Sukeltaja 4 2024

Kesän kisoja ja tapahtumia

Sukellusmatka Chuuk Lagooniin

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Upea

Ojamo Ari Linnan silmin

4/2024

www.sukeltaja.fi

Seurojen erilaiset tuet ja avustukset

Tervetuloa syyskokoukseen!

Sukeltajaliiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään Seinäjoella 26.10.2024 Ennen virallista kokousta järjestetään Sukellusseuran tulevaisuus-työpaja.

AIKATAULU Klo 12.30– 13.30 Lounas Klo 13.30–15.15 Sukellusseuran tulevaisuustyöpaja Klo 15.15–15.30 Kahvitauko Klo 15.30

Syyskokous

PAIKKA Hotelli Alma Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki Ilmoittaudu viimeistään 20.10.

Tapahtumakalenterissa!

LAKEUDEN SUKELTAJAT 50 VUOTTA Kokousta isännöi 50-vuotisjuhlaansa viettävä Lakeuden Sukeltajat ry.

Seura toivottaa kaikki tervetulleeksi iltajuhlaan!

Tule mukaan

Vauhtiralliin!

Kouvolan Sukellusseura Vesikot järjestää yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa valtakunnallisen norpparallin.

Tapahtuma järjestetään Kouvolan Kuusankoskella 2.11. klo 10–16.

Vuoden teema on vauhti.

Ilmoittaudu siis mukaan Vauhtiralliin!

Hinta: 40 €/ralliosallistuja, 20 €/huoltaja tai ohjaaja, joka ei osallistu ralliin.

Hinta sisältää ohjelman ja lounaan.

Tapahtumapaikalla on kioski, mistä voi ostaa pientä suolaista ja herkkuja.

Sarjat: 7–9-vuotiaat 10–12-vuotiaat 13–15-vuotiaat Ohjaajasarja Ilmoittautumiset 9.10. mennessä!

Illalliskortin hinta on 65 euroa.

Ilmoittaudu iltajuhlaan viimeistään 19.10.

Hotelli Almasta on varattu kiintiö huoneita kokous- ja juhlavieraille.

Varaa huone tunnuksella LAKSU50V.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen.

Tapahtumaa tukemassa:

Lisätietoja ja iltajuhlaan ilmoittautuminen.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Sisältö

16

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry Valimotie 10

Ojamon kalkkikivikaivos ennen ja nyt.

00380 HELSINKI www.sukeltaja.fi puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi PÄÄTOIMITTAJA Harri Nieminen harri.nieminen@sukeltaja.fi

Ari Linna

TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi TOIMITUS Viestintätoimisto Loistava Oy

4/2024

Patruunantie 17 62800 Vimpeli

Vakiot

Päivitykset

TUOTTAJA

6 AINUTLAATUINEN Chuuk Lagoon

Susanna Korkiatupa

8 TYRKSYT Raportteja kilpalajien kesästä, Kirjana Flinkmanin ja Polkon Sodan sumua, Kerää tiedot veden lämpötilasta, Luvanvaraista sukellusta.

16 SUKELLUS Ojamolle Ari Linnan pysäyttävien kuvien matkassa.

puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Nieminen, Emma Barrow, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa,

24 ERILAISET TUET ja hankeavustukset avittavat seuratoiminnan rahoittamisessa.

14 PERSOONA Niko Nappu 20 NORPAT Kelventeen kiva junnuleiri.

Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen

27 HYVÄ HOMMA! Syvät päivät kokosi yhteen Kaatialassa.

SIVUNVALMISTUS

28 SUKELLA SUOMESSA Kaukajärvi SärkiCupin areenana.

Aste Helsinki, Mika Viitanen

30 KUVA-ALBUMI Erikoisia otoksia pinnan alta.

ULKOASU

31 AJATTELEMISEN AIHETTA Säännöllinen harjoittelu ylläpitää taitoja.

Kumppania Oy, Laura Telin

22 MITÄ LAKI sanoo toiminnan järjestämisestä muille kuin oman seuran jäsenille?

26 SUKELLUSTAIDOT Uusia videoita julkaistu sukeltajan pelastamisesta.

KANNEN KUVA Ari Linna

KUVAPANKKI Depositphotos ILMOITUSMYYNTI

Miten tajuton tuodaan pintaan?

26

28

Kaukajärvi tarjosi hyvät kisa­ olosuhteet sukelluskalastajille.

Susanna Korkiatupa puh. 044 589 6234

helmi-, huhti- kesä-, syysja marraskuussa ISSN 2737-212X

Susanna Korkiatupa

SUKELTAJA ILMESTYY

Ruutukaappaus videolta

susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi

4/2024 SUKELTAJA

3

Kutsu Laitesukelluksen SM-taitokilpailuun 2024 Jyväskylän Sukeltajat ry kutsuu Laitesukelluksen SM­taitokilpailuun 23.11. Jyväskylään.

Kilpailussa sukelletaan pareittain. Kilpailu koostuu kahdesta tehtäväradasta, jotka suoritetaan sukeltaen mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Tehtävät testaavat erilaisia laite­ sukellustaitoja, kuten nos­ teenhallintaa, varusteiden hallintaa, näppäryyttä, ongelmanratkaisukykyä ja parityöskentelyä.

OSALLISTUMINEN Kilpailuun voi osallistua Sukeltajaliiton jäsenseuran jäsen tai Sukeltajaliiton henkilöjäsen, jolla on vähintään CMAS* kortti tai vastaava.

Kilpailijalla on oltava voimas­ sa oleva Sukeltajaliiton kilpailu­ lisenssi tai sukeltajanvakuutus.

Ennen kilpailua osallistujan on esitettävä terveysselvityslomake ja sukelluskortti.

SM­kilpailussa noudatetaan Liiton yleisiä kilpailumääräyksiä, eettisiä ohjeita ja turvaohjeita.

Osallistumismaksu on 50 €/henkilö.

Lisätietoja: jaana.lahdenniemi@sukeltaja.fi

Ilmoittaudu tapahtumaan 23.10. mennessä sukeltaja.fi kalenterissa

Sukelluskuvauksen PM-kilpailu 2024

Kilpailu sulkeutuu 1.11.2024. Toi­ mita linkki kilpailukuviisi viimeis­ tään määräpäivänä osoitteeseen uwphoto2024@sukeltaja.fi.

Saat vahvistusviestin, kun kuvasi on vastaanotettu.

HUOM! Kilpailun säännöt ja sarjat ovat uudistuneet tänä vuonna. Tutustu sääntöihin huolellisesti etukäteen.

SARJAT Sarja A Lähikuva Sarja B Valokuva, jossa esiintyy malli Sarja C Normaali/laajakulma

Säännöt ja osallistumisohjeet sukeltaja.fi kalenterissa.

Sarja D Makea vesi Sarja E, teemasarja Hylky

Pekka Tuuri

Sukelluskuvauksen PM­kilpailun järjestää tänä vuonna Sukeltaja­ liitto. Kilpailuun voivat osallistua Pohjoismaiden sukellusliittojen seurojen jäsenet sekä henkilö­ jäsenet.

Pääkirjoitus

ELISA LAHTINEN kiinnostui keväällä 2021 kurssista, joka tulisi sisältämään sukeltamista.

Yhtenä pääsyvaatimuksena oli laitesukelluskelpoisuus.

– En koskaan päässyt kyseiselle kurssille, mutta se synnytti kiinnostuksen sukellusta kohtaan, ja suoritin OWD:n samana syksynä. Lajissa minua kiehtoo mahdollisuus irtautua maallisista murheista ja oppia uutta meitä ympäröivistä vesistöistä.

Vedessä oleminen yleisesti rauhoittaa, ja toisaalta vedessä voi tulla jotain odottamatonta vastaan. Alussa eniten kiehtoi tuntemattomaan tutustuminen, myöhemmin jo pelkkä veteen pääseminen ja tunne vedessä

Näiden palojen myötä pystymme muodostamaan kuvan siitä, mitä on pakko olla ja mitä olisi kiva olla, tarvittavista tekijöistä ja työkalusta.

Kaikkea tätä hyödyntäen voidaan piirtää tiekartta tulevaan.

Aivan noin helppoa ja suoraviivaista eteneminen ei toki ole. Moni meihin vaikuttava asia vaikkapa talouden kentässä on meille ja muillekin vastaaville tahoille tuntematon.

Joudumme näin monessa asiassa katsomaan kristallipalloon, ennakoimaan ja ihan rehellisesti ennustamaankin. Käytännössä tämä näkyy niin, että syntyvissä suunnitelmissa jotkut asiat ovat ehdollisia.

Tiekartta mainittu, eli uudistuminen on matka. Uuteen ei voi vain hypätä, vaan eteneminen tapahtuu aina askeleittain. Tällä matkalla osa askeleista toimii seuraavien mahdollistajina. Vastaavasti tarvitaan usein myös vaihtoehtoisia, ennalta hahmotettuja kulkureittejä. Onnistuneen perillepääsyn takaa yhteinen jatkuva eteneminen ja positiivinen asenne!

Mukavaa ja aktiivista sukellussyksyä!

olemisesta on ollut riittävää, hän kertoo.

Lahtiselle tärkeä tekijä lajin parissa jatkamiselle oli oman seuran, Jyväskylän Sukeltajien, jäseniltä saatu tuki ja kannustaminen.

– Minulla ei ole esimerkiksi ollut autoa käytettävissä, mutta se ei ole ollut esteenä saamani avun ansiosta.

Mieluiten Elisa Lahtinen lähtee sukellukselle hyvän kaverin kanssa nauttimaan päivästä ja tutkimaan vedenalaista luontoa tai vaikkapa hylkyä. Erilaiset reissut ja uudet paikat tekevät lajista hänelle monipuolisen ja mielekkään. Erityisen hienona kokemuksena mieleen on

Harri Nieminen puheenjohtaja harri.nieminen @sukeltaja.fi

Elisa Lahtisen arkisto

Kesällä olemme ladanneet akkuja ulkoilmassa ja avovesissä. Nyt syksyn koittaessa harrastuksemme aktivoituu jälleen monella muullakin tavalla, kun palaamme – avovesikauden toki vielä jatkuessa – kesätauolla olleiden harrastusmuotojen pariin. Nämä mahdollisuudet ovat monipuolisia, ja ne kannattaa hyödyntää, sillä sukeltaminen on aidosti ympärivuotinen, arkeen virtaa antava harrastus!

Syksy on myös aikaa suunnitella tulevaa. Näin tapahtuu myös Sukeltajaliitossa, ja tänä syksynä olemme tarttuneet perinteistä hieman isompaan tehtävään. Kyseessä on käynnistetty uudistumistyö, jonka tavoitteena on kestävä ja kehittyvä, muuttuvassa maailmassa meidän sukeltajien tarpeita entistä paremmin palveleva Sukeltajaliitto.

Hyvän, meitä palvelevan ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman tekeminen edellyttää paljon pohjaselvityksiä ja tiedon hakua. Tarvitaan kattava kuva harrastukseemme ja toimintaympäristöömme liittyvästä kehityksestä, talouden raameista sekä ennen kaikkea seurojen ja niissä sukeltavien harrastajien tarpeista.

Studio Laura Torkkeli

Valmistautumista matkalle

jäänyt kaunis ilta syyskuussa Suolammilla.

– Nimensä mukaisesti lampea reunustaa suolautta, jossa on aukkoja veteen. Aurinko valaisi tyyntä maisemaa, ja pinnan alla se siivilöityi kauniisti koristaen suolautoista roikkuvat juurakot ja lauttojen alle kurottuvat onkalot suorastaan erikoiseksi ja kuvaukselliseksi riutaksi. Näky oli jotain todella ihmeellistä, etenkin kun en ollut aiemmin käynyt kirkkaissa vesissä, vaan nähnyt ainoastaan sameita ja synkkiä vesiä, hän kertoo.

Lue sivuilta 20–21 Elisan juttu lasten ja nuorten kesäleiristä Kelventeen saaressa.

Elisa Lahtinen, Jyväskylä

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

4/2024 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Chuuk Lagoon – hylkykohde vailla vertaa Mika Suomun matka sukeltajaksi ei ole ihan sieltä tavallisimmasta päästä.

Ensimmäisen kerran hän tutustui vedenalaiseen maailmaan jo 2010 introsukelluksella Guamilla. Sitten tuli 14 vuoden tauko.

KRISTIINA KARILA Kuvat Mika Suomun arkisto

M

ika Suomu osti intron jälkeen saman tien kaikki laitteetkin, mutta kamat päätyivät laatikkoon 14 vuodeksi.

– Viisikymppisenä mietin, että jos en nyt lähde sukeltamaan, niin en sitten koskaan. Niinpä puolitoista vuotta sitten reissasin jälleen Guamilla ja suoritin matkalla Padi OWD -kurssin. Haaveilin jo silloin Chuuk Lagoonista ja sen toisen maailmansodan aikaisista hylyistä, hän kertoo.

Viime tammikuussa Suomu lensi Guamin kautta Havaijille ja saarihyppeli sieltä Majuron ja Pohnpein kautta Mikronesian liittovaltioon, Chuukin saariryhmään. Siellä sijaitsee kuuluisa hylkykohde Chuuk Lagoon, joka tunnettiin ennen Truk Lagoonina.

6

4/2024 SUKELTAJA

e Laguunin kirkkaassa vedessä hylyillä on miellyttävää sukeltaa ja niistä saa hyvän kokonaiskuvan.

