Pikaviestejä Suomesta Meksikoon

7. f/k/u -luokka vastasi Meksikosta lähetettyyn kuvaan luonnonvaraisesta, kolmimetrisestä joulutähtipensaasta.

Pikaviestejä

Suomesta Meksikoon

Espanjanryhmän pikaviestiketjussa saatiin aikaan muun muassa mannertenvälinen joulukalenteri.

TEKSTI JA KUVAT ELINA RÖGÅRD Joskus onnellinen sattuma yllättää. Ulkoilutin koiria meksikolaisen naapurini kanssa ja kysäisin, tuntisiko hän Meksikosta ketään opettajaa, jonka kanssa voisin kehitellä viestien vaihtoa sähköisellä alustalla. Sain naapurini sisarentyttären, espanjan ja kirjallisuuden opettajan Varinia Ysaura Rosendo Carmonan sähköpostiosoitteen ja lähetin hänelle viestin, jossa esittelin itseni ja Helsingissä sijaitsevan Lauttasaaren yhteiskoulun. Varinian koulu on Escuela de Bachilleres Unidad y Trabajo Diurna, jolla on Facebook-sivu mutta ei virallisia sähköpostiosoitteita oppilaille. Päädyimme käyttämään Whatsappia, joka osoittautui erinomaiseksi, notkeaksi ja reaaliaikaiseksi viestintäalustaksi. Yllätyin todella positiivisesti tästä kokeilusta – voiko kieli hienommin olla sekä väline että sisältö?

Ryhmän perustaminen

Häkellyttävän suuri osa Meksikosta tulleista viesteistä koski ruokaa, etenkin chiliä. Kuvassa tarjolla on tacos al pastor.

Sovimme Varinian kanssa, että ryhmään liittyminen ja viestien kirjoittaminen on oppilaille vapaaehtoista eikä siihen sisälly arviointia. Viestejä vaihdettaisiin parisen kertaa viikossa marraskuussa, ja joulukuussa suomalaiset tekisivät virtuaalisen joulukalenterin, jolloin viestejä joulukalenterin luukkuina tulisi päivittäin 24.12. saakka.

Kerroin oppilaitteni huoltajille Wilma-viestissä vapaaehtoisesta meksikolais–suomalaisesta Whatsapp-ryhmästä, johon oppilaat saisivat liittyä omilla kännyköillään. Pyysin huoltajia ilmoittamaan, jos vapaaehtoinen jäsenyys ryhmässä ei olisi ok. Kaikki kahden rinnakkaisryhmän oppilaat liittyivät.

Whatsapp-pikaviestimen ikäraja Suomessa on noussut 13:sta 16:een, mutta käyttöehdoissa on optiona huoltajan suostumuksen antaminen 13–15-vuotiaille. Laadin ryhmälle säännöt, jotka kaikki oppilaat allekirjoittivat: ei varjoryhmiä; ei kirosanoja; ei spämmiä; ei mitään ihmisryhmää halventavaa läpänheittoa; ei kolmannen osapuolen kuvia tai tietoja kysymättä; kirjoitusvirheet ovat luonnollinen osa kielenopiskelua.

Kaksi viikkoa ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen meillä oli 41 suomalaisen ja 15 meksikolaisen nuoren ryhmä, jossa opettajilla on ylläpito-oikeus. Alkoi käsikirjoittamaton ja valloittavan vilkas yhteydenpito Helsingistä 9 900 kilometrin päähän Xalapan kaupunkiin, Veracruzin maakuntaan, ja sieltä takaisin Helsinkiin. Viestejä lähetettiin kahdeksan tunnin aikaeroa halveksuen sekä espanjantuntien aikana että etenkin niiden ulkopuolella. Erityisesti 7. k -luokan oppilasta Einoa on kiittäminen siitä, että suomalaisoppilaat ottivat ryhmän omakseen. Tämän lehtijutun kirjoitushetkellä ryhmään oli lähetetty 286 kuvaa, 42 videota ja satoja viestejä, joiden alkusanoina on woww, ahhh qué interesante, qué bonitos, qué rico, increíble, qué padre, jejeje …

¡Bienvenidos al grupo!

