Sukeltaja 1 2024

Huomioi uudet sukeltajat seurassa

Pyrstösukelluksen turvaohje julkaistu

Tervetuloa Kiteen kirkkaisiin vesistöihin

www.sukeltaja.fi

1/2024

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Sukelluskuvaajan

Raja Ampat Pekka Tuuri

Sukeltajaliiton jäsenyydestä

on etua

Mitä sukeltaja saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• kattava seuraverkosto – edullista harrastamista hyvässä seurassa ympäri maan

• henkilökohtaista jäsenpalvelua ja neuvontaa • sukeltajavakuutus – Sukeltajaliiton jäsenille räätälöitynä • Sukeltaja-lehti – ainoa suomalainen sukellusalan lehti viisi kertaa vuodessa

• koulutus – kehity sukeltajana • kilpaileminen – omaksi iloksi tai huipulle asti • Dyykki – opiskele verkossa ja ylläpidä osaamistasi • julkaisut – sukellustietoa suomeksi • jäsenedut – yhteistyössä kumppaniemme kanssa • edunvalvonta – sukeltajan asialla yhteiskunnassa • tapahtumat ja seminaarit – ole mukana sukeltajayhteisössä

• mahdollisuus vaikuttaa – vapaaehtoistyötä suomalaisen sukelluksen hyväksi

Mitä seura saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• innostava yhteisö, jonka osana toimia • kattava koulutuskokonaisuus ja kortitukset • monipuolinen toiminta sukelluksen eri sektoreilla • tukea seuratoiminnan pyörittämiseen, apuja markkinointiin • vapaaehtoisten tapaturmavakuutus ja seuran toiminnan vastuuvakuutus • sparrausta toiminnan kehittämiseen ja tukien hakemiseen • ohjeistuksia, edunvalvontaa, palkitsemisia

> Sukeltajaliitto > Jäsenyys

2

1/2024 SUKELTAJA

Sisältö

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry Valimotie 10 www.sukeltaja.fi puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi PÄÄTOIMITTAJA Harri Nieminen harri.nieminen@sukeltaja.fi TOIMITUSSIHTEERI

16

Partahai ja muut Raja Ampatin asukit.

Pekka Tuuri

00380 HELSINKI

Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi TOIMITUS Viestintätoimisto Loistava Oy

1/2024

Patruunantie 17 62800 Vimpeli TUOTTAJA Susanna Korkiatupa puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Nieminen, Emma Barrow, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen SIVUNVALMISTUS

Vakiot

Päivitykset

6 TARIFASSA kohtaavat Välimeri ja Atlantin valtameri.

16 RAJA AMPAT Indonesiassa pursuaa elämää ja oli kokemisen arvoinen.

8 TYRSKYT Mitä uudet sukeltajat kaipaavat? Vapaasukelluksen halli-SM fiiliksiä, Seuraviestintä aiheena puheenjohtajaillassa, Kaasulait ja 300 barin pullotäytöt.

22 OSTAISINKO KÄYTETYN? Tarkasta ja huolla kuivapuvun vetoketju.

14 PERSOONA Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

26 PYRSTÖSUKELLUKSEEN on laadittu turvaohje ja järjestämisohje kurssille.

20 NORPAT Tätä on uppokiekko.

21 HYVÄ HOMMA! Weisell-säätiö antoi merkittävän avustuksen.

Aste Helsinki, Mika Viitanen

28 SUKELLA SUOMESSA Kirkasta Kiteellä – Keski-Karjalan Sukeltajat.

ULKOASU

30 KUVA-ALBUMI Vapaasukelluksen säteitä.

Kumppania Oy, Laura Telin

24 SUKELLUSKALASTAJA Juha Siitosen temppeli on veden alla.

KANNEN KUVA Pekka Tuuri

31 AJATTELEMISEN AIHETTA Annetaan seuroissa tilaa uusillekin.

KUVAPANKKI Depositphotos ILMOITUSMYYNTI Susanna Korkiatupa puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi

ja marraskuussa ISSN 2737-212X

22

24 1/2024 SUKELTAJA

Pauli Seppinen

helmi-, huhti- kesä-, syys-

Marcin Dobrucki

SUKELTAJA ILMESTYY

3

Soveltavan sukeltamisen

kouluttajaksi/avustajaksi Soveltavan sukeltamisen CMAS Special Needs Diving -kouluttaja- ja avustajakoulutus järjestetään 26.–28.4. EteläSuomessa. Tämä kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti laitesukelluskouluttajille, jotka ovat kiinnostuneita soveltavasta sukeltamisesta. Mukaan ote-

taan myös muita aiheesta kiinnostuneita, joilla on vähintään P3-kortti. He saavat kurssilta avustajapätevyyden.

Ilmoittaudu kurssille viimeistään 29.3. sukeltaja.fi kalenterissa.

Soveltavalla sukeltamisella tarkoitetaan sellaisten henkilöiden sukeltamista, joiden on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen

tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua normaaliin sukellustoimintaan ilman soveltamista, apuvälinettä ja/ tai erityisosaamista.

Tervetuloa kevätkokoukseen Sukeltajaliiton kevätkokous pidetään lauantaina 6.4. Salossa.

Kokousta isännöi 50-vuotisjuhlaansa viettävä Sukellusseura Simppu ry.

Juhliva seura toivottaa sukeltajat tervetulleeksi Saloon!

Kokous ja vuosijuhla järjestetään Astrum-keskuksessa, Salorankatu 5–7, 24240 Salo.

Kokouksessa muun muassa palkitaan Vuoden parhaat, hyväksytään liiton vuoden 2023 vuosikertomus ja tilinpäätös, vahvistetaan jäsenmaksut vuodelle 2025 ja asetetaan ehdollepanotoimikunta syksyn hallitusvaalia varten.

Kokoukseen tulee ilmoittautua 2.4. mennessä. Virallisen kokousedustajan tulee toimittaa valtakirja 2.4. mennessä sähköpostilla: office@sukeltaja.fi.

Virallinen kokouskutsu on julkaistu sukeltaja.fi uutisissa 16. helmikuuta.

PÄIVÄN OHJELMA KLO 11.30 kevätkokous alkaa.

Kokouksen jälkeen osallistujille on tarjolla keittolounas.

KLO 15.00–16.30 Jouko Moisalan esitelmä aiheesta "Ammattisukellus Suomessa 1810–1939".

KLO 18.00 Iltajuhla

Illalliskortin hinta on 50 euroa/ henkilö. Ilmoittaudu iltajuhlaan 29.2. mennessä.

MAJOITUS Majoitusta voi tarvittaessa varata esimerkiksi Hotelli Salorasta, joka on samassa rakennuksessa kuin kokous ja juhlat. 1 hh hinta Lisätiedot ja ilmoittautumislinkit 79 euroa ja 2 hh 89 euroa. sukeltaja.fi kalenterissa.

Ilmoita varatessasi varaustunnus Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi ”SIMPUT2023”.

Enrique Asue

MITÄ ON SOVELTAVA SUKELTAMINEN?

Pääkirjoitus

Tulevaisuuteen voit vaikuttaa

VESI ON ollut Susanna Ståhlen elementti jo pienestä asti, mutta snorklausreissu Iso-Melkuttimelle kesällä -21 sai hänet rakastumaan vedenalaiseen maailmaan.

– Laitteet eivät ole minun juttuni; haluan tuntea olevani vapaa.

Niinpä 2022 kesän lopulla kävin Freediving Helsingin vapaasukelluskurssin, ja seuraavalla viikolla olinkin jo Abborre Freedivingin jäsen ja mukana allasvuorolla treenaamassa. Ennen kurssia ajatus oli oppia pidättämään hengitystä hieman kauemmin voidakseni tutkia vedenalaista maailmaa lisää, mutta se muuttui nopeasti myös tavoitteelliseksi treenaamiseksi altaassa, hän sanoo.

Susannaa viehättää lajissa monipuolisuus: sitä voi harrastaa altaassa tai avovedessä ja siinä voi hakea omia rajoja tai keskittyä ihmettelemään hupisukeltaessa, mitä kaikkea veden alta löytyy.

– Veden alla kaikki muu unoh-

tuu, sukeltaminen on yksi tapa nollata. Hiljaisuus rauhoittaa mieltä, ja painottomuus tuo vapauden tunteen. Pääsen haastamaan itseäni, mutta myös totaalisesti rentoutumaan tavalla, jota en ole aiemmin kokenut. Voitan itseni joka kerta, kun pysyn treenatessani edes hetken epämukavuusalueella, ja huomaan sietäväni epämukavuutta myös muilla elämän osa-alueilla eri tavalla kuin ennen. Olen myös saanut tutustua harrastuksen myötä mahtaviin ihmisiin sekä Suomessa että ulkomailla.

Ensimmäinen kerta jään alla on jäänyt Susannan mieleen vahvasti.

– Jos joku olisi sanonut muutama vuosi sitten, että sukellan jään alle, olisin vastannut, että en ikinä.

Pohdin etukäteen, alkaako ajatus pelottaa, mutta valmistautuessani sukellukselle tunsin pelkkää intoa.

Tiesin matkan avannosta avantoon olevan minulle helppo pituustreenien ansiosta, joten ajatus siitä,

Harri Nieminen puheenjohtaja harri.nieminen @sukeltaja.fi

alkaen siltä kaikkein tärkeimmältä, eli harrastajatasolta, ulottuen aina mahdollistavalle ja tukevalle liittotasolle saakka.

Haluttu tulevaisuus kuvataan yhdessä. Toteutus tehdään yhdessä.

Nyt alkaneen vuoden aikana tähän tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia: jäsenkyselyt, puheenjohtajaillat, webinaarit, yhteiset tapaamiset, työryhmät… Tätä kaikkea ei järjestetä vain siksi, että ”tapoihin kuuluu”, vaan siksi, että ilman palautetta, ohjaavaa kättä ja osallistumista olemme kaikki tyhjin käsin.

Juuri sinä olet tärkeä.

etten voisi nousta milloin vain pintaan hengittämään, ei jännittänyt.

Painuessani jään alle olin pelkän ihmetyksen vallassa. Jää näytti niin kauniilta alhaalta päin katsottuna, ja sen sileää pintaa pitkin oli kiva liu'uttaa käsiä sukeltaessani kohti seuraavaa avantoa. Pintautuessa en voinut olla hymyilemättä leveästi kohmeisista huulista huolimatta.

Susanna haaveilee pääsevänsä joskus vielä sukeltamaan rauskujen ja valashaiden kanssa. Myös pyrstösukellus kuuluu hänen harrastuksiinsa.

– Innostuin pyrstösukeltamisesta, joten sen treenailua on tiedossa.

Toiveena olisi päästä pyrstön kanssa jään alle sukeltamaan. Hupisukeltamisen lisäksi olen kiinnostunut kisaamisesta ja ylipäänsä itseni voittamisesta, joten tavoitteena on pidentää tuloksiani ja saavuttaa lisää syvyyttä.

Mukavaa ja aktiivista sukellusvuotta 2024!

Studio Torkkeli

voimme. Ja tuntea myös, millaisen tulevaisuuden itse haluamme. Tämän tiedon ja aktiivisen tekemisen myötä pystymme muovaamaan yhteisen sukellusharrastuksemme tulevaisuutta haluamamme kaltaiseksi.

Halutun tulevaisuuden rakentaminen on monelta osin ”hieman suurempi” projekti.

Monet asiat ovat isoja, ja on ilmeistä, että nikkarointi on vaikeaa, ellei mahdotonta yhden ihmisen tai pienen porukan kulmasta. Rakentamisessa onnistuminen vaatii tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä positiivisella yhdessä onnistutaan -asenteella. Yhteistyötä

Susanna Ståhlen arkisto

Mitä vapaa-aikaan ja harrastamiseen tulee, terve hetkessä eläminen on monessakin suhteessa hyvä juttu.

Tulevaa ei kannata turhaan murehtia, mutta ainahan sitä voi positiiviselta kulmalta välillä visioida. Oletko joskus pohtinut, mitä haluaisit sukellusharrasteeltasi tai millaisia harrastusmahdollisuuksia haluaisit nähdä tulevaisuudessa, sanotaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua?

Maailma ympärillämme muuttuu nopealla tahdilla ja monelta osin myös ennakoimattomasti. Tästä syystä erilaisen toiminnan suunnittelussa on tärkeää, että pystymme hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Vastaavasti on myös tärkeä tunnistaa asiat, joihin emme voi vaikuttaa − ja asiat, joihin

Susanna Ståhle, Helsinki KATSO SIVULTA 30 Susannan vapaasukelluskuvat, joilla hän osallistui vuoden 2023 Sukelluskuvauksen SM-kilpailuun.

