*Sulasolin jäsenyhdistykset vastaavat omien jäsentensä osoitteiden päivityksistä Sulasolin jäsenrekisteriin.
TILA 30 € / vuosi
75. (103
Sulasol-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sulasol-lehti 2/25 ilmestyy 28.4.2025 ja sen aineistopäivä on 1.4.2025. Juttuideat ja -toiveet tulee lähettää hyvissä ajoin ennen aineistopäivää osoitteeseen lehti@sulasol.fi.
On marraskuu 2024, kun katselen Brysselissä Euroopan parlamentin aulassa jäsenmaiden lippujen moni väristä rivistöä. Yllätyksekseni tun nen, miten pala nousee kurkkuun ja silmäni kostuvat. Opas on pukenut juuri sanoiksi jotain, mitä en ole koskaan tullut ajatelleeksi – siis asian, jonka olen ottanut itsestäänselvyytenä: Euroopan talous alueella on vuodesta 1945 alkaen vallinnut Euroopan historian pisin yhtäjaksoinen aika ilman sotia.
En usko, että tämä tieto olisi iskenyt ja liikuttanut samalla tavoin, ellen olisi ollut juuri paluumatkalla Sulasolin ja Suomen edustajana Leuvenista European Choral Associationin (ECA) eli Euroopan kuoroliiton jäsenyysviikonlopusta. Vain kaksi päivää aiemmin olin laulanut ECA:n liittokokouksen avanneessa ex tempore -kuorossa 27 eri Euroopan kansalaisuutta edustavan laulajan, mm. erään saksalaisen ja ranskalaisen herrasmiehen kanssa. Nyt täällä EU:n ytimessä se sai kylmät väreet juoksemaan kehossani johtuen siitä, mitä olin juuri hieman aiemmin kuullut. Olin nimittäin kuullut ECA:n syntyhistorian.
Myös 1950-luvun lopulla saksalaiset ja ranskalaiset nuoret miehet, kenties Leuvenissa tapaamieni henkilöiden isoisät tai sukulaiset, olivat laulaneet yhdessä. He tekivät sen silloisen innovaation mukaisesti valtioiden rajat ylittävällä laatuaan ensimmäisellä kuorofestivaalilla, jolla toisille laulamisen sijaan laulettiin yhdessä, samassa kuorossa. Eikä vain laulettu, vaan myös syötiin, majoituttiin ja vietettiin aikaa yhdessä peräti 10 päivää. Mikä teki tästä eri-
tyistä? Se, että tämä tapahtui vain reilut 10 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Ja se, että festivaali-idean isät, European Choral Association edeltäjäorganisaation perustajajäsenet, olivat ranskalainen ja saksalainen sotilas, jotka olivat taistelleet sodassa Reinin molemmin puolin. Sodan päätyttyä nämä kaksi kuoronjohtajaa olivat päätyneet miettimään, miten edesauttaa sitä, etteivät heidän nuoret laulajansa lähtisi koskaan sotaan toisiaan vastaan. Heidän ratkaisunsa oli yhdessä laulaminen. He uskoivat, että laulaminen synnyttää elinikäisiä ystävyyksiä ja että kukaan ei haluaisi sotia ystäväänsä vastaan. Kun näiden kahden pioneerin ideoima festivaali sitten alkoi, he astuivat avajaisissa lavalle rinnakkain. Sodassa sokeutunut ranskalainen kertoi oman tarinansa näkönsä menettämisestä todeten, että syyllinen siihen oli saattanut olla hänen vieressään oleva saksalainen. Siitä huolimatta he seisoivat nyt siinä ystävinä, kuorolaulun yhdistäminä ja yhteensitomina.
ine n
Kyyneleitäni kuivatessa huomaan, että olen ottanut jotain muutakin itsestäänselvyytenä: sen voiman, joka kuorolaululla on ei vain harrastuksena ja taidemuotona, vaan keinona tuoda ihmisiä yhteen ja luoda kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Luoda jopa rauhaa. Vaikka se oli EU, jolle myönnettiin vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinto, tunnen hehkuvaa ylpeyttä siitä, että rakas harrastukseni, kuorolaulu, on saattanut omalta osaltaan olla edesauttamassa sitä, että olemme saaneet nauttia näin pitkästä rauhanajasta. Siis lauletaan yli rajojen!
Susanna Kantelinen varapuheenjohtaja, Sulasol ry hallituksen jäsen, European Choral Association
Mikko Hass
Visa Yrjölä on Vuoden Kuoronjohtaja 2025
Suomen Kuoronjohtajayhdistys on valinnut Vuoden Kuoronjohtajaksi 2025 Visa Yrjölän. Yrjölä (s. 1992) on tehnyt nuoreen ikäänsä nähden poikkeuksellisen pitkään merkittävää työtä suomalaisen kuoromusiikin parissa. Erityistä on ollut hänen toimintansa mieskuorokenttämme elävöittäjänä perustamansa taidokkaan Mieskuoro Eugan taiteellisena johtajana. Visa tunnetaan tarkkana ja energisenä harjoittajana sekä persoonallisten ja perehtyneiden ohjelmistojen suunnittelijana ja tulkitsijana. Hän suhtautuu työhönsä aina ihailtavalla nöyryydellä, uteliaisuudella ja innostuksella.
Visa Yrjölä on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kuoronjohtoluokalta ja on syventänyt opintojaan myös Itävallassa Universität für Musik und darstellende Kunst Wien -korkeakoulussa. Yrjölä on osallistunut useille Euroopan ammattikamarikuorojen verkoston Tenson järjestämille mestarikursseille ja johtanut vierailevana johtajana mm. Key Ensemble -ammattilaiskuoroa.
Susanna Kantelinen ECA:n hallitukseen
Sulasol on aktiivinen paitsi kotimaisissa myös kansainvälisissä verkostoissa. Sulasolin varapuheenjohtaja Susanna Kantelinen valittiin marraskuussa 2024 European Choral Associationin eli Euroopan kuoroliiton jäsenyysviikonlopussa Leuvenissa Belgiassa kolmivuotiskaudelle European Choral Associationin hallitukseen. Kantelinen sai lisäksi jatkokauden ECA:n tukiorganisaatiossa Friends of the European Choral Associationissa, jonka hallituksen varapuheenjohtajana hän toimii seuraavat kolme vuotta.
Kaikille kuoronjohtajille, lauluyhtyeen vetäjille, säveltäjille, sovittajille, musiikinopettajille, lauluyhtyeammattilaisille ja managereille/tuottajille, jotka kaipaavat uusia kontakteja ja inspiraatiota työhönsä, Kantelisella on suositus: seuraavaksi kansainväliseksi kohteeksi kannattaa ottaa Leading Voices -festivaali Tallinnassa 6.–10.7.2025 (https://leadingvoices. ee)! Ilmoittautuminen päättyy 1.3. ◆
Sulasolin
ystäväkirjassa uusia jäseniä!
Nimi: Kokkola Groove
Lempinimi: Groove
Ikä: 1 v.
Koti: Kokkola
Meitä johtaa: Katriina Mathlin
Innostumme yhteisestä laulamisesta ja iloisesta rytmimusiikista.
Salainen paheemme on päristelyt ja tuuletukset, hassuttelut äänenavauksissa. Esiinnymme mieluiten toisten kuorojen kanssa.
Mottomme on Laulamme laulamisen ilosta! Haluaisimme, että meidät muistetaan ilosta ja naurusta, yhdessä tekemisestä. Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Joyful Joyful.
Nimi: Malmin Mieslaulajat
Lempinimi: Yksi hyvä riittää
Ikä: 80 vuotta
Koti: Malmi, Helsinki
Meitä johtaa: Marjasisko Varha
Iida Salenius
Kuoronjohdon koulutusta Aitoon musiikkikursseilla 24.–29.6.
Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) järjestää jälleen ensi kesänä Aitoon musiikkikurssit Pälkäneellä. Ohjelmaan kuuluu myös kuoronjohtokurssi, joka on tarkoitettu kaikille kuoronjohdosta kiinnostuneille, niin kuorojen varajohtajille, aloittaville kuoronjohtajille kuin myös pitempään kuoronjohtajana toimineille. Kurssi sopii myös esimerkiksi luokanopettajille ja koulujen musiikinopettajille lisäkoulutukseksi. Kurssille ovat tervetulleita myös kuorolaulajat, jotka haluavat lisäoppia kuoroharrastukseensa johtamisen näkökulmasta.
Kuoronjohdon opetus tapahtuu Julia Laineman johdolla ryhmäopetuksena ja kurssin harjoituskuoron muodostavat kurssilaiset itse. Kurssihintaan kuuluu kuoronjohto-opetuksen lisäksi yksityistunteja laulussa. STM tarjoaa kuoronjohtokurssin Sulasolin jäsenille jäsenhintaan 550 € (sis. opetuksen ja täysihoidon)! Ilmoittautuminen kurssille alkaa helmikuussa ja päättyy 15.5.2025. Lue Aitoon puhallinleiristä ja kapellimestarikursseista sivulta 15! ◆
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.musiikkiliitto.fi/musiikkikurssit tai info@musiikkiliitto.fi tai p. 050 414 3442 / 040 702 3470.
XXVI Sång- och musikfesten Helsingissä 11.–14.6.2026
Ruotsinkieliset laulu- ja soittojuhlat järjestetään viiden vuoden välein, ja niiden ytimessä ovat yhteiset kuorokonsertit. Kaikki ovat erittäin tervetulleita mukaan laulamaan 'på svenska'. Nyt siis rohkeasti mukaan omaa kouluruotsiasi käyttämään!
Sång- och musikfesten on suomenruotsalainen perinteinen suurtapahtuma, jonka pääjärjestäjinä toimivat Finlands svenska sång- och musikförbund rf yhteistyössä Helsingfors sångoch musikförbund rf:n kanssa. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii Kari Turunen.
Ilmoittautumisen (1.8–30.9.2025) yhteydessä tilataan kuoronuottivihko, harjoittelun tueksi saat myös harjoitustiedostoja. Osallistumismaksu aikuisille kuorolaiselle on 125 €. Kuorokorokkeelta löytyy rajoitetusti tilaa, kuorot pääsevät mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan voi lähteä myös ilman omaa kuoroa tai yhtyettä! ◆
Lisätietoa: sangfesten.fi/suomeksi
Innostumme kuorolaulusta ja yhdessäolosta.
Salainen paheemme on yhteishenki ja iloinen mieli.
Esiinnymme mieluiten kaikille, jotka haluaa kuulla meitä.
Mottomme on Kuorolaulun ja elämän resepti on sama – yhdessä kaikki kuulostaa paremmalta!
Haluaisimme, että meidät muistetaan meistä ja laulustamme.
Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Nocturne.
Nimi: ConCordis
Ikä: 25 vuotta
Koti: Lahti
Meitä johtaa: Marja "POMO" Jäppinen
Innostumme toisistamme.
Salainen paheemme on harjotuksissa höpöttäminen.
Esiinnymme mieluiten milloin vaan, missä vaan, kenelle vaan, miten vaan, millaisena vaan.
Mottomme on Suurella sydämellä.
Haluaisimme, että meidät muistetaan mieluummin hyvällä kuin pahalla ja joskus jopa rahalla.
Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi varmasti Pomon sovittama.
Niina Töyrylä
Frida Lönnroos
Tapahtumakalenteri
28.2.2025 klo 19 Psaldo. Sormin soitti Väinämöinen. Kangasala-talo, Kangasala
1.3.2025 klo 14 Musiikillinen luentotilaisuus Matteus-passiosta, Suomen Laulu & Lauttasaaren seurakunta. Lauttasaaren kirkko, Helsinki
20.3.2025 klo 19 SonorEnsemble, Kilven Kuoro & Akateeminen Laulu, johtaa Hanna Remes & Dominik Vogt. Laulakaa uusi laulu! -psalmimusiikkikonsertti. Kallion kirkko, Helsinki
17.4.2025 klo 19 Suomen Laulu, Suomalainen barokkiorkesteri & lapsikuoro, johtaa Jan Söderblom. Matteus-passio. Johanneksenkirkko, Helsinki
27.5.2025 klo 19 Suomen Laulu. Notre Damen kevät. Lauttasaaren kirkko, Helsinki
Taiteellisten johtajien webinaari
14.3.2025
Tule tutustumaan Sulasolin uuteen taiteelliseen johtajaan Paavo Hyökkiin! Jatkamme Anneli Julénin aloittamaa perinnettä ja kutsumme kaikki Sulasolin jäsenyhdistysten taiteelliset johtajat webinaariin jälleen perjantaina 14.3. klo 15.30–17.
Tällä kertaa kutsumme mukaan myös kumppanimme Suomen Työväen Musiikkiliiton jäsenyhdistysten taiteelliset johtajat sekä Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen jäsenet.
Lämpimästi tervetuloa linjoille vaihtamaan ajatuksia Paavo Hyökin ja muiden kuoronjohtaja- ja kapellimestarikollegoiden kanssa päivänpolttavista asioista, oman työn onnistumisista ja haasteista!
Ilmoittaudu webinaariin viimeistään ke 12.3.2025: www.sulasol.fi/taiteellisten-johtajien-webinaari.
Webinaari järjestetään Teamsissa, ja osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille webinaaria edeltävänä päivänä.
"Laulaminen itsessään on arvokasta"
-
Sulasolin uusi taiteellinen johtaja Paavo Hyökki
Sulasolin liittokokouksessa 9.11.24 Sulasolille valittiin uusi taiteellinen johtaja, kun tehtävästä vuodesta 2018 saakka vastannut Anneli Julén luopui pestistään. Kiinnostusta tehtävään oli runsaasti, ja äänestyksen jälkeen uudeksi taiteelliseksi johtajaksi valittiin Paavo Hyökki. Kysyimme Hyökiltä hänen ajatuksistaan ja suunnitelmistaan Sulasolin toimintaan tuoreena taiteellisena johtajana.
Ensimmäisen kerran Hyökki kuuli Sulasolista jo lapsena. Varsinaiseen toimintaan hän pääsi tarkemmin tutustumaan Suomen Mieskuoroliiton kautta: ensin musiikkilautakunnan jäsenenä vuodesta 2012 ja myöhemmin taiteellisena johtajana 2015 alkaen. Vuosien aikana hän on nähnyt paljon: sen, mikä toimii ja mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Koko kansa laulamaan
Suurin syy, miksi Hyökki alun perin kiinnostui Sulasolin taiteellisen johtajan paikasta, oli jo pitkään muhinut ajatus Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien uudistamisesta. Edellisten vuoden 2022 Jyväskylän Laulu- ja soittojuhlien taiteellisen johtajan pestin jälkeen Hyökki rupesi pohtimaan, miten tapahtumaa kannattaisi tehdä ja millaisia muutoksia se kaipaa. Silloin ei ollut vielä tietoakaan siitä, että Sulasolin taiteellisen johtajan paikka vapautuisi ennen seuraavia juhlia.
