Sukeltaja 3 2024

Vapaasukeltajat Vapepa-sukeltajiksi

Soveltavaa sukellusta erityisryhmille

Sri Lankan rannat ja vehreä sisämaa

www.sukeltaja.fi

3/2024

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Virtasukelluksen

hyvät käytännöt

Sukelluskuvauksen PM-kilpailu 2024 Sukelluskuvauksen PM-kilpailun järjestää tänä vuonna Sukeltajaliitto. Kilpailuun voivat osallistua Pohjoismaiden sukellusliittojen seurojen jäsenet sekä henkilöjäsenet.

HUOM! Kilpailun säännöt ja sarjat ovat uudistuneet tänä vuonna. Tutustu sääntöihin huolellisesti etukäteen.

Sarja A Lähikuva Sarja B Valokuva, jossa esiintyy malli Sarja C Normaali/laajakulma

Säännöt ja osallistumisohjeet sukeltaja.fi kalenterissa.

Sarja D Makea vesi Sarja E, teemasarja Hylky

Pekka Tuuri

Kilpailu sulkeutuu 1.11.2024. Toimita linkki kilpailukuviisi viimeistään määräpäivänä osoitteeseen uwphoto2024@sukeltaja.fi.

Saat vahvistusviestin, kun kuvasi on vastaanotettu.

SARJAT

Toimiston KESÄ Sukeltajaliiton toimisto palvelee kesäkuusta elokuun loppuun arkisin klo 8–15.

Toimisto on suljettuna 8.–28.7.

Toivotamme kaikille elämyksellistä sukelluskesää!

MERKKAA KALENTERIIN Lisätiedot ja ilmoittautuminen sukeltaja.fi kalenterissa.

DAN-ENSIAPUKOULUTTAJAKURSSI 23.–24.11.

Sukeltajaliiton ensiapukoulutusvaliokunta järjestää DAN ensiapukouluttajakurssin 23.–24.11. pääkaupunkiseudulla.

HUOM. Oppilaalla tulee olla opetettaviin osioihin liittyvät DAN Provider -tason kurssit käytynä alle kahden vuoden aikana. Ehdit siis hyvin suorittaa ne ennen kouluttajakurssin alkamista.

Sisältö

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry

16

Valimotie 10 00380 HELSINKI www.sukeltaja.fi puh. (09) 3481 2258

PÄÄTOIMITTAJA Harri Nieminen harri.nieminen@sukeltaja.fi TOIMITUSSIHTEERI

Antti Lidström

Sri Lankan Trincomalee on kaukana turistirysistä.

office@sukeltaja.fi

Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi TOIMITUS Viestintätoimisto Loistava Oy

3/2024

Patruunantie 17 62800 Vimpeli TUOTTAJA Susanna Korkiatupa

Vakiot

Päivitykset

6 DALARÖ hylkyineen tarjosi mukavan reissukokemuksen.

16 TRINCOMALEE on kehittyvä matkailukohde, jossa voi nauttia helpoista sukelluksista ja rennosta elämästä.

8 TYRSKYT Ainutlaatuinen Pluran konsertti, Kilpalajien kuulumisia, Useita vapaasukeltajia Vapepa-kurssilla, Ammattilaisen vinkit pukuhuoltoon.

puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi TOIMITUSNEUVOSTO

22 VIRTAVESISSÄ sukeltamiseen liittyy omat niksinsä – ohjeistus on tekeillä.

14 PERSOONA Delfiinien puheen­ johtaja Petra Lehtineva.

Harri Nieminen, Emma Barrow, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen

20 NORPAT Ensiaputaitoja on tärkeää harjoitella säännöllisesti.

SIVUNVALMISTUS

21 HYVÄ HOMMA! Oulussa onnistuttiin seuratuella.

Aste Helsinki, Mika Viitanen

25 SOVELTAVAN sukelluksen kouluttajakurssilla opittiin erityisryhmien kohtaamista ja koulutusta.

28 SUKELLA SUOMESSA Seurojen välisen yhteistyön etuja.

ULKOASU

30 KUVA-ALBUMI Kaksi madetta.

Kumppania Oy, Laura Telin

KANNEN KUVA Tero Jokinen

31 AJATTELEMISEN AIHETTA Saavutettavuus on tätä päivää.

KUVAPANKKI Depositphotos ILMOITUSMYYNTI Susanna Korkiatupa

12

Vapepa-sukeltajakurssi oli suosittu.

puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi

Mattias Roslund

SUKELTAJA ILMESTYY ja marraskuussa ISSN 2737-212X

Matti Kajala

helmi-, huhti- kesä-, syys-

6

Dalarössä riittää mielenkiintoisia hylkykohteita.

3/2024 SUKELTAJA

3

MITÄ TUTKITTAVAA löytyy järvis­ tämme? Miten sukelletaan turval­ lisesti joissa ja muissa virtaavissa vesissä? Kiinnostaisiko sinua aut­ taa tutkijoita osallistumalla kan­ salaistieteen tekemiseen? Tule mukaan Diving for Science ­webi­ naariin 28.9. klo 10–17.

Webinaarin aiheet käsittelevät Suomen jokien, järvien ja muiden sisävesien biologiaa, arkeologi­ aa ja ympäristökysymyksiä. Aihei­ ta meille esittelevät asiantuntijat Suomesta, Iso­Britanniasta, Liet­ tuasta ja Ranskasta.

Webinaari on maksuton. Esi­ tyskieli on englanti. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriympä­ ristöpäivien ohjelmaa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 15.9. sukeltaja.fi kalenterissa. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille 27.9.

Syyskokous Seinäjoella

Metsähallitus

Diving for Science -webinaari

www.sukeltaja.fi/content/fi/11550/6721/413/413.html

Sukeltajaliiton sääntö­ määräinen syyskokous järjestetään Seinäjoella 26.10. hotelli­ravintola Almassa.

Kokousta isännöi 50­vuotis­ juhlaansa viettävä Lakeuden Sukeltajat ry. Aikataulut ja viral­ linen kokouskutsu julkaistaan myöhemmin. Laita jo päivä kalen­ teriin, lämpimästi tervetuloa! www.sukeltaja.fi/content/fi/ 11550/6621/413/413.html

Viime vuonna kisattiin Ratikkarallissa Tampereella lähes sadan osallistujan voimin.

Tänä vuonna norpat ohjaajineen matkaavat pyhäinpäivänä Kouvolaan kisaamaan vesitaidoissa ja tapamaan vanhoja ja uusia kavereita.

Lisätietoja sukeltaja.fi kalenterissa.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Waltter Toiva

Norpparalli Kouvolassa 2.11.

Pääkirjoitus

NUORUKAISENA Antti Lidström oli aktiivinen uimari, ja vesi veti puoleensa muutenkin. Perheen akvaarion elämää seuraillessa syntyi halu päästä lähemmäs vedenalaista elämää ja sen monimuotoisuutta.

– Sukeltamalla erilaisissa kohteissa näkee erilaisia asioita luonnonmukaisessa tilassa. Vaikka suomisukeltaminen on mukavaa, niin kyllähän se aina hymyilyttää, kun pääsee oikeasti kirkkaisiin ja turkooseihin vesiin välillä pyörähtämään. Eläimistö on myös täysin erilaista eri kohteissa, ja niitä on kiehtovaa katsella, hän sanoo.

Lidströmille sukeltaminen tuo hyvää vastapainoa hektiseen arkeen ja työhön.

yhteinen tavoite, innostuneet tekijät, hyvä yhteishenki, uudistuminen ja jatkuvuus sekä asianmukainen näkyvyys.

Sukellus on hyvä, uusia maailmoja avaava harrastus, ja meillä on paljon annettavaa. Yhteisömme ulkopuolella on ihmisiä, jotka voisivat tulla hyvän harrastuksen piiriin, mutta moni asia mietityttää: miten sovittaa yhteen muu elämä ja harrastus, taloudelliset mahdollisuudet tai miten löytää sukelluspari. Toki moni sukellusta jo nyt harrastavista painii näiden samojen kysymysten kanssa. Tässäpä siis meille pohdittavaa: Miten madaltaa sukellusharrastuksen kynnystä?

Miten lisätä sukelluksen monipuolisuutta ja kiinnostavuutta? Miten olemassa olevaan hyvään, kuten vaikkapa laitesukellukseen, saadaan uutta kulmaa? Miten esimerkiksi seurojen välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä harrastusmahdollisuuksia?

Ratkaisut on tärkeää löytää yhdessä, sillä vain näin harrastuksestamme ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista muodostuu

– Silloin pystyy unohtamaan kaiken muun ja keskittymään olennaiseen ilman jatkuvaa puhelimen pläräystä tai muuta vastaavaa, jota tulee tehtyä turhankin useasti. Voi vain keskittyä olennaiseen ja nauttia matkasta.

Varsinkin lomamatkojen kirkkaissa vesissä vastaan tulee jatkuvasti uusia lajeja ja eliöitä, joita ei ole koskaan aikaisemmin luonnossa nähnyt. Sitä jaksaa kyllä ihmetellä pidempäänkin.

Mihin kohteeseen Antti Lidström sitten palaisi yhä uudestaan?

– Vaikea valinta, on useita kohteita, joissa on vielä paljon sukellettavaa jäljellä. Mutta jos joku täytyy nostaa, niin kyllähän

meidän näköisemme ja tarpeitamme mahdollisimman hyvin palveleva.

Ratkaisujen löytyminen sataa meidän kaikkien sukeltajien laariin, ja kuulisinkin mieluusti sinun ajatuksiasi näistä!

Harri Nieminen puheenjohtaja harri.nieminen @sukeltaja.fi

Mukavaa ja rentouttavaa sukelluskesää!

tuonne Välimeren kohteisiin on helppo ja nopea mennä vaikka vain lyhyeksikin aikaa, hän pohtii.

Lidströmin parhaita sukellusmuistoja on espoolaisen Sukellusseura Nousun kesäleiri Hangossa.

– Hyvällä porukalla, hyvässä hengessä vietetään aikaa Hangon edustalla saaressa, johon kaikki tarvittava tuodaan mukana telttasaunasta lähtien. Siinä mielestäni korostuu se yhdessä tekemisen meininki ja yhteisöllisyys, joka tässä lajissa on vahvasti mukana, hän toteaa.

LUE ANTIN matkajuttu Sri Lankasta sivuilta 16–19.

Antti Lidströmin arkisto

Kesä on jälleen täällä! Edessä ovat kesän retket, leirit, viikkosukellukset, kilpailut − suuret ja vähän pienemmät sukellusseikkailut. Tapahtumia ja muita tilaisuuksia harrastaa löytyy sekä oman seuran että liiton kalentereista. Mahdollisuuksien kirjo on laaja, joten en lähde sitä tässä isommin avaamaan, vaan viime vuoden tapaan rustaan pohdittavaa laiturinnokkaan ja sukellusten välisille tauoille.

Harrastustoiminnassa jokainen on mukana omasta vapaasta tahdostaan, joten hommasta pitää saada jotakin irti. Harrastustoimintaa tehdään muuten kuin ”rahasta”. Sitä tehdään rakkaudesta lajiin, halusta kokea uutta, halusta tutustua ihmisiin ja saada aikaan asioita yhdessä.

Mahdollisuus mielekkääseen, monipuoliseen ja omaan elämään sopivaan harrastamiseen on se juttu, mitä suurin osa meistä sukeltajista hakee. Toimimme kerhoissa ja muissa harrastuspiireissä vapaaehtoispohjalta. Siinä pärjäämisen kaava on simppeli, mutta yhtä kaikki haastava:

Studio Torkkeli

Korsi kekoon kesällä

Antti Lidström, Helsinki

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

3/2024 SUKELTAJA

5

Mattias Roslund

Matkalaukku

Kuusi hylkyä Dalarössä Kahdeksan tekkiukon ryhmä Espoon Noususta ja Helsingin Urheilusukeltajista reissasi helatorstaiviikolla kahdella autolla ja yhdellä peräkärryllä Turun kautta Tukholmaan ja sieltä Dalarön saarelle.

HANNU KUOSA

V

rakdykarna-pensionaatti löytyy Tukholmasta kaakkoon noin 40 minuutin ajomatkan päästä. Mantereen ja lähisaarten rannat täyttyvät varakkaiden tukholmalaisten hulppeista kesämökeistä.