Eräänä tiistai-iltana marraskuun alussa puhelin alkoi laulaa, kun oppilaat esittäytyivät toisilleen espanjaksi. Seuraavan päivän espanjantunnilla jatkoimme Lauttasaaren yhteiskoulun esittelyllä kuvin ja videoklipein. Oppilaat saivat itse hakeutua pienryhmiin, joilla oli jokaisella oma kohteensa koululla: jumppasali, musiikkiluokka, ruokala, piha, aula … Ryhmät toimivat itsenäisesti ohjeinaan vain 15 minuutin aikaraja. Hämmästykseni oli suuri, kun luokkaan palasi esimerkiksi musiikinluokasta videon tehnyt työpari, joka esitteli espanjaksi kanteletta: ”Aqui esta nuestro clase de musica. Kantele es el instrumento nacional.” Oppilaat puhuivat omilla kasvoillaan vasta perustetussa ryhmässä vierasta kieltä!

Jatkossa otimme tunneilla viestintäharjoituksia oppikirjasta: harrastukset, lukujärjestykset, lempiaineet ja niin edelleen. Kun huomasin, että ryhmä lähtee pyörimään, pyysin mukaan kollegani Olli-Pekka Saatsin.

Meksikossa opiskeltiin koko ajan etänä Meetin, Zoomin tai Classroomin kautta. Opettaja Varinia lähetti meille monia erilaisia linkkejä: Xalapan kaupungin ja Veracruzin alueen esittelyä, alkuperäiskansojen huimia traditioita, koulun päättäjäisjuhliin videoituja etätanssiesityksiä. Häkellyttävän suuri osa Meksikosta tulleista viesteistä käsitteli ruokaa, ja aloin ymmärtää, että chili ei ole vain chili vaan 25 eri lajia ja erottamaton osa meksikolaisia aterioita; kuulimme muun muassa, että jalapeñot ovat saaneet nimensä Xalapan kaupungista. Jalkapallo on kansainvälinen kieli, sen osoitti jälleen Diego Armando Maradonan kuolema, joka näkyi vilkkaana keskusteluna ryhmässä.

Viestejä lähetettiin kahdeksan tunnin aikaeroa halveksuen sekä espanjantuntien aikana että etenkin niiden ulkopuolella.

Kansainvälinen joulukalenteri

Toisen rinnakkaisryhmän espanjan tunnit loppuivat jakson vaihtuessa, mutta he jäivät ryhmään seuraamaan mannertenvälistä virtuaalista joulukalenteria, jota teimme 20 oppilaan kanssa. Osan joulukalenteriluukuista oppilaat tekivät espanjantunneilla, mutta suurimman osan he laativat läksyinä tai muiden aineiden tunneilla. Yhtenäkään päivänä oppilaat eivät unohtaneet joulukalenteriluukkuaan, vaan joka ilta viiden ja kahdeksan välillä, jolloin Meksikossa on aamu, ryhmään ilmestyi ihana kuva tai video teksteineen. Muistatteko, kun lapsena kihelmöi jännityksestä joulukalenterin luukkua avatessaan? Sama tunne oli nyt minulla, vankasti keski-ikäisellä opettajalla, oppilaiden tekemiä luukkuja availlessani.

Olimme ryhmää perustaessamme sopineet Varinian kanssa, että suljemme sen 24.12. Kun sanoin tästä oppilaille, kuului luokasta hämmentynyt: ”Miksi?” Emme sulkeneetkaan ryhmää – se on nyt vain talviunilla. Täytyyhän Meksikoon näyttää Suomesta muitakin vuodenaikoja kuin pitkä marraskuu.

Joulukalenterin luukkuja julkaistaan SUKOLin sivuilla loppuvuodesta: sukol.fi .