– Lähtökohta edellisille juhlille oli heikko. Koronan takia oli ilmassa paljon epävarmuuksia, voitaisiinko koko juhlia järjestää ollenkaan. Oli siis haasteellista tehdä mitään uusia innovaatioita. Silloin tärkeintä oli lähinnä, että juhlat saadaan järjestettyä, Hyökki muistelee.
"Kuorokenttä pitää nähdä kokonaisuutena, joka kattaa kaikki kuorot ammattilaisista harrastajiin."
Hyökki on tarkastellut pitkältä aikaväliltä tapoja rakentaa juhlia ja sitä, millaisiin lopputuloksiin on milloinkin tultu. Hänestä näyttää siltä, että uudistuksia olisi tehtävä, jotta juhlille saadaan uutta nostetta. Hyökin ydinideassa koko kansa olisi mukana juhlilla lähtötasosta riippumatta. Tavoitteena on saada kaikki omaksi ilokseen laulavista ammattikuoroihin samaan aikaan samaan paikkaan laulamaan.
– Koko kansa laulaa. Siihen pyrin omalla kaudellani. Tavoitteenani on saada laulujuhlat uuteen nousuun ja arvostetuksi tapahtumaksi, Hyökki avaa ajatuksiaan.
Sulasol täynnä ammattitaitoa
Hyökistä Sulasolin ytimeen kuuluu nuottikustannustoiminta. Ihan jo siitäkin syystä, että se oli aikoinaan yksi suurimmista syistä koko liiton perustamiseen. Alun perin oli tärkeää saada kansainvälistä ohjelmistoa suomalaisten kuorojen käyttöön.
– Nykyisin Sulasolin nuottikustannustoiminta on kansainvälistä, joten siihen tavoitteeseen on päästy, Hyökki pohtii.
Hän myöntää, että kustannustoiminnan pyörittäminen on taloudellisesti haasteellista, mutta näkee sen silti lopulta Sulasolin tärkeimpänä tehtävänä, josta kaikki muu toiminta kumpuaa.
– Mielestäni Sulasolin nuottikustannustoiminta on erittäin laadukasta ja Sulasolin ammattilaiset tekevät erinomaista työtä, Hyökki kiittelee.
Toinen asia, jonka Hyökki nostaa esiin, on Sulasolin henkilökunnan ammattitaito asiantuntijaroolissa. Jäsenyhdistykset ja muut kentän toimijat saavat apua asiaan kuin asiaan. Asiantuntijuutta löytyy nuoteista, kuoro- ja yhdistystoiminnasta, ja jos jotain ei tiedetä, asiasta otetaan selvää tai ohjataan eteenpäin oikeiden ihmisten luokse.
– Sulasolin sanomisilla on myös uskottavuutta kärkikeskusteluissa, ja siellä olisikin tärkeää olla mukana aina kuin mahdollista, Hyökki pohtii.
Pirstaleinen kenttä
Hyökin mielestä mahtavaa on myös se, että Sulasol on alkanut tehdä yhteistyötä kentän muiden yhdistysten kanssa. Tämän hän näkee vaikuttavan siihen, että pirstaleiselle kentälle saadaan paljon kaivattua yhtenäisyyttä. Kuorokentän parhaaksi olisi hyvä päästä eroon päällekkäisestä työstä, jotta rajallisia resursseja voidaan käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi.
– Mitä vähemmän on ylimääräistä byrokratiaa, sitä paremmin asiat toimivat. Toki on huomioitava myös se, että ihan kaikkea ei voi tehdä koko kentän kattavina kokonaisuuksina, Hyökki toteaa.
Toinen asia, jonka Hyökki kokee kentän haasteena, on erilaisten kuorojen kirjo. Hänen mielestään kuorokenttä pitää näh-
Paavo Hyökki (*1981)
• Musiikin maisteri Sibelius-Akatemian kuoronjohtoluokalta erinomaisin arvosanoin 2013
• Taiteellisena johtajana Tampereen Laulajat, Chorus Cathedralis Aboensis (Turku), Lain Huuto (Helsinki), Suomen Mieskuoroliiton valtakunnallinen edustuskuoro Liiton Miehet
• Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen hallituksen jäsen 2010–2016, Suomen Mieskuoroliiton taiteellinen johtaja 2015–2024, Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien taiteellinen johtaja 2022, Sulasolin taiteellinen johtaja 2024–
• Toiminut lisäksi mm. yhtyelaulajana, levytysten taiteellisena tuottajana sekä kuoro- ja lauluyhtyekilpailujen tuomaristossa
Jonna Virtanen
dä kokonaisuutena, joka kattaa kaikki kuorot ammattilaisista harrastajiin. Yksi kysymys onkin, miten kehittää Sulasolia niin, että erilaiset kuorot saavat apua ja tukea itseään koskettaviin kysymyksiin. Kaikki tarvitsevat joskus apua. Mitä monimuotoisempi Sulasol on, sen vaikuttavampaa sen toiminta on.
– Pirstaleisen kentän yhdistäminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sitä pitää varta vasten lähteä tekemään, Hyökki toteaa.
Johtajat keskiöön
Hyökki näkee etenkin yhden asian olevan ratkaiseva tekijä kentän yhdistämiseen: taiteellisten johtajien asettaminen toiminnan, ja etenkin suunnittelemisen, keskiöön. Siinä on Hyökin mielestä vielä kehitettävää. Hän sanoo huomanneensa, että etenkin mediassa kaikki punoutuu helposti kuoron ympärille ja kuoronjohtajat jäävät taka-alan taitureiksi.
– Kun tehdään hyvää työtä, kuoro on suoriutunut hienosti. Jos on ongelmia, se on usein johtajan vika, Hyökki pohtii.
Hyökin mukaan ei ole kyse siitä, että kuoronjohtaja haluaisi alleviivata omaa hyvyyttään tai pönkittää omaa egoaan. Hänen mielestään oma ego edellä tekeminen ei kanna pitkälle. Hyökki näkee, että kuoronjohtajat tietävät usein parhaiten, mitä kuorossa tapahtuu ja mitä kuoron kanssa on mahdollista tehdä. Kuorot ovat usein johtajansa visio ja johtaja pitää kuoron koossa.
Myös kuoroyhdistysten hallinnolle pitää Hyökin mukaan muistaa antaa sen ansaitsema arvo. Moni yhdistys ei pyörisi ilman innokkaita vapaaehtoisia. Etenkin puheenjohtajan suuren roolin Hyökki tunnistaa.
– Usein puheenjohtajat toimivat työparina taiteellisen johtajan kanssa. Parhaimmillaan yhteistyö tuottaa upeita tuloksia. Pahimmillaan tullaan aivan vastakkaisista näkemyksistä eikä mistään tule mitään, Hyökki kertoo.
Kuoronjohtajat elävät ja hengittävät kuoromusiikkia. Heidän ammattitaitoaan Hyökki kannustaa hyödyntämään.
Laulajat, johtajat ja säveltäjät
Hyökki hahmottaa suomalaisen kuoromaailman rakentuvan kolmen pilarin varaan: tarvitaan laulajia, johtajia ja säveltäjiä. Laulamiseen Hyökki toivoo löytyvän samanlaista innostusta kuin etelänaapurissa Virossa. Tässä palataan taas ajatukseen ’koko kansa laulaa’, omista lähtökohdista ja omilla tavoitteillaan.
Johtajien tilanteen Hyökki näkee hyvin positiivisena. Koulutus on Suomessa tasokasta ja uusia ammattijohtajia tulee kentälle säännöllisesti. Tämän huomaa myös siitä, että nykyisin perustetaan uusia kuoroja, kun uusien johtajien ja jo olemassa olevien kuorojen toiveet, tarpeet ja sijainti eivät aina kohtaa. Myös pitkät välimatkat voivat joskus olla yhteistyön esteenä.
"Kuoroja on eri tarkoituksiin.
Kaikkia tarvitaan. Loppujen lopuksi kaikille on yhteistä halu laulaa."
– Joskus johtajilla saattaa olla visio, jonka toteuttamiseen ei edes ole olemassa sopivaa kuoroa, Hyökki kertoo.
Kolmatta pilaria, säveltäjiä Hyökki haluaa rohkaista ajattelemaan, että kuoro on kuin mikä tahansa muukin instrumentti. Sen ominaisuuksiin on tutustuttava, mutta sen jälkeen sille voi säveltää ilman valtavaa määrä esteitä ja haasteita.
Taidetta ja hyvinvointia
Kuorolaulutaide itsessään on Hyökille jo arvo, mutta ei hän halua sivuuttaa musiikin ja erityisesti laulamisen hyvinvointivaikutuksiakaan.
– Huomaan itsekin, että lomalla lihakset menevät jumiin ja kehossa huomaa laulamisen puutteen, Hyökki kertoo.
Kuorokentällä resurssit, taitotaso ja tavoitteet vaihtelevat kattaen koko spektrin. Uusia kuoroja syntyy ja jotkut lopettavat toimintansa. Se on luonnollista. Hyökistä kaikkein tärkeintä on kuitenkin elinvoimainen ekosysteemi, jossa kaikki laulaminen nähdään arvokkaana taitotasosta riippumatta.
– Kuoroja on eri tarkoituksiin. Kaikkia tarvitaan. Loppujen lopuksi kaikille on yhteistä halu laulaa, Hyökki kiteyttää.
Laulaminen tekee hyvää mielelle ja keholle, siitä erilaisten kuorojen laulajat ovat varmasti samaa mieltä.
– Laulaminen itsessään on arvokasta. Siitähän tässä kaikessa on lopulta kysymys, Hyökki summaa. ◆
Jonna
Virtanen
Paavo Hyökki toimi Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien 2022 taiteellisena johtajana.
Ahti Viluksela
50 vuotta Dominantea
Ei tarvitse olla ammattilainen ollakseen ammattimainen
Dominanten historia alkaa vuodesta 1975, kun silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa kaivattiin Polyteknikkojen Kuoron (PK) lisäksi kuoroa, johon myös naisteekkarit pääsisivät laulamaan. Ajatuksesta syntyi Polyteknikkojen kamarikuoro (PKK). Ensimmäisenä johtajana toimi tuolloin myös Polyteknikkojen Kuoroa johtanut Heikki Saari. Sekaannusten välttämiseksi Polyteknikkojen kamarikuoro otti lisänimekseen Dominanten ja myöhemmin PKK putosi nimestä kokonaan pois.
Vuonna 1981 kuoron taiteelliseksi johtajaksi valittiin kuoroa edelleen johtava Seppo Murto. Hänen määrätietoinen työnsä yhdistettynä teekkarien ennakkoluulottomaan rohkeuteen tarttua uusiin asioihin ovat muovanneet Dominantesta ammattimaisen ja tavoitteellisen yhteisön, joka on haluttu esiintyjä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Lukuisat kantaesitykset ja säännölliset matkat ympäri maailmaa, Antarktista lukuun ottamatta, ovat nostaneet Dominanten laajaan tietoisuuteen. Kuoro on valloittanut niin Hong Kong Arts-, BBC Proms- kuin Taipein kuorofestivaalit. Viimeisimmät matkat on tehty Portugaliin ja Radion sinfoniaorkesterin Hovanštšina-oopperan mukana Tukholman Baltic Sea Festivalille.
Dominante yhdistää ihmisiä
Otaniemen opiskelijoiden lisäksi kuorossa on laulajia myös muista korkeakouluista, ja moni jatkaa laulamista vielä opiskeluiden jälkeenkin läpi erilaisten elämänmuutosten. Yhdeksi Dominanten rikkauksista lasketaankin laulajien moninainen tausta.
– Erilaisista taustoista ja elämäntilanteista huolimatta on ilo nähdä, miten musiikki tuo yhteen ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten elämässä koskaan kohtaisi, Valtteri Murto kertoo.
Valtteri Murron mukaan Dominante kilpailee samoista musiikin osaajista muun muassa Polyteknikkojen Kuoron, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien, Naiskuoro KYN:n ja muiden Otaniemen kulttuuriyhdistysten kanssa. Kuoron asema sekakuorona Otaniemessä tarjoaa kuitenkin hyvät lähtökohdat, ja Aalto-yliopiston myötä kuoron rekrytointipohja on vain laajentunut.
– Dominanten laaja-alainen ohjelmisto yhdistettynä kunnianhimoiseen tekemiseen on taannut meille vuosittain kasvavan määrän halukkaita uusia laulajia, joskin mieshakijoita voisi aina olla enemmän, Valtteri Murto vinkkaa.
Hyvin toimiva organisaatio
Dominantessa pyritään siihen, että kuoron aktiivien joukossa on sopivassa suhteessa niin vanhempien kokemusta kuin
Konsta
Partanen
"Erilaisista taustoista ja elämäntilanteista huolimatta on ilo nähdä miten musiikki tuo yhteen ihmisiä, jotka eivät
välttämättä muuten elämässä koskaan kohtaisi."
nuorempien innokkuutta. Opiskelutahtien kiihtyminen ja ulkomailla opiskelu tuovat tiettyjä haasteita kuoron toimihenkilöiden rekrytointiin, ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen sekä tärkeiden suhteiden ylläpitäminen ovatkin yksi Dominanten hallinnon ydintehtävistä.
– Jotain onnistumisesta kertonee se, että Dominantesta muihin kuoroihin siirtyneet kaipaavat yhteishengen ohella usein eniten Dominanten hyvin toimivaa organisaatiota, Valtteri Murto kertoo.
Yhteistyöllä uusia kokemuksia
Omien konserttiensa lisäksi Dominante tekee paljon yhteistyötä eri orkestereiden kanssa. Yhteistyö Sinfonia Lahden kanssa on kestänyt jo vuosikymmeniä. Viime vuonna ohjelmassa oli Elgarin Dream of Gerontius sekä Beethovenin yhdeksäs sinfonia. Tänä vuonna Dominante nähdään Lahden Sibeliustalon kuorokorokkeilla huhtikuussa esittämässä W. A. Mozartin Requiemia yhdessä Sinfonia Lahden kanssa. Mozartin Requiemia pääsee kuulemaan myös Mikkelin musiikkijuhlilla lontoolaisen Philharmonia-orkesterin kanssa.
Elgarin Dream of Gerontius esitettiin viime keväänä myös yhdessä RSO:n kanssa, ja saman orkesterin kanssa työskenneltiin loppukesällä Musorgskin Hovanštšina-oopperan konserttiversion parissa.
– Maailman johtavien kapellimestarien ja solistien kanssa työskentely tarjoaa laulajillemme huikean mahdollisuuden päästä suurille konserttilavoille ammattilaisten kanssa, ja näkymän siihen, minkälaista työtä suurten konserttituotantojen valmistuminen edellyttää. Tästä kumpuaakin kuoromme yksi motto: Ei tarvitse olla ammattilainen ollakseen ammattimainen, Valtteri Murto kertoo.