Pensionaatti tarjoaa kaiken kattavia täysihoitopaketteja: majoitus, ruokailut, veneretket ja oppaat.

Asiakkaat saavat käyttöönsä koko talon alakerran: oleskelu, keittiö, sauna aputiloineen ja kaksi neljän hengen huonetta.

Illallispöytä katettiin toisen kerroksen ravintolasaliin, ja talon emäntä osallistui illalliselle. Sukel-

6

3/2024 SUKELTAJA

lusten välissä syötiin keittolounas ja juotiin kahvit. Viimeisenä päivänä lounas tarjottiin vuonna 1788 rakennetussa Tullhusetin ravintolassa Dalarön satamassa. Aamiaisen jokainen valmisti omatoimisesti talon hankkimista eineksistä. Kahvi vietiin varmuuden vuoksi Suomesta.

Sukelluskeskus vastaa pullojen täytöstä ja kuljetuksesta. Rebreathertuki ja trimix/nitrox-kaasut järjestyvät myös. Venelaituri on kävelymatkan päässä sukelluskeskuksesta.

Keskuksen kaksi tukialusta ovat kookkaita ribejä, joissa on tilaa kahdeksalle sukeltajalle. Veneet ovat

hyväkuntoisia ja varustettu asianmukaisesti sukellusta varten.

Paketin hinta ilman matkoja oli 544 euroa/henkilö sisältäen kuusi sukellusta, kaksi yöpymistä, kolme lounasta sekä kaksi illallista ja aamiaista.

OIVALLINEN NÄKYVYYS

Kävimme kuudella hylyllä, jotka olivat yhtä lukuun ottamatta museohylkyjä. Uudempaa haveristikantaa edusti vuosituhannen vaihteessa uponnut hinaaja Tyr. Syvyysalueet näillä hylyillä vaihtelivat 20−30 metrin välillä. Toukokuussa vesi oli

e Linjalaiva Gröne Jägaren upposi vuonna 1676, kun tuli levisi ruuanlaiton yhteydessä ruutitynnyriin.

Alus räjähti vieden 18 miestä mukanaan.

SUKELTAMINEN ON SÄÄNNELTYÄ

j Vuonna 1678 uponnut Bodekull on yksi maailman parhaiten säilyneitä 1600-luvun hylkyjä.

k Köysikela Tyrhinaajan kannella

j Ryhmä matkalla kohteelle, mukana opas Meeri ja kippari Anders.

Sukelluskeskuksen kaksi rib-venettä voivat kuljettaa kahdeksan sukeltajaa.

Hannu Marttila

Kolme hylyistä, Gröne Jägaren, Bodekull ja Anna-Maria, kuuluvat Dalarön hylkypuistoon. Niillä sukeltaminen on sallittua vain sertifioidun oppaan johdolla. Erityisen kontrolloitua sukeltaminen oli Bodekullilla, jossa sai oppaan lisäksi olla maksimissaan neljä sukeltajaa, eikä hylyn kannen yläpuolelle saanut mennä lainkaan. Bodekull on vuonna 1678 uponnut sotalaiva, joka löydettiin vasta vuonna 2003. Siksi se onkin irtaimistoineen säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Hylkyä pidetään yhtenä maailman parhaiten säilyneistä 1600-luvun hylyistä.

Myös Gröne Jägaren on 1600-luvulta. Linjalaiva räjähti tulen karattua ruutitynnyriin vuonna 1676 ollessaan pelastamassa uponneen Riksäppletin tykkejä. Gröne Jägaren on edelleen muodossaan, ja siitä on nähtävissä paljon yksityiskohtia. Pelastetuista ja aluksen omista tykeistä on kuitenkin jäljellä enää yksi.

Dalarön hylkypuiston kohteilla on kiinnityspoijut, joista johtaa hylylle ohjausköysi. Muille hylyille tiputettiin merkkipoiju, ja ainakin tällä kertaa miehistön osumatarkkuus oli moitteetonta. Näillä kohteilla tukialus ei ankkuroitunut, vaan sukeltajat tiputettiin poijulle ja noudettiin sieltä.

Antti Iskala

g Sukelluskeskus tarjoaa erilaisia täysihoitopaketteja ryhmän tarpeen mukaan.

Keskuksella on myös oma allas.

Mattias Roslund

Hannu Kuosa

kylmää, pohjassa tyypillisesti pari astetta. Näkyvyydet olivat suomisukeltajan asteikolla mitattuna hyviä; vastaavia meillä voi odottaa esimerkiksi Hangossa. Päivänvaloa riitti useimmilla kohteilla lähes 30 metriin saakka eikä mainittavia virtauksia ollut.

www.dalarodykpark.com

www.vrakdykarpensionatet.se

3/2024 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Huima konsertti Pluran ilmataskussa!

PITKÄPERJANTAINA 2024 tehtiin sukellushistoriaa! Muusikot, saksofonisti Håkon Erlandsen ja basisti Davide Bertolini,, esittivät komean konsertin Bertolini Norjan Plura-luolan suuressa ilmataskussa. Konsertti oli osa Bodøn kaupungin tukemaa kulttuuritapahtumasarjaa, joka juhlistaa Bodøn vuotta Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Konsertti oli Pluran emäntä-/isäntäparin Ina Santala Jordbrun ja Jani Santalan sinnikkyyden tulos. Neljä vuotta konsertin eteen tehtyä työtä tuotti huiman tuloksen. Eri alojen ammattilaisten lisäksi yli sata vapaaehtoista osallistui konserttiprojektiin.

Valmistelut huipentuivat esiintymistekniikan rakentamiseen. AV-laitteet, instrumentit ja muu tekniikka kuljetettiin vedenpitävissä säkeissä 500 metriä veden alla ilmataskuun. Suurin säkki tarvitsi 170 kg lyijypainoja tasapainotukseen. Ilmataskuun vedettiin myös valokaapelilla toteutettu internetyhteys.

Sen avulla konsertti oli nähtävissä internetissä reaaliaikaisesti.

Paikan päällä noin viisikymmentä luolasukeltajaa pääsi aistimaan konsertin tunnelman ja jyhkeän kaiun luolan marmoriseinistä. Eeppinen kokemus!

Teksti ja kuva: Pekka Tuuri

Konserttitaltiointi löytyy Youtubesta nimellä Plura Cave Concert

8

3/2024 SUKELTAJA

SUKELLUSKALASTUKSEN Euro-Afrikan mestaruuskilpailut käytiin Turkissa 1.–2.6. Suomen joukkueessa kilpailivat Severi Miettinen (kapteeni), Tero Vaara, Tuomas Huhtaniska ja Simo Saloniemi.

Miesten sarjassa Turkki otti kaksoisvoiton ja pronssi meni Kroatiaan. Paras suomalainen oli Tuomas Huhtaniska sijalla 14.

Joukkuekilpailun mitalit menivät Turkkiin, Kroatiaan ja Espanjaan. Suomi sijoittui sijalle 11.

Kaikki tulokset ja kisatunnelmia

www.facebook.com/Apneapassion

Pyrstösukelluksen kouluttajakurssi tulossa SUKELTAJALIITON ensimmäinen pyrstösukelluksen kouluttajakurssi järjestetään 9.–11.8. Vierumäellä.

Kurssin hinta, 350 euroa, sisältää koulutuksen ja täysihoidon.

Ilmoittaudu pian, paikkoja on rajoitetusti! Lisätiedot ja ilmoittautuminen nuorisopäällikölle

Depositphotos

heli.halava@sukeltaja.fi.

Sukelluskalastuksen maajoukkue

Sukellus­ kalastuksen kisakausi starttasi

Hengenpelastuksen SM-kilpailut 3.−4.8. Lahdessa Tiedätkö, miltä hukkuva ihminen yleensä näyttää?

Tai miten pelastaisit ihmisen vedestä turvallisesti?

Muistatko lyhenteen HRAP? Treenaa pelastustaidot huippukuntoon ja lähde kisaamaan SM-mitaleista!

Teksti ja kuvat: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry SUOMEN Uimaopetus- ja Hengenpelas-

k Kilpailun allaslajit käydään Lahden maauimalassa, joka on rakennettu suurmäen monttuun.

SUH järjestää lauantain kilpailutapah-

tusliitto (SUH) kouluttaa ja valistaa vesi-

tuman yhdessä Uimaliiton kanssa, joka

turvallisuudesta myös kilpailutoiminnan

puolestaan järjestää samana päivänä

avulla. Tänä vuonna hengenpelastuksen

avovesiuinnin SM-kilpailut.

SM-kilpailut järjestetään aikuisten (yli 16 v.) sekä ensimmäistä kertaa myös nuorten sarjoissa (alle 16 v.). Molemmissa sar-

ALLASLAJIT SUNNUNTAINA

joissa on yksilö- ja viestilajeja. Kilpailuihin

Sunnuntaina kilpailijat loistavat allasla-

voi osallistua yksilönä tai neljän hengen

jien merkeissä Lahden maauimalassa,

joukkueissa. Aikaisempaa lajikokemusta

jossa ensimmäisenä kilpailulajina on

ei vaadita, vaan kaikki uimataitoiset ovat

SERC – Simulated Emergency Response

tervetulleita mukaan.

Competition, joka on jännittävä ja yksi

Lajilla on pitkät perinteet: Austra-

suosituimpia joukkuelajeja. Kyseessä

liassa ensimmäiset kilpailut käytiin jo

on simuloitu hätätilanne, jossa mita-

vuonna 1907. Suomessa ensimmäiset

taan neljän pelastajan aloitteellisuutta,

viralliset hengenpelastuksen SM-kilpai-

päätöksentekotaitoja, kokemusta sekä

lut käytiin vuonna 1990 Riihimäellä. Lajin

kykyjä pelastaa ihmishenkiä vedessä.

tarkoituksena on ollut alusta asti edistää vesiturvallisuutta.

Tapahtumaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan kilpailijana, koska sieltä saa ainutlaatuisen kokemuksen hengenpelastuksesta, mahtavasta

k Kuvan Rescue Tube Rescue -joukkuelajissa pelastettavaa kannetaan maalilinjan yli.

HRAP – näin pelastetaan veden varaan joutunut

RANTALAJIT LAUANTAINA

tunnelmasta sekä kannustavasta

Lauantaina kilpaillaan rantalajien parissa

ilmapiiristä. Mikäli harrastat esimerkiksi

Möysän uimarannalla muun muassa

uppopalloa tai räpyläuintia, on taidoistasi

SUP-laudan ja räpylöiden kanssa.

iso apu, mutta jokainen on tervetullut

A = Etsi apuväline.

Rescue Tube Rescue -joukkuelajissa

mukaan.

P = Pelasta.

räpyläpotkutaidoista on todella iso

R = Rauhoitu itse ja rauhoita pelastettava.

– Tehdään tästä yhdessä hieno ja iki-

etu. Yksilölajissa nimeltä Beach Flags

muistoinen kilpailutapahtuma. Nähdään

kilpaillaan pelkästään kuivalla maalla, ja

viimeistään Lahdessa! sanoo Aleksandr

siinä reaktionopeus, taktikointi ja nopea

Efimov, SUHin koulutussuunnittelija.

päätöksenteko ovat valttikortteja.

H = Hälytä apua.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

www.suh.fi/toiminta/hengenpelastus/ kilpailutoiminta/avovesiuinnin-jahengenpelastuksen-sm-kilpailutlahdessa-3-4-8-2024/

Suomessa käytetään uimataidon määritelmänä pohjoismaista uimataitomääritelmää: Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

10 3/2024 SUKELTAJA

Riskienhallinta sukelluksessa KIRJA Miten voidaan vähentää sukel-

ylikuormittumista. Kun virheitä kuitenkin

luksen riskejä? Geologi ja pitkän linjan

tapahtuu, minimoivat hyvin harjoitellut

tutkimussukeltaja Giorgio Caramanna

hätäensiaputaidot vahinkojen laajuuden.

kertoo kirjassaan Risk Management for

Kirjassa kerrotaan muun muassa

Diving Operations, miten vaaran ja riskin

onnettomuusanalyysin käytöstä,

käsitettä käytetään, ja antaa esimerkkejä

tilastoinnista sekä tapaustutkimuksista.

ympäristö- ja psykologisista vaaroista

Abstrakti ajatus riskeistä ja toimen-

sekä inhimillisistä tekijöistä osana

piteistä niiden lieventämiseksi tulee

riskiarviointia.

konkreettiseksi.

