*Sulasolin jäsenyhdistykset vastaavat omien jäsentensä osoitteiden päivityksistä Sulasolin jäsenrekisteriin.
TILAUSHINTA
30 € / vuosi
74. (102.) VUOSIKERTA
Sulasol-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sulasol-lehti 4/24 ilmestyy 25.11.2024 ja sen aineistopäivä on 28.10.2024. Juttuideat ja -toiveet tulee lähettää hyvissä ajoin ennen aineistopäivää osoitteeseen lehti@sulasol.fi.
Aineisto-ohjeet: sulasol.fi/sulasol-lehti
JULKAISIJA
Sulasol ry
Tallberginkatu 1 C 18 00180 Helsinki
PAINOPAIKKA
PunaMusta Oy, Tampere 2024
Sulasol-lehti on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen
Sulasol-lehteä voi lukea myös näköislehtenä osoitteessa sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet
ISSN-L 0781-7061
ISSN 0781-7061 (Painettu)
ISSN 2323-1327 (Verkkojulkaisu)
KANSI Ilkka Aunu Kaapelipuistossa, kuva Jonna Virtanen
Sisällys
3 Pääkirjoitus
4 Ajassa
8 KolmeKuutoset kahden maailman välillä
10 Oma ääni hyvinvoinnin lähteenä
12 Laulun ja musiikin terapeuttiset mahdollisuudet
15 Puhtaasti
16 Ilkka Aunu - Musiikin monityöläinen
18 Nuottinurkka
20 Arviot
21 Kuka siellä, toimistolla?
22 Jäseniltä
24 Piirit
26 Erikoisliitot
Taiteesta ja hyvinvoinnista
Tässä syyskauden ensimmäisessä Sulasol-lehdessä moni artikkeleista liittyy hyvinvointiin. Erityisesti tarkastelemme laulamisen moninaisia vaikutuksia: oma ääni ja mahdollisuus käyttää sitä on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeus ja tärkeä osa omaa persoonaa. Oman äänen käyttäminen lisää itsetuntemusta, osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rakentaa samalla demokratiaa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä eli resilienssiä.
Tätä kirjoittaessani on uutisoitu paljon valtion budjettiriihestä ja käydyistä neuvotteluista. Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset näyttävät jäävän budjettiesityksessä ensitietoa pienemmiksi, mutta kovin pitkäjänteisenä toimintana niitä ei silti voida pitää. Alan toimintaedellytykset väistämättä heikkenevät, ja samalla kulttuurin monipuoliset hyvinvointivaikutukset – vaikkapa talous- ja työllisyysvaikutuksista puhumattakaan – ovat uhattuina.
Sulasol saa osansa valtion toiminta-avustuksista Taiteen edistämiskeskuksen kautta yhteisöavustuksena kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Edistämme samalla mitä suurimmassa määrin myös taiteen tekemisen toimintaedellytyksiä, ja meidän tuleekin tarkastella alaa koko ekosysteemin näkökulmasta jäsenyhdistystemme toiminnan tukemisen rinnalla.
Pohdittavaa riittää: Millaisia toimia tarvitaan, jotta kuoroille riittää ammattitaitoisia johtajia eri puolilla Suomea? Mikä saa säveltäjät ja sovittajat kiinnostumaan kuoroinstrumentista? Millaisia kokemuksia tarvitaan, jotta aloittelija uskaltautuu kuoroon? Miten saada lapset ja nuoret laulamaan? Miten saada musiikkia harrastavat lapset ja nuoret jatkamaan harrastusta aikuisiällä? Miten lisätä kuorotoiminnan näkyvyyttä mediassa? Millaista tukea laulajien ja soittajien yhteisöt tarvitsevat toiminnalleen?
Kuoro- ja orkesteritoiminnan taide- ja hyvinvointiulottuvuudet eivät ole vastakkaisia tai kilpailevia näkökulmia, vaan saman kolikon kaksi puolta. Olemme tarkastelleet laajasti toimintakenttäämme ja pohtineet tärkeimpiä strategisia painopisteitä valmistellessamme yhteistä strategiaa kumppanimme Suomen Työväen Musiikkiliiton kanssa.
Tätä työtä esittelemme liittokokouksessa marraskuussa Helsingissä – toivottavasti näemme jäsenyhdistyksemme runsaslukuisina paikalla päättämässä yhteisestä tulevaisuudestamme! Lisätietoja kokouksesta myöhemmin tässä lehdessä sekä sähköpostitse jäsenyhdistyksille lähetettävässä varsinaisessa kokouskutsussa.
Aino Herranen toiminnanjohtaja Sulasol ry
Markku
Pihlaj a
Liittokokous ja Kuorogaala 9.11.2024
Sulasolin jäsenyhdistykset kutsutaan joka toinen vuosi järjestettävään
LIITTOKOKOUKSEEN
lauantaina 9.11.2024 klo 10 alkaen Kaapelitehtaalle (Tallberginkatu 1, Helsinki)
Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittokokouksessa vahvistetaan Sulasolin ja kumppanimme Suomen Työväen Musiikkiliiton yhteinen strategia.
Kokouksessa valitaan myös Sulasolin liittohallituksen puheenjohtaja, muut hallituksen jäsenet sekä taiteellinen johtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: puheenjohtaja Tomi-Pekka Niukkanen, tomi-pekka. niukkanen@sulasol.fi, puh. 040 860 2230.
Kokoukseen on mahdollista osallistua etänä, mutta toivomme näkevämme mahdollisimman monta jäsenyhdistystämme edustettuna paikan päällä! Liittokokouspäivänä jaetaan lisäksi hyviä käytänteitä, verkostoidutaan ja vietetään iltaa Kuorogaalan merkeissä.
Viralliset kokouskutsut lähetämme Sulasolin sääntöjen määräämällä tavalla sähköpostitse viimeistään kuukautta ennen kokousta.
Kuorogaala
Lämpimästi tervetuloa kuorosyksyn merkkitapahtumaan! Kuorogaala järjestetään Sulasolin liittokokouspäivänä lauantaina 9.11. klo 18 alkaen Kaapelitehtaan Hima&Sali-ravintolassa. Lipunmyynti on käynnissä NetTicket.fi:n kautta 29.10.2024 saakka hintaan 78,50 euroa/hlö, sisältäen alkoholillisen tai alkoholittoman alkumaljan, monipuolisen buffet-illallisen sekä illan ohjelman. Maksutapana käyvät myös erilaiset virike- ja kulttuuriedut.
Tapahtuma on avoin kaikille, mutta olemme varanneet liittokokouksen osallistujille erillisen kiintiön Kuorogaalaan. Varauskoodin kiintiöön toimitamme liittokokousilmoittautumisen yhteydessä. Kauempaa saapuville liittokokousedustajille ja gaalaosallistujille olemme lisäksi varanneet majoituskiintiön Ruoholahdessa sijaitsevaan Holiday Inn Helsinki Westiin.
Lisätietoja tapahtuman aikataulusta, sisällöstä, ruokailusta ja hotellivarauksista: http://sulasol.fi/kuorogaala2024 Lipunmyynti: http://netticket.fi/kuorogaala2024 sekä NetTicketin myyntipisteet.
Kuorogaalan yhteistyökumppanina toimii NetTicket.fi. ◆
Sulasolin ystäväkirjassa uusi jäsen!
Nimi: Perniön mieskuoro r.y.
Lempinimi: Perniön mieskuoro
Ikä: 92 vuotta
Koti: Perniön seurakuntatalon sali
Innostumme haasteista. Salainen paheemme on Bellmanin laulut ja kotiseutuhenkisyys. Esiinnymme mieluiten elävälle yleisölle . Mottomme on "Laulu nyt soimaan!". Haluaisimme, että meidät muistetaan menestyksekkäästä 100-vuotisjuhlakonsertista.
Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Vilho Myrskyn Perniää muistellen. Kyllästymispisteen löydyttyä jatkaisimme Madetojan Kaunehin maalla.
Tapio Nurmi
EU-laulukirja ilmestyy vihdoinkin!
EU SONG BOOK
Sulasol on ollut mukana EU-laulukirjan tuottamisessa aivan alusta vuodesta 2017 lähtien. Sulasolin edustajia oli mukana työryhmässä, joka valitsi Suomen ehdokkaat "kansanäänestykseen", jossa Suomea edustavat laulut valittiin. Lauluja kerättiin kuuteen kategoriaan: rakkauslaulut, luonto ja vuodenajat, vapaus ja rauha, kansanlaulut, uskonnolliset laulut sekä lastenlaulut. Kukin EU-maa sai nimetä kuhunkin ryhmään laulun, joka parhaiten edustaisi kunkin valtion identiteettiä kyseisessä aihepiirissä.
• Myrskyluodon Maija (Lasse Mårtenson – Benedict Zilliacus – Jukka Virtanen)
• Finlandia-hymni (Jean Sibelius – V. A. Koskenniemi)
• On suuri sun rantas autius (trad. – V. A. Koskenniemi)
• En etsi valtaa, loistoa (Jean Sibelius – Zachris Topelius)
• Päivänsäde ja menninkäinen (Reino Helismaa)
Kirjan tuotanto ja valmistelu ovat olleet eräänlainen ”Iisakin kirkko”, mutta nyt yli seitsemän vuoden työn jälkeen EU-laulukirja näkee päivänvalon 24.9.2024. Kirjassa on kustakin teoksesta esittelyteksti, melodia, alkuperäinen teksti, sointumerkit ja englanninkielinen käännös. Kirja saadaan myyntiin myös Sulasoliin – seuraa ilmoitteluamme!
Kyseinen teos ja siinä sivussa Sulasol ja muut sisällöntuotantoon osallistuneet organisaatiot saivat EU-komission kansalaisaktiivisuuspalkinnon 2023. ◆
Vuoden kuorolevy Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemble Saariaho-levylle
Vuoden kuorolevy -palkinnon vuodelta 2023 sai jo aiemminkin menestystä niittänyt Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen levy Saariaho: Reconnaissance (joht. Nils Schweckendiek, julk. BIS). Sulasolin ja Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen myöntämä palkinto jaettiin Helsingin kamarikuoron konsertissa 5.9.2024.
Palkinnon perusteissa kiitettiin erityisesti ehjää kokonaisuutta kauniisti virtaavasta, hengittävästä ja sointiväreistä rikkaasta musiikista. Kokonaisuus on harkittu, erittäin laadukkaasti toteutettu ja viimeistelty niin musiikillisen sisällön kuin äänitysteknisten asioiden osalta. Kaija Saariahon maagisen sävellyskielen aistii kuin olisi läsnä esityksessä. Kuuntelukokemus on harvinainen ja mitä sopivin kunnianosoitus säveltäjälle.
Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Naiskuoro KYNin levylle Varjoista (joht. Kaija Viitasalo). Vuonna 2023 julkaistuja kuorolevyjä oli melko vähän, mutta taso oli hyvin korkea ja äänitteitä oli monista eri kuorotyypeistä ja genreistä. ◆
Helsingin Konservatorion nuoret laulajat Yleisradion vuoden nuorisokuoro
Helsingin Konservatorion kuoroissa kuorotaitoihin ja kuorokulttuuriin voi kasvaa asteittain lasten kuoroista aina ammattiopintoihin asti. Keskiössä on lapset huomioon ottava kuoropedagogiikka ja raikas ja iloinen yhdessä laulaminen. Klassisen laulutekniikan perusteet opetetaan lasten ja nuorten äänille ja nuorien laulajien maailmaan istuvalla tavalla. Toimintaa on 20 vuoden ajan kehittänyt Jani Sivénin seuraajana kuoropedagogi Anna Nora.
Suurempia produktioita varten kuorolaiset kootaan yhteen Helsingin Konservatorion nuoriksi laulajiksi. Helsingin Konservatorion nuorissa laulajissa esiintyvät useimmiten Galanten ja All 4 Voicesin laulajat, mutta nuoremmatkin kuorolaiset voivat laulaa mukana, kun ohjelmisto sallii.
Helsingin Konservatorion nuoret laulajat laulavat Helsingin Musiikkitalossa järjestettävissä Jouluisissa yhteislauluissa torstaina 28.11.2024. Tilaisuus kuullaan Yle Radio 1:ssä maanantaina 2.12.2024 klo 19.02 alkaen. Kuoroperheen oma konsertti kuullaan Yle Radio 1:ssä keväällä 2025. Tämän lisäksi vuoden nuorisokuoron ohjelmaan sisältyy mm. äänityksen tekeminen Yleisradiolle. ◆
Tapahtumakalenteri
to 26.9. klo 19 Philomela, johtaa Anna Gallon. Suden aika. Ritarihuone, Helsinki
la 28.9. klo 18 Kuoroviihteellä Bileet, Rytmisen kuoromusiikin liitto. Apollo Live Club, Helsinki
su 29.9. klo 16 Järvenpään Naislaulajat Ainottaret, johtaa Dominik Vogt. Syystunnelmia. Järvenpää-talo, Järvenpää
to 3.10. klo 19 Kamarikuoro Värinä, johtaa Noora Hirn. Kohti Kreikkaa — kilpailuunlähtökonsertti. Kallion kirkko, Helsinki
la 5.10. klo 14 Sirkat 125 vuotta -juhlakonsertti. Urheilun kannalta. Aalto-sali, Jyväskylä
la 5.10. klo 15 Kamarikuoro Camena, johtaa Jani Laaksonen. Siksi laulan! – klassikoista keveisiin. Hepokatti, Tampere
la 5.10. klo 17 Sirkat 125 vuotta -juhlakonsertti. Huvin vuoksi & Urheilun kannalta. Aalto-sali, Jyväskylä
la 5.10. klo 19 Akademiska Damkören Lyran, Sibelius-lukion kamarikuoro & Mieskuoro Euga, johtaa Riku Laurikka, Maija Laurinsilta & Visa Yrjölä. Pohjolan äänet — Northern Voices. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
su 6.10 Laulun ja soiton päivä
ke 9.10. klo 19 Laurus Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti, johtaa Heidi Harinen. Pyhän Laurin kirkko, Vantaa
pe 11.10. klo 18 Furorna ja Helsingin Kannelkuoro, johtaa Håkan Wikman. Mässa för en sårad jord — Haavoittuneen maan messu. Espoonlahden kirkko, Espoo
la 12.10. klo 18 Lahden mieskuoro 120 vuotta. Felix Krohn -sali, Lahti
su 13.10. klo 18 Furorna ja Helsingin Kannelkuoro, johtaa Håkan Wikman. Mässa för en sårad jord — Haavoittuneen maan messu. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
la 19.10. klo 15 Nokian Mieskuoro, Jämsän Seudun Laulumiehet, Valkeakosken Mieslaulajat, Lopen Mieslaulajat, Riihimäen Mieslaulajat, ja Tervakosken Mieskuoro, johtaa Anne Kekki. Tervakosken Mieskuoro 90-vuotta. Seuratalo, Tervakoski
la 26.10. klo 13 ja 16 KolmeKuutoset Kaksi maailmaa – yksi tarina. Musiikkikampuksen Siltasali, Jyväskylä
la 26.10. klo 16 Oulun Teekkarikuoro TeeKu, Tampereen Teekkarikuoro, Teekkarilaulajat, Resonanssi, Polyteknikkojen Kuoro & Dominante. PÖLÄHYS. Saalastinsali, Oulun yliopisto, Oulu
pe 1.11. klo 19 Suomen Laulu & Helsinki Metropolitan Orchestra, johtaa Sasha Mäkilä. Mozart: Requiem. Olarin kirkko, Espoo
su 3.11. klo 19 Suomen Laulu & Helsinki Metropolitan Orchestra, johtaa Sasha Mäkilä. Mozart — Requiem. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
pe 8. – la 9.11. Lapsi- ja nuorisokuoronjohtajien verkostoitumispäivät, Nuorten Kuoroliitto. Helsinki
la 9.11. Sulasolin liittokokous ja Kuorogaala. Helsinki
la 16.11. klo 18 Philomela 40, johtaa Anna Gallon. Musiikkitalo, Helsinki
18.-24.11.2 Lapset mukaan kuoroonviikko
su 1.12. klo 12 Joulumoodiin Oodissa, Rytmisen kuoromusiikin liitto. Keskustakirjasto Oodi, Helsinki
ke 4.12. klo 18 Iisalmen Kalevalakuoro, johtaa Anne Pohjoisaho. Joulukonsertti. Pyhän Ristin kirkko, Iisalmi
la 7.12. klo 18 Salon Laulu-Sepot, Muistojen Bulevardi. Kulttuuritalo KIVA, Salo
Tarkemmat tiedot: sulasol.fi/tapahtumakalenteri
Lokakuussa vietetään jälleen Laulun ja
soiton päivää!