Dominante 50 -konserttisarja
Dominanten juhlavuotta juhlistava konserttisarja levittäytyy koko vuodelle. Helsingin tuomiokirkossa kuultu Brahmsin Ein deutsches Requiem avasi juhlavuoden suurteosten sarjan. Konsertissa kuultiin satapäistä kuoroa, johon kuului sekä nykyisiä laulajia että Dominanten alumneja. Maaliskuussa suur-
teosten konserttien sarjaa jatkaa J. S. Bachin Matteus-passio Espoon tuomiokirkossa.
Toukokuussa Tapiolasalissa pääsee kuulemaan monipuolista a cappella -musiikkia, kun yli 200 dominantelaista kokoontuu yhteen. Periodikuorokonsertissa kuullaan ohjelmistoa kuoron kaikilta vuosikymmeniltä aikalaiskokoonpanojen esittämänä.
– Periodikuorokonsertti hakee vertaistaan suomalaisessa kuorohistoriassa. Harvoin jos koskaan on kuultu näin kattavaa puolen vuosisadan mittaista kuorokavalkadia eri aikakausien omien laulajien esittämänä. Itse odotan eniten kuoromme perustajajäsenten esitystä – tämä voi hyvinkin olla viimeinen mahdollisuus nähdä heidät yhdessä lavalla, Valtteri Murto hehkuttaa konserttia.
Juhlavuoden päätapahtumassa Musiikkitalossa Dominante jatkaa pitkiä perinteitään suomalaisen kuoromusiikin kantaesittäjänä. Marraskuussa kuullaan tilausteoksia Tapani Länsiöltä, Jaakko Mäntyjärveltä ja Minna Leinoselta.
– Juhlakonsertistamme tulee monella tavalla merkittävä tiennäyttäjä. Kymmenen vuotta sitten olimme ensimmäinen sekakuoro, joka järjesti oman konsertin Musiikkitalossa. Jos toukokuun Periodikuorokonsertissa tarjotaan ikkuna historiaan, marraskuun juhlakonsertin kantaesitykset ja monipuolinen ohjelmisto avaavat näkymää suomalaisen kuoromusiikin nykytilaan ja tulevaisuuteen, Valtteri Murto pohtii.
Konserttisarjan päättävät perinteiset Joulun tähden -joulukonsertit.
"Periodikuorokonsertti hakee vertaistaan suomalaisessa kuorohistoriassa. Harvoin jos koskaan on kuultu näin kattavaa puolen vuosisadan mittaista kuorokavalkadia eri aikakausien omien laulajien esittämänä."
Muutakin kuin konsertteja
Konserttien lisäksi juhlavuoteen mahtuu monenlaista tapahtumaa. Juhlakonserttiin valmistautuminen ja koko juhlavuosi aloitettiin “leffaillassa” katsomalla yhdessä Dominanten 40-vuotisjuhlakonsertin tallenne. Luvassa on tietysti karonkkoja ja erilaisia tapahtumia juhlavuoden kunniaksi.
Myös Dominanten juhlavuositraditioihin kuuluva vanhojen puheenjohtajien tapaaminen järjestetään keväällä. Syksyn ohjelmassa on suuri kvartettikilpailu, jonka finaali kuullaan vuosijuhlassa.
– Juhlakonsertin jälkeinen 300 vieraan vuosijuhla on suurin Dominanten historiassa, kertoo Tiina Saikko-Aho.
Juhlavuoden kunniaksi on tekeillä myös kirja, jossa Dominanten laajamuotoista toimintaa 50 vuoden ajalta muistelevat entiset ja nykyiset kuorolaiset monesta eri näkökulmasta. Kirjan toimittaa Ylen toimittajana ja Dominanten alttona aiemmin toiminut Anu Jaantila. Teos julkaistaan Dominante 50 -juhlanäyttelyn yhteydessä marraskuussa.
– Yksi vuoden odotetuista tapahtumista on kevään Periodikuorokonserttia varten järjestettävä harjoitusleiri, johon kokoontuu satoja kuorolaisia Dominanten kaikilta vuosikymmeniltä, Valtteri Murto kertoo.
Kuoron kerhohuoneiston pitkään kestäneen remontin valmistuminen sattuu myös sopivasti juhlavuodelle, ja kuorolaiset ovat innoissaan päästessään lauluharjoittelun ja muun yhteistoiminnan kotipesäänsä.
Juhlavuoden jälkeen
Juhlavuosi on täynnä tapahtumia, mutta toiminta jatkuu tietysti myös sen jälkeen.
– Kuoro jatkaa keväällä 2026 J. S. Bachin suurteosten parissa ja konsertoi muun muassa Sinfonia Lahden Sibelius-festivaalin päätöskonsertissa elokuussa 2026 Rahmaninovin Kellot-oratorion merkeissä, Seppo Murto kertoo.
– Suunnitelmissa on myös jatkaa kuoron pitkäaikaista työtä suomalaisen kuoromusiikin lähettiläänä ulkomaan kiertueilla, Valtteri Murto lisää. ◆
Jonna Virtanen
Artikkelia varten haastateltiin Dominanten taiteellista johtajaa Seppo Murtoa sekä juhlavuotta organisoivan juhlavuositoimikunnan puheenjohtajaa ja juhlavuoden päätuottajaa Valtteri Murtoa ja Dominante 50 -juhlakonsertin tuottajaa Tiina Saikko-Ahoa.
Dominanten taiteellinen johtaja Seppo Murto juhlii myös kuluvana vuonna pyöreitä vuosia: 70 vuotta tuli täyteen tammikuussa. Murron ansiot kuoronjohtajana, kapellimestarina ja kanttori-urkurina toivat hänelle viime vuoden marraskuussa myös tasavallan presidentin myöntämän musiikkineuvoksen arvonimen.
Sulasol onnittelee lämpimästi!
Lauri Jokinen
Dominante johtajanaan Seppo Murto juhlavuoden käynnistäneen Brahms: Ein deutsches Requiem -konsertin harjoituksissa.
Musiikkileirit paljon vartijana
Orkesterileirit ovat oikeastaan koko historiansa ja olemassaolonsa aikana olleet merkittävä lisä Suomen sekä tavoitteelliselle musiikin opiskelulle että harrastamiselle. Mutta mistä ne ovat saaneet alkunsa, ja mikä on niiden merkitys tänä päivänä?
Historian havinaa
Puhallinmusiikin historian voidaan katsoa alkaneen Euroopassa jo ristiretkistä, kun sotasaaliiksi saatiin erilaisia islamilaisissa valtakunnissa kehitettyjä alkeellisia vaksisoittimia. Pikkuhiljaa puhallinsoittimet yleistyivät Euroopassa ja erityisesti uskontokunnat ottivat soittimia mukaan jumalanpalveluksiin efektiiveinä.
Myös hovit ympäri Euroopan kiinnostuivat puhallinsoittimista. Suomessakin Juhana Herttuan hovissa oli oma esikuntakvartettinsa. Musiikki toi tunnelmaa ja jaksamista arjen vastapainoksi. Erilaiset tanssiaiset yleistyivät ja tarjosivat mahdollisuuden juhlia ja verkostoitua.
Sotaväki ja armeijat huomasivat soitinten hyödyn, kun taistelun tiimellyksessä erilaiset käskyt ja komennot eivät aina kuuluneet. Soittimilla alettiin antaa erilaisia signaaleja. Rauhanaikana trumpetteja käytettiin puolestaan erilaisiin merkkisoittoihin, esimerkiksi lipunnostoihin ja -laskuihin sekä erilaisten harjoitusten alkamisesta tiedottamiseen.
Pikkuhiljaa myös erilaiset aatteelliset yhdistykset, tehtaat ja seurat alkoivat perustaa omia puhallinyhtyeitä. Soittamisesta ja musiikista tuli niin tärkeää, että soittotaito katsottiin eduksi työnhaussa. Ei aikaakaan, kun uusi työntekijä löysi itsensä tehtaan vaskiseitsikosta tai puhallinorkesterista. Soittokuntia perustettiin muun muassa rautatieläisten, partiolaisten, työväenyhdistyksien ja palokuntien yhteyteen.
Puolustusvoimien merkitys
Puolustusvoimat ja erityisesti sen ylläpitämä Soitto-oppilaskoulu oli pitkään merkittävä vaskipuhaltimien opinahjo
Suomessa. Kun vanhahtavia torvisoittokuntia alettiin muuttaa puhallinorkestereiksi, Puolustusvoimat kääntyi Helsingin Konservatorion puoleen. Sen silloinen rehtori, Erkki Melartin, oli valmis yhteistyöhön ja kouluun perustettiin sotilasmusiikkilinja. Linjan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli kouluttaa erityisesti puupuhaltimia uusien ja nykyaikaisten puhallinorkestereiden tarpeisiin. Toki myös vaskien ja lyömäsoittimien opintoja pystyi opiskelemaan sekä Soitto-oppilaskoulussa että Konservatoriossa.
Soitto-oppilaat oli sijoitettu eri puolille Suomea sotilassoittokuntien yhteyteen. Siellä osaamista täydennettiin oppilaitosopintojen lisäksi ammattilaisten johdolla mestari-kisälli-periaatteella käytännön työssä. Puolustusvoimat oli pitkään merkittävä puhallinsoittajien kouluttaja Suomessa ja monet Soitto-oppilaskoulun käyneet muusikot hakeutuivat töihin myös uusiin, vastaperustettuihin kaupunginorkestereihin.
Musiikkileiritoiminta
Ennen kuin musiikkiopistojen verkosto perustettiin, ei Suomessa käytännössä ollut laadukasta harrastajille suunnattua, kaikkien saatavilla olevaa puhallinopetusta. Tätä tarvetta paikkaamaan liitot perustivat omia musiikkileirejä. Leireillä oli mahdollisuus musiikin teorian oppimiseen sekä siihen liittyvien tasokokeiden suorittamiseen. Sen lisäksi leirien orkesterit olivat suuria ja mahdollistivat soittamisen omaa kotipaikkakuntaansa suuremmissa kokoonpanoissa.
Musiikkileirejä on ollut Suomessa jo pitkään. Leirit ovat valitettavasti kärsineet inflaatiota ja niiden määrä on vähentynyt. Tähän vaikuttavat useat seikat: Maamme harrastajapuhallinorkestereiden määrä on ylipäätään vähentynyt. Vaikka toisaalta musiikkioppilaitosverkosto on siirtänyt orkesteri-
Lotta
Jaatinen
toimintaa oppilaitoksiin, ne eivät ole pystyneet paikkaamaan niitä aukkoja, joita aatteellisten yhdistysten orkesterit ovat jättäneet.
Leirin järjestäminen on myös entistä kalliimpaa. Orkesterileirille pitää palkata opettaja jokaiseen soittimeen. Lisäksi leireillä pitää olla myös muuta ohjattua vapaa-ajantoimintaa ja turvallinen ympäristö kaikenikäisille leiriläisille. Leiripaikalta vaaditaan paljon: siellä pitäisi olla toimiva laitoskeittiö henkilökuntineen, riittävän suuria tiloja usealle orkesterille, opetusluokkia ja yksityisen harjoittelun luokkia. Kaiken pitäisi olla kompaktisti lähellä toisiaan. Leirille pitää vuokrata jopa kolminkertaiset orkesterin lyömäsoittimet, paljon nuottimateriaalia sekä muuta soittamiseen tarvittavaa välineistöä. Toki leirin markkinointi ja viestintä vie oman osansa.
Käytännössä ilman valtion tai eri säätiöiden apurahoja leirejä ei olisi mahdollista järjestää tai ne olisivat käyttäjilleen kohtuuttoman kalliita.
Puhallinmusiikin tulevaisuus Suomessa
Puhallinmusiikin tulevaisuus Suomessa on samojen haasteiden edessä kuin moni muukin yhteisöllinen harrastus. Väki vähenee ja vanhenee. Sen lisäksi soittaminen harrastuksena kilpailee yhä enemmän muiden harrastuksien kanssa ja usein häviää tämän kilpailun. Soittimien hinnat, musiikkiopistojen lukukausimaksut ja nuottimateriaalit ovat suhteellisen kalliita. Kaikilla paikkakunnilla ei ole edes varaa järjestää opetusta kaikkiin soittimiin. Usein keskitytään jousisoittimiin, pianoon, lyömäsoittimiin sekä kitaraan. Harvassa musiikkiopistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi matalia vaskisoittimia.
Suomessa on kaikesta kilpailusta huolimatta hyvin organisoitu harrastajamusiikkikenttä, jonka varaan voi laskea. Suomen Puhallinorkesteriliitto on tässä merkittävässä roolissa. Se ylläpitää nuottien kustannustoimintaa, tukee erilaisia tapahtumia ja järjestää seminaareja. Sen lisäksi Suomen Työväen Musiikkiliitto ylläpitää ja järjestää orkestereille ja yksittäisille soittajille omaa toimintaa kuten myös Soitinmusiikkiliitto osana Sulasolia. Mitä enemmän tietoa, onnistuneita käytäntöjä sekä yhteistyötä voidaan syventää, sen valoisalta näyttää myös puhallinmusiikin tulevaisuus Suomessa.
Musiikkileirien tulevaisuus
Leirien tulevaisuudessa on haasteita, mutta niiden merkitys ei ole vähentynyt. Usein kesäleiri on musiikkioppilaitosten kiinni ollessa ainoa mahdollisuus harrastaa tai kehittyä tavoitteellisesti kesän aikana. Se on erityisen tärkeä väylä ammattiopiskelijoille, jotka eivät pidä taukoa opinnoissaan edes kesäloman aikana. Kun kesäleirillä pääsee soittamaan joka päivä opettajan johdolla, on sen hyödyn katsottu vastaavan usean kuukauden opintoja musiikkiopistoissa.
Musiikkileirit ovat paljon muutakin kuin soittamista. Ne ovat erinomainen verkostoitumispaikka musiikin harrastajien, ammattiopiskelijoiden ja ammattilaisten välillä. Ne tarjoavat elämyksiä ja kokemuksia, yhdessä tekemisen iloa ja onnistumisia. Musiikin harrastaminen ei ole ikäkysymys. Samaan or-
kesteriin mahtuvat niin lapset kuin aikuisetkin. Orkestereissa ei eritellä ketään iän, sukupuolen tai muun suhteen. Osaaminen ratkaisee.
Musiikkiopistojen pitää ehkäpä tulevaisuudessa ottaa suurempi vastuu yhteismusiikin järjestämisestä. Mitä laadukkaampaa orkesteritoimintaa niillä on tarjota oppilaille, sitä useammin oppilaat hakeutuvat kesäleireille. Olisi tärkeää, että musiikkiopistoihin hakeutuvia oppilaita suunnattaisiin enemmän harvinaisempiin soittimiin, kuten oboen, fagotin, baritonitorven tai tuuban pariin.
