Sukeltaja 3 2022

Huikea biokohde Ruotsissa

Lämpöä kuivapukuun talveksi

www.sukeltaja.fi

Suomisukellus: Lakeus kutsuu

Hinta 7,00 €

3/2022

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Järvi-EM-kisat

sukelluskalastuksessa

Lähtökohtana käytettävyys ja laatu

Helppo ja toimiva kuivahanska järjestelmä Standard Range

“Sopii kuin hanska käteen”...

Fitted Range

KUBI Fitted range renkaat asennetaan suoraan kuivapuvun hihaan.

Sama toimivuus kuin KUBI Orginal järjestelmässä kiinteästi kuivapuvussa.

www.

email: sales@

store.com

store.com Tel +44(0)1162 388255

Yksityiskohdat keskipisteessä

Asennetaan suoraan olemassa olevan lateksi- tai silikonimansetin päälle.

Sisältö

6

Erkki Siirilä

Ruotsin länsirannikon Väderöarna on viehättävä kohde.

14

3/2022

Vakiot

Päivitykset

6 VÄDERÖARNA lumoaa vedenalaisella luonnollaan.

16 SUKELLUSKALASTUKSEN ensimmäiset makean veden EM-kisat järjestettiin Puruvedellä.

Wärtsilä

8 TYRSKYT Punalevät loistavat syksyllä, Meriarkeologian IKUWA7-konferenssi Helsingissä, Käyvätkö delfiinit kylpylöissä, Kooste kesän kisoista.

24 PERSOONA Jennifer Tersteegen, sukeltava tohtoriopiskelija.

26 NORPAT Kesän leiri oli kiva kokemus.

27 YMPÄRISTÖ Toimi näin, jos öljyä tai polttoainetta joutuu veteen.

29 KYLMENEVÄT vedet saavat kaipaamaan ekstra-lämpöä pukuun. Lue vinkit jutusta.

36 SUKELTAJALIITON koulutusvalikoimassa on sukelluskurssien lisäksi tarjolla työpajakoulutuksia.

38 ILMANLAATUANALYYSI kompressoriin on hyvä tehdä noin kerran vuodessa.

32 KUVA-ALBUMI Hylyn sumutorvi.

34 LUKIJAN KUVA Sukellusmuisto Malahi-riutalta hymyilyttää yhä.

16

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Sukellusuralla voi kouluttautua monipuolisesti.

STÖMER ÄRI KK MP

Y

40 SUKELLA SUOMESSA Helppoja ja hauskoja monttukohteita EteläPohjanmaalta.

KANNEN KUVA Susanna Korkiatupa

I

Sari Nuotio

35 HYVÄ HOMMA! Uppopallossa kääritään hihat junnutoiminnan vireyttämiseksi.

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Emma Barrow, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Outi Väisänen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Dreamstime | ILMOITUSMYYNTI Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa | PAINO Grano, Vaasa | ISSN 1237-1688, 2737-212X (verkkojulkaisu) 3/2022 SUKELTAJA

3

Lea Rapo

CMAS Compressor Operator -kurssin oppilaspaketti erikoistarjouksessa CMAS COMPRESSOR OPERATOR -kurssin oppilaspaketin normaa-

lihinta Sukeltajaliiton verkkokaupassa on 38 euroa. Oppilaspaketti sisältää kurssin Dyykki-materiaalin ja kansainvälisen CMAS Compressor Operator -kortin.

Yhdistelmäpaketin osana CMAS Compressor Operator -kurssin oppilaspaketin saa noin 25 %:n alennuksella.

Nyt vuoden 2023 loppuun asti CMAS Compressor Operator -kurssin oppilaspaketin saa noin 25 %:n alennuksella myös silloin, kun sen ostaa erikseen.

Tiedesukelluksen

CMAS COMPRESSOR OPERATOR -kurssin hyväksytysti läpäissyt

henkilö osaa - tunnistaa pullomerkinnät - tarkastaa, ovatko täytettävät pullot määräysten mukaisia - erottaa pullomerkintöjen perusteella pullot, jotka on täytetty muulla kaasulla kuin paineilmalla - päättää, milloin pullo pitää jättää täyttämättä - käyttää kompressoria turvallisella tavalla - täyttää sukelluspulloja paineilmalla turvallisella tavalla - tehdä oikeat merkinnät täyttöpäiväkirjaan.

verkostoitumistapahtuma Sukeltajaliiton tiedevaliokunta järjestää verkostoitumistapahtuman, jonka aiheena on tiedesukeltaminen Suomessa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja verkostoja aiheen parissa toimivien yhteisöjen välillä.

Valiokunta kutsuu mukaan kaikki tiedesukelluksen parissa toimivat tai siitä kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt.

DYYKKI-MATERIAALEISSA käsitellään asianmukaisten täyttöjen

Paikka ja aika Merikeskus Vellamo, Kotka, la 12.11. klo 10−17 (tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä)

tekeminen yleispätevällä tasolla. Täyttöpaikat ja kompressorit ovat erilaisia, joten CMAS Compressor Operator -kurssin osana on tärkeää perehtyä myös oman täyttöpaikan toimintaohjeisiin ja oman kompressorin valmistajan antamiin ohjeisiin.

Sukeltajaliitto suosittelee CMAS Compressor Operator -kurssin suorittamista myös silloin, jos henkilöllä on aikaisempaa kokemusperäistä osaamista pullojen täytöstä. Kurssi sisältää ajantasaista tietoa täyttämisestä ja siihen liittyvistä ohjeista ja viranomaismääräyksistä. Kurssilta saatava kortti on kansainvälinen todistus siitä, että täyttäjän osaaminen ja tiedot ovat ajan tasalla.

Seuran kannalta hyväksytysti suoritettu kurssi ja siitä saatu kansainvälinen kortti on paremmin dokumentoitu ja mm. vastuukysymysten osalta turvallisempi todistus täyttäjän osaamisesta kuin esim. erilaiset ja sisällöltään vaihtelevat epämuodolliset perehdyttämiset. Kannattaa siis hyödyntää erikoistarjous ja järjestää CMAS Compressor Operator -kursseja mahdollisimman laajasti seuran kaikille jäsenille!

Sukeltajaliiton Dyykki-oppimisympäristö

Hinta 60 eur (sis. aamupala, lounas, iltapäiväkahvi) Tapahtuma on englanninkielinen. Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään 23.10. www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa. Lue myös ohjeet, mikäli haluat esitellä organisaatiosi/edustamasi tahon tapahtumassa.

OHJELMA Ohjelma koostuu osallistujien lyhyistä esityksistä, joissa kerrotaan, mikä taho on kyseessä ja miten se linkittyy tiedesukeltamiseen. Tavoitteena on tutustua muihin osallistujiin, käynnistää keskustelu ja löytää yhteistyömahdollisuuksia tiedesukelluksen parissa.

Ohjelmassa on myös lyhyitä workshoppeja seuraavista aiheista: - Kansalaistiedettä Suomen vesillä - Tiedesukelluksen turvallisuus ja sääntely - Tiedesukelluksen tuominen yliopistoihin - Kouluttajaverkoston luominen CMAS:n erikoiskursseille (makeanveden biologia, meribiologia, arkeologia, geologia) - Kestävyys sukelluksessa Puhujavieraina tapahtumassa ovat meriarkeologi Minna Koivikko Museovirastosta ja koordinaattori Edd Stockdale Tvärminnen Finnish Scientific Academysta. Tutustumme myös Vellamon näyttelyyn.

Tarkempi aikataulu löytyy sukeltaja.fi kalenterista.

Tervetuloa!

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Maailmantilanne näkyy myös meillä

17-VUOTIAS AIDA HÄRKÖNEN Tampereen Urheilusukeltajista osallistui Kelventeen saarella heinäkuussa pidetylle kesäleirille ja kirjoitti siitä jutun tähän lehteen.

– Ensimmäiset livenä näkemäni hylyt leirillä olivat todella hienoja. Nämä hylyt olivat lähes ensimmäisiä sukelluskohteitani luonnonvesissä, joten kokemus jää varmasti loppuelämäksi mieleen.

Aida aloitti sukeltamisen syksyllä 2016, kun hänen Kati-äitinsä kuuli snorkkelisukeltamisesta tutultaan. Hallikauden alkaessa Aida alkoi käydä treeneissä, jotka hänestä aluksi tuntuivat aika raskailta. Hän jatkoi kuitenkin hallilla käymistä ja huomasi pian harrastuksen olevan todella kivaa.

– Nautin itse sukeltamisen rauhallisuudesta, mutta myös liikunnasta, jota uiminen tuo. Tämä

Saattaa olla, että kustannusten nousun takia Sukeltaja-lehti tulee kokemaan tulevaisuudessa jonkinasteisen muutoksen, kuten sivumäärän pienentymisen tai lehden muuttumisen digitaaliseksi julkaisuksi, jotta kustannukset saadaan pidettyä hallittuina. Sukeltaja-lehti on monelle se näkyvin osoitus Liiton jäsenyydestä, ja haluamme ensisijaisesti säilyttää sen tärkeimmän osan eli sisällön korkean tason. Tapa, jolla tuo sisältö toimitetaan jäsenille, on toissijainen sisältöön nähden.

Hyvää alkavaa syksyä!

Susanna Korkiatupa

mikä kielii siitä, että nuorten ja nuorten aikuisten kotouttaminen omaan seuraan on osittain epäonnistunut. Nyt tulee tarttua toimeen, jotta sukupolvien välille ei pääse repeämään kuilua, vaan pystytään pitämään jäsenjatkumo tasaisena norpasta vanhimpiin mursuihin. Muistakaa ottaa uudet sukeltajat mukaan aktiivisesti seuran toimintaan, jotta he eivät jää heitteille.

Liiton talouspuolelle on kasautumassa haasteita, koska maailmantilanne on turbulenttinen. Inflaatio on noussut pitkään aikaan ennennäkemättömiin lukemiin, mikä on johtanut koko yhteiskunnassa kaikkien hyödykkeiden voimakkaaseen kallistumiseen. Tämä aiheuttaa myös Sukeltajaliitossa talouteen kohdistuvia paineita. Vaikka takana on hyviä vuosia taloudellisesti, kerättyä pääomaa pitää pyrkiä jakamaan tasaisesti eri vuosille, jotta meillä on taloudellista puskuria tulevillekin vuosille.

Tässä yhteydessä Liiton on tarkasteltava kriittisesti, millä alustalla ja missä laajuudessa Sukeltaja-lehteä tullaan jatkossa julkaisemaan. Posti- ja painokustannusten nousu on tänä vuonna ollut hälyttävän isoa suhteessa lehden kokonaiskustannuksiin, jo reilusti yli 50 % lehden kokonaiskustannuksista. Lisäksi mainostajien mielenkiinto on siirtymässä sähköiseen median suuntaan, mikä tuo lisää haasteita paperilehdelle.

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

harrastus on myös loistava tapa irtautua arjesta ja tutustua uusiin ihmisiin. Haluan pitää hauskaa ja samalla kehittää omia taitojani.

Aida ohjaa hallilla seuransa vuorolla muita norppasukeltajia käytyään norppaohjaajakurssin toukokuussa.

– Haluan opettaa oppimani asiat norpille ja auttaa heitä tekemään sukeltamisesta itselleen lajin, jota voi halutessaan harrastaa vaikka koko elämän.

Aida unelmoi tulevaisuudessa pääsevänsä sukeltamaan ulkomaille esimerkiksi Välimeren kirkkaisiin vesiin. Sukelluksen lisäksi hän on harrastanut laulua jo kahdeksan vuoden ajan ja alkoi käydä viime talvena myös karatessa.

Lue sivulta 26 Aidan juttu Kelventeen kesäleiristä.

Aida Härkösen arkisto

Kesä oli vilkasta aikaa kilpalajeissa, sillä kaikista lajeista osallistuttiin kansainvälisiin arvokisoihin. Räpyläuinnin nuorten EMkisoissa Juho Herva ui upeasti hopealle; voit lukea kesän kisoista lisää sivuilta 12–13.

Kotimaassa Sukeltajaliitto isännöi CMAS:n ensimmäisiä järviolosuhteissa järjestettyjä EM-sukelluskalastuskisoja Punkaharjun kupeessa Puruvedellä ja Pihlajavedellä. Kisat sujuivat hienosti sananmukaisesti lämpimässä hengessä, helteisessä säässä. Kisoihin osallistui kahdeksan maata, ja kilpailun ulkopuolella vierailijana oli myös Yhdysvallat, missä järviympäristössä kalastamisella on jo pidemmät perinteet. Kisojen tulos oli isäntämaalle mairitteleva. Jemmi Levonen voitti EM-kultaa naisten sarjassa ja Matti Pyykkö miesten sarjassa pronssia. Kokonaiskilpailussa Suomi oli paras maa sekä miesten ja naisten sarjassa.

Lämpimät onnittelut mitalistimme Juho, Jemmi ja Matti!

Sukelluksen kannalta hankalin koronaaika alkaa toistaiseksi olla taakse jäänyttä elämää. Koulutustoiminta osoittaa virkistymisen merkkejä − tämä on positiivinen signaali. Kuitenkin Liiton seurojen jäsenmäärän kehitys osoittaa edelleen alaspäin, mikä on huolestuttavaa. Lisäksi jäsenten keski-ikä on tukevassa nousussa,

Aida Härkönen, Tampere

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

3/2022 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Luontoreservaatissa on tarjolla Atlantista tuttu elämänkirjo.

Ruotsin Väderöarna on huippukohde Monet suomalaissukeltajat ovat kuulleet Ruotsin länsirannikon hienoista sukelluspaikoista.

Ne ovat nopeasti saavutettavissa varsinkin Etelä-Suomesta. Kun kulkuneuvonsa ajaa autolautasta Ruotsin puolelle, rikas merenalainen elämä odottaa sukeltajaa vain 500 kilometrin päässä.

Siellä Skagerrakin vesissä hienoja kokemuksia tarjoavat esimerkiksi Väderöarna-saaret.

Teksti ja kuvat ERKKI SIIRILÄ

P

äästäkseen Väderöarna-luontoreservaattiin on paras suunnata Hamburgsundin vanhaan kalastustaajamaan. Pikkukaupunki sijaitsee 130 kilometriä Göteborgista rannikkoa ylöspäin ja on kesäisin turistien valtaama. Väderöarna puolestaan koostuu 365 matalasta kalliosaaresta ja -luodosta, jotka ovat 20 kilometrin etäisyydellä Hamburgsundin suojaisasta satamasta.

6

3/2022 SUKELTAJA

Saaristoon pystyy kulkemaan vain veneellä, ja sukeltaminen on luvanvaraista.

Rannikon sukelluskerhoilla on suojelualueelle lyhytaikaisia sukelluslupia. Ainoa pitkäaikaisen luvan haltija on kuitenkin yritys eli länsirannikolla kauan toiminut sukelluskeskus Dyk-Leif.

Dyk-Leifiä on jo vuosia pitänyt pariskunta Viktoria ja Anders Säldemark.

Yritys omistaa kolme venettä, joista kaksi

suurinta on avomerikelpoisia 12 sukeltajan aluksia. Itse keskus sijaitsee kävelymatkan päässä Hamburgsundin satamasta, ja se on laajentanut toimintaansa entistä enemmän myös majoituspalveluihin. Tällä hetkellä yösija löytyy 24 sukeltajalle.

