Sulasol 1/24

Yhdessä olemme enemmän

Tarinalliset konsertit yhdistävät eri taiteenlajeja

Jennah Vainio

Fennica Gehrmanin uusi kustannuspäällikkö

Pro Audile rohkaisee levyn tekemiseen

Äänitysprojekti nostaa kuoron tasoa

lehti@sulasol.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Aino Herranen

TOIMITUS & TAITTO

Jonna Virtanen

SÄHKÖPOSTI

etunimi.sukunimi@sulasol.fi

TILAUKSET, ILMOITUSMYYNTI, OSOITTEENMUUTOKSET*, LASKUTUS lehti@sulasol.fi

*Sulasolin jäsenyhdistykset vastaavat omien jäsentensä osoitteiden päivityksistä Sulasolin jäsenrekisteriin.

TILAUSHINTA

30 € / vuosi

74. (102.) VUOSIKERTA

Sulasol-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sulasol-lehti 2/24 ilmestyy 29.4.2024 ja sen aineistopäivä on 2.4.2024. Juttuideat ja -toiveet tulee lähettää hyvissä ajoin ennen aineistopäivää osoitteeseen lehti@sulasol.fi. Aineisto-ohjeet: sulasol.fi/sulasol-lehti

JULKAISIJA

Sulasol ry Tallberginkatu 1 C 18 00180 Helsinki

PAINOPAIKKA

PunaMusta Oy, Tampere 2024

Sulasol-lehti on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen

Sulasol-lehteä voi lukea myös näköislehtenä osoitteessa sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet

ISSN-L 0781-7061

ISSN 0781-7061 (Painettu)

ISSN 2323-1327 (Verkkojulkaisu)

KANSI Vuoksen Neiet, kuva Jani Saajanlehto

Sisällys

3 Pääkirjoitus

4 Ajassa

8 Pro Audile rohkaisee kaikkia levyn tekemiseen – äänitysprojekti nostaa kuoron tasoa

11 Puhtaasti

12 Fennica Gehrmanin uusi kustannuspäällikkö –säveltäjä Jennah Vainio

14 Alalta yhteinen viesti: musiikkialan kasvu kantaa kauas

16 Yhdessä olemme enemmän – tarinalliset konsertit yhdistävät eri taiteenlajeja

19 Kuka siellä, toimistolla?

20 Nuottinurkka

22 Arviot

23 Jäseniltä

25 Piirit

26 Erikoisliitot

Aatteen palosta yhteen hiileen

Käytännön kuoro- tai orkesteritoimintaa toteuttaessamme ei ehkä kovin usein tule ajatelleeksi, että useimmat kuorot ja harrastajaorkesterit, samoin kuin Sulasol sekä järjestöperheeseemme kiinteästi kuuluvat erikoisliitot ja piirit, ovat organisaatiomuodoltaan aatteellisia eli yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Toiminnan taustalla on aate, joka pyrkii edistämään, kehittämään ja tukemaan tiettyjä päämääriä –toisin sanoen saamaan aikaan pysyvän muutoksen eli vaikuttamaan.

Vaikuttavan, maailmaa (tai ainakin pientä osaa siitä) muuttavan toiminnan toteuttamiseksi tarvitsemme ympärillemme yhteistyökumppaneita ja yhteisöjä; pieniin yksiköihin pirstoutuneella kulttuurikentällä harvan ääni kuuluu yksin kovin kauas. Myös Sulasolin vaikuttamistyössä äärimmäisen tärkeitä ovat erilaiset verkostot, joissa on tilaa erilaisille näkökulmille ja ajatuksille. Yhteisessä keskustelussa ajatukset jalostuvat ja kristallisoituvat kohti konkreettisia toimia oman toimintamme ja koko alan kehittämiseksi.

Toimittiinpa sitten yksittäisessä kuoroyhdistyksessä tai valtakunnallisessa keskusjärjestössä tai jossain siltä väliltä, lähtevät yhteistyö, yhdessätekeminen ja yhteisöllisyys liikkeelle keskustelusta, kuuntelusta ja kunnioituksesta. Joskus on tarpeen tehdä myös kompromisseja, jotta saadaan rakennettua yhteistä luottamusta ja löydetään yhteisiä nimittäjiä, sanoitetaan se, mikä on meille kaikille tärkeää.

Eroavatko aatteemme ja tavoitteemme sittenkään niin paljon toisistaan? Millaiset asiat, toimenpiteet ja yhteistyömuodot tukevat harrastajamusiikkikenttää koko sen laajuudelta – unohtamatta kunkin meistä omia erityispiirteitä ja persoonallisuutta? Löytäisimmekö yhteiset sanat ja toimintatavat, joihin voisimme sitoutua riippumatta siitä, olemmeko laulajia, soittajia, kuoronjohtajia tai kapellimestareita? Tätä työtä ja ennen kaikkea aktiivista keskustelua ja kuuntelua haluamme Sulasolin hallinnossa jatkaa alkaneena vuonna – tervetuloa mukaan vaikuttamaan!

Aino Herranen toiminnanjohtaja Sulasol ry

Markku Pihlaj a

Sulasolin liittokokous ja Kuorogaala

9.11.2024 Helsingissä

Sulasolin liittokokous järjestetään kahden vuoden välein aina parillisina vuosina, ja ensi syksynä liittokokous oheistapahtumineen pidetään lauantaina 9.11.2024 Helsingissä.

Tänä vuonna liittokokouksen yhteydessä järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen Kuorogaala – aivan uudenlainen kuoroaktiiveille suunnattu iltajuhla. Kerromme lisää tapahtumasuunnitelmista kuluvan kevään aikana, mutta tapahtumapäivä kannattaa merkitä jo kalenteriin!

Sulasolin ystäväkirjassa uusia jäseniä!

Nimi: Etelä-Karjalan Orkesteri

Lempinimi: EKO

Ikä: 32 vuotta

Koti: Lappeenranta

Nimi: Dominutz

Lempinimi Domit

Ikä: Täysi-ikäinen eli 18!

Koti: Tampere

Innostumme uuden ohjelmiston tavoitteellisesta harjoittelusta.

Salainen paheemme on Piazzollan soittaminen konsertin karonkassa. Esiinnymme mieluiten runsaslukuiselle yleisölle.

Mottomme on ”Lahjattomat harjoittelee”.

Haluaisimme, että meidät muistetaan yleisöön vetoavan ohjelmiston esittämisestä. Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi katastrofi!

Innostumme yhdessä tekemisestä, dum-dumeista ja kimuranteista sovituksista.

Salainen paheemme on aamuyöhön venyneet konserttijatkot.

Esiinnymme mieluiten koskettavissa, intiimeissä tilaisuuksissa ja tietenkin myös isoilla stageilla, kuten Tampere-talossa.

Mottomme on “yhteinen sointi, yhteinen intohimo”.

Haluaisimme, että meidät muistetaan juuri meidän omanlaisesta tyylistämme.

Jos saisimme esittää vain yhtä teosta, se olisi Antti Tuisku -potpuri.

Ylioppilaskunnan Laulajat valittiin Suomen musiikin kunniagalleriaan

Kustannusjohtajan kuukauden nuottivinkit: helmikuun teemana Kalevala

Helmikuun 28. päivänä vietetään Kalevalan päivää. Kalevala on eepoksena innoittanut monia säveltäjiä säveltämään teoksia. Jos sinua kiinnostaa tarkempi Kalevala-teosten tarkkailu, löydät Sulasolin verkkosivuilta kustannusjohtaja Reijo Kekkosen nuottivinkkikirjoituksen. Kirjoituksessa on kootusti esitelty eri säveltäjiltä Kalevala-aiheisia teoksia.

Kekkosen monen kymmenen vuoden kustannusjohtajan kokemuksella ja asiantuntemuksella teema kuin teema taipuu nuottivinkeiksi. Uusi teksti ilmestyy aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina Sulasolin verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin.

Ylioppilaskunnan Laulajat ovat valittu jäseneksi Suomen musiikin kunniagalleriaan vuonna 2024. Ylioppilaskunnan Laulajat on korkeatasoinen 140 vuotta kotimaassa ja ulkomailla konsertoinut mieskuoro, jonka ohjelmisto koostuu perinteisesti klassikoista ja uusienkin teosten kokeiluista.

Musiikkimuseo Fame esittelee vuosittain uudistuvassa päänäyttelyssään aina Suomen musiikin kunniagalleriaan uusimpina valitut musiikin legendat. Ylioppilaskunnan Laulajat nähdään museon 15.3.24 avautuvassa näyttelyssä. Kunniagalleriaan valitut jäsenet edustavat oman alansa huippuja ja valinnat jäsenistä tekee valintakomitea, jossa on edustettuna musiikkialan organisaatioita - myös Sulasol. ◆ HS

Parhaan kuoroteoksen Grammypalkinto Suomeen

Helsingin kamarikuoro ja suomalainen kamariyhtye Uusinta Ensemble voittivat parhaan kuoroteoksen Grammyn Reconnaissance-albumilla Kaija Saariahon kuoroteoksista. Kapellimestarina ja kuoronjohtajana toimi Nils Schweckendiek. Kyseessä on poikkeuksellinen tunnustus suomalaiselle kuoromusiikille ja sen korkealle tasolle. Musiikkialan Grammy-palkintogaala järjestettiin sunnuntaina 4.2.2024 Los Angelesissa. ◆

Aittakuru

Heikki Tuuli

Kaksi suomalaiskuoroa EBU:n

Let the Peoples Sing -kilpailun finaaliin

Kaksi suomalaiskuoroa on selvittänyt tiensä Euroopan yleisradiounionin eli EBU:n Let the Peoples Sing -kilpailun finaaliin. Aikuiskuorosarjan finaaliin pääsi KYN johtajanaan Kaija Viitasalo, ja lapsi- ja nuorisokuorosarjan finaaliin turkulainen Chorus Iucundus, Puolalanmäen musiikkilukiosta johtajanaan Timo Lehtovaara. Suomi on ainoa maa, josta on päässyt tänä vuonna edustuskuoro kilpailun molempiin sarjoihin.

Let the Peoples Sing on Euroviisujen ohella yksi EBU:n perinteikkäimpiä kilpailuja. Vuodesta 1961 järjestetyssä kisassa EBU:n jäsenradioyhtiöt valitsevat oman maansa ehdokkaat, joiden joukosta kansainvälinen tuomaristo valitsee äänitysten perusteella finalistit.

Tämä vuonna kilpailun finaalin järjestää BBC, ja se kuullaan radiossa 6.10.2024. ◆

Puhtaasti-koulutus:

levyn tekeminen 21.3.2024

Tervetuloa Teams-webinaarina torstaina 21.3.2024 klo 1618 järjestettävään Puhtaasti-koulutukseen, joka tarjoaa rautaisannoksen tietoa levyn tekemisestä ja siihen liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä!

Koulutus sopii kaikille riippumatta aiemmista tiedoista tekijänoikeuksista tai levyn tekemisestä, sillä sisältö räätälöidään ilmoittautuneiden toiveiden mukaan. Luennoinnin sijasta luvassa on vuorovaikutteinen keskustelutilaisuus, joka rakentuu webinaarin fasilitoivan Susanna Kantelisen ja kahden asiantuntijan, Gramexin asiakkuuspäällikkö Tarja Henrikssonin ja Musiikkituottaja IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen vuoropuhelulle sekä osallistujien kysymyksille. Osallistuminen ei edellytä Sulasolin jäsenyyttä.

Ilmoittaudu pe 15.3. mennessä täyttämällä lomake ja kertomalla sisältötoiveistasi osoitteessa https://bit.ly/puhtaastikoulutus3. Saat koulutuksen Teams-linkin automaattisessa ilmoittautumisen kuittausviestissä sekä sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa!

Taiteellisten johtajien webinaari

15.3.2024

Seuraava Sulasolin jäsenyhdistysten taiteellisille johtajille suunnattu webinaari järjestetään perjantaina 15.3.2024 klo 15–17. Tällä kertaa teemana on yleisen verkostoitumisen ja vertaistuen lisäksi eri kielillä laulaminen, johon saadaan ohjelmistovinkkejä Sulasolin kustannusjohtaja Reijo Kekkoselta.

Mukana on myös Sulasolin katalogin säveltäjistä ainakin myyntimäärillä mitattuna se kaikkein suosituin: Jaakko Mäntyjärvi. Toiselta ammatiltaan englannin kielen kääntäjänä toimiva Mäntyjärvi on intohimoinen kieliasiantuntija, jonka teosten teksteistä löytyy tutumpien kielien lisäksi mm. baskia, tšekkiä ja japania.

Kuoronjohtajat ja kapellimestarit eri puolilta Suomea: tervetuloa linjoille maaliskuussa!

Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 11.3.2024: sulasol.fi/tapahtumakalenteri/taiteellisten-johtajien-webinaari.

Mikko Reinikainen

KYN kilpailee aikuiskuorosarjan finaalissa johtajanaan Kaija Viitasalo.

Tapahtumakalenteri

to 7.3. 19.00 Esmilan Serenadikonsertti. Espoon Mieslaulajat Esmila, johtaa Helge Kõrvits. Kauniaisten Uusi paviljonki, Kauniainen

pe 15.3. 15–17. Sulasolin taiteellisten johtajien webinaari. Ilmoittautuminen viimeistään 11.3.24. Teams-webinaari

la 16.3. 10–16 Nuorten Kuoroliiton koulutus: Löydä äänesi lasten laulattajana. Puistokoulu, Jyväskylä. Ilmoittautuminen päättyy 5.3.

ti 19.3. 19.00 Kaikkea muuta, Minna Canthin päivän konsertti. Femmineo-kuoro, johtaa Morgan SotejeffWilson. Ilveslinna, Jämsänkoski

to 21.3. 16–18 Puhtaasti-koulutus: Levyn tekeminen. Ilmoittautuminen päättyy 15.3. Teams-webinaari

la 23.3. 14.00 Kadonnutta Ristoa etsimässä -lastenkonsertti. Naiskuoro Pihlaja, Karla-Maria Toiviainen. Myllypuron kirkko, Helsinki

to 28.3. 19.00 J. S. Bachin Matteuspassio. Suomen Laulu, Suomalainen barokkiorkesteri, kapellimestari Jonas Rannila sekä ripienokuorot CandoMini, Helsingin konservatorion nuoret laulajat ja Kannelkellot. Johanneksen kirkko, Helsinki

su 14.4. 17.00 Kaksoiskuoromessu (Frank Martin). Kamarikuorot Ahjo Ensemble ja Näsi. Kallion kirkko, Helsinki

la 20.4. 19.00 Rosa Mystica – naisten säveltämää musiikkia keskiajalta barokkiin. Naiskuoro Kupliva, johtaa Viena Kangas. Espoon tuomiokirkko, Espoo

la 20.4. 16.00 Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorien 45-vuotisJuhlakonsertti. Hämeenlinnan Raatihuone, Hämeenlinna

ke 24.04. 18.00 Helsingin Kannelkuoron kevätkonsertti. Kampin palvelukeskus, Helsinki

pe 26.4. 19.00 Kaksoiskuoromessu (Frank Martin). Kamarikuorot Ahjo Ensemble ja Näsi. Tampereen Tuomiokirkko, Tampere

la 27.4. 16.00 110-vuotisjuhlakonsertti. Laulu-Miehet, johtaa Matti Hyökki ja Ylioppilaskunnan soittajat, johtaa Aku Sorensen. Helsingin yliopiston juhlasali, Helsinki

la 4.5. 15.00 Forssan Naiskuoron 80-vuotisjuhlakonsertti. Forssan työväentalon musiikkisali, Forssa

ti 7.5. 18.00 Ajan polulla – kevätkonsertti. Naiskuoro Imatran Immet ja lapsi- ja nuorisokuoro Vuoksen Neiet, pieni soitinryhmä, johtaa Hanna Saarela. Karelia-sali, Kulttuuritalo Virta, Imatra

ma 10.6. – pe 14.6. Valtakunnallinen kuoroleiri 10–20-vuotiaille laulajille. Opettajina leirillä toimivat Mia Makaroff ja Anna Nora. Raudaskylän kristillinen opisto, Ylivieska

ke 3.7. - su 7.7. Naiskuoroliiton laululeiri. Oriveden Kampus, Orivesi

ti 6.8. Nuorta voimaa. Sinfoniaorkesteri Vivo, Lilja Haatainen, viulu, Erkki Lasonpalo, kapellimestari Mikaeli, Martti Talvela -sali, Mikkeli

la 14. - su 15.9. Sulasolin Pohjois-Karjalan piirin laulu- ja soittojuhlat "Hannikaisen hengessä". Joensuu

la 9.11. Sulasolin liittokokous ja Kuorogaala. Helsinki

Tarkemmat tiedot: sulasol.fi/tapahtumakalenteri

Friends of the European Choral Association

Friends of the European Choral Association on itsenäinen järjestö, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Euroopan Kuoroliiton kanssa. Friends on tapa yksilölle ja kuorolle olla osa eurooppalaista kuoroyhteisöä ja päästä nauttimaan kuoromusiikin kansainvälisyydestä. Sen avulla voi olla yhteydessä ECA:an, tukea sen toimintaa ja tavoitteita sekä vaikuttaa järjestön toimintaan ja taata sille ta-

loudellista liikkumavapautta. Yksilöt ja kuorot pystyvät verkostoitumaan samanmielisten kuoromusiikin rakastajien kanssa, jakaa kokemuksia ja oppia uutta. Friendsiin kuuluvana voit pitää yhteyttä ystäviin eri puolella Eurooppaa ja saada uusia ystäviä.