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

1/2024 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Tarifassa sukelletaan kahdessa meressä Manner-Espanjan eteläisimmässä pisteessä sijaitseva Tarifa on paikka, jossa Välimeri ja Atlantti kohtaavat toisensa. Ei siis ihme, että pikkukaupunki on Espanjan suosituimpia sukelluskohteita.

Lisäksi Tarifan kalliot ja kirkkaat vedet soveltuvat sukeltamiseen paremmin kuin esimerkiksi 135 kilometriä koilliseen sijaitsevan, suomalaisten hyvin tunteman Fuengirolan rannat.

Teksti ja kuvat ERKKI SIIRILÄ

T

äällä Gibraltarinsalmen vesissä voi kohdata suuren osan meren kaikista elämänmuodoista. Jokaisella Tarifan sukelluskerralla olenkin nähnyt isoja kalaparvia ja ainakin parikymmentä kalalajia. Lisäksi olen seurannut seepioiden sekä meritursaiden elämää. Tarifan jyrkkien merenalaisten rinteiden kanjoneista, kallionkoloista ja pikku luolista olen

6

1/2024 SUKELTAJA

tavannut mureenoita, skorpionikaloja sekä vapaakiduskotiloita.

Merenalaisilta seinämiltä olen lisäksi löytänyt paljon levien värikylläisyyttä − värit nähdäkseen on paras pitää mukana valaisinta. Atlantin puolella kiehtovaa kauneutta edustavat pehmytkoralli Gorgonian punaiset pensaat.

Joitakin suuria kalalajeja kuten

vanhoja meriahvenia täällä kuitenkin näkee vain harvoin, onhan Tarifa myös sukelluskalastajien suosiossa.

Vaikka harppuunapyynti onkin verottanut suuria kaloja, kaupunki on silti hieno paikka turistisnorklaajille, koska näkyvyyttä rannan lähelläkin on tavanomaisesti 15−20 metriä.

Syvemmällä näkee usein 40 metriä.

Laitesukelluksille Tarifan sukel-

Gibraltarinsalmen elämää näkee myös snorklaten.

e Rantavedessä tuli vastaan muun muassa seepia. i Muovijäte tappaa merikilpikonnia täälläkin. f Tarifan rantoja, kaksi merta ja horisontissa Marokko.

luskeskuksista lähdetään tavallisesti kaksi kertaa päivässä, yksi sukellus lähtöä kohti. Näin tekee esimerkiksi käyttämäni León Marino -keskus.

Kahdessa lähikohteessa nähtävyyksinä on 25 metrissä luonnon lisäksi uponneiden laivojen jäänteitä.

Mikäli sukeltaja tarvitsee vain ilmasäiliön ja painot vyöhönsä, yhden sukelluksen hinta on vajaat 40 euroa. Tietokone, dekopoiju, puukko ja pilli mainitaan sukelluskeskusten ohjeissa välttämättöminä henkilökohtaisina varusteina.

Sukellusten hintaan sisältyy myös sukellusopas. Kokenutkaan pari ei

siis saa yleensä sukeltaa ilman opasta.

Syyksi kerrotaan vaihtelevat virtaukset. Edelliseen liittyen Espanjan tiukka sukelluslainsäädäntö on syytä pitää mielessä: yksin ei saa sukeltaa.

Sukeltajalla täytyy olla myös sukellusvakuutus. Lisäksi on hyvä muistaa, että Espanjassa laitesukeltaminen rannalta on sallittua ainoastaan rannan välittömässä läheisyydessä. Tarifassa tämä tarkoittaa rantasukelluksia lähes pelkästään sukelluskoulutusten yhteydessä.

Muuten sukeltamaan lähdetään veneellä.

Veden lämpötila on suurimman osan vuotta 15−20 astetta pinnasta pohjaan: ohuella puvulla ei laitesukeltaja pärjää. Vaikka täällä harrastus jatkuu talvellakin, silloin voi kuitenkin olla monen päivän myrskyjaksoja, jolloin merelle ei lähdetä.

Málaga on se kaupunki, jonne suomalainen matkailija yleensä saapuu junassa tai lentokoneessa tänne Andaluciaan ensin. Eteenpäin Tarifaan pääsee bussissa − linja-autovuoroja on valitettavasti päivittäin vain vähän. Toinen mahdollisuus on taksi tai vuokra-auto, jollaisen voi lentoyhtiöiden nettisivujen kautta

saada käyttöönsä edullisesti. Tarifassa tosin pysäköinti on ongelma.

Mitä majoitukseen tulee, niin vaikkapa Booking.comin kautta kohtuuhintaisia paikkoja löytyy helposti, jos kustannukset jakaa kaksi matkaajaa. Yksin reissaavalle edullisin vaihtoehto ovat hostelit, joita varsinkin Tarifaan tulleet surffaajat käyttävät. Kaupunki onkin sukeltamisen ohella leijasurffauksen mekka. Lisäksi valaiden ja delfiinien katseluretket ovat suosittuja, samoin muuttolintujen bongaus.

Tarifan rannoilta on myös kiinnostavaa tarkkailla kiikarein Gibraltarinsalmen meriliikennettä.

Vastarannalla parinkymmenen kilometrin päässä sijaitseva Marokon Tanger erottuu yleensä horisontissa sekin. Tangeriin pääsee autolautalla.

Maailmanlaajuiset merten muovijäteongelmat tulevat vastaan nekin Tarifan rannikolla: helmikuussa 2023 näin rannalla 70-senttisen valekarettikilpikonnan, joka oli ilmeisesti kuollut merellä syömäänsä muovipussiin. Rannoilta löytyvät tyhjät, poisheitetyt bensakanisterit puolestaan kertovat ihmisten ja huumeiden salakuljetuksesta Afrikasta Eurooppaan.

1/2024 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Uusi sukeltaja haluaa osaksi yhteisöä 82 %

KYSYIMME joulukuussa suht tuoreilta

hieno

laitesukeltajilta, miten heillä menee ja miten harrastus on lähtenyt käyntiin.

sopivaa sukellusparia tai porukkaa, jonka

Pyrimme kartoittamaan syitä siihen, miksi joillakin sukellusharrastus jatkuu aktiivisena peruskurssin jälkeen ja joillakin tyssää alkuunsa tai hiipuu hiljalleen.

Edelleen vain pieni osa peruskurssin

Millainen kokemus peruskurssi oli?

kanssa voisi lähteä sukeltamaan. Myös

17 %

Myös allasvuoroilla tulisi olla ohjattua harjoittelua/treeniä, ei vain yleistä polskimista.

suorittaneista jatkaa aktiivisesti harrastuksen parissa.

Kysely lähetettiin sukeltajille, jotka ovat suorittaneet laitesukelluksen

Millaista tukea siis tarvitaan, jotta harrastus jatkuisi? Eniten kaivataan

1%

ihan ok

huono

mahdollisuutta harjoitella lisää ja kerrata taitoja toivottiin. Vastaajat esittivät myös omia ideoita harrastuksen aktivoimiseen.

peruskurssin vuosina 2020–2023.

Vastaanottajista 21 % vastasi kyselyyn.

hiipumiseen ovat muun muassa ajan

Oletettavasti vastaajina korostuvat

puute, kalliit varustehankinnat ja vaikeus

ne, joilla harrastus on jatkunut edes

löytää sopivaa sukellusparia. Myös

harvakseltaan. Seuran jäsenenä ilmoitti

muun muassa autottomuus, muutto

olevansa 86 % vastaajista.

toiselle paikkakunnalle ja terveystilanne

Seurojen tarjoama peruskurssi

mainitaan harrastamisen esteinä.

näyttäisi tarjonneen vastaajille hyvän kokemuksen, ja avoimissa vastauksissa kiitettiin kouluttajien osaamista. Myös hyvä porukka ja seuran hyvä henki

Pitäisi mahdollisesti käydä kurssi uudelleen tai päästä muuten kertaamaan unohtuneita asioita.

Ujona ihmisenä on vaikeaa päästä porukkaan mukaan.

Toivoisin tyttöjen ja nuorten parempaa huomioimista lajikulttuuriin.

nousivat vastauksissa esiin.

Tämän kyselyn vastaajista noin viidennes ei jatkanut harrastusta peruskurssia pidemmälle. 44 % vastaajista sukeltaa harvakseltaan ja 28 %

Sopivaa sukelluskaveria ei ole oikein löytynyt. Toiset ovat kokeneempia niin en halua olla vaivaksi.

Säännöllinen info-kirje seuran ulkopuolisille vanhoille, ”nukkuville” jäsenille, jotta saa tietoa osallistumismahdollisuuksista.

kuukausittain. Noin 10 % vastaajista sukeltaa joka viikko. Syitä harrastuksen

Suurin este on kokemattomuus ja uusien paikkojen haasteet.

Suomen olot, varusteiden puute, yhteydenpidon vähäisyys sukellusseuran kanssa.

Mika Viitanen

Rohkaisevaa on, että runsaat puolet

Toivoisin, että sukellusseurat voisivat järjestää kertauskursseja, joiden kautta harrastukseen pääsisi uudestaan sisään ja sukeltamiseen tulisi uutta varmuutta.

Myös jokin sukeltajien oma ”Tinder”-sovellus olisi kätevä sukellusparin löytämiseen.

Kyselyssä saadut vastaukset

vastaajista arvioi sukeltavansa

noudattelevat melko lailla aiempien ky-

lähivuosina vähintään joka

selyjen linjaa. Syyt pysyä lajin parissa tai

kuukausi. Vain 6 % ilmoit-

lopettaa ovat pysyneet samana. Sukellus

taa, ettei sukella enää

on yksi niistä lajeista, joita kokeillaan.

ensinkään.

Se osaltaan selittää poistumaa: monelle riittää kertaelämys. Hyvä vastaanotto seurassa, vasta-alkajien huomioiminen ja sukellusparien löytäminen auttavat jatkamaan.

KRISTIINA KARILA

8

1/2024 SUKELTAJA

Pekka Tuuri

Komea kyttyrälohi on vieraslaji KALA Nimensä mukaisesti kyttyrälohen tunnistaa koiraan kutupuvusta, johon kuuluu uljaan koukkuleuan lisäksi komea selkäkyttyrä. Kyttyrälohi on alun perin pohjoisen Tyynenmeren laji, joka kutee lähinnä Pohjois-Amerikan joissa, mutta jo 1950-luvulta lähtien venäläiset ovat istuttaneet sitä Jäämeren jokiin ja myös Itämereen.

Kyttyrälohen elinkaari on vain kaksivuotinen. Aikuiset nousevat pääsääntöisesti syntymäjokiinsa, kutevat ja kuolevat. Poikaset vaeltavat merelle syönnökselle ja palaavat kahden vuoden päästä takaisin kutemaan. Kantoja on kaksi, parillisena ja parittomana vuotena kutevat, eivätkä nämä risteydy keskenään. Syystä tai toisesta parittomien vuosien kanta on vahvempi, ja se on myös Pohjois-Atlantille kotiutuneen kannan perimä. Kaikista lohilajeista juuri kyttyrälohi harhautuu useimmin väärään jokeen kutemaan, ja siksi se leviää muita lohia tehokkaammin myös itsestään.

Vuodesta 2017 lähtien Pohjois-Atlan-

Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka

e Kuvan kyttyrä­ lohipari (naaras edessä) on ku­ vattu Tenojoes­ sa vuonna 2021.

Naarailla ei ole la­ jin tunnusomaista kyttyrää.

Kyttyrälohi ilmeisesti hyötyy

tille levinneiden kyttyrälohien parit-

todellista vaikutusta uuden asuinjokensa

ilmaston lämpenemisestä, eikä sitä enää

tomien vuosien kannat ovat lähteneet

ekologiaan ei vielä täysin tunneta. Se

räjähdysmäiseen nousuun. Ennen vuotta

saattaa kilpailla alkuperäisen lohen

2017 esimerkiksi Tenojokeen nousi

kanssa ravinnosta tai kutupaikoista,

korkeintaan joitakin satoja kyttyrälohia

sen levittämät taudit ja loiset saattavat

vuodessa, sitten muutama tuhat ja viime

tarttua loheen, ja se muuttaa joen ravin-

kutukaudella jo noin puoli miljoonaa

netasapainoa tuomalla satojatuhansia

vesistöstä.

kutulohta.

kiloja kuolevien kutulohien lihaa jokiin.

