Sulasol 2/24

Mārtiņš Brauns sävelsi vapaudelle Laulu yhdistää latvialaisia

Janne Salmenkangas säveltää kirkkomusiikkia Kirkon juhlilla kantaesityksiä

Käsikirjoitus on aina kaksiteräinen miekka Sakari Ylivuori tutkii Sibeliuksen teoksia

24 lehti@sulasol.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Aino Herranen

TOIMITUS & TAITTO

Jonna Virtanen

SÄHKÖPOSTI

etunimi.sukunimi@sulasol.fi

TILAUKSET, ILMOITUSMYYNTI, OSOITTEENMUUTOKSET*, LASKUTUS lehti@sulasol.fi

*Sulasolin jäsenyhdistykset vastaavat omien jäsentensä osoitteiden päivityksistä Sulasolin jäsenrekisteriin.

TILAUSHINTA

30 € / vuosi

74. (102.) VUOSIKERTA

Sulasol-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sulasol-lehti 3/24 ilmestyy 23.9.2024 ja sen aineistopäivä on 26.8.2024. Juttuideat ja -toiveet tulee lähettää hyvissä ajoin ennen aineistopäivää osoitteeseen lehti@sulasol.fi.

Aineisto-ohjeet: sulasol.fi/sulasol-lehti

JULKAISIJA

Sulasol ry

Tallberginkatu 1 C 18 00180 Helsinki

PAINOPAIKKA

PunaMusta Oy, Tampere 2024

Sulasol-lehti on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen

Sulasol-lehteä voi lukea myös näköislehtenä osoitteessa sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet

ISSN-L 0781-7061

ISSN 0781-7061 (Painettu)

ISSN 2323-1327 (Verkkojulkaisu)

KANSI Latvian Laulujuhlat yhdistävät kansaa. Kuva Ilmārs Znotiņš, 2023.

Sisällys

3 Pääkirjoitus

4 Ajassa

10 Janne Salmenkangas säveltää kirkkomusiikkia –Kirkon juhlilla kantaesityksiä

12 Käsikirjoitus on aina kaksiteräinen miekka – Sakari Ylivuori tutkii Sibeliuksen teoksia

14 Matteus-passio ja Suomen Laulu

16 Mārtiņš Brauns sävelsi vapaudelle – laulu yhdistää latvialaisia

18 Kuka siellä, toimistolla?

19 Puhtaasti

20 Nuottinurkka

Uutuuksia

Jäseniltä

Piirit

26 Erikoisliitot

Sulasolin ja STM:n kumppanuus tähtää entistä vaikuttavampaan toimintaan ja laajempiin jäsenetuihin

Miten palvelemme suomalaisia lau lajien ja soittajien yhteisöjä entistä pa remmin, kestävämmin ja vaikuttavammin myös tulevaisuudessa? Tätä on pohdittu paitsi Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) omissa hallinnoissa, kuluneen vuoden aikana entistä aktiivisemmin myös liittojemme välisissä keskusteluissa. Keskusteluissa on alkanut muotoutua näkemys yhteisistä tavoitteista, joita kohti liittomme ottavat nyt ensimmäisen askeleen.

STM ja Sulasol julkistavat sopimuksen kumppanuudesta, jolla tavoitellaan entistä vaikuttavampaa toimintaa, elinvoimaista tulevaisuutta ja monipuolisia palveluita. Kumppanuus vie liittojemme pitkään jatkuneen yhteistyön uudelle tasolle edistääksemme entistä paremmin soittajien ja laulajien yhteisöjen toimintaedellytyksiä.

Jäsenyhteisöillemme tarjotaan jatkossa muun muassa erilaisia jäsenetuja ja -alennuksia molempien liittojen puolesta. Kumppanuus käynnistetään tarjoamalla toukokuun alusta lähtien sekä Sulasolin että STM-musiikin nuottikustanteet jäsenhinnoilla molempien liittojen jäsenille. Tulemme myös tiivistämään yhteistyötä entisestään esimer-

MattiKuorelahti

kiksi viestinnän ja erilaisten tapahtumien ja hankkeiden parissa.

Kumppanuus mahdollistaa myös tehokkaamman ja paremman edunvalvonnan sekä liittojemme asiantuntijuuden ja käytännön tuen laajemman hyödyntämisen erityyppisissä jäsenyhteisöissä – niin kuoroissa, orkestereissa, laulu- ja soitinyhtyeissä kuin vaikkapa lauluryhmissä ja yhteislauluorganisaatioissa.

Kumppanuus on satunnaisen yhteistyön tai irrallisten tekojen sijaan pysyvä tapa toimia yhteisymmärryksessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivomme tämän yhteisymmärryksen tavoittavan Sulasolin ja STM:n kaikki tasot ja johtavan aktiiviseen ja hedelmälliseen yhteiseloon keskusjärjestöistä aina jäsenyhdistyksiin asti.

STM:n ja Sulasolin kumppanuuden ei tarvitse olla vain kahden kauppa, vaan kutsumme mukaan myös muut alan organisaatiot. Uskomme, että kumppanuuden mukanaan tuoman yhteisymmärryksen ja tiiviin yhteistyön kautta saavutamme yhteisellä toimintakentällämme tuloksia, jotka ovat enemmän kuin osiensa summa.

Aino Herranen toiminnanjohtaja Sulasol ry

Sanna-Mari Holma toiminnanjohtaja Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ry

Sulasolin liittokokous

ja Kuorogaala

9.11.2024 Helsingissä

Sulasolin liittokokous järjestetään kahden vuoden välein aina parillisina vuosina, ja ensi syksynä liittokokous oheistapahtumineen pidetään lauantaina 9.11.2024 Helsingissä.

Tänä vuonna liittokokouksen yhteydessä järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen Kuorogaala – aivan uudenlainen kuoroaktiiveille suunnattu iltajuhla. Lisää tapahtumasuunnitelmista myöhemmin. Pysy kuulolla ja merkitse tapahtumapäivä jo kalenteriin!

Sulasolin

ystäväkirjassa uusia jäseniä!

Nimi: Kuvaja

Lempinimi: Rakkaalla lapsella on tällä

kertaa vain yksi nimi

Ikä: Perustettu vuonna 2017 eli 7 vuotta

tulee täyteen.

Koti: Espoo

Nimi:

Ikä: 10 v. (ennen itsenäistymistään kuoro oli

HNMKY:n seniorikuoro 36 vuoden ajan )

Koti: Munkkivuoren kirkon seurakuntasali

Innostumme harkoistamme.

Innostumme herkästi ja kaikesta.

Salainen paheemme on konserttikiertueHesburger.

Esiinnymme mieluiten tunnelmallisissa ympäristöissä ja yhteistyössä muiden kokoonpanojen kanssa.

Mottomme on ”We believe music can heal".

Haluaisimme, että meidät muistetaan valosta ja toivosta, jota välitämme.

Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi varmasti a cappellan kultasesongista eli jouluohjelmistosta. Oma sovitus kappaleesta "Arkihuolesi kaikki heitä".

Salainen paheemme on pitkä kahvitauko. Esiinnymme mieluiten livenä.

Mottomme on "Laulumme soi sydämestä".

Haluaisimme, että meidät muistetaan siitä, että laulumme koskettaa kuulijoita.

Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Mozartin Ave verum corpus ja Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle.

Eetu Linnankivi

Helsingin Seniorilaulajat ry Lempinimi HeSe

Juha Survanen

Pekka Kostiaiselle Sulasolin kultainen kunniamerkki

Pekka Kostiainen juhlisti 80-vuotispäiväänsä säveltämänsä Triduum Paschale -pääsiäisoratorion merkeissä Taulumäen kirkossa 27. maaliskuuta. Musiikkielämyksestä vastasivat Jyväskylä Sinfonia, Musica-kuoro ja solistikaarti johtajanaan Elisar Riddelin.

Sulasolin toiminnanjohtaja Aino Herranen ja liittohallituksen jäsen Matti Kuorelahti luovuttivat tilaisuudessa Kostiaiselle Sulasolin kultaisen kunniamerkin. Mittavaa elämäntyötä juhlistettiin lisäksi Nuorten Kuoroliiton myöntämällä Erkki Pohjola -palkinnolla, MunKuoro-pipolla ja Pekan muotokuvalla.

Pekka Kostiainen kutsuttiin Sulasolin kunniajäseneksi jo vuonna 2017, mutta kultainen kunniamerkki ojennettiin Kostiaiselle vasta nyt. Kostiainen on sekä säveltäjänä että kuoronjohtajana uranuurtaja erityisesti lapsi- ja nuorisokuorojen parissa, ja yhteinen historia Sulasolin kanssa ulottuu yli 50 vuoden taakse, 1960–70-lukujen vaihteessa kustannettuun ensimmäiseen nuottiin saakka. Onnea Pekka! ◆

Hämeen piiri laajenee

Sulasolin Päijät-Hämeen piirin toiminta on ollut pitkään pysähdyksissä, ja alueella toimivat jäsenemme ovat olleet käytännössä ilman piiriä. Sulasolin liittohallitus on kokouksessaan 12.2.2024 päättänyt muuttaa Sulasolin piirijaotusta niin, että Hämeen piiri kattaa jatkossa myös Päijät-Hämeen alueen. Näin myös päijäthämäläiset jäsenemme pääsevät jälleen aktiivisen piiritoiminnan piiriin! ◆

Kuoromusiikin juhlaa Savonlinnassa

Savonlinnassa vietettiin huhtikuun puolivälissä jo kolmatta kertaa Savonlinnan kuorofestivaalia. Tällä kertaa vetonaulana oli Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailun voittaja Flok, joka esitti perjantai-illan ”klubikonsertissaan” sekä covereita että mielenkiintoista omaa tuotantoaan.

Lauantain konsertti sisälsi kattauksen paikallisia kuoroja: Naiskuoro Bel Canto, Savonlinnan Taidelukion kamarikuoro, Los Weteranos -oktetti sekä Savonlinna-kuoro. Konsertti oli korkeatasoinen ja ohjelmistoltaan monipuolinen. Sunnuntaina konsertoi vielä Itä-Suomen yliopiston Joy-kuoro juhlistaen 55-vuotisjuhlavuottaan.

Festivaalin ainoa koulutustilaisuus oli Jaana Turusen vetämä laulajan äänenkäytön työpaja Estill Voice Training -metodin mukaisesti. Savonlinnassa koettiin siis kuoroja yhtyelaulumusiikin juhlaa! Jatkoa ajatellen näkisin, että koulutustapahtumien ja työpajatyyppisten ohjelmistoesittelyjen lisääminen houkuttelisi väkeä Savonlinnan ulkopuoleltakin enemmän. Kaikkea hyvää merkittävälle tapahtumalle! ◆

Veli-Matti Salminen / Vox Aurea

Reijo Kekkonen

Erasmus+ -hankerahaa myönnetään myös kuoroille!

Myös kuorot voivat päästä erilaisen hankerahoituksen piiriin. Hyvänä esimerkkinä tästä Jyväskylän naislaulajat, joka on saanut eurooppalaiseen kuoroyhteistyöhön 60 000 euron hankemäärärahan. Kyse on Opetushallituksen Erasmus+ -ohjelman aikuiskoulutukselle suunnatusta pienimuotoisesta kumppanuushankkeesta. Tästä ohjelmasta rahoitusta voivat hakea aikuisten oppimisen parissa toimivat organisaatiot, joihin kuorotkin luetaan. Hakuajat päättyvät aina maaliskuun ja lokakuun alussa.

Jyväskylän naislaulajat löysi yhteistyökuoron Italiasta, ja Barin matkan suunnittelu on alkanut! Jyväskylän naislaulajat kertovat hankkeensa etenemisestä nettisivuillaan www.naislaulajat.net. Lisätietoja Erasmus+ -hankkeista yleensä www.oph.fi. ◆

Vuoden kuoronjohtaja 2024 on Elisa Huovinen

Suomen kuoronjohtajayhdistys ry on valinnut Vuoden kuoronjohtajaksi 2024 Elisa Huovisen.

Valintaesityksessä Vuoden kuoronjohtajaksi Huovista kuvaillaan huipputaitelijaksi, joka on säilyttänyt terveen nöyryyden työssään. Hän ei ole vain loistava kuoronjohtaja, vaan myös laulaja, mikä on hyvin hedelmällinen yhdistelmä muusikolle, jolla on halu ja taito rakentaa, motivoida ja kehittää kuoroinstrumenttia. Elisa työskentelee aina yhteistyössä laulajien kanssa, määrätietoisesti ja innostaen.

Elisa Huovinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian musiikin johtamisen aineryhmästä sekä musiikkipedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta pääaineenaan kuoron- ja yhtyeenjohto. Taiteellisen johtajan töiden lisäksi Huovinen on ollut vuodesta 2017 lähtien kuoronjohdon tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa. Huovinen toimi Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen puheenjohtajana 2018–2023. ◆

Kirkkomusiikkiliiton sävellyskilpailu käynnissä

Kirkkomusiikkiliiton sävellyskilpailu käynnistyi 25.3.2024 ja siihen voi osallistua 30.6.2024 klo 23.59 asti. Finaali järjestetään Kokkolan kirkossa 3.9.2024 klo 18.

Kilpailuun osallistuvan teoksen tulee olla sävelletty kolmi- tai neliääniselle sekakuorolle (SAB tai SATB) sekä ennen esittämätön ja julkaisematon. Teoksen tulee lisäksi olla mahdollisimman monikäyttöinen, joka-aikainen ja soveltua seurakuntien kuorojen käyttöön. ◆

Lisätietoja: www.skml.fi/2024/03/25/savellyskilpailu-alkaa

Jyväskylän naislaulajat

Viena Kangas

Tapahtumakalenteri

ke 1.5. 10.00 Tampereen Laulajat & Laulajien Seniorit. Laulajien Vappu. Näsinpuiston laululava, Tampere

ke 1.5. 11.00 Laulun Ystävät & Turun VPK:n soittokunta. Vappuaamun vastaanotto. Taidemuseon mäki, Turku

pe 3.5. 19.00 Espoon Laulu & Tapiolan Viihdeorkesteri, johtaa Säde Bartling & Erle Kont. Kevätkonsertti. Uusi Paviljonki, Kauniainen

la 4.5. 15.00 Forssan Naiskuoron 80-vuotisjuhlakonsertti. Forssan työväentalon musiikkisali, Forssa

la 4.5. 15.00 Rovalan kuoron 100-vuotisjuhlakonsertti, johtaa Kadri Joamets. Kulttuuritalo Korundi, Rovaniemi

la 4.5. 17.00 Jyväskylän Naislaulajat ja Kamarikuoro Melos. Moment Musical. Taulumäen kirkko, Jyväskylä

la 4.5. 18.00 Hyvinkään nuorisokuoro, Kokkolan nuorisokuoro ja Larte Nuorisokuoro. Et ole yksin. Monitoimisali Kipinä, Hyvinkää

la 4.5. 19.00 Ziemeļmeita, Meluzīna, Corde Meo & Saknes, johtaa Ārijs Ādamsons. Daugava. Temppeliaukion kirkko, Helsinki

su 5.5. 14.00 Naiskuoro Diskantti. Luonnon helmassa. Kalliolan setlementtitalo, Helsinki

su 5.5. 14.00 ja 17.00 Grex Musicus, johtaa Kirsi Tunkkari. Kuuletko äitini mua. Uusi Paviljonki, Kauniainen

su 5.5. 15.00 Sunniva-kuoro, johtaa Pia Ylitalo-Maunula. 40-vuotisjuhlakonsertti. Ulvilan kirkkotupa, Ulvila

su 5.5. 17.00 Järvenpään Naislaulajat Ainottaret ja Naiskuoro Aiolis, johtaa Dominik Vogt ja Luc Thélin. Laulun taikaa. Keravan lukion auditorio, Kerava

su 5.5. 18.00 Tuusulan Mieslaulajat & Rajamäen Mieslaulajat, johtaa Taina Piira. Romanssi Krapilla. Krapin Paja, Tuusula

ti 7.5. 18.00 Naiskuoro Imatran Immet ja lapsi- ja nuorisokuoro Vuoksen Neiet, johtaa Hanna Saarela. Ajan polulla -kevätkonsertti. Kulttuuritalo Virta, Imatra

ti 7.5. 19.00 Puolalan yläkoulun musiikkiluokat & Puolalanmäen musiikkilukio. Kevätkonsertti. Turun konserttitalo, Turku

to 9.5. 16.00 Viipurin Lauluveikot, johtaa Ilkka Aunu ja Aarni Hyökki. Serenadimestarit. Karjalatalon Juhlasali, Helsinki

to 9.5. 16.00 Luminos Ensemblen keväinen konsertti. Martinsali, Raisio.

