*Sulasolin jäsenyhdistykset vastaavat omien jäsentensä osoitteiden päivityksistä Sulasolin jäsenrekisteriin.
TILAUSHINTA
30 € / vuosi
74. (102.) VUOSIKERTA
Sulasol-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sulasol-lehti 1/25 ilmestyy 17.2.2025 ja sen aineistopäivä on 20.1.2025. Juttuideat ja -toiveet tulee lähettää hyvissä ajoin ennen aineistopäivää osoitteeseen lehti@sulasol.fi.
Sulasol-lehti on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen
Sulasol-lehteä voi lukea myös näköislehtenä osoitteessa sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet
ISSN-L 0781-7061
ISSN 0781-7061 (Painettu)
ISSN 2323-1327 (Verkkojulkaisu)
KANSI Kuorogaalassa riitti tunnelmaa ja yllätysesityksiä (vas. Timo ja Terhi Lehtovaara, Pekka Kostiainen, Sanna Salminen ja Emma Kostiainen). Kuva Antti Palsola.
Sisällys
3 Pääkirjoitus
4 Ajassa
8 Kuorogaala toi säihkettä marraskuun harmauteen
10 Vigilioista
13 Puhtaasti
14 Lasten ja nuorten laulamisesta
16 110-vuotias Laulu-Miehet on kovassa iskussa
18 SING-hanke vei Jyväskylän naislaulajat Bariin
20 Nuottinurkka
21 Arviot
22 Jäseniltä
26 Erikoisliitot
Hyvät sulasolilaiset!
Marraskuun toisena viikonloppuna jär jestettiin jälleen Sulasolin liittokokous. Liittokokouksen päätöslistalla oli mer kittäviä asioita, joista huomionarvoi simmaksi nostan Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) yhteisen strategian. Jo aiemmin tänä vuonna ke väällä julkistimme Sulasolin ja STM:n kump panuuden, ja nyt liittokokouksessa vahvistettu yhteinen strategiamme on tuon yhteistyön ensimmäinen konkreettinen ilmentymä.
Strategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä molempien liittojen toimivan johdon, henkilöstön ja hallitusten kesken. Strategiassa kuvataan liittojen yhteinen visio, jonka mukaan Sulasol ja Suomen Työväen Musiikkiliitto toimivat merkittävimpänä, arvostetuimpana ja aloitteellisesti uutta luovana vaikuttajana, kehittäjänä ja asiantuntijana laulun ja soiton ilon ja menestyksen sekä niiden luoman hyvinvoinnin mahdollistamiseksi.
Tuon strategian pohjalta, joka on siis täysin identtinen ja yhteinen molemmilla järjestöillä, on Sulasolille laadittu toimintasuunnitelma seuraaville kahdelle vuodelle. Toimintasuunnitelma herättää strategian eloon, tuo sen käytännön tasolle ja kertoo, miten voimme päästä varsin haastaviinkin tavoitteisiin. Sulasolin toimintaa halutaan jatkossa kehittää entistä vahvemmin suomalaisen kuoromusiikin ja musiikin harrastamisen äänenkantajaksi ja edunvalvojaksi. Erityisesti Sulasolin halutaan jatkossa olevan entistä paremmin läsnä jokaiselle jäsenyhdistykselleen, valtakunnallisesti ja paikallisesti, jotta jäsenistö aidosti saa hyötyä kuulumisesta liiton jäsenyyteen.
Yksi keskeinen asia musiikkijärjestön toiminnassa on luonnollisesti sen taiteellinen toiminta. Taannoisessa liittokokouksessa nimenomaisesti uuden taiteellisen johtajan valinta herättikin paljon keskustelua, ja äänestyksen jälkeen tehtävään valittiin Paavo Hyökki. Hyökki saa käsiinsä liiton, joka on isolla muutosmatkalla juuri taiteen näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä taiteellisen johtajan työssä tuleekin tulevina vuosina olemaan kehittää liiton taiteellista toimintaa siten, että liitto silläkin saralla palvelee entistä paremmin jäsenistöään.
Liittokokouksessa valittiin myös muut henkilöt liiton hallintoon. Allekirjoittanut jatkaa liiton puheenjohtajana neljännelle kaksivuotiskaudelle. Haluan kiittää saamastani luottamuksesta tähän tehtävään. Liittohallitukseen jäseniksi valittiin riihimäkeläinen Anneli Julén, joka aiemmin toimi edeltävän kuuden vuoden ajan liiton taiteellisena johtajana; Susanna Kantelinen Lohjalta, Matti Kuorelahti Jyväskylästä, Terhi Lehtovaara Turusta, Antti Palsola Oulusta sekä uutena jäsenenä Tiina Patokoski Torniosta. Järjestäytymiskokouksessaan liiton varapuheenjohtajaksi hallitus nimesi tehtävää aiemminkin hoitaneen Susanna Kantelisen.
Liittohallitus on isojen tehtävien ja odotusten täyttämisen äärellä. Minulla on vahva luotto siihen, että onnistumme nämä odotukset lunastamaan. Sen meille mahdollistaa Sulasolin osaava ja kokenut henkilöstö, jota toiminnanjohtaja Aino Herranen luotsaa saavuttamaan heille asetetut tavoitteet. Ja ennen kaikkea, yhteistyö STM:n kanssa on se selkänoja, joka antaa tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja vision toteutumiseksi.
Tomi-Pekka Niukkanen liittohallituksen puheenjohtaja Sulasol ry
Klemetti-palkinto Sanna Salmiselle
Sulasolin arvostettu Klemetti-palkinto myönnettiin tänä vuonna jyväskyläläiselle kuoronjohtajalle Sanna Salmiselle. Palkinnon saaja julkistettiin lauantaina 9.11. Sulasolin Kuorogaalassa Helsingin Kaapelitehtaalla.
FT Sanna Salminen työskentelee Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella yliopistonopettajana erityisalueenaan musiikkikasvatus. Tutkimustoiminnassaan Sanna Salminen on keskittynyt kuoropedagogiikkaan ja kuoroharrastukseen yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääjänä. Kuoronjohtajana Salminen tunnetaan erityisesti työskentelystään jyväskyläläisten Ruamjain (2000–2009) ja kansainvälistäkin mainetta niittäneen lapsikuoro Vox Aurean (2009–) kanssa.
Sulasol ry myöntää Klemetti-palkinnon noin joka toinen vuosi tunnustuksena ja kannustuksena Sulasol- ja musiikkitoiminnassa ansioituneelle ja menestyneelle henkilölle. ◆
Sulasolin ystäväkirjassa uusi jäsen!
Nimi: Mieskuoro Kelot
Lempinimi: Kelot
Ikä: 52 vuotta, perustettu 1972
Koti: Tampere
Innostumme helposti kaikesta uudesta. Salainen paheemme on, että laulamme mielellämme. Esiinnymme mieluiten siellä minne pyydetään.
Mottomme on Kysymys: Kestääkö kelojen kantti? Vastaus: Kuka semmoista kysyy?
Haluaisimme, että meidät muistetaan komeasta ja hyvin soivasta mieskuorolaulusta.
Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Kahdenlaisia Keloja.
Sulasol-lehti 2025, julkaisuaikataulu
Onko ensi vuodelle luvassa jutun arvoisia projekteja tai tapahtumia? Oletteko aina halunneet päästä kertomaan muille, miten juuri teidän yhdistyksessänne tehdään asiat? Onko mielessä aihe, josta haluaisit tietää lisää? Ensi vuoden lehtien suunnittelu on täydessä vauhdissa. Lähetä siis ideasi, toiveesi ja vinkkisi meille osoitteeseen lehti@sulasol. fi, niin tutkimme asiaa! Muistathan myös, että Sulasolin jäsenyhdistykset saavat Sulasol-lehden ilmoitushinnoista 50 % alennuksen!
Antti
Palsola
Joutsenon Naislaulajat vuoden joutsenolaiseksi
Paikallislehti Joutseno järjestää joka vuosi lukijoilleen äänestyksen ”Vuoden joutsenolaiseksi”. Ehdolla voi olla yksityishenkilö, jokin paikallinen seura, koulu, bändi tai kuoro. Kesällä 2024 lukijoiden äänestyksen voitti ”meijän” kuoro, Joutsenon Naislaulajat.
Valinta ”Vuoden joutsenolaiseksi” ilahdutti suuresti kuorolaisia ja vähän yllättikin, sillä ehdolla oli hyviä ja ansioituneita ehdokkaita. Valinta antaa myös vahvistusta, motivaatiota ja uskoa edelleen kuorolaulun voimaan ja sen tuomaan iloon, niin laulajille kuin kuulijoille.
”Joutsenon Naislaulajien esitykset tuovat hyvää mieltä kuulijoille ja saavat suut hymyyn”, oli erään äänestäjän perustelu äänestysvalinnalleen. ”Kuoron esiintymiset tuovat iloa, yhteenkuuluvuutta ja omistautumista paikalliseen yhteisöön. Heidän esityksensä ovat muodostuneet odotetuiksi ja arvostetuiksi osiksi joutsenolaista juhlaperinnettä”, oli myös valintaperusteena.
Kuoromme täytti viime vuonna 50 vuotta. Juhlistimme pitkää taivaltamme paikalliskuorona juhlakonsertilla, joka keräsikin salin täyteen kuulijoita. Valintaamme ”Vuoden joutsenolaiseksi” juhlimme perinteisessä kauden avajaissaunaillassa herkullisella täytekakulla. ”Joutsenon Naislaulajien toiminta korostaa, että jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin ja kulttuuriseen elävyyteen.” Näin kuului eräs perustelu ja näin aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa.
”Laulu innostaa aina”, ja toivotammekin kaikille laulun ja musiikin ystäville antoisaa ja innostavaa uutta kuorokautta! ◆
Päivi Jauho ja Eeva Siljander Joutsenon Naislaulajat
Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinto Mieskuoro Sirkoille
Tänä vuonna 125-vuotisjuhlavuottaan viettävä Mieskuoro Sirkat palkittiin Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinnolla Keski-Suomen kulttuurigaalassa 9.11.2024. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa.
Palkintoperusteluissa mainitaan, että Mieskuoro Sirkoilla on takanaan upea yli vuosisadan mittainen historia. Kuoro on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu ja se kuuluu osana suomalaiseen pitkän linjan mieskuoro- ja musiikkikulttuuriin. Perinteitä Sirkat vaalii jatkossakin, mutta samalla katse on tulevaisuudessa: ohjelmistoa kehitetään ja monipuolistetaan ja kuulijoille halutaan tarjota kokonaisvaltaisia konserttielämyksiä värikkäillä ja vaihtelevilla repertuaareilla. Kuoroa on vuodesta 2018 alkaen johtanut säveltäjä, muusikko ja kuoronjohtaja Kimmo Tuuri, jonka johdolla kuoron ohjelmistoa on laajennettu perinteisen mieskuoro-ohjelmiston lisäksi populaarimusiikin puolelle. ◆
Oikaisuja Sulasol-lehteen 3/2024:
Sivulla 20 Tampereen Laulajien Elämän laulu -levyn äänittäjän nimi on Jyri Sariola, ei Jyrki Sariola.
Sivulla 25 Sulasolin Lapin piiristä kertovassa jutussa mainittiin, että Rovalan kuoro olisi naiskuoro. Kyseessä on kuitenkin sekakuoro.
Matti
Kuorelahti
Tapahtumakalenteri
su 1.12. klo 12 Joulumoodiin Oodissa, Rytmisen kuoromusiikin liitto. Keskustakirjasto Oodi, Helsinki su 1.12. klo 15 Nuorisokuoro Allegro ja lauluyhtye Allegro Piccolo. Adventtikonsertti. Pyhän Ristin kirkko, Iisalmi su 1.12. klo 16 & 19 Viipurin Lauluveikot, johtaa Ilkka Aunu & Aarni Hyökki. Adventtikonsertti. Johanneksen kirkko, Helsinki su 1.12. klo 17 Helsingin Lauluveljet. Adventtikonsertti. Vuosaaren kirkko, Helsinki ma 2.12. klo 19 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. VALO. Temppeliaukion kirkko, Helsinki ke 4.12. klo 18 Iisalmen Kalevalakuoro, johtaa Anne Pohjoisaho. Joulukonsertti. Pyhän Ristin kirkko, Iisalmi ke 4.12. klo 18 Helsingin Kannelkuoro, johtaa Lenne Mitt. Joulukonsertti. Munkkiniemen kirkko, Helsinki ke 4.12. klo 19 ESMILA, Naiskuoro Mystica & Vantasia, johtaa Helge Kõrvits, Victoria Meerson ja Mathias Sandell. Kolme kuoroa joulutunnelmissa. Temppeliaukion kirkko, Helsinki to 5.12. klo 19 Tampereen Laulajien itsenäisyyspäivän aatto, johtaa Paavo Hyökki. Tampere-talo, Tampere to 5.12. klo 18 Viipurin Lauluveikot, johtaa Aino Koskela, Ilkka Aunu & Jouni Nuorgam. Itsenäisyyspäivän Aaton Kirkkojuhla. Temppeliaukion kirkko, Helsinki to 5.12. klo 19 Imatran Immet, johtaa Hanna Saarela. Jouluni värit. Ruokolahden kirkko, Ruokolahti la 7.12. klo 17 Mieskuoro Laulajien Seniorit, johtaa Jussi Tamminen. Isänmaallinen joulukonsertti. Messukylän kirkko, Tampere la 7.12. klo 18 Salon Laulu-Sepot, Muistojen Bulevardi. Kulttuuritalo KIVA, Salo la 7.12. klo 19 Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Syvänvihreän yllä tähti. Espoon tuomiokirkko, Espoo su 8.12. klo 15 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Lasten joulu. Kallion kirkko, Helsinki su 8.12. klo 18 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. VALO. Kallion kirkko, Helsinki
ma 9.12. klo 19 Pihlajan joulu. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
ti 10.12. klo 18 & 20 Kilven Kuoro, johtaa Hanna Remes. Valoa! -joulukonsertti. Uspenskin katedraali, Helsinki ti 10.12. klo 19 Naiskuoro Resonus. Jouluisia sävelmiä meiltä ja maailmalta. Betel-kirkko, Turku
ke 11.12. klo 19 Malmin Mieslaulajat, johtaa Marjasisko Varha. Enkelten laulua kaipaan. Myllypuron kirkko, Helsinki ke 11.12. klo 19 Imatran Immet, johtaa Hanna Saarela. Jouluni värit. Tainionkosken kirkko, Imatra to 12.12. klo 18 Mestari-Laulajien ja HKL:n Mieslaulajien joulukonsertti, johtaa Anita Lehtonen. Kontulan Mikaelin kirkko, Helsinki to 12.12. klo 19 Auralia, johtaa Teemu Honkanen. Tähti se kulukeepi. Maskun kirkko, Masku to 12.12.klo 19 Solina. Joulukonsertti. Rajamäen kirkko, Rajamäki to 12.12. klo 19 Candomino, johtaa Esko Kallio. Iloinen joulu. Olaus Petrin kirkko, Helsinki pe 13.12. klo 18 Kilven kuoro, johtaa Hanna Remes. Valoa! -joulukonsertti. Paavalin kirkko, Helsinki pe 13.12. klo 18.30 Mieskuoro Mestari-Laulajat, johtaa Anita Lehtonen. Joulukonsertti. Kannelmäen kirkko, Helsinki pe 13.12. klo 19 Psaldo, johtaa Hiski Wallenius. Joulu on täällä -joulukonsertti. Johanneksen kirkko, Helsinki pe 13.12. klo 19 Candomino, johtaa Esko Kallio. Iloinen joulu. Espoon tuomiokirkko, Espoo
la 14.12. klo 15 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Lasten joulu. Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo
la 14.12. klo 17 Auralia, johtaa Teemu Honkanen. Tähti se kulukeepi. Halikon kirkko, Halikko
la 14.12. klo 16 Philomela, johtaa Anna Gallon. Jää sulaa. Perttelin kirkko, Pertteli
la 14.12. klo 18 Suomen Laulun Joulu, johtaa Esko Kallio. Lauttasaaren kirkko, Helsinki
la 14.12. klo 18 Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Syvänvihreän yllä tähti. Olarin kirkko, Espoo
la 14.12. klo 19 Philomela, johtaa Anna Gallon. Jää sulaa. Perniön kirkko, Perniö
la 14.12. klo 19 Naiskuoro Resonus. Jouluisia sävelmiä meiltä ja maailmalta. Raision kirkko, Raisio
la 14.12. klo 19 KYN, johtaa Kaija Viitasalo. Toivon sinulle -joulukonsertti. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
su 15.12. klo 17 Auralia, johtaa Teemu Honkanen. Tähti se kulukeepi. Maarian kirkko, Turku
ma 16.12. klo 19 Pihlajan joulu. Myllypuron kirkko, Helsinki
ma 16.12. klo 19 Kilven Kuoro, johtaa Hanna Remes. Valoa! -joulukonsertti. Uspenskin katedraali, Helsinki
ma 16.12. klo 19 Solina. Joulukonsertti. Vehkojan seurakuntakeskus, Hyvinkää ma 16.12. klo 19 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. VALO. Espoon tuomiokirkko, Espoo ti 17.12. klo 18 Auralia, johtaa Teemu Honkanen. Tähti se kulukeepi. Betel-kirkko, Turku ti 17.12. klo 19 Malmin Mieslaulajat, johtaa Marjasisko Varha. Enkelten laulua kaipaan. Viikin kirkko, Helsinki ke 18.12. klo 19 Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Syvänvihreän yllä tähti. Espoonlahden kirkko, Espoo ke 18.12. klo 19 Philomela, johtaa Anna Gallon. Jää sulaa. Paavalin kirkko, Helsinki to 18.12. klo 18 Mestari-Laulajat, johtaa Anita Lehtonen. Kannelmäen kirkko, Helsinki to 18.12. klo 18 Naiskuoro KYN, johtaa Kaija Viitasalo. Toivon sinulle -joulukonsertti. Olaus Petrin kirkko, Helsinki to 19.12. klo 18.30 Mieskuoro Mestari-Laulajat, johtaa Anita Lehtonen. Joulukonsertti. Käpylän kirkko, Helsinki to 19.12. klo 19 Philomela, johtaa Anna Gallon. Jää sulaa. Tuusulan kirkko, Tuusula to 19.12. klo 19 Lempikuoro, johtaa Julia Lainema. Kaukainen valo -joulukonsertti. Käpylän kirkko, Helsinki to 19.12. klo 19 Vantasia, johtaa Mathias Sandell. Hyvän joulun toivotus. Myyrmäen kirkko, Vantaa pe 20.12. klo 18 Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Lasten joulu. Tapiolan kirkko, Espoo pe 20.12. klo 18.30 Mestari-Laulajat, johtaa Anita Lehtonen. Mikael Agricolan kirkko, Helsinki pe 20.12. klo 19 Vantasia, johtaa Mathias Sandell. Hyvän joulun toivotus. Pyhän Laurin kirkko, Vantaa la 21.12. klo 17 Philomelan perhejoulu, johtaa Anna Gallon. Temppeliaukion kirkko, Helsinki la 21.12. klo 19 Philomela, johtaa Anna Gallon. Jää sulaa. Temppeliaukion kirkko, Helsinki su 22.12. klo 19 Luminos Ensemble. Joulukonsertti. Turun tuomiokirkko, Turku ma 23.12. klo 20 Sunniva-kuoro, johtaa Pia Ylitalo-Maunula. Hiljenny jouluun. Ulvilan kirkko, Ulvila ke 25.12. klo 18 Vimpelin Mieslaulajat. Joulukonsertti. Vimpelin kirkko, Vimpeli
Tarkemmat tiedot: sulasol.fi/tapahtumakalenteri
DOMINANTE
Laulun lakkaamatonta luomisvoimaa
Juhlavuoden 2025 konserttisarja
Pe 24.1.