Musiikkiliittojen vastuu
Kaiken kaikkiaan soittaminen on parhaimmillaan iso osa ihmisten identiteettiä ja elämää. Se antaa sisältöä, luo verkostoja ja siltoja ihmisten kesken, antaa mahdollisuuden luovuuteen ja tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle meistä olla osa sellaista kokonaisuutta, mikä auttaa jaksamaan arjen paineessa.
Suomen harrastajamusiikkiliittojen vastuulla on huolehtia, että myös soitinmusiikkiin panostetaan, kustannetaan puhallinorkestereille suunnattuja nuotteja ja huomioidaan esimerkiksi jäsenmaksuissa puhallinmusiikin harrastamisesta syntyvät muut kulut. Liittojen tulee edustaa yhteiskunnassa kaikkea harrastajamusiikkia ja pitää huolta, että niin orkestereiden kuin kuorojenkin ääni kantaa. ◆
Tero Haikala Kirjoittaja on Soitinmusiikkiliiton puheenjohtaja
Kesän 2025 leirejä
Soitinmusiikkiliitto on mukana kahden musiikkileirin toiminnassa:
• Puhallinorkesterileiri 6.–12.7.2025 Raudaskylän Kristillisessä opistossa. Lisätietoja: rko.fi/soivakesa/ puhallinmusiikkileiri tai leirinjohtaja Tero Haikala terohaikala@gmail.com tai 050 5210 003
• Lohjan musiikkikurssi 8.–18.6. Kanneljärven Opistossa. Kurssin orkesterit: Sinfoniaorkesteri, jousiorkesteri ja kolme puhallinorkesteria. Lisätietoja: sinfoniaorkesterikurssi.fi tai kurssinjohtaja Tuomas Törmi, tuomas.tormi@lohja.fi.
Suomen Työväen Musiikkiliiton Aitoon musiikkikursseilla järjestetään myös puhallinleiri ja kapellimestarien perus- ja mestarikurssit 24.6.–1.7.2025. Puhallinleirille ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -tasoiset puhallin- tai lyömäsoitinten harrastajat, myös ilman aiempaa soittokokemusta. Myös kapellimestarikurssit on tarkoitettu yhtä lailla vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin kapellimestareille. Peruskurssilla kouluttaa Marja Ikonen ja mestarikurssilla Juha Törmä. Sulasolin jäsenet saavat myös puhallinleirin ja kapellimestarikurssien osallistumismaksut jäsenhinnoilla. Lisätietoja: musiikkiliitto.fi/musiikkikurssit, info@musiikkiliitto.fi tai p. 050 414 3442 / 040 702 3470.
Avaan YouTuben ja selailen suomalaisten kuorojen kanavia. Olen pannut merkille, että perinteisten konserttitaltiointien rinnalle on alkanut viimeisen neljän–viiden vuoden aikana ilmestyä uudenlaista sisältöä: tuotettuja musiikkivideoita, joissa kuvaus on irrotettu konserttitilanteesta.
Kokonaiskuvaa on kuitenkin vaikea saada muuten kuin päämäärättömältä tuntuvalla klikkailulla, koska kuorot jakavat videoita omilla kanavillaan, eikä tietääkseni mikään taho ole keskitetysti kerännyt tilastoa suomalaisten kuorojen julkaisemista musiikkivideoista. Lähemmäs kymmenen tunnin seikkailu kuorojen kanavilla kuitenkin palkitaan: näppituntumani osoittautuu oikeaksi. Pandemian jälkeen kuorojen musiikkivideotuotanto on lähtenyt tasaiseen nousuun.
Kuoromusiikin ja liikkuvan kuvan liitto on kaikkea muuta kuin ilmeinen. Suomalainen kuorokenttä koostuu lähes kokonaan amatöörikuoroista, ja musiikkivideon tekeminen on yksittäisenä panostuksena valtava. Halusin selvittää, mikä on saanut kuorot tarttumaan videoprojekteihin ja miksi juuri nyt. Kalvava epäilys hiipii mieleeni: ovatko musiikkivideot viemässä albumien ekologisen lokeron suomalaisten kuorojen julkaisutoiminnassa?
Poimintoja
Koska kokonaistilastoja ei ole saatavilla, havainnollistan viime vuosien musiikkivideoaaltoa poimimalla viime vuosien videoista viisi täysin subjektiivisesti valittua suosikkiani. Videot eivät ole paremmuus- vaan julkaisujärjestyksessä.
Lain Huudon (juristien ja oikeustieteen opiskelijoitten kuoro) joululauluvideo Maa on niin kaunis saa ainakin omassa mielessäni lisämerkityksiä siitä, että video on kuvattu tiukkojen
covid-19-rajoitusten aikana Uspenskin katedraalissa, jossa kuoron oli tarkoitus pitää joulukonserttinsa. Video on julkaistu joulukuussa 2020, jolloin pandemian toinen aalto keskeytti kuorotoiminnan vain muutamaa viikkoa ennen kiihkeimmän joulukonserttikauden alkua.
Tapiolan kuoron maaliskuussa 2021 julkaistu video Change is coming iski lujaa jo ensikatsomalta: videolla lapset vaativat aikuisia tilille ekologisesti kestämättömästä elämäntavasta. Tim Cainin haastava sävellys käyttää tekstinä Greta Thunbergin YK:ssa päättäjille pitämää puhetta, joka sisältää suoran syytöksen: How dare you! Videolla esiintyy kuorolaisten lisäksi kolme eturivin suomalaisnäyttelijää.
Varsinkin mieskuorot tuntuvat löytäneen humoristisesti kuvitetuista pop-musiikkisovituksista oman leipälajinsa, jonka paraatiesimerkkeinä voisi mainita Tampereen Laulajien videon Kahvia ja pullaa sekä Ylioppilaskunnan Laulajien Pohjois-Karjala. Näistä jälkimmäinen sai julkaisunsa jälkeen näkyvyyttä jopa kansallisilla televisiokanavilla.
Jyväskylän Naislaulajien Jag talar till mina vuxna barns änglar -videon kuvauksissa. Kuva Elina Mäntynen.
Tuoreimpana nostona haluan esitellä Jyväskylän Naislaulajien videon Jag talar till mina vuxna barns änglar, jonka keskiössä ovat itsenäistyvän lapsen äidissä herättämät kipeätkin tunteet. Videolla kuultava Kirsti Rasehornin sävellys voitti ensimmäisen P. J. Hannikainen -sävellyskilpailun vuonna 2022.
Video on haaste
Tapasin Helsingin Musiikkitalon kahviossa kuoronjohtaja Paavo Hyökin, joka valittiin marraskuussa 2024 kaksivuotiskaudelle Sulasolin taiteelliseksi johtajaksi. Etäyhteyden avulla haastattelin kuoronjohtaja Rita Varosta, joka toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kuoronjohdon lehtorina. Paitsi että molempien johtamat kuorot ovat tehneet useita musiikkivideoita, haastateltavia yhdisti myös se, että molempien videot olivat ehdolla Vuoden musiikkivideo -kategoriassa Sulasolin Kuorogaalassa 2024. (Palkinnon voitti Sibelius-lukion kamarikuoron Stormskärs Maja.)
Kun keskustelu siirtyy musiikkivideoitten merkitykseen kuorolle, molemmat kuoronjohtajat käyttävät toisistaan tietämättä täsmälleen samaa sanaa. ”Heitin kuorolle haasteen”, Hyökki kertoo uusimmasta musiikkivideoprojektista, jonka musiikiksi hän valitsi belgialaisen Rudi Tasin sävellyksen Ave Regina. ”Kerroin kuorolaisille, että säveltäjän itsensä mukaan tämä on hänen teoksistaan vaikein. Haasteen heittäminen toimi hyvänä triggerinä”, hän nauraa.
”Mikä tahansa projekti on haaste. Kilpailut on haaste. Ja kuoro aina tarvitsee haasteita ja tavoitteita,” Varonen muotoilee kysyessäni hänen motiiveistaan tehdä kuoronsa kanssa musiikkivideoita.
Kuoronjohtajan rooli
Hyökki ja Varonen edustavat tavallaan kahta äärilaitaa siinä suhteessa, miten he hahmottavat oman roolinsa osana videontekoprosessia. Hyökki sanoo haluavansa pysyä poissa videon visuaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. ”Tehkää mitä teette. Minä vastaan siitä, että audiopuoli on kunnossa”, hän muistelee ohjeistaneensa Ave Regina -videon työryhmää. Kuvaustilanteessa Hyökki sanoo haluavansa olla ikään kuin yksi ohjattavista: ”Tulen paikalle ja teen mitä pyydetään. Se sopii minulle. En ylipäänsä ajattele musiikkia visuaalisuuden kautta, joten tuntuu luontevalta olla puuttumatta siihen.”
Varonen puolestaan innostuu silminnähden, kun puhe kääntyy kuvan ja äänen yhdistämiseen. ”Minun isoisälläni oli kasimillinen kamera. Hänen kanssaan leikattiin ja liimattiin filmiä ihan saksilla. Ja päät piti yhdistää ja katsoa miten meni.” Lapsuuden kaitafilmikokeilut eivät sisältäneet ääntä, mutta leikkaaminen herätti kiinnostuksen siihen, miten musiikki ja kuva toimivat yhdessä: ”Minua kiinnostaa esimerkiksi [Ennio] Morricone. Hän näki leffan ja sävelsi siihen. Mikään kohtaus ei olisi samanlainen ilman musiikkia. Ja toisaalta, kun musiikki ja kuva ei istu, lopputulos on teennäinen.”
Varonen huomauttaa, että hänen kokemuksensa mukaan musiikkivideon ohjaaminen klassiseen kuoroteokseen on
oma erityinen taitonsa. ”Rytmisessä musiikissa kuvien rytmikäs vaihtelu on helpompaa. Tämä on haaste nimenomaan ohjaajalle. Visualisointi ei saa olla häiritsevää, vaan musiikin maailman pitää olla symbioosissa kuvan kanssa.” Varonen kertoo korjanneensa eräältä aiemmalta videolta yhden leikkauksen: ”Johtaja ei voi huitoa kuin heinämies kun musiikissa on yksi pitkä ääni.”
Video madaltaa kynnystä äänittämiseen
Tarkoittaako videotuotantojen kasvava suosio sitä, että albumikokonaisuuksien rooli olisi kuorojen julkaisutoiminnassa vähenemässä? Kumpikaan kuoronjohtajista ei toivo tätä, vaikka molemmat näkevät sen yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena. ”Minulla on 800 cd:tä. Muilla on kaapeissaan vaatteita, minulla nuotteja ja cd-levyjä,” Varonen nauraa ja jatkaa: ”Mutta digitaalinen albumi on nykyään se juttu. Yhtäkkiä ei ole cd-asemaa edes läppäreissä. Olisi kiva tallentaa, mutta markkinat fyysisille kuorolevyille on tosi pienet.”
Hyökki on samoilla linjoilla: ”Minä haluan tehdä levyjä. Niiden tekemisen pitää olla se ensisijainen muoto, jolla musiikkiperintöä tallennetaan.” Hyökki ei näe kuitenkaan musiikkivideoita pelkästään uhkana. ”On paljon kuoroja ja kuorolaisia, joilla ei ole tietoa siitä, minkälainen äänitystilanne on. Yksittäisen kappaleen äänittäminen on yksi sellainen kepeä keino päästä osaksi sitä tietoa.”
"On paljon kuoroja ja kuorolaisia, joilla ei ole tietoa siitä, minkälainen äänitystilanne on. Yksittäisen kappaleen
äänittäminen on yksi sellainen kepeä keino päästä osaksi sitä tietoa."
Sama koskee myös projektin teknistä puolta. ”Moni aloitteleva tuottaja on kompastunut siihen, että kokonaisen levyn tekemisessä on valtava määrä asioita, jotka pitäisi lopulta nivoa yhteen. Musiikkivideon tekeminen on siis hyvä tilaisuus myös opetella kuorotuottamista”, Hyökki muistuttaa.
Videoprojekteilla on erityinen merkitys myös yksittäisille laulajille. ”Videosta jää laulajille muistijälki. Kuorolaiset ovat amatöörejä, mutta videolla he saavat olla esiintyviä artisteja,” Hyökki sanoo. ”Videot eivät häviä vaan niistä kertyy kasvava kirjasto dokumentiksi kuoron toiminnasta.”
Pandemian pakottama digiloikka
Mutta miksi kuorot keksivät samanaikaisesti uuden haasteen nimenomaan musiikkivideoista? ”Kai siinä on taustalla pandemian pakottama digiloikka,” Hyökki pohtii. ”Korona oli kova isku. Henkisesti ja taloudellisesti,” hän huokaa. Rajoitukset osuivat kuorotoiminnan kovimpaan ytimeen, sillä toiminnan keskiössä ovat ihmisten kerääntyminen niin jokaviikkoisiin harjoituksiin kuin kaudet huipentaviin konserttei-
hinkin. Ensi alkuun videoitten tekeminen oli keino pitää edes jonkinlainen yhteys yleisöön. ”Tarkoitus oli muistuttaa yleisöä siitä, että me olemme olemassa,” Hyökki sanoo viitaten erityisesti Lain Huudon joululauluvideoon vuodelta 2020.
Etäharjoitukset ja striimatut konsertit ovat madaltaneet kuorojen kynnystä monenlaisen tekniikan käyttöönottoon. ”Kai kyse on siitä, että kukaan ei vain osannut kaivata videoita ennen pandemiaa. Vaikka nyt on palattu jo normaaliin konserttielämään, videot ovat jääneet yhdeksi toimintamuodoksi,” Hyökki sanoo. Taloudellisesti videot ovat kuitenkin hankala taidemuoto: ”Omiaan niistä ei saa takaisin,” hän sanoo ykskantaan.
Varonen nimeää fyysisten kuorolevyjen markkinoiden häviämisen tärkeimpänä syynä videoitten yleistymiseen. Muutoksessa kuorot ovat jääneet taloudellisesti entistä ahtaammalle. Vaikka videot antavat kuoroille uudenlaista näkyvyyttä, ongelmana on, että ne tuottavat vain näkyvyyttä. ”Kun kuoro on aiemmin tehnyt levyjä ja se oli tärkeä taloudellinen lähde. Ja nyt ne videot eivät tuota, koska ne laitetaan YouTubeen. Bisneksenä se ei ole hyvä,” hän toteaa.