Friendseillä on samat edut kuin ECA:n epäsuorilla jäsenillä (kuoronne saa nämä ollessaan Sulasolin jäsen!) eli esim. alennushinnat ECA:n tapahtumiin ja oikeus osallistua vain jäsenille suunnattuihin

tapahtumiin, kuten jutussa kuvattuun jäsenviikonloppuun. Jäsenmaksu on henkilöjäsenelle 50 €/vuosi. Kuorolle tai muulle rekisteröidylle yhdistykselle jäsenmaksu on 100 €/vuosi.

Sulasolin varapuheenjohtaja Susanna Kantelinen osallistui marraskuussa ECA:n jäsenviikonloppuun. Lue matkaraportti verkkosivuiltamme sulasol.fi/ varapuheenjohtajalta-ecan-jasenviikonloppu! ◆ HS

Pro Audile rohkaisee kaikkia levyn tekemiseen – äänitysprojekti nostaa kuoron tasoa

Äänittäminen? Apua! Mitä pitää tietää ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun kuoro haluaa äänittää? Kävimme juttelemassa alan ammattilaisten Pro Audilen Matti Heinosen ja Sofian Riipin kanssa asiasta. Onko mikrofoneissa eroja? Soveltuuko kylän kirkko äänittämiseen? Kauanko projektiin pitää varata aikaa?

Matti Heinonen perusti Pro Audilen vuonna 1992, ja alussa yritys keskittyi äänittämiseen. Nykyisin palvelu on monipuolistunut, ja äänittämisen lisäksi Pro Audile tekee myös äänentoistoa, livestriimausta ja videotallenteita. Viimeisimpänä lisäyksenä valikoimaan on tullut myös oma levy-yhtiö, Refrain Records, josta kerroimme edellisessä Sulasol-lehdessä.

Heinonen toimii myös musiikkiteknologian lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Hän kertoo, että lehtorin viran saaminen antoi uudenlaista vapautta tekemiseen Pro Audilen parissa ja mahdollisti myös Sofia Riipin palkkaamisen. Riippi on tuonut mukanaan uusia näkökulmia tekemiseen ja vähentänyt

painetta – enää kaikki ei ole yhden ihmisen varassa. Suurempiin projekteihin palkataan myös freelancereita. Heinonen on iloinen toimivasta yhteistyöstä freelancereiden kanssa, ja hänen mielestään se kertoo siitä, että työnantajana hän on tehnyt asioita oikein.

Pro Audile panostaa laadukkaaseen kalustoon

Pro Audile keskittyy akustiseen, ja klassiseen musiikkiin ja periaatteena tekemisessä on se, että päivästä riippumatta tuotanto on ammattitaitoista ja korkealaatuista. Pro Audilen

Tapiola Sinfoniettan striimaus käynnissä.

äänitysauton tarkkaamo auttaa asiassa, sillä sen olosuhteet pysyvät aina vakaina verrattuna paikan päälle erikseen rakennettavaan tarkkaamoon. Lisäksi autossa on hyvät fasiliteetit, jotka parantavat työmukavuutta, ja äänittäjä ja tuottaja pystyvät keskustelemaan autossa vapaasti häiritsemättä käynnissä olevaa ottoa. Asioihin pystytään siis reagoimaan helposti ja keskustelua voidaan käydä rauhassa.

Heinonen myöntää olevansa kalustofriikki ja vain paras kelpaa. Hän toteaa, että lopputulos ei ainakaan jää kalustosta kiinni. Erityisesti äänen puolella kalusto on huippulaatua, ja sitä vuokraavatkin omiin tarpeisiinsa erikokoiset toimijat yksityishenkilöistä suuriin mediataloihin asti. Kalusto on yksi harvoista, joilla pystyy Suomessa toteuttamaan isojakin klassisen ja akustisen musiikin produktioita.

Levyn tekemiseen kannattaa varata aikaa

Levyn tekeminen on iso panostus ja hinta saattaa pelästyttää. Tarjouksia pyydettäessä Heinosen mukaan on kuitenkin tärkeä perehtyä siihen, mistä hinta koostuu. On hyvä esimerkiksi tarkastella sitä, minkälaisella kalustolla äänitys on tarkoitus tehdä, sillä mikrofoneissa on eroja ja ne on tehty eri käyttötarkoituksiin alun perinkin. Mikrofonin valintaan vaikuttaa esimerkiksi tila, musiikkityyli ja kokoonpano. Siksi äänittäjällä on hyvä olla erilaisia vaihtoehtoja laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi, Heinonen kertoo.

Taso äänittämisessä on kirjava ja on tärkeää ymmärtää, että erilaisiin musiikkityyleihin vaaditaan erilaista osaamista ja taitoa. Pro Audile keskittyykin pääasiassa vain akustiseen ja klassiseen musiikkiin, sillä se on heidän osaamisensa ydin. Näennäisesti näiden äänittäminen voi kuulostaa helpolta, mutta balanssien ja sävyjen saaminen oikeaksi vaatii ammattitaitoa sekä oikeanlaisen ja laadukkaan kaluston.

Levyn tekemiseen kannattaa myös varata aikaa, sillä kiireen huomaa. Mikäli aikaa ei ole riittävästi, ei välttämättä ylletä taiteellisesti halutulle tasolle. Ja onpa joskus käynyt niinkin, että jotain kappaletta ei ehditä joko tekemään ollenkaan tai saamaan sitä valmiiksi asti. Keskimäärin täyspitkän levyn äänittäminen kestää kolme päivää. Nykyisin joissain tapauksissa varataan tätäkin enemmän aikaa. Tosin on aina muistettava, että aika on resurssikysymys ja kaikilla ei ole mahdollista varata loputtomasti aikaa prosessiin.

Koko levytysprosessi kestää paljon kauemmin. Ideaali aikajänne on noin vuoden verran ensimmäisestä yhteydenotosta valmiiseen äänitteeseen. Itse äänittäminen tapahtuisi noin puolessa välissä prosessia. Toki levyjä voi tehdä nopeammassakin tahdissa, jopa kuukaudessa, Heinonen kertoo. Silloin on kuitenkin päämäärän oltava kristallinkirkas ja jokaisen on tiedettävä oma roolinsa prosessissa, Riippi lisää. Oli aikajänne mikä tahansa, tärkeintä on kuitenkin se, että aikataulu on selvillä alusta lähtien eikä kesken kaiken tule yllättäviä aikarajoja tietyn vaiheen toteuttamiseen.

Heinonen ja Riippi suosittelevat myös erillistä tuottajaa äänittäjän lisäksi. Näin ollen äänittäjä voi keskittyä teknisiin asioihin ja tuottaja musiikillisiin asioihin. Yleensä eron huo-

maa lopputuloksessa. Mikäli materiaali on huonosti toteutettua tai tuotettua, ei sitä voi juuri jälkikäteen korjata.

Hyvä äänityspaikka mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen

Erilaiset projektit vaativat erilaisia äänityspaikkoja, mutta kaikenlaiselle musiikille ja kokoonpanolle löytyy aina sopiva paikka. Heinonen kertoo mielellään ehdottavansa äänityspaikkaa, jos sitä ei vielä ole. Jos äänityspaikkatoive on jo olemassa, kannattaa aina keskustella sen haasteista ja siitä, onko paikassa mahdollista saada laadukas lopputulos. Sijainti sinänsä ei ole Pro Audilelle ongelma, sillä liikkuva äänitysauto mahdollistaa tekniikan tuomisen minne tahansa.

”Jos kuorossa on vain harrastajia, on hyvä, että äänitysprosessissa on mukana ainakin yksi ammattilainen, jolla on tietoa ja taitoa tehdä laadukas äänitys.”

Studioista Heinonen sanoo, että ne ovat yleensä suunniteltu pop-musiikkiin ja luovat haasteita akustisen tai klassisen musiikin äänittämiseen. Riippi lisää, että kuiviin studio-olosuhteisiin tottumattomille laulajille saattaa helposti mennä aikaa tilan ja toimintatapojen oppimiseen, mikä kannattaa ottaa huomioon. Soivaan tilaan verrattuna kuivassa studiossa laulaminen on hyvinkin erilaista ja varsinkin kuoromusiikissa on oleellista kuulla, mitä muut laulajat tekevät. Huomionarvoista on kuitenkin se, että studiotyyppistä työskentelyä on mahdollista toteuttaa myös soivassa salissa.

Heinonen kertoo, että Suomesta löytyy paljon hyviä äänityspaikkoja konserttisaleista kirkkoihin, ja hän etsii niitä koko ajan lisää. Yksi kuoroäänityspaikkojen kestosuosikeista on ollut Riihimäen varuskuntakirkko. Rakennusta ei ole juurikaan käytetty kirkollisiin menoihin, joten se on aikataulullisesti ollut helppo kohde. Muissa kirkoissa äänitettäessä pitää muistaa, että etenkin viikonloppuisin niissä on muutakin toimintaa, mikä voi aiheuttaa aikatauluhaasteita.

Mistä aloittaa?

Levyn tekemiseen ei tarvita alussa muuta kuin halu tehdä levy. Heinonen ja Riippi ovat yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on lähteä prosessiin avoimin mielin ja olla avoin eri vaihtoehdoille. Tärkeää on myös löytää yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten tehdään ja miten haluttuun lopputulokseen päästään. Alussa on tärkeä myös määrittää, kenen vastuulla mikäkin asia on, jotta tehdessä ei tule yllätyksiä.

Heinonen haluaa korostaa sitä, että jokainen kuoro ja yhtye voi halutessaan äänittää. Yksi hänen lempisanonnoistaan on: ”Jos kuorossa on vain harrastajia, on hyvä, että äänitysprosessissa on mukana ainakin yksi ammattilainen, jolla on tietoa ja taitoa tehdä laadukas äänitys.” Äänittäminen on aina suuri ponnistus sekä ajallisesti että taloudellisesti ja siihen kannattaa panostaa, jotta lopputulos on hyvä.

”Levyn tekemiseen ei tarvita alussa muuta kuin halu tehdä levy.”

Heinosen mielestä äänittämisestä kiinnostuneiden kuorojen kannattaa kysyä neuvoa ennen kuin alkavat itse tekemiseen. Usein hankaluudet ja väärät valinnat johtuvat tiedonpuutteesta. Hän kertoo opastavansa kuoroja mielellään, kun ne ottavat yhteyttä. Yliopiston lehtorina Heinonen kokee velvollisuudekseen opettaa alaa ja jakaa tietoa. Samaa hän haluaa tehdä, kun joku ottaa yhteyttä äänitysasioissa, vaikka projektia ei lopulta päädyttäisi tekemään yhdessä. Riippi lisää, että kannattaa aina olla liikkeellä avoimin mielin ja kuunnella, mitä eri alojen ammattilaisilla on kerrottavana. Kukaan

ei ikinä tiedä kaikkea, siksi paras lopputulos saavutetaan, kun osapuolten välillä on avoin keskusteluyhteys ja jaettu näkemys päämäärästä.

Heinonen kehuu, että johtajat ovat nykyään entistä ammattitaitoisempia ja etenkin viimeisten 10 vuoden aikana kuorojen taso on noussut hurjasti. Kaikesta huolimatta tekemisen ilo on säilynyt, mikä näkyy kuorojen toiminnassa ja olemuksessa. Kuoroille Heinonen haluaisi opettaa erityisesti kuulemisen taitoa, sitä minkälaisia asioita voi ja kannattaa kuunnella.

Levyn tekemiseen Heinonen ja Riippi haluavat rohkaista kaikkia, sillä se kohottaa kuoron tasoa. Levyn tekemiseen joutuu keskittymään eri tavalla kuin konserttiin. Lisäksi levy itsessään toimii hyvänä palautteena omasta tekemisestä, ja sen kuunteleminen on yksi lisäväline kuoron kehittymiseen. Heinonen sanoo, että jokainen kuoro on levytyksen jälkeen ollut parempi ja nostanut tasoaan. Ei voi unohtaa sitäkään, että äänite on konkreettinen lisäys kuoron dokumentoituun historiaan, joka muuten koostuu usein valokuvista ja matkalla muuttuvista tarinoista. ◆

Teksti Jonna Virtanen

Kuvat Pro Audile

Matti Heinonen on Pro Audilen perustaja, jonka musiikillinen tausta on Cantores Minoresin ja Radion Nuorisokuoron riveissä. Äänittämisestä Heinonen on ollut kiinnostunut jo pienestä pitäen, ja merkittävinä oppi-isinään hän pitää Robert de Godzinskya ja Pekka Savijokea. Hän kokee, että työt äänittäjänä ja musiikkiteknologian lehtorina tukevat toisiaan erinomaisesti. Toisaalta pääsee jakamaan tietoaan nuoremmille ja toisaalta kokeilemaan ja testaamaan uusia asioita. Kuorolaulun pariin hän aikoo palata eläkkeellä, sitten kun on aikaa säännölliselle harrastukselle.

Sofia Riippi soittaa klassista pianoa ja on opiskellut Oulun yliopistossa musiikkikasvatusta. Lisäksi hän on johtanut teekkarikuoro TeeKua ja laulanut useissa eri kuoroissa. Oulun kuoromaailma yhdisti hänet lopulta Heinosen kanssa. Riippi aloitti työt Pro Audilessa vuonna 2019, ja hänen työtehtävänsä kattavat kaikkea äänittämisestä ja tuottamisesta lähtien kaikkiin yrityksen päätoimialoihin. Livestriimauksissa kuvat ovat hänen vastuullaan. Pro Audileen Riippi on tuonut mukanaan vahvat pedagogiset taidot sekä monipuolisen musiikillisen osaamisen.