Eniten Dyk-Leifissä sukelletaan pääsiäisestä Lucian päivään. Kesäkuukausina lähdöt ovat päivittäisiä, kun taas keväällä ja syksyllä viikonloppuisin. Koulutustakin

Hiusmeduusa ja Dyk-Leifin Roger Wiktorsson.

on tarvittaessa ohjelmassa. Enimmäkseen kuitenkin keskitytään kahden sukelluksen ja lounaan sisältäviin Väderöarna-veneretkiin ulkomeren tuntumaan, jossa normaalisti maksimisukellussyvyydet ovat noin 30 metriä, vaikka sukeltamista ei mitenkään pyritäkään rajoittamaan. Tekniikkasukeltajatkin ovat tervetulleita, ja esimerkiksi happea on ilman sekä nitroksin lisäksi saatavilla. Yleensä vierailla on suurin osa varusteista omasta takaa.

Väderöarna on varsinkin luontokuvaajien suosiossa, sillä täällä Skagerrakissa näkee rikasta Atlantin valtamerielämää.

Esimerkiksi ensimmäisellä retkelläni satamasta ulos ajettaessa veneen edessä uiskenteli pyöriäisiä, ja myöhemmin sukelluspaikkojen lähellä kallioluodoilla makaili kirjohylkeitä. Kuvattavaa oli paljon myös veden alla. Dyk-Leifin Anders Säldemark kertoikin minulle suuresta kalalajien määrästä mainiten myös pääjalkaiset mustekalat. Lisäksi tavanomaista nähtävää ovat meritähdet, merivuokot, ravut, hummerit,

Väderöarna-saaristossa on hienoja vedenalaisia jyrkänteitä.

pehmytkoralli merikourat, isot meduusat, mahtavat Laminaria- ja muut leväiköt sekä keväisin runsaina esiintyvät eri lajien merietanat. Myös piikkihain voi joskus saada kameransa etsimeen.

Minua ilostutti sukelluksilla varsinkin vaihteleva vedenalainen topografia. Niinpä luotojen laidoilla oli vedenalaisia kanjoneita ja jyrkänteitä, jotka johtivat 25−30 metrin syvyyteen. Pohja koostui kallioista, louhikoista tai hiekasta − pari hylkyäkin alueen merenpohjalla odotti. Geologinen monimuotoisuus puolestaan merkit-

Luontokuvaaja viihtyy täällä pitkään.

si vaihtelevaa flooraa ja faunaa saman sukelluksen aikana. Näkyvyys oli kesän planktonista huolimatta 6−25 metriä, ja veden lämpö pohjasyvyydessä 17 astetta.

Yllättävää oli, että nousu- ja laskuveden eroa ei juuri huomannut.

Koska luontoreservaatissa ei saa ankkuroida, kaikki toiminta tapahtuu veneestä niin, että alus pysyy sukeltajien läheisyydessä koko ajan. Ilmalla täytettävät merkkipoijut ovatkin täällä avomeren tuntumassa olennainen sukellusvaruste. Kun poiju lasketaan veden alta pintaan, vene suuntaa sen luo poimiakseen sukeltajat takaisin kannelle hetkeä myöhemmin.

Ruotsin länsirannikolla on tietysti hienoja rantasukelluspaikkojakin kuten Smögen ja Gullmarsfjorden. Minuun juuri Väderöarna-saaristo teki kuitenkin vaikutuksen, vaikka olin aiemmin sukeltanutkin rannikolla monessa paikassa. Syynä olivat vedenalaisen maiseman vaihtelevat muodot ja monet ekolokerot, jotka samalla merkitsivät laajaa elämänkirjoa.

3/2022 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Boulderointia veden alla VEDENALAINEN MAISEMA Syksyn tullen

vavat Selkämerellä ja Suomen rannikon

vedenalainen maisema paljastaa ehkä kaik-

eteläosissa. Jos on onnekas, kaikki palaset

sinisimpukat ja rakkohauru. Parhaimmillaan

Samoissa jyhkeissä maisemissa viihtyvät

kein komeimmat salansa − punalevien heh-

loksahtavat kerralla kohdilleen ja tyynen

rakkohauru muodostaa muutaman metrin

kun kallioilla, rakkohaurun kirkkaankeltaisen

syyspäivän voi viettää upeassa näkyvyydes-

syvyyteen komean vyöhykkeen. Sitä syvem-

lohkareilla. Kun kesän ravinteet on käytet-

sä kallionkielekkeiden ja lohkareiden seinä-

mältä löytyvät tiheässä kasvavat sinisimpu-

ty yksivuotisten rihmalevien nälkäiseen kas-

miä sukeltaen ja erilaisten punalevien heh-

kat, joita puolestaan peittävät pitsimäinen

vuun ja vedet kylmenneet ja kirkastuneet

kusta nauttien.

levärupi, ruokaa viuhtovat merirokot ja kai-

loka-marraskuussa, punalevät pääsevät oi-

Punalevät ovat syvimmälle kasvavia le-

ken päällä ryömivät katkat, kotilot, siirat ja

keuksiinsa. Ne pärjäävät vähemmällä valol-

viä, koska ne pystyvät käyttämään vähäis-

näitä syövät kivinilkat ja teistit. Alkusyksyl-

la ja kylmemmässäkin vedessä eivätkä moni-

täkin valoa hyväkseen. Vielä jopa 20 m sy-

lä maiseman ”taivasosuutta” koristavat vielä

vuotisina lajeina tuhlaa yhtä paljon ravinteita

vyydestä löytyy punaleviä, mutta silloin

lukuisat korvameduusat. Muuten kaikki elä-

keskikesän kasvuun kuin yksivuotiset matali-

värien näkemiseen kaivataan jo lamppua.

vä on kiinni seinämissä ja kallioissa tai tois-

en vesien rihmalevät.

Hieman matalammalta löytyvät kellano-

tensa päällä.

ranssit siilimäiset haarukkalevät, karmii-

Syksyn tyynet päivät kannattaa käyttää

Selkämereltä, Saaristomereltä ja Suomen-

ninpunaiset, hellyttäviä nimiä kantavat

veden alla sellaisten värimaisemien ihailuun,

lahdelta. Komeimmat lohkareikot löytyvät

koristeelliset töpöpunaröyhelö ja sarvipu-

johon ei muina vuodenaikoina ole mahdol-

kenties Merenkurkusta ja itäiseltä Suomen-

naliuska ja monenlaiset punaisina hehkuvat

lisuutta.

lahdelta. Hienoimmat rakkohauruniityt kas-

rihmalevät.

ESSI KESKINEN

Mats Westerbom / Metsähallitus

Erityisen komeita punaleväpohjia löytyy

8

3/2022 SUKELTAJA

Pohjoisen tuntematon ”Seitsemäs vyöhyke” avautuu KIRJA Mikko Huhtamiehen kirjoittama teos

navigoinnin kehityksen kuvaukset. Laivan

Seitsemäs vyöhyke – Pohjoista merihistoriaa

kääntöpaikka määritettiin syvyyttä mittaa-

(1200–1600) vie tutkimusmatkalle Pohjolan

van luodin avulla: ”Käänny, kun tulet koh-

äärimmäiseen kolkkaan, missä ”oli se, mitä

taan, jossa on pehmeä pohja ja 14 syltä, ei pi-

myöhemmin kutsuttiin Itämaaksi, sittemmin

demmälle”.

Suomeksi”.

Kokonaisuutena kirjan antaa kuvan, kuin-

Kirja käsittelee historiaa keskiajalta Ruot-

ka eurooppalaisia armadoja ei olisi rakennet-

sin valtakauden alkuun ja antaa värikkään

tu ilman Suomen metsiä ja varsinkin Kalajoen

kuvan sen ajan merenkulusta, alustyypeis-

ja Hailuodon seudulla kasvanutta juurikas-

tä, navigoinnista, merimiehistä, merirosvou-

puuta eli mäntyä, johon oli kasvanut valmiik-

desta ja haaksirikoista. Keskiajan pahin meri-

si kaarevia oksia. Kölijuurikkaaseen tehtyyn

onnettomuus, Hanneke Vromen haaksirikko

tapinreikään oli tapana piilottaa rakennus-

Suomenlahdella 1468, on erityisen kiinnos-

vuoden kolikko.

Kirja on mahtava käsikirja merenkulun

neen ei ole löydetty. Kokelaita mahdollises-

historiasta Itämerellä ja siitä, miten Suomen

ti Jussarön lähistölle uponneeksi Vromeksi on

metsät ja tervahaudat kytkeytyivät aikakau-

Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke

löydetty viimeksi 2015.

den lukuisiin sotiin.

– Pohjoista merihistoriaa (1200−1600),

PASI MANNERKOSKI

Siltala 2022

Kirjan parasta antia ovat merenkulun ja

Lois(kah)tavat allasbileet ESPOON KAUPUNGIN nuorisotoimi järjesti elokuussa yhdessä eri lajien

toimijoiden kanssa nuorille allasbileet, joissa sai kokeilla vesilajeja. Myös sukellus oli edustettuna. Yli 300 13–17-vuotiasta kävi päivän aikana Leppävaaran uimahallissa kokeilemassa sup-lautoja, kajakkeja ja wibit-rataa. Vapaaehtoiset pääkaupunkiseudun sukellusseuroista järjestivät nuorille snorklaus- ja uppopallokokeiluja ja vatikkaakin eli vedenalaista tikkaa pääsi heittämään. Päivän kruunasi vielä vesidisco.

Nuorisopäällikkö Heli Halavan (oik.) mukaan sukelluksen toimintapiste oli hyvin suosittu ja monet tulivat käymään useamman kerran.

Suvi Mikkilä oli mukana pitämässä nuorille uppopallokokeiluja, ja jopa pienpelejä saatiin aikaan.

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi

Esim. Aquatica-kotelot: Canon EOS R5 4095€ Nikon Z7II/Z6II 3950€ Sony A1 3795€ Sony A7IV 3795€ Sony A7SIII 3695€ Panasonic GH4 1595€ Nikon D72/7100 1995€ 5HD-monitori 2600€ Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kattava valikoima Nauticam-koteloita, -portteja, -optiikkaa, -varusteita, -varsia ja -varaosia. Kysy!

Esim. Nauticam-kotelot: Canon EOS R7 2995€ Canon EOS R5 4430€ Canon EOS R3 6250€ Nikon Z7II/Z6II 4350€ Sony A1 3950€ Sony A7C 2995€

Inonin uusin Z-330: 699€ D-200: 630€, snootti 242€ D-2000: 495€, snootti 250€ optiset kaapelit alkaen 59€

Sony A7SIII 3570€ Sony A7RIV/A9II 3570€ Olympus OM1 2450€ Olympus TG-6 930€ Sony RX100V 1250€ Panasonic GH6 4015€

Käyttöopastus 1h sisältyy hintoihin!

Irina Viippola

tava kokonaisuus, koska hylkyä kultalastei-

k u va a j a l l e

Cerella.fi Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 10000 lumenia: 1281€; CRI 95, 15000 lumenia: 1849€; CRI 86, 45000 lumenia: 3908€*

*) kaukoohjattava

Aquatica Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam Sea & Sea T-Housing

Meriarkeologian Olympialaiset Helsingissä Mikael Ahlavuo

KESÄKUUN ALUSSA parisataa meriarke-

ologian ammattilaista ja harrastajaa neljästäkymmenestä eri maasta kokoontui Helsingissä IKUWA7-maailmankongressiin.

Museoviraston, Helsingin yliopiston ja Suomen meriarkeologisen seuran isännöimässä kongressissa nähtiin 93 suullista 28 kirjallista esitystä viime vuosien tutkimustyön tuloksista.

Kolmesta rinnakkaisesta luentosarjasta omana kiinnostuksenkohteenani oli erityisesti Itämeren alueen historia. Suomesta aiheesta olivat äänessä muun muassa Museoviraston, sukellusryhmä Badewannen, SubZone Oy:n ja Meriarkeologisen seuran

Meriarkeologisen seuran David Cleasby kertoo Porkkalan hylkypuiston tutkimustyön etenemisestä.

puhujat. Ruotsista erityisen kiinnostava luentokokonaisuus käsitteli 1495 uponneen Gribshundenin hylyn tutkimustyön etenemistä ja tuloksia. Esityksiä kuultiin myös hylkylöydöistä maailman eri kolkista, hyl-

lista päästä. Vaikka mallin tekeminen on tie-

mämme tiedonpalaset yhdistetään aiemmin

kypuistoista, veden peittämistä entisistä

tokoneelle raskas tehtävä, syntyy lopputulos

tiedettyyn, voimme saada tietää muun mu-

elinympäristöistä ym. Eri luennoissa keskus-

murto-osassa siitä ajasta, joka kuluisi perin-

assa mistä menneiden aikojen ihmiset olivat

telua herättänyt aihe oli citizen science eli

teisissä työtavoissa.

tulossa ja minne he olivat menossa, mitä oli

sukellusharrastajien ja ammattiarkeologien

Sukelluksen harrastajalle meriarkeologia

laivojen lastina, mistä materiaalista ja minkä

antaa aivan uutta merkityksellisyyttä. Lai-

alueen puista ne oli tehty. Ala ei rajoitu vain

Tutkimus- ja dokumentointimenetel-

vanhylkyjen näkemisen ja niihin liittyvien ta-

historian tutkimukseen, vaan tutkimuskoh-

mistä puhutti erityisesti fotogrammetri-

rinoiden lukemisen lisäksi tuotamme itse ai-

teena on laajemmin ihmisen elinympäristö ja

nen 3D-mallinnus ja sen malleja hyödyntävät

neistoa tutkijoille. Löydämme muinaisten

sen muutokset.

virtuaalitodellisuuden sovellukset. Foto-

ihmisten ”jalan- ja kädenjälkiä”. Kun kerää-

MIKAEL AHLAVUO

yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.

grammetriassa kohteesta otetusta videosta tai kuvista tehdään ohjelmallisesti malli, jonka tarkkuus on parempi kuin mihin aiemmin käsin mittaamalla ja piirtämällä oli mahdol-

www2.helsinki.fi/en/conferences/7th-international-congress-for-underwater-archaeology www.mas.fi www.nauticalarchaeologysociety.org

Kiitä, kannusta, palkitse Tommi Nukarinen

SEURATOIMINTAA ei olisi ilman ahkeria ja sitoutuneita vapaaehtoi-

sia. Heitä kannattaa paitsi kiittää ja kannustaa, myös palkita aina sopivassa kohdassa. Sukeltajaliitolla on useita erilaisia huomionosoituksia, joita voi hakea aktiivisille vapaaehtoisille. Aina kun seura juhlii pyöreitä vuosia, on syytä käydä läpi jäsenistöä ja hakea huomionosoituksia.

Seuran vuosijuhlan tai muun tilaisuuden yhteyteen on mahdollisuus myös yhdistää joku Liiton tilaisuus, kuten vuosikokous. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä kokouksia valmistellaan hyvissä ajoin – vuosikaan ei ole liian pitkä aika. Ota yhteyttä Liiton toimistoon, ja kerro, millaista tilaisuutta seuranne on suunnittelemassa.

Lisätietoa Liiton huomionosoituksista

sukeltaja.fi > sukeltajaliitto > huomionosoitukset

10 3/2022 SUKELTAJA

Kirkkonummelainen Calypso ry vietti 21.5. 50-vuotisjuhlaansa, missä palkittiin useita pitkäaikaisia seura-aktiiveja, mm. Ville Heldan Liiton hopeisella ansiomitalilla ja -merkillä. Vasemmalla seuran puheenjohtaja Samy Olin. Liiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja Liiton puheenjohtaja Tero Lehtonen luovuttivat mitalin.

Ovatko koralliriutat delfiinien kylpylöitä?

