Työmaana maailma 1/2014 by SASK

TYÖMAANA MAAILMA

1/2014

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

AKTIIVIT KOHTASIVAT SOLIDAARISUUSPÄIVILLÄ HAAVISTO: LISÄÄ VEROTULOJA KEHITYSMAILLE LÄNSI-AFRIKASTA YRITYSTEN VEROPARATIISI

KANSANLIIKE SEN TEKI Indonesiassa ay-järjestöjen johtama kansanliike sai aikaan merkittävän parannuksen sosiaaliturvaan ja työntekijöiden oikeuksiin, kertoo keskusjärjestön puheenjohtaja Said Iqbal.

MAALISKUU 2014 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Aleksi Vienonen toimitussihteeri Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Olli Häkämies Kirjapaino Miktor Oy, Vammala 2014 Painos 9 000 kpl Julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 fax 09 4789 2222 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi

Luovuus päästettiin valloilleen Solidaarisuuspäivien banderollityöpajassa.

Sisältö 1/2014 3

4 Ajankohtaista 7

Aleksi Vienosen kolumni: Kuluttaja ei ole enää kuningas

Said Iqbal, Indonesia: Kansanliikkeen avulla tuloksia

Solidaarisuuspäivät kokosi 400 aktiivia Hämeenlinnaan

Sutinaa banderollipajassa

Pekka Haavisto: Kehitysmaille lisää verotuloja

Verohelpotusten villi Länsi-Afrikka

Perustulon kokeilusta rohkaisevia tuloksia

ISSN 1456-2030 Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton. Lehden tuotantoon ja julkaisemiseen on saatu Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötiedotustukea.

Pääkirjoitus: Pallo maalissa Brasiliassa?

20 Mosambikin Kosonen ei palvo enää materiaa 22

Ellinoora Vesala: Jäsenet halusivat liittyä SASKiin

23 Tulossa

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Pallo maalissa Brasiliassa?

rasilialaiset ammattiliitot ennakoivat pian alkavia jalkapallon Jalkapallon käyttövoimaa työntekijöiden oikeuksien puolustamimaailmanmestaruuskisoja seremonialla, jonka keskiössä ovat sessa kokeiltiin edellisen kerran Etelä-Afrikan MM-kisojen alla. Siellä kisapyhättöjä pystyttäneiden rakentajien työolot. Salvadorissa, ammattiliitot onnistuivat parin vuoden kampanjan avulla nostamaan Bahian osavaltiossa järjestettävä tapahtuma summaa, miten rakennusalan palkkatasoa ja parantamaan stadionien rakentajiksi värvättyjen alan ammattiliitot ja niiden kansainväliset kumppanit ovat onnistuneet siirtotyöläisten asemaa. Etelä-Afrikasta viestikapula siirtyi Brasiliomassa, jo neljä vuotta kestäneessä hyökkäys- ja puoaan, jossa ammattiliittojen voima on suurempi ja lustuspelissään. Sen tavoitteena on ollut varmistaa, toimintaedellytykset paremmat kuin keskimäärin että MM-kisojen rakentajat voisivat tehdä työnsä globaalissa etelässä. säällisissä työoloissa ja elämiseen riittävällä palkalla. Brasiliassa jalkapallojuhlia seuraavat heti vuoMyös Suomesta rahoitusta saanut kampanja* den 2016 kesäolympialaiset Rio de Janeirossa. Niiden pystyy osoittamaan useita kouraantuntuvia tulokjälkeen pelin vaikeusaste kasvaa ammattiliittojen sia. Neljän vuoden aikana Brasilian rakennusalan kannalta merkittävästi. ammattiliittoihin on liittynyt joukoittain uusia Brasilian liitoilta kunnon työn viestikapula siirtyy jäseniä. Kasvaneen voimansa ansiosta liitot ovat venäläisille sisarjärjestöille. Sotshin talviolympialaiskyenneet neuvottelemaan rakentajille tuntuvia ten rakennusprojekteista kantautuneet tiedot eivät palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin. Ne lupaa helppoa tehtävää niille, joiden pitäisi valvoa ovat kouluttaneet mittavan joukon työsuojeluvaltyöoloja vuoden 2018 jalkapallokisojen rakennustyötuutettuja ja painostaneet rakennusyhtiöitä toteutmailla eri puolilla Venäjää. tamaan alan kansallisia työturvallisuusmääräyksiä Vielä synkempänä kohteena siintää näköpiirissä myös käytännössä. työntekijöiden oikeuksia häikäilemättä polkeva Qatar. Jalkapallon maailmamestaruudesta pelataan BrasiSen isännöimät kisat ovat vasta kahdeksan vuoden liassa peräti 12 eri kaupungissa. Kaikissa on toteutettu kuluttua, mutta jalkapallostadionien rakennustyökisojen takia näyttäviä ja kalliita rakennushankkeita. mailla lasketaan jo ruumiita. Ei ole tiedossa, montako Jukka Pääkkönen Ne ovat kasvattaneet alan liikevaihtoa ja työllisyyttä, lisää tarvitaan, ennen kuin kisaoikeudet omistava Viestintäpäällikkö mutta avanneet myös ovia epäterveille lieveilmiöille. kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA laskeutuu alas Juuri siksi ammattiliitot ovat ottaneet kopin urheilun suurkisoista. tornistaan ja myöntyy ammattiliittojen vaatimukseen: Ei uusia kisoja Massiivisen rakennusbuumin aikana syntyneet työelämän käytännöt ilman takeita työntekijöiden oikeuksista. TM tapaavat vakiintua ja levitä myös muille kuin kisastadionien työmaille. On siis kyettävä estämään kisakiireen varjolla tehtävät työolojen huononnukset. On pystyttävä synnyttämään uusia, parempia käytäntöjä, *) Rakennusalan kansainvälisen ammattiliiton BWI:n Decent Work -hanketta vaikka urheilujuhlan mediahuomiota hyödyntäen. Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa ovat Suomesta tukeneet SASK ja Rakennusliitto. TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Ajankohtaista ]

Meeri Koutaniemen kuvaama Thaimaan kohutehtaan työntekijä ei halunnut kasvojaan julkisuuteen, vaan piiloutui paperilapun taakse.

Tutkimus kertoo siirtotyöläisten syrjinnästä SASK: Siirtotyöläisillä oltava oikeus järjestäytymiseen.

ansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tammikuussa seurantatutkimuksen, jossa Suomessa toimivien kauppaketjujen omien tuotemerkkien alla myytävien hedelmämehujen taustalta löytyi jälleen vakavaa työntekijöiden perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien polkemista. Tutkimus on jatkoa vuosi sitten julkaistulle selvitykselle, joka paljasti, että muun muassa Rainbow- ja Pirkka-mehujen raaka-aine tuotetaan hyvin huonoissa työoloissa thaimaalaisella Natural Fruit -tehtaalla. SASKin toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mielestä julkisuuteen jälleen nousseet puutteet Thaimaan elintarviketehtailla kertovat ensisijaisesti siirtotyöläisten syrjinnästä ja siitä, että heidän mahdollisuutensa järjestäytyä ammatillisesti on tehty mahdottomaksi. – Siirtotyöläiset ovat globaalisti kaikkein 4

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

haavoittuvin ryhmä. YK:n arvioiden mukaan maailman työväestöstä heitä on noin kymmenen prosenttia, Ronkainen sanoo. Paras keino siirtotyöläisten aseman turvaamiseksi olisi Ronkaisen mielestä ay-liikkeen tukeminen kehittyvissä maissa. Lisäksi siirtotyöläisten järjestäytyminen olisi tehtävä paikallisessa lainsäädännössä mahdolliseksi. Ilmiö näkyy myös stadiontyömailla Siirtotyöläisten oikeuksien polkeminen näkyy Ronkaisen mielestä myös vuoden 2022 Qatarin jalkapallokisojen rakennustyömailla. Työmailla on ollut viitteitä pakkotyöstä ja muusta vakavasta työntekijöiden ihmisoikeuksien polkemisesta. Asiasta uutisoitiin kansainvälisesti ja myös Suomessa laajasti syyskuussa. Qatarin rakennustyömailla ja majoitusleirien epäinhimillisissä oloissa on kansain-

välisten ammattijärjestöjen tilaston mukaan kuollut yksin viime vuoden aikana vähintään kolmesataa työntekijää. Sorretut työntekijät ovat pääosin Nepalista ja muista Aasian maista tulleita siirtotyöläisiä. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kiinnittänyt huomiota Qatarin stadiontyömaiden ihmisoikeusloukkauksiin. Qatarissa näyttäytyy koko karuudessaan siirtotyöläisten asema globaaleilla työmarkkinoilla. – Siirtotyövoiman käyttö lisääntyy, mutta useimmissa maailman maissa siirtotyöläiset ovat oikeudetonta kastia, Ronkainen luonnehtii. TM

Teksti: Aleksi Vienonen Kuva: Meeri Koutaniemi

Kambodžan ay-aktiivien vaino jatkuu

Kannatusjäsenmaksu nousee

Vähintään neljä ihmistä sai surmansa ja 39 haavoittui tammikuussa Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä, kun valtion turvallisuusjoukot hyökkäsivät mieltään osoittaneita työntekijöitä vastaan. Poliisi pidätti lisäksi 23 ihmistä, joiden joukossa on lukuisia ay-aktiiveja. Pitkin syksyä jatkuneet mielenosoitukset kärjistyivät joulukuussa, kun valtio ilmoitti nostavansa vähimmäispalkan sataan dollariin kuukaudessa. Summa jäi kauas odotetusta, eikä se riitä kattamaan nousevia elinkustannuksia. Päätöksen seurauksena työntekijät jäivät lakkoon 24. joulukuuta vaatiakseen elämiseen riittävää palkkaa. Valtio kieltäytyi neuvotteluista ja avasi tulen lakkoilevia työntekijöitä vastaan. Ay-liikkeen kansainväliset kattojärjestöt IndustriALL, UNI Global Union ja ITUC tuomitsevat jyrkästi väkivaltaisuudet ja vaativat valtiota palaamaan neuvottelupöytään sekä vapauttamaan vangitut mielenosoittajat. Allekirjoita IndustriALLin vetoomus Kambodžan työntekijöiden oikeuksien puolesta nettiosoitteessa: http://tinyurl.com/kambodza. TM

