Issuu

2 | 2021

TERVETULOA SUKOLIIN!

Meitä on moneksi MONINAINEN KIELTENOPETUS

Pronomineilla

on väliä

www.sukol.fi • 2 | 2021

2 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus Arvovalintoja

Ajankohtaista Kevätkoulutuspäivä 24.4.2021

Koulutuspäivän ohjelma ja ilmoittautuminen

SUKOL-mentorit rakentavat siltoja

Pronominit tasa-arvon asialla

Mentorointi käynnistyy jälleen, hae mukaan!

Väitös englannin sukupuolineutraaleista pronomineista

S’il vous plaît

Pikaviestejä Suomesta Meksikoon

Juili lähtee liikahtamalla

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi

Miksi olen SUKOLin jäsen?

Jännittääkö kielen käyttäminen?

Kielet ovat voimavara

SUKOLin kuntavaalitavoitteet

Yläkoulun oppilaat kielilähettiläinä

HOJKSia laatimaan

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Miten suomenkieliset käyttävät pyyntöjä ranskaksi? … ja taas takaisin

Toiminnallisuutta korkeakoulujen kieltenopetukseen Yhteistyöverkosto toimii kieltenopettajien hyväksi Kieltenopettajat vastaavat kysymykseen Kieli- ja viestintäjännityksen kanssa voi oppia elämään Leena Nissilän haastattelu

SUKOLs kommunalvalmål

Terveisiä Rauman normaalikoulun kansainvälisyyshankkeesta Kieltenopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja antaa vinkkejä

2/2021

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA LumiNola / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Arvovalintoja Vuosi jatkuu uudessa normaalissa, joka ei ole mitenkään vakiintunut sisällöltään: käsite muuttuu, venyy ja paukkuu sitä mukaa kun pandemiatilanne muuttuu ja vaatii jälleen mukautumaan yhä ennakoimattomampaan arkeen. Jokainen meistä on koetuksella, ja suhtautuminen ratkaisee pitkälti sen, miten arjen haasteista selviämme. Opettaja-lehden 22/2020 kolumnissa Arto O. Salolainen, kestävyystutkija, visionääri ja apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa, käsitteli suhtautumista. Salolaisen mukaan elinvoimaa kannatteleva suhtautuminen voi olla vaikkapa sitä, että houkuttelee toisen ihmisen ainutlaatuisuutta esiin tai luo ilmapiiriä, jossa luottamus lisääntyy. Tällaisessa ilmapiirissä on hänen mukaansa helppoa yltää omaan parhaaseensa. Salolainen toteaa myös, että heikkouksiin keskittymällä pienennämme toisiamme ja pelko saa sijaa. Pitää siis jaksaa uskoa omaan tekemiseensä ja kannustaa samaan muitakin. Meitä opettajia tarvitaan epätavallisessa maailmassa enemmän kuin koskaan kannattelemaan oppilaiden, opiskelijoiden, kollegoiden ja huoltajien uskoa omaan tekemiseensä ja selviytymiseensä. Itseohjautuvuus on ollut jo jonkin aikaa trendisana työelämässä ja rantautunut sieltä koulu- ja opiskelumaailmaankin. Tosiasia kuitenkin on, että me kaikki tarvitsemme sparraajia, jotka osaavat nostaa ainutlaatuisuutemme esiin, antaa tukea ja ohjausta. Tämä vaatii henkistä kestävyyttä, uskoa, toivoa ja rakkautta siihen, mitä tekee. Tähän tarvitaan meitä opettajia.

Värdeval Året fortsätter inom det nya normala, som på inget vis har stabiliserats: begreppet förändras, töjer och vänds i takt med att pandemin skiftar och kräver en ständig anpassning till en allt mer oförutsägbar vardag. Vi utsätts alla för prövningar, och inställningen avgör långt, hur vi klarar utmaningarna i vardagen. I en kolumn i tidskriften Opettaja 22/2020 tog Arto O. Salolainen, uthållighetsforskare, visionär och biträdande professor vid Östra Finlands universitet, upp förhållningen till temat. Salolainen säger att en attityd som stärker livskraften kan exempelvis ta sig uttryck i att man lockar fram det unika hos en annan mänska eller skapar en atmosfär där förtroendet kan växa. I en dylik atmosfär är det enligt honom lätt att uppnå sitt allra bästa. Salolainen konstaterar också att fokuseringen på svagheter får oss att krympa varandra och rädslan får fäste. Man måste alltså lita på på sig själv och sporra andra att göra lika. Vi lärare behövs i en ovanlig värld mer än någonsin för att stöda elevernas, studerandenas, kollegernas och vårdnadshavarnas tilltro till sin egen aktivitet och överlevnad. Självstyrning har redan en tid varit ett trendord i arbetslivet och har därifrån letat sig också till skol- och studievärlden. Ett faktum är dock att vi alla behöver sparrare, som kan framhäva det unika hos oss, stöda och handleda. Detta kräver mental uthållighet, tilltro, hopp och kärlek till det som man sysslar med. Då behövs vi lärare.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

TEMPUS 3/2021 ilmestyy sähköisesti – linkki jaetaan jäsenille sähköpostiin

Kieltenopettajan

Tempuksen toukokuun numero 3/2021 ei ilmesty painettuna vaan digitaalisena lehtenä. Lehti ilmestyy sähköisessä palvelussa, ja suora linkki lehtijulkaisuun lähetetään sähköpostitse kaikille jäsenille. Huom! Jos et ole antanut SUKOLille sähköpostiosoitettasi, se kannattaa käydä lisäämässä jäsensivujen Omiin tietoihin. Osoitteen voi myös ilmoittaa jäsensihteerin kautta: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608. Linkki julkaistaan myös SUKOLin jäsensivuilla, mutta nopeimmin ja suorimmin pääset lukemaan Tempusta sähköpostiisi tulevasta linkistä.

Eng

lan

nin

ope

Ve n

äjä

nop etta ttaj jat a E t s Fi n sk lä panja nop rarn etta a S jat a ksa Ran n s o k pet Ruo ano ta tsin pet taja jat ope t ttaj Ital at ian ope ttaj at

oma järjestö

Mentorointi käynnistyy SUKOL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden mentorointiin. Haku mentoriksi tai aktoriksi on 16.4.2021 mennessä. Lue lisää tämän lehden sivulta 8. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: sari.saarinen@sukol.fi, p. 040 487 3615.

SUKOLin kuntavaalitavoitteet

Verotietoa kieltenopettajalle Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa erilaisia ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta Anna Halmeelta, p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi.

SUKOLin kuntavaalitavoitteet – kommunalvalsmål 2021 on julkaistu tämän lehden sivulla 26 ja verkossa osoitteessa sukol.fi/kuntavaalitavoitteet.

Webinaareja lukion opettajille SUKOLin ja LUKKI-verkoston yhteiset LOPS-webinaarit ovat katsottavissa osoitteessa sukol.fi/webinaarit. Yksi webinaareista on ruotsinkielinen.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja B-saksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Kokeiden tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/valtakunnalliset. 4

2/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

24.

huhtikuuta on SUKOLin kevätkoulutuspäivä. Ohjelma on seuraavalla aukeamalla ja osoitteessa sukol.fi/koulutus.

STIPENDIEN haku siirtyy keväältä syksyyn SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Pandemiatilanteen takia SUKOLin tämänvuotinen stipendihaku siirtyy keväältä syksyyn. Stipendihaku ehti olla auki joitakin päiviä helmikuun alussa, ja jo saapuneet hakemukset otetaan huomioon syksyn haussa. Jos siis ehdit jo toimittaa hakemuksesi, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Uusi haku avataan syksyllä. Stipendi on tarkoitettu lähinnä tulevien kurssien ja matkojen rahoittamiseen. Kun haku alkaa, stipendin saamisen kriteerit julkaistaan ja hakulomake tulee täytettäväksi jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Seuraa tiedotusta Tempuksessa ja sukol.fi-sivuilla. Jos olet SUKOLin jäsen mutta et pysty kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeriin, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Uusia jäseniä SUKOLiin

KUVA AINO SUTINEN

Tämä lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Kevätkoulutus etänä 24.4.2021

Vapaan päivä ja kevätpäivä yhdessä!

Lauantai 24.4.2021 Zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille) 10.30–11.00 Ilmoittautuminen

14.30–15.00 Tauko

11.00–11.30 Tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna, SUKOL ry

15.00–16.15 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

11.30–12.30 Tulevaisuuden taidot, identiteetti ja opetus Futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen 12.30–13.15 Lounastauko 13.15–14.30 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A Perusopetuksen opetussuunnitelman uusiutuvat arviointikriteerit Annamari Kajasto, Opetushallitus B Osallistava etä- ja hybridiopetus Tytti Tenhunen, Otaniemen lukio C Kuinka lähestyä aikuisten vieraan kielen oppimista monenlaisten metodien kautta, tapausesimerkki myös omista suomen kielen opinnoista aikuisena Irina Pravet, kieli- ja kulttuurikouluttaja D Ammatillisen opetuksen arviointikriteerit Leena Hämäläinen, Tredu E Opettajana tekijänoikeuksien viidakossa: omien aineistojen oikeudet ja muilta lainaaminen, erityisesti verkkoympäristössä Juha Kallanranta, Kopiosto F Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Maija Yli-Jokipii, Tampereen yliopisto

1 Englanti Elämä ja työnteko USA:ssa – ulkosuomalaisuus, kaksoiskansalaisuus, USA:n matkailu Lena Grenat 2 Ruotsi Vägen till ﬂerspråkighet Tavga Zahir 3 Saksa Suullisen kielitaidon hyviä käytäntöjä luokassa ja etänä Olli Eloranta 4 Ranska Variations linguistiques, variations culturelles Nicolas Delage 5 Venäjä Mikä voi mennä pieleen, kun keskustelee venäläisen kanssa? Arto Mustajoki 6 Espanja Los porqués: cómo los sucesos de ayer determinan las realidades de ahora en los países hispanos Javier González García 7 Italia Italialaista nykykirjallisuutta luokkaan Mattia Retta 8 Vapaan sivistystyön teema Kielimerkin käyttö aikuisten kieliopinnoissa Päivi Harjusalmi 16.15–16.30 Koulutuspäivän päätös

SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

2/2021

Koulutusta

KUVA IVAN SMUK / SCANSTOCKPHOTO

Tietoa ja virkistystä Zoomin kautta

Osana koulutuspäivää on vapaan sivistystyön ohjelmakokonaisuus, jossa esitellään osaamismerkkejä ja aikuisten opetuksessa hyödyllisiä opetusmenetelmiä. Vapaan sivistystyön kokonaisuus on merkitty viereisen sivun ohjelmaan pinkillä. Muissa teemapajoissa käsitellään perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen arviointikriteerejä, etä- ja hybridiopetusta, opettajan tekijänoikeuksia ja kieli- ja kulttuuritietoista opetusta. Kieliyhdistykset järjestävät omaa rinnakkaisohjelmaansa englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian opettajille. Muistutus SUKOLin jäsenyhdistysten liittokokousedustajille: Aamulla ennen koulutuspäivän alkua pidetään ylimääräinen liittokokous, joka täytyy järjestää liiton sääntömuutoksen ylimenokauden takia. Jatkossa SUKOLilla on vain yksi liittokokous, joka pidetään vuosittain loka-marraskuussa.

Ilmoittaudu 7.4. mennessä: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: pia.koskinen@sukol.fi p. 040 487 3632

Ilmoittautumislomake on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. llmoittautumisaika päättyy 7.4.2021. Koulutuksen hinta on jäseniltä 50 euroa, ei-jäseniltä 70 euroa ja opiskelijoilta 20 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin ja päivän tai sen osien perumiseen, mikäli ilmoittautuneita ei ole tarpeeksi. SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautuminen on sitova.

S U KO L TO I M I I

SUKOL-mentorit rakentavat siltoja Mentorointitoiminnan tavoitteena on valmistuvien opettajien auttaminen työuran alkuun.

TEKSTI ANNA HALME KUVA MERJA ÖHMAN JA VEERA RIISSANEN

entorointi on toimintaa, jossa kokeneempi kollega eli mentori jakaa kartuttamaansa tietoa ja viisautta nuoremmalleen. Mentorointiparin toista jäsentä voi kutsua mentoroitavaksi tai aktoriksi. Mentorin ja aktorin suhde on avoin, luottamuksellinen ja tasa-arvoinen. Parin kumpikin osapuoli voi kehittyä työssään ja oppia toiseltaan. Käytännössä on kuitenkin tärkeää, että aktorin tavoitteet ja kiinnostuksenkohteet voivat määrätä mentorointitapaamisten sisällön. Tapaamisissa mentori on aktorin käytettävissä: hän opastaa aktoria, vastaa kysymyksiin ja herättää ajattelemaan uudella tavalla.

SUKOLin tarjontaa nuorille kieltenopettajille

SUKOLin mentorointitoiminta käynnistettiin liiton 60-vuotisjuhlavuonna 2017. Mentorointiohjelma on vedetty läpi kolme kertaa, ja siihen on osallistunut yhteensä 25 mentori–aktoriparia. Lukuvuonna 2020–2021 mentorointia ei järjestetty, mutta uutta ryhmää suunnitellaan lukuvuodelle 2021–2022. Teemana on ”Opiskelijasta opettajaksi – SUKOLin tukemana”. SUKOLin tavoitteena mentorointitoiminnassa on valmistuvien kieltenopettajien auttaminen työuran alkuun. Mentorit rakentavat siltaa vastavalmistuneille opinnoista työelämään ja opettajuuteen. Samalla toivotaan, että osallistujat tulevat tutuiksi liiton toiminnan kanssa ja voivat kokea SUKOLin omaksi järjestökseen, joka tekee tärkeää työtä kieltenopetuksen puolesta.

Mentoriparit aloittavat syksyllä – haku keväällä Vuoden kestävä mentorointi alkaa elokuussa 2021 ja jatkuu toukokuuhun 2022. Mentoriparit muodostetaan hakemusten perusteella. Toiminta alkaa kaikille yhteisellä yhden päivän koulutuksella, jossa käydään läpi mentoroinnin pääperiaatteita ja saadaan vinkkejä tapaamisiin. Mentoriparit tapaavat noin kerran kuussa. Tarkemmasta aikataulusta, tapaamispaikoista ja tapaamisten muodosta mentori ja aktori sopivat keskenään. Tapaamiset on mahdollista järjestää virtuaalisesti. Koko mentorointiryhmä tapaa lisäksi kerran prosessin aikana ja kerran sen päätteeksi. Edellytyksenä mentorointiin osallistumiselle on SUKOLin jäsenyys. Merja (vas.) ja Veera osallistuivat mentorointiin vuonna 2018. Kokemus oli antoisa.