TIEDEFAKTA Onko sinulla ollut kutiseva iho

nin, ja Zurichin yliopistosta havaitsivat, että

Näytteistä tunnistettiin 17 eri bioaktiivista

tai muita iho-ongelmia? Meillä ihmisillä on

Punaisellamerellä Hurghadan lähellä elävät

metaboliittia. Nämä ovat erilaisten organis-

niihin kaikenlaisia hoitoja kosteusvoiteista ja

indopasifiset pullokuonodelfiinit (Tursiops

mien tuottamia aineita, joilla on esimerkiksi

lääkkeistä lähtien aina hienoihin kylpylähoi-

aduncus) hierovat itseään tiettyihin pehmyt-

antibakteerisia, antioksidanttisia ja hormo-

toihin saakka. Mutta mitäpä jos delfiinillä on

koralli- ja sienieläinlajeihin. Nähtävästi tämä

naalisia ominaisuuksia. Samoja aineita löytyy

samanlaisia vaivoja?

taito myös opetetaan sukupolvelta toiselle.

myös monista iho-ongelmiin määrättävis-

Äskettäin julkaistussa artikkelissa esite-

Miten delfiinit hyötyvät tästä? Tutkijat ke-

tään, että koralliriutat saattavat toimia delfii-

räsivät näytteitä kyseisistä pehmytkoralleis-

nien kylpylöinä. Tutkijat Stuttgartin, Giesse-

ta ja sienistä ja analysoivat niiden sisältöä.

tä lääkkeistä.

Koralliriutoilla kilpailu elintilasta on kovaa sessiilien (pohjaan kiinnittyneiden) eliöstöjen

Tutkijoiden keräämistä pehmytkorallija sieninäytteistä löydettiin samoja aineita, joita käyteään iho-ongelmien hoidossa.

Angela Ziltener

välillä. Korallit ja sienieläimet tekevät kaikkensa, jotta esimerkiksi bakteerit ja sienet eivät valtaisi pinta-alaa, ja yksi erittäin tärkeä keino tässä on vapauttaa bioaktiivisia metaboliitteja. Delfiinit ovat huomanneet sen ja hyödyntävät sitä omiin tarpeisiinsa. On vielä epäselvää, miten tarkalleen ottaen metaboliitit vaikuttavat delfiineihin, ja sen selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.

JENNIFER TERSTEEGEN, käännös englannista Teemu Välisalmi Lähde:

Morlock, G. E.; Ziltener, A.; Geyer, S.; Tersteegen, J.; Mehl, A.; Schreiner, T.; Kamel, T.; Brümmer, F. Evidence That Indo-Pacific Bottlenose Dolphins Self-Medicate with Invertebrates in Coral Reefs. iScience 2022, 104271.

Angela Ziltener

https://doi.org/10.1016/j.isci.2022.104271.

Suomen naisten joukkueen hyvä fiilis ei hyytynyt, vaikka pronssimitali piti luovuttaa Ruotsille rankkarikisan päätteeksi.

RÄPYLÄUINNIN MM-KISAT

UPPOPALLON EM-KISAT

Räpyläuimarimme Laura Lähteenkorva osallistui heinä-

Uppopallon EM-kilpailut pelattiin Stavangerissa Norjassa kesä-

kuussa lajin MM-kisoihin Kolumbian Calissa. Lähteenkorvan

heinäkuun vaihteessa. Mukana oli miesten joukkueet kymme-

kilpailumatkat olivat 100 m SF, 50 m SF, 100 m IM sekä 50 m AP,

nestä maasta ja naisten joukkueet kahdeksasta. Suomesta kil-

joista hänellä on hallussaan suomenennätykset. Lähteenkorva ei

pailuun osallistui sekä miesten että naisten joukkue.

yltänyt matkoilla kymmenen parhaan joukkoon.

Kisat uitiin poikkeuksellisesti ulkoaltaassa, mikä oli Lähteenkorvalle uutta.

Martta Kitinojan arkisto

Räpyläuinnin MM-kisat Kolumbiassa uitiin ulkoaltaassa, mikä oli uusi kokemus Laura Lähteenkorvalle.

Jasmine Pajarin arkisto

Arvokisoja kaiken kesää

Molemmissa sarjoissa Suomi sijoittui neljänneksi. Miesten sarjan voitti Saksa, hopealle sijoittui Tanska ja pronssille Norja.

Naisten sarjan voitti Norja, hopeaa vei Saksa ja pronssia Ruotsi.

– Kisa-allas oli ulkoallas ja erityisen hyvä sellainen. Harvemmin uidaan ulko-altaassa. Harjoitusmahdollisuudet oli hoidettu todella hyvin, ja onneksi oli aikaa totuttautua aikaeroon. Kisat sujuivat paremmin, kuin olisi voinut odottaa osin sairastelujen vuoksi.

Mahtavaa, että päästiin osallistumaan tämän tason kisoihin ja näkemään pitkästä aikaa muita, hän sanoo.

Myös joukkueenjohtajana toiminut Jasmine Pajari kiittelee kisajärjestelyjä.

– Meistä pidettiin erityisen hyvää huolta. Lauran räpylälaukku aiheutti alkuun sydämentykytyksiä, sillä se oli kateissa kolme päivää, kun saavuimme, Pajari kertoo.

Eniten mitaleja voittivat Unkari, Kiina ja Saksa, ja myös Kolumbia menestyi hyvin. Kisoissa nähtiin ainakin yksi uusi maailmanennätys ja kansainvälinen taso oli korkea. Kilpailussa oli mukana

Sari Herva

370 uimaria yhteensä 31 maasta.

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone

RÄPYLÄUINNIN NUORTEN EM-KISOISTA HOPEAA

- Varusteiden huoltotila

Suomeen hopeamitali. Juho Herva ui hopeaa sadan metrin su-

- Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

Räpyläuinnin nuorten EM-kisoista Poznanissa Puolassa tuli kelluksessa. Herva myös pääsi sadan metrin BF-finaaliin sijoittuen sijalle 4. sekä 50 metrin SF-uintifinaaliin sijoittuen 5. sijalle. 50 metrin AP-finaalissa hän sijoittui sijalle 8.

Suomalaiset tekivät myös useita suomenennätyksiä sekä omia parhaita tuloksiaan eri lajissa. Mukana kilpailussa olivat Minttu Mikkonen, Juho Herva, Aino-Elina Kitinoja, Nina Sungberg ja Ilona Ivanova. Valmentajana toimi Tomi Kuisma ja joukkueenjohtajana Sari Herva.

Puuttuuko sinulta vielä vakuutus?

Syyskampanjassa saat Sukeltajaliitto-DAN Europe -sukeltajavakuutuksen tarjoushintaan 43 euroa.

Vakuutus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Tarjoushinta ei koske kilpailulisenssejä.

Osta vakuutus osoitteesta www.sukeltaja.fi/vakuutus

Nardi korkeapainekompressorit , Nitrox ja Trimix mixerit KAHDET VAPAASUKELLUKSEN MM-KISAT Vapaasukeltajat kilpailivat juhannusviikolla allas­ lajien AIDA maailmanmestaruuksista Burgaksessa Bulgariassa. Suomalaisten parhaasta tuloksesta vas­

Näitä kaikkia korkeapainekompressoreita huollamme : Bauer, Coltri, L&W, Nardi, Reveal, Compair

tasi Janita Kulkula, joka sijoittui kokonaiskilpailus­ sa naisten sarjan viidenneksi. Miesten sarjassa paras suomalainen oli kahdeksanneksi sijoittunut Tommi Pasanen.

Vapaasukelluksen syvyyslajien MM­kisat käytiin 17.–24.8. Roatanilla Hondurasissa. Suomea kilpailussa edustivat Janita Kulkula, Tommi Pasanen, Matti Eronen ja Miro Suonperä.

Mitaleja Suomeen ei saatu, mutta uusia Suomen ennätyksiä tehtiin kaksi. Syvyyssukelluksessa ste­ reoräpylöillä (CWTB) Matti Eronen sukelsi 71 metriä ja Janita Kulkula 41 metriä.

Suomalaisten sijoitukset kokonaiskilpailussa oli­

Tommi Pasanen

vat naisten sarjassa Janita Kulkula 12. sija miesten sarjassa Tommi Pasanen 7. sija, Matti Eronen 11. sija ja Miro Suonperä 17. sija.

ARWELL-TEKNIIKKA OY, Maskuntie 226B, 21250 MASKU Puhelin 0207 199900 myynti@arwell.fi www.arwell.f

Itämeripäivä Vaasassa ja Helsingissä Wärtsilä

ITÄMERIPÄIVÄÄ vietettiin 25.8. eri puolilla Suomea meri- ja vesistöai-

heisissa tapahtumissa. Sukeltajaliitto on ollut jo useana vuonna tukemassa Wärtsilän Dive Against Debris -rannanpuhdistustapahtumia.

Vaasassa puhdistettiin Itämeripäivänä Kalarannan puiston rantaaluetta ja Helsingissä saman viikon lauantaina Merisataman rantaa.

Sukeltajat nostivat kohteista yhteensä noin 800 kiloa jätettä, kuten sähköpotkulaitoja, autojen ja veneiden akkuja, polkupyöriä, pulloja ja tölkkejä ja jopa palan raitiovaunukiskoa. Helsingin kohde puhdistettiin viime vuonna, mutta roskaa oli kertynyt vuodessa harmittavan paljon.

Vaasan tapahtumassa oli sukellusseurojen sukeltajia Urheilusukelluskerho Delfinistä ja Bothnia Gulf Divers 82:sta ja Helsingissä mm.

H2O:sta ja Noususta. Vaasassa YLE kävi tekemässä tapahtumassa suoraa lähetystä, josta tallenne on katsottavissa osoitteessa areena.

Wärtsilä

yle.fi/1-63258932.

Bothnia Gulf Diversin puheenjohtaja Jussi Uusipaavalniemi YLEn haastattelussa Vaasan Kalarannassa.

Sähköpotkulaudat ovat kaupunkikeskustojen vesien yleinen löytö.

OSVIITTA

Näy ja näe pimeässä

Valoa rantaan Syksyllä hämärä laskeutuu, ennen kuin rantasukellusretki on saatu päätökseen. Ranta voi olla täysin pimeä, tai sitä saattavat pilkuttaa kesämökkien lukuisat valot. Pintautuvan sukeltajan voi olla hankalaa erottaa, missä lähtöpiste sijaitsee. Pintatoimintakin sujuu mukavammin, kun näkee mitä tekee. Kysyimme sukelluskouluttajilta, miten ranta kannattaa valaista pimeällä.

KRISTIINA KARILA Kuva Sari Nuotio

PINTATOIMINNASSA otsalamppu on välttämätön, jos isompaa valon-

hyvin saman asian. Niiden etuna on, että niitä saa monenvärisinä. Kii-

lähdettä ei ole saatavilla. Enemmän valoa saa ladattavilla LED-työva-

lutikulla pystyy erottamaan nousukohdan rannan monista muista va-

loilla, jotka ovat edullisia ja käteviä käyttää. Niitä voi kiinnittää rem-

lopilkuista tai tarvittaessa sukellusparit toisistaan.

millä yksittäin puihin tai ryhmitellä useita jalustan kanssa antamaan enemmän valoa pukeutumisalueelle. Sijoittelussa kannattaa huoleh-

TUNNELMAVALAISTUSTA rantaan saa ulkoroihuilla – tosin kannat-

tia, ettei kommunikointi pintaorganisaation ja sukeltajien välillä esty

taa huomioida, että elokuussa venetsialaisten aikaan joka mökkilaitu-

kumpaankaan suuntaan häikäistymisen vuoksi. Muista valaista myös

rilla palaa roihut ja sukeltaja joutuu arpomaan niiden joukosta oikean

A-lippu!

laiturin.

PINNAN ALLE sopivat esimerkiksi LED-vilkkuvalot eli strobot, jotka

Vinkkejä valaisuun antoivat sukelluskouluttajat Teemu Virtanen, Rii-

syttyvät kastuessaan. Ne ovat edullisia ja näppäriä kiinnittää esimer-

himäen Urheilusukeltajat, Niilo Rautionmaa, Tampereen Urheilusu-

kiksi rannasta ulospäin vedettyyn lainiin. Vilkkuvalo sopii myös tur-

keltajat, Niko Miilus, Lahden Urheilusukeltajat ja Perry Suojoki, Su-

vavälineeksi sukeltajan varusteisiin. Strobojen sijasta kiilutikut ajavat

kellusseura H2O. Kiitämme avusta!

Elämys

– Sukelluskalastuksen järvi-EM Suomessa –

Kaikkien aikojen

kisat 16 3/2022 SUKELTAJA

Susanna Korkiatupa

Parin vuoden iso rutistus sai arvoisensa päätöksen elokuussa, kun Punkaharjun maisemissa Jemmi Levosen kaulaan ripustettiin kultainen mitali ja Matti Pyykön kaulaan pronssinen. CMAS:n ensimmäiset järviolosuhteissa käydyt sukelluskalastuksen Euroopan mestaruuskilpailut olivat ikimuistoinen elämys.

KRISTIINA KARILA

3/2022 SUKELTAJA

17

Kristiina Karila

Kr

ist

iin

Susanna Korkiatupa

Marie Antoinette -tukialus oli parkissa keskellä kilpailualuetta, ja sieltä sai päivän aikana apua kaikenlaisiin pikkupulmiin.

a

Ka ril

a

N

elisenkymmentä venettä kelluu sunnuntaiaamuna auringossa hiljaisella Pihlajavedellä. Kuljettajat odottavat lähtömerkkiä. Voimakas laivan sumutorven ääni rikkoo aamun rauhan, ja veneet ampaisevat liikkeelle kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Ne kiihdyttävät parhaille kalapaikoille, missä sukelluskalastajat aloittavat toisen kilpailupäivänsä kuusituntisen urakan tavoitteenaan Euroopan mestaruus. Kohta on taas hiljaista; vain kalasääski pitää seuraa sen kotisaaren liepeille ankkuroituneelle tukialukselle.

KOKENUT TURVAORGANISAATIO

Kuopion Urheilusukeltajien Marie Antoinette -laiva toimii jo toista kertaa sukelluskalastuskilpailujen tukialuksena.

Kaksi vuotta sitten seura isännöi järviSM-kilpailuja Kuopion Suvasvedellä ja vastasi kisan turvajärjestelyistä, samoin kuin nyt.

18 3/2022 SUKELTAJA

Kilpailun turvallisuusvielä toista turvavenettä, päällikkö Pentti Hartikaimikä onkin erittäin järkenen vastaa laivan kannella vää, koska kilpailualue on puheluun ja ilmoittaa, että laaja. Nyt saavutamme kaikki Pentti Hartikainen toinen turvavene tulee kohta kisapisteet 10 minuutissa. käymään.

Kilpailijoiden veneissä on Kilpailussa on kaksi turvavenettä, joisturvakortit, joihin on merkitty evakuointisa molemmissa on toimintavalmiudessa pisteet ja tiedot toimitettiin viranomaisille. minimissään veneenkuljettaja, turvasukelOnnettomuustilanteessa hoitoyksikkö ehtii taja ja lääkintähenkilö. Varusteina veneissä joka pisteeseen 30 minuutissa, ja silloin on kahdet sukellusvarusteet, ensiapulaukolemme odottamassa jo rannassa potilaan ku, hapenantolaite sekä defibrillaattori. kanssa, hän toteaa.

Kaikki sujui kuitenkin mallikkaasti, NOPEASTI HOITOON eikä henkilöhaavereita sattunut. − CMAS:n turvallisuusmääräykset kilpailulle olivat suunnittelun alkuvaiheessa EI TUNNU TYÖLTÄ todella tiukat, jopa mahdottomat meillä.

Turvaveneestä nousevat laivalle vapaaehPitäisi olla helikopteria ja kolme lääkäriä toiset Teemu Ryhänen ja Jani Antikainen ja omia ambulansseja, Hartikainen kertoo.