Taloudellisista haasteista huolimatta molemmat kuoronjohtajat näkevät videot olennaisena osana myös tulevaisuuden kuorokenttää. ”Sitä, miten kuoromusiikki ja kuva toimivat yhdessä, voisi kehittää eri tavoin. Ovatko ne aina vain kuorolaiset, jotka esiintyvät, vai voisiko käyttää enemmän näyttelijöitä?” Varonen kysyy ja alkaa muistella Jag talar till mina vuxna barns änglar -videon loppukuvan kuvaushetken erityisyyttä: ”Haluttiin auringonnousu, joten töissä käyvät ihmiset saapuivat aamuneljältä Päijänteen upeisiin maisemiin.” ◆
Sakari Ylivuori
Artikkeli on tuotettu yhdessä FMQ:n kanssa.
Tekstissä mainitut musiikkivideot:
Maa on niin kaunis (säv. trad., san. Hilja Haahti, sov. Merzi Rajala). Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki. Videon ohjaus Ira Aaltonen.
Change is coming (säv. Tim Cain, san. Greta Thunberg). Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Videon ohjaus Klaus Welp.
Kahvia ja pullaa (säv. ja san. A. Rannila, A. Tuisku, Jurek, K. Lindroth, S. Törmä, sov. Saima Haapanen). Tampereen Laulajat, joht. Paavo Hyökki. Videon ohjaus Mikko Lahikainen.
Pohjois-Karjala (säv. ja san. Gösta Sundqvist, sov. Tuomas Meurman). Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki. Videon ohjaus Heikki Slåen.
Jag talar till mina vuxna barns änglar (säv. Kirsti Rasehorn, san. Viola Renvall). Jyväskylän naislaulajat, joht. Rita Varonen. Videon ohjaus Eemeli Nättinen.
Stormskärs Maja (säv. Lasse Mårtenson, san. Benedict Zilliacus, sov. Virpi Eroma). Sibelius-lukion kamarikuoro, joht. Maija Laurinsilta. Videon ohjaus Antti Vuori.
Ave Regina (säv. Rudi Tas). Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki. Videon ohjaus Ira Aaltonen.
Lain Huudon Ave Regina -videon kuvauksissa. Kuva Katja Hollmén.
Muistilista musiikkivideon tekemiseen liittyvistä tekijänoikeusasioista
Sulasolin Kuorogaalassa 9.11.2024 palkittiin muun muassa Vuoden musiikkivideo, Maija Laurinsillan johtaman Sibelius-lukion kamarikuoron koskettava Stormskärs Maja. Esikarsintavaiheeseen päässeiden musiikkivideoiden lukumäärä osoitti, että musiikkivideo on vakiinnuttanut asemansa suomalaisella kuorokentällä niin yhtenä mielenkiintoisena, kuoroa kehittävänä ja yhteen hiovana projektimuotona kuin mahdollisuuksia avaavana taiteellisen ilmaisun kanavana.
Puhtaasti-hanke kannustaakin tarttumaan rohkeasti musiikkivideon tekemiseen – tekijänoikeuksia tietenkään unohtamatta! Tekijänoikeuksia kunnioittavan musiikkivideon tekeminen onnistuu näillä ohjeilla, jotka löydät myös Puhtaasti-ohjepankista.
Musiikkivideon tekeminen
• Jos käytätte tuotantoyhtiötä, sovi kaikesta etukäteen (mm. mitä oikeuksia itsellenne ostatte ja mitkä tekijänoikeudet jäävät tuotantoyhtiölle). Tekijänoikeus lopulliseen videoon ja sen raakamateriaaliin on tuotantoyhtiöllä. Asiakas saa yleensä käyttöoikeuden valmiiseen videoon, ei siis kaikkia oikeuksia. Jos asiakas haluaa täydet oikeudet raakamateriaaliin, se näkyy hinnoittelussa. Jo suunnitteluvaiheessa siis on hyvä päättää, missä videota levitetään ja onko sille jatkokäyttöä, jotta esiintyjien kanssa tehdään tarpeeksi laajat sopimukset.
• Hanki kirjallisesti lupa esityksen tallentamiseen ja julkaisemiseen kaikilta esiintyjiltä. Muista myös kuoronjohtaja/kapellimestari!
• Sovi mahdollisista korvauksista muusikoiden ja muiden esiintyjien kanssa. Maksa sovitut korvaukset verokortilla tai laskua vastaan.
• Jos käytät ääniraitana jo julkaistua tallennetta, pyydä lupa audion käyttöön sen tuottajalta (omakustannelevyissä kuoro on usein itse tuottaja, mutta tuottaja voi olla myös levy-yhtiö).
• Anna musiikkivideolle ISRC-koodi. ISRC-tallennekoodi on kansainvälinen äänitteiden ja musiikkivideoiden “kappalekohtainen” tunnistenumero, joka helpottaa äänitteiden tunnistamista ja tekijänoikeuksiin perustuvien esityskäyttöjen korvauksien hallinnointia. HUOM! Musiikkivideon ISRC-koodi on eri kuin mahdollisesti käyttämänne aiemmin julkaistun ääniraidan ISRC-koodi.
• Jos sinulla ei ole vielä musiikkivideotuottajatunnusta (ensiomistajakoodi), hanki se Musiikkituottaja IFPI ry:ltä (https://ifpi.fi) lähettämällä heille hakemus ja maksamalla lasku (80 €). HUOM! Musiikkivideotuottajatunnus on eri kuin äänitteitä varten annettu äänitetuottajatunnus.
• Kun sinulla on musiikkivideotuottajatunnus, luo itse tarvitsemasi videokohtainen ISRC-koodi samaan tapaan kuin luot ISRC-koodit äänitteen kappaleille.
• Pidä antamistasi ISRC-koodeista rekisteriä.
• Toimita antamasi ISRC-koodi videon leikkaajalle ja varmista, että hän lisää sen videoon.
• Ilmoita videojulkaisussa ja/tai sen kuvauksessa julkaisualustalla teos- ja tekijätiedot (mm. säveltäjät, sanoittajat, kääntäjät, sovittajat, esiintyjät, kuoronjohtaja, kapellimestari, ohjaaja, koreografi, käsikirjoittaja, näyttelijät,
kuvaaja jne.). HUOM! Jos olet käyttänyt äänitemusiikkia, muista mainita myös äänitetuottaja.
• Tee musiikkivideoilmoitus Gramexille täyttämällä Gramexin sivuilta löytyvä lomake (Ilmoitus kuvallisesta musiikkitallenteesta) ja lähettämällä se Gramexiin. Ilmoituksen tekeminen on edellytys sille, että voit tuottajana ja esiintyjänä saada korvauksia, jos musiikkivideotasi esitetään julkisesti tai käytetään TV:ssä (lue lisää https:// www.gramex.fi/esittajat-ja-tuottajat/palvelemme/musiikkivideoilmoitus/).
Musiikkivideon julkaiseminen netissä
• Jos julkaiset musiikkivideon netissä, esim. kotisivuillanne, YouTubessa, Facebookissa, Instagramissa tai TikTokissa, hanki Teoston Mediapienlupa Synkronointilisällä, Teoston Tuotantokohtainen Synkronointilupa tai Teoston Synkronoinnin vuosilupa. Nämä luvat kattavat sekä tallentamisen että julkaisemisen. Kun käytät Mediapienlupaa, sinun ei tarvitse raportoida tietoja musiikin käytöstä Teostolle.
Musiikkivideon näyttäminen läsnä olevalle yleisölle esim. konsertissa
• Koska musiikkivideo katsotaan elokuvateokseksi, musiikkivideon tuottajalla on samat oikeudet kuin elokuvatuottajalla eli häneltä pitää hankkia lupa musiikkivideon julkiseen esittämiseen. Vaikka olisit itse musiikkivideon tuottaja, tarvitset luvan musiikkivideon esittämiseen esimerkiksi konsertissa. Hanki Teoston tapahtumalupa ja ilmoita esitysilmoituksella musiikinkäyttötapakohdassa, että olet käyttänyt äänitemusiikkia.
ISRC-koodin luomiseen ja listan rekisteröitävistä tiedoista löydät
IFPI:n sivuilta. Myös Puhtaastiohjepankki ohjaa sinut linkein tiedon äärelle.
NUOTTINURKKA
Säveltäjien juhlavuosia
Pekka Jalkanen (*1945)
Pekka Jalkanen on yksi harvoista suomalaisista minimalisteista. Hän opiskeli sävellystä Erkki Salmenhaaran johdolla ja tuli ensin tunnetuksi televisioon ja radioon säveltämästään lastenmusiikista. Sittemmin hän on säveltänyt suuren määrän teoksia, joihin kuuluu oopperoita, konserttoja, orkesteri-, kamari- ja kuoromusiikkia ja laulusarjoja.
Jalkanen on ollut erityisen kiinnostunut romanimusiikista ja kansanmusiikista, ja monissa hänen teoksissaan on paikoin jopa arkaainen pohjavire. Karjalaisten, inkeriläisten ja muiden suomensukuisten kansojen musiikki on puhutellut Jalkasta aina.
Musiikissa esiintyvät pienaiheet toistuvat ja kasautuvat hänen sävellyksissään laajoiksi sointi- ja rytmikentiksi. Hänen sävellystyylinsä rinnastuu paikoin virolaisten nykysäveltäjien, kuten Arvo Pärtin, Veljo Tormisin ja Lepo Sumeran musiikkiin.
Jalkanen on myös ansioitunut musiikkitieteilijä. Hän väitteli Helsingin yliopistossa tohtoriksi musiikkitieteestä: hänen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirjansa vuodelta 1989 käsittelee 1920-luvun jazzkulttuuria. Jalkanen on lisäksi toiminut musiikkitieteen dosenttina Tampereen yliopistossa.
Olli Kortekangas (*1955)
Olli Kortekangas opiskeli sävellystä ja musiikin teoriaa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1981 Einojuhani Rautavaaran ja Eero Hämeenniemen johdolla ja jatkoi vielä opintojaan Saksassa ja Yhdysvalloissa opettajinaan Dieter Schnebel ja Roger Reynolds. Opettajana Kortekangas on työskennellyt muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa sekä osallistunut lukuisiin lasten ja nuorten koulutusprojekteihin Suomessa ja ulkomailla.
Kortekankaan tuotanto koostuu noin 150 teoksesta, joihin kuluu sooloteoksia, kamarimusiikkia, kuoromusiikkia, orkesteriteoksia ja oopperoita. Korte-
kangas on kuorolaulutaustansa takia ollut erityisen kiinnostunut ihmisäänestä. Hän on säveltänyt lukuisia oopperoita, joista mainittakoon Messenius ja Lucia, Isän tyttö, Yhden yön juttu, Veljeni vartija ja Elämänkuvat. Hänen yhteistyönsä Suomen eturivin kuorojen kanssa on tuottanut merkittävän määrän kuoroteoksia, joista on tullut vakiintunutta kuoro-ohjelmistoa ympäri maailman.
A cappella -teosten lisäksi Kortekangas on kirjoittanut paljon teoksia kuorolle ja orkesterille, ja ollessaan Oulun sinfoniaorkesterin nimikkosäveltäjänä 1997–2007 hän keskittyi erityisesti orkesteriteoksiin.
Kortekankaan musiikkia esitetään laajalti, ja hän on saanut monia palkintoja ja huomionosoituksia mukaan lukien Prix Italia -kilpailun erikoispalkinnon ja Salzburgin kaupungin oopperapalkinnon, arvostetun Teosto-palkinnon ja Espoo-mitalin. Lisäksi hänelle on myönnetty Taiken viisivuotinen taiteilija-apuraha kolme kertaa.
Jukka Linkola (*1955)
Pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Jukka Linkola opiskeli pianonsoittoa ja musiikin teoriaa Sibelius-Akatemiassa 1972–1980 ja teki lisäksi opintomatkan Yhdysvaltoihin, jossa toimi sittemmin vierailevana sävellyksen professorina Berklee College of Musicissa 1991–1993. Hän on opettanut myös Sibelius-Akatemiassa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Vuodesta 1972 lähtien Linkola on soittanut erilaisissa jazzyhtyeissä, ja hänen 1976 perustamansa Jukka Linkola Octet oli yksi suomalaisen jazzin tukipilareista. Myöhemmin yhtye vielä laajentui Jukka Linkola Tentetiksi.
Linkola on urallaan voittanut useita sävellyskilpailuja mukaan lukien Paris Opera Screenin vuonna 1993 ja Concours International de Composition of Le Havren vuonna 1994.
Hän sävelsi alun perin oktetilleen ja big bandille laajentaen lopulta klassiseen musiikkiin, joka tuli tunnetuksi
jazz-elementeistään. 1980-luvun loppuun kestäneen fuusiojakson jälkeen Linkola omaksui uusklassisemman ilmaisun, jolle on ominaista vapaatonaalinen melodian käsittely, yllättävät rytmit, pehmeästi dissonoivat, usein bitonaaliset tai rinnakkaiset harmoniat ja tarkka sointivärien huomiointi.
Kiireisestä aikataulusta huolimatta Linkola toimi koko 1980-luvun Helsingin Kaupunginteatterin musiikillisena johtajana säveltäen useita musikaaleja ja vuonna 1989 Kansallisoopperalle baletin Ronja Ryövärintytär. Vaskisoittimet ovat erityisen tärkeitä Linkolan klassisessa tuotannossa – sekä konsertoissa että kamarimusiikissa. Linkola säveltänyt myös paljon kuoroteoksia, jotka vaativuudestaan huolimatta ovat hyvin suosittuja ja poikkeuksetta ilmestyessään huomioitu laajalti eri puolilla maailmaa.
Arvo Pärt (*1935)
Arvo Pärt varttui Rakveressa ja opiskeli säveltämistä Tallinnassa Heino Ellerin oppilaana. Vaikka Pärtin sävellystyyli on aikojen saatossa muuttunut paljon, hänet tunnetaan parhaiten keskiaikaisista vaikutteistaan sekä niin sanotusta tintinnabuli-tyylistä. Pärtin varhaistuotanto poikkeaa myöhemmästä huomattavasti, ja hän itse sanookin löytäneensä oman tyylinsä vasta 1970-luvulla.
Tintinnabuli-tyyli on sävelkieleltään staattisen modaalista, ja sillä on vahvat yhteydet gregoriaaniseen ja ortodoksiseen kirkkolauluun. Teokset ovat usein pitkiä, meditaationomaisia, ja niillä on vahva uskonnollinen sisältö. Pärt on säveltänyt runsaasti kuoromusiikkia. Myös jousien ja urkujen käyttö on hänen tyylilleen ominaista.
Hänen musiikkinsa on saanut paljon kuulijoita ja ihailijoita vakiintuneen taidemusiikkiyleisön ulkopuolelta. Myös elokuvantekijät ovat löytäneet Pärtin voimakkaan, tunteisiin vetoavan musiikin, ja sitä onkin käytetty sadoissa elokuvissa.