J. Brahms: Ein deutsches Requiem
Seppo Murto & Helsingin Oratorio-orkesteri
Helsingin tuomiokirkko
Pe 21.3.
J. S. Bach: Matteus-passio
Seppo Murto & Espoon barokki
Espoon tuomiokirkko
Ke 28.5.
Periodikuorokonsertti
Seppo Murto Tapiolasali, Espoon kulttuurikeskus
La 15.11.
50-vuotisjuhlakonsertti
Seppo Murto Musiikkitalo, Helsinki
Ke 17.12.
Joulukonsertti
Seppo Murto Helsingin tuomiokirkko
Helsingin Konservatorion
nuoret laulajat
joht. Anna Nora & Anna Sandström
Timo Latonen, piano
Joonas Minkkinen, urut
Jenni Kaarina, kantele
Kuorogaala toi säihkettä marraskuun
harmauteen
Kaikkien aikojen ensimmäinen Sulasolin Kuorogaala järjestettiin lauantaina 9.11. Helsingin Kaapelitehtaalla. Idea Kuorogaalan järjestämiseen syntyi halusta ja tarpeesta palkita maamme kuorokentällä ansiokasta työtä tekeviä toimijoita, ja sopiva tilaisuus tähän kasvoi Sulasolin liittokokous- ja Kuoromessu-päivän huipennukseksi.
Tapahtuman tavoitteena oli tuoda viikoittaisen puurtamisen, harrastustoiminnan, yhdistysbyrokratian ja vapaaehtoistyön rinnalle glamouria, säihkettä ja blingiä, ja tapahtumapaikkana toimineen Hima&Sali-ravintolan juhlasalissa puitteet olivat todellakin kohdallaan. Saimme illan aikana nostaa maljan kuorolaululle ja Sulasolille sekä Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton kumppanuudelle, nauttia Hima&Salin tarjoaman Välimerifiilis-buffetin antimista, juhlistaa yhdessä vuoden parhaita eri kategorioissa, tavata vanhoja ja uusia tuttavuuksia – spontaania laulua ja kuorobilesoittolistaa unohtamatta!
Laulutervehdyksen gaalaan toivat Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2024–2025 valitun Helsingin konservatorion nuorten laulajien All 4 Voices Anna Noran johdolla sekä yhden Sulasolin tuoreimmista jäsenistä, Mieskuoro Valkian melkein-tuplakvartetti. Tapahtuman yhteistyökump-
panina toimi NetTicket.fi, jonka kautta tapahtuman lipunmyynti järjestettiin. NetTicket tarjoaa lipunmyynnin yhteistyökumppanihintaan myös Sulasolin jäsenten konsertteihin ja muihin tilaisuuksiin.
Kuorogaalassa jaettiin lukuisia palkintoja eri kategorioissa. Sulasolin liittohallitus päätti Klemetti-palkinnon ja Nuori kyky -stipendin saajasta ehdotusten pohjalta, ja Vuoden teos ratkaistiin nuottimyynti- ja esitysmäärien perusteella. Vuoden tulokkaasta, Vuoden musiikkivideosta ja Vuoden tapauksesta sai päättää yleisö, ja äänestyksessä annettiin yhteensä peräti 3 206 ääntä. Lisäksi Suomen Kuoronjohtajayhdistys jakoi Kuorogaalan yhteydessä Kuoroteko-palkinnon. ◆
Vuoden musiikkivideo (yht. 1958 ääntä) Sibelius-lukion kamarikuoro, johtaa Maija Laurinsilta: Stormskärs Maja (1120 ääntä)
Muut ehdokkaat:
Lain Huuto, johtaa Paavo Hyökki: Ave Regina; Jyväskylän naislaulajat, johtaa Rita Varonen: Jag talar till mina vuxna barns änglar; Tampereen Laulajat, johtaa Paavo Hyökki: Kahvia ja pullaa; Ylioppilaskunnan Laulajat, johtaa Pasi Hyökki: Koko talvi kesämökillä; Mieskuoro Sirkat, johtaa Kimmo Tuuri: Lainelautaileva lehmänmaha Rock’n’roll
Vuoden tapaus (yht. 1415 ääntä)
Helsingin kamarikuoro ja Uusinta Ensemble, johtaa
Nils Schweckendiek: Saariaho: Reconnaissance -levyn Grammy-voitto (415 ääntä)
Muut ehdokkaat:
Choirs for Ecocide Law -projekti ja -suurkonsertti; KYN ja Chorus Iucundus Let the Peoples Singissä; Suomen Naiskuoroliiton Lupa laulaa! -tapahtuma; Sulasolin Pohjois-Karjalan piirin laulu- ja soittojuhlat
MunKuoro–MinKör -verkosto, Mia Makaroff, Nuorten Kuoroliitto & DUNK
Ilmoita kuorosi tai lauluyhtyeesi mukaan ensi kevään iloiseen laulujuhlaan! vaasachoirfestival.fi
Ravintola Töölön upea juhlatila tarjoaa säkenöivän näyttämön jopa 650 konserttivieraalle.
Tutustu ja ota yhteyttä!
Vigilioista
Juhannuksena 1988 Joensuun laulujuhlilla koettiin hieno myöhäisillan konsertti. Ulkoiset puitteet olivat stereotyyppisen kesäiset – aurinkoisen päivän jälkeen iltakin oli vielä lämmin ja konserttipaikka, Joensuun kirkko, sisältä kuuma. Tunnelman hikisyys lisääntyi, kun kirkko tuli täyteen yleisöä eivätkä esiintyvät kuorotkaan olleet pienimmästä päästä. Konsertin aloittaneessa Radion Kamarikuorossakin oli tuolloin vielä 32 laulajaa ja konsertin jälkipuoliskon laulanut venäläiskuoro vielä sitäkin suurempi.
Ulkoisten puitteiden lisäksi mieleeni on jäänyt kyseisen konsertin ohjelmisto, kaksi massiivista a cappella -kuoroteosta, joiden uusi tuleminen oli konsertin myötä alkanut: Vigiliat Einojuhani Rautavaaralta ja Sergei Rahmaninovilta.
Rautavaaran Vigiliasta tuossa konsertissa esitettiin alkuperäinen versio 1970-luvun alusta ja osin tämän konsertin ”innoittamana” säveltäjä muokkasi teoksesta sen tänään tuntemamme version. Einojuhani Rautavaara muutti alkuperäisversion eri osien sävellajisuhteita paremmin yhteensopiviksi ja madalsi joitakin korkealla liiteleviä sopraano-osia sekä yleisesti muokkasi liturgiseen käyttöön sävelletyn teoksen konserttiversioksi. Tuosta konserttiversiosta Warner/Chappell Music Finlandin (entinen Fazer Musiikki, myöhemmin Fennica Gehrmanina tunnettu kustantaja) julkaisema nuotti on kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä.
Rahmaninovin Vigilia on toki ollut tunnettu kuorokirjallisuudessa jo pitkään, mutta sattumoisin tuon em. esityksen aikoihin amerikkalainen kustantaja Musica Russica julkaisi siitä nuotin, joka levisi kuorojen käyttöön ympäri maailman. Sulasolin nuottimyymälä oli yksi ensimmäisiä maailmassa, joka aloitti sen laajamittaisen levityksen, ja nykyään sen kuulee kotimaisten kuorojemme esittämänä vähintään kerran vuodessa. Kelvollisia äänitteitäkin siitä on olemassa useita.
Tänä päivänä Vigilia on sävellysmuotona saavuttanut vakaan aseman. Esimerkiksi edellä mainittu Musica Russica on julkaissut useampia Vigilioita eri säveltäjiltä, joista esimerkiksi Aleksandr Gretšaninov on tutustumisen arvoinen. Kotimaassamme uusia vigilioita on ilahduttavasti ilmestynyt jo useampia. Jo julki ovat tulleet Mikko Sidoroffin Vigilia sekä Timo Ruottisen Uspenie, kokoöinen vigilia ja aivan pian ilmestyy myös Lauri Mäntysaaren Vigilia. Ja mitä sitten onkaan vielä tulossa… ◆
Reijo Kekkonen
Lue lisää säveltäjien mietteitä Vigilian säveltämisestä seuraavilta sivuilta!
Andreas Hünnebeck
1. Millaista on tarttua teosformaattiin, jossa on valtavan pitkät perinteet ja tunnetut teokset?
2. Millainen on henkilökohtainen tulokulmasi teosformaattiin ja oma suhteesi Vigiliaan?
3. Millainen sävellysprosessi oli?
4. Millaisia valintoja olet tehnyt sävellystyössä? Miten ortodoksinen kaanon kuuluu ja mitä uutta olet tuonut?
LAURI MÄNTYSAARI
Hauskaa että asetat kysymyksen näin! Minusta Vigilia ei ole läheskään niin koluttu kuin vaikkapa katoliset messutekstit. Toki Rahmaninovin version tuntevat kaikki, ja Rautavaaran teoksesta ovat Suomessa ainakin monet kuulleet, mutta Tšaikovskit, Tšesnokovit ynnä muut ovat kyllä meillä ihan tuntemattomia.
Luterilaisena suhteeni vigiliaperinteeseen on rajoittunut lähinnä pääsiäisyön jumalanpalveluksen seuraamiseen telkkarista. Rahmaninovin versiota olen esittänyt Key Ensemblen riveissä useasti, joten se toki kummitteli mielessä myös sävellystyön aikana. En kuitenkaan usko, että "Rahmiksen haamu" on minua liikaa painanut.
Rautavaaran Vigiliaa en ollut ennen sävellystyötäni kuullut, enkä halunnut siihen tutustuakaan, etten päätyisi liian samankaltaisiin ratkaisuihin. Sittemmin olen tutustunut Rautavaaran teokseen ja todennut, että hyvin nämä kaksi suomenkielistä Vigiliaa mahtuvat rinnakkain elämään.
Sävellysprosessi oli yllättävänkin pitkä. Eri osille on luotava oma musiikillinen identiteettinsä, mutta on myös pidettävä huolta, että yhtenäinen pohjavire kulkee läpi teoksen.
Eniten prosessia nopeutti, kun Mikko Sidoroff – Krysostomos-kuoron johtaja ja teoksen tilaaja, joka nyttemmin on säveltänyt myös mainion ruotsinkielisen Vigilian – soitteli ja kyseli, koska seuraava osa saataisiin harjoiteltavaksi. Hövelisti yleensä lupasin, että valmista tulee parissa päivässä, ja tästä lupauksesta oli sitten pidettävä kiinni. Sitten toki korjailin ja muokkailin vielä sävellystäni ennen lopullista versiota.
Vigilian kantaesitys tapahtui kahdessa erässä: 20-minuuttinen Ehtoopalvelus laulettiin 31.10.2015 osana Uspenskin katedraalin lauantaivigiliaa ja 40-minuuttinen Aamupalvelus konserttiesityksenä 4.11.2017. Koko paketin esitti ensi kertaa yhden illan aikana Key Ensemble konsertissaan pääsiäisenä 2022 Teemu Honkasen johdolla.
Tietyt elementit kertautuvat halki teoksen ja kannattelevat sen ominaisluonnetta. Yksi tärkeimmistä on pohjasävelen ylle kasautuva äänen spektri, joka avautuu jo alun Tulkaa, kumartakaa -osassa tenorin "harmonisena asteikkona" F-sävelen ylle: F - G - A - H - C - D - Es. Kuoro laulaa paljon kolmisointuja, mutta niiden väliset suhteet eivät ole perinteisiä, vaan esim. terssisuhtein liikkuvia. Iloitse, Neitsyt -osassa harmonia äityy riehakkaaseen polytonaalisuuteen, siis kahden sävellajin päällekkäisyyteen. Rahmaninovin vastaavan osan (Bogoroditse Devo) tunnelmasta on mielestäni kuljettu jo aika kauas!
Vielä kokeellisempaa puolta edustaa Aamupalvelukseen sisältyvä Ylösnousemusveisu, jossa neljä naissolistia virittää sointuihinsa neljäsosasävelaskelia. Näin syntyvän spektrisoinnun tunnelma on jännittävä ja oudon kirkas, mutta ei lainkaan mahdoton taitavan amatöörikuoronkaan toteutettavaksi.
MIKKO SIDOROFF
Itse en niinkään näe vigiliaa teosformaattina, vaan ortodoksisena jumalanpalveluksena, joka sekin on slaaveilta peritty tapa linkittää kolme jumalanpalvelusta toisiinsa: ehtoo- ja aamupalvelus sekä ensimmäisen hetken palvelus. Koska olen itse ortodoksi ja saanut ortodoksisen kasvatuksen, olen osallistunut vigilioihin lukuisia kertoja. Niitähän toimitetaan aina sunnuntai-iltaisin liturgisen vuorokauden vaihtuessa. Siinä mielessä tarttuminen vigilian kaltaiseen kokonaisuuteen säveltäjänä oli minulle aika luontevaa, kun sen liturginen konteksti on niin tuttu.