Kuopion Urheilusukeltajista. Lisäksi ve− Lähdimme tekemään oman ehdoneessä on sairaanhoitaja Asta Korolainen. tuksen, että meillä on yksi tukialus ja yksi Myös sukeltava lääkäri, Juuso Oravainen, turvavene. Meiltä pyydetiin kuitenkin löytyi seuran omista riveistä. Toinen turvavene tuli Keski-Karjalan Sukeltajilta.

Teemu Ryhänen ilmoittautui vapaaehtoiseksi silmää räpäyttämättä heti kun kysyttiin.

Sus

an

na

tetaan vaa’alle kilpailijan − Onhan tämä ihan seuratessa vierestä jännitmahtavaa olla täällä mutyneenä, onko kala riittävän kana, koko päivä veneellä painava, sillä alamittaisia ei järvellä, ei se edes tunnu työltä.

Ville Lahikainen hyväksytä ja liian pienistä Iltaisin ollaan käyty vielä surangaistaan. keltamassa, tuossa on hienoja hylkyjä ihan kulman takana, hän sanoo.

CMAS VALVOO JÄRJESTELYJÄ Jani Antikainen kehuu porukan yhteisSilmä tarkkana seuraa myös CMAS:n henkeä ja kilpailun tunnelmaa.

Technical Delegate Lorenzo Coll Tomas, − Täällä on hienoa, että kaikki tsempjonka tehtävänä on varmistaa, että paavat toisiaan, vaikka ovatkin kilpailikilpailuissa toimitaan CMAS:n joita. Olin kaksi vuotta sitten hommissa upa iat rk sääntöjen mukaan.

Suvasveden SM-kisoissa ja siellä tutustuin o K − Jos sääntöasioista porukkaan. Olin heti mukana, kun tuli nousee keskustelua, tieto, että nämä kisat järjestetään. minun tulee antaa viimeinen tulkinta. KuunSAALIS VAA’ALLE telen myös mahdollisia Iltapäivällä veneet palaavat kisakeskuksena kilpailijoiden valituksia toimivan Harjun Portti -matkailukesjärjestelyistä ja varmistan, kuksen satamaan. Ensin ajetaan valokuettä niihin vastataan. Nämä vaukseen, ja kalat sinetöidään säkkeihin kilpailut pidetään nyt ensimpunnitusta varten. Punnituspaikalla mäistä kertaa, ja Suomen orkilpailun johtaja Ville Lahikainen ryhtyy ganisaatio on tehnyt avaamaan säkkejä yksi kerrallaan. Säkin parhaansa, mukana tulee venetuomarin täyttämä kortti, johon saalis on kirjattu. Kalat nos-

Susanna Korkiatupa

a

Säkkeihin sinetöidyt saaliit odottavat punnitusta.

Sukeltajaliitto lahjoitti saaliskalojen myyntituoton kokonaisuudessaan Savonlinnan HaTTu Ry:lle. Yhdistys tukee heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien savonlinnalaisten perheiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Lahjoitukseen osallistuivat myös kalojen käsittelystä huolehtinut Kerimäen Kalafile sekä Harjun Portti Oy, ja lahjoituksen kokonaissummaksi muodostui 700 euroa.

jotta kaikkia sääntöjä noudatetaan. Jos on ollut jotakin ongelmia, niitä on pyritty ratkaisemaan saman tien, kiittelee hän.

Myös alue saa Coll Tomasilta kehuja. − Alue on kisalle erinomainen ja turvallinen, sillä sukellukset ovat matalia, noin 2−6 metriä. Kilpailijat voivat siis keskittyä rennosti suoritukseen. − Monille osallistujille nämä ovat ensimmäiset järvikisat. On hyvä, että he oppivat uusia taitoja ja lajin osaaminen lisääntyy ja leviää. Tämä kisa on ensimmäinen mutta toivottavasti ei viimeinen; toivon, että jatkoa seuraa ja laji jatkaa kehittymistä, hän toteaa. »

Valentina Prokic, CMAS:n sukelluskalastuskomission johtaja seurasi kilpailua tuomariveneestä Lorenzo Coll Tomasin kanssa.

Susanna Korkiatupa

S u s a n n a Ko

rki

at

up

Kilpailuajan päätyttyä veneet ilmoittautuvat tuomariveneelle.

Kokemuksia vaihdetaan ja saalita tutkitaan.

3/2022 SUKELTAJA

19

PAIKALLISTUNTEMUKSESTA ETUA

Punnituksessa vierähtää parisen tuntia, ja sen jälkeen tulokset vielä tarkistetaan ennen julkistamista. Mitä tahansa voi tapahtua, sillä ensimmäisen päivän hyvä saalis ei välttämättä toistu toisena päivänä.

Palkintojenjako alkaa, ja molempina päivinä hyvin suoriutunut Jemmi Levonen kutsutaan korkeimmalle pallille vastaanottamaan naisten sarjan kultainen mitali.

Hopealle sijoittuu Ukrainan Anzhela Holovianko ja pronssille Norjan Elisabeth Fossveit.

Tuoreen Euroopan mestarin salainen ase kilpailussa oli paikallisen kalaoppaan, Pertti Pulkkisen vinkit hyvistä paikoista.

Kilpailijat käyvät etukäteen skauttaamassa eli tutkimassa vesistöä ja selvittämässä, mistä löytyy hyvin kalaa. Myös isän, sukelluskalastaja Jukka Levosen, opit lajista tulivat tarpeen mitalia tavoitellessa. − Nyt oli kuntokin hyvä. Sairastin keväällä koronan ja siitä on kestänyt toipua kunnolla, Jemmi Levonen kertoo. − Ensimmäisenä päivänä sain ahvenia aika pinnalta ja toisena hain niitä 7−8 metrin syvyydestä. Näin kyllä haukiakin, mutta niiden kohdalla tuli huti. Järvihauet käyttäytyvät eri tavalla kuin meressä, missä ne makaavat pohjassa. Täällä ne liikkuivat välivedessä, ja osuminen on vaikeampaa.

SEURAAVAKSI RUOTSIIN

Jemmi Levosella on edessään elämänmuutos, sillä uusi työpaikka vie hänet Ruotsiin. Siellä sukelluskalastus ei ole sallittua, joten harrastus jatkuu uppopallon ja vapaasukelluksen parissa.

− En pääse vielä kovin syvälle, joten menestyäkseni kansainvälisesti minun pitää treenata vapaasukellusta, hän suunnittelee.

Naisten maajoukkueessa kilpailivat Jemmi Levosen lisäksi 7. sijoittunut Veera Ojola ja 10. sijoittunut Tiina Valvisto. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomella oli naisten joukkue lajin EM-kisoissa.

aivan uskomattoman hieno porukka ja lähimpiä ystäviäni myös henkilökohtaisessa elämässä. Tavoitteenamme on järjestää muutaman vuoden päästä järvi-MM-kisat samassa paikassa. Nyt järjestelytoimikunnan pitää levähtää ainakin pari vuotta, ennen kuin uskallan ehdottaa, mutta varmasti ne järjestetään, Matti Pyykkö lupailee.

KULTAMIES MENI METSÄÄN

MENESTYMISEN NÄLKÄÄ

Miesten sarjan tuloksia kuunnellaan jännittyneenä, sillä siinäkin Suomella on mahdollisuus mitaliin. Matti Pyykkö kutsutaan vastaanottamaan pronssinen mitali, ja se tuntuu erityisen hienolta, sillä koko kilpailu on pitkälti lähtöisin energisen Pyykön aloitteesta. Hänet tunnetaan lajin todellisena isähahmona ja väsymättömänä puolestapuhujana. − Mitali on koko pohjoismaisen sukelluskalastuskulttuurin voimannäyttö. Se saavutettiin huikealla Suomen joukkueen yhteistyöllä ja Liiton panostuksella. Emme ikinä olisi pystyneet voittamaan joukkueena niin naisissa kuin miehissäkään ilman Liiton tukemaa viikon maajoukkueleiriä heinäkuun alussa Puruvedellä. Lajin taso on niin kova maailmalla, että vain ammattimaisella suhtautumisella on mahdollisuus kärkisijoihin, hän kertoo. − Henkilökohtaisesti mitali on tietenkin ison unelman täyttymys, mutta koska olen vasta kilpaurani parhaassa vaiheessa, saan siitä vain lisää virtaa. Menestymisen nälkää siis vielä on ja paljon. − Sukelluskalastajat ovat Suomessa

Miesten sarjan voittaa Espanjan Angel Santiago Lopez Cid, ja toiseksi sijoittuu Turkin Kilic Sabri. Suomen miesten joukkueessa kilpailivat Pyykön lisäksi 4. sijoittunut Kim Jaatinen ja 7. sijoittunut Riku Leimola. Suomi on kokonaiskilpailun paras maa sekä naisissa että miehissä.

Santiago López Cid sukelluskalastaa neljä kertaa viikossa, joten harjoitustunteja on takana valtava määrä. Tämä on hänelle ensimmäinen henkilökohtainen voitto kansainvälisissä arvokisoissa ja myös ensimmäinen kerta, kun hän kalasti järvessä.

Monissa Euroopan maissa sukelluskalastus järvissä on kokonaan kiellettyä – myös Espanjassa.

López Cid oli mukana vuoden 2013 Euro-Afrikan kisoissa Helsingissä, mutta järvi-Suomi on hänelle uutta. − Tämä on minulle hyvin erilaista ja ainutlaatuista; eihän tämmöistä ole missään! Pidin erityisesti meille järjestetystä sieniretkestä, hän kehuu.

Kim Jaatinen vei urheilijat sieniretkelle perjantaina, ja metsän antimien noukkiminen jokamiehenoikeudella herätti suurta ihastusta. »

Susanna Korkiatupa

Kilpailuun osallistuivat Suomen lisäksi Tanska, Norja, Iso-Britannia, Kreikka, Turkki, Espanja ja Ukraina ja mukana oli myös kilpailun ulkopuolella USA. Kaikilla mailla Turkkia ja USA:ta lukuun ottamatta oli kilpailussa sekä miesten että naisten joukkueet.

20 3/2022 SUKELTAJA

Iloiset mitalistit Matti Pyykkö Ja Jemmi Levonen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen voittaa EM/MM-mitalin sukelluskalastuksessa.

Jukka Levonen

Susanna Korkiatupa

Susanna Korkiatupa

Tapio Salakari kirjaa, kun Niklas Saari ja Ville Lahikainen punnitsevat Matti Pyykön saalista.

Muutamia valtavia haukia nähtiin, tässä Tanskan Klaus Østerin lähes seitsenkiloinen saalis.

Sukeltajan poiju on kilpailussa tärkeä turvaväline.

Sari Nuotio

Sari Nuotio

Tämä körmyniska jäi Turkin Kilic Sabrin saaliiksi ensimmäisenä kisapäivänä.

Susanna Korkiatupa

HILJAINEN HETKI

Iloinen, monikelinen puheensorina täyttää ilman, voittajia onnitellaan ja kuvia räpsitään. Koko joukkio siirtyy salmen toiselle puolelle Hotellin Punkaharjuun, jossa on ohjelmassa illallinen puheineen ja palkitsemisineen.

Illan ehkä tunteikkain hetki koittaa, kun Ukrainan joukkueen Svitlana Mayorova kiittää puheessaan järjestelyorganisaatiota. Ukraina ilmoittautui kisaan mukaan ensimmäisenä, mutta sota muutti kaiken, ja pitkään oli epävarmaa, voisiko maa osallistua. Viime hetkellä ja aikamoisten ponnistelujen jälkeen he pääsivät matkaan. Sali hiljenee minuutiksi kunnioittamaan sodassa kaatuneiden ukrainalaisten muistoa. Ajatus siitä, että nämä urheilijat saattavat kotiin palattuaan joutua rintamalle, ei jätä rauhaan.

VÄHILLÄ UNILLA

Kilpailun johtaja Ville Lahikainen on silmin nähden väsynyt mutta tyytyväinen.

Järjestäjätiimillä on takana jo useampi kuukausi työtä. Kilpailupäivät ovat pitkiä.

Aamusta vesille tuomarien kanssa, ja heti perään punnitus. Ilta täyttyy monenkirjavista tehtävistä, pikkuongelmien ratkaisemisesta ja seuraavan päivän järjestelyjen varmistamisesta. Venetuomarin sairastuessa uusi piti rekrytoida ja opastaa tehtävään. Muutama venerikko aiheutti sydämentykytystä, kun etsittiin tilalle uutta. Yöunet jäävät väkisinkin vähäisiksi. − Kuormitus on ollut aika kova, eikä esimerkiksi ketään pystytty jättämään rantaan valmistelemaan punnituksia tai kilpailijoiden vastaanottoa, vaan järjestelyporukka toimii myös venekuskeina. Myös veneiden riittävyydessä on ollut haasteita,

Ukrainan joukkue sai kotiinviemisiksi EM-hopeamitalin Anzhela Holoviankon kaulassa.

syynä varmaankin pitkä etäisyys etelä- ja länsirannikolle, jossa pääosa harrastajien veneistä on, Lahikainen pohtii.

Jälkikäteen Ville Lahikainen miettii, että olisi kisoissa tarvittu enemmän porukkaa järjestelyihin. − Tämän kokoluokan tapahtuma tarvitsisi lisäksi jonkun yleismiehen, joka voisi pari kolme viikkoa ennen kisaa keskittyä vaan järjestelyihin ja olla ajoissa paikan päällä varmistamassa, että kaikki on mietitty ja valmiina. Nyt valmistelut paikan päällä tehtiin vasta juuri ennen kilpailuja, ja pieniä kömmähdyksiä ja puutteita oli alussa. Kaikesta toki kuitenkin selvittiin, Ville Lahikainen sanoo.

ASENNE RATKAISEE

Monta asiaa meni kuitenkin nappiin. Keli ja Saimaan saaristo ja järviluonto olivat parhaimmillaan, ja kalaa tuli hyvin. − Turvallisuusorganisaatio oli ammattimainen − onneksi ammattitaitoa ei tarvittu eli mitään henkilövahinkoja ei tapahtunut, Lahikainen kiittelee. − Vapaaehtoiset venyivät hienosti ja asenne hommiin oli upea. Harjun Portin

Markus pelasti pulasta useammankin kerran. Kun kysyin Norjan lippua palkintojenjakoon, hän sanoi, että sitä ei sentään löydy. Kuitenkin 10 min päästä mies kiikutti täydellisen A3 väriprintatun lipun parahiksi palkintojen jakoon, hän kertoo.

MATKALLA ARKEEN

Aamupalan jälkeen siirryn pysäkille odottelemaan junaa Helsinkiin. Myös Espanjan joukkue lähtee kohti lentokenttää. Junavaunu täyttyy espanjankielisestä puheensorinasta ja eteinen punaisista varustekasseista. Selaan puhelimestani kuvia viikonlopulta. Helteinen järvimaisema.

Pilvetön taivas. Veneitä. Iloisia kasvoja.

Yhdessäoloa. Onnistumisen riemua ja hauskoja muistoja. Vaikka on maanantaiaamu, arki on vielä kaukana.

Isot kiitokset valtavan työn tehneelle järjestelyporukalle ja kaikille tapahtumaan osallistuneille vapaaehtoisille sekä Harjun Portin henkilökunnalle! Kiitämme myös yhteistyökumppaneitamme Scorpenaa ja Ursuit Oy:tä tapahtuman tukemisesta!

Susanna Korkiatupa

Kisaveneiden saapuminen ja saaliiden valokuvaus kiinnosti myös yleisöä.