Tekijänoikeuskentällä on monta toimijaa

Tekijä, oikeudenomistaja, kustantaja, levy-yhtiö, Teosto, Kopiosto jne.? Joskus voi olla vaikea hahmottaa, keneltä tai mistä mikin lupa tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttöön pitäisi pyytää – ja kuka puolestaan valvoo musiikin esittäjien oikeuksia. Tekijänoikeuskentän eri toimijoihin tutustuminen auttaa löytämään oikean tahon.

Olennaista on tietää, kuka tekijänoikeuksia hallinnoi

Luvan teoksen käyttöön myöntää tai kieltää se, joka teoksen tekijänoikeuksia hallinnoi. Tämä taho voi olla joko teoksen alkuperäinen tekijä tai muu oikeudenhaltija, kuten perikunta tai kustantaja. Se voi kuitenkin olla myös tekijänoikeusjärjestö, jonka tekijä tai muu oikeudenomistaja on valtuuttanut hallinnoimaan ja valvomaan tekijänoikeuksien taloudellisia oikeuksia tai osaa niistä puolestaan. Hallinnointi tarkoittaa sitä, että tekijänoikeusjärjestö myöntää teosten käyttölupia ja kerää sekä tilittää tekijöille kertyneet tekijänoikeuskorvaukset, jotta tekijä voi keskittyä luovaan työhön. Tähän perustuu se, että luvat Teoston asiakkaiden eli lähes kaikkien suomalaisten musiikintekijöiden musiikin julkiseen esittämiseen haetaan Teostosta, ei suoraan tekijöiltä.

Onko teos julkaisematon vai kustannettu?

Joitain esimerkiksi nuottien käyttöön tai teoksen sovituksiin tai käännöksiin liittyviä lupia hankkiessa on tiedettävä, onko teos julkaisematon (luvat myöntää tekijä, tämän perikunta tai muu taho, jolle tekijänoikeus on mahdollisesti siirretty) vai kustannettu (luvat myöntää useimmiten kustantaja). Tieto kustantajasta löytyy yleensä nuotin ensimmäiseltä sivulta. Jos teos on kustannettu, kannattaa aina ottaa yhteyttä ensin kustantajaan tekijän tai muun oikeudenomistajan sijaan. Kustantajalta kuulet, mitä oikeuksia tekijä on kustannussopimuksessa siirtänyt kustantajalle ja mitä oikeuksia hänellä itsellään edelleen on. Näin vältytään tilanteelta, että tekijä antaa luvan, jota hänellä ei ole oikeutta myöntää.

Tekijänoikeusjärjestöt palvelevat monessa lupatarpeessa

Suomen kuudesta tekijänoikeusjärjestöstä kuorolle tai orkesterille vastaan tulee useimmiten viisi: Teosto, Gramex, Kopiosto, Sanasto ja Kuvasto. Audiovisuaalisen alan tuottajia ja AV-tuotantoyhtiöitä edustavan Audiovisual Producers Finland - APFI ry:n puoleen ei yleensä ole tarvetta kääntyä. Sen sijaan kuorojen ja orkestereiden kannalta relevantti toimija on lisäksi Tanskassa sijaitseva pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen eli osin myös Teoston omistama tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestö Nordisk Copyright Bureau (NCB). Katso viereiseltä palstalta, kehen tai mihin tahoon on tarpeen olla yhteydessä missäkin lupatarpeessa.

Tekijä edustaa itseään.

Luvat: musiikin käyttöön markkinointitarkoituksessa tai poliittisessa yhteydessä; valokuvien käyttöön ja muokkaamiseen; julkaisemattomien teosten sovittamiseen, nuottikappaleiden valmistamiseen ja julkaisulupiin, esim. sanojen ja käännösten julkaisuun levybookletissa; ensitallennuksiin.

Kustantaja edustaa säveltäjiä, sanoittajia, kääntäjiä ja sovittajia, joiden teoksia kustantaja on kustantanut.

Luvat: kustannettujen teosten sovittamiseen, jos näin on kustannussopimuksessa sovittu, julkaisulupiin, esim. sanojen ja käännösten julkaisuun levybookletissa ja ensitallennuslupiin.

Levy-yhtiö tai muu äänitteen tuottaja

Luvat: äänitteiden käyttämiseen esim. musiikkivideossa.

Teosto edustaa säveltäjiä, sanoittajia, kääntäjiä, sovittajia ja musiikkikustantajia.

Luvat: musiikin julkiseen esittämiseen, käyttöön somessa ja netissä, esim. livestriimaukseen ja julkaisuihin kotisivuilla, FB:ssä, IG:ssä jne.; taustamusiikin soittamiseen tapahtumassa.

Gramex edustaa äänitetuottajia ja äänitteellä esiintyviä taiteilijoita eli soittajia, laulajia, kapellimestareita ja kuoronjohtajia.

Luvat: Musiikkivideon esittämiseen tapahtumassa (lisäksi tarvitset luvan Teostosta). HUOM! Jos kuorosi/orkesterisi/ yhtyeesi on tuottanut levyn, olette Gramexin asiakas ja olette tehneet ääniteilmoituksen, Gramex huolehtii, että saatte korvaukset levyn käytöstä, esim. radiosoitoista.

Kopiosto edustaa tekijänoikeuden suojaamien julkaisujen ja audiovisuaalisten teosten kustantajia ja tekijöitä.

Luvat: kopioiden valmistamiseen alkuperäisistä nuoteista; kappaleiden valmistamiseen laulun sanoista (esim. sanojen kirjoittaminen paperille tai digilaitteelle konserttia varten).

Sanasto edustaa kirjallisuuden tekijöitä.

Luvat: esityslupia runojen esittämiseen konsertissa; julkaisulupia runojen (muiden kuin esitettyjen teosten sanojen) julkaisemiseen käsiohjelmassa.

Kuvasto edustaa visuaalisen alan taiteilijoita ja kuvataiteilijoita.

Luvat: taideteosten käyttöön esim. levyn kannessa tai bookletissa, konserttijulisteissa tai -mainoksissa.

Nordisk Copyright Bureau (NCB) edustaa Teoston ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen jäseniä.

Luvat: fyysisen musiikkitallenteen julkaisuun (cd, vinyyli, DVD).

Fennica Gehrmanin uusi kustannuspäällikkösäveltäjä Jennah Vainio

Suomalainen erityisesti taidemusiikkiin erikoistunut kustanta mo Fennica Gehrman etsi viime syksynä uutta kustannuspääl likköä Jari Eskolan siirryttyä Kuopion Musiikkikeskuksen joh tajaksi. Tehtävässä aloitti joulukuussa Jennah Vainio, joka on säveltäjänä tuttu Sulasolinkin katalogista. Haastatte limme Vainiota heti tuoreeltaan uudessa pestissä aloittamisen jälkeen. Kysyimme myös hänen säveltäjyydestään ja siitä, miten nämä kaksi työtä tukevat toisiaan — ja tietysti hänen suhteestaan kuoromusiikkiin.

Aloitit hiljattain kustannuspäällikkönä Fennica Gehrmanilla, miten työt ovat lähteneet käyntiin?

Työt Fennica Gehrmanilla ovat lähteneet hyvin käyntiin. Työkaverini ovat olleet kannustavia ja kärsivällisiä uutta opetellessani. Toivottavasti se jatkuu. Odotan kehittyväni työssäni entistä paremmaksi ja pysyväni sitä mukaa luomaan entistä paremmat olosuhteet aikamme taidemusiikin luoville tekijöille ja heidän teostensa laajalle kansainväliselle huomioimiselle. Haluan myös vaalia edesmenneiden tekijöiden aikaansaannosten perintöä.

Edellisessä työssäni Teoston musiikkiasiantuntijana näin kotimaisen musiikin koko kirjon ja sen valtavan osaamisen, mitä meidän kotimaisilla tekijöillämme on. Kyseessä oli ainutlaatuinen näköalapaikka eri musiikkilajien toimintakulttuureista ja lainalaisuuksista. Olin sovittelevana osapuolena monessa tekijöiden välisissä plagiaatti- ja muissa kiistakysymyksissä. Olin etuoikeutetussa asemassa saadessani jakaa omaa osaamistani ja neuvojani aina sovittamisen perusteista ja bändien dynamiikasta monisyisten sopimuskuvioiden ratkaisemiseen. Tekemisessäni haluan hyödyntää myös omaa musiikintekijän ja säveltäjän käytännönläheistä näkökulmaa kentältä sekä Teoston hiottua toimintakulttuuria tekemiseen.

Sulasolia ja Fennica Gehrmania en ollenkaan näe enkä koe kilpailijoina. Ensinnäkin siivumme musiikkibisneksestä on

pieni. Kansainvälisesti ajateltuna vielä pienempi. Näen, että toimintamme tukee toinen toista ja että yhteistyössä on voimaa. Yhteinen intressimme on, että suomalainen musiikki menestyy ja että sitä esitetään niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Minkälainen olet säveltäjänä ja miten sävellystyylisi on kehittynyt ajan kuluessa?

”Nykyään musiikissani tärkeintä on omakohtaisuus ja rehellisyys itselle. Musiikin tulee koskettaa, lohduttaa, kannustaa ja tarjota kuulijalle jotakin tarttumapintaa arjen ankeuden ja valtavan informaatiotulvan keskelle.”

Vaikka olen opiskellut sävellystä, koen olevani monelta osin itseoppinut moneen akateemiset opinnot läpikäyneeseen kollegaan verrattuna. Olen aina ollut oman tieni kulkija. Koin pitkään opinnoissani alemmuutta johtuen metalli- ja country-taustastani. Mukauduin vallalla olevaan akateemiseen musiikkikulttuuriin, joka silloin tunnusti ”kvasi-jälkisarjallista” modernismin eetosta. Tuolta ajalta on vain joitakin teoksiani, joiden takana voin vieläkin seistä. Vasta opintojen päätyttyä, ja iän karttuessa, olen uskaltanut kohdata oman vajavaisuuteni ja todellisen minäni - niin musiikillisesti kuin henkilökohtaisestikin.

Nykyään musiikissani tärkeintä on omakohtaisuus ja rehellisyys itselle. Musiikin tulee koskettaa, lohduttaa, kannustaa ja tarjota kuulijalle jotakin tarttumapintaa arjen ankeuden ja valtavan informaatiotulvan keskelle. Hyvänä esimerkkinä tästä lienee vastikään kantaesityksensä saanut Helsingin kaupunginorkesterin tilaama Sylvia’s Lullaby -orkesterikappaleeni, joka kertoo sinfonisen runon muodossa isoäitini elämäntarinan orvosta huutolaislapsesta rintamalotaksi ja kolmen pojan yksinhuoltajaksi Brasiliaan.

”Ihmisääni on hienoin ja mykistävin instrumentti minulle. Kuoromusiikki

tulee aina pysymään. Se on ihmisläheistä ihmisen puhetta ihmiselle. Se on kollektiivista tekemistä ja olemista. Se on tarinoita ja perinteitä.”

Minkälaisia näkökulmia säveltäjän työ antaa kustannuspäällikön työhön?

Koen, että oma tekijyys ja säveltäjyys auttaa näkemään kustannustoimintaa eri näkökulmasta, mikä tukee päätösten tekemistä ja liiketoiminnan kehittämistä. Nyt alussa uutena kokopäiväisenä työntekijänä valtaosa ajastani menee työtehtävien ja asioiden omaksumisessa sekä opettelussa. Illalla takki on ollut aika tyhjä säveltämisen suhteen. Ehkä osaan katsoa ja lähestyä säveltäjää ja teosta toisenlaisella lempeydellä ja lämmöllä. Näen kenties pidemmälle, teoksen taakse, ihmiseen.

Itse hieman vieroksun lajittelua mies-, nais-, muunsukupuolissäveltäjiin. On vain säveltäjiä ja musiikintekijöitä. Totuus on, että miessäveltäjiä on kulttuurihistoriallisesti johtuen eniten historiassa ja vasta viime vuosina on enenevissä määrin alettu kiinnittää huomiota sukupuoliseen tasapuolisuuteen orkesterien ja kuorojen ohjelmistoissa. Tällä hetkellä näyttää pääasiallisena trendinä olevan se, että varsinkin nuoria naissäveltäjiä nostetaan vahvasti esille.

Miten alun perin kiinnostuit musiikista?

Äitini ja isoäitini olivat läheisistäni musikaalisia. Elisabeth-äitini rakasti klassista musiikkia, jota hän soitti vinyyleiltään aamuin illoin. Verdin Orjien kuoro, Hatšaturjanin Spartacus, Myrskyluodon Maija ja Mozartin sinfoniat soivat ahkerasti lapsuuteni muistoissa. Äidillä oli absoluuttinen sävelkorva ja korvakuulolta soitti kitarallaan kappaleen kuin kappaleen ja lauloi stemmoissa ja säesti meitä muita. Usein hän soitti countrybändi Dr. Hookia, Bellmania sekä Beatlesia.

Itse innostuin tosissani musiikista ja musiikin tekemisestä teininä kuullessani ensi kertaa ruotsalaista progressiivisen metallin kitaristia Yngwie Malmsteenia. Hän yhdistää luovalla tavalla kahta rakastamaani musiikinlajia, klassista ja metallia. Lisäksi hän on soittoteknisesti virtuoosimainen. Aluksi minulla oli erilaisia bändikuvioita - enimmäkseen kellaritasolla omaksi iloksi. Myöhemmin, asuessani USA:n Missourissa, tekeminen muuttui hieman vakavammaksi. Missourissa

rakastuin myös country- ja bluegrass-musiikkiin. Klassinen taidemusiikki voitti lopulta sisäisen kamppailun ja päädyin Helsingin yliopistoon ja Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan musiikkitiedettä, teoriaa ja säveltämistä.

Minkälainen suhde sinulla on kuoromusiikkiin?

Rakastan kuoromusiikkia. Itse lauloin aikoinani lapsi- ja viihdekuoroissa. Harrastus on jäänyt, valitettavasti. Olen säveltänyt kuoroille koko urani ajan. Viimeksi tein tilaustyön Ylioppilaskunnan Laulajien 140-vuotisjuhlakonserttiin pääosin omiin teksteihin, jotka käsittelivät mm. lapsettomuutta, sotaa, äidin lohduttomuutta sekä pilkkaa, väheksyntää, kiusaamista ja ivaa. Kantaesityksessä Musiikkitalon täydessä salissa jouduin pidättelemään itkua ja tuskaista tunnekuohuani. Oli järisyttävää, kun satapäinen mieskuoro tulkitsee omia syviä ja alitajuntaan painettuja tuntoja ja kokemuksia julkisesti.

Ihmisääni on hienoin ja mykistävin instrumentti minulle. Kuoromusiikki tulee aina pysymään. Se on ihmisläheistä ihmisen puhetta ihmiselle. Se on kollektiivista tekemistä ja olemista. Se on tarinoita ja perinteitä.