Uutuutena uravalmennus

SUKOL käynnistää syksyllä 2021 jäsenille tarkoitetun uravalmennuskoulutuksen, johon hakemisesta tiedotetaan kevään 2021 aikana. Liitto järjestää nuorille opettajille ja alanvaihtajille myös ilmaista yhden päivän mittaista työnhakukoulutusta. Edellinen työhakukoulutus oli tammikuussa, ja siitä saatiin hyvää palautetta: Koulutus oli mielestäni erittäin informatiivinen ja voin lämpimästi suositella sitä jokaiselle, jolle kielten opettajan työnhaku on ajankohtaista! Pidin erityisesti siitä, että oli useampi kouluttaja, jotka kertoivat omista kokemuksistaan. Oli myös mahtavaa saada henkilökohtaista palautetta omasta ansioluettelosta ja työhakemuksesta! Kokonaisuudessaan koulutus oli parempi kuin uskalsin toivoakaan, joten kiitos siitä erinomaisille kouluttajille!

2/2021

IN F O

KIINNOSTUITKO?

Mentoritoimintaan osallistuneiden kokemuksista voi lukea tai kuunnella SUKOLin verkkosivujen Jäsenyys-osiossa osoitteessa sukol.fi/mentorointi. Haku mentoriksi tai aktoriksi on 16.4.2021 mennessä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: sari.saarinen@sukol.fi, p. 040 487 3615.

Editan uudet lukion kielten sarjat Join our Quest! Quest on uusi A1-englannin oppimateriaali lukion uuteen 2021 opetussuunnitelmaan. Questin oppimateriaalit vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin pedagogisesti pohdituilla, autenttisilla ja monipuolisilla teksteillä, eriyttävillä tehtäväpoluilla sekä kattavalla kieliopilla. Quest-sarja tukee opiskelijan vuorovaikutteista kielenoppimista, monipuolista kulttuurin tuntemusta sekä henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimista. • Questin oppikirjailijat ovat kokeneita kieltenopettajia, jotka ovat luoneet kokonaisvaltaisen oppimateriaalin tukemaan niin opettajan monipuolistuvaa työnkuvaa kuin eri taidoin lukiossa opiskelevia opiskelijoita. • Oppimateriaalit ovat saatavilla sekä painettuina kirjoina että digitaalisina. • Jokaiseen moduuliin kuuluu opettajan aineisto ja digikokeet. Tutustu Quest-sarja n oppimateria aleihin: edita.fi/quest Tutustu Gilla-sarjan oppimateria alei edita.fi/gilla

hin:

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla. Gilla on uusi ja innostava B1-ruotsin oppimateriaali lukion uuteen 2021 opetussuunnitelmaan. Gillan oppimateriaalit vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin yksilöllisillä oppimispoluilla, opiskelijoita kiinnostavilla aihepiireillä sekä innostavilla teksteillä. Gilla mahdollistaa vuorovaikutteisen kielenoppimisen, monipuolisen kulttuurin tuntemuksen sekä antaa työkalut henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimiseen. • Gillan oppikirjailijat ovat kokeneita opettajia, joille on tärkeää innostaa opiskelijaa käyttämään ruotsia eri tilanteissa. • Oppimateriaalit ovat saatavilla sekä painettuina kirjoina että digitaalisina. • Jokaiseen moduuliin kuuluu opettajan aineisto ja digikokeet.

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 edita.fi/lops

MONINAISUUS

Pronominit tasa-arvon asialla Persoonapronominilla on suuri merkitys ihmisen identiteetille.

TEKSTI JA KUVA LAURA HEKANAHO

äitöskirjassani tutkin englannin kielen yksikön kolmannen persoonan pronomineja ja niihin liittyviä asenteita kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus keskittyi kahteen sukupuolittuneiden pronominien he ja she aiheuttamaan pääongelmaan: pronominien käyttöön geneerisissä eli yleistävissä viittauksissa ja pronominien käyttöön viitattaessa muunsukupuoliseen henkilöön. Näitä pronomineja yhdistää niiden tärkeys kielellisen tasa-arvon kannalta. Molempien kohdalla kysymys kuuluu: kenellä on oikeus näkyvyyteen kielessä?

Ihminen ei enää ole he

Englanninkielisissä maissa pronominit ovat nostattaneet kiivasta keskustelua usean vuosikymmenen ajan. Yleistävissä viittauksissa ongelmana on ollut, mitä pronominia käytetään, kun viitataan yleisesti ihmisiin tai tuntemattomaan ihmiseen (esim. someone left his/her/their jacket in the restaurant). Perinteisesti näissä ilmauksissa on käytetty he-pronominia ”sukupuolineutraalisti”. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet käytännön ongelmalliseksi, sillä pronomini tulkitaan useammin maskuliiniseksi kuin neutraaliksi. Maskuliini-ilmaisujen geneerinen käyttö tukee asetelmaa, jossa miehisyys esitetään ihmisyyden normina. Kyseessä on pronomineja laajempi ilmiö kielessä ja yhteiskunnassa; useissa kielissä on virkamiehiä, puhemiehiä, palomiehiä ja niin edelleen. Monissa kielissä onkin otettu askelia tasa-arvoisempaa kielenkäyttöä kohti. Nykyenglannissa käytetään pääsääntöisesti sukupuolineutraaleja ilmaisuja kuten firefighter tai spokesperson. Pronomineista valitaan yleisimmin yksiköllinen they. He or she -ilmaisua näkee yhä jonkin verran, mutta se rajaa ilmaisun miehiin ja naisiin ja syrjii siten muunsukupuolisia. Sukupuolittuneiden pronominien aiheuttama toinen pääongelma koskee muunsukupuolisia. Mitä pronomineja käytetään henkilöstä, joka ei ole he tai she? Vaikka muunsukupuolisuus ei ole uusi ilmiö, se on vasta viime vuosina noussut laajemman yleisön tietoisuuteen. Tietoisuuden kasvaessa muunsukupuolisten kielelliset tarpeet on otettu laajemmin huomioon. Uusien sukupuolta kuvaavien sanojen lisäksi (esim. nonbinary, agender, bigender) monet muunsukupuo-

2/2021

liset ovat omaksuneet they-pronominin käytön, mutta jotkut suosivat uudispronomineja kuten ze ja ey. Siinä missä uudispronominit edustavat uutta kieliainesta, yksiköllisen theyn kohdalla on kyse vakiintuneen pronominin merkityksen laajentumisesta. They-pronominia on käytetty yksiköllisesti jo vuosisatoja mutta vain geneerisissä ilmaisuissa. Muunsukupuoliseen viitattaessa they esiintyy uudessa kontekstissa: viitataan henkilöön, joka on valinnut pronominikseen theyn (esim. Jay forgot their wallet).

Asenteet vaikuttavat pronominien käyttöön

Yksi syy pronominien nousulle sukupuolikeskusteluiden keskiöön lienee kielen luonne: kielenkäyttäjät ovat tottuneempia uuteen sanastoon kuin muutoksiin pronomineissa. Pronominimuutokset aiheuttavat enemmän vastustusta, ja uusien pronominikäytäntöjen oppiminen koetaan vaikeaksi. Koska kyse on tasa-arvosta ja sukupuolen moninaisuudesta, aihe on politisoitunut ja jakaa mielipiteitä. Pronomineihin liittyvät asenteet vaikuttavat siihen, mitä ja miten pronomineja käytetään. Väitöskirjassani keskityinkin pronominien käytön lisäksi tutkimaan myös niiden hyväksyttävyyttä ja kielenkäyttäjien asenteita pronomineja kohtaan. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 128 vastaajaa, joista suurin osa oli miehiä tai naisia, mutta mukana oli myös 79 muunsukupuolista. Vastaajista suurin osa puhui englantia natiivikielenään (n. 75 %), ja loput puhuivat joko suomea tai ruotsia tai olivat kaksikielisiä. Kyselylomake sisälsi erilaisia tehtäviä, muun muassa kirjoitustehtäviä, hyväksyttävyyttä mittaavia tehtäviä ja avokysymyksiä pronomineihin liittyvistä mielipiteistä.

Pronominilla viestitään tasa-arvosta

Tulokset korostivat pronominien tärkeyttä monella eri tavalla. Yleistävissä viittauksissa vastaajat hyväksyivät yksiköllisen theyn lähes yksimielisesti ja suosivat sitä myös omassa kielenkäytössään. Avovastaukset paljastivat, että theyn suosio liittyy ennen kaikkea sen tasa-arvoisuuteen Suomen englanninopettajien yhdistyksen (gender he- tai she-pronominin käyttö taas Jaakkoinclusive). Mäki jatkaa Pelkän liittokokouspuheenjohtorjuttiin, sillä ne koettiin syrjiviksi (gender exclusive). Yhtajana. distelmä he or she oli yksittäisiä sukupuolittuneita pronomineja hyväksytympi muttei kuitenkaan nauttinut samaa suo-

MONINAISUUS

siota kuin they. Osa vastaajista huomioi, että he or she syrjii muunsukupuolisia. Kyselyssä esiintyneet muunsukupuolisiin viittaavat pronominit they, ze ja xe jakoivat osallistujien mielipiteitä eniten. Monet cissukupuoliset vastaajat vastustivat näitä pronomineja ja kokivat ne oudoiksi ja tarpeettomiksi. Tuttuutensa vuoksi they koettiin useimmiten paremmaksi vaihtoehdoksi kuin uudispronominit. Uusi kieliaines oudoksuttaa usein, mutta muunsukupuolisten pronominien vastustuksen taustalla on laajempia ideologisia syitä. Muunsukupuolisuus haastaa vakiintuneen käsityksen sukupuolesta kaksijakoisena ja niin tekee myös muunsukupuolisuutta kuvaava kieliaines. Erityisesti yksiköllisen theyn kohdalla oli selvää, ettei vastustus johtunut vain kielestä. Monet vastaajat, jotka suosivat yksiköllistä theyta yleistävissä viittauksissa, torjuivat sen käytön muunsukupuolisiin viitattaessa. Yleistävissä viittauksissa theyn käyttöä puolustettiin ”kieliopillisesti oikeana” ja korostettiin pronominin yksiköllisyyttä. Samat vastaajat saattoivat kuitenkin vastustaa muunsukupuolisiin viittaavaa theyta ”kieliopillisesti vääränä”, jolloin he vetosivat pronominin monikollisuuteen. Näennäisen ristiriitaiset mielipiteet selittyvät kielteisellä suhtautumisella muunsukupuolisiin: kielioppiin vetoamalla peitellään sosiaalisesti epäsuotavaa asennoitumista.

Pronominit ovat osa itseilmaisua

Vaikka yksikön kolmannen persoonan pronomineja käyttävät pääasiallisesti muut ihmiset, niillä on suuri merkitys identiteetille ja itseilmaisulle, mikä on korostunut erityisesti transihmisten kokemusten kautta. Transtaustaiset miehet ja naiset vaihtavat usein heille syntymän yhteydessä määritellyt pronominit sukupuoltaan vastaaviksi. On äärimmäisen epäkunnioittavaa ja epäoikeudenmukaista sukupuolittaa transihmisiä väärin, pronominein tai muutoin. Sama koskee muunsukupuolisia, mutta tilanne voi heidän kohdallaan olla monimutkaisempi. Suurin osa kyselyn muunsukupuolisista vastaajista käytti theyta omana pronomininaan, ja vain kymmenkunta suosi uudispronomineja. Kourallinen vastaajista käytti ainoastaan he- tai she-pronominia. Lisäksi kolmannes vastaajista kertoi käyttävänsä useampaa kuin yhtä pronominia tilanteen mukaan. Vastaajat toisaalta ymmärsivät, etteivät tuntemattomat voi tietää, mitä pronomineja heistä tulisi käyttää, mutta toisaalta he eivät halunneet paljastaa pronominejaan kaikissa tilanteissa. Osa kertoi, etteivät he halunneet vaikuttaa ”vaikeilta” pyytämällä muita käyttämään uusia pronomineja itsestään, kun taas osa oli huolissaan muiden reaktioista. Jotkut vastaajat olivat uupuneita asetelmaan, jossa he joutuivat selittämään ja puolustamaan pronominejaan – ja sukupuoltaan. Vaikka pronomineista ei voi päätellä henkilön sukupuolta, muiden kuin perinteisten pronominien käyttö nykykielessä liitetään usein muunsukupuolisuuteen. Tämän takia pronominien paljastaminen voi myös olla turvallisuuskysymys. Vastaajat kertoivat, että he joutuivat monesti punnitsemaan, voiko pronominien ja muunsukupuolisuuden paljastaminen johtaa riitaisaan tai jopa vaaralliseen tilanteeseen.

Kaiken kaikkiaan muunsukupuolisten osallistujien vastauksissa korostui pronominien tärkeys identiteetille. Kun muut käyttävät oikeaa pronominia muunsukupuoliseen viitattaessa, he viestivät muunsukupuolisuuden tunnustamisesta ja kunnioituksesta.

Pronominit opetuksessa

Uudet pronominit ja kielikäytännöt on hyvä ottaa huomioon opetuksessa. Englanninkielisissä konteksteissa uusiin, yleistyviin kielikäytäntöihin lukeutuu pronominien jakaminen esittäytymisen yhteydessä (esim. my name is Jay, and my pronouns are they/them) ja pronominien ilmoittaminen esimerkiksi sosiaalisen median profiilissa. Pronominit tarjoavatkin oivan tilaisuuden havainnollistaa, miten vakiintuneeksi mielletyissä sanaluokissakin voi tapahtua muutoksia. Pronomineilla voi avata myös keskustelun kieliasenteista ja haastaa opiskelijat pohtimaan omiaan. Aihetta käsiteltäessä on hyvä muistaa, että osa oppilaista tai opiskelijoita voi olla muunsukupuolisia. Heille aihe on tärkeä henkilökohtaisella tasolla. Kaikki eivät kuitenkaan halua paljastaa pronominejaan esimerkiksi muiden opiskelijoiden läsnä ollessa, ja alaikäinen saattaa myös pelätä tiedon kantautuvan vanhemmille. Opiskelijoille on siksi tärkeää antaa mahdollisuus kertoa omista pronomineistaan heille itselleen sopivalla tavalla. Opettaja voi esimerkiksi tuoda esiin, että opiskelijat voivat kertoa yksityisesti, mitä pronomineja heistä tulisi käyttää.