22 3/2022 SUKELTAJA

Susanna Korkiatupa Susanna Korkiatupa

Sari Nuotio

Avajaisten tunnelma oli intoa ja odotusta täynnä. Team Finland esittäytyi vauhdikkaasti.

Italialainen verkkolehti Apnea Passion teki kilpailuista myös live-lähetyksiä.

Ma

rk

us

Kapteenien kokous pidettiin Harjun Portin tunnelmallisella kodalla.

K as ki se

na

Huippupuitteet kisalle

rkis to

PUNKAHARJU tarjosi kisavieraille todellisen

all in one -elämyksen. Upea järvimaisema au-

– Sukelluskalastuskisan isännöinti oli meille erityisen mieleinen, sillä olemme panostaneet

ringonlaskuineen oli helteisenä viikonloppuna

puitteissa siihen, että kalastusmatkailijoilla ja

parhaimmillaan. Illalla saatiin ihastella täysikuuta

-tapahtumissa on infra kohdillaan. Vierassa-

ja kirkasta tähtitaivasta, ja onnekkaimmat bonga-

tamaamme kymmenisen vuotta sitten tehdyt

sivat myös tähdenlentoja, sillä kisaviikonloppu oli

kalankäsittelytilat, tauko-, wc- ja pukuhuonetilat

vilkasta Perseidien tähdenlentojen aikaa.

Kisakeskuksena toiminut Harjun Portti -matkailukes-

toimivat tällaisessa tapahtumassa erittäin hyvin,

Markus Kaskinen

kertoo Kaskinen.

kus keräsi osallistujilta kiitoksia ja kehuja. Hyvätasoinen

– Uskomme, että nimenomaan sukelluskalastaji-

mökkimajoitus rannan tuntumassa oli toimiva, kaikki oli

en houkutteluun tapahtuman isännöinti oli tärkeää,

lähellä, eikä aikaa mennyt siirtymiin. Vaikka alue on melko iso, oli

sillä hyvä palaute paikasta ja sijainnistamme kiirii eteenpäin: tiimit

se myös hyvin rauhallinen. Matkailukeskuksen ravintola ansaitsee

olivat häkeltyneitä, että kaikki heidän tarvitsemansa kisakeskuk-

erityiskiitoksen: kaikki oli tuoretta, raikasta ja itse tehtyä.

sesta elintarvikekauppaan löytyi junapysäkin vierestä 200 metrin

Positiivista oli myös joustavuus, jolla asioihin suhtauduttiin.

säteeltä.

Kilpailutapahtumassa sattuu ja tapahtuu; esimerkiksi lauantaina

– Oli kiehtovaa nähdä eri maajoukkueiden toimintaa kisaa

saaliin punnituksessa vaaka hajosi. Ripeästi paikalle järjestyi mat-

ennen ja sen aikana sekä erityisesti nähdä tiimien ammattimai-

kailukeskuksen kaupan vaaka, jolla homma saatiin vietyä loppuun.

nen ote. Tapahtumassa vallitsi poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri, ja

Matkailukeskuksen toimitusjohtaja Markus Kaskinen oli tiiviisti

viikonlopun aikana saatiin nauttia hellekeleistä, joten kokemus oli

mukana tapahtumassa koko ajan.

ikimuistoinen, Markus Kaskinen toteaa tyytyväisenä.

3/2022 SUKELTAJA

23

Jennifer Tersteegen, Helsinki

Saksasta Suomeen sukeltajaksi Jennifer Tersteegen rakastaa sukellusta ja luonnossa liikkumista. 26-vuotias saksalainen tohtoriopiskelija harjoittelee sinnikkäästi suomea, sillä hän haluaa rakentaa elämänsä tänne.

KRISTIINA KARILA Kuva Teemu Välisalmi

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Suoritin peruskurssin 12-vuotiaana veljeni perässä; hän tosin vaihtoi lajia myöhemmin purjelentoon, mutta minä jatkoin sukellusta.

Myöhemmin opiskelin Stuttgartin yliopistossa biotekniikkaa, eli miten luonnosta lähtöisin olevia materiaaleja voi käyttää teollisuudessa. Opintoihin kuului myös vesiympäristöjen monitorointia.

Sukellustaito mahdollisti esimerkiksi sen, että pystyin noutamaan itse näytteitä sukeltamalla. Yliopistolla toimi tiedesukellusryhmä, jossa kouluttauduin CMAS tiedesukeltajaksi ja myös kouluttajaksi. Oli mahtavaa, että pystyin siten yhdistämään opiskelun ja sukeltamisen.

MITEN PÄÄDYIT SUOMEEN?

Etsin tutkimusryhmiä, jotka tekevät tutkimusta omalla tieteenalallani, ja sellainen löytyi Aalto-yliopistosta. Tutkin, miten hämähäkinseitin proteiinista ja selluloosasta voidaan valmistaa liimayhdiste teollisuuden käyttöön. Olen sukeltanut paljon EteläEuroopassa, joten halusin mieluummin pohjoiseen. Suomi vaikutti kiinnostavalta sukellusmaalta, onhan täällä paljon järviä ja meri.

MIKÄ SUKELLUKSESSA KIEHTOO SINUA?

On hienoa päästä tutkimaan paikkoja, joihin kaikki eivät pääse.

Olen ollut aina kiinnostunut vedenalaisesta elämästä ja sen monimuotoisuudesta. Monen mielestä parasta on päästä vaikkapa Indonesiaan ja nähdä isoja eläimiä, mutta minusta parasta on se, miten erilaista sukeltaminen on eri alueilla. En kyllästy, kun aina tulee uutta nähtävää, ja myös pientä eliöstöä on kiva tutkia.

Tein jääsukelluskurssin täällä vuonna 2021, ja pelkkä avannon tekeminen oli hieno kokemus, kun näin, miten paksua jää oli.

Saksassa saadaan talvisin vain ohut jääkuori, ja ihmisiä varoitellaan menemästä jäälle. Jään alla on ihan omanlaisensa rauhallinen tunnelma.

Kun aloitin kouluttamisen, oli tosi palkitsevaa nähdä, miten oppilaat edistyivät ja nauttivat uudesta sukellustaidostaan.

ONKO SINULLA SUKELLUKSEEN LIITTYVIÄ UNELMIA?

Olen kiinnostunut pienistä asioista veden alla, ja haluaisin nähdä merietanoita. Ihmiset, jotka eivät sukella, ihmettelevät tätä, sillä heille etanat ovat ruskeita ja tylsän näköisiä. Oikeasti merietanat ovat kauniita ja värikkäitä ja myös tosi ovelia. Jotkut merietanat käyttävät ravinnokseen polyyppejä. Polyypit suojautuvat saalista-

24 3/2022 SUKELTAJA

jia vastaan polttiaissoluilla, jotka pistävät, kun niihin koskee. Merietana pystyy syömään polyypin, varastoimaan sen polttiaissolut itseensä ja käyttämään niitä puolustautumiseen.

MIKÄ INNOSTI LÄHTEMÄÄN MUKAAN LIITON TIEDEVALIOKUNTAAN?

Haluan näyttää muille, mitä veden alla voi nähdä. Haluan myös näyttää, että pienikin voi olla kaunista ja mielenkiintoista. On tärkeää ymmärtää, miten hauras vedenalainen ekosysteemi on ja miten asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Minua kiinnostaa myös citizen science -ajatus, sillä tutkijan on vaikeaa kerätä yksin suuria määriä tietoa, mutta yhdessä vapaaehtoisten kanssa saamme paljon enemmän aikaan.

MITÄ MUUTA HARRASTAT?

Pidän uimisesta sekä altaassa että avovedessä. Pidän kovasti myös patikoimisesta, ja Suomessa on mahtavaa, että luontoon ja patikkareiteille on niin helppo mennä ja niitä on useita lähellä. Kun ensimmäisen kerran kävimme ulkomaalaisen ystäväni kanssa Nuuksiossa, olimme aivan ällistyneitä siitä, että reitin varrella oli tulipaikkoja ja puutkin valmiina. Jos olisimme tienneet, olisimme ottaneet makkarat mukaan! Saksassa ei ole mitään tällaista. Suomessa on ylipäätään helppo kokeilla erilaisia ulkolajeja; paikkoja ja välinevuokrausta on runsaasti tarjolla.

MITÄ SUUNNITELMIA SINULLA ON OPINTOJEN JÄLKEEN?

Tutkinnossa menee vielä pari vuotta, ja se jälkeen haluaisin ehdottomasti jäädä Suomeen töihin ja asumaan jopa lopullisesti. Opiskelen suomen kieltä ja ymmärrän ja luen jo aika hyvin, puhuminen ja kirjoittaminen ovat vaikeampia. Kotona saan kyllä paljon harjoitusta suomalaisen poikaystäväni kanssa.

Minua kiinnostavat työtehtävät, joissa voisi yhdistää tutkimusta ja teknologiaa. Pidän myös suomalaisesta työkulttuurista, jossa annetaan paljon enemmän vapautta ja vastuuta kuin Saksassa. Jos haluan mennä laitokseni puutyöpajaan tekemään jonkun pikku homman, sanotaan vaan, että "ok, selvä". Saksassa oltaisiin heti huolestuneita, ettei nyt vaan satu mitään ja pitäisikö jonkun asiaan vihkiytyneen hoitaa homma. Meillä kotona korjattiin ja rakennettiin paljon itse, ja vanhempani ovat aina kannustaneet minua ja veljeäni tekemään samoin. He tukevat suunnitelmiani ja odottavat innokkaasti, että pääsevät lomailemaan luokseni Suomeen.

3/2022 SUKELTAJA

25

Norpat

Kaj Sandbacka

Parasta olivat hylyt ja hyppiminen Norppaleiri Kelventeellä oli kesän kohokohta!

AIDA HÄRKÖNEN, norppaohjaaja, Tampereen Urheilusukeltajat

Susan Wallenius

Iloisia leiriläisiä viilentymässä uimaretkellä.

26 3/2022 SUKELTAJA

PUUHAA ILMAN AIKATAULUJA Aamulla leirinuotiolla kokoonnuttiin suunnittelemaan päivää ja tutustumaan toisiin.

Susan Wallenius

Varsinaista aikataulua ei ole leirille suunniteltu, ja ruokailujen ja sukellusten ympärille rakentuva rento puuhailu ja reilu määrä vapaa-aikaa sopivat kaikille.

Viikonlopun aikana sukelletaan niin perusvälineillä kuin laitteillakin ja tutustutaan Kelventeen rantojen lisäksi lähellä Mainiemeä sijaitseviin hylkyihin.

Uuden sukellukseen liittyvän tiedon ja taidon lisäksi myös ihmisten kanssa oleminen antaa paljon. Osallistujia on vähän yli 30 eri puolilta Etelä-Suomea: ainakin Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, KantaHämeestä ja Varsinais-Suomesta. Lisäksi maittavaa ruokaa laittamassa, veneitä ohjaamassa ja ylipäätään leirillä mukana on mukavaa järjestäjäporukkaa.

Laitesukeltajat kävivät kurkkaamassa, millaisia kalliomuodostelmia pinnan alta löytyy.

Kaj Sandbacka

satamaan seuramme nuorisovastaavan Waltterin kanssa heinäkuun lämpimänä torstai-iltapäivänä. Koko viikonlopuksi on luvattu hyvää säätä. Pian satamaan alkaa saapua muutakin leiriväkeä. Kun järjestäjäporukka on koossa, alkaa tavaroiden siirto maalta veneisiin ja saareen. Jossain kohtaa pääsen itsekin punaisen Katastrof I:ksi nimetyn veneen kyytiin matkalle Kelventeen saareen.

Leiripaikkana toimii saaren pohjoispuolella sijaitseva ranta, jolla on valmiiksi nuotiopaikka ja vähän matkan päässä huussi. Kahden puolijoukkueteltan ja keittokatoksen lisäksi rannalle ilmestyy myös riippumattoja, pienempiä telttoja sekä telttasauna. Paikka sopii erinomaisesti sukellusleirille sijaintinsa ja Päijänteen kirkkaan veden ansiosta.

Perjantai-aamuna teltassa nukutun yön jälkeen väsyttää hieman, mutta ilmassa on odotusta, kun ensimmäinen veneellinen leiriläisiä lähestyy rantaa.

AIDOT LEIRIOLOSUHTEET TOIVAT FIILISTÄ

Minulle leirin lempijuttu olivat hylyt.

Norpat (ja minäkin) tykkäsimme kovasti saunomisesta ja sup-laudoilla leikkimisestä. Yksi leirin kohokohtia oli myös, kun lauantai-iltana toinen moottoriveneistä ajettiin vähän kauemmas rannasta ja sieltä sai käydä hyppimässä veteen.

Vaikka leirin järjestäminen vaikutti aluksi hieman hankalalta ilman kunnollisia sisätiloja, sähköä ja juoksevaa vettä, sujui kaikki lopulta hyvin.

Ehkä juuri nämä seikat toivat kivaa leirifiilistä. Moni jää varmasti innolla odottamaan ensi kesän norppaleiriä.

Veneet saivat leirin ajaksi nimet Katastrof I ja Katastrof II. Muita katastrofeja leirillä ei sitten ollutkaan.

Kenttäkeittiö palveli leirin tarpeita hyvin.

Kokkina hääri Patrick Lybeck.

Markus Puumala

OLEMME juuri saapuneet Padasjoen

Ympäristö

Tankkaa tarkasti Aluksia vesillä tankatessa on aina riski pieniin vesistöön päätyviin polttoaineen lorahduksiin.

Joskus öljyäkin pääsee pieniä määriä moottorista veteen. Lue jutusta, kuinka tilanteessa toimitaan oikein.

KRISTIINA KARILA Kuva Dreamstime

V

anha ohje ruiskaista astianpesuainetta vedessä kelluvaan öljyläikkään on nimenomaan vanha, eikä sitä pidä enää noudattaa. Astianpesuaineella polttoaine ja öljy lähinnä piilotetaan, mutta haitalliset aineet eivät häviä vedestä mihinkään. Aineiden yhdistyessä syntyvä liuos on biosaatava, eli kaikki veden kanssa tekemisissä olevat eliöt altistuvat sille. Kyse on siis veden ja öljyn yhteisvaikutuksesta.

Pinnalla kelluva polttoaine on itse asiassa pienempi paha kuin veteen sekoittunut, sillä auringonvalo haihduttaa sen melko nopeasti.

Yleensä myös veteen päätyvä määrä on pieni. Mitä jos veteen pääsee enemmän polttoainetta? Kysyimme asiaa Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.

– Ei ole yhteisesti määriteltyä tiettyä litramäärää, jolloin pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin, mutta toki olisi tärkeää ehkäistä pienetkin vuodot ennalta olemalla tankkauksessa huolellinen ja esimerkiksi pyrkiä välttämään sitä viimeisimmän pisaran

mahduttamista tankkiin, toteaa palomestari Samuli Saarioinen.

– Pienille polttoaineen ylitäytöille ei käytännössä pystytä tekemään mitään, vaan polttoaine haihtuu veden pinnasta itsestään. Hyvin ohuen öljynkerroksen aiheuttaman ns. sateenkaarikalvon keräystä voidaan tehostaa rajaamalla öljy ensin rajoituspuomeilla ja siten puomituksen avulla pyrkiä kerrostamaan öljykalvo paksummaksi kerrokseksi, jolloin sitä voidaan esimerkiksi imeytystyynyillä ja imeytyspuomeilla kerätä talteen, hän kertoo.

– Jos öljyä päätyy mereen isompi määrä, tulee soittaa hätänumeroon 112, jossa hätäkeskuspäivystäjä tekee riskiarvion tarvittavasta viranomaisresurssista.