Jonna Virtanen

Jennah Vainio (*1972) opiskeli säveltämistä Helsingin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa ja on osallistunut lisäksi lukuisille mestarikursseille. Säveltäjänä hän ei halua sitoa itseään yhteen tiettyyn tyyliin, ja klassisen musiikin lisäksi hänet tunnetaan intohimostaan metallimusiikkiin ja sen alagenreihin. Vainio soittaa myös kitaraa ja hänen ensimmäiset musiikilliset innoittajansa olivat metallikitaristit Yngwie Malmsteen ja Jason Becker. Ennen työtään Fennica Gehrmanin kustannuspäällikkönä Vainio toimi Teostossa musiikkiasiantuntijana.

on suomalainen taidemusiikkikustantamo ja ruotsalaisen Gehrmans Musikförlag Ab:n tytäryritys. Kustannusluettelo kattaa mm. Edition Fazerin, Warner/Chappell Music Finlandin ja Edition Loven taidemusiikin katalogit. Valikoimasta löytyy suomalaista ja virolaista taidemusiikkia Tulindbergistä ja Sibeliuksesta aina Einojuhani Rautavaaraan, Kalevi Ahoon ja Lotta Wennäkoskeen asti. Fennica Gehrman julkaisee myös kuoromusiikkia, laulukokoelmia ja pedagogista materiaalia, mm. Colourstrings-metodiin liittyviä kirjoja.

Alalta yhteinen viesti: musiikkialan kasvu kantaa kauas

Musiikkialan toimijat julkaisivat vuoden 2023 lopussa yhteisen viestinsä päättäjille uudessa Kauas kantava kasvu -one pagerissa. Tiivistyksessä kerrotaan tutkimukseen perustuen alan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja ekosysteemistä. Kuorot ja orkesteriharrastajat voivat hyödyntää tiivistystä omassa toiminnassaan, esimerkiksi apurahahauissa tai paikallisvaikuttamisessa.

Kauas kantava kasvu -tiivistyksen ydinviesti on vahva. Musiikkiala on yhteiskunnassa täysin poikkeuksellinen ala, joka kykenee synnyttämään sekä työtä että taloudellista kasvua samaan aikaan, kun se vahvistaa kriisinkestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Erityiseksi musiikkialan tekee sen laajuus: ekosysteemi ulottuu varhaiskasvatuksesta aina mediasisältöihin asti. Laajuutensa takia musiikkiala tuottaa työtä, hyvinvointia ja kulttuurista pääomaa monin verroin oman alansa rajojen yli. Investointi musiikkiin tuo monikertaiset hyödyt.

Musiikki vahvistaa

Kuoro- ja musiikkiharrastustoiminta on keskeisessä roolissa osana musiikkialan kokonaisuutta. Harrastustoiminta muodostaa yhdessä opetuksen ja koulutuksen kanssa alan perustan.

Erityinen rooli kuoro- ja yhtyemusiikilla on yhteiskunnan yhteisöllisyyden rakentamisessa. Yhteinen musisointi vahvistaa

Projektin vetäjä Sari Aalto-Setälä

• Koordinoi ja johti one pager -työn

• Viestintäjohtaja äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö Gramexissa

• Aktiivinen kuorolaulaja (Maailma-kuoro, 2. sopraano), harrastajaorkesterimuusikko (klarinetti) ja toiminut pitkään musiikkiharrastusten yhdistystoiminnassa

• Intohimona maailmanmusiikki

tutkitusti yhteenkuuluvuuden tunnetta, kollektiivisia kokemuksia ja uskoa jaettuihin arvoihin. Lisäksi musiikkiharrastus lisää henkistä kriisinsietokykyä ja resilienssiä sekä lisää kulttuurista monimuotoisuutta.

Erityinen rooli kuoro- ja yhtyemusiikilla on yhteiskunnan yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Investointi hyvinvointiin

Henkisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ohella musiikki vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin. Yksilötasolla musiikki ja sen harrastaminen auttaa kivunlievityksessä, estää muistisairauden etenemistä ja toimii apuna mielenterveyskuntoutuksessa. Musiikki luo hyvinvointia kaikenkokoisina annoksina.

Kuorot ovat tässäkin isossa roolissa: kuoroharrastajat voivat fyysisesti ja henkisesti paremmin, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelutarve vähenee. THL:n ja Jyväskylän yliopiston tutkimus (2012, Eero Siljander, Jukka Louhivuori) tarkasteli 60–93-vuotiaiden kuorolaulajien hyvinvointia verrattuna yleiseen väestöön. Tutkimukseen osallistuneista kuorolaulajista valtaosa kertoi laulun edistävän elämänlaatua, subjektiivista terveyttä ja hyvinvointia.

Tulevaisuuden huippuosaamista

Musiikki vaikuttaa todistetusti osaamiseen, toiminta- ja työkykyyn ja lopulta koko yhteiskunnan uusiutumiskykyyn. Esimerkiksi musiikkikasvatus ja -koulutus vaikuttaa tutkitusti matemaattisten ja tulevaisuuden työelämässä vaadittavien taitojen kehitykseen.

Sen lisäksi, että ammattiin johtava musiikkikoulutus synnyttää kansainvälisiä huippuammattilaisia, se tuottaa yhdessä musiikkiharrastustoiminnan kanssa monenlaista muutakin osaamista.

Joillekin lapsena kuorolauluharrastuksesta alkaneesta alasta tulee lopulta oikea työ tai elinkeino. Musiikin ammattilaisista iso osa toimii yrittäjinä: musiikkialan yli 30 000 osaajista lähes kolmannes on yrittäjiä, mikä on reilusti yli suomalaisen keskiarvon.

Tanu Kallio

Työtä ja taloudellista kasvua

Musiikki on merkittävä talouden kulmakivi. Alan kerrannaisvaikutukset mm. matkailu-, palvelu- ja ravintola-aloille ovat merkittäviä – yksi iso musiikkitapahtuma voi tuoda kuntaan miljoonien eurojen lisätulot! Yksittäisellä kuorokonsertillakin voi olla iso merkitys paikallisyhteisölle ja -yrittäjille. Lisäksi ala on merkittävä työllistäjä, jolla on maailmanlaajuinen yleisö ja käytännössä loputon kasvupotentiaali. Jo yksin suomalaiset kuorot työllistävät satoja musiikin ammattilaisia – ja keikoilla sekä levyillä vähintään saman verran ääni- ja valosuunnittelijoita, tuottajia ja muita toimijoita.

Alalla on mahdollisuus hurjaan kasvuun: verkon kautta musiikkia voi kuluttaa maiden rajoista piittaamatta. Musiikkiin liittyvä immateriaalioikeuksien teollisuudenala onkin globaalisti nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Siksi investointeja –ja alan ymmärrystä – tarvitaan juuri nyt. ◆

Sari Aalto-Setälä Gramexin viestintäjohtaja

105min/pv

Vahva kulttuuri ja identiteetti

Musiikki on yksi suomalaisen identiteetin tärkeimmistä rakennuspaloista, joka ylläpitää ja vahvistaa kulttuurista pääomaamme, lisää monimuotoisuuttamme ja kirkastaa maabrändiämme kansainvälisesti. Musiikki tutkitusti rakentaa yhteisöllisyyttä: se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, kollektiivisia kokemuksia ja uskoa jaettuihin arvoihimme. Se on kokoava voima, joka yhdistää meidät osaksi mittaamattoman arvokasta sukupolvien jatkumoa. Musiikin avulla henkinen kriisinsietokykymme ja resilienssimme kasvaa – ja kotimaisen musiikin menestys maailmalla antaa uskoa suomalaiseen osaamiseen entisestään.

1/3

Tulevaisuuden huippuosaamista

Musiikki vaikuttaa todistetusti osaamiseen, toimintaja työkykyyn ja lopulta koko yhteiskunnan uusiutumiskykyyn. Musiikkikasvatus ja -koulutus vaikuttaa tutkitusti esimerkiksi matemaattisten ja tulevaisuuden työelämässä vaadittavien taitojen kehitykseen. Sen lisäksi, että ammattiin johtava musiikkikoulutus synnyttää kansainvälisiä huippuammattilaisia, se tuottaa yhdessä musiikkiharrastustoiminnan kanssa monenlaisia muitakin osaajia. Monet heistä toimivat yrittäjinä, kartuttavat kotimaista pääomaa ja työllistävät muita. Musiikkialan yli 30 000 osaajista lähes kolmannes on yrittäjiä, mikä on reilusti yli suomalaisen keskiarvon.

Kauas kantava kasvu

61 %

kokee työkykynsä parantuneen elävän musiikin ansiosta

Musiikkialan kokonaisarvo noin

MRD € 1 , 25

Hyvinvointivaikutuksilla säästöjä Musiikki on yhteiskunnallinen hyvinvointi-investointi. Se ennaltaehkäisee mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä ja eriarvoisuudesta aiheutuvia kuluja ja tuo säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksilötasolla musiikki auttaa kivunlievityksessä, estää muistisairauden etenemistä ja toimii apuna mielenterveyskuntoutuksessa. Musiikin yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa rakentava vaikutus edistää terveyttä, hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. 92 prosenttia Festivaali- ja venuebarometrin vastaajista oli sitä mieltä, että festivaaliosallistuminen lisäsi heidän hyvinvointiaan ja jopa 61 prosenttia koki työkykynsä parantuneen elävän musiikin ansiosta. Musiikki luo hyvinvointia kaikenkokoisina annoksina. Työtä ja taloudellista kasvua Musiikki on miljardin euron yrittäjävetoinen toimiala, johon investoitu euro tuottaa itsensä takaisin viisinkertaisesti. Kerrannaisvaikutukset mm. matkailu-, palvelu- ja ravintola-aloille ovat merkittäviä – yksi musiikkitapahtuma voi tuoda kuntaan miljoonien eurojen lisätulot. Musiikkiala on merkittävä työllistäjä, jolla on maailmanlaajuinen yleisö ja käytännössä loputon kasvupotentiaali: suomalaisen musiikin vienti oli vuonna 2021 jo 93,1 miljoonaa euroa. Musiikkiala työskentelee systemaattisesti kasvun eteen muun muassa luovien alojen kasvusopimuksella ja järjestelmällisellä vientityöllä. Investointeja tulevaan kannattaa tehdä juuri nyt, koska musiikkiin liittyvä immateriaalioikeuksien teollisuudenala on globaalisti nopeimmin kasvava teollisuuden ala.

Kauas kantava kasvu -one pager

• Kertoo tiiviisti musiikkialan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja alasta

• Ainutlaatuinen tiivistys – vastaavaa ei ole aiemmin ollut olemassa

• Tehty yhteistyössä musiikkialan organisaatioiden kanssa

• Lataa https://musiikkiala.fi/paattajille-yhteinen-viesti-musiikkialan-kasvu-kantaa-kauas

Mukana työstämisessä ovat olleet Gramex, GT Musiikkiluvat, LiveFIN, Music Manager’s Forum Finland, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Suomen musiikkineuvosto, Musiikkioppilaitosten liitto, Musiikkituottajat IFPI, Muusikkojen liitto, Sulasol, Suomen konservatorioliitto, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikkikasvatusseura, Suomen musiikkikustantajat, Suomen sinfoniaorkesterit, Suomen säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Teosto.

Vuoksen Neiet: Joulukortteja maailmalta 2023. Tanssistudio Jamin lasten tanssiryhmä. Kuva: Suvi Rautsiala

Yhdessä olemme enemmänTarinalliset konsertit yhdistävät eri taiteenlajeja

Hymy on herkässä ja silmät kostuvat nähdessäni tanssijoiden kirmaavan lavalle kuorolaisten, kuorolaisten vanhemmista kootun orkesterin ja näyttelijöiden rinnalle loppukiitoksiin. Karelia-salin valkokankaalle on heijastettu nuoren kuvataiteilijan maalaus porosta taustanaan talvinen taivas. On joulu vuonna 2023, ja imatralainen lapsi- ja nuorisokuoro Vuoksen Neiet on saanut konserttinsa päätökseen. Konsertin, joka jälleen kerran oli yhteistyöprojekti. Paras palkinto on, kun näkee mukana olleiden loistavat kasvot ja tuttuja yleisöstä etsivät silmät. Äiti, vaari, kummi – näithän, miten hienosti esiinnyin!

Imatran Immet ja Vuoksen Neiet ovat lähes koko historiansa ajan valmistaneet perinteisten konserttien rinnalla ns. tarinallisia konsertteja, joissa on kuoron tai kuorojen lisäksi ollut mukana mm. tanssijoita, näyttelijöitä, käsikirjoittajia, kuvataiteilijoita, koreografi, maskeeraaja, puvustaja. Tarinalliset konsertit ovatkin kuorojen tavaramerkki: tuote, joka vaatii, mutta myös antaa paljon.

Mistä aloittaa?

Kaikki saa alkunsa halusta kertoa tarinaa. Ideat syntyvät yksittäisestä laulusta tai keskusteluista kuorolaisten kesken. Kun tarinan pohja on valmis, kokonaisuus soljuu usein esiin kuin itsestään. Koska liputamme vahvasti paikalliskulttuurin puolesta, olemme tarjoilleet yleisölle tarinallisia konsertteja Imatra-aiheista (Imatran Impi, tarina ylitsekuohuvasta rakkaudesta 2012, Kolme tarinaa koskesta 2017) – mutta myös vanhusten yksinäisyydestä (Tonttuovi 2021) sekä kielitaidon ja kulttuurituntemuksen merkityksestä (Joulukortteja maail-

”Ideat syntyvät yksittäisestä laulusta tai keskusteluista kuorolaisten kesken.”

malta 2023). Mahtuupa mukaan yksi valmiin musiikkitarinansovituskin: Mörri-Möykyn suvi 2023.

Miten yhteisöllisiä projekteja tehdään?

Yhteisöllisen projektin mahdollistavat monipuoliset verkostot. Kannattaa luoda lämpimät suhteet kotipaikkakunnan ja maakunnan muihin kuoroihin, musiikkiopistoihin sekä eri taideharrastuksia tarjoaviin tahoihin, kuten tanssikoulut, kuva-

taideopetusta tarjoavat tahot, harrastajateatterit ja -sirkukset – mutta myös ammattilaisiin: kirjailijat, kuvataiteilijat, valokuvaajat, videotuottajat. Suora yhteydenotto on paras keino.

Itse aloitimme työskentelyn imatralaisen Tanssistudio Jamin kanssa kysymällä, kiinnostaisiko heitä tehdä tansseja yhteen tai kahteen konserttimme kappaleeseen. Syntyi yhteistyön muoto, jonka aikana olemme nähneet lumoavia taiteen perusopetuksen päättötöitä, riemukkaita pienten tanssijoiden esityksiä ja edistyneiden balettiryhmien herkkiä taidonnäytteitä.

Välillä olemme maksaneet osallistumisesta palkkion, välillä tehneet oravannahkakauppaa esiintymällä tanssinäytöksissä. Harrastajanäyttelijät ja -soittajat ovat usein mielellään mukana ilman palkkiotakin, mutta ohjaajalle, koreografille ja käsikirjoittajille on yleensä syytä maksaa ammattilaisen työstä. Budjetin laatiminen hyvissä ajoin onkin ensiarvoisen tärkeää – tämän olen itse monta kertaa kantapään kautta kokenut. Jos hankkeelle on haettu etukäteen apurahaa, talousasiat on mietitty hyvin. Pienempiin projekteihin tätä ei aina muisteta tehdä. Siihen kannattaisi kuitenkin usein panostaa.

Tärkeää on myös työnjaon miettiminen, aikataulutus ja toimivat tiedotuskanavat eri tahojen kesken. Itse olen suosinut sähköisiä jaettuja kansioita. Sieltä kaikki projektiin osallistuvat pääsevät käsiksi materiaaleihin, aikatauluihin ja ohjeisiin. Yhteistyöprojekteissa vastuu jakaantuu usealle taholle, mutta jollakulla – tai asioista vastaavalla työryhmällä – pitää olla

”Kannattaa luoda lämpimät suhteet kotipaikkakunnan ja maakunnan muihin kuoroihin ja taideharrastuksia tarjoaviin tahoihin.”

selkeä käsitys kokonaisuudesta. Yhteydenpito projektin jälkeenkin on suotavaa.