Päivän tarkoituksena on nostaa esiin laulun ja soiton merkitystä niin työnä kuin harrastuksena, virallisista konserteista vapaamuotoisiin keikkoihin ja soolosoitosta suurkuoroon.
Koska laulu ja soitto on parasta yhteisöllisesti nautittuna, päivää voi viettää vaikkapa yhteiskonsertissa, joita järjestetään monin paikoin Laulun ja soiton päivänä sunnuntaina 6.10.2024. Yhtä hyvin päivää voi viettää kaksin oman lauluäänen tai soittimen kanssa tai vaikkapa jakamalla somessa ikimuistoisimpia laulu- ja soittokokemuksia. Laulun ja soiton päivän logot löytyvät verkkosivuiltamme sulasol.fi/yhteys/logot ja ovat vapaasti käytettävissä. Käytä myös sometunnistetta #LaulunJaSoitonPäivä!
Laulun ja soiton päivää on vietetty lokakuussa aina 1990-luvun alusta saakka. Viime vuosien hiljaisemman elon jälkeen kutsumme kaikki mukaan viettämään Laulun ja soiton päivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina! Ensi vuonna Laulun ja soiton päivää vietetään sunnuntaina 5.10.2025. ◆
Naiskuoro Timotein harjoituksissa lapset pääsivät osallistumaan monella eri tavalla. Kuva Helene Lindfors.
Lapset mukaan kuoroon -viikko 18.–24.11.24
Lapset mukaan kuoroon -viikko tulee taas! Tänäkin vuonna se järjestetään Lapsen oikeuksien viikolla 18.–24.11.2024. Lapsen oikeuksien viikon teemana on tällä kertaa oikeus oppimiseen.
Lapset mukaan kuoroon -viikolla halutaan muistuttaa lapsen oikeudesta lauluun. Teemaviikon tavoitteena on lisätä ylisukupolvista laulamista ja tehdä kuoroharrastusta tunnetuksi myös lapsille ja nuorille. Lapset mukaan kuoroon -viikon harjoitukset muotoutuvat erityisesti osallistuvien lasten iän mukaan. Tavoitteena on, että lapset pääsevät aktiivisesti osallistumaan harjoitukseen omilla erityistehtävillä, eivätkä vain seuraa passiivisesti sitä vierestä. Tarjoamme tähän tänäkin vuonna vinkkejä ja materiaaleja teemaviikkoon osallistuville kuoroille.
Viime vuonna teemaviikkoon otti osaa useita kuoroja, muun muassa Anneli Julénin johtama Naiskuoro Timotei. Lapset pääsivät Timotein harjoituksissa yhteisen äänenavauksen jälkeen ”säveltämään” asettumalla palluroiksi nuottiviivastolle ja suunnittelemaan kuorolle uudet kuoroasut ja seuraavan konsertin lavasteet – joita ei tosin ole vielä päästy toteuttamaan käytännössä... Halukkaat saivat kokeilla myös kuoron johtamista. Lapsista oli hauskaa päästä osaksi äitien harrastusta ja nähdä käytännössä, missä äiti aina tiistai-iltaisin on. Myös kuoron eteen johtajaksi pääseminen jäi monelle lapselle mieleen, ja seuraavia yhteisiä harjoituksia odotetaan jo innolla.
Teemaharjoituksen voi toteuttaa hyvin myös lapsenlapsen, sisaruksenlapsen tai vaikka kummilapsen kanssa tai jopa avoimella kutsulla paikkakunnan lapsille. Toteutusvinkkejä teemaharjoituksen toteuttamiseen löytyy Sulasolin verkkosivuilta sulasol.fi/lapset-mukaan-kuoroon. ◆
KolmeKuutoset kahden maailman välillä
Jyväskyläläisen Vox Aurean kuoroperheen KolmeKuutoset-lapsikuoro valloitti Suomalaisen Musiikkikampuksen 8. ja 9. kesäkuuta ainutlaatuisella musikaalilla Kaksi maailmaa – yksi tarina. Nimensä mukaisesti musikaali seikkaili kahden maailman välillä: ihmisten ja keijujen maailmassa. Päähenkilö Anastasia-keiju etsii ystävineen kadonnutta äitiään. Keijut siirtyvät ihmisten maailmaan taikakaapin läpi ja kohtaavat matkalla mitä ihmeellisimpiä olentoja ja hahmoja. Kokonaisuutena musikaali on erinomainen yhdistelmä upeaa näyttelemistä ja taidokasta kuorolaulua – näiden kahden maailman välillä liikkuminen sujui KolmeKuutosilta mallikkaasti. Raportin takana ovat kuoroperheen kesätyöntekijänä toimineet media-assistentit Lumi-Tuuli Rytkönen ja Leevi Sievänen, jotka seurasivat musikaaliprosessia lähietäisyydeltä.
Projekti starttasi kuorolaisten toiveesta tehdä oma musikaali, eikä kuoronjohtaja Suvi Airaksinen epäröinyt tarttua haasteeseen. Suvin avuksi saatiin myös Hilda Ivars, joka aloitti syksyllä kuoroperheen harjoittelijana ja tarttui sen myötä mukaan vakiokalustoon. Teos luotiin alusta asti yhdessä lasten kanssa. Jo syksyllä hahmoteltiin yhdessä musikaalin maailmaa, sävellettiin ja sanoitettiin lauluja sekä käsikirjoitettiin.
Myös lasten korkealentoisimmat ideat pyrittiin ottamaan huomioon toteuttamalla ne niin hyvin kuin voi. KolmeKuutoset-kuorossa on yhteissävelletty ja sanoitettu musiikkia aiemminkin, joten käytössä oli monenlaisia menetelmiä ja työkaluja musiikin luomiseksi. Lopulta kuoronjohtaja sai ääniviesteinä lähes viikoittain mitä ihastuttavimpia ideoita lapsilta, kun he innostuivat keksimään musiikki-ideoita musikaaliin myös kotonaan.
Käsikirjoitus tehtiin leikin ja draaman kautta
Lasten kanssa käsikirjoittaminen tapahtui leikin ja draamaharjoitusten kautta. Ohjaajat pääsivät niin ikään prosessin aikana hyppäämään erilaisiin rooleihin kannustamaan lasten ideointia. Maailman, hahmojen ja karkean tarinarungon oltua hahmoteltuna tarttui yksi kuorolainen käsikirjoitustyöhön ja veti lankoja yhteen tavalla, jolla aikuinen ei koskaan olisi osannut, kertovat ohjaajat.
Suurta produktiota valmistaessa on hyvä aloittaa ajoissa, ettei päädy kuormittamaan lapsia eikä ohjaajia ylen määrin. Suunnittelu aloitettiin syyskauden viikoittaisissa harjoituksissa ja marraskuun kuoroleiriltä varattiin runsaasti aikaa draamaleikkeihin ja suunnittelutyöhön. Kiireettömyyden tunne ruokkii tekijöiden luovuutta, ovat he sitten lapsia tai aikuisia.
Pitkiä päiviä ja yhteistyötä
Viimeistään kesäloman ensimmäisellä viikolla produktion suuruus konkretisoitui myös kuorolaisille: suuren suuri Siltasali valoineen, projektoreineen ja äänentoistoineen. Kuorolaiset pääsivät vihdoin harjoittelemaan myös roolivaatteissa ja oikeissa lavasteissa, jotka valmistettiin ja kerättiin talkoohengellä. Päivät olivat pitkiä, mutta lapset jaksoivat niiden läpi urheasti ja ammattimaisesti. Jaksamista tukivat riittävät tauot ja kuorolaisten omistajuus yhteisestä musikaalista.
Ilman ulkopuolista apua tämän kokoluokan produktio ei toki syntynyt. Meidät media-assistentit palkattiin apukäsiksi, ja tehtävää riittikin aina tekokuusien korjaamisesta sosiaalisen median päivittämiseen. Musikaali ei myöskään olisi mitään ilman bändiä. Bändiläiset Verneri Turpeinen, Aivi Salminen ja Helmiina Järvinen löytyivät Vox Aurean riveistä, ja bändiä johti kuoron äänenmuodostaja Erika Airaksinen. Valoista, äänitekniikasta ja projisoinneista huolehti Gradian väki.
Outi Laukkanen
Musikaalibändi Erika
Kuva Lumi-Tuuli Rytkönen
Valtavan tärkeää työtä tekivät myös KolmeKuutosten vanhemmat, jotka huolehtivat muun muassa kahviosta, maskeerauksesta ja kampauksesta sekä kuorolaisten hyvinvoinnista harjoitus- ja esityspäivinä. Rahoituksessa musikaalin tekemistä tuki Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto Martti Korpilahden rahastosta. Kesän esitykset olivat osana Jyväskylän kaupungin LystiKylä-festivaaliohjelmaa. Apurahan turvin musikaalista on mahdollista tehdä syksylle myös paljon kysytyt uusintaesitykset omana tuotantona.
Stressitöntä ja helppoa musikaalin tekeminen ei ole, vaikka liikkeellä olisikin ajoissa. Ohjaajat Suvi ja Hilda summaavat vielä kokemuksesta viisastuneina tärkeimmät vinkit suurproduktion tekemiseen: Tärkeää on panostaa lasten ryhmäytymiseen ja rakentaa ilmapiiristä turvallinen sekä ottaa estoitta vastaan lasten villeimmätkin ajatukset. Se konkretisoi lapsille, että heidän ehdotuksensa todella kuullaan. Alkuvaiheessa ei myöskään tarvitse miettiä, miten jokin asia lavalla voidaan toteuttaa, teatterissa mikä vain on mahdollista! ◆
Lumi-Tuuli Rytkönen
Leevi Sievänen
Hilda Ivars
Kaksi maailmaa – yksi tarina nähdään uusintanäytöksenä 26.10.2024 klo 13 ja 16 Musiikkikampuksen Siltasalissa Jyväskylässä. Liput 15/10/20 euroa.
LA 16.11.2024 klo 18.00
Musiikkitalo, Helsinki
Tilaussävellykset ja kantaesitykset
Katarina Barruk (Saamenmaa), Vilma Jää, Arngerður Árnadóttir (Islanti), Tellu Turkka, Aili Järvelä, Anna-Mari Kähärä, Anna Gallon
Juhlapuhujana Janne Saarikivi
Muusikkovieraana Vilma Jää
Vierailijana kunniajohtaja
Marjukka Riihimäki
Konsertin johtaa Anna Gallon
LIPUT 11,50 - 59 €
Philomela 40 - Musiikkitalo
Airaksinen, Helmiina Järvinen, Verneri Turpeinen ja Aivi Salminen.
Oma ääni hyvinvoinnin lähteenä
Oma ääni on paljon enemmän kuin suusta ulos tulevat äänteet, sanat ja sävelet. Kuorolaulajille harrastuksen mukanaan tuomat hyvinvointivaikutukset ovat tuttuja, mutta mihin kaikkeen oma ääni oikeastaan vaikuttaa? Haastattelimme Sound Connectionin holistisen äänenkäytön valmentajaa Anna Pohjolaa sekä Lähellä-laulujen musiikkipedagogeja ja muusikkoja Anna Peltomaata ja Emma Kurkista oman äänen vaikutuksesta ja löytymisestä. He kertovat myös, miten itse lähestyvät asiaa työssään ja miten ihmisiä voi rohkaista löytämään oman äänensä.
Mihin kaikkeen oma ääni ja laulu on avain?
Anna Pohjola: Oma lähestymistapani äänenkäyttöön on holistinen: näen oman äänen paljon syvempänä ja laajempana asiana kuin korviin kuuluvana laulu- tai puheäänenä. Ääni on perimmäinen luontomme, ja oma äänemme tälle suorin ilmentymä ihmisyyden tasolla. Oma ääni toimii siksi valtavan voimallisena itsetuntemuksen työkaluna, jonka käyttö nostaa usein esiin syvällekin tiedostamattomaan mieleen painettuja asioita, jotka muuten hyvin helposti pysyisivät piilossa.
Äänenkäyttö viisaalla tavalla harmonisoi myös kehollisesti, esimerkiksi aktivoi vagushermoa ja typpioksidin tuotantoa sekä vaikuttaa suoraan aivoaaltoihimme, jolloin rentoutumisesta vastaava parasympaattinen hermosto tasapainottuu, stressitasot laskevat ja mielikin rauhoittuu helpommin. Holistista äänenkäyttöä sanotaankin usein “ohituskaistaksi meditatiiviseen sisäisen rauhan tilaan”. Vaikka olen tehnyt musiikkia ja laulanut koko elämäni eri kuoroissa, vasta holistisen äänenkäytön myötä todella koin oivaltaneeni musiikin ja äänenkäytön perimmäisen tarkoituksen: kyse ei ole esittämisestä ja nauttimisesta (vaikka näilläkin on tärkeä roolinsa), vaan erityisesti äänen ja musiikin potentiaalista muuttaa meitä sisäisesti: avata ja tasapainottaa olemustamme sekä nostaa korkeammalle tietoisuuden tasolle.
Anna Peltomaa & Emma Kurkinen: Oman äänen käyttäminen on suuri osaa kommunikointia ja ihmisten identiteettiä. Ääni ja sen käyttäminen vaikuttaa paljon siihen, miten pystyy ilmaisemaan itseään ja tulemaan esille. Olemme kokeneet, että laulaminen rohkaisee ihmisiä käyttämään ääntään myös muissa tilanteissa vapaammin.
Mitä oman äänen löytäminen
tuo mukanaan?
Anna Pohjola: Kokemukseni mukaan se tuo mukanaan syvää vapautumista ja tietynlaisen kokemuksen kotiinpaluusta. Myös sisäistä vahvuutta, varmuutta ja levollisuutta. ’Oman äänen löytämisellä’ tarkoitan tässä oman todellisen äänen vapautumista niin kehon, mielen kuin sielun tasoilla, sillä nämä kaikki kulkevat vahvasti käsi kädessä. Oman äänen löytäminen on siis paljon laajempi asia kuin lauluääni, mutta samalla tietynlaisen laulamisen avulla äänen vapauttaminen onnistuu kokemukseni mukaan aivan erityisen tehokkaasti.
Anna Peltomaa & Emma Kurkinen: Äänen ongelmat ja epävarmuus omasta äänestä vaikuttavat valtavan moniin asioihin, ja oman äänen löytyminen on usein vapauttavaa ja on kokonaisvaltaisella tavalla eheyttävä kokemus. Laulamisen näkökulmasta oman äänen löytäminen antaa äänen soida
rennommin ja myös uskallus kokeilla uusia ja erilaisia äänenkäytön tapoja kasvaa.