Tämä perustamani Kamarikuoro Krysostomoksen 20-vuotisjuhlaan vuonna 2023 valmistunut Vigiliahan on kokonaan ruotsinkielinen, mikä tekee tästä teoksesta poikkeuksellisen. Minulla ei ainakaan ole tiedossa, että vastaavaa teosta olisi ruotsiksi aiemmin sävelletty.
Sävellysprosessit ovat aina hyvin ennalta arvaamattomia. On osia, joita ei millään meinaa saada valmiiksi ja sitten niitä, jot-
MaaritKytöharju
Sylvain
Guillot
ka valmistuvat parissa tunnissa. Tämä kaikki kuuluu asiaan. En usko, että tämän oman Vigilian sävellys poikkesi siinä mielessä muista prosesseistani. Teoksesta kolme osaa oli jo aikaisemmin valmistuneita (Tre Heliga Hymner), ja muut osat tulivat tähän sitten mukaan vuoden 2023 aikana. Deadline on aina hyvä motivoimaan.
Säveltäminenhän on jatkuvien valintojen tekemistä, tai joissakin mielessä myös asioiden poissulkemisia. Päädyin säveltämään teoksen kokonaan kuudelle äänelle (sopraano, mezzo, altto, tenori, baritoni, basso), koska mielestäni tällaisella kokoonpanolla saa rikkaan soinnin. Halusin säveltää teokseen myös paljon karaktääreiltään vaihtelevia osia: on siis "menoa ja meininkiä", mutta myös hitautta ja eräänlaista meditatiivisuutta.
Mielestäni ortodoksista kirkkomusiikkia (varsinkin jos tarkastelee slaaveilta perittyä musiikkiperinnettä) leimaa liiaksi hitaat tempot ja legato, mikä saattaa tehdä musiikista erityisesti esittäjälle raskaan ja laulajille uuvuttavan. Halusin säveltää kokonaisuuden, jota on kiva ja mielenkiintoista laulaa. Uskon, että tällainen kokemus voi välittyä myös tämän teoksen kuulijoille.
Perinteet ovat todella pitkät, mutta länsimainen perspektiivi on vastoin tavanomaista käsitystä tosiasiassa melko lyhyt. Yleinen mielikuva ainakin Suomessa perustuu lähinnä pari sataa vuotta vanhaan materiaaliin, Pietarin hovikapellan ja myöhempään moniäänisyyteen. Yksiääninen arkaainen liturginen laulu on historiassa ollut vallitseva käytäntö. Melodiaa on voitu tukea pysyvällä isonilla, mikä vastaa soitinmusiikissa bordunaääntä tai urkupistettä. On siis valittava oma suhde perinteisiin.
Olen pyrkinyt lähestymään asiaa kahdesta tulokulmasta. Pan-ortodoksinen näkökulma avaa käyttöön monenlaisia traditioita ja tyylejä sovellettaviksi. Suomenkielinen ortodoksimusiikki on vasta reilut satavuotias ja pohjautuu melko kapeasti lähinnä mainitun hovikapellan sävelmiin. Pitkine sanoineen kielemme on aiheuttanut haasteita kääntäjille. Liturgisia tekstejä on vasta vähän sävelletty kielemme ehdoilla, kansallinen traditiomme on vasta nupullaan.
Meillä on mahdollisuus ammentaa laveasta tyyliarsenaalista, mitä nykyään tapahtuukin. Olen onnekkaasti jo 80-lu-
vun alussa päässyt vähän tutustumaan kreikkalaiseen nykybysanttilaiseen käytäntöön, joka tavoittaa varhaisten tyylien sävyjä etnisyydessään ja eksoottisessa modaalisuudessaan.
Uspenie-vigilia tuli valmiiksi Uspenskin katedraalin 150-vuotisjuhlaan. Työssä otin painotuksena huomioon katedraalin slaavilaisen historian. Suhteeni vigiliaan ja liturgiseen musiikkiin yleensä liittyy musiikin käyttötarkoitukseen. Vigilian lauluja olen tehnyt pääasiassa soveltuviksi jumalanpalveluskäyttöön, mikä toisaalta vaatii kuorolta tiettyjä valmiuksia. Tässä tulokulmassa on ajateltava, mitä muuta palveluksessa samanaikaisesti tapahtuu. Eikä seurakuntaa palvele kovin erikoiseksi tai liian konsertoivaksi koettu musiikki. Sakraali sävy on tärkeä, ja draaman kaari muodostuu palveluksen tapahtumista. Palvelus ei voi olla eri tyylien esittelyn tilkkutäkki.
Kirkoissa on tietysti tilaa myös kuorokonserteille, joissa esitellään tyylejä eri aikakausilta ja voidaan laulaa sellaisia teoksia, jotka kuorokäytännössä tai muista syistä eivät löydä paikkaansa palveluskäytössä.
Ajatus Uspenie-vigiliasta syntyi jo 80-luvulla, jolloin tein aiheeseen liittyvät Juhlan troparin, josta tuli hyvin suosittu, sekä Aamuruskolaulun eli kolmanteen troparisävelmään perustuvan Eksapostilarion ja Kanonin yhdeksännen laulun isoneineen. Alkupsalmiin myös siirtyi jo silloin varovaisia bysanttilaisia elementtejä. Ajatus jäi hautumaan pitkäksi ajaksi, kunnes 2017–2018 aloin työhön lainattuani seurakuntamme kanttorilta juhlan nykyiset tekstit. Rupeama oli tiivis ja sujui luistavasti.
Uutta ovat Monet himot ja Suuri ylistysveisu. Polyeleopsalmi, johon lisäsin pari uutta jaetta, pohjaa Alkupsalmiin. Tuttu kaanon taas kuuluu erityisesti stikiiroissa, joissa olen lähtenyt liikkeelle kirkkomme käytössä olevien kahdeksan jakson sävelmien mallikaavoista, edeten paikoin hyvin kaukaisillekin vesille. Uskon näiden kuulostavan kirkkokansan korvaan tutuilta. Kanonin osat olen niin ikään muokannut tutuista Lvovin sovittamista sävelmistä, mutta lisännyt niihin bysanttilaisia pitkiä isonääniä, vuoroin mies- ja vuoroin naisäänissä. Kanonin teksteihin olen kajonnut eräässä lauserakenteessa, jolloin sisältö tuli ymmärrettäväksi. Muitakin tekstimuutoksia olen tehnyt piispallisella luvalla.
Teoksen sisällä tulee vanhan kaanonin rinnalla mukaan sävellyksen oma historia. Uspenskin katedraalin kanttori Varvara Merras-Häyrynen pyysi minua tekemään aamupalveluksen alun Jumala on Herra -osan pohjatuen käyttöön vakiintuneen Uspenie-troparini sävelmään. Teoksen tropari-variaatiot toteutin seuraavasti: Ehtoopalvelus: 1. virallisen sävelmän arkaainen muunnelma, 2. virallinen sävelmä, jonka yläpuolella solisti laulaa uuden stemman, 3. säveltämäni tropari.
Aamupalvelus: 1. ja 2. toistaa ehtoopalveluksen ideat, mutta teksti on eri. 3. on muunnelma troparini alkupuolesta ja 4. muunnelma sen loppupuolesta. Samaa troparia muuntelin lisäksi Iikossissa, joten tuleehan siinä tematiikkaa ja vanhaa ja uudempaa kaanonia. ◆
Jonna Virtanen
TIMO RUOTTINEN
Parhaat Puhtaasti-käytännöt
Vaikka tuntisi tekijänoikeuksiin liittyvät velvollisuudet ja käytännöt kuinka hyvin, on oma asiansa saada ne toteutumaan vapaahtoisvoimin pyöritettävässä kuoro- tai orkesteriyhdistyksessä, jonka vastuuhenkilöt vaihtuvat usein tiuhaan ja jossa raha on tiukassa. Tekijänoikeusarjen helpottamiseksi Puhtaasti-sivustolle on luotu Vinkkipankki. Tässä sieltä muutama kikkakolmonen!
Miten tekijänoikeusasiat tulevat käytännössä hoidetuiksi?
• Nimeä tekijänoikeusvastaava, joka perehtyy Puhtaasti-sivustoon ja huolehtii, että tekijänoikeusasiat tulevat huomioitua kaikessa toiminnassanne.
• Lisää kaikki tekijänoikeusasiat toimintanne eri osa-alueita koskeviin perehdytyksiin, ohjeistuksiin, to do -listoihin tms.
• Järjestäessäsi esim. konsertin yhdessä toisen vastuullisen järjestäjätahon kanssa sovi heti, kumpi osapuoli mistäkin tekijänoikeusasioista vastaa.
• Sovi tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista etukäteen ja kirjallisesti esim. esiintyjien esiintymissopimuksissa sekä sävellys- ja sovitustilaussopimuksissa, myös tulevaisuuden käyttötarpeet huomioiden.
Nuotit
• Julkaisemattomat nuotit: kun käytät julkaisematonta ja kustantamatonta nuottia ja pyydät käyttöluvat kaikilta tekijöiltä (säv., san., mahdollinen kääntäjä, sov.), sovi kaikesta kirjallisesti ja tallenna dokumentti niin, että se jää kokoonpanosi arkistoon henkilövaihdoksista huolimatta helposti saataville. Sovittavaa on yllättävän paljon! Hyödynnä Puhtaasti mallipohjaa julkaisemattoman teoksen käytöstä sopimiseen (Puhtaasti-sivusto - VinkkipankkiNuotit - Käyttöluvat julkaisemattomiin nuotteihin).
• Luvalliset digitaaliset nuotit: tulosta kerralla koko lisenssin oikeuttama määrä ja numeroi nuotit, jotta tiedät, milloin lisenssi on käytetty kokonaan. Myös sähköiset nuotit kannattaa yksilöidä, jottet ylitä lisenssimäärää.
Nuotit
ja raha-asiat
• Luvalliset nuotit ilmaiseksi: käytä tekijänoikeusvapaata musiikkia eli teoksia, joiden suoja-aika on kaikkien tekijöiden osalta umpeutunut, CC-lisenssillä vapaasti käytettävissä olevaa musiikkia tai public domainiin kuuluvaa musiikkia, jonka tekijänoikeudet olisivat voimassa, mutta jonka tekijä on antanut vapaasti käytettäväksi. Viimeksi mainittuja teoksia löytyy nettisivustoilta, joita on listattu Vinkkipankissa Rahoitus-sivulla.
• Sävellä musiikkia itse ilman tekstiä, omaan tekstiin tai käyttäen tekstiä, joka on tekijänoikeusvapaa tai jonka kirjoittaja haluaa antaa sävellettäväksi korvauksetta.
• Kysy säveltäjältä tämän julkaisemattomia sävellyksiä
käytettäväksi ja pyydä teoskappaleiden valmistamis- ja esityslupa kaikilta teoksen tekijöiltä. Saatat saada materiaalin korvauksetta, vaikka tekijöillä onkin oikeus pyytää korvaus teostensa käytöstä.
• Hyödynnä alennukset
• Sulasolin jäsenalennukset
• Nuottikauppojen määräalennukset
• Nuottitarjoukset (Liity nuottikauppojen postituslistoille, saat tietoa ajankohtaisista tarjouksista!)
• Kysy erillinen tarjous Sulasolin kustantamista nuoteista, jos olet tilaamassa kerralla merkittävää määrää. Yhdistä tietyn nuotin tilaukset erikoisliiton, piirin tai alueen muiden kuorojen kanssa!
• Tutustu nuotteihin
• ilmaiseksi Sulasolin jäsenpalvelunaan tarjoamassa Musica International -nuottitietokannassa. Salasanan saat osoitteesta info@sulasol.fi.
• ilmaiseksi Sulasolin nuottimyymälässä, jossa voit tarkastella kokonaisia fyysisiä ja digitaalisia nuotteja ja soittaa niitä pianolla. Useimmista teoksista löytyy myös näytesivu tai pari nuottiverkkokaupastamme!
• edullisesti liitymällä Nuottiklubiin. Saat kahdesti vuodessa suomalaisten kustantajien uusimpia kuoronuotteja sisältävän nuottipaketin 35 % alennuksella. Lue lisää sulasol.fi/nuotit/nuottiklubi/.
Rahoitus
• Luvallisiin nuotteihin, lupiin ja muihin tekijänoikeusmaksuinin on varaa, kun niihin varaa rahaa. Huomioi tekijänoikeuskulut vuosi-, konsertti- ja projektibudjeteissa.
• Laske vuosittaiset nuottikulut ja sisällytä ne jäsenmaksuun tai laskuta erillinen, todellisiin kuluihin perustuva vuosittainen nuottimaksu.
• Laskuta uudelta jäseneltä tämän aloittaessa nuottimaksu, joka kattaa perusohjelmiston luvalliset nuotit.
• Kerro, että luvaton kopioiminen on tekijänoikeusrikkomus ja anna laulajien ja soittajien päättää, mikä tapa luvallisten nuottien hankintaan sopii parhaiten yhdistyksellenne
• Hyödynnä Sulasolin taloudellista tukea tarjoava jäsenetu, ja järjestä koulutus yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa ja rahoita koulutusmateriaali eli nuotit Siviksen koulutustuella.
Vinkkipankki on Puhtaasti-sivuston yhteisöllinen osio. Täydennämme sitä toiveidenne ja ehdotustenne mukaan. Lähetä (info@sulasol.fi) parhaat tekijänoikeuksista huolehtimiseen liittyvät käytäntönne ja kikkanne, me jaamme ne Vinkkipankissa muidenkin iloksi ja hyödyksi. Jos kaipaat vinkkejä, kerro se meille. Yritämme keksiä ratkaisun!
Lasten ja nuorten laulamisesta
Kaukana ovat ne laulamisen kulta-ajat, kun kotona ja kouluissa kaikki lauloivat. Kuorojakin löytyi jokaisesta koulusta, oppilaitoksesta ja seurakunnasta. Nykyään lasten ja nuorten laulaminen on vähentynyt merkittävästi, puhutaan jopa laulamisen ”hätätilasta”. Mistä tämä johtuu? Mitä sille voisi tehdä? Nuorten Kuoroliitto kysyi asiaa kolmelta eri alan asiantuntijalta: Äänitimpuri Mari Koistiselta, joka on juuri tehnyt väitöskirjatutkimuksen ryhmässä laulamisen hyvinvointivaikutuksista; Lotta Ilomäeltä, joka opettaa musiikin hahmotusaineiden pedagogiikkaa Sibelius-Akatemiassa; sekä tutkija Sanna Salmiselta, joka toimii Vox Aurean kuoronjohtajana.
Laulaminen on geeneihin kirjoitettu
Laulaminen on evolutiivisesti katsottuna ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto. Ihminen lauloi ennen kuin oppi puhumaan. Laulaminen on aina kuulunut yhteiskuntaamme, mutta onko yhdessä laulamisen kulttuuri häviämässä ja laulamisesta tullut vain musiikillisesti lahjakkaiden tavoitteellinen harrastus?
Erityisen huolestunut olen siitä, että esimerkiksi vanhemmat, eivätkä kaikki varhaiskasvattajat ja opettajatkaan, enää laula lapsille, ja että lapset kuulevat ja kuuntelevat laulettua musiikkia lähinnä Spotifystä ja muista vastaavista ei-live-kanavista. Lapset ovat pohjimmiltaan luovia luojia, eivätkä he itse osaa erotella ja arvottaa, millaista laulamisen tulisi olla. Sen he oppivat meiltä aikuisilta ja muun muassa sosiaalisesta mediasta.
Millainen on maamme lasten musiikillinen lapsuus, jonka me heille annamme ja jonka he siirtävät seuraaville sukupolville? Laulaminen ei voi olla vain suorittamista esimerkiksi tiettyjen vokaaliteknisten vaatimusten mukaisesti, sillä jokainen lauluinstrumentti on yksilöllinen ja kehittyy omaan tahtiin. Laulaminen omalla äänellä on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus ja osa tasa-arvoista kasvatusta. Tuskin haluamme opettaa suorittamisen kulttuuria tuleville sukupolville, vaan pikemminkin laulamisen iloa, yhteisiä kokemuksia ja yhdessäoloa.
On hälyttävää, että luokanopettajat jopa pelkäävät opettaa musiikkia, saati laulamista. Jo pienienkin musiikillisten ele-
menttien ujuttaminen koulupäivään voi avata lasten ja myös opettajien musiikillisen ”lukon”. Tutkimusten mukaan tällaisten minimusiikkituokioiden integroiminen koulupäivään vaikuttaa positiivisesti lasten motivaatioon, tunnesäätelyyn, vuorovaikutustaitoihin, keskittymiskykyyn ja jopa akateemisten aineiden opiskeluun. Laulaminen edistää kielellistä kehitystä ja vaikuttaa vahvistavasti kuulojärjestelmän ja tarkkaavuustaitojen kehittymiseen.