AINUTLAATUINEN HYLKYKOHDE

Toisessa maailmansodassa helmikuussa 1944 USA:n laivasto upotti laguuniin yli 60 japanilaista alusta ja yli 200 lentokonetta. Aluksissa oli upotessaan paljon lastia, kuten tykkejä ja lentokoneiden siipiä. Hylyt ovat matalassa ja myös suhteellisen ehjiä, joten kirkkaassa vedessä sukelluskokemus on vaikuttava. Hylyt ovat myös ajan saatossa peittyneet koralliin, ja ne tarjoavat kodin monenlaiselle merielämälle. Missään muualla maailmassa ei voi sukeltaa näin monella hylyllä lyhyessä ajassa ja hyvissä olosuhteissa.

SOPII KAIKILLE

Mika Suomulla oli päiväkirjaan merkittynä kuusi sukellusta ennen

matkaa. Reissuun hän suhtautui luottavaisesti, sillä osa laguunin hylyistä on aloittelijankin sukellettavissa. − Mietin, että jos vaikuttaa siltä, etten pärjää, niin jätän homman kesken ja lomailen, hän kertoo.

Suomu oli matkassa yksin, mutta samoilta retkiltä löytyi hyvä porukka, jossa hän sukelsi koko matkan.

Kohteet olivat lähellä: pisimmillään käytiin 14 kilometrin päässä.

Sukelluskeskuksen veneet olivat hyvässä kunnossa yhtä lukuun ottamatta. − Veneen tikkaat hajosivat yhdellä sukelluksella, ja meidän piti riisua varusteet pinnalla ja kivuta veneeseen, hän kertoo.

YKSIN KOMENTOSILLALLA

Etelän kohteiden tapaan palvelu pe-

Toisen maailman­ sodan aikainen tykki­ torni Wenon rannalla.

lasi, ja keskuksen henkilökunta hoiti varusteiden roudaamisen. Suomu sukelsi vuokravarusteilla, joiden kunnossa ei ollut moitteen sijaa. Vaikka sukellusoppaat vaikuttivat osaavilta ja turvallisuudesta huolehdittiin, olisi hän suht tuoreena sukeltajajana toivonut alkuun tarkempia briiffauksia siitä, mitä kohteella oli odotettavissa. − Ehkä siellä ajateltiin, että porukka on niin kokenutta, ettei tarvitse, hän aprikoi.

Vain kerran hän oli tilanteessa, missä tunsi epävarmuutta toimintatavoista. Sukellus suuntautui Kensho Marun hylylle, ja hylyllä opas lykkäsi lampun Suomun käteen ja viittilöi ryhmälle, että sukelletaan hylkyyn sisään. − Olin yllättynyt, koska ennen sukellusta ei kerrottu, että mennään hylyn sisään. Mietin hetken, mutta päätin kieltäytyä menemästä. Opas viittilöi, että mene komentosillalle odottamaan, ja niin muut painuivat hylyn sisään. Siirryin komentosillalle ja odottelin siinä yksin aika pitkään, seurasin kelloa ja painemittaria. Pysyin rauhallisena koko ajan, joten ei siinä mitään hätää ollut, hän kertoo.

VAIKUTTAVIA HYLKYJÄ

Suomu sukelsi kolmen päivän aikana viidellä hylyllä.

150-metrinen öljytankkeri Shinkoku Maru on laguunin toiseksi suurin hylky, jossa on nähtävillä paljon yksityiskohtia ja lastia, kuten tykkejä.

Fujikawa Maru lienee laguunin tunnetuin ja sukelletuin kohde. 132 metriä pitkä matkustaja-/rahtialus on nähtävissä pinnalta. Sen lastina on muun muassa Zero-hävittäjiä.

Hyvät fiilikset paluumatkalla Uman Islandin Gosei Marulta ja Etten Islandilta.

Lempinimellä Emily tunnettu Kawanishi H8K -lentokone oli Suomun mukaan helppo sukeltaa. − Maksimisyvyys oli noin 16 metriä, ja näkyvyys oli hyvä. Kone oli säilynyt hyvin, moottori ja siivet hyvin näkyvillä. Sukelluksen jälkeen mentiin rentoutumaan viereiselle Etten Islandille.

KEHITTYVÄ KOHDE

Päivälämpötila oli 30−32 asteen tienoilla ja merivesi 28−29-asteista.

Sateita tuli joka päivä, vaikka varsinainen sadekausi alueella on huhtikuusta joulukuulle. Näkyvyydet olivat 20−30 metriä, ja olosuhteet leppoisia. − Korallit vaikuttivat hyväkuntoisilta, ja sukelluksilla näkyi runsaasti muun muassa kilpikonnia, rauskuja ja valtavia kalaparvia, hän kertoo.

Sukellus on alueen vetonaula; muille kuin sukeltajille ja vesielämästä kiinnostuneille Chuukin saarella ei ole paljoakaan tekemistä, mutta se saattaa muuttua. Vaikka saari on köyhä, on ihmisillä positiivinen asenne tulevaisuuteen. − Juttelin Chuukin lentokentällä saarivaltion turistiviraston johtajan kanssa. Hän kertoi, että saarta kehitetään kovasti, jotta se kiinnostaisi muitakin turisteja kuin sukeltajia.

Mika Suomu suosittelee kohdetta sukeltajille, jotka ovat kiinnostuneita toisen maailmansodan hylyistä ja eksotiikasta. − Saarihyppely Tyynellämerellä, ajan viettäminen Havaijilla ja sukeltaminen Chuukin hylyillä eksoottisissa vesissä oli kyllä valtavan mielenkiintoista ja erittäin antoisaa, hän toteaa.

Blue Lagoon Resort MIKA SUOMUN käyttämän sukelluskeskuksen, Blue Lagoon Resortin, perusti 70-luvulla Kimiuko Aisek,

e Sukelluskaveri Jeffin kanssa ihmettelemässä Kenzo Marun vieressä olevia esineitä.

joka löysi ja oli mukana tutkimassa useimpia laguunin hylkyjä. Nyt perheyrityksen toimintaa jatkaa hänen poikansa. Keskuksella yhden sukelluksen hinta oli 115 USD ja kahden 150 USD. Vuokravarusteet sai hintaan 30 USD / päivä. Majoitus keskuksen hotellissa maksoi 120 USD. Näiden päälle tuli vielä turistimaksu 30 USD / matka (maksettiin lentokentällä poistuttaessa) sekä sukelluslupa 50 USD, joka maksettiin sukelluskeskukselle.

www.trukbluelagoonresort.com

4/2024 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Urheilijoilla vilkas kesä Sari Herva

Räpyläuinti RÄPYLÄUINNISSA käytiin MM-kilpailut 10.−17.7. Belgradissa, Serbiassa. Suomea kilpailuissa edustivat Nina Sundberg

i Nina Sundberg ja Juho Herva tekivät molemmat Suomen ennätyksen Serbian MMkilpailuissa.

ja Juho Herva. Joukkueenjohtajana ja valmentaja toimi Sari Herva.

Juho Herva teki kisoissa kaksi Suomen ennätystä, ja pääsi finaaliin kaikissa uimissaan lajissa. 100 metrin BF-uinnissa hän sijoittui 5. sijalle ajalla 42.22. 200 metrin BF-uinnissa Herva sijoittui 6. sijalle Suomen ennätysajalla 1.36,31. Näin Juho Herva rikkoi 12 vuotta vanhan Suomen ennätyksen. 50 metrin BF-matkalla hän sijoittui sijalle 5. ajalla 19.03.

Lajin nuorten EM-kilpailut Liettuan

siin kilpailuihin ensimmäistä kertaa. 400

räpyläuinnin laitesukelluslajien uusim-

Nina Sundberg osallistui kilpailuissa

Klaipedassa uitiin 27.6.–30.6. Kilpailuihin

metrin BF-uinnillaan Kaivola sijoittui 4.

paan lajiin, 200 metrin IM, ja kellotti ajan

osallistui uimareita 16 eri maasta. Suo-

sijalle ajalla 3:57,31. Muissa lajeissa hän ei

1:51.52. Sukellus on uusi naisten Suomen

mea kisoissa edustivat Race Club Sveitsin

yltänyt 10 parhaan joukkoon.

ennätys. Muilla matkoilla hän suoriutui

Emma Kaivola (2009) ja Kouvolan

omalla tasollaan lähellä omia henkilökoh-

uimareiden Ilona Ivanova (2007).

taisia ennätyksiään.

Emma Kaivola osallistui kansainväli-

Kouvolan Uimareiden Ilona Ivanova kilpaili kisoissa neljässä lajissa. Hän ei yltänyt 10 parhaan joukkoon.

Kuvia ja kisatunnelmia löytyy lajin Facebookryhmästä

facebook.com/ finswimmingfinland

Vapaasukellus AIDAN allaslajien MM-kilpailut kilpailtiin

DYN-ennätyksen uudelle sataluvulle

Liettuan Kaunaksessa 24.–28.6. Suo-

tuloksella 200 metriä.

mesta osallistui kilpailuihin yhdeksän

Miesten puolella Olavi Paananen

urheilijan joukkue erinomaisin tuloksin.

paransi DYNB-ennätystä lukemiin 213

Suomen joukkueen kohokohta oli

metriä.

Iiris Ala-Ollan staattisen hengenpidä-

Suomi pärjäsi myös kokonaiskilpai-

tyksen MM-hopea uudella Suomen ja

lussa. Olavi Paananen ylsi miesten koko-

Pohjoismaiden ennätyksellä 7 min 36 s.

naispisteissä sijalle 4 ja Miro Suonperä

Muitakin Suomen ennätyksiä nähtiin, kun Janita Kulkula laittoi DYNB-ennä-

Vapaasukelluksen syvyyslajien MM-kisat Korsikalla Kilpailun kaikki tulokset löytyvät kisasivulta

www.aidainternational.org/ EventPage/4008

Suomea edustivat kilpailuissa Janita Kulkula ja Tommi Pasanen. Tommi Pasanen oli kokonaiskilpailussa miesten 7. ja Janita Kulkula naisten 17.

Kilpailussa syntyi kaksi uutta Suomen ennätystä. Janita Kulkula

Janita Kulkula sijoittui sijalle 7.

sukelsi ilman räpylöitä (CNF) 46 metriä sijoittuen lajissa 10. sijalle. Tommi Pasa-

i Liettuan

MM-kisojen joukkueella on syytä hymyyn: neljä Suomen ennätystä, joista yksi myös PMennätys.

Vapaasukelluksen maajoukkue

pidettiin Korsikalla Ajacciossa 3.–15.9.

sijalle 5. Naisten kokonaiskilpailussa

tyksen uusiin lukemiin 173 metriä, sekä

8

AIDAN SYVYYSLAJIEN MM-kilpailut

nen sukelsi stereoräpylöillä (CWTB) 90 metriä sijoittuen lajissa 6. sijalle.

Kilpailuja vaikeutti tuulinen sää, jonka vuoksi viralliset harjoitukset jouduttiin keskeyttämään ja useampia kilpailupäiviä siirrettiin. Kahden kisapäivän peruuntumisesta huolimatta kaikki lajit pystyttiin sukeltamaan.

Kaikki tulokset löytyvät kilpailun sivulta

www.aidainternational.org/ Events/EventIntermediate Ranking-4009 4/2024 SUKELTAJA

Sukelluskalastuksen maajoukkue

Sukelluskalastus SUKELLUSKALASTAJAT kilpailivat SM-mitaleista 26.–27.7. Itä-Suomessa Juojärvellä. Naisten sarjan voitti Tiina Valvisto ja miesten sarjan Kim Jaatinen.

Joukkueista parhaan tuloksen teki Calypso.

Vene-SM-kilpailut käytiin 17.–18.8.

Punkaharjulla Puruveden kalaisilla vesillä. Kisakeskuksena toimi Matkailu-

Tuloksia ja kisatunnelmia löytyy lajin Facebookryhmästä

www.facebook. com/nordicspearfishing

keskus Harjun Portti. SM-kultaa voitti Kim Jaatinen, hopealle sijoittui Sami Mikkola ja prossille Severi Miettinen.

Naisten sarjassa oli yksi osallistuja, Tiina Valvisto.

Suomen mitalijuhlaa sukellus­ kalastuksen PM­kisoissa

Myös naisten sarjan kirkkain mitali

piti muuttaa nopealla aikataululla.

saatiin Suomeen Jemmi Levosen

Kilpailijat lähtivät siis vesille skauttaa-

SUKELLUSKALASTUKSEN PM-kil-

kaulassa. Naisten hopea meni Norjan

matta eli tutkimatta alueen kala-

pailut käytiin viikonloppuna Lofooteilla

Lidija Vukicille ja pronssi Tanskan Line

paikkoja etukäteen. Lopulta tuulen

Norjan Hadselissa. Suomesta mukana

Overgaard Urupille. Joukkuekilpailus-

voimakuuden vuoksi kilpailu päätettiin

oli 12 hengen maajoukkue. Suomi oli

sa Suomen kolme miesten joukkuetta ja

keskeyttää tunnin kuluttua alkamisesta

vahva ja otti miesten sarjassa kolmois-

naisten joukkue olivat kilpailun parhaat.

ensimmäisenä kisapäivänä. Kilpailu

voiton: kultaa Matti Pyykkö, hopeaa

Kilpailu oli poikkeuksellinen, sillä

Tero Vaara ja pronssia Antti Olin.

g Sekä miehet että naiset menestyivät loistavasti Norjan PMkisoissa.

käytiin siis yksipäiväisenä.

voimakkaan tuulen vuoksi kisa-aluetta

Sukeltajat keräämään lämpötilatietoja TIEDEFAKTA Vesistöjen lämpötilojen

i Satelliittikuva Saharan hiekasta.