to 9.5. 18.00 Helsingin Lauluveljet, johtaa Teppo Lampela. Kevätkonsertti. Vuosaaren kirkko, Helsinki

pe 10.5. 15.00 Helsingin Lauluveljet, johtaa Teppo Lampela. Mieskuoromeininkiä! Vuosaaren kirjasto, Helsinki

la 11.5. 17.00 Polyteknikkojen Kuoro, johtaa Tatu Erkkilä. Kevät keralla. Lauttasaaren kirkko, Helsinki

la 11.5 18.00 Salon Laulu-Sepot, johtaa Joonas Pyöli. Kasarin kaipuu. Kulttuuritalo KIVA, Salo

ti 14.5. 18.00 Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Laulu leivon soi. Ritarihuone, Helsinki

ti 14.5. 18.00 Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro, johtaa Leiu Ryland-Jones. Valkea lintu –lauluja ilosta ja surusta, kauneudesta ja huumorista. Helsingin yliopiston kielikeskuksen juhlasali, Helsinki

to 16.5. 18.30 Vola-kuoro. Abbaa ja poppii. Vuosaaren kirkko, Helsinki

to 16.5. 19.00 Jyväskylän Studiokuoro. Pariisin taivaan alla – ranskalainen konsertti. Jyväskylän ortodoksinen kirkko, Jyväskylä

su 19.5. 15.00 Viihdekuoro Essut, johtaa Arja Virtanen-Haapasalmi. 50-vuotisjuhlakonsertti. Kulttuurikeskus Monio, Tuusula

ma 20.5. Solinan ja Discantuksen kevätkonsertti, johtaa Nina Melasalmi. Vehkojan seurakuntakeskus, Hyvinkää

to 23.5. 13.00 Urisevat Ukot, johtaa Pekka Hapuoja & Eino Lilja. Kampin palvelukeskus, Helsinki

to 23.5. 19.00 Vantaan Kamarikuoro & Flauto Dolce. Kevät on vallaton. Balderin sali, Helsinki

pe 24.5. 19.00 Tampereen Laulajat, johtaa Paavo Hyökki. Laulajat 115 vuotta. Tampereen yliopiston juhlasali, Tampere

la 25.5. 18.00 Suomen Laulu, johtaa Esko Kallio. Brahms! Lauttasaaren kirkko, Helsinki

ma 3. – pe 7.6. Tapiolan kuoron kuorokesäleiri. Tapiola, Espoo

pe 7. – su 9.6. Summer Summit 2024 - kansainvälinen kuorofestivaali, Tapiolan kuoro. Espoo ja Helsinki

ma 15. – ke 17.7 Lupa laulaa! -kuorotapahtuma. Iskelmäviikot ja Suomen Naiskuoroliitto. Iskelmäviikko, Kiuruvesi

ti 6.8. 19.00 Sinfoniaorkesteri Vivo. Nuorta voimaa. Mikkelin musiikkijuhlat, Mikaeli, Mikkeli.

la 14. – su 15.9. Sulasolin Pohjois-Karjalan piirin laulu- ja soittojuhlat "Hannikaisen hengessä". Joensuu

la 21.9. Naiskuoro Solina, johtaa Nina Melasalmi. Solina 40 vuotta! Vehkojan seurakuntakeskus, Hyvinkää

Tarkemmat tiedot: sulasol.fi/tapahtumakalenteri

Kesäleirejä ja -kursseja

Nuorten Kuoroliiton valtakunnallinen kuoroleiri 10.-14.6.2024 Ylivieskassa, Raudaskylän kristillisellä opistolla 10–20-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikista äänialoista. Leirin ohjaajina toimivat Mia Makaroff ja Anna Nora, lisäksi äänenmuodostuksen opettajana Anni Ojala. Hinta 260 € sisältää opetuksen ja täysihoidon opistolla, vapaaehtoisten äänenmuodostustuntien hinta on 46 € / henkilö. Leiriläisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskuljetukseen Ylivieskan juna-asemalta Raudaskylän opistolle ja takaisin. Kuljetuksen hinta on 25 € / henkilö. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nuortenkuoroliitto.fi

Kesäköörimiitti 8.6.2024 Salossa. Kesäköörimiitti on lapsikuorojen tapaaminen, johon voi osallistua myös yksittäisiä 7–13-vuotiaita laulajia. Tapahtumaan ilmoittautuneille lähetetään etukäteen 2–3 laulua, joita yhdessä harjoitellaan ja esitetään Salon torin lavalla! Miitti on osa Salon Lastenlaulufestivaalin ohjelmaa. Osallistumismaksu on 25 € / henkilö, sis. ruuan. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nuortenkuoroliitto.fi

Kesäiset Laulupäiväleirit lapsille ja nuorille Jyväskylässä ja Salossa Kaikille kuoroharrastuksesta kiinnostuneille 7–13-vuotiaille lapsille ja nuorille järjestetään kaksi lauluntäyteistä päiväleiriä. Opetusta leireillä on neljänä päivänä neljän tunnin ajan. Jyväskylän Laulupäiväleiri on 4.–7.6.2024 Puistokoululla, ohjaajina Josefiina Fagerlund ja Asko Puhakka. Salon Laulupäiväleiri on 5.–8.6.2024, ohjaajina Elina Laakkonen ja Iida Aarnio. Leirien hinta on 65 €. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nuortenkuoroliitto.fi

Suomen Mieskuoroliiton kesäkurssit Oriveden Kampuksella 26.–30.6.2024

Edustuskuoro Liiton Miesten harjoitusperiodi. Koelauluja kiinnostuneille järjestetään tarpeen mukaan. Lisätietoja: paavo.hyokki@mieskuoro.fi. Merkkilaulukurssit (perus- ja taitomerkki), vetäjinä Visa Yrjölä ja Anneli Julén, laulunopettajana halukkaille Teppo Lampela.

Peruskurssi kuoron tavoitteellisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä vetäjänä toiminnanjohtaja Tero-Pekka Henell.

Naiskuoroliiton kesäleiri Orivedellä 3.–7.7.2024. Kursseilla harjoitellaan kvartettilaulua ja harjoitellaan oman äänen huoltoa ja käyttöä yksityisillä laulutunneilla. Mukaan voi tulla yksin tai kuorokavereiden kanssa. Leiri on avoin kaikille sopraano- ja alttoäänisille laulajille. Tule nauttimaan täysihoidosta ja hyvästä seurasta! Leiri toteutetaan Opintokeskus Siviksen tuella. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Naiskuoroliiton verkkosivuilla naiskuoroliitto.fi.

Kuoronjohtokurssi STM:n Aitoon musiikkikursseilla 24.–29.6.2024!

Kurssi on tarkoitettu kaikille kuoronjohdosta kiinnostuneille. Kurssi sopii myös esimerkiksi luokanopettajille ja koulujen musiikinopettajille lisäkoulutukseksi. Tervetulleita ovat myös kuorolaulajat, jotka haluavat lisäoppia johtamisen näkökulmasta.

Kuoronjohdon opetus tapahtuu ryhmäopetuksena ja harjoituskuoron muodostavat kurssilaiset. Hintaan kuuluu myös yksityistunteja laulussa. Kurssin kouluttajina toimivat Markus Yli-Jokipii (kuoronjohto) ja Kirsi Tunkkari (laulu).

STM tarjoaa kuoronjohtokurssin Sulasolin jäsenille STM:n jäsenhintaan 550 € (norm. 590 €). Hinta sisältää opetuksen lisäksi täysihoidon Anna Tapion koululla.

Aitoon musiikkikursseilla järjestetään myös puhallinleiri ja kapellimestarien perus- ja mestarikurssit 24.6.–1.7.2024. Puhallinleirille ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -tasoiset puhallin- tai lyömäsoitinten harrastajat, myös ilman aiempaa soittokokemusta. Kapellimestarien peruskurssilla kouluttaa Marja Ikonen ja mestarikurssilla Juha Törmä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 15.5.2024 mennessä: www.musiikkiliitto.fi/musiikkikurssit, info@musiikkiliitto.fi tai 050 414 3442 / 040 702 3470.

Kokkolassa 21.-24.7.2024

Lupa laulaa ! kuorotapahtuma 14 -17 7 2024

Eija Ahvo, Yhteislaulutilaisuus Kesäteatteri Eerola su 14.7.

Tule kehittymään laulajana upean kuoronjohtaja Jennifer Moirin Laulun iloa! -naiskuoroon ma 15 - ke 17 7

Tervetuloa laulamaan Caravan- sekakuoroon iki-ihanan Maria Aution johdolla ma 15.- ke 17.7.

Eroma

POHJOISMAINEN KUORONJOHTAJASEMINAARI 4.-6.10.2024

Helsinki, Musiikkitalo

Rajaton

Kuoroiltamat ti 16 7

Liittokuoro Louhi, Kirkkokonsertti ke 17 7

Tule Suomen Naiskuoroliiton ja Iskelmäviikon yhdessä järjestämään

Lupa laulaa! -tapahtumaan 14 -17 7 2024 kokemaan, mitä kaikkea kuorolaulu voi olla!

Kuoronjohtajille ja kuoroalan ammattilaisille. Tule täydentämään osaamistasi ja kuulemaan alan huippujen luentoja!

Lue lisää ja ilmoittaudu www.helsinki2024.fi

Ennakkohinnat 31.5. asti.

Pääjärjestäjät: Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Järjestä konsertti ikonisessa Töölön juhlasalissa!

Ravintola Töölön upea juhlatila tarjoaa säkenöivän näyttämön jopa 650 konserttivieraalle.

Tutustu ja ota yhteyttä!

Runeberginkatu 14–16 | ravintola-toolo.fi

Kuorotanssit ma 15 7 TanssiAreena

Janne Salmenkangas säveltää kirkkomusiikkia –Kirkon juhlilla kantaesityksiä

Säveltäjä-laulaja-kanttori Janne Salmenkangas kiinnostui musiikista jo alle kouluikäisenä. Perheessä laulettiin lapsille paljon, ja sieltä musiikki on tarttunut mukaan aivan ensimmäisenä. Molemmat vanhemmat ovat laulaneet myös kuorossa ja isä on pelimannihenkinen muusikko, joka soitti kotona paljon pianoa ja monia muitakin soittimia. Isältä on peritty myös korvakuulolta soittamisen taito.

Alussa oli saviriekko ja nuotinkirjoitusohjelma

Säveltämiseen ja musiikin ymmärtämiseen kipinä syntyi kotoa löytyneestä sähköisestä nuotinkirjoitusohjelmasta, jonka avulla Salmenkangas kopioi Toivelaulukirjoista nuotteja ja kuunteli näitä ohjelmaan kopioimiaan sävelmiä. Homma oli työlästä, mutta samalla palkitsevaa ja mielenkiintoista.

Salmenkangas oppikin lukemaan nuotteja samoihin aikoihin kuin tekstiä. Toinen varhainen muisto lapsuudesta liittyy kirjahyllystä löytyneeseen saviseen riekkoon. Kukkopillityyppisestä esineestä lähtevä ääni muuttui pohjassa olevaa reikää peittämällä. Sillä Salmenkangas soitteli erilaisia lastenlauluja.

– Soittaessani saviriekkoa ajattelin, että tämä musiikkihan on kivaa ja loogista, Salmenkangas muistelee.

Koulussa Salmenkangas kävi isosiskon jalanjäljissä musiikkiluokkaa. Omaksi instrumentikseen hän toivoi pianoa, kitaraa tai saksofonia. Viulisteista oli kuitenkin pulaa, joten lopulta, hieman vastentahtoisesti, siitä tuli Salmenkankaan ensimmäinen soitin. Sitä hän soitti lukioon asti, kunnes muut instrumentit veivät voiton. Toki piano oli tullut jo aiemmin viulun rinnalle. Kuorossa Salmenkangas on laulanut alakoulun kolmannelta luokalta lähtien.

Oppia esikuvilta

Salmenkangas on opiskellut säveltämisen lisäksi musiikkikasvatusta ja kirkkomusiikkia. Tällä hetkellä hän opiskelee laulua TAMKissa. Säveltämisen hän aloitti jo ennen varsinaisia opintoja. Salmenkangas kertoo opettajiensa Jouni Kaipaisen ja Paavo Korpijaakon tutustuttaneen hänet laajemmin erilaisiin musiikkityyleihin ja sävellystekniikoihin.

– Säveltämisen opinnot monipuolistivat sävelkieltäni ja vaikuttivat käsityötaitoon. Nykyisin koen taitojeni riittävän paremmin visioni siirtämiseen valmiiseen teokseen, Salmenkangas kuvailee.

Suurimmaksi esikuvakseen säveltäjänä Salmenkangas mainitsee empimättä Pekka Kostiaisen.

– Pekka kannusti minua säveltämisen ja kirkkomusiikin opintojen pariin. Hänen työnsä kuoronjohtajana ja kuorosäveltäjänä ovat vaikuttaneet minuun paljon, Salmenkangas kertoo. – Myöhemmin mukaan tulivat myös ranskalaiset impressionistit, joiden vaikutteita voi kuulla sävellyksissäni.

Salmenkankaan musiikin yhdeksi ominaispiirteeksi voisikin sanoa aleatoriikan, jota löytyy melkein jokaisesta hänen sävellyksestään. Kuorolaisilla voi esimerkiksi olla jokin tietty pätkä, jonka jokainen laulaa omaan tahtiinsa, jolloin teokseen syntyy sointikenttä. Tämä on Salmenkankaan mielestä

Jonna Virtanen

erityisen mielenkiintoinen ilmiö. Myös tietynlaiset harmoniat toistuvat hänen teoksissaan.

Pohtimista, piirtämistä ja improvisointia

Salmenkankaan sävellysprosessi alkaa yleensä pitkällä mietiskelyllä. Hän kirjaa ensin ajatuksiaan ylös teksteinä ja kuvina ja sopivassa vaiheessa istuu pianon ääreen improvisoimaan. Kehkeytyneitä pieniä aiheita hän alkaa sommitella suuremmaksi kokonaisuudeksi.

– Säveltämiseni lähtee yleensä liikkeelle tunteesta. Valmista tekstiä luen ja pyörittelen mielessäni. Hahmottelen sitten mielessäni, minkälaisia erilaisia kohtia siitä löytyy ja minkälaisia musiikillisia ajatuksia niistä herää. Jos valmista tekstiä ei ole, luotan intuitiooni tietyn tunnelman luomisessa, Salmenkangas kertoo.

Salmenkangas tekee teoksensa kronologisessa järjestyksessä, jotta teos etenee dramaturgisesti ehjästi eikä osia tarvitse jälkikäteen yhdistellä. Hänen mielestään nämä jälkeenpäin rakennetut siirtymät kuuluvat yleensä valmiissa teoksessa. Salmenkangas pitää yksin työskentelystä. Tosin heti perään hän lisää, että on aina ihanaa saada kommentteja muilta. Useampi näkökulma usein parantaa lopputulosta. Vaikka omien tekstien kirjoittaminen kiinnostaa, on säveltäminen kuitenkin Salmenkankaan oma juttu.

– Uskon, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Säveltäjän ja runoilijan yhteistyö nostaa teoksen uudelle tasolle, Salmenkangas summaa.

Kirkkomusiikin säveltämisestä

Kirkkomusiikkia opiskelleena Salmenkankaalla on siihen läheinen yhteys, ja hän on säveltänyt sitä paljon. Hän arvioi, että trendit etenevät kirkkomusiikissa hitaammin. Tällä hetkellä trendinä voisi sanoa olevan matalan kynnyksen musiikki ja saavutettavuus. Kirkkomusiikki on ennen kaikkea käytännön musiikkia, ja on tärkeää, että kirkkokuorot pystyvät omaksumaan teokset lyhyessä ajassa.

– Pääasiassa liturgiseen käyttöön tehtävää musiikkia kuvastaa funktionaalisuus. Useimmiten kirkkomusiikki on käytännönläheistä ja helposti aukeavaa, Salmenkangas pohtii.