Voisivatko kuorolaiset jalkautua kouluihin ja antaa lapsille ja opettajille esimerkkiä siitä, mitä yhdessä laulaminen on ja mitä se antaa? Voisivatko kuorot tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ja edistää laulamista, jolla tarkoitan kaikkea laulamista, ei vain sen tavoitteellista opiskelemista?
Olemmeko kenties määritelleet laulamisen liian rajallisesti ja ahtaasti? Jos ajatellaan laulamista evolutiivisesti, niin voidaan ajatella, että kaikki äänellinen ilmaisu on laulamista. Tämä ei poissulje laulamisen tavoitteellista opiskelua. Ajatteluni taustalla on lähinnä se, miten saamme lapset ja nuoret jälleen innostumaan kuorossa laulamisesta ja esimerkiksi opettajat, jotka ovat osaltaan avainasemassa, laulamaan lapsille.
”Pienikin poikkeus tavallisen arkisen koulupäivän kulusta saattaa lasten mielestä antaa hetkelle juhlaleiman.” – Matilda Sirkkola (1944) kirjasta Iloinen koulu
Mari Koistinen, FM, MuM, väitöskirjatutkija
Heikki Vertanen
Laulamisesta musiikkiopistojen ryhmäopetuksessa
Musiikkiopisto voi parhaimmillaan tarjota oivan laulupolun. Liike, leikki ja tarinat tukevat laulua muskari-, musiikki- tai soitinvalmennusryhmissä. Musiikin hahmotustaitojen (“muha”) opinnoissa laulaen opitaan nuottikuvan, linjojen ja harmonian soivaa hahmotusta. Lauluopetusta saatetaan tarjota myös kuoroissa, lauluyhtyeissä ja hankkeiden kautta koulujen iltapäivätoiminnassa.
Muha-opettajien tapaamisissa on jaettu arjen ideoita lauluun: äänileikkejä, harjoitusvinkkejä, sanoitus- ja sävellystehtäviä. Laulutaitoa ei pidä olettaa vaan opettaa. Joskus tietoinen ja perusteltu äänenkäyttöohjaus sulattaa epäluuloiset teinit. Opettajien täydennyskoulutuksissa lauluteema kiinnostaa.
Muha-perinteessä laulamiseen liittyy silti ristiriitaisuuksia ja häpeääkin. Laulusta odotetaan hahmottamisen työkalua, mutta työkalu on rakennettava. Pitäisi ensin laulaa, ei heti “laulaa oikein”. Laulutaitoa ja ohjelmiston kartuttamista ei nimetä tavoitteena alan Opetussuunnitelman perusteissa. Tunneista saatetaan nipistää muuttamatta notaation ja käsitteistön oppimistavoitteita.
Muha-alkuopetusta on siirretty instrumenttiopettajille. On syntynyt paljon toimivaakin opetusta, mutta juuri laulaminen näyttää usein ajautuneen ahtaalle. Tunteja on lyhennetty, eikä opettajien koulutus suoraan anna työkaluja laulamiseen. Lauluohjelmiston innostavuus vaatii muha-opettajilta paljon. Oppimista tukee materiaalin systemaattisuus, nuorelle taas laulut mieltyvät usein tarinoina ja rooleina. Hän tuumailee, miltä näytän, mihin rooliin suostun ja kenen lauluja laulan. Lasten- ja kansanlaulut voivat toimia, mutta uudistuvaakin ohjelmistoa olisi. Vähemmistökulttuurien musiikki odottaa vielä tiedostamista.
Ratkaisuja on – myös ajankohtaisiin saavutettavuuden ja kohtaamisen haasteisiin.
Laulu on edullinen, toimii ryhmissä, eri genreissä ja tukee kieltä. Taito vaatii toistoa, jota voisi lisätä esimerkiksi muha-, kuoro- ja iltapäivätoiminnan yhteistyöllä. Kunpa laulaminen saisi sijaa myös itsessään tärkeänä tavoitteena.
Lotta Ilomäki, Lehtori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä
Kuorolaulun mahdollisuudet
ja haasteet
”Kuorolaulussa parasta on, kun saa laulaa yhdessä ja samalla minä tulen kuulluksi”, totesi eräs viidesluokkalainen esiintymiseen liittyvässä haastattelussa. Laulaja innosti täyden salillisen aplodeihin.
Kommenttiin tiivistyi paljon viisautta. Laulaminen – varsinkin yhteislaulu – tarjoaa parhaimmillaan lapsille ja nuorille vertaansa vailla olevan voimapesän! Yhteislaulun kautta tapah-
tuva synkronoituminen voidaan havaita jopa aivotasolla, ja arjessa tämä näkyy yhteistyöhalukkuutena, yhteyden ja tasa-arvoisuuden kokemuksina. Yhteisen laulun kautta syntyvä kuulumisen tunne sekä ystävyyssuhteet suojaavat kasvavaa mieltä.
Laulu myös hoitaa stressiä, säätelee tunteita, tuo hyvää oloa ja antaa turvallisen mahdollisuuden itseilmaisulle. Tunneilmaisun kautta syntyy kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Parhaimmillaan yhteislaulu johtaa flow-kokemuksiin, jotka rakentavat suojaavia psyykkisiä rakenteita. Laulaminen myös kantaa perinteitä sukupolvelta toiselle, tarjoaa juuret, rakentaa siltoja kulttuurien välille, antaa tarmoa työhön…
Lasten laulaminen kuitenkin on vähentynyt. Huolestuneita äänenpainoja kuulee musiikkialan konferensseissa ja muissa tapahtumissa laajalla rintamalla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Usein puheenvuoroissa käännetään syyttävät katseet teknologiaan, mediaan, suoratoistopalveluihin, harrastusmahdollisuuksien runsauteen, perheisiin, arvostuksiin, kulttuurimuutokseen ja niin edelleen.
Kaikki edellä mainitut ovat näkökulmia, joihin on hyvin vaikea yksittäisen kuoronjohtajan vaikuttaa. Helpointa lienee aloittaa muutos itsestä: kuinka motivoida lapsia ja nuoria laulamaan? Kysymykseen on varmasti yhtä monta hyvää vastausta kuin on kuoronjohtajaa ja lasta. Ehkä siteeratuin motivaatioteoria (Ryan & Deci: Self-determination theory) ohjaa kuitenkin tarkastelemaan erityisesti kolmea näkökulmaa: välittäviä ihmissuhteita, mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan sekä taitojen karttumista.
Nämä kolme näkökulmaa luovat perustan ihmisen sisäiselle motivoitumiselle. Kuinka minä kuoronjohtajana varmistan, että kuorolaiset löytävät ystäviä kuorosta ja itse viestin välittämistä? Kuinka tuen vanhempia arvostamaan kuorotoimintaa? Kuinka kuorolaisen toimijuutta ja omistajuutta kuorossa voi kehittää? Kuinka löydän sekä taidollisesti että taiteellisesti optimaalisen haastetason toimintaan – esimerkiksi kappalevalintoihin?
Johtamassani kuorossa olemme olleet onnekkaita: laulajia on riittänyt, aktiivisuus on ollut kiitettävää ja nuorten kuorolaulu energisoi myös johtajan innostukseen. Yleinen laulamisen vähentyminen näkyy eniten siinä, että äänenkäytön opetteluun, tarkkuuteen ja kuuntelemisen taitojen kehittymiseen on varattava paljon enemmän aikaa kuin muutamia vuosia aikaisemmin.
Toisaalta laulajilla on aikaisempaa paremmat valmiudet ”rytmimusiikin” fraseeraukseen, ääntämiseen sekä kehollisuuteen. Nuorisokuoronjohtajana tahtoisin haastaa myös kaikki aikuiskuorot kouluvierailuille järjestämään lapsille workshopeja, joissa laulusta vieraantuneet lapset voisivat saada värisyttävän elämyksen: miltä tuntuu olla osa soivaa moniäänistä laulua, miltä tuntuu ”laulaa yhdessä, kun samalla minä tulen kuulluksi”!
Sanna Salminen, FT, Yliopistonopettaja JY/OKL
110-vuotias Laulu-Miehet on kovassa iskussa
Kuoro ei ole kylpylä
Yksi Suomen tunnetuimmista mieskuoroista, Laulu-Miehet, juhli pian päättyvänä vuonna 110-vuotista aktiiviuraansa. Kuoron juhlavuosi oli monella tapaa kunnianosoitus suomalaiselle musiikille. Kuoron taiteellinen johtaja Matti Hyökki peräänkuuluttaa jatkuvaa uudistumista.
Vuodesta 1914 lähtien Laulu-Miehet on aktiivisesti tilannut, kantaesittänyt ja laulanut teoksia oman aikansa suomalaisilta säveltäjiltä. Nyt juhlavuonna kuoro nosti valokeilaan juuri sitä musiikkia, jonka tilaajana ja ensiesittäjänä Laulu-Miehet on kunnostautunut.
– Ilman mesenaatteja kansallinen kuorokirjastomme olisi köyhä ja yksiääninen. Laulu-Miesten toiminta mieskuorokirjallisuuden vaalijana, kartuttajana ja taltioijana on osa kulttuurimme kivijalkaa – se kestää ja säilyy elinvoimaisena, Laulu-Miesten taiteellinen johtaja, professori emeritus Matti Hyökki painottaa.
110-juhlavuottaan kuoro pohjusti konserttimatkalla Saksaan, keväällä kuoro hioi juhlakonsertin ohjelmistoa ja huhtikuussa Helsingin yliopiston juhlasalissa laulettu konsertti olikin menestys. Syyskaudella toteutettiin kiertue Pohjanmaalle, käytiin valmistelemaan paitsi tietysti joulua myös kevään 2025 konserttimatkaa Japaniin. Merkkivuoden kunniaksi kuoro myös kutsui uusia, poikkeuksellisen ansioituneita musiikin mestareita säveltaiteilijajäsenikseen. Uudet säveltaiteilijajäsenet ovat säveltäjät Mikko Heiniö ja Mikko Sidoroff sekä oopperalaulajat Tuomas Katajala, Jaakko Kortekangas, Aarne Pelkonen ja Matti Turunen.
– Kulttuuriperintöä pitää vaalia, se tarkoittaa merkityksellisen musiikin esittämistä siten, että se on esikuvallista. Tästä näkökulmasta voi sanoa, että juhlavuosi on ollut onnistunut ja luonut tuoreita odotuksia uudesta, Hyökki toteaa.
Entistä nuorempi mieskuoro
Laulu-Miesten tärkein tehtävä on harjoittaa, esittää ja tallentaa korkeatasoista mieskuoromusiikkia. Siten voidaan
tuottaa yleisölle musiikkielämyksiä ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille tasokkaita ohjelmapalveluita, uudistua sekä vaikuttaa suomalaisessa musiikkielämässä. Uusiutumiskyvystä Hyökki kantaakin huolta.
– Orkesterit tekevät paitsi uutta, tallentavat koko ajan myös menneen ajan suomalaista musiikkia. Kuorojen rooli on tässä heikompi. Finlandia-hymnin tekeminen yhä uudelleen ja uudelleen ei vain riitä.
Laulu-Miesten tapauksessa jatkuva uudistuminen on johtanut myös siihen, että viimeisen vuosikymmenen aikana laulukunnan keski-ikä on laskenut. Kuoro siis nuorentuu, mikä ei ole tyystin tavallista suomalaisessa mieskuorokentässä.
Ei mikään kylpylä
Jokainen kuorolaulaja tietää hyvin, että kuoron tulee olla laulajilleen sosiaalisesti virikkeinen ja innostava musiikkiyhteisö. Vaikka viihtyminen laulun parissa on tärkeää, se ei ole oleellisinta.
– Kuoro ei ole kylpylä, jossa hanasta tulee aina vain mukavan lämpöistä vettä. On rohjettava haastaa osaamista ja mennä uskaliaasti myös kylmäaltaaseen, epämukavuusalueille, Hyökki alleviivaa.
Laulu-Miesten puheenjohtaja Veli-Pekka Talvela painottaa, että kuorossa myös laulajien tulee olla tietoisia tehtävästään. Tehtävä on paitsi laulaa se hankala septimihyppy kohdalleen, myös konsertoida, esittää, tallentaa ja julkaista suomalaista musiikkia. Tätä tehtävää Laulu-Miehissä toteutetaan nykyisin reilun 60 laulajan vahvuudella.
– Laulu-Miehet ei ole jäänyt herrasmiesten klubiksi, jäähdyttelylämpiöksi, jossa eri-ikäiset miehet vain laulelevat huvikseen – vaikka useimmiten on kyllä turkasen hauskaakin, Talvela naurahtaa.
Studio ja lava pitävät iskussa
Mikä sitten turvaa korkean taiteellisen tason, josta yleisö on valmis maksamaan? Hyökki tiivistää menestyksen avaimet kahteen: Studio ja lava.
– Äänitysstudion ja esiintymislavan yhdistelmä on kuin kuntorata. Studiossa osaaminen hioutuu ja siirtyy lavalle koeteltavaksi ja yleisön arvioitavaksi. Siten levytysten voi sanoa olevan avainasemassa, kun kuoroa jatkuvasti kehitetään, Hyökki sanoo.
Viime vuosien studio- ja lavamankelissa on nostettu esille jo kerran unohdettua musiikkia kokonaislevytyksinä. Näistä tuoreimpina Laulu-Miehet on tallentanut ja nuotittanut Eino Linnalan ja Erkki Melartinin koko mieskuorotuotannon sekä kattavasti Erik Fordellin lauluja.
Kokonaislevytykset siivilöivät helmiä
Laulu-Miehet on keskittynyt oikaisemaan sitä suomalaiseen musiikinhistoriaan jäänyttä vääristymää, joka on syntynyt selän kääntämisestä osalle luovan säveltaiteen tekijöitä.
– Antamalla ääni esimerkiksi kulttuurimurroksen vaientamille Linnalalle, Fordellille ja Melartinille voimme arvioida uudelleen, missä määrin historian tuomio on ollut oikea ja tasapuolinen, Hyökki haastaa.
Myös laulajille kokonaislevytysten tekeminen on innostavaa. Se on pioneerityötä, joka kertoo laulajille, miten ennen elettiin. Unohdetuissa lauluissa tekijän on luotava uutta, tulkinnat, tempot… Siinä johtaja ja kuoro ovat kuin kokkeja, jotka luovat vanhoista raaka-aineista, uusin maustein, uutta syötävää.
– Kun tehdään kokonaisuuksia, löytyy aina uusia helmiä. Siinä tehdään työtä, josta saa olla ylpeä. Complete works piirtää suuremman kuvan, best of -ajattelu on aivan liian kapeaa, Talvela sanoo.
Samalla kun laajamittainen tallennustyö hioo tekijöidensä teknistä ja taiteellista osaamista, se tuottaa uusia lauluja mieskuorojen ohjelmistoihin.
– Maamme lauluaarteistosta – niin suomen- kuin ruotsinkielisestä – löytyy tuotantoja, jotka paitsi kehittävät laulajia, palvelevat ja rikastuttavat suomalaista kuorokirjallisuutta ainutlaatuisella ja pysyvällä tavalla. Parhaimmillaan kansallinen mieskuorogalleria karttuu ja täydentyy, Hyökki summaa. ◆
teksti Mika Mäkinen kuvat Markku Pihlaja
Laulu-Miesten talo on maamerkki
Laulu-Miesten historia on rikas ja monivaiheinen. Yksi tuon historian konkreettisia jälkiä on Laulu-Miesten talo Hietaniemenkadulla, Helsingin Etu-Töölössä. Talo on suomalaisittain ja Euroopankin mittakaavassa harvinainen ilmiö: kuoron oma koti ja Laulu-Miesten näkyvä maamerkki.
Laulu-Miesten talo on erilaisista juhlatilaisuuksista monelle helsinkiläiselle sukupolvelle tuttu. Moni ei kuitenkaan tiedä, että talo on rakennettu juuri Laulu-Miesten aloitteesta lukuisten yritysten ja yhteisöjen ankkurisijoitusten, lahjoitusten ja laajan kansalaiskeräyksen mahdollistamana. Edelleen talo on Laulu-Miesten viikoittainen harjoitussali, vilkkaan musiikki- ja kerhotoiminnan keskus.
juhlasalissa lähes täydelle salille. Konsertti oli menestys.