Mikä on ollut haastavinta?

Mitä isompi projekti ja mitä enemmän yhteistyökumppaneita, sitä haastavampi, aikaa vievämpi – ja kalliimpi – se on. Välillä olemme haukanneet hiukan liian isojakin kakkuja. Olemme esimerkiksi laittaneet kuorolaisille isoja rooleja ja liikkumisia samalla, kun laulut ovat olleet jo itsessään haasteellisia. Olemme aina onnistuneet, mutta seurauksena on ilmennyt uupumusta. Tasapaino on tärkeää: sopivasti haastetta, muttei liikaa. On hyvä oppia myös jakamaan vastuuta. Työtaakka kaatuu helposti primus motorin niskaan.

Imatran Immet: Kolme tarinaa koskesta 2017. Tanssija: Mirja Kaukonen, Tanssistudio Jami. Mukana harrastajanäyttelijöitä, käsikirjoittaja, ohjaaja, koreografi. Kuva: Maria Smirnova

Miksi tehdä yhteistyöprojekteja?

Eri taidelajeja yhdistelemällä saavutetaan lopputulos, jossa on ensinnäkin punainen lanka. Yleisö tempautuu musiikin lisäksi tarinan vietäväksi. Toiseksi konsertin visuaalinen ilme on monipuolisempi kuin tavallisen kuorokonsertin: tanssit, näyttelijät, puvustus, valot, vaihtuvat taustakuvat, lavasteet tuovat vaihtelua ja lisäävät mielenkiintoa. Kolmanneksi, kun jokainen saa keskittyä siihen, mitä osaa parhaiten, kaikki nauttivat. Välillä olemme silti tarkoituksella hieman venyttäneet omaa mukavuusaluettamme. Kun työskentely tapahtuu ammattilaisten ohjauksessa, olo on kuitenkin turvallinen ja lopputulos laadukas. Syntyy kokonaistaideteos, joka lähenee teatteria, mutta on kuitenkin jotain muuta: kuorokonsertti, jossa käytetään teatterimaailman keinoja hyväksi.

Kuoron 3-vuotias kuopus juoksi kesken joulukonsertin lavan läpi, koska vessahätä yllätti. Tämän vuoden ensimmäisissä kuoroharjoituksissa hän ilmoitti, että haluaa taas esiintymään, mieluiten heti. Kohti uusia seikkailuita!

Hanna Saarela

Imatran Immet & Vuoksen Neiet

www.imatranimmet.fi

Kommentti yhteistyökumppanilta

Sari Arokivi Tanssistudio Jamilta kirjoittaa yhteistyöstä: “Tanssin kannalta harjoitusmusiikin saaminen on kaikkein tärkein juttu ja siinä on toimittu tosi hyvin. Olemme saaneet musiikin aina ajallaan. Kuoron kanssa työskentely on opettanut tanssijoille tarkkaa kuuntelua ja sopeutumista vaihtuvaan tempoon sekä siihen, ettei musiikki aina kuulosta samalta. Lisäksi lapset ja nuoret ovat päässeet kohtaamaan toisiaan. Toivon, että tämä nostaa arvostusta eri harrastuksia kohtaan. Lapset ovat saaneet kokea paljon, ja yleisö nauttia, kun olemme yhdistäneet voimamme.”

”Toivon, että tämä nostaa arvostusta eri harrastuksia kohtaan.”

Joulukonsertin orkesteriin osallistuneet kuorolaisten vanhemmat vertasivat toimintaa “aikuisten muskariin, jossa oli mukavaa ja virkistävää olla mukana. Milloin on seuraava keikka?”

Vuoksen Neiet: Joulukortteja maailmalta 2023. Kuorolaisten vanhemmista koottu “Oikeesti aikuset” -orkesteri. Mukana Tanssistudio Jami, Virta-opiston kuvataideryhmä, näyttelijä ja Lpr:n musiikkiopiston kuoro. Kuva: Anja Mauranen.

Vuoksen Neiet: Mörri-Möykyn suvi 2023. Mukana Virta-opiston opettajien orkesteri, Virta-opiston kuvataideryhmiä, Tanssistudio Jami, harrastajanäyttelijöitä. Kuva: Irina Rantalainen

Kuka siellä, toimistolla?

Nimi: Heidi Savolainen

Aika Sulasolissa: tammi-maaliskuu 2024

Ääniala: laaja ääniala, altto 2:sta sopraanoon Erityistehtävä toimistolla: nuottien digitointi Ensimmäinen Sulasol-muisto: Kun lauloin nuorisokuoro All

4 Voices:sa 14-vuotiaana, kuulin kavereideni saavan Sula sol-lehden kotiinsa, koska kuuluivat Sulasolin jäsenkuoroihin.

Harjoittelija

Olen Heidi, yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Olen Sulasolin työharjoittelijana tammi-maaliskuun ajan. Halusin hakea Sulasoliin harjoitteluun, sillä musiikki on aina ollut tiivis osa elämääni.

Olen opiskellut viulunsoittoa, kuorolaulua ja orkesterisoittoa Helsingin Konservatoriossa. Myöhemmin opiskelin Sibelius-lukiossa musiikkilinjalla ja lauloin Sibelius-lukion tyttökuorossa. Kuoron kanssa päästiin kilpailemaan kansainvälisille kuorojuhlille Belgiaan. Voitimme monessa sarjassa.

Viime vuosina olen käynyt yksityisillä laulutunneilla ja opiskellut musiikkiterapian perusopinnot. Viimeistään musiikkiterapiaa opiskellessa ymmärsi musiikin kokonaisvaltaisen vaikuttavan voiman ihmisten elämässä. Sen takia on erityisen hienoa päästä nuottien keskelle alan edunvalvonnan kattojärjestöön.

Toivon saavani harjoittelusta kattavan käsityksen harrastajamusiikkijärjestön arjesta erilaisine työtehtävineen. Tavalliseen harjoittelupäivääni kuuluu yleensä vanhojen nuottien skannaamista ja niiden digitointia. Viestinnän tehtävät, kuten nuottinostojulkaisuiden, tapahtumamainosten ja Sulasol-lehden tekeminen kuuluvat myös tiivisti harjoittelutehtäviini toimistolla. Näiden työtehtävien tekemisen onnistumista tukee Sulasolin toimiston henkilökunta, joka on ottanut upeasti minut siipiensä suojaan alusta asti.

On ollut mielenkiintoista tarkkailla toimiston arkea ja löytää toiminnasta uusia näkökulmia, jotka voisivat olla Sulasolin tulevaisuuden kehitykselle hyödyllisiä ajatuksia. Toimiston henkilökunnan kanssa on ollut hyviä keskusteluja Sulasolin tilanteesta ja tulevaisuudesta.

tehtävä on kehittäminen. Sen takia tuntosarvet ovat varsin tarkkoina uudenlaisissa yhteisöissä ja työympäristöissä.

Suosittelen jo tässä vaiheessa kaikille opiskelijoille Sulasolia harjoittelupaikkana. Täällä pääset nuottituotannon ytimeen ja kuulemaan nykyhetken pinnalla olevista musiikkitapahtumista ja musiikkialan järjestöjen tilanteesta.

Viisi vinkkiä sulasolilaisille

1. Sulasolin nuottikauppaan kannattaa tulla matalalla kynnyksellä. Reijo ja Mikko auttavat sinua ammattitaidolla etsimään nuottitarpeesi.

2. Muista seurata Sulasolin sosiaalista mediaa, Instagramia ja Facebookia sekä verkkosivuja. Sieltä löydät ajankohtaiset tapahtuma- ja konserttiedot sekä uutisia Sulasolia koskettavista aiheista.

3. Käy tarkistamassa jäsenille kuuluvat edut ja palvelut Sulasolin verkkosivuilta kohdasta ”jäsenille”.

4. Muista antaa palautetta Sulasolin nuottitoiminnasta ja muista mieltä askarruttavista asioista.

5. Kerro kaverille Sulasolista. Tutustukaa yhdessä Sulasolin tarjontaan ja toimintaan!

Heidi pääsi taittamaan tämän Sulasol-lehden erikoisliittopalstat sekä kokoamaan ja taittamaan Ajassapalstan sisältöä.

Poimintoja Sulasolin nuottikaupasta

Villivirsiä

Viime vuosina on tapahtunut paljon virsien julkaisemisen saralla, sekä virallisessa evankelis-luterilaisessa kirkossa että sen sisällä pienemmissä kristillisissä yhteisöissä. Samalla käsitys virren olemuksesta ja mahdollisuuksista on laajentunut. Vuonna 2016 käyttöön otetun Virsikirjan lisävihkon lisäksi on julkaistu monia hengellisiä laulukokoelmia: Siionin laulujen ja Siionin virsien uudistetut laitokset, Viisikielinen, Syntisen virsikirja, Uusia messulauluja ja niin edelleen. Mihin nyt käsillä olevaa, uutta laulukirjaa vielä tarvitaan? Vastaus voitaisiin tiivistää vaikka näin: täydentämiseen, aiempien kokoelmien aukkokohtien täyttämiseen ja virikkeeksi tulevaisuuden virsiä luoville säveltäjille ja sanoittajille. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi kaikkea sitä hyvää materiaalia, joka ei yksinkertaisesti mahtunut virsikirjan melko suppeaan suomenkieliseen lisävihkoon. Villivirsistä on saatavilla myös erillinen säestyskirja.

Kotona – 15 pianosävellystä

Matti Paatelman Kotona-pianosävellyskokoelma sisältää 15 kappaletta. Erilaiset tyylilajit, soittotekniikat ja tekstuurit ovat monipuolisesti läs-

nä. Sävellyksissä perinteinen klassinen pianotekstuuri yhdistyy vapaasäestyksellisiin elementteihin. Kappaleet toimivat ikään kuin siltana molempiin suuntiin. Monipuoliset murtosointukuviot, erilaiset kevyen musiikin rytmit, kauniit harmoniat ja puhuttelevat melodiat luovat jokaiseen sävellykseen omanlaisensa vahvan tunnelman. Kotona-kirja on tervetullutta uutta suomalaista pianomusiikkia. Sävellykset toimivat opetuskäytössä, mutta myös harrastaja- ja ammattipianistien ohjelmistossa.

Teemu Tommola: Jouluoratorio

Teemu Tommolan Jouluoratorio syntyi käytännön tarpeeseen, kun hänen johtamansa Naiskuoro Ilona kaipasi joulukonserttiinsa suurehkoa teosta, mutta mitään sopivaa ei tuntunut löytyvän. Teoksen esikuvana ovat Bachin suuret kirkkoteokset. Niissä soolotenorin resitoima evankeliumiteksti antaa teokselle suunnan, tutut koraalit tarjoavat kuulijalle kiinnekohtia ja opillisesti painokkain sanottava on sijoitettu aarioihin. Tommola on noudattanut tätä esimerkkiä tietyin muutoksin: resitatiivi on koko kuoron laulettavana ja koraalit on korvattu renessanssiaikaisilla joululauluilla. Varsinaisia aarioita on vain yksi, mutta sen lisäksi Joosef on saanut oman laulunsa ja Maria kaksi. Näiden

laulujen tehtävänä oli tuoda teokseen Jeesus-lapsen vanhempien näkökulma arkisine huolineen. Käytännön tarpeet sanelivat oratorion sävelkielen, joka nojaa perinteisiin kolmisointuihin. Vaikutteita on otettu sieltä täältä: gregoriaanisesta kirkkolaulusta, pelimannimusiikista, minimalismista, musikaaleista, jazzista ja barokkimusiikista, mutta kokonaisuus on silti eheä. Teos on mainio vaihtoehto tulevien joulukonserttien päänumeroksi.

Jukka Ilmavirta: Requiem

Jukka Ilmavirta on pitkän linjan kuorolaulaja, pianisti, bändisoittaja ja musiikinharrastaja, joka vuonna 2020 ryhtyi tekemään omaksi ilokseen kuorosävellystä Agnus Dei -tekstiin. Sittemmin sävellyksestä kasvoi kokonainen Requiem, joka kantaesitettiin Olarin kirkossa toukokuussa 2022 Espoon Laulun ja Säde Bartlingin toimesta ja sai heti kantaesityksessään osakseen suuren suosion. Requiemiksi teos on sangen helposti lähestyttävä sävelkielensä ja maltillisen pituutensa vuoksi. Myös säestys on helposti toteutettavissa, sillä soitinnukseen kuuluvat vain urut ja sello. Teos sopii erinomaisesti esimerkiksi pyhäinpäivän ja pääsiäisen ohjelmistoihin.

Nuottiuutuksia

Sekakuoro

Hilli, Peter: Fyra sånger till Edith Södergrans texter (S2944), SSAATBB Kokeneen kuoromiehen koskettavaa tekstuuria. Ensimmäinen osa on vain naisäänille.

Jaakkola, Inkeri: Three Prayers (S2970), SATB div.

Arvostetun säveltäjän uusi aluevaltaus: kuoro. Lopputulos hivelee korvia!

Jaakkola, Inkeri, sov.: Kaksi virsisovitusta sekakuorolle (S2972S), SATB Hienoja uusia koraalisovituksia sekakuorojen käyttöön.

Kerko, Harri: Sen te olette tehneet minulle (S2976), SATB, jouset ja piano Motetti tuomiosunnuntaille hienoon Anna-Mari Kaskisen tekstiin. Kuoron lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat jouset ja piano.

Mäntysaari, Lauri: Titusbrevet (S2967), SATB div. + bar. solo

Mielenkiintoinen motetti harvoin sävellettyyn raamatuntekstiin. Tyylikäs baritoniosuus värittää kuoron sointia.

Linna-Dini, Elisa: Lintu ja kala (S2938), SSATB + alto solo

Uusi ”parisuhdelaulu” uudelta tekijältä. Koskettava teksti kohtaa viihteellisen sävelkielen.

Haunio, Anna-Liisa: Jouluaamun psalmi (S2987), SAATB + huilu, marimba ja urut

Maukas uutuus jouluaamun messuun, mukana aina värikäs instrumentti marimba.

Chydenius, Kaj, Civis Cantus, sov.: Jos rakastat (S2990), SSAATTB 70-luvun superhitti tyylikkäänä kuorosovituksena.

Simola, Satu: Nocturne (S2988), SSATB Tuttuakin tutumpi, herkkä teksti saa tässä teoksessa aivan uudenlaisen käsittelyn.

Mäntyjärvi, Jaakko: Syksy (S2993), SSATBB

Marraskuussa kantaesityksensä saanut uusi syyslaulu.

Conejo, Juan Manuel: Incipit lamentatio Jeremiae (S2983), SSAATTBB

Nur (S2984), SSAATTBB

To stand and stare (S2985), SSAATTBB Espanjalaisen säveltäjämestarin taattua tyyliä.

Tommola, Teemu: Punatulkkumetsä (S3001), SSAATB + ääninauha ad lib. Hieno luontoaiheinen teos äänitehosteiden kera. Akateemisen Laulun tilausteos.

Andersson, Dan: Flow (S3005), SSATBB

Ibland (S3006), SATB div. Rest (S3007), SATB div. Vinterpsalm (S3008), SATB Hienoa viihteellissävytteistä musiikkia, soinnutus paikoin kuin Eric Whitacrelta.

Haapasalo, Juhani: Piirrä pyhät verihaavat (S3004), SATB

”Kirkkomusiikin Rautavaara” kirjoittaa musiikkia, jota ihaillaan. Nämä pikku motetit löytyivät asiakkaan tiedustelun kautta.