Kuva on otettu Suomi NPP -satelliitilla elokuussa 2024.

seuranta on olennainen osa ilmastonmuutoksen tutkimusta ja ekosysteemien terveyden tarkkailua. Nyt uusi kansalaistiedeprojekti kutsuu sukeltajia ympäri maailmaa osallistumaan tieteen tekemiseen keräämällä lämpötilamittauksia omista sukellustietokoneistaan. Myös Suomessa on tavoitteena koota kattava tietokanta vesistöjen lämpötilan vaihteluista eri syvyyksissä ja sijainneissa.

Projektin suunnittelu on käynnistymässä Sukeltajaliiton tiedevaliokunnassa.

Inspiraationsa projekti saa aiemmista kansalaistieteellisistä menestyksistä, kuten Sahara-projektista, jossa kansalaiset keräsivät ja lähettivät Saharan hiek-

joka auttaa seuraamaan vesistöjen läm-

tutkijoille arvokasta tietoa, jota on vaikea

kanäytteitä tutkijoille. Samalla tavalla

pötilojen muutoksia ja niiden vaikutuksia

kerätä pelkästään tutkimuslaitosten

sukeltajien projekti pyrkii hyödyntämään

eri ekosysteemeihin. Tämä avaa uusia

voimin. Liittymällä mukaan sukeltajat

vapaaehtoisten keräämää tietoa, joka

mahdollisuuksia ymmärtää vesistöjen

voivat auttaa suojelemaan meriä tuleville

muuten jäisi hyödyntämättä.

tilaa ja ennakoida tulevia muutoksia.

sukupolville.

Sukeltajien tietokoneet tallentavat

Tällaiset kansalaistiedeprojektit

automaattisesti veden lämpötilat sukel-

osoittavat, että jokainen voi osallistua

Lisätiedot: Kalle Nordling,

lusten aikana. Kun nämä tiedot kootaan

tieteeseen ja vaikuttaa suurempaan

tutkija, Ilmatieteenlaitos,

yhteen, tutkijat saavat laajan aineiston,

hyvään. Sukeltajien data tarjoaa

nordlingkalle@gmail.com

Lue lisää Sahara-projektista

www.nature.com/ articles/s41598023-46321-7

4/2024 SUKELTAJA

9

Naisten uppisleiri Seinäjoella Naisten uppopallon avoin maajoukkueleiri 6.10. Seinäjoella.

Leirille ovat tervetulleita kaikki Suomen naisuppopalloilijat, jotka ovat kiinnostuneita maajoukkuetoiminnasta!

Ohjelma 9.00–10.30 Allas 1 11.00–13.00 Palaveri ja lounas 13.00–14.30 Allas 2 Hinta: 15 eur Ilmoittaudu pikaisesti: Janne Lind, naisten maajoukkueen valmentaja janne.lind@gmail.com, puh. 040 560 8912.

Kira Slotte, maajoukkueen valmentaja, kira.slotte@gmail.com, puh. 050 375 7473.

Lisätiedot sukeltaja.fi kalenterissa.

Jouni Polkko

k Juha Flinkman, Jouni Polkko. 2024.

Sodan sumua. Ensimmäinen maailmansota Suomenlahdella. John Nurmisen säätiö.

Sodan sumua KIRJA Lähes 300 sivua on kiitettävän

taustoittavat hylkyjen kertomia tarinoita

kokoinen kirja. Odotan innolla jokaista

ja sukeltajien kokemuksia.

sivun ja tarinan kääntöä.

Kirjan teksteissä korostuu sama

Kirjassa viitataan hylkyaineiston tiedonkeruuseen ajalta 2013–2014,

g Saksalaisen G90-torpedoveneen hylky. G6tyyppinen torpedo on putkessa paikallaan.

Toisaalta paikoin liian kirjava teksti välillä haittaa juuri lukusujuvuutta. Sujuvuuden varmistamiseksi muutama tyyliseikka olisi voinut olla toisin.

upea ilmiö, josta esipuheessa kerrotaan:

joten kirjan luonnostelun ensiaskeleita

kirjoittajien sukellusryhmän, Badewan-

on otettu kunnioitettavat kymmenisen

jäin kaipaamaan niitä tekstin ja valoku-

nen, laaja-alainen erikoisosaaminen

vuotta ennen julkaisua. Valmistau-

vien lomaan. Se olisi mielestäni tuonut

kuvastuu siten, että kirja pursuaa

tuminen sekä perehtyminen ilmenee

niille kuuluvan arvon.

hätkähdyttävän tarkkaa tietoa biolo-

vaikuttavana lukukokemuksena.

giasta teknologian kautta historiaan

Lähdeviitteitä oli lukuisia. Lukijana

Kirja sopii erinomaisesti geopolitii-

Ihastuttavan kuvaavaa tekstiä on

kasta, yleisesti historiasta ja sotahistori-

ja siten asiat keskustelevat keskenään

suorastaan nautinnollista lukea, sillä

asta kiinnostuneille sekä tietysti sukelta-

yhdistyen kattavaksi, lähes tietokirja-

lukijan on helppoa eläytyä tarinanker-

jille. Kirja on loistava joululahjaidea!

maiseksi kuvaukseksi. Nämä kuvaukset

rontaan ja kuvauksiin itse sukelluksista.

Emma Barrow

!

Seuratuen haussa muutoksia OPETUS- ja kulttuuriministeriön myön-

• Tämä vaatii hakijalta Suomi.fi-tunnis-

tämää seuratukea voi hakea lasten ja

tautumisen sekä Suomi.fi-valtuuksien

nuorten liikuntaharrastuksen lisäämi-

käytön. Seuran tulee siis ajoissa

seen sekä monipuolisen organisoidun

huolehtia, että tiedot ja valtuutukset

liikunnan kehittämiseen. Hakuaika on

ovat kunnossa.

marraskuussa. Sukellusseurat ovat use-

• Hakusummat ovat kiinteitä.

ana vuonna hakeneet ja saaneet tukea.

Tänä vuonna tuen hakeminen muut-

Ministeriö ja Olympiakomitea järjestävät hakuprosessista seuroille in-

tuu. Muun muassa nämä muutokset

fotilaisuuden Teamsissa torstaina 10.10.

ovat tiedossa:

klo 17.00–19.30.

• Seuratukea haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointiliittymässä.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 10.10. klo 10.00

www.suomisport.fi/events/de2e765301f6-45ac-baa7-6fa293f9385c Seuratuesta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla

www.okm.fi/-/seuratoiminnankehittamistuki-seuratuki-

Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneelle ennen tapahtumaa.

4/2024 SUKELTAJA

11

Dirk Balzer

Meillä yleinen vesikasvi on harvinaisuus Saksassa RYHMÄ saksalaisia sukeltajia vieraili

esiintymistiheyttä, analysoivat, ovatko

elokuussa Karjalohjalla tutustumassa

nämä kasvit elinympäristölle tyypillisiä

Suomen vedenalaiseen luontoon. Su-

ja mittasivat, kuinka syvällä kasvit vielä

kellusryhmä kuuluu Hessenin sukellus-

kasvavat. Tämän menetelmän avulla ja

urheiluliittoon ja NABUun, Saksan suu-

vesikasvilajien sekä niiden määrän pe-

rimpaan ympäristöjärjestöön. Ryhmän

rusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä

vapaa-ajan harrastus on sukeltaminen

järvien ekologisesta tilasta.

luonnonsuojelun hyväksi.

Sukellukset Karjalohjan kirkkaissa vesissä paljastivat useita kasvilajeja, jotka ovat Saksassa lähes kadonneet.

Vierailunsa aikana sukeltajat keräsi-

Erityisesti nuottaruoho (eräs lobelialaji) ja

vät kasvinäytteitä, arvioivat kasvien

kaksi lahnanruoholajia herättivät suurta

Silke Oldorff

NÄYTTEIDEN KERUUTA

e Laaja tummalahnanruohoalue.

Vedenalaisiin kasveihin erikoistunut asiantuntijaryhmä Saksasta ei ollut uskoa silmiään. Jo ensimmäisen järven rannalle oli huuhtoutunut tummalahnanruohoa (sanikkaisiin kuuluva kasviheimo) enemmän kuin mitä Saksassa on enää jäljellä. i Ryhmä haluaa

kiittää Lohjan Urheilusukeltajia ja Sukelluskoulu Aaltoa avusta vierailun järjestämisessä.

kiinnostusta. Sukeltajat olivat vaikuttuneita Karjalohjan järvien kasvillisuuden runsaudesta ja monimuotoisuudesta.

TÄRKEÄÄ YHTEISTYÖTÄ Yksi matkan kohokohdista oli ajatustenvaihto suomalaisten asiantuntijoiden ja sukeltajien kanssa. Ryhmän jäsenet keskustelivat Suomen tutkimussukeltajien ohjausyhdistyksen, Lohjan Urheilusukeltajien ja Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen edustajien kanssa menetelmistä ja mahdollisuuksista tehdä seurantaa citizen science -periaatteella sekä kuinka näin voisi tukea viranomaisia ja konkreettisesti osallistua luonnonsuojeluun.

Jari Ilmonen Metsähallituksesta piti tästä teemasta mielenkiintoisen esitelmän.

Saksalaiset sukeltajat esittelivät oman vesientutkimusmenetelmänsä käytännössä yhteisellä sukelluksella Puujärvessä. Lopuksi seurasi tulosten arviointi ja standardoidun lomakkeen täyttö löydöistä.

Kaikki viihtyivät Suomessa erinomaisesti: upea sää, hyttysvapaa ympäristö,

Lisätietoja ryhmän toiminnasta

www.hessen. naturschutztauchen.org

12 4/2024 SUKELTAJA

herkullinen ruoka ja hienot sukellukset.

He oppivat nopeasti suomalaisen sanan "Ihanaa!", joka kuvaa täydellisesti heidän kokemuksiaan Karjalohjalla.

Elina Vuorenrinne-Kämmerer

i Örön kupeessa lepäävä miinalaiva Ladoga on yksi niistä kohteista, joille on haettava sotamuseon lupa.

OSVIITTA

Lupa sukeltaa Suomen vesillä saa pääsääntöisesti sukeltaa jokaisenoikeudella vapaasti riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokaisenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Lisäksi Suomessa on alueita, joilla sukeltaminen on luvanvaraista tai kokonaan kiellettyä eri syistä.

Kuva Lasse Pekkinen

MUSEOVIRASTON SUOJELEMAT HYLYT Muinaismuistolain mukaan suojelluilla hylyillä ja niiden suoja-alueilla sukeltamiseen tarvitaan Museoviraston lupa.

Käytännössä lupa voidaan myöntää vain merkittävään tieteelliseen tutkimus- tai dokumentointityöhön.

PUOLUSTUSVOIMIEN SUOJA-ALUEET Sukellusseuroja yleisimmin koskettava lupa-asia on luvan hakeminen sukeltamiseen Puolustusvoimien suoja-alueilla.

vuorokautta etukäteen, mutta kannattaa toimia riittävän ajoissa. Luvan voi hakea

www.puolustusvoimat.fi/suojaalueluvat

Suoja-alueet ovat valtakunnan tur-

koskemaan seuran koko jäsenistöä.

Seuran jäsenten tulee pyydettäessä todistaa henkilöllisyytensä, jäsenyytensä sekä esittää luvan numero.

www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/vedenalainen-kultt uuriperinto#Muinaismuistolain mukaisethylkyjensuoja-alueet HYLKEIDEN SUOJELUALUEET

vallisuuden ja aluevalvonnan järjes-

Puolustusvoimien suoja-alueilla on

tämisen kannalta tärkeitä aluevesien

hylkyjä, joille sukeltamiseen vaaditaan

ilman Metsähallituksen lupaa on kielletty

osia. Suoja-alueilla sijaitsee yleensä

sekä suoja-aluelupa että Sotamuseon

ympäri vuoden puolen merimailin sisään

sotilasalue, johon liittyy sadan metrin

lupa, kuten esimerkiksi Ladogan hylky.

jäävällä alueella suojelualuekarttaan

lähestymiskielto. Alue on merkitty

Puolustusvoimien omaisuutta olevien

merkitystä luodosta tai luotoryhmästä.

sota-alusten hylkyihin liittyvät sukellus-

Suojelualueella liikkuminen puolen

lupa-asiat käsittelee Sotamuseo.

merimailin säteen ulkopuolella luodosta

maihinnousun kieltävillä kylteillä. Tämä rajoittaa ankkurointia alueella. Suomen

www.sotamuseo.fi/ lupapalvelut

18 suoja-aluetta sijaitsevat Suomenlah-

tai luotoryhmästä on sallittu 16.6.–31.1.,

SUKELTAMINEN AHVENANMAALLA

della ja Saaristomerellä.

Laitesukellukseen suoja-alueella tulee hakea lupa merivoimien esikunnasta.

Lupa myönnetään enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Esikunta ohjeistaa hakemaan lupaa vähintään kuusi

Hylkeiden suojelualueilla liikkuminen

ja muulloin vain Metsähallituksen luvalla.

