hankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa

● Kehitysmaissa liitot ovat usein heikkoja.

● Rahoittajina ulkoministeriö, jäsenjärjestöt sekä yksityiset lahjoittajat

Siksi meidän tukeamme tarvitaan.

Tule mukaan ● Kampanjoi kanssamme ● Osallistu tapahtumiin ● Ryhdy Kunnon työn lähettilääksi ● Liity kannatusjäseneksi ● Hae opintomatkalle

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015

23


Profile for SASK

Työmaana maailma 1/2015  

Ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.

Työmaana maailma 1/2015  

Ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.