Sukeltajan terveystarkastus vähentää

i Giorgio Caramanna: Risk Management for Diving Operations, 2023.

Kirja on suunnattu tieteen ammat-

onnettomuusriskiä. Myös ylioppiminen

tilaisille, mutta se on hyödyllinen myös

ja tarkistuslistat vähentävät riskiä.

kouluttajille ja kansalaistiedettä tekeville

Jatkuva harjoittelu ja toisto auttavat

sukeltajille. Teksti voi olla haastavaa

saamaan opitun taidon käyttöön

luettavaa, sillä siinä esitetään ajoittain

haastavassa tilanteessa. Tarkistuslistojen

toisistaan poikkeavia tutkimustuloksia

käyttö valmistelee sekä sukeltajan että

rinnakkain. Tutustu sisältöön ja päätä

varusteet sukellukselle. Nämä työkalut

itse, mitä tutkimuslinjaa seuraat.

tunnetaan ja tunnustetaan sukelluksen

Kaiken kaikkiaan kirja on rahan ja

maailmassa tärkeinä keinoina estää

vaivan arvoinen, ja se kannattaa lukea.

lipsahduksia, oikomisia, muistivirheitä ja

Rupert Simon, Sukeltajaliiton tiedevaliokunta

SM-lähdöt Laviaareissa RÄPYLÄUINNIN Suomen Mestaruuksista kisattiin huhtikuun lopussa Espoossa Cetuksen järjestämissä Laviaarituintikisoissa. Kisoissa oli hieno tunnelma ja räpyläuinnin Suomen Mestaruuksia jaettiin kuudessa eri lajissa.

Uusia Suomen ennätyksiä kisoissa tekivät Race Club Sveitsin uimarit: Jaroslav Hahkonen 100 m BF (C-pojat) ajalla 49.03 ja Juho Herva, 100 m BF (A-miehet) ajalla 42.53.

Uimarit tekivät kisoissa myös omia henkilökohtaisia ennätyksiä. Suuret kiitokset SM-kisojen mahdollistamisesta kuuluu uimaseura Cetus Espoolle mahdollisuudesta kisata mestaruuksista

Kilpailun tulokset

www.sukeltaja.fi > Uutiset

Sari Herva

Laviaarien yhteydessä!

3/2024 SUKELTAJA

11

SUKELLUSSEURAMME Biosukeltajat

Tunsin pinta-avustajan köysimerkit

ry on vedenalaisesta luonnosta kiinnos-

ja lähdin suorittamaan etsintäharjoitusta

tuneiden sukeltajien aktiivinen porukka.

yhdessä sovitun suunnitelman mukai-

Tuusulassa toukokuussa järjestetylle

sesti. Toisella kädellä pidin kiinni köy-

Vapepa-sukeltajakurssille lähti seuras-

destä, toisella tunnustelin pohjaa. Löysin

tamme neljä innokasta vapaasukeltajaa.

paljon simpukoita, jonkin verran roskaa,

Kurssiin kuului teoriaosuus

yhden uppotukin ja kiviä. Minulla oli

etukäteen opiskeltuna Dyykki-oppi-

rauhallinen ja hyvä olo, kommunikointi

misympäristössä sekä ensimmäisen

pinta-avustajan kanssa tuntui turvalli-

päivän teorialuennot ja -koe. Olin itse

selta ja nautin erilaisesta sukelluksesta.

huomannut kurssin vasta viime hetkellä,

Pinta-avustajan köysimerkistä nousin

enkä ollut aikaisemmin perehtynyt

ylös ja pystyin tarkistamaan maksimisy-

Vapepan toimintaan sen syvällisemmin.

vyyden: vain alle viisi metriä.

Teoriaa opiskellessa minulle selkeni, että kurssissa todella on kyse kadonneiden

ERILAINEN KOKEMUS

etsinnästä veden alta.

Vaikka tutkimussukeltajalle köyden

Toisena kurssipäivänä kuivaharjoit-

Matti Kajala

Vapaasukeltajista Vapepa-sukeltajia

k Vapaasukeltajat ovat tervetullut lisä Vapepa-sukeltajaresurssiin.

kanssa sukeltaminen ja pinta-avustajana

Jopa 24 uutta Vapepa-sukeltajaa

telimme ulkona köysimerkkejä ja niiden

toimiminen eli naruttaminen onkin

avulla sokkona suunnistamista sekä

tuttua, vedenalaiset etsintäharjoitukset

pääsimme veteen tekemään etsintähar-

Vapepa-sukeltajana olivat hyvin erilaisia.

joituksia. Viimeisenä päivänä ohjelmassa

Köysimerkkejä oli enemmän, sillä etsintä

oli laajempi yhteistoimintaharjoitus,

oli pystyttävä suorittamaan sokkona.

jossa pääsimme simuloimaan oikeaa

Pinta-avustajan tehtävä oli ohjata su-

uusi kouluttaja. Kurssi on suurin

etsintätilannetta.

keltajaa ja varmistaa, että koko etsittävä

Vapepa-sukeltajakurssi kautta liiton

Lisätietoa Vapepasukellustoiminnasta

sukeltajakurssilta valmistui 24 uutta Vapepa-sukeltajaa ja yksi

koulutushistorian.

alue on käyty läpi.

NÄKYVYYS NOLLA

10.–12.5. järjestetyltä Vapepa-

Oppilaista puolet oli vapaasukel-

Osa meistä oli työskennellyt

tajia. Vapaasukeltajat pystyvät te-

Maitokahvin värisessä Tuusulanjärvessä

ennenkin nollanäkyvyydessä esimerkiksi

sukeltaminen oli minulle uusi koke-

Aurajoen simpukoiden parissa, mutta

mus. Köysi kiinni, uinti pintahenkilön

lähinnä kasvillisuuskartoituksia tehneelle

ohjeistamaan paikkaan ja pinnan alle.

olosuhteet olivat erikoiset. Juttelimme

Ensimmäiset pari metriä vedessä kajasti

jälkikäteen kokemuksistamme ja

toimintaharjoitus, jossa simuloitiin

punertavan ruskea, nopeasti himmenevä

purimme harjoituksia yhdessä, ja kaikki

onnettomuuden etsintä- ja pelas-

valo, ja laskeuduin täyteen pimeyteen.

neljä koimme kurssin erittäin motivoi-

Huomasin pohjan vasta osuessani siihen,

vaksi ja mielenkiintoiseksi. Uskon, että

ja tässä vaiheessa ei ollut merkitystä,

opituista asioista on hyötyä tulevaisuu-

olivatko silmät auki vai kiinni, sillä

dessa niin Vapepa-tehtävissä kuin niiden

näkyvyys oli nolla. En nähnyt tietokonet-

ulkopuolellakin.

tanikaan edes maskiin kiinni painamalla,

Sara Karvo, Biosukeltajat ry

kemään useita sukelluksia perättäin lyhyen ajan sisällä, mistä on hyötyä etenkin rantavesien tutkimisessa.

Sunnuntaina järjestettiin yhteis-

f Liiton historian suurin Vapepasukeltajakurssi yhteiskuvassa.

tustoimia. Mukana harjoituksessa oli useita eri vapaaehtoisia auttajatahoja, joilla oli oma kurssi samana viikonloppuna.

Matti Kajala

ja lampusta oli lähinnä haittaa.

12 3/2024 SUKELTAJA

VINKKI Kuivapukua pitää huoltaa ja joskus myös korjata. Kysyimme Sukelluspukukorjaus Ankkapuvun Kimmo Lehtoselta muutaman pienen vinkin, joilla voi pitää pukunsa kunnossa ja pidentää huoltoväliä sekä välttyä ikäviltä yllätyksiltä pinnan alla.

– Vetoketjua rasvatessa rasva kan-

Sukelluspukukorjaus Ankkapuku Ky

Pari vinkkiä pukuhuoltoon j Näyttääkö pukusi vetoketju tältä?

Tämä alue vuotaa rajusti.

Tällä alueella on todennäköisesti jo pientä vuotoa.

nattaa levittää ketjun hampaan juureen mustaan uretaaniosaan, ei niinkään hampaisiin. Jos ketjun lukko ei luista, se alkaa syödä uretaania sisäpuolelta ja ketju alkaa vuotaa, Lehtonen suosittelee.

– Ketjun sisäpuolta voi rasvata jollain kevyemmällä aineella, kuten ketjuöljyllä.

Paksu mehiläisvaha ja parafiini tukkivat ajan mittaan hammasvälit, hän lisää.

Puvun säilyttämisellä ja pakkaamisella kassiin on myös merkitystä.

Oikein pakattu puku pysyy kunnossa pidempään.

– Ylivoimaisesti eniten meillä vaihdetaan saappaita siitä syystä, että saappaat on taitettu, kun pukua on pakattu ahtaaseen kassiin. Neopreeni murtuu ajan mittaan, kun sitä taitetaan samasta kohtaa. Pakkaa puku siis niin, että saappaat pysyvät suorana, Kimmo Lehtonen neuvoo.

Sukelluspukukorjaus Ankkapuku Ky

www.facebook.com/ sukelluspukukorjaus.lehtonen

LAITESUKELLUKSEN SM-taitokilpailut

liiton jäsenyys sekä kilpailulisenssi tai

järjestetään 23.11. Jyväskylän Aalto Alvari

sukeltajavakuutus. Lisäksi hänen tulee

-uimahallissa klo 10–16. Kilpailussa

toimittaa terveysselvitys. Osallistujalla

sukellusparit kiertävät erilaisia laite-

tulee olla omat laitesukellusvarusteet:

sukellustaitoja vaativan tehtäväradan

liiviin kiinnitetty sinkkupullosetti ja itselle

mahdollisimman virheettömästi ja nope-

sopiva määrä painoja.

asti. Tehtävät voivat testata esimerkiksi

Tero Lehtonen

Laitesukelluksen SM-taitokilpailut 2024

Treenaa parisi kanssa sukellustaidot

tasapainotusta, varusteiden hallintaa,

huippukuntoon ja lähde Jyväskylään

näppäryyttä, ongelmanratkaisukykyä,

ottamaan mittaa kilpakumppaneista!

parityöskentelyä tms.

Osallistumismaksu on 50 euroa / pari.

Kilpailuun voi osallistua laitesukelluksen peruskurssin (P1) suorittanut henkilö, jolla on voimassa Sukeltaja-

Lisätiedot ja ilmoittautuminen sukeltaja.fi kalenterissa 23.10. mennessä.

3/2024 SUKELTAJA

13

Petra Lehtineva, Vaasa

Perintönä pinnan alle Vaasan Urheilusukelluskerho Delfin ry:n puheenjohtaja Petra Lehtineva on nuoresta iästään huolimatta harrastanut monipuolisesti sukellusta jo parikymmentä vuotta. Sukellusharrastus on hänelle rakas elämäntapa, jota voi toteuttaa yhdessä muiden sukeltajien kanssa.

SUSANNA KORKIATUPA Kuva Heidi Glader / Seppälän valokuvaamo

MITEN SUKELLUSHARRASTUK­ SESI ALKOI?

Minulla on sellainen historia, että suvussani on useampia sukeltajia.

Isoisäni oli sukeltaja, samoin kummitätini ja -setäni sukeltavat, enonikin sukeltaa. Aloitin nuorena norppatoiminnassa, mutta siinä en kerennyt kauhean montaa vuotta olla, kun kasvoin norppaiän yli. Menin laitesukelluskurssille 2015 yhdessä serkkuni kanssa. Delfiinit valikoitui seuraksi, koska kaikki sukulaiseni olivat myös sen jäseniä. Puolisoni ei sukella, sillä hän harrastaa perhokalastusta ja kaudet menevät aika pahasti päällekkäin, mutta käyn pian viisivuotiaan poikani Laurin kanssa kuuteissa.

Perusvälineillä sukellan jonkin verran. Olin monta vuotta seurassamme norppaohjaajana. Kun Lauri syntyi, pidin taukoa ohjaamisesta, mutta palasin ohjaamaan siihen asti, kunnes kuopukseni Heikki syntyi.