SASKin hallitus päätti syyskokouksessaan nostaa kannatusjäsenmaksun 40 euroon vuodessa. Ammattiosastojen kannatusjäsenmaksu on tästä vuodesta alkaen 0,50 euroa per maksava jäsen per vuosi. Jäsenmaksu peritään loppukeväästä. Kannatusjäsenmaksun nostoa perusteltiin sillä, että kannatusjäsenyyden hoitoon liittyvät kiinteät kustannukset ovat nousseet. Muun muassa postimaksut ja painokustannukset ovat kasvaneet. – Samalla kannatusjäsenyyttä aiotaan kehittää. Kannatusjäsenille järjestetään 9.-10. toukokuuta koulutustapahtuma, jonka tavoitteena on tehdä osasta kannatusjäsenistämme ”SASK-lähettiläitä”. Heidän tehtävänään on viedä tietoa SASKista omille työpaikoilleen ja ammattiosastoihinsa, viestintäkoordinaattori Katri Blomster kertoo. Lisäksi myös muita kannatusjäsenille suunnattuja palveluja kehitetään. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Decent Work -klubit räätälöidään entistä selvemmin kannatusjäsenille. Jos et vielä ole kannatusjäsen, voit liittyä osoitteessa www.sask.fi/liity.

Lue lisää: www.sask.fi

SASKin perhe kasvoi kahdella

Allekirjoita työolovetoomus Alkolle!

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on nyt entistä voimakkaammin koko suomalaisen palkansaajakentän kumppani kansainvälisessä edunvalvonnassa, kun Toimihenkilöliitto ERTOn sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenyydet SASKissa varmistuivat. Jyty liittyi SASKiin virallisesti marraskuussa, kun Jytyn hallintoelimet ja SASKin hallitus hyväksyivät liiton jäsenhakemuksen. ERTOn jäsenyys varmistui SASKin joulukuun hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta. STTK:laisista ammattiliitoista SASKiin kuuluvat Ammattiliitto Pro, Nordea Unioni Suomi, Palkansaajajärjestö Pardia, Tehy ja Vakuutusväen liitto VvL sekä nyt liittyneet ERTO ja Jyty. Akavalaisista liitoista SASKiin kuuluvat Akavan Erityisalat, Tieteentekijöiden liitto, Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt, Insinööriliitto sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL. SAK:laisista liitoista käytännössä kaikki kuuluvat SASKiin. Palkansaajakeskusjärjestöistä SASKiin kuuluvat SAK sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. TM

Jopa puolet Suomessa nautituista viineistä tuodaan Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Argentiinasta. Silti harva suomalainen tietää näiden maiden viinitilojen työoloista. Reilut rypäleet -kampanjalla halutaan herättää keskustelua viinintuotantoon liittyvistä ihmisoikeusrikkomuksista kehittyvissä maissa ja kannustaa Alkoa panostamaan enemmän näiden ongelmien kitkemiseen. Kampanjaverkostossa ovat mukana Eettisen kaupan puolesta ry, Kalevi Sorsa -säätiö, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Vetoomuksessa kerätyt allekirjoitukset luovutetaan Alkon johdolle toukokuun ensimmäisellä viikolla. Vetoomuskampanja päättyy 2. toukokuuta 2014. Allekirjoita nettivetoomus jo tänään osoitteessa: http:// tinyurl.com/viinikampanja TM

Lue lisää: www.sask.fi

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Ajankohtaista ]

Karvas kauppasopimus Filippiinien ay-aktiivit eivät lämpene kaupan esteitä raivaavalle WTO-sopimukselle.

aailman kauppajärjestö WTO jäsenmaineen riemuitsi viime joulukuussa päästessään sopuun kaupan esteiden poistamisesta. Historialliseksi luonnehdittu kauppasopimus muun muassa parantaa maiden välisen kaupan sujuvuutta ja alentaa kaupankäynnin kustannuksia. Myös Suomessa sopimus otettiin tyytyväisenä vastaan, sillä se tuo helpotuksia Venäjänkauppaan. Esimerkiksi tullimenettelyjen helpottuminen nopeuttaa liikennettä ja vähentää paperityötä. Filippiiniläiset ammattiyhdistysaktiivit Daday Bati-On ja Edwin Bustillos ovat sitä mieltä, että sopimus hyödyttää vain kehittyneitä ja rikkaita maita sekä monikansallisia yrityksiä. Kehittyville ja köyhille maille, kuten Filippiineille, se tuo heidän mukaansa vain vahinkoa. WTO:n yhdeksäs ministerikokous järjestettiin Indonesian Balilla viime joulukuussa. BatiOn ja Bustillos matkustivat sinne Filippiineiltä 6

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

osallistuakseen WTO:n vastaisen kansalaisliikkeen toimintaan. Bati-On osallistui tapahtumaan ensi kertaa. Hän työskentelee kouluttajana Filippiinien ammattiliittojen koulutus- ja tutkimusverkostossa LEARNissa. – Olemme järjestäneet useita keskustelutilaisuuksia ja tavanneet myös muutamia Euroopan parlamentin jäseniä, kuvailee Bati-On tapahtumia stadionilla, joka oli varattu kansalaisliikkeen käyttöön. Maanviljelijät vaarassa Filippiinien edistyksellisen ammattiliiton APLSENTROn pääsihteeri Edwin Bustillos oli yksi kansalaisjärjestöjen edustajista WTO:n järjestämässä kuulemistilaisuudessa. Siihen osallistui lähes 700 kansalaisjärjestöaktiivia 346 eri järjestöstä ja 66 eri maasta. WTO:n vastaisen kansalaisliikkeen edustajat järjestivät tilaisuudessa muun muassa flash mob -tapahtumia, joilla he halusivat kiinnittää

päättäjien huomion kauppasopimuksen vahingollisuuteen kehittyville maille. – Olemme täällä vastustaaksemme Balin minipaketin hyväksymistä, mutta lopullisena tavoitteenamme on, että WTO järjestönä lopetetaan. Se palvelee vain Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin intressejä, linjaa Bustillos. Filippiinit on maatalousvaltainen saarivaltio, jonka maanviljelijöiden ja kalastajien elinkeinon kauppasopimus Bustilloksen mukaan vaarantaa. Kehittyvien maiden näkökulmasta katsottuna kaupan esteiden purkaminen hyödyttää vain suuria monikansallisia yrityksiä, joiden pääsy kehittyvien maiden markkinoille helpottuu entisestään. Tuontiruoka koetaan uhkaksi WTO-sopimuksen myötä kehittyvien maiden mahdollisuus rajoittaa esimerkiksi elintarvikkeiden maahantuontia vaikeutuu. Sopimus aset-

”Loppu WTO:lle”, vaati Social Movements for an Alternative Asia -kansalaisliike Indonesian Balilla viime joulukuussa.

[ Kolumni ]

Luulitko, että kuluttaja on kuningas? /////////////////////////////////////// ”WTO palvelee vain Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin intressejä.”

taa myös rajoituksia niiden mahdollisuuksiin antaa tukea omille pienviljelijöilleen. Pelkona on, että yhä useammat maanviljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa ja myymään maansa. Lopulta maan ruokaturvallisuus on maahantuonnin armoilla. Daday Bati-Onin ja Edwin Bustilloksen mielestä WTO jälleen kerran osoitti, että se on kehittyneiden maiden ja monikansallisten yritysten etujärjestö, joka puskee vapaata kauppaa eteenpäin, joka puolestaan hyödyttää vain rikkaita ja keskittää varallisuutta muutamien käsiin. – Se ei ole koskaan tuottanut, eikä tule tuottamaan hyvinvointia ja tasa-arvoa ihmisille, sanovat he yhteen ääneen. TM

Huomasitko, että suomalainen ay-liike teki historiaa 12. helmikuuta? Tuskin et, mutta muutos on merkittävä. Tuona ajankohtana Palvelualojen ammattiliitto PAM ilmoitti, että SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticisin PAMilaiset varastotyöntekijät asettavat ”kyseenalaisissa olosuhteissa valmistetut ananasmehut” käsittelykieltoon kolmeksi päiväksi. Tempauksen tarkoituksena oli parantaa thaimaalaisten tehdastyöntekijöiden asemaa. Tapaus oli historiallinen, koska tiettävästi koskaan aikaisemmin suomainen ay-liike ei ole käyttänyt painostustoimia protestina oman työnantajansa puutteellisia yritysvastuukäytäntöjä kohtaan. Tähän saakka yritysvastuuseen on pyritty pääosin vaikuttamaan kampanjoimalla ja tiedottamalla. Kansalaisjärjestöt ja erilaiset verkostot ovat yrittäneet viestiä kuluttajille, että kuluttamalla voit vaikuttaa. Kuluttajavaikuttamisen tie on nyt kuitenkin kuljettu loppuun, tunnustavat jo monet kansalaisjärjestöaktiivitkin. Kuluttajaviestintään perustuva kampanjointi on tuomittu epäonnistumaan, koska lahjoitusten ja pienten EU-tukien varassa pyörivät kansalaisjärjestöt ja verkostot eivät enää pärjää suuryritysten massiivisille viestintäkoneille. Mutta ei hätää! Viisas tekee välttämättömyydestä hyveen. Koska kuluttajavaikuttaminen ei näytä toimivan, on jälleen oivallettu, että paras tapa parantaa työolosuhteita löytyykin poliittisesta vaikuttamisesta – ja sen tukena ay-vaikuttamisesta. Globaalisti yritysvastuukampanjointi suunnataan nykyään enemmän kansalaisiin ja vähemmän kuluttajiin. Ja kansalaisia vaaditaan toimimaan yhdessä ja yksilöinä, jotta saadaan aikaan pysyviä muutoksia: uusia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Yksilön sijaan on alettu jälleen vannoa joukon voimaan. Ja maailman suurin poliittinen joukkoliike on edelleen ay-liike. Todennäköisesti PAMilaisten varastotyöntekijöiden tempaus sai aikaan enemmän vipinää kauppaketjujen hankintakäytäntöjen parantamisessa, kuin mihin aneemiseksi kuihtunut kuluttajaliike olisi koskaan pystynyt. Kuluttaja ei olekaan kuningas. TM Aleksi Vienonen