Hätäkeskuksesta hälytys välitetään tilanteesta riippuen pelastuslaitokselle tai merivartiostolle tai molemmille, jolloin paikalle saapuvat yksiköt arvioivat öljyvahinkotilanteen ja ryhtyvät tarvittaviin torjuntatoimiin. Mikäli käytettävissä on imeytysmateriaalia, esimerkiksi imeytys-

mattoa, voi sillä aloittaa öljyn imeyttämisen, Samuli Saarioinen ohjeistaa.

EHKÄISE VAHINGOT FIKSUSTI

Parasta on siis pyrkiä kokonaan estämään öljyn tai polttoaineen päätyminen veteen.

Mitä suojaisampi paikka eli ranta lähellä, sitä enemmän eliöstöä saattaa altistua polttoaineelle. Tankkaa huolellisesti – älä roiski. Roiskeenestoventtiili tankissa estää polttoaineen ylikuohumisen. Apuna voi myös käyttää tankkauslappua eli riepua, joka laitetaan pistoolin ja venttiilin väliin.

Se imee roiskeet, jonka jälkeen se hävitetään vaarallisten jätteiden mukana.

Jäteöljy, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet, kuten öljyiset rätit ja trasselit, ovat vaarallista jätettä, joka toimitetaan vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen. Jäteöljyn sekaan ei saa laittaa muita nesteitä, kuten liuottimia tai jäähdytysnesteitä.

Lähde: Seilaa siististi – veneilijän ympäristöopas, jonka voi ladata sivustolla

www.pidasaaristosiistina.fi 3/2022 SUKELTAJA

27

Osallistu kuvakisaan!

SUKELLUSKUVAUKSEN SM 2022 Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

SARJAT

A. Makro B. Normaali/laajakulma, kotimaan vedet C. Normaali/laajakulma, ulkomaan vedet D. Allaskuvat E. Teemasarja: Seikkailu F. Kuvittele!

G. Sukellusaiheiset pintakuvat H. Videosarja I. Nuorten sarja Joka sarjaan voi lähettää kolme työtä.

Toimita työt mieluiten sähköisesti (esim. Dropbox, WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaSM2022@sukeltaja.fi tai postitse levylle tai muistitikulle tallennettuna osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Saat sähkö­ postiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu.

Lisätiedot ja säännöt sukeltaja.fi Tapahtuma­ kalenterissa.

Pauli Sorsakari

Liitä mukaan yhteystietosi, seuran nimi ja lista nimetyistä kuvista/videoista. Työt arvostellaan anonyymeinä, joten poista kuvista ja videoista tekijän tiedot, vesileimat ja muut tunnisteet.

Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään tiistain 1.11.2022 aikana.

Viime vuoden kilpailun Kuvittele!-sarjassa nähtiin mm. Lego-ukkojen sukellusta. Sarja on päätetty pitää kilpailussa pysyvästi, ja viime vuonna tauolla ollut ulkomaan kuvien sarja on mukana jälleen.

SUKELLUSKUVAUKSEN PM 2022 Kilpailun järjestää tänä vuonna Ruotsin sukellusliitto. Kilpailuun voivat osallistua pohjoismaisten sukellusliittojen seurojen jäsenet ja henkilöjäsenet.

Teemasarjan teemana on: Upp och ner. Toimita kisakuvat viimeistään 1.11.2022 keskiyöhön mennessä tässä osoitteessa https://www.uvfotosm.se/nm2022/.

Lisätiedot, säännöt ja kilpailukutsu löytyvät sukeltaja.fi kalenterista.

Riittävä lämpö sukelluksella ei ole vain mukavuustekijä, vaan se lisää myös turvallisuutta. Lämpimänä sukeltajan toiminta- ja huomiokyky säilyvät.

Varusteet lämmittävät viluista Modernit sähkölämmitteiset varusteet tuovat lisälämpöä kylmille tai pitkille sukelluksille.

Tässä joitakin vinkkejä, joiden avulla valitset juuri sinulle sopivan varustekokoonpanon.

Teksti ja kuvat MARCIN DOBRUCKI, käännös englannista Kristiina Karila

K

un sukelluskurssin oppilas kysyy kouluttajaltaan, miten vedessä pysyy lämpimänä, kuuluu tyypillinen vastaus: kuivapuvussa.

Oikeastaan kuitenkin lämpö pysyy kuivapuvun alla olevien varusteiden ansiosta. Useimmiten riittää hyvälaatuinen aluspuku, mutta pitkillä sukelluksilla tai jos on herkkä palelemaan, tarvitaan enemmän lämpöä. Materiaalien ja akkutekniikan kehittyminen on tuonut meidät lämmittävien varusteiden aikakaudelle.

LIIVI VAI PUKU?

Laitesukeltajan lämmitysjärjestelmä koostuu tyypillisesti lämpöliivistä ja akusta.

Akkukotelosta kulkee kaapeli kuivapuvun sisään vesitiiviin läpiviennin kautta. Myös lämmitettäviä aluspukuja, hanskoja ja sukkia on saatavilla.

Kun hankit lämmitettäviä varusteita, mieti • haluatko liivin vai aluspuvun • minkä kokoisen akun tarvitset • millaisen läpiviennin tarvitset: venttiili, adapteri vai joku muu.

Lämpöisin vaihtoehto on ehdottomasti lämmitettävä aluspuku. Yleensä lämpöelementit on lisätty valmistajan paksuimpaan pukumalliin, joten puku on varmasti lämmin, vaikka lämmityslaite olisi pois päältä. Huonona puolena on kallis hinta ja suuri sähkönkulutus, mikä puolestaan vaatii ison akun.

Lämpöliivi pitää keskikehon lämpimänä.

Liiviin on usein lisätty eristekerros, joka auttaa lämmön pitämisessä. Liivin huono puoli on se, että kun kuivapuvun alle tulee lisää kerroksia, voi olo tuntua kömpelöltä ja liikeradat rajoittua. » 3/2022 SUKELTAJA

29

SISÄINEN VAI ULKOINEN AKKU?

Erillinen läpivienti + on pieni ja edullinen + voi asentaa sopivan

- vaatii reiän tekemistä pukuun

paikkaan puvussa

Täyttöventtiilin adapteri + melko edullinen

- massiivinen

+ ei uusia reikiä

- erilliset adapterit

pukuun

Apeks- ja Sitechventtileihin

Virtaa varusteisiin saa joko sisäisellä tai ulkoisella akulla. Vain liiveissä on sisäisiä akkuja, sillä lämmitettävä aluspuku tarvitsee niin paljon virtaa, ettei sisäinen akku riitä. Sisäinen akku ei ole kovin suosittu, sillä se joko vaatii langattoman kytkimen tai sitten se pitää kytkeä päälle jo ennen sukellusta. Vikatapauksessa akun saaminen nopeasti pois päältä voi olla hankalaa. Hyvää on se, että vedenpitävää liitintä ei tarvita, joten järjestelmä on suht edullinen.

Ulkoinen akku on kytketty lämmitettävään varusteeseen jonkinlaisella läpiviennillä, tyypillisesti puvun täyttöventtiiliin integroidun läpiviennin kautta.

Integroitujen täyttöventtiilien lisäksi on saatavilla standardiventtiileihin sopivia adaptereita. Erillisen läpiviennin voi sijoittaa mihin tahansa puvussa, mutta se vaatii uuden reiän tekemistä pukuun. Akkukotelon ja läpiviennin välillä käytetään yleensä E/O-kaapelia, jonka voi kytkeä veden alla.

VARMISTA YHTEENSOPIVUUS

Kun hankkii komponentteja eri valmistajilta, on tärkeää kiinnittää huomiota jännitteeseen. Se vaihtelee 7,2:sta 14,4 volttiin; yleisin on 12 volttia. Korkeammalla jännitteellä varustetun akun kytkeminen matalampijännitteiseen liiviin tai pukuun voi johtaa ylikuumenemiseen ja vahingoittaa lämmitysjärjestelmää.

MIHIN AKKU RIITTÄÄ?

Liivi kuluttaa sähköä tyypillisesti 50 wattia, puku yli 100 wattia ja hanskat ja sukat noin 30 wattia. Liivi ja hanskat kuluttavat siis yhteensä noin 80 wattia. Satawattinen akku riittää näille varusteille ihanneolosuhteissa noin tunniksi. Jos haluaa käyttää lämmitettäviä varusteita useammalla sukelluksella peräkkäin, pitää akun olla vastaavasti suurempi tai käyttää useampaa akkua.

Monet lämmitettävien varusteiden valmistajat tarjoavat omia akkujaan, mutta usein sukeltajat käyttävät muita, kuten esim. kanisterivalojen akkuja. Näin vähenevät sekä kustannukset että varusteiden määrä.

Joihinkin vanhoihin valaisimiin voi muokata toisen ulostulon. Tekniikkasukeltajat käyttävät joskus myös va-skootterin akkuja lämmittämiseen. Se vaatii jännitteensäätimen asentamista ulostuloon.

LÄMPÖ LISÄÄ TURVALLISUUTTA

Täyttöventtiili läpiviennillä (thermovalve) + pieni

- kallis

+ “all in one”

- Sitech- ja Apex-venttiileihin

+ ei uusia reikiä pukuun

tarvitaan molempiin erilainen täyttöventtiili läpiviennillä, eikä niitä voi vaihtaa keskenään

30 3/2022 SUKELTAJA

Lämmitysjärjestelmä tulisi nähdä paitsi mukavuus-, myös turvallisuustekijänä. Lämpimänä pysytteleminen edistää verenkiertoa, mikä puolestaan edistää liuenneen kaasun vapautumista. Lämpimänä sukeltajan huomiokyky ja motoriset taidot pysyvät parempana. On myös hyvä muistaa, että mikä hyvänsä varuste voi vikaantua, joten sukellus tulee suunnitella niin, että sen voi viedä loppuun turvallisesti, vaikka lämmitysjärjestelmä pettäisi.

Argon pukukaasuna TARVITAANKO aktiivista lämmitysjärjes-

telmää välttämättä? Voiko argonia pukukaasuna käyttämällä pysyä lämpimänä ilman lisälämmitystä?

Argon johtaa lämpöä ilmaa huonommin ja toimii siksi parempana lämpöeristeenä kuivapuvussa. Argonia käytetäänkin hyvin yleisesti puvun lämmöneristyskaasuna.

Erillinen pukukaasujärjestelmä koostuu tavallisesti pienestä noin 1–1,5 litran vetoisesta teräs- tai alumiinisäiliöstä, pienivirtauksellisesta alentajasta ja täyttöletkusta.

Teoreettisesti argon johtaa lämpöä 31 % huonommin kuin ilma. Täyttä hyötyä ei kuitenkaan saavuteta, jos argonia ei käytetä oikein. Argonin tehokas käyttö vaatii oman esivalmistelunsa, joka voi olla työläs, aikaa vievä ja kuluttaa suhteelli-

Lämpöliivi pitää tärkeimmän eli keskikehon lämpimänä.

sen paljon kaasua.

Ennen sukellusta sukeltajan on huuhdeltava kuivapukunsa eli pyrittävä korvaamaan kuivapuvun ja aluspuvun sisältämä ilma argonilla. Tämä tapahtuu täyttämällä puku argonilla ja yrittämällä sitten puristaa puku niin tyhjäksi kuin mahdollista. Parhaan tuloksen saamiseksi huuhtelu joudutaan toistamaan jopa kolmeenkin kertaan. Tällöin kuivapuvun sisällä vapaana olevan ilman lisäksi myös aluspuvun sisällä ollut ilma on suurimmaksi osaksi korvautunut argonilla ja lämmöneristävyys on parhaimmillaan.

Huolellisesti tehty huuhtelu kuluttaa paljon kaasua. Usein käytössä onkin erillinen huuhtelukäyttöön varattu argonpullo, jolloin sukellus voidaan aloittaa täyden, pelkästään sukelluksen aikana käytettäväksi tarkoitetun argonpullon kanssa.

Argonin käyttö on vähentynyt huomattavasti lämpöliivien yleistyttyä. Kun hengityskaasuna käytetään heliumpitoisia kaasuja, on heliumin korkean lämmönjohtavuuden takia pakko käyttää erillistä pukukaasua. Lämpöliiviä käyttävällä sukeltajalla on pukukaasupullon

Vesitiivis akkukotelo kiinnitetään tasapainotusliivin lantiovyölle.

sisältönä yhä useammin tavallista paineilmaa argonin sijasta.

MIKA RAUTIAINEN, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ 3/2022 SUKELTAJA

31

32 3/2022 SUKELTAJA

SMS Hindenburg KUVA-ALBUMI Sukeltaja tutkii kesäkuussa 2021 Hindenburgin hylyn sumutorvea, joka löytyy romahtaneen korsteenin vierestä. Näkyvyys ja olosuhteet hylyllä olivat erinomaiset. Aluksen kansitasolle 36 metriin tuli reilusti luonnonvaloa – Itämeren hylkysukellusta parhaimmillaan.

SMS Hindenburg oli saksalainen jäänmurtaja, joka lähetettiin taistelu- ja muiden alusten kanssa miehittämään Ahvenanmaata Kansalaissodan aikana vuonna 1918. Suomen valkoinen hallitus oli pyytänyt sotilaallista apua Saksalta. Muutama päivä onnistuneen maihinnousun jälkeen Hindenburg kuitenkin ajoi jäänmurtotehtävällä jäähän tarttuneeseen ajomiinaan ja upposi nopeasti 9.3.1918.

Hylky löydettiin vuonna 1995. 51-metrinen hylky on erittäin hyvin säilynyt, ja aluksessa on runsaasti esineistöä tallella. Aluksen laivakello on nostettu ja esillä Maarianhaminan merenkulkumuseossa.

KUVA LASSE PEKKINEN

Lähde: hylyt.net

3/2022 SUKELTAJA

33

Lukijan kuva

Malahi-riutta Punaisellamerellä KUVA ON OTETTU viime pääsiäisenä Dive

Travel Finlandin järjestämällä Deep South -liveboard-reissulla. Olimme kaverini Riku Korhosen kanssa ensimmäinen pari vedessä. Otin kuvan heti alkuvaiheessa, kun sukelsimme ensimmäisten railojen välistä riutan uumeniin. Kun käännyin kesken sukelluksen katsomaan, että pari on tallella, huomasin sopivan tilaisuuden tulleen yrittää tallentaa tuo Rikun ”sisääntulo” muistikortille, kun auringonvalokin tavoitti railojen välit hienosti näillä suht matalilla riutoilla.

!

34 3/2022 SUKELTAJA

Tästä paikasta jäi mieleen mielettömät korallit, kalat, seinämät, railot ja pylonit.

Teki mieli vain hymyillä ja toivoa, että sukellus ei lopu koskaan. Tuon näkymän vangitseminen kuviin tuntui mahdottomalta. Tällä kuvalla on tunnearvoa, koska se palauttaa mieleen tuon upean hetken, jonka saimme kokea kaukana arjen hulinasta.

Kuva on otettu ilman sen suurempaa ammattitaitoa Canon G11 -kameralla vedenpitävässä kotelossa, asetuksena käsisäätöä valotukseen tilanteen mukaan.

Olen harrastanut sukellusta noin 13 vuotta ja aloittanut kuvaamisen noin 10 vuotta sitten pienemmällä pokkarilla.

Unelmasukelluksellani on lämmintä vettä, vähän varusteita ja paljon vedenalaista elämää. Olen sukeltanut monissa eri paikossa Atlantilla, Välimerellä, Punaisellamerellä, Aasiassa ja Suomessa. Näistä paikoista on kertynyt hyvin erilaisia kokemuksia, mutta tämä jäi ikuisesti mieleen.