Diskanttikuoro

Hilli, Peter: Kristen trosbekännelse (S2986), SSAA

Kaunis ja koskettava laulu Edith Södergranin tekstiin.

Conejo, Juan Manuel: Vokal ars (S2980), SSA div. La guitarra (S2981), SMA + piano Palkitun espanjalaissäveltäjän sykähdyttävää diskanttikuoromusiikkia.

Sarmanto, Heikki: Two Songs for Upper Voices (S2961), SSAA

Kaksi mielenkiintoista teosta tunnetun säveltäjän pöytälaatikosta. Kim Richin suomennetut laulutekstit ovat Vexi Salmen käsialaa.

Sidoroff, Mikko: Ubi caritas (S2977), SSAA

Tyylikäs pieni neliääninen motetti diskanttikuorolle.

Mäntyjärvi, Jaakko: Pulchra es (S2991), SSAA

Kansainvälisen suosion saavuttanut teos nyt saatavilla diskanttikuorolle.

Mieskuoro

Gustafsson, Kaj-Erik: Ukrainalle kunnia (S2959), TTBB + accordion Juuri nyt ajankohtainen, koskettava teos. Saatavilla myös latinaksi. Teos on omistettu Volodymyr Zelenskyille.

Jaakkola, Inkeri, sov.: Kaksi virsisovitusta mieskuorolle (S2972M), TTBB

Hienoja uusia koraalisovituksia mieskuorojen käyttöön.

Komulainen, Juhani: Metsä palaa (S2966), TTBB div.

Vauhdikas ja dramaattinen teos mieskuorolle.

Pollari, Ilkka: Maijan joululaulu (S2982), TTBB

Koskettava jouluinen laulu miesäänille. Toimii myös kvartetilla.

Sidoroff, Mikko: Det underliga havet (S2978), TTTBBB

Upea uusi sävellys miesäänille. Sopii monen tasoisille kuoroille.

Mäntyjärvi, Jaakko: Pulchra es (S2992), TTBB

Kansainvälisen suosion saavuttanut teos nyt saatavilla mieskuorolle.

Mäntyjärvi, Jaakko: Syksy (S2994)

TTBB div.

Marraskuussa kantaesityksensä saanut uusi syyslaulu.

Kostiainen, Pekka: Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon (S3010)

TB + viulu + piano/urut

Tekstin ajankohtaisuus puhuttelee tässä tyylikkäässä teoksessa.

Tilaukset: sulasol.fi/nuottikauppa, myynti@sulasol.fi tai +358 50 305 6502

Tervetuloa ostoksille nuottimyymäläämme Kaapelitehtaalle!

Fantasia religioso Suomalaista urkumusiikkia, Pauliina Hyry

FUGA-9490

Pauliina Hyry on soittanut äänitteellisen mielenkiintoista suomalaista urkumusiikkia; hyvinkin tuttuja teoksia, mutta joukossa myös yksi ”kummajainen”, urkurin oman isän Leo Toivasen Huhtikuun koraali, jossa on urkujen lisäksi mukana laulusolisti Luukas Häkli.

Muina säveltäjäniminä äänitteellä ovat Oskar Merikanto, Heikki Klemetti, Väinö Hannikainen, Jean Sibelius, Ilmari Krohn ja Joonas Kokkonen. Urkuina Mikkelin tuomiokirkon Kangasala-urut.

Erityisen maininnan ansaitsee mielenkiintoinen ja henkilökohtainen levyvihkonen, jossa on mm. harvinaista valokuvamateriaalia. Sen lisäksi itse äänite on mielenkiintoinen, rikkaasti rekisteröity ja sujuva kuunteluelämys! RK

echoes of longing Exaudio, joht. Hanna Kronqvist EXAUDIMUS3, äänitys Pro Audile

Diskanttikuoro Exaudio on julkaissut eräänlaisen EP-CD:n laadukkaasti laulettua musiikkia diskanttikuorolle. Äänitteellä on ”vain” seitsemän teosta, jotka kukin ovat kestoltaan noin neljästä seitsemään minuuttiin, kokonaiskestona noin 35 minuuttia. En tiedä, onko se ollut tarkoitus, mutta levystä jää olo, että se on jonkinlainen maistiainen, kun sen kuunneltuaan jää sellainen olo, että tätä pitäisi saada lisää.

Äänitteen ohjelmisto on mielenkiintoinen nykymusiikkikattaus. Sieltä on nostettava esille Juhani Komulaisen kaksi teosta, Call of the sea sekä Thornless roses, joka on Exaudion tilausteos. Mitä helmiä ne ovatkaan!

Vaikka äänitteen teokset ja laulaminen ovat ensiluokkaisia, jäin ihmettelemään todella vähin tiedoin varustettua kansirakennelmaa – ei vihkosta eikä edes liparetta. Esimerkiksi äänityspaikka olisi ollut mukava tietää, koska tilan kaiku selkeästi auttaa kuoroa, mutta myös sotkee tekstiä paikoin. Teostiedoista säveltäjien etunimet puuttuvat ja kustantajatiedot olisivat olleet mukava ylläri! Ja laulutekstitkin… Mutta onneksi laulajien nimet ja rahoittajatahot ovat asiallisesti mukana.

Hannele Pohjanmies: Kuutamoprinssi – Juhani Pohjanmiehen elämä

Basam Books

Säveltäjä Juhani Pohjanmies on monelle kuoroihmisellekin tuttu nimi. Hän oli legenda jo eläessään, palavasieluinen taiteilija ja harras kirkkourkuri, mutta myös mies Kuubalaisen serenadin takana. Aivan äskettäin ilmestynyt elämäkerta Juhani Pohjanmiehestä on (ainakin alku)vuoden odotetuin musiikkikirjauutuus.

Juhani Pohjanmies (1893-1959) oli hyvin monipuolinen taiteilija. Hän sävelsi, konsertoi ja johti kuoroja, mutta hän oli myös kuvataiteilija ja kirjailija. Tekniikan puolelta voi mainita hänen monipuolisen uransa urkusuunnittelijana ja soittimien keksijänä. Kaikki nuo monipuoliset kuviot säveltäjä Pohjanmiehen elämästä selviävät tästä mainioista uudesta julkaisusta. Teos on sujuvasti kirjoitettua tekstiä ja monet mielenkiintoiset käänteet koukuttavat lukijaa niin, että kirjaa ei malta laskea käsistään. Kuvamateriaali on mielenkiintoista ja varmasti harvoin esillä ollutta. Koska kirjoittaja on Juhani Pohjanmiehen tytär, on hänellä paljon ”sisäpiirin” tietoa, mikä puolestaan tekee teoksen hyvinkin intiimiksi. Mutta sehän on vain positiivinen asia ja tuo maineikkaan säveltäjän elämän lukijaa lähelle. Teoksessa oleva teosluettelo on vaikuttava!

Ehdottomasti suositeltava lukuelämys musiikki-ihmiselle!

Vimpelin Mieslaulajat 100 vuotta 1923–2023

Vimpelin Mieslaulajien juuret ovat aina 1800-luvulla saakka. Ruotsalaissyntyinen Poikolin johti paikkakunnalla 1890-luvulla ”mieskööriä”. Harrastusta jatkoivat 1900-luvun alkupuolella Josua Tamminen, Jalmari Latvala ja Helge Lakanen.

Kevättalvella 1923 oli kuoron perustamiskokous kansakoululla. Perustamiskokouksessa olivat paikalla kuoron ensimmäinen johtaja Leonard Männikkö ja 15 laulajaa. Ohjelmisto oli ensimmäiset vuosikymmenet isänmaallista ja vakavaa. Siihen vaikutti Suomen pyrkimys irtautua Venäjästä 1800-luvun lopulla, itsenäistyminen ja sodat. Toki kuoro lauloi myös helppoja kansanlauluja.

Väinö Pekanheimo oli käynyt oppikoulun Kauhavalla. Nuorena ylioppilaana hän tuli kuoron johtoon 1931. Hän on myös suunnitellut kuoron merkin, joka otettiin käyttöön 1933. Samana vuonna oli kuoron 10-vuotiskonsertti. Sotien aikana kuorotoiminta oli luonnollisesti hiljaisempaa, mutta kuoro toimi ja lauloi Leo Siukolan johdolla mm. sankarivainajien siunaustilaisuuksissa.

1954 kuoro koki voimakkaan nousukauden. Kuoron johtoon astui nuori kanttori Matti Vihtonen. Ohjelmisto oli vaativaa ja laulajiakin peräti 39. Matti Vihtonen johti 30-vuotiskonsertin kansakoulun juhlasalissa 24.5.1955.

Matti Vihtosen jälkeen kuoroa johtivat Leonard Männikkö, Pentti Salmela ja Tauno Kotkaniemi.

Tauno Kotkaniemi ja Matti Katajamäki tavallaan aloittivat uuden aikakauden kuoron historiassa. Katajamäki aloitti tehtävässään 1962. Matin aikana tehtiin ensimmäinen LP-levy yhdessä Järviseudun Pelimannien kanssa. Suuri ansio levyn teossa oli Tauno Kotkaniemellä. Hän sovitti kuorolle paikallista ja traditionaalista kansanmusiikkia.

Matin johdolla tehtiin ensimmäiset konserttimatkat ulkomaille Leningradiin, Norjaan Mosvikiin, Ruotsin Skövdeen ja Boråsiin. Kuoro sai myös ensimmäiset yhtenäiset esiintymisasut 1960-luvun alussa. Kuoron toimintaan tuli kiinteästi oma pelimanniyhtye, jossa soittivat aluksi Viitaniemen pelimannit. Nopeasti kuorolle tuli oma säestysryhmä: Aimo Mässbacka viulu, Olavi Anttila harmonikka ja Veikko Kataja kontrabasso. Lauluissa oli vahva pelimannihenki ja kevyempi ote. Matin aikana aloitettiin perinteeksi tulleet joulukonsertit.

1982 kuoron johtajaksi tuli opettaja Olli Uusitupa. Hänen aikana kuoro on tehnyt lukuisia konserttimatkoja sekä ulkomaille että kotimaahan. Kuoro on osallistunut aktiivisesti Sulasolin toimintaan EP:n piirissä. Madetoja-kilpai-

luissa kuoro on ollut mukana Oulussa, Lahdessa, Espoossa ja Tampereella. Laulujuhlilla on esiinnytty Porissa, Kotkan meripäivillä ja Kuopiossa. Merkittävimpiä tapahtumia ovat olleet konserttimatkat Yhdysvaltoihin New Yorkiin ja Floridaan 1986 sekä Kanadan Sudburyyn amerikansuomalaisten laulujuhlille 1989. Konserttimatkoja on tehty myös Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Sveitsissä vierailimme kesällä 1997.

Ohjelmisto on muuttunut monipuolisemmaksi kattaen koko mieskuorolaulun alueen: perinteinen kuorolaulu, joulumusiikki, hengellinen ohjelmisto, pelimannimusiikki, viihdemusiikki, pop ja nykymusiikki. Paljon käytetään kuoronjohtajan omia sovituksia. Kuoro jatkaa aktiivista toimintaansa. Kesällä 2012 osallistuimme Sulasolin Laulu- ja soittojuhlille Kuopiossa ja esiinnyimme Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Vuonna 2013 kuoro juhli 90-vuotista taivaltaan juhlakonsertilla solistinaan oopperalaulaja Heikki Siukola.

Juhlavuotena kuoro piti 100-vuotisjuhlakonsertin 30.4.2023, osallistui Vaasan kuorofestivaaleille 20.–21.5.2023 sekä Sulasolin EP-piirin joulukonserttiin Seinäjoella Lakeuden Ristissä 16.12.2023.

Kuoron kotisivut: www.vimpelinmieslaulajat.com

Hämeenlinnan

Mieskuoron Seniorit 45-vuotisjuhlakonsertti Vastikään 100 vuotta täyttänyt Hämeenlinnan Mieskuoro ry päätti vuonna 1979 perustaa erillisen vanhempien miesten seniorikuoron. Pääsyvaatimukseksi tuli joko 60 vuoden ikä tai ainakin vanha ulkonäkö!

HMK Seniorit ovat nyt saavuttaneet jo keski-iän ja vahvuus on nyt 43 laulajaa. Vauhdikkaan viime syksyn, mm. neljä konserttia, jatkoksi nyt juhlavuotena päätavoitteena on 45-vuotisjuhlakonsertti lauantaina 20.4.2024 klo 16.00 dir. cant. Erkki Alasen johdolla Hämeenlinnan Raatihuoneen juhlasalissa.

Siihen valmistaudutaan mm. pitämällä viikonlopun laululeiri Lunnikiven Stone Galleryssä, sekä säännöllisillä maanantaiharjoituksilla.

Konserttiohjelma sisältää perinteisiä mieskuorolauluja, kuten Suvi-illan vieno tuuli, Se nukku, Metsämiehen laulu. Lisäksi myös uudempia taidon näytteitä, kuten Piotr Janczak: Pater noster sekä oman kylän pojan Tauno Marttisen laulu Isänmaan virsi.

Lopulliseen ohjelmaan saattaa tulla vielä yllätyksiä!

Konsertin jälkeen pidetään hyvin ansaittu Karonkka, (avec) Raatihuoneen Kellarissa. Iloisella ja ahkeralla mielellä kevättä kohti!

Matti Luokomaa

Puheenjohtaja

Vantaan Naislaulajille johtaja

Vuonna 1976 perustetussa Vantaan Naislaulajat -kuorossa on 47 laulajaa. Kuoro on sekä itsenäinen yhdistys että aikuisopiston opintopiiri.

Vapaamuotoinen hakemus 26.2.24 mennessä. Tiedustelut:

Puheenjohtaja Eija Kangas-Virtanen eijakv@gmail.com P. 0400-709596

Kuoronjohtaja Ari Pärnänen arivk.parnanen@outlook.com P. 050-5753707

www.vantaannaislaulajat.net

110-VUOTISJUHLAKONSERTTI

LAULU-MIEHET

JOHTAA MATTI HYÖKKI

YLIOPPILASKUNNAN SOITTAJAT

JOHTAA AKU SORENSEN

JAAKKO KORTEKANGAS BARITONI

Ohjelmassa mieskuoromusiikin helmiä, mm. upea kattaus LauluMiesten vuosikymmenten saatossa tilaamia ja kantaesittämiä a cappellaja orkesterisäestyksellisiä teoksia.

Helsingin yliopiston juhlasali

LA 27.4.2024 klo 16

LIPUT laulajilta 35 € ja 30 €, Ticketmasterista 35 € ja 30 € + käsittelykulut

Kuorojuhlaa lokakuun viimeisenä viikonloppuna:

Pohjois-Savon piirin 75-vuotisjuhlakonserttikiertue Savo soi

Lokakuun viimeinen viikonloppu oli varattu alueen kuorojen konserttikiertueelle. Seitsemän piirin kuoroa konsertoi Kiuruveden kulttuuritalossa ja Iisalmen kulttuurikeskuksella sekä Kuopion tuomiokirkossa. Mukana olivat Kiuruveden Naislaulajat, Mieskuoro Kiurun Laulu, Iisalmen Kalevalakuoro, Iisalmen Mieslaulajat, Mieskuoro Kuopio-Kvartetti, Kuopion Mieslaulajat ja Vox Polaris. Kiertueelle osallistui kuoroista satakunta laulajaa.