Kirjoittaja on SASKin toimittaja-tiedottaja. Teksti ja kuva: Stoorisoppi TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Solidaarisuuspäivät ] TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVA: OLLI HÄKÄMIES

Indonesian ay-pomo Said Iqbal:

“We can do!” Indonesiassa sosiaaliturvaa on laajennettu merkittävästi ja työntekijöiden oikeuksiin kuuluu nyt minimipalkka. Ay-johtaja Said Iqbal korostaa, että muutokset ovat tulosta laajasta yhteistyöstä.

ndonesia on ottanut valtaisan niskalenkin solidaarisuuden ja työväen oikeuksien puolesta. Tammikuun alusta lähtien kaikki Indonesian työläiset ja heidän perheensä ovat kattavan sairausvakuutuksen piirissä koko elämänsä ajan. – Työläiset maksavat sairausvakuutuksesta 0,5 prosenttia palkastaan ja työnantajan osuus on neljä prosenttia. Hallitus maksaa loput. Tämä on valtava uudistus, iloitsee Indonesian Ammattiliittojen Keskusjärjestön (KSPI) ja Indonesian Metallityöväen Liiton (FSPMI) puheenjohtaja Said Iqbal. Uudet minimipalkat astuivat voimaan samaan aikaan. Ne ovat nousseet vuodesta 2012 30–50 prosenttia. Minimipalkka vaihtelee Indonesian 33 provinssissa. Kalliimmassa Jakartan provinssissa minimi on noin 150 euroa kuukaudessa, halvemmassa Läntisessä Nusa Tenggarassa se on noin 75 euroa. – Matalat palkat olivat 15–20 vuotta sitten hallituksen poliittinen valttikortti, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kyllä, tarvitsimme pääomaa, mutta tarvitsimme myös paremman elämän. Kyse on ostovoimasta. Jos työn korvaus ei riitä elämiseen, minimipalkkaa on parannettava, 45-vuotias Iqbal sanoo. Vuoden 2015 heinäkuun alussa tulee voimaan pakollinen eläkejärjestelmä. Työläiset maksavat vähintään kolme prosenttia palkastaan ja työnantajat 7–8 prosenttia. – Työnantajat ovat vihaisia, mutta köyhät ja työläiset ovat onnellisia. He saavat rahaa itsensä ja perheensä elättämiseen päivätyön jälkeenkin.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

Maa on rikas, ihmiset eivät

Ensin suunnitelma, sitten toiminta

Jakartalainen Said Iqbal on opiskellut tekniikkaa ja hänellä on myös kauppatieteiden maisterin tutkinto. Ammattiliittovelvollisuuksien ohella hän työskentelee Panasonicilla. – Panasonic on hyvä esimerkki muille yrityksille. He antavat minun ja muutaman kollegani ottaa osaa liittojen toimintaan työn ohessa. Se parantaa työntekijöiden työnantajauskollisuutta ja tuottavuutta. Iqbal aloitti uransa ay-liikkeessä vuonna 1992. Hän työskenteli ensin paikallisjärjestöissä, sitten hänestä tuli Indonesian Metalliliiton sihteeri kansallisella tasolla ja lopulta puheenjohtaja vuonna 2006. KSPI:n puheenjohtajuuden hän saavutti vuonna 2012. Iqbal huomauttaa, että Indonesia on iso ja rikas maa, joka vaurastuu jatkuvasti. Indonesian talouskasvu oli viime vuonna toiseksi suurinta koko maailmassa, edellä oli vain Kiina. – Indonesia on tärkeä G20-maa. Meillä on noin 250 miljoonaa asukasta, se on maailman viidenneksi suurin väkiluku. Bruttokansantuotteemme oli viime vuonna sijalla 16, tänä vuonna se on sijalla 15. Hallituksen tavoite on se, että vuonna 2025 olemme sijalla 10. Iqbal huomauttaa, että vaikka maan makrotalouden lukemat näyttävät hyviltä, maan vaurastuminen on työväen ja köyhien kannalta ristiriitaista. Rahat ovat jakautuneet hyvin pienelle rikkaalle eliitille. – Taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta. Miksi meillä on niin paljon köyhiä samaan aikaan, kun talouskasvumme on toiseksi suurinta koko maailmassa? Jos maalla menisi huonosti, työväki ei vaatisi samalla tavalla oikeuksiaan.

Ensimmäinen askel ammattijärjestöjen taistelussa työväen, keskiluokan ja köyhien oikeuksien puolesta oli nostaa tärkeimmät prioriteetit esiin. – Ensimmäinen prioriteetti oli sosiaaliturvauudistus, toinen matalien palkkojen vastustaminen, kolmas ulkoistamisen vastustaminen ja neljäs sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, Said Iqbal listaa. Iqbalin mukaan sosiaaliturvauudistusta tarvittiin kipeästi. Aikaisemmin työntekijät olivat sairausvakuutuksen piirissä vain työsuhteensa aikana. Valtion, armeijan ja poliisin työntekijöillä ja heidän perheillään taas oli kaiken kattava sairausvakuutus työsuhteen päättymisen jälkeenkin. – Työläiset maksavat samalla tavalla veroja, miksi heillä pitäisi olla erilainen sairasvakuutus? 99,5 prosentilla työläisistä ei myöskään ollut eläkejärjestelmää toisin kuin valtion, armeijan ja poliisin työntekijöillä. Heistä tuli päivätyön jälkeen köyhiä vailla tulevaisuutta. Iqbal kertoo, että ay-liikkeen strategia koostui konseptoinnista, lobbaamisesta ja toiminnasta. – Perustimme kansalaisliikkeen. Siihen kuului muun muassa kalastajien, maanviljelijöiden ja opiskelijoiden järjestöjä. Kun konsepti oli valmis, veimme sen kansanedustajille, hallitukselle ja yliopistoille ja selitimme mistä on kyse. Jyrkkä vastustus Parlamentti ja työnantajat vastustivat uudistuksia viimeiseen asti. Vappuna 2012 puoli miljoonaa työntekijää jalkautui pääkaupunki Jakartan kaduille osoittamaan mieltään. – Myöhemmin samana vuonna järjestettiin

Said Iqbal puhui SASKin Solidaarisuuspäivillä helmikuussa. Hän haluaisi, että Indonesia ottaisi oppia Suomen avoimesta ja tasaarvoisesta sosiaalidialogista. Suomalaiset taas voisivat ehkä ottaa oppia Indonesian työväenliikkeen dynaamisuudesta.

kansallislakko, johon osallistui kaksi miljoonaa työläistä. Sen jälkeen hallituksen oli pakko taipua. Työnantajien oli seurattava, sillä he ovat riippuvaisia hallituksesta, eivät pelkästään Indonesiassa vaan kaikkialla Kaakkois-Aasiassa. Malesiassa, Thaimaassa ja jopa Singaporessa, Iqbal sanoo. Hänen mukaansa Indonesian työväestä tulee askel askeleelta voimakkaampi liike, joka pystyy yhdessä kansalaisten kanssa taistelemaan paremman elämän puolesta. Vaikka työ ei ole helppoa, hän sanoo, että ”we can do!” – Poliisi ja armeija eivät hyökkää kimppuumme. Jos he tekisivät niin, se olisi ihmisoikeusrikos ja kansainvälinen asia. Sen sijaan työnantajat maksavat mafialle siitä, että he käyvät kimppuumme. Iqbal on puhunut Indonesian kenraaleille, viranomaisille, päättäjille ja työnantajille. Hän sanoo, että maa tarvitsee myös kansainvälistä solidaarisuutta ja painostusta hallitusta ja työnantajia kohtaan. – Valtiovallan ja työnantajien pitäisi auttaa meitä eikä käydä meitä vastaan. Jos työvoimalla ja kansalla on asiat huonosti, tehtailla on asiat huonosti. Jos rikkaat haluavat tuottoa, heidän pitäisi olla valmis jakamaan sitä myös työläisille. Ilman työläisiä he eivät saisi tuottoa ensinkään. TM

Indonesia ● Valtiomuoto: Tasavalta ● Pääkaupunki: Jakarta ● Pinta-ala: 1,904,569 neliökilometriä ● Väkiluku: 251,160,124 (heinäkuu 2013) ● Virallinen kieli: Indonesia ● Valuutta: Rupia (IDR) ● Bruttokansantuote: 878 miljardia dollaria ● BKT:n jakautuminen aloittain: Maatalous 14,4 %,

teollisuus 47 % ja palvelut 38,6 % (2012)

● Maataloustuotteet: Kumi, palmuöljy, siipikarja, karja, metsätuotteet,

katkaravut, kaakao, kahvi, kala, eteerinen öljy, mausteet ● Elinkeinot: Petroli, maakaasu, tekstiili, elektroniikka, jalkineet,

kaivostoiminta, sementti, lääkkeet, käsityöt, kemikaalilannoitteet, vaneri, jatkokäsitelty ruoka-, kumi, jalokivet sekä turismi

Lähde: CIA The World Fact Book

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Solidaarisuuspäivät ] TEKSTI: ALEKSI VIENONEN /SASK KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Maailman meno kiinnosti 400 ay-aktiivia SASKin Solidaarisuuspäiviä vietettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla helmikuussa. Yleisö koostui muun muassa ay-aktiiveista ja -päättäjistä, ammattiliittojen henkilöstöstä, SASKin kannatusjäsenistä sekä mediasta.

olidaarisyyspäivien avauspuheenvuoron piti kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka korosti ay-liikkeen roolia tulonjaon tasaajana kehittyvissä maissa. Puheessaan Haavisto kertoi tammikuisesta vierailustaan Tansaniaan ja Etiopiaan. Matkalla hän keskusteli paikallisten nuorten kanssa heidän kotimaansa kehityksestä. Eräs nuorista oli kysynyt, voiko Tansania kaatua.