Kirkkomusiikin ja maallisen musiikin säveltämisessä ei Salmenkankaan mukaan lopulta ole kuin pieniä eroja. Kirkkomusiikissa puitteet sanelevat jonkin verran säveltämistä ja sisältölähtöisyys korostuu. Tekstit korostuvat, mutta toisaalta musiikillisesti kuvattavat tunteet ovat aina samanlaisia.

Omien teosten esittäminen saattaa yllättää

Toukokuussa Tampereella järjestettävillä Kirkon juhlilla esitetään Salmenkankaan tilausteoksia useana iltana. Osassa hän on itse mukana laulamassa, ja lapsikuoroteoksen hän aikoo kuunnella yleisön puolelta.

"Uskon, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Säveltäjän ja runoilijan yhteistyö nostaa teoksen uudelle tasolle."

– Tuttavani naureskeli, että olen valloittanut koko juhlat, Salmenkangas naurahtaa, mutta vakavoituu ja jatkaa. – On kuitenkin tärkeää, että oma musiikki pääsee esille ja suuremman yleisön tietoisuuteen. Ikinä ei tiedä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia tällaiset tilaisuudet tuovat.

Omien teosten esittäminen on Salmenkankaalle mieluista, mutta välillä hämmentävä kokemus. Vaikka teoksen tuntee läpikotaisin, ei sen laulamisesta olekaan kokemusta. Teos tuntuu samalla tutulta ja vieraalta ja sitä laulaessa alkaa ymmärtää uusia asioita. Myös kuoronjohtajien näkökulmat tuovat oman kerroksensa teokseen. Yleisesti ottaen Salmenkangas on joustava ja luottaa kuoronjohtajien ammattitaitoon ja ehdotuksiin. Tarpeen tullen hän osaa kuitenkin pitää päänsä, varsinkin silloin, kun muutos on liian suuri alkuperäiseen verrattuna.

Tulossa katalogiin

Salmenkankaalla riittää tekemistä. Kirkon juhlien tilausteosten valmistuttua työn alla on laulusarja, jonka tekemiseen Salmenkangas, Wille Enckell ja Petja Ylärakkola saivat Suomen Kulttuurirahastolta apurahan, jolla katetaan kuluja konserttisalien vuokraan saakka. Salmenkangas säveltää, Enckell runoilee ja yhdessä Ylärakkolan kanssa myös esittää valmiin teoksen. Yhdeksästä laulusta kolme on jo valmiina.

Laulusarjan lisäksi Salmenkankaan on kesällä tarkoitus aloittaa tilaussävellys Musica-kuorolle sekä WiOLille. Hän paljastaa samalla, että tekeillä on uusi, nuorille suunnattu oratorio Hämeenlinnan seurakunnille. Siihen tekee libreton Kaija Pispa.

Suurempana haaveena Salmenkankaalla on oma ooppera. Häntä kiehtoo eri taiteenalojen yhteistyö, ja oopperan tekeminen olisi uudenlainen prosessi, jossa musiikin ympärille kietoutuu dramaturgia, näyttelijäntyö ja lavasteet. Alustava suunnitelma on jo olemassa ja työryhmääkin alettu koota. Seuraavana askeleena on apurahojen hakeminen. Salmenkangas kuitenkin toteaa, että kilpailu apurahoista on tällä hetkellä kovaa, mutta uskoo, että ennemmin tai myöhemmin rahoitusta projektille löytyy.

– Nelisen vuotta sitten sanoin ystävälleni, että haaveenani on olla päätoiminen säveltäjä ja laulaja. Nyt olen jo aika lähellä sitä, vaikka elämä freelancerina onkin ajoittain stressaavaa, Salmenkangas toteaa. – Löytyisipä jostain oma mesenaatti, hän lisää hymyillen. ◆

Jonna Virtanen

Käsikirjoitus on aina kaksiteräinen miekka –

Sakari Ylivuori tutkii Sibeliuksen

teoksia

Vaikka minulle tulikin juuri kuusitoista vuotta täyteen kuoromusiikin käsikirjoitustutkijana, eivät säveltäjien alkuperäiset käsikirjoitukset ole menettäneet hiukkaakaan viehätyksestään. Käsikirjoitukset tuntuvat aina hirvittävän henkilökohtaisilta, mikä johtunee siitä, että niihin on väistämättä tarttunut myös jotain ulkomusiikillista, jotain mitä ei oikeastaan ole tarkoitettu varsinaiseen teokseen: se voi olla arkinen kahvitahra tai marginaaliin kirjoitettu velkalaskelma, mutta se voi olla myös ikääntyvän säveltäjän tärisevästä kädestä kertova vapiseva kynänjälki.

Käsikirjoituksiin liittyykin helposti jopa mystinen autenttisuuden aura, mikä on usein johtanut väärinkäsityksiin. Olen jokusenkin kerran todistanut kuoroharjoituksissa tilannetta, jossa jonkin nuottijulkaisun yksityiskohtia on melko kevyin perustein muutettu vastaamaan käsikirjoitusta. Tämä ei ole koskaan ongelmatonta, sillä käsikirjoitus ei sisällä teoksen definitiivistä muotoa.

Kun säveltäjä piirsi uuden teoksensa puhtaaksikirjoituksen loppuun kaksoisviivan, teos ei ollut vielä valmis. Valmistumisen sijaan kaksoisviivan vetämisestä alkoi teoksen muotoutumishistorian seuraava jakso eli teoksen saattaminen julkisuuteen. Erityisesti ennen tietokoneaikakautta säveltäjän käsin kirjoittaman notaation muuttuminen painetuksi nuottijulkaisuksi ei ollut vain mekaaninen tapahtuma. Oikeastaan päinvastoin: oli varsin tavallista, että säveltäjä teki teokseensa vielä kustannusvaiheessa niin pieniä kuin toisinaan suuriakin muutoksia. Tästä syystä säveltäjän omakätinen käsikirjoitus ei useinkaan sisällä teoksen lopullista tai definitiivistä muotoa.

Käsikirjoitus

vai

painettu partituuri?

Jos et usko minua, ehkä uskot Johannes Brahmsia, joka eräässä kirjeessään antoi seuraavan ohjeen: ”Die Handschrift ist nicht maßgebend, sondern die von mir korrigierte gestoche-

ne Partitur!” (Käsikirjoitus ei ole määräävä, vaan minun korjaamani kaiverrettu partituuri!). Tai jos et usko Brahmsia, uskot kenties Jean Sibeliusta, joka eräässä kirjeessään kirjoitti: ”Die Originalhandschriften seien nicht massgebend, weil mir immer etwas einfällt beim Correkturlesen.” (Alkuperäiskäsikirjoitukset eivät ole määrääviä, koska minulle aina juolahtaa jotain mieleeni oikovedoksia lukiessani).

Tuntuu siltä, että Sibelius osasi ennakoida kuorolaisten halukkuuden muokata julkaisua käsikirjoituksen mukaiseksi. Kun mieskuoro Muntra Musikanter tilasi Sibeliukselta mieskuorolaulun Herr Lager och Skön fager (op. 84 no 1), Sibelius kirjoitti käsikirjoituksen teoksen päättävän kaksoisviivan perään: ”Det af Componisten corrigerade, tryckta exemplaret är normgifvande” (Säveltäjän toimesta korjattu, painettu eksemplaari on määräävä); kts. kuva yllä. Olisiko Sibelius voinut enää selkeämmin sanoa, että laulakaahan painetun nuotin – ei tämän käsissäsi pitelemäsi käsikirjoituksen – mukaan!

Edellä sanottu ei tietenkään tarkoita, etteikö säveltäjän oikolukema nuotti voisi sisältää painovirheitä. Säveltäjät ovat aivan yhtä sokeita omalle tekstilleen kuin kuka tahansa muukin kirjoittaja. Tämän takia käsikirjoituksiin kajoavan onkin jatkuvasti pidettävä mielessään, että julkaistu nuotti pitää sisällään erittäin suurella todennäköisyydellä sekä säveltäjän tekemiä muutoksia että kaivertajan tekemiä virheitä, joita säveltäjä ei ole oikolukiessaan huomannut. Nämä on pys-

tyttävä erottamaan toisistaan, sillä jos kaikki yksityiskohdat muutetaan vastaamaan käsikirjoitusta, menee pesunveden mukana myös se kuuluisa lapsi.

Väärinkäsityksiä vai tarkoituksellisia muutoksia?

Usein sen selvittäminen, onko kyse virheestä vai tarkoituksellisesta muutoksesta, vaatii koko lähteistön läpikäymisen. Otan tästä yhden esimerkin, joka tuli minulle vastaan tehdessäni Sibeliuksen Vapautettu kuningatar -kantaatin (op. 48) kriittistä editiota. Sibelius sävelsi kyseisen kantaatin ensin sekakuorolle ja orkesterille ja teki siitä itse myöhemmin version, jossa sekakuorosatsi on sovitettu mieskuorolle. Kun näitä kahta eri kuoroversiota lukee vastakkain, paljastuu hämmentävä yksityiskohta. Alkuperäisessä sekakuoroversiossa kaksi stemmaa karkeloi samanaikaisesti, mutta mieskuorosovituksessa stemmat karkeloivat eriaikaisesti.

Näitä kahta julkaistua nuottia vertailemalla ei pysty mitenkään päättelemään, onko versioiden ero tarkoituksellinen vai onko kyseessä virhe. Asian selvittämiseksi piti selvittää teoksen koko syntyhistoria. Selvitystyön perusteella kävi ilmi, että sekakuoroversion ensipainosta tehtäessä teoksen saksalainen kustantaja päätti tilata suomenkielisen laulutekstin oheen laulettavat käännökset englanniksi ja saksaksi, jolloin teos olisi helpompi myydä ympäri Eurooppaa.

Laulettavan käännöksen tekeminen aiheutti tiettyjä rytmisiä hankaluuksia, ja kääntäjät päättivätkin muuttaa kuorostemmojen rytmejä useissa paikoissa vastaamaan paremmin oman kielensä luonnollista rytmiä. Englanninkielisessä käännöksessä sopraanot laulavat karkeloi-sanan tilalla ”songs he sang”, kun taas altot laulavat ”wondrous songs”. Niillä on siis keskenään eri teksti – ja kyllä: myös eri rytmi!

Kun orkesteripartituuria kaiverrettiin, kaikki kolme kieltä eivät mahtuneet mukaan. Kustantaja päätti pudottaa pienimmän kielialueen kielen pois, eli suomenkielistä tekstiä ja alkuperäisiä Sibeliuksen säveltämiä rytmejä ei löydy orkesteripartituurista. Pianopartituuriin alkukielikin erilaisine

Sibeliuksen käsikirjoituksessa karkeloi lauletaan samassa rytmissä (ylempi kuva), mieskuorosovituksen painoksiin rytmi on väärinkäsityksen vuoksi eriytynyt (alempi kuva).

" Säveltäjän omakätinen käsikirjoitus ei useinkaan sisällä teoksen lopullista tai definitiivistä muotoa."

rytmeineen mahtui, ja sinne se myös armollisesti jätettiin. Suomalaiskuorot taitavat nykyään pääasiassa käyttää pianopartituuria.

Uudet versiot kerrostuvat vanhojen päälle

Mieskuorosovitusta tehtäessä Sibeliuksen ei maksanut vaivaa kirjoittaa uutta orkesteripartituuria – sehän ei muuttunut mitenkään. Sibelius ei kirjoittanut edes uutta kuoropartituuria, vaan hän kirjoitti sekakuoroversion ensipainokseen ohjeet, mikä mieskuorostemma sovituksessa laulaa minkäkin sekakuorostemman. Osa ohjeista oli sanallisia ja osa pienille lapuille kirjoitettuja esimerkkejä ilman laulutekstiä ja dynaamisia yksityiskohtia. Lappujen ainoa funktio oli kertoa, mikä juttu siirtyy minnekin, kun kuoromuoto vaihtuu sekakuorosta mieskuoroksi.

Kun näistä ohjeista sitten kustantamossa koottiin mieskuoroversio, partituuriin tuli käännösten muokkaama eriytynyt rytmi, johon lisättiin alkuperäiset suomenkieliset sanat. Näin ollen mieskuorojen toisistaan eriytyneessä karkeloi-sanoissa on yksinkertaisesti kyse kustantamossa tapahtuneesta väärinkäsityksestä.

Pitäessäni käsissäni pienen pieniä toisistaan irti leikattuja lappusia mieleeni nousi humoristinenkin kuva Sibeliuksesta askartelupuuhissa. Samalla en voinut olla ajattelematta sitä ironiaa, mikä askarteluprojektiin liittyi: vaivojen säästäminen tuli aiheuttaneeksi vuosisataisen väärinkäsityksen. ◆

Teksti ja kuvat

Sakari Ylivuori

Sakari Ylivuori väitteli Jean Sibeliuksen sekakuoroteosten lähdetutkimuksesta vuonna 2013. Hän on työskennellyt kriittisenä toimittajana Jean Sibelius Works -hankkeessa, minkä lisäksi hän on tutkinut suomalaista kuoromusiikkia keskittyen erityisesti 1800-luvun musiikkiin. Ylivuori johtaa kahta kuoroa sekä laulaa Helsingin kamarikuorossa.

Matteus-passio ja Suomen Laulu

Suomen Laulu esitti ensimmäisen Matteus-passionsa vuonna 1921 Johanneksen kirkossa 21.3. ja 23.3. sekä Nikolainkirkossa 25.3. Kaikki kolme esitystä täyttivät kirkot ääriään myöten. Heikki Klemetti johti esityksen ja orkesterina oli Helsingin kaupunginorkesteri. Solisteina lauloivat Väinö Sola (evankelista), Oiva Soini (Jeesus), Alma Kuula (sopraano), Toini Rahola (altto), Einar Keinänen (tenori), Alfred Hihlman, Väinö Forsman ja Onni Maunula (basso).

"Jokainen kapellimestari, solisti, orkesterin jäsen ja kuorolainen tuo esitykseen jotain itsestään."

Kuoron ensikohtaaminen teoksen kanssa tapahtui kuitenkin jo 25.3.1910, kun Alexandra Ahnger lauloi Erbarme dich -aarian Suomen Laulun konsertissa Nikolainkirkossa. Viulistina oli Heikki Halonen ja urkurina toimi Ilmari Krohn. Richard Faltinin hautajaisissa 1918 Suomen Laulu esitti koraalin Matteus-passiosta ja vuonna 1919 Toini Rahola lauloi Suomen Laulun solistina kahdessa konsertissa aarian Buß und Reu.

Heikki Klemetin suomentama ja lyhentämä ”Mateus-passio” sai hyvän vastaanoton ja toistettiin ensimmäisenä vuotenaan neljä kertaa. Pääsiäiskonsertissa se esitettiin myös seuraavina viitenä vuotena. Tämä alkava traditio herätti huomiota myös ulkomailla.

Berliiniläisessä Allgemeine Musikzeitungissa Suomen Laulun Matteus-passiota kuvattiin 1925 sanalla ilmestys (Offenbarung). Ja kun Ossi Elokas johti kuoron ainoan konsertin vuonna 1942, se oli tietysti Matteus-passio. Perinne ei kuitenkaan ole rikkomaton, sillä 1928 pääsiäisenä laulettiin Bachin Johannes-passio, 1929 Schubertin As-duurimessu ja 1933 ja 1936 Bachin h-mollimessu.

Viimeistään Martti Turusen 1946 alkaneella kaudella Suomen Laulun Matteus-passio muodostui instituutioiksi. Turusen viimeinen tehtävä Suomen Laulun edessä oli Matteus-passion johtaminen vuonna 1967. Yleisradio radioi useimmat kiirastorstain esitykset 1930-luvulta 1970-luvulle saakka. 1970-luvulle asti teos esitettiin Heikki Klemetin lyhentämänä ja suomentamana laitoksena, joten juuri tämä Matteus-passion versio kävi tutuksi suomalaisille.

Ensti Pohjola uudisti perinnettä

Ensti Pohjola johti Suomen Laulua vuosina 1971–83. Hän uudisti Suomen Laulun pitkää Matteus-passioperinnettä luopumalla Heikki Klemetin lyhennetystä suomenkielisestä laitoksesta. 1971 Pohjolan aloitteesta teos esitettiin ensimmäistä

Risto Vierkens

kertaa lyhentämättä ja alkukielellä. Esitys kesti lähes neljä tuntia ja kuoro seisoi koko ajan.