Muunsukupuolisten vastaajien reaktioita väärinsukupuolittamiseen. Kuvapilvi luotu osoitteessa www.wordclouds.com.

KIRJOITTAJA Laura Hekanaho väitteli joulukuussa 2020 Helsingin yliopistossa aiheesta Generic and Nonbinary Pronouns: Usage, Acceptability and Attitudes.

TUTKIMUS

S’il vous

plaît Kirjoittaja tutki väitöskirjassaan, miten suomenkieliset muotoilevat ja käyttävät pyyntöjä ranskaksi. TEKSTI TUULI HOLTTINEN KUVAT TUULI HOLTTINEN JA ROBERT BYE / UNSPLASH

yyntöjä harjoitellaan jo kielen oppimisen alkuvaiheessa, mutta niiden hallitseminen erilaisissa tilanteissa vaatii monenlaisia kieliopillisia ja kulttuurisia taitoja. Pyynnöt liittyvät pragmaattiseen kompetenssiin eli kielen käyttötaitoon kontekstissa. Tämä kielitaidon osa-alue on tärkeä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä: miten kieltä käytetään erilaisten puhekumppanien kanssa erilaisiin tarkoituksiin? Tutkimuksissa on todettu, että hyvä kieliopin hallinta ei automaattisesti takaa hyvää pragmaattista osaamista. Toisaalta ilman riittävää kieliopillista osaamista on vaikea käyttää kieltä laajasti erilaisiin tarkoituksiin. Osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa, mutta niiden hallinta ei välttämättä ole samalla tasolla: joskus edistynyt kielenoppija ääntää hienosti, hallitsee kieliopin ja käyttää laajaa sanastoa mutta toimiikin joissain tilanteissa tavalla, joka voidaan kokea epäkohteliaaksi.

Kielitausta vaikuttaa

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu eroja oppijoiden ja äidinkielisten puhujien välillä. Varsinkin oppimisen alkuvaiheissa tehdään paljon suoria pyyntöjä. Oppijat saattavat siis käyttää esimerkiksi halua tai pakkoa ilmaisevia lauseita turhan usein: kun äidinkielinen englanninpuhuja sanoisi jossain tilanteessa I was wondering if you could help me, oppija saattaa vastaavasti sanoa I need your help. Lisäksi on havaittu, että oppijat käyttävät enemmän kohteliaisuusfraaseja, kuten please, por favor tai bitte, kuin äidinkieliset puhujat. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että fraaseilla voi ilmaista sekä kohteliaisuutta että pyynnön funktiota. Aiemmin on kuitenkin tutkittu eniten oppijoita, joiden äidinkieli tai opittava vieras kieli on englanti tai espanja, joissa fraaseja käytetään melko tiuhaan. Suomen kielessä täysin vastaavaa ilmaisua ei ole, vaan kohteliaisuutta ilmaistaan usein konditionaalilla. Miten siis suomenkieliset pyytävät vierailla kielillä?

Tilanteeseen sopiva muotoilu on tärkeää kohteliaisuuden kannalta, ja pyyntöjen kehittymistä vieraissa kielissä onkin tutkittu paljon. Tyypilliset pyynnöt vaihtelevat: esimerkiksi englanniksi pyynnöt ovat usein epäsuoria eli kysymysmuotoisia, kun taas espanjassa imperatiivin käyttö on yleisempää monessa kontekstissa. Ei ole mahdollista antaa suoraa ohjetta siihen, miten pyyntö kannattaisi suorittaa milläkin kielellä ja missäkin tilanteessa.

Väitöskirjassani tutkin pyyntöjen kehittymistä aikuisilla suomenkielisillä ranskanoppijoilla. Toteutin tutkimuksen vertailemalla kolmen eri tason ranskanoppijoiden pyyntöjä äidinkielisten suomen- ja ranskanpuhujien pyyntöihin. Tutkittavat reagoivat erilaisiin kuvitteellisiin tilanteisiin, jotka vaihtelivat asiointitilanteista yliopistokontekstiin ja kotona tapahtuviin tilanteisiin. He lukivat tilanteen kuvauksen, esimer-

2/2021

Pyyntöjen kehittyminen

kiksi: ”Olet tavaratalon kassalla maksamassa ystävälle ostamaasi lahjaa. Haluaisit, että myyjä paketoi ostoksesi lahjapakettiin.” He myös näkivät kuvan kuvitteellisesta puhekumppanistaan ja sanoivat ääneen, mitä tilanteessa uskoivat sanovansa. Lisäksi he reflektoivat pyyntötilanteita ja vastauksiaan jälkihaastattelussa. Tulokset osoittivat, että pyyntöjen kehittyminen ei aina etene suoraviivaisesti. Jotkin piirteet kehittyvät niin, että mitä parempi yleinen kielitaidon taso on, sitä enemmän oppijoiden pyynnöt muistuttavat ranskankielisen verrokkiryhmän pyyntöjä, kun taas toisten piirteiden oppiminen etenee mutkittelevammin. Alkeistason oppijoiden pyynnöt muistuttivat joiltakin piirteiltään enemmän äidinkielisten ranskanpuhujien käytäntöjä kuin edistyneiden pyynnöt – toisin sanoen kielitaidon kehittyessä jotkin piirteet loittonevat kohdekielen normeista. Tämä koski esimerkiksi pyynnön aloituksia: edistyneet ranskanoppijat tervehtivät useammin (bonjour) ja pyysivät anteeksi harvemmin (excusez-moi) kuin ranskankielinen verrokkiryhmä, kun taas alkeistason oppijoilla aloitusten jakauma oli lähempänä ranskankielisten vastaavaa.

Kohteliaisuusfraasit haasteena

Tarkastelin myös oppijoiden äidinkielen vaikutusta ranskaksi tehtyihin pyyntöihin. Selvisi, että moni piirre on altis suomen vaikutukselle: esimerkiksi s’il te/vous plaît -kohteliaisuusfraa-

TUTKIMUS

Kannattaa myös muistuttaa oppijoita siitä, että kielenkäyttötavat vaihtelevat alueittain ja puhujaryhmittäin. Tästä syystä valintojen tekeminen voi olla vaikeaa äidinkielisille puhujillekin. Asiaa voi havainnollistaa keskustelemalla vastaavista tilanteista suomen kielessä.

Pyyntöjen muotoilu riippuu täysin tilanteesta. Joskus lyhyt pyyntö on kohtelias, sillä se säästää myyjän ja muiden asiakkaiden aikaa.

Monta toimivaa tapaa

sin vastineen puuttuminen suomen kielestä näkyy oppijoiden pyynnöissä vähäisenä fraasin käyttönä etenkin alkeistasolla. Tämä onkin piirre, joka erottaa suomenkieliset ranskanoppijat selkeimmin aiemmin tutkituista muiden kielten oppijoista. S’il te/vous plaît -fraasin rutiininomainen käyttö opitaan vasta edistyneellä tasolla, kun taas muista kielitaustoista tulevat oppijat tapaavat jo oppimisen alkuvaiheissa käyttää liikaa erilaisia kohteliaisuusfraaseja pyynnöissään. En ole tutkinut suomenkielisiä englannin tai espanjan oppijoita, mutta voisi olettaa, että tämä tulos pätee myös muihin opittaviin kieliin. Jälkihaastatteluissa tutkittavat puhuivat vaikeudesta käyttää kohteliaisuusfraaseja ja antoivat esimerkkejä muistakin eurooppalaisista kielistä. Aikuiset oppijat vaikuttavat siis usein olevan tietoisia tästä haasteesta. Äidinkielen vaikutus voi myös vahvistua, kun oppija on jo hyvin edistynyt, sillä silloin hänellä on kielelliset keinot ilmaista tarkalleen, mitä haluaa. Tämä näkyi edistyneiden ranskanoppijoiden pyynnöissä esimerkiksi siten, että he esittelivät itsensä usein pyynnön aluksi tuntemattomalle puhekumppanille, samoin kuin tekivät suomeksi vastanneet tutkittavat (esimerkiksi naapurin ovella ”hei, mä oon naapuri tosta alakerrasta”). Ranskankielisen verrokkiryhmän puhujat taas esittelivät itsensä harvoin. Edistyneet oppijat siis käytti-

vät suomalaista tapaa esitellä itsensä myös puhuessaan ranskaa. Ranskanoppijat arastelivat jonkin verran sinuttelua ja käyttivät enemmän ja monimutkaisempia puhuttelusanoja (esimerkiksi monsieur le professeur) kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Oppijoiden mukaan on parempi olla varmuuden vuoksi liian kohtelias.

Tietoisuutta ja harjoittelua

Miten pyyntöjä ja muita pragmaattisia taitoja voitaisiin harjoitella kielten tunneilla? Yksi keino on metapragmaattisten taitojen tukeminen materiaalien ja harjoitusten avulla. Ne voivat auttaa oppijoita tulemaan tietoiseksi seikoista, jotka vaikuttavat kielenkäyttöön eri kielissä ja kulttuureissa. Varsinkin oppimisen alkuvaiheessa voi tuntua kätevältä antaa erilaisia nyrkkisääntöjä, kuten ”teitittele vanhempia ja korkeammassa asemassa olevia henkilöitä ranskaksi”, mutta ne saattavat antaa turhan yksinkertaisen kuvan. Analysoimalla puhuttelumuotojen käyttöä vaikkapa elokuvien kohtauksista oppijat voivat tulla tietoiseksi siitä, millaisia merkityksiä kielellisillä valinnoilla on eri tilanteissa. Harjoittelu tekee kielenkäytöstä automaattisempaa. Esimerkiksi kohteliaisuusfraasin lisääminen pyyntöihin asiointitilanteissa tai aloitusfraasien kuten pahoittelun tai tervehtimisen treenaaminen voi tuoda varmuutta tiettyihin, usein toistuviin tilanteisiin.

Väitöstutkimukseni paljasti monia eroja ranskanoppijoiden ja äidinkielisten puhujien välillä. On hyvä muistaa, että oppijat voivat halutakin erottautua äidinkielisistä puhujista esimerkiksi identiteettiin liittyvistä syistä. Pyynnön toimivuutta ei voi arvioida sen perusteella, onko se muodoltaan samankaltainen kuin äidinkielisen vastaavassa tilanteessa tuottama. Esimerkiksi pelkkä kohteliaisuusfraasi ei määritä pyynnön kohteliaisuutta, vaan siihen vaikuttavat muut pyynnön kielelliset elementit ja myös muun muassa äänensävy, ilmeet ja eleet sekä tietenkin se, kenelle ja missä tilanteessa pyyntö tehdään. Sekä oppijoiden että opettajien kannattaakin muistaa, että on monta toimivaa tapaa tehdä pyyntöjä – tärkeintä on käyttää rohkeasti kieliä erilaisiin tarkoituksiin.

KIRJOITTAJA

FT Tuuli Holttinen puolusti väitöskirjaansa Le développement des requêtes en langue étrangère – comparaison entre le français L2, le ﬁnnois L1 et le français L1 Helsingin yliopistossa marraskuussa 2020.

MONINAISUUS

7. f/k/u -luokka vastasi Meksikosta lähetettyyn kuvaan luonnonvaraisesta, kolmimetrisestä joulutähtipensaasta.

Pikaviestejä Suomesta Meksikoon Espanjanryhmän pikaviestiketjussa saatiin aikaan muun muassa mannertenvälinen joulukalenteri. TEKSTI JA KUVAT ELINA RÖGÅRD

2/2021

oskus onnellinen sattuma yllättää. Ulkoilutin koiria meksikolaisen naapurini kanssa ja kysäisin, tuntisiko hän Meksikosta ketään opettajaa, jonka kanssa voisin kehitellä viestien vaihtoa sähköisellä alustalla. Sain naapurini sisarentyttären, espanjan ja kirjallisuuden opettajan Varinia Ysaura Rosendo Carmonan sähköpostiosoitteen ja lähetin hänelle viestin, jossa esittelin itseni ja Helsingissä sijaitsevan Lauttasaaren yhteiskoulun. Varinian koulu on Escuela de Bachilleres Unidad y Trabajo Diurna, jolla on Facebook-sivu mutta ei virallisia sähköpostiosoitteita oppilaille. Päädyimme käyttämään Whatsappia, joka osoittautui erinomaiseksi, notkeaksi ja reaaliaikaiseksi viestintäalustaksi. Yllätyin todella positiivisesti tästä kokeilusta – voiko kieli hienommin olla sekä väline että sisältö?

MONINAISUUS

Ryhmän perustaminen Sovimme Varinian kanssa, että ryhmään liittyminen ja viestien kirjoittaminen on oppilaille vapaaehtoista eikä siihen sisälly arviointia. Viestejä vaihdettaisiin parisen kertaa viikossa marraskuussa, ja joulukuussa suomalaiset tekisivät virtuaalisen joulukalenterin, jolloin viestejä joulukalenterin luukkuina tulisi päivittäin 24.12. saakka. Kerroin oppilaitteni huoltajille Wilma-viestissä vapaaehtoisesta meksikolais–suomalaisesta Whatsapp-ryhmästä, johon oppilaat saisivat liittyä omilla kännyköillään. Pyysin huoltajia ilmoittamaan, jos vapaaehtoinen jäsenyys ryhmässä ei olisi ok. Kaikki kahden rinnakkaisryhmän oppilaat liittyivät. Whatsapp-pikaviestimen ikäraja Suomessa on noussut 13:sta 16:een, mutta käyttöehdoissa on optiona huoltajan suostumuksen antaminen 13–15-vuotiaille. Laadin ryhmälle säännöt, jotka kaikki oppilaat allekirjoittivat: ei varjoryhmiä; ei kirosanoja; ei spämmiä; ei mitään ihmisryhmää halventavaa läpänheittoa; ei kolmannen osapuolen kuvia tai tietoja kysymättä; kirjoitusvirheet ovat luonnollinen osa kielenopiskelua. Kaksi viikkoa ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen meillä oli 41 suomalaisen ja 15 meksikolaisen nuoren ryhmä, jossa opettajilla on ylläpito-oikeus. Alkoi käsikirjoittamaton ja valloittavan vilkas yhteydenpito Helsingistä 9 900 kilometrin päähän Xalapan kaupunkiin, Veracruzin maakuntaan, ja sieltä takaisin Helsinkiin. Viestejä lähetettiin kahdeksan tunnin aikaeroa halveksuen sekä espanjantuntien aikana että etenkin niiden ulkopuolella. Erityisesti 7. k -luokan oppilasta Einoa on kiittäminen siitä, että suomalaisoppilaat ottivat ryhmän omakseen. Tämän lehtijutun kirjoitushetkellä ryhmään oli lähetetty 286 kuvaa, 42 videota ja satoja viestejä, joiden alkusanoina on woww, ahhh qué interesante, qué bonitos, qué rico, increíble, qué padre, jejeje …

¡Bienvenidos al grupo!