ESSI KESKINEN

saada poistettua Jäämereen ja PohjoisAtlantille laskevista joista. Itämereen laskevissa joissa se ei vielä ole lähtenyt runsastumaan.

Kun tapaat kyttyrälohen, poista se

1/2024 SUKELTAJA

9

Depositphotos

Suomen edullisin sukellusverkkokauppa

Sirrikuja 4 F 34, 00940 Helsinki www.sammakkomies.fi - 040 544 2049

Jäsenseura!

Ilmoita tässä ilmaiseksi!

Seuroille pikkuilmoitus veloituksetta, kun ilmoitus koskee kaikille avointa tapahtumaa.

Kysy lisää toimitus@sukeltaja.fi.

Puheenjohtajaillassa viestintäteema HELMIKUUN puheenjohtajaillassa

mistä seurat voisivat ladata käyt-

keskusteltiin seurojen viestinnästä.

tönsä harrastuksen markkinointiin

Mukaan oli kutsuttu puheenjohta-

sopivia yleiskuvia. Seuraviestijäver-

jien ja varapuheenjohtajien lisäksi

kostolle on jo luotu materiaalikan-

myös seuraviestijät. Seuraviestijä

sio tähän tarkoitukseen, ja sinne

on uusi tehtävänimike liiton rekis-

tullaan viemään erilaisia aineistoja

terissä, jonka avulla voimme tuoda

viestijöiden käyttöön.

yhteen seuroissa viestintää tekevät vapaaehtoiset.

Iltaan osallistui sukeltajia noin

MIKÄ ON SEURAVIESTIJÄVERKOSTO?

kymmenestä eri seurasta. Kes-

Tämän tuki- ja yhteistyöverkoston

kustelussa tuotiin esille, millaisia

tarkoituksensa on tuoda seuroissa

haasteita jäsenviestinnässä on.

viestintää tekevät yhteen jaka-

Monikanavaisuus on tätä päivää:

maan kokemuksiaan, oppimaan

seuralla saattaa olla useampi

toisiltaan ja luomaan viestin-

sosiaalisen median kanava, lukuisia

täaineistoja kaikkien käyttöön.

WhatsApp-ryhmiä, sähköposti-

Verkosto toimii pääsääntöisesti

listoja, uutiskirjeitä ja kotisivut.

Teamsissa, ja myös lähitapaamiset

Jäsenet odottavat saavansa heille

ovat mahdollisia. Toimintaan ei

olennaisen tiedon silloin, kun he

tarvitse sitoutua määräajaksi, vaan

sitä tarvitsevat, mikä edellyttää

mukaan voi tulla, kun itselle sopii.

viestijöiltä suunnitelmallisuutta ja ennakointia.

Tyytyväinen seuran jäsenistö

Verkosto kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo 18.

Mukaan pääsee käymällä merkit-

on sukellusharrastuksen paras

semässä sukeltaja.fi jäsenrekis-

markkinoija. Niinpä iloiset kuvat

terissä seuran tietoihin muiden

seuran normaalista toiminnasta

toimihenkilöiden lisäksi seura-

ovat kullanarvoisia somessa, ja

viestijän, joka kutsutaan mukaan

jäseniä kannattaa kannustaa niitä

ja jolle verkoston kuukausittainen

postaamaan. Nuoret ovat luontevia

uutiskirje osoitetaan. Jos verkoston

somekäyttäjiä, joten heistä saattaa

toiminta kiinnostaa, voit ottaa

löytyä innokasta apua.

yhteyttä myös kristiina.karila@

Illan osallistujilta tuli myös toive yhteisen kuvapankin luomiseen,

sukeltaja.fi, joka toimii liiton toimistolla verkoston tukena.

Dietmar Down Under / CC BY 2.0 DEED / Flickr.com

Aarrejahti rannalla TIEDEFAKTA Upea sukellusloma on

neiden, kuten meriveden mineraalien,

päättymässä, ja ennen kotimatkaa on

kanssa. Yleisin mineraali on kalsium-

vielä vietettävä yksi päivä sukeltamatta.

karbonaatti. Ajan kuluessa materiaalia

Kävely rannalla voi paljastaa uusia asioita

kasaantuu lisää ja alimmat kerrokset

vedenalaisesta biodiversiteetistä ja antaa

tiivistyvät painon alla. Lopulta seos

tietoa merenpinnan muutoksista sekä

käy läpi sementointiprosessin, jossa

opettaa myös hieman geologiaa. Voit

erityisesti kalsiumkarbonaatti liimaa eri

esimerkiksi löytää sedimentoituneita

materiaalit yhteen.

k Sedimentoituneita rantakiviä voi katsella, mutta niitä ei saa ottaa mukaansa rannalta.

tärkeitä geologisten ja maantieteellisten muutosten tutkimuksessa. Niistä voi-

rantakiviä (eng. beach rock). Ne eivät ole

Rantaviivalla kävellessä tämmöinen

mitä tahansa rannan kiviä, vaan geolo-

rantakivi ei ehkä ole heti näkyvissä vaan

gisia muodostumia, joita on tyypillisesti

piilossa hiekkakerrosten alla. Tuulen ja

trooppisten ja subtrooppisten alueiden

aaltojen aiheuttama eroosio voi tuoda

rantakiviä, tutki niitä tarkemmin – saatat

rannoilla.

sen pinnalle. Kiveä lähempää tarkastel-

löytää aarteita menneisyydestä. Muista

lessa voi kyetä tunnistamaan simpukoita,

jättää kivi rannalleen, sillä ranta-ainesten

pitkän prosessin kautta: rannalle kertyy

korallinpaloja tai muita fossiileja eri

kuljettaminen pois paikaltaan on useissa

sedimenttejä, kuten hiekkaa, pikkukiviä,

sedimenttien seassa. Kivestä voi löytää

maissa kiellettyä.

simpukoita ja korallinpaloja, ja ajan

jopa puuta ja kookospaloja.

Sedimentoitunut rantakivi syntyy

myötä sedimentit sekoittuvat sideai-

daan esimerkiksi selvittää merenpinnan muutoksia ja oppia lisää muinaisista valtameristä. Eli jos satut löytämään näitä

JENNIFER TERSTEEGEN,

Sedimentoituneet rantakivet ovat

Sukeltajaliiton tiedevaliokunta

Hyvän fiiliksen SM-kisat vapaasukelluksessa kisat järjestettiin helmikuussa Jyväskylässä. Lajeina olivat pituussukellus ilman räpylöitä (DNF), staattinen hengenpidä-

� Vapaasukel-

Tommi Pasanen

VAPAASUKELLUKSEN allaslajien SM-

luksen suosio kasvaa edelleen naisten keskuudessa, nyt myös kisoissa, joihin osallistui enemmän naisia kuin miehiä. Sinikka Mäkinen ja Pyry Heinonen keskittyvät DYNB-suoritukseen turvasukeltajien valvonnassa.

tys (STA), pituussukellus räpylöillä (DYN) ja pituussukellus stereoräpylöillä (DYNB).

Naisten kokonaiskilpailun voitti Janita Kulkula, hopealle sijoittui Iiris Ala-Olla ja pronssille Aura Salonen.

Miesten kultaa vei Olavi Paananen, hopeaa Mikko Niemeläinen ja pronssia Vesa Nieminen.

Kilpailijoita oli mukana noin 20 ja talkooporukkaa suunnilleen saman verran.

Talkooväelle on kisoissa monenlaista roolia: tuomari, lääkintähenkilö, turvasukeltaja, tuomarikamerakuvaaja, kuuluttaja, tekniikkavastaava, kisaorgani-

on riittänyt rutkasti jo ennen varsinaista

Kisoissa tuli taas useita henkilökohtaisia

saation muonittaja ja majoitusvastaava,

kisaviikonloppua. Kyllä näiden viikon-

ennätyksiä, hän jatkaa.

valokuvaaja ja toimitsija. Noin puolet

loppujen jälkeen on väsynyt mutta on-

– Vapaasukelluskisoissa useilla

talkooväestä on paikallisia harrastajia ja

nellinen olo! kertoo kisojen viestinnästä

kisaajilla on ehkä enemmän kyse itsensä

Sammakot ry:n jäseniä.

vastannut Elina Hämäläinen.

haastamisesta ja henkilökohtaisesta

– Kisat on järjestetty Jyväskylässä nyt

– Kisaorganisaation puolesta voin

Kisan tunnelmia, kuvia ja videoita vapaasukelluksen Facebookryhmästä

Freediving Team of Finland FDTF

kasvusta kuin mitalisijoille pääsystä.

kahtena vuotena peräkkäin ja samalla

sanoa, että meille on tosi palkitsevaa

Vapaasukellusyhteisö on pieni ja tiivis,

kokoonpanolla. Tiimityö on pelannut

nähdä, että kisoihin osallistuu uusia

kaikki tuntevat toisensa, kannustavat

saumattomasti, ja on mukavaa, että

kasvoja ja että järjestelyt on tehty niin,

toisiaan ja ovat toistensa tukena. Uudet

jokainen pääsee hyödyntämään omia

että kisaajat saavat keskittyä omiin

kasvot otetaan avosylin vastaan ja heti

taitoja yhteisen tavoitteen vuoksi. Työ-

suorituksiin. Tietysti ne onnistumiset

osaksi "freediving familyä", Hämäläinen

tunteja tässä ei kannata laskea, puuhaa

lämmittävät myös järjestäjien sydäntä.

sanoo.

Lajikohtaiset tulokset

www.aidainternational.org > Events 1/2024 SUKELTAJA

11

Vene 24 Båt -messuilla sukellusseurat esillä oli hienosti yksi Pelasta Itämeri -kilpailun kolmesta finalistista. Voittajalle oli jaossa 20 000 euron palkinto. Kilpailulla halutaan kiinnittää huomiota Itämeren tilaan, ja palkittavaksi valitaan taho, joka

� Sukeltajaliiton

Sari Nuotion arkisto

HELSINKILÄINEN Sukellusseura H2O ry

toiminnanjohtaja Sari Nuotio (oik.) oli mukana messuilla kannustamassa H2O:n messuporukkaa.

on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi.

Sukellusseura H2O:n meriajokasprojekti toteuttaa omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian yhtä tehtävää: ympäristön muutosten havainnointia ja seurantaa sekä muutoksiin sopeutumista ja niistä aiheutuvien uhkien torjuntaa.

Projektin tarkoituksena on pilotoida meriajokkaiden siirtoistutuspaikkoja Itämerellä. Sukellusseura H2O on tehnyt projektissa meriajokkaiden siirtoistutuskehittänyt, dokumentoinut ja käytännön toiminnassa testannut turvalliset ja

Pyttykuvalla voittoon

toimivat sukellus- ja raportointikäytän-

URHEILUSUKELLUSKERHO

nöt meriajokkaiden esiintymispaikkojen kartoittamiseen.

Kilpailun voiton ja pääpalkinnon nappasi Kiteen Mato ja Multa Oy.

Sari Nuotio

alueiden kartoitussukelluksia. Seura on

Murena voitti viime syyskuussa järjestettyyn vedenalaiseen mielenosoitukseen liittyvän kuvakilpailun ja palkittiin Vene 24 Båt -messuilla.

Voittajakuvan valitsi Pekka Tuuri.

Suomen Messusäätiön rahapalkinto annetaan Vene Båt -messujen yhteydessä vuosittain henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai yritykselle, joka on kehittänyt innovaation, ajatusmallin tai keinon, joka vaikuttaa merien ekologisen tilan parantumiseen, tuo Suomelle positiivista

Minun mereni ry:n järjestämään mielenosoitukseen osallistui kymmenen sukellusseuraa. Tapahtumassa merenpohjaan käytiin laskemassa wc-pytty. Pyttyihin on asennettu laskeuman keruuastia, joka nostetaan ylös tutkittavaksi vuoden kuluttua.

Mielenosoittajat vaativat metsäta-

imagoa ja josta voi kehittyä kansainväli-

louden valumia kuriin ja ojitettujen

sestikin merkittävä tuote tai palvelu.

soiden ennallistamista.

Muistitko uusia vakuutuksesi vuodelle 2024?

SUKELTAJALIITTO - DAN Europe

Hankkimalla vakuutuksen heti alkuvuo-

-sukeltajavakuutus vuodelle 2024 on

desta saat sen ja siihen liittyvät edut

myynnissä.

käyttöön koko vuodeksi.