Vaikka tällä hetkellä en virallisesti ole ohjaajana, niin osallistun kuitenkin esimerkiksi norppaleirille auttamaan järjestelyissä.

MIKÄ ON PARASTA SUKELLUS­ HARRASTUKSESSA?

Toiset sukeltajat ovat parasta. Osan olen tuntenut entuudestaan, mutta osaan olen tutustunut sukellusharrastuksen parissa. Monista on tullut minulle hyviä ystäviä, joiden kanssa olemme jakaneet niin onnen- kuin surunkyyneleetkin.

MILLÄ TAVOIN HARRASTAT

KUINKA PÄÄDYIT PUHEEN­

TÄLLÄ HETKELLÄ?

JOHTAJAKSI, JA MITEN OLET

Olen omassa seurassani tällä hetkellä puheenjohtajana.

Aktiivina toimiminen sisältää paljon seuran arkeen osallistumista ja sen johtamista tietysti myös. Kuuttitoiminnan lisäksi laitesukellan mahdollisuuksien mukaan, jos vain korvat kestävät.

SIINÄ HOMMASSA VIIHTYNYT?

14 3/2024 SUKELTAJA

Minut valittiin puheenjohtajaksi 2017, mitä ennen olin muutaman vuoden sihteerinä. Sihteerinä olin nähnyt seuratoiminnan hallintoa jo läheltä, joten luopuva puheenjohtaja ehdotti minua jatkamaan. Puheenjohtajan tehtävä on iso vastuu, ja vä-

lillä sen hoitaminen on tuntunut toki raskaaltakin. Haluan todella kovasti onnistua siinä. Se on kuitenkin myös antanut paljon, ja tehtävästä on ollut hyötyä myös työelämässä. Luottamustoimia arvostetaan työelämässä, joten ne kannattaa ilman muuta hyödyntää ja mainita esimerkiksi CV:ssä. En koe, että puheenjohtajan tehtävä on liian raskas, sillä yhdessä tätä tehdään. Monet harrastavat seuratoimintaa rakkaudesta lajiin, ja heillä on halu tehdä.

MINKÄLAISET TILANTEET OVAT OLLEET HAASTAVIMPIA PUHEENJOHTAJANA?

Tähän asti isoimmat haasteet ovat liittyneet tukialukseemme Steaan.

Tukialus vaatii huolenpitoa ja säännöllistä huoltoa. Välillä harmittaa, ettei minulla itselläni ole tähän liittyvää teknistä osaamista, mikä saa olon hieman avuttomaksi.

Toki meillä on valtavan hyvät kipparit sekä muut käsistään taitavat tekijät, jotka osaavat ja tykkäävät näitä asioita tehdä. Olisi kuitenkin mukava itsekin ymmärtää jotain, sillä puheenjohtajana olen vetovastuussa tietyllä tavalla.

Viime kesänä paikalliset nuoret olivat keksineet päästää Stean laiturista irti. Se oli kyllä epätoivon hetki, kun alus ajelehti tuuliajolla.

En osaa ajaa mitään venettä, joten ei auttanut kuin kuudelta aamulla soittaa hallituksen porukkaa ja heidän perheenjäseniään läpi, että kuka menee hakemaan aluksen. Onneksi sekin kuitenkin järjestyi.

DELFIINIEN JÄSENMÄÄRÄ ON OLLUT NOUSUSSA. MIKÄ ON SALAISUUTENNE?

Meillä on hyvä porukka. Kouluttajat ovat hyviä tyyppejä ja teknisesti taitavia. Kouluttajat saavat ihmiset innostumaan jo heti kurssilla. Meillä on hyvä yhteishenki, joten meille on helppo tulla mukaan. Stea on myös iso valtti; merisukellukset ovat monille isoja kokemuksia.

Meillähän on paljon hylkyjä ympäri Merenkurkkua. Meillä on tukikohta

Rönnskärin saaristossa, Fäliskäretillä, mihin muuten ei kovin helposti pääsisi. Siellä on hienoa meriluontoa, jota pääsee ihastelemaan läheltä.

ONKO TEILLÄ JOKU SELKEÄ PAINOPISTE TOIMINNASSA?

Pääasiallinen painopisteemme on laitesukelluksessa ja nuorisotoiminnassa. Norppatoiminta vetää paljon porukkaa vuosi toisensa jälkeen.

Norpissa meillä on kaksi ryhmää, joissa on kaikkiaan noin 40 norppaa.

Kuuttiryhmässä on ollut yhdeksän lasta vanhempineen. Lisäksi Delfiineissä voi pelata uppopalloa.

keltaa. Uudetkin pitää muistaa ottaa mukaan. Meillä on ollut suunnitteilla kummisukeltaja-toimintaa, missä jokaiselle peruskurssilaiselle määritellään vanhempi sukeltaja, joka kyselisi kuulumisia ja pyytäisi mukaan vaikka viikkosukelluksille. Itse pyrin aina käymään kurssilla moikkaamassa joko altaassa tai louhoksilla, vaikka en itse menisikään veteen. Tämä ei varsinaisesti tehtäviini kuulu, mutta mielestäni tämä on ollut kiva tapa toivottaa uudet mukaan Delfiineihin.

Samalla tutustuu heihin heti alussa, ja ehkä uusilla tällä tavalla madaltuu kynnys tulla mukaan kokouksiinkin tai muihin tapahtumiin.

MITKÄ OVAT MIELESTÄSI AVAIMET MENESTYKSEKKÄÄSEEN

TERVEISIÄSI SUKELLUSYHTEISÖLLE?

SEURATOIMINTAAN?

Toivon kaikille hyvää kesää, hyviä sukelluksia sekä uusien asioiden tutkimista ja löytämistä.

Tärkeää on, että uusille sukeltajille tulee tervetullut olo. Totta kai vuosien varrella tulevat tietyt parit tai porukat, joiden kanssa mieluiten su-

3/2024 SUKELTAJA

15

Scuba Lanka

Elämys

Ystävällinen ja monipuolinen

Sri Lanka Sri Lankan itärannikko on leppoisaa rantaelämää, joogaa auringonlaskussa ja helppoja, kaikille sopivia sukelluksia. Alueen turismia vasta kehitetään, joten aitoja kokemuksia ja kohtaamisia etsivälle se on nappivalinta.

Antti Lidström

I

tärannikolla sijaitseva Trincomalee on vielä toistaiseksi hieman vähemmän turismin kourissa kuin esimerkiksi Ella tai länsirannikon rantakohteet Hikkaduwa ja Galle.

Kohteen sesonki alkaa huhtikuun puolenvälin jälkeen ja kestää syyskuun loppuun saakka. Lokakuusta tammikuuhun Trincomaleessa on monsuunikausi, jolloin valtaosa turistipaikoista on kiinni.

KEHITTYVÄ KOHDE

Hintataso on varsin maltillinen verrattuna muihin turistikohteisiin.

16 3/2024 SUKELTAJA

Trincomaleen aluetta edelleen kehitetään, joten suuret hotelliketjut loistavat poissaolollaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Kohteessa on pari isommankin rahan hotellia, mutta itse majoituimme perheomisteisessa rantahotellissa, missä oli myös sukelluskeskus. Tämä säästää aikaa ja vaivaa, kun veneeseen voi hypätä aamupalalta suoraan. Viikon majoittuminen hotellissa maksoi noin 500 euroa.

Lento kohteeseen yhdellä vaihdolla Dohassa kestää runsaat 14 tuntia, ja hintaa tulee 700

e Kohteet ovat lähellä, joten niille on helppo mennä sukelluskeskuksen kevyillä veneillä.

euron kieppeillä. Tarvittaessa hotelli järjestää kuljetuksen lentokentältä.

Ajomatka kentältä Trincomaleehen on noin viisi tuntia lounastauko mukaan lukien, ja se maksaa noin 130 euroa ilmastoidulla autolla.

Sri Lankan vehreä luonto pääsi jo ensimmäisen ajomatkan varrella näyttämään kauneuttaan, kun norsulauma tepasteli tien poikki.

Liikuimme saarella lähinnä junalla ja bussilla. Bussi on omanlaisensa kokemus: kuski luottaa siihen, että kaikki väistävät. Liikennekulttuuri voi olla tottumattomalle pieni sokki,

Antti Lidström

Antti Lidströmin arkisto

e Hotellin ravintola iltavalaistuksessa.

Antti Lidström

e Sukellukselta tullessa on hymy herkässä.

mutta näennäisessä kaaoksessa on omat lainalaisuutensa ja siihen tottuu parissa päivässä. Auton vuokraaminen kuljettajineen on myös mahdollista; kahden päivän ajelut maksoivat 200 euroa. Kandyssa vuokrasimme tuktukin koko päiväksi 15 eurolla.

ALKUKAUDESTA VÄLJÄÄ RANNALLA

Kohde sopii erinomaisesti kaikille, jotka haluavat viettää lomalla paljon aikaa meren äärellä. Trincomaleen ranta-alueet koostuvat oikeastaan kahdesta päärannasta, Uppuveli

Beachista ja Nilaveli Beachista. Uppuvelissä rantaviivaa on noin kuusi ja Nilavelissä noin neljä kilometriä.

Meidän vierailumme aikaan rannalla vietti päivää muutama kymmenen turistia, koska reissumme ajoittui aivan sesongin alkuun. Tämä sopi meille hyvin, sillä paikallisilla oli aikaa jutella ja tutustua, ja pääsimme paremmin sisälle elämänmenoon.

Ranta itsessään on erittäin lapsiystävällinen, matalat rantaviivat eikä äkkisyvää oikeastaan missään kohdassa. Rantavahteja/hengenpelastajia oli pitkin rantaviivaa, joten

e Scuba Lanka -sukelluskeskuksen varusteet olivat moitteettomia.

turvallisuudestakin oli huolehdittu.

Meriveden lämpötila oli noin 31 astetta, ja syvemmälle 30 metriin mentäessä lämpötila tipahti vaatimattomaan 29 asteeseen. Iltaisin auringonlaskun aikaan rannalla järjestettiin joogatunteja.

SUKELLUKSET

Kävin tekemässä kahdeksan sukellusta eri kohteilla, myös epävirallisemmissa, Scuba Lanka -sukelluskeskuksen kautta, jossa myös majoituttiin French Garden Beach Hotelissa. Näkyvyydet vaihtelivat » 3/2024 SUKELTAJA

17

Scuba Lanka

Antti Lidström

Little Adam's Peak auringonnousun aikaan kello 6.15.

15 metristä yli 30 metriin riippuen olosuhteista ja kohteesta.

Kohteilla on paljon elämää, ja Sri Lankan merivoimat on myös mukana alueen kehittämisessä.

Merivoimat on upottanut alueelle parikin hylkyä tarkoituksenaan tehdä näistä keinoriuttoja merieläimille. Sukelluskeskukset haluavat kehittää sukellusturismia ja pyrkivät avaamaan uusia kohteita siivoamalla muun muassa haamuverkkoja. Veikkaan, että 5−10 vuoden kuluttua paikassa on ihan eri meininki kuin nyt.

Useimmat sukelluskohteet ovat varsin matalia, 10−20 metriä, joten ihan P1/OWD-luokitus riittää vallan mainiosti tälle alueelle.

Sukelluskohteista muutamaan vaaditaan pääsymaksu. Pigeon

18 3/2024 SUKELTAJA

Island National Parkiin pääsee 25 eurolla per päivä, ja sinne voi tehdä myös ihan päiväretken snorklaamaan ja uimaan lukuisten kilpikonnien ja haiden kanssa.

RUNSAUTTA PINNAN ALLA

Kohteilla voi kohdata paljon mureenoja, merikäärmeitä, pallokaloja, seepioita, rauskuja, mustekaloja, delfiinejä, hummereita ja erilaisia rapuja, kivikaloja sekä paljon, paljon erinäköistä pikkukalaa. Pienempää eliöstöä edustavat muun muassa vapaakiduskotilot ja isompaa valaat.

Valaita voi pääsääntöisesti nähdä vapaasukeltaessa ja snorklatessa.