Eräänä tiistai-iltana marraskuun alussa puhelin alkoi laulaa, kun oppilaat esittäytyivät toisilleen espanjaksi. Seuraavan päivän espanjantunnilla jatkoimme Lauttasaaren yhteiskoulun

esittelyllä kuvin ja videoklipein. Oppilaat saivat itse hakeutua pienryhmiin, joilla oli jokaisella oma kohteensa koululla: jumppasali, musiikkiluokka, ruokala, piha, aula … Ryhmät toimivat itsenäisesti ohjeinaan vain 15 minuutin aikaraja. Hämmästykseni oli suuri, kun luokkaan palasi esimerkiksi musiikinluokasta videon tehnyt työpari, joka esitteli espanjaksi kanteletta: ”Aqui esta nuestro clase de musica. Kantele es el instrumento nacional.” Oppilaat puhuivat omilla kasvoillaan vasta perustetussa ryhmässä vierasta kieltä!

mannertenvälistä virtuaalista joulukalenteria, jota teimme 20 oppilaan kanssa. Osan joulukalenteriluukuista oppilaat tekivät espanjantunneilla, mutta suurimman osan he laativat läksyinä tai muiden aineiden tunneilla. Yhtenäkään päivänä oppilaat eivät unohtaneet joulukalenteriluukkuaan, vaan joka ilta viiden ja kahdeksan välillä, jolloin Meksikossa on aamu, ryhmään ilmestyi ihana kuva tai video teksteineen. Muistatteko, kun lapsena kihelmöi jännityksestä joulukalenterin luukkua avatessaan? Sama tunne

Viestejä lähetettiin kahdeksan tunnin aikaeroa halveksuen sekä espanjantuntien aikana että etenkin niiden ulkopuolella. Jatkossa otimme tunneilla viestintäharjoituksia oppikirjasta: harrastukset, lukujärjestykset, lempiaineet ja niin edelleen. Kun huomasin, että ryhmä lähtee pyörimään, pyysin mukaan kollegani Olli-Pekka Saatsin. Meksikossa opiskeltiin koko ajan etänä Meetin, Zoomin tai Classroomin kautta. Opettaja Varinia lähetti meille monia erilaisia linkkejä: Xalapan kaupungin ja Veracruzin alueen esittelyä, alkuperäiskansojen huimia traditioita, koulun päättäjäisjuhliin videoituja etätanssiesityksiä. Häkellyttävän suuri osa Meksikosta tulleista viesteistä käsitteli ruokaa, ja aloin ymmärtää, että chili ei ole vain chili vaan 25 eri lajia ja erottamaton osa meksikolaisia aterioita; kuulimme muun muassa, että jalapeñot ovat saaneet nimensä Xalapan kaupungista. Jalkapallo on kansainvälinen kieli, sen osoitti jälleen Diego Armando Maradonan kuolema, joka näkyi vilkkaana keskusteluna ryhmässä.

oli nyt minulla, vankasti keski-ikäisellä opettajalla, oppilaiden tekemiä luukkuja availlessani. Olimme ryhmää perustaessamme sopineet Varinian kanssa, että suljemme sen 24.12. Kun sanoin tästä oppilaille, kuului luokasta hämmentynyt: ”Miksi?” Emme sulkeneetkaan ryhmää – se on nyt vain talviunilla. Täytyyhän Meksikoon näyttää Suomesta muitakin vuodenaikoja kuin pitkä marraskuu. Joulukalenterin luukkuja julkaistaan SUKOLin sivuilla loppuvuodesta: sukol.fi. Häkellyttävän suuri osa Meksikosta tulleista viesteistä koski ruokaa, etenkin chiliä. Kuvassa tarjolla on tacos al pastor.

Kansainvälinen joulukalenteri

Toisen rinnakkaisryhmän espanjan tunnit loppuivat jakson vaihtuessa, mutta he jäivät ryhmään seuraamaan

LIIKETTÄ KORKEAKOULUOPETUKSEEN

Tia Patengen toiminnallisella saksan kurssilla menossa on speed dating -harjoitus, jossa keskustellaan lyhyesti vaihtuvien parien kanssa.

Juili lähtee

liikahtamalla Korkeakouluopiskelijat istuvat liikaa, jopa 11 tuntia päivässä. Helsingin yliopistossa todettiin, että opetusta on aktivoitava, oltiinpa sitten luokassa tai etänä.

elsingin yliopiston opetusalan paikallisyhdistyksen tulevaisuusseminaari kokoontui elokuussa 2020, kun tapaamiset olivat vielä mahdollisia. Ensimmäistä kertaa kuitenkin kaikki muu paitsi etäopetus oli epävarmaa. Pääaihekin oli siksi selvillä: miten jaksaa koko syksy etänä, olipa kyseessä kielten opetus tai varhaiskasvatuksen didaktiikka – alat, joita me osallistujat edustimme. Totesimme, että meidän täytyy keksiä aktivoivia keinoja etäopetukseen. Innostuimme jakamaan toisillemme vinkkejä. Joku mainitsi pitämistään kävelytuokioista, joissa ryhmät tekivät tehtäviä Whatsappin välityksellä. Kuka käskee istumaan koneen ääressä koko päivän – voi nousta seisomaankin. Taukojumppa on hyvä, mutta entä jos lisäisi liikettä tuntiin? Onhan näistä aina tiedetty. Mutta olisiko nyt korkea aika yhdistää liikkuminen ja opetus toden teolla? Vaikka etänä! ”Miten olisi video, jossa kootaan vinkkejä opettajille?” joku meistä kysyi. Päätettiin etsiä yhteistyökumppania videon tekoon, ja yhdistyksen sihteeri ja varhaiskasvatuksen yliopiston lehtori Jonna Kangas pisti toimeksi.

Yhteistyötä OLL:n kanssa

TEKSTI SUVI KOTKAVUORI KUVA NINA DANNERT

2/2021

Ajatuksemme osuivat yksiin Opiskelijoiden Liikuntaliiton OLL:n vuoden 2020 alussa käynnistämän Liikkuva korkeakoulu -toiminnan kanssa (www.oll.fi). Kolmivuotisen toiminnan tarkoituksena on lähteä ”kehittämään, kokeilemaan Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa. ja juurruttamaan yhdessä uusia ratkaisuja arjen liikunnal-

LIIKETTÄ KORKEAKOULUOPETUKSEEN

listamiseksi”. Koska korkeakouluopiskelija istuu liikaa, jopa 11 tuntia päivässä. OLL:n suunnitelmissa oli tehdä teemasta video korkeakoulujen opetushenkilöstölle ja opettajankoulutukseen. Tulevaan käsikirjoitukseen meiltä kaivattiin näkökulmaa. Siitä käynnistyi yhteistyö. Jo syyskuun alussa palaveerasimme etänä OLL:n korkeakoululiikunnan asiantuntijoiden, Anni Liina Ikosen, Jussi Ansalan ja Sanna-Maria Ahlin kanssa. Ideoimme, että vaikka video tehtäisiin korona-aikana, sen tähtäin voisi olla pidemmällä. Tavoitteena olisi tarjota vinkkejä toiminnallisuuteen kaikkina aikoina, etänä tai luokka-opetuksessa. Niitä sitten etsimään. Vauhtia antoi saksan yliopisto-opettaja, kollegani Tia Patenge Helsingin yliopiston kielikeskuksesta. Eräänä perjantaina Tia laittoi minut liikkumaan esteiden yli, kertaamaan suuntia ja esittämään Angela Merkeliä saksaksi. Tialla on tapana alkaa tunnit lämmittelyillä, jotka samalla tutustuttavat ja murtavat jään. Lämmittelyjen jälkeen ei palata istumaan, nimittäin Tia ei käytä toiminnallisella saksan kurssillaan lainkaan pulpetteja. Liike yhdistetään kulloinkin opetettavaan aiheeseen. ”Voi tehdä mini-improvisaatioita, joissa jokainen saa roolin. Tai vaikka kaupunkikierroksen”, Tia sanoo. Entä korona-aikana? ”Voihan opiskelijan silloinkin lähettää pienelle kävelylle huoneessaan”, Tia toteaa, ”vaikkapa nimeämään huoneen esineet saksaksi, ranskaksi …”

Juili päähenkilöksi

Käsikirjoituksen ideapalaverin jälkeen lokakuussa saimme videotuotantofirmasta arvioitavaksemme kahdeksan erilaista videon käsikirjoitusluonnosta. Niiden joukosta valikoitui lopulta yksi, jonka päähenkilöön Juiliin myönnän suhtautuneeni aluksi epäillen. Mikä ihmeen juili? Ymmärtääkö sitä kukaan? Urbaanisanakirjan mukaan juiliminen on sitä, kun kolottaa, särkee, tekee kipeää – esimerkiksi selkää voi juilia. Vähitellen Juili alkoi hahmottua itsensä näköiseksi ja käsikirjoitus muokkautua sopivaksi korkeakoulumaailmaan. Kun joulua ennen katsoimme valmiin videon siitä, miten Juili kesytetään, itse juili-sana oli jo saanut sijan sanavarastossani. Niskasta ja päästä oli jo juilinut, niskakeinukin oli tullut tilattua. Tammikuussa koneen ääressä on tullut jälleen vietettyä runsaasti aikaa kielikursseja suunnitellen. Etäopetuksen alettua juili iskee taas. Mutta se lähtee liikahtamalla. Videota katsoessa sitä ajattelee opiskelijoita, joista lähes kaikki tekevät kaikki opintonsa etänä tänä keväänä. On alettava uskaltaa, ennen kuin juilii liikaa. Entä jos katsoisi vaikka oheista listaa kynän kanssa ja merkitsis, mitä on jo kokeillut ja mitä voisi vielä kokeilla, vaikka vähän kerrassaan ja Zoomissa soveltaen? Tai entä jos jatkaisi listaa? Opetan keväällä ranskan alkeita tiiviin paketin. Nyt kun jumpatkin ovat tauolla, miksemme kävisi läpi numeroita un, deux, trois … hartioita liikutellen? Eihän siitä haittaa ole, ja jääpähän ainakin mieleen. Muistijäljestä puhuu Tiakin, joka aikanaan aloitti liikkeet pienin askelin. Pientä liikahtelua on siis luvassa, se on pitkän kevään selviytymisen ehto. Syksyllä jo toivottavasti enemmän. Entäpä jos muutaman vuoden kuluttua korkeakouluopetus onkin liikkeessä, etänä tai lähellä?

V IN K K IL IS

VINKKEJÄ

Anna lupa ja kannusta opiskelijoita seuraamaan luentoa seisten tai nousemaan välillä ylös – jokaisen opetuskerran alussa. Vähentää istumista jopa 60 %! Pystyporinat: aktivoi opiskelijoita ja syvennä oppimista seisten tehtävillä pienryhmäkeskusteluilla. Nostata: opiskelijat kerran 30 minuutissa ylös tuoleista tai liikuskelemaan muuten. Jumppauta muutamalla aktivoivalla liikkeellä tai näytä lyhyt taukojumppa- tai lämmittelyvideo Youtubesta. Mielipideaskeleet yhdistävät liikkeen mielipiteeseen: pyydä siirtymään lähemmäs näyttöä, jos opiskelija on samaa mieltä, ja kauemmas, jos hän on eri mieltä. Fyysinen äänestys: suorita äänestykset antamalla vaihtoehdoiksi keholla tehtävät liikkeet. Standing ovation: käytetään tilaisuus antaa aplodit seisten. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: arvostuksen osoitus ja fyysinen aktiivisuus. Puheenvuorot seisten: pyydä opiskelijaa nousemaan ylös puheenvuoron ajaksi.

LISÄTIETOJA

Tia Patengen haastattelu: https://www.oll.fi/uutisarkisto/ saksaa-liikkuen-esittelyssa-pulpetiton-kielten-opetus/ Juili (kuvassa): https://www.oll.fi/liikkuva-korkeakoulu/juili/

KIRJOITTAJA Suvi Kotkavuori on Helsingin yliopiston opetusalan paikallisyhdistys HYL:n puheenjohtaja ja ranskan yliopisto-opettaja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa.

LOPS 2021 – Yhdessä yksilöinä Tutustu lukion uutuuksiin ja uudistuksiin!

UUTUUS LUKION ENGLANTIIN:

Elements – All the Elements you need Lukion uuden opetussuunnitelman pohjalta kehitetty Elements-sarja toimii nimensä mukaisesti rakenneaineena, joka taipuu eri oppiaineista koottuihin opintojaksoihin. Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/elements

UUTUUS LUKION RUOTSIIN:

Effekt – nyttigt, vettigt och kul! Uusi lukion ruotsin sarja Effekt innostaa ja motivoi opiskelemaan ruotsia. Tehokkuutta ruotsin opiskeluun kaikille! Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/effekt

UUTUUS LUKION ESPANJAAN:

¡Aprendamos juntos! Sanna Haltia Sini Heino Heidi Järvinen Anni Kallio Katja Kemppainen Javier Lázaro Ramos

Mi mundo -sarjan tarina Ruta Tucán -seikkailumatkalle lähtevistä nuorista tempaisee mukaansa ja innostaa opiskelemaan espanjaa!

MI MUNDO

5– 6

1– 2

LUKION B2/B3-ESPANJA • moduulit 5-6 (B3)

• moduulit 3-4 (B2)

5 –6

• Kielenoppimista yhdistetään omaan elämään ja espanjaa harjoitellaan todellisia käyttötilanteita varten. • Sarjassa esitellään monipuolisesti erilaisia tekstilajeja. • Kielioppirakenteita käsitellään viestinnän ehdoilla.

Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/mi-mundo

Sanoma Pro Kampus on digitaalinen palvelu, josta löydät kaikki sarjaan liittyvät digitaaliset oppimateriaalit ja tehtävät. Arttu-sovelluksella voit helposti avata

painettuun kirjaan liittyviä videosisältöjä, Sini Hakala äänitteitä ja muuta digitaalista sisältöä Heidi Järvinen suoraan puhelimeesi. Katja Kemppainen Sanastot-sovelluksella harjoittelet tämän Belén Rambla Lop kirjan vieraskielisiä sanoja vaivattomasti. Sovelluksessa on myös aakkosellinen hakemisto.

www.sanomapro.fi

LUKION

5– 6

JA ESPAN B2/B3-

ISBN 978-952-63-5658-7 K89.6

63_5658_7_1_9.indd 1

24.8.2020 14.26

UUDISTUNEET DIGIKIRJAT ILMESTYVÄT KESÄLLÄ 2021

UUDISTUS LUKION RANSKAAN:

Escalier johdattaa ranskan kieleen

Escalier-sarja ohjaa käyttämään kieltä luontevasti jokapäiväisessä elämässä. Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/escalier

Opettajan CD Äänitetekstit

UUDISTUS LUKION SAKSAAN:

Opettajan CD

Plan D 7-8

Äänitetekstit

Lukion kurssi 6 (B3)

Lukion kurssi 5–6 (B2)

70'35

Lektion 1 Ein einmaliges Sommermärchen Lektion 2 Aus Liebe zur Musik Lektion 3 Die glänzende Lola

Lektion 4 Da leuchten die Augen!

76'15

Lektion 1

Auf dem Klassentreffen

Lektion 2

Studentisches Leben

Lektion 3

Zwei Länder, zwei Karrieren

Lektion 4

Ohne Handel gibt es keine Arbeit

Lektion 5

Jung und zukunftsorientiert

Lektion 6

Im Porträt: Doris Schweizer

Lektion 7

Der gute Ruf steht auf der Kippe

Lektion 8

Das ewige Eis verschwindet

Lektion 9

Viel Stadt, wenig Land

Plan D 7-8

7-8

Plan D tukee ajankohtaisilla sisällöillään oppimista ja CD rohkaisee tehtävissään käyttämään saksan kieltä LOPS 2021:n mukaisesti. Lukion kurssi 4 (B2)

Plan D 6 Lukion kurssit 7–8 (B3)

Plan D

Plan D innostaa saksan opiskeluun

Lektion 10 Der blaue Planet und die grüne Bewegung

Lektion 5 Lesen ist wie Fahrradfahren! Lektion 6 Österreich, die Schweiz

Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/plan-d

Äänitys: Dictum Studios Ⓟ Sanoma Pro Oy Ⓒ Tekijät ja Sanoma Pro Oy

Manuel Ackermann | Pia Hägglund-Viljanen Mikko Kervinen

Äänitys: Dictum Studios Ⓟ Sanoma Pro Oy Ⓒ Tekijät ja Sanoma Pro Oy

Manuel Ackermann www.sanomapro.fi Pia Hägglund-Viljanen | Mikko Kervinen

www.sanomapro.fi

63_4193_4_kansi.indd 1

ISBN 978-952-63-4193-4 K89.4

ISBN 978-952-63-4194-1 K89.4

63_4194_1_kansi.indd 1

15.8.2018 14.17

29.1.2018 9.06

T E RV E T U L OA S U KO L I N J Ä S E N E K S I

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi

SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.

TEKSTI OUTI VILKUNA KUVAT AINO SUTINEN

UKOLiin kuuluu noin 4 000 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen vuonna 2021.

Koulutusta ja apua työnhakuun

Liitto järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Tilaisuuksissa on mahdollisuus tavata kollegoja ja luoda uusia kontakteja. Valtakunnallisia koulutustilaisuuksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Seuraava koulutus on 24.4.2021 etänä Zoomin välityksellä. Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet julkaistaan liiton verkkosivujen koulutuskalenterissa osoitteessa www. sukol.fi/koulutus.

SUKOLissa tarjotaan vuosittain myös yhden päivän täsmäkoulutuksia, joiden aiheena on ollut vaikkapa varhainen kieltenopetus tai oppimisen aivotieto. Uusinta uutta ovat webinaarit, joihin voi tutustua osoitteessa sukol.fi/ webinaarit. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty mentorointia ja työnhakukoulutusta, joista saa lisätietoja Sari Saariselta, sari.saarinen@sukol.fi.

Tiedotusta ja jäsenaineistoa

SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillaan. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kan-

nustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen. Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Valtakunnallisten kokeiden hinta on kohtuullinen, koska perusmaksuun ei lisätä oppilaskohtaista hintaa. Oppilaidensa menestystä voi arvioida kansallisella tasolla, sillä kokeiden käyttäjät saavat liitolta tietoa valtakunnallisista jakaumista. Valtakunnallisten kokeiden kuunteluosio koostuu videokuuntelusta ja perinteisestä audiokuuntelusta, jotka lähetetään linkkinä. Muun kokeen voi tilata joko tulosteena tai tiedostona.

Valtakunnallinen vaikuttaja

SUKOL on kokenut jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jo-

2/2021

T E RV E T U L OA S U KO L I N J Ä S E N E K S I

jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2021 jäsenyydestä 0 euroa. Jäsenmaksu jo valmistuneelle opettajalle on 65 euroa. Helpoimmin voit liittyä täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa www.sukol.fi/jasenhakulomake. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi! PÅ S V E N S KA

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL!

kainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään. Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. SUKOLin kannanotoista päivitetään tietoa osoitteeseen www.sukol.fi/ kannanotot. Yhteistyö viranomaisten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa. SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa esimerkiksi pitämällä tiiviisti yhteyttä OAJ:n valtuuston kieltenopettajajäseniin. Liitto on myös kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on sen kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL myös toimii. Molemmat järjestävät koulutusalan seminaareja ja kongresseja. Seuraavia konferensseja suunnitellaan Puolaan 2022 ja Islantiin 2023.

Valitse yhdistyksesi

Kaikki jäsenet kuuluvat liittoon piiriyhdistyksen kautta. Jäsenyys määräytyy oman valintasi mukaan joko asuin- tai työpaikkasi perusteella. Piiriyhdistykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestävät omia koulutus- ja virkistystilaisuuksiaan ja informoivat paikallisista asioista.

Liiton jäsenjärjestöinä on myös kahdeksan valtakunnallista kieliyhdistystä: englanti, espanja, finska, italia, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Kieliyhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, joka laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistykset tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten koulutusta ja oppimateriaalia.

Palvelut ja liittyminen

SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingissä sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilaisissa kieltenopetuksen kysymyksissä. Jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon: tiina. eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608. Toimiston muut yhteystiedot ovat osoitteessa www.sukol.fi/yhteystiedot. Toiminnanjohtaja Sari Saarinen vastaa liiton toiminnasta ja taloudesta, ja projektisihteeri Pia Koskisen vastuulla ovat koulutukset, valtakunnalliset kokeet ja muut tuotteet. Toimitusja tiedotussihteeri Anna Halme hoitaa Tempusta, verkkotiedotusta, sosiaalista mediaa ja liittokokousasioita. SUKOLin vuotuinen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta. Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja. Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen

SUKOL är språklärarnas eget samarbetsnätverk, som verkar till fromma för språklärarna, språkundervisningen och internationaliseringen. Bland våra 4 000 medlemmar finns lärare från samtliga utbildningsstadier. Medlemskapet erbjuder dig möjlighet att hålla dig informerad om förändringarna inom undervisningsvärlden. SUKOL är den största pedagogiska lärarorganisationen och en förespråkare för sin medlemskår. Samarbetet med undervisningsmyndigheter och organisationer utgör en viktig del av arbetet för att främja språklärarnas och -undervisningens intressen. Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes (FIPLV) är SUKOLs internationella takorganisation. SUKOL verkar i sektionen för region Norden och Baltikum (NBR). Medlemmar hör till förbundet genom medlemskapet i distriktföreningen. Distriktföreningen fastställs på basen av boningsort eller arbetsplats. Som medlemmar har SUKOL också åtta språkföreningar: engelska, finska, franska, italienska, ryska, spanska, svenska och tyska. Föreningarna arrangerar egna utbildnings- och rekreationsträffar. SUKOL har en fast årlig medlemsavgift, som är avdragbar i beskattningen (studerande 0 e, lärare 65 e). Du kan ansluta dig genom att använda ansökningsblanketten, som finns på adressen www.sukol.fi/jasenhakulomake. Välkommen som medlem i SUKOL!

MEITÄ ON MONEKSI

Miksi olen SUKOLin

jäsen?

Kieltenopettajat vastaavat kysymykseen.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT HAASTATELTAVAT

ietitkö itse tai kysyykö kollegasi sinulta, miksi kannattaa kuulua SUKOLiin? Syitä on yhtä monta kuin jäseniäkin, melkein 4 000. Sukolilaiset opettavat kaikilla asteilla. Jäsenten moninaisuus on rikkaus, ja jokainen heistä on arvokas. Mitä enemmän jäseniä on, sitä paremmin liitto saa äänensä kuuluviin päättäjille, viranomaisille ja medialle. Kieltenopettajien yhteistyöverkostona SUKOL tekee työtä jäsentensä hyväksi. Ilman jäseniä ei ole liittoakaan: jäsenet ovat SUKOL. Miksi olen jäsen? -sivulla osoitteessa sukol.fi/miksisukol kysymykseen vastaavat Minna, Elina, Anne, Teemu ja Hanna.

Kieliyhdistysten kollegiaalisuus

Minna on yliopiston kielikeskuksen espanjanopettaja. Hän kertoo liittoon kuulumisesta näin: SUKOLin kautta pääsen mukaan koulutuksiin, joissa voi tavata kollegoita. Ainakin mä oon kokenut niin, että siellä löytyy sellainen yhteisöllisyys, joka kantaa myös arjessa ja välimatkojen päässä. Muita perusteita Minnan jäsenyydelle ovat muun muassa Tempus-lehti ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen. ”Pysyy kartalla ja yhteydessä eri asteen opettajiin, ettei jää vain omaan maailmaan”, Minna sanoo.

Kuka muu puolustaisi kieltenopetusta?

Yläkoulun ja lukion ruotsinopettaja Elina arvostaa myös jäsenyydessä koulutuksia ja kollegojen tapaamista. Hän haluaa nostaa esiin SUKOLin materiaalit, erityisesti valtakunnalliset kokeet: De riksomfattande proven är ett viktigt verktyg för mig i mitt arbete. Jag får veta hur mina elever klarar sig nationellt sett, och dessutom får jag bra feedback för mitt eget arbete och min egen bedömning. Jag tycker att det är viktigt att så många som möjligt använder de riksomfattande proven i nian. Det är viktigt att elevernas vitsord motsvarar varandra. Jos haluaa pysyä ajan tasalla, Elina vinkkaa seuraamaan SUKOLin verkkosivuja ja sosiaalista mediaa: ”Där hittar man alltid det nyaste om språkundervisningen i Finland.”

Tempus pureutuu aiheisiin

Yhteisöllisyyttä koulutuksista

Valtakunnalliset kokeet

2/2021

Anne opettaa ruotsia ja englantia yläkoulussa ja lukiossa. Hän muistuttaa, että SUKOLin jäsen voi kuulua myös kieliyhdistykseen: Oman kielen yhdistyksen kautta saan materiaalia omaan opetukseeni eli ihan konkreettista apua oman opetukseni tueksi. Lisäksi on erilaisia yhdistyksen tarjoamia koulutuksia tai koulutusmatkoja, joilla pääsee kehittämään omaa ammattitaitoaan ja omaa osaamistaan edelleen ja tutustumaan kollegoihin muualta Suomesta ja muualta maailmasta.

Teemu on peruskoulun ranskan ja ruotsin opettaja. Teemulle syy kuulua SUKOLiin on lähinnä yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja kieltenopetuksen puolustaminen. Hän sanoo: Monipuolinen kielitaito ja sen mahdollistava monipuolinen kieltenopetus ja -opiskelu eivät ole enää valitettavasti itsestäänselvyyksiä. Sen takia mun mielestä kaikkien kieltenopettajien kannattaisi kuulua SUKOLiin. SUKOL ja sen jäsenyhdistykset on oikeasti ainoita, jotka pitää meidän kieltenopettajien puolia tässä maassa.

Hanna opettaa saksaa yhtenäisessä peruskoulussa. Hänen mielestään on tärkeää, että SUKOL pitää kieltenopettajien asioita esillä julkisuudessa: ”SUKOL kertoo päättäjille, mikä meitä puhuttaa ja mihin olisi tärkeä pureutua.” Toinen tärkeä syy on jäsenlehti Tempus: Tempus-lehti ilmestyy säännöllisesti ja tuo terveisiä SUKOLista. Tempuksessa on paljon mielenkiintoisia artikkeleita, jotka on just meille kieltenopettajille tarkoitettuja ja jotka on ajankohtaisia ja puhuttaa sillä hetkellä. Hanna kertoo, että monesti Tempuksen artikkelit herättävät keskustelua työpaikalla kollegojen kesken ja niihin palataan senkin jälkeen, kun lehti on kertaalleen luettu.

MONINAISUUS

Jännittääkö kielen käyttäminen?

Kielijännitys voi olla lamaannuttava ongelma.

TEKSTI ANNA HALME

ieli- ja viestintäjännitystä käsiteltiin Helsingin yliopiston kielikeskuksen etätapahtumassa tammikuussa. Kielikeskuksessa tavoitteena on, että jokainen pystyy suorittamaan kieliopinnot tavalla tai toisella. Erilaisille oppijoille on ERI-ryhmiä englannin ja ruotsin kielissä, vuoden päästä myös espanjassa. Kielijännitykseen voi saada apua valmentavilta kursseilta. Lisäksi kurssien opettajilta voi aina tiedustella esimerkiksi mahdollisuutta saada aineistoja etukäteen.