Ahvenanmaalla sukeltamiseen tarvitaan

www.regeringen. ax/kulturarv/ tillstandspliktigdykning

lupa, jonka myöntää Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Jos sukeltaa paikallisen sukelluskeskuksen retkillä, hoitaa keskus lupa-asiat kuntoon.

www.metsa.fi/maat-ja-vedet/ suojelualueet/muut-luonnonsuojelualueet/hylkeidensuojelualueet/

Niko Nappu, Jyväskylä

Rakkaudesta Itämereen Biologi Niko Nappu päätti jo lapsena, että hänestä tulee sukeltaja.

Nykyään laitesukellus on jäänyt vähemmälle, mutta työ rakkaan vesiluonnon eteen jatkuu Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPSin toiminnanjohtajana.

SUSANNA KORKIATUPA Kuva Niko Napun arkisto

MINKÄLAINEN OLI ENSI­ KOSKETUKSESI ITÄMEREEN?

Ensimmäinen vedenalaiseen maailmaan liittyvä tärkeä asia omassa elämässäni tapahtui lapsena, kun kummisetäni toi kapteeni Cousteaun nimeä kantaneen kirjan lahjaksi. Muistan missä istuin. Muistan miltä tuntui lukea Jacques Pickardin matkasta Mariaanien hautaan ja takaisin Trieste-nimisellä batyskafi-laitteella. Aloin pelätä jättiläissimpukoiden leukojen väliin jäämistä. Olikohan niitä Itämeressä?

KUINKA SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Lapsuuden kesiin kuului paljon veneilyä ja saarissa oloa. Kuulin, että jättiläissimpukoita ei ole kotivesissä, mutta arastelin silti uimista rakkolevien seassa. Muistan erään kauniin kesäpäivän jollain kallioisella saarella, kenties Porkkalan edustalla. Saareen oli saapunut useita venekuntia, joista yksi kuului varsin kummalliselle porukalle. Olivat löytäneet kuulemma ankkurin ja ison sellaisen.

Pienen pojan mielessä sukeltajat olivat tietenkin löytäneet jonkinlaisen Tintin meriseikkailuista tutun jättimäisen purjealuksen ankkurin. Minulle ei koskaan selvinnyt tuon ankkurin todellinen koko, eikä sukellusporukan nimi.

Olin kuitenkin jo päättänyt, että isona minusta tulee sukeltaja.

Kului muutamia vuosia

14 4/2024 SUKELTAJA

ja kesiä alettiin viettää Nauvon mökillä. Sukelluskamoja ei ollut tullut hankittua, mutta merellä oltiin ja kalastamisesta tuli jonkinlainen elämäntapa. En tosin ihan aina olisi jaksanut lähteä niitä verkkoja kokemaan kolmatta kertaa päivässä.

Faija jaksoi.

Yhtenä syksynä eräs Petri houkutteli kokeilemaan laitesukellusta Kauniaisten uimahalliin. On melko uskomatonta, miten tuo syksyinen lauantaiaamupäivä on syöpynyt muistiin. Muistan kaiken! Muistan lukuisten melko vähämerkityksisten yksityiskohtien lisäksi etenkin sen tunteen, minkä veden alla leijuminen ja hengittäminen saivat aikaan.

Ilmoittauduttiin seuraavana päivänä yhdessä sukelluskurssille.

MITEN SUKELTAMISESTA

Myöhemmin meni muutama vuosi pyörittäen meribiologista konsulttitoimistoa ja opiskellen maisteriksi tietotekniikasta. Lopulta tie vei Helsingin yliopistolle koordinoimaan yliopiston tutkimusasemia.

Tästä työstä mieleen ovat jääneet erityisesti hanke saada Evon alueelle uusi kansallispuisto, Tiedekansallispuisto, vedenalaisten robottien (ROV) kanssa puuhailu ja ideani suomalaisen tutkimussukeltamisen kehittämisestä yliopiston alla. Ensimmäinen näistä hankkeista saa vielä odottaa tuloaan, mutta tutkimussukellushanke sai lopulta rahoituksen ja perustettiin Finnish Scientific Diving Academy. Suhdetta Itämereen piti yllä opettaminen yliopiston parhaaksi kenttäkurssiksi kehutulla Saariston ekologia -kurssilla. Kurssia ei enää liene – oi niitä aikoja!

TULI SINULLE AMMATTI?

Joskus asioiden saavuttaminen vaatii hieman pitemmän matkan ja kenties kiertoteitä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että oma Itämeri-suhteeni, jonka pohja luotiin lapsuuden ja nuoruuden kesinä, syveni ja muodostui ammatilliseksi, kun lähdin opiskelemaan biologiaa Joensuun yliopistoon. Tykästyin leviin, ja tein tutkimusta sukeltamalla. Ohessa tuli koulutettua muutama uusi sukeltajakin. Parhaimpina vuosina sukellusten määrä hipoi viittäsataa, huh huh!

Myös hylkyjen tutkimus oli osana tutkimussukeltajan repertuaaria.

Olin useita vuosia mukana Museoviraston tutkimusleireillä Vrouw Maria -hylyn tutkimuksissa.

MITEN PÄÄDYIT PÄIJÄNTEEN LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ PLUPSIN TOIMINNANJOHTAJAKSI?

Kolmisen vuotta sitten sain merkityksellisen puhelun, joka johti nykyiseen työhöni. Suomalainen luonto on kokonaisuudessaan hätää kärsimässä. PLUPS hankkii lahjoitusvaroin (rahalahjoitukset, maa-aluelahjoitukset, testamentit) arvokkaita luontokohteita suojeltaviksi Päijänteen valuma-alueelta.

Pääpaino säätiön toiminnassa on saada vanhoja metsiä, luonnontilaisia soita ja muita upeita luontohelmiä suojeluun. Suojelualueita PLUPSilla on noin 560 hehtaaria ja lisää on tulossa. Toiminnassamme tuomme

Maalta ne humusaineet ja ravinteet vesistöihin päätyvät. Vedet ja metsät eivät ole irrallaan toisistaan, toisen suojelu vaikuttaa toiseen.

Sukeltajat voivat tempaista ja järjestää vaikka keräyksen, jolla säätiö suojelee esimerkiksi jonkin saaren.

Ajoittain tarvitsemme myös talkooväkeä, esimerkiksi luonnonhoitotöihin jollakin kohteellamme.

MITKÄ OVAT OLLEET URASI TÄHTI­ HETKIÄ SUKELLUKSEN NÄKÖ­ KULMASTA KATSOTTUNA?

Kyllä ne tähtihetket löytyvät pienistä ja arkisista tilanteista sukellusreissuilla ja tietenkin tarinoista, jotka ovat jääneet elämään.

Viime vuodelta jäi erityisesti mieleen pinnanpäällinen tapahtuma.

Järjestimme yhdessä Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa uuden luontoelokuvafestivaalin ”Luontosukellus”. Sukellus oli vahvasti läsnä, koska erityisvieraana tapahtumassa oli myös vedenalaisesta maailmasta tuttu elokuvaohjaaja Marko Röhr.

Röhr.

Markon kanssahan PLUPSilla on kampanja kirkkaudestaankin tunnetulla Puulalla. Marko on myös aloittanut säätiön hallituksen jäsenenä. Tämän vuoden Luontosukellus-festivaali on jo suunnitteilla.

MITÄ TAVALLINEN SUKELTAJA VOI

esille metsä- ja vesiluonnon asioita ja kerromme, miksi niiden suojelu on tärkeää. Metsää ja vesiluontoa rakastaville suomalaisille on luontevaa olla kiinnostuneita näiden elinympäristöjen tilasta ja tulevaisuudesta.

MIKÄ ON TYÖSSÄSI ANTOISINTA?

Kokopäiväinen työni säätiön toiminnanjohtajana on erittäin mielekästä. Tämän konkreettisemmaksi luonnon suojelu ei voi tulla.

On upeaa olla mukana luotsaamassa säätiötä, joka tarjoaa selkeän väylän kaikille luonnosta kiinnostuneille olla mukana suomalaisen luonnon monimuotoisuutta turvaamassa.

Hienointa työssä on olla osana

konkretiaa. Vaikka oma ymmärrys ympäristön tilan heikkenemisestä ja monimuotoisuuskadosta on selkeä, antaa toiminnan konkreettisuus voimia – säilytämme luontoa tuleville polville. Toivoa luo myös lahjoittajien ja testamentin tekijöiden halu jättää jälkensä luonnon kautta.

MITÄ ANNETTAVAA YKSITTÄISELLÄ SUKELTAJALLA TAI SEURALLA VOISI OLLA PLUPSILLE?

Useat tuntemani sukeltajat arvostavat syvästi luontoa. Useimmat ovat myös varsin tietoisia tummuneista vesistä, jotka eivät välttämättä ilahduta meitä vedenalaisia seikkailijoita. Metsien suojelu on osa vesien suojelua.

TEHDÄ VESILUONNON HYVÄKSI?

Lainaan tähän senegalilaista luonnonsuojelija Baba Dioumia: ”Vain sitä voi suojella, mitä rakastaa. Ja sitä rakastaa, minkä tuntee. Ja minkä tuntee, sen on joku opettanut.”

Opettele siis tuntemaan ympäristösi ja havainnoi sitä. Suomessa kaikki on melko pientä ja usein huomaamatonta liian kiireiselle sukeltajalle.

Pysähdy hetkeksi ja katso lähempää, niin uusi maailma avautuu sinulle. www.plups.fi www.pelastetaanpuula.fi

4/2024 SUKELTAJA

15

– Ojamon kalkkikivikaivos –

Maailmanluokan kaivossukellusta Lohjalla noin 60 kilometriä Helsingistä länteen sijaitsee Ojamon kalkkikivikaivos, joka on monien mielestä yksi parhaista kaivossukelluskohteista.

Teksti ja kuvat ARI LINNA

16 4/2024 SUKELTAJA

L

uolastoissa vesi on ympäri vuoden kirkasta ja kylmää. Avolouhoksessa näkyvyys ja veden lämpötila vaihtelevat vuodenajan mukaan. Talvella veden lämpötila jääkannen alla on nollan molemmin puolin, ja kesällä humus vie usein avopuolella näkyvyyden jopa nollaan.

Kookas avolouhos ja kaivostoiminta useilla eri tasoilla tekevät paikasta kiinnostavan kaiken tasoisille harrastajille.

KAIVOSTOIMINTA

Lohjan Kalkkitehdas Oy harjoitti Ojamolla kaivostoimintaa vuoteen 1965 saakka. Kaivoksesta louhittiin 40 vuoden aikana 8,7 miljoonaa tonnia kalkkikiveä, ja sieltä on peräisin osa Eduskuntatalon rakennusaineista.

Kaivoksen ensimmäinen työvaihe oli irtomaan poistaminen esiintymän päältä. Se tapahtui aluksi lapioimalla irtomaa kärryihin. Myöhemmin toimintaa tehostettiin raidekuljetuksin.

Lopulta siirtyminen maanalaiseen louhintaan tuli taloudellisista syistä välttämättömäksi.

Maanalaisessa louhinnassa työ oli ruumiillisesti vaativaa ja vaarallista.

Kaivoksessa työskenteli parhaimmillaan 250 työntekijää. Jatkosodan aikana Ojamolla toimi sotavankien työleiri, ja sodan loputtua paikalle perustettiin Lohjan työsiirtola.

Kalkkivarojen ehtyessä kaivos päätettiin lopettaa kannattamattomana. Sulkemisen jälkeen se täyttyi vedellä tarjoten harrastussukeltajille maailmanluokan sukelluskohteen.

k Tiimin palautekeskustelu sukelluksesta alkaa monesti jo laiturilla samalla kun varusteita riisutaan. h Viimeisimmän louhintasalin jatkona on kapea vajaat 100 metriä pitkä käytävä, jota myös Madon hännäksi kutsutaan. Seinien vaaleus kertoo, että aivan kaikkea kalkkikiveä ei ole louhittu.

LOUHINTASALIEN HELMINAUHA

Kaivos on suunniteltu systemaattisesti ja dokumentoitu hyvin. Olosuhteet ovat vakaat, sillä kaivoksessa ei ole virtauksia, mutta valtavat, toisiaan seuraavat identtiset salit saattavat panna pään sekaisin. Luolastot alkavat 28 metrin syvyydestä, josta aukeaa ensimmäinen louhintataso.

Tasolle on vedetty ohjausnarua useita kilometrejä. Sopiva hengityskaasu mahdollistaa pitkät pohja-ajat, mutta harva lähtee tavoittelemaan

ohjausnarun loppupäätä ilman vedenalaista skootteria. Kohteina tällä tasolla ovat Kiskokuilu, Pystykuilu ja Helmet. Kiskokuilun kautta louhittu kiviaines nostettiin hissillä maan pinnalle, ja tämä 45 asteen kulmassa nouseva kuilu puhkaisee kaikki louhintatasot. Pystykuilussa puiset portaat vievät nimensä mukaisesti pystysuoraan alaspäin seuraavalle louhintatasolle. Helmet kuvaavat peräkkäisiä tunneleilla yhdistettyjä louhintasaleja, joita tällä tasolla on 13 kappaletta. »

PUMPPUHUONEEN HAUKI

Avolouhoksen ympäri kiertää ohjausnaru noin kuudessa metrissä.

Reitin varrella voi ihailla veden alle jäänyttä metsää, upotettua venettä ja autoa sekä pumppuhuonetta ja sen liepeillä asustavaa haukea. Esineiden ja rakenteiden lisäksi luokitettu sukeltaja voi tutustua Tonttuluolaan, jonka suuaukkoa vartioivat pihatontut, karhun talvipesää muistuttavaan Mesikämmenluolaan ja Tutkintaluolaan, jonka pohjalla on avolouhoksen syvin piste 58 metrissä.