Sukeltajaliiton vakuutus- ja kilpai-

Laitesukellukseen ja sukelluksen kil-

lulisenssituotteista ei lähetetä enää

palajeihin löytyvät omat vakuutuksensa.

automaattisesti laskua, vaan vakuutus

Nyt on myös saatavilla oma vakuutus

tulee ostaa uudelleen kuluvalle vuodelle.

nuorille snorkkelisukeltajille.

12 1/2024 SUKELTAJA

Lue lisää ja osta vakuutus kirjautumalla sukeltaja.fi jäsensivustolle.

Kaasulaeista ja 300 baarin pullotäytöistä JOUNI POLKKO, Polyteknikkojen Sukelluskerho Kupla ry

SUKELTAJALEHDEN numerossa

ritetty kokeellisesti ja saatavilla

5/2023 olleessa artikkelissa “Onko

taulukoista (esim. Vasserman et al,

kokoon puristettaessa, koska

Kaasun lämpötila nousee

täytön lopussa vaatii tarkkuus­

300 baaria hyvä idea?” käsiteltiin

Perry and Green).

*Huom. lämpötilan määrittäminen

kaasun molekyylit saavat lisää

mittalaitteita, lisäksi lämpene­

Artikkelin mukaan 10 litran pul­

liike­energiaa kimmotessaan

minen riippuu kompressorista,

lossa olisi 300 bar paineessa ilmaa

kokoon puristavista pinnoista.

olosuhteista ja monista tekijöistä.

todellisuudessa 2760 litraa eli noin

Laajentuessa kaasu jäähtyy

Tämän täyttökokeen mitattu

tää, että Boylen laki pV = nR on

8 % vähemmän kuin Boylen laki

kääntäen. Jos syntynyt lämpö ei

lopputäyttölämpötila on yksilölli­

epätarkka, koska se perustuisi

antaa. Luku on ilmeisesti saatu

johtuisi pois (adiabaattinen

nen esimerkki eikä yleistettävissä

kokeellisiin mittauksiin. Fysiikassa

yhtälöstä (1). Ratkaisemalla van

prosessi), lämpötila ja paine olisivat

muille täyttöympäristöille.

koe ja mittaukset ovat kuiten­

der Waalsin yhtälö (1) saadaankin

puristuksen tai laajenemisen

kin aina se lopullinen totuus, ja

kompressibiliteettikertoimelle Z

lopussa (3):

teoreettisten mallien hyvyyttä

arvo ZW, 300b, 20C° = 1.083. Mita­

mitataan sillä, kuinka hyvin ne

tuista taulukkoarvoista saadaan

sopivat yhteen kokeellisten

kuitenkin oikealle reaali­ilmalle

T₂ = T₁ V₁ V₂

tulosten kanssa. Boylen laki ja sen

arvo ZR, 300b, 20C° = 1.105. Eli

jossa K on kaasulle ominainen

and Air Components, Edited by A.

yleistys ideaalikaasun tilanyhtälö

todellista reaalikaasua sisältävässä

vakio, ilmalle K=1.4. Kaavojen (3)

M. Zhuravlev, Jerusalem: Israel

voidaan johtaa matemaattisesti

pullossa on noin 10 % vähemmän

pieni pyörittely tekee ilmeiseksi,

Program For Scientific Transla­

suoraan kineettisen kaasuteorien

ilmaa kuin Boylen laki antaa

miksi kompressoreissa on use­

tions, 1971.

ideaalikaasulle. Boylen lain vika

ymmärtää. Esimerkin 10 litran

ampia vaiheita ja välijäähdyttimiä.

R. H. Perry, D. W. Green, Perry’s

ei siis ole Robert Boylen mata­

pullossa onkin vain 2715 litraa

Useimmissa todellisissa proses­

chemical engineers’ handbook,

lien paineiden kokeissa, vaan

vapaata ilmaa. Van der Waalsin

seissa osa lämmöstä johtuu pois

The McGraw­Hill companies inc.,

teoreettisessa mallissa, joka ei pidä

yhtälö antaa siis liian pienen arvon

ja yhtälöitä (3) korjataan prosessin

1999.

paikkaansa suurissa paineissa tai

kertoimelle Z. Yhtälöä on myös

termodynaamisille hyötysuhteille

äärilämpötiloissa.

huomattavasti vaikeampi käyttää

tai laskutoimitukset tehdään

sukeltamisen kaasulaskuissa kuin

tapauskohtaisesti.

kaasulakeja osin virheellisesti ja harhaanjohtavasti.

Artikkelissa annetaan ymmär­

Artikkelissa edelleen kerrotaan

Viitteet: K–1

( )

ja

P₂ = P₁ V₁ V₂

K

( )

reaalikaasujen käyttäytymisen

reaalikaasun tilanyhtälöä (2), jonka

Lasketaan sukelluspullon ilman

syyksi kaasumolekyylien väliset

ratkaiseminen taas on laskutoimi­

kutistuminen jäähtyessä yhtälöllä

voimat. Käyttäytymiseen

tuksena yhtä helppoa kuin Boylen

(2) realistiselle esimerkille 300

vaikuttaa näiden voimien lisäksi

lain eli CMAS* peruskurssin tasoa.

baarin pullolle: 10 litran 300 bar

Artikkelissa esitetään, että noin

pullo täytettiin 80 bar paineesta,

myös molekyylien äärellinen koko.

A. A. Vasserman, Ya. Z. Kazavchinskii and V. A. Rabinovich, Thermophysical Properties of Air

”Onko 300 baaria hyvä idea?”

-jutun kirjoittajat vastaavat HALUAMME KIITTÄÄ Jounia

Viitattu van der Waalsin tilan­

260 baarin paineeseen saakka

lähtölämpötila +20,5 C° ­> 303

yhtälö on (1):

Boylen laki olisi riittävän tarkka.

bar paineeseen, jolloin pullon

p + a n2 V²

(

Yhtälöstä (2) voimme päätellä, että

sisältämän ilman lämpötila on

Boylen laki on pikemminkin riittä­

ollut n. +49 C° täytön päättyessä.

vän tarkka 200…230 bar kieppeille

Lämpötila on mitattu ja laskettu

jossa vakio a kuvaa molekyylien

saakka, jonka jälkeen poikkeama

todellisesta täytöstä täytettäessä

välisiä voimia ja vakio b molekyy­

alkaa kasvaa nopeasti ollen 260

pulloa yksinään nopeahkolla

lien äärellistä kokoa. p on paine, V

bar tienoilla jo melkein 7 %.

kerhokompressorilla *. Sukelletaan

sa. Olemme myös tietoisia siitä,

tämän jälkeen +4 C° asteisessa

että "hyvän täytön saamiseen"

( ))(V – nb) = nRT

on tilavuus, T on lämpötila, n on

Artikkelissa kirjoitetaan seuraa­

kaasun kokoonpuristuvuuden ja termodynamiikan lakien selventämisestä. Huolimat­ ta artikkelimme puutteista uskomme edelleen, että johtopäätöksemme 300 barin järjestelmistä pysyvät voimas­

ainemäärä ja R yleinen kaasuvakio.

vaksi pullojen lämpenemisistä ja

vedessä. Ratkaisemalla yhtälö

liittyy monia tekijöitä, kuten

Sukeltamisen kaasulaskuissa

jäähtymisistä. Näitä käsitellään

(2), Zt300b, 49C° = 1.12 saadaan,

käytännön painemittareiden

käyttökelpoisempi on reaalikaasun

esimerkillä 200 baarille käyttäen

että reaali­ilmaa on jäähtymisen

tilanyhtälö (2):

ideaalikaasun tilanyhtälöä, vaikka

jälkeen pullossa käytettävissä noin

artikkeli käsittelee 300 baarin

2330 litraa. Ei siis ihme, että monet

pulloja ja Boylen lain epätarkkuus

mielellään toppaavat vielä pullon

jossa kompressibiliteettikerroin

on juuri tuotu esille. Tarkastellaan

sen jäähdyttyä täytön jälkeen.

Zp,T=Z(p,T) on paineen ja lämpöti­

siksi seuraavaksi kaasujen lämpe­

lan funktio. Z(p,T) arvot on mää­

nemisiä ja jäähtymisiä.

pV = nRTZ p, p,TT

virhelähteet tai täyttötekniikat ja täyttölaitteistot. Ne ovat kuitenkin suhteellisen akatee­ misia tekijöitä, koska sukel­ luksessa ei vaadita niin suurta tarkkuutta.

MARCIN DOBRUCKI JA TERO LEHTONEN

Sari Multala, Vantaa

Urheilijasta poliitikoksi Rakkaus urheiluun ja Itämereen sekä intohimo vaikuttamistyöhön vetivät Sari Multalan lopulta mukaan valtakunnan politiikkaan. Nykyisen tiede- ja kulttuuriministerin monipuolinen purjehdusura pitää sisällään muun muassa kahdet olympialaiset sekä lukuisia MM- ja EM-kilpailuja. Sari Multala on myös AOWD-kortitettu laitesukeltaja, vaikka ei juuri nyt aktiivisesti sukellakaan.

SUSANNA KORKIATUPA

KUINKA SINUSTA TULI URHEILIJA?

Perheessämme on aina liikuttu paljon. Lajivalintana purjehdus oli luonteva, sillä perheen kanssa vietimme kaikki kesät merellä, ja laji on tullut sitä kautta tutuksi jo lapsena.

Pikkuhiljaa lapsuuden kesäharrastuksesta alkoi tulla yhä tavoitteellisempaa ja lopulta ammatti.

MISSÄ JA MILLOIN SUKELSIT ENSIMMÄISEN KERRAN?

Olin ehkä maajoukkueen pitkällä harjoitusleirillä Martiniquella, vapaapäivänä kävimme poikaystävän (nykyisen mieheni) kanssa testaamassa laitesukellusta. Se oli niin mieletön kokemus, että halusin heti mennä kurssillekin, koska urheiluuran vuoksi tuli matkustettua paljon ja sukeltaminen lämpimässä oli mahdollista.

Kävimme kurssin teoriaosuudet Suomessa. Avovedet suoritimme kisamatkan jälkeisellä lomalla Australiassa. Ne pidettiin Isolla valliriutalla, missä olimme kolmen päivän liveaboardilla. Suoritimme

14 1/2024 SUKELTAJA

siellä loppuun Open Water Diver ja lopulta myös Advanced-kurssit.

Olihan tuo aikamoinen aloitus sukellusharrastukselle.

kojen yhteydessä, joita ei enää ole.

Myös pikkulapsiaika on haastanut harrastusta. Varmasti aktivoidumme uudelleen, kun lapset ovat vähän isompia.

MIKÄ SUKELLUKSESSA IHASTUTTAA?

Sukeltaessa avautuu aivan toinen maailma. Siinä on leijailevassa tilassa, ja pystyy näkemään vedenalaisen maailman aivan eri tavalla kuin pinnalta käsin tarkkailemalla. On hienoa nähdä kaikki pohjan muodot, eläimet, kalat, korallit ja kasvit niin läheltä. Laitesukeltamisessa on lisäksi paljon turvallisuuteen liittyvää teknistä asiaa ja laitteita, joihin pitää keskittyä tarkkaan. Siinä pääsee niin irti kaikesta muusta, luulen, että myös tämä viehättää minua.

ONKO SINULLE JÄÄNYT MIELEEN JOTAIN ERITYISIÄ

KERROTKO POLIITTISESTA URASTASI, MITEN INNOSTUIT VAIKUTTAMISESTA?

Kaikki lähti varmaan omasta vaikuttamisenhalusta silloiseen ympäristöön, eli aluksi olin mukana urheiluvaikuttamisessa. Olin muun muassa Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa jäsenenä ja myös puheenjohtajana. Lisäksi kuuluin Olympiakomitean hallitukseen urheilijajäsenenä ja toimin kansainvälisessä purjehdusliitossa. Urheiluurani jälkeen lähdin kuntavaaleihin ehdolle. Siitä se lähti ja eteni lopulta eduskuntavaaleihin.

SUKELLUSKOHTEITA?

Yksi hienoimmista sukelluskokemuksista on ollut Curaçaolla, missä sukelsimme eräälle hylylle. Tällä hetkellä sukellusharrastus on ollut hieman tauolla, sillä usein sitä pääsi harrastamaan purjehduksen kisamat-

MINKÄLAISESSA ROOLISSA NÄET SEURATOIMINNAN SUOMESSA?

