Urheilusukeltaja 1988 5 by Sukeltajaliitto ry

AGFA. F I L M I VALOKUVAN TAITAJALLE.

HORST WACKERBARTH

kuvasi Lucien Clerguen Agfachrome 1000 RS Professional rullafiImilIe, kamerana Pentax 6 x Z Lucien Clerguen muotokuvasta Horst Wackerbarth sanoo: Camargue-suiston tyyni vesi ja kauniit tytöt, aistikkaasti hiekalla makaamassa, ympärillä veden peittämä maisema, ovat Lucien Clerguen suosimia kuvausaiheita. Häntä kiehtoo myös laskevan auringon myöhäinen valo, joka antaa uuden muodon henkilöille ja maisemalle. Kuvasin Lucienen keskellä mielimaisemaansa viulua soittamassa. Huippunopea Agfachrome 1000 RS Professional oli illan hämärään sopiva filmi. Se takaa laajan terävyysalueen, sillä on moitteeton piirtokyky ja se tasoittaa suuria vaaleiden ja tummien sävyjen eroja. Huolimatta herkkyydestään filmi on hämmästyttäviin hienorakeinen. ~gfa

Professional: kino- ja rullafi/mit diakuvaukseen (ISO 50-1000) j!!.p..i!.Rerikuviin (ISO 100-1000),

•••11

AGFA

PUHEENJOHTAJALTA URHEILU

SUKELTAJA 9. 12. 1988

siv. Puheenjohtajalta Vedenalaista tietotekniikkaa Kommentti edelliseen Järviarkeologiasta Keski-Suomen PM-räpylöinnissä Padi vai ei Uppopalloa VOlmasukeltajat Ibizalla Sri Lanka Hikkaduwa Sukellusnäkymiä Hossasta Sepon hylky tarinoita Vastarannalta Syysralli Myydään Turvallisuuskoulutuksesta Norpan elämää Tapahtumakalenteri Porvoon jokiuinnit Teknillinen valiokunta Toimiston sana Hämeen piirin uppopallon pm. Miksi laite lämpenee Räpylöinnin valmennusryhmät SUSL hinnasto Kausi Osku Puukilan pinnanalaisia maisemia.

3 4

7 8

10 11 13 15 16 17 19

22 23

24 25

28 30 31

Vuosi on lähestymässä loppuaan ja on aika tehdä johtopäätöksiä kuluneesta vuodesta. Kulunut vuosi on lajimme osalta ollut erittäin murheellinen. Olemme menettäneet liian monta sukeltajaa sukellusonnettomuuksissa, tosin useimmat liittoomme kuulumattomia. Joka tapauksessa he ovat olleet sukeltajia. Tästä aiheesta kirjoittaminen alkaa jo ehkä joidenkin mielestä tuntua jankuttamiselta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että aihetta on huoleen. On huolestuttavaa lukea lehdistä, että sukeltaminen sopii kaikille, oli sitten vanha tai nuori terveydestä puhumattakaan. Kuitenkin on pakko tunnustaa, että rajoituksia on ja niitä pitää olla. Rajoitukset ovat kuitenkin pitkäaikaisen kokemuksen sanelemia eikä vain sukeltajien kiusaksi tehtyjä. Liittomme onkin pyrkinyt pitämään näistä erilaisista rajoituksista kiinni, koska ne kuitenkin ovat tarkoitetut sukeltajan omaksi parhaaksi. Keskustelua on myös aiheuttanut kovasti eri koulutusjärjestelmien paremmuus. Henkilökohtaisesti en ole valmis tuomitsemaan muitakaan koulutusjärjestelmiä, jos ne vain täyttävät Suomen oloihin tarkoitetut minimivaatimukset, mitkä me olemme kansallisena liittona asettaneet sukellukselle. Mikäli näitä aUtetaan, pitää olla erittäin vahvat perusteet, jotta ne voidaan hyväksyä. Jos perusteita löytyy, totta kai silloin meidänkin on syytä tarkistaa kantaamme. Nykyisiä päätöksiä ja määräyksiamme tehdessämme olemme käyttäneet erittäin laajaa ja asiantuntevaa henkilöstöä apuna. On myös puhuttu, että kouluttajamme ovat vain harrastajia. Kuitenkin tällä harrastajalla saattaa olla jopa lähes 20 v. kouluttajakokemus takanaan. Vai tekeekö muutaman vuoden sukelluskokemus henkilöstä ammattilaisen, kun hän jää pois muista töistä ja rupeaa päätoimiseksi sukelluskouluttajaksi. Mielestäni siihen tarvitaan hieman muutakin kuin jossakin ulkomailla suoritettu lyhyt kouluttajakurssi ja muutaman vuoden sukelluskokemus. Näillä näkymin olemme ajautumassa vääjäämättömästi valtiovallan taholta tuleviin rajoituksiin. Meidän tehtävämme on katsoa, että rajoituksia tai määräyksiä laadittaessa niistä tulevat sukeltajan kannalta turvalliset, kuitenkaan liiallisesti rajoittamatta hienoa sukellusharrastustamme. Kaikesta huolimatta hyviä ja turvallisia sukelluksia Joulua odotellessa. Mauri Vallema