Konserttien alussa piirin puheenjohtaja

Sanna Siponen kertoi, että Pohjois-Savon piiri on perustettu vuonna 1946 yhdeksän yhdistyksen voimin. Kyseiset yhdistykset eivät kuitenkaan enää toimi. Mutta piirin toimintaan muutama vuosi sen perustamisen jälkeen mukaan lähteneistä kuoroista neljä on edelleen olemassa ja aktiivisesti mukana.

Kuorojen konserttiohjelmisto oli monipuolista

Konsertit aloitti kuulaasti soiva Iisalmen Kalevalakuoro, joka viritti yleisön herkkään tunnelmaan. Kuoron ohjelmistossa oli Hanni Autereen Puhun puille ja Tomas Takolanderin varta vasten Kalevalakuorolle sävelletyt kolme laulua Saima Harmajan runoihin: Sininen ilta, Aamutervehdys ja Aamu.

Iisalmen Mieslaulajat tunnelmoi keveämmin. Kuoro esitti Antti Janka-Murroksen johdolla ruotsalaisen kansanlaulun On kristalli hieno, Perttu Hietasen, Taito Wesslinin ja Eino Leinon Elegian

ja Olli Lindholmin ja Juice Leskisen Ihmisen pojan. Anna Janka-Murroksen säestämät kappaleet toivat mieleen entisajan Iltatuulen viestin.

Kiuruveden Naislaulajat herkistivät yleisön Maarit Amperin johtamana Terttu Jauhiaisen ja Anna-Mari Kaskisen kappaleella Minä rakastan tätä maata ja Kaj Chydeniuksen tutulla laululla Kalliolle kukkulalle. Kohokohta oli kuitenkin Naislaulajien ja Kiurun Laulun yhteisnumero Maailmaan, jonka kuoronjohtaja Katja Aminoff-Tyni on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut.

Kolmen mieskuoron yhteisohjelmistossa olivat niin Leevi Madetojan Kaunehin maa kuin Heikki Klemetin Oi, kallis Suomenmaa. Mieskuoro Kuopio-Kvartetti ja Kuopion Mieslaulajat esittivät yhdessä savolaisen Serenaatin kalakukolle, jonka Ahti Sonninen on säveltänyt Aapelin tekstiin.

Muut kuopiolaisten mieskuorojen yhteisesitykset olivat perinteisempää ohjelmistoa: Jean Sibeliuksen ja Paavo Cajanderin Isänmaalle, Leevi Madetojan ja Larin-Kyöstin Hämärän ääniä, Jean Sibeliuksen ja Aleksis Kiven Sydämeni laulu, Toivo Kuulan ja V. A. Koskenniemen Nuijamiesten marssi. Lopuksi kuulijat johdateltiin hieman kevyempään tunnelmaan laulamalla rennosti Garry Bonnerin, Alan Gordonin ja Ko Duijvestijnin kappaleen Happy together. Yhdistettyä kuoroa johtivat vuorotellen Annuliina Ikäheimo ja Jaana Turunen.

Mieskuorolaisten jälkeen esiintyi konsertin ainoa sekakuoro, Vox Polaris johtajanaan Jaana Turunen. Kuoron ohjelmisto koostui eri aikakausien luontoaiheisista kappaleista: Josquin des Prezin El Grillo, Mia Makaroffin Lintu lauleli lehossa, Kalervo Tuukkasen ja Aleksis Kiven Oravan laulu, Nils-Eric Fougstedtin ja Jarl Hemmetin Under häggarna ja lopuksi Ilkka Kuusiston ja Eino Leinon Tarhapöllö. Kuoron esitys oli rauhallinen ja tunnelmallinen.

Kaikkien naiskuorolaisten yhteisnumero, Mia Makaroffin säveltämä Suomen Naiskuoroliiton lippulaulu, Laulua elämä soi, sai raikuvat aplodit ja tipan kuulijan silmäkulmaan. Niin herkkä ja ajankohtainen laulu on. Laulun johtanut Maarit Amper päätti pitkän uransa Kiuruveden Naislaulajien johtajana tähän lauluun. Jäähyväiskonsertti sai myös johtajan herkistymään.

Konsertti huipentui Sibeliuksen Finlandiaan

Konsertin loppuhuipentuma oli Sibeliuksen Finlandia, johon osallistuivat kaikki mukana olleet kuorolaiset. Myös piirin taiteellisena johtajana toimiva Jaana Turunen sai laulajista sekä pianot ja fortet erittäin hyvin esille. Yhteisesitys oli niin vaikuttava kokemus sekä kuorolaisille että kuulijoille, että se tuskin jätti ketään kylmäksi.

Lauantai-iltana kuorolaiset viettivät yhteistä karonkkaa Iisalmen kulttuurikeskuksella. Korona-ajan jälkeen karonkan viettäminen tuntui todella hyvältä. Hyvää ruokaa syötiin ja laulettiin eri kuoromuodoissa kevyitä karonkkalauluja pilke silmäkulmassa.

Jarmo Hätinen, Sanna Siponen ja Anita Heino

Suomen Mieskuoroliitto www.mieskuoro.fi

Toimisto Tallberginkatu 1 B, 00180 Helsinki toimisto@mieskuoro.fi

Toiminnanjohtaja

Tero-Pekka Henell puh. 050 375 2248 tphenell@mieskuoro.fi

Puheenjohtaja

Janne Korhonen puh. 040 743 6047 puheenjohtaja@mieskuoro.fi

Taiteellinen johtaja

Paavo Hyökki puh. 050 573 7858 taiteellinen.johtaja@mieskuoro.fi

Kunniapuheenjohtaja

Pekka Hapuoja

Kunniajohtaja

Matti Hyökki

Kuoroveljet!

Kuoroissa on alkanut uuden harjoittelu kohti kevättä. Myös Mieskuoroliitossa olemme matkalla kohti uutta. Viime vuoden lopulla saimme uudeksi toiminnanjohtajaksi liittoon Tero-Pekka Henellin. Ennen kuin kesä jälleen puhkeaa kukkaan, julkistamme useita uusia projekteja, jotka tulevat luomaan uutisia ja pöhinää mieskuorojen ympärillä.

Viimevuotisen päätöksen mukaisesti Mieskuoroliitto ei tänä vuonna kokoonnu Talvipäiville, vaan kevään liittokokous pidetään sunnuntaina 17.3. Teams-kokouksena. Yhteisen kokoontumisemme korvaa Pomopäivät toukokuussa. Kesällä leireilemme jälleen Orivedellä. Tämänvuotinen tapahtuma sisältää muutakin kuin merkkilaulujen harjoittelua, joten tänne toivomme myös mahdollisimman laajaa osallistujakuntaa.

Janne Korhonen puheenjohtaja

Hentelin Hehtaari

Asuin viime vuosikymmenellä muutaman vuoden Urjalan Hanhisuon kylän vanhaa (1930) kansakoulua, keskellä ihanaa pirkanmaalaista luontoa. Hehtaarin tontista itse koulu, jyrkkä rinne ja melkoinen puusto lohkaisivat sen verran, että varsinaista vapaata tilaa oli ehkä puolet sen pinta-alasta. Ajatusleikki: jos kaikki Suomen Mieskuoroliiton jäsenkuorojen lähes 3000 laulajaa olisivat saapuneet koulun pihaan, jokainen olisi saanut laulutilaa vain puolisentoista neliötä. Kuinka monta soppatykkiä olisi tarvittu? Minne olisivat mahtuneet kuulijat? Honkaen keskellä mökkini seisoo, todellinen Suomen laulu!

Oikeasti ne komeimmat, valtavat pihapuuni eivät olleet mäntyjä, vaan ainakin 150-vuotiaita kuusia. Eli vanhempia kuin oma, luova suomalainen mieskuorotaiteemme. Sibeliuksen Venematkasta (1893) ja Rakastava-sarjasta (1894) alkanut, keskieurooppalaisesta perinteestä ulos hypännyt kehityksemme jatkuu meidän kaikkien laulajaveljien iloksi edelleen, säveltäjäsukupolvesta toiseen, vahvana, omaperäisenä ja ainutlaatuisena. Monet kuorot ovat mittatilanneet maamme säveltäjiltä lauluja omaan tarpeeseensa, ja Mieskuoroliittokin on tehnyt parhaansa painamalla monia niistä nuottikirjoihin. Samalla kun jo perinteisten merkkilaulujen uudistus jatkuu, uutta musiikkia tilataan.

Sekä uutta että perinteistä musiikkia on laulajien kourassa tänäkin kesänä legendaarisella Oriveden kurssiviikolla:

ke 26.6. – su 30.6. Liiton Miehet, konsertit pe 28.6. Tampereen Tuomiokirkko, la 29.6. Orivesi

pe 28.6. – su 30.6. Merkkilaulukurssit. Henkilökohtaisena laulunopettajana on jälleen Teppo Lampela.

Viestintäkurssin ”Ideasta uutiseksi!” vetää Tero-Pekka Henell. Orivedellä esitellään myös aivan uusia, mukavia ja helppoja mieskuoroharjoituksen kehonliikkeitä, sen istumisen vastapainoksi.

Liiton Miesten koelauluja järjestetään kokoontumisten yhteydessä ja niistä tiedotetaan jäsenkirjeissä.

Mainiota laulukevättä, arvoisat Laulajaveljet!

Tero-Pekka Henell toiminnanjohtaja

KALENTERIIN:

- pe 25.10. mieskuorolaulu kaikaa mitä erilaisimmissa, kummallisimmissa ja hauskimmissa muodoissa koko Suomessa

- Mieskuoroliiton 80-vuotisjuhlan pääkonsertti Helsingin Musiikkitalossa 15.3.2025

- huhtikuussa 2026 Madetoja-kilpailu Lisätietoa tulevissa Miesääni!-kuukausikirjeissä.

Kukkokuvat: Kirsi Tapani

Suomen Naiskuoroliitto www.naiskuoroliitto.fi

Toimisto

Iisalmen Naistentalo Pohjolankatu 9 b, 74100 Iisalmi puh. 050 306 4393

Sihteeri

Kati Kallio puh. 050 505 0816 toimisto@naiskuoroliitto.fi

Puheenjohtaja

Anne Härkönen puh. 050 306 4393 anne.harkonen@naiskuoroliitto.fi

Lupa laulaa! -kuorotapahtuma Kiuruveden

Iskelmäviikoilla 15.-17.7.2024

Ensi kesänä Iskelmäviikoilla soi kuorolaulu!

Tule mukaan ainutlaatuiseen Lupa laulaa! -tapahtumaan Kiuruvedelle 15.–17.7.2024!

Tällaista kuorotapahtumaa ei Suomessa ole ennen koettu! Iskelmäviikot ja Suomen Naiskuoroliitto yhdistävät voimansa tarjotakseen niin kuorokonkareille kuin -noviiseillekin upean kattauksen mahdollisuuksia laulaa yhdessä ja kuunnella laulumusiikkia! Tule yksin,

kaverin tai koko kuorosi kanssa. Osallistuminen ei edellytä Naiskuoroliiton jäsenyyttä tai aiempaa kuorokokemusta.

Virittäydy tunnelmaan yhteislaulutilaisuudessa Eija Ahvon kanssa jo su 14.7.

Valitse kahdesta koulutuksestamme sinulle sopiva:

Jos olet sopraano tai altto ja sinulla on jo kokemusta kuorolaulusta, tule kehittymään laulajana ja heittäytymään kuorolaulun riemuun upean kuoronjohtaja Jennifer Moirin vetämään Laulun iloa! -naiskuoroon ma 15.– ke 17.7.

Olipa äänialasi mikä tahansa tai vaikket edes tietäisi, mitä ääniala tarkoittaa, mutta olet kiinnostunut kuorossa laulamisesta, olet tervetullut laulamaan Caravan-sekakuoroon iki-ihanan Maria Aution johdolla ma 15.– ke 17.7.

Nauti kuorokonsertista Iskelmäviikkojen avajaisten jälkeen IskelmäAreenalla ke 17.7. Laulun iloa!- ja Caravan-kuorot huipentuvat esiintymiseen tässä konsertissa. Jos olette liikkeellä kuorosi kanssa, osallistukaa nauhakarsintaan – voitte päästä esiintymään kuorokonserttiin ja saada koutsaustunnin musiikkineuvos Anneli Julénilta!

Koe ainutlaatuiset kuorotanssit, joissa voit laittaa jalalla koreasti kuorojen ja lauluyhtyeiden säestyksellä ma 15.7.

Kuule Lauluyhtye Rajattoman ja Virpi Eroman Eroma-yhtyeen konsertit ja ota ilo irti yhdessä laulamisesta, suurkuo-

roesityksistä sekä loistavasta seurasta ja tarjoiluista kuoroiltamissa ti 16.7.

Rauhoitu kirkkokonsertissa kuuntelemalla mm. kaikista osallistuvista kuoroista ja laulajista muodostettua suurkuoroa ke 17.7.

Nyt on lupa laulaa!

Ilmoittaudu 30.4.2024 mennessä!

Ilmoittautuminen ja lisätietoa naiskuoroliitto.fi/ajankohtaista ja iskelmaviikko.fi/lupa-laulaa-kuorotapahtuma

Naiskuorolaulun kesäleirit Oriveden Kampuksella 2024–2025

3.–7.7.2024 (sis. merkkikurssit)

25.–29.6.2025 (sis. merkkikurssit ja leirikuoron)

Huomaathan, että kesällä 2024 on vain merkkikurssit. Tule mukavaan seuraan harjoittelemaan ja halutessasi suorittamaan perus-, taito ja mestarimerkkejä.

Opettajina Anne Pohjoisaho Iisalmesta, Maria Autio Kokkolasta ja Anneli Julén Riihimäeltä. Tilaathan nuotit etukäteen toimisto@naiskuoroliitto.fi.

Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa 2024.

Merkkilauluista enemmän nettisivuillamme.

LauluyhtyeRajaton

JenniferMoir

MariaAutio

Eroma

IraAaltonen

Soitinmusiikkiliitto

Sihteeri

Suvi Haikala soli@sulasol.fi

Puheenjohtaja

Tero Haikala tero.haikala@mil.fi

Puhallinmusiikki ja sen kulttuurin syntyminen Suomeen on ollut aika mielenkiintoinen prosessi. Toki tarinoita on varmasti paljon, mutta Puolustusvoimat ja sen soittajakoulu on ollut se keskeisin toimija sekä oppilaitos ennen toista maailmansotaa heti itsenäistymisen jälkeen.

Toki Puolustusvoimat koulutti soittajia aina 1990-luvulle saakka, mutta silloin rinnalle oli syntynyt jopa maailman kehittyineimmäksi kehuttu musiikkioppilaitosjärjestelmä. Silti monet vieläkin sinfoniaorkesterissa soittavat puhallinmuusikot ovat saaneet oppinsa Puolustusvoimien soittajakoulussa.

Puhallinmusiikin ja tässä tapauksessa sotilasmusiikin juuret ovat toki syvällä historiassa. Mutta ehkä yllättävintä on se, että puhallinmusiikkia ja erilaisia rumpuja alettiin käyttää jo 1100-luvulla uskonnollisissa tilaisuuksissa. Jumalanpalveluksissa sanaa voimistivat erilaiset torvet ja rummut eli silloin haettiin efektejä elävöittämään tarinoita.

Kun vaskipuhaltimet kehittyivät, niistä kiinnostuivat myös sotilaat. Kun taistelukentän melussa komentoäänet eivät enää kuuluneet kunnolla, alettiin joukkoja ryhmittämään erilaisilla signaaleilla ja patarumpujen merkeillä. Niitä olivat muun muassa hyökkäyskäskyt, puolustus- ja vetäytymiskäskyt yms.