Mikä on ydinajatus toimintanne taustalla?
Anna Pohjola: Ymmärrys äänen syvemmästä olemuksesta ja äänenkäytön mahdollisuuksista todellisuuden ja oman olemuksemme oivaltamisessa on ikivanhaa ja hyvin universaalia tietämystä. Kyse on yhdestä ihmiskunnan vanhimmista keinoista vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme, ja äänenkäyttö tässä tarkoituksessa voidaan jäljittää tuhansien, jopa kymmenien tuhansien vuosien taakse. Muun muassa muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Intiassa äänen ja musiikin parantava käyttö oli korkealle kehittynyttä tiedettä. Kyse ei siis ole mistään uudesta keksinnöstä. Idän perinteissä tämä tieto on onneksi säilynyt paremmin, ja esimerkiksi Intian joogaperinne on holistisen äänenkäytön suhteen varsinainen aarrearkku. Toki myös moderni tiede on aiheesta nykyään valtavan kiinnostunut ja luo tieteellistä pohjaa tälle vanhalle tiedolle.
Anna Peltomaa & Emma Kurkinen: Toiminnassamme näkyy musiikinopettajakoulutuksemme ja erityisesti positiivinen pedagogiikka. Myös omat kokemuksemme siitä, että liika ankaruus ja puristaminen musiikinopintojen parissa voi viedä musiikin ilon toiminnasta. Tavoitteenamme onkin se, että toiminnassamme mukana olevat kokevat aitoa iloa ja onnistumisen kokemuksia. Tärkeää on myös se, että on paikka, jonne tulla rentoutumaan ja nauttimaan yhdessä tekemisestä. Olemme huomanneet tämän lähestymistavan nostavan sisäistä motivaatiota ja laulun soivan rennosti ja vapautuneesti.
"Kokemuksemme mukaan laulaminen helpottaa oman
äänen käyttämistä myös muissa tilanteissa!"
– Anna
Peltomaa & Emma Kurkinen
Keitä kursseillenne osallistuu, ja millaisia hyötyjä he ovat havainneet?
Anna Pohjola: Ehkä tyypillisin asiakas on ihminen, joka kokee oman äänensä suhteen vielä pelkoa ja häpeää, ja haluaa vapautua tästä voidakseen ilmaista itseään rennommin ja luontevammin aitona itsenään. Moni myös hakeutuu kursseille ja valmennukseen oppiakseen hyödyntämään ääntään syvemmin. Jo ihmeellisen lyhyessä ajassa on usein saavutettu isoja asioita: huomattavaa rentoutumista ja vapautumista, syvien tunnelukkojen ja uskomusten purkamista, lisääntynyttä iloa, elinvoimaa ja sisäistä vahvuutta, lempeämpää suhdetta omaan ääneen ja itseen. Ennen kaikkea syvempää yhteyttä omaan sisäiseen ääneen, sekä sen kautta ympäröivään maailmaan ja myös korkeampaan todellisuuteen (kutsui sitä millä nimellä tahansa).
Anna Peltomaa & Emma Kurkinen: Laulajat tulevat erilaisista taustoista, mutta ehkä yksi ryhmä, joka erottuu joukosta, on ihmisten parissa työtään tekevät. Opettajat ovat ehkä suurin yksittäinen ammattiryhmä. Myös laulutaustat ovat monenlaisia johtuen siitä, että meillä ei ole pääsykokeita ja kaikki ovat tervetulleita. Monella on taustalla haavoittunut olo oman äänen käyttämisestä tai tunne siitä, että ei osaa laulaa tai oma ääni ei riitä. Monilla on myös huonoja kokemuksia koulun laulukokeesta.
Toisaalta osa on tullut mukaan herättelemään vanhaa harrastustaan. Haluammekin luoda treeneihin musiikin iloa, inhimillisyyttä ja keskeneräisyyttä vaalivan tunnelman ja paikan, jossa ei tarvitse suorittaa. Tämä johtaa siihen, että ihmiset rohkaistuvat käyttämään ääntänsä niin laulaessa kuin muutenkin. Lisäksi se lisää rentoutta tekemiseen. Ei pidä myöskään unohtaa yhteisöllisyyden kokemuksen vaikutusta ihmisten elämään.
Miten rohkaista ihmisiä käyttämään ääntään ja laulamaan?
Anna Pohjola: Uskon, että hyvin olennainen asia tässä on lisätä ymmärrystä siitä, ettei omassa äänessä ja sen voimassa lopulta ole kyse siitä, miltä se kuulostaa ulospäin. Kyse ei ole siitä, miten hyvin oma ääni sattuu sopimaan kulttuurimme kapeisiin määrittelemiin ”hyvästä äänestä”. Kyse on ennen
Anna Pohjola on henkisen kasvun ja holistisen äänenkäytön valmentaja, äänijoogi ja muusikko.
Sound Connection tarjoaa yksilövalmennusta ja verkkokursseja mm. holistiseen äänenkäyttöön ja äänijoogaan liittyen.
soundconnection.fi soundconnectionhelsinki
"Oman äänen löytäminen on paljon laajempi asia kuin lauluääni, mutta samalla tietynlaisen laulamisen avulla äänen vapauttaminen onnistuu kokemukseni mukaan aivan erityisen tehokkaasti."
– Anna Pohjola
kaikkea omasta syvimmästä olemuksesta ja sen ilmentämisestä, ja näin oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden vaalimisesta. Kun ihminen kokee äänensä vaikutukset näihin asioihin, alkaa kapea “hyvin laulamisen” tulokulma äänenkäyttöön vaikuttaa yhä enemmän toissijaiselta ja äänenkäytön syvempi merkitys paljastua.
Anna Peltomaa & Emma Kurkinen: Mielestämme asiaa kannattaa lähestyä musiikin kautta. Kannattaa aloittaa vaikka omasta lempikappaleestaan. Alussa kannattaa keskittyä musiikkiin, ei omaan ääneen ja sen mahdollisiin rajoitteisiin. Joskus laulaminen voi olla helpompaa yhdessä kuin yksin. Erilaiset yhteislaulutilaisuudet ovatkin mahtava paikka päästä käyttämään omaa ääntään. Tietysti tukea voi hakea myös ihan laulunopettajalta. Suomi on täynnä ammattitaitoisia opettajia. Opettajalle kannattaa rohkeasti kertoa omista ajatuksistaan ja mahdollisista epävarmuuksista. Pienin askelin edeten motivaatio säilyy ja oman kehittymisensä huomaa. Kokemuksemme mukaan laulaminen helpottaa oman äänen käyttämistä myös muissa tilanteissa! ◆
Virtanen
Anna Peltomaa ja Emma Kurkinen ovat pohjakoulutukseltaan musiikinopettajia ja Lähellä-toiminnan lisäksi he muodostavat Peltokurki-yhtyeen.
Lähellä-laulut tarjoavat kaikille avoimen kuoron lisäksi lyhyempiä kursseja, lauluyhtyetoimintaa sekä uusimpana pop-up-kuoron.
lahellalaulut@gmail.com lahella_laulut
Jonna
KirsiTasala
Laulun ja musiikin terapeuttiset mahdollisuudet
Musiikin ja laulamisen terapeuttisia mahdollisuuksia on tutkittu viime vuosina eri potilasryhmissä, ja musiikin kuntouttavuus on huomioitu Käypä hoito -suosituksissa mm. aivoverenkiertohäiriöiden ja muistisairauksien osalta. Musiikilla onkin monia terapeuttisia ominaisuuksia: se on inspiroivaa, kehollista, sosiaalista mutta myös henkilökohtaista ja yhteydessä tunteisiin. Musiikki vaikuttaa vireystilaamme, muistiimme sekä kuulo- ja liikeaivokuoren yhteyksiin. Sillä voidaan myös aktivoida säilyneitä hermoverkostoja aivohaverin jälkeen ja päästä käsiksi hermostolliseen muovautuvuuteen [1].
Lauluun pohjautuvat menetelmät, kuten meidän afasiakuorossamme hyödyntämä Melodinen intonaatioterapia (MIT [2]), voivat tukea kuntoutumista aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Afasia on puheen ja kielen ymmärtämisen ja/tai tuottamisen vaikeus, jonka yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö. MIT:ssa hyödynnetään afaattisen henkilön säilynyttä laulukykyä, ja sovelletaan musiikillisia elementtejä puheeseen (äänen korkeus ja rytmi) puheen tuoton mahdollistamiseksi.
Suomessa kuorolaulamisen vaikutuksia afaattisten henkilöiden kuntoutumiseen on tutkittu Helsingin yliopistolla sekä aivokuvantamisen menetelmin [3] että elämänlaadun ja vuorovaikutustaitojen mittareilla [4]. Kuorointervention aikana osallistujien vuorovaikutus koheni, aivotasolla nähtiin rakenteellisia muutoksia kielellisillä alueilla [5] ja läheisten kuormittuneisuus väheni.
Kuoroharjoitukset käytännössä – laulusta puheeksi
Helsingin työväenopiston afasiakuoro-kurssin harjoitukset rakentuvat pääpiirteittäin samoin kuin missä tahansa muussakin kuorossa. Tapaamme viikoittain ja kuoroomme osallistuvat afaattiset henkilöt ja heidän läheisensä.
Käytämme kuorossa variaatiota MIT:sta, jossa suomen kielessä painollinen eli sanan ensimmäinen tavu tuotetaan pienen terssin korkeammalta kuin sanan muut tavut. Tämä
helpottaa sanarajojen hahmottamista, ja kun tuotto tulee laulunomaiseksi, tempo hidastuu, jolloin motorinen laulu-/ ääntöinstrumentti saa enemmän aikaa sanojen löytymiseen ja ääntötekniikkaan. Samalla hengitystekniikan merkitys korostuu ja ääni saa lisää tukea ja siten myös voimakkuutta, minkä myötä itsevarmuuskin usein kasvaa.
Afasiakuorossa hyödynnämme eleitä ja kuvia toiminnan tukena. Huomioimme jokaisen kuorolaisen toimintakyvyn ja sovellamme toteutusta sen mukaan. Kuorokerroilla ovat vahvasti läsnä ilo ja huumori, jotka ovatkin syvien kohtaamisten elementtejä. Kuoroharjoituksen lomassa keskustellaan MIT:lla ja haetaan uusia vuorovaikutuskokemuksia. Kauden päätteeksi pidämme konsertin tutuille ja kuorosta kiinnostuneille. Vertaistuen lisäksi yhteinen kuoroharrastus antaa mahdollisuuden rentoutua ja iloita yhdessä.
“Laulaminen oli niinku jotain ainutlaatuista.”
“Yks parhaimmista päivistä kun on kuoro.”
“Auttaa keskittymään se laulaminen kuorossa’”
“Kuorosta rytmi viikkoon!”
Kommentteja afasiakuorolaisilta [7]
Vesa Lintula
Ohjaajien kokemukset ja tulevaisuus
Kuoron toteuttamiseen erityisryhmille on hyvät edellytykset, kun käytettävissä on kaksi kuoronvetäjää ja esteettömät tilat toiminnalle. Kuorossa käyminen pitää yllä toimintakykyä, tukee sosiaalisuutta sekä itsenäistä toimijuutta ja voi ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kuorotoimintaa on Suomessa ja maailmalla [6] toteutettu erilaisissa erityisryhmissä, kuten aivohalvauksen saaneiden, Parkinsonin tautia sairastavien sekä muistisairaiden ihmisten kanssa. Usein kuoroon osallistuvat myös sairastuneiden läheiset, mikä voi auttaa mm. harjoitteiden ja uusien kommunikaatiotapojen siirtymistä osaksi arkea.
Millaista työ on ohjaajien näkökulmasta ja mitä tuloksia työllä on saatu aikaan?
Essi-Reetta Särkämö: Koen työni afasiakuorossa erittäin motivoivana ja tärkeänä. Olen nähnyt kuoroharjoitusten edetessä puheen kehityksen useilla kuorolaisilla. Myös tutkimustulokset ovat vahvistaneet tätä huomiota. Etsimme kuorolaisten kanssa yhdessä uusia kommunikaatioväyliä ja kohtaamiset ovat aitoja. Koen, että puheterapeuttityöparini Marian koulutus ja kokemus kuntoutuspuolella täydentävät omaa laulunopettajan ja kuoronjohtajan tulokulmaani saumattomasti, ja saan häneltä alati uusia ideoita mm. vokaalien sekä koko artikulaation etsimiseen ja löytymiseen kokonaisvaltaisemminkin.
Olen aina yhtä innoissani, kun pääsen omalla vuorollani vastaamaan Marian kuva-avusteisiin kysymyksiin esimerkiksi päivän fiiliksestäni! Tutkimuskuorossa pääsin kokemaan/näkemään laulamisen voiman ja vaikutuksen puheen elpymisessä afaattisilla henkilöillä, mikä on laajentanut ajatteluani sekä laulunopettajana että kuoronjohtajana.
Maria Peltonen: Työ puheterapeuttina tässä yhteydessä on antoisaa ja kädet ovat vapaammat kuin kuntoutustyössä. Pääsen toteuttamaan afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa heidän harrastustoiveitaan ja samalla tuomaan kuntoutuksellista näkökulmaa harrastuksen pariin. Haasteellista on toisaalta päästää irti tavoitteellisesta kuntoutusnäkökulmasta.
Mielestäni kuoronjohtaja ja laulunopettaja sopii erityisen hyvin työpariksi puheterapeutille, ja opin Essi-Reetalta jatkuvasti uutta äänen- ja äänteidentuotosta laulamiseen liittyen. Ryhmän heterogeenisyys tuo omat haasteensa, mutta jotain mielekästä löytyy ihan kaikille sekä laulun että puheen tuoton näkökulmasta.
Tulevaisuus
Olisi hienoa saada enemmän kuorotoimintaa erityisryhmille, varsinkin kun sen hyödyistä alkaa olla yhä enemmän tutkittua tietoa. Tällainen toiminta palvelee erinomaisesti aikana, jolloin yhteisöllisyydelle on lisääntyvä tarve mm. väestön ikääntyessä ja kun käytettävissä olevia resursseja punnitaan tarkkaan. Tietyin edellytyksin toiminta voi olla hyvin palkitsevaa, inspiroivaa ja mielekästä sekä osallistujille että ohjaajille.
Niin tutkimustuloksissa kuin afasiakuorolaisten palautteissakin nousevat kuorotoiminnan hyödyistä esille erityisesti sosiaalisen toiminnan mahdollisuus, yhteisö, vertaistuki ja näin myös hyvinvoinnin lisääntyminen.
Kuoroon osallistuminen antaa onnistumisen kokemuksia sekä puheen tuotosta (mm. MIT:n kautta) että yhdessä laulamisesta. Kuorossamme afaattiset henkilöt pääsevät ääneen –niin laulaen kuin puhuen. ◆
• Kuoronjohtaja, laulunopettaja, erityismusiikkipedagogi, MuM (Sibelius-Akatemia), taiteel linen johtaja: Keskisuomalaisen Osa- kunnan Metsoforte-kuoro, Uuden musiikin kuoro, keskiaikalauluyhtye Soiva Sävel, diskanttikuoro Kartanon Laulu, tuntiopettaja (Helsingin työväenopisto)
• Mukana Helsingin yliopiston Music, ageing and rehabilitation -tiimissä
INFO
Kuoro afaattisille henkilöille ja omaisille harjoittelee keskiviikkoisin klo 12.15–13.45 Maunula-talon musiikkiluokassa (Metsäpurontie 4, Hki). Ilmoittautumaan pääsee Helsingin työväenopiston ilmoittautumisportaalissa, Ilmonetissä: https://ilmonet.fi/course/H243830.