Valashain voi bongata laitesukeltajakin. Korallit olivat yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka veden lämpötila on niin korkea. Lapsiperheet kävivät

g Sigiriya Rock Fortress Dambul­ lassa tunnetaan myös nimellä Lion Rock Sinhala. e Vapaasukel­ lusta valaiden kanssa.

delfiini- ja valasretkillä aikaisin aamulla.

Kahdeksan venesukelluksen paketti maksoi noin 300 euroa riippuen siitä, onko omat varusteet vai vuokraako keskukselta. Varusteet olivat hyvässä kunnossa. Tuplapulloja tai nitroksia ei ollut saatavilla, mutta eipä niitä näillä matalilla kohteilla tarvitsekaan. Paikka sopii perussukeltamiseen, ja tekniikkasukeltajille löytyy hylkyjä ja syvempiä kohteita länsirannalta. Sukelluskeskuksen toiminta oli asiallista, eikä turvallisuus huolettanut missään kohtaa.

KOHTI SISÄMAATA

Vietimme kahden viikon reissusta ensimmäiset kahdeksan päivää Trincomaleessa. Sieltä lähdimme kohti sisämaata seuraavanlaisella reitillä:

Scuba Lanka

k Nine Arch Bridge on vuonna 1921 valmistunut paikallisten insinöörien taidonnäyte Ellassa.

Antti Lidström

Antti Lidström

Antti Lidström

e Norsusafarilla Dambulla Eco Parkissa.

j Pigeon Islandilla voi sukeltaa lukuisten kilpikonnien kanssa.

Trincomalee - Sigiriya - Dambulla Ella - Kandy - Colombo.

Tunnetuista nähtävyyksistä pitää mainita tietenkin maailman kaunein junareitti eli runsaan sadan kilometrin junamatka Kandysta Ellaan. Juna kulkee todella hitaasti vuorenrinteillä ja pysähtelee usein. Matka kestää kuutisen tuntia, mutta junasta avautuvia huikeita maisemia ihaillessa aika kuluu leppoisasti. Ellasta yhden aseman päässä sijaitsee kuuluisa kivisilta, Nine Arches Bridge.

Dambullan lähellä sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Sigiriya Rock, lähes 200 metrin korkuinen kivipaasi, jonka päällä on muinainen linnoitus. Ylhäällä avautuvat kauniit maisemat ovat kiipeämisen väärti; tosin kannattaa lähteä liikkeelle aikaisin aamulla,

sillä päivän mittaan 35 asteen lämpö ottaa voimille.

Ellassa ja Kandyssa on enemmän turismia ja heille suunnattuja palveluja, kuten teeplantaasivierailuja ja kokkikursseja. Vinkkinä, että hanki tuliaisteet ja -mausteet paikallismarkkinoilta, missä samat tuotteet myydään huomattavasti halvemmalla kuin turistiretkillä.

MONIPUOLINEN, VEHREÄ, YSTÄVÄLLINEN

Parasta Sri Lankassa on sen monipuolisuus. Voit viettää rantaelämää, ja sisämaasta löytyy vuoristoja, patikkareittejä ja huikeita maisemia. Saari on todella vehreä, kuivuutta ei ole missään. Jossain puolella saarta on aina menossa monsuunikausi, joten paikkaa voi muuttaa niiden mukaan,

jos viipyy pidempään. Monsuunisade saattaa kestää päivän tai monta viikkoa. Vuorilla rankkasade saattaa alkaa ihan yhtäkkiä ja loppua kuin seinään.

Merkillepantavaa oli myös ihmisten ystävällisyys. Tämän ymmärtää, kun peilaa maan historiaa, jota sisällissota repi vuoteen 2009 asti.

Epävakaat olot, tsunami ja talouskriisi romahduttivat turismin, jota nyt pyritään elvyttämään. Etenkin eurooppalaiset turistit ovat kovin toivottuja. Reppureissaavia perheitä näkyi useita: vanhempia, joilla mukanaan pari kolme 10−15-vuotiasta lasta.

Sukelluskohteita Trincomaleessa

www.srilanka-divingtours.com/ dive-sites-in-trincomalee/

3/2024 SUKELTAJA

19

Norpat

Ensiapuharjoituksia norppien kanssa Ensiaputaitoja tarvitaan onneksi harvoin, mutta asiat on hyvä opetella ja pitää taitoja yllä harjoittelemalla säännöllisesti joka vuosi.

i Entinen kolmen koon hoito (kylmä, koho, kompressio) vammojen hoidossa on vaihtunut Peace & Love -protokollaan. Siinä puhutaan muun muassa jälkihoidosta ja positiivisesta ajattelusta osana paranemisprosessia.

HELI HALAVA, Sukeltajaliiton nuorisopäällikkö Kuva UKK-instituutti

SUKELTAJALIITON Räpylänjäljet-

taitomerkkimateriaali on hyvä työkalu avuksi harjoitusten suunnitteluun. Materiaali koostuu useista taitovaatimuksista, joissa voi saavuttaa pronssi-, hopea- tai kultatason. Hengenpelastuksessa vaadittavat ensiaputaidot ovat • pronssi: hätäilmoituksen teko ja painelu-puhalluselvytys • hopea: hätäilmoituksen teko, painelu-puhalluselvytys ja kylkiasentoon laittaminen • kulta: hätäilmoituksen teko, painelu-puhalluselvytys 10 min ajan sekä kylkiasentoon laittaminen.

www.ukkinstituutti.fi/aineistot/ infograafi-liikuntavamman-ensiapu-ja-hoito-ohjepeace-love/

HÄTÄPUHELUN soittamista kan-

nattaa harjoitella porukalla. Monella on iso kynnys soittaa 112. Lisäksi hätäkeskuksesta tulevat kysymykset voivat yllättää. Käykää läpi myös 112 Suomi -sovelluksen edut, kuten paikannusmahdollisuus.

Ensiapuharjoitteita voi hyvin yhdistää pelastustreeneihin sekä uimahallissa että avovedessä. Lapset ja nuoret on hyvä myös tutustuttaa seuran ja uimahalliin ensiapuvälineistöön sekä käydä heidän kanssaan turvallisuussuunnitelmat läpi ikätasoisesti. Liiton toimistolta voi vuokrata mm. Anne-nukkea harjoituksiin. Kannattaa myös kysellä paikallisilta DAN-kouluttajilta apuja harjoitusten suunnitteluun ja vetämiseen.

20 3/2024 SUKELTAJA

HARJOITUSTEN JÄLKEEN on

hyvä varata aikaa keskusteluun siltä varalta, että ensiavusta ja onnettomuuksista puhuminen herättää kysymyksiä. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa turvallisen harjoitusympäristön luomista ja ylläpitoa.

Mielen hyvinvoinnin tukemiseen lasten ja nuorten harrastuksissa on uutta materiaalia tarjolla.

www.mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/ koulutukset/mielenterveystaitojanuorisotyohon-ja-harrastustoimintaan/

Seuratuella lisää virtaa Oulun junioriuppopalloiluun Oulun Uppopallo ry on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää seuratukea tälle vuodelle. 3000 euron tuki on myönnetty Somesta syvään päätyyn -hankkeelle, jonka tavoitteena on nuorten uppopallotoiminnan kehittäminen ja jatkon varmistaminen.

KRISTIINA KARILA

S

eura perustettiin kolme vuotta sitten, kun Oulun Vesimiehet ry päätti erota Sukeltajaliitosta ja sen uppopallotoiminnalle tarvittiin uusi koti. Oulun Uppopallo tarjoaa mahdollisuuden lajin harrastamiseen 9-vuotiaasta alkaen aina aikuisten kilpatoimintaan asti. − Huomasimme mahdollisuuden hakea seuratukea liiton tiedotuksesta.

Prosessi ei ollut kovin monimutkainen, lähinnä jouduimme ottamaan käyttöön tunnukset Suomisportpalveluun, missä hakemus tehdään, kertoo seuran johtokunnan jäsen Tuomas Kankaanpää.

Kankaanpää. − Meillä on ollut aika edullista

harrastaa, sillä kaupunki myöntää lasten ja nuorten toimintaan ilmaisia allasvuoroja. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin, ja nyt kolmen vuoden jälkeen se kaipaa hieman piristysruisketta. Seuratuella olemme ajatelleet mm. maksaa vetäjille pienen korvauksen ja siten motivoida heitä jatkamaan, sillä vetäjät ovat toiminnan jatkumisen ydin. Myös varusteita on tarkoitus hankkia, niin että niitä voidaan lainata pelaajille, Kankaanpää sanoo.

Oulun Uppopallo haluaa myös kasvattaa jäsenmääräänsä. Seurassa on noin 50 jäsentä, joista 17 junioria. − Olemme aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja jäsenhankinta nojaa pitkälti somenäkyvyyteen. Some toimii meille yllättävän hyvin.

Haluamme kehittää sitä edelleen ja tuoda uppopalloa tutuksi alueen ihmisille. Seuratuella voidaan mm. ostaa maksullista näkyvyyttä julkaisuille. Lisäksi olemme visioineet lajiesittelyjä valmiille ryhmille, kuten koululaisille, hän kertoo. − Mietimme myös toiminnan laajentamista, sillä haluaisimme

Oulun uppopallo

Hyvä homma!

tarjota lisäryhmän 14-vuotiaille ja sitä vanhemmille, kunnes he voivat siirtyä aikuisten ryhmään. Se vaatisi kuitenkin vetäjien määrän tuplaamisen, hän lisää.

Seura on pian uuden haasteen edessä, sillä Oulun Raksilan uimahalli suljetaan ensi vuonna, ja sen tilalle rakennetaan kolmessa vuodessa uusi vesiliikuntakeskus. Hallivuorojen vähentyessä isot uimaseurat ovat vahvoilla, joten jäsenmäärän kasvattaminen parantaa mahdollisuuksia saada riittävästi halliaikaa. www.oulunuppopallo.fi

Hae OKM:n seuratukea OKM:N SEURATUKEA voi hakea lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Hakuaika on marraskuussa.

Seuratukea on myönnetty sukellusseuroille lähes joka vuosi.

www.okm.fi/-/ seuratoiminnankehittamistukiseuratuki3/2024 SUKELTAJA

21

Tarja Ristolainen

Virtavesissä sukeltamisen hyvät käytännöt Sukeltaminen virtaavissa sisävesissä, kuten joissa ja salmissa, vaatii monenlaisia taitoja.

Sisämaan virtavesissä sukeltamiseen ollaan laatimassa parhaillaan ohjeistusta.

Toimittanut KRISTIINA KARILA

V

irtaavien vesien sukelluskoulutus keskittyy koulutusjärjestöillä merellä sukeltamiseen.

Jokiympäristöt ovat niin monimuotoisia, että yhtenäisen kansainvälisen ohjeistuksen laatiminen ei ole ollut järkevää. Sukeltajaliitto on luomassa ohjeistusta sisämaan virtavesissä sukeltamiseen. Tähän artikkeliin on tiivistetty ohjeen pääkohdat. Ohje on pilottivaiheessa, ja siitä toivotaan sukeltajilta palautetta.

22 3/2024 SUKELTAJA

e Sukeltajat kertaamassa suunnitelmaa sukellukselle Heinolan siltojen alle Kymijoessa. Kohteessa on voimakas päävirta, akanvirta ja vaihtelevat pohjan muodot.

VIRTAVESIEN ERITYISPIIRTEITÄ

• Virran voimakkuus saattaa muuttua joen leveyden tai pohjan muotojen takia. Voimakkuus saattaa myös vaihdella eri osissa virtaa.

• Pohjan savi silttaa kuten seisovassa vedessäkin, mutta virta kuljettaa siltin mukanaan.

• Veden lämpötila on tasainen pinnalta pohjaan. Seisovan veden kerrostumia ei juurikaan ole. Sama pätee leväkukintoihin: kukintopar-

tikkelit ovat koko virran alueella ilman suurempia kerrostumia tai kasaantumia.

• Talvella virtaava vesi voi mennä pakkasen puolelle -2 asteeseen, vaikka siinä ei ole jääkantta. Tämä luo pohjaan mahdollisuuden jäähyytymille, jotka kulkevat virran mukana.

• Joen kapeikossa ja matalikon kohdalla vesi virtaa nopeammin kuin muualla. Joen keskellä

Tero Jokinen

Konepajatelakan ylösveto­ ramppeja Kymijoessa Heinolassa.