Vuonna 1949 valmistunut, kepeää funktionalismia edustava talo erottuu naapurustossa kiilamaisella muodollaan, jossa fasadi on talon kaikkein kapein sivu. Talon rakenteissa on paljon veikeää symboliikkaa. Esimerkiksi talon alakerrassa sijaitsevan salin katonrajan suuria mattalasi-ikkunoita koristaa taiteilija Eino Kaurian kakadu-papukaija-aiheinen työ. Kakadu on lintu, jonka sanotaan olevan yksikseen hiljainen, mutta parvessa se intoutuu iloiseen lauluun!
Laulu-Miehiä johtaa professori emeritus Matti Hyökki.
Laulu-Miesten 110-vuotisjuhlakonsertti laulettiin Helsingin yliopiston
SING-hanke vei Jyväskylän naislaulajat Bariin
Jyväskylän naislaulajat teki lokakuussa 2024 Erasmus+-hankkeeseensa liittyen kulttuurimatkan Bariin, Italiaan. Hanke on nimeltään SING (Suomi Italia Nourishing Generations). Kuoro konsertoi barilaisen L.A. Chorus -kuoron kanssa esittäen suomalaista kuoromusiikkia ja tutustui kumppanikuoron lisäksi alueen kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Suomalainen kuoro ja musiikki saivat innostuneen vastaanoton.
Mikä Erasmus+?
Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma lienee monille tuttu oppilaitosten välisestä yhteistyöstä ja nuorille suunnatuista vaihdoista. Tukikelpoisia ovat myös aikuisille suunnattua virallista ja epävirallista koulutusta ja arkioppimista tarjoavat organisaatiot. Tällaisiahan järjestäytyneet kuorot ovat!
Erasmus+ tarjoaa erilaisia yhteistyöhankkeita. Ensikertalaisille suositellaan pienimuotoisia kumppanuushankkeita. Meidän hankkeessamme on mukana kaksi kuoroa eri maista, ja se kestää 18 kuukautta.
Monivaiheinen prosessi
Erasmus+-ohjelmalla on eri hankekausilla tiettyjä painopisteitä, jotka on huomioitava hakemusta laatiessa. Opetushallitus tarjoaa runsaasti ohjeita ja etäkoulutuksia hakemuksen tekemiseen. Silti asiakirjojen moninaisuus yllätti meidät! Hakemuksen tekeminen vaatii paneutumista ja hankkeen huolellista suunnittelua tavoitteineen, keinoineen ja budjetteineen.
Hakemuksen hyväksymisen jälkeen meidän piti vielä hankkeen vetäjänä solmia sopimus Opetushallituksen kanssa sekä laatia sopimus kumppanikuoron kanssa. Näihin on kyllä tarjolla malleja ja pohjia, joten tyhjästä ei tarvitse nyhjästä. Myös hankekumppanin etsintään saa apua esimerkiksi EPALE – aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi -sivustolta. Kumppanikuoromme löysimme johtajamme Rita Varosen henkilökohtaisten kontaktien kautta.
Työtä riittää kaikille
Vastuuhenkilöiden työmäärä voi helposti paisua suureksi, ja siksi oli tarpeen muodostaa kuorolaisista eri osa-alueista vastaavia työryhmiä. Kokosimme kuorostamme hallintoryhmän, viestintäryhmän, matkaryhmän, vaikuttavuusryhmän, talousryhmän ja raportointiryhmän. Lisäksi on ryhmä, joka hoitaa italialaisten vastavierailun järjestelyt elokuussa 2025. Tekemistä riittää siis jokaiselle kuorolaiselle!
EU-hankkeissa avoin tiedottaminen ja näkyvyys ovat tärkeitä, samoin hankkeen vaikuttavuuden seuranta. Hankkeemme etenemistä voi seurata mm. nettisivuillamme olevista blogikirjoituksista. Vaikuttavuutta arvioimme kuorolaisille ja yleisölle laadituin kyselyin. Loppuraportointia varten keräämme koko ajan materiaalia, ja tuloksia olemme luvanneet julkaista myös videomuodossa.
Erasmus-matkalla
Matkan valmistelut alkoivat alkuvuodesta 2024, kun hakemus hyväksyttiin. Kuorokilpailumatkaan verrattuna Erasmus+-matka oli rennompi, koska lähtökohtana on yhteistyö toisen kuoron kanssa, ei sitä vastaan kilpaileminen. Hankkeen tavoitteet luovat yhteenkuuluvuutta ja saavat yrittämään parhaansa. Kilpamatkoilla sulkeudutaan usein omaan kuplaan ja keskitytään tiiviisti omaan suoritukseen.
Tällä matkalla olimme enemmän auki ja kohtaamisia paikallisten kanssa tuli enemmän, myös italiaksi, sillä monet kuorolaiset olivat valmistautuneet matkaan italiaa puhelinsovelluksella opiskellen. Kuoroasu avitti ilmaisen espresson
<
Yhteisharjoituksissa oli tiivis tunnelma.
<< Kuorojen yhteiskonsertti on juuri päättynyt San Domenica -kirkossa. Etualalla johtajat Alessandro Fortunato ja Rita Varonen.
saamiseen kulmakuppilassa juuri ennen yhteiskonserttia, ja paikallisia kutsuttiin spontaanisti konserttiin niin lähikaupassa kuin paikallisbussissa.
Kahdet omat ja kahdet yhteisharjoitukset sekä huipennuksena ollut konsertti San Domenica -kirkossa määrittivät pitkälti päivien ohjelman. Konsertin jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus täyttää palautekysely, joka toimii yhtenä vaikuttavuustyökaluna. On harvinaista herkkua saada kirjallista palautetta! Todella mielenkiintoista kuulla, miten ohjelmisto upposi italialaiseen yleisöön, kunhan ehdimme koota tulokset. Pientä osviittaa palautteen laadusta voi päätellä nimikirjoituspyynnöistä kuoromme johtajalle ja vuolaasta kiittelystä kuorolaisille.
Tutustumista kulttuuriin
Odotimme myös kovasti työskentelyä kuoron kanssa, joka on hyvin erilainen kuin omamme. L.A. Chorus on sekakuoro, jonka laulajat ovat meitä nuorempia ja osa musiikin ammattilaisia. Harjoitusaika käytettiin tehokkaasti hyödyksi, minkä vuoksi jutusteluun ja tutustumiseen ei harmillisesti ollut kovin paljon aikaa. Italialaisilla oli lisäksi arjen velvoitteet hoidettavanaan.
Vastavierailulta odotammekin enemmän aikaa tutustumiseen, ja toki myös jännittää, millaisella ohjelmistolla kuoronjohtaja Alessandro Fortunato meitä haastaa. Ideana on puolin ja toisin esitellä uutta oman kotimaan kuoromusiikkia, joten italialaiset saivat tutustua mm. Soila Sariolan ja Sabrina Ljungbergin teoksiin. He selvisivät ääkkösten ääntämisestä ihailtavasti!
Ruokakulttuuriin saimme tutustua konsertin jälkeisessä karonkassa, jossa maistelimme paikallista erikoisuutta cozze e patatea: riisiä, perunaa ja mereneläviä. Tämä ruoka olisi jäänyt harvojen herkuksi ilman italialaisten vieraanvaraisuutta. Lähialueiden historiaa ja paikallistuntemusta oli tarjolla puolestaan retkipäivänä, jolloin tutustuimme kalkkikiviluolaan Grotte di Castellanaan ja hurmaavaan trullikylään Alberobelloon. Luolaston hämyisiä ja kapeita käytäviä kävellessä ideointi vastavierailun varalle alkoi välittömästi.
Paikallisiin nähtävyyksiin tutustumassa. Vuorossa Alberobellon trullikaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Aktiivista oppimista
Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kumppanit pitävät yhteyttä toisiinsa tiiviisti. Sähköpostit ovat lennelleet kuorojen ja projektin johtajien välillä, useita Zoom-palavereja on pidetty ja puheluja soitettu. On opittu rohkeasti ottamaan yhteyttä sillä kielitaidolla, mikä itse kullakin on.
Kuorolaisemme innostuivat etukäteen perehtymään italian kielen lisäksi Italian kulttuuriin kirjojen ja tv-ohjelmien avulla. Matkalla Italian historia avautui uudella tavalla, ja Etelä-Italian maisemat ja kulttuuripiirteet olivat kokemisen arvoisia uusia elämyksiä. Viimeistään yhteisessä karonkassa uskaltauduimme juttelemaan italialaisten kollegoiden kanssa.
Ennakkokyselyissä kuorolaisille kävi ilmi, että italialaiset tiesivät jotakin suomalaisesta kulttuurista (mm. Alvar Aalto, luonto, hiljaisuus), mutta eivät juurikaan suomalaisesta musiikista. Meidän tietämyksemme italialaisesta musiikista oli hieman laajempi. Projektin myötä opimme lisää puolin ja toisin. ◆
Tarja Ahopelto, Elina Monto, Merja Myller, Elli-Noora Nykänen
Lue lisää Jyväskylän naislaulajien SING-hankkeesta: https://naislaulajat.net/suomi-italia-nourishing-generations-erasmus
Euroopan unionin rahoittama. Euroopan unioni tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) ei vastaa julkaisun sisällöstä.
NUOTTINURKKA
Sisäinen valo – ja muita uusia teatterilauluja
lapsille ja nuorille
Sisäinen valo sisältää 24 uutta musiikkiteatterilaulua, jotka ovat syntyneet helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin lastenmusiikkiteatteritoiminnan yhteydessä vuosien 2016–2023 aikana.
Kokoelman laulut ovat lasten ja heidän musiikkiohjaajiensa Iiris Tarnasen, Veera Railion, Niina Hartikaisen, Noora Nietosvuori-Nummen ja Johannes Haahdin käsialaa, ja ne on tehty teatteriohjaaja Sanna Breilinin käsikirjoittamiin ja ohjaamiin näytelmiin. Laulujen sanoitukset käsittelevät monia aiheita, kuten ystävyyttä, identiteettiä, unelmia, pelkoja ja motivaatiota. Musiikkiin ideoita on ammennettu muun muassa bluesista, räpistä, laulelmasta, oopperasta ja popista.
Laulut ovat lasten itsensä ideoimia ja heijastavat heidän luovuuttaan ja ajatusmaailmaansa. Ne ovat syntyneet sidoksissa tällä hetkellä elävään taidemuotoon, aitoon lastenkulttuuriin ja laajempaan suomalaiseen musiikkiteatteriyhteisöön. Sisäinen valo -kokoelma on tarkoitettu kaikille musiikin ja teatterin harrastajille ja ammattilaisille, lapsille, nuorille ja perheille, niin arjessa kuin juhlassa, koulussa, kotona ja harrastuksissa. Lapsi- ja nuorisokuorotoimijoiden kannattaa myös ehdottomasti tutustua uutuusjulkaisuun!
Nuottiuutuksia
Sekakuoro
Lauri-Kalle Kallunki: Kaksi joululaulua sekakuorolle (S3043)
SATB
Uutta kaunista joululaulustoa konserttiohjelmistoihin.
Jukka Linkola: Nerea izango zen (S3055)
SSAATTBB
Mikrokosmos-kuoron tilauksesta syntynyt räväkkä teos.
Oskar Merikanto/Juha Törmä, sov.: Oi, muistatko vielä sen virren (S3062)
Tilaukset: sulasol.fi/nuottikauppa, myynti@sulasol.fi tai +358 50 305 6502
Armas joulu jo kutsuu meitä
Viipurin Lauluveikot
johtaa Ilkka Aunu
Hanna Seppänen, urut
Tiitus Ylipää, baritoni
Viipurin Lauluveikot 2023
Reippahasti käyvät Viipurin Lauluveikkojen jouluaskeleet
Joululevyt ovat haastavia arvosteltavia, koska jouluun liittyy niin paljon muitakin ulottuvuuksia kuin pelkkä soiva levy. Jokaisella on omat ajatuksensa ja tunteensa liittyen joulumusiikkiin, ja joidenkin kappaleiden kohdalla voi toki aina kysellä, oliko vielä yksi levytys tästä tarpeen.
Viipurin Lauluveikkojen ja Ilkka Aunun joululevyn suhteen tämä kysymys ei kuitenkaan herää liikaa.
Levyn ohjelmisto on esimerkillisen loogisesti koostettu, jokaiselta mukana olevalta säveltäjältä on kaksi kappaletta, mikä vaikuttaa miellyttävällä tavalla levyn punaiseen lankaan – se kiemurtelee sinne tänne, muttei liian äkkinäisesti. Kuoron johtaja Ilkka Aunu saa näyttää kyntensä myös sovittajana. Mukana on hittejä kuten En etsi valtaa loistoa, Suomalainen rukous ja Hoosianna, mutta myös vähemmän esitettyjä helmiä. Teuvo Hakasalon kaksi sävellystä yllättävät iloisesti poikansa Kimmo Hakasalon sovituksina – molemmat ovat toimivia, tulkinnat raikkaita ja tekstistä saa hyvin selvää. Myös Heino Kasken kaksi kappaletta saavat ilahduttavat tulkinnat. Taneli Kuusiston Suomalainen rukous on hienosti yhdistetty hänen urkuteokseensa Interludio, muistuttaen säveltäjän muusta merkittävästä tuotannosta tämän hitin ohella.
Urut tuovat muutenkin levyyn hyvää vaihtelua. Välillä lauletaan a cappella, välillä yksiäänisesti urkujen säestyksellä, ja mukana on tosiaan myös
sooloteoksia uruille. Tämä on oikein onnistunut ratkaisu, ja lopuksi kaikki kajauttavat yhdessä Hoosiannan, jossa olisin mielellään kokonaisbalanssissa erottanut baritonisolisti Tiitus Ylipään komeasti kajahtavan osuuden selkeämmin.
Jokaisella kuorolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta tämä levy onnistuu aika hyvin korostamaan Viipurin Lauluveikkojen vahvuuksia, joita mielestäni ovat reipas ote laulamiseen, yhtenäisyys ja hyvä tekstinkäsittely. Monet tulkinnat kantavat juuri näillä eväillä pitkälle. Sointi välillä hiukan puuroutuu, joissain kappaleissa ykköstenori soi kauniisti pinnalla kun taas muut stemmat eivät erotu yhtä kirkkaina ja yhtenäisinä. Välillä ote on kaunis, mutta jopa hiukan varovainen, huomaan toivovani välillä hiukan suurempaa vaihdetta silmään. Esimerkiksi Soittakaa kellot -laulun loppucrescendo on vaikuttava, saisiko vastaavaa energiaa muuallakin vähän lisää?
Tempot ovat kauttaaltaan aika reippaat, mikä pääosin korostaa kuoron vahvuuksia. Tämä joulu ei ainakaan laahaa! Joissain kappaleissa tempot ovat omaan makuuni jopa turhan reippaat, ja esimerkiksi On hanget korkeat nietokset menee aika vahvasti marssiksi –kaipaan siinä pidempiä rikkomattomia lumihankia fraseerauksessa. Jotkut yksittäiset kappaleet lipuvat ohi hiukan arkisina, Sulho Rannan kaksi kappaletta eivät ihan lähde lentoon ja alavireisyys välillä häiritsee.
Pääosin kuuntelukokemus on kuitenkin ihan miellyttävä, ja muuten täysin suomenkielisellä levyllä (ruotsinkielistä) sydäntäni ilahduttaa, että Nyt syttyy valot tuhannet -klassikosta on mukana myös kaksi ruotsinkielistä säkeistöä. Myös yksi saksankielinen kappale on mukana, G. J. Voglerin ja Heinrich Isaacin In allen meinen Taten yllättää iloisesti väliosineen, joskin etenkin o- ja e-vokaaleissa olisi kirkastamisen varaa. Tämän teoksen sijoittaminen En etsi valtaa loistoa -laulun jälkeen on ainoa siirtymä, joka levyn kokonaisdramaturgiassa vähän hiertää – laulujen tulkinnat ja tempot muistuttavat vähän liikaa toisiaan ollakseen suoraan peräkkäin.