– Jos nuorten tarpeita ei huomioida, ihmisiä syrjitään, eikä tuoda kehitystä, valitettavasti valtion voi kaataa. Kun mietin Pohjois-Afrikkaa, on kuin siihen olisi ohjekirja olemassa ja monet valtiomiehet sitä noudattaneet, Haavisto pohti.

Elintarviketyöläisten maailmanliiton Geraldo Iglesias puhui pakkotahtisen työn ongelmista Brasilian lihateollisuudessa.

IndustriALLin Jyrki Raina huomautti, että vain 5–7 prosenttia maailman työväestöstä kuuluu liittoon.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

Vaikeneminen ei ole kultaa Tilaisuuden kansainvälisistä vieraista lauantain kärkinimi oli Indonesian metalliliiton

puheenjohtaja Said Iqbal. Hän korosti, että hiljaisuudella ei saavuteta mitään. – Vaikenemisen on loputtava. Jos olemme hiljaa, emme voi muuttaa seuraavan sukupolven olosuhteita, vaan sama tilanne jatkuu, Iqbal sanoi. Iqbalin mielestä indonesialaisen yhteiskunnan päättäjät alkavat ymmärtää, että ammattiliittoja kannattaa kuunnella, jotta ihmisten

Iso rooli työturvallisuuden kehittäjänä Sunnuntaiaamupäivän kolmantena panelistina esiintynyt Geraldo Iglesias kansainvälisestä elintarviketyöläisten liitosta painotti, että ay-liike on Latinalaisessa Amerikassa saanut paljon aikaan työturvallisuuden ja työolosuhteiden saralla. Etenkin Brasilian liha- ja broileriteollisuudessa Brasiliassa tulokset ovat olleet rohkaisevia. – Muun muassa SASK ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ovat olleet tukemassa hanketta, jonka tulokset ovat upeita. Hankkeessa saatiin aikaiseksi laki, joka parantaa huomattavasti lihanleikkaamojen työoloja, Iglesias sanoi. Hän kertoi useita yleisöä hätkähdyttäneitä tarinoita lihanleikkaamojen työolosuhteista. Pakkotahtinen kylmätyö on johtanut esimerkiksi siihen, että vuosikaudet tehtailla työskennelleet eivät pysty enää halaamaan. Heidän käsivarsiensa iho eivätkä heidän nivelensä enää taivu halaukseen.

elinolosuhteita voidaan kohentaa. – Mutta työnantajien edustajat eivät tätä ymmärrä. Lapset kouluun Sunnuntaina toimittaja Timo Harakan vetämässä paneelissa kehitysmaiden slummeja kierrellyt tv-tuottaja Arman Alizad pohti kurjuuden ja sosiaalisen epätasa-arvon kysymyksiä.

Hän korosti koulutuksen merkitystä. – Asiat, mitä pidämme täällä itsestäänselvyyksinä, ovat muualla kaukaisia unelmia. Kehitysmaissa on iso ongelma, että lapsia ei saada kouluun, koska kouluja ei ole, Alizad sanoi. Matkoillaan häntä on hätkähdyttänyt eniten ihmiskauppa. – Jos on riittävän köyhää, vanhemmat alkavat myydä lapsiaan.

– Näiden lasten suurin haave on, että he pääsisivät kouluun. Missä ay-liike piileksii? Matkoillaan maailman kurjimmissa paikoissa Arman Alizad ei nähnyt vilaustakaan ammattiliitoista. Toisena sunnuntain panelistina istunut teollisuusalojen ammattiliittojen maailmanjärjestön IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina huomautti, että vaikka ay-liike ei ole Alizadin kiertämissä slummeissa näkynyt, se yrittää kuitenkin saada muutoksia aikaan myös maailman köyhimmissä paikoissa. Hän muistutti, että maailmalla järjestäytymisaste on keskimäärin vain 5–7 prosenttia. Esimerkkinä ay-liikkeen aikaansaamista uudistuksista hän nosti kansainvälisiä yrityksiä laillisesti sitovan sopimuksen, jolla pyritään parantamaan Bangladeshin tekstiilityöläisten työolosuhteita. – Mutta tämäkään ei edennyt ennen kuin Bangladeshin tekstiilitehtaiden työolot alkoivat saada näkyvyyttä toukokuussa, Raina sanoi viitaten viime vuoden helmikuun lopun tapahtumiin, jossa Rana Plazan tehdasonnettomuus vei satojen bangladeshilaisten hengen. Onnettomuus on yksi historian pahimmista tehdasonnettomuuksista. TM

Indonesian metalliliiton Said Iqbal kiinnosti Solidaarisuuspäivien yleisöä.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Solidaarisuuspäivät ] TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Sutinaa banderollipajassa Solidaarisuuspäivien banderollityöpajassa ajatukset lensivät ja pensselit sutivat, kun ay-aktiivit askartelivat luovan työnsä tuloksia paperille.

os internetiin ja sosiaaliseen mediaan ei ole pääsyä, viesti pitää möykätä perille etelän ammattiyhdistysaktiivien lailla muilla konsteilla. Solidaarisuuspäivien banderollityöpajassa ryhmät valitsivat aiheekseen vaate- tai elektroniikkateollisuuden työolot kehitysmaissa, ammattiyhdistysliikkeen ja ympäristön, kunnon työn tai järjestäytymisoikeuden. Aiheen valinta ei ollut helppoa. ”Jotain pitäisi varmaan keksiä”, kuului monesta tiimistä. Luonnoksia alkoi kuitenkin syntyä nopeasti, ja sen jälkeen ryhmien maalarit pukivatkin suojahaalareita päälleen. AKT:n ryhmän maalari Päivi Viljasalo kertoo, että he valitsivat kunnon työ -aiheeseen-

sa paritusteeman. Banderollissa luki valtavin kirjaimin ”Älä myy mua! Orjatyön aika on ohi – vuokratyö historiaan!” – Olen vääntänyt työpaikallani neljä vuotta vuokratyöasioiden parissa. Meillä on vähän tällainen pimppausteema, itseään saa myydä, mutta jos joku vetää välistä, se on laitonta. AKT:n banderolli äänestettiin Solidaarisuuspäivien parhaaksi. Ay-liike on globaali PAMilaiset lähtivät innoissaan jopa sekoittamaan värejä. Ryhmä maalasi maapallon veneeseen. Tekstissä luki: ”Soutajia kaivataan. Ay-liike on sun mela.” – Ajatus heräsi siitä, että olemme kaikki

PAMilaisten banderolli. Koko maapallo on SASK -nimisessä veneessä ay-liike melanaan. Kylmässä meressä on suuryritysten nimiä, joiden toiminnasta on tullut julkisuuteen ikäviä uutisia. 12

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

samassa veneessä. Aaltoihin kirjoitamme monikansallisten yritysten nimiä, jotka polkevat työntekijöiden oikeuksia. Ay-liike on globaali liike, ja siksi se on veneen mela, kertoo Kati Suominen. – Ensin meillä ei ollut mitään ja sitten meillä olikin koko maailma! Olen ylpeä meistä. Veneen nimi on SASK, mutta sillä ei ole suinkaan tarkoitus kalastella ääniä, Eveliina Reponen naurahtaa. PAMin toinen ryhmä sai ideansa Finnwatchin mehuraportista. Ananasmehupurkkiin kirjoitettiin suurimpien tuottajien Rainbown, Pirkan ja Eldoradon nimet. Banderollissa luki isolla ”Tipaton helmikuu.” – Ananasmehun tuotanto-olosuhteissa on

PAMin Tanja Suomilammi (vas.), Raphael Tsanga, Eveliina Reponen ja Kati Saarinen työn touhussa. ”Olemme kaikki samassa veneessä. Ay-liike on globaali liike. Siksi se on meidän ja maapallon mela”, perustelee Saarinen.

parantamisen varaa. Banderollin tarkoitus ei ole julistaa boikottia, sillä se ei paranna tilannetta. Tavoite on herättää keskustelua, Heidi Lehikoinen sanoo.

AKT:n Paul Lindholm (vas.), Päivi Viljasalo ja Veli-Pekka Ranta rinnastivat vuokratyön paritukseen. Idea toimi, sillä banderolli valittiin seminaarin parhaaksi.