Seuroilla on erittäin tärkeä rooli etenkin lasten ja nuorten saamisessa mielekkään harrastustoiminnan pariin. Seuratoiminnalla on sekä yh-

Sari Multalan arkisto

uriministeriö opetus- ja kulttu Katarina Koch,

teisöllisyyden kokemuksen rakentajan että fyysisen liikuntaharrastuksen mahdollistajan ja innostajan rooli.

Seuratoiminta tarjoaa hyvät puitteet tavoitteellisellekin tekemiselle niille, jotka sitä haluavat tehdä.

Seuratoiminta loppuu harmillisen monelta aika nuorena, tämä on iso haaste, missä on kaikilla liikunta-alan toimijoilla vielä tekemistä.

Harrastamisen Suomen malli on hyvä esimerkki, millä tuodaan harrastustoimintaa ja lajikokeiluja koulupäivän yhteyteen. Se on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa, jolla kunnat tarjoavat maksuttomia harrastusvaihtoehtoja lapsille ja nuorille. Malli antaa myös urheiluseuroille mahdollisuuden tarjota toimintaa. Käynnissä on myös Suomi liikkeelle -ohjelma, joka on hallituksen kärkihanke.

Siinä pyritään löytämään myös uusia malleja edistää liikkumista jokaisessa ikäryhmässä ja saamaan yhä useampi harrastusten pariin.

MINKÄLAINEN ON MIELESTÄSI KANSALAISTIETEEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA?

Harrastajasukeltajien panos kulttuuriperinnön vaalimisessa on mielestäni

hyvin merkittävä. Tästä työstä on valtavan suuri apu viranomaisille. On hienoa, että yhteistyötä tehdään niin yksittäisen sukeltajien kuin seurojen ja viranomaisten välillä, ja myös kansainvälinen yhteistyö on mahdollista aiheen parissa. Kaikenlainen yhteistyö parantaa yhteisen vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua.

1/2024 SUKELTAJA

15

Elämys

Ikoninen Raja Ampat on sukeltajan ja valokuvaajan bio­ unelma. Neljän Kuninkaan saaristo maapallon merien moni­ muotoisuuskeskuksessa, niin sanotussa korallikolmiossa.

Noin 1 700 kalalajia ja 600 korallilajia, eniten maailmassa.

Kaukana kaikesta, mutta sinne oli silti päästävä!

Teksti ja kuvat PEKKA TUURI

– Raja Ampat –

Neljän

kuninkaan

vieraana

Indonesiassa M

inulle valokuvaajana Raja Ampat oli ollut jo pitkään lyhyellä listallani. Monet huippukuvaajat, kuten Alex Mustard,, Damir Zurub ja Brooke Pyke, tard Pyke, olivat hehkuttaneet paikkaa. Alex oli jopa sanonut, että ”muut reissut maailman huippukohteisiin ovat välipaloja Raja Ampatin matkojen

16 1/2024 SUKELTAJA

välissä”. Nyt tiimimme (Mikko (Mikko,, Antti,, Katri Antti Katri,, Päivi ja Pekka Pekka)) lähti ottamaan selvää, kuinka paljon näissä arvioissa on ”lapinlisää”.

KAUAS ON PITKÄ MATKA

Raja Ampat sijaitsee Indonesian itäosassa, rahtusen verran päiväntasaajan eteläpuolella. Saaristoon

saavutaan Sorongin lentokentän kautta. Oma lentoreittimme oli Helsinki - Frankfurt - Singapore - Jakarta - Sorong. Neljä lentoa, yöpyminen Singaporessa ja lisäksi kahden tunnin laivamatka Waigoan saarelle. Matka takaisin kotiin kesti lentomyöhästymisineen ovelta ovelle 87 tuntia!

k Partahai-käsimerkki oli porukalla usein käytössä!

MOITTEETON SUKELLUSKESKUS

Raja Ampatissa on lukuisia sukelluslomakyliä ja liveaboard-sukellustukialuksia. Sukellusalue on laaja ja jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen saaristoon (Misool). Pohjoisen kohteisiin pääsee sukelluskeskuksista pikaveneellä. Sen sijaan Misoolin

g Gorgonioiden ja nahkakorallien väriloistoa.

alueelle on matkaa noin 150 km, ja se on vain sukellustukialusten tavoitettavissa. Me valitsimme sukelluslomakylävaihtoehdon ja operaattoriksi viiden tähden PADI-keskuksen nimeltä Dive into Raja Ampat.

Lomakylän etuna on se, että huoneet ovat tilavia ja merisairaat pääsevät yöksi kovalle ja kuivalle maalle.

Lomakylä on myös hinnaltaan paljon edullisempi kuin sukellustukialus.

Pohjoisen lukuisat riutat riittivät hyvin yhdeksän sukelluspäivän ajaksi.

Dive into Raja Ampat osoittautui hyväksi valinnaksi. Majoitus toimi moitteetta. Ravintolan yksinkertainen, kasvispainotteinen ruoka maistui, ja baarissa oli peräti anniskelu! Keskuksen kolme venettä olivat kaksimoottorisia ja sukelluskäyttöön rakennettuja. Toimivia vuokravarusteita oli tarjolla, ja sukelluskeskuksen vetäjä, entinen laivaston sukeltaja Sonly Palit, Palit, hyvin ammattitaitoinen.

Parasta oli kuitenkin sukellushenkilökunta. Sekä oppaat että venemiehet olivat äärimmäisen avuliaita. Kielitaidossa oli toki isoja puutteita.

Tuolloin yhdeksästä päivästä kahdeksan oli tuulettomia, ja välillä meri oli rasvatyyni. Mantarauskujen näkemiseen parhaat kuukaudet ovat joulukuusta maaliskuuhun.

OLOSUHTEET

PARTAHAI (WOBBEGONG)

Sukellusolosuhteet ovat suotuisat läpi vuoden. Ilman lämpötila on 24−31 °C ja vesi tasaiset 28 °C. Paikka sijaitsee päiväntasaajalla, joten hirmumyrskyjä ei ole. Oma käyntimme ajoittui marraskuulle.

Partahai on seudun erikoisuus. Litteä hai makaa päivällä pohjalla, usein korallikatoksen alla. Hai on erikoisen näköinen viiksiulokkeineen. Sen naamioväritys on erittäin hyvä. Monesti silmä paljastaa vaanivan petoeläimen, »

ENSIMMÄINEN SUKELLUS

Vihdoinkin veteen! Into on piukeana, sillä vesi näyttää todella kirkkaalta. Ja onhan se: näkyvyys yli 20 m! Virta alkaa viedä heti. Ei hurjan voimakkaana, mutta silti napakkana.

Laskeudumme rinteeseen ja siitä viistosti alaspäin vajaan kahdenkymmenen metrin syvyyteen. Rinne on kauttaaltaan kovakorallien peittämä.

Korallien haalistumista ei näy missään, vaikka El Niño oli alkanut puoli vuotta aiemmin. Ei myöskään muoviroskaa! Ja joka puolella pieniä kaloja. Riuttahai kaukana sinisessä.

Ja kilpikonna pohjalla. Vaan missä on partahai, wobbegong, näiden seutujen erikoisuus? Viereinen ryhmä löytää partahain, mutta me emme.

Pinnalla on hyvä fiilinki! Olkoonkin, että olen hieman kateellinen muille, jotka olivat nähneet partahain.

1/2024 SUKELTAJA

17

e Partahai päivä­ unilla. k Murisijakalojen parvet päästävät lähelle. i Kameran salama tuo punaisuuden esiin. j Pieni skorpioni­ kala.

kuten skorpionikalan. Partahain pieni silmä kuitenkin sulautuu täydellisesti vartalon väritykseen, ja silmää on vaikea löytää jopa valokuvasta. Partahai vaanii paikallaan saalista ja syöksähtää eteenpäin avaten jättiläiskokoisen suunsa. Se ei häiriinny helposti, mutta suun eteen ei kuitenkaan kannata laittaa esimerkiksi kättä, sillä partahain tiedetään purreen myös sukeltajia. Ja kun se puree, se ei päästä irti! Hai lepää usein samassa paikassa. Sukellusoppaat tuntevat paikat, joten näimme partahaita useilla sukelluksilla.

SUKELLUSPAIKAT

Saaristossa on paljon saaria, ja peri-

18 1/2024 SUKELTAJA

aatteessa mikä tahansa ranta on hyvä biosukelluspaikka. Meri on matala ja virtaukset kovia. Sukelluksen aluksi opas tähystää pohjaa ja arvioi virtauksen voimakkuutta. Kolme kertaa vaihdoimme sukelluspaikkaa liian kovan virtauksen vuoksi. Silti jokaisella sukelluksella oli vähintään keskikova virta. Sukelluspaikat olivat loivia tai jyrkkiä rinteitä ja myös vedenalaisia riuttoja keskellä merta.

Seinämäsukelluksia emme tehneet.

Riutat olivat hyvässä kunnossa, eikä katkenneita koralleja näkynyt.

Valtavat hivensarvikorallikentät peittivät laajoja alueita. Erityisesti mieleen jäi sukelluskohde Melissa’s Garden, jossa huippukunnossa olevaa

korallikenttää oli hehtaarikaupalla.

Lisäksi löytyi valtava kalaparvi ja useita napoleonkaloja.

Pieniä selkärangattomia ja muita öttiäisiä näkyi hiekkapohjaisilla rannoilla. Raja Ampatia ei tunneta öttiäiskohteena, mutta kyllä niitäkin näkyi yösukelluksilla paljon.

Sukellusturistien määrä yllätti.

Kohteilla oli usein useita veneitä, joista osa oli tullut keskuksista ja osa sukellustukialuksilta. Useimmat alukset olivat indonesialaistyylisiä, puisia moottoripurjehtijoita, ja niitä kellui myös Sorongin satamassa. Yksi niistä, M/S Indo Siren, paloi poroksi ilman henkilövahinkoja matkamme aikana.

Piaynemon upeita maisemia.

MONIMUOTOISUUS

Monimuotoisuus ei ole ihan helposti havaittava asia. Vaatii harjaantunutta silmää ja tieteellistä lähestymistapaa huomata lajien suuri lukumäärä. Korallien osalta oma silmäni ei riittänyt siihen. Paljon pöytäkoralleja, paljon hirvensarvikoralleja ja muitakin kovakoralleja joka puolella, mutta lajien lukumäärää oli vaikea arvioida.

Gorgonialajeja oli paljon, mikä oli helpommin havaittavissa.

Kalojen lajirikkautta yritin arvioida, ja lajien määrä vaikutti todella isolta. Ilman suurempaa liioittelua jokainen kala vaikutti olevan eri lajia kuin kaikki muut kalat, parvikaloja lukuun ottamatta. Odotin näkeväni

e Hirvensarvikorallien puutarha. k Elefantinkorvasienet loistavat oransseina.

paljon kalaparvia, mutta koin lievän pettymyksen. Samoin kävi haiden ja isojen petokalojen kanssa. Molempia näkyi, mutta olin odottanut enemmän. Vaikutti valitettavasti siltä, että korona-aikana kalat olivat päätyneet Sorongin torille, jossa kaloja kyllä riitti!

PÄIVÄRETKI PIAYNEMOON

Pisin retkemme suuntautui Piaynemoon. Kolmen sukelluksen lisäksi kävimme luonnonpuistossa. Hienot portaat johtivat sademetsän läpi korkean saaren huipulle, noin 70 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Huimat saarimaisemat avautuivat silmiemme eteen, ja alhaalla pinnan

alla uiskenteli rauhallisesti riuttahai!

Tähän oli hyvä päättää kaikin puolin onnistunut sukellusmatkamme Raja Ampatiin, Neljän Kuninkaan saaristoon.

PS. Ai niin, paljonko oli ulkomai-

sissa ennakkoarvioissa ”lapinlisää”?

Omasta mielestäni olihan sitä. Raja Ampat on huippukohde, mutta niin ovat monet muutkin kohteet Aasian korallikolmiossa ja jopa sen ulkopuolellakin. Palau, Papua-Uusi-Guinea, Lembeh, Bunaken, Filippiinit jne. tarjoavat myös huippubiosukelluksia.

Eri paikoilla on omat vahvuutensa.

Raja Ampatin vahvuus on maailman hienoimmat kovakoralliriutat.