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Haluamme näin yhteisesti kiittää yhteistyöstä ja toivottaa teille kaikille

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA JA TOIMINTARIKASTA UUTTA VUOTTA Toimisto Brita ja Eva-lisa

Toimitus Leena ja Eka

1 Sukellustietokoneet tulevat Esittelen tässä kirjoituksessa ensin sukellustietokoneen toimintaperiaatteen ja eri toiminnot yleisesti. Lopussa on ohjeita ja kokemuksia sukellustietokoneen käytöstä. Sukellustietokoneella tai sukelluslaskimella tarkoitetaan elektronista mittaria, jossa on yhdistetty syvyysmittari, kello ja sukellustaulukot. Sukelluslaskin on monitoimisukellusmittari, joka tarjoaa sukeltajalle tietoa syvyyksistä, ajoista ja dekompression tarpeesta. Sen mikroprosessori laskee automaattisesti sukeltajan kudoksiin liuenneen ylimääräisen typen määrän alttiinaolon aikana ja vapautuvan typen määrän pinnalla oleskelun aikana. Sukelluslaskimen pääosat ovat paineanturi (elektroninen syvyys mittari), paineesta käynnistyvä ajastin, mikroprosessori ja nestekidenäyttötaulu sekä virtalähteenä toimiva paristo. Näyttötaululta sukeltaja näkee sukellussyvyyden, kuluneen sukellusajan sekä paljonko on jäljellä suoranousun aikaa tai minkälaiset etapit ovat tarpeen, jos ollaan sukellettu suoranousun aika loppuun. Noustessa sukelluslaskin varoittaa liian suuresta nousunopeudesta ja etappi nousussa etappisyvyyttä matalammalle nousemisesta. Pinnalle nousun jälkeen mittari näyttää suurimman käydyn syvyyden ja kokonaissukellusajan sukelluspäiväkirjaan merkitsemistä varten. Pinnalla oleskelun aikana mittari laskee typen poistumisen kudoksista ja näyttää kuluneen pinta-ajan sekä suurimmat sallitut suoranousun ajat eri syvyyksissä seuraavalla sukelluksella.