Työelämäkin on rosoista Yksi ryhmä haki inspiraatiota Putous-sketsiohjelmasta. Ryhmä teippasi maalarinteipillä tekstin ”Kato mä en voi sulle nyt orjaks muuttua”, maalasi mustalla päälle ja poisti sitten teippaukset. – Tämä on hienompi näin. Teippauksilla on helppo saada rouheutta. Eihän työelämäkään ole sileää, sanoo Esko Tattari Puu- ja erityisalojen liitosta. – Puuliitossa on vaalitkin tulossa ja rosoisuus tukee tätä hyvin. Se, miltä tämä näyttää isona on toinen kysymys, naurahtaa Riikka Vasama. Securitaksen pääluottamusmies Kalle Kyröhonka sanoo, että idea tuli ”puupäiltä”. Banderollin alalaatikon linkki liittovalvoo.com oli taas hänen ideansa. – Ideoitahan meillä oli paljon, toteutus vain oli eeppisen vaikeaa. Mutta hyvin se meni! TM

PAMin Kati Saarinen (vas.), Tanja Suomilammi, Raphael Tsanga ja Eveliina Reponen olivat tyytyväisiä ryhmänsä suoritukseen. ”Tästä tuli todella hyvä”, Tsanga iloitsi. ”Hyvä meidän joukkue!”, hihkaisi Reponen.

Iskulauseella tuloksia Mainostoimisto Raudan mainonnansuunnittelijan Tapio Heickellin mukaan hyvän banderollin tai iskulauseen määrittelee tavoite. – Banderollin ja sloganin lähtökohta on se, mitä sillä halutaan saada aikaan. Se, että banderolli saa ihmiset tekemään jotakin, on vaikeampi tavoite kuin tiedon levittäminen. Tavoite voi olla vaikka pöhinän nostaminen sosiaalisessa mediassa tai toimittajien ja poliitikkojen kiinnostuksen herättäminen.

– Pienet pensselin sivallukset eivät näy sadan metrin päähän, ja televisiossa teksti ei välttämättä erotu. Selkeyttä voi hakea väreillä ja kontrastilla, Heickell neuvoo. Heickellin mukaan banderollit ja sloganit jäävät helpommin mieleen, jos niissä on hyvä sanallinen viesti. Sitä voi tukea sanaleikillä tai hauskalla koukulla. – Ei ole olemassa viestiä, joka uppoaisi kaikkiin. Slogania voi kokeilla esittämällä sen henkilölle, joka voisi kuulua kohderyhmään.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Pekka Haavisto:

Kehitysmaille lisää verotuloja Kehitysministeri Pekka Haavisto arvioi, että Suomen suurin apu kehitysmaille voisi olla koulutus- ja verotusjärjestelmien parantaminen.

ansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan lähes 400 miljoonaa työläistä elää alle dollarilla päivässä. Luku on pienentynyt 2000-luvun alun 600 miljoonasta, mutta myönteinen kehitys on hidastunut. Maailmassa on työttömiä hieman yli 200 miljoonaa, ja heistä joka kolmas on nuori. Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että työttömyys ja työ, jolla ei pysty elantoa hankkimaan tai nousemaan köyhyydestä, ovat kansainvälisiä ongelmia. – Tämä ei ole vain talouskysymys. Kyse on yhteiskuntien vakaudesta ja kehityssuunnista. Pohjois-Afrikassa nuori sukupolvi etsii kaupun-

geista työtä eikä löydä sitä. Koulutuksen ja työn puute houkuttelee rikollisuuteen. Haavisto haluaisi herättää keskustelua innovatiivisista rahoituslähteistä kuten lento-, polttoaine-, luonnonvara- ja satamaverosta. ”Merirosvouksella tienaa parhaiten” Haavisto vieraili Somalian Puntmaassa merirosvoalueiden lähellä. Hän keskusteli myös paikallisen kylän teinipoikien kanssa. Kaikki halusivat merirosvoiksi, koska sillä tienaa parhaiten. Merirosvolle, joka kiipeää ryöstettävään lai-

Ay-liikettä kuunnellaan Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto ja ay-liikkeen edustajat pitävät kevään aikana palaverin, jossa mietitään, miten ammattijärjestöjen oikeuksia voisi parantaa kehitysmaissa. – Olen puhunut asiasta SASKin edustajien kanssa. Katsomme maailmankartalta maita, joissa Suomella on omia kahdenvälisiä hankkeita, Pekka Haavisto sanoo. Suomi on vähentänyt ensisijaisten kohdemaiden määrää, jotta resurssit ja työ voidaan kohdentaa tehokkaammin. Aasiassa Suomi keskittyy Nepaliin, Afganistaniin ja Myanmariin. Afrikassa pääkohteina ovat Mosambik, Tansania, Kenia, Etiopia, Sambia, Somalia ja Etelä-Sudan. Haaviston mukaan kehitysmaiden ongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla, missä sananvapautta ja toimintaa rajoitetaan. Eräs pakistanilainen aktivisti kertoi hänelle, että maan suurin ympäristöongelma on sananvapauden puute. – Asioihin ei pysty vaikuttamaan, jos on poliisin väkivallan uhan alla. Paikkakunnan eliitti jahtaa niitä, jotka nostavat esiin saastumisongelmia tai tehtaiden väärinkäytöksiä.” 14

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

vaan ensimmäisenä, voidaan maksaa 100 000 dollaria, toiselle 50 000 ja kolmannelle 25 000. – Jos onnistuu kaksi kertaa, on tienannut rahat loppuelämäksi. Ammutuksi tulemisen riski kannattaa kuulemma ottaa. Suomalainen miinalaiva Pohjanmaa osallistui Atalanta-operaatioon ja turvasi merellisiä kuljetuksia. Haavisto kysyy, mitä tehdään kuivalla maalla. – Mitkä ovat rikollisuuden ja terrorismin perussyyt? Mitä tarjoamme merirosvojen rekrytointipohjalle kylissä? Kansainvälisiä toimia ja kehitysyhteistyötä tarvitaan, mutta maiden omaa vastuuta omista nuorista ei saa aliarvioida. Eritreassa nuoret loistavat poissaolollaan pääkaupunki Asmarassa. Kahdeksan vuoden asepalvelus on pakollinen niin pojille kuin tytöille. Jos nuoret eivät ole armeijassa, he ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi tai paenneet rajan yli. Matkarahat saadaan pahimmillaan elinkaupalla. – Maan johtajat sanoivat, että heillä on aikaa odottaa. Sanoin, että nuorilla ei ole aikaa. He eivät voi kouluttautua tai perustaa perhettä. Heidät ajetaan vaarallisille teille. Eritrea ei ole valitettavasti ainoa maa, jossa sukupolvien välinen kuilu on valtava. Raaka-aineita voisi verottaa YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuonna 2015. Pekka Haaviston mukaan tavoitteet täyttyvät koulutuksen osalta monissa maissa määrällisesti, mutta eivät laadullisesti. Vaikka 95 prosenttia seitsemänvuotiaista lap-

Pekka Haavisto toivoo, että Nigeriassa huijauskirjeitä väsäävät nuoret löytäisivät osaamistaan vastaavia töitä Afrikan nousevalta it-alalta.

sista pääsee kouluun, heiltä puuttuvat pätevät opettajat, oppimateriaalit tai luokkahuoneet. – Lapsi ei välttämättä opi peruskoulussa lukemaan tai kirjoittamaan. Ammatilliseen ja korkeakoulutukseen ei ole oikein mahdollisuuksia. Valtion eliitti lähettää lapsensa Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan yliopistoihin. Sama pieni piiri pyörittää maata, jossa köyhillä ei ole mahdollisuutta kulkea koko koulutietä. Haavisto muistuttaa, että Suomen koulutusmalleilla on kysyntää maailmalla. – Indonesian ulkoministeri Marty Natalegawa kyseli, miten Suomen ammattikoulutus on niin vetovoimaista. Aasian ammatillinen koulutus on aliarvostettua, eikä sen jälkeen ole juurikaan jatkokoulutusmahdollisuuksia. Haavisto kertoo, että Tansaniassa lähes kaikki hammaslääkärit ovat suomalaisten kouluttamia. Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn taas on opiskellut Tampereella vesi-insinööriksi. Hän on asunut Hervannassa ja ollut Tampereen vesilaitoksella kesätöissä.

Tietoliikenneyhteydet tuovat mahdollisuuksia

Taitavat huijarit kunnon töihin?

Aasiassa teollinen infrastruktuuri on kasvanut nopeasti, mutta se on tuonut mukanaan työntekijöiden oikeuksiin liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Bangladeshissa ja Kiinassa on ongelmia palkoissa, työajoissa ja työturvallisuudessa. – Afrikan haaste on saada teollista toimintaa ylipäätään syntymään. Tapasin suomalaisen, joka on asunut Somaliassa sandaalitehtaan vieressä. Hän sanoi, että sandaalit vaativat työvoimaa, sähköä, vettä, liimaa, nahkaa ja kuljetusyhteyksiä. Jos on liimaa, ei ole nahkaa. Jos on sähköä, ei ole vettä. Haavisto sanoo, että Afrikan taloudellisen tilanteen parantuminen vaatii, että maatalousyhteiskunnista löytyisi omaa tuotantoa. – Osa Aasian tuotannosta alkaa siirtyä Afrikkaan. Jos Afrikan maihin syntyy järkevää raaka-aineiden jatkojalostusteollisuutta, se on heille hyvä asia. Silloin he eivät ole enää pelkkiä raaka-ainetuottajia.