Tove Djupsjöbacka
Sydämessäni on taivas Lain Huuto johtaa Paavo Hyökki äänitys ja editointi Ilu Herkman tuottaja Paavo Hyökki (LHCD2023004)
Lain Huuto on julkaissut monella tapaa erilaisen joululevyn. Mielenkiintoiset ja raikkaat sovitukset vanhoista tutuista joululauluista ja caroleista ovat saaneet seurakseen myös uusia lauluja. Erityisesti levyn nimikappale, Petri Laaksosen Sydämessäni on taivas on Saima Haapasen sovituksena herkkä ja koskettava. Monissa lauluissa haetaan rikkaita ja leveitä harmonioita antaen äänitteelle lähes sinfonisen sointikuvan.
Sovituksista minuun kolahti eniten Saima Haapasen sovitus vanhasta kansanlaulusta Maria, Herran piikanen. Haapanen on löytänyt tuohon yksinkertaiseen melodiaan niin monta eri tasoa, että lopputulos on aivan järkyttävän hieno!
Sitten vähän saundista – olen kuullut useita studiossa tehtyjä kuorolevyjä, ja ollut itsekin sellaisia tekemässä. Lain Huudon levyllä saundi on vahvasti kompressoitu, bassoa on vahvistettu niin, että kotistereoiden pikkukaiuttimissakin jytisee, ja lähes kaikessa on huomattavan pitkä konekaiku – kuin olisi pyritty kirkkoakustiikkaan studiossa. Kun vielä teokset on masteroitu samaan äänitasoon, kuulijalle tulee tunne, että kuoro laulaa koko ajan melko kovaa, ja kappaleiden sisäinen dynamiikka on syöty pois. Lopputulos on kaikkea muuta kuin luonteva, mikä on harmi, koska kuoro laulaa hyvin.
Ohjelmistoltaan hieno joululevy joka tapauksessa!
Timo Lehtovaara
Arkailusta hienoksi musiikkijuhlaksi
Kun ruotsinkielinen seniorikuoro Furorna ehdotti Helsingin Kannelkuorolle yhteistyötä kolme vuotta sitten, kukaan kannelkuorolaisista ei osannut uneksia elämyksestä.
Taloudellisesti yhteistyötä tuki yli kielirajat ylittävää yhteistyötä varten myönnetty Kulturfondenin apuraha. Projektivastuu oli Furorna-kuoron puheenjohtajalla Benita Bärlundilla ja kuoron taiteellisella johtajalla Håkan Wikmanilla, joka tunsi yhteistyökohteeksi valitun messun ”Mässa för en sårad jord” (Bjørnstad-Hillestad, 1992). Hän oli esittänyt sen 1996 vantaalaisen kuoron kanssa. Messu yhdistää taitavasti rock/jazz-piirteitä sakraalimusiikkiin. Lenne Mitt, Helsingin Kannelkuoron taiteellinen johtaja, harjoitutti myös molempien kuorojen laulajia.
Elokuun alussa vain muutama kannelkuorolainen uskaltautui furornien tree-
ja Helsingin Kannelkuoro esiintyivät täydessä Temppeliaukion kirkossa 13.10.2024.
neihin. Mutta pian sana Håkan Wikmanin inspiroivasta ja tehokkaasta tavasta johtaa kuoroa levisi, ja lopulta lähes 40 kannelkuorolaista opetteli innolla vaativarytmistä, ruotsinkielistä teosta furornien kanssa eikä kieliongelmia ollut. Kymmenen viikon harjoituksella me, kaksi kuoroa, noin 80 laulajaa, soitinyhtye Mandys Nyckel ja solisti Hedvig Paulig, esitimme lokakuussa kaksi kertaa täysille saleille ajankohtaisen messun, joka kertoo ihmisen toiminnasta aiheutuneesta maaäidin tuskasta.
Kokemuksena projekti osoitti, että kannattaa tehdä jotain rutiineista poikkeavaa, eläkeläisenäkin! Kiitos ainutlaatuisesta elämyksestä, Furorna! ◆
Raili Varmo, Helsingin Kannelkuoron jäsen
www.furorna.fi
www.kannelkuoro.fi
Kukko-kvartettikilpailu: viiden mieskuoron kvartetit kisasivat
Ensimmäinen viiden aikuisten miesten kuorojen välinen kvartettikilpailu laulettiin lauantaina 19.10. Helsingissä. Kisaan osallistuneet kvartetit edustivat Akateeminen Mieskuoro Psaldoa, Espoon Mieslaulajia, Otaniemen Kaikua ja Laulu-Miehiä. Muntra Musikanter oli kilpailun aikaan ulkomailla.
Kvartettikilpailun tarkoituksena on luoda entistä lujemmat siteet kuorojen laulajaveljien välille, innostaa yhtyelaulamiseen ja luoda yhteistä laulun iloa. Siinä sivussa kisataan kvartettien kesken pitäen mielessä hyvä tunnelma ja iloisuus.
Kilpailun nimi, Kukko-kvartettikilpailu, istuu mieskuoroille kuin äänirauta käteen. Onhan Suomen Mieskuoroliiton tunnuksena kiekuva kukko. Kisan sponsoriksi lupautunut Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lahjoitti Kukko-kiertopalkinnon ja tarjosi karonkan oluet.
Tuomarina toimi Suomen Mieskuoroliiton taiteellinen johtaja Ilkka Aunu. Kisayleisön joukosta tarkkaavainen silmä havaitsi kuorojen johtajat Matti Hyö-
kin, Tapani Länsiön, Helge Kõrvitsin ja Hiski Walleniuksen.
Kilpailu oli korkeatasoinen ja ratkihauska. Kisassa kuultiin mm. kuinka Mies syö lapsen vanukkaat ja mitä Lenita Airisto on sanonut miesten sukista. Toisaalta saimme nauttia myös Carl Nielsenin sävelistä.
Voiton kilpailussa vei Laulu-Miehiä edustanut Leporello-kvartetti (kuvassa). Vuosikymmenien kokemuksella se kajautti esityksensä, eikä suosionosoituksille ollut tulla loppua.
Ensimmäisen kisan järjestäjävastuussa oli Psaldo. Sekä kisa että karonkka onnistuivat mainiosti, laulu raikui ja tapahtuma toi leveän hymyn paikalla olleiden suupieliin. Psaldo haluaa kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita. Ensi vuonna järjestäjänä on Espoon Mieslaulajat. ◆
Esko Pyykkönen Akateeminen Mieskuoro Psaldo Kukko-kisavastaava
Olavi Varmo
Furorna-kuoro
Melodonnien juhlavuosi jatkuu
Torniolainen naiskuoro Melodonnat viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Kuoron taiteellisena johtajana on alusta asti ollut dir. cant. Tarja Vanhala. Puheenjohtajana on viime vuosina toiminut Miina Ponkala. Laulajia on ollut kymmeniä, ja osa on ollut mukana täydet kolme vuosikymmentä. Tällä hetkellä kuoron vahvuus on 25 laulajaa.
Melodonnat perustettiin vuonna 1994 aikuisten naisten kuoroksi, joka ei kaihtaisi haasteita eikä jämähtäisi yhteen musiikinlajiin. Donnat ovatkin esittäneet niin uutta sekä perinteistä kuoromusiikkia kuin iskelmää ja rockiakin, unohtamatta hengellistä musiikkia.
Melodonnat tekee paljon yhteistyötä muiden kuorojen ja paikallisten muusikoiden kanssa. Kumppanina ovat olleet mm. Antto ja Saara Vanhala, Haaparannan SveFi-opiston nuoret muusikot ja Men in Black on. Melodonnien luottosäestäjä Päivi Heikura-Gullsten on ollut pianon ääressä kymmeniä keikkoja, ja kuoro on esittänyt myös hänen sävellyksiään. 30-vuotisjuhlakonserteissa on säestäjänä Niko Mäenalanen.
Omien konserttien lisäksi kuoro osallistuu erilaisiin tapahtumiin, joista mainittakoon monen toimintavuoden aloituslaukaus Ylläs Acappellas. Donnia pyydetään esiintymään myös lähiseudun juhliin ja kulttuuritapahtumiin. Keväällä 2018 piipahdettiin vähän kauempana, Tartossa Emajoen Laulikud -kuoron vieraina.
Monet Melodonnien konsertit on koottu tietyn teeman ympärille. Teemoina ovat olleet mm. värit, Suomi, naisen elämä, 70-luku ja luonto. Vaikka musiikki on se tärkein asia, on Melodonnille tärkeää myös muu ilmaisu: tanssiaske-
let, asut ja yhdessä johtajan kanssa luotu yhteys yleisöön. Toukokuussa Minun lauluni -nimen alla Melodonnat esitti lauluja, jotka ovat kuorolaisille tulleet tärkeiksi, ja tulevaisuudessa siintää jo euroviisukonsertti.
Tämän juhlavuoden päättää konsertti, jonka ohjelma on koottu kuorolaisten rakkaimmista joululauluista. Mukana on hartaita ja riehakkaita lauluja, lämpöä ja kulkusten kilinää. ◆
Lahden Mieskuoro 120 vuotta
”On vappuaamu 1904. Joukko nuoria, intomielisiä laulajia on kokoontunut Lahden kauppalan torille laulamaan keväälle, nuoruudelle ja rakkaudelle. Parin vuoden uurastus lauluharrastuksen parissa rohjettiin tuoda vapun vastaanottoon kokoontuneiden kauppalalaisten arvioitavaksi.”
Näin kirjoitetaan Lahden Mieskuoron (LM) osahistoriikissa. Ensimmäistä julkista esiintymistä Lahden torilla pide-
tään LM:n syntyhetkenä. Siitä kuoron toiminta on jatkunut monien hyvien kuoronjohtajien vetämänä katkeamattoman aktiivisena läpi vuosikymmenten.
Kuoron 120. juhlavuosi huipentui juhlaviikkoon, joka alkoi esiintymisellä 6.10.2024 Mukkulan kirkon jumalanpalveluksessa. Lahden kaupunginvaltuustoa tervehdittiin lauluilla valtuustoistunnon aluksi maanataina. Perjantaina
pidimme juhlakonsertin kenraaliharjoitukset, jota seurasi perinteinen kuoron juhlakokous huomionosoituksineen ja ansiomerkkien jakoineen.
120-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Felix Krohn -salissa lauantaina 12.10.2024 Tuisku Marttisen ja Kimmo Puunenän johdolla. Solisteina olivat kuoron omista riveistä Raine Makkonen, Antti Reponen ja Juha Aaltonen. Monipuolisesta ohjelmasta mainittakoon kuoron pitkäaikaisen johtajan, musiikkineuvos Paavo Kiisken muistoksi esitetty hänen A. Hellaakosken sanoihin säveltämänsä ja sovittamansa ”Haukka”.
Konsertin jälkeistä juhlakaronkkaa vietettiin Hennalan Upseerikerholla ja juhlaviikon päätteeksi kuorolaiset irrottelivat perinteisellä aamusaunalla ja silliaamiaisella. ◆
Paavo Pulkkinen
Leena Kelloniemi
80-vuotiasta Rauma Flikkatten Gööriä ei ikä paina –juhlakonsertti marraskuussa
Göörillä on kuoroelämää takana jo vuodesta 1944 – kahdeksankymmenen vuoden eli yhden ihmiselämän verran. Lauluja on laulettu turuilla ja toreilla, luokkahuoneissa ja saleissa sekä kirkoissa ja katedraaleissa. Mutta yhtä lailla lauluja on harjoiteltu kotisohvilla ja keittiöissä, muun elämän ohessa, lasten kasvaessa ja perunoiden kiehuessa.
Sotavuosista tähän päivään mahtuu monenlaista tarinaa, yhdessä jaettua hetkeä ja laulettua laulua. Rauma Flikkatten Göörillä on Raumalla vahvat perinteet ja rooli osana paikallista kulttuurielämää, mutta se on toiminut myös valtakunnallisesti ja on yksi Suomen Naiskuoroliiton perustajajäsenistä. Osallistuminen sekä sen että Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton tapahtumiin on edelleen vahva osa harrastusta. Tapahtumien tarjoama yhteisöllisyys ja suurkuorossa laulaminen ovat kerta toisensa jälkeen hieno kokemus, jonka lisäksi reissuilla pääsee aina tutustumaan myös kuorokavereihin entistä paremmin.
Olemme erityisen ylpeitä siitä, että haastavien koronavuosien jälkeen olemme saaneet kuoromme jäsenmäärän takaisin huippuvuosien lukemiin uusien innokkaiden laulajien myötä ja myös aktivoitua uutta yleisöä naiskuoromusiikin pariin. Oman panoksensa tähän on tuonut toista kauttaan kuoroamme johtava Annamaria Lehto, jonka positiivinen ja kannustava asenne on tuonut iloa harjoitteluumme. Samalla toteutuu myös tavoitteemme nauttia kuorolaulun harrastamisesta ja jakaa laulun iloa yhä useammalle – niin Raumalla kuin sen ulkopuolella.
Juhlavuotemme kesä oli todellinen keikkakesä, ja meitä pääsi kuulemaan erilaisissa tapahtumissa museoista Pitsiviikon lavalle ja puistoihin. Eikä vauhti ole hiipunut loppuvuonnakaan, vaan lauluhetkiä on ollut muun muassa senioreiden kulttuuriviikoilla sekä tulee olemaan joulukuussa itsenäisyyspäivän ja jouluajan tapahtumissa Raumalla.
Juhlavuotemme huipentuu Raumalla Juhlahovissa marraskuun 16. päivä jär-
Naiskuoro Solina – 40 vuotta laulamisen riemua
40-vuotiaan Naiskuoro Solinan juuret ovat 1984 perustetussa Hyvinkään aluesairaalan kuorossa. Solina tunnetaan monipuolisuudesta ja heittäytymisestä. Kuoro tekee paljon yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Solina on esiintynyt kirjastossa, veteraanitalolla, seurakunnan tilaisuuksissa ja tietenkin omissa konserteissa. Yhteisesiintymisiä on ollut muiden kuorojen kuten Discantuksen ja NaisSoundin kanssa. Kuoron juhlamatkalla Pärnussa järjestettiin konsertti Naiskoor Lindan kanssa.
Solinan tuorein yhteistyö on kuvataiteilija ja muusikko Katri O:n kanssa. Hän suunnitteli laulajille korun ”Laulun siivin”. Ensi keväänä Solina konsertoi Katrin kanssa ja esittää hänen uutta musiikkiaan.
Solina äänitti Elina Majurin säveltämän Rakkaudesta-sarjan, jonka tekstit ovat Saima Harmajalta. Äänite on kuunnel-
tavissa mm. Spotifyssa. Juhlavuoden kunniaksi kuorolle tilattiin uusia sovituksia. Muutama vuosi sitten Timo Alakotilalta tilattiin sävellys ”Koivu ja tähti”. Solina on esiintynyt Kaukas EloFolk-festareilla, jonka taiteellinen johtaja Timo on.
Solinassa on noin 40 laulajaa. Kuoron yhteishenki on hyvä ja toisia kunnioittava. Laulajat eivät suhtaudu kuorohar-
jestettävään juhlakonserttiin, johon on koottu poimintoja kuoromme elämän varrelta. Mukaan mahtuu musiikkia Räikkösestä Makaroffiin ja tangosta kansanlauluihin, mutta keskiössä ovat vahvasti suomalaiset naiskuoroteokset. ◆
Johanna Innola, kuoron puheenjohtaja Hanna Mari Muikku, hallituksen jäsen
Rauma Flikkatten Göör on noin 35 naisesta koostuva aktiivinen, nuorekas ja innostunut naiskuoro, jota johtaa Annamaria Lehto. Toimimme Rauman Kansalaisopiston alaisuudessa sekä aktiivisesti myös omana yhdistyksenä ja jaamme laulun iloa ympärillemme. https://rfg.sulasol.net
rastukseen kovin ryppyotsaisesti, vaikka tavoitteita asetetaankin.
Musiikin ja huumorin voima on huikea. Solina suuntaa tuleviin vuosiin avoimin mielin ja haasteita kaihtamatta. Kuten Solinan taiteellinen johtaja Nina Melasalmi on sanonut: ”Mitä enemmän nauretaan, sitä paremmin lauletaan”. ◆
Terhi Korpela
Konsta Mönkkönen
Johanna Innola
"Joku laulaa minun kauttani" – Vocaliisojen mietteitä Panihidasta
Vuosi 2024 on kuoron juhlavuosi: täytämme kymmenen vuotta!