Bernhard Henrik (Berndt) Crusell (1775-1838)
Berndt Crusell oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Sibeliusta. Hän teki elämäntyönsä Ruotsissa, minne oli siirtynyt jo nuorukaisena. Hän asui Tukholmassa ja myöhemmin Linköpingissä ja työskenteli 1793–1833 Tukholman hovikapellin klarinetistina. Linköpingissä Crusell työskenteli rykmenttien musiikinjohtajana
Nuottiuutuksia
Sekakuoro
Harri Kerko: Nukkumatteja (S3066)
SATB div.
Yksinkertainen, suloinen ”unilaulu”. Soveltuu keskitasoisille ja sitä edistyneemmille kuoroille.
Käytössä jo koeponnistettu tyylikäs, pieni joulunajan motetti.
kehittäen merkittävästi sotilasmusiikin osaamista.
Crusellin tunnetuimpia ja esitetyimpiä teoksia ovat klarinettikonsertot sekä kamarimusiikki, jossa yleensä on mukana klarinetti tai muu puupuhallin. Myös sävellykset Tolf sånger ur Frithiofs saga ja Sång till solen olivat aikanaan suosittuja, kuten myös laulut mieskvartetille, joista tunnetuin lienee Oi terve, Pohjola. Crusell sävelsi myös yhden ooppe-
ran, Pienen orjattaren, joka sai ensiesityksensä Tukholmassa vuonna 1824.
Melodiikan ja laulullisuuden osalta hänen musiikkinsa on ranskalaisvaikutteista, muodon puolesta enemmän wieniläisklassisia esikuvia seuraavaa. Myöhemmin hänen teoksissaan on havaittavissa myös romanttisia aineksia.
SSATBB, tenorisolisti ja barokkiorkesteri Tyylikäs, laajempi sekakuorolle, solistille ja barokkiorkesterille kirjoitettu teos, josta saattaa löytyä myös tuttuja elementtejä.
Heikki Liimola: Joululauluja sekakuorolle (S3068)
SATB div. Hengellisiä lauluja sekakuorolle (S3069)
SATB div. Kokeneen kuoromiehen töitä sekakuorojen iloksi.
Jukka Linkola: Bluesy Moments & Waba (S3072)
SATB & SSAATTBB + lyömäsoittimet Louis Armstrongin trumpettisoolon ympärille rakennettu upea jazzteos.
Ulf Långbacka: Oratorio de hominis dignitate (S3098)
SSAATTBB
Renessanssitekstiin sävelletty ihmisyyden arvon ylistys.
Diskanttikuoro
J. Morgan Sotejeff-Wilson: Miksen minäi väsyisi (S3084)
SSAA
Keskisuomalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän mielenkiintoista musiikkia diskanttikuoroille.
J. Morgan Sotejeff-Wilson: Aikani seisoin (S3089)
SA + 3 kanteletta
Koskettava loitsunpuhallus SA-äänille ja kolmelle kanteleelle.
Mieskuoro
Samuli Hakkarainen, sov.: Sua tervehdin – lauluja mieskuorolle (S3057)
TB tai TBB
Helposti omaksuttavia, jo ”koeponnistettuja”, sovituksia tutuista lauluista erityisesti seniorimieskuorojen käyttöön.
Jukka Linkola: Olen lintu pieni (S3077)
TTTBBB div. + lintupilli ja rytmiraita
Mainio teos Mieskuoro Eugan tilauksesta. Muunnelma Gabriel Linsénin laulusta.
Toivo Louko/Jukka Linkola: Helky laulu! (S3078)
TTTTBBBB + T & B solo + perc.
Tuttu laulu uusissa kuoseissa, tällä kertaa calypsona. Mieskuoro Eugan tilaus.
Sabrina Ljungberg:
Puolukan viettelys (S3088)
TTBB div.
Tule armas joulu! (S3087)
TTBB div.
Diskanttikuorojen maailman valloittanut säveltäjä jatkaa nyt myös mieskuorojen parissa, tällä kertaa jouluohjelmiston muodossa.
Ulf Långbacka: På mold stod du! (S3079)
TTBB div.
Stämning (S3091)
TTBB div.
Korona-aikana sävelletyt teokset heijastelevat aikakauden tunnelmia ja ajatuksia.
Tilaukset: sulasol.fi/nuottikauppa, myynti@sulasol.fi tai +358 50 305 6502
I long for...
Bengt Johansson Choral Works Ahjo Ensemble
johtaa Julia Lainema
äänitys Jyri Sariola / Mimix Studio tuottaja Jukka Jokitalo Alba Records 2024 (ABCD 482)
Levyn täydeltä Johanssonia
Bengt Johansson (1914–1989) sävelsi paljon mainiota kuoromusiikkia, jota nykyään kuulee aika harvoin. Harvemmin kuorot myöskään muodostavat niin kiinteän suhteen jo edesmenneen säveltäjän musiikkiin, kuin Ahjo Ensemble on tehnyt Bengt Johanssonin tapauksessa.
Vuonna 2013 perustettu kuoro perehtyi Johanssonin sekakuorotuotantoon jo Paavo Hyökin johtajakaudella, ja vuodesta 2021 alkaen työ on jatkunut hienosti nykyisen johtajan Julia Laineman johdolla.
Tuntuu tosiaan ilahduttavalta, että yksittäinen kuoro ottaa kantaakseen tällaisen kulttuurityön. Ahjo Ensemblen tuore levy I long for... sisältää viisi Johanssonin teosta tai teossarjaa, suurin osa sävelletty 1960-luvun lopulla.
Valikoima toimii hyvin hänen työkalujensa esittelynä –mukana on monenlaista tekstuuria, josta puheen ja laulun sekoittuminen jää tällä kertaa erityisesti mieleen. Muutenkin tekstinkäsittely on kiinnostavaa ja omaperäistä. Johanssonin harmonisesta maailmasta mieleeni nousee jatkuvasti adjektiivi ilmava. Ilmaa tuntuu riittävän –vaikka sävellajit risteilevät ja kohtaavat ja harmoniat ovat välillä kompleksisia, musiikista ei tule ahdasta. Jollain tavalla teokset kuulostavat selkeiltä, vaikka ovatkin harmonisesti haastavia.
Levyn teoksista itselleni tutuin on upea Three Classic Madrigals -sarja vuodelta 1967, joka piirtää kauniisti erilaisia tunnelmia kolmen laulun aikana. Levollisen kuulas Ione, Dead the Long Year, sitten keinuva I long for... ja päätöksenä monumentaalinen Prayer for His Lady's Life.
Itselleni uusi tuttavuus on pienimuotoinen helmi vuonna 1968 sävelletty Kartago, jossa Johansson hätkähdyttävällä tavalla piirtää esille murtuneen muinaiskaupungin. Päällekkäiset duuri- ja mollisoinnut soivat tässä ihailtavan varmasti.
Ahjo Ensemblella on jo suhteellisen pitkä historia tämän musiikin parissa, mikä kuuluu etenkin tekstin ja fraseerauksen yhtenäisyydessä. Välillä mietin, saisiko tekstin sävyjä tuotua vielä vahvemmin kuulijan iholle. Sointi ja tekstinkäsittely tuntuvat loppujen lopuksi aika samantyyppisiltä, aavistuksen viileiltä, riippumatta teoksesta ja laulukielestä.
Ahjo Ensemblen kuulas sointi antaa hyvät mahdollisuudet haastavan harmonisen maailman selkeään maalaamiseen, vaikkei intonaatio aina mene ihan nappiin. Erityisesti pidän kuoron kuplivasta eloisuudesta, joka herättää hienosti eloon esimerkiksi mittavan Venus and Adonis -sarjan (1972–1974) kolmannen osan. Sointi on valoisa, etenkin diskanttipuolella, ja piirtää Bengt Johanssin sävelmaisemat kirkkaissa, vaaleissa väreissä. Sävellykset tuntuvat edelleen raikkailta – ne ovat kuulijaystävällisiä, mutta silti haastavia ja yllätyksellisiä. ◆
Johtaa Seppo Murto Espoon barokki
Pe 21.3.2025 klo 18 Espoon tuomiokirkko
Tove Djupsjöbacka
Naiskuoro Kupliva
Naiskuoro Kupliva syntyi syksyllä 2014 pienen ystäväporukan halusta laulaa yhdessä. Kymmenessä vuodessa kuoro on vakiinnuttanut toimintansa ja löytänyt oman vahvan äänensä. Kupliva on tuonut Espooseen itsenäisen, haastavaankin ohjelmistoon innolla tarttuvan diskanttikuoron. Kuoro sukeltaa ennakkoluulottomasti musiikin eri aikakausien ja tyylien sointumaailmoihin ja tarttuu uusiin haasteisiin. Ohjelmis-
Mystica menestyi Prahassa
Nurmijärven opiston harrastuspiirinä toimiva Mystica päätti viime vuoden alussa ottaa tavoitteekseen osallistua kansainväliseen kuorokilpailuun. Kilpailun tuli olla sopiva amatöörikuorolle ja siitä tuli löytyä sopivat sarjat, joten kohteeksi valikoitui Praga Cantat 2024.
Mystican taiteellinen johtaja Victoria Meerson päätti, että kuoron oli hyvä osallistua naiskuorokategorian lisäksi myös hengellisten ja kansanlaulujen kategorioihin. Naiskuorokategoriassa oli lisäksi pakollisena kilpailukappaleena tšekinkielinen laulu, jonka ääntämiseen saimme opastusta äidinkielenään tšekkiä puhuvalta henkilöltä.
Harjoittelimme kevään ja syksyn pitkäjänteisesti kerran viikossa. Syksyllä pidimme lisäksi yhden päivän laululeirin. Ennen kilpailumatkaa pidetystä Kohti Prahaa -konsertista saimme lisää itseluottamusta yleisön kannustuksen ja positiivisen palautteen myötä.
Kilpailut pidettiin komeassa National Hall -palatsissa. Nautimme esiintymisistä upeissa puitteissa. Tuloksia jännitimme seuraavan päivän iltaan saakka,
tosuunnittelun punaisena lankana on mm. naisten säveltämien teosten esiin tuominen.
Kuorossamme pirskahteleva laulun ilo syntyy itsensä haastamisesta, uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä. Kuoroa on johtanut sen perustamisesta alkaen Viena Kangas, jonka työnantajana kuoroyhdistyksemme toimii. Olemme ylpeitä yhdistyksemme toiminnasta ja siitä, että olemme onnistuneet luomaan toimivat ja jatkuvuutta edistävät käytänteet kuorollemme.
jolloin vuorossa oli päätösjuhla. Mystica onnistui vakuuttamaan monikansallisen tuomariston osaamisellaan, sillä ylsimme kultadiplomiin sekä hengellisissä että kansanlauluissa. Naiskuorokategoriasta Mystica sai hopeadiplomin. Tämä oli Mystican paras saavutus kautta aikain.
Tuomarit arvioivat Mysticaa mm. seuraavasti: ”Mysticalla on lumoava ja luonnollinen tapa esittää kauneinta suomalaista kansanmusiikkia.” ”Erinomainen yhteistyö ja vuorovaikutus kuoronjohtajan ja kuoron välillä. Esitys oli hyvin positiivinen tunnelmaltaan.” Me mysticalaiset ja kuoronjohtaja olimme todella tyytyväisiä saamaamme palautteeseen ja lopputulokseen. Suurin kiitos lankeaa taitavalle kuoronjohtajallemme, Victoria Meersonille, joka jaksaa hioa kuoron sointia viikosta toiseen omalla valloittavalla, mutta tarkalla johtamistyylillään.
Mitä opimme: kun harjoittelu kilpailua varten aloitetaan riittävän ajoissa ja otetaan tavoitteeksi osata kaikki ulkoa, vapauttaa se kuoron esiintymistä ja poistaa turhaa jännitystä itse kilpailutilanteessa. Asetetut tavoitteet, harjoittelu niiden eteen ja lopulta pal-
Vuonna 2024 Kuplivan 10-vuotista taivalta juhlittiin lukuisilla konserteilla ja vuosijuhlalla. Juhlavuoden avauskonsertti Rosa Mystica - Naisten säveltämää musiikkia keskiajalta barokkiin -konsertti järjestettiin huhtikuussa Espoon tuomiokirkossa.
Juhlavuoden pääkonsertti Ajan luonteesta laulettiin lokakuussa Ritarihuoneella. Konsertissa kuultiin musiikkia kuoron kymmenvuotisen taipaleen ajalta. Konsertissa sai kantaesityksensä myös juhlavuoden tilausteoksemme, Mia Makaroffin Anna Krogeruksen tekstiin säveltämä Läpikuultavaa.
Juhlavuoden jälkeen Kupliva virittäytyy kohti uusia haasteita. Toukokuisen kevätkonsertin jälkeen suuntanamme onkin jo perinteeksi muodostunut Tampereen Sävelen kuorokatselmus. ◆
Naiskuoro Kuplivan hallitus
kinnon saaminen nostavat kuoron yhteishenkeä. Tuomareilta saatu kannustava ja rakentava palaute auttaa kuoroa kehittymään eteenpäin.
Kokemuksemme mukaan voimme suositella Praga Cantat -festivaalia, sillä järjestelyt toimivat erinomaisesti. Kuoron kilpailureissu vaatii järjestelyjä, mutta on varmasti vaivansa väärti. ◆
Merja Lahdenperä
Johannes Elfving
Jaroslav
Brych
Uudenmaan piiri
Nuoteista lauluksi – Uudenmaan piirin tavaramerkki
Sulasolin Uudenmaan piiri järjesti viime vuoden lokakuussa jo toistamiseen Nuoteista lauluksi -nimikkeellä kulkevan laulajapäivän. Jo vuotta aikaisemmin oli järjestetty ensimmäinen laulajapäivä saman nimikkeen alla. Molemmilla kerroilla Keravan Keuda-talon saleihin kokoontui innokkaita kuorolaulun harrastajia eri puolilta Uuttamaata.
”Laulajapäivän lähtökohtaisena tavoitteena on innostaa kuorolaulun harrastajia oppimaan laulamisen tekniikkaa ja kannustaa heitä omaehtoisen laulamisen ja äänenkäytön harjoitteluun”, kertoo Uudenmaan piirin taiteellinen johtaja Keimo Joensuu.
Oli käynyt ilmi, että tämän laatuista kuoroharrastusta tukevaa koulutusta ei juurikaan ollut tarjolla. Erilaisia kvartetti- ja yhtyelaulukursseja on toki järjestetty ja niissä Uudenmaan piirikin on ollut aktiivinen, mutta erityisesti rivilaulajalle suunnatulla teorian ja käytännön hallintaan tähtäävällä opetuksella näytti olevan kysyntää.
Ensimmäinen laulajapäivä, Nuoteista lauluksi… mitä nuotit kertovat, järjestettiin 23.10.2023. Kouluttajina toimivat Keimo Joensuun ohella Helsingin kamarikuoron ammattilaiset Martti Anttila, Júlia Heéger ja David Hackston. Koulutuksessa keskityttiin äänenmuodostukseen ja puhtaan lauluäänen tuottamiseen sekä fonetiikkaan ja artikulointiin. Osallistujille annettiin myös tuhti paketti musiikinteoriaa.