Tero Jokinen

olevassa syvennyksessä virta voi olla huomattavasti voimakkaampi kuin sen reunamilla.

• Virtavesissä syntyy esimerkiksi koskipaikkoihin, siltapilareiden, suurten kivien, saarien ja niemenkärkien taakse sekä jokien lahtiin pysyviä pyörteitä eli akanvirtoja.

Akanvirta virtaa joskus päävirtaan nähden päinvastaiseen suuntaan pitkiäkin matkoja. Akanvirrassa virtaus on pieni, joten ne ovat hyviä veteen meno- ja vedestä nousupaikkoja.

• Virta kuljettaa mukanaan maa-ainesta ja esineitä. Tällä on vaikutusta näkyvyyteen, ja esineisiin voi törmätä.

• Veden korkeuteen vaikuttavat mm. sulamisvedet, sateet, vuodenaika, mahdollisesti ylävirralla tehtävät juoksutukset jne. Virtauksen voimakkuudesta voi etsiä tietoa mm. vesi.fi -palvelusta.

TURVALLISUUSSUUNNITTELU

Sukellusten ja sukellustapahtumien suunnittelu perustuu yleisiin turvaohjeisiin, kuten Laitesukelluksen turvaohje (Sukeltajaliitto) tai Tutkimussukelluksen turvaohjeet (STOY). Lisäksi on huomioitava virtaavien vesien erityispiirteet, ja tilannekohtainen riskiarvio onkin avainasemassa. Riskejä arvioitaessa huomioi: • veden korkeus ja virtauksen voimakkuus • rakenteet tai muut esteet, kuten puunrungot, uppotukit, kivet, siirtolohkareet jne.

• pohjan laatu, näkyvyys, veden sameus, pimeys • onko tarkoitus sukeltaa myötä- vai vastavirtaan? Vai joen poikki vastarannalle?

• nousupaikkojen tarkistaminen, varanousupaikat hätätilanteiden varalle • virtaa vastaan sukellettaessa normaalia suurempi fyysinen rasitus ja kaasunkulutus • virtaus kylmentää: sukeltajan lämpötalouden hallinta, laitteiden jäätymisriski

• sukellusryhmän koko, kokoonpano ja työnjako sekä kokemus vastaavista olosuhteista • pariköysi: onko turvallista vai lisääkö takertumisen riskiä?

• suuntavaiston säilyttäminen: onko kompassin käyttö mahdollista vai häiritsevätkö mahdolliset rakenteet?

• jääpeite: osittainenkin jääpeite voi olla riski, jos virtaus voi kuljettaa jään alle.

• käytetäänkö merkinantoköyttä ja/ tai pintapuhelinta? Onko sukeltajilla ja pinta-avustajilla riittävä osaaminen merkinantoköyden käyttöön?

e Kymijoessa Vuolenkoskella voi kohdata jää­ kauden aikaisia lustosavikerros­ tumia.

KÄYTÄNNÖN TOIMINTAVINKKEJÄ

Virtasukellus vaatii kokemusta, joten sukella ensin kokeneempien kanssa.

Kohteeseen tutustutaan mahdollisimman tarkasti etukäteen.

Myötä- tai sivuvirta

Virran voimakkuus vaihtelee matkan varrella. Sukeltajien on syytä olla samalla syvyydellä varsinkin nopeasti virtaavassa kohdassa myötävirtaan sukellettaessa. Sukeltajat saattavat liikkua myötävirtaan kilometrejäkin.

Tällöin pyritään pysymään irti pohjasta päävirrassa. » 3/2024 SUKELTAJA

23

Tero Jokinen

Sivusuunnassa virtaan nähden liikutaan pohjaa myöten käsillä.

Hyödynnä pohjan kiviä, tukkeja tms. Pehmeällä pohjalla apuna voi olla esim. kahvallinen harjateräs, ruuvimeisseli tms. Pohjan muodot myös suojaavat virtaukselta. Näin voidaan liikkua rauhallisesti ja tarvittaessa pysähtyä, millä on vaikutusta myös kaasunkulutukseen.

Vastavirta

Vastavirtaan sukelletaan samaan tyyliin kuin sivuvirrassa. Hyödynnä vähiten virtaavia kohtia ja akanvirtoja. Vastavirrassa keho pysyy lämpimänä ja pohjan näkee paremmin.

Virtaa vastaan ei kannata kamppailla, ja jos virta alkaa viedä tahattomasti, pyritään virran suuntaan alaviistoon poikittain poispäin kovimmasta virrasta.

Jos pohjan muodot ovat sopivat, voimakas virtaus voi tuoda sukeltajaa nopeastikin kohti pintaa. Ylipainottaminen (noin 2−4 kiloa olosuhteista riippuen) voi helpottaa paikallaan pysymistä. Silloin puvussa voi pitää enemmän kaasua, joten pysyy paremmin lämpimänä.

Kun ponnistellaan, kaasunkulutus nousee ja työ on raskaampaa. Typpikertymä kasvaa, mikä aiheuttaa pidennetyn turvapysähdyksen tarvetta.

Kylmyys ja virtaava vesi jäähdyttävät sekä sukeltajaa että laitetta. Hengitys onkin pyrittävä pitämään mahdollisimman rauhallisena. Vältä sisäänhengitystä ja liivin/puvun täyttöä samaan aikaan. Kovassa virrassa jopa katse vastavirtaan voi saada laitteen puhaltamaan, jos virtaava vesi painaa annostimen pakkosyöttönappia.

Törmäysriski

Voimakkaassa virrassa sukeltaja voi törmätä esteeseen. Myös kiinnijäämisen riski kasvaa. Varsinkin rakennettu alue saattaa sisältää ulokkeita, joihin voi tarttua. Myös pohjassa oleviin tukkeihin ja puunrunkoihin yms. voi takertua. Viillot ja pistot käsineisiin ruostuneista metalleista, kuten vaijerit, koukut, pultit yms., ovat mahdollisia. Myös vedenpintaa tulee tarkkailla ajelehtivien esineiden varalta.

24 3/2024 SUKELTAJA

Suunnat

Suuntavaisto voi hämärtyä, kun virran suunta vaihtelee. Kompassiin ei voi aina luottaa, koska varsinkin rakennetuilla alueilla voi olla häiriöitä tai rautaa. Ohjausköyttä voi käyttää paikassa, jonne sen asentaminen on mahdollista ja järkevää − virta voi kuitenkin viedä sekä sukeltajaa että köyttä sivuun. Pariköyden käyttäminen ei välttämättä ole turvallista kiinnijäämisriskin takia.

Ryhmän toiminta

Sukellusryhmän koko ja kokoonpano on suunniteltava olosuhteisiin ja sukeltajien osaamiseen sopivaksi.

Ryhmän sopiva koko on 2−3 henkeä.

Sukeltajien on tarkkailtava toisiaan jatkuvasti. On tärkeää sopia ennalta toimintatavat tilanteeseen, jossa on jouduttu erilleen. Suora pintaan nousu ei välttämättä ole mahdollista, ja virta vie myös pinnalla. Ryhmä voi etukäteen sopia, kummalle puolelle jokea pintaudutaan odottamaan paria. Kompassisuunnat rantaan on syytä katsoa aina etukäteen.

e Sukelluskohteeseen on hyvä tutustua etukäteen ja selvittää, mitä pohjasta löytyy. Hajonnut tukkinippu voi olla takertumisriski.

Myös roolitus on tärkeää. Jos ensimmäisenä sukeltava huomaa takana tulevan kadonneen näkökentästä, hän pysähtyy heti ja jää odottamaan hetkeksi. Takana olleen puolestaan kannattaa jatkaa virran mukana ainakin hetken aikaa. Molempien hyvä antaa rauhallista "laidasta laitaan" -merkkiä valolla. Jos paria ei näy, mennään ennalta sovitun rannan suuntaan.

Anna palautetta!

TÄMÄ TEKSTI on tiivistelmä ohjeesta.

Koko ohjeeseen voi tutustua Sukeltaja­ liiton nettisivuilla. Palautteen perus­ teella dokumenttia muokataan ja päivitetään edelleen, ja tavoitteena on julkaista päivitetty versio syksyllä 2024.

Anna palautetta 1.9. mennessä. Voit myös olla yhteydessä koulutuspäällikkö Mika Rautiaiseen osoitteeseen mika.rautiainen@sukeltaja.fi.

Anna palautetta.

Tutustu ohjeeseen.

Marcin Dobrucki

Sopivaa sukellusta kaikille Sukeltajaliiton ensimmäiset soveltavan sukelluksen kouluttajat ja avustajat koulutettiin huhtikuussa Vierumäellä. Viisi kouluttaja- ja kaksi avustajaoppilasta opiskelivat viikonlopun aikana, miten erilaiset fyysiset tai psyykkiset rajoitteet vaikuttavat henkilön toimintaan ja millaista tukea he tarvitsevat voidakseen harrastaa sukellusta itselleen sopivalla tavalla.

KRISTIINA KARILA

M

ukana ryhmässä oli myös kaksi erityisryhmiin kuuluvaa kokemusasiantuntijaa, Pekka Rantanen ja Eelis Salo.

Salo.

Rantanen sairastaa etenevää verkkokalvon rappeumaa, ja tällä hetkellä hän on lähes täysin sokea. Eelis Salon synnynnäinen CP-vamma vaikuttaa kävelykykyyn ja hankaloittaa jalkojen liikkeiden ohjaamista. Molemmilla oli jo hieman aiempaa kokemusta sukeltamisesta.

Viikonloppu sisälsi teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia

e Eelis Salon, 14, CP-vamma hankaloittaa jalkojen liikkeiden ohjaamista. Etenemiseen hän käyttikin lähinnä käsiä.

– Valmentajat olivat kivoja ja sukeltaminen onnistui hyvin. Hyvä sukelluskouluttaja osaa ottaa rajoitteet huomioon ja soveltaa tehtäviä asioita tarpeen mukaan, Eelis toteaa.

altaalla. Kurssilaiset kokeilivat myös itse, millaista on sukeltaa rajoitteiden kanssa esimerkiksi sokkomaski päässä tai jalat yhteen sidottuina.

Viestimisessä veden alla kokeiltiin taktiilisia eli kosketukseen perustuvia käsimerkkejä ja äänimerkkejä. Myös erilaisista apuvälineistä voi olla hyötyä. Esimerkiksi kelluvien mattojen avulla liikuntarajoitteisen voi olla helpompi siirtyä veteen. Raajat saa pysymään veden alla nilkkapainojen avulla, ja jos jalat liikkuvat huonosti, voi käsiräpylöistä olla apua.

KÄSIVEDOIN ETEENPÄIN

14-vuotias Eelis Salo oli mukana kurssilla isänsä Pentin kanssa. Eelis käyttää itsenäiseen liikkumiseen apuvälineitä, kuten säärikorkuisia jalkatukia, kävelykeppejä, rollaattoria tai sähkömopoa. − Uinnissa ja sukeltamisessa Eelis ei juurikaan pysty hyödyntämään jalkoja, vaan etenee pääosin käsiä käyttämällä. Huomasimmekin, että kouluttajan ei kannata pitää kädestä kiinni veden alla, koska estää silloin Eeliksen liikkumisen eteenpäin, Pentti Salo kuvailee. » 3/2024 SUKELTAJA

25

Marcin Dobrucki

KAIKKI KÄSIEN KAUTTA

− Kurssi meni hyvin ja positiivisessa hengessä; saa nähdä, innostuisiko hän jatkomahdollisuuksiin sukelluksen parissa. Itse hieman yllätyin, miten Eelis jaksoi ja halusi tehdä monta sukellusta ja viihtyi altaassa pitkään, Salo kertoo.

Hän kiittelee kurssin ohjaajia ja osallistujia lempeästä ja huolehtivasta suhtautumisesta. − Se tuntui turvalliselta sekä hänelle että minulle, joka olin mukana sivummalla altaassa.

Eeliksestä varmasti tuntui siltä, että häntä kuunnellaan, ei pidetä kiirettä eikä hänen tule olla huolissaan tai hermostua mistään.