Afrikan maat alkavat olla kytkettyinä nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia uusille sukupolville. Monet käyttävät jo nyt esimerkiksi verkkopankkia kännykän avulla. Valitettavasti yhteyksiä käytetään myös rikolliseen toimintaan. – Nigeriasta lähetetään kirjeitä ja sähköposteja, joissa huijataan ihmisiä lähettämään rahaa, jonka saisi moninkertaisesti myöhemmin takaisin. Olin Lagosin nettikahviloissa ja näin, kun nuoret jätkät niitä lähettivät. Lähettäjät osaavat hyvin englantia, tekevät viesteistään aidon liikekirjeen näköisiä ja jopa lavastavat konttorihuoneita ja esiintyvät pankinjohtajina. Haavisto pohtii, voisiko heidän osaamistaan kohdistaa kepulipelin sijaan uusiin työpaikkoihin it-sektorilla. Uusi Afrikka voi syntyä siitä. TM

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

TEKSTI: KUUTTI KOSKI KUVAT: ISTOCKPHOTO JA KUUTTI KOSKI

Verohelpotusten villi Länsi-Afrikka Togo houkuttelee ulkomaisia yrityksiä tarjoamalla verohelpotuksia ja poikkeuksia työlainsäädännössä.

otkut yritykset ovat nauttineet Togossa verovapauksia 25 vuotta. Se on hulluutta, Joseph Toë puuskahtaa. Hän on vapaatuotantoalueiden taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksin erikoistunut ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUCin koordinaattori. Vapaatuotantoalueet ovat teollisuusalueita, joihin valtiot houkuttelevat yrityksiä tarjoamalla verohelpotuksia. Alueilla on usein myös poikkeuksia työlainsäädännössä. Togo perusti vapaatuotantoalueensa LänsiAfrikan maiden eturintamassa vuonna 1989. Niissä toimii esimerkiksi elintarvike-, muovi-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta sekä kosmetiikka- ja lääkealan yrityksiä. Noin 60 prosenttia alueiden työntekijöistä on naisia.

ITUCin koordinaattorin Joseph Toën mielestä vapaatuotantoalueiden yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia ensimmäiselle viidelle vuodelle. 16

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

Togon vapaatuotantoalueiden yritykset ovat ensimmäiset kymmenen vuotta vapautettuja yritysverosta ja kaikista tullimaksuista. Kymmenen vuoden jälkeen yritysvero nousee nollasta 15 prosenttiin. Muita teollisuusyrityksiä verotetaan Togossa 37 prosentin verokannalla. – On mahdotonta sanoa, kuinka paljon siinä on menetetty varoja vuosien saatossa, Toë toteaa. Työntekijöillä heikommat oikeudet Veromenetykset eivät ole ainoa syy, miksi Togon vapaatuotantoalueita on kritisoitu. Niiden työolot ovat usein ongelmallisia. Togon vapaatuotantoalueiden työlainsäädännössä on poikkeuksia esimerkiksi irtisanomissuojassa ja sovintomenettelyissä. Joseph Toën mukaan pahimmat ongelmat johtuvat kuitenkin siitä, etteivät vapaatuotantoalueiden yritykset piittaa työlainsäädännöstä. ITUC on raportoinut jatkuvasti laittomista irtisanomisista ja ylitöistä, lakisääteisten lomien ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyömisestä sekä ammattiliittojen toiminnan estämisestä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin huono kuin muutama vuosi sitten. Aiemmin vapaatuotantoalueiden työntekijöiden oli mahdotonta järjestäytyä. Nyt heillä on kolme omaa ammattiliittoa. – Yritysten johtajat vain eivät välttämättä tunnusta liittojen oikeuksia. Suhteet ovat usein huonot. Toën mukaan vapaatuotantoalueiden väärinkäytökset ovat mahdollisia, koska niiden valvonta on hyvin puutteellista. – Tarkastajat ovat matalapalkkaisia virkamiehiä, joten korruptio on varsin yleistä, hän kertoo. Yritysten toimintaa katsotaan korkeammal-

lakin tasolla läpi sormien. – Päättäjiä tuntuisi kiinnostavan vain työpaikkojen määrä, ei se minkälaisista työpaikoista on kyse, Toë harmittelee. ”Tarvitsemme ihmisarvoisia työpaikkoja” Togon vapaatuotantoalueet perustettiin aikoinaan Yhdysvaltojen ja YK:n tuella. Alueiden puolustajat perustelevat niitä työpaikkojen lisäksi teknologian ja osaamisen siirtymisellä. Togossa suurin osa firmoista on kuitenkin ulkomaisia yrityksiä, joiden toiminta rajoittuu verrattain vähän osaamista vaativiin matalapalkka-aloihin. Vain pieni osa vapaatuotantoalueiden yrityksistä on togolaisia, Joseph Toë kertoo. Esimerkiksi ranskalaiset, libanonilaiset, kiinalaiset ja intialaiset yritykset ovat tehneet investointeja Togon vapaatuotantoalueille. Paikalliset toimivat lähinnä halpana työvoimaresurssina. Vapaatuotantoalueiden idea on, että muutaman vuoden ”vapaa-ajan” jälkeen yritykset jatkaisivat toimintaansa normaaliehdoin. Togossa yrityksille on kuitenkin annettu ensimmäisen kymmenen vuoden nollaverotuksen jälkeenkin määrittelemättömäksi ajaksi reilut verohelpotukset. Kaksi kolmasosaa Togon väestöstä elää alle kahdella dollarissa päivässä. 70 prosenttia työikäisestä väestöstä on virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Toën arvion mukaan luku kasvaa koko ajan. – Vapaatuotantoalueiden yritykset ovat valtavia toimijoita Togon kokoisessa taloudessa. Ne tuottavat noin 15 prosenttia Togon bruttokansantuotteesta ja työllistävät 9 000 ihmistä.

Togo Lions Clubin balettiseurue esiintyy Lomén vapaasatamassa.

– Mutta tarvitsemme ihmisarvoisia työpaikkoja, Toë huomauttaa. Sopimukset uusiksi Länsi-Afrikan vapaatuotantoalueita on kritisoitu monelta suunnalta. Niiden määrä on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Joseph Toë ei tyrmää täysin ajatusta ulkomaisten investointien houkuttelemisesta verohelpotuksilla. Hänen mielestään Togon vapaatuotantoalueista pitäisi kuitenkin tehdä riippumaton arviointi ja sopimukset tulisi neuvotella uusiksi. – Verohelpotuksia ensimmäiselle viidelle vuodelle ja normaali veroaste sen jälkeen, se voisi olla ihan toimiva sopimus. Togo ei ole ainoa verohelpotuksilla houkuttelija alueella. Vuonna 2011 yhdessätoista LänsiAfrikan valtioissa oli vapaatuotantoalueita. Erityisesti vientiin panostavat Länsi-Afrikan rannikkovaltiot kilpailevat keskenään tarjoamalla toinen toistaan houkuttelevampia sopimuksia ulkomaisille yrityksille. Esimerkiksi Togon länsinaapuri Ghana on perustanut

Vapaatuotantoalueet Erikoistalousalueet, vapaasatamat, vapaakauppa-alueet, vapaatuotantopisteet… Näillä termeillä viitataan taloudellisiin poikkeusalueisiin, joita kutsutaan useimmiten yleistermillä vapaatuotantoalueet. Ne ovat valtioiden keino houkutella ulkomaisia investointeja. Sopimukset sisältävät yleensä mittavia verohelpotuksia sekä poikkeuksia työlainsäädännössä. Alueita ryhdyttiin perustamaan laajamittaisesti 1970-luvulla, erityisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin 1980-luvun loppupuolella. 1980-luvun puolivälissä maailmassa oli kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan 176 vapaatuotantoaluetta 47 maassa. 2000-luvun puolivälissä niitä oli jo yhteensä noin 3 500 kappaletta 130 maassa. Vapaatuotantoalueita on usein perustettu osana kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Länsi-Afrikan maissa alueet muistuttavat paljolti toisiaan, mikä johtuu osittain siitä, että niitä ovat olleet suunnittelemassa samat eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset konsulttiyritykset.

vapaatuotantoalueiden lisäksi kaksi vapaasatamaa kilpailemaan Togon pääkaupungin Lomén vapaasataman kanssa. Kansainvälinen verokilpailu on viheliäinen mittelö: verotulot vähenevät ja kaikki valtiot ovat

loppujen lopuksi häviäjiä. Toë myöntää, etteivät kansalliset toimet riitä ongelman suitsimiseksi. – Vapaatuotantoalueiden sääntelyyn tarvittaisiin ehdottomasti alueellisia sopimuksia, hän sanoo. TM TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

TEKSTI: VEERA VEHKASALO KUVA: MIRVA HELENIUS

Köyhiinkin pitää luottaa Kokeilu Intiassa sai ammattiliiton tutkijan vakuuttumaan perustulon mahdollisuuksista.

n naurettavaa sanoa, että köyhät eivät tiedä, miten käyttää rahaa, sanoo sosiologi Sarath Davala. Intialainen Davala oli Helsingissä kertomassa itsensä työllistävien naisten ammattiliiton SEWAn juuri päättyneestä perustulokokeilusta. – Kokeilumme tulos oli, että on hyvää kehitys- ja ammattiliittopolitiikkaa luottaa ihmisiin ja heidän kykyynsä hallita omaa talouttaan. Perustulo voi olla hyvin vahva työkalu köyhyyden vähentämiseen, tiivistää tutkimusta johtanut Davala. Nykyinen apu ei saavuta kohteitaan Yksi kokeilun motivaatioista oli se, että epäsuoruus ja ehdollisuus tuovat monia mutkia tuen

Perustulo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan talouskasvun edistämistä, sosiologi Sarath Davala korostaa.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

matkaan. Intiassa kuluu laskelmien mukaan nyt 3,65 rupiaa siihen, että yhden rupian avustus saavuttaa avunsaajan. – Köyhille tarkoitetut etuudet eivät saavuta köyhiä. On vakava ongelma, että vaikka Intian sosiaalimenot ovat nousseet, putket, joita pitkin apu virtaa, ovat yhä samat – ja ne ovat tukossa, Sarath Davala sanoo. Viime vuonna Intia siirtyi joissakin sosiaalituissa kokeilemaan suoria rahasiirtoja, mutta Davalan mukaan keskustelu on vasta alkutekijöissään ja vastustus suurta. Hän uskoo, että suorilla rahansiirroilla voidaan iskeä juuri kehityspolitiikan keskeisten haasteiden, eli byrokratian ja korruption ytimeen.