Vuonna 2022 keskusteltiin dir. cant. Jarmo Lehdon kanssa, millä teoksella voisi juhlistaa kuoron 10-vuotista taivalta. Syntyi ajatus Panihidasta. Se on ortodoksinen muistopalvelus edesmenneille, eikä sellaista ollut sävelletty naiskuorolle – ei meillä eikä missään muuallakaan.
Lehto ja kuoronjohtaja Anniina Kervinen ovat serkuksia. Tämä takasi sävellysprosessiin avoimen vuoropuhelun.
Anniinan ajatuksia: “Teos on laaja ambitukseltaan, ja sävelkuljetuksissa on paljon matalaa rekisteriä. Sopii hyvin ajatukseen rukouksellisuudesta - mutta tuo omat vaatimuksensa äänenkäytölle. Panihidan lähtökohtana on ajatus “'Joku laulaa minun kauttani' – en minä itse. Hyvä tekniikka tarvitsee tuekseen klassisen laulun äänenmuodostuksen ilman solistisuutta. Teoksessa on paljon pianissimolaulua, sen vaikeutena on äänen kannattelu ja soinnin säilyttäminen.”
Vocaliisojen ajatuksia: "Kuoron ohjelmiston haastavin teos. Musiikki ja
Rovalan kuoro 100 vuotta
Pastori Aaro Tolsa perusti Rovalan sekakuoron 1924, koska ”opistotyön oli myös henkisessä mielessä johdettava kasvattinsa tuntureitten laelle ottamaan oikeaa suuntautumista elämään”. Kuorolaulun harrastus oli Tolsan mielestä keskeisin taidemuoto. Myöhemmin Tolsa totesi: ”Uhkarohkealta tuntui perustaa laulukuoroa napapiirin rajoille, jossa kuorolaulun harrastus oli jokseenkin tuntematonta ja väestön laulutaito yleensäkin hyvin vähäistä.”
Kuorolla oli setlementtitoiminnan alkuvaiheessa erittäin suuri merkitys. Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana kuoro teki laulumatkoja eri puolille Suomea. Kuorolla on alusta alkaen ollut merkittävä hengenluojan rooli Rovalan toiminnassa, vaikka se onkin ollut vain yksi opintopiiri. Sulasolin jäsen kuoro on ollut vuodesta 1976 lähtien.
Rovalan kuorolla on ollut useita johtajia. Vuodesta 2002 lähtien kuoroamme on johtanut Kadri Joamets. Kaudella 2023–2024 kuorossa oli 20 laulajaa. Joametsin johtaessa olemme tehneet esiintymismatkoja myös ulkomaille. Ensimmäinen äänite ”Voimaa laulusta” julkaistiin 2014. Perinteisten kuorolaulujen, viihteellisten sävelten ja iskelmien lisäksi ohjelmistoomme kuuluu edelleen Armas Maasalon Adventtivesper,
jota olemme esittäneet Rovaniemen kirkossa vuodesta 1968 lähtien.
Lapin vanhin kuoro juhlisti 100-vuotista taivaltaan Korundissa 4.5. juhlakonsertilla. Halusimme järjestää konsertin yhteistyössä toisten kuorojen ja laulajien kanssa laulun iloa tavoitellen. Ajatuksena oli, että perinteisten kukkien ja lahjojen sijasta toiset kuorot muistaisivat kuoroamme laululahjoilla. Kuoroja säesti harmonikkataiteilija Jukka Lampela.
Lauloimme kaikkien vierailevien kuorojen kanssa ainutkertaisin kokoonpanoin. Olimme kutsuneet juhlaan kuorot johtajineen: Kemistä Pohjan Mieslaulajat (Veli Tikkala), Torniosta Melodonnat (Tarja Vanhala) ja Tornion Mieslaulajat (Johanna Keränen), Sodankylästä Lapin Lauluraito (Merja Yli-Tepsa), Rovaniemeltä Naiskuoro Lapin Ruska (Heidi Kenttälä) sekä muut Joametsin johtamat kuorot, Seitakuoro, Lapin Lauluveikot ja Naiskuoro Haavanlehdet.
Juhlakonsertin ohjelmisto oli suunniteltu yhteistyössä vierailevien kuorojen kanssa. Esimerkiksi Seitakuoron kanssa lauloimme Rauno Lehtisen sävelmän, Ilkka Kuusiston sekakuorolle, kuudelle äänelle sovittaman ”On hetki”, Lapin Lauluveikkojen kanssa esitimme Ans-
tekstit lohdullisia. Rukouspalvelus tarkoittaa nöyryyttä – pyydämme jotakin hartaasti, silti huolellisesti laulaen.”
Juhlavuosi jatkuu, ja 22.3.2025 on vuorossa juhlakonsertti, joka on omistettu mentori Airi Kerviselle. Lokakuussa matkaamme sitten kuorokilpailuun Liettuaan. Kilpailuohjelmistossa kuullaan osia Panihidasta – näin maailman ensimmäinen naiskuorolle sävelletty Panihida saadaan kansainväliseen tietouteen. ◆
Seija Ahonen-Siivola Vocaliisojen altto
si Tikanmäen haikean elokuvasävelmän ”Balladi” ja Tornion Mieslaulajien kanssa Reino Markkulan säveltämän, Juha Vainion sanoittaman ja Seppo Hovin sekakuorolle sovittaman ”En päivääkään vaihtaisi pois”.
Naiskuorojen kanssa esitimme tunnettujen naiskuorolauluntekijöiden, Sari Kaasisen ja Anna-Mari Kähärän lauluja. Konsertissa kuorolaulajia oli harvinaisen paljon: loppulauluissa (Reino Helismaan ”Rakovalkealla” ja Viljo Tuomelan ”Elämän kuoro”) Korundin lavalle nousi pitkälti toistasataa laulajaa! Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimi on apurahalla tukenut 100-vuotisjuhlakonsertin toteuttamista.
Erityisesti miesäänien vähäisyydestä johtuen Rovalan kuoro on joutunut jäämään syyskaudeksi 2024 harjoitustauolle. Perinteinen Armas Maasalon Adventtivesper on tarkoitus esittää Rovaniemen kirkossa su 2.12.2024 klo 18. Sekä entiset Rovalan kuoron laulajat että muidenkin kuorojen laulajat, jotka aiemmin Adventtivesperiä ovat esittäneet, toivotetaan tervetulleiksi. ◆
Eila Tuohino Rovalan kuoron taloudenhoitaja ja sen historiaan perehtynyt laulaja vuodesta 1984
Suomen Mieskuoroliitto
www.mieskuoro.fi
Toimisto
Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki toimisto@mieskuoro.fi
Janne Korhonen puh. 040 743 6047 puheenjohtaja@mieskuoro.fi
Taiteellinen johtaja
Ilkka Aunu puh. 050 544 8146 ilkka.aunu@mieskuoro.fi
Kunniapuheenjohtaja
Pekka Hapuoja
Kunniajohtaja
Matti Hyökki
Vaihdetaan
vuotta ja juhlitaan, Suomen Miesäänet!
Suomen Mieskuoroliiton jäsenkuoroilla on tuntunut olevan koko syksy yhtä juhlaa, kun eri puolilla maatamme on vietetty isoja kymmen- tai viisivuotispäiviä. Puheenjohtaja Janne Korhosella, liittohallituksen jäsenillä tai toiminnanjohtajalla on ollut suuri kunnia olla melkein kaikissa mukana.
Itselläni on ollut myös riemastuttava kokemus käydä tapaamassa kuoroja työn touhussa harjoituksissaan, viimeksi Vuoksen Mieslaulajien (Imatra), Joensuun Mieslaulajien ja Karjalan Laulu-Veikkojen (Lappeenranta) luona.
Niinpä Liiton toimisto on päivystänyt usein VR:n junanvaunuissa, kun maisemat ovat vilistäneet kohti upeita juhlakonsertteja ja -karonkoita tai ahkeraa laulamista erilaisissa harjoitussaleissa. Suuri kiitos kaikille isäntäkuoroille innokkaista ja sydämellisistä tapaamisista, esimerkkeinä siitä upeasta työs-
Huvin vuoksi ja urheilun kannalta – 125-vuotias Mieskuoro Sirkat, johtajanaan Kimmo Tuuri, käsikirjoitus ja ohjaus Antti Viitamäki. Kuva Henteli.
tä, jota kaikissa kuoroissamme tehdään viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen.
Suomen Mieskuoroliiton historiassa täyttyy jälleen uusi viisivuotiskausi, kun tapaamme 80-vuotisjuhlissamme 8.3.2025 Lahden Sibeliustalossa. Päivän teemana on ”Minä laulan sun iltasi tähtihin”, sillä tuolloin vietetään myös Kansainvälistä naistenpäivää. Vuoden juhlijoita ovat myös 120-vuotias Lahden kaupunki sekä areenamme, 25-vuotias Sibeliustalo, joka aloitti toimintansa 9.3.2000.
Taiteellinen johtajamme Ilkka Aunu on vetänyt musiikkilautakunnassa päivän ohjelman suunnittelua, ja hän on lähettänyt jokaiselle kuorolle ja laulajalle kutsun Lahteen. Päivän aikana tapahtuu paljon: ensiksi julkistetaan uusi Perusmerkkilaulukirja sekä harjoitellaan yhdessä Ilkan johdolla kaikki sen kaksikymmentä uutuuslaulua, sitten pidetään Liittokokous, ja päivä huipentuu kaksiosaiseen juhlakonserttiin kantaesityksineen.
Lavalla eri osioissa ovat: isäntäkuoro Lahden Mieskuoro, Hämeenlinnan Mieskuoro ja Viipurin Lauluveikot sekä Ylioppilaskunnan Laulajat, Polyteknikkojen Kuoro ja Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat; toisella puoliajalla esiintyvät Liiton Miehet, Tampereen Laulajat ja Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit.
Päätteeksi koetaan Sibeliustalon upeassa akustiikassa aivan fyysinen miesäänielämys, kun kaikki paikalla olevat kuorot esiintyvät yhdessä lavalta sekä kaikilta parvilta.
Ja, totta kai, juhlapäivä päättyy karonkkaan, jonka erityisosiossa Mieskuoro Sirkat esittää parhaita paloja 125-vuo-
tisjuhlakonsertissaan kantaesittämästään urheiluspektaakkelista ”Huvin vuoksi ja Urheilun kannalta”.
Uusi vuosi ja uudet juhlat, sekä yhdessä että jälleen monilla kuoroillamme. Antoisia ja intoisia harjoituksia, konsertteja ja juhlia, hyvät Laulajaveljet!
Henteli Tero-Pekka Henell toiminnanjohtaja
Suomen Mieskuoroliiton tapahtumia:
ti 24.12. Jouluaaton hartaus Hietaniemen sankarihaudoilla, Helsinki
la 8.3.2025 ”Minä laulan sun iltasi tähtihin”: Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlapäivä konsertteineen ja Liittokokous, Sibeliustalo, Lahti
ke 25. – su 29.6.2025 Oriveden Kampus Tällä viikolla perusmerkkikurssi (UUSI kokoelma) ja taitomerkkikurssi (molemmilla mahdollisuus tenttiin) sekä uutuutena kvartettikurssit. Tarkat päivät ilmoitetaan pian!
la 25.10.2025 Soinnunpäivä
la 18.11. – su 2.11. 2025 Soinnunpäivän viikot
ke 24. – su 28.6.2026 Oriveden kurssit
pe 17. – la 18.4.2026 Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu, Oulun Musiikkikeskus, Madetojan sali (Oulun Kulttuuripääkaupunkivuosi)
Kilpailupäivä lauantai 18.4. Kilpailun pakolliset Madetojan teokset: Kansallinen sarja: Kymmenen virran maa Kansainvälinen sarja: Valkeat kaupungit
Suomen Naiskuoroliitto
www.naiskuoroliitto.fi
Toimisto
Iisalmen Naistentalo
Pohjolankatu 9 b, 74100 Iisalmi puh. 050 306 4393
Sihteeri
Kati Kallio puh. 050 505 0816 toimisto@naiskuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Anne Härkönen puh. 050 306 4393 anne.harkonen@naiskuoroliitto.fi
Tervehdys laulajat!
Syksyn laulukausi on jo puolessa välis sä. Iltojen pimetessä on kuorojen har joituksissa valmisteltu ohjelmistoja monenlaisiin konsertteihin. Naiskuoro
rintamalla on ollut paljon juhlakonsertteja tänä syksynä ja joulukonsertit ovat käsillä. Kuorot täyttävät pyöreitä ja haluavat juhlia erilaisin teemoin. Suuri haaveeni olisi päästä kaikkiin konsertteihin, mutta se vaan ei tässä elämässä ole mahdollista. Yritämme kuitenkin järjestää niin, että joku hallituksesta pääsisi osallistumaan, ja pyrimme vastaamaan kaikkiin kutsuihin ja lähettämään onnittelumme.
Ilahduttavaa on se, että kuoroyhdistykset muistavat jäsenistöään runsaasti laulajan ja ansiomerkein. Jokaisessa hallituksen kokouksessa on pitkä lista ansiomerkkihakemuksia, joita on suuri ilo kirjata pöytäkirjaan. Huomionosoitus pitkäaikaisesta ja aktiivisesta sitoutu
sa ja kulttuuritapahtumissa. Osoitamme sillä, että kulttuurilla on meille väliä, ja samalla tuemme kuoroa, orkesteria, teatteria, museota tai mitä kulttuurija taide-elämystä itse kukin kuluttaa. Sekä luonnollisesti taiteentekijöitä, säveltäjiä, sanoittajia, käsikirjoittajia ym. lukuisia, jotka mahdollistavat sen, että taidetta on olemassa. Nautitaan rikkaasta kulttuuritarjonnasta, jota meillä tällä hetkellä on tarjolla!
Niin, lopuksi, sihteeri Kati pyysi muistuttamaan yhdestä uudesta asiasta. Haluaisiko kuorosi yhtenäisen ilmeen esiintymisasujen lisäksi? Meille on tulossa pian myyntiin uudenlainen, tyylikäs kuorokansio 15 €/kpl. Seuratkaa ilmoitteluamme ja sitten vain tilaamaan, kun se on mahdollista.
Tunnelmallista joulunaikaa jokaiselle!
Toivottaa Anne puheenjohtaja
Tasavallan
Alkuperäisteos:
Tuomas Parkkinen & Satu Rasila
Ohjaus: Pekka Laasonen
Esitysoikeuksia valvoo
Agency North Oy
Pe 20.12. | La 21.12. NEW YORK SUITE
Tanssilla ja tarinoilla höystetty konserttielämys, jonka ensemble koostuu kansainvälisesti tunnetuista jazzmaailman supertähdistä.
Harri Lindblom puh. 040 576 5270 harri.lindblom@sekakuoroliitto.fi
Hyvää loppuvuotta kaikille!
Joulu se tulla jolkuttaa ja myös uusi vuosi uusine kujeineen. Olemme yrittäneet kuunnella teitä ja kehittäneet toimintaamme sen mukaisesti. Emme kuitenkaan vielä ole kuulleet kaikkea ja siksi olemme jo aloittaneet monesti lupailemamme kyselyn tekemisen. Kohdistamme sen jokaiselle kuorolaiselle!
Haluamme siis vastauksia kaikilta eri tasoilta – johtajista hallinnon kautta yksittäiseen laulajaan. Vastatkaa rohkeasti – teemme siitä helppoa ja palkitsemmekin joitain vastauksia. Lähetämme linkin kyselyyn saatteineen yhteyshenkilönne kautta, koska emme saa lähettää nykyisten tietoturvasäännösten mukaan sitä jokaiselle laulajalle suoraan. Eli olkaa tästä kuulolla!
Toinen asia, josta haluan tässä mainita, on jo pitkään tekeillä ollut uusi kustanne. Sen etenemisessä on ollut monenlaisia mutkia, mutta nyt se on valmistumassa. Täksi jouluksi siitä ei vielä lauluja voi ottaa ohjelmistoon, mutta toivon viimeisten varmistusten ja tarkistusten olevan nyt siinä vaiheessa, että saamme ennakkomyynnin käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Vinkki –lahjakortti jouluksi?
Tulemme heti alkuvuodesta pitämään etäisesti järjestettyjä keskusteluhetkiä, joissa käydään kyselyn tuloksia ja samalla pääsette tuomaan omia ajatuksianne suoraan tietoomme. Myös tästä aikataulutus lähetetään yhteyshenkilöillenne ohjeistuksineen.
Toistan taas itseäni – olemme täällä teitä varten, eli olkaa rohkeasti yhteydessä!