Toki näissä tilanteissa soittotaito oli äärimmäisen tärkeää, joten armeijoihin alettiin haalia taitavia soittajia.

Koska sotia ei luojan kiitos ollut joka lähtöön, alettiin soittajia hyödyntämään myös muuten. Signaaleja annettiin aamuisin lipun noustessa salkoon ja iltaisin sen laskiessa. Myös ruokailuihin, tavernojen aukioloaikoihin ja varuskuntien hiljaisuuteen oli omat merkit ja signaalit.

Musiikki alkoi monipuolistumaan ja harmonisoitumaan. Se johti siihen, että upseerit halusivat viihdykettä omiin illanistujaisiinsa ja muusikot alkoivat soittamaan tanssi- ja viihdemusiikkia.

Myös muut tahot kuten ruhtinaat ja kuninkaat alkoivat palkkaamaan riveihinsä hovimuusikoita. Soittotaitoa arvostettiin ja sitä pidettiin yhtenä sivistyksen kulmakivenä. Se oli osa kasvatusta.

Suomessa monet tehtaat ja järjestöt ammensivat näistä perinteistä ja kilpailivat osaavista muusikoista. Omia soittokuntia syntyi niin suojeluskuntien kuin työväenliikkeiden yhteyteen. Monet muutkin järjestöt kuten partiot, vapaapalokunnat ja vaikka rautatieläiset

perustivat kilvan omia soittokuntiaan. Monet näistä puhallinorkestereista ovat vieläkin olemassa.

Suomen eri musiikkialojen harrastajajärjestöt ovat toiminnallaan tukeneet puhallinmusiikkia sekä soitinmusiikkia ja sen olemassaoloa. Niiden toiminnan seurauksena Suomessa on myös useita ammattipuhallinorkestereita, joihin ammattiin aikovat voivat hakeutua soittamaan työkseen.

Ilman harrastajaorkestereita ja niiden toimivaa ja innostavaa ilmapiiriä ei myöskään näihin ammattiorkesterehin ole tulijoita.

Ne luovat pohjan tälle kaikelle.

Järjestöt ovat siis paljon vartijoina. Koen ,että Sulasolilla on suuri vastuu yhdessä muiden isompien kattojärjestöjen kanssa tukea ja mahdollistaa laadukkaiden harrastajaorkestereiden toiminnan jatkuvuus nyt ja tulevaisuudessa.

Tero Haikala puheenjohtaja

Nuorten Kuoroliitto www.nuortenkuoroliitto.fi

Toimintakoordinaattori Satu Pursiainen puh. 040 554 2085 toimisto@nuortenkuoroliitto.fi

Puheenjohtaja

Terhi Lehtovaara nuortenkuoroliittory@gmail.com

Vuosi 2024 on lähtenyt mukavasti käyntiin ja Nuorten Kuoroliiton suunnitelmat näyttävät hyviltä. Koulutuksia on sekä pidetty että niitä on vielä tulossa. Koulutukset keskittyvät erityisesti lasten laulamisen ohjaamiseen, siihen, miten erilaista se on verrattuna aikuisten laulamiseen. Tästä aiheesta on pidetty koulutusta myös laulupedagogeille. Aihe ei ole itsestään selvä, joten siitä on tärkeää puhua jatkuvasti eri yhteyksissä.

Nuorten Kuoroliiton strategiaa ja visiota on työstetty ihan urakalla. On tärkeää, että meillä on suunta, mihin pyritään, ja se ohjaa toimintaamme. Ideoita meillä kyllä riittää, niille vain tarvitaan punainen lanka, miten ja miksi asioita tehdään.

Kesäkuussa pääsemme pitkästä aikaa järjestämään kuoroleirin! Leiri on tarkoitettu meidän 10–20-vuotiaille kuorolaisille. Leiripaikaksi valikoitui Raudaskylän Kristillinen opisto, jossa leiri voidaan järjestää vapaan sivistystyön kurssina. Opettajina toimivat hallituksemme jäsenet Anna Nora ja Mia Makaroff. Laatu ja hauskuus on siis taattu! Kerrottehan kaikille kuorolaisillenne leiristä? Lisätietoa löytyy Nuorten Kuoroliiton nettisivuilta.

Myös perinteisiä Laulupäiväleirejä järjestetään kesällä eri puolilla Suomea. Laulupäiväleirit ovat avoimia kaikille 6–13-vuotiaille laulamisesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Leirille voivat osallistua niin vanhat kuin uudetkin laulajat. Leirillä on aina kaksi opettajaa

ja se järjestetään neljänä päivänä esim. klo 10–14.

Nuorten Kuoroliitto maksaa opettajien palkat, tilavuokrat ja leiriläisten vakuutukset, leiriläisiltä peritään pieni osallistumismaksu. Ainakin Salossa järjestetään Laulupäiväleiri yhteistyössä Salon Lastenlaulufestivaalin kanssa. Jos olet kiinnostunut järjestämään leirin omalla paikkakunnallasi, ota yhteyttä NuKLin toimintakoordinaattoriin!

Satu Pursiainen toimintakoordinaattori

Vuonna 2023 myönnetyt merkit ja huomionosoitukset:

Sulasolin hopeinen kunniamerkki

Sari Kaipainen, Nuorten Kuoroliitto 7.2.2023

Heinz Hofmann -mitali

Pasi Hyökki, Tapiolan-kuoro 29.10.2023

Kultainen kuoromerkki

Kia Löf, KaMu-kuoro 30.5.2023

Celinda Hartvik, KaMu-kuoro 30.5.2023

Kamilla Mattsson, KaMu-kuoro 30.5.2023

Hopeinen kuoromerkki

Laura Virtanen, KaMu-kuoro 30.5.2023

MunKuoro / MinKör Educa-messuilla.

Sekakuoroliitto

www.sekakuoroliitto.fi

Toimisto Tallberginkatu 1 B, 00180 Helsinki

Toiminnanjohtaja

Sirkku Viitanen-Vanamo puh. 040 516 5607 sirkku.viitanenvanamo@gmail.com (Tavattavissa toimistolla torstaisin)

Puheenjohtaja

Harri Lindblom puh. 040 576 5270 harri@lindblom.pro

Puheenjohtajan terveiset!

Vuosi vaihtui, lumet sulavat, päivät pitenevät ja kevät koittaa aivan kohta. Kevään projektit ovat hyvällä alulla meillä kaikilla.

Sekakuoroliiton hallitus kokoontui tammikuun viimeisenä sunnuntaina pohtimaan liiton toimintaa. Kuluva vuosi tulee olemaan voimakas kehittymisen vuosi. Hallitus pohti pohjia myöten merkityksiä ja tarkoituksia. Mikä Sekakuoroliiton merkitys on kuorokentässä? Mikä Sekakuoroliiton merkitys on jäsenkuorojen yksittäiselle laulajalle? Meille liitossa on hyvin tärkeätä tietää, minkälaisia asioita tai koulutusaiheita yksittäiset laulajat pitävät tärkeinä.

Hallitus lähettää helmi-maaliskuun aikana kyselyn. Se on tarkoitettu kaikille henkilöjäsenille, vaikka se toimitetaan kuorojen yhteyshenkilöiden kautta. Me haluamme kohdata jokaisen laulajan tämän kyselyn kautta. Olkaa rohkeita, jokainen ajatus ja tarve on liitolle tärkeä.

Kuten olen jo monesti ilmaissut; olkaa rohkeasti yhteydessä liittoon. Olemme teitä varten!

Yhteistyössä on voimaa!

Harri Lindblom puheenjohtaja

Kuulumme jokainen johonkin laulavaan yksikköön, jonka puitteissa on ihana laulaa ja toimia. Joskus päätämme lähteä oman yksikön ulkopuolelle tapahtumaan, kuorokilpailuun, matkalle, mutta kuitenkin oma yhteisö mukanamme. Kuoromaailmassa on kuitenkin paljon eri tasoja; Sulasol-perheen sisällä piirit ja erikoisliitot ja tietenkin Sulasol. Jokaisessa Pohjoismaassa toimii samantyyppisiä kuorojärjestöjä, ja kaikkialla muuallakin maailmassa.

Kuulumme Sulasolin ja sen erikoisliittojen kautta maailmanlaajuiseen kuorokenttään. Sekakuoroliiton kautta kuulumme pohjoismaiseen kuoroyhteistyöelimeen Nordisk Korforumiin. Kaikki edellä mainitut järjestävät tapahtumia, kuorokilpailuja, koulutusfestivaaleja. On kyllä mistä valita. Kuoroyhteisö on aivan valtava ja kattaa koko maailman.

Joskus on hyvä irtautua oman yhteisön mukavuudesta ja lähteä kokeilemaan oman Sulasol-piirin, erikoisliiton, Sulasolin tai jopa jonkin ulkomaalaisen järjestäjän tapahtumaa. Koulutuksista ja tapahtumista jää aina jotain käteen, tietoa ja varsinkin uusia taitoja; täytyy vain lähteä liikkeelle.

Koronapandemia varasti meiltä vuoden pari eivätkä kaikki toipuneet toiminnallisesti pandemiasta. Mutta opimme käyttämään etätyökaluja, mikä onkin esimerkiksi kokousten osalta todella hyvä asia ja säästää paljon rahaa. Vaikka Zoom tai Teams tms. alustat ovatkin hyviä työkaluja, niin yhdessä laulamiseen ne eivät kovin hyvin sovellu.

Kuoro tarvitsee laulaakseen fyysisen paikan, jossa se voi laulaa yhdessä toisiaan kuunnellen. Siispä, mahtoiko pandemia tehdä meistä passiivisempia osallistumaan koulutuksiin ja tapahtumiin paikan päällä? Nyt lähdetään liikkeelle ja mennään kokemaan laulamisen yhteisöllisyys.

Liiton taitomerkkikurssilla on vielä tilaa. Kurssi pidetään 19.–21.4.2024 Helsingissä. Kurssin kouluttavat maanmainiot Julia Lainema ja Hanna Remes.

Kurssilla voi suorittaa Sekakuoroliiton taitomerkistä joko osan A, tai jos A on jo suoritettuna, osan B. Lisää tietoa kurssista löytyy liiton verkkosivulta.

Liittokokous pidetään Helsingissä 14.4.2024. Kokoukseen voi myös osallistua etänä. Valitkaa kuorostanne edustaja kokoukseen tuomaan tarpeenne ja ajatuksenne liiton tietoisuuteen. Etänä ei synny edes kustannuksia. Kokous on hyvä paikka vaikuttaa, koska kokouksessa liitolle valitaan mm. hallitus. Ilmoittaudu mukaan hallitustoimintaan.

Seuraa liiton tiedotusta. Ota yhteyttä!

Sirkku Viitanen-Vanamo toiminnanjohtaja

Rytmisen Kuoromusiikin Liitto www.rkml.fi

Puheenjohtaja

Elina Majokari puh. 040 650 6680 pj.rkml@gmail.com

Rytmisen kuoromusiikin liitto 30 vuotta

Rytmisen kuoromusiikin liitto, entiseltä nimeltään Viihdekuoroliitto, täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Viihdekuoroliitto perustettiin 9.4.1994 musiikkineuvos Urpo Jokisen nuijankopautuksella Helsingin Työväenopistolla. Perustamisen puuhamiehen Reino Suomisen mukaan liitosta haluttiin luoda yhteisö, jonka viihdekuorolaiset tuntisivat omakseen ja joka palvelisi pieniäkin kuoroja. Toiminnan tavoitteiksi mainittiin erityisesti viihdemusiikin tason parantaminen ja monipuolistaminen. Organisaatio haluttiin pitää kevyenä ja joustavana, ettei jäsenyydelle olisi taloudellisia esteitä.

Viihdekuoroliittoon liittyi heti parikymmentä kuoroa, ja suurimmillaan liitossa on ollut yli 30 jäsenyhdistystä ja jäseniä noin 1300. Toiminta oli heti alusta lähtien aktiivista ja liiton järjestämiin vuosittaisiin tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti. Viihdekuoropäivät järjestettiin joka toinen vuosi ja niistä muodostui merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Liitto järjesti myös säännöllisesti kuorokatselmuksia. Jäsenistön lisääntyessä aloitettiin julkaisemaan omaa Kuoroviihde-lehteä, jonka julkaiseminen lopetettiin vuonna 2013, koska Viihdekuoroliitto liittyi Sulasoliin, jolla oli oma lehtijulkaisu.

Sulasolin erikoisliitoksi liittymisen jälkeen jäsenyhdistysten määrä romahti 25:stä alle kymmeneen. Syynä oli se, että suuri osa jäsenkuoroista toimi kansalaisopistojen alla ja Sulasoliin liittymiseen vaadittiin rekisteröityminen yhdistykseksi. Sulasoliin liittymisen jälkeen Viihdekuoroliiton hallitus teki urakalla töitä jäsenmäärän kasvattamisen eteen järjestäen edelleen laadukasta koulutusta ja muita tapahtumia, jotta viihdemusiikki ja nykyisin rytmimusiikkina tunnettu genre on saanut tunnettavuutta ja arvostusta maassamme. Tämän takia yhdistyksen nimi muutettiin

vuonna 2020 Rytmisen kuoromusiikin liitoksi vastaamaan paremmin nykyistä musiikkigenreä.

Olemme Rytmisen kuoromusiikin liitossa innoissamme ja kiitollisia mahdollisuudesta päästä kuulemaan ja näkemään mahtavia rytmimusiikkia tekeviä kuoroja ja lauluyhtyeitä. Se, miten paljon taitoa ja innovatiivisuutta löytyy tästä meille niin rakkaasta genrestä, kannustaa meitä tekemään tätä työtä. Erityisesti on ollut ilo huomata vuosittain liittomme tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuvien kuorojen kehittyminen ja rytmisen kuoromusiikin tason nousu.

Otamme mielellään vastaan uusia jäsenyhdistyksiä ja tapahtumiimme ovat aina kaikki tervetulleita. Kasvattamalla liiton jäsenmäärää meillä on mahdollista järjestää entistä isompia ja laadukkaampia tapahtumia ja edistää rytmistä kuoromusiikkia Suomessa.

Elina Majokari puheenjohtaja

Sulasolista saat myös ohjelmistoneuvontaa!

Kustannusjohtajamme Reijo Kekkonen kokoaa nuottisuosituksia Sulasolin laajasta ja kattavasta valikoimasta kuukausittain vaihtuvin teemoin. Tammikuussa vuorossa olivat talvilaulut, helmikuun teemana Kalevala. Viereiseltä palstalta muutamia nostoja aiheesta.

Koko tekstin pääset lukemaan verkkosivuiltamme ja parhaat palat Facebook-sivuiltamme ja Instagram-tililtämme. Laita siis muistiin sulasol.fi ja somessa @sulasol.fi, ja käy aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina kurkistamassa, mitä on tarjolla.

Henkilökohtaista ohjelmistoneuvontaa saa laittamalla viestiä (myynti@sulasol.fi) tai soittamalla Sulasolin nuottimyymälään (050 305 6502).

Muutamia nostojakatso loput verkkosivuiltamme:

sekakuoroille

Pekka Kostiainen: Sampo-sarja

Einojuhani Rautavaara: Morsian

miesäänisille kuoroille

Yrjö Hjelt: Ulvosi upehen jouhet

Pekka Kostiainen: Yö alinomainen

diskanttikuoroille

Jyrki Linjama: Iltalaulu

Veljo Tormis: Karjan kotiinkutsu

S1694

S1022

S0249

S0478

S0116