leE DIVING - kylmää ja kuormittavaa Tämän artikkelin vastaajina ovat Työterveyslaitok~en Fysiolog.ian osaston ~~i koistutkija Raija Ilmarinen joka vastaa suke.~t~~lsen kuo~~~!tavuuteen lIIttyviin kysymyksiin, sekä tutkija Tuula Seppala, Joka selvlttaa vaatetukseen ja pukeutumiseen liittyviä seikkoja. . .. He kuuluvat alansa johtaviin tutkijoihin maailmassa ja o~~t nytkm lahdössä Teksasiin kansainväliseen kongressiin muunmuassa nalden tulosten kanssa. . Kysymykset ja kommentit asetteli Jaakko J. Salo, joka on vaasalaisen Bothnia Gulf Divers -82:n koulutusvastaava. Salo toimi tässä tutkimuksessa niin sukeltajana kuin organisaattorina. Jokainen sukeltaja tietää, mitä paleleminen on. Kaikki olemme kokeneet sen sukeltamisen jälkeen tulleen vapinan ja viluntunteen, mihin ei edes kuuma kahvi tunnu auttavan. Työterveyslaitoksen tutkijat, Raija Ilmarinen ja Tuula Seppälä, selvittivät Bothnia Gulf Divers -82 sukeltajien kanssa kylmässä vedessä työskentelyn kuormittavuutta. Yhteistyökumppaneiksi saatiin Pohjanlahden merivartiosto ja Vaasan palolaitos. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri lainasik taukotuvan ja kalibroidut mittarit veden lämpötilan mittaamiseen. Yleisradion kuvausryhmä oli kaikkina päivinä paikalla "P" Murtomäen johdolla ja hänen tekemänsä lyhytfilmi on esitetty jo ainakin kaikissa pohjoismaissa. Sukelluspaikkana oli avanto Vallgrundin merivartioaseman edustalla: syvyys 7 metriä ja veden lämpötila tasaisesti pohjasta jään pintaan -0.1 °C. Sukelluksia tehtiin kaikkiaan 26; molemmilla pukutyypeillä (kuivalla ja märällä) kolmetoista. Märkäpukusukellusten pituus oli 32 minuuttia ja kuivasukellusten 65 minuuttia. Ilman loppuminen pakotti kuivapuvulla pisimpään sukeltaneet pintaan 87 minuutin jälkeen. Sukeltajien osalta tutkimus oli kaksivaiheinen; ensin kuntotesti rasvapoimumittauksineen, sitten varsinaiset jääsukellukset ja niiden vaikutusten seuranta. Miksi sukeltajien jäähtymistä selvitettiin ja miten mittaukset suoritettiin Urheilusukeltajien lisäksi Suomessa on suuri joukko ammattisukeltajia, jotka työssään tekemään fyysisesti .'" .... vJ..J.U~'"lo4. kelluksia vedless,a.
netyksiin ja sukelluskuolemiin. Salakavalaksi jäähtymisen tekee sen oireettomuus; ihon kylmä- ja kiputuntemukset puuttuvat, samoin vilunväristykset - sukeltaja ei tunne jäähtyvänsä. Tutkimuksella pyrittiin myös selvittämään millainen vaikutus erilaisilla sukellusvarusteilla on jäähtymisnopeuteen. Näitä tietoja on tarkoitus hyödyntää varusteiden kehittelyssä ja koulutuksessa. Elimistön jäähtymistä mitattiin sisäelinten lämpötiloja kuvaavan peräsuolen lämpötilan eli rektaalilämpötilan avulla, joka voidaan luotettavasti ja jatkuvasti mitata myös veden alla. Osalta märkäpuvuilta sukeltaneista mitattiin myös ihon lämpötilat kaulalta, kämmenselästä ja pohkeesta. Rektaalilämpötilaa pyrittiin sukelluksen jälkeen seuraamaan kunnes sukeltajan peruslämpötila oli saavutettu tai lämpötila oli selvästi nousemassa. Muutamassa tapauksessa jälkijäähtyminen ja elimistön lämpiämisen seuranta vei aikaa lähes kaksi tuntia. Verenkiertoelimistön kuormittumista selvitettiin rekisteröimällä sydämen sykintätaajuus koko tutkimusjakson ajalta. Sukeltajat itse arvioivat kylmyyden vaikutuksia, epämiellyttävyyttä ja kiputuntemuksia ennen ja jälkeen sukelluksen sekä 15 minuutin välein veden alla. Käden toimintakykyä puolestaan selvitettiin puristusvoimamittauksilla ja näppäryystestillä.
Minkälaisia sukelluspukuja käytettiin? Puolet sukelluksista tehtiin märkä- ja puolet kuivapuvuilla. Puvut olivat henkilökohtaisia. Märkäpuvut olivat malliltaan yksija kaksiosaisia. Pukujen paksuus vaihteli 6-7 mm välillä ja paino 3-5.5 kg välillä. Märkäpukuvarustus jätti sukeltajan kasvot paljaaksi. Tutkimukse a oli vertailtavana kolme erityyppistä välikerrosratkaisua kuivapukusukeltajille: perinteinen villa, tekoturkis ja superlon. Pitääkseen ihon kuivana, sukeltajat pukeutuivat tekokuituiseen, kosteutta iholta siirtävään urheiluasuun. Jotkut lisäsivät aluspaidan päälle armeijasta tutun verkkopaidan lisälämmikkeeksi. Kädet ja jalat suojattiin villa- tai tekoturkiskäsineillä ja -sukiIla. Alus- ja välikerroksen yhteen- * laskettu paino oli keskimäärin 2,7 kg ja lämmöneristävyys perusteella arvioituna 1.5 Kuivapukusukeltajilla maski kasvot kylmältä vedeltä aikana.
35
30
25
o
sukiellu:saik:a, min
45
Kuva 1: Viiden märkäpukusukeltajan kaulan lämpötilat
60