4/2024 SUKELTAJA

17

HELVETIN PORTTI

Toinen louhintataso aukeaa 58 metrissä. Täälläkin tunnelien yhdistämät louhintasalit seuraavat toisiaan helminauhana. Erillinen yhdyskäytävä muodostaa väylän luolaston eri päiden välille. Kohteita tällä tasolla ovat muun muassa Henkilöhissi ja Yhdyskäytävä sekä Ojamon kuuluisa Helvetin portti, valtava betoniseinämä, joka raken­ nettiin tukevoittamaan kaivoksen rakenteita Lohjanjärven painetta vastaan. Helvetin portti sijaitsee 45 metrin syvyydessä, ja sitä kannattelee 70 metrin syvyydessä niin ikään betonista valettu Luciferin pilari.

OJAMON PISIMMÄT YHTENÄISET OHJAUSNARUT

Kolmas louhintataso aukeaa 88 metrin syvyydessä ja oli aikanaan pääasiallinen louhintataso. Syvem­ millä tasoilla sukelletaan harvemmin, koska tällaisille sukelluksille edelly­ tetään tarkkaa sukellussuunnitelmaa ja erillisiä turvajärjestelyjä. Siellä on kuitenkin Ojamon pisin yhtenäinen ohjausnaru (1700 metriä) ja mahdol­ lista nähdä enemmän koskemattomia rakenteita kuin matalammilla tasoilla. Kaivoksen syvin varsinainen louhintataso on 138 metrin syvyy­ dessä, vaikka kiskokuilua onkin kaivettu aina 238 metrin syvyyteen.

Helvetin portti on Ojamon tunnetuin paikka. Se sijaitsee pitkällä Lohjajärven alla.

Luolan katosta Lohjajärven pohjaan on alle kymmenen metriä kiveä.

KAIKILLE AVOIN SUKELLUSKOHDE

Toimintaa lammella pyörittää 26.7.2024 alkaen Ojamon Kai­ vossukeltajat ry, joka järjestää sukellustapahtumia kaiken tasoisille sukeltajille. Omaehtoinen sukelta­ minen kaivoksessa ei ole sallittua.

Toimintaa ohjaavat tarkat säännöt, sillä kaivoslammen ensisijaisia käyttäjiä ovat merenkulun turval­ lisuuskoulutuskeskus Meriturva ja sukellusalan ammatillista koulutusta tarjoava Länsi­Uudenmaan koulutus­ yhtymä Luksia.

Turvallisuuden kannalta keskeistä on, että sukellukset toteutetaan sukeltajan koulutuksen ja kokemuk­ sen puitteissa vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Kansainvälisesti

18 4/2024 SUKELTAJA

hyväksyttyjen koulutusjärjestöjen kautta saatu luokitus määrittelee reu­ naehdot sukelluksen suunnittelulle.

Tämän lisäksi tapahtumajärjestäjä arvioi, onko suunnitelma linjassa sukeltajan kokemuksen ja olosuhtei­ den kanssa.

Sukeltaminen Ojamolla on helppoa ja mukavaa. Parkkipaikka sijaitsee aivan kaivoslammen vieressä, ja vaatteet vaihdetaan lämmitetyissä kopeissa. Ojamo on

ympärivuotinen sukelluspaikka, ja talvella turvallisuutta parantaa pumpuilla sulana pidettävä avanto.

Sukeltaminen tapahtumissa vaatii Ojamon Kaivossukeltajien jäsenyy­ den, ja tapahtumiin ilmoittaudutaan omilla jäsentunnuksilla. Ellei sopivaa tapahtumaa löydy, tapahtumajärjes­ täjiin voi olla yhteydessä yhdistyksen Facebook­sivujen kautta tai suoraan sähköpostilla.

g Yhdyskäytävän varrella 58 metrin syvyydessä on huoneita, joiden käyttötarkoitusta voi vain arvailla.

Ojamon Kaivossukeltajat

www.ojamon­ kaivossukeltajat.fi

e Kiskokuilun lähellä on sähkötaulu jokaisella louhintatasolla. j Tikkaat odottavat käyttäjäänsä Marion käytävillä, ja katossa on mahtava ilmataskun muodostama peili.

Sukellus hylättyihin kaivoksiin – Ari Linnan valokuvia Ojamon kalkkikivikaivoksesta KAIVOKSISSA kuvaamisesta tekee

TYTYRIN ELÄMYSKAIVOKSEN

kiehtovaa kristallinkirkas vesi, josta

näyttelyyn olen koonnut vedenalaisia

Suomen järvissä pääsee harvoin naut-

kuvia Ojamon kalkkikivikaivokses-

timaan. Koska luolissa ei ole lainkaan

ta. Näyttelyn kuvat on jäsennetty

luonnonvaloa, valaisu täytyy suun-

viiden teeman ympärille: rakenteet,

nitella erikseen. Mukaan tarvitaan

pystykuilu, kottikärryt, heijastuksia

valomiehiä, sillä valojen sijoittaminen

ja työkoneet. Kaikki kuvat työkoneita

luolan pohjalle ei usein ole käytännöl-

lukuun ottamatta on otettu Ojamolla.

linen ratkaisu. Myös malli on eduksi,

Näyttely on auki yleisölle

jotta kuviin saadaan mittasuhdetta.

4.9.–29.12.2024 ja sinne pääsee Elämyskaivoksen (Kuilukatu 42, Lohja) aukioloaikoina (ke–su klo 10–17) sisäänpääsymaksulla (aikuiset 14 €), jolla sitten pääsee tutustumaan myös kaivosmuseoon.

Ryhmä etenee louhintasalien muodostamaa helminauhaa pitkin kolmannessa Helmessä. Maisema on kuin Kuun pinnalta.

Taidenäyttely

www.tytyri.fi/fi-FI/topic/ 6475b96cf97e0b051d340aaf Ari Linnan valokuvia

k Ari Linna

www.linnari.smugmug.com 4/2024 SUKELTAJA

19

Norpat

Seikkailu saarella − lasten ja nuorten kesäleiri Lasten ja nuorten kesäleirillä yövyttiin Päijänteen kansallispuistoon kuuluvassa Kelventeen saaressa, snorklailtiin, laitesukellettiin ja ihmeteltiin vedessä eläviä ötököitä.

ELISA LAHTINEN Kuvat: Tero Lehtonen, Irene Savolainen, Susan Wallenius, Anu Järvelä, Elisa Lahtinen

V

iikonlopun mittainen Sukeltajaliiton valtakunnallinen lasten ja nuorten sukellusleiri sijoittui Padasjoelle, Kelventeen saareen ja sen läheisyyteen. Majoitusalue pystytettiin saarella Likolahden leiripaikalle. Kelvenne on osa vuonna 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoaluetta.

Alue on lintujen suosima pesimäympäristö, mikä ilmeni leirin aikana muun muassa aktiivisen sinisorsa- ja koskeloperheen kuljeskeluna alueella ihmispaljoudesta huolimatta.

Leirialueelle saavuttiin veneellä, ja kaikki majoittuivat joko yhteisissä puolijoukkueteltoissa tai omissa teltoissa ja riippumatoissa. Ateriat nautittiin ulkona kenttäkeittiön tarjoilemana. Vapaa-ajalla seisomapaikkoja tarjoava telttasauna ja Sup-laudoilla tasapainoilu olivat suosittuja. Henki oli asiallinen ja hyvä, vaikka vettäkin ripsautti välissä.

Leiri toteutettiin usean seuran yhteistyönä Sukeltajaliiton nuorisovaliokunnan kanssa. Porukkaa kokoontui paikalle kaikkiaan kahdeksasta

f Leirille osallistui iloinen joukko leiriläisiä ja leirin järjestäjiä.

07_linkki

seurasta: Hämeenlinnan Sukeltajat, Tampereen Urheilusukeltajat, Nousu, Tammisaaren urheilusukeltajat Piraya, Jyväskylän Sukeltajat, Gummiwihta, Riihimäen Urheilusukeltajat sekä Sukellus-Hossa.

Leirillä sukellettiin sekä laitteilla että snorklaten. Sukellukset tapahtuivat saaren rannasta ja veneestä käsin sopivassa paikassa. Mainiemen Saunalahdella leiriläiset pääsivät näkemään hyvin säilyneitä ja kookkaita hylkyjä vain muutaman metrin syvyydessä.

07_linkki_www

20 4/2024 SUKELTAJA

TEE SE ITSE -PYYDYS

k Hylkyjä päästiin ihmettelemään venematkan päässä Mai­ niemen Saunalahdella. Perimätiedon mukaan hylyt liittyvät Mainiemen sahan puutavaran kuljetuksiin.

ÖTÖKÖITÄ ETSIMÄSSÄ

Tänä vuonna leirin teemana olivat vedessä elävät vesiselkärangattomat.

Me sukeltajina vierailemme jatkuvasti heidän kotonaan, ja onkin tärkeää tietää, mitä vedessä oikeastaan elää. Sukeltaessa onkin hyvä hidastaa vauhtia ja pysähtyä ihmettelemään myös pienempiä otuksia tuttujen suurempien asukkien, kuten kalojen, ohella.

Leirin aikana tarjottiin tietämystä ja ennen kaikkea heräteltiin kiinnostusta näitä veden asukkeja kohtaan.

Jaana Lahdenniemi ja Elisa Lahtinen Jyväskylän Sukeltajista jakoivat ymmärrystä mahtavien vesiöttiäisten tunnuspiirteistä ja rooleista vesistössä sekä opastivat, miten näitä asukkaita on mahdollista kerätä tarkkailtaviksi.

Toimintaa alustettiin esittelemällä yleisimpiä vesien öttiäisiä Jaana Lahdenniemen laatimalla Veden väkeä -oppaalla. Esittelyn jälkeen lajintunnistusta tukevat oppaat olivat vapaasti saatavilla ja luettavissa leirin ajan. Lisäksi saatavilla oli Sukeltajaliiton omia materiaaleja sekä netistä tulostettuja ja laminoituja tunnistuskortteja. Tällaisia kortteja ovat esimerkiksi Vesiötökkäkortit (valonia.fi) sekä Tutustu virtavesien pohjaeläimiin ja muihin selkärangattomiin -tunnistuskortit (vesi.fi).

j Suurimman ihastuksen sai­ vat aikaan kasva­ vat sammakon­ poikaset. h Pesuvateihin kaadetaan pyy­ dystettyjä näyt­ teitä. Vatien poh­ jalle asetetut lusikat odottavat valmiina.

Tarkemmin otuksiin pääsimme tutustumaan keräämällä asukkaista näytteitä kahdella eri metodilla: helposti haavimalla sekä kotitekoisen pyydyksen avulla. Menetelmästä riippumatta näytteenottopaikkana paras on suojaisa lampare tai oja – mitä epämiellyttävämmältä paikka ihmisen silmissä vaikuttaa, sitä enemmän elämää alueelta todennäköisesti löytyy. Haaviessa kannattaa sopivalla silmäkoolla varustettua haavia pyyhkäistä vasten vesikasvillisuutta, jolloin näytteeksi saattaa jäädä yllättävän paljon kasvustossa piilottelevia otuksia.

Pyydys on helppo valmistaa itse. Isosta limsa- tai vissypullosta leikataan yläosa poikki sopivalta korkeudelta, ja se työnnetään sisäänpäin pullon alaosaan. Osat kiinnitetään toisiinsa klemmareilla, ja pyydys

kiinnitetään esimerkiksi kumilenkillä keppiin. Keppi työnnetään tiukasti kiinni pohjaan, jolloin ansa pysyy paikoillaan. Ansa on kuin katiska, jonne otukset uivat sisään, mutta eivät löydä ulos. Ansaan jätetään ilmatasku, jotta myös pinnalla hengittävät otukset pääsevät haukkaamaan happea tarpeen tullen saaliina ollessaan. Jotta eliöille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa, tulee ansa tarkistaa jo muutaman tunnin kuluttua. Liian aallokkoinen alue on haastava pyydysten paikallaan pysymisen ja ehjänä säilymisen kannalta.

MONENLAISTA VIPELTÄJÄÄ

Haavitut ja ansaan jääneet näytteet koottiin omiin pesuvateihinsa.

Pesuvateihin lisättiin pohjallinen järvivettä, minkä jälkeen näyte kerättiin ja tuotiin astiaan ihmeteltäväksi. Pyydystettyjä otuksia pyrittiin käsittelemään mahdollisimman arvostavasti lusikoilla, joiden avulla otus on mahdollista siirtää esimerkiksi luuppipurkkiin tai suurennuslasin alle.

Sukeltajien (Dytiscidae (Dytiscidae)) vipinää ja ilmakuplien kuljettamista oli veikeää seurata vadin ääressä. Niiden suurempikokoisen sukulaisen toukka sen sijaan näytti olemuksellaan olevansa varteenotettava peto. Pirteä punainen vesipunkki (Hydrachnidia (Hydrachnidia)) kipitti omille teilleen, kun surviaissääsken (Chironomidae Chironomidae)) toukka mutkitteli paikalle. Suurimman kalabaliikin herättivät kuitenkin nuijapäät, joiden raajat olivat jo alkaneet kehittymään.