Uusintasukelluksella laite ottaa huomioon edellisiltä sukelluksilta kudoksissa vielä jäljellä olevan jäännöstypen ja käyttää tätä tietoa hyväkseen laskiessaan seuraavan sukelluksen suoranousun aikaa tai etappien tarvetta. Paras sukelluslaskimen ominaisuus on sukeltajan kannalta se, että laskin kykenee ottamaan huomioon sukelluksen kaikki vaiheet suoranousuaikaa ja etappeja laskiessaan. Ts. se sallii pitempiä alttiinaoloaikoja kuin taulukot sellaisilla sukelluksilla, joissa koko sukellusaikaa ei oleskella maksimisyvyydessä. Taulukoiden laatiminen tällaisia monitasosukelluksia varten ja ennenkaikkea niiden käyttäminen on varsin hankalaa. Jos suurin osa alttiinaoloajasta sukelletaan esim. 10-15 m:ssä sukelluksella, jonka maksimisyvyys on ollut 36 m, liukenee loppusukelluksella tietysti vähemmän typpeä kudoksiin, kuin jos koko alttiinaoloaika olisi vietetty maksimisyvyydessä. Käsittelen tässä kirjoituksessa vain ns. monitaso- eli multilevel-sukelluslaskimia, jotka laskevat liuenneen typen määrän todellisen, jatkuvasti muuttuvan sukellussyvyyden eikä maksimisyvyyden mukaan. On olemassa sukelluslaskimia, jotka toimivat taulukoiden tapaan eli käyttävät typen liukenemisen laskennassa suurinta käytyä syvyyttä sukelluksen ai"Taulukko" -sukelluslaskin kana. edellyttää, että sukelluksen nousussa todella noudatetaan taulukoita. Jos esim. sukelletaan 15 min 28 m:ssä ja noustaan sen jälkeen 10 m:iin ja jatketaan sukellusta 35 mih:iin saakka, on noustessa suoritettava 15 min:n etappi 3 m:ssä. Monitasosukelluslas-

kimen käyttäjä sen sijaan selviää 3 min:n varopysähdyksellä 3 m:ssä. Urheilusukeltajat ovat jo vuosia odottaneet markkinoille kohtuuhintaISIa sukelluslaskimia. Viimeisen vuoden aikana tämä toive onkin toteutunut ja tällä hetkellä on Suomessa saatavilla neljä eri merkkistä laskinta, joiden hinnat vaihtelevat 1700 ja 2400 mk:n välillä. Nämä ovat sveitsiläisen UW ATEC AG:n ALADlN PRO, suomalaisen SUUNTO OY:n SUUNTO SME-ML, amerikkalaisen ORCA INDUSTRIES -yhtymän SKINNY DIPPER ja sveitsiläisen DIVETRONICin DACOR MICRO BRAIN. 2 Sukelluslaskinten toimintaperiaatteet Sukelluksen aikana sukelluslaskin näyttää syvyyden, sukellusajan sekä jäljellä olevan suoranousun ajan tai etappien tarpeen. Nämä laskimen ilmoitukset perustuvat: 1. sen hetkiseen sukellussyvyyteen 2. kudoksiin sukelluksen aikana liuenneen typen määrään 3. edellisiltä sukelluksilta jäljellä olevan ylimääräisen typen määrään 4. ko. syvyyteen soveltuviin suoranousun rajoihin Pinnalla sukelluslaskin näyttää suoranousun ajat eri syvyyksissä seuraavalla sukelluksella. Sitä mukaa kun pinta-aikaa kuluu, seuraavan sukelluksen suoranousun ajat kasvavat. Jokaiseen kudostyyppiin voi liueta vain tietty maksimimäärä typpeä. Kudoksen sanotaan tällöin olevan ns. saturaatio- eli kyllästymistilassa. Sitä aikaa, joka kuluu kudoksen 50 prosenttiseen typellä kyllästymiseen, kutsutaan kyseisen kudoksen puoliintumisajaksi. Puoliintumisaikaa käytetään ryhmiteltäessä kudoksia eri tyyppeihin. Eri kudostyyppejä on eroteltu kaikkiaan 16. Puoliintumisajat vaih- . televat 2,5 minuutista 635 minuuttiin. Sukelluslaskimista SUUNTO ja ORCA toimivat ns. kattosyvyysperi-

HYV ÄÄ JOULUA JA TURV ALLISIA SUKELLUKSIA VUODELLE 