Harri puheenjohtaja
Laulukaudet ovat lopuillaan, mutta ihana joulunaika on vielä jäljellä. Suunnitelmat uudelle vuodellekin on varmasti jo tehty, mutta aina mahtuu suunnitelmiin uusia tapahtumia ja koulutuksia. Kaikkiin liiton omiin koulutuksiin on ilmoittautuminen auki Sekakuoroliiton verkkosivuilla.
Sekakuoroliiton vuosi 2025
5.–6.4. VoicePilates®-koulutus Tallinnassa Katri-Liis Tilk-Tichisanin ohjauksessa. Koulutuksessa keskitytään äänenkäyttöön, kehonhallintaan ja ääniharjoitusten tekemiseen niin jokaisen henkilökohtaisen ja yksilöllisen äänenkäytön kuin myös stemmaäänenkäytön kannalta. Ryhmä on koko ajan yhdessä ja oppii vuorovaikutuksessa. Kehollisuus ja oman kehon tuntemusten seuraaminen laulaessa kuin itsekseen tai erikseen harjoitellessa ovat koulutuksen avainsanoja. Valmennuksessa käytetään VoicePilates®-menetelmää. Koulutus on tarkoitettu kaikille ääntä käyttäville. Ilmoittautumislomake löytyy Sekakuoroliiton verkkosivulta.
13.4. Sekakuoroliiton liittokokous Liittokokouksessa valitaan liiton hallitus vuodeksi ja liiton puheenjohtaja kaksivuotiskaudelle. Olisitko kiinnostunut hallitustyöskentelystä? Jos olet, niin laita toiminnanjohtajalle viesti. Mitä se hallituksessa työskentely pitää sisällään? No, ideointia, suunnittelua, tapahtumien ja koulutusten toteuttamista ja mukana on ehkä hieman tylsiäkin
liiton juoksevia asioita. Parasta on kuitenkin kuoroihmisten kohtaamiset yhteisen asian tiimoilta; joskus syntyy ihan kuningasajatuksia ja joskus taas pienempiä, mutta toimivia tapoja edistää asioita.
17.–18.5. Taito A/B -koulutus Helsingissä. Hanna Remeksen ja Julia Laineman opastuksella koulutuksessa syvennetään musiikinteoria- ja yhtyelaulutaitoja.
6.–10.8. on 19. Nordklangin aika. Nordklang on pohjoismainen kuorotapahtuma, joka pidetään Oslossa. Tämän vuoden tapahtumassa on tarjolla kuusi työpajaa. Käy kurkkaamassa Nordklangin sivuilta www.nordklang.no, löytyisikö sieltä jotain juuri sinua kiinnostavaa.
27.–28.9. Perusmerkkikoulutus Helsingissä. Koulutuksessa saa hienon kokemuksen yhtyeessä laulamisesta ja vahvistusta musiikinteoriaan. Teoria käsitellään laulamisen yhteydessä, eikä se oikein tunnukaan teorialta. Kouluttajana Hanna Remes.
Tähän listaan saattaa vielä tulla erilaisia toivottuja koulutuksia, kun kyselyyn on saatu paljon vastauksia toiveineen ja tarpeineen.
Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta!
Sirkku Viitanen-Vanamo toiminnanjohtaja
Nuorten Kuoroliitto
www.nuortenkuoroliitto.fi
Toimintakoordinaattori
Satu Pursiainen puh. 040 554 2085 toimisto@nuortenkuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Terhi Lehtovaara nuortenkuoroliittory@gmail.com
Nuorten Kuoroliitto on tehnyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2024–2026
Mitä on tasa-arvo?
Tasa-arvoisuudella tarkoitetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, oikeudellista tasa-arvoa ja taloudellista tasa-arvoa. Tasa-arvo tarkoittaa myös sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta johtuvan syrjinnän ehkäisyä. (Jalonen & Heinonen: Kaikki mukana?)
Mitä on yhdenvertaisuus?
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Jalonen & Heinonen: Kaikki mukana?.)
Nykytilanne
Nuorten Kuoroliiton (NuKL) jäsenten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nykytilannetta kartoitettiin kyselyillä, jotka tehtiin erikseen kuorolaisille ja kuoronjohtajille keväällä 2024.
Kyselyiden vastauksista ilmeni, että kuorolaulajat ovat useimmiten tyttöjä ja kuoronjohtajat naisia. Kyselyt oli tehty suomeksi ja englanniksi, mutta vastauksia saatiin vain suomeksi. Vastausten perusteella kuitenkin todettiin, että kuorolaiset ovat hyvin tietoisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista, ne ovat osa heidän arkeaan. Osa kuoronjohtajista tarvitsee lisää tietoa asiasta.
Vastausten perusteella kuoroissa ei juurikaan esiinny häirintää tai syrjintää, mutta yksittäistapauksia kyllä. Tämän perusteella yhdeksi NuKLin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteeksi asetettiin pyrkiminen nollatoleranssiin kaiken epäasiallisen käytöksen suhteen. Epäasiallista käytöstä ovat esimerkiksi ihmisarvon loukkaaminen, kiusaaminen, sukupuoleen perustuva häirintä, vihapuhe, ulossulkeminen ja syrjintä.
Toiseksi tavoitteeksi asetettiin monimuotoisuuden lisääminen kuoroissa. Tämä koskee sekä sukupuolten moninaisuutta että erilaisten taustojen (kuten etnisyys, kansalaisuus, kieli, uskonto, vamma tai perhetilanne) moninaisuutta kuoroissa.
Tavoitteet ja toimenpiteet
1. Pyrkiminen nollatoleranssiin kaikessa epäasiallisessa käytöksessä. Haluamme, että kuoroissa ei hyväksytä minkäänlaista häirintää eikä syrjintää ja että kuoroharrastus on kaikille turvallinen harrastus.
2. Monimuotoisuuden lisääminen kuoroissa. Haluamme, että kuoroissa laulaa lapsia ja nuoria kaikenlaisista erilaisista taustoista ja että kuorolaisella on mahdollisuus laulaa joko pääsykokeellisessa tai pääsykokeettomassa kuorossa.
Toimenpiteet:
1. NuKLin tapahtumissa otetaan käyttöön Turvallisemman tilan periaatteet ja tapahtumaan nimetään omahäirintäyhdyshenkilö "Härö". Turvallisemman tilan periaatteet -juliste myös jaetaan kuorojen käyttöön vuosittain. Huoleh-
ditaan myös toimintakoordinaattorin ajantasaisesta koulutuksesta yhdenvertaisuusasioissa. Lisäksi eri viestintäkanavissa esitellään hyviä käytäntöjä, joilla on vähennetty epäasiallista käytöstä kuoroissa.
2. Teemme aktiivisesti töitä, että kuoroharrastus olisi houkuttelevampi lapsille ja nuorille ja kynnys kuoroharrastuksen aloittamiselle olisi matala. Valmistamalla monikielisiä videoita saamme jaettua tietoa kuoroharrastuksesta eri kielillä, maahanmuuttajien omalla äidinkielellä.
Järjestämme myös yhdenvertaisuuskoulutusta jäsenillemme vuosittain, yhdessä sidosryhmien kanssa. Otamme tapahtumissamme huomioon esteettömyyssuositukset ja muistutamme jäsenkuorojamme esteettömyysasioista. Eri viestintäkanavissa esitellään hyviä käytäntöjä, joilla on onnistuttu lisäämään monimuotoisuutta kuoroissa.
Seuranta
NuKLin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä on syksyn 2024 aikana tehnyt aikataulut toimenpiteiden toteuttamiselle sekä mittarit toteutusten seurannalle. Työryhmä arvioi puolivuosittain suunnitelman toteutumista. Yhdenvertaisuussuunnitelma näkyy ja kirjataan toimintasuunnitelmaan ja toimintakertomukseen omana lukunaan ja budjettiin varataan vuosittain osuus tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle.
Seuraava yhdenvertaisuuskysely kuorolaisille ja kuoronjohtajille tehdään vuonna 2026 ja sen jälkeen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään.
Nuorten Kuoroliiton yhdenvertaisuustyöryhmä Laita jo kalenteriin: Lasten ja nuorten laulujuhlat 2.–4.10.2026 Oulussa
Rytmisen Kuoromusiikin Liitto
www.rkml.fi
Puheenjohtaja
Elina Majokari puh. 040 650 6680 pj.rkml@gmail.com
Vieraskynä
On lauantai-ilta. Nojaan baaritiskiin puolisoni kainalossa kädessäni gin tonic -lasi, jonka kylmyys pisartuu kämmeniini litistyviksi helmiksi. Punaiset valot ja lavan takana olevan screenin sininen ja pinkki sulkevat minut tunnelmalliseen kuplaan, jossa on hyvä olla. Yksi spoteista osuu näyttävään glitterpaitaan juuri oikealla tavalla ja asu sädehtii niin kuin kantajansakin.
Huomaan, että pääni nyökkii rytmiä ja sormeni naputtavat kakkosnelosia drinkkilasiin mm. Abban, Annika Eklundin, Lorden ja Bessin tahtiin. Lavan edessä jammaillaan, yhdessä loossissa kippistellään skumppalaseilla, huoneen takaosassa musiikkiin sekoittuu puheensorinaa. Katsonpa minne tahansa, näen hymyileviä kasvoja. Näen iloa ja rentoa, vapautunutta yhdessäoloa. Mutta ei, en ole yökerhossa. Olen Rytmisen kuoromusiikin liiton Kuoroviihteellä-bileissä, joissa juhlitaan tällä kertaa 30-vuotiasta liittoa, ja mitkä bileet nämä ovatkaan!
tehtiin täysillä ja suurella sydämellä. Se sai musiikin todellakin menemään jalan alle.
Poissa oli kaikenlainen pönötys, jäykistely ja jännittäminen! Kyse oli puhtaasta hauskanpidosta ja viihtymisestä. Erittäin ammattimaisesti toteutetusta sellaisesta: äänentoisto oli priimaa, logistiikka sujuvaa, juontaja valovoimainen ja kuorojen ja lauluyhtyeiden ulkoa esitetyt ohjelmistot viimeisen päälle hiotut. Suurkuoron ja yleisön yhdessä esittämät Kalliolle, kukkulalle ja Paljon onnea vaan menivät ihon alle. Kaikkien kuorolaisten itseoikeutettu yhteisnumero Kolmekymppinen Saima Haapasen upeana sovituksena räjäytti pankin.
Sulasolissa on tänä vuonna puhuttu paljon yhteistyöstä, etenkin liittyen kumppanuuteen Suomen Työväen Musiikkiliiton STM:n kanssa. Yhdessä STM:n kanssa on työstetty järjestöille yhteistä strategiaa. On pohdittu, missiota, visiota, arvoja ja strategisia painopisteitä.
Naiskuoroliitossa on puolestaan pyritty kehittelemään uudenlaisia tapahtumakonsepteja, jotka saisivat laulajat ja kuorot liikkeelle. Oli huikea tunne olla yhtäkkiä kaiken puheena olleen ympäröimänä: tässä se on, näin se pitää tehdä! Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että Apollossa keskiössä oli laulamisen ilo.
Tapahtuma oli matalalla kynnyksellä avoin kaikille, niin esiintyjille kuin yleisöllekin. Lavalle nousivat vuoroillaan Sulasoliin kuuluvat ja kuulumattomat kuorot. Jokainen esiintyjä oli yhdenvertainen ja rikasti omalla panoksellaan kuoromusiikkikenttää. Kyse ei ollut vain omasta esityksestä, vaan myös muiden kuuntelemisesta ja kannustamisesta.
Muille esiintyjille aplodein, vislauksin ja huudoin annettu lämpö ja tuki olivat käsinkosketeltavia. Juuri tätä ovat aito yhteisöllisyys, osallisuus ja yhdessä laulamisen hyvää tekevä voima. Uskon, että näitä asioita meidän harrastajamusiikkijärjestöjen tulisi mahdollistaa.
En voi kuin ihmetelllä, miten en ole tullut lähteneeksi tapahtumaan aiemmin, vaikka tätä herkkua on ollut tarjolla vuodesta 2017. Tämä ei jäänyt itselläni viimeiseksi kerraksi! Nähdäänhän siis Apollossa ensi vuonna?
Suuret kiitokset ja lämpimät onnittelut 30-vuotiaalle Rytmisen kuoromusiikin liitolle, joka tekee juuri sitä, mitä pitääkin!
Susanna Kantelinen Kirjoittaja on Sulasolin ja Suomen Naiskuoroliiton varapuheenjohtaja
Soitinmusiikkiliitto
Sihteeri
Suvi Haikala soli@sulasol.fi
Puheenjohtaja
Tero Haikala tero.haikala@mil.fi
Syysterveiset
Puhallinorkestereiden SM-kilpailut järjestetään Turussa 17.–18.5.2025. Tapahtuma on noin joka kolmas vuosi järjestettävä valtakunnallinen kilpailu- ja koulutustapahtuma alan harrastajille ja ammattilaisille. Kilpailuun osallistuu arviolta noin 40–50 puhallinorkesteria, puhallinyhtyettä tai muuta puhallinkokoonpanoa. Tapahtuma kerää yhteen noin 1 500 soittajaa ympäri Suomea.
Orkesterit ovat joko yhdistyspohjaisia harrastajaorkestereita, oppilaitosten ja ammattioppilaitosten orkestereita tai musiikkiopistojen puhallinorkestereita. Kilpailu jaetaan neljään eri sarjaan: C-sarja, joka on suunniteltu noin 1–4 vuotta harrastaneille, B-sarja eli nuoret ja harrastaja-aikuiset, jotka ovat harrastaneet noin 4–6 vuotta (aikuisharrastajilla voi olla pidempikin aika kuten 20 vuotta tai enemmän) sekä A-sarja, jos-
sa kilpailevat noin 6–10 harrastaneet korkeatasoiset harrastajaorkesterit. Tämän lisäksi on olemassa Vapaasarja.
Vapaasarjan erottaa näistä muista sarjoista se, ettei orkesterin koostumusta ole rajattu. Siellä voivat soittaa eri-ikäiset ja eritasoiset puhallinkokoonpanot. Vapaasarjassa ei ole pakollista teosta eikä sitä arvostella numeraalisesti tai laiteta paremmuusjärjestykseen. Ideana on saada palaute oman orkesterin suorituksesta.
SM-kilpailut ovat 4 liiton yhteistyön tulos. Järjestelyvastuu kiertää eri liitoille aina vuorotellen. Mukana olevat liitot ovat Soitinmusiikkiliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto sekä ruotsinkielisten liitto FSTM. Tällä kertaa järjestelyvastuussa on FSTM.
Liitot valitsevat tapahtumapaikkakunnan, johon jokin taho kuten yhdistys tai musiikkioppilaitos voi ilmaista kiinnostuksensa. Sen jälkeen liitot suunnittelevat ja tarkastavat yhteistyössä kilpailun säännöt, käyvät edellisten kilpailujen palautteen läpi ja valitsevat pakolliset kappaleet eri sarjoihin, tilaavat valituilta säveltäjiltä tilausteokset sekä määrittävät kilpailujen lautakuntien tuomariston. Sen lisäksi mietitään yhdessä kilpailujen läpivientisuunnitelma, palkinnot sekä käytännön järjestelyt.
Kannustan kaikkia orkestereita rohkeasti osallistumaan tapahtumaan. Se antaa paitsi syyn tavoitteelliseen harrastamiseen, myös mahdollisuuden saada omasta toiminnasta palautetta ammattilaisilta. Soitinmusiikkiliitto on yksi tapahtuman perustajaliitoista. Me olemmekin olleet hyvin aktiivisia tapahtuman kehittämisessä ja erityisesti liittojen välisen yhteistyön syventämisessä. Yhteistyössä on voimaa.
Olen ilolla seurannut Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton yhä syvenevää yhteistyötä. On upeaa huomata, kuinka vanha arvoihin perustuva ajatusmaailma on alkanut murtua ja musiikin sekä harrastamisen politisointi päättyä. Loppujen lopuksi taide on instituutio, joka ei saisi olla sidottuna mihinkään poliittiseen tai arvopohjaan.
Ranskalainen filosofi ja kirjoittaja Jean-Jacques Rousseau linjasi asian mielestäni erinomaisen yksinkertaisesti: "Taide on ihmisen pyrkimystä kauneuteen.".
Näillä sanoin haluan toivottaa kaikille hyvää syksyä, arvokasta itsenäisyyspäivää sekä rauhaisaa joulun odotusta.