Perinne muuttui paitsi kielen osalta, myös esityskäytännöiltään. Pohjola kehitti laulutapaa ja fraseerausta ja harjoitti kuoron tahti tahdilta ja tavu tavulta ulkoa sekä testasi osaamisen kvartetteina. Pieni kamarikuoro vuorotteli tuttikuoron kanssa ja lauloi usein esityksissä I-kuorolle sävelletyt opetuslasten repliikit.

Kaikki mukaan, myös yleisö!

Barokkivireeseen ja periodityylin mukaiseen esitystapaan siirryttiin 2001. Vuonna 2016 Suomen Laulu aloitti uuden perinteen Matteus-passion sing-along-tilaisuuden, jossa kaikki halukkaat pääsevät laulamaan teoksen kuoro-osat.

Ensimmäinen Suomen Laulun historiikeissa nimeltä mainittu ripienokuoro, Suomalaisen tyttökoulun lapsikuoro, toimi tehtävässä 1940–50-luvuilla. Muita pitkäaikaisia ripienokuoroja ovat olleet mm. Helsingin lyseon poikakuoro 1950–60-luvuilla, Suomen Laulun lapsikuoro 1974–77 ja Jousenkaaren koulun kuoro useita kertoja 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosina 1985 ja 1987 ripienokuorona lauloi Cantores Minores ja 2000-luvun alussa Suomalainen poikakuoro ja Galante. Nykyisistä ripienokuoroista Candomino/Candomini on osallistunut Matteus-passion esitykseen ensimmäistä kertaa jo vuonna 1975, Helsingin Konservatorion nuoret laulajat 2009 ja Kannelkellot 2010.

"Kuoroaikaa Suomen Laulussa mitataan perinteisesti Matteuksissa."

Matteus-passiosta on tullut perinne kuoron lisäksi myös monille muille. Suomen Laulun nykyinen taiteellinen johtaja Esko Kallio pitää hallussaan ennätystä teoksen harjoittajana (21 kertaa). Kapellimestareista teoksen ovat johtaneet Martti Turunen 23 kertaa, Juhani Lamminmäki 22, Ensti Pohjola 17 ja Heikki Klemetti 14 kertaa.

Helsingin kaupunginorkesteri oli mukana kaikissa Suomen Laulun Matteus-passioissa vuosina 1921–74 ja aina vuoteen 1980 asti lähes poikkeuksetta. Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa yhteistyö on jatkunut vuodesta 2001 lähtien. Väinö Sola lauloi evankelistan roolin 29 kertaa vuosina 1921–52 ja Jorma Huttunen jatkoi roolissa 1953–75. Passiossa ovat vuosien varrella laulaneet ja soittaneet monet nuoret kyvyt ja eturivin taiteilijat.

Matteus-passio on Suomen Laululle ajan yksikkö

Teos on vuoden 1946 jälkeen esitetty vähintään kerran vuodessa, kiirastorstaina, koronavuosia 2020 ja 2021 lukuun ottamatta. Matteus-passiosta on tullut suomenlaululaisille jopa ajan yksikkö. Kuorovuosien sijaan lasketaan matteuksia ja kuoron perusmerkki luovutetaan laulajalle hänen toisen Johanneksen kirkossa kiirastorstaina esitettävän Matteus-passionsa päivänä. Merkkiseremonia järjestetään äänenavauksessa. Vuosien 2020–21 yhdistetty merkkienjako suoritettiin virtuaalisena kuoron Zoomissa vietetyn virtuaali-Matteuspassion yhteydessä. Fyysiset merkit luovutettiin laulajille vuoden 2022 seremoniassa.

"Suomenlaululaisille Matteuspassio on läpikotaisin tuttu, mutta myös alati uudistuva, muotoaan muuttava ja yllätyksellinen teos. "

Koska teosta on esitetty välillä useita kertoja vuodessa, kuoroaikaa Suomen Laulussa mitataan perinteisesti Matteuksissa. Niitä on vuosien varrella muutamille laulajille kertynyt lähes kuusikymmentä. Mukana on aina myös ensikertalaisia. Suuri osa kuorosta laulaa koko teoksen ulkoa tai pelkkään tekstivihkoon tukeutuen ja koko kuoro sulkee nuottinsa viimeistään loppukuoron alkaessa.

Jokainen kapellimestari, solisti, orkesterin jäsen ja kuorolainen tuo esitykseen jotain itsestään. Suomenlaululaisille Matteus-passio on läpikotaisin tuttu, mutta myös alati uudistuva, muotoaan muuttava ja yllätyksellinen teos. Kerta toisensa jälkeen teos paljastaa itsestään jotain uutta ja ennenkokematonta.

Tänä vuonna se oli evankelista Mati Turin ihmeellinen pianissimo, osan Warlich, dieser ist Gottes Sohn gewesen lyöminen kahteentoista, kapellimestari Jonas Rannilan villit tempot ja kenraaliharjoituksessa kyynelet silmiin tuonut traversosoolo. Kokemus välittyy myös yleisölle. Vuosien varrella monet kasvot yleisössä ovat käyneet kuorolaisille tutuiksi ja laulajat ja kuulijat tervehtivät toisiaan Johanneksen kirkon käytävillä kuin vanhoja ystäviä. ◆

Irja Kajander-Vierkens

Mārtiņš Brauns sävelsi vapaudelle –Laulu

yhdistää

latvialaisia

Joukko muusikoita ja runoilijoita on saapunut kulttuuri-iltamiin kaukaiseen Neuvosto-Armenian varuskuntaan. Eletään 1970-lukua. Yksi vieraista on latvialainen säveltäjä Mārtiņš Brauns. Täyteen ahdetussa salissa esitykset etenevät, kunnes tulee Mārtiņšin vuoro. Nuori muusikko astuu lavalle liilassa farkkupuvussa, tukka hulmuten ja kitara kädessä. Hän asettaa jalan tyhjän eturivin penkin päälle ja pauhu alkaa. Mārtiņšin vapautuneisuus on totaalisessa ristiriidassa sen kanssa, miten neuvostoihmisen tulisi käyttäytyä. Soltut painavat päitä. Jokin tässä tilanteessa hävettää heitä suunnattomasti.

Näin muistelee runoilija Māra Zālīte (Vakara ziņas 12.12.2021). Kuvatun tapauksen aikoihin eivät olleet vielä syntyneet sinfoniset teokset orkesterille, rock-oopperat, kansainvälisesti palkittu elokuvamusiikki, kansan palvomat kuoroteokset.

Laulua Saule, Pērkons, Daugava (Aurinko, Ukkonen, Väinäjoki) ei ole vielä äänestetty Latvian epäviralliseksi kansallislauluksi tai lainattu toisen kansan, katalonialaisten, hymniksi. Kaikkeen tähän tarvittavat ainekset ovat kylläkin olemassa tässä uhmakkaassa jätkässä. Daugava solisee hänen verisuonissaan.

Kuorolaulu yhdistää koko Latvian kansaa

Säveltäjä syntyi lääkäriperheeseen, jossa isä harrasti viulunja äiti pianonsoittoa. Sota ja maan miehitys olivat jättäneet syvän jäljen Latvian kansaan, mutta elämä jatkui. Musiikkikoulut avasivat ovensa ja miltei jokaisessa maan opinahjossa toiminut kuoro tarkasti harventuneita rivejään, sillä kokonaisia perheitä oli kadonnut. Suurvalta ei kuitenkaan kieltänyt laulavalta kansalta vanhaa kulttuuriperintöään ja tärkeintä ilmaisumuotoaan: kuoroja perustettiin nyt kolhooseihin, sosialistisiin järjestöihin ja kansallistettuihin yhtiöihin.

1948 pidettiin ensimmäiset sodanjälkeiset Laulujuhlat. Juhlien valokuvamateriaali todistaa aitoa helpotusta selviytymisestä; melkein 15 000 laulajaa oli edelleen tottuneesti kansan estradilla tuulettamassa kansallispukujaan. Muutaman Stalinin ylistyslaulun jälkeen kajahti Jāzeps Vītolsin Gaismas pils

(Valon linna), koko kansan protestilaulu.

Helpotus oli petollinen. Vajaan vuoden kuluttua maan yli pyyhki uusi kyyditysten aalto ja vuoden 1950 Laulujuhlissa estradilta oli kadonnut reilut 3 000 laulajaa. Laulujuhlahistorian masentavimmissa juhlissa sotilasorkesterit ja 800-henkinen venäjänkielinen sotilaskuoro veivät rutkasti tilaa omalla ohjelmistollaan, mutta myös Valon linna soi. Vastarinta ilmaistiin lauluilla, joiden sanoma tiivistyi rivien väleihin. Koodatun viestinnän mestarit, runoilijat, säveltäjät ja myös kuorojen johtajat, saivat kansalta rakkautta, heitä kohdeltiin kuin supertähtiä. He elivät silti lähellä kansaa.

Latviassa oli ja on edelleen tuiki tavallista, että kuuluisa kapellimestari koulii myös pienen korvessa sijaitsevan kyläyhdistyksen kuoron musikaalisia kykyjä täydellä antaumuksella. Johtuneeko ilmiö vuodesta 1873 katkotta jatkuneesta massiivisesta Laulujuhlien perinteestä, Latvian kansalle ominaisesta laulamisen innosta vai laulun erityisestä asemasta taistelussa sortajia vastaan?

Braunsin teokset erottuivat muista

Mārtiņšin täydellinen sävelkorva diagnosoitiin muusikkolääkäreiden perheessä varhain, minkä jälkeen pojan koulutie vei suoraan Riikaan. Musiikkipainotteinen opinahjo tarjosi vedenkestävän paketin klassiseen musisointiin, mutta Riian musiikkikoulujen penkkejä kuluttavilla porukoilla oli hallussa eräs kielletty hedelmä: kopioituja länsimusiikin nauhoja

© Latvijas Mūzikas informācijas centrs

ja jopa aitoja vinyyleitä. Rautainen esirippu vuosi kuin seula ja pieni paheellinen musiikkikokoelma oli jokaisen musiikkilukiolaisen unelma ja kultainen pääoma. Afroamerikkalaisen bluesin kätketty uhma, rockin voima ja jazzin vapaus olivat kuin äidinkieltä nuorelle muusikonalulle, joka tuli ilmaisutaiteen piilomerkityksiä hyvin lukevasta laulavasta kansasta.

Alkoi aktiivinen sävellystyö rockyhtyeitä varten sekä myöhemmin osana opiskelua Latvian Musiikkiakatemiassa. Braunsin orkesteri- ja kuoroteokset erottuivat helposti lähestyttävällä melodisuudella ja hänen rock-kappaleensa suureleisillä orkestraatioilla. Tarve säveltää suurteoksia ja pitkiä sarjoja teki Mārtiņšin Sīpoli (Sipulit) -yhtyeestä latvialaisen rock-skenen valkoisen variksen. Mutta ehkäpä juuri sen vuoksi hänelle alkoi pian sadella tilauksia teattereilta. Mārtiņšin musiikissa oli se tietty kutkuttavuus ja intensiteetti, jota teatterin lava aina kaipaa.

Näytelmää varten sävelletty musiikki alkoi elää omaa elämäänsä

Käänteentekevä oli 1980-luvun lopussa tullut Valmieran kaupunginteatterin tilaus latvialaisen kansallisrunoilijan Rainisin (1865–1929) Daugava-näytelmää varten. Projekti oli erittäin uskalias. Vaikka Rainisia pidettiin myös neuvostoaikana maan tärkeimpänä runoilijana ja näytelmäkirjailijana, joitakin hänen teoksistaan ei saanut esittää. Daugava oli vaarallinen. Draama oli punottu kansan selviytymisen jännitteistä ja kantavana teemana oli itsemääräämisoikeus.

Latvian uudelleen itsenäistymisen kynnyksellä näytelmä oli taas ajankohtainen. Tällä kertaa mukana oli Mārtiņš luomassa niin elävää ja vaikuttavaa musiikkia, että esityksen laulut irrottautuivat näytelmästä ja alkoivat elää omaa elämäänsä. Näin syntyi sävelruno Daugava, jota käsittämättömällä menestyksellä esitti kamarikuoro Sindi putnu dārzs (Syntyi lintutarha). Lintutarha syntyi joidenkin Latvian radiokuoron laulajien syrjähyppynä ja ryhmän taiteellisena johtajana toimi Mārtiņš itse.

Yhtä näytöstä todisti myös allekirjoittanut ollessaan 12-vuotias. Muistan elävästi, kuinka kuuntelin yli tunnin kestävän kuoroesityksen seisten hylätyssä kirkkorakennuksessa täydellisen liikutuksen vallassa. Äitini ei tiennyt, mitä tehdä konsertissa lohduttomasti itkevän lapsensa kanssa ja miten 12-vuotias edes voi niin syvästi liikuttua musiikista.

Kuoroteoksen viimeistä kappaletta, Saule, Pērkons, Daugava, on esitetty jokaisissa Laulujuhlissa vuodesta 1990 alkaen. Se on Laulujuhlien tärkeimpiä lauluja, joka lauletaan lähempänä konsertin loppua, kun ilta alkaa hämärtyä ja sävelmät voimistua. Jokaista suurkuoron esitystä Mārtiņš säesti itse sähköpianolla, kunnes viime vuonna koittivat ensimmäiset Laulujuhlat ilman häntä. Mārtiņš ei saanut tietää, että Daugava oli tullut jälleen ajankohtaiseksi Ukrainan sodan kontekstissa.

Sen hän tiesi, että vapauden kaipuu on ajankohtainen niin kauan, kun löytyy kansa, jolla on tarve olla vapaa. Mārtiņš ei ikinä kaihtanut keinoja oman sisäisen vapauden ilmaisemiseen. Hänen elämäntyötään käsittelevästä Latvian tietosanakirjan artikkelista löydän lauseen: 60-luvulla säveltäjä kasvatti pitkän tukan ja oli yksi harvoja farkkupuvun kantajia Latviassa. ◆

Zane Balode, Ziemeļmeita-kuoron laulaja Kuoroteos Daugava Temppelinaukion kirkossa 4.5.2024 klo 19.00. Esiintyjät: Latvialais-suomalainen kuoro Ziemeļmeita, Luxemburgin latvialainen kuoro Meluzīna, Kööpenhaminan latvialainen kuoro In Corde Meo, Ādažin kulttuurikeskuksen sekakuoro Saknes (Latvia). Johtaa Ārijs Ādamsons.

Säveltäjä Brauns ja Latvian Radiokuoron taiteellinen johtaja Sigvards Kļava Daugava-kuoroteoksen nauhoituksen aikana.

Viimeisimmät latvialaiset Laulujuhlat pidettiin kesällä 2023.

Reinis Oliņš

Kuka siellä, toimistolla?

Nimi: Sirkku Viitanen-Vanamo

Aika Sulasol-perheessä: Ensimmäinen Sulasol-vakanssi vuodelta 1991, Sulasolin Varsinais-Suomen piirin piirihallituksen jäsen.

Ääniala: Altto 2, se matalampi kakkosaltto

Erityistehtävä toimistolla: Sekakuoroliiton toiminnanjohtaja Ensimmäinen Sulasol-muisto: Taitaa olla syksyltä 1989 kun liityin Sekakuoro Kulkuset ry:hyn. Kulkuset oli, ja on edelleen, erinomaisen aktiivinen sulasolilainen kuoro, ja hommiinhan sitä heti joutui.

Sekakuoroliiton toiminnanjohtaja

Aloitin Sekakuoroliiton toiminnanjohtajana marraskuussa 2020 kymmenen vuoden hallitusjäsenyyden jälkeen. Keväällä alkanut pandemia oli hankaloittanut kaikkea toimintaa kevään ja kesän ajan eikä tilanne tuolloin marraskuussakaan ollut rajoitusten osalta kovin miellyttävä. Sain heti ensimmäiseksi tutustua liiton liittokokoustoimintoihin läheisesti, vuoden 2020 kokous oli siirretty marraskuun lopulle ja vuoden 2021 kokous ihan tulollaan. Kaikki piti suunnitella varauksella, jos rajoitukset antavat luvan kokoontua. Verkkoon vaan! Vuoden 2021 sekakuoropäivät pidettiin onnistuneesti verkossa.