Viitteet:
[1] Brancatisano O. et al. (2020) Neurosci Biobehav Rev.
[2] Albert M. L. et al. (1973). Arch. Neurol.
[3] Martínez-Molina N. et al. (2022) Brain Communications.
[4] Siponkoski ST (2022) et al. Brain Commun.
[5] Sihvonen AJ. et al. (2024). eNeuro.
[6] Talmage, A. et al. (2022). https://www.musictherapy.org.nz/journal/2022-2
[7] Haapala, H. (2023). https://www.theseus.fi/handle/10024/808923
Maria Peltonen Essi Reetta-Särkämö
KirsiTuura
Maria Peltonen
Säveltäjän työhyvinvointi rakentuu monista elementeistä
Työterveyslaitoksen (TTL) Mielenterveyden työkalupakki -hanke nostaa tänä syksynä esiin taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen itsensätyöllistäjien mielen hyvinvoinnin mm. työkykyä tukevia tapahtumia tarjoten. Leikkauksista kärsivällä taiteen kentällä työskentelevien työhyvinvointi onkin ajankohtainen kysymys. Mitä se esimerkiksi freelancereina usein toimiville säveltäjille tarkoittaa? Puhtaasti-hanke kartoitti asiaa haastattelemalla viittä säveltäjää.
iEroma
Italian puhumisesta onnistumisen tunteisiin sävellystyössä
Säveltäminen on työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Ei siis yllätä, että Janne Salmenkangas ja Virpi Eroma toistavat kestosuosikkivastauksen, työn ja vapaa-ajan tasapainon. ”Säveltäjällä kun ei ole varsinaista työaikaa, työaika täytyy osata itse rajata. Lepo ja tylsyys ovat luovan prosessin synnyinseutuja ja työssäjaksamisen kulmakiviä”, Salmenkangas summaa. Eero Hämeenniemi menee vielä pidemmälle sanoessaan, että säveltäjä on ihminen siinä missä joku toinenkin. Hän puhuu inhimillisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi kunkin henkilökohtaisista tarpeista. Hänelle oleellista on päästä säännöllisesti haistamaan Välimeren tuulia, puhumaan italiaa ja nauttimaan sisilialaisten lämpimästä suhtautumisesta lähimmäisiinsä. Tapani Länsiö taas sukeltaa itse sävellysprosessiin etsiessään hyvinvoinnin lähdettä: ”Säveltäessä ensimmäinen askel parempaan on se tunne, kun ’ei tästä taida tulla mitään’ taittuu ajatukseen ’tästä se taitaa lähteä’.”
Työhyvinvointi omien tekojen ja muiden tahojen toimien summana
Puhuttaessa asioista, joiden avulla säveltäjä itse voi vaikuttaa hyvinvointiinsa, Salmenkangas listaa hyvän ruoan, liikunnan, ulkoilun, toisten ihmisten seuran ja hiljaisuuden. Eroma lisää luetteloon luonnon. Juhani Komulainen jatkaa Länsiön jäljillä ja huomauttaa luovan työn tekemisen itsessään olevan hyvinvoinnin perusta. Hän painottaa myös henkistä kestävyyttä; luottamusta siihen, että elämä kyllä kantaa.
Muillakin ihmisillä on roolinsa säveltäjän hyvinvoinnin luojina. Komulainen ja Eroma mainitsevat esimerkkeinä toimeentulon kannalta olennaiset tilaustyöt ja ensin mainittu myös sävellyskilpailut, joiden kautta voi saada tukea omaan toimintaan. Myös monenlaisen vuorovaikutuksen merkitys toistuu vastauksissa. ”Kontaktit eri tahoihin luovat luontevia väyliä taiteelliseen vuorovaikutukseen”, Komulainen kertoo. Niin Länsiölle kuin Eromallekin olennaista on kommunikaatio heidän teoksiaan esittävien kokoonpanojen ja niiden taiteellisten johtajien kanssa. ”Teos etevän muusikon, kuoron tai yhtyeen ohjelmistossa on parasta, mitä säveltäjä voi toivoa”, Länsiö sanoo.
Eroma ottaa kulttuuripoliittisesti kantaa kuvatessaan, kuinka luovan alan tekijöiden hyvinvointiin vaikuttaa se, arvostetaanko Suomessa kulttuuria ja nähdäänkö sen työllistävä vaikutus. ”Jos kulttuuriala jatkuvasti osallistuu talkoisiin eniten ja on suurimpien leikkausten kohteena, se murentaa tekijöiden kokemusta reiluudesta ja oman työn merkityksellisyydestä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta työhyvinvointiin myös yksilötasolla.” Viimeaikaista julkistakin keskustelua sivuaa myös Salmenkankaan huomio, että muut tahot voivat tukea hänen hyvinvointiaan ymmärtämällä luovan työn luonteen: ”Säveltäminenkin on ihan oikeaa työtä, vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä kuulee”. Hämeenniemi katsoo yhteiskunnan kulttuuripalveluita myös kuluttajan perspektiivistä: ”Niiden saatavuus ja toimivuus parantavat minun ja kaikkien muidenkin hyvinvointia.”
Kaikki haastatellut allekirjoittavat ajatuksen, että tekijänoikeudet linkittyvät säveltäjän hyvinvointiin. Esiin nousee totta kai tekijänoikeuksien taloudellinen merkitys. ”Tekijänoikeudet ovat säveltäjän työn kivijalka. On ensiarvoisen tärkeää, että tekijät saavat palkan tekemästään työstä”, Eroma toteaa. Länsiö säestää toteamalla, että sataset tai kympitkin ovat joskus paljon rahaa. ”Esimerkiksi Teosto-maksujen maksamatta jättäminen on epäreilua. Nämä, vaikkakin usein pienet purot, mahdollistavat uusia teoksia.”
Säveltäjät painottavat myös tekijänoikeuksien henkistä merkitystä. Salmenkankaalle hyvinvointia luo luottamus siihen, että tekijänoikeuslaki on hänen puolellaan. ”Se auttaa tekemään työtäni levollisin mielin.” Komulaisen mukaan jokainen myyty partituuri ja esitysten kautta tulevat pienetkin korvaukset ovat osoitus siitä, että säveltäjän työtä arvostetaan ja että vuorovaikutus toimii oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hän onkin huolissaan: ”Tekijänoikeuskorvaukset säveltäjille ovat viime vuosina vähentyneet eikä suuntaukselle näy loppua.” Tämä on onneksi asia, johon jokainen kuoro- ja orkesteriyhdistys voi omalta osaltaan vaikuttaa – säveltäjien hyvinvointia tukien. ”Esimerkiksi nuottien ostaminen virallisia reittejä on tapa, joka kaikkien kokoonpanojen tulisi viimeistään nyt opetella”, Eroma vinkkaa. ◆
Ville-Veikko Heinonen
angas
Laura Elo Virp
Eero Hämeenniemi
Marja Väänänen Tap
Jonna Virtanen J u haniKomula inen
Ilkka Aunu - musiikin monityöläinen
Ilkka Aunu valittiin maaliskuussa Suomen Mieskuoroliiton uudeksi taiteelliseksi johtajaksi. Vaikka Aunun kesä sujuikin vauhdikkaasti töissä Parolannummella Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa, Aunu ehti myös vierailla Mieskuoroliiton kesäkursseilla Orivedellä Liiton Miesten harjoitusperiodilla ja päätöskonsertissa.
Ilkka Aunu on valmistunut musiikin maisteriksi sävellyksen oppiaineesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Sävellysopintojen aikana Aunu kiinnostui musiikin johtamisesta. Sävellyksenopettajansa Tapani Länsiön kannustamana Aunu aloitti kuoronjohdon sivuaineopinnot Seppo Murron johdolla. Uuden opiskelu jatkuu edelleen, sillä Aunu suorittaa tällä hetkellä myös sotilaskapellimestarin opintoja Sibelius-Akatemiassa.
”Oman varusmiespalvelukseni aikana Varusmiessoittokunnassa ymmärsin, että on mahdollista yhdistää musiikki ja maanpuolustus, mikä innoitti minut hakemaan sotilaskapellimestarin opintoihin. Olen ollut oikein tyytyväinen valintaani.”
Monipuolinen työ palkitsee
Aunun työlistalla on siis säveltämistä, kuoronjohtamista, opintoja ja Varusmiessoittokunnan työt, luottamustehtäviä unohtamatta. Miten aika riittää kaikkeen ja miten eri työt tukevat toisiaan? Aunu kertoo, että eri työtehtävät eivät jakaudu tasaisesti, vaan on aina pystyttävä keskittymään kulloinkin käynnissä olevaan projektiin. Hänelle tällainen vaihtelu sopii, ja hän kokee sen virkistävänä. Aunun mielestä on palkitsevaa nähdä ja tehdä musiikkia eri näkökulmista, sillä silloin kehittyy parhaiten ja uusia ideoita syntyy helposti. ”Koen, että opintoni ovat auttaneet työn hallinnassa ja saaneet minut ymmärtämään musiikkia kahdesta eri näkökulmasta. Sävellyksen opinnoissa mennään enemmän taide ja
idearikkaus edellä, ja kun nuotit paperilla muutetaan ääniksi, käytäntö tulee vahvemmin mukaan. Näiden kahden eri puolen on toimittava yhdessä, jotta kokonaisuudesta tulee hyvä.”
Aunu kertoo, että hän onkin nykyisin säveltäjänä huolellisempi, jotta musiikin esittäjät pystyvät omaksumaan musiikin helpommin. Soittajan ja nuotin lisäksi tarvitaan myös selkeä yhteinen kieli, jotta ammattiorkesterit pystyvät muutamalla harjoituskerralla saamaan aikaan laadukkaan konsertin. Säveltäjänä häntä kiehtoo myös vastakkaisuuksien kauneus ja ne yksityiskohdat, jotka tekevät tietyn säveltäjän musiikista tunnistettavan.
Kunnianhimo kannustaa kehittymään johtajana
Johtajana Aunu on kuunteleva ja kunnianhimoinen. Hänen mielestään hyvä johtaminen, musiikin tai minkä tahansa alan osalta, alkaa kuuntelemisesta. Vuoropuhelu kuoron tai orkesterin kanssa on hänelle tärkeää, jotta ihmiset saadaan parhaalla tavalla työskentelemään yhdessä. Kunnianhimo kannustaa häntä kehittymään johtajana ja kehittämään taitojaan muusikkona yhä pidemmälle.
”Kommunikaatio on oleellinen osa johtamista ja se osoittaa, että kaikki välittävät siitä, mitä ollaan tekemässä. Johtajana on tärkeää osata sanoa sekä kyllä että ei. Perustelut pitää tietenkin aina olla.”
Jonna Virtanen
Ohjelmistoja suunnitellessaan Aunu miettii, mistä teos kertoo, miten se sijoittuu kontekstiin ja mikä on sen merkitys. Konsertteja rakentaessaan hän haluaa, että lopputulos on eheä ja kappaleet ovat enemmän kuin osiensa summa. Aunun tavoitteena on, että kappaleet kertovat tarinaa, kommentoivat omaa aikaamme, tai niiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi toteuttaa jotakin oivaltavaa ideaa.
Kuorolaulu yhdistää
Kuoroista Aunulla on paljon kokemusta niin laulajana kuin johtajana. Pisimpään hän on johtanut Viipurin Lauluveikkoja: ensin II laulunjohtajana ja vuodesta 2017 lähtien I laulunjohtajana. Sävellyksenopettaja Länsiöllä oli osansa myös siinä, että Aunu alun perin päätyi Viipurin Lauluveikkoihin. Aunu nimittäin pääsi tutustumaan kuoron aiempaan johtajaan Urpo Rauhalaan Musiikkitalon kuorossa, jonka tenoririvistöön Länsiö rekrytoi oppilaansa.
Aunu pohtii, että kuorolaululla on ollut historiassa suurempi merkitys kuin ehkä tullaan ajatelleeksi. Tuttujen teosten laulaminen yhdessä on yhdistänyt ihmisiä, ja yhdistää edelleen. Kuorolaululla on pitkät perinteet Suomessa, ja erityisesti suomen kielellä laulaminen on vaikuttanut suomalaisuuteen.
Viime aikoina Aunu on huomannut kuoroissa tietynlaista eriytymistä: osa kuoroista keskittyy tavoittelemaan ammattitasoa, toisille kuoroille toiminnan ytimenä on yhteisöllisyys ja musiikin ilo. Toki näiden kahden ryhmän väliinkin mahtuu kuoroja, Aunu toteaa, mutta tällä hetkellä niitä on ehkä vähemmän kuin ennen.
”Vaikka tietynlaista eriytymistä onkin tapahtunut, erityyppisille kuoroille on tarvetta. Osa etsii uutta ja rikkoo kuorolaulun rajoja, osa pitää perinteitä yllä, osa luo yhteisöllisyyttä ja osa parantaa hyvinvointia. Monet kuorot tekevät kaikkea edellä mainittua. Kuorolaulussa on se hyvä puoli, että kaikille laulajille löytyy oma paikkansa.”
Kuorojen yhteistyö kannattaa
Aunu toteaa, että kuten kaikki muutkin, myös kuorolaiset jäävät helposti omaan kuplaansa. Kuorolaulu kilpailee ihmisten ajasta muiden harrastusten kanssa. Nykyisin on niin paljon mistä valita, mutta aikaa on saman verran käytettävissä kuin aina ennenkin. Aunun mielestä on hyvä ymmärtää, että on myös ihmisiä, jotka eivät ole ollenkaan tietoisia kuorolaulusta ja siitä, millainen se on harrastuksena. Miten saada ihmiset innostumaan kuorolaulusta?
”Pitämällä ääntä hienosta taiteenlajista! On tärkeää viestiä ulospäin, miten mukavaa kuorossa laulaminen parhaimmillaan on. Se on yhdessä tekemistä, taitojen kehittymistä ja palkitsevaa. Harrastuksen mukana tulee myös yhteisö, jonka kanssa esiinnytään, tehdään matkoja ja nautitaan musiikin ilosta.”
Aunusta olisikin ylipäätään tärkeää, että kuorot jaksaisivat pitää ääntä ei ainoastaan omasta toiminnastaan, mutta myös
"Kuorolaulussa on se hyvä puoli, että kaikille laulajille löytyy oma paikkansa."
kaikesta kuoromaailmassa tapahtuvasta. Tapahtumien esiin nostaminen eri puolilla Suomea säteilee koko maahan.
Hänestä onkin ilahduttavaa, että viime aikoina kuorot ovat alkaneet tehdä enemmän yhteistyötä ja esimerkiksi jakaneet sosiaalisessa mediassa toistensa kuulumisia. Toisten kannustaminen ei ole pois omasta toiminnasta, vaan päinvastoin. Mitä enemmän kuorolaulusta puhutaan, sitä parempi. Aunu kannustaakin kuoroja tekemään erilaisia konsertteja tai projekteja yhdessä muiden kuorojen kanssa. Yhteistyökumppaneita kannattaa etsiä myös oman kuoromuodon ulkopuolelta.
Tulossa seuraavaksi
Aunulla on muutamia sävellyksiä työn alla: Viipurin Lauluveikkojen joulukonserttiin on tulossa sävellykset Kantelettaren Tehkäme iloinen ilta -runoon ja lavansaarelaiseen kansanrunoon Joulu joutuen tulevi. Myös Uuno Kailaan tekstiin on syntymässä sävellys, jonka kantaesitykselle on etsinnässä sopiva paikka ja esittäjä. Puhallinorkesteripuolellakin on isompi teos tekeillä.