1/2024 SUKELTAJA

19

Norpat

Kiekkoa pohjalla HERMANNI HEIMONEN Kuva Jari Hovikorpi

U

ppokiekko sai alkunsa Englannissa 1950-luvulla, kun laitesukeltajat etsivät tapaa jatkaa vedessä oloa talven aikana. Sieltä laji on kehittynyt maailmanlaajuiseksi urheilulajiksi.

Uppokiekkoa pelataan nykyään CMAS:n säännöillä, ja organisaatio myös järjestää lajin suurimmat kansainväliset kilpailut.

Uppokiekkoa pelataan uimaaltaassa kuusihenkisten joukkueiden voimin. Joukkueessa voi olla kaikkiaan kymmenen pelaajaa. Altaan

20 1/2024 SUKELTAJA

syvyyden tulee olla kahdesta neljään metriä, ja virallinen pelialue on kooltaan 25 x 15 metriä. Maalialue on noin kaksi metriä leveä. Pelaajat käyttävät perusvälineitä, vesipoololakkia, suojahanskaa ja lyhyttä mailaa ohjatakseen kiekkoa altaan pohjalla vastustajan maaliin.

Peli alkaa, kun kiekko asetetaan altaan keskelle ja joukkueet syöksyvät sitä kohti. Pelaajat syöttävät kiekkoa toisilleen yrittäessään edetä kohti vastustajan maalia. Kiekkoon saa koskea vain mailalla, eikä pelissä saa

ottaa kiinni muista pelaajista. Kiekkoa voi siis hyvin suojata kehoaan käyttämällä.

Uppokiekko yhdistää uinti- ja sukellustaitoja, mikä tekee siitä nopeatempoisen ja fyysisesti vaativan lajin. Kolmiulotteinen vedenalainen ympäristö luo peliin monimutkaisuutta, eli pelaajilta vaaditaan ketteryyttä, nopeutta ja strategista ajattelua. Pelaajia voidaan myös vaihtaa pelin aikana, mikä pitää kovaa tahtia yllä.

l Sukeltajaliiton nuorisovalio­ kunnan järjes­ tämillä Sportti­ ohjaajapäivillä vuonna 2010 esi­ teltiin uppokiek­ koa ensimmäistä kertaa Suomessa.

Hyvä homma!

Sukeltajaliitto haki viime vuoden lopussa Weisell-säätiöltä avustusta sukelluksen kansalaistiedetoiminnan kehittämiseen.

Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jota tekevät tavalliset ihmiset joko osittain tai kokonaan.

SARI NUOTIO

HIENO POTTI AVUSTUSTA

Sukeltajaliiton tiedevaliokunta haluaa kehittää harrastajien osaamista koulutuksen avulla. Weisell-säätiö myönsi vuodelle 2024 Sukeltajaliitolle 25 000 euron avustuksen.

Museovirasto ja Metsähallitus antoivat avustusanomuksellemme suosituksen, ja WWF Suomi lupasi

ef Sukeltajaliiton ensimmäisellä CMAS makean veden biologian kurssilla muun muassa tutkittiin näytteitä vedenalaisesta eliöstöstä. Kurssi pidettiin Siuntion Pikkalanlammella vuonna 2022.

myös pienen rahallisen tuen saadessamme avustuksen.

Tiedevaliokunta tulee rakentamaan uuden koulutuskokonaisuuden, tuottamaan oppimateriaalia, kouluttamaan sukeltajia ja kouluttajia ja hankkimaan myös koulutuksessa tarvittavaa välineistöä. Jatkossa koulutuksia on tarkoitus toteuttaa eri puolilla Suomea. Projekti on alkuun kaksivuotinen, ja tulemme hakemaan jatkorahoitusta ensi vuodelle.

SEUROJEN MAHDOLLISUUDET PARANEVAT

Projektin puitteissa kehitettävät käytänteet ja toimintamallit sekä sukeltajille tarjottava koulutus tulevat edistämään sukeltajien mahdollisuutta osallistua ympäristönsuojeluhankkeisiin, vedenalaiseen tutkimustoimintaan ja kansalaistiedehankkeisiin. Sukellusseurojen mahdollisuudet osallistua paikallisiin ja valtakunnallisiin tutkimus- ja suojeluhankkeisiin paranevat, kun yhteistyökumppaneille pystytään entistä paremmin osoittamaan koulutettujen sukeltajien osaaminen ja asiantuntemus.

Jennifer Tersteegen

H

arrastesukeltajat voivat olla tutkijoille tärkeä resurssi, ja seuroissa toimivia harrastesukeltajia voidaan hyödyntää monin tavoin erilaisissa kartoituksissa ja projekteissa, tiedonkeruussa ja kenttätutkimuksissa. Kansalaistieteen keinot soveltuvat muun muassa vedenalaisen kulttuuriperinnön, vesiluonnon ja vesistöekosysteemien tutkimiseen.

Tästä on olemassa jo pitkäaikaista kokemusta etenkin meriarkeologian puolelta, vieraslajien havainnoinnista ja suojelutyöstä. Suomessa meriarkeologian ja vesiluonnon tutkimussukelluksen ammattimaiset resurssit ovat rajalliset. On arvokasta, jos harrastesukeltajat voivat toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa ja tuoda osaamistaan tutkimuksen hyödyksi.

Dalia Simon

Weisell-säätiöltä avustus kansalaistiedetoiminnan kehittämiseen

1/2024 SUKELTAJA

21

Tarkasta ja huolla kuivapuvun vetoketju Jos harkitset käytetyn kuivapuvun ostamista, tutki sen vetoketjun kunto tarkkaan – vaihto ei ole ihan ilmaista.

Teksti ja kuvat MARCIN DOBRUCKI

J

oskus kuulee sanottavan, että joku tietty kuivapuku on parempi kuin muut, koska siinä on parempi vetoketju. Kuitenkin suuriman osan, noin 90 %, maailman vetoketjuista valmistaa japanilainen YKK Group.

YKK valmistaa kahta tyyppiä kuivapuvun vetoketjuja: metallista Prosealia® ja muovista Aquasealia®.

Proseal-vetoketjua myydään eri tuotemerkkien alla (BDM, YKK, Dynat, OEB), ja yksittäisen vetoketjun ominaisuudet riippuvat sen

mallista, esim. nauhan materiaali ja hampaiden määrä tuumaa kohti voi vaihdella.

Aquaseal-vetoketjua myydään ainoastaan YKK-brändin alla, mutta sitäkin on erilaisia malleja. Myös Saksalainen GDS GmbH & Co. KG valmistaa muovisia TIZIP® Masterseal -vetoketjuja, jotka muistuttavat YKK Aquasealia. Jotkut kuivapukujen valmistajat käyttävät kiinalaisia JQJ:n valmistamia Proseal-tyylisiä metallisia vetoketjuja.

HARKITSE KÄYTETTYÄ TARKKAAN

Kevätkaudella sukellusseurat järjestävät peruskursseja, ja uudet sukeltajat saattavat harkita kuivapuvun ostamista. Moni pyrkii säästämään hankkimalla edullisemman, käytetyn varusteen. Käytetty kuivapuku voi olla hyvä sijoitus, mutta vuotavan vetoketjun vaihto voi olla melko kallista. Tässä oman kokemuksen pohjalta muutama vinkki, miten kuivapuvun vetoketjun voi tarkastaa ja miten se pidetään hyvässä kunnossa.

Vetoketjun hoito KUIVAPUVUN VETOKETJU kestää

puhtaalla makealla vedellä sukelluk-

hieman monimutkaisempi. Vaik-

pidempään, kun sitä käyttää ja huoltaa

sen jälkeen. Jos metallinen vetoketju

ka Aquaseal- ja Masterseal-ketjut

oikein. Sukeltajat keskustelevat usein

hapettuu, sen avaaminen ja sulkeminen

vaikuttavat samanlaisilta, valmistajat

siitä, pitäisikö vetoketju säilyttää

vaikeutuu, mikä voi johtaa vaurioihin.

suosittelevat niille erilaisia voitelu-

avoimena vai suljettuna. YKK:n mukaan

Hapettunut kohta voidaan puhdis-

aineita. TIZIP toimittaa vetoketjun

Proseal-vetoketju tulisi säilyttää täysin

taa soodalla ja vedellä tai laimealla

mukana pienen tuubin silikonipohjaista

avoimena ja Aquaseal täysin suljettuna.

etikkaliuoksella. Puhdistuksen jälkeen

voiteluainetta, kun taas YKK suosittelee

Joissakin kuivapukujen valmistajien oh-

vetoketjun tulee antaa kuivua ennen

McNettin Zip Tech -nimistä pehme-

jeissa määrätään, että heidän pukunsa

säilytystä.

ää, kasvi- ja öljypohjaisista vahoista

vetoketju tulisi säilyttää tietyllä tavalla

Metallinen vetoketju tulisi voidella

riippumatta vetoketjun valmistajan oh-

jokaisen käytön jälkeen. Yleensä kuiva-

jeista. Tällaisissa tapauksissa käyttäjän

pukujen valmistajat toimittavat sopivan

kannattaa noudattaa kuivapukujen

voiteluaineen puvun mukana, mutta

toketjujen voitelutekniikat poikkeavat

valmistajan ohjeita.

valmistettua ainetta. Zip Techia voidaan käyttää myös metalliketjussa.

Myös metallisten ja muovisten ve-

mehiläisvaha tai jopa kynttilä toimivat

toisistaan.

Vetoketju tulisi puhdistaa ja voidella

hyvin. Metallista vetoketjua ei tulisi

ennen säilytystä, jotta se kestää pidem-

voidella silikonipohjaisilla aineilla.

pään. Kaikki vetoketjut tulisi huuhdella

Muoviketjun kanssa tilanne on

Paras tapa oppia lisää kuivapuvuista on osallistua CMAS Dry Suit Diver -kurssille. Turvallisia sukelluksia!

METALLINEN VETOKETJU

Metallinen vetoketju tiivistyy, kun vetoketjun nauha puristuu hampaiden alapuolelta tiukasti yhteen.

Metalliketjun vauriot näkyvät aika helposti. Yleisimpiä ongelmia ovat:

4. Murtunut vetoketju. Tätä tapah-

1. Vauriot vetoketjun nauhassa juuri

hampaiden alapuolella. Etenkin eniten taipuvat kohdat, kuten olkapäiden alue, ovat alttiita. Nauhavaurioita voi esiintyä myös vähän käytetyissä vetoketjussa, jos pukua on varastoitu pitkään. Vetoketjussa nauhan sisäpuolella on valmistuspäivämäärä, joka on hyvä tarkistaa.

tuu, jos vetoketjua tavutetaan liian voimakkaasti, esim. jos kuivapuku on kääritty väärin tai sen päälle asetetaan jotain painavaa.

1. Aluskerraston nukka kerääntyy

hampaiden väliin vetoketjun alkupäässä. Tämä voi aiheuttaa vuotoja.

Nukan voi poistaa pinseteillä, paineilmalla − ja kärsivällisyydellä.

2. Stopparin kuluminen. Tätä voi

5. Umpipään purkautuminen.

2. Nauhan kuluminen. Tämä näkyy

vetoketjun ulkopuolella. Nauha kuluu, kun vetoketju taipuu käytön tai säilytyksen aikana.

Tämä tuntuisi olevan pikemminkin vetoketjun valmistusprosessin kuin käytön ongelma. Kaikki kolme tällaista vikaa, jotka olen kohdannut kuivapukuja huoltaessa yli 10 vuoden aikana, ovat olleet suhteellisen uusissa ja vähänkäytetyissä vetoketjuissa.

Valitettavasti näitä vikoja ei voi korjata, vaan vetoketju on vaihdettava, jotta puvusta saadaan vesitiivis.

MUOVINEN VETOKETJU

3. Nauhan reunan rispaantuminen.

Tämä ei suoraan aiheuta vuotoa, mutta langat voivat jäädä vetoketjun välin ja aiheuttaa satunnaisia, vaikeasti jäljitettäviä ongelmia. Lankoja ei saa vetää pois, mutta ne voi leikata ja polttaa purkautumisen estämiseksi.

Muoviketju tiivistyy hieman eri periaatteella: kahden hammasrivin välissä on kumitiiviste. Muoviketjut ovat suurelta osin korvanneet metalliketjut uusimmissa puvuissa, sillä ne vaativat vähemmän huoltoa eivätkä hapetu. Muoviketjun kuntoa on kuitenkin vaikeampi arvioida, ja yleensä se vikaantuu yhtäkkiä. Tyypillisiä muoviketjujen ongelmia ovat:

tapahtua, jos ketjua ei ole voideltu pitkään aikaan. Kulumista on vaikea huomata ilman vetoketjun painetestiä, mutta jos siinä on repeämiä tai halkeamia, se on varma merkki, että ketju on vaihdettava.