Olen kulkenut Sulasol-polkuni toimien kaikilla järjestötasoilla. Ensin tietenkin tuo Kulkuset, joka oli mainio paikka aloittaa tutustuminen järjestötoimintaan. Kuoro oli aktiivinen kaikilla Sulasolin järjestötasoilla. Ensimmäisen vuoden laulaja valittiin yleensä ensin huvitoimikuntaan ja sinne minäkin jouduin, nimenomaan jouduin, huvitoimikunta on todella stressaava paikka, ja kun minulle tarjottiin rahastonhoitajan pestiä, otin sen kiljuen vastaan.

Sulasolin Varsinais-Suomen piirin toiminta oli myös lähellä Kulkusia. Kuoro lähetti kaikkiin kokouksiin maksimimäärän edustajia ja osallistui aktiivisesti piirin toimintaan. Heti 1991 istuin piirihallituksessa Kulkusten ja alueen sekakuorojen edustajana. Luottamustoimia tuli sitten vuosien varrella lisääkin, ensin piirin sihteeriksi, sitten puheenjohtajaksi ja lopuksi vielä taloudenhoitajaksikin. V-S piiri on aktiivinen piiri, joka järjestää alueellisia ja joskus valtakunnallisiakin tapahtumia yli kaikkien rajojen; kaikki voivat osallistua, kuului sitten alueella toimiviin liittoihin, Sulasol, STM ja FSSMF, tai ei mihinkään liittoon.

Piirin toiminnan kautta tutustuin myös keskusliiton toimintaan, kun istuin piirimandaatilla liittohallituksessa pari vuotta. Oli hyvin mielenkiintoista katsoa toimintaa keskusliiton vinkkelistä. Liittohallitusaika antoi monenlaista näkökulmaa

ValokuvaajaStudio

järjestöllisiin asioihin. Jo 1990-luvun lopulla haluttiin lähemmäs yksittäisiä kuoroja ja varsinkin niitä kuorossa laulavia ihmisiä. Ihmisissä ja ihmisten välisessä yhteistyössä on kuitenkin suurin voimamme.

Vasta 2000-luvun lopulla tieni vei Sekakuoroliiton hallitukseen. Erikoisliittotoiminta olikin hiukan erilaista kuin alueellinen piiritoiminta tai valtakunnallinen keskusliittotoiminta, keskityttiin yhteen kuoromuotoon ja sen asioiden eteenpäin viemiseen. Nyt saan tehdä sekakuorotyötä virallisesti torstaisin, mutta kyllä sekakuoroasiat pyörivät päässä melkein koko ajan.

Onneksi pandemiatkin hellittävät aikanaan, ja toimintakin siirtyi pikkuhiljaa lähitapaamisiksi, mutta lisänä, kiitos etätyökalujen nopean kehitysloikan, lähitapaamisiinkin pystyi osallistumaan halutessaan etänä. Vaikka etäkoulutukset ovatkin erinomainen tapa kouluttautua, niin itse kaipaan jo koulutuksia ja tapahtumia samassa tilassa muiden kanssa, ja varsinkin yhdessä laulamista isommalla joukolla.

Viisi vinkkiä sulasolilaisille

1. Osallistukaa! Sulasol-perhe järjestää paljon hyviä koulutuksia ympäri maan. Koulutus on aina paikallaan. Vaikka olisi kuinka koulutettu valmiiksi, voi tutunkin aihepiirin koulutuksessa kokea ahaa-elämyksen.

2. Sulasolilla on hieno nuottikatalogi. Laulettavaa löytyy ja asiantuntemusta nuottimyymälässä.

3. Sulasolilla on jäsenetuja, joita kannattaa käyttää.

4. Sulasolin tapahtumakalenteri on mainio tapa mainostaa konsertteja ja tapahtumia.

5. Yhteistyössä on voimaa! Yhteistyötä voi myös tehdä kaikkien rajojen yli.

Liikkuva

Tekijänoikeuksien perusasiat pähkinänkuoressa!

Tiesithän, että Puhtaasti-ohjepankista löytyy ohjeet lähes jokaiseen kuviteltavissa olevaan kuoroa, orkesteria tai yhtyettä vastaan tulevaan tilanteeseen, johon liittyy tekijänoikeuksia? Jos Puhtaasti-sivuston tietomäärä tuntuu kuitenkin liialliselta ja kaipaat tiivistä ohjeistusta siihen, miten päästä tekijänoikeusasioiden hoitamisessa alkuun, lue tämä pähkinänkuoritiivistelmä.

1. Musiikin esittäminen itse järjestämässänne konsertissa

• Hanki Teostosta tapahtumalupa (haetaan vain kerran).

• Hanki esityslupa ja tee esitysilmoitus Teoston verkkopalvelussa.

2. Muiden järjestämässä tapahtumassa esiintyminen

• Varmista, että tapahtuman järjestäjä on hankkinut esitysluvan.

• Tee esitysilmoitus Teoston verkkopalvelussa eli ilmoita tiedot käyttämästänne musiikista.

• HUOM! Jos esiinnytte poliittisessa yhteydessä, pyydä Teoston luvan lisäksi esityslupa kustannettuihin teoksiin teosten kustantajilta ja kustantamattomiin teoksiin musiikintekijöiltä.

3. Nuotit

• Osta, lainaa tai vuokraa jokaiselle esiintyjälle luvalliset nuotit (vaikka esiintyisitte ulkoa!):

- osta kustannetut/julkaistut fyysiset nuotit.

- pyydä julkaisemattomien teosten KAIKILTA tekijöitä lupa valmistaa nuotista teoskappaleita.

- hanki Kopioston kopiointilupa, jos teet luvallisista nuoteista ns. harjoituskopioita.

- hanki diginuotin käyttölisenssejä niin monta kuin on käyttäjiä, huomioi myös mahdollinen arkistokappale.

• Tarkasta diginuotin käyttöehdot lisenssistä ja käytä nuotteja vain ehtojen mukaisesti.

• Huolehdi, että fyysisissä ja digitaalisissa nuottiarkistoissa on vain luvallisia nuotteja.

• Hanki lupa digitoida fyysinen nuotti ja käyttää sitä sähköisellä laitteella. Kustannettuun teokseen luvan saat kustantajalta ja kustantamattomaan teokseen tekijöiltä.

4. Sovitukset

• Kun tilaat sovituksen, sovi sovittajan kanssa, kumpi hakee sovitusluvan. Sovituslupa myönnetään aina sovittajalle, mutta tilaaja voi hakea luvan sovittajan puolesta.

• Hanki kirjallinen sovituslupa sekä lupa nuottikappaleen valmistamiseen sovittamisen yhteydessä/pyydä dokumentti saadusta luvasta sovittajalta.

• Pyydä sovittajalta lupa kuoron/orkesterin/yhtyeen nuottikappaleiden valmistamiseen sovituksen osalta. Tarvitset luvan myös säveltäjältä ja mahdolliselta sanoittajalta.

• Sovi myös muista olennaisista asioista hyödyntäen Puhtaasti-muistilistaa sovitusluvasta sopimiseen. Se löytyy osoitteesta sulasol.fi/puhtaasti/ohjepankki/savellykset-ja-sanoitukset/#sovitus

• Arkistoi saadut luvat.

5. Ääni- ja videotallenteet ja niiden julkaisu netissä

Jos haluat tehdä ääni- tai videotallenteen ja julkaista sen esim. Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, TikTokissa tai kotisivuillanne, hanki

• äänitallenteisiin Teoston Mediapienlupa.

• videotallenteisiin Teoston Mediapienlupa Synkronointilisällä, Teoston tuotantokohtainen synkronointilupa tai Teoston synkronoinnin vuosilupa.

• lupa tallentamiseen ja tallenteen jakamiseen myös kaikilta esiintyjiltä

• tarvittaessa lupa äänitemusiikin käyttämiseen äänitetuottajalta

• tarvittaessa lupa tallenteen esittämiseen tapahtumissa Teostolta (Teoston Tapahtumalupa/ Taustamusiikkilupa).

• HUOM! Omaan sisäiseen käyttöön tehdyille harjoitusäänitteille et tarvitse lupaa.

• HUOM! Jos teet julkaisun mainos- tai markkinointikäyttöön, kysy lupa kustantamattomien teosten käyttöön kaikilta tekijöiltä, kustannettuihin teoksiin kustantajalta.

• HUOM! Fyysistä tai digitaalista ÄÄNITETTÄ, ns. levyä, koskevat omat ohjeensa.

6. Valokuvat

• Pyydä luvat kuvien ottamiseen ja jakamiseen kaikilta kuvissa esiintyviltä.

• Jos otatat valokuvia, osta oikeudet kuviin riittävän laajasti.

• Jos et ole jo aiemmin hankkinut käyttöoikeuksia kuviin, pyydä kuvaajalta lupa kuvan käyttöön ja mahdolliseen muokkaamiseen.

Muistathan, että tarvitset aina luvan tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttöön. Suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Sen jälkeen voit käyttää teosta vapaasti.

Muistathan aina mainita tekijän nimen teoksen yhteydessä!

Säveltäjien merkkipäiviä

Pekka Kostiainen (*1944)

Pekka Kostiainen valmistui Sibelius-Akatemian kanttori-urkurilinjalta vuonna 1968. Valmistuttuaan hän jatkoi sävellysopintojaan Jouko Tolosen johdolla ja suoritti sävellysdiplomin vuonna 1973.

2000-luvun alun jälkeen Kostiainen on toiminut pääasiassa kuoronjohtajana ja vapaana säveltäjänä. Kostiainen nimettiin vuonna 2004 Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi, vuonna 2005 vuoden kuoronjohtajaksi ja vuonna 2017 Sulasolin kunniajäseneksi.

Hän johti perustamaansa Jyväskylän Musica-kuoroa vuoteen 2018 asti ja toimi vuosina 1994-2008 Jyväskylän musiikkiluokkien Vox Aurea -lapsikuoron johtajana. Kostiainen tunnetaan ennen kaikkea kuoromusiikin säveltäjänä ja hän on säveltänyt runsaasti kaikille kuoromuodoille.

Hänen kuoromusiikkinsa on laajalti esitettyä. Kostiaisen monimuotoinen kuorotuotanto sisältää niin Tormis-tyylisiä teoksia, kuin klassisempaakin tekstuuria, joka on maustettu säveltäjän omilla persoonallisilla musiikillisilla sävyillä. Kostiainen on säveltänyt myös orkesteri-, kamarimusiikki- ja soolosoitinteoksia sekä näyttämöteoksia.

Moni Kostiaisen suurteoksista on saanut kantaesityksensä 2000-luvulla. Näistä mainittakoon pääsiäisoratorio Triduum Paschale, ooppera Sammon tarina, säveltäjän ensimmäinen sinfonia sekä toinen ooppera Lakeuksien lukko.

Triduum Paschale esitettiin myös säveltäjän 80-vuotisjuhlakonsertissa Jyväskylässä 2024.

Jouko Linjama opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiaineita ja sävellystä Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla jatkaen myöhemmin sävellysopintojaan Kölnissä opettajinaan Bernd Alois Zimmermann ja Gottfried Michael Koenig.

Syksyllä 1963 hän osallistui Karlheinz Stockhausenin sävellysseminaariin Kurse für Neue Musik. Lisäksi hän opiskeli Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja kirjallisuutta. Kanttori-urkurin tutkinnon Linjama suoritti vuonna 1960.

Linjaman teokset ovat syntyneet usein sävellyskilpailujen innoittamina. Kölnissä hän vieraantui vallitsevasta sarjallisuudesta ja hylättyään dodekafonian polyfonia muodostui hänen sävelkielensä keskeiseksi osaksi. Sävellyksissään Linjama käyttää usein kaanontekniikkaa. Myös useita rytmiaiheita ja tempoja esiintyy päällekkäin ja rakenteessa voi olla päällekkäin useita pienoismuotoja.

Melodia sen sijaan ei ole niinkään tärkeässä osassa, vaan teemana ovat useammin sointu- kuin sävelsarjat. Linjama on voittanut ensimmäisen palkinnon seitsemässä Suomen ja Pohjoismaiden sävellyskilpailussa, ja hänen kirkkomusiikkituotantonsa on palkittu Suomen kirkon sävellyspalkinnolla. Hänen tuotantoonsa kuluu soitinmusiikkia, kuoromusiikkia, yksinlauluja ja oratoriotyyppisiä teoksia.

Pekka Juhani Hannikainen oli säveltäjä, musiikkipedagogi, runoilija sekä suomalaisen koulu- ja kuorolaulun uranuurtaja. Päästyään Helsingin yliopistoon opiskelemaan kemiaa yliopistolla Hannikainen osallistui Savo-Karjalaisen osakunnan toimintaan, johti kuoroja, soitti viulua, sävelsi, runoili ja käänsi kirjallisuutta suomeksi.

Opiskeluaikoina hänen merkittävimpiä aikaansaannoksiaan oli Ylioppilaskunnan Laulajien perustaminen. Valmistuttuaan Hannikainen toimi opettajana Helsingin suomalaisessa alkeisopistossa ja myöhemmin sanomalehti Uuden Suomettaren musiikki- ja teatteriarvostelijana.

Varsinaisen elämäntyönsä hän suoritti Jyväskylän seminaarissa musiikkilehtorin virassa ja teki virassa ollessaan uraauurtavaa työtä musiikkikasvatuksen hyväksi. Hän perusti myös ensimmäisen suomalaisen musiikkiaikakauslehden Säveleitä.

Hannikainen johti monia kuoroja, joista mainittakoon esimerkiksi jyväskyläläinen Mieskuoro Sirkat. Säveltäjänä hän oli muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. Monesta Hannikaisen säveltämästä laulusta on tullut vakiintunut osa suomalaista kuorokirjallisuutta.

Myös Hannikasen vaimo Alli oli musiikinopettaja ja Naiskuoro Vappujen perustaja. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista pojat Lauri, Ilmari, Tauno, Arvo ja Väinö jatkoivat vanhempiensa jalanjäljissä musiikin parissa.

Jouko Linjama (1934-2022)

P. J. Hannikainen (1854-1924)

Reijo Kekkonen

Nuottiuutuksia

Diskanttikuoro

Tommola, Teemu: Saunassa (S3002)

SSSAAA

Sauna-aiheinen laulusarja diskanttikuorolle.

Nikkola, Tuomo: Koraalimotetti ”Jo joutui armas aika” (S3009)

SSAA + viulu, sello ja piano/urut Koulunlopettajaisvirtenä tunnettuun sävelmään perustuva koraalimotetti, joka herättää varmasti kesän alkamiseen liittyviä tuntemuksia. Erinomainen sovitus.

Ohls, Petter: Me naiset 45 (S3015)

SSAA + piano

Tuttu lauluntekijä oli myös ansioitunut kuoronjohtaja ja siksi sävelsi paljon hienoa musiikkia myös kuoroille.

Ohls, Petter: Ave Maria (S3013)

SSA div. + S solo + piano Helposti lähestyttävä uusi Ave Maria diskanttiäänille.

Kempas, Lasse: Hanami (S3019)

SSAA

Säveltäjän taidenäyttelyyn Tokiossa 2024 tehty Japani-aiheinen pieni laulu esimerkiksi koulukuorojen käyttöön.

Viitasaari, Markku: Kasvurauhaa (S3021)

SSA

Viisi uutta laulua lapsi- ja nuorisokuorolle.

Sekakuoro

Sidoroff, Mikko: Vigilia (S2979)

SSATBB

Uusi, Kamarikuoro Krysostomoksen 20. juhlavuoden kunniaksi sävelletty, ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen Vigilia.

Länsiö, Tapani: Kolme luonnollista laulua (S3000)

SATB

Amerikan alkuperäiskansojen teksteihin laadittuja luontoaiheisia lauluja.

Länsiö, Tapani: Three natural songs (S3003)

SATB

Amerikan alkuperäiskansojen teksteihin laadittuja luontoaiheisia lauluja. Englanninkielinen versio.

Turkka, Tellu: Valoon! (S3022)

SSAATB

Naiskuoroversiona jo aiemmin tutuksi tullut laulu on vihdoin saatavilla myös alkuperäisenä sekakuoroversiona.

Mieskuoro

Komulainen, Juhani: Hiljaisuus (S2998)

TTBB div.

Kolmas ja sarjan viimeinen säveltäjän kadonneeksi luulluista mieskuorolauluista. Taattua Komulaista.

Ohls, Petter: Sinä olit kesää (S3014)

TTBB + piano Kaunis, uusi rakkauslaulu mieskuorojen käyttöön.