JANI VANHANEN

LÄHETÄ OMA KUVASI! Haluamme esitellä tällä palstalla muidenkin lukijoiden kuvia. Otitko kuvan, johon olet erityisen tyytyväinen?

Oliko joku tietty sukellus erityisen mieleenpainuva? Kuvan ei tarvitse olla teknisesti täydellinen – haluamme myös oppia toisiltamme.

Ota yhteyttä ja kerro millaisesta tilanteesta kuva on otettu. Kerro myös, millaisella kameralla ja asetuksilla se on otettu.

Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla kristiina.karila@sukeltaja.fi tai lähettää viestin Sukeltajaliitolle Facebookissa tai Instagramissa.

Hyvä homma!

Uusia tuulia uppopallossa Uppopallossa on käynnistynyt uusi hanke, jonka tavoitteena on elvyttää hiipunutta lasten ja nuorten uppopallotoimintaa, edistää lajin näkyvyyttä ja monipuolistaa toimintaa seuratasolla. Nuorten harrastajamäärät ovat olleet laskussa, ja korona kuritti lajia vielä lisää, kun treenaamaan ei päässyt hallien ollessa suljettuna.

KRISTIINA KARILA Kuva Jussi Marttila

H

ämeenlinnalainen uppopallokonkari Elina Salmela-Marttila ryhtyi miettimään, miten toimintaa voisi aktivoida. − Olen pelannut uppista 20 vuotta ja nähnyt, miten laji hiipuu ja harrastajat vähenevät. Pelaajia tarvitaan lisää, sillä ei ole motivoivaa treenata yksin, kun kyse on joukkuelajista, toteaa hän. − Oma visioni on, että saisimme uutta virtaa lajiin tuomalla nuorten opetus- ja ohjaustoiminnan tähän päivään. Joka seurassa on ollut vähän oma tapansa opettaa lajia. Voisimme jakaa tätä tietotaitoa ja osaamista seurojen kesken, ja nykyaikainen väline tähän ovat opetusvideot. Tänä Youtube- ja TikTok-aikana videot tavoittavat yleisön paremmin kuin mikään muu.

Hanke palvelee myös aikuisia uppopallon pelaajia, sillä opetus- ja ohjausvideoiden lisäksi syntyisi samalla Dyykki-oppimisympäristöön uppopallon koulutusmateriaali, hän kuvailee.

Elina Salmela-Marttila esitteli ideansa Sukeltajaliiton hallitukselle kuultuaan, että Liitto jakaa hankeavustusta erilaisiin sukellusharrastuksen kehittämishankkeisiin. Samoihin aikoihin tuli tieto, että Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia lajiliitoille, jotka ovat kärsineet korona-ajan vaikutuksista. Toiminnanjohtaja Sari Nuotion aloitteesta tukea haettiin, ja sitä saatiin. Tukimuoto edellyttää myös Sukeltajaliitolta omavastuuosuutta. − OKM:n rahoitus toi projektiin uutta tuulta ja isommat raamit. Ihan seuroihin soittelemalla ja kyselemällä sain mukaan laji-ihmisiä, joista muodostettiin kaksi työryhmää: toinen keskittyy kuvauskaluston hankintaan ja toinen suunnittelee, millaisia opetusvideoita ryhdytään tekemään. Kalusto pitää hankkia tämän vuoden puolella, ja siinä ollaankin jo melko pitkällä. Videoita pyritään kuvaamaan

- Vedenalaisen kuvauskaluston hankita tapahtuu tänä vuonna, ja ensi vuonna tehdään videoita. Tervetuloa mukaan, jos projekti kiinnostaa, Elina Salmela-Marttila kutsuu.

kauden aikana. Muutama video on jo seuroissa tehtykin, mutta vielä paremmin toimisi selkeä kuvausviikonloppu, jolloin saataisiin varmasti riittävästi pelaajia paikalle, Salmela-Marttila kertoo. − Meillä on työryhmissä porukkaa noin 20 eri seurasta, mutta lisääkin tarvitaan. Jos sinua kiinnostaa tulla mukaan projektiin, niin laita viestiä elina.salmelamarttila@sukeltaja.fi. Kaikki apu on tervetullutta!

Ota yhteyttä Elinaan, jos haluat mukaan uppisprojektiin!

3/2022 SUKELTAJA

35

Sukellustaidot

Työpajat täydentävät koulutustarjontaa Sukellus- ja kouluttajakurssien lisäksi Sukeltajaliiton koulutustarjonnassa on myös työpajakoulutuksia.

Työpajojen tärkein tavoite on sukeltajan osaamisen lisääminen tai päivittäminen; ne eivät tähtää kansainväliseen kortitukseen kuten kurssit. Työpajojen laajuus ja sisältö vaihtelevat aiheen mukaan.

Osa painottuu käytännön tekemiseen, osa sisältää myös teoriaopiskelua.

MIKA RAUTIAINEN, koulutuspäällikkö Kuva Ismo Marttinen

S

ukeltajaliiton kurssitarjonta on monipuolistunut parin viime vuoden aikana. Kurssien rinnalle tulee jatkuvasti lisää työpajakoulutuksia. Työpajamuotoista koulutusta on helppo järjestää tarvelähtöisesti sukeltajan polun eri vaiheissa.

Joustavat ja monimuotoiset toimintatavat sopivat hyvin työpajojen järjestämiseen.

36 3/2022 SUKELTAJA

LAITESUKELLUSKOKEILUN KAUTTA JÄSENIÄ

Laitesukelluskokeilun tavoitteena on tarjota osallistujille turvallinen laitesukelluselämys suojaisissa olosuhteissa kouluttajan suorassa valvonnassa. Kokeilu on yksi tärkeimmistä sukelluksen markkinointikeinoista ja tärkeä jäsenhankinnan työkalu sukellusseuroille. Sen Dyykki-materiaali on seuroille maksuton.

SUOMEN VESIIN

Takaisin veteen ja Sukella Suomessa -työpajat päivittävät sukeltajien tietoja ja taitoja sukelluksen perusasioihissa. Myös näiden työpajojen Dyykki-materiaalit ovat seuroille maksuttomia.

Takaisin veteen -työpajan tavoitteena on, että sukeltaja, jolla on ollut taukoa harrastuksestaan, päivittää tietojaan ja taitojaan niin, että hän kykenee taas suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisia sukelluksia.

Sukella Suomessa -työpajan tavoitteena on tutustuttaa sukeltaja Suomessa sukeltamisen erityispiirteisiin niin, että hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisia sukelluksia suomalaisissa olosuhteissa.

Takaisin veteen -työpajan suorittaneella sukeltajalla on: • ajan tasalla olevat teoriatiedot nykyaikaisista harrastesukeltajan varusteista ja niiden toiminnasta, käyttökuntoon laittamisesta, käyttöhuollosta ja säilytyksestä • ajan tasalla olevat teoriatiedot sukellusfysiikasta ja sukelluslääketieteestä, erityisesti paineen vaihtelun aiheuttamien riskien osalta • osaaminen sukellusten suunnitteluun, mukaan lukien sukellusryhmän suunnitelma, varuste/paritarkastus ja ryhmän yhteistoiminta • ajan tasalla olevat käytännön valmiudet ongelmanratkaisuun, pelastautumiseen ja pelastamiseen • käytännön valmiudet nykyaikaisella harrastesukeltajan varustuksella sukeltamiseen.

Sukella Suomessa -työpajan suorittaneella sukeltajalla on lisäksi teoriatiedot ja käytännön taidot suomalaisista sukelluskäytännöistä, Suomessa tarvittavista varusteista ja suomalaisesta sukellusympäristöstä.

Osa työpajojen Dyykki-materiaaleista on maksuttomasti seurojen käytössä. vesistöissä on myös paljon puuhylkyjä, ja hylkyjen suojelu on keskeinen asia kurssin materiaalissa.

Järjestämisohje on valmis ja kouluttajien käytössä. Työpajaa voidaan järjestää, vaikka Dyykki-materiaalia ei vielä ole olemassa.

TEKNIIKKASUKELLUSKOULUTTAJAKSI

Tekniikkasukeltajien koulutus tapahtuu useimmiten työpajamuotoisena, käytännön tekemiseen perustuvana koulutuksena.

Kun laitesukelluskouluttaja haluaa pätevyyden tietyn tekniikkasukelluskurssin kouluttajana toimimiseen, hän suunnittelee ja toteuttaa kyseisen tekniikkasukelluskurssin CMAS M3 -kouluttajan valvonnassa.

Mitä eroa on kurssilla ja työpajalla?

KURSSI pohjautuu kansainväliseen (kuten CMAS) standardiin ja

johtaa kortitukseen ao. kansainvälisellä kortilla. Sukeltajaliiton

PÄIVITYS KOULUTUSAVUSTAJAKSI

verkkokaupassa myytävien kurssien oppilaspakettien hintaan

Koulutusavustajan tehtäviin liittyvä oppisisältö on lisätty ensimmäistä kertaa 30.5.2018 julkaistuun CMAS Three Star Diver -kurssin järjestämisohjeeseen.

Kun “vanhanmallisen” koulutuksen suorittanutta CMAS Three Star Diver -sukeltajaa halutaan hyödyntää koulutusavustajana sukelluskursseilla, hänet on ensin perehdytettävä koulutusavustajan tehtäviin Täydennyskoulutus koulutusavustajaksi -työpajassa.

Työpajaa voidaan myös hyödyntää sellaisten henkilöiden tietojen ja taitojen päivittämiseen ajan tasalle, joilla on jo olemassa koulutusavustajan pätevyys, mutta jotka esimerkiksi pidemmän tauon jälkeen kaipaavat asioiden kertaamista. Sen Dyykki-materiaali on seuroille maksuton.

sisältyy Dyykki-materiaali ja kansainvälinen kortti.

HYLKYSUKELLUKSEN PERUSTEET

Tämän työpajan tavoitteena on laajentaa laitesukeltajan osaamista hylkysukelluksen teoriaan ja käytäntöihin. Sukeltajalla on tiedot ja taidot turvallisten hylkysukellusten suunnitteluun ja toteutukseen avovedessä hylkysukelluksen vyöhykkeellä 1. Suomen

TYÖPAJA perustuu Sukeltajaliiton omaan suomalaiseen järjes-

tämisohjeeseen. Työpajan suorittamisesta ei myönnetä korttia, mutta siitä voi työpajasta riippuen saada todistuksen. Sukeltajaliitto on vuoden 2022 loppuun mennessä ottamassa käyttöön sähköiset Open Badge -osaamismerkit, minkä jälkeen osaamismerkki toimii todistuksena suorituksesta.

Osa materiaaleista maksuttomia Osa työpajojen Dyykki-materiaaleista on maksuttomasti seurojen käytössä, ja joidenkin työpajojen oppilaspaketit saattavat olla maksullisia. Harkinta tehdään työpajakohtaisesti muun muassa työpajan ja sen materiaalin laajuuden mukaan sekä huomioiden työpajan merkityksellisyys seuratoiminnan tukemisessa.

Sukeltajalle työpajaan osallistuminen saattaa olla maksullista myös silloin, kun työpajan materiaali on seuralle ilmainen. Työpajan järjestämisestä voi syntyä kustannuksia, jotka vaikuttavat osallistumismaksuun. Sukeltajaliitto toivoo, että seurat pitäisivät näiden työpajojen osallistumismaksut mahdollisimman omakustanteisina.

3/2022 SUKELTAJA

37

Dreamstime

Hengitätkö hyvää ilmaa?

Sukeltajaliitto tarjoaa jäsenseuroille edullista ilma-analyysipalvelua. Kompressorin tuottaman ilman laatu olisi hyvä analysoida vuosittain tai aina, kun siihen on tehty jokin suurempi huolto tai korjaus.

Jos kompuran käyttö on hyvin vähäistä, voi toki joskus analyysin jättää väliinkin.

Teksti ja kuvat TAPANI KALLIONIEMI, Sukeltajaliiton ilma-analyysipalvelu

I

lmanlaadun raja-arvot mainitaan EN12021 ilmanlaatustandardissa. Analyysissä mitataan vesi, öljy, hiilidioksidi ja hiilimonoksidi.

Veden raja-arvo on 25 mg/m3. Yleensä pakkasella otettu näyte sisältää vähemmän vettä. Öljyn raja-arvo on 0,5 mg/m3.

Tämä raja-arvo ylittyy vain harvoin, jos kompuran suodattimet ovat kunnossa.

Hiilimonoksidin raja-arvo on 15 ppm.

Mikäli näytteen otossa noudatetaan huolellisuutta, ei tämäkään ole ongelma (pakokaasut). Hiilidioksidin raja-arvo on 500 ppm, ja tämä aiheuttaa eniten ihmetystä.

On hyvä huomata, että kasvihuoneilmiö on jo täällä, eli ilmassa on jo ”valmiiksi” hiilidioksidiarvot kohollaan. Esimerkiksi Helsingin Kumpulassa Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla on mitattu kuluva-

38 3/2022 SUKELTAJA

na vuonna 400−425 ppm keskiarvoja.

Seuraavia suodattimia ostaessa on hyvä muistaa, että osa pystyy suodattamaan myös hiilidioksidin. Joillakin seuroilla on käytössä suodattimia, jotka poistavat kaiken hiilidioksidin.

Testejä on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty noin 90. Osa seuroista on kiitettävän aktiivisia, mutta toiset eivät ole tilanneet ensimmäistäkään analyysiä. Toki analyysejä tekevät muutkin tahot.

TILAA VERKKOKAUPASTA

Ilmanlaatuanalyysi tilataan ja maksetaan Sukeltajaliiton verkkokaupassa. Tilaa niin monta analyysia kuin on analysoitavia kompuroita. Tieto tilauksesta menee analyysin suorittajalle, joka lähettää tarpeellisen määrän näytepulloja tilaajalle.

Näytepullot täytetään ohjeen mukaan ja palautetaan. Pullojen sisältö analysoidaan ja tulokset lähetetään sähköpostissa.

Pullojen sisältö säilytetään siihen asti, kun pulloa seuraavan kerran tarvitaan.

TARKKANA NÄYTTEEN OTOSSA

Ulkopuolinen lika ja epäpuhtaudet voivat aiheuttaa virheellisiä mittaustuloksia.

Siksi näytteenottopullot ja niiden venttiilinsuojat puhdistetaan säännöllisesti.

Käsittele sekä pulloja että venttiilinsuojia huolellisesti ja varo niiden likaantumista.

Laita venttiilinsuojus takaisin paikoilleen, kun olet ottanut näytteen. Suojuksilla on taipumus kadota lainassa. Jos jätät palauttamatta venttiilinsuojuksen, Sukeltajaliitto laskuttaa siitä 50 euroa + laskutuskulut.

Näin otat näytteen • Näytteen ottavalla henkilöllä on oltava riittävä tietämys sukelluspullojen täytöstä.

• Käytä kompressori normaalilämpöiseksi näytteen ottoa varten.

• Laske vedet pois vedenerottimista.

• Laske jonkin verran ilmaa pois täyttöletkusta ennen näytteen ottamista.

• Täytä näytteenottopullo 200 barin paineeseen.

• Jos otat näytteitä samalla kertaa useammasta kompressorista, merkitse selkeästi, minkä kompressorin näyte on otettu mihinkin pulloon. www.sukeltaja.fi/verkkokauppa > Ilma-analyysi

Näytepullojen mukana on myös ohje, miten saadaan mahdollisimman hyvä näyte kompuran tuottamasta ilmasta.

Testauksessa käytetään Dräger Aerotest Simultan -laitteistoa. Varsinainen testi suoritetaan analyysiputkilla. Testin suorittaja ei voi vaikuttaa lopputulokseen.