Hyvä ja paha stressi

Opintopsykologi Johanna Mikkonen toi tilaisuudessa näkökulmia jännittämiseen. Tärkeintä on muistaa, että jännittäminen on luonnollinen stressireaktio: 99 prosenttia ihmisistä jännittää joskus jotain, monet sosiaalisia tilanteita. Jopa 70 prosenttia jännittää olemista yksin muiden ihmisten katseiden kohteena. Stressi on elimistön kiihtymystila, joka käynnistää pakene tai taistele -reaktion. Kolmas mahdollinen reaktio on jähmettyminen. Joskus stressireaktio voi olla turhan voimakas. Esimerkiksi julkisessa puhetilanteessa liika jännittäminen ja stressi saattaa aiheuttaa sen, että puhe ja muisti toimivat tavallista huonommin. Mikkonen tähdensi kuitenkin, että kaikki stressi ei ole pahasta: ”Kohtuullinen jännittäminen on hyödyllistä. Se pitää fokuksen tehtävässä ja työskentelyn intensiteetin riittävän korkeana.” Mikkonen kehotti jokaista harjoittelemaan omien stressireaktioidensa tunnistamista ja itsemyötätuntoa niitä kohtaan. Stressireaktiot ovat automaattisia, luonnollisia ja ymmärrettäviä. Itselleen voi sanoa: Et ole ainoa, jota jännittää. Rohkeutta ei ole se, ettei pelkää, vaan se, että uskaltaa toimia pelosta huolimatta. Kehollisia reaktioita voi rauhoittaa monin eri keinoin. Mikkonen vinkkasi miettimään itselleen sopivia ja harjoittelemaan niitä etukäteen. Hänen oma esimerkkinsä keinoista, joilla hän suojautuu hankalissa tilanteissa provosoitumista vastaan, oli kahtalainen: taskuun mukava esine, vaikkapa matkamuistokivi, ja mieleen kivan laulun sanat. Jännittävässä tilanteessa voi ottaa esineen käteensä ja kerrata mielessään voimalaulun sanoja. ”Kielitaito on taito, ja taitoja oppii tekemällä”, Mikkonen totesi. Kurssien suoritusvaihtoehdoista kannattaa ottaa selvää. Ennen kurssia voi palautella mieleensä aiemmin oppimaansa

mahdollisimman mukavalla tavalla. Kielikeskuksen englanninopettaja Mika Aromäki antoi esimerkin: futisfanit voivat ”selostaa” jalkapalloa englanniksi kotisohvallaan. ”Kannattaa käyttää kaikki keinot, joilla kielen käyttämisen saisi tuntumaan mahdollisimman miellyttävältä”, Aromäki sanoi. Puheviestinnän opettaja Riikka Järvelä sanoi, että opettajaakin usein jännittää ja se on opiskelijoiden hyvä muistaa. Järvelä vetää Jännittäminen viestintätilanteissa -kursseja, joilla asetetaan pieniä tavoitteita: vaikkapa, että uskaltaa yhden kerran tunnin aikana avata suunsa. Janne Niinivaara, joka myös opettaa puheviestintää, muistutti, että kielitaitoa ovat pienetkin palaset, esimerkiksi tervehdykset tai oman nimen kertominen. Myös omien motiivien pohtiminen voi auttaa: Miksi kurssi ja kielitaito ovat minulle tärkeitä? Mitä tavoittelen, millainen osaaminen riittää? Esimerkiksi puhutun kielen ei tarvitse olla täydellistä, eihän äidinkielikään ole.

Kaikki keinot käyttöön

Espanjanopettaja Minna Intke Hernández haastatteli entistä kielikeskuksen opiskelijaa Iida Loivamaata. Loivamaalle vieraat kielet ovat aiheuttaneet painajaismaista jännitystä, mutta hän on oppinut elämään sen kanssa. Tällä hetkellä hän tekee väitöstutkimusta maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, jossa hänen työskentelykielensä on englanti. Loivamaan jännitystä on helpottanut oman itsensä pohtiminen kielen käyttäjänä: ”Auttaa kun sanoo itselleen: minä olen tällainen, minua jännittää, monia muitakin jännittää.” Hänen vinkkinsä puhumisen harjoitteluun ovat ei-natiivit kielikaverit. ”Natiivin kanssa jännittää liikaa”, Loivamaa sanoi, ”mutta kynnys madaltuu, kun kaverikaan ei puhu täydellisesti.” Julkiseen puhumiseen Loivamaa kannustaa valmistautumaan hyvin ja käyttämään kaikkia keinoja, muun muassa hengittämistä ja itsensä tsemppausta. Tapahtuman verkkoseinällä jaetuissa vertaisvinkeissä vannottiin muun muassa tietoisen hengittelyn, liikunnan ja harjoittelun nimiin. Yhdessä kommentissa annetaan täsmävinkki: ”Jos en pääse lenkille, teen kymmenen syvää kyykkyä, jolloin isoihin lihaksiin pumppautuu verta. Luin tämän vinkin jostain jännitykseen liittyvästä jutusta, ja tämä on toiminut.” Toisessa kommentissa suositellaan venyttelyä ja avaavia liikkeitä, erityisesti ”voittajaliikkeitä” ja ”tuulettamista” vaikka peilin edessä: ”Siitä tulee olo, että minä uskallan ja pystyn.” Lisätietoa kielikurssien suoritustavoista: https://studies.helsinki.fi/.

H A A S T AT T E L U

Kielet ovat

voimavara On tärkeää lisätä kielitaidon arvostusta osana ammattitaitoa, sanoo Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtaja Leena Nissilä. HAASTATTELU ANNA HALME KUVA LEENA NISSILÄ

eena Nissilä on toiminut perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä yliopistossa Suomessa ja ulkomailla. Helsingin yliopiston kielikeskuksen uutena johtajana hän haluaa lisätä yliopiston kielitietoisuutta. Kertoisitko hieman taustastasi? Miksi hakeuduit kielikeskukseen? Viimeiset 16,5 vuotta olen ollut töissä Opetushallituksessa, jossa toimin viimeiseksi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkönä. Olen saanut olla monissa eri ministeriöiden kehittämishankkeissa, viime vuosina muun muassa peruskoulufoorumissa ja opettajankoulutusfoorumissa, ja olen vetänyt opetussuunnitelmaprosesseja. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen olen ollut lähes 15 vuotta ja viimeiset kaksi vuotta sen varapuheenjohtaja. Tuntui mukavalta palata juurilleni yliopistomaailmaan. Kielikeskuksen johtajan tehtävässä yhdistyvät monet asiat, joita olen urani varrella tehnyt. Tarkastelin jo väitöskirjassani kielenoppimista. Johtamiskokemukseni, tutkimukseni, opettajankoulutukseni, yliopistopedagogisten opintojeni ja laajan työkokemukseni kautta uskon voivani tuoda oman panokseni kielenoppimisen pedagogiikan kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kielitaidolla ja sen kehittämisellä on merkittävä rooli jatkuvassa oppimisessa. Jokaisen tulee voida kehittää ja laajentaa kielitaitoaan läpi koko elämän. Yhteiskunnassa on tärkeää tehdä nä-

2/2021

kyväksi kaikkia kieliä voimavarana ja lisätä kielitaidon arvostusta osana ammattitaitoa. Yliopiston henkilöstön kielikoulutus tulee turvata osana kaikkien jatkuvan oppimisen mahdollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme antaa jokaiselle eväitä ja intoa elämänmittaiseen kielitaidon kehittämiseen ja auttaa sisäisen motivaation synnyttämisessä silloinkin, kun opiskelijoiden aiemmat kielenoppimiskokemukset eivät ole syystä tai toisesta olleet kovin rohkaisevia. Fokusta on hyvä siirtää tietyn kielen opetuksen rinnalla myös tukemaan monikielisen identiteetin vahvistumista: rohkaistaan opiskelijoita eri kielten rinnakkaiseen käyttöön, ohjataan tiedonhakuun eri kielillä, madalletaan kynnystä vähäisenkin kielitaidon käyttämiseen ja opastetaan hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Kielikeskuksella on tärkeä tehtävä yhdessä yliopiston kieliaineiden kanssa pitää esillä kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta. Kielellä on suuri rooli oppimisessa, ja jokaisella tieteenalalla on oma kielensä, kielenkäyttötapansa ja terminologiansa. Oman tieteenalan kieli on siis jokaiselle opiskelijalle tietyllä tapaa vieras kieli ennen opintojen alkua. Siitä syystä myös jokainen yliopisto-opettaja on oman tieteenalansa ”kielen” opettaja. Kielikeskuksen kehittämispäivässä pohdimmekin, miten yliopistoista voisi tehdä entistä kielitietoisempia: korostaa kielen merkitystä oppimisessa ja kannustaa hyödyntämään opetuksessa opiskelijoiden koko kielivarantoa ja myös heidän vapaa-ajallaan käyttämiään kieliä.

Millaisia ovat kielikeskuksen erityispiirteet? Koska kielten opiskelu perusopetuksessa ja lukiossa on vähentynyt ja yksipuolistunut, yliopistoissa annettavalla kielenopetuksella on entistä laajempi yhteiskunnallinen tehtävä. Kansainvälisten kontaktien lisäännyttyä on olennaista pystyä käymään keskustelua omaan alaan liittyvistä kysymyksistä useilla eri kielillä. Eri ammateissa kontaktit myös suuntautuvat vähän eri puolille maailmaa, joten on tärkeää, että meillä on kielitarjontaa monenlaisissa kielissä. Eurooppalaisten kielten lisäksi kiinnostus esimerkiksi Aasian kieliä kohtaan on lisääntymässä. Joitakin kieliä löydämme myös uudelleen, kuten viron ja venäjän kohdalla tapahtuu. Pohjoismaisista kielistä taas mielenkiinto muitakin kuin ruotsia kohtaan on li-

Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtaja Leena Nissilä.

H A A S T AT T E L U

sääntynyt erityisesti ruotsinkielisillä tai ruotsia muuten hyvin hallitsevilla. Monet työyhteisöt ovat nykyään monikielisiä. Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että kieliaineilla on riittävästi tilaa eri alojen opetusohjelmissa sekä perustutkinnoissa että jatkotutkinnoissa. Jotta kaikki opiskelijat saavat tutkintonsa kannalta pedagogisesti laadukasta kielenopetusta, on kielikeskuksen ja tiedekuntien välinen yhteistyö tärkeää. Sitä tulee kehittää edelleen, jotta kielitietoinen aineenopetus ja ainetietoinen kielenopetus voivat toteutua jokaisen kohdalla. Millaisia opiskelijat ovat, ja millaisia kursseja tarjotaan? Eri kielet ovat nykyään läsnä arjessa koko ajan, ja kiinnostus kieliin on siitä syystä luontaista. Kieltä ei enää välttämättä opita erillisesti, vaan esimerkiksi tiedonhakua tehdään koko ajan useilla kielillä. Median kautta eri kielet ovat läsnä, ja epämuodollinen kielen omaksuminen on vahvistunut tietoisen opiskelun

rinnalla. Opetuksen yhtenä tehtävänä onkin auttaa oppijaa jäsentämään oppituntien ulkopuolella havaitsemaansa ja oppimaansa. Parhaimmillaan muodollisessa opetuksessa pystytään hyödyntämään nuorten vapaa-ajallaan kohtaama erikielinen teksti- ja mediamaailma. Vaikka kielitaito on kapeutunut ja monet ovat huolissaan englannin ylivallasta, on Suomessa kuitenkin tarjolla kielenopetusta useammassa kielessä kuin koskaan. Suomessa puhutaan tänä päivänä äidinkielenäkin jo yli 150 eri kieltä Helsingin yliopiston kielikeskus on Suomen suurin kielikouluttaja. Kieli- ja viestintäopetusta tarjotaan 16 kielessä, ja vuosittain annetaan lähes 35 000 opintopistettä. Opiskelijoita kursseilla käy lukuvuosittain noin 13 000. Opintojaksoja voi suorittaa useilla lähtötasoilla alkeista edistyneempiin ja alakohtaisiin kursseihin. Opetus on suomen ja ruotsin kielen opetusta äidinkielenä, toisena kielenä ja toisena kotimaisena kielenä sekä eri vieraiden

kielten opetusta, josta volyymiltään suurin on englanti. Muut opetettavat kielet ovat italia, espanja, portugali, ranska, saksa, tanska, venäjä, japani, arabia, korea ja viro. Kiinan opetuksessa teemme yhteistyötä Konfutse-instituutin kanssa.

Mitä jäi vielä kysymättä? Mielenkiintoista on ollut seurata yhteiskunnassa käytyä keskustelua kielistä ja kielitaidosta. Yksilön kielitaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Äidinkielten ja muiden kielten kompetenssi kehittyy sekä kotona että koulussa ja nykyään yhä enemmän myös vapaa-ajalla. Käytännössä kaikki ovat nykyään monikielisiä, eli heillä on useiden kielten eritasoista osaamista, jota he käyttävät kaiken oppimisen tukena eri oppiaineiden opiskelussa. Meillä ei vielä nähdä kaikkia kieliä voimavarana, eikä meillä ole riittävästi jaettua ymmärrystä monikielisyydestä.

Kielitaito matkalle mukaan Uudenlaiset oppikirjat espanjan ja italian opiskeluun! De viaje ja In viaggio opettavat innostavasti tarvittavan kielitaidon ja tarpeellisia fraaseja ennen reissuun lähtöä. Mukana on myös hyödyllisiä vinkkejä matkan suunnitteluun ja eri tilanteisiin. Taitotasolle A1.

Uutta!

Mainio materiaali matkailu aiheisille kursseille!

Lue lisää: www.finnlectura.fi

K U N TA V A A L I TA V O I T T E E T – K O M M U N A LV A L S M Å L

SUKOLin kuntavaalitavoitteet – kommunalvalsmål 2021 KIELI- JA KULTTUURITAIDOT – VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TAIDOT

Monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on suomalaisten kilpailuetu. Kouluille ja opiskelijoille tulee taata edellytykset oppimisen iloon ja haluun tehdä töitä. Jokaisella oppijalla tulee olla oikeus opiskella kieliä asuinpaikastaan riippumatta. Yhdenvertaisuus on arvovalinta, joka on turvattava. Kieliryhmien syntymistä on tuettava asettamalla ryhmäkokovaatimus riittävän pieneksi. Kun kieltenopiskelu siirtyy myöhemmäksi, osaaminen vähenee. Opiskelijoiden perusopetuksessa ja toisella asteella suorittamien kieliopintojen määrällinen ja laadullinen niukkuus näkyy opiskelijoiden osaamisessa ja motivaatiossa. Kansainvälistymisen myötä työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Kielitaitoa edellytetään nykyään kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa työtehtävissä. Työelämässä on kasvava tarve työntekijöille, jotka osaavat useampaa vierasta kieltä. Suomalaiset kieltenopettajat ovat maailman huippua. Opettajalla tulee olla pedagoginen vapaus päättää, millaisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja hän käyttää. Opettajien täydennyskoulutus tulee järjestää nykyistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta. SUKOL edellyttää, että A1-kielenä tulee tarjota myös muita kuin englantia niissä kunnissa, joissa on yli 30 000 asukasta. sukol.ﬁ/vaalitavoitteet sukol.ﬁ/valmal

2/2021

SPRÅK- OCH KULTURKUNSKAPER – EN NÖDVÄNDIGHET

En mångsidig språk- och kulturkännedom är en konkurrensfördel för finländare. Man måste kunna garantera de förutsättningar som behövs för att skolor och studerande ska känna glädje att lära sig och vilja att arbeta. Varje elev och studerande ska ha rättighet att studera språk oberoende av var hen bor. Jämställdheten ska kunna garanteras. För att det ska bildas grupper i språk måste kravet på minimiantal vara tillräckligt lågt. När språkstudier flyttas till ett senare skede, lär man sig inte lika mycket. I grundskolor och på andra stadiet syns den kvalitativa och kvantitativa bristen på språkundervisning i de studerandes knappa språkkunskaper och i bristen på motivation att studera språk. I och med internationaliseringen har behoven av olika språkkunskaper i arbetslivet ökat. Språkkunskaper krävs nuförtiden på alla organisationsnivåer och i alla arbetsuppgifter. I arbetslivet ser man ett ökat behov av arbetsgivare som kan flera främmande språk. Finländska språklärare är bland de bästa i världen. En lärare ska ha den pedagogiska friheten att välja vilka undervisningsmetoder och material hen använder. Fortbildning för lärare ska ordnas mer effektivt och mer planerat än för tillfället. Med goda språkkunskaper och mångsidig utbildning främjar man sysselsättningen och längre arbetskarriärer. En språkundervisning av hög kvalitet kräver tillräcklig finansiering. SUKOL förutsätter att det ska erbjudas andra språk än engelska och finska som A1-språk i kommuner med fler än 30 000 invånare.