Viime syksyn laulajapäivä, Nuoteista lauluksi… äänenkäyttöä ja nuotinlukutekniikkaa, 12.10.2024 painottui ihmis-
kehon toimintaan ääntä muodostettaessa sekä äänen vapauttamiseen. Kouluttajana toimi Mari Koistinen, jonka kirja Tunne kehosi – vapauta äänesi, Äänitimpurin käsikirja on saavuttanut suuren suosion laulajien keskuudessa. Mari on myös pätevöitynyt Asahi-terveysliikunnan kouluttajana. Laulajapäivä alkoikin äänenkäyttöä rentouttavilla Asahi-harjoituksilla.
Muina kouluttajina olivat Keimo Joensuu ja Sulasolin kustannusjohtaja Reijo Kekkonen. Keimo kertasi ensimmäisen laulajapäivän musiikinteoriaa korostaen mm. rytmiikkaa ja toi uusia näkökulmia kehonasennon vaikutuksesta laulamiseen. Reijo loi mielenkiintoisen katsauksen nuotinnukseen ja siihen, miten säveltäjän ideat työstetään esittäjän käytettäviksi.
Kumpikin laulajapäivä on herättänyt kiitettävissä määrin kiinnostusta uusmaalaisten kuorolaulajien keskuudessa. Kumpaankin laulajapäivään osallistui runsaat kolmekymmentä laulajaa. Useita ensimmäiseen laulajapäivään osallistuneita oli mukana toisessakin laulajapäivässä.
Vaikka laulajapäivä ideoitiinkin alun pitäen lauluharrastuksen alkuvaiheessa oleville kuorolaulajille, lähes puolella osallistujista oli yli yhdentoista vuoden laulajakokemus takanaan. Ilahduttavaa oli myös, että kummassakin laulajapäivässä oli laulajia tasaisesti eri kuoromuodoista. Koulutus on ollut molemmilla kerroilla avoin kaikille kuorolaulajille. Sulasoliin kuuluvien laulajien lisäksi on mukana ollut osallistujia myös STM:sta ja liittoihin kuulumattomista kuoroista.
Nuoteista lauluksi -laulajapäivä jatkuu tulevina vuosina. Kullekin laulajapäivälle valitaan oma teema, joka painottaa sisältöä aikaisemmasta poiketen, mutta myös opittua kerraten. Näin aikaisemmin osallistuneet löytävät jatkoa edellisiltä kerroilta, mutta myös uudet osallistujat voivat tulla mukaan aikaisempiin sisältöihin tutustumatta. Ensi syksyn teema – eroon jännityksestä –tarjoaa laulajille työkaluja oman esiintymisen helpottamiseksi.
Kaj Lindström piirihallituksen jäsen
Vuoden 2024 Laulajapäivään osallistuneet luokkakuvassa Keravalla Keudan portailla. Kuva Juhani Juutilainen.
Suomen Mieskuoroliitto
www.mieskuoro.fi
Toimisto
Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki toimisto@mieskuoro.fi
Toiminnanjohtaja
Tero-Pekka Henell
puh. 050 375 2248 tphenell@mieskuoro.fi
Puheenjohtaja
Janne Korhonen puh. 040 743 6047 puheenjohtaja@mieskuoro.fi
Taiteellinen johtaja
Ilkka Aunu puh. 050 544 8146 ilkka.aunu@mieskuoro.fi
Kunniapuheenjohtaja
Pekka Hapuoja
Kunniajohtaja
Matti Hyökki
Tervetuloa Lahden
Sibeliustaloon 8.3.2025
Suomen Mieskuoroliitto viettää 8.3. Lahden Sibeliustalossa 80-vuotispäiväjuhlaa. Juhlapäivänä meillä on runsaasti ohjelmaa: uuden Perusmerkkikirjan julkaisu ja siihen liittyvä uusien laulujen läpikäynti ja laulaminen liittomme taiteellisen johtajan Ilkka Aunun johdolla iltapäivän aikana, liittokokous, juhlakonsertti ja illan päätteeksi kaikille osallistuville jäsenkuoroille (+avec) järjestettävä karonkka.
Juhlakonserttiin olemme saaneet esiintyjiksi pitkän rivin maamme ensirivin mieskuoroja. Tulemme kuulemaan niin perinteistä mieskuoromusiikkia kuin useiden teosten kantaesityksiä. Konsertti tulee olemaan huikea.
Mieskuoroliiton puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia saada toivottaa kaikki musiikin ystävät mukaan juhlaamme. En malta odottaa sitä pakahduttavaa tunnetta, jonka tiedän itsellenikin koittavan konsertin loppupuolen suurkuoron yhteisesityksissä.
Usean sadan laulajan mieskuoron mehevää kuiskausta ja pauhaavaa mylvintää ei voi juuri kokea muualla. Se on kokemisen arvoista.
Janne Korhonen puheenjohtaja
Milloin olet viimeksi juhlinut oikein kunnolla?
Suomen Mieskuoroliitto tarjoaa mahdollisuuden juhlia naistenpäivää serenadein, onnitella 120 vuotta täyttävää Lahden kaupunkia oodilla, hiljentyä hymniin 25-vuotiaalle Sibeliustalolle sekä kajauttaa kunniamarssi 80-vuotiaalle Suomen Mieskuoroliitolle. Tätä kaikkea on luvassa lauantaina 8.3.2025 Lahden Sibeliustalossa vietettävässä Suomen Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlassa. Tervetuloa mukaan juhlimaan!
Ilkka Aunu taiteellinen johtaja
Tilausteoksia juhlavuoden kunniaksi
Juhlavuodelleen Suomen Mieskuoroliitto tilasi uuden, pienimuotoisen laulun viideltä suomalaiselta naissäveltäjältä eli Johanna Almarkilta, Minna Leinoselta, Maleena Linjamalta, Maija Ruuskaselta ja Aida Salakalta.
Kolmen ensimmäisen teos kantaesitetään Kansainvälisen naistenpäivän kun-
niaksi Sibeliustalossa, kaksi viimeistä juhlavuoden aikana. Konsertissa juhlitaan Mieskuoroliiton lisäksi 25-vuotiasta Sibeliustaloa (jonka ensimmäinen yleisötapahtuma järkestettiin 9.3.2000), 120-vuotiasta Lahden kaupunkia sekä Jean Sibeliusta, jonka syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi 160 vuotta.
Tero-Pekka Henell toiminnanjohtaja
Mieskuoroliiton perustajakuorot vuonna 1948:
Mieskuoro Laulajat (nykyinen Tampereen Laulajat), Laulu-Miehet, Karjalan Laulu, Warkauden Mieslaulajat, Lahden Mieskuoro, Mestari-Laulajat, Mieskuoro Sirkat, Kalevan Laulajat, Laulun Ystävät, Porin Mies-laulu, Viipurin Lauluveikot, Pohjan Miehet, Valkeakosken Mieslaulajat, Jyväskylän Rautatieläisten Mieskuoro ja Kouvolan Musiikinystävien Mieskuoro
Suomen Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlakonsertissa esiintyy muiden muassa 125-vuotias Lahden Mieskuoro. Kuva Henteli.
Mieskuorot
juhlivat
Lahdessa
Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlassa perinteet ovat kunniassa ja katse tulevassa.
Suomen Mieskuoroliiton jäsenkuorot ja mieskuoromusiikin ystävät kokoontuvat Lahden Sibeliustalolle 8.3.2025 juhlistamaan 80 vuotta täyttävän liiton toimintaa. Juhlapäivän ohjelmassa on uudistetun perusmerkkikirjan uusiin lauluihin tutustumista laulukurssilla, vuosittainen liittokokous ja juhlakonsertti sekä luonnollisesti karonkka.
Minä laulan sun iltasi tähtihin -juhlakonsertti esittelee aikamme mieskuorokulttuurin monitahoisuutta. Yhdeksän esiintyjäkuoron ja kaikkien läsnäolevien mieskuorolaulajien muodostaman suurkuoron lauluihin kuuluvat konsertin otsikon mukaisesti naistenpäivän serenadit, yön ja avaruuden mystiset värähtelyt sekä juhlatunnelman taivaisiin kohottavat klassikot.
Mieskuoroliiton musiikkilautakunnan kuratoimassa ja esiintyjäkuorojen laatimassa ohjelmistossa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että rakastetuimpien mieskuorolaulujen rinnalla soi uusi musiikki. Sibeliustalon Konserttisalissa kajahtaa ilmoille useampi kantaesitys. Uutta musiikkia kuullaan säveltäjiltä Johanna Almark, Juhani Ko-
mulainen, Minna Leinonen, Maleena Linjama ja Johannes Tiusanen. Ahkerimmin kantaesitysten parissa urakoi Suomen Mieskuoroliiton edustuskuoro Liiton Miehet kahdella kantaesityksellä.
Juhlakonsertti huipentuu suurkuoron esittämiin naistenpäivän serenadeihin ja maamme rakkaimmaksi mieskuorolauluksi valitun Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin säveliin Mieskuoroliiton kunniajohtajan Matti Hyökin johdolla.
Ilkka Aunu taiteellinen johtaja
Suomen Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhla
Lauantai 8.3.2025 – Sibeliustalo, Lahti Kuorojen ilmoittautuminen juhlapäivään: mieskuoro.fi
Juhlakonsertti klo 17.00
Liput à 28 € (+ 1,5 € tilausmaksu): sibeliustalo.fi
Esiintyvät kuorot johtajineen:
Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro, johtaa Matti Hyökki, Ilkka Aunu ja Anneli Julén
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit, johtaa Kristian Heberg
Hämeenlinnan Mieskuoro, johtaa Anneli Julén
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat, johtaa Visa Yrjölä
Lahden Mieskuoro, johtaa Tuisku Marttinen
Liiton Miehet, johtaa Paavo Hyökki
Polyteknikkojen Kuoro, johtaa Tatu Erkkilä
Tampereen Laulajat, johtaa Paavo Hyökki
Viipurin Lauluveikot, johtaa Ilkka Aunu
Ylioppilaskunnan Laulajat, johtaa Pasi Hyökki
Essi Vakkila
Suomen Naiskuoroliitto
www.naiskuoroliitto.fi
Toimisto
Iisalmen Naistentalo
Pohjolankatu 9 b, 74100 Iisalmi puh. 050 306 4393
Sihteeri
Kati Kallio puh. 050 505 0816 toimisto@naiskuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Anne Härkönen puh. 050 306 4393 anne.harkonen@naiskuoroliitto.fi
Hyvää lauluvuotta 2025!
Uusi lauluvuosi on jo hyvässä vauhdissa. Toivottavasti joulu antoi mukavia muistoja, tuoksuja, lauluja ja kohtaamisia.
Meillä Naiskuoroliitossa vuosi on alkanut tehokkaasti, kun järjestämme kesän tapahtumia kovalla sykkeellä.
Hallitus kokousti tammikuun alussa Folklandia-risteilyllä aistien kansanmusiikkifiilistä. Ja voi sentään – koko laivallinen oli täynnä laulusta, tanssista ja soitosta nauttivia ihmisiä lapsesta vanhukseen. Ja ohjelmaa oli illasta aamuyöhön ja aamusta iltaan. Oli erittäin silmiinpistävää, että missään ei ol-
lut järjestyshäiriöitä ja kaikilla oli iloiset ilmeet. Miten saisimme tämän innokkuuden myös meille kuoroihin?
Rohkaistumalla ja osallistumalla! Osallistutaan sankoin joukoin konsertteihin ja järjestettyihin tapahtumiin. Ilmoittaudutaan hieman myöhempänä oleviin tapahtumiin ajoissa, ei silloin viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Tämä helpottaa tapahtumien suunnittelua.
Kesäkuussa meillä on suunnitteilla Laululeiri Siilinjärvellä. Siellä lauletaan merkkilauluja ja halutessaan suoritetaan hopeakelloja.
Heinäkuussa tapaamme jälleen Lupa laulaa! 2025 -tapahtumassa Kiuruvedellä. Luvassa huikeita hetkiä koulutuksen, esiintymisen, kuorotanssien sekä Club for Fiven konsertissa. Ilmoittautuminen on avattu.
Syyskuussa harjoittelemme Lopella Suureen Naistenpäivänkonserttiin, joka on Musiikkitalossa 7.3.2026. Harjoittelemme Kähärän kuoroteoksia kenenpäs muunkaan kuin Anna-Mari Kähärän itsensä kanssa Lopella 27.–28.9.2025! Lisätietoa päivitetään ja ilmoittautuminen avautuu tammikuun lopussa.www. naiskuoroliitto.fi/suuri-naistenpaivan-konsertti-musiikkitalossa.
Mukaan hallitustoimintaan
Naiskuoroliiton uusi hallitus valitaan liittokokouksessa 4.4.2025, joten nyt on juuri oikea hetki asettua ehdolle. Jäsenkuorosi edustajana sinulla on siihen mahdollisuus ja oikeus.
Toiminta valtakunnallisen järjestön hallituksessa on mielenkiintoista ja antoisaa. Hallituksen jäsenenä olet naiskuoroelämän näköalapaikalla, saat vaikuttaa ja pääset verkostoitumaan.
On tärkeää, että saamme hallitukseen innokkaita ja aktiivisia toimijoita. Sinun ei tarvitse osata kaikkea, riittää, että haluat edistää yhteisiä asioita. Työ tekijäänsä opettaa. Hallitustyöskentely on yhdessä tekemistä ja onnistumista.
Asettumalla ehdolle osoitat arvostavasi yhteisten asioiden hoitamista ja ennen kaikkea naiskuoromusiikkia. Ehdokasasettelu on käynnissä 17.1.–14.3.2025. Tarkemmat ohjeet ja ehdokasasiakirjan löydät Suomen Naiskuoroliiton verkkosivuilta www.naiskuoroliitto.fi/liittokokous-ehdokkaaksi-hallitukseen.
Nautitaan yhdessä laulamisesta, meillä kaikilla on ihana harrastus!
Harri Lindblom puh. 040 576 5270 harri.lindblom@sekakuoroliitto.fi
Jihuu! Lauluvuosi on al- kanut ja tekemistä sekä tapahtumia riittää; on monen suuren kesätapahtuman vuosi. Niin paljon kaikkea ja joka paikkaan olisi ihanaa päästä osallistumaan, oppimaan ja nauttimaan kuorolaulusta ja muitten kuorolaulajien tapaamisesta.
Moni kuoro valmistautuu jo täyttä häkää Tampereen Sävelen katselmukseen, toiset taas ovat päässeet laulamaan Tallinnan laulu- ja tanssipitojen suurkuoroon. Jotkut suunnittelevat matkaa Osloon 19. Nordklangiin elokuussa.