Nuorvala, Juhani: Organum mycologicum (S3029)

TTBB

Sienientusiastin säveltämä laulu miesäänille.

Hannikainen, Jorma: Kaksi mieskuorolaulua (S3024)

TTBB + piano/urut ad lib.

Nämä kaksi selkeästi nykymusiikkigenreen kuuluvaa laulua ovat sangen helposti lähestyttäviä.

Tilaukset: sulasol.fi/nuottikauppa, myynti@sulasol.fi tai +358 50 305 6502

Tervetuloa ostoksille nuottimyymäläämme Kaapelitehtaalle!

Anna Arola – Maija Halme –Heidi Sirviö – Kaisa Tienvieri: Musiikkia muistille – musiikkikuntoutuksen käsikirja muistisairauden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Julkaisija: Minun ääneni / Arvokas vanhuus ARVA ry

Kerroimme Sulasol-lehdessä 3/2023

Minun ääneni -hankkeesta, jonka tar-

koituksena on edistää muistisairaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Hankkeen nimi viittaa jokaisen oman ja persoonallisen lauluäänen lisäksi kuulluksi tulemiseen, aktiiviseen tekijyyteen.

Hankkeen tiimoilta julkaistiin viime kesänä Musiikkia muistille -opas, jonka sisältöjä löytyy kootusti myös hankkeen verkkosivuilta. Minun ääneni -hanke kuvailee opasta seuraavasti:

”Musiikki tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kuntouttamiseen. Musiikki hellii aivoja ja mieltä sekä pitää yllä sosiaalista terveyttä.

Oppaan tarkoituksena on innostaa ja kannustaa ikäihmisten ja muistisairaiden kanssa toimivia ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia käyttämään musiikkia kuntouttavana ja muistisairautta ennaltaehkäisevänä työkaluna. Opas

JÄSENILTÄ

Sunniva-kuoro 40 vuotta

Keväällä 1984 Ulvilassa vt. kanttorina ollessaan Anne-Marie Grundstén päätti perustaa uuden kuoron Ulvilaan. Tarkoituksena oli saada kootuksi kamarikuorotyyppinen sekakuoro, mutta miehiä ei löytynyt, joten perustettiin naiskuoro. Sunniva on norjalainen naisen nimi, joka tarkoittaa auringon lahjaa. Nimi on kulkeutunut ristiretkien aikana Norjasta Ulvilaan. Vuonna 1986 Sunniva-kuoro liittyi jäseneksi Sulasoliin ja Naiskuoroliittoon sekä merkittiin yhdistysrekisteriin.

Kuoron ohjelmisto on monipuolista: kirkkomusiikista moderneihin teoksiin.

Kuoro on levyttänyt 2007 sille omistetun Marjatan metsähetki -nimisen sävellyksen, jonka on säveltänyt Eveliina Stolp ja sanoittanut Marleena Stolp.

Kuoro on käynyt vuosien aikana kuoromatkoilla kotimaassa, naapurimaissa ja

muualla Euroopassa. Kuorolla on ollut myös ystävyyskuorotoimintaa Virossa, sekä Unkarissa, kun johtajana toimi Ágnes Paraczky.

Harrastajapohjalta toimiva kuoron pitkä historia ja tämän päivän aktiivinen toiminta osoittavat, että kuorolaulu kiehtoo laulajia ja kuulijoita edelleen ja että kuorolauluharrastus on voimissaan.

Kuorolaulussa yhdistyy parhaimmillaan musiikin tekeminen yhdessä, oppiminen, onnistuminen ja mukava yhdessäolo kaikille kuorolaulajille rakkaan lauluharrastuksen parissa. Haluamme nojautua monivuotisiin perinteisiimme, mutta katsoa kuitenkin innokkaasti ja uteliaasti eteenpäin.

Kuoroa johtaa tällä hetkellä ansiokkaasti Pia Ylitalo-Maunula. Hän työskentelee Porin Teljän seurakunnan kantto-

tarjoaa yksissä kansissa tutkittua tietoa ja käytännössä hyväksi todettuja toimintatapoja kenen tahansa saataville.

Musiikin mahdollisuuksia kuntoutuksen tukena valotetaan tutkimustiedon ja eri alojen ammattilaisten kautta. Muistisairaat itse ja heidän läheisensä jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan musiikin mahdollisuuksista arjessa.

Tehtävät-osion musiikillisilla tehtävillä kuka tahansa voi tuoda iloa muistisairaiden arkeen. Tehtävät on suunniteltu erityisesti muistia kuntouttaviksi, ja niistä on hyötyä muidenkin aivosairauksien kuntoutuksessa. Kaikki tehtävät soveltuvat ryhmätoimintaan, ja monia niistä voi tehdä myös yksin tai läheisen kanssa.”

Lisätietoja: www.minunaaneni.fi

rina työkaverinaan kuoron perustaja Anne-Marie Grundstén!

Kuoro juhlistaa 40-vuotista taivaltaan keväisellä kahvikonsertilla Ulvilan kirkkotuvassa su 5.5.2024 klo 15. ◆

Satu Kähkönen, Sunniva-kuoro ry:n hallituksen jäsen

Pekka Mäkinen

Eläköön sammaloituvat kivet!

Mieskuoro Sirkat täyttää 125 vuotta

Sirkat perustettiin vuonna 1899, jolloin itsenäisestä Suomesta ei ollut vielä tietoakaan. Kuoro oli luultavasti ensin melko epämuodollinen laulajajoukko, eikä esimerkiksi kokouspöytäkirjoja löydy alkuvuosilta ollenkaan.

Ensiesiintyminen kuultiin Työväen lauluseuran iltamissa, ja nimensä kuoro sai tunnetusti Armas Järnefeltin Sirkan (1898) mukaan. Myöhemmin on arveltu, että köörin kasaamiseen innoitti osaltaan saman vuoden helmikuun manifesti, joka käynnisti niin kutsutun ensimmäisen sortokauden.

Kuoron alkuaikaa voisi luonnehtia miesyhteisöllisen ilottelun ajaksi. Laulajajoukko oli tiivis, ja punssi virtasi harjoituksissa. Vakavamman taustayhteisön loi Jyväskylän opettajaseminaari, jonka musiikin lehtorista P. J. Hannikaisesta tuli kuoron ensimmäinen johtaja.

Vuonna 1863 perustetun seminaarin myötä Jyväskylästä kehittyi pieneen kokoonsa nähden merkittävä suomenkielisen sivistyksen keskus, joka tarjosi erinomaisen maaperän myös kuorokulttuurille.

1900-luvun alun kärhämät maailmansodasta sisällissotaan muuttivat Suomen ilmapiiriä ja asemoivat myös mies-

kuoroja uudella tavalla. 1920-luvulla muotoutuneessa valkoisessa Suomessa Sirkat sai astetta vakavamman ja isänmaallisemman ilmeen. Nationalismin nostaessa päätään mieskuoroista tuli yhä enemmän isänmaallisen hengen tulkkeja ja nostattajia, mikä huipentui toisen maailmansodan aikana.

Sotien jälkeen Sirkkoihin virtasi runsaasti uusia laulajia. Miesyhteisöllinen kuorotoiminta houkutteli rintamaveljeyteen tottuneita ja sodan järkyttämiä. Uudet sukupolvet eivät kuitenkaan ottaneet isiensä harrastusta vastaan avosylin.

Ajan kulttuurikentässä mieskuorot leimautuivat pönöttävinä ja taiteellisesti kunnianhimottomina herrakerhoina, mistä myös Sirkat sai osansa. 1900-luvun lopulla kuoro säilyi elinvoimaisena ja laulajia riitti, mutta nouseva keski-ikä herätti kasvavaa huolta.

Aloittaessani Sirkoissa vuonna 2017 huomasin pian tulleeni vanhaan ja perinteikkääseen kuoroon. Historian puskiessa esiin siellä täällä, puhetavoissa, traditioissa, kertomuksissa ja tietysti myös ohjelmistossa, voi kokea asettuvansa osaksi hienoa musiikillista, 1800-luvulle asti ulottuvaa jatkumoa.

2020-luvulla Sirkkojen ohjelmistoon on tullut kuoronjohtaja Kimmo Tuurin luotsaamana myös pop- ja rocksovituksia kuten Eppujen Urheiluhullu ja Apulannan Anna mulle piiskaa.

Äkkinäinen ajattelisi, että kyse on väkinäisestä nuorennusleikkauksesta, joka saa lähinnä jälkikasvun pyörimään kiusaantuneina kuulijanpenkeissään. Uuden ohjelmiston voi kuitenkin nähdä myös toisin, ajallisten kerrostumien kunnioittamisena ja kuoron mukautumiskykynä.

Ehdotankin, että Sirkkojen 125-vuotisjuhlavuosi nähdään vanhuuskilpailun pistesijan sijaan suomalaisen kuoroelämän ajallisen monikerroksisuuden juhlistamisena. Mielestäni vieriviä kiviä on glorifioitu vähän liikaa.

Sammaloituvat kivet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeämpiä. Niissä on pinnan alla monenlaista vipinää ja ennen kaikkea ne tarjoavat ravintoa ötököille, vaikkapa nyt sitten sirkoille, joita linnut voivat popsia suihinsa. ◆

Lauri Julkunen kuorolaulaja ja historiantutkija

Matti Kuorelahti

Essut sykkivät yhteistä iloa

Viihdekuoro Essut viettää 50-vuotisjuhlaansa Tuusulan uudessa Monio-talossa keväällä 2024. Naiskuoro sykkii lämmintä ilmapiiriä, joka hitsaa tulokkaatkin nopeasti neliääniseen yhteisöön.

Sopraanojen äänenjohtaja, musiikkiluokanopettaja Ulla Välipakka on laulanut Essuissa 30 vuotta. Hänet toi mukaan kollegan näkemys: “Niillä näyttäisi olevan tosi hauskaa keskenään.”

Huumori ja keskinäinen solidaarisuus kannattelevat eikä ohjelmistokaan ole työpäivän päälle liian vaativaa. “Mutta ei myöskään niin helppoa, että kyllästyisi”, Välipakka toteaa.

Uusia laulajia mahtuu aina mukaan. Arjen yläpuolelle noustaan yhdessä vaikkapa Kaipaavan (sov. Essi Wuorela ja Jussi Chydenius) upein, muhevin soinnuin: “Kun ne sattuvat kohdalleen.”

Erityisiä hetkiä tarjoavat myös kuoroleirit ja -matkat.

Esimerkiksi Espanjassa on ajatuksia vaihdettu papuauusiguinealaisten kanssa: “Me marimekoissa ja he kaislahameissa vartalomaalauksineen”, Välipakka muistelee.

“Alusta asti olen tuntenut, että kuulun tähän porukkaan.”

– Mervi Kuutti

“Mietin aina, miten hyvä henki ja miten hienoja ihmisiä siellä on", sanoo Arja Virtanen-Haapasalmi, joka on johtanut Essuja liki puolet kuoron olemassaolosta.

“Arja on taitava ja pitkähermoinen”, Välipakka kiittää.

Kuoronjohtajalla on klassinen tausta, joten viihdemusiikki on vaatinut asennoitumista. Tavoitteena hänellä on mahdollisimman monipuolinen, sointuvista melodioista koostuva ohjelmisto.

Viihdemusiikin ylin teema on rakkaus, ja vuosikymmeniä peilaava konsertti viekin kuulijat Kerron sulle salaisuuden -iskelmästä aina Abban ja Ultra Bran ja jopa operettisikermän tunnelmiin.

Virtanen-Haapasalmi haluaisi laajentaa ohjelmistoa moderneilla kuoroteoksilla. Haasteena on toisaalta sovittajan löytäminen ja toisaalta tasapainoilu yksityiskohtien hinkkaamisen ja innostuksen välillä. Pyrkimyksenä on rentous, vaan pelkkä lauleskelu ei riitä.

“Välillä nopeasti valmista ja välillä haasteellisempaa mutta niin, että laulamisen ilo säilyy”, kuoronjohtaja linjaa.

Mervi Kuutti aloitti Essuissa vuosi sitten: “Alusta asti olen tuntenut, että kuulun tähän porukkaan”, hän kiittää ja muistuttaa yhteishengen tukevan hyvinvointia. Lisäbonuksena tulevat osaava kuoro ja kuoronjohtaja.

Joku oppii laulun vaikka piirtämällä sanat kuviksi. Kuutti harjoittelee tekstiä hokemalla ja kirjoittamalla sen useita kertoja paperille sekä kappaletta autossa kuunnellen.

“Vanhempien kappaleiden ulkoa opettelu lyhyessä ajassa on hankalaa. Se on kaikista kovin paine. Mutta en ole stemmassani yksin", Kuutti toteaa.

Sanojen opettelu on vaikeaa kokeneellekin: “Ihan on pitänyt tankata”, Välipakka tunnustaa.

Vaan miksi sanat pitäisi oppia ulkoa? Siksi, että voisi reagoida raikkaasti hetkeen: “Saa vielä esityksessäkin aikaan yllättäviä asioita“, Virtanen-Haapasalmi tietää. ◆

Teksti ja kuva: Arja Mikkola

FAKTA

• Viihdekuoro Essut alkoi muotoutua 1974 musiikinopettajien aloitteesta, nimi juontaa esiintymisasusta.

• Johtajana Arja Virtanen-Haapasalmi 2000 alkaen.

• Nyt noin 20 laulajaa: Tuusulasta, Keravalta ja Vantaalta.

• Esiintyy jouluna ja keväällä, myös tilauksesta, hengellisiä lauluja kirkkopyhinä.

• Harjoitukset keskiviikkoisin jo 50 vuotta. Konsertti 19.5.2024 Tuusulan Moniossa.

• Puolisot eli Hessut auttavat perinteisesti järjestelyissä. Kuoromatkoja muun muassa Espanjaan, Unkariin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin.

• Hyvä hetki pyrkiä kuoroon on syksyn tullen.

Arja Virtanen-Haapasalmi on johtanut Essuja Tuusulassa vuodesta 2000 alkaen.

Pohjois-Karjalan piiri

Piirin laulu- ja soittojuhlat heräävät henkiin P. J. Hannikaisen juhlavuotena

Kaksi vuosikymmentä sitten lähes 400 henkilöä kokoontui Nurmekseen juhlistamaan säveltäjämestari P. J. Hannikaisen juhlavuotta. Tuolloin tuli kuluneeksi hänen syntymästään 150 vuotta ja kuolemastaankin jo 80 vuotta. Tämän jälkeen piirin laulu- ja soittojuhlat nukkuivat ruususen unta – aiheesta kyllä keskusteltiin, mutta tekoihin ei ryhdytty.

Vuonna 2024 tulee P. J. Hannikaisen kuolemasta kuluneeksi 100 vuotta, joten nyt on hyvä aika muistella säveltäjän työtä ja nostaa esille hänen säveltämäänsä musiikkia. Vuosi sitten Sulasolin Pohjois-Karjalan piiri päätti järjestää laulu- ja soittojuhlat Joensuussa 14.–15.9.2024. Kuin itsestään tapahtuman teemaksi tuli työnimenäkin puheissa pyörinyt ”Hannikaisen hengessä”.

Piirin laulu- ja soittojuhlien kaava noudattelee pitkälti perinteitä, joskin tähän päivään sovellettuna. Pääpaino musiikissa on luonnollisesti P. J. Hannikaisen tuotannossa, mutta koska Pohjois-Karjalassa on muitakin nimekkäitä, eri-ikäisiä säveltäjiä, kuullaan juhlien aikana mm. Heino Kasken, Tellu Turkan, Liisa Matveisen ja muutamien muiden maakunnan säveltäjien teoksia.

Juhlille on tilattu uusi sovitus, joka tulee palvelemaan jatkossa kaikkia kuoromuotoja yhdessä ja erikseen. Lisäksi

laulu- ja soittojuhlien taiteellinen johtaja Roosa Tarvonen on säveltänyt sekakuoroille uuden kansanlaulun, Jos mie lauluille rupean. Näiden teosten ensiesitys kuullaan juhlien päätöskonsertissa.

Perinteitä kunnioittaen käynti sankarihaudoilla avaa tapahtumaviikonlopun jo perjantai-iltana. Lauantai 14.9. pyhitetään yhteisnumeroiden harjoittelulle ja illan karonkalle. Harjoitusten ja karonkan välissä kuorot ja lauluyhtyeet pääsevät kuitenkin tositoimiin, sillä iltapäivällä järjestetään kuoro- ja yhtyekatselmus. Katselmuksen raadissa ovat arvioita miettimässä Saara Aittakumpu Helsingistä ja Juha Mikkonen Kajaanista. Katselmuksen sihteerinä toimii Susanna Kantelinen Lohjalta.