Fokus uudistuu LOPS 2021:een! Suosittu lukion B1-ruotsin Fokus-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een. Sarjaa on uudistettu opiskelijoiden ja opettajien toiveiden pohjalta. • Fokus motivoi opiskelijoita ruotsin pariin. • Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan kieltä itse sekä suullisesti että kirjallisesti. • Eriyttäminen on entistä sujuvampaa kirjan uuden rakenteen ja monipuolisten tehtävien avulla. • Tavoitteet tuodaan selkeästi näkyviin ja opiskelijat pääsevät arvioimaan omaa oppimistaan. Fokus-paketti 12 kk tai 48 kk opiskelijalisenssillä • Fokus 1–2 (LOPS21) digikirja • Fokus 3 (LOPS21) digikirja Pakettiin kuuluu etuina moduulikohtaiset Fokussarjan digiopetusaineistot ja esitysmateriaalit sekä äänite ja ratkaisut. Edut avataan Otavan Opepalveluun. Katso kaikki edulliset pakettimme: otava.fi/hinnastot

Fokus -webinaari 26.4. Oppikirjailijat kertovat, kuinka Fokus tukee opetustasi uuden opetussuunnitelman aikana. otava.fi/tilaisuudet

Otava Oppimisen palvelut

Lue lisää: otava.fi/fokus

MONINAISUUS

Oppilaat kielten

lähettiläinä Rauman normaalikoulun kansainvälisyyshankkeen yhtenä osana on yläkoululaisten kielilähettilästoiminta.

TEKSTI JA KUVA MAARIT RAINIO

auman normaalikoulun käytävillä kulkee iloinen, yläkoululaisista koostuva 25 kielilähettilään joukko. He pitävät kädestä kiinni pieniä alakoulun oppilaita ohjatessaan heitä kansainvälisyyshankkeen tapahtumiin.

Keitä he ovat

Kielilähettiläät ovat vieraista kielistä kiinnostuneita oppilasagentteja. Kielilähettilästoiminnassa on 25 yläkoulun oppilasta. Verkosto koostuu lähettiläistä, joilla jokaisella on oma uniikki kielitarinansa, oma kulttuurinsa ja omanlaisensa kokemus vieraista kielistä ja kansainvälisyydestä. Osa kielilähettiläistä on maahanmuuttajataustaisia. On tärkeää, että kaikki kielilähettiläät voivat tuoda omat vahvuutensa, oman kulttuurinsa ja oman kielensä osaksi rikasta kouluyhteisöämme ja samalla säteillä ympäristöön hyvää mieltä ja positiivista energiaa. Kansainvälisyyshankkeen aikana kielilähettiläiden motoksi muovautui Languages – Connecting People.

Miten he toimivat

Kansainvälisyyshankkeen alkaessa kielilähettiläät osallistuivat koulutukseen, jossa käytiin läpi, miten toimia lähettiläinä. Koulutuksen kulmakiviä ovat seuraavat arvot: toisten kunnioittaminen, esimerkkinä oleminen, auttaminen, kannustaminen, vastuun kantaminen, keskusteleminen ja ohjaaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Lisäksi mietimme yhdessä, miten yläkoululaiset voisivat tehdä yhteistyötä

2/2021

pikkuoppilaiden eli koulumme alakoululaisten kanssa, ja voimmeko keksiä yhteistä kansainvälisyyspohjaista tekemistä. Kansainvälisyyshankkeessa kielilähettiläät toimivat hankekoordinaattorin apulaisina. Jokainen kielilähettiläs valitsi itse yhden tai useamman vastuualueen hoidettavakseen. Kielilähettilään työtehtävät ovat moninaisia. He kulkevat pikkuoppilaiden rinnalla kieliradoilla auttaen ja opastaen heitä. He auttavat pienempiään digitaalisten haasteiden kanssa, koska hankkeen monet toiminnot suoritetaan digitaalisesti verkossa. He pitävät oman äidinkielensä ja kulttuurinsa kielipajaa esimerkiksi Euroopan kielten teemapäivänä. He auttavat ruokasalin koristelussa, kun vietämme eurooppalaisia ruokapäiviä ja amerikkalaista ruokaviikkoa. He hoitavat englanninkielistä kahvilaa Halloween-päivänä yhdessä tukioppilaiden kanssa. He tekevät koko koululle monikielistä, digitaalista joulukalenteria, ja jouluna he lukevat joulusatuja pikkuoppilaille. Toimin hankekoordinaattorina ja pidän hankettamme hienona ruohonjuuritason työnäytteenä, jonka tärkein saavutus on ollut aktivoida valtavan iso osa koulumme oppilaista hankkeen tarjoamiin moninaisiin toimintoihin. Parasta on, että vaikka hanke paperilla päättyi virallisesti 31.12.2020, sen monet toiminnot jatkavat ”elämäänsä” koulun arjessa ja tuovat kansainvälisyyden ja monikielisyyden näkyväksi osaksi koulumme arkea.

Tempuksen tulevissa numeroissa esitellään muita hankkeen toimintoja.

HANKE

THINK GLOBALLY – ACT LOCALLY Rauman normaalikoulun kansainvälisyyshanke 2019–2020 Think Globally – Act Locally -kansainvälisyyshanke osallistaa oppilaat sekä kotikansainvälisyyteen että kansainvälisyyteen. Hankkeessa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja eri kulttuureita. Oppilaissa herätetään kiinnostus koulun ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Oppilaat osoittavat kykyä sopeutua muihin kulttuureihin ja toimia oman kulttuurinsa myönteisinä lähettiläinä.Yhteistyötä lisätään koulun sidosryhmien kanssa ja tehdään yli maiden rajojen tietoteknologiaa ja globaaleja verkostoja hyödyntäen. Lisätietoja hankkeesta: https://mrathinkgloballyactlocally. blogspot.com/.

Motivoiva New Insights tulossa LOPS 2021:een! Suosittu lukion A-englannin Insights-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een New Insights -sarjaksi. • New Insightsin tavoitteena on innostaa opiskelijoita englannin pariin autenttisten sisältöjen, monipuolisten tekstityyppien ja puhuttelevien videoiden avulla. • Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan itse kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti. • Sarja ohjaa opiskelijaa jatkuvaan taitojen ja opiskelutapojen itsearviointiin. • Eriyttäminen on entistä sujuvampaa monipuolisten tehtävien avulla.

New Insights -paketti 12 kk tai 48 kk opiskelijalisenssillä • New Insights 1–2 (LOPS21) digikirja • New Insights 3 (LOPS21) digikirja • New Insights 4 (LOPS21) digikirja Pakettiin kuuluu etuina moduulikohtaiset New Insights -sarjan digiopetusaineistot ja esitysmateriaalit sekä äänite ja ratkaisut. Edut avataan Otavan Opepalveluun.

Katso kaikki edulliset pakettimme: otava.fi/hinnastot

New Insights -webinaari 22.4. Oppikirjailijat kertovat, kuinka New Insights tukee opetustasi uuden opetussuunnitelman aikana. otava.fi/tilaisuudet

Lue lisää: otava.fi/newinsights

HOJKSia laatimaan TERHI HÄMÄLÄINEN

Kieltenopettajat opettavat usein työssään erityisen tuen oppilaita, jotka eivät saavuta opiskelussaan yleisen opetussuunnitelman tavoitteita ja joille on sen vuoksi tehtävä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Itse koen, että kielten opiskelussa auttaa, kun opiskelun tavoitteet on suunniteltu hyvin etukäteen. On myös oppilaan oikeus saada tavoitteellista opetusta. Tavoitteet määritellään oppilaan tarpeiden, ei valitun oppikirjan mukaan.

Tavoitteet määritellään oppilaan tarpeiden, ei valitun oppikirjan mukaan. Kuinka suunnitelma kannattaa tehdä? Itse laadin yksilöllistettyä oppimäärää opiskelevan oppilaan HOJKSiin liitteen, jossa määrittelen tavoitteet oppilaan opiskelulle tietyssä oppiaineessa. Tavoitteet eivät voi olla samat kuin yleistä opetussuunnitelmaa opiskelevilla, koska jos oppilas pystyy opiskelemaan yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, ei yksilöllistämistä tarvita. Alempien vuosiluokkien tavoitteita voi kuitenkin olla HOJKSissa tavoitteena. Aloitan liitteen yleensä määrittelemällä opiskelun tavoitteet esimerkiksi näin: Tavoitteena on oppia kertomaan perustietoja itsestä ja lähipiiristä ja viestimään englanniksi arkipäivän tilanteissa puhekumppanin apuun tukeutuen. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään arkipäivän asioita käsitteleviä tekstejä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana sekä kirjoittamaan lyhyt viesti tutusta aiheesta.

2/2021

Suunnitelmassa mainitsen opetuksessa käytettävän materiaalin nimen, esimerkiksi oppikirjan. Lisään yleensä mukaan maininnan ”soveltuvin osin”, sillä oppimateriaalia täytyy tavallisesti koostaa useammista lähteistä. HOJKS ja sen liitteet on rakennettava niin, että mikäli oppilas vaihtaa koulua kesken lukuvuoden, uusi opettaja pystyy ymmärtämään, millaisia haasteita oppilaalla on, mitkä tukitoimet häntä auttavat ja mitkä oppimisen tavoitteet ovat. Kirjaan suunnitelmaan myös käsiteltävät aihepiirit ja rakenteet. Lisäksi kirjoitan tavoitteita puhumiseen, kuuntelemiseen, sanaston opiskeluun ja kirjoittamiseen. Tavoitteita voi asettaa myös esimerkiksi opiskelustrategioihin ja kulttuuritietouteen. Erityisen tärkeää on, että arvioinnin käytänteet on kirjoitettu auki. Kuten yleisen opetussuunnitelman myös yksilöllistetyn suunnitelman mukaan opiskelevien täytyy saada näyttää osaamistaan monipuolisesti. HOJKS on suunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Kun yhden oppilaan HOJKSin liitteen on tehnyt huolellisesti, sitä voi käyttää pohjana muiden yksilöllistetyn suunnitelman mukaan opiskelevien suunnitelmiin. HOJKSien tekemisessä, kuten muutenkin opettajan työssä, täytyy yhdistää yksilöllinen tuki realistisiin tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin.

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja, englannin ja ruotsin opettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

Aika: Lauantai 10.4.2021 klo 10–11. Paikka: Suomen englanninopettajat ry:n toimisto, Ratamestarinkatu 11, 7. krs, Helsinki. Kokoukseen osallistuminen tapahtuu etäyhteydellä. Lähetämme linkin ilmoittautuneille. Kokouksessa käsitellään sääntömuutokset ja sääntömääräiset asiat kuten vuoden 2020 toimintakertomus ja tilit,

vastuuvapauden myöntäminen, vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio, päätetään jäsenmaksun suuruus sekä valitaan osa hallituksen jäsenistä erovuoroisten tilalle. Tervetuloa!

KOULUTUSTA

American Studies -webinaari American Studies 2021 järjestetään tänä vuonna webinaarina 10.4.2021. Löydät ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen kotisivuiltamme. IATEFLin (International Association of Teachers of English as a Foreign Language)konferenssi: 19.–22.6.2021 Harrogate, UK. Lisätiedot www.iateﬂ.org. Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta Associate member -koodin alennettua hintaa varten ilmoittautuessaan konferenssiin. Yo-koulutus toukokuussa 2021 Seuraava yo-koulutuksemme on 8.5.2021. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat kotisivuillemme. Kouluttajana Katja Mäntylä (YTL). Etelä-Afrikan koulutusmatka peruttu Etelä-Afrikan matka 10.–23.6.2021 on peruutettu koronapandemiatilanteen vuoksi. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään vastaavanlaisen Etelä-Afrikan opintomatkan kesän 2022 alussa. Kesäkurssi British Studies Kesän 2021 British Studies -seminaari järjestetään Saimaan rannalla Mikkelissä 28.– 30.7. Seminaaripaikkana on Scandic Mikkeli, Mikonkatu 9. Luennoitsijana on jälleen Tom Wishart. Suunnitteilla lisäksi yhteistä iltaohjelmaa. Alustava hinta 320 e (ilman majoitusta ja iltaohjelmaa). Ilmoittautumislomake on kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.fi British Studies -koulutuksen ohjelman alla. Ilmoittaudu 17.5.2021 mennessä! Huom! Kesäkurssille jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti stipendejä, koska ulkomaan koulutusmatkoja ei järjestetä koronatilanteen vuoksi.

JÄSENSTIPENDIEN HAKU

Vuoden 2021 jäsenstipendien hakuaika päättyy 30.4.2021. Stipendihakukaavake on osoitteessa: http://www.suomenenglanninopettajat.fi.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ www.suomenenglanninopettajat.fi

PERUSKOULUN 6. LUOKAN ENGLANNIN KOE 2021

Suomen englanninopettajat ry tuottaa perusopetuksen 6. lk:n englannin kokeen, joka mittaa oppilaiden kielitaitoa monipuolisesti. Vuoden 2021 englannin kokeessa liikumme Brittein saarten luonnossa: patikoimme Skotlannissa ja tutustumme merieläimiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä. Tehtävistä on myös helpotettu E-tehtävä, joka soveltuu tehostetun tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä tehtävänä on tilanteet ja reagointi -tehtävä. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena. Tämä koe on lyhyempi ja helpompi korjata kuin aikaisempien vuosien kokeet. Kokeen kesto n. 1–1,5 h. Suositusaika: viikoilla 16–17. Hinta: CD-levy 45 e / muistitikku 50 e / + paperiversio lisäksi 15 e. Tilaa koe 17.3.2021 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Materiaali valmistuu elokuussa. Tekemällä tilauksen keväällä varmistat, että saat materiaalin ensimmäisessä toimituserässä. Hinta 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjol-

la sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2020, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa

2/2021

paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e.