YLLÄTTÄVÄ TOIVE

Kurssin kouluttaja-oppilas, Sanna Paukku,, kiinnostui soveltavasta Paukku sukeltamisesta ollessaan kesällä 2022 ja 2023 sukeltamassa Kroatiassa. − Käyttämälläni sukelluskeskuksella on pitkä kokemus soveltavasta sukeltamisesta: keskukseen tulee joka kesä erityisryhmiin kuuluvia sukeltajia. Siellä pääsin seuraamaan,

26 3/2024 SUKELTAJA

e Pekka Rantanen ei näe, joten kouluttaja ohjaa häntä kädestä opastusotteella.

Käteen voi antaa erilaisia merkkejä esimerkiksi suunnista.

miten avustajat ja kouluttajat toimivat heidän kanssaan esimerkiksi avustaessaan pyörätuolilla liikkuvan sukeltajan veneeseen ja sukeltamaan, hän kertoo.

Kurssin parasta antia hänelle olivat käytännön harjoitukset altaalla.

Eräs toive yllätti. − Kun allasaikaa oli jäljellä vartti, kysyttiin Pekka Rantaselta, mitä hän haluaisi vielä altaassa tehdä.

Vastaus oli yllättävä: hän oli kuullut sukeltajien voivan peruuttaa veden alla ja haluaisi kokeilla sitä. Niinpä järjestimme hänelle muutaman minuutin pikakoulutuksen peruutuksen tekniikasta pinnalla, ja sen jälkeen mentiin veden alle. Pekka peruutti heti ensimmäisellä yrityksellä itsenäisesti viiden metrin matkan, kertoo Sanna Paukku. − Tyypillisesti peruuttaminen on taito, jota ei yhdistetä laitesukelluskokeiluun. Olisitko ajatellut, että peruuttamista voi uutena taitona kouluttaa 15 minuutissa henkilölle, jolla ei ole juurikaan sukelluskokemusta ja joka ei näe, hän pohtii.

Pekka Rantanen itse piti kurssia onnistuneena ja kiittelee kouluttajien osaamista. − Kouluttajat keskittyivät täysin oppilaisiin, joten oli turvallinen ja huoleton olo, kun tiesi, että katsotaan perään. Uskalsin lähteä jopa liikkumaan yksin opiston alueelle.

Tavallisesti liikuin kouluttajan seurassa kaikissa tilanteissa: ruokailut, sauna ja pesutilat, allasalue.

Pesutiloissa ei ole keppiä mukana, joten yksin saatan kolhia itseäni ja jalkoja kulmiin, kun ei ole kenkiä jalassa, hän selittää.

Rantaselle oppimisen kokonaisuus on tärkeä: kaikki harjoitukset ja oppimateriaali pitää käydä läpi käsien avulla. Esimerkiksi sukeltajan tavallisimmat käsimerkit piti luoda uusiksi niin, että ne perustuivat kosketukseen. − Kämmenselkään avustaja kosketteli yleensä erilaista tietoa.

Esimerkiksi kun hän piirsi kouluttajan nimen ensimmäisen kirjaimen, niin tiesin, kenen kanssa sukellan.

Ohjaajan kysymys, onko kaikki ok, oli ranteesta puristamalla, johon vastasin sukeltajan ok-merkkiä näyttämällä. Olisi hyvä, jos tämän kaltaiset merkit standardoitaisiin; nyt keksimme ne itse, hän miettii.

Myös äänimerkkejä kokeiltiin veden alla, mutta kuplien ääni tuntui herkkäkuuloiselle Rantaselle niin häiritsevältä, että äänimerkit jäivät niiden peittoon.

SAUMAA SEURAAMALLA

Veden alla liikutaan eri asennossa kuin maalla: vaakasuoraan ja kädet ovat edessä. Lisäksi räpylät jalassa ei synny kontaktia mihinkään pintaan.

Tähänkin Pekka Rantanen löysi keinot. − Altaan pohjassa voin seurata laattojen saumaa. Pyysin kouluttajaa piirtämään kämmenselälle neliskanttisen altaan mallin kartaksi ja piirtämään siihen reitin etukäteen.

Heli Halava

Heli Halava

Oli kiva sillä tavalla tietää, missä kohti allasta ollaan menossa.

Rantanen sukelsi kouluttajan pitäessä hänen kädestään kiinni ns. opastusotteella. − Opastusote ranteesta sormi rystysten päällä oli miellyttävä, ja sen avulla oli helppo ennakoida, mennäänkö ylös vai alas vai sivulle, hän kertoo. − Mielestäni oli niin omasta kuin ohjaajienkin puolesta ennakkoluulotonta kokeilla kokoon taittuvaa valkoista keppiä myös sukeltaessa.

Ei ole koskaan tullut edes mieleen, että sitä voisi käyttää veden alla. Sen avulla hahmotti pohjan ja altaan reunojen muotoja jo kauempaa sekä vastaan tulevan altaan seinän pidemmältä etäisyydeltä kuin vain kädenojennuksen päästä.

Peruuttaminen Rantaselle opetettiin siten, että kouluttaja ohjasi hänelle jalkojen oikean liikeradan hänen kelluessa selällään. Siitä liikerata oli mahdollista oppia, niin että sen pystyi toistamaan sukellusasennossa.

Annostimen vaihtamista harjoiteltiin siten, että kouluttaja puhalsi ilmaa suustaan ja Rantanen tunnusteli kädellä, miltä tuntui pieni kuplavana ja miltä isompi. Sen jälkeen hän harjoitteli taidon itse.

Apuvälineeksi näkövammaisen

opettamiseen hän ehdottaa sukeltajanukkea, jonka avulla voisi opettaa esimerkiksi kehon asentoa eri tilanteissa ja omaa ja kouluttajien sijoittumista altaassa. − Nukkea tutkimalla voisi hahmottaa, miten mennään pohjaan, miten käännytään, miten jalat liikkuvat tai millä etäisyydellä kouluttaja menee, Rantanen esittää.

MAALAISJÄRKEÄ JA LUOTTAMUSTA

Pekka Rantanen kehuu kouluttajia hyvästä tilannetajusta ja kontaktin luomisesta. Hän pohtii, millaisia ominaisuuksia soveltavan sukelluksen kouluttajalta tai avustajalta vaaditaan. − On hyvä heti alkaa juttelemaan, ettei oppilas jää vaan sinne omaan kuplaan. Pitäisi osata sanallistaa ja kuvailla asioita sekä omata maalaisjärkeä, jotta ymmärtää, mitä kannattaa kokeilla ja mitä ei.

Rantasen mukaan luottamuksen luominen ja rauhallisuus on tärkeää; vammattoman voi olla vaikea ymmärtää, miten pelottavaa veden alle meno voi olla, kun ei näe eikä kuule ja on täysin kosketuksen ja toisen ihmisen varassa. Toisaalta vesi elementtinä antaa myös paljon vapautta: voi liikkua moneen eri

g Kurssilla harjoiteltiin pyörätuolia käyttävän henkilön siirtämistä altaaseen ja pois pehmeän maton avulla. e Oppilaat pääsivät kokeilemaan simulaatiolasien avulla, millaista on liikkua näkövammaisena allasympäristössä ja miten avustajan tulee toimia.

suuntaan, ei kompastu eikä ole vaaraa, että kolhii itseään.

Rantasta kiinnostaisi jatkaa sukellusta, ja hän miettii, miten laji voisi houkutella muitakin näkövammaisia mukaan. − Sukellus on aika visuaalista, kuten värikkäitä kaloja, kasveja ja hylkyjä. Näkövammaiselle pitäisi olla jotain, mitä kosketella, vaikka kiviä tai kasveja. Minua houkuttaa lajissa mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen ja tutkimiseen omassa rauhassa tietäen, että avustaja olisi turvallisesti köyden päässä vierellä, sanoo hän.

Lisää mahdollisuuksia seuroihin SOVELTAVAN sukelluksen kouluttaja- ja avustajakurssi kehittää sukelluskouluttajien osaamista. Kurssin jälkeen heillä on työkalupakissaan erilaisia keinoja, joilla voi soveltaa sukelluksen opetusta oppilaan tarpeiden mukaan.

Jatkossa seuroilla on paremmat valmiudet ottaa toimintaan mukaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Kurssi on osa yhteispohjoismaista soveltavan sukelluksen hanketta ja linjassa Sukeltajaliiton yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa, jossa pyritään tuomaan sukellusharrastus kaikkien ulottuville.

3/2024 SUKELTAJA

27

Sukella Suomessa

Yhteistyö monipuolistaa harrastusmahdollisuuksia Seurojen välistä yhteistyötä tehdään usealla eri tavalla; yleisin on rinnakkaisjäsenyys, mutta myös erilaisia yhteistyösopimuksia tavataan tehdä. Kysyimme hyviä esimerkkejä muutamasta seurasta.

SUSANNA KORKIATUPA

L

Jaakko Ala-Hiiro

ohjan Urheilusukeltajien ja Sukellusseura Calypson laaja yhteistyö on jatkunut jo pitkään.

Molempien seurojen jäsenten on mahdollista osallistua kumman tahansa seuran tapahtumiin ikään kuin jäsenenä. Myös molempien seurojen viikkosukellukset ovat avoimia.

– Kouluttajien ja seura-aktiivien määrä on laskussa. Tämän vuoksi olemme tehneet pitkään myös koulutustoiminnassa yhteistyötä ja autamme toinen toistamme kurssien järjestämisessä, kertoo Lohjan Urheilusukeltajien puheenjohtaja Leevi Pousi.

Pousi.

Koulutustoiminnan yhteistyö lievittää etenkin yksittäisten kouluttajien kuormitusta.

28 3/2024 SUKELTAJA

f Finnairin sukel­ tajien koulutus­ vastaava Timo Lammi ja sihteeri Timo Mäkinen tutustumassa Tuusulan uima­ halliin huhti­ kuussa 2024.

– Tekemällä yhteistyötä esimerkiksi avovesiharjoitukset pystytään organisoimaan useammin ja tarjoamaan monipuolisemmin kohteita.

Calypsolla on vene Porkkalassa ja meillä Hangossa. Tämä mahdollistaa jäsenistölle erilaisia sukelluskokemuksia hyvinkin kustannustehokkaasti, hän lisää.

Jonkin verran seurat ovat järjestäneet yhteisiä leirejäkin.

– Olemme toki myös osallistuneet Calypson järjestämille leireille ja päinvastoin.

Kirjallista sopimusta seuroilla ei yhteistyöstä ole, mutta on koettu, ettei sitä ole tarvittukaan. Läheinen sijainti ja lyhyt välimatka helpottavat merkittävästi käytännön asioita.

TOISIAAN TÄYDENTÄVÄT

Keski-Uudenmaan Sukeltajat ja Finnairin Sukeltajat sen sijaan ovat päätyneet tekemään yhteistyöstä kirjallisen sopimuksen. Seuroissa koettiin, että se on selkeä tapa aloittaa yhteistyö, kun aiempaa taustaa siitä ei ollut.

– Ajatus lähti siitä, että Finnairin Sukeltajien suuri tukialus oli ollut usein liikkeellä vajaalla kapasiteetilla.

Heikki Kotiranta otti minuun suoraan yhteyttä, että lisää sukeltavia jäseniä kaivattaisiin. Samalla otimme puheeksi mahdollisen koulutusyhteistyön, kertoo puheenjohtaja Veli-Matti Korppi-Tommola KeskiUudenmaan Sukeltajista.

Asiaa ryhdyttiin molemmissa

TORNATOR YHDISTÄÄ SUKELTAJIA

Monelle sukeltajalle tuttu Mikkelin Urheilusukeltajien Tornator I -tukialus on liikkeellä alkukesästä aina loppusyksyyn. Alus päädyttiin avaamaan yhteiskäyttöön jo pian sen hankinnan jälkeen sukellusseurojen yhteistoimintaa vahvistamaan.

Toimintaa pyörittävät Mikkelin Urheilusukeltajien vapaaehtoiset.

– Kun ostimme Tornatorin vuonna 2000, aluksen reissuille oli aina kiintiö

Teppo Nikkinen

seuroissa valmistelemaan, tehtiin tutustumiskäyntejä ja esittäytymisiä.

– Seuramme ovat hyvin erilaisia.

Meillä on noin 200 jäsentä, joista lähes puolet on lapsia ja nuoria.