Kokeilusta rohkaisevia tuloksia UNICEFin rahoittamassa kokeilussa valittujen kylien asukkaille annettiin kuukausittain sama rahasumma, eikä heiltä vaadittu mitään. Kyse oli siis paikallisesti universaalista ja vastikkeettomasta perustulosta. – Summa vastasi arviolta 10–20 prosenttia köyhien perheiden tuloista. Emme tahtoneet rahamäärän tekevän työnteosta kannattamatonta, mutta emme myöskään halunneet sen olevan liian matala ollakseen hyödyllinen, Sarath Davala sanoo. Perustuloa jaettiin noin puolentoista vuoden ajan kahdeksassa kylässä Madhya Paradeshin osavaltiossa. SEWA teki aiemmin samankaltaisen kokeilun Delhin seudulla, ja nyt myös

//////////////////////////////// ”Köyhille tarkoitetut etuudet eivät saavuta köyhiä.”

toisen pilotin alkuperäisväestön asuinalueella. Davalan mukaan perustulokylissä tapahtui kokeilun aikana paljon: ravitsemus, asumisolot sekä tarvittavan lääkityksen säännöllisyys paranivat, säästämisaste kasvoi ja velkaantuminen väheni. Palkkatyössä siirryttiin enemmän töihin, joissa työolot olivat paremmat. Perustulon saajat perustivat enemmän yrityksiä, käyttivät enemmän aikaa oman maansa viljelemiseen ja ostivat lisää karjaa. – Jopa pienviljelijät ajattelivat investointimielessä. Olemmekin iloisia voidessamme sanoa Intian kasvusta huolehtivalle hallitukselle, että perustulossa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä vaan talouskasvun edistämisestä, Davala toteaa.

Ensin haavoittuvimmat ryhmät Vaikka Sarath Davala ei löydäkään tutkimuksesta negatiivisia tuloksia, hän ei väitä, että perustulo yksin korjaisi kaikki ongelmat. – Täytyy pitää huolta siitä, että infrastruktuuri on kunnossa. Rahansiirrot tukivat hieman siirtymää yksityisiin kouluihin, koska niiden uskottiin olevan parempia. Kunnollisen julkisen terveydenhuollon puutteessa ihmiset maksavat puoskareille. Toistaiseksi SEWA kehottaa aloittamaan perustulon jakamisen tietyille haavoittuvimmille ryhmille, kuten vammaisille, alkuperäiskansoihin kuuluville ja daliteille eli niin kutsutuille kastittomille. Näissä ryhmissä kohdistamisen ongelmaa ei ole: jos heille antaa tukea, se tulee

Perustulo vai toimeentulotuki? Perustulo määritellään perinteisesti niin, että kaikille kansalaisille vauvasta vaariin, köyhästä rikkaaseen maksetaan vastikkeettomasti samansuuruinen summa. SEWAn esimerkki perustulokokeilusta Intiassa on rohkaiseva. Muutamassa kylässä kaikille asukkaille annettiin käteen sama summa rahaa. Se osoittaa, että yksinkertaisin keino köyhyyden poistamiseksi voikin olla kaikkein paras. Köyhyyden perussyy on, että ei ole rahaa. Sen voi kuitata antamalla setelin. Köyhä tietää parhaiten, miten tuo raha kannattaa käyttää. Eikä se keskituloisellakaan mene hukkaan, vaan kiertää takaisin talouteen – ja ehkäpä kylän köyhimmän taskuun. Kuten Sarath Sevala sanoo, ilmainen raha ei passivoi, vaan aktivoi. Joku saattaa säästää rahat ja ostaa niillä koneen tai laitteen, jolla voi valmistaa jotakin – vaikkapa ompelukoneen. Lopputuloksena on parhaimmillaan pääsy köyhyyskierteestä. Kuitenkin se, että perustulomalli näyttää toimivan Intiassa, ei tarkoita, että se olisi hyvä malli myös Suomessa. Perustulomalli voi olla hyvä keino luoda sosiaaliturvaa maassa, jossa sosiaaliturvaa ei ole käytännössä lainkaan. Meillä perinteinen tulonsiirtoihin pohjautuva sosiaaliturva voi edelleen Intian kokemuksista huolimatta olla huomattavasti parempi kuin perustulomalli. ALEKSI VIENONEN

todella tarpeeseen. – Nyt 1,2 miljardin ihmisen maassa olisi umpikuja alkaa puhua universaalin perustulon puolesta. Ensin pyrimme edes käyttämään perustuloa terminä vain teknisesti rahansiirroista puhumisen sijaan, Davala sanoo. Hän mukaansa perustuloa karsastetaan, koska köyhiin ei luoteta, rahan käyttökohdetta halutaan kontrolloida ja koska vain palkkatyön kautta ansaitsemista pidetään arvokkaana. Pysyvät työpaikat katoavat Naisten ammattiliitolle perustulo on tärkeä ajatus osin siksi, että se antaisi taloudellisen arvon sille ”näkymättömien kätten” työlle, joka on useimmiten naisten, lasten ja vanhusten tekemää. – Vastikkeeton perustulo tarjoaa taloudellisen kansalaisuuden näillekin osille yhteiskuntaa ja nostaa omanarvontuntoa, Sarath Davala sanoo. SEWAn 1,7 miljoonaa naisjäsentä työllistävät itse itsensä yrityksen tai oman työn kautta – ilman vakituista työtä, kuukausipalkkaa ja sopimusten tuomaa sosiaaliturvaa. Samassa tilanteessa on liiton mukaan jopa 93 prosenttia Intian työvoimasta. Perustulo toisi myös jonkinlaisen turvan tälle massalle, joka ei näytä olevan häviämässä, Davala muistuttaa. – Pysyvä työpaikka alkaa olla katoava luonnonvara kaikkialla ja epävirallisesta on tulossa normaalia. – Tällaisessa tilanteessa sosiaalisten toimijoiden, myös ammattiliittojen, pitäisi alkaa miettiä hyvinvointijärjestelmää kansalais- ja välittämiskeskeisestä, ei vain työläiskeskeisestä näkökulmasta. Davala vieraili Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n seminaarissa tammikuussa. SEWAn tutkimus julkaistaan loppukeväästä. TM

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

TEKSTI: KATRI BLOMSTER KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Mosambikin Kosonen

Rahaa ei pitäisi syytää kehittyviin maihin, kun Suomessakin on asiat rempallaan. Näin ajatteli Lassi Kosonen, 38, pääluottamusmies ja koneenkuljettaja Fjäder Group Oy:ssä.

li marraskuu Mynämäessä, hyytävää ja mustaa, kun Lassi Kosonen pani talonrakennuspuuhat jäihin ja lähti talkoomatkalle Mosambikiin. Perheen tulevan kodin vesijärjestelmä oli asennettu ja ulkotyöt tehty. Villat oli laitettu seiniin, jotta talo pärjäisi vaikka pakastaisi. Päätös lähteä reissuun kesken rakennusurakan oli vaikea, mutta se kannatti. Kosonen ei kadu. Jaguarin ratissa Mynämäellä Eteläkarjalaisen pienyrittäjäperheen vesa ei olisi välttämättä päätynyt Mynämäeltä Mosambikiin vielä pari vuotta sitten. Silloin hän haki nautin-

toa vaatteista ja hienosta autosta – Jaguarista, jolla kelpasi huristella pitkin Varsinais-Suomen teitä. Jossain vaiheessa arvot alkoivat muuttua, vaikka siitä puhuminen huvittaa Lassi Kososta. – Tästä saa kuvan, että jätkä on ihan hattarahusaari. Että nytkö se vasta on itsensä löytänyt. Ei mies silti eilisen teeren pojalta vaikuta. Viimeiset neljä vuotta on hurahtanut pääluottamusmiehenä ja kaksi vuotta Turun alueen maanrakentajien ammattiosaston puheenjohtajana. Sydän sykkii myös EU-vaikuttamiselle. – Onhan se välillä tuuleen huutamista, Kosonen puhahtaa, kun puhe kääntyy luottamusmiehen arkeen.

Ammattiosastojen kannatusjäsenyys Ammattiosastot voivat tukea SASKin työtä maailmalla liittymällä kannatusjäseneksi. Ammattiosaston jäsenmaksu on 0,50 € / maksava jäsen / vuosi. Liittyäkseen jäseneksi ammattiosaston tulee hyväksyttää asia hallituksen kokouksessaan.

