1 Sukellustietokoneet tulevat Esittelen tässä kirjoituksessa ensin sukellustietokoneen toimintaperiaatteen ja eri toiminnot yleisesti. Lopussa on ohjeita ja kokemuksia sukellustietokoneen käytöstä. Sukellustietokoneella tai sukelluslaskimella tarkoitetaan elektronista mittaria, jossa on yhdistetty syvyysmittari, kello ja sukellustaulukot. Sukelluslaskin on monitoimisukellusmittari, joka tarjoaa sukeltajalle tietoa syvyyksistä, ajoista ja dekompression tarpeesta. Sen mikroprosessori laskee automaattisesti sukeltajan kudoksiin liuenneen ylimääräisen typen määrän alttiinaolon aikana ja vapautuvan typen määrän pinnalla oleskelun aikana. Sukelluslaskimen pääosat ovat paineanturi (elektroninen syvyys mittari), paineesta käynnistyvä ajastin, mikroprosessori ja nestekidenäyttötaulu sekä virtalähteenä toimiva paristo. Näyttötaululta sukeltaja näkee sukellussyvyyden, kuluneen sukellusajan sekä paljonko on jäljellä suoranousun aikaa tai minkälaiset etapit ovat tarpeen, jos ollaan sukellettu suoranousun aika loppuun. Noustessa sukelluslaskin varoittaa liian suuresta nousunopeudesta ja etappi nousussa etappisyvyyttä matalammalle nousemisesta. Pinnalle nousun jälkeen mittari näyttää suurimman käydyn syvyyden ja kokonaissukellusajan sukelluspäiväkirjaan merkitsemistä varten. Pinnalla oleskelun aikana mittari laskee typen poistumisen kudoksista ja näyttää kuluneen pinta-ajan sekä suurimmat sallitut suoranousun ajat eri syvyyksissä seuraavalla sukelluksella.
Uusintasukelluksella laite ottaa huomioon edellisiltä sukelluksilta kudoksissa vielä jäljellä olevan jäännöstypen ja käyttää tätä tietoa hyväkseen laskiessaan seuraavan sukelluksen suoranousun aikaa tai etappien tarvetta. Paras sukelluslaskimen ominaisuus on sukeltajan kannalta se, että laskin kykenee ottamaan huomioon sukelluksen kaikki vaiheet suoranousuaikaa ja etappeja laskiessaan. Ts. se sallii pitempiä alttiinaoloaikoja kuin taulukot sellaisilla sukelluksilla, joissa koko sukellusaikaa ei oleskella maksimisyvyydessä. Taulukoiden laatiminen tällaisia monitasosukelluksia varten ja ennenkaikkea niiden käyttäminen on varsin hankalaa. Jos suurin osa alttiinaoloajasta sukelletaan esim. 10-15 m:ssä sukelluksella, jonka maksimisyvyys on ollut 36 m, liukenee loppusukelluksella tietysti vähemmän typpeä kudoksiin, kuin jos koko alttiinaoloaika olisi vietetty maksimisyvyydessä. Käsittelen tässä kirjoituksessa vain ns. monitaso- eli multilevel-sukelluslaskimia, jotka laskevat liuenneen typen määrän todellisen, jatkuvasti muuttuvan sukellussyvyyden eikä maksimisyvyyden mukaan. On olemassa sukelluslaskimia, jotka toimivat taulukoiden tapaan eli käyttävät typen liukenemisen laskennassa suurinta käytyä syvyyttä sukelluksen ai"Taulukko" -sukelluslaskin kana. edellyttää, että sukelluksen nousussa todella noudatetaan taulukoita. Jos esim. sukelletaan 15 min 28 m:ssä ja noustaan sen jälkeen 10 m:iin ja jatketaan sukellusta 35 mih:iin saakka, on noustessa suoritettava 15 min:n etappi 3 m:ssä. Monitasosukelluslas-
kimen käyttäjä sen sijaan selviää 3 min:n varopysähdyksellä 3 m:ssä. Urheilusukeltajat ovat jo vuosia odottaneet markkinoille kohtuuhintaISIa sukelluslaskimia. Viimeisen vuoden aikana tämä toive onkin toteutunut ja tällä hetkellä on Suomessa saatavilla neljä eri merkkistä laskinta, joiden hinnat vaihtelevat 1700 ja 2400 mk:n välillä. Nämä ovat sveitsiläisen UW ATEC AG:n ALADlN PRO, suomalaisen SUUNTO OY:n SUUNTO SME-ML, amerikkalaisen ORCA INDUSTRIES -yhtymän SKINNY DIPPER ja sveitsiläisen DIVETRONICin DACOR MICRO BRAIN. 2 Sukelluslaskinten toimintaperiaatteet Sukelluksen aikana sukelluslaskin näyttää syvyyden, sukellusajan sekä jäljellä olevan suoranousun ajan tai etappien tarpeen. Nämä laskimen ilmoitukset perustuvat: 1. sen hetkiseen sukellussyvyyteen 2. kudoksiin sukelluksen aikana liuenneen typen määrään 3. edellisiltä sukelluksilta jäljellä olevan ylimääräisen typen määrään 4. ko. syvyyteen soveltuviin suoranousun rajoihin Pinnalla sukelluslaskin näyttää suoranousun ajat eri syvyyksissä seuraavalla sukelluksella. Sitä mukaa kun pinta-aikaa kuluu, seuraavan sukelluksen suoranousun ajat kasvavat. Jokaiseen kudostyyppiin voi liueta vain tietty maksimimäärä typpeä. Kudoksen sanotaan tällöin olevan ns. saturaatio- eli kyllästymistilassa. Sitä aikaa, joka kuluu kudoksen 50 prosenttiseen typellä kyllästymiseen, kutsutaan kyseisen kudoksen puoliintumisajaksi. Puoliintumisaikaa käytetään ryhmiteltäessä kudoksia eri tyyppeihin. Eri kudostyyppejä on eroteltu kaikkiaan 16. Puoliintumisajat vaih- . televat 2,5 minuutista 635 minuuttiin. Sukelluslaskimista SUUNTO ja ORCA toimivat ns. kattosyvyysperi-
HYV ÄÄ JOULUA JA TURV ALLISIA SUKELLUKSIA VUODELLE 1989
~ iE ä€.::::::::::s!:. .iiii
-=.:-:.. iiis. ::::=-
llDDC713fM](jJfX1[]fiJ
Fabianink. 13 00130 Helsinki puh. 90-6121358
4