Finnairin Sukeltajissa, jossa jäseniä on noin 50, on taas keskitytty laitesukellukseen. Näin heidän mahdollisille nuorisojäsenilleen avautuu mahdollisuus osallistua meidän norppatoimintaan. Finnairin Sukeltajilla on hyvä kalusto merelle, ja näin meidän jäsenemme pääsevät siitä nauttimaan.

Tekniikkasukeltajat saivat lisää väkeä riveihinsä, ja heilläkin harrastamisen mahdollisuudet monipuolistuivat puolin ja toisin, listaa Veli-Matti Korppi-Tommola.

Seuroissa valmisteltiin yhteistyö hyvin tarkkaan ja huolellisesti.

Seurojen aktiivit varmistivat myös, ettei yhteistyössä järjestettävälle toiminnalle ole juridisia esteitä.

Tämän jälkeen molempien seurojen varsinaisissa kokouksissa hyväksyttiin hallitusten esittelemä sopimus.

– Yhdessä olemme paljon enemmän kuin yksin. Nyt meillä on kahdet vastuuhenkilöt, joten kurssien ja leirien järjestelyissä pystyy jakamaan vastuuta. Ensimmäisen yhteisen kurssin järjestämme syksyllä.

Päällekkäisiä asioita ei ole järkevää tehdä, yhteistyöstä hyötyvät niin seura kuin yksittäiset jäsenetkin, Veli-Matti Korppi-Tommola jatkaa.

Seurat pitävät puolivuosittain yhteistyöhön liittyvän seurantapalaverin, jossa tarkastellaan toimintaa ja sen sujuvuutta. Tässäkin pitkälti samat toiminta-alueet helpottavat yhteisen toiminnan järjestämistä.

vieraille. Meni muutama vuosi, että alus oli pääsääntöisesti oman seuran käytössä, mutta kapasiteetin vapautuessa aloimme markkinoida sitä aktiivisemmin muillekin. Nyt tilanne on päinvastainen kuin alussa, ja laivalla on aina kiintiö oman seuran jäsenille, kertoo laivavastaava Teppo Nikkinen..

Nikkinen Aluksella käy seuroja ympäri Suomea, muun muassa Lahdesta, Jyväskylästä, Kouvolasta, Pirkanmaalta, Riihimäeltä, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta.

– Tornator I on todella suosittu.

Käytännössä kaikki risteilyt ovat jo varattuja kesäkuun puolesta välistä lokakuun puoleen väliin. Ajamme myös oman seuran junnuristeilyt kesällä.

Merilaista tulee tiettyjä vaatimuksia, joita meidän täytyy noudattaa. Tämän vuoksi alusta ei voi esimerkiksi vuokrata ilman miehistöä ja vieraita saa olla rajallinen määrä, hän jatkaa.

Parasta kaikille on Nikkisen mukaan elämä laivalla.

– Vieraat osallistuvat aina aluksella laivan töihin oman miehistön apuna.

Tätä tehdään talkoilla, ja sen vuoksi vuokrauksen hintakin on edullinen.

Monet nauttivat jo ihan pelkästään puuhastelusta laivalla. Silloin ollaan vaan matkalla, ei ole päämäärää, kellon, tietokoneen ja aikataulut saa unohtaa ja vaan touhuta aluksella, tietysti sukeltaa välillä. Uusille kävijöille etenkin tämä on varsin eksoottista, hän kuvailee.

– Yhteistyö muiden kanssa on aina kivaa. Mieltä lämmittävät myös vieraiden kiitokset, siitä saa ponnistusvoimaa taas jatkaa hommaa.

e Välillä Tornator I:stä esitellään myös koululaisille. Noin sata alakoululaista vieraili aluksella toukokuussa 2024.

!

KERRO MEILLE, minkälaista yhteistyötä teidän seurassanne tehdään?

Ota yhteyttä kristiina.karila@ sukeltaja.fi.

RINNAKKAISJÄSENYYS SELKEYTTÄÄ

Sukellusseura Simpulla on paljon rinnakkaisjäseniä. Menetelmä on koettu hyödylliseksi, ja se selkeyttää myös vastuuasioissa.

– Meihin on liittynyt rinnakkaisjäseniä, jotka ovat kiinnostuneita pääsemään merelle sukeltamaan, sillä tukialuksemme risteilee säännöllisesti avovesiaikana. Olemme todenneet rinnakkaisjäsenyyden turvalliseksi tavaksi ottaa vierailijoita mukaan reissuille. Ilman minkäänlaista jäsenyyttä vierailijat eivät kuulu vakuutuksen piiriin, mikä on riski, pohtii Simppujen puheenjohtaja Marko Niinistö.

Niinistö.

Simpuistakin monet ovat liittyneet muihin seuroihin rinnakkaisjäsenenä.

– Jonkin seuran kautta pääsee sukeltamaan esimerkiksi Montolaan tai muille kaivoskohteille. Tämä on selkeä etu, joka tuo yhteen erinäköisiä ryhmiä, joilla on sama intressi.

On hyödyllistä nähdä erilaisia harrastamisen muotoja ja toimintatapoja, hän toteaa.

Kurssituksiin ei ole vielä ainakaan toistaiseksi keksitty järkevää toimintamuotoa. Etenkin P1 on ollut haastava järjestää yhdessä.

– Halua olisi kyllä järjestää kursseja yhteistyössä. Siinä toistaiseksi ovat vaikeuttaneet ihan käytännön asiat, esimerkiksi turhan myöhäiset hallivuorot. Aikataulujen yhteensovittaminen ja hinnoittelu voi myös olla hankalaa. Toki aina kartoitamme mahdollisuuksia toteuttaa kursseja yhdessä, Marko Niinistö lisää.

3/2024 SUKELTAJA

29

Kaksi madetta KUVA-ALBUMI – NAPPASIN KUVAN Päijänteeltä puisen Päijännetunnelin päältä työsukelluksella noin 20 metrin syvyydessä. Made loikoili tunnelin päällä menomatkalla, joten tilaisuutta ei voinut olla käyttämättä.

Kamerana oli Canon EOS R6 II, objektiivina RF15-35mm f2.8, Ikeliten kotelo ja kaksi BigBluen 15k lumenin valoa.

KUVA: ELIAS TAHVANAINEN

Made (Lota lota) TÄMÄ pitkänomainen turskakalojen lahkoon kuuluva pohjakala kasvaa 30–70-senttiseksi ja harvoin yli viisikiloiseksi. Leuan alla oleva viiksisäie on mateelle tunnusomainen. Made on petokala, jonka ruokalistalla on pikkukalojen lisäksi pohjaeläimiä ja mätiä.

Madetta esiintyy koko Suomessa sisävesissä ja merenrannikollakin. Kesäisin se vetäytyy syviin, kylmiin vesiin. Made on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.

LÄHDE: LUONTOPORTTI

– KUVA ON OTETTU Juojärvellä sukelluksella omasta mökkirannasta. Mateita tai tämä made on nähty useamman kerran näillä kohdin, noin 25 metrin syvyydessä järvessä kulkevan kivi- ja hiekkaharjanteen suojissa. Yleensä se lymyää paremmin piilossa tai pyöräyttää kätkevän pölypilven ympärilleen. Tällä sukelluskerralla hämmästynyt kala pysyi paikallaan muutaman kuvan verran, kun mieheni näytti valoa ja minä yritin kuvata hämmentämättä itse vettä pahasti.

KUVA: MIRJAMI UOTILA-NIEMINEN

Ajattelemisen aihetta

Pienillä muutoksilla paljon hyvää

Erilliset pukuhuone- ja suihkujärjestelyt tai näkösuojat, kuten suihkuverhot, antavat yksityisyyttä sitä tarvitseville. Yhteistiloissa uima-asun käyttöoikeusmerkki voi tuoda mukavuutta toimimiseen. Mahdollisuus käyttää peittävää asua sukelluslajeissa voi jollekin olla ratkaiseva syy tulla mukaan. Tarve pukeutua peittävästi voi johtua sairauksista tai vammasta, kuulumisesta tiettyyn kulttuuriin tai sukupuolivähemmistöön tai epävarmuudesta omasta kehosta. Varsinkin nuorilla tämä voi olla erityisen merkitsevä seikka.

Harrastuksen saavutettavuutta lisäävät pienet asiat, joista kannattaa kertoa seuran nettisivuilla. Sivut

kannattaa optimoida myös saavutettavuuden näkökulmasta. Invalidiliitto ry määrittelee saavutettavuuden seuraavasti: ”Saavutettavuudella viitataan usein muuhun kuin fyysiseen ympäristöön. Esimerkiksi palvelut, viestintä ja verkkosivut pitää toteuttaa niin, että ne soveltuvat kaikille.

Saavutettavuutta on myös ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet.”

Elina Rajala

Erilaisia toimia on hyvä miettiä etukäteen, jotta kaikki voidaan toivottaa helpommin tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan. Onko uimahalli tai sukelluskohde esteetön? Millaisilla apuvälineillä niissä voi liikkua? Tarvitaanko kulkemiseen erilliset avaimet?

Miten allashissit ja uimahallin apuvälineet, kuten suihkupyörätuolit, toimivat. Pääseekö mahdollinen avustaja ilmaiseksi mukaan vuorolle?

Monilla asioilla voi lisätä harrastuksen saavutettavuutta.

Seurojen ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan − kaikkeen löytyy ohjeet.

Tietoa käytänteistä ja opastusta välineiden, kuten allashissin, käyttöön kannattaa kysyä suoraan uimahallin henkilöstöltä ja kaupungin tai kunnan liikuntapalveluista.

Vinkkejä tiedonhakuun SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO: hallikäytänteet, sukupuolivähemmistöt liikuntapalveluissa, käyttöoikeusmerkki Jutta Lindin arkisto

Vesi elementtinä mahdollistaa liikkumisen ja elämyksen kokemuksia monen tasoisille liikkujille, myös erilaisia rajoitteita omaaville ja soveltavaa toimintaa tarvitseville. Seuratoimintaa erityisryhmille järjestettäessä on tärkeää olla avoin ja vapaa ennakkoluulojen luomista rajoituksista.

Melko pienin tukitoimin ja järjestelyin voimme mahdollistaa toimintaan osallistumisen monille. Tekemällä toiminnasta saavutettavaa ja mahdollisimman esteetöntä voidaan vaikuttaa jo mukana olevienkin harrastamiseen ja harrastuksen jatkumiseen.

Esimerkiksi ikääntyminen voi tuoda uudenlaisia haasteita harrastamiseen.

www.suh.fi PARALYMPIAKOMITEA: esteettömyyskartoitus, neuvonta

www.paralympia.fi YLEISTÄ SAAVUTETTAVUUDESTA

www.saavutettavuusvaatimukset.fi/ yleista-saavutettavuudesta Verkkosisältöjen saavutettavuus

www.saavutettavasti.fi

Jutta Lind, Sukeltajaliiton hallituksen jäsen

3/2024 SUKELTAJA

31

Anna palautetta

Sukeltaja

essa om

Mitä mieltä olet Sukeltajasta?

Mistä aiheista haluaisit lukea?

Onko sinulla juttuidea?

Anna meille palautetta täyttämällä

s

sähköinen lomake.

Lehden avustajaksi?

Sukeltaja-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, sukeltajalta sukeltajalle. Haluaisitko kirjoittaa sukelluksesta? Kuvaatko veden alla?

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää,

Muistuttelimme toukokuussa A-lipun merkityksestä somekanavillamme, ja postauksia jaettiin eteenpäin ilahduttavan runsaasti. Seuraa liiton somea ja hyödynnä kampanjamme omilla kanavillasi!

toimitus@sukeltaja.fi

Lisää lukemista Sukeltaja-lehden kaikki ilmestyneet vuosikerrat vuodesta 1956 alkaen ovat luettavissa ilmaiseksi issuu.com-palvelussa

Ota yhteyttä Sukeltaja-lehden asioissa sinua palvelee lehden toimitussihteeri Kristiina Karila p. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Lisää sukellusaiheisia artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto ry Valimotie 10, 5 krs.

00380 HELSINKI Puhelin 09 3481 2258 office@sukeltaja.fi

Toimiston henkilöstön yhteystiedot www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton toimisto palvelee ma–pe 8.00–16.00 ja kesä–elokuussa 8.00–15.00.

Käynti toimistolla sovitaan etukäteen.