Koulutusta riittää koko vuodelle. Lähimpänä liiton koulutuksista on äänenkäyttökoulutus Tallinnassa 5.–6.4. Laulajalle ääni ja keho ovat tärkeimmät työkalut. VoicePilates-kouluttaja Katri-Liis Tilk-Tichisan opastaa meitä tuntemaan paremmin oman laulamisen mekanismit. Koulutus on tarkoitettu kaikille äänen tekemisestä kiinnostuneille. Tarkempaa tietoa koulutuksesta löytyy liiton verkkosivulta sekakuoroliitto.fi. Muista tarkistaa myös jäsenedut laivamatkoista Sulasolin verkkosivuilta.
Onko perusmerkki suoritettuna? Jos ja kun on, niin toukokuussa on mahdollista syventää taitoja taitomerkkikoulutuksessa. Merkin suorittaminen sinällään ei ole itseisarvo, mutta kaikki se muu: eri kokoonpanoissa laulaminen, uuteen lauluympäristöön sopeutuminen, oma ja ryhmän tulkinta tutustakin laulusta saattaa tehdä siitä aivan uuden ja tylsästäkin kappaleesta mukavan laulettavan. Vaadittavan teorian oppii siinä sivussa, laulaessa. Koulutus on Helsingissä 17.–18.5. ja kouluttajina Hanna Remes ja Julia Lainema. Lisää tietoa verkkosivuilla: sekakuoroliitto.fi Taito A/B koulutus.
Syksylle on suunniteltu perusmerkkikoulutusta jälleen kerran Helsingissä, mutta jos tammikuun kyselystä ilmenee, että perusasioiden koulutukseen on tarvetta jossain muulla alueella, niin paikkaakin voidaan sujuvasti vaihtaa. Syksyn suunnitelmiin vaikuttaa hyvinkin paljon tammikuun lopulla päättyneen koulutuskyselyn anti, jota käydään läpi ja mietitään, miten tulokset vaikuttavat liiton koulutustoimintaan pitkällä tähtäimellä.
Terveisiä varajohtajakoulutuksesta
Sekakuoroliiton varajohtajakoulutus alkoi syyskuussa viime vuonna. Koulutukseen ilmoittautui 14 innostunutta osallistujaa. Syksyn webinaarien oppeja käytäntöön laittoi yhdeksän innokasta, ehkä hieman jännittynyttä varajohtajaa. Jännittäminen unohtui, kun päästiin kiinni johtamisen harjoitteluun. Oivalluksia kuoron ja laulajien ohjaamisesta syntyi roppakaupalla Hanna Remeksen ja Julia Laineman lempeässä ohjauksessa. Nauru ja laulu raikui koko päivän.
Varajohtajakoulutus tuli jäädäkseen, uutta koulutusta suunnitellaan jo.
Sekakuoroliiton liittokuoro FluoCanto avusti varajohtajakoulutuksessa. Oli hauskaa ja hiukan sai laulaa väärinkin. FluoCanton lauluvuosi on puolivälissä ja olemme saaneet nauttia huikean hienoista sessioista kuoron taiteellisen johtajan Hanna Remeksen taitavissa käsissä. Kahdesti on opittu uusia äänentekotaitoja laulunopettaja Milla Mäkisen kanssa. Ihmeellistä, miten ongelmakohdat voi hetkeksi kadota laulamisesta.
FluoCanto ottaa uusia laulajia kaikkiin ääniin, ota yhteyttä: hanna.remes@evl.fi.
Innostavaa kuorovuotta kaikille!
Sirkku Viitanen-Vanamo toiminnanjohtaja
Kuvat Hanna Remes
Nuorten Kuoroliitto
www.nuortenkuoroliitto.fi
Toimintakoordinaattori
Satu Pursiainen puh. 040 554 2085 toimisto@nuortenkuoroliitto.fi
Puheenjohtaja
Terhi Lehtovaara nuortenkuoroliittory@gmail.com
Kuorolaulu on varsinainen aikakone: sillä voi liikkua ajassa ja paikassa vähintään laulamalla, joskus ihan fyysisestikin. Joskus saattaa "joutua" kuorolaulun ja kirkkomusiikin juurille ihan yllättäenkin. Näin kävi jyväskyläläiselle Vox Aurea -kuorolle, jonka kokoonpano vieraili Vatikaanissa.
Tässä Voxin matkakuulumisia Vatikaanista:
Saluti da Roma!
Terveisiä Roomasta!
Jyväskyläläisen nuorisokuoro Vox Aurean 12-henkinen iskuryhmä eli ”Paavilaulajat” kävi tammikuussa keikkamatkalla Roomassa. Kyseessä ei ollut ihan tavanomainen konserttikiertue: kuoro edusti Suomea ekumeenisen delegaation kanssa, johon kuului merkittäviä kirkollisia johtajia. Paavi Franciscusta kuoro ei päässyt tapaamaan, mutta lähellä käytiin.
Rooman-matkaan kuului esiintyminen suurlähettiläiden vastaanotolla Suomen Rooma-instituutissa, avustaminen birgittalaisnunnien ekumeenisessa vesperissä sekä musiikkivastuu Pyhän Henrikin päivän messussa. Lisäksi päästiin harrastamaan turismia Vatikaanin museossa, Pantheonissa ja Fontana di Trevillä.
Suomen suojeluspyhimys Henrikin lisäksi on syytä mainita matkan toinen
keskushenkilö Pyhä Birgitta, ruotsalainen voimanainen, jonka perintöä kantavaan birgittalaisnunnien vierastaloon voxilaiset majoittuivat Roomassa. Birgitan perintö on sanoitettu esimerkiksi näin: ”rohkea eurooppalainen nainen, joka matkustaa ja vaeltaa!” Tätä perintöä meidän nuoret ja rohkeat laulajatkin edistävät, seuraten heitä, jotka ovat kulkeneet edellä esimerkkiä näyttäen.
Lauluyhtyeenä laulaminen oli kuorolaisille haaste: miten ylläpitää balanssia ja puhdasta sointia ja kannatella omaa stemmaansa pienessäkin kokoonpanossa. Yleisön reaktioiden perusteella tämä onnistui. Esiintymisten jälkeen kuoroa kävivät kiittelemässä niin Suomen suurlähettiläät Vatikaanissa ja Roomassa, eri kirkkojen piispat sekä Roomassa asuvat ulkosuomalaiset, joille suomalaisten laulujen kuuleminen nosti tunteet pintaan.
Matkan päätapahtuma Pyhän Henrikin messu vietettiin Santa Maria sopra Minervan basilikassa. Kirkon korkeat holvit tarjosivat loisteliaan kaiun ja tuen kuorolaisten fraseeraukselle erityisesti keskiaika- ja renessanssiteoksissa. Kuoro esitti myös modernin psalmisävellyksen From Desert Wastes, joka käsittelee rajoja, pakolaisuutta ja yhteyteen kaipaamista. Yhteyttä tämäkin yhteen kokoontunut kirkkokansa toivoi, historian skismoista huolimatta.
Rooman esiintymiset tarjosivat kiintoisan näyteikkunan ekumeeniseen toimintaan käytännössä. Vaatimattomasti sanoen olimme edistämässä kirkkojen
ja kulttuurien välistä yhteistyötä, diplomatiaa ja maailmanrauhaa. Kansallispukuiset voxilaiset hoitivat edustamisen mallikelpoisesti. Saimme olla ylpeitä kansainvälisen suhdetoiminnan huippuosaajista, nuorista suurlähettiläistämme!
Rooman jälkeen voxilaiset keskittyvät välillä kotimaan kuvioihin ja keväällä on tiedossa pienimuotoinen Etelä-Suomen konserttikiertue. Mukavaa kuorokevättä kaikille!
Teksi ja kuvat Veli-Matti Salminen
Rooman-matkan kuulumisista lisää: voxinmatkassa.blogspot.com Facebook ja Instagram @voxaureafin
Vuonna 2024 myönnetyt merkit ja huomionosoitukset:
Erkki Pohjola -palkinto Pekka Kostiainen, Nuorten Kuoroliitto, 16.3.2024
Heinz Hofmann -mitali Anna Nora, Nuorten Kuoroliitto, 9.11.2024
Kultainen ansiomerkki
Minna Liettyä-Tyni, Tyttökuoro Sävelsirkut, 27.9.2024
Elina Majokari puh. 040 650 6680 elina.majokari@rkml.fi
Viime vuosi oli Rytmisen kuoromusiikin liitolle paitsi 30-vuotisjuhlavuosi, myös mielettömän kasvun vuosi, kun liittoomme liittyi lähes kymmenen uutta kuoroa ja lauluyhtyettä. Ja kun väki lisääntyy, koulutukset ja tapahtumat eivät ainakaan vähene!
Seuraavaksi on vuorossa Tampereella 12.4. koulutuspäivä, joka sisältää jälleen, suuren kysynnän vuoksi, lauluyhtyekoulutusta, mutta myös kaksi mielenkiintoista koulutussisältöä liittyen kuorosointiin ja balanssiin sekä äänenhuoltoon.
Äänenhuollosta ja äänihyvinvoinnista olemme saaneet kouluttajaksi huip-
puosaajan, Laura Valleniuksen, jolla on pitkän linjan kokemus laulajana ja laulunopettajana. Hän pyörittää myös äänihyvinvointiin keskittynyttä Äänikauppaa (www.aanikauppa.fi) ja emännöi Ääniystävä-podcastia, joka kannattaa heti ottaa kuuntelulistalle!
Mutta mitä ihmettä sitten tarkoitetaan äänihyvinvoinnilla? Ääni poikkeaa muista instrumenteista muuttumalla läpi elämän. Tämän lisäksi se reagoi hetkellisiin muutoksiin, kuten kuiva sisäilma tai kiire.
Laulajan onkin tärkeää oppia pitämään huolta äänestään kaikkien näiden lukuisten muuttujien keskellä. ”Kun ääni, ja koko äänentuottoelimistö, pysyy kehossamme terveenä, joustavana ja reaktiivisena, se mahdollistaa meille itsemme ilmaisun läpi elämän”, Laura Vallenius toteaa.
”Voimme oppia tuntemaan ääntämme ja aistimaan sen tarpeita. Voimme tarkastella, tuntuuko tai kuulostaako ääni väsyneeltä, kireältä, kuivalta tai kenties turvonneelta. Kun tunnistamme vaivan äänessämme, voimme löytää keinoja
sen helpottamiseksi. Tästä äänihyvinvoinnissa on kyse!” Vallenius jatkaa.
Kuulostaapa mielenkiintoiselta ja hurjan tärkeältä ihan jokaiselle laulun harrastajalle tai ammattilaiselle! Tästä ja muista koulutussisällöistä lisätietoa verkkosivuiltamme, josta löytyvät tietysti myös ilmoittautumislomakkeet.
Nähdään koulutuksissa ja tapahtumissa, konserteissa ja pienemmillä keikoilla. Ihanaa laulukevättä kaikille!
Saima Haapanen, RKML:n hallituksen jäsen
Soitinmusiikkiliitto
Sihteeri
Suvi Haikala soli@sulasol.fi
Puheenjohtaja
Tero Haikala tero.haikala@mil.fi
Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ei ota päättyäkseen ja uskon, että moni meistä suomalaisistakin alkaa olla jo väsynyt siihen. Tämä näkyy yhteiskunnallisen keskustelun ja erityisesti avun antamisen heikkenemisenä. Kun asia on ahdistava lähtökohtaisesti, moni meistä haluaa sulkea sen mielestä ja ajatella muita asioita.
Näin ei kuitenkaan ole Ukrainassa, joka maksaa joka päivä järkyttävää hintaa Venäjän epärealististen "keisarin aikaisten" rajojen ja aseman palauttamiseksi. Kun Venäjän sotaa ja heidän presidenttinsä Vladimir Putin toimintaa tarkastelee, tulee monelle mieleen juuri sana Keisari, mutta ei siinä mielessä, miten ehkä hän itse ajattelee.
Oma assosiaationi on enemmän "Keisarin vaatteista". Osa meistä muistaa sen tarinan narsistiseen ajatteluun taipuvasta Keisarista, jonka neuvonantajat antavat uskoa, että päällä on jotain hienointa ja upeinta ikinä, vaikka todellisuudessa päällä ei ole rihman kiertämää.
Tässä tarinassa on hyvä opetus. Kerromme usein asioita, joita kuulija haluaa kuulla vahvistaakseen omia näkemyksiään itsestään ja toiminnastaan. Ikävien uutisten antaminen ei ole kenellekään mieluisaa.
Kun puhumme ja pohdimme tässäkin yhteiskunnassa kulttuurin merkitystä, olisi hyvä suunnata katseita Ukrainaan. Ukrainassa havahduttiin ensimmäisen sotavuoden aikana, että kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita menehtyi rintamal-
la kovaa vauhtia. Samaan aikaan joukot etulinjassa ja jatkuvassa kuolemanpelossa väsyivät fyysisesti sekä erityisesti henkisesti.
Eräs Ukrainan armeijan upseeri sai tehtäväkseen perustaa "kulttuurijoukot". Hän kartoitti kaikki muusikot, teatteritaitelijat, stand up -koomikot, näyttelijät yms. ja teki heistä listan. Heidät siis vedettiin pois etulinjasta, ja heidän tehtävänsä oli kiertää pienissä ryhmissä esiintymässä.
Tällä päätöksellä oli valtava vaikutus. Paitsi että Ukraina sai hiukan suojeltua omaa kulttuuriperimäänsä ja kulttuurin ylläpitäjiä, joukot etulinjassa saivat edes joskus jotain muuta ajateltavaa kuin poikkeukselliset ja ahdistavan karut rintamaolosuhteet.
Harvoin näin rauhan aikana Suomessa tulee mietittyä, mikä kulttuurimme todellinen merkitys on? Kuinka tärkeää musiikki ja muut eri kulttuurimuodot oikeasti ovat henkisen jaksamisen suhteen, jos pilliin vihelletään. Kun mekin täällä tietyllä tavalla "taistelemme olemassaolostamme" ja yritämme perustella toimintamme tärkeyttä, olisi hyvä muistaa resilienssi.
Mieli tarvitsee ruokaa. Jaksaminen ei ole vain kuntoilua vaan näköaloja tulevaisuuteen, toivoa ja uskoa. Kun tunnelin päässä omassa elämässä kajastaa edes pieni valo, sitä kohti jaksaa mennä.
Sulasolin kaltaiset, nuorten ja aikuisten harrastajien kulttuuria sekä musiikkia ylläpitävät järjestöt ovat erittäin merkittävässä asemassa meidän oman, suomalaisen kulttuurin ylläpitäjinä ja vaalijoina.
Meidän pitää kantaa lippua korkealla ja auttaa muita näkemään toimintamme tärkeys ja merkityksellisyys. Voimia kaikille kevääseen ja katse vain rohkeasti kohti tulevaisuutta!