Sunnuntaina 15.9. laulujuhla-aamu aloitetaan avustamalla messuissa Joensuun kaupunkikeskustan kolmessa kirkossa. Päätöskonsertti alkaa klo 15.

Piirimme tapana on jakaa kuorolaulun ilosanomaa yli liittorajojen, ja tämän vuoksi tapahtuma on avoin kaikille maakunnan alueella toimiville kuoroille ja lauluyhtyeille. Puhallinmusiikista tapahtumassa vastaavat Joensuun Puhallinorkesteri ja Outokummun Puhallinorkesteri, joita johtaa Mika Hirvonen.

Tapahtuma tehdään piirin omana tuotantona, joten työryhmä on käärinyt hi-

hat jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Laulu- ja soittojuhlien tiiviin työryhmän muodostavat piirin puheenjohtaja Helena Hulmi, laulu- ja soittojuhlien taiteellinen johtaja Roosa Tarvonen sekä piirin varapuheenjohtaja Helena Toivanen, joka toimii myös tapahtuman tuottajana.

Tapahtuman tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Rantakylän ev.lut. seurakunta ja Rantakylän kirkko toimii myös tapahtumapaikkana.

Laulu- ja soittojuhlat ovat jo nyt herättäneet mielenkiintoa kuorotapahtuman tuottamisesta Joensuuhun jatkossakin. Edesmenneitä Joensuun Laulujuhlia täällä vieläkin kaivataan, joten haastetta tulevaisuudelle riittää.

Meillä Pohjois-Karjalan piirissä on ilo tehdä näitä juhlia. Toki tiedostamme valtavan työmäärän, mutta vahvalla luottamuksella ja riemulla työt etenevät.

Jos teillä ei syyskuun keskivaiheilla olevana viikonloppuna ole parempaa tekemistä, niin tehkääpä pidennetty viikonloppureissu Karjalan laulumaille ja tulkaa kuulolle. ◆

Helena Hulmi, puheenjohtaja Helena Toivanen, tuottaja, varapuheenjohtaja

Suomen Mieskuoroliitto www.mieskuoro.fi

Toimisto

Tallberginkatu 1 B, 00180 Helsinki toimisto@mieskuoro.fi

Toiminnanjohtaja

Tero-Pekka Henell

puh. 050 375 2248 tphenell@mieskuoro.fi

Puheenjohtaja

Janne Korhonen

puh. 040 743 6047 puheenjohtaja@mieskuoro.fi

Taiteellinen johtaja

Ilkka Aunu

puh. 050 544 8146 ilkka.aunu@mieskuoro.fi

Kunniapuheenjohtaja

Pekka Hapuoja

Kunniajohtaja

Matti Hyökki

Hyvät

mieskuorolaulajamme!

Ahkerat käsiparit Suomen Mieskuoroliitossa valmistelevat parhaillaan erittäin mielenkiintoisia tapahtumia ja julkaisuja tuleville vuosille. Vuonna 2025 on luvassa mieskuoromusiikin juhlavuosi, kun pääsemme yhdessä juhlimaan Suomen Mieskuoroliiton 80-vuotista taivalta Lahden Sibeliustalossa. Liitto

työskentelee myös uusien nuottijulkaisujen parissa. Näissä julkaisuissa oman aikamme sävelillä on suuri rooli.

Viime aikoina mieskuorot ympäri Suomen ovat korottaneet ääntään perinteisen ja sosiaalisen median kanavilla julkaisten useita mediakynnyksen ylittäviä tapahtumia ja kuulumisia. Suomen Mieskuoroliitto haluaa tukea tällaista yksittäisten kuorojen ja laulajien tiedottamista entistä vahvemmin.

Kaikkea hyvää kevään arkeen ja konsertteihin!

Ilkka

Ilkka Aunu valittiin Suomen Mieskuoroliiton liittokouksessa 17.3. Liiton taiteelliseksi johtajaksi. Hän on helsinkiläinen kuoronjohtaja, kapellimestari, säveltäjä ja tenori.

Hän on työskennellyt karjalaisuuden tulenkantajana tunnetun Viipurin Lauluveikot -mieskuoron taiteellisena johtajana vuodesta 2017 lähtien. Liiton Miehissä hän on toiminut tenoreiden stemmaviskaalina sekä myös solistina. Suomen Mieskuoroliiton musiikkilautakuntaan hän on kuulunut vuodesta 2019.

Ilkka on suorittanut musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmässä. Hän opiskelee parhaillaan toista maisterin tutkintoa Sibelius-Akatemian sotilaskapellimestarilinjalla, mikä avaa myös uusia näkemyksiä ja mahdollisuuksia mieskuorojen yhteistyölle soittokuntien kanssa.

Kun Vapusta ja mieskuorojen kevätkonserteista on toivuttu, on hyvä laittaa kalenteriin jo syksyn tärkeä päivämäärä! Soinnunpäivä® on Suomen Mieskuoroliiton vuosittainen toimintapäivä, jota vietetään ensimmäisen kerran 25.10. eli Soinnun päivänä. Tuolloin kuorot tekevät ihan mitä vain keksivätkään, isolla tai pienellä kokoonpanolla, ja suunnitelmista kerrotaan etukäteen (paitsi yllätyksistä). Soinnunpäivään® saavat osallistua kaikki Liiton jäsenkuorot, jotka toki voivat kutsua mukaan vierailijoita. Kirsi Tapanin piirroksessa Kukkokvartettimme jäsenet ovat jalkautuneina juhlapäivän keikoille. Iloisia syksyn Sointuja!

Tero-Pekka Henell eli Henteli

Lisätietoja: mieskuoro.fi

Tero-Pekka Henell

Mieskuoroliiton tuore taiteellinen johtaja Ilkka Aunu ja Viipurin Lauluveikot harjoituksissa Helsingin Karjala-talolla.

Suomen Naiskuoroliitto www.naiskuoroliitto.fi

Toimisto Iisalmen Naistentalo Pohjolankatu 9 b, 74100 Iisalmi puh. 050 306 4393

Sihteeri

Kati Kallio puh. 050 505 0816 toimisto@naiskuoroliitto.fi

Puheenjohtaja

Anne Härkönen puh. 050 306 4393 anne.harkonen@naiskuoroliitto.fi

Suomen Naiskuoroliiton liittokokous pidettiin Helsingissä 6.4.2024. Puheenjohtajan uudelle kaksivuotiskaudelle valittiin Anne Härkönen, varapuheenjohtajana jatkaa Susanna Kantelinen. Hallituksen muodostavat seuraavaan liittokokoukseen 2025 saakka uudelle kaudelle valittu Päivi Torkki Järvenpäästä, uusi jäsen Maija Vatanen Espoosta, hallituksessa jatkavat Helena Toivanen Joensuusta ja Taru Vatanen Iisalmesta. Kiitos mukana olleille jäsenyhdistyksille.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa sihteeriksi valittiin hallituksen ulkopuolelta Kati Kallio Iisalmesta. Kokous totesi myös musiikkivaliokunnan, jonka puheenjohtajana toimii liiton taiteellinen johtaja Anneli Julén. Jäseninä jatkavat Maarit Amper Kiuruvedeltä, Marita Kaakinen Kokkolasta, Viena Kangas Kirkkonummelta ja Karla-Maria Toiviainen Helsingistä.

Liittokokouksen jälkeen saimme nauttia suunnattoman ihanasta Naiskuoro Pihlajan Vuoden kuoro -konsertista Mikael Agricolan kirkossa valovoimaisen Karla-Maria Toiviaisen johdolla. Vahva musiikillinen yhteisymmärrys sekä vuoropuhelu kuoron ja yleisön välillä oli kokemus, jonka voi tavoittaa vain siinä hetkessä. Tätä haluamme työssämme naiskuoroelämän parissa vahvistaa ja mahdollistaa.

Konsertin jälkeen oli Vuoden kuoron 2023 julkistamisen vuoro. Vuoden kuoro -palkinto on vuosittainen tunnustus, jonka Naiskuoroliitto myöntää hakemusten perusteella.

Vuoden kuoro 2023 -tunnustuksen sai vahva ja valovoimainen oman tiensä kulkija, KYN (kuvassa), joka tunnetaan ilmaisuvoimaisesta esiintymisestä ja suomalaisen kuoromusiikin aktiivisesta uudistamisesta. Kuoron johtaja musiikkineuvos Kaija Viitasalo on näkemyksellinen ja intohimoinen naiskuoromusiikin uudistaja ja kehittäjä.

Työnsä kautta hän on rikastuttanut suomalaista naiskuoro-ohjelmistoa ja uudistanut naiskuoroa instrumenttina. Hän on tuonut tilausteoksin kotimaiseen naiskuoro-ohjelmistoon muuan muassa uutta suomalaista jazzia ja etnistä jazzia. Kuoron aktiivisuus ja aikaansaannokset vuonna 2023 ovat kiistaton osoitus tavoitteellisesta työstä kuoromusiikin uudistamiseksi sekä naiskuoromusiikin tunnettuuden kasvattamisesta kansainvälisesti.

KYN julkaisi täyspitkän äänitteen Suomen eturivin säveltäjiltä tilattua jazzia ja nykymusiikkia yhdistelevää diskanttikuoro-ohjelmistoa. Kuoro voitti Grand Prix'n ja kaksi kultamitalia INTERKULTURin kansainvälisissä kuorokilpailuissa. YLE kutsui kuoron edustamaan Suomea arvostetussa Let the Peoples Sing -kilpailussa ja vuoden 2023 lopulla äänitettyjen alkukarsintojen perusteella heidät valittiin helmikuun alussa loppukilpailuun, joka järjestetään lokakuussa 2024.

Sydämelliset onnittelumme!

Save the date!

Olemme tehneet paljon työtä tapahtumien järjestämiseksi jäsenistön tarpeita vastaavilla uusilla konsepteilla. Tulossa

on huikeita tapahtumia, kohtaamisia ja elämyksiä!

Huomioittehan nämä kuoroyhdistystenne toimintasuunnitelmissa:

3.–7.7.2024 Naiskuorolaulun kesäleiri Orivedellä

15.–17.7.2024 Lupa laulaa! -kuorotapahtuma Iskelmäviikolla Kiuruvedellä

4.4.2025 Liittokokous

5.4.2025 Yhtyekoulutus

25.–29.6.2025 Naiskuorolaulun kesäleiri Orivedellä

27.9. ja 4.10.2025 Musiikkitalo 2026 -harjoitukset

7.3.2026 Musiikkitalo Naistenpäivän konsertti

4/2026 Liittokokous Seuraa ilmoitteluamme tapahtumien tiimoilta.

Uudet nuottijulkaisut

Sabrina Ljunberg: Kukkuomme, me käköset, SSSAAA, 12,90 € (digi 9,90 €)

Tomi Aholainen, Heikki Kerkelä, Jouni Kannisto: Lumineito, SSAA, 9,90 € (digi 8,90 €)

Charlotta Hagfors: Kehtolaulu, SSSAA, 12,80 € (digi 10,80 €)

Tutustu nuottjulkaisuihin kotisivuillamme, tilaukset toimisto@naiskuoroliitto.fi.

Jäsenkirje

Muistattehan, että tiedotamme ajankohtaisista, yhteisistä asioistamme jäsenkirjeissämme ja somekanavillamme. Huolehdittehan, että jäsenkirje saavuttaa jokaisen kuorolaisen. Kirjeen voi jokainen tilata ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa liiton toimistoon, toimisto@naiskuoroliitto.fi.

Kevään sävelin, jälleenlaulamisen uskossa, toivossa ja rakkaudessa! ◆

Anne, Kati ja Taru, matkalla liittokokouksesta kotiin

Maarit Kytöharju

Nuorten Kuoroliitto

www.nuortenkuoroliitto.fi

Toimintakoordinaattori Satu Pursiainen

puh. 040 554 2085 toimisto@nuortenkuoroliitto.fi

Puheenjohtaja

Terhi Lehtovaara nuortenkuoroliittory@gmail.com

Kuoroilua kesät talvet

Lasten ja nuorten kuoroharrastustoiminta on perinteisesti rytmittynyt kouluvuoden mukaisesti. Syksyllä, koulujen alkaessa kuorot starttaavat vanhojen laulajien voimin ja uusien laulajien ehdoilla. Jouluun mennessä ryhmä on usein löytänyt yhteisen äänen ja dynamiikan ja ensimmäiset esiintymiset hitsaavat joukon kuororyhmäksi, joka jatkaa kuoropolkuaan eteenpäin kohti kevätkauden haasteita, konsertteja ja matkoja.

Sitten koittaa kesä, toiminta jää lähes 3 kk tauolle ja syksyllä sama homma alkaa alusta. Tuttua varmasti monelle lapsi- ja nuorisokuoronjohtajalle. Huonoimmassa tapauksessa kevätkaudella seuraavalle toimintakaudelle tehdyt suunnitelmat menevät uusiksi, kun porukka on täysin eri ja eritasoinen kuin keväällä. Kuoro ei synny useinkaan yhdessä talvessa, vaan taimi tarvitsee useamman vuoden kasvaakseen ja kehittyäkseen toimivaksi instrumentiksi ja ympärilleen kuoronjohtajan lisäksi toimivan tukiverkon toimintaa pyörittämään.

Hyvä harrastus tekee hyvää pienille ja isoille. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Toiminta järjestetään yleensä koulun ulkopuolisten yhdistysten pyörittämänä ja tässäkin yhteydessä vajaan kouluvuoden mittaisena. Harrastuksen

järjestäjät ja tarjottavat lajit valitaan vuosi kerrallaan koululaisten toiveiden pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tälle toiminnalle avustuksia n. 14 miljoonaa euroa vuodessa. Kuulostaa aivan mahtavalta idealta ja mallista onkin kertynyt kokemuksia muutaman vuoden ajalta.

Kuorotoiminnan osalta emme ole tässä mallissa voittajien joukossa. Vaikka mallin mukaista toimintaa tarjotaan lähes 300 kunnassa Suomessa, vain muutamalla paikkakunnalla harrastustarjottimelta löytyy kuoro. Syy on yksinkertainen. Kuorolaulu ei pärjää kilpailuissa kokkikerhoille, skeittaukselle taikka parkourille. Erinomaisia harrastuksia nekin, mutta Harastamisen Suomen malli ei mahdollista luultavasti jatkossakaan sitä, että pitkäjänteinen, tavoitteellisesti toimiva kuoroharrastusmahdollisuus olisi tarjolla lapsille ja nuorille ympäri Suomen ja vuodesta toiseen. Huolestuneena olemme seuranneet uutisointia myös lasten ja nuorten muuhun taide- ja kulttuuritoimintaan liittyvien määrärahojen leikkausuhista. Näistä määrärahoista taistelevat tulevaisuudessa erilaiset lasten harrastustoimintaa pyörittävät yhdistykset, erityisesti ne, jotka eivät täytä harrastamisen mallin kriteerejä.

Harrastustoiminnan tulokset, niiden lapsille ja nuorille tuottamat hyvinvointivaikutukset ja koko elämän kantava pääoma, jonka he musiikin ja ryhmämuotoisen oppimisen parissa, esim. kuorotoiminnassa saavat, ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta kiinni. Vaikka lasten ja nuorten osallisuutta tänä päivänä korostetaankin paljon, toimijoina he eivät pärjää yksin, vaan ympärille tarvitaan turvallisten, toimeliaiden ja ammattitaitoisten aikuisten joukko pyörittämään koulutuksen ja kasvatuksen lisäksi yhdistystoimintaa, järjestämään matkoja, konsertteja ja tapahtumia, keräämään rahaa toiminnalle, huolehtimaan kuoropuvuista, puhaltamaan ja laittamaan haavaan laastaria. Tekemään sitä imua ja sitkoa toimintaan, joka sitouttaa ja innostaa myös laulajat pysymään mukana ja tekemään tavoitteellisesti työtä kehittyäkseen.