Aunu kuvaa vuotta 2024 Mieskuoroliitolle ”valmistelujen vuodeksi”. Liitolla on parhaillaan työn alla perus- ja taitomerkkilaulujen nuottikokoelmien uudistus. Samalla valmistellaan Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään 2025. Tänä vuonna Liitto organisoi ensimmäistä kertaa lokakuussa vietettävää Soinnunpäivää, joka osallistaa mieskuoroja ympäri Suomen pitämään ääntä jalosta taidemuodostaan ja kunniakkaasta harrastuksestaan.
Viipurin Lauluveikoissa Soinnunpäivää vietetään muistamalla yhteistyötahoja serenadeilla. Muutoin kuoron kanssa on tulossa perinteikäs syksy. Vuodesta 1953 lähtien lauletut adventtikonsertit järjestetään tänäkin vuonna. Lokakuussa kuoro osallistuu Viipuri-päiville, ja yhdessä Varusmiessoittokunnan kanssa Viipurin Lauluveikot jatkaa Helsingin Sotaveteraanikuoron aloittamaa itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhlan perinnettä. Aunu toteaa, että on mahtavaa, että hänelle tärkeät kokoonpanot pääsevät taas esiintymään yhdessä.
Sotilaskapellimestarin opinnot jatkuvat Sibelius-Akatemian puhallinkapellimestarin koulutusohjelmassa. Aunun tavoitteena on valmistua jouluna 2025 ja sen jälkeen siirtyä töihin soittokuntaan jonnekin päin Suomea. ◆
Jonna Virtanen
NUOTTINURKKA
Kuoromusiikkia matalalla kynnyksellä
Sulasolin nuottimyymälään tulee paljon kyselyjä helpommasta kolme- ja kaksiäänisestä laulustosta ja jopa yksiäänisistä teoksista. Tällaista materiaalia löytyy sekä Sulasolin katalogista että muiden kustantajien listoilta. Tässä nopea katsaus Sulasolin nuottimyymälästä löytyvään helposti lähestyttävään ohjelmistoon.
Sekakuorot
Monien sekakuorojen murheena on matalien äänien vähyys. Helposti toteutettavaa materiaalia, jossa on vain yksi miesääni, löytyy kuitenkin sangen paljon.
Uutena tuttavuutena nostettakoon esiin Heikki Sarmannon säveltämät ja Risto Suurlan sovittamat laajat kokoelmat kolmeäänisille sekakuoroille, esimerkiksi Pentti Saarikosken ja Kim Richin teksteihin. Kokoelmat sisältävät lyhyitä lauluja, jotka voidaan esittää niin a cappellana kuin soittimen tai soitinyhtyeen säestykselläkin. Sointumerkit helpottavat laulujen harjoittelua ja hahmottamista. Pauliina Isomäen yhden baritoniäänen sisältävä Kuuntele runoa Kantelettaren tekstiin avautuu helposti harrastajakuorolle ja samaisen säveltäjän Kaksi pääsiäislaulua sopii vaikkapa kirkkokuorojen pääsiäisohjelmistoihin.
Hengellistä ohjelmistoa etsivien kannattaa tutustua myös Anna Brummerin sävellykseen Benedicat nobis – Mua siipeis suojaan kätke. Teosta voidaan tarpeen mukaan käyttää eri määrillä lauluääniä tai soittimia, eikä hyvin soivaan lopputulokseen välttämättä tarvita koko kuorosatsia.
Viihteellisempää ohjelmistoa löytyy myös: Matti Hyökin sovittama Sulasoi 5 -kokoelma sisältää kahdeksan ikivihreää sävelmää sovitettuna kolmeääniselle sekakuorolle. Joululauluja etsiville on olemassa esimerkiksi Reijo Kekkosen sovittama kokoelma Joulu on tullut! Kokoelma sisältää vanhempia, pe-
rinteisiä joululauluja jotka soveltuvat käytettäviksi vaikkapa koulujen juhlatilaisuuksissa. Mainittakoon vielä Mikko Hurmeen kansanlaulusovitukset, jotka ovatkin jo vakiinnuttaneet paikkaansa sekakuorojen ohjelmistoissa.
Ulkomaisia kustanteita etsivien kannattaa tutustua Helblingin FlexiChoirsarjaan. Sarja on suunniteltu kaiken tyyppisille kokoonpanoille lapsikuoroista iäkkäämpiäkin laulajia sisältäviin kuoroihin. Vihkosten sovitukset ovat muunnettavissa helposti kuoromuodosta riippuen kaksi- tai kolmeääniselle diskanttikuorolle ja kolme- tai neliääniselle sekakuorolle. Sarja sisältää muun muassa spirituaaleja, dixielandia ja joululauluja ja kaikki kappaleet sisältävät helpohkon pianosäestyksen.
Diskanttikuorot
Diskanttikuorojen käyttöön on sävelletty runsaasti helposti lähestyttävää kuoromusiikkia, niin vanhaa kuin uudempaakin.
Mia Makaroffin sovittamat kolmeääniset (yksi sovitettu yhdessä Ilkka Kuusiston kanssa) Kolme suomalaista kansanlaulua on jo vakiinnuttamassa paikkaansa diskanttikuorojen keskuudessa. Myös Janne Lunelin Lopen lapsija nuorisokuorolle säveltämä Kun kävelin kesäillalla on ollut hyvin kysytty.
Vauhdikkaampaa ohjelmistoa etsiville löytyy Laura Salovaaran Elli Lepän tekstiin laatima Lepata sinä lehti, joka on varma valinta kevyempien kuorokonserttien suosikkikappaleeksi. Pauliina Isomäki näyttää kyntensä diskanttikuoropuolellakin Pyhän Katariinan messun muodossa. Sävellyksen onnistuneesti klassinen tyyli istuu varmasti monille kolmeäänisille diskanttikuoroille. Isomäen Vuodenaikoja lasten suusta taas on erinomaista ohjelmistoa kaksiäänisille lapsikuoroille ja miksei varttuneemmille, hieman lapsenmielisille diskanttikuoroillekin.
Aiemmin mainittu Heikki Sarmantokin on säveltänyt hyvää musiikkia naiskuoroille Marja Linnankiven tekstei-
hin. Kannattaa siis tutustua Sarmannon Kahteen lauluun naisäänille, joissa on säestämistä ja omaksumista helpottavat sointumerkit.
Vanhemmasta materiaalista nostettakoon esille Pekka Kostiaisen suosittu 22 suomalaista kansanlaulua sopraanoja alttoäänille. Sovitukset on laadittu alun perin säveltapailuharjoituksiksi, ja niiden vaativuuden ja harmonioiden puolesta laulut toimivat oivallisesti pedagogisena materiaalina mutta myös itsenäisenä laulustona konserttiohjelmissa ja muissa esiintymisissä.
Myös nuorisokuoroille on sävelletty paljon helposti lähestyttävää diskanttikuoromusiikkia, joista tuoreimpana mainittakoon Markku Viitasaaren viiden laulun sarja Kasvurauhaa. Lisäksi on syytä muistaa, että sekakuoro-osiossa mainittu FlexiChoir-sarja sopii erinomaisesti myös diskanttikuorojen käyttöön!
Miesääniset kuorot
Miesäänisillekin kuoroille löytyy laulettavaa. Tapani Länsiön Viisi veisua Kantelettaresta on uusi, jännittävä lähestymistapa mieskuoromusiikkiin: yksiäänistä a cappella -laulua. Mieleen putkahtaa muinainen gregoriaaninen laulutyyli kansanlaulu-twistillä.
Sulasolilta on pian tulossa pitkän kokemuksen seniorikuorojen kanssa omaavan Samuli Hakkaraisen kokoelmavihko helppoja kansanlaulu- ja viihdesovituksia kaksi- ja kolmeäänisille mieskuoroille. Vihkoa kannattaa tiedustella Sulasolin nuottimyymälästä syyskuun loppupuolella.
Säveltäjämestari Jaakko Mäntyjärven japaninkielinen Akari on myös tutustumisen arvoinen teos: kolmeääninen sekin ja translitteroidun tekstin ansiosta hyvin laulettavissa. Jos haun laajentaa koskettamaan neliäänistä musiikkia, löytyy helposti lähestyttävää materiaalia vielä enemmän.
Näistä mainittakoon vaikkapa Jouko Törmälän Kolme laulua mieskuorolle ja
Hyvää aineistoa löytyy myös muilta kustantajilta. Helblingin suositussa Mann singt -sarjassa on ilmestynyt kolme eri teemaista vihkoa, joissa on kokoonpanona kaksiääninen mieskuoro ja piano. Vihkojen teemoina ovat irlantilaiset pubilaulut, meriaiheiset laulut sekä cowboy-teemaiset laulut. Laulujen sovittajana on toiminut arvostettu kuoromies Gwyn Arch.
Kuten sanottu, tämä oli vain pintaraapaisu. Lisätietoja ja vinkkejä saat Sulasolin nuottimyymälästä. Kannattaa siis soittaa, lähettää sähköpostia tai tulla vaikka paikan päälle selailemaan! ◆
Mikko Klemola
Nuottiuutuksia
Sekakuoro
Hilli, Peter:
Så älskade Gud världen (S3036)
SATB
Psalmi 43 – Psalm 43 (S3037)
SATB div. + urut
Ropa ut din glädje, dotter Sion (S3038)
SATB div. + urut
Minä kohotan katseeni vuoria kohti (S3039), SATB
Ehtoollishymni (S3040)
SATB
Viisi teosta laadukasta nykykirkkomusiikkia.
Salmenkangas, Janne: Rauhan rukous (S3026)
SSATBB
Uusi kiehtova sekakuorokappale. Suomen kanttorikuoron tilausteos.
Tilaukset: sulasol.fi/nuottikauppa, myynti@sulasol.fi tai +358 50 305 6502
Kilpiö, Lauri: Oi, sallikaa mun kuolla (S3012)
SSAATTBB
Haastavaa nykymusiikkia sekakuorolle Tekstin on kääntänyt italiasta suomeksi Samppa Asunta.
Kilpiö, Lauri: Kaksi laulua V. A. Koskenniemen runoihin (S3018)
SATB
Sibelius-Akatemian laulumusiikin osaston pääsykoetehtäväksi tilattuja lauluja myöhäisromantiikan hengessä.
Sievä laulu vaikkapa mieskvartettien kevätohjelmistoon.
Uspenie – kokoöinen vigilia säv. Timo Ruottinen
Kamarikuoro Kampin Laulu
johtaa Saara Aittakumpu
äänitys Markku Veijonsuo
tuottaja Jukka Jokitalo
Alba Records 2024 (ABCD481)
En ole millään tavalla ortodoksisen musiikkikulttuurin tuntija, siksi ilahduin suuresti Kampin Laulun Uspenie-äänitteen levyvihkosesta – Antti Häyrysen selkeästi ja informatiivisesti kirjoitetusta tekstistä, joka todella avasi äänitteen sisältöä. Lisäksi opin esimerkiksi, mistä Uspenskin katedraalin nimi tulee.
Uspenie on vigiliakokonaisuus, jota vietetään Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistoksi. Timo Ruottisen sävellys on syntynyt pitkän ajan kuluessa, vuosina 1984–2018. Teos sisältää tyylillisesti erilaisia osia, mutta säilyy kuitenkin yhtenäisenä kokonaisuutena. Ruottisen sävelkieli on varsinkin harmonioiden osalta hyvin tunnistettavaa ja korvaa miellyttävää maj7 -sointuineen ja symmetrisine vastaliikkeineen. Uspenie-vigilia sisältää selkeästi yksinkertaisempia ”liturgisia” osia, mutta myös useita osia, joita olisi helppo irrottaa esityskappaleiksi vaikkapa kuorokonserttiin. Esimerkiksi Tropari ”Oi Jumalansynnyttäjä” ja musiikillisesti monipuolinen antifoni ”Monet himot” soivat Kampin Laulun levytyksessä kuulaasti ja tasapainoisesti. Erittäin kaunis ”Ehtooveisu” ja maalaileva ”Aamuruskolaulu” sopivat myös hienosti irrallisinakin erilaisiin yhteyksiin.
Ortodoksinen musiikki ei ole lainkaan helppoa laulettavaa. Tekstin mukaan etenevä rytmiikka, pitkään paikallaan pysyvät soinnut ja urkupisteet sekä bassojen isonit asettavat laulajille omanlaiset haasteensa. Saara Aittakummun käsissä Kamarikuoro Kampin Laulu selviää haasteista erinomaisesti. Varsinkin teksti soljuu eteenpäin luontevasti
ja yhtenäisesti. Sointi on tasainen, hyvin balansoitu ja sopivan paksu – miesääniä on riittävästi tuottamaan tukevan pohjan ortodoksisoinnille. Myös äänittäjä Markku Veijonsuon mikitys on onnistunut – sopivasti selkeyttä, jotta teksti on esillä, mutta myös tilaa, joka tuo avaruutta sointiin. Täytyy mainita vielä levyn upea kansi – Vivi Ruottisen maalaamasta ikonista taidolla koostettu. Harmi, että säveltäjän ja kuoron nimien musta fontti katoaa lähes näkymättömiin.
Uspenie-vigilia koostuu lyhyistä osista, mikä tuntui aluksi vähän sekavalta, mutta osien musiikillinen monipuolisuus pitää kuitenkin kuuntelukokemuksen hyvin kiinnostavana myös ortodoksitraditiota heikosti tuntevalle kuulijalle. Useamman kuuntelukerran myötä sävellyksistä alkaa löytyä lukuisia hienostuneita yksityiskohtia. Uspenie-vigilia on kuulijalle yhtä aikaa mielenkiintoinen ja rauhoittava elämys luoden miellyttävän levollista tunnelmaa. ◆
Timo Lehtovaara
Elämän Laulu
Tampereen Laulajat johtaa Paavo Hyökki äänitys Jyrki Sariola, Mimix Studio tuottaja Kristian Heberg & Paavo Hyökki Alba Records 2024 (NCD36)
Historia
kohtaa nykyhetken
Tampereen Laulajien tuoreella levyllä mieskuoroklassikot saavat rinnalleen uusia sävellyksiä, ja voi vain toivoa, että mieskuoroklassikoiden joukkoon juurtuisi jatkuvasti uusia teoksia, jotka kertovat meidän ajastamme. Tekstin kannalta leveimmän hymyn saa aikaiseksi Johannes Tiusasen sävellys Satu espoolaisista rivitaloista Saila Susiluodon runoon, vaikka itse sävelasu jättää minut hiukan kylmäksi.
Uusista teoksista Cecilia Damströmin Brahe Djäknarille kirjoitettu Sailing to Windward saa tyylikkään tulkinnan, ja Annamari Kähärän Elämän laulu on boleromaisine ostinatoineen piristävä rytminen valonpilkahdus.
Tomas Takolanderin Neljä laulua mieskuorolle Uuno Kailaan runoihin on ilahduttava uusi teos – neljän miniatyyrin muoto on toimiva ja osat ovat oivaltavasti kirjoitettuja, hyvin soivia mutta silti sopivan yllätyksellisiä. Mukaan mahtuu sekä lyyrisempää tunnelmointia että ripeitä rytmejä ja jopa pirullista rähinäotetta. Omaksi suosikikseni jää yksinkertaisen iskevä toinen osa, Tuska.
Klassikoista mukana on Jean Sibeliuksen Rakastava, jonka tempoissa on välillä jopa kiireen tuntua. Jos jotain jään kaipaamaan, niin tekstin eroottisuuden esilletuomista (etenkin toisessa ja kolmannessa osassa), välillä yleisilme jää hiukan virkamiesmaiseksi. Selim Palmgrenin Darthulas gravsång soi kauniisti, ja ruotsinkielisiin u-vokaaleihin on selkeästi panostettu. Jos haluaa hienosäätää, kiinnittäisin huomiota hiukan avoimiin å- ja ö-vokaaleihin.