TEST AND TRAIN 2019

Ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Mukana Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa taustamusiikki ja tekstitys: hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on lähtötasotesti ja näppärä tentti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista tehtäviä. Preliminääri kuvineen ja videoineen on Abitissa, också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat myös aikuisopiskeluun esim. YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Katriina Kurki katriina.kurki@engs.fi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

KEVÄÄN 2021 TAPAHTUMIA

Jornadas didácticas de español järjestetään etäkoulutuksena yhdessä Junta de Galician kanssa 27.3. Concurso de Creación Audiovisual -videokilpailu eri opetusasteille. SUKOLin kevätkoulutuspäivä verkossa 24.4.: yhdistys osallistuu kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaan, Aalto-yliopiston opettaja Javier Gonzalez Garcia pitää työpajan aiheesta Los porqués: cómo los sucesos de ayer determinan las realidades de ahora en los países hispanos. Tarkemmat tiedot ajoista myöhemmin yhdistyksen WWW-sivuilla ja Facebookissa: Profesores de Español de Finlandia.

SÄHKÖPOSTILISTA

Profesfin-sähköpostilista ei ole enää toiminnassa Yahoo Groups -ryhmien poistuttua käytöstä. Toistaiseksi yhdistyksen tiedotteet lähetetään sähköpostilla kunkin jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai niissä on täydennettävää. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Hyvää alkanutta kevätkautta kaikille jäsenillemme!

Kieliyhdistysten tiedotuksia FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com Hej alla medlemmar! Det som står i denna infotext har vi tidigare informerat om per e-post och i facebook, men nu kommer infon också denna väg. Styrelsen hade sitt konstituerande möte i januari, på distans som alla möten i dess tider. Som vi tidigare berättat fungerar Marc Blumenthal som ordförande. De övriga posterna fördelades på följande sätt: • viceordförande: Jenni Hanhinen-Skog • sekreterare: Sara Nyholm • kassör: Carola Åkerlund • infoansvarig: Nina Hildén-Silvennoinen • evenemangsansvariga: Nina Pelkonen och Lis-Marie Siegfrids Föreningen håller sitt vårmöte tisdagen den 23.3 kl. 18.00, ett av ärendena kommer att vara revidering av föreningens stadgar. I nuläget måste det ju ordnas på distans, vi skickar mer info då det närmar sig. Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

PRESENTAZIONE SU TORINO

13.2.2021 kollegamme Rosa Daghetti piti esitelmän Torinosta. Luennon jälkeen oli mahdollisuus osallistua keskusteluun etäopetuksesta.

PREPOSIZIONI, UN MONDO DA SCOPRIRE A POCO A POCO

13.3.2021 Ciro Imperato pitää esitelmän Preposizioni, un mondo da scoprire a poco a poco. Tilaisuus järjestetään etäyhteydellä klo 11.00–12.30. Tervetuloa mukaan!

VUOSIKOKOUS 2021

Yhdistyksemme vuosikokous järjestetään Zoomissa 10.4.2021 klo 16.00–17.30. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriin! Päivitämme lisätietoja kokouksesta Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme www. italianopettajat.fi. Buon lavoro a tutti!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

KOKOUSKUTSU LA 20.3.2021 KLO 14

Yhdistyksen kevätkokous kutsutaan koolle lauantaina 20.3.2021 klo 14, osoite: IFF, Yrjönkatu 36, Helsinki. Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020. Myös etäosallistumismahdollisuus. Katso tarkemmin yhdistyksen nettisivulta.

PISTEITYSKIRJEET

Lyhyen kielen pisteitysohjekirje lähetetään jäsenistölle su 21.3. Pitkän kielen pisteityskirje lähetetään jäsenistölle pe 26.3. Olethan maksanut SUKOLin jäsenmaksun? Ks. myös YO-pistekirjeinfo kotisivuilta.

PODCAST-KILPAILU

Osallistu APFF:n ja Suomen Ranskan instituutin järjestämään kilpailuun ranskan opiskelijoille kautta Suomen. Upeita palkintoja ja useita kategorioita! Lue tarkemmat tiedot kilpailusta sivustoltamme www.apff.fi.

SVEITSIN YSTÄVIEN KIRJOITUSKILPAILU

Sveitsin Ystävät Suomessa (SYS) järjestää yhteistyössä APFF:n kanssa kirjoituskilpailun, jonka tarkoituksena on ranskan kielen merkityksen korostaminen ja Sveitsin tunnetuksi tekeminen. Kilpailuaika on 28.4.2021 asti. Lue tarkemmat tiedot kilpailusta sivustoltamme www.apff.fi.

KIELIVALINTAESITTEET SUOMEKSI OCH PÅ SVENSKA

Yhdistys tuotti juhlavuoden aikana jäsenilleen PDF-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Lataa omat kappaleesi tammikuun jäsenkirjeen linkistä.

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Ranska-aiheinen seminaari yhteistyössä SRYL:n kanssa muuttaa ketterästi muotoaan. Tarkkaile ilmoittelua yhdistyksen sosiaalisen median kanavilla frankofoniakuukauden aikana.

CAFÉS PÉDAGOGIQUES APFF:n etäkahvila aukeaa.

Peruskoulun yläluokkien opettajat tapaavat ti 16.3.2021 klo 16.30. Keskustellaan motivoinnista, innostamisesta ja materiaaleista. Kirjallisuuspiiri aloittaa huhtikuussa ke 7.4.2021 klo 16.30 sopimalla, mikä kirja luetaan, ja jakamalla vinkkejä, mitä kirjoja suositella oppilaille. Lukion opettajat keskustelevat monipuolisesta arvioinnista ti 4.5.2021 klo 16.30.

SUKOLIN KOULUTUSPÄIVÄT LA 24.4.2021

SUKOL:n koulutuspäivien rinnakkaisohjelmassa la 24.4. kouluttaa Nicolas Delage, otsikolla Variations linguistiques, variations culturelles. Ilmoittautuminen SUKOLiin.

SUKOL kouluttaa Vapaan sivistystyön päivä ja kevätkoulutuspäivä etänä 24.4.2021

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.sukol.fi/ koulutus pia.koskinen@ sukol.ﬁ

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokous pidetään lauantaina 17.4.2021 klo 11 etäyhteydellä/Hanasaaressa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat, mm. vuoden 2020 vuosikertomus ja tilinpäätös. Lisätietoa myöhemmin kotisivuillamme ja sähköpostilistalla.

YO-PISTEITYSOHJEET

SRO:n jäsenenä olevat lukion ruotsinopettajat saavat yhdistykseltä edelleen tarkemmat mallivastaukset kuin YTL:n sivuilla olevat Hyvän vastauksen piirteet. Kevään sähköinen yo-koe on ma 29.3. ja yo-pisteitysohjeet intrassa seuraavan päivän iltana. Pisteitysohjeintran salasana vaihdetaan viikolla 11 jäsenmaksutarkistuksen jälkeen. Uusi jäsen / pisteitysohjeiden tilaaja, lähetä sähköpostiosoitteesi mieluiten viikko ennen koetta osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi merkillä ”Pisteitysohjeet”. Varmista, että SRO:n jäsenmaksusi on silloin maksettu.

KEVÄÄN 2021 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille on käynnissä. Palauta tehtävät toimiston sähköpostiin viim. 31.3.2021.

ACTIONTRACK-PELIT

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden

2/2021

2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit. Pelit ohjeistuksineen löytyvät jäsenintrasta. Ota yhteys toimistoon, jos sinulla ei ole kirjautumistunnuksia.

KESÄN 2021 KURSSIT

Sommarkurs på Hanaholmen 4–6.8.2021 – Språkinlärning i framtiden - AI? Ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuillamme.

HBL365-UUTISSOVELLUS JÄSENILLE PUOLEEN HINTAAN

SRO:n jäsenenä saat printtilehden ja nyt myös HBL365:n puoleen hintaan! Tee tilaus sähköpostitse pren@hbl.fi tai soita KSF Median asiakaspalveluun 09 125 3500. HBL:n verkkosivuilta jäsenhintaista tilausta ei voi tehdä. Med HBL365 kan du läsa den digitala versionen av papperstidningarna Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Östnyland och Hangötidningen i en och samma app.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

Kieliyhdistysten tiedotuksia SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun nyt tilattavissa Videolla näyttelijä käy videota katsovan opiskelijan kanssa dialogia, ja opiskelijan reagoinnin ajaksi video pysähtyy. Reagoinnin ohjeistukset on jaettu pääosin kahteen eri vaikeustasoon, joten videot soveltuvat sekä lukion A- että B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen. Erilaisiin tilanteisiin hyppääminen, yllätyksellisyys ja teknologian hyödyntäminen motivoivat opiskelijaa avaamaan suunsa ja tutustuttavat samalla erilaisiin tilanteisiin, joissa saksan kielen taito tulee tarpeeseen. Videot sopivat niin oppituntien mausteeksi, itsenäiseen harjoitteluun ja kurssisisältöjen kertaamiseen kuin suullisen kielitaidon arviointiin. Monipuolinen materiaalipaketti käsittää teemoja lipun ostamisesta lähtien aina ympäristökysymyksiin asti. Paketti tarjoaa 11

erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Hinta: 95e (jäsenille) / 120e (ei jäsenille) Tilaukset: http://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Suomen Saksanopettajat ry:n vuosikokous ja verkkokoulutus 17.4. Hjärtligt välkommen, herzlich willkommen, lämpimästi tervetuloa vuosikokoukseen ja verkkokoulutukseen. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä. Ilmoittautumisohjeet on lähetetty jäsenille uutiskirjeen kautta, ja sen lisäksi ohjeet löytyvät nettisivuilta. Ohjelma: 9.15–9.30 kirjautuminen kokouksen sovellukseen 9.30–10.30 (10.45) yhdistyksen vuosikokous 10.30 (10.45)–11.00 tauko 11.00–12.00 webinaari ”Matkustamatta maailmalle: virtuaalinen opintomatka”, kouluttaja Hanna Viippola, Ylitornion yhteiskoulun lukio Työpajassa tutustutaan virtuaalisen opintomatkan suunnitteluun ja toteutukseen käyttäen esimerkkinä Ylitornion yhteiskoulun lukiossa järjestettyä Berliinin matkaa. Työpaja soveltuu kaikkien luokka-asteiden opettajille käytettävissä olevasta laitteistosta riippumatta. 12.00–12.15 (12.30) Keskustelua ja yhdistyksen ajankohtaisia kuulumisia Puheenjohtaja linjoilla 13 asti Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kirjoituskilpailu Sveitsin Ystävät Suomessa ry järjestää saksankielisen kirjoituskilpailun keväällä 2021. Kilpailun tarkoituksena on saksan kielen merkityksen korostaminen ja Sveitsin tunnetuksi tekeminen. Kilpailussa on neljä sarjaa: yläkoulu ja lukio suomen-/ruotsinkielisille sekä yläkoulu ja lukio saksankielisillä luokilla opiskeleville. Koulut palauttavat parhaat työt Sveitsin Ystävät Suomessa ry:lle sähköpostissa 28.4. mennessä. Kirjoituskilpailun tulokset julkistetaan keväällä 2021 ennen koulujen päättymistä. Jokaisessa sarjassa palkitaan kolme parasta. Sarjan paras palkitaan 100 euron stipendillä. Tarkemmat ohjeet löytyvät nettisivuilta: www. suomensaksanopettajat.fi.

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Päivitä jäsentietosi Voit kätevästi päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi/omat_tiedot > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Innostu ruotsin kielestä yhdessä Ly-lunnin kanssa! Allihopa! -sarjan hauska tarina johdattaa oppilaat tutkimaan ruotsin kieltä ja Ruotsin kulttuuria. Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/allihopa

Come with me! COME –toiminnallista englantia WITH Samantha Harjula Minna Heikkinen Perttu Läykki Virpi Pere Helmi Ryösä Elfi Turpeinen

TE X TB

OO K

A1-englanti

ME ! 3

Come with me! -sarjassa tutustutaan englannin kieleen toiminnallisesti leikkien, laulaen, liikkuen ja pelaten.

WORK

Samantha Harjula Minna Heikkinen Perttu Läykki Virpi Pere Helmi Ryösä Elfi Turpeinen

W OR KB

OO K

COME WITH ME ! 3

COME WITH ME ! 3 A1-englanti

•

Postitiivinen pedagogiikka motivoi ja tuo esiin vahvuutesi kielenoppijana.

•

Opit kieltä toiminnallisesti musiikin, pelien, leikkien ja havainnollistavien videoiden avulla.

•

Opit kieltä toiminnallisesti musiikin, pelien, leikkien ja havainnollistavien videoiden avulla.

•

Huomaat kielitaitosi kehittymisen keräämällä osaamismerkkejä.

•

Huomaat kielitaitosi kehittymisen keräämällä osaamismerkkejä.

•

Bingel-pelimaailman tehtävien avulla teet harjoituksia hauskalla ja motivoivalla tavalla oman tasosi mukaan.

Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/come-with-me

Arttu-sovelluksella voit helposti avata painettuun kirjaan liittyviä videosisältöjä, äänitteitä ja muuta digitaalista sisältöä suoraan puhelimeesi.

BO O K

A1-englanti

Bingel-pelimaailman tehtävien avulla teet harjoituksia hauskalla ja motivoivalla tavalla oman tasosi mukaan. Arttu-sovelluksella voit helposti avata painettuun kirjaan liittyviä videosisältöjä, äänitteitä ja muuta digitaalista sisältöä suoraan puhelimeesi. Sanastot-sovelluksella harjoittelet tämän kirjan vieraskielisiä sanoja vaivattomasti. Sovelluksessa on myös aakkosellinen hakemisto.

Sanastot-sovelluksella harjoittelet tämän kirjan vieraskielisiä sanoja vaivattomasti. Sovelluksessa on myös aakkosellinen hakemisto.

www.sanomapro.fi

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3

www.sanomapro.fi

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3

Katapult Katapult Perusopetuksen B1-ruotsi Perusopetuksen B1-ruotsi

Övningar Övningar

Katapult Katapult Perusopetuksen PerusopetuksenB1-ruotsi B1-ruotsi

Katapult – med sving till svenskan! Katapult on uusi mukaansatempaava ja innostava perusopetuksen B1-ruotsin sarja. Lue lisää sanomapro.fi/sarjat/katapult

Tutustu myös muihin sarjoihimme osoitteessa sanomapro.fi