Järvivedestä kerätyissä näytteissä oli huomattavasti vähemmän seurattavaa kuin läheisestä ojasta kerätyissä näytteissä, mutta joukkoon lukeutui esimerkiksi eläinplanktonia, kuten hankajalkaisia (Copepoda (Copepoda)) ja vesikirppuja (Cladocera (Cladocera). ). Ihailun jälkeen otukset toimitettiin mahdollisimman pian taas takaisin koteihinsa.

NÄHDÄÄN ENSI KERRALLA!

Leirin lopuksi pohdittiin jo ensi vuoden leirikohdetta. Ehkäpä saamme nähdä uusia kasvoja ja seurojen jäseniä taas silloin!

4/2024 SUKELTAJA

21

Toimintaa muillekin kuin omille jäsenille?

Suurin osa sukellusseurojen toiminnasta on suunnattu seuran omille jäsenille.

Kuitenkin esimerkiksi sukelluskokeilujen ja lajiesittelyjen osallistujat ovat usein muita kuin seuran jäseniä. Seuran sukellusreissuille saattaisi olla tulijoita muistakin seuroista.

Kursseja voisi olla järkevää järjestää yhteistyössä naapuriseurojen kanssa.

MIKA RAUTIAINEN, SUKELTAJALIITON KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ

M

itä pitää ottaa huomioon verotukseen tai turvallisuusja vastuuasioihin liittyen, jos seuran toimintaan ja tapahtumiin osallistuu muitakin kuin omia jäseniä?

SEURAN SÄÄNNÖT

Seuran on noudatettava omia sääntöjään. Usein sääntöihin on kirjattu, että seuran toimintaa voidaan tarjota kaikille. Jos säännöissä määrätään, että seura voi järjestää toimintaa vain omille jäsenilleen, kannattaa harkita sääntöjen muuttamista sallivampaan suuntaan.

22 4/2024 SUKELTAJA

VEROTUS

Verotuksessa urheiluseuran tarkoituksen toteuttamiseen läheisesti liittyvää maksullista koulutus- tai harjoitustoimintaa voidaan pitää verovapaana toimintana, kun toimintaa ei harjoiteta kilpailuolosuhteissa elinkeinotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Tämä koskee myös sukellusseurojen järjestämiä lajikokeiluja, kursseja, tapahtumia, iltasukelluksia, leirejä jne.

Jos osallistumismaksuja sisältävä toiminta kohdistuu vain sukellusseuran omiin jäseniin, on kyse verovapaasta toiminnasta. Sama pätee

tilanteeseen, jossa osallistumismaksuja sisältävään toimintaan osallistuu muita kuin omia jäseniä. Perusteluna on se, että toiminnan katsotaan liittyvän läheisesti seuran yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Asiasta on olemassa oikeuden päätöksiä muissa urheilulajeissa.

Tavallisesti suurin osa seuran toimintaan osallistuvista on jäseniä.

Ulkopuolisten osallistuminen on satunnaista ja pienimuotoista, mikä myös auttaa säilyttämään heille tarjotun toiminnan osallistumismaksut verovapaana tulona.

KULUTTAJATURVALLISUUS

Kuluttajaturvallisuuslaki ei koske yhdistysten omille jäsenilleen järjestämää toimintaa. Kun sukellusseuran toimintaan osallistuu muita kuin seuran jäseniä, on kuluttajaturvallisuuslakia noudatettava. Toiminnan maksullisuudella tai maksuttomuudella ei ole tässä asiassa merkitystä.

Sukellusseuran ei kuitenkaan turhaan kannata sulkea ketään toimintansa ulkopuolelle kuluttajaturvallisuuslain pelossa. Sukellusseurat täyttävät lain vaatimukset pääsääntöisesti joka tapauksessa, ja mahdollisesti tarvittavat lisätoimenpiteet on helppo toteuttaa. Ne myös istuvat hyvin sukellusseurojen turvallisuuskulttuuriin.

Kuluttajaturvallisuuslain noudattaminen tuo tullessaan seuraavat asiat: • huolellisuusvelvollisuus • turvallisuusasiakirja • vaarojen tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu • tietojen antaminen kuluttajalle • onnettomuuskirjanpito • palvelussa tapahtuvista onnettomuuksista ilmoittaminen Tukesiin.

Huolellisuusvelvollisuuden mukaan palveluntarjoaja vastaa palvelun turvallisuudesta. Palvelun turvallinen järjestäminen edellyttää riittävää koulutusta, kokemusta ja osaamista.

Välineiden ja laitteiden on oltava turvallisia.

Seurat järjestävät toimintansa Sukeltajaliiton turvaohjeita ja liiton eettisiä ohjeita noudattaen. Lajikokeilut, kurssit, työpajat ja koulutukset järjestetään liiton koulutus- ja järjestämisohjeiden mukaisesti.

Ohjaajilla, kouluttajilla ja valmentajilla on kansainvälisten standardien mukaiset koulutukset ja pätevyydet.

Turvallisuusasiakirja on kirjallinen kuvaus siitä, miten palvelun turvallisuus on järjestetty. Siinä kuvataan palveluun liittyvät vaarat sekä toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja hätätilanteisiin varautumiseksi.

Vaarojen tunnistamisen ja toimenpiteiden suunnittelun tarkoituksena on selvittää asiat tai tilanteet, jotka voivat aiheuttaa haittaa osallistujien terveydelle. Samalla arvioidaan, onko turvallisuuden nykytaso riittävä ja mitä toimenpiteitä pitää tehdä turvallisuuden parantamiseksi.

Sekä turva- että koulutusohjeissa riskiarvion tekemisen tärkeyttä korostetaan, ja toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen riskiarvioon pohjautuen onkin sukellusseuroille tuttu toimintatapa.

Tietojen antaminen kuluttajalle ennen palvelun alkua ja palvelun aikana on tärkeää. Niiden pohjalta kuluttaja osaa etukäteen arvioida, voiko osallistua palveluun. Hän myös osaa toimia palvelussa oikein ja turvallisesti.

Sukeltajaliiton CMAS-koulutuksen yleisessä koulutusohjeessa annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja laitesukelluskokeiluun tai sukelluskoulutukseen osallistuvalle henkilölle on annettava.

Samaa ohjetta voi soveltaa käytettäväksi myös tapahtumien ja leirien osallistujille annettavien ennakkotietojen suunnittelussa.

Onnettomuuskirjanpitoa on pidettävä palvelussa tapahtuvista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista.

Niistä on myös tehtävä tapahtumaraportti Sukeltajaliitolle.

Palvelussa tapahtuvista onnettomuuksista on ilmoitettava Tukesiin.

Tämä koskee kuolemantapauksia, vakavia tapaturmia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Vakavana tapaturmana pidetään tilannetta, jossa esimerkiksi asiakkaalle syntyy pysyviä terveyshaittoja tai tapaturmassa on useita loukkaantuneita henkilöitä.

Jos tapaturma tai läheltä piti -tilanne ei ole vakava, se kirjataan omaan onnettomuuskirjanpitoon.

Tavanomaisia ja lajityypillisiä tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita ei tarvitse ilmoittaa Tukesiin. Niistä on kuitenkin muistettava tehdä tapahtumaraportti Sukeltajaliitolle.

Tukesin Laitesukelluspalvelujen turvallisuus -ohjeessa esitellään hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, ja ohjeen linkeistä löytyy hyödyllistä lisätietoa. Sukeltajaliitto suosittelee perehtymään ohjeeseen, vaikka kuluttajaturvallisuuslaki ei kohdistuisikaan seuran toimintaan.

SEUROJEN YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT

Seurojen yhteistyössä järjestämät tapahtumat on toteutettava kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti. Yhden seuran on otettava itselleen selkeästi pääjärjestäjän rooli, ja kumppaniseurat ovat avustavassa roolissa.

Järjestämisvastuussa oleva seura vastaa turvallisuussuunnittelusta ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisista asiakirjoista sekä muiden velvoitteiden täyttämisestä kokonaisuuden tasolla. Järjestämisvastuussa olevan seuran ja kumppaniseurojen on suositeltavaa laatia suunnitelmat yhdessä alusta asti. Asioita selkiyttää kirjallinen vastuunjakotaulukko.

Kuluttajaturvallisuuslain lisäksi yhteistyössä järjestettävissä tapahtumissa on hyvä muistaa verotuskysymykset. Yhteenliittymä (esim. useampi sukellusseura yhdessä) ei lähtökohtaisesti voi olla verovapaa.

Yhteistyössä järjestettävien tapahtumien talousasiat voidaan hoitaa esimerkiksi näin: • Yksi seura ottaa tapahtuman järjestämisvastuun itselleen.

• Kumppaniseurojen kanssa laaditaan kirjalliset talkootyösopimukset.

• Järjestämisvastuussa oleva seura vastaa tapahtuman taloudesta ja rahaliikenteestä, kerää osallistumismaksut ja maksaa kulut.

• Järjestämisvastuussa oleva seura maksaa kumppaniseuroille verottomia talkootyökorvauksia.

Laitesukelluspalveluiden turvallisuusohje

www.tukes.fi/laitesukelluspalveluiden-turvallisuusohje Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohje

www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47999/verotusohje-yleishyodyllisille-yhteisoille4/

4/2024 SUKELTAJA

23

Tukirahaa seuran kirstuun

Seuratoimintaan ja sen kehittämiseen on tarjolla useita erilaisia tukia ja avustuksia.

Tieto on hajanaisesti saatavilla, ja tilanne vaihtelee eri paikkakunnilla.

Seura, joka on ajan tasalla oman paikkakuntansa vaihtoehdoista, taitava tekemään hakemuksia ja hyvin verkostoitunut, on etulyöntiasemassa.

Teksti on tiivistelmä Seurajohdon tietopaketista, joka on luettavissa Dyykissä Kuva Adobe Firefly

S

ukeltajaliiton puheenjohtajailloissa ja koulutusvastaavien webinaareissa on seuroilta kuultu onnistumisen tarinoita.

Kannustamme kokeilemaan, voisivatko toisten seurojen hyväksi havaitsemat ratkaisut toimia myös omalla paikkakunnalla.

Joissakin kunnissa tuki rajoittuu esimerkiksi vain lasten ja nuorten toimintaan. Toisinaan myös Vapepatoiminta oikeuttaa tukiin, vaikka muu aikuisten toiminta olisikin rajattu pois.

Yleisavustukset

Kunnilla ei ole yhtenäistä käytäntöä siitä, miten urheiluseuroja tuetaan.

Tutustukaa oman kuntanne käytäntöihin ja selvittäkää, mitä heillä on tarjolla.

Jotkut kunnat maksavat urheiluseuroille yleisavustuksia. Usein avustuksen suuruus riippuu jäsenmäärästä ja toiminnan laajuudesta (esimerkiksi hallivuoroille osallistuneiden määrä, tehtyjen sukellusten määrä). Avustus voi kohdistua myös pelkästään lasten ja nuorten toiminnan tukemiseen.

Harrastustoiminnan avustukset, liikuntatilojen vuokra-avustukset

Ohjaaja- ja kouluttajakoulutuksen tuki

Joissakin kunnissa uimahallivuorot, luokkatilat, varastotilat ja venepaikat voivat olla edullisempia yhdistyksille tai niihin voi saada avustusta.

Eräissä kunnissa on saatavilla avustuksia ohjaaja- ja kouluttajakoulutukseen osallistumista varten.

Kuntien tarjoama tuki ja avustukset

24 4/2024 SUKELTAJA

Valtakunnallisten tapahtumien järjestämistuki

Jos seura isännöi valtakunnallista tapahtumaa, esimerkiksi järjestää norppaleirin tai jonkin sukelluslajin SM-kilpailut yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa, monessa kunnassa tähän on mahdollista saada tukea.

Yhteistyö ja kumppanuudet

Sukellusseurat puhdistavat säännöllisesti uimarantoja kuntien ja kaupunkien apuna. Tämä on tärkeää ympäristötyötä. Lisäksi suuri osa kunnista ja kaupungeista maksaa seuroille rannanpuhdistuksista, joten kyseessä on myös tulonlähde seuroille.

Monesti myös uimahallien altaanpuhdistuksista maksetaan seuroille.

Yrityksille järjestettävät sukelluskokeilut tuovat monille seuroille lisätuloja. Muutamilla paikka-

kunnilla kokeilut ovat johtaneet myös sukelluskursseja koskevaan yhteistyöhön.

Mikäli seuralla on resursseja järjestää toimintaa arkipäivänä päivällä, kouluyhteistyö on myös mahdollisuus. Joillakin paikkakunnilla kouluissa, ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa on järjestetty sukelluskokeiluja ja myös sukelluskursseja oppilaille.

Myös varuskuntien kanssa on ollut onnistunutta sukelluskokeilu- ja koulutusyhteistyötä.

Muut yhdistykset ja järjestöt ovat myös mahdollisia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi partiolaisten, maanpuolustusyhdistysten, meripelastusseurojen ja venekerhojen kanssa on tehty yhteistyötä eri puolilla Suomea.

on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen ja monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Hakuaika on marraskuussa.

Leader-rahoitus

Maaseutupaikkakunnilla toimivien sukellusseurojen on mahdollista hakea kehittämishankkeilleen Leader-rahoitusta.

Urheiluopistosäätiön avustukset

Urheiluopistosäätiö voi myöntää seuroille apurahaa, jonka myöntämisessä painotetaan juniori- ja joukkueliikuntaan keskittyneitä hakijoita, joiden tarkoituksena on järjestää valmennusleiritystä kotimaassa.