Ihmiset eivät enää tunne järjestäytymisen hyötyjä. Kun Kosonen seilasi kahdeksan vuotta merillä laivakokkina, kaikki kuuluivat liittoon. Muuten ei ollut kauhaan tarttuminen. Nykypäivänä ay-jäsenyys ei samalla tavalla yhdistä ammattiryhmiä. – Sitä sanotaan aina, että pitää olla ammattiylpeyttä, mutta oikeasti kaivataan ammattiyhdistysylpeyttä, Kosonen huomauttaa. – Lisäksi koko ay-liikkeelle pitäisi tehdä nuorennusleikkaus. Tila-auton kyydissä Maputossa Talkoomatkalla Lassi Kosonen ja 14 muuta ayaktiivia tutustuivat Mosambikin työelämään ja ammattiyhdistystoimintaan. Tila-auto vei reissulaisia rakennustyömaalle, paloasemalle, ammattiliittoihin ja lähetystöön. Mieleen jäi paitsi läkähdyttävä kuumuus, katukauppiaat ja lasinsirut tienvarsissa, myös työelämän erot Suomeen nähden. – Meillä työehtosopimus on paksu lämiskä, ja neuvotteluissa viilataan kahta virkettä. Siellä yritetään saada edes minimipalkka, Kosonen sanoo. Talkoomatkalla riitti ohjelmaa aamusta iltaan. Vahvin kokemus tuli silti satunnaisesta

Lue lisää kannatusjäsenyydestä www.sask.fi

SASKin opintomatkat maailmalle Talkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka ohjelman järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. Talkoomatkalle valitaan ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämystään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2014 talkoomatka suuntaa Filippiineille. Haku avataan kevään aikana. Seuraa ilmoittelua! 20

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

/////////////////////////////////////// ”Täytyy käydä Mosambikissa asti ymmärtääkseen, ettei kaikkea tarvitse rahalla veivata.”

Lassi Kososen arvomaailma on muuttunut vähemmän materialistiseksi. Nyt hän kiertää puhumassa talkoomatkoista ja kehitysyhteistyöstä.

kohtaamisesta toimistojen ja kokoushuoneiden ulkopuolelta. Viimeisenä päivänä matkalaisia kyydinnyt kuski halusi esitellä kotinsa ja vastasyntyneen lapsensa. – Kuski toisti koko ajan ylpeänä, miten hyvällä paikalla koti on. Sitten ajetaan harmaan maalaamattoman tiilimökin pihaan, ja vaimo tulee vastaan kaksikiloinen sylissä. Kaikki oli suomalaisen mittapuun mukaan tosi vaatimatonta, Kosonen kertoo. – Siinä näki konkreettisesti, miten heidän hyvästään on pitkä matka meidän yltäkylläisyyteen. Matkan jälkeen kotona Lassi Kosonen uskoo, että talkoomatka ruokki hänen arvomaailmansa muutosta: jos ennen tuli haettua nautintoa materialismista, nyt hän keskittyy enemmän siihen, mitä ympärillä jo on. Pieniä ilonaiheita, joita ei voi ostaa. – Jonkun täytyy käydä Mosambikissa asti, ennen kuin ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse rahalla veivata, Kosonen naurahtaa. Myös käsitys kehitysyhteistyöstä on muuttunut. Kosonen uskoo nyt, että rahat menevät sinne minne pitääkin. Vuoden alusta Turun alueen maanrakentajien ammattiosasto liittyi Kososen ehdotuksesta SASKin kannatusjäseneksi. – Kun käyn puhumassa talkoomatkasta, ihmiset kyselevät, että mistä tommonen idea tuli. Työpiireissä solidaarisuustyö on aika tuntematonta. Työsarkaa olisi. Tontilla rakennustyöt on saatu päätökseen ja tulevalla viikolla tehdään muuttotarkastus. Sen jälkeen perhe pääsee uuteen kotiin. – Mullehan ei kelvannut pakettiratkaisu, vaan piti olla tornitalo, Kosonen tuumii. – Nyt tuntuu, että ilman torniakin olisi pärjännyt. TM TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

[ Jäsenliitto ] TEKSTI: MIKA PELTONEN KUVA: PEKKA SIPOLA

”Jäsenistö toivoi liittymistä” Toimihenkilöjärjestön jäsenet odottavat SASKilta vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia.

TTK:lainen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on ollut SASKin jäsenenä tämän vuoden alusta lukien. – Jäsenistöltä tuli vahvaa viestiä, jossa toivottiin liittymistä, Jytyn suunnittelija Ellinoora Vesala kertoo. Liitolla oli ollut yhteistyötä SASKin kanssa jo aikaisemminkin. – SASKin edustajat olivat vierailleet monissa tapahtumissamme ja olemme olleet mukana Maailma kylässä -festivaaleilla toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kautta. Jäsenten toivomus liittymisestä lähti Vesalan mukaan kiinnostuksesta kansainvälisiin työoloihin. Myös ay-liikkeen työ maailmalla kiinnosti. Toiminnallisuus viehättää Ellinoora Vesalan mukaan jytyläiset odottavat SASKilta lisää sisältöä toimintaansa sekä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia. – Jäsenemme kaipaavat myös tietoa. SASKilaisia on käynyt puhumassa tilaisuuksissamme esimerkiksi maailman vaateteollisuuden oloista. Ay-liikkeen rooli ja vaikutusmahdollisuudet eivät välttämättä ole olleet jäsenille laajasti tuttuja aiemmin. Tähän mennessä Jyty on toiminut Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistyksessä

Ellinoora Vesala toivoo, että jytyläiset kiinnostuvat SASKin talkoomatkoista.

FIPSUssa ja pohjoismaisessa järjestössä NTR:ssä. – SASKissa jäsenistöä viehättivät ennen kaikkea toiminnallisuus, tiedonsaanti sekä kansainvälisten asioiden ja globaalien työolojen tuominen vahvemmin mukaan Jytyn järjestämiin tilaisuuksiin, Vesala sanoo. Jytyn jäsenet toivovat Vesalan mukaan SASKilta koulutusta ja tapahtumia, joihin pääsee osallistumaan. Hän toivoo, että jytyläiset kiin-

Jyty ● 65 000 jäsentä, joista 87 prosenttia naisia. ● Entinen kunnallisvirkamiesliitto KVL. ● Edustaa kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja näillä aloilla toimien

yksityisten yritysten sekä kolmannen sektorin palveluksessa olevia. ● Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

nostuvat myös talkoomatkoista. Vesala arvioi, että alkuvaiheessa yhteistyö SASKin kanssa tulee keskittymään järjestötoimintaan ja kotimaassa tapahtuvaan solidaarisuustyöhön. Kun SASKista tuli sydämen asia Ellinoora Vesalalle SASKin toiminta oli tuttua jo hänen aiemmasta työstään SAK:laisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä. – Olin JHL:n kansainvälisessä yksikössä vastaamassa kotimaan solidaarisuustoiminnasta. Tein silloin paljon yhteistyötä SASKin kanssa. Vesala kertoo olleensa parin vuoden työrupeaman aikana mukana muutamassa SASKin hankkeessakin. – Sillä tavalla SASK on tullut lähelle sydäntä. TM

[ Tulossa ] Kiinnostaako Mahdollisuuksien tori? SASK on tänä vuonna mukana Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa, joita järjestetään noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Torit ovat kaikille avoimia ilmaistapahtumia, joissa pohditaan globaaleja kehityskysymyksiä (lue lisää: www.mahdollisuuksientori.fi). Tänä vuonna teemana on nuoret ja työ. TM Kiinnostaako sinua osallistua Mahdollisuuksien toriin paikkakunnallasi? Seuraa ilmoittelua tai ole suoraan yhteydessä meihin viestinta@sask.fi.

Haluatko SASK-lähettilääksi? Koulutamme solidaarisuudesta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta kiinnostuneita ay-jäseniä perjantaista lauantaihin 9.–10. toukokuuta 2014 Helsingissä. Hae mukaan! Kiinnostaako kampanjointi, globaalit työmarkkinat ja ihmisoikeudet? SASK tarjoaa ohjelman, majoitukset ja ruoan 50 osallistujalle. TM Haku koulutukseen avataan pian. Pysy kuulolla ja seuraa SASKin verkkosivuja www.sask.fi.

Mikä SASK? Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja. SASK toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimii jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa. Tutustu SASKin tavoitteisiin ja kehityspoliittiseen ohjelmaan täällä: www.sask.fi/info.

Talkoomatka tulee, oletko valmis? Haku SASKin talkoomatkalle Filippiineille on nyt auki! Viimeinen hakupäivä on 31. maaliskuuta. Matkaan lähdetään marraskuussa, ja matka kestää pari viikkoa. Lue tarkemmat tiedot SASKin verkkosivuilta osoitteesta www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat. SASK on järjestänyt matkoja muun muassa Nicaraguaan, Dominikaaniseen tasavaltaan, Tansaniaan, Namibiaan, Ghanaan, Uruguayhin, Brasilian Amazonasille ja Nepaliin. Vuonna 2013 matka suuntautui Mosambikiin. Talkoomatkalle valitaan ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämystään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä. Suuren suosion takia matkalle valitaan vain henkilöitä, jotka ovat SASKin maksavia kannatusjäseniä tai jättäneet kannatusjäsenhakemuksen talkoomatkan hakuajan päättymiseen mennessä. Kannatusjäseneksi voit liittyä osoitteessa www.sask.fi/liity. Ryhmissä on mahdollisimman tasapuolisesti eri ammattialoja ja -liittoja edustavia sekä eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri puolilta Suomea. Matkalaisille järjestetään ennen lähtöä valmennuskurssi. TM Ennen matkalle hakemista kannattaa lukea edellisvuoden talkoomatkan blogia osoitteessa: http://talkoomosambik.blogspot.fi/

Decent Work Club Helsingissä Decent Work Club valtaa Café Mascotin Helsingin Hakaniemessä perjantaina 9. toukokuuta. Lavalle nousevat railakas Jaakko Laitinen & Väärä Raha sekä SASKin oma house band Komea Seppo & Rytmiorkesteri. Klubi on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! TM Katso lisätietoja: www.sask.fi/tulossa.

TYÖMAANA MAAILMA 1/2014

! I S K E N USJÄSE

T A N N A K LIITY k.fi s a s . w w w