3. Muoviketjun vedin irtoaa toisesta

hammasrivistä. Tämä voi viitata vetimen kulumiseen. Vian voi yrittää korjata. YouTubesta löytyy videoita aiheesta.

4. Joskus harvoin ketjun hammas

voi löystyä ja kääntyä. Vetoketju voi toimia, mutta hammas on asetettava tarkasti paikoilleen, kun ketjua suljetaan. Yleensä vetoketju on kuitenkin vaihdettava melko pian.

Muoviketju on kestävämpi kuin metallinen ja vaatii vähemmän huoltoa. Se on vähemmän altis murtumiselle, eikä hapetu. Muoviketjua ei kuitenkaan saa taivuttaa liikaa, ja sen kuntoa on vaikeampi määrittää silmämääräisesti.

1/2024 SUKELTAJA

23

Kalanmetsästäjä

24 1/2024 SUKELTAJA

Edgar Reppanen

JUHA SIITONEN

KILPAILUJEN LUONNE ON MUUTTUNUT

Sukelluskalastuskisat ovat muuttaneet luonnettaan siitä, kun aloitin lajin 2000-luvun alussa. Kalat ovat vähentyneet merialueilla huomattavasti, ja veneiden käyttö kisoissa on suosinut huolellista perehtymistä kisa-alueisiin ennakkoon, joten tuurilla pärjää enää harvoin. Toisaalta yhteisö on tiivis ja uudet kalastajasukupolvet ovat vieneet lajia hurjasti eteenpäin; he sukeltavat pelottomasti sameisiin ja syviin vesiin ja kaivavat sieltä komeimmat kuha- ja ahvensaaliit.

LUONNONTIETEILIJÄN SILMIN

Olen toiselta koulutukseltani biokemisti ja katson maailmaa luonnontieteilijän silmin. Ihmiskunta on lajina metsästäjä-keräilijöitä, joten kalaa metsästämällä ja simpukoita sekä rapuja keräämällä koen toteuttavani ihmislajille tyypillistä toimintaa ja olevani omalla paikallani ravintoketjussa. Tämä antaa tyydytyksen ja tarkoituksen tunteen, jota saa muualta hakea. Jos sitä ei ole koskaan kokenut, sitä ei voi ymmärtää!

Antti Olin

E

ksyin sukelluskalastuksen pariin varsin myöhäisellä iällä, vasta kolmekymmentä täytettyäni, kun etsin ruokareseptejä netistä.

Team Kampelan sivuille kerran klikattuani ei paluuta enää ollut.

Hommasin harppuunan Auvon dyykkibussista, ja siitä se sitten lähti. Kilpailutoiminnan aloitin Team Kampelan riveissä saman tien, sillä halusin oppia parhailta, jo legendoiksi muodostuneilta Matti Pyyköltä ja Jukka Rapolta.

Rapolta.

Maajoukkue-edustuksia minulla on useita PM-, EM- ja MM-tasoilla, mutten koskaan ole menestynyt erityisen hyvin arvokisoissa. Joitain voittoja on tullut Suomen liigassa, muttei enää aikoihin. Enemmänkin nautin huvikalastuksesta kirkkaissa olosuhteissa, joten ei liene yllätys, että Norjan kalaisat vedet ovat suosikkini. Myös kotimaiset kirkkaat järvet, etenkin Puruvesi, ovat tulleet pinnan alta tutuiksi.

Kun solahdan aaltojen alle, kaikki muu häviää. Keskittyminen vedenalaiseen ympäristöön, hengenpidätykseen ja oman kehon tuntemuksiin pyyhkii minut puhtaaksi kaikesta ylimääräisestä. On niin paljon nähtävää ja koettavaa: värikkäät koralliriutat tropiikissa tai elämää tihkuvat kelppimetsät Norjan vuonoissa. Ja ne adrenaliinipurskahdukset, kun iso hauki ui vastaan kotoisassa kaislikossa. Voin rehellisesti sanoa, että vedenalainen maailma on temppelini, josta saan voimaa.

EETTINEN VALINTA

Sukelluskalastus on minulle myös eettinen valinta, eli ammun vain sen minkä syön, joten hukkasaalista ei tule. Mikään ei ole niin maukasta kuin itseammuttu kala. Ehdottomaksi suosikikseni on vuosien varrella muodostunut graavisäynävä – kyllä, säykkä! Se voittaa aromissa esimerkiksi graavisiian mennen tullen. Jokaiselle kalalajille on vakiintunut oma valmistustapansa. Lahnat savustan ja teen niistä majoneesin kanssa savukalatahnaa tai sitten uunissa tölkkikalaa maustetussa öljyssä. Hauki on kiinteälihainen kala, ja siitä saa aivan loistavaa Thai-ruokaa, kunhan sen vain fileoi

e Suosittelen kokeilemaan lajia – vaikka ihan snorklaamalla omassa mökkikaislikossa.

ruodottomaksi ja muistaa valmistaa kanaa lyhyemmän ajan. Ahvenet paneroin tai panen keittoon. Norjan kalat menevät useimmiten raakana sashimina tai cevichenä.

SUKELLUSKALASTUS SOPII MONELLE

Suosittelen sukelluskalastuksen kokeilua kaikille sukeltajille. Mikään vapaasukellusguru siihen ei tarvitse olla, vaan esimerkiksi omasta mökkikaislikosta voi käydä yrittämässä haukia ja lahnoja ihan snorklaamalla.

Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: laji vie mennessään, ja pian saattaa huomata olevansa netissä tilailemassa pitkiä hiilikuituräpylöitä ja mittatilausmärkäpukuja.

Myös kirjailija JUHA SIITONEN (s. 1973), helsinkiläinen kirjailija, filosofian (biokemia) ja taiteen (screenwriting) maisteri. Esikoisromaani Laupeudentyö ilmestyi syyskuussa 2023 Kustannusosakeyhtiö Siltalalta.

Teos on vuoden 2023 Tiiliskivi-palkintoehdokas.

www.siltalapublishing.fi/ product/laupeudentyo/ 1/2024 SUKELTAJA

25

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Pyrstösukellus on uusi tapa nauttia vedenalaisesta maailmasta Luonnon vesissä pyrstöllä sukeltamisessa on taikaa: olet kirjaimellisesti kuin kala vedessä.

Uuden kohteen olosuhteista kannattaa hankkia tietoa etukäteen. Myös taidot on syytä treenata kuntoon pyrstösukelluskursseilla, joita tulee pian myös Sukeltajaliiton kurssivalikoimaan.

ANNA TOMPPO Kuvat Sayed Moustafa

V

iime syksyn Marsa Alamin lomamatkalla suuntasin pyrstön kanssa sukelluskeskuksen rantaan, ja alueen tuntevan parini kanssa pulahdimme laiturilta veteen. Olimme heränneet auringonnousun aikaan, ja veteen päästyämme meri oli vielä aivan tyyni ja snorklaajat joko nukkumassa tai syömässä aamupalaa.

Laiturin ympärillä parveili sadoittain hopeaisia kaloja, ja kaikissa väreissä leiskuvat korallit kurottivat kohti pintaa. Parini oli

26 1/2024 SUKELTAJA

valmiina varmistamaan sukellustani, ja itse pyörähdin selälleni valmistautumaan hengenpidätykseen.

Viimeinen hengenveto ja taitto pinnan alle. Pehmeästi kehon läpi rullaava delfiinipotku tuntui hyvältä, ja vedessä olemisen ilo nosti hymyn kasvoille.

KAMERA ESIIN

Mukavien sukelluskokemusten lisäksi moni harrastaja toivoo muistoksi kuvia ja videota merenneidon pyrstössä, enkä minä ole poikkeus.

Ensimmäiset sukellukset tein maskin kanssa, jotta sain kunnolla käsityksen alueesta ja pääsin ihailemaan maisemia. Sen jälkeen annoin maskin parilleni ja aloimme kuvaamaan. Lämmin vesi pyyhki hellästi kasvoja ja innosti kokeilemaan uusia taitoja. Vaikka saimme kivoja kuvia ja videoita, parhaaksi muistoksi jäi sittenkin se euforinen olo, kun saa lipua ja pyörähdellä vedenalaisessa paratiisissa ajatukset nollattuina ja hetkessä eläen.

TUNNE KOHTEESI

Uudessa kohteessa on tärkeää hankkia tietoa sukelluspaikan olosuhteista, kuten virtauksista, pohjan koostumuksesta ja veden lämpötilasta. Joskus myös paikallinen fauna voi yllättää. Esimerkiksi kerran Dahabissa pyrstöillessä sukelluskeskuksen väki tiesi kertoa, että veteenmenopaikalla, usein hiekkapohjaan naamioituneena, paistattelee päivää skorpionikala. Näin tosiaan oli, ja varoituksen ansiosta osasimme välttää liian läheisen kohtaamisen.

Sukelluskeskukset ja paikalliset sukellusseurat ovatkin erinomaisia lähteitä saada täsmätietoa olosuhteista.

TOIMINTA KÄYNNISTYI SUOMESSA

Sukellusseura Espoon Dyykkareissa on 2023 keväästä lähtien voinut kouluttautua luokitetuksi pyrstösu-

keltajaksi PADI Mermaid -ohjelman kurssien kautta. Seurassa järjestettiin 2023 aikana niin hallikursseja kuin edistyneen tason avovesikurssikin, jossa muun muassa opiskeltiin luonnon vesissä sukeltamiseen liittyviä erityispiirteitä. Mermaid-kurssit pyörivät seurassa myös tänä vuonna.

2023 tammikuussa Sukeltajaliitossa kokousti ensimmäistä

kertaa pyrstösukelluksen työryhmä, jonka tavoitteena oli luoda lajiin kotimaiset turva- ja järjestämisohjeet sekä jatkossa kouluttaa pyrstösukellusohjaajia seuroihin. Työryhmä kokoontui säännöllisesti läpi vuoden, mikä tuotti tulosta. Turvaohjeet julkaistiin kesäkuussa, ja loppuvuodesta valmistuivat pyrstösukelluskurssien ja -kokeilun järjestämisohjeet.

Tämän kevään tavoitteena on aloittaa tulevien pyrstösukelluskouluttajien koulutus, jotta syyskaudella 2024 pystyttäisiin jo seuroissa järjestämään pyrstösukelluskursseja.

Pyrstösukellusta avovedessä, videon kesto 21 sekuntia.

www.youtube.com/ watch?v= YMuCFRCp6aM

i Anna Tomppo on PADI Mermaid Instructor ja Sukeltajaliiton pyrstösukelluskouluttajien kouluttaja. Annan kotiseurat ovat Espoon Dyykkarit ry ja Nousu ry.

LAJI KIINNOSTAA NUORIA AIKUISIA

Pyrstöllä sukeltaminen mielletään usein lasten jutuksi, mutta maailmanlaajuisesti pyrstösukelluksesta ovat kiinnostuneet erityisesti aikuiset. Suurin ikäryhmä, joka suorittaa pyrstösukellusluokituksen, on noin 30-vuotiaat, ja sama trendi näkyy myös Suomessa järjestetyillä PADI-kursseilla.

Merenneitojen maailma vetää puoleensa aikuisten lisäksi toki myös lapsia ja nuoria. Ammattimerenneidot värikkäine asuineen saavat lajin näyttämään helpolta leikittelyltä, ja voi unohtua, että kyseessä on hengenpidätyslaji. Parisysteemi, turvakäytännöt ja monoräpylän kanssa vedessä toimiminen pitää hallita.

Vertailun vuoksi, vapaasukelluspuolella monoräpylällä sukeltaminen opetetaan erikoiskurssilla, jota varten pitää olla ikää 16 vuotta ja vähintään AIDA 2 pool -luokitus.

Kuka tahansa voi oppia pyrstösukeltamaan. Lajista kiinnostuneita sekä omatoimiharrastajia kannustetaan kuitenkin hankkimaan sertifioidun sukelluskouluttajan tarjoamaa opetusta. Turvallisuusnäkökulmien lisäksi lajista saa siten paljon enemmän irti, ja kurssikavereista voi löytää oman pyrstösukellusporukan.