Vinkki: parempaa tietoa ilmanlaadusta Näytteenottosäiliöt lähetetään aina niin, että vastaanottaja maksaa rahtikulut ja palautetaan niin, että rahti on maksettu analyysin tilaajan toimesta.

• Uusilla ja puhtailla öljyillä parempi tulos.

• Suodattimien vaihtoväli on syytä pitää valmistajan ohjeistuksen mukaisena.

• Jos täytät itse suodattimia, ole tarkkana, sillä alkuperäiset ovat aina parempia.

• Huolehdi riittävästä lauhteen (veden) poistosta.

• Hyvin huollettu ja kunnossa oleva kompressori antaa standardit täyttävää ilmaa.

3/2022 SUKELTAJA

39

Sukella Suomessa

Lakeudelle!

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on tasaista peltomaisemaa lähes silmänkantamattomiin ja merelle on paikoin matkaa, pyörii sukellustoiminta mukavasti myös erilaisten louhos-, kaivos- ja monttukohteiden ansiosta.

Tähän juttuun on koottuna joitakin Lakeuden Sukeltajien kotikohteita.

SUSANNA KORKIATUPA

L

akeuden Sukeltajat on Etelä-Pohjanmaalla toimiva seura, jossa on laitesukelluksen ohella muun muassa aktiivista norppa- ja uppopallotoimintaa.

Seura pyrkii kehittämään toimintaansa, ja esimerkiksi parhaillaan on käynnistymässä täyttöaseman parannushanke, jossa täyt-

töasemasta tehdään Tukesin vaatimusten mukainen ja hankitaan uusi kompressori.

Hankkeeseen seura on saanut avustusta Kuortaneen Säästöpankkisäätiöltä.

Kesäisin seurassa pyörivät keskiviikkosukellukset, joihin voivat matalalla kynnyksellä osallistua kaiken tasoiset

sukeltajat. Tähän juttuun on koostettu esimerkkikohteita, jotka on helposti saavutettavissa ja sukellettavissa myös CMAS *Diver -luokituksella.

Tervetuloa mukaan seuran sukelluksille!

LakSun Facebook-ryhmässä voi kysyä sukellusseuraa!

Mari Merijärvi

HAAPALUOMA

Peräseinäjoella sijaitseva Haapaluoma on entinen maasälpälouhos, jonka toiminta on loppunut 90-luvun lopulla. Nykyään louhos on sukeltajien suosiossa, sillä se on helppo ja mukava kohde, jossa on yleensä myös hyvä näkyvyys. Louhoksen keskelle on upotettu seitsemänmetrinen keskimoottorivene sukelluskohteeksi kesällä 2008. Veneen pohja on noin 10 metrissä. Veneen kajuutan ovi on poistettu, joten sen sisälle pääsee – sisälle menossa kannattaa silti olla varovainen. Sukeltajan on varottava myös rikkoutuneita ikkunoita.

Kohteessa on paljon rapuja, ja myös ahvenia näkyy. Veteen pääsee helposti loivaa rantaa pitkin kävellen. Kohteessa maksimisyvyys on 11 metriä.

Koordinaatit: N 62°33.48132', E 23°15.18708'

Mari Merijärvi

KOIRAMONTTU

Lapualla sijaitseva Koiramonttu saa nimensä siitä, että se on koiraharrastajien ahkerassa käytössä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei montulle pääse vapaasti, sillä kohde on ensisijaisesti rauniokoiraharrastajien treenauspaikka.

Treenirata kulkee montun ympärillä. Montulla on lukollinen portti, jonne saa seuran luvalla koodin tai voi päästä mukaan, jos seuralla on tulossa sukelluskerta montulla.

Kohteella on kaksi veteenmenopaikkaa: matalasta pääsee kävelemällä loivaa rantaa pitkin tai syvästä päästä kallion päältä jättiloikalla tai tikkaita pitkin. Pudotusta vedenpintaan on 20–30 cm. Tässä kohdin on 8 metriä vettä.

Koiramontulla näkyvyys on erittäin hyvä ja pohjassa on paljon nähtävää: kaivonrenkaita, autonrenkaita ja jopa auto. Maksimisyvyys montun pohjalla olevassa notkossa on 11 metriä, mutta muuten 7–8 metriä.

40 3/2022 SUKELTAJA

Mari Merijärvi

JUUPALUOMA

Tätä monttua kutsutaan myös Rotkonmaaksi tai Rapumontuksi. Lempinimensä mukaisesti täällä on paljon rapuja ja pohjassa myös jotain yksittäisiä isompia romuja. Vesi on kirkasta.

Maksimisyvyys on 12 metriä, mutta kun rannalta lähtee etenemään, on syvyys aika lailla koko ajan noin 10 metriä. Veteenmeno on helppoa loivaa rantaa pitkin kävellen.

Juupaluoma sijaitsee Peräseinäjoella.

Koordinaatit: N 62°25.07493’, E 23°10.93917’

KARJANLAHTI KAUHAVALLA

Sami Ritoniemi

Karjanlahden louhos on kunnan ylläpitämä yleinen uimapaikka, joten kesäisin siellä saattaa törmätä myös uimareihin. Tämä ei kuitenkaan estä sukellustoimintaa! Paikalta löytyy pukukopit, mikä saattaa lisätä pintatoiminnan mukavuutta märkäpuvulla sukeltaville.

Veteen meno on täälläkin helppoa: voit kävellä loivaa rantaa pitkin tai hypätä jättiloikalla hyppytasanteelta. Kohteessa maksimisyvyys on noin 10–11 metriä ja näkyvyys on kohtuu hyvä, tosin kesäisin se saattaa vähän heikentyä. Pohjassa on paljon romua ja roskaa.

Koordinaatit: N 63°8.29128’, E 23°8.55726’ VALLAMI

Kauhavan Ylihärmässä on vanha louhos, jota kutsutaan Vallamiksi. Louhos on yleinen uimapaikka.

Uima-alue on rajattu pinnalta poijunarulla.

Hiekkarantaa pitkin pääsee veteen helposti. Pohjalla on rojua sekä jokunen rapu. Maksimisyvyys 10 metriä.

Koordinaatit: N 63°5.0628’, E 22°44.51754’ Lisää kohteita

www.lakeudensukeltajat.fi/sukelluspaikat

Kohdevinkkejä juttuun antoi seuran jäsensihteeri, rahastonhoitaja ja koulutusvastaava Mari Merijärvi.

KUORTANEELLA sijaitseva Kaatiala on

myös vaihdettu puhtaisiin uusiin naruihin.

Lakeuden Sukeltajien lähikohde sekin.

Narut menevät samoissa paikoissa kuin

Kohdetta pyritään jatkuvasti kehittämään

ennenkin.

ja parantamaan – niin tänäkin vuonna.

Tarkoitus on myös jatkossa parantaa ja

Kevään aikana syvässä päässä olevia

kehittää aluetta. Maanomistajan toiveesta

veteenmenoportaita kunnostettiin vaih-

syvään päähän tulee myös jollain aikatau-

tamalla vääntyneitä askelmia uusiin sekä

lulla ulkohuussi. Lisäksi katsotaan tien ja

tekemällä yksi uusi porras. Lisäksi eri seu-

parkkipaikan kuntoa keväisin ja tilataan

rat sekä yksityishenkilöt keräsivät yhdessä

siihen tarvittaessa lisää mursketta.

rahaa, joilla tilattiin kaksi murskekuormaa

Petteri Nieminen

Kaatiala kehittyy ja paranee yhteistyössä

Kiitoksia tähän mennessä lahjoituksista

matalasta syvään päähän menevän tien

Riihimäen Urheilusukeltajat ry, Lahden

parantamiseksi sekä syvän pään parkki-

Pingviinit ry ja Lakeuden Sukeltajat ry sekä

paikan laajennukseen. Luolaston linet on

kymmenen yksityishenkilöä.

Uusi askelma mukavoittaa rappusille menoa.

3/2022 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Aina voi oppia lisää Kipinä sukeltamiseen alkoi 90-luvulla, kun naapurini kuivatteli sukellusvarusteitaan Haverin sukelluksen jälkeen. Seuraavalla kerralla pääsin mukaan katsomaan, mitä tuo mystinen homma piti sisällään.

Kyllä se jännitti, kun lyötiin kello ja puhelin käteen ja sanottiin, että jollei olla 45 min kuluttua pinnalla, niin hälytä apua.

Eetu Alasen arkisto

Vuonna -99 alkoi peruskurssi tulevan kotiseurani Kankaanpään Urheilusukeltajat ry:n järjestämänä. Ensimmäiset avovesisukellukset merellä Porin edustalla ja yöpyminen Säpin majakkasaaressa olivat jotain sanoinkuvaamatonta. Aikaa kului ja

Oman kotiseuran yhteisöllisyys saa jatkamaan harrastusta eteenpäin. kursseja kertyi naapuriseurojen tarjonnan ja oman kiinnostuksen mukaan. Parhaina vuosina altaalla käytiin jopa neljä kertaa viikossa ylläpitämässä kuntoa ja pelaamassa uppopalloa.

Eetu Alasen arkisto

Osin omasta kiinnostuksesta ja osin seuran tarpeesta ensimmäinen askel kouluttajan uralla alkoi Tampereella lähikouluttajakurssilla 2005. Hauskana yhteensattumana pidän, että silloinen kouluttajani on vastuukouluttajana myös tulevalla M3 kouluttajakurssillani. Vuonna 2007 pääsin M2 kouluttajakurssille ja pienellä jännityksellä siellä oltiinkin, nimittäin esikoiseni laskettu aika oli samaan aikaan kun kurssin viimeinen lähijakso.

42 3/2022 SUKELTAJA

2013 muutin Rovaniemelle ja harrastus uinui viisi vuotta. Sitten tein päätöksen liittyä paikalliseen seuraan ja jatkaa mahtavan harrastuksen parissa. Onneksi ottivat junantuoman hyvin vastaan.

Viime talvena Sukeltaja-lehdessä haettiin Liiton Vapepa-valiokuntaan uutta jäsentä.

Vapepa-sukeltajakurssin käyneenä ja vpk-taustan omaavana tuli ajatus, että tuota pitää kokeilla. Puoliso hyväksyi mahdolliset tulevat ”etelänmatkat” ja minut hyväksyttiin valiokuntaan mukaan.

Nyt olen Vapepa-kouluttaja ja tulossa on M3 kouluttajakurssi sekä mahdollisesti Vapepa-valmiuskouluttajakurssi. Edessä on uusia ja paljon kysymyksiä herättäviä haasteita. Ehkäpä vielä jokunen tekniikkapuolen kurssi, jahka edelliset on käyty ja omaksuttu.

Matkalleni on sattunut hyviä ja mieleenpainuvia sukelluspareja ja erittäin innostavia kouluttajia. Oman kotiseuran yhteisöllisyys ja ainaiset talkoot sekä yhteiset sukellusretket on ollut se eteenpäin vievä voima, joka on innostanut jatkamaan ja jakamaan tätä harrastuksen ilosanomaa. On ollut hienoa käydä naapuriseuroissa oppimassa uusia ja erilaisia taitoja ja toimintatapoja, joita on voinut käyttää ja jakaa eteenpäin. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta; haasteellisempaa on saada kerrottua opittu tieto ja taito eteenpäin niin, että se innostaa ja houkuttelee uusia ja nykyisiä harrastajia.

Eetu Alanen, Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Kirjoittaja opiskelee parhaillaan laitesukelluskouluttajien kouluttajaksi.

SUKELTAJA SOMESSA

Muistutimme Iso-Melkuttimen sukelluspaikan talkoista, joissa korjattiin esimerkiksi portaat.

Youtubesta löytyy Jätä kiire pinnalle -video, jota seurat voivat käyttää omassa viestinnässään.

Sukelluskalastuksen järvi-EMkisaa pystyi seuraamaan mm.

Instargam-tilimme tarinoissa.

Mitä Sukeltajan somessa tapahtuu? Poimintoja kiinnostavista aiheista. Seuraa Sukeltajaliittoa somessa, ja merkitse omat sukellusaiheiset postauksesi tägillä #sukeltajaliitto, niin saatamme jakaa niitä. Suomalaista sukellusta löydät tägillä #sukellasuomessa.

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

toiminnanjohtaja

SARI NUOTIO

viestintäkoordinaattori

KRISTIINA KARILA

MIKA RAUTIAINEN

Liiton toiminnan operatiivinen johtaminen, talous, vastuullisuus, kumppanuudet, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kriisiviestintä.

Sukeltaja-lehti, sukeltaja.fi-sivusto, uutiskirjeet, sosiaalinen media, seurojen viestinnän tuki, mediayhteydet.

Koulutus, e-oppiminen, turvallisuus, seurakehittäminen: sääntöasiat, aikuisliikunnan Tähtiseurat.

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

koulutuspäällikkö

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja. fi-sivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

RIKU VERKKOMÄKI

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

jäsenpalveluvastaava

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

Laskutus, jäsenmaksupalvelu, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, käyttäjätunnukset, sukeltaja. fi-sähköpostiosoitteet, vakuutus.

Lapset ja nuoret, seurakehittäminen: lasten ja nuorten toiminnan Tähtiseurat, ympäristöasiat.

Jäsenasiat, sukelluskortit, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, verkkokauppatilaukset, ansiomerkkihakemukset.

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Oletko sinä uusi kipparimme?

Sukeltajaliiton syyskokouksessa 8.10. valitaan Liitolle puheenjohtaja sekä jäseniä hallitukseen.

Ehdokkaiden haku luottamus­ tehtäviin on käynnissä.

Jos sinulla on kiinnostusta sukellusharrastuksen ja -turvallisuuden edistämiseen, sukelluksen kehittämiseen urheilulajina ja liikuntamuotona sekä ajatuksia ja näkemyksiä Sukeltajaliiton toiminnan kehittämisestä, olet oikea henkilö hakeutumaan näihin luottamustehtäviin. Tärkein kriteeri, kuten sukeltamisessa ylipäänsä, on halu ja innostus tehdä yhdessä!

Lisätietoja ehdolle asettumisesta ja luottamustehtävistä antaa ehdollepanotoimikunta: Tero Lehtonen, Hämeenlinnan Sukeltajat ry (pj), tero.lehtonen@sukeltaja.fi, p. 040 514 3112 Kati Aaltonen, Tampereen Urheilusukeltajat ry, kati.aaltonen@sukeltaja.fi, p. 040 542 2401

Matti Eronen Vesihiisi ry, matti.eronen@sukeltaja.fi, p. 0400 803 601 Sami Järvinen, Nousu ry, sami.jarvinen@sukeltaja,fi, p. 040 060 0667

Syyskokous vierailee Suunnolla

Joakim Petersen-Dyggve, Tampereen Urheilusukeltajat ry, joakim.petersen-dyggve@sukeltaja.fi, p. 040 620 7815 Aleksi Kuronen, Joensuun Urheilusukeltajat ry, aleksi.kuronen@sukeltaja.fi, p. 050 345 3357

Sukeltajaliiton sääntömääräinen syyskokous pidetään 8.10. Helsingissä Sporttitalolla, Valimotie 10.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etä­ yhteydellä. Kokoukseen tulee ilmoittautua virallisessa kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla 3.10. mennessä.

Ennen varsinaista kokousta vierailemme Suunnolla Vantaalla.

Kokouksessa mm. hyväksytään vuoden 2023 toimin­ tasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan jäseniä Liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle. Liitolle valitaan myös uusi puheenjohtaja.

Virallinen kokouskutsu on julkaistu sukeltaja.fi uutisissa 8.9. Ohjeet kokoukseen osallistumisesta ja ilmoittautumislinkki löytyvät myös sukeltaja.fi kalenterista.

Tervetuloa!