Valitettavasti tässäkin harrastuskilpailussa olemme tänä päivänä helposti häviäjiä. Vapaaehtoistyönä pyöritettävä yhdistystoiminta ei pärjää kilpailussa useinkaan muille aikuisten harrastuksille, joogalle, koirien agilitylle tai aikuisten juoksukouluille – tai työnteolle. Mikä olisi se piristysruiske, että herättelisimme vanhemmat ja sukulaiset taas toimimaan kuorotoiminnan tueksi, ottamaan harrastuksen koko perheen yhteiseksi toiminnaksi sen sijaan, että tyydytään siihen, että lasten ja nuorten harrastukset saavat olla vuodesta toiseen vain mukavia, ulkoisten toimijoiden pyörittämiä harrastuskokeiluketjuja?

Pidetään siis paikkakunnillamme lasten ja nuorten kuoroharrastuksen puolta ja toimitaan sen jatkuvuuden hyväksi. Nuorten Kuoroliitossa päätimme tänä vuonna tarttua kesäkuoroiluhaasteeseen: Jotta kuorolaulaminen ei loppuisi kesäkaudella kokonaan, tarjoamme taas laulupäiväleirejä mm. Salossa ja Jyväskylässä myös kuoroharrastukseen tutustujille ja valtakunnallista kuoroleiriä Raudaskylässä jo aiemmin kuorokärpäsen puraisemille. Leireille ovat tervetulleita omien jäsenkuorojen laulajien lisäksi myös muut kuorolaulusta kiinnostuneet ja innostuneet. Kesällä ei tarvitse siis lomailla kuoroilusta ja myös kesällä voi löytää siitä uuden, mieluisen harrastuksen! ◆

Terhi Lehtovaara, puheenjohtaja

Kesän tapahtumia

Valtakunnallinen kuoroleiri 10.14.6.2024 Ylivieskassa, Raudaskylän kristillisellä opistolla. Leirille voivat ilmoittautua kaikki 10–20-vuotiaat lapset ja nuoret kaikista äänialoista. Leirin ohjaajina toimivat Mia Makaroff ja Anna Nora, lisäksi äänenmuodostuksen opettajana Anni Ojala. Hinta 260 € sisältää opetuksen ja täysihoidon opistolla, vapaaehtoisten äänenmuodostustuntien hinta on 46 € / henkilö. Leiriläisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskuljetukseen Ylivieskan juna-ase-

malta Raudaskylän opistolle ja takaisin. Kuljetuksen hinta on 25 € / henkilö. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Nuorten Kuoroliiton nettisivuilla!

Kesäköörimiitti 8.6.2024 Salossa. Kesäköörimiitti on lapsikuorojen tapaaminen, johon voi osallistua myös yksittäisiä 7–13-vuotiaita laulajia. Tapahtumaan ilmoittautuneille lähetetään etukäteen 2–3 laulua, joita sitten Miitissä yhdessä harjoitellaan ja kappaleet esitetään Salon torin lavalla! Lavalla on myös mahdollista esittää kuoron omaa ohjelmistoa. Kesäköörimiitti on osa Salon Lastenlaulufestivaalin ohjelmaa. Osallistumismaksu on 25 € / henkilö, sisältäen ruuan päivän aikana. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Nuorten Kuoroliiton nettisivuilla!

Kesäiset Laulupäiväleirit Jyväskylässä ja Salossa. Kaikille kuoroharrastuksesta kiinnostuneille 7–13-vuotiaille lapsille ja nuorille järjestetään kaksi lauluntäyteistä päiväleiriä. Opetusta leireillä on neljänä peräkkäisenä päivänä neljän tunnin ajan. Jyväskylän Lau-

Valtakunnallinen kuoroleiri järjestetään 10.-14.6.2024 Ylivieskassa, Raudaskylän kristillisellä opistolla.

lupäiväleiri on 4.–7.6.2024 Puistokoululla, ohjaajina Josefiina Fagerlund ja Asko Puhakka. Salon Laulupäiväleiri on 5.–8.6.2024, ohjaajina Elina Laakkonen ja Iida Aarnio. Leirien hinta on 65 €. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Nuorten Kuoroliiton nettisivuilla!

Tulossa myös

Kuorotutor-koulutus 31.8.2024, Porvoo. Kouluttajana Nea Lundell.

Lapsikuoron pedagogiikan jatkokurssi, Lahti. Kouluttajana Anna Nora. Päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin.

Lapsi- ja nuorisokuoronjohtajien verkostoitumispäivät 8.–9.11.2024, Helsinki / Espoo.

Lisätietoa näistä tulossa myöhemmin.

Soitinmusiikkiliitto

Sihteeri

Suvi Haikala soli@sulasol.fi

Puheenjohtaja

Tero Haikala tero.haikala@mil.fi

Taide- ja kulttuurijärjestöt ovat uuden edessä. Vanhan asenteet ja ehkäpä jopa arvomaailmakin alkaa murtumaan. Enää ei urheilussa eikä kulttuurissakaan jaotella harrastajia vakaumuksensa tai sosioekonomisen aseman perusteella.

Ja miksi ihmeessä niin pitäisi tehdä? Musiikki on kansainvälinen kieli. Sitä ymmärretään lähes poikkeuksetta lähes jokaisessa maassa. Se on myös äärimmäisen tehokas keino yhdistää kansakuntaa ja luoda yhteiset suuntaviivat tulevaisuuteen.

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee yhtenäisyyttä. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa koskettaa myös meitä suomalaisia. En pysty olemaan vertaamatta historiassamme olevaa talvisotaa niihin koettelemuksiin, joita Ukraina nyt kokee.

Sota päättyy joskus. Jäljelle jää paljon raunioita. Niin infrastruktuurin kuin ihmisten mielien osalta. Toisen noista uudelleen rakentaminen on helpompaa, toisen huomattavasti vaikeampaa.

Musiikki on terapiaa. Musiikissa on voimaa, energiaa, hyvää mieltä, lohduttavia sanoja ja kauneutta. Sellaista vilpittömyyttä, mitä maailmasta tuntuu puuttuvan.

Sulasol on toiminut aina esimerkkinä. Toivon, että sama onnistuu tulevaisuudessa ja pystymme viitoittamaan tietä kohti yhtä suurta ja kaunista suomalaista musiikkijärjestöä, jossa soittajat ja laulajat voivat yhdessä viedä tätä arvokasta kulttuuriperimää eteenpäin tuleville sukupolville.

Se on ehdottomasti säilyttämisen arvoista. ◆

Tero Haikala, puheenjohtaja

Raudaskylän kristillinen opisto

Sekakuoroliitto www.sekakuoroliitto.fi

Toimisto Tallberginkatu 1 B, 00180 Helsinki

Toiminnanjohtaja

Sirkku Viitanen-Vanamo

puh. 040 516 5607

toiminnanjohtaja@sekakuoroliitto.fi (Tavattavissa toimistolla torstaisin)

Puheenjohtaja

Harri Lindblom

puh. 040 576 5270 harri.lindblom@sekakuoroliitto.fi

Mikä tekee laulajista outoja ja ihmeellisiä?

Kuinka ihanaa onkaan oppia uusia asioita ja vahvistaa jo opittuja taitoja. Laulajalle äänenmuodostusoppi on aina paikallaan, koska jokaisessa koulutuksessa, vaikka ohjelmassa olisi vain tuttuja asioita, voi tulla heureka-hetki. Tässä on nyt se asia tai tapa tehdä, joka korjaa juuri sen minun vaikeuteni tiettyjen äänien laulamisessa. Tällaisia heureka-hetkiä koettiin Sekakuoroliiton webinaarissa helmikuussa. Kouluttajana oli Katri-Liis Tilk-Tichisan VoicePilates-valmentaja ja aihekin oli kaikille tuttu: ääni ja keho. Mutta miten voi oman koneen äärellä valaistua huomaamaan, että juuri tuossa kohtaa, kun teen niin kuin juuri neuvottiin, niin – tadaa – ääni toimii, ei kiristä, kurkunpää ei nouse, ääni tulee helposti – ja 25 vuotta laulutunteja takana…

Olisiko tuo hetki tullut, jos olisin jäänyt ns. kotiin, olihan tuo tuttu aihe ja olihan tuota äänenkäyttöä tullut harjoitelluksi. Aina kannattaa osallistua, vaikka olisi vaikea lähteä, käyttää rahaa ja aikaa. Aina ei voi syyttää koronaakaan osallistumisen puutteesta. Korona onneksi pakotti kehittämään etäosallistumismahdollisuuksia laukkavauhtia.

Toinen puoli helmikuun webinaarista todisti kuorolaulajat oudoiksi ja ihmeellisiksi. Aivotutkija Anni Pitkäniemi luennoi musiikin ja yhdessä laulamisen vai-

kutuksista aivoihin. Tiesimmehän me, että laulaminen on varsin hyödyllistä laulajille ja kaikenlaisia tutkimuksia on tehty laulamisen terveysvaikutuksista.

Luento oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Anni esitteli aivan ensimmäiseksi, miten aivot reagoivat musiikkiin kuuntelemalla, soittamalla, tanssimalla ja laulamalla. Viimeiseksi näytettiin, kuinka aktiivisesti aivot reagoivat yhdessä laulamiseen: aktivoituneita alueita oli paljon enemmän kuin olin itse olettanut. Kuorolaulajan aivoissa säkenöi, kun laulaa yhdessä muiden kanssa.

Olemme aivoiltamme erilaisia kuin ihmiset, jotka eivät käytä musiikkia lainkaan. On todella hieno asia, että se, minkä itse tavallaan tiesimmekin, on nyt tieteellisessä tarkastelussa laajasti ,ja laulamista yhdessä voidaan käyttää erilaiseen kuntoutukseenkin. Me laulajat olemme kuitenkin outoja ja ihmeellisiä aivojemme suhteen. Laulamisella ja musiikilla on todellakin hyvinvointia ja terveyttä vahvistava vaikutus!

Kuorolaulun erityisyys piilee ihmisäänessä, siinä, että ihmisääni on se instrumentti, jolla kuoronjohtaja ”operoi”. Erilaiset ihmisten äänet kuoronjohtajan muovaavana muodostavatkin kuorolle ominaisen soundin, soinnin. Kahta samanlaista instrumenttia ei ole. Erilaisten koulutusten kautta instrumentin osaset eli laulajat tuovat omaa lisääntyvää osaamistaan koko kuoron hyödyksi ja iloksi. Kuoro on osiensa summa.

Kuoronjohtajana olen huomannut, että esimerkiksi merkkilaulujen harjoittelu ja laulajamerkkien suorittamisessa kertynyt henkilökohtainen osaaminen koituu koko kuoron iloksi. Pienryhmälaulu, jota merkkilauluissa pääsee harjoittamaan, tuottaa laulajalle varmuutta ja rohkeutta kantaa vastuuta omasta stemmastaan. Merkkilaulujen kautta kertyy myös positiivista kokemusta siitä, että ”stiplujen, erehdystenkin” kautta oppii, eikä pikkuerheisiin kannata takertua: niitä sattuu meille aivan kaikille.

Merkkilaulujen harjoittelun kautta vahvistuu myös kokemus erilaisten musiikkityylien laulamisesta. Merkkilaulukurssit ja niille osallistuminen ovatkin tässä

mielessä mitä oivallisimpia keinoja saada ammattitaitoista ohjausta eri tyylien laulamiseen ja omien musiikillisten, laulullisten taitojen kartuttamiseen. Sekakuoroliitto järjestää säännöllisesti merkkilaulukursseja: huhtikuun puolessa välissä on taitomerkkikurssi Helsingissä ja perusmerkkikurssi on suunnitteilla syksylle 2024.

Kevät on jo pitkällä, suuren pääsiäisen konsertit pidetty ja iloisemmat kevätkonsertit ja vappukarkelot tulossa. Kesäkin koittaa kohta. Kesä on, urheilutermein sanottuna, peruskuntokautta, mutta vauhtiakin löytyy ja laulamista. Tapahtumia löytyy sekä yksittäisille laulajille että kuoroillekin. Kannattaa käydä vielä vilkaisemassa, mitä esim. Sulasolin tapahtumakalenterista löytyisi kesälle laulettavaa. Toivotamme kaikille mainiota kevään jatkoa ja kesää! Lauletaan yhdessä taas syksyllä, kun on taas mahdollisuus osallistua hyviin koulutuksiin, koska paraskin laulaja tarvitsee vähintäänkin opettavia kokemuksia. ◆

Harri Lindblom, puheenjohtaja Hanna Remes, taiteellinen johtaja Sirkku Viitanen-Vanamo, toiminnanjohtaja

Rytmisen Kuoromusiikin Liitto www.rkml.fi

Puheenjohtaja

Elina Majokari puh. 040 650 6680 pj.rkml@gmail.com

Mikä on teidän kuoronne seuraava ympäristöteko?

Etsin jokin aika sitten vinkkejä, miten kuorot voisivat ottaa ympäristövastuullisuuden huomioon omassa toiminnassaan. Yllättäen aiheesta ei ole juurikaan suomenkielistä materiaalia saatavilla, vaikka kuoroja on Suomessa erään arvion mukaan 3 500 ja Sulasoliinkin kuuluu noin 300 kuoroa ja orkesteria. Kuoroilla on halutessaan mahdollisuus tehdä vaikuttavia ympäristötekoja.

Tässä muutama vinkki, miten kuorot voivat ottaa ympäristön huomioon sekä luoda painetta niille yrityksille, joiden palveluita käyttävät. Näilläkin pienillä teoilla on suuri vaikutus, jos esimerkiksi kaikki Sulasoliin kuuluvat kuorot tulevat mukaan. Viestikää myös teoistanne, niin innostatte muitakin mukaan.

1. Kysykää harjoitustilan ja konserttisalin vuokraajalta, onko käytössä uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi ekosähkö, ja ympäristömerkityt siivousaineet. Entä onko ravintolapalveluissa tarjolla aina myös kasvisvaihtoehto ja käytetäänkö luomuraaka-aineita? Asiakkaalta tulevat kysymykset ovat yrityksille hyvä kannustin ottaa nämä asiat huomioon.

2. Tulostakaa vain tarpeeseen. Nuotit saa pysymään kansiossa hyvänä monta vuotta ja osa kuorolaisista käyttää jo nyt nuotteja digilaitteelta. Paperisen käsiohjelman sijaan konserttiin voi tehdä digiversion tai kertoa kappaleiden tiedot juonnoissa.

3. Järjestäkää harjoituksiin, leireille ja konserttiin kimppakyydit tai käyttäkää mahdollisuuksien mukaan julkisia kulku-

neuvoja. Sillä on merkitystä, ajetaanko sama matka 30:lla vai kuudella autolla.

4. Laulussa on voimaa, ja konsertti voi olla kannanotto luonnon puolesta. Voisiko kuoro lahjoittaa pienen summan jokaisesta myydystä lipusta ympäristöjärjestölle ja samalla lisätä tietoisuutta aiheesta?

Pari vuotta sitten Sulasol-lehdessä pohdittiin, että viittauksia luontoon kuoromusiikista kyllä löytyy, mutta varsinaista ympäristöteemaa kommentoivaa ohjelmistoa on melko vähän.

Rytmisen kuoromusiikin osalta asiaan saatiin huima parannus, kun Choirs for Ecocide Law -projekti julkaisi ”Let’s Change The Rules” -konserttimateriaalipaketin, jonka 15 varta vasten projektia varten sävellettyä kappaletta sovituksineen on ilmaiseksi kaikkien kuorojen käytettävissä. Tavoitteena on lisätä tie-

toisuutta luonnontuhontalain tarpeellisuudesta ja samalla tarjota kuoroille mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan.

Sekä meillä erikoisliitoilla että piireillä ja Sulasolilla kattojärjestönä on velvollisuus auttaa kuoroja kaiken vastuullisuuden, myös ympäristövastuullisuuden edistämisessä – sekä toimia itse vastuullisesti. Olisi hienoa, jos Sulasolin jäsenyhdistyksille kehitettäisiin ympäristöjärjestelmä, esimerkiksi kuorotoimintaan räätälöity Ekokompassi. ◆

Minna Ala-Kyyny, hallituksen jäsen

Tulossa syksyllä!

Laulun ja soiton päivä 6.10.2024

Sulasolin liittokokous ja Kuorogaala 9.11.2024 Helsingissä

Lapset mukaan kuoroon -viikko 18.-24.11.2024

Maailman kuorolaulun päivä ja Suomalaisen musiikin päivä 8.12.2024

Nuotteja | Oppaita | Oppikirjoja | Levyjä

sulasol.fi/nuottikauppa