Levyn päättää Veljo Tormiksen menevä moderni klassikko Raua needmine, jonka kuoro-osuudet ovat rytmisesti mukaansatempaavia ja iskeviä. Ylimeno Tormikseen on levyn nasevin –edellisen kappaleen, Kähärän Elämän laulun, viimeisten sanojen ”me lähdemme hyökkäämään, kun kello on kuus” jälkeen Tormiksen ensimmäinen rummunlyönti kajahtaa kuin sotaanlähtö.
Fraseeraus on pääosin varmaa ja yhtenäistä, välillä vahvemmissa nyansseissa vaarana on aksentoida yksittäisiä säveliä turhan paljon pitkän kaaren kustannuksella. Kuoron sointi on pehmeä ja lämmin, vähän jään miettimään väriskaalaa. Välillä tuntuu siltä, kuin kaikki maisemat olisi maalattu murretuilla väreillä, ja toivoisin sekaan van Goghin auringonkukkia, eli vielä astetta tarkempaa sävelpuhtautta, jolloin sointi kirkastuisi. Solistit Tero Harjunniemi ja Tuukka Haapaniemi tarjoavat taattua laatua, omista solisteista mainittakoon erityisesti Heikki Mäenpään kaunis tenori. ◆
Tove Djupsjöbacka
Kuka siellä, toimistolla?
Nimi: Satu Pursiainen
Aika Sulasol-perheessä: 2 vuotta
Ääniala: Altto
Erityistehtävä toimistolla: Nuorten Kuoroliiton toimintakoordinaattori. Toimistolla yhden päivän viikossa.
Ensimmäinen Sulasol-muisto: Olin juuri aloittanut työt
Nuorten Kuoroliitossa ja menin tutustumaan Kaapelitehtaan toimistoon. Sekakuoroliiton Sirkku otti minut ihanasti vastaan ja opasti alkuun.
Nuorten Kuoroliiton toimintakoordinaattori
Aloitin Nuorten Kuoroliiton toimintakoordinaattorina elokuussa 2022. Olin jo aikaisemmin ollut mukana MunKuoro-työryhmässä ja ehtinyt vähän tutustua NuKLin hallituksen jäseniin, mutta en varsinaisesti Nuorten Kuoroliittoon.
Ensimmäiset kuukaudet toimintakoordinaattorina menivätkin perehtyessä kaikkeen materiaaliin ja asioiden selvittelemiseen. NuKLilla ei ollut yli puoleen vuoteen ollut varsinaista työntekijää ja takana oli jo pari koronavuotta, joten selviteltävää riitti.
Lukuvuoden 2022–2023 aikana otin yhteyttä kaikkiin NuKLin jäsenkuoroihin. Puheluissa kyselin kuorojen kuulumisia sekä kerroin Nuorten Kuoroliiton kuulumisista. Tarkoitus on tehdä samanlainen soittokierros taas tänä lukuvuonna.
Näiden kahden vuoden aikana NuKLissa on tehty paljon kehitystyötä. Tärkein on varmasti liiton strategian työstäminen – miksi olemme, mitä teemme ja mihin olemme menossa. Ja mikä parasta, yhteistyötä monen eri tahon kanssa on lisätty! Sulasolin ja erikoisliittojen yhteyttä on tiivistetty, mutta myös yhteistyötä muiden musiikkijärjestöjen sekä opetus- ja kasvatusalan järjestön kanssa on lisätty.
Olemme puhuneet paljon lasten ja nuorten laulamisen puolesta, ja iloksemme muutkin järjestöt ovat lähteneet mukaan edistämään asiaa. Tästä olen erityisen iloinen!
Koska olen NuKLin ainoa työntekijä, teen töitä laidasta laitaan: viestinnästä talousasioihin ja tapahtumajärjestelyistä nuottijulkaisutoimintaan jne. Työskentelen enimmäkseen yksin, ja erilaiset palaveritkin ovat etänä. Siksi tiistaipäivät toimistolla ovat minulle tärkeitä, kun saan tavata ihmisiä ihan livenä!
Viisi vinkkiä sulasolilaisille
1. Seuraa sekä Sulasolin, oman piirisi että oman erikoisliittosi somekanavia ja lue jäsenviestit. Niissä on paljon sinulle hyödyllistä asiaa!
2. Ilmoita tapahtumat Sulasolin tapahtumakalenteriin – saat lisää näkyvyyttä tapahtumallesi!
3. Osallistu tapahtumiin, koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin, joissa voit sekä verkostoitua että kehittää itseäsi!
4. Tee yhteistyötä muiden kuorojen kanssa. Se on parasta!
5. Kerro lähipiirisi ihmisille kuorolaulun hyvinvointivaikutuksista ja houkuttele mukaan kuoroon. Näin teet hyvää läheisillesi!
Vanhenemme bussissa
Helsinki-Tampere-Kaustinen-Vaasa, Virrat-Korpilahti-Nivala, kuoron bussimatkat ovat aina odotettuja tapahtumia. Vuosikymmenet vierivät ja kyytiin nousee aina uusia matkalaisia.
Vuosia sitten Philomelassa keksittiin ”Vanhenemme bussissa” -haastattelusarja. Joku kuorolainen nappaa mikrofonin ja haastattelee kuorokaveria muutamalla kysymyksellä, kuten miten keksit pyrkiä tähän kuoroon, mikä oli ensivaikutelmasi tai tähän mennessä kivoin kuoromuistosi.
"Vuosia sitten Philomelassa keksittiin 'Vanhenemme bussissa' -haastattelusarja. Joku kuorolainen nappaa mikrofonin ja haastattelee kuorokaveria."
Aloitimme haastattelut tuoreimmasta kuorolaisesta, ja tunti tunnilta, matka matkalta olemme edenneet kohti vanhempia laulajia eli vanhenneet bussissa. Uudet kuorolaiset pääsevät haastattelujonon kärkeen, ja sitten taas jatketaan vanhempaan päähän.
Jaetut kuoromuistot muuttuvat yhteisiksi, ja myös itse koetuista hetkistä oppii aina uutta, kun kuuntelee muita.
Philomela täyttää 40, ja kuorobussiimme on noussut uusi kuoronjohtaja, Anna Gallon. Juhlakonserttiin Musiikkitalolle me philomelalaiset emme kulje kuorobussilla mutta odotamme innolla, mitä Anna kertoo haastattelussaan, kun lähdemme seuraavalle matkalle toivottavasti pian.
Nummet laulavat
Tamperelaisen Händel-kuoron johtaja Debra Comez-Tapio alkoi v. 2023 suunnitella konserttia säveltäjä Ralph Vaughan Williams Messun g-molli ympärille. Kaksoiskuorolle ja solisteille tehdyn teoksen kumppaniksi valikoitui jo aiemmasta tuttu Kamarikuoro Camena. Konsertin päivämääräksi päätettiin 18.2.24, ja laulujen harjoittelu aloitettiin syksyllä 2023 muiden projektien ohella.
Kuorot harjoittelivat sekä messua että konserttiin tulevia muita laulujaan ensin itsekseen. Yhteisten harjoitusten myötä messun rakenne alkoi avautua, ja alkuun epämääräiseltä
tuntuvat lähdöt saivat varmuutta. Samalla kuorolaiset saivat totutella toisen kuoron johtajan tyyliin, koska konsertin toisen Vaughan Williams -yhteisteoksen Three Shakespeare songs johti Camenan taiteellinen johtaja Jani Laaksonen. Hyvää harjoitusta oli myös laulaa omaa stemmaa toisen kuoron laulajien ympäröimänä ja sekajärjestyksessä erilaisessa äänimaailmassa kuin normaalisti.
Harjoitusten rinnalla oli mietittävä konsertin budjettia, avustusanomuksia ja muita taustaan liittyviä asioita. Tiedotustoimikunta puolestaan pohti mai-
Olisipa kiva, jos te kuoroystävämmekin innostuisitte kokeilemaan bussihaastattelua vaikka matkalla Philomela 40 -konserttiin Helsinkiin marraskuussa. Ja kyllä sen haastattelun voi tehdä myös kimppakyytihenkilöautossa, jos liikkeellä on vain tertsetti tai kvartetti.
Iloisiin näkemiin ja kuoromatkat jatkukoot kautta Suomen! ◆
Katri Vänttinen, Philomelan kuorobussissa vuodesta 1997
nostusta. Mielenkiintoista tässäkin tutustua toisen kuoron toimintatapoihin. Camenalaiset mm. uskaltautuivat lipunmyyntiin netissä, ja händeliläiset havaitsivat QR-koodin kätevyyden käsiohjelman taustamateriaaleissa.
Konserttia edeltävän illan kenraaliharjoituksissa olivat mukana myös messun solistit Anu Mattila (sopraano), Sanna Kola (altto), Mats Lillhannus (tenori) ja Lauri Solin (basso). Messu alkoi kuulostaa hienolta! Tehty työ oli kantanut hyvää hedelmää myös muiden laulujen kanssa.
Urakka palkittiin mahtavalla finaalilla. Konsertin loppukiitoksissa täydessä Tampereen Tuomiokirkossa oli juhlan tuntua. Me teimme sen! Alun epätoivo vaihtui suureen kiitollisuuteen. Miten kaunista onkaan suuri musiikki! Tavallisena kuorolaisena saimme omalla äänellämme luoda sen tässä tilassa, tälle kuulijakunnalle, näiden laulajien kanssa. Yhdessä. ◆
Riitta Paajanen, A2 Kamarikuoro Camena
Hopealeima Musica Orbris -festareilta
Vantaan musiikkiopiston Kamarikuoro Laurus osallistui kesäkuun lopussa kansainväliseen Musica Orbis -kuorofestivaaliin ja -kilpailuun Prahassa, Tšekissä. Festivaali houkutteli kuoroja ympäri maailmaa, ja Laurus matkusti paikalle 23 hengen voimin.
Festivaali alkoi perjantaina Jakub Martinecin vetämällä työpajalla, jossa kuorolaiset saivat arvokkaita vinkkejä erityisesti yhtenäiseen äänenmuodostukseen. Työpaja oli inspiroiva, ja erityisesti Lauruksen vähälukuinen, mutta taidokas basso- ja tenoriosasto sai kiitosta eläytymisestään ja komeasta soundistaan.
Perjantai-ilta huipentui festivaalin avajaiskonserttiin kauniissa Church of Sts. Simon and Jude -kirkossa, jossa Laurus esitti kaksi suosikkikappalettaan, Anna-Mari Kähärän Surun ja Mia Makaroffin Butterflyn. Lauantaina oli varsinai-
nen kilpailupäivä, jolloin kuoro esitti monipuolisen ohjelmistonsa Rossinia, Sibeliusta, Kostiaista ja Makaroffia. Vaikka helteinen sää ja harjoitustilan kuumuus aiheuttivat haasteita, esitys sujui erinomaisesti.
Illalla järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa kuoronjohtaja Heidi Harinen pääsi pokkaamaan Laurukselle hopealeiman, mikä oli hieno saavutus kovatasoisessa kilpailussa. Ilta huipentui vielä yhteiselle illallisristeilylle Vltava-joella, jossa juhlistettiin menestystä ja nautittiin yhdessä laulamisesta.
Sunnuntai-aamuna kuoro osallistui messuun upeassa St. Vitus's -katedraalissa Prahan linnassa ja piti vielä iltapäivällä oman festivaalikonsertin Church
of Holy Saviourin kirkossa, joissa molemmissa päästiin nauttimaan Prahan upeasta arkkitehtuurista ja akustiikasta.
Tervetuloa kuulemaan Laurusta konsertteihin! Seuraava konsertti Pyhän Laurin kirkossa ke 9.10.2024 klo 19. ◆
Saara Salminen
LaurusKamarikuoro vmo_lauruskamarikuoro
– 70 vuotta laulua ja uudistumista
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Nota Bene Nokia on onnistunut säilyttämään elinvoimaisuutensa vuosikymmenten ajan. Kuoron tarina alkoi sodanjälkeisessä Suomessa Kumin Sekakuorona, joka muotoutui pian Kumin Naislaulajiksi. Vuonna 1954 kuoro rekisteröitiin nimellä Nokian Naiskuoro, ja alkuperäinen 30 laulajan kokoonpano loi perustan nokialaiselle naiskuoroperinteelle.
Kuoron lahjakkaista johtajista pisimmän uran, yli 30 vuotta, on tehnyt Elina Koivula. Sittemmin kuoroa on luotsannut Ive Riihimäki, joka on tuonut ohjelmistoon raikkaita sovituksia ja uudenlaista kotimaista musiikkia. Iven Prinsessalle-sovituksen nuotti on Suomen Naiskuoroliiton julkaisema.
Nimi Nota Bene Nokia otettiin käyttöön vuoden 2016 vaihteessa, kun kuoro halusi yhdistää perinteensä ja uuden aikakauden yhdeksi ytimekkääksi kokonaisuudeksi. Nimi kuvastaa kuoron ky-
kyä uudistua menneisyyttä kunnioittaen.
Vuosikymmenten
varrella Nota Bene on esiintynyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kohteita ovat olleet mm. Ruotsin Karlstad (1985), Italian Udine (1999) ja Canta al Mar -kuorofestivaali Espanjan Calellassa (2016). Kuoro on myös osallistunut kotimaisiin kuorokilpailuihin ja toteuttanut innovatiivisia projekteja, kuten Pasi Aution kanssa tehdyn interaktiivisen ääni- ja tanssitaideteoksen.
kanavilla julkaistaan videoita 70-vuotisjuhlakonsertista, ja suunnitteilla on kuoromatka ulkomaille kesällä 2025. Ota somekanavat seurantaan!
Nykyään kuoro keskittyy erityisesti konsertteihin, joita järjestetään keväällä ja jouluna. Nota Benen noin neljänkymmenen hengen vahvuus kertoo laulamisen vetovoimasta. Tänäkin syksynä kuoroon pyrki lähes kymmenen uutta laulajaa. Syksyn aikana kuoron some-
Nota Bene yhdistää eri-ikäisiä ja -taustaisia laulajia. Juhlavuoden kunniaksi kuoro katsoo sekä taaksepäin että eteenpäin, ylpeänä menneistä saavutuksistaan ja innokkaana kohtaamaan tulevaisuuden mahdollisuudet. 70 vuotta laulua ja iloa, ja kuoro on yhtä elinvoimainen kuin aina ennenkin! ◆
Jenni Pietarila
Nota Bene Nokia
Musica
Orbis Festival
Varsinais-Suomen piiri
Aurajoella raikaa – kuorojen ravintolakierros 10 v
Sulasolin Varsinais-Suomen piirissä vietettiin juhlakeskiviikkoa 28.8.2024, kun Aurajoella raikaa -tapahtuma vietti 10-vuotisjuhliaan. Ensimmäisen tapahtuman järjesti vuonna 2014 Naiskuoro Resonus, koska Turusta puuttui Art goes kapakka -tyyppinen tapahtuma.
Resonuksen laulajaa Heli Kaislaa on kiittäminen, että tapahtuma sai alkunsa. Ensimmäiseen tapahtumaan osallistui 16 ryhmää ja 8 ravintolaa. Taiteellisena johtajana toimi aluksi Resonuksen taiteellinen johtaja Kari Jantunen, ja muutaman viimeisimmän tapahtuman on johtanut piirin taiteellinen johtaja Nikke Isomöttönen.
Vuosien varrella niin osallistuvien ryhmien että ravintoloiden määrä on vaihdellut, mutta keskimäärin kuoroja on ollut vuosittain yli 20 ja ravintoloitakin toistakymmentä. Vuonna 2018 järjestämisvastuu siirtyi Varsinais-Suomen piirille. Vuoden 2019 Aurajoella raikaa oli suurin siihen mennessä järjestetyistä, 28 kuoroa ja 16 ravintolaa, ja sitten korona katkaisi jo hyvin alkaneen tradition, jonka turkulaiset olivat juuri ottaneet omakseen. 10-vuotisjuhlia vietettiin 16 kuoron ja seitsemän ravintolan voimin. Aurajoella raikaa on mukava tapahtuma, joka tuo kuorolaulun lähemmäksi kuulijaa iloiseen ympäristöön.
Aurajoelle raikaamaan kutsutaan kaikki alueen kuorot ja lauluyhtyeet. Osallistuminen on ollut aktiivista, joka vuosi on tullut uusia esiintyjiä paikkaamaan,
jos vakituisia osallistujia on jäänyt pois. Muutama ryhmä on osallistunut joka kerta: Resonus, tietenkin, samoin Mieskuoro Laulun Ystävät ja Johannan yhdistyneet kuorot.
Allekirjoittanut pääsi ensimmäisen kerran kiertämään ravintoloissa kuuntelemassa ja haistelemassa tunnelmaa. Ehdin käydä vain muutamassa paikassa, mutta oli ihanaa nähdä, että joka paikassa oli mukavasti kuulijoita ja innostunut tunnelma. Parasta oli, että aurinko paistoi ja terassit täyttyivät. Viime vuonna satoi ja oli kylmä.
Oikeasti nyt raikasi vasta yhdeksännen kerran, kun korona kuritti parina kesänä. Ensi vuonna voimme siis juhlia kymmenettä tapahtumakertaa, kun vuodet tuli nyt jo juhlittua. Aina on syytä juhlaan! ◆
Sirkku Viitanen-Vanamo Sulasolin Varsinais-Suomen piirin sihteeri
Sulasolin Lapin piiri on pinta-alaltaan iso, mutta jäsenmäärältään pieni. Piirin muodostaa seitsemän rovaniemeläistä ja torniolaista kuoroa: naiskuorot Lapin Ruska, Lauluyhtye Laudi, Rovalan kuoro ja Melodonnat, sekakuoro Seitakuoro ja mieskuorot Lapin Lauluveikot ja Tornion Mieskuoro.
Piirillä on vähäisestä jäsenmäärästä huolimatta aktiivista toimintaa. Yhteisiä tapahtumia on vuosittain muutamia, mm. joka vuosi järjestetään tammikuussa kuorokoulutus, johon on osallistunut vuosittain lähes sata laulajaa. Kuorojen kierroksella viedään kuorolaulua mm. kauppakeskuksiin ja marketteihin, ja yhteiskonserteissa nautitaan yhdessä tekemisestä.
Piirin vanhin kuoro Rovalan kuoro juhli kevättalvella 100-vuotista taivaltaan, ja moni muukin piirin kuoroista on ollut toiminnassa vuosikymmeniä.
Vuoden 2025 suunnittelu on jo pitkällä. Tammikuussa meitä kouluttaa Marita Kaakinen ja helmikuussa konsertoimme yhdessä Torniossa vuosikokouksen yhteydessä teemalla Soiva puutarha –Hortus musicus. Konsertin taiteellinen johtaja on dir. cant. Tarja Vanhala.
Lapin piirin suurin haaste tulevina vuosina tulee olemaan jäsenmäärän pieneminen entisestään: varsinkin mieskuoroissa laulajat ikääntyvät, väki vähenee ja kuoroja on lakkautusuhan alla.
Vuonna 2024 meillä on tekeillä iso pro-
jekti, kun järjestämme yhteistyössä Rovaniemen ja Tornion seurakuntien kanssa kaksi Mozartin Requiem -konserttia. Lähes satapäisessä suurkuorossa laulaa piirin kuorojen laulajia yhdessä muiden lappilaisten laulajien kanssa.
Teoksen säestyksen hoitavat urkuri Elias Niemelä, jousiorkesteri Aurora ja muutama yksittäinen soittaja. Solistit ovat Wenhao Zhang (sopraano), Minna Raassina (altto), Arvi Ailinpieti (tenori) ja Sampo-Elias Asikainen (basso). Konsertit ovat 2.11. Rovaniemellä ja 3.11. Torniossa. Kuoro on harjoitellut jo viime vuoden puolelta asti teoksen taiteellisen johtajan Sari Alakulpin johdolla.
Projektin taiteellinen johtaja Sari Alakulppi:
"Olen Sari Sanneli Alakulppi, Rovaniemen seurakunnan johtava kanttori, diplomikuoronjohtaja ja CVT-laulunopettaja. Tykkään lukea ja liikkua ja olen intohimoinen teatterin ja pesäpallon harrastaja. Olen ihan ehta Lapin tyttö! Jo nuorena opiskelijatyttönä Helsingissä opiskellessani Sibelius-Akatemiassa
minulla oli kirkkaana mielessä, että urani huipennus tulisi olemaan Mozartin Requiemin johtaminen. Olin monia kertoja sitä harjoituttanut ja laulanut ja teos oli jättänyt minuun lähtemättömän jäljen.
Nyt pääsen viimein johtamaan teoksen, kiitos Sulasolin Lapin piirin. Annan koko muusikkouteni tämän teoksen käyttöön. Valtavan hieno sävellys sinänsä on jo upea, mutta minulle suurin juttu on ihmisäänen rajaton mahdollisuus. Lauluäänten hiominen ja yhteen hitsaaminen yhtenäiseksi teokseksi yhdessä soittajien ja solistien kanssa on sitä kaikkein parasta. Olen muutenkin yhteisen tekemisen suuri fani. Sitä tunnetta, kun kuoro hitsautuu yhdeksi ääneksi, ei voi mikään ylittää. Teoksen draamallisuus ja esityksien ajankohta juuri pyhäinpäiväviikonloppuna tuovat myös paljon tunnetta projektiin.
Iloitsen sydämestäni myös resursseista, joita olemme saaneet projektiin, esimerkiksi Rovaniemen ja Tornion seurakunnat ovat mukana tukemassa projektia. Laulajat ovat koko Lapin alueelta, mikä tekee projektista huikean ja yhdistää ainutlaatuisella tavalla Lapin laulajat. Iloitsen myös siitä, että saimme suurkuoroa säestämään hyvät soittajat urkutaiteilija Elias Niemelän johdolla sekä huikean hyvät solistit.
On myös mahtava päästä työskentelemään taitavien kuorolaulajien kanssa. Kuorolaiset ovat itse opetelleet stemmat ja ottaneet vastuun osaamisestaan, ja minä taiteellisena johtajana pääsen suoraan tekemään musiikkia stemmojen opettamisen sijaan."
Toivotamme kaikille Sulasolin kuorolaisille mahtavaa ja lauluntäyteistä syksyä! ◆
Tiina Patokoski Sulasolin Lapin piiri Puheenjohtaja
Lapin piiri
SatuMali
Suomen Mieskuoroliitto
www.mieskuoro.fi
Toimisto
Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki toimisto@mieskuoro.fi
Toiminnanjohtaja
Tero-Pekka Henell
puh. 050 375 2248 tphenell@mieskuoro.fi
Puheenjohtaja
Janne Korhonen
puh. 040 743 6047 puheenjohtaja@mieskuoro.fi
Taiteellinen johtaja
Ilkka Aunu
puh. 050 544 8146 ilkka.aunu@mieskuoro.fi
Kunniapuheenjohtaja
Pekka Hapuoja
Kunniajohtaja
Matti Hyökki
Syystervehdys, Suomen Miesääniset!
Te jäsenkuorojemme laulajat olette aloittaneet työntäyteisen syyskautenne! Meillä toimistossamme tehdään samanaikaisesti sekä päivittäistä työtä (muiden muassa syksyn ensimmäiset vuosiruusukkeet ja laulukirjat on jo lähetetty tilausten mukaan) että myös yhteisen tulevaisuutemme suunnittelua. Tapahtumia on jo viiden vuoden päähän eli työpöydällä ovat vuodet aina vuoteen 2029 asti.
Liittohallituksemme Jannen vetämänä ja musiikkilautakuntamme Ilkan johdolla (Perusmerkkilaulut!) tekevät työtään kiivaassa tempossa, etenkin liittomme 80-vuotisjuhlavuoden 2025 sekä Madetoja-kilpailun 2026 eteen (pakolliset kilpateokset alla). Niistä ja kaikesta muusta enemmän liiton sisäisessä postissa!
Liiton toimisto on elänyt kesän aikana suurta muutosta, kun avasimme elokuun alusta uuden toimistomme Helsingissä, osoitteessa Hietaniemenkatu 2, Kopioston rakennuksessa, jonka mieskuorolaiset tuntevat perinteikkäänä Laulu-Miesten talona. Vaikka kuinka yhdessä Sulasolin kanssa yritimme saada Kaapelitehtaan tiloissa liitollemme oman tilan, ratkaisua ei löytynyt. Nyt meillä on vihdoin oma toimistohuone, vartin kävelymatkan päässä Kaapelilta. Tilat eivät muuttoruljanssin jälkeen ole vielä aivan edustuskunnossa, mutta asioimaan saa jo toki tulla, kunhan ajasta sovitaan.
Yritän syksyn aikana päästä käymään useiden kuorojemme harjoituksissa eri puolilla Suomea (toki etukäteen sovitusti), jolloin meillä on mahdollisuus keskustella kaikkien laulajien kanssa muun muassa juuri noista tulevien aikojen tapahtumista – ja ehkä saan myös vähän laulaa mukana siellä ykkösbasson rivistössä.
Erinomaista miesäänistä syyslaulukautta 2024 sekä yhteistä Soinnunpäiväämme® 25.10.!
Henteli Tero-Pekka Henell toiminnanjohtaja
Suomen Mieskuoroliiton tapahtumia
5.10. Oktoberfest, Tampere (Tampereen Laulajat)
19.10. Viiden kuoron Kukko-kvartettikilpailu, Helsinki (Esmila, Laulu-Miehet, Muntra Musikanter, Otaniemen Kaiku ja Psaldo)
24.10. Soinnunpäivän® aatto
25.10. Mieskuorojen valtakunnallinen Soinnunpäivä®, kaikki kuorot mukaan!
24.12. Jouluaaton hartaus Hietaniemen sankarihaudoilla, Helsinki
8.3.2025 Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlapäivä konsertteineen ja liittokokous, Sibeliustalo, Lahti
17.–18.4.2026 Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu, Oulun Musiikkikeskus, Madetojan sali (Oulun Kulttuuripääkaupunkivuosi)
Kati Kallio puh. 050 505 0816 toimisto@naiskuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Anne Härkönen puh. 050 306 4393 anne.harkonen@naiskuoroliitto.fi
Eloisaa elokuuta laulajat ja kuorot!
Niin se kesä kääntyi syksyyn ja jälleen kuorot aloittivat harjoituksensa ja uuden laulukauden. Tämä on se paras osuus syksyssä!
Kesä ja heinäkuu jätti hienoja muistoja. Kiuruvedellä oli Lupa laulaa! yhdessä Iskelmäviikon kanssa 14.–17.7. Kaksi leirikuoroa, Caravan-sekakuoro ja Laulun iloa! -naiskuoro, kokosivat 100 laulajaa ympäri Suomen uusien teosten ja sovitusten äärelle. Lisäksi laulua vahvistamassa olivat Naiskuoroliiton omat kuorot Liittokuoro Louhi ja Vox Feminae.
Leirikuorojen ohjelmistossa oli kaikkiaan kaksi maailman kantaesitystä, useita SSAA-kantaesityksiä ja aivan uusia SATB-sovituksia. Upeat kuoronjohtajat Jennifer Moir ja Maria Autio tekivät huikeaa työtä motivoituneiden laulajien kanssa, ja keskiviikon 17.7. Päiväkonsertissa saimme haukkoa henkeämme, miten hienolta kuorot kuulostivat!
Oheistapahtumia riitti: Eija Ahvon ja Minna Miettisen yhteislaulutilaisuus/ konsertti kirvoitti tunteet pintaan, kuorotansseissa tanssijat panivat jalalla koreasti a cappella -musiikin tahtiin, kuoroiltamissa suurkuorot yllättivät flashmobeilla ja keskiviikon Iltakon-
sertissa Kiuruveden kirkossa niin yleisö kuin laulajat kokivat suuria tunteita upean kuoromusiikin parissa. Näin jälkikäteen on yksi ajatus jäänyt järjestäjien mieleen: tätä täytyy saada lisää! Samaa kertoi myös palaute, jota laulajilta saimme. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Vielä kerran kiitos kaikki laulajat Caravan- ja Laulun iloa! -kuorossa, kuoronjohtajat Jennifer Moir, Maria Autio, Anne Pohjoisaho, Anneli Julén, Maarit Amper ja Marita Kaakinen, pianisti Katja Aminoff-Tyni, Ajattomat, HATS, Helmettäret, Iisalmen Kalevalakuoro, Liittokuoro Louhi, Lumoa, Merikosken laulu, Vox Feminae, sekä iki-ihanat Essi Wuorela ja Virpi Eroma. Yhdessä me sen teimme!
Lupa laulaa! -tapahtumassa esitetystä musiikista julkaisemme myös myyntiin uutta musiikkia.
Caravan-kuoron lauluista julkaistiin: MUN SYDÄMENI TÄNNE JÄÄ (SATB) hinta paperi / digi: 10,20 / 8,90
Säv. Veikko Samuli, san. Juha Vainio, sov. Marita Kaakinen
VANHAN VERÄJÄN LUONA (SATB) 8,90 / 7,90
Säv. Kari Aava, san. Rauni Kouta, sov. Marita Kaakinen
SIIVET KANTAA MAAILMAAN (SSAA) 7,90 / 6,20
Säv. ja san. Katja Aminoff-Tyni, sov. Janne Luneli
ENKELIN SILMIN (SSAA) 9,90 / 9,70
Säv. Matti Puurtinen, san. Turkka Mali, sov. Janne Luneli
Laulun iloa! -kuoron lauluista julkaistiin:
HEHKU (SSA) 7,89 / 6,20
Säv. Anna-Mari Kähärä, san. Susanna Haavisto
PRAIA SANTA (SSAA, solo ja piano)
8,90 / 7,20
Säv. Anna-Mari Kähärä. san. Miira Sippola
MOONSET (SSA div. ja piano)
7,80 / 6,20
Säv. Brad Barnham, san. Emily Pauline Johnson
PRINSESSALLE (SSAA ja solo) 11,80 / 9,80
Säv. Tuomas Kantelinen, san. Paula Vesala ja Mariska, sov. Ive Riihimäki
MERI (SSAA div.) 12,90 / 9,90
Säv. Virpi Eroma, san. V. A. Koskenniemi KAATOSATEESSA (SSSAA) 9,90 / 8,00
Säv. Virpi Eroma, san. Heimo Hatakka
Nämä päivämäärät kannattaa kirjoittaa kalenteriin, elleivät ne ole jo siellä:
Naistenpäiväkonsertti Musiikkitalossa 7.3.2026 - Anna-Mari Kähärän musiikkia
• Kuorojen haku/ilmoittautuminen tapahtumaan avautuu tammikuussa 2025.
• Kuorojen yhteisharjoitukset 2025 o 27.9.2025 Hämeenlinna/Riihimäki/Tampere o 4.10.2025 Jyväskylä o kouluttajina Anna-Mari Kähärä ja Anneli Julén o ohjelmisto ja harjoituspaikkakunnat tarkentuvat myöhemmin
Niin, kyllähän Lupa laulaa! -kuorotapahtumalle näyttää vahvasti olevan tilausta ja Iskelmäviikko oli tätä mieltä myös, joten – seuraa ilmoitteluamme, tulevaisuudessa on jälleen LUPA LAULAA!
Aurinkoa, iloa ja valoa syksyyn kaikille laulavaisille!
Harri Lindblom puh. 040 576 5270 harri.lindblom@sekakuoroliitto.fi
Hyvää alkanutta laulullista loppukesää ja syksyn odotusta!
Olemme jo tiedossamme olevien asioiden perusteella reagoineet toimenpitein. Eli kaksi perusasiaa - tiedottaminen ja koulutus. Nämä kaksi asiaa ovat nyt keskiössä toimintamme kehittämisessä.
Olemme myös aloittaneet valmistelut laajemman kyselyn tekemiseksi, koska haluamme palvella jäsenistöämme parhaalla mahdollisella tavalla. Peruskysymys onkin ”miksi Sekakuoroliitto on olemassa?”.
Meitä yhdistää yhteinen halu laulaa, ja tämä meidän täytyy myös liitossa muistaa. Emme ole vain hallinnon resurssi, jonka täytyy olla olemassa, vaan olemme palvelemassa teitä – jäsenistöämme. Tiedottaminen on aina haasteellista. Toivonkin, että kun meiltä tulee tietoa yhteyshenkilöiden kautta, jako kaikille yhdistyksenne jäsenille toteutuisi – mikä teillä onkin se paras tapa saavuttaa kaikki laulajanne.
Koulutuksessa tuomme nyt uusia ajatuksia, koska aina ei ole mahdollista koko kuoron tai edes pienemmän ”valmiin ryhmän” osallistua koulutukseen. Näistä tarkemmin omassa osiossaan.
Nuottikustannuksessa on ollut hieman haasteita, mutta uutta materiaalia on myös tulossa tämän syksyn aikana. Tässä puheenjohtajan täsmäterveiset tältä erää - olkaa rohkeasti yhteydessä ja haastakaa meitä. Jos emme tiedä vastausta kysymykseesi, löydetään vastaus yhdessä.
Ja sitten ne koulutukset: Lehden ilmestymistä seuraavana viikonloppuna on perusmerkkikurssi Helsingissä. Kurssille ilmoittautui nopeasti iso joukko perustaitojaan hiomaan. Eihän se merkki sinällään ole koulutuksen pääasia, vaan se, että saa haastaa itseään uudessa tilanteessa, omasta äänestään ja stemmastaan vastuussa yhtyeessä. Siinä sivussa vielä musiikin teoriataitojen vahvistusta. Tämän koulutuksen jälkeen ovet ovat auki jatkoon, ja jatkoa saakin heti keväällä toukokuussa.
Taito A/B -koulutus pidetään 17.–18.5.2025 Helsingissä Hanna Remeksen ja Julia Laineman opastuksella. Taitomerkkikoulutuksessa syvennetään teoria- ja yhtyelaulutaitoja. Merkkikoulutuksia voidaan järjestää alueellisestikin, jos paikallisiin koulutuksiin on tarvetta. Kunhan liittoon vain saamme tiedon merkkikurssitarpeesta, ryhdymme heti järjestelemään.
Syyskuussa järjestämme perusmerkkikoulutuksen Helsingissä 27.–28.9.2025. Molempiin koulutuksiin on jo mahdollista ilmoittautua mukaan liiton verkkosivulla.
Kevään 2025 huippukohta on koulutusmatka Tallinnaan 5.–6.4.2025. Helmikuisessa webinaarissa Katri-Liis Tilk-Tichisan opetti lyhyen oppimäärän VoicePilates®-menetelmästä äänenkäytössä, ja nyt saamme mahdollisuuden hänen ohjauksessaan syventää taitojamme omasta äänestä ja kehosta laulamisen apuna.
Koulutus tulee varmasti olemaan intensiivinen ja osin haastavakin. Jokainen osallistuja saa palautetta koko ajan sekä kouluttajalta että kanssaosallistujilta. Mieletön mahdollisuus kehittyä laulajana ja puhujanakin. Lähdetään yhdessä ja erikseen jättämään muistijälkiä
kehon lihaksiin laulun tekemisessä. Lisätietoja aikataulusta ja ohjelmasta Sekakuoroliiton verkkosivulla, sekakuoroliitto.fi.
Elokuussa 2025 on taas Nordklangin aika. Nordklang on pohjoismainen koulutustapahtuma, joka tällä kertaa pidetään Oslossa 6.–10.8.2025. Nordklangin ohjelmassa on erilaisia työpajoja ja seminaareja. Työpajoissa päästään laulamaan eri tyylisuuntien, esim. pop- tai oopperamusiikkia. Jokainen päivä alkaa ja loppuu yhteisellä lauluhetkellä, joiden väliin mahtuu paljon laulamista. Ensi kesän Nordklangin ohjelma julkaistaan syksyn 2024 aikana.
Niin paljon on opittavaa ja niin paljon on koulutusta tarjolla. Lauletaan ja opitaan yhdessä.
Sirkku Viitanen-Vanamo toiminnanjohtaja
Nuorten Kuoroliitto
www.nuortenkuoroliitto.fi
Toimintakoordinaattori
Satu Pursiainen puh. 040 554 2085 toimisto@nuortenkuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Terhi Lehtovaara nuortenkuoroliittory@gmail.com
Kolmen kuoron yhteinen leiriviikonloppu ja konsertti
Nuorten Kuoroliitto kannustaa kuoroja tekemään yhteistyötä! Yhteisiä leirejä ja konsertteja varten on mahdollista hakea tukea Nuorten Kuoroliiton Laulusilta-rahastosta. Nuorisokuorot Kokkolasta, Lohjalta ja Hyvinkäältä kertovat omasta yhteisestä leiriviikonlopustaan.
Hyvinkään Nuorisokuoro, Kokkolan Nuorisokuoro ja nuorisokuoro Larte Lohjalta kokoontuivat Hyvinkäälle viettämään kuoroleiriviikonloppua 3.–5.5.2024. Yhteistyöstä on haaveiltu Hyvinkään Nuorisokuoron perustamisesta eli syksystä 2019 lähtien, ja nyt se vihdoin toteutui leiriviikonlopun ja konsertin muodossa.
Viikonlopun aikana kuorot harjoittelivat ja majoittuivat Hyvinkään lukiolla Kipinässä. Perjantaina tutustuttiin toisiimme hauskojen leikkien avulla ja laulettiin yhdessä.
Lauantaina Sanna Valvanne piti aamupäivän pituisen työpajan, jossa tehtiin improvisointiharjoituksia, tutustuttiin toisiin vielä lisää ja opeteltiin uusia lauluja. Sannan lempeässä ja innostavassa ohjauksessa laulajat saivat huimasti rohkeutta omaan äänenkäyttöönsä ja nauru raikui.
Hyvinkään Nuorisokuoro, Kokkolan Nuorisokuoro ja nuorisokuoro Larte.
Iltapäivällä ohjelmassa oli kuorojen omia harjoituksia ja yhteisharjoitus illan konserttia varten.
Päivä huipentui Kipinän monitoimisalissa pidettyyn ”Et ole yksin” -yhteiskonserttiin. Konserttiohjelmassa oli kuorojen omia esityksiä ja yhteisnumeroita, joissa kuorolaiset pääsivät laulamaan isossa kuorossa. Konsertin jälkeen lartelaiset suuntasivat koteihinsa Lohjalle. Kokkolalaiset jäivät vielä yöpymään ja sunnuntaina kotimatka taittui Triplan shoppailujen kautta Kokkolaan.
Viikonlopusta jäi iloinen ja innostunut mieli! Nuoret pääsivät laulamaan paljon ja viettämään mukavaa aikaa yhdessä.
Yhteiset laulut ja leikit jatkuivat viimeiseen minuuttiin asti ennen kotiinlähtöä – toivottavasti taas pian tavataan!
Jatkoa yhteistyölle onkin jo suunnitteilla ja Sannan työpajan sanoin: ”Hyvin menee Hyvinkäällä laulaen”!
Anna Kinnunen Hyvinkään Nuorisokuoro
Leiriviikonlopun johtajat (ylhäältä vas.) Anna Kinnunen, Noora Vuorenmaa, Elina Laakkonen, Katriina Mathlin, (alh. vas.) Jenny Vesimäki, Sanna Valvanne.
Tule tapaamaan muita lapsi- ja nuorisokuoronjohtajia livenä!
Nuorten Kuoroliitto järjestää lapsija nuorisokuoronjohtajille verkostoitumispäivät, jotka sisältää sekä rentoa yhdessäoloa että koulutusta. Tule mukaan tutustumaan, saamaan vertaistukea ja oppimaan! Verkostoitumispäivät pidetään Helsingissä 8.-9.11.2024. Lisätietoa saat Nuorten Kuoroliiton nettisivuilta.
Eva Niskanen
Eva Niskanen
Rytmisen Kuoromusiikin Liitto
www.rkml.fi
Puheenjohtaja
Elina Majokari
puh. 040 650 6680
pj.rkml@gmail.com
Tätä kirjoittaessani aurinko vielä hellii kesän viimeisillä säteillään, mutta syksyn tuntua on jo ilmassa. Vaan sehän ei tokikaan tarkoita loputonta harmautta ja kaatosadetta, vaan suurta juhlahumua!
Rytmisen kuoromusiikin liiton 30-vuotissynttärijuhlinta nimittäin huipentuu tällä viikolla Kuoroviihteellä Bileisiin Helsingin Apollo Live Clubille lauantaina 28.9. klo 18. Tällöin kuorokansaa hellitään, kun yhteensä kaksitoista kuoroa ja yhtyettä nousee vuorollaan lavalle ja nostattaa tunnelman kattoon. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Rytmisen kuoromusiikin liiton syksy on alkanut myös jäsenistön osalta ilahduttavasti, kun olemme saaneet peräti viisi uutta ryhmää mukaan liittomme toimintaan.
Helsingistä mukaan liittyi vuonna 1985 perustettu, iloista ja svengaavaa tanssimusiikkia laulava Lauluyhtye Bulevardin Taxi, jota on jo aikaisemminkin kuultu liiton tapahtumissa. Niin ikään pääkaupunkiseutua edustavat uudet jäsenemme, ammattilaislauluyhtyeet Kuvaja ja Club For Five, joiden konsertteja ja toimintaa kannattaa seurata yhtyeiden sosiaalisen median kanavista.
Kokkolasta saimme mukaamme 11 hengen Lauluyhtye I.S.K.U:n, johtajanaan Laura Morefield. I.S.K.U:n ote rakkaaseen harrastukseensa on rento ja humoristinen, mutta samalla myös kunnianhimoinen, mikä kuulostaa loistavalta ja motivoivalta yhtälöltä!
Viidentenä ryhmänä RKML:ään liittyi 18 naisen muodostama Lauluyhtye Dominutz Tampereelta. Dominutz vastaa sovituksistaan pääosin itse, mikä tuo ohjelmistoon omaleimaisen otteen. Myös
tämän ryhmän musiikki taipuu moneen tyyliin ja tunnelmaan, herkän intiimeistä perhejuhlista aina suurten lavojen bilemeininkiin! Dominutz on muuten ensi kertaa mukana myös Kuoroviihteellä Bileissä Apollossa, joten siellä on oiva hetki tutustua tähän valovoimaiseen yhtyeeseen!
Toivotamme uudet jäsenemme lämpimästi tervetulleiksi liiton toimintaan! Ja sitähän riittää runsaasti vielä tälle syyskaudellekin!
Apollon jälkeen nimittäin järjestämme tiistaina 22.10. klo 16.30 Teoston kanssa etäluennon musiikin käyttämisestä sosiaalisessa mediassa sekä perinteisen Joulumoodiin Oodissa popup-kuorotapahtuman sunnuntaina 1.12. klo 12–16 – näin jotain mainitakseni! Ilmoittautumiskaavakkeet näihin löytyvät osoitteesta www.rkml.fi/tapahtumat.
Ihanaa, sopivan aurinkoista ja ennen kaikkea lauluntäyteistä syksyä kaikille!
Saima Haapanen hallituksen jäsen
Soitinmusiikkiliitto
Sihteeri
Suvi Haikala soli@sulasol.fi
Puheenjohtaja
Tero Haikala tero.haikala@mil.fi
Soitinmusiikkiliiton kesä sujui taas leirien suhteen kiireisesti. Lohjan musiikkikurssi sekä Raudaskylän musiikkileiri keräsivät yhteen ison joukon soitinmusiikin harrastajia ja ammattilaisia. Leirien ero on siinä, että Lohjan musiikkikurssi antaa opetusta myös jousisoittimille, harpulle ja pianolle, kun taas Raudaskylä on puhtaasti keskittynyt puhallin- ja lyömäsoittimiin. Kummatkin leirit järjestivät mestarikursseja, joista Lohjalla se keskittyy viuluun ja Raudaskylässä huiluun sekä kapellimestareihin.
Mikä ero sitten on mestarikursseissa suhteessa perusleiriin? Mestarikurssit ovat yleensä vaativimpia, ja kurssille osallistuvat ovat joko ammattilaisia tai ammattiin tähtääviä. Mestarikursseilla on käytössä instrumenttien osalta omat pianistit ja oppitunnit ovat myös perusleiriä pidemmät. Kapellimestareilla on käytössä oma harjoitusorkesteri, joka koostuu paitsi kapellimestareista itsestään, myös siihen varta vasten ilmoittautuneista leiriläisistä.
Kaiken kaikkiaan nämä leirit tarjoavat erinomaisen kokonaisuuden kehittää itseään ja verkostoitua ympäri Suomen olevien harrastajien kanssa. Soitinmusiikkiliiton toiminta on vahvasti sitoutunut leiritoiminnan ylläpitämiseen jäsenistön etujen ylläpitämisen lisäksi.
Musiikkileirien historia ulottuu jo pitkälle ennen musiikkiopistoverkoston luomista. Usein liittojen pitämillä leireillä oppi sellaisia tietoja ja taitoja, mitä omassa harrastajaorkesterissa ei ollut mahdollis-
ta opettaa. Vielä 1990-luvulla leirit tarjosivat teorian- ja säveltapailun opetusta, mitä ei ollut oikein missään tarjolla.
Leirit tarjosivat myös mahdollisuuden tutustua uusimpiin sävellyksiin ja orkestrointeihin, mitä tarjolla oli. Sulasolin nuottipalvelu oli silloin isossa roolissa. Leirillä käytettiin ulkomaalaisia kapellimestareita, jotka toivat uutta maailmalla sävellettyä musiikkia Suomeen. Nykyään tämä tuntuu kaukaiselta ajatukselta, kun nuottien saatavuus on sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen kehittymisen kautta helppoa.
Kaiken kaikkiaan musiikkileirit ovat iso ja tärkeä osa soitinmusiikin historiaa. Leirit ovat hienosti kestäneet ajan hammasta ja tarjoavat näinäkin päivinä erinomaisen kattauksen musiikin harrastajille ja ammattilaisille.
Hyvää syksyä!
Tero Haikala puheenjohtaja
–niistä on Nukketeatteri Sampon syksy tehty!
Kani ja ihmeellinen pilvi, esitykset 29.9. saakka Leonardon lentävät apinat palaa ohjelmistoon, esitykset 2.-6.10.
Taikaa,steampunkia ja perinteitä
Suomalaista halloweenia juhlimaan kutsuu KEKRI! 23.10.-2.11. Jouluesitykset marras-joulukuussa!
Erottajankatu 7
Helsinki p. 020 735 2235 toimisto@nukketeatterisampo.fi nukketeatterisampo.fi