Pyrstösukelluksen turvaohje ja kurssien järjestämisohjeet

www.sukeltaja.fi > materiaalipankki

1/2024 SUKELTAJA

27

Sukella Suomessa

Kiteen vesistöt houkuttelevat liikkumaan vesiluonnossa Keski-Karjalan Sukeltajat ry:n kotipaikka Kitee sijaitsee alueella, jonka vesistöt houkuttelevat sukeltajia eri puolilta Suomea. Tunnetuin kohteista on Valkiajärvi, mutta monet muutkin pienet järvet ja lammet ovat poikkeuksellisen kirkasvetisiä.

Teksti ja kuvat ERNO OLKKONEN

S

euran toimintamuotoihin kuuluu norppa-, laitesukellus-, Vapepa-sukellus- ja koulutustoimintaa. Kiteellä on erinomaiset puitteet sukellusharrastukseen niin uimahallin kuin toimintatilojenkin puolesta. Seura on myös panostanut määrätietoisesti sukeltamista tukevaan kalustoon, kuten kompressoreihin ja veneeseen. Lisäksi seura ylläpitää sukellustukikohtaa Valkiajärvellä. Kirkkaat vesistöt ja tukipalvelut ovatkin tärkeimmät syyt siihen, että paikkakuntalla vierailee sukeltajia vuosi vuodelta enemmän − voitaneen puhua jo vesistömatkailusta.

28 1/2024 SUKELTAJA

Erityisesti Valkiajärvi on tuonut Kiteelle oletettavasti kaikki Suomen parhaat vedenalaiskuvaajat. Paikkakunnan vesistöt ovat näkyneet laajalti tunnetuissa vedenalaista luontoa kuvaavissa elokuvissa, TV-sarjoissa ja erilaisissa valokuvauskilpailuissa.

Valkiajärven ohella seudulla on lukuisia kirkkaita vesistöjä, joista moni muu paikkakunta voi vain haaveilla. Puruvesi, Karjalan Pyhäjärvi, Heinäjärvi, Kangaslampi ja monet muut pienet järvet ja lammet ovat kirkkaudeltaan tasoa, jota muualta saa hakea.

KARJALAN PYHÄJÄRVI

Pääosin Kiteellä sijaitsevan Pyhäjärven tunnetuin sukelluspaikka on Syrjäsalmi. Syrjäsalmen maksimisyvyys on noin 8 metriä, mutta jo 100 metriä rautatiesillasta itään löytyy noin 20 metrin syvyyksiä. Muita tunnettuja ja hyviä sukelluspaikkoja ovat muun muassa Pirunkyökin jyrkkä penkka ja Näsö. Näsön pieni syvänne on noin 13 metrissä ja Pirunkyökin maksimisyvyys on noin 26 metriä. Pyhäjärven vaakanäkyvyys on muutamia metrejä. Parhaimmillaan päivänvalo ylettyy noin 16−18 metriin. Näsö ja Pirunkyökki edellyttävät veneen käyttöä.

PURUVESI

Puruvesi on Saimaan kirkkain helmi, ja siellä onkin lukuisia hyviä sukelluspaikkoja. Tunnetuimpia ovat Louhisaari, Mantsin luoto, Nilos, Linnasaari ja muutamat hylyt.

Puruvesi on Pyhäjärveä kirkkaampi, mutta ei kuitenkaan ihan Valkiajärven tasoinen. Puruveden maksimisyvyys on noin 60 metriä ja vaakanäkyvyys useita metrejä.

LAMMET JA PIENET JÄRVET

Keski-Karjalassa on lukuisia sukeltamiseen soveltuvia kirkasvetisiä lampia ja pieniä järviä. Lampia ovat muun muassa Kiteenlahdessa sijaitseva Valkealampi, Sirkkalampi ja Tohmajärven Onkamossa sijaitseva Kangaslampi. Kirkasvetisiä pieniä järviä ovat esimerkiksi Särkijärvi Tohmajärven Tikkalassa ja Suuri Heinäjärvi Kiteen Potoskavaarassa.

j Valkiajärvi on suosittu jääsukelluskohde. Vesi on kevättalvella erityisen kirkasta. j Syrjäsalmen silta-arkut houkuttelevat kesäisin ahvenparvia.

HYLYT

Alueen ainoat tunnetut hylyt ovat Heinoniemellä Paasivedessä sijaitseva höyrylaiva Wennon hylky ja Puruveden Myhkyräsaaren rannan tuntumassa sijaitseva hylky. Punkaharjulla sijaitsevat proomuineen uponnen ruoppaajan ja kapulalossin hylyt ovat suosittuja lähiseudun hylkysukelluskohteita.

Keski-Karjalan Sukeltajat toivottaa kaikki vesiluonnosta kiinnostuneet snorklailemaan, vapaasukeltamaan tai laitesukeltamaan Kiteelle!

j Puruvedeltä voi löytää vanhoja hevosvetoisia työkoneita.

www.keskikarjalansukeltajat.fi

i Tammikuun lopulla järjestetyssä Pohjois-Karjalan urheilugaalassa Keski-Karjalan Sukeltajat ry palkittiin vuoden liikuttajana Kiteellä. Gaalan teemana oli tänä vuonna luontoliikkuminen.

1/2024 SUKELTAJA

29

Kuva-albumi

Säteitä ja kuplia KUVA on otettu Kreikassa lokakuussa -23, kun lähdimme seuran naisporukalla sukeltamaan Zakynthosille minulle tutun sukellusopettajan, Ioannis Aliaziksen, kanssa. Olimme treenanneet edellisenä päivänä syvyysköydellä hänen opastuksellaan, ja osalla meistä oli haasteita paineentasauksen kanssa, joten hän päätti viedä meidät hupisukeltamaan ja vain nauttimaan vedessä olosta. Treenailimme duck divea, tutkimme luolia ja sukeltelimme rennosti kauniissa paikassa.

Kuvatessani sukelteluamme huomasin, miten upeasti auringonsäteet tulivat veden alle. Yritin taltioida valon tuoman efektin, jolloin onnistuin nappaamaan tämän kuvan itsestäni.

KUVA on otettu Zakynthoksella helmikuussa -23, jolloin sukelsin ensimmäisen kerran Ioanniksen kanssa. Treenattuamme tovin syvyysköydellä halusin tutkia niemen toisella puolella olevaa matalaa lahden poukamaa. Löysin sieltä vedenalaisen kaaren, jonka luona jatkoin sukeltelua. Pieni asia, joka toi suuren ilon, vaikka olin ensin meinannut tuskastua paineentasauksen kanssa. Taltioin hetken tutkimusmatkaltani muistaakseni sen olotilan ja ihmettelevän, tutkivan asenteen tärkeyden. Tarkoitus on nauttia vedestä eikä ottaa asioita liian vakavasti metrejä tavoitellen.

KUVAT SUSANNA STÅHLE

Ajattelemisen aihetta

Seurasydän sykkii uusillekin jäsenille

Seuratoiminnalle on keskeistä pystyä luomaan kasvokkaisia kohtaamisia, yhdessäoloa ja palkitsevaa tekemistä.

Missään seurassa tuskin on liikaa jäseniä, varsinkaan niitä aktiivisia.

Miten seura voi edistää näitä asioita, ja miten jäsenyys voisi olla nykyistä innostavampaa, jotta se jatkuisi peruskurssin jälkeenkin?

Uudet jäsenet eivät itse rynnistä esittäytymään. Helpottaa kovasti, jos seura esittelee useita toiminnassa mukana olevia seuraihmisiä. Silloin uusi jäsen löytää itselleen sopivan henkilön, jonka kanssa aloittaa seurauraa ja jolta löytyvät valmiit kontaktit, kun suunnittelee sukeltamaan lähtemistä.

Erilaisten sukeltajanpolkujen esittely voi olla myös paikallaan. Vaikka uusi jäsen tuleekin yleensä P1-kurssin kautta, voi hänellä olla kiinnostusta myös muihin lajeihin tai vaikkapa seuran hallituksessa toimimiseen tai seuran kaluston huoltamiseen.

Tervehtiminen on pieni mutta merkityksellinen ele. Sillä osoitetaan, että ihminen on huomioitu ja että juuri hänen läsnäolonsa on tärkeää.

Seuran kantavien voimien on hyvä näyttää tässä mallia. Etätöissä päivät viettävä saattaa suorastaan kaivata moikkaamista, jutustelua ja pientä naurunremakkaakin.

Seuran toimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa kutsua kaikki jäsenet. Kysyminen ja aito kuuntelu avaa välillä uusia näkökulmia, joista voi syntyä suuria tai jotain sellaista, mitä ei seurassa ei ole aiemmin tehty tai ei ole juuri nyt tarjolla. Rohkaisen seuraa kokeilemaan uusia asioita varsinkin, jos ideat tulevat seuran uusilta jäseniltä. Kun jäsen saa vaikuttaa, hän sitoutuu paremmin yhteisiin päämääriin ja todennäköisesti kokee seurassa toimimisen luontevana.

Seurassa voi olla reilusti rooleja ja tehtävänimikkeitä, joita voi tarjota uusille heti alussa. Rooleja voi luoda räätälöidysti uusille tulijoille varsinkin silloin, kun seurassa kaivataan uudenlaista toimintaa tai vaikkapa viestintää uusissa kanavissa. Esimerkiksi seuraan tuleva nuori voi perustaa seuran oman Tiktok-tilin. Kun jäsenellä on nimetty vastuu, rooli tai tehtävänimike, hän todennäköisemmin on myös aktiivinen: toisille nimenomaan tehtävänimike on se, mikä sitoo seuraan. Sitoutunut ihminen kertoo mielellään puskaradion kautta seurasta.

Myönteisen seuraviestin välittäminen ympäristöön on merkki vireästä seurasta, mikä lisää kiinnostusta seuraan ja sen toimintaan.

Seuratoiminnan kehittäminen ei vaadi tutkintoja tai pitkää kokemusta järjestöympyröissä. Usein riittää, että osaamme koota seuramme yhteen, ja haluamme suunnitella ja tehdä enemmän asioita yhdessä. Osaamme kuunnella ja katsoa silmiin.

Elina Rajala

Teimme loppuvuodesta kyselyn parin viime vuoden aikana P1-kurssin suorittaneille. Halusimme kuulla, miten uusi harrastus oli lähtenyt sujumaan. Kyselyssä tuoreet sukeltajat kaipasivat usein meille kaikille kovin tuttuja asioita: halutaan tutustua uusiin ihmisiin, löytää sukelluspari, tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä osallistua yhteiseen tekemiseen.

kehittämiseen sekä uusien ideoiden toteuttamiseen, olivatpa ne sitten isoja tai pieniä. Lisäksi Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelma tarjoaa konkreettisia työkaluja seuran kehittämiseen ja laadukkaan seuratoiminnan luomiseen. Luodaan yhdessä maailman parhaat sukellusseurat!

Heli Halava, Sukeltajaliiton nuorisopäällikkö ja seurakehittäjä

Seuroissa kannattaa Sukeltajaliiton ja liikunnan aluejär- reilusti jakaa rooleja. jestöjen seurakehittäjät ovat kaikkia seuralaisia varten. Heiltä voi kysyä Oma tehtävä sitoo seuraan. sparrausta, koulutusta ja apua seuran

1/2024 SUKELTAJA

31

Anna palautetta

Sukeltaja

essa om

Mitä mieltä olet Sukeltajasta?

Mistä aiheista haluaisit lukea?

Onko sinulla juttuidea?

Anna meille palautetta täyttämällä

s

sähköinen lomake.

Lehden avustajaksi?

Sukeltaja-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, sukeltajalta sukeltajalle. Haluaisitko kirjoittaa sukelluksesta? Kuvaatko veden alla?

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää,

Youtubesta löytyy videoita snorkkelisukellustaidoista, esimerkiksi miten perusvälineet riisutaan ja puetaan pohjassa.

toimitus@sukeltaja.fi

Lisää lukemista Sukeltaja-lehden kaikki ilmestyneet vuosikerrat vuodesta 1956 alkaen ovat luettavissa ilmaiseksi issuu.com-palvelussa

Ota yhteyttä Sukeltaja-lehden asioissa sinua palvelee lehden toimitussihteeri Kristiina Karila p. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Lisää sukellusaiheisia artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto ry Valimotie 10, 5 krs.

00380 HELSINKI Puhelin 09 3481 2258 office@sukeltaja.fi

Toimiston henkilöstön yhteystiedot www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton toimisto palvelee ma–pe 8.00–16.00 ja kesä–elokuussa 8.00–15.00.

Käynti toimistolla sovitaan etukäteen.