Yksittäisten urheilijoiden urheiluapurahoilla tuetaan urheilijan valmentautumista ja harjoittelua kotimaassa. Hakuaika on syyskuussa.

Sukeltajaliiton hankeavustus

Sukeltajaliiton hallitus päättää vuosittain sukellusolosuhteita edistäville hankkeille myönnettävästä hankeavustuksesta.

Avustusta voidaan myöntää sukeltamista tai sukellusolosuhteita edistäville hankkeille, jotka hyödyttävät koko sukeltajayhteisöä. Tuloksen tulee olla kaikkien sukeltajien käytettävissä ilman eri maksua tai vaatimusta kuulua johonkin tiettyyn yhteisöön. Tukea voi hakea minkä tahansa sukelluslajin hankkeeseen.

Yksittäisen seuran tai rajatun piirin toimintaa edistäviin hankkeisiin tukea ei myönnetä.

Avustus voidaan myöntää Sukeltajaliiton jäsenenä toimivalle sukellusseuralle tai yhteisöjäsenelle.

Hankkeen toteutuksessa voi olla mukana useita eri tahoja.

Hakuaika on marras-joulukuussa.

Päätökset avustettavista hankkeista tehdään tammikuussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuki lasten ja nuorten toimintaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratoiminnan kehittämistuki

Rahallista tukea yksittäiselle harrastajalle MYÖS YKSITTÄISELLÄ harrastajalla on mahdollisuus hakea tukea omaan harrastustoimintaansa. Eräitä yleisimpiä tukimuotoja ovat: Ahos-apuraha soveltavaan liikuntaan, jota voivat hakea esimerkiksi ohjaajat ja kouluttajat, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan vammaisurheilun ja -liikunnan teemoissa.

SOS-Lapsikylän Unelmista totta -harrastustuen avulla mahdollistetaan mieluisa harrastus taloudellisesti haastavassa elämäntilanteessa olevien perheiden 7–17-vuotiaille lapsille, jotka eivät muuten pääsisi harrastamaan tai joutuisivat lopettamaan harrastuksen.

Seuran tulee ilmoittautua mukaan unelmista.fi-palveluun, jotta tuen hakeminen on mahdollista.

Pelastakaa Lapset ry:n harrastus-

Yritysten ja säätiöiden jakamat tuet

Jotkin yritykset, esimerkiksi vakuutusyhtiöt, tarjoavat erilaisia tukia, joita voi hakea seura tai joukkue.

Useimmat näistä on tarkoitettu lasten ja nuorten toimintaan. Hakuajat, kriteerit ja tukisummat vaihtelevat suuresti.

Ympäristö- ja kestävän kehityksen hankkeisiin kannattaa tutkia myös erilaisten säätiöiden tarjoamia tukia.

Yhteistoimintahankkeet

Yksittäinen liikuntaseura ei voi hakea liikunnallisen elämäntavan paikallista tai valtakunnallista kehittämisavustusta. Liikuntaseura voi kuitenkin olla mukana hakukelpoisten tahojen hankkeissa, joten kannattaa selvittää, onko alueellanne suunnitteilla useiden toimijoiden laaja-alaisia yhteishankkeita, joille ollaan hakemassa rahoitusta, ja olisiko sukellusseuran mahdollista päästä mukaan yhdeksi hankkeen toimijoista.

tukea myönnetään alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden harrastuksen jatkuminen tai sen aloittaminen on uhattuna perheen tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi.

Myös HOPE ry:n paikallisyhdistykset myöntävät harrastustukia.

URA-säätiö jakaa vuosittain opiskeluapurahoja kansainväliseen menestykseen tähtäävien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden ammattiin valmistavaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun.

Lisätietoja LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT ovat erinomainen keino omalla alueella verkostoitumiseen, tiedon saamiseen ja seurakehittämiseen.

Dyykin Kurssivalikoima-välilehdeltä löytyy Seurajohdon tietopaketti, josta löytyy paljon lisätietoa ja linkkejä kaikista tukimuodoista.

Sukeltajaliiton seurakehittäjät Heli Halava ja Mika Rautiainen auttavat ja neuvovat mielellään.

Dyykki oppimisympäristö

https://my.priimalms.com/ns/15369

4/2024 SUKELTAJA

25

Ruutukaappaus videolta

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Uusia videoita pelastamisesta Sukeltajaliitto on julkaissut kolme uutta videota sukeltajan pelastamisesta. Videot näyttävät, miten uupunut tai tiedoton sukeltaja tuodaan pintaan mahdollisimman turvallisesti.

MARCIN DOBRUCKI

V

ideoiden mallisuoritukset on tehty hyvissä sukellusolosuhteissa, jotta niiden vaiheita on helppo seurata. Tosielämässä olosuhteet voivat olla haastavat ja hätätilanne lisää fyysistä ja psyykkistä stressiä entisestään. Muista nämä: • Pysähdy, mieti, toimi. Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä on paras tapa toimia.

• Auta siten, että et joudu itse vaaraan.

• Tyylipisteitä ei jaeta. Tärkeintä on saada uhri pintaan ja varmistaa kelluvuus.

• Joskus paraskaan yritys ei riitä.

26 4/2024 SUKELTAJA

Hyväksy se, että teit parhaasi vallitsevissa olosuhteissa.

Tärkein lisäys aiemmin opetettuun pelastustapaan on tarkistaa tiedottoman sukeltajan painemittari.

Sen perusteella avustaja pystyy arvioimaan, kannattaako uhri tuoda pintaan hyödyntämällä uhrin vai auttajan kelluvuutta.

Videolla ”Tajuissaan olevan sukeltajan avustaminen pintaan” näytetään yksi esimerkki siitä, miten autetaan sukeltajaa, joka on tajuissaan, mutta tarvitsee apua. Ongelmat voivat olla kuitenkin monenlaisia, ja on vaikeaa antaa valmiita ratkaisuja,

jotka kattaisivat ne kaikki. Niinpä avustajan toimenpiteiden tulee perustua aina todelliseen tilanteeseen.

Katso videot Youtubessa.

KURSSILLA OPIT PARHAITEN

Nämä videot eivät tee sinusta pelastustaitoista sukeltajaa. Paras tapa oppia pelastustaitoja on osallistua CMAS Rescue Diver -kurssille.

Taidot ovat vaativia, ja niitä pitää harjoitella jatkuvasti. Ihan kuten ensiapukurssikin tulisi uusia muutaman vuoden välein, tulisi pelastustaitoja harjoitella säännöllisesti hallituissa olosuhteissa.

Rescue Diverja DAN ensiapukurssit löytyvät sukeltaja.fi kalenterista kurssihaulla.

Hyvä homma!

Syvät päivät Kaatialassa Joukko sukellusalan yrittäjiä päätti pistää pystyyn hyvänmielen tapahtuman, jossa esitellään laitesukellusta, varusteita ja mikä tärkeintä, kokoonnutaan yhteen. Sukeltajien syvät päivät ja sukellusvarustekirppis järjestettiin Kaatialassa 17. elokuuta.

Teksti ja kuvat SUSANNA KORKIATUPA

T

apahtuman koollekutsujina ja pääorganisoijina toimivat Sukeltajankauppa.fi- ja Sukelluskoulutus.fi-yrittäjä Teemu Torkkeli sekä Divers B&B:n Janne Joensuu..

Joensuu – Ajatuksena oli, että saadaan mukavaa yhteistä puuhaa, koska alalla ei ole liikaa vastaavia tapahtumia. Sukelluskaupan markkina on Suomessa hyvin pieni. On tärkeää järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, jossa me kauppiaat pääsemme verkostoitumaan ja tekemään yhdessä sekä tietenkin tapaamaan muita sukeltajia, Teemu Torkkeli kertoo.

Samalla haluttiin saada aikaan tapahtuma, johon kuka tahansa voisi osallistua matalalla kynnyksellä.

Kaatiala valikoitui tapahtumapaikaksi, sillä se on sopivasti melko keskellä Suomea, eikä se ole kenenkään tietyn, yksittäisen toimijan hallinnoima alue. Kuortaneen kunta on aina suhtautunut myönteisesti kaikenlaisiin Kaatialassa järjestettävään tapahtumiin.

VARUSTEITA KIRPPISHINNOIN

Tapahtumassa oli myös kaikille avoin sukellusvarustekirppis. Joonas Ylivaara oli lähtenyt tapahtumaan myymään omia ja kavereidenkin käytöstä poistettuja sukellusvarusteita.

Hän toimii sukelluskouluttajana Sukelluskoulutus.fi-tiimissä.

– Tapahtumat ovat tervetullut lisä suomalaiseen sukelluskulttuuriin.

k Tapahtuman toinen pääjärjestäjä, Divers B&B:n Janne Joensuu paistoi koko päivän pyttipannua. Pyttipannu, makkarat ja kahvit olivat kaikki maksuttomia tapahtuman kävijöille.

Sukellusyrittäjät jakoivat päivän kustannukset keskenään.

Minusta tällaista on kaivattu. Näin kauniilla säällä Kaatiala on hyvä paikka kokoontua, hän pohtii.

JATKOA LUVASSA

Päivä oli onnistunut, vaikka yleisöä olisi voinut enemmänkin olla. Kyllä päivän aikana kauppaakin tehtiin, mutta tärkeämpää oli kuitenkin yhteen kokoontuminen ja tapahtuman pilotointi. Moni vierailija ja osa järjestäjistäkin kävi päivän aikana myös sukeltamassa.

– Kaatiala sopii kohteena oikeastaan kaikille: tekniikkasukeltajille löytyy luolia ja matala pää sopii aloittelijoille. Tavoitteemme on tehdä tästä jokavuotinen tapahtuma ja kehittää lisääkin. Tähän sopisi hyvin myös esimerkiksi matalassa päässä järjestettävät laitesukelluskokeilut.

Toki se vaatii jonkun operoimaan, Teemu Torkkeli pohtii.

– Livetapahtumassa on hienoa, kun asiakkaat pääsevät hypistelemään ja kokeilemaan tuotteita ja näkemään myös verkkokaupan takana toimivat henkilöt kasvotusten, Janne Joensuu lisää.

– Meillä on ollut kivaa tätä tehdä, ja kaikki edustavat täällä itseään yhteisen asian äärellä, Teemu Torkkeli sanoo.

Tapahtumassa olivat mukana järjestävien tahojen lisäksi jyväskyläläinen Divetime, espoolainen Polarsafety, oululainen Sukellusvaruste.fi ja hämeenlinnalainen Scubamafia.

k Divetimen Janne Vääränen ja Päivi Korkman pitivät tapahtumaa mukavan yhteisöllisenä. Päivän aikana käytiin lukuisia hyviä keskusteluja. Vaasan Delfin ry:n jäsenet Jari Saarnisto ja Ida Lintala olivat lähteneet tutustumaan tarjontaan, minkä jälkeen he kävivät tietenkin sukeltamassa louhoksessa. j Scubamafian Veli Elomaa palveli lamppuostoksille saapunutta Pirjo Pentinmäkeä.

j Pomerian Bea auttoi emäntäänsä Anna Ilvesluotoa asiakaspalvelussa Sukellusvaruste.comin osastolla. Kohtuullisen uudelle sukellusalan verkkokaupalle kaikki näkyvyys on hyväksi.

Sukella Suomessa

Lähdössä osa kilpailijoista starttasi Riihiniemen uimarannalta uimalla ja osa kävellen niemen toiselle puolelle.

SärkiCup siivosi Kaukajärveä Sukelluskalastajien tämän kauden viimeinen kotimaan ranking-kilpailu pidettiin harvinaisesti kaupunkiympäristössä, Tampereen Kaukajärvellä. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä SärkiCupissa tehtiin lisäksi yhdessä töitä järven ekosysteemin hyväksi.

Teksti ja kuvat SUSANNA KORKIATUPA

K

aukajärveä uhataan monesta suunnasta: holtittomat hulevedet, rantarakentaminen ja ilmastonmuutos koettelevat Tampereen helmen herkkää ekosysteemiä. Järvi on muuttumassa ahvenpainotteisesta vesistöstä särkikalojen temmellyskentäksi.

Esimerkiksi suutari on Kaukajärveen viime vuosikymmenellä ilmestynyt tulokaslaji. Tamperelaisilla sukelluskalastajilla syntyi ajatus tehdä jotain asian eteen.

– Keksimme järjestää yhden kisan täällä. Kaukajärvessä ei ole aiemmin kisattu sukelluskalastuksessa. Kilpailu suunniteltiin yhteistyössä Vehmaisten osakaskunnan kanssa, ja se sai nimekseen osuvasti SärkiCup, kertoo kisan järjestelyistä vastannut Severi Miettinen Tampereen Urheilusukeltajat ry:stä.

28 4/2024 SUKELTAJA

Kilpailun lähtö ja maali oli Riihiniemen uimarannalla. Kisapaikan sijainti osoittautui erinomaiseksi.

Pilvisenä päivänä rannalla ei juuri muita käyttäjiä ollut. Vaatimattomampiin puitteisiin tottuneet sukelluskalastajat olivat varsin tyytyväisiä rannan lähellä sijaitsevaan päällystettyyn parkkipaikkaan ja palvelevaan rantakioskiin.

HOITOKALASTUS AUTTAA JÄRVEÄ

l Tapio Salakarin

saaliiksi jäi useampi iso suutari sekä kilpailun suurin kala, 1,9-kiloinen hauki.

Kilpailuun osallistui parisenkymmentä sukelluskalastajaa. Ohjeena oli keskittää kalastus särkikaloihin.

Etenkin suutareita saatiin saaliksi: yhteensä 24 kappaletta. Sukelluskalastus on tehokas tapa juuri suutarin kalastukseen, sillä pohjamudissa möyrivä kala ei herkästi tartu vieheisiin. Katiskalla sitä saa, mutta suutari ei ole kaikista halutuin ruokakala.

Vehmaisten osakaskunnan puheenjohtaja Sirpa Kuusela oli mielissään ja hämmästeli, miten suuria osa suutareista oli.

– Toivoisin tästä kilpailusta perinnettä! Olimme osakaskunnan hallituksessa heti sitä mieltä, että kilpailu on hieno idea. Toiveena ainoastaan oli, että suurimmat hauet jätettäisiin pyytämättä, sillä isot hauet pitävät

nekin osaltaan särkikalojen kantoja kurissa, hän sanoo.

Vehmaisten osakaskunta hallinnoi Kaukajärven pääosaa. Osakaskunta myöntää kalastusluvat, ja sen tehtävä on lisäksi tarkkailla ja huoltaa vesistön tilaa. Kaukajärven osakaskunta pyrkii myös kaikin keinoin edistämään järven suojelua vaikuttamalla aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon. Työtä riittää.

– Hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen on rakennettu uudet altaat ja kaivot, mutta kovalla sateella ne tulvivat ja vettä valuu koskena järveen. Myös rantarakentaminen ja siitä aiheutuvat hulevedet ovat järvelle suurin uhka. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että rakentaminen pysyisi maltillisena. Hulevedet aiheuttavat rehevöitymistä. Tästä on merkkinä tiettyjen vesikasvien, esimerkiksi vesiruton, lisääntyminen.

Suutarikanta on kasvanut järven rehevöitymisen seurauksena. Sinilevähavaintoja on myös alkanut olla vuosittain, Sirpa Kuusela kertoo.

Järven kalakannasta pidetään huolta istutuksia tekemällä. Vehmaisten osakaskunta istuttaa järveen taimenta ja Tampereen kaupunki siikaa.

ENSIMMÄISET KISAT

Juho Waris ja Riku Pirinen osallistuivat sukelluskalastuskilpailuun ensimmäistä kertaa.

Molemmat innostuivat lähtemään kilpailuun ystävänsä Eliel Kilkin houkuttelemana.

– Olen joskus junnuna kokeillut lajia mökillä isäni kanssa, ja jotenkin se tuli puheeksi Elielin kanssa.

Eliel kertoi, että on lajissa Suomen mestari; en edes tiennyt, että tässä kilpaillaan. Päätin sitten osallistua kisaan, kun Eliel vinkkasi, että tämä olisi sopiva, aloittelijaystävällinen kisa, Juho Waris kertoo.

Myös Riku Pirinen innostui sukelluskalastuksesta samalla tavalla.

– Joskus nuorempana olen snorklannut ja minulla on PADIn OWD-kortti, mutta en ollut koskaan sukelluskalastanut. Halusin kokeilla kalastusta ja ehdotin sitä Elielille.

Harvinaislaatuinen järvi ansaitsee suojelua KAUKAJÄRVI on ainutlaatuinen kohde, sillä sen vesi on pysynyt kirkkaana ja näkyvyys on usein melko hyvä.

Järvestä löytyy sukellettavaa monen tasoisille sukeltajille, ja sen virkistyskäyttö on muutenkin monipuolista.

Sukelluskalastuskisojen kanssa

k Riku Pirinen

(vas.) ja Juho Waris osallis­ tuivat ensim­ mäistä kertaa sukelluskalastus­ kilpailuun.

Sitten mentiin kokeilemaan – tämä tapahtui kolme viikkoa sitten, hän naurahtaa. Calypsoa edustanut Riku sijoittui hienosti ensimmäisessä kisassaan kymmenenneksi.

ONNISTUNUT PÄIVÄ

h SärkiCupin

ykkönen oli Simo Saloniemi (keskel­ lä), toisella sijalla Severi Miettinen (oikealla) ja kol­ mantena Niklas Saari.

Entä minkälaiset tunnelmat olivat tapahtuman jälkeen?

– Kaikki meni just niinku pitikin.

Melkein kaikki saivat kalaa, vaikka olosuhteet olivat ehkä vähän hankalat, kun edellisenä päivänä oli kovia sateita ja myrskyinen sää. Kaikilla tuntui kuitenkin olevan mukavaa, ja kaikki pääsivät kokeilemaan uudessa paikassa kalastusta. Oli hienoa, että moni pääsi paikalle, koska kilpailu oli meille tämän kauden viimeinen, missä olemme kaikki yhdessä, Severi Miettinen summasi fiiliksiä kisapäivän jälkeen.

Saattaa olla, että Kaukajärven SärkiCupista tulee sukelluskalastajien kisaohjelmaan pysyvä perinne.

samaan aikaan toisella rannalla, Kaukajärven Soutustadionilla, pidettiin soutukilpailu.

Kaukajärvestä nauttivat myös laitesukeltajat, ja järvessä onkin useita veteenmenopaikkoja, ehkä tunnetuimpana niin sanottu Bandidoksen ranta, jonka edustalla on myös vedenalaisia lavoja ja sukelluslineja.

Tampereen Urheilusukeltajat käyttävät järveä monipuolisesti.

Järvi sopii hyvin sukellusharrastukseen senkin takia, että siellä ei saa ajaa moottoriveneellä lainkaan.

Tämän vuoksi myös SärkiCupissa turvaveneenä oli soutuvene.

Kaukajärvi on helposti saavutettavissa, sillä aivan rannan tuntumaan pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä.

Sukeltaessa on hyvä huomioida myös muut vesistön käyttäjät, kuten sup-lautailijat, uimarit, melojat ja kalastajat.

Tutkimuslaitoksen (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen KVVY Tutkimus Oy) mukaan järven vesi on edelleen hyvälaatuista, mutta järven käyttäjät ovat silti huolissaan muun muassa lisääntyneiden sinilevähavaintojen ja rehevöitymisestä kertovan kasvillisuuden esiintymisen vuoksi. On tärkeää, että Kaukajärven hyvinvoinnista pidetään huolta ja aiheesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.

Petri Koskinen (TaUrsu) toimi turvaveneen kapteenina.

4/2024 SUKELTAJA

29

Kuva-albumi

Sauna, fillari ja piano TÄMÄ OIKEASTI KÄYTÖSSÄ oleva saunalautta sijaitsee Hopiakallion kirkasvetisessä louhoksessa Kokkolan lähellä.

Muoviputkeen trailerin päälle rakennettu sauna lämpiää puilla, ja löylyihin laskeudutaan saunan katolla olevasta aukosta. Saunassa on iso ikkuna, josta voi seurata vaikkapa sukeltajien touhuiluja louhoksessa. Sauna kelluu kolmen metrin syvyydessä, ja se on mahdollista laskea syvemmällekin. Saunalautan ovat suunnitelleet ja rakentaneet yrittäjäkaksoset Ari ja Jari Lehtinen. Kuvassa Joni Taskila sukeltaa lautalta viime kevään P1-kurssilla.

HOPIAKALLION LOUHOKSESSA voi myös pyöräillä − kuvassa Heidi Hyvärin tyylinäyte.

– AIEMMIN HAUKIPUTAALLA oli suosittu louhoskohde, jossa oli piano pohjassa. Vuosi sitten se kuivattiin ja siellä aloitettiin louhinta, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Nyt louhos täyttyy pikkuhiljaa, ja odottelemme veden selkiytymistä, Erlend Forsen kertoo. Kuvassa musisoivat Marko Lindelä ja Keijo Vinkka.

KUVAT ERLEND FORSEN

Ajattelemisen aihetta

Sukellustaidot, kuten kaikki muutkin taidot, opitaan ahkeran harjoittelun kautta. Taitojen oppiminen etenee vaiheittain ja vaatii useita toistoja ja aikaa. Taidot eivät tule koskaan valmiiksi, aina voi kehittyä lisää ja oppia uutta. Käyttämättömänä taito ruostuu.

Taitojen oppiminen perustuu aikaisemmin opittuun. ”Jotta voi oppia juoksemaan, pitää ensin osata kävellä. Jotta voi oppia kävelemään, pitää ensin osata seisoa pystyasennossa.”

Taitotason mukaan eriytetyt tehtävät ja harjoitteet tukevat uusien taitojen oppimista.

Oppiminen on yksilöllistä ja jokainen oppii omalla tavallaan. Yksilöllisiä oppimisedellytyksiä ovat muun muassa aiemmin opitut taidot, liikuntatottumukset, aiempi tottumus ja sopeutuminen veteen, motivaatio ja perintötekijät. Oppiminen helpottuu, jos on kiinnostunut opeteltavasta asiasta ja haluaa todella oppia sen.

Oppiminen ei aina tapahdu juuri harjoitustilanteessa. Usein opittavat asiat loksahtavat kohdalleen vasta myöhemmin, kypsyttelyn jälkeen. Se, mikä eilisellä harjoituskerralla ei vielä sujunut, saattaa tänään jo onnistuakin.

Toistuvan taitoharjoittelun myötä aivoihin muodostuu malleja. Vähitellen saavutetaan taso, jolloin taidon pystyy suorittamaan vaivattomasti. Mutta kuinka paljon toistokertoja tarvitaan tämän tason saavuttamiseen? Eri lähteet antavat erilaisia lukuja: 1 000,

Jaana Lahdenniemi

Harjoittele paljon ja laadukkaasti

3 000, 5 000 tai 10 000 toistoa. Toistomäärä vaihtelee käytännössä yksilön ja olosuhteiden mukaan. Tärkeintä ovat harjoittelun ja toistojen säännöllisyys.

Aivot eivät erota oikeaa suoritusta väärästä.

Harjoittelun laadulla on ratkaiseva merkitys taidon oppimisessa. Hyväksi tuleminen vaatii hyvää ja nimenomaan laadukasta harjoittelua. Tässä auttaa se, että saat ohjausta osaavammalta henkilöltä, joka osaa ohjata sinua harjoittelemaan oikein.

uimahallilla käyminen onkin kavereiden tapaamisen, saunomisen ja kuntouinnin ansiosta, tavoitteellinen taitoharjoittelu tuo silti säännölliseen hallissa käymiseen omaa mielenkiintoaan. Sukeltajaliiton Youtube-kanavalta löytyvät taitovideot antavat esimerkkiä siitä, miltä taitosuoritukset ihannetilanteessa näyttävät.

Hallikaudella on aikaa treenata perusasioita.

Sukelluskursseilla tiettyä taitoa ehditään harjoittelemaan muutamia kertoja, toki kouluttajan asiantuntevassa valvonnassa ja kehittävää palautetta saaden. Sukelluskurssin hyväksytty läpäiseminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että sukeltaja on taitava sukeltaja. Se tarkoittaa, että sukeltajalla on nyt valmiudet turvallisesti harjoitella lisää, tällä kerralla ilman kouluttajan suoraa valvontaa.

Pitkän hallikauden alkaessa jokaisen meistä kannattaa palata perusasioiden ääreen. Uimahallissa on hyvät, hallitut olosuhteet, mikä antaa oivallisen mahdollisuuden sukellustaitojen harjoittelemiseen. Niin mukavaa kuin

Silloin, kun seuran kouluttajat eivät ole aivan varattuja käynnissä olevilla sukelluskursseilla, kannattaa pyytää heitä katsomaan harjoittelua, varmistamaan että kaikki sujuu oikein ja antamaan palautetta. Laadukkaan ohjauksen ja säännöllisen harjoittelun avulla voit kehittyä ensi kesään mennessä taas entistä taitavammaksi sukeltajaksi!

Laitesukelluksen SM-taitokilpailu antaa mahdollisuuden testata omia ja sukellusparin taitoja käytännössä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Mika Rautiainen, Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö

Katso taitovideoita www.youtube.com/@ sukeltajaliittory4557/featured Laitesukelluksen SM-taitokilpailu

4/2024 SUKELTAJA

31

Anna palautetta

Sukeltaja

essa om

Mitä mieltä olet Sukeltajasta?

Mistä aiheista haluaisit lukea?

Onko sinulla juttuidea?

Anna meille palautetta täyttämällä

s

sähköinen lomake.

Lehden avustajaksi?

Sukeltaja-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, sukeltajalta sukeltajalle. Haluaisitko kirjoittaa sukelluksesta? Kuvaatko veden alla?

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää,

Sukeltajaliitto järjestää webinaareja eri aiheista ympäri vuoden. Diving for Science -webinaarissa kuultiin muun muassa sukelluksesta tieteen tekemisen apuna.

toimitus@sukeltaja.fi

Lisää lukemista Sukeltaja-lehden kaikki ilmestyneet vuosikerrat vuodesta 1956 alkaen ovat luettavissa ilmaiseksi issuu.com-palvelussa

Ota yhteyttä Sukeltaja-lehden asioissa sinua palvelee lehden toimitussihteeri Kristiina Karila p. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Lisää sukellusaiheisia artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto ry Valimotie 10, 5 krs.

00380 HELSINKI Puhelin 09 3481 2258 office@sukeltaja.fi

Toimiston henkilöstön yhteystiedot www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton toimisto palvelee ma–pe 8.00–16.00 ja kesä–elokuussa 8.00–15.00.

Käynti toimistolla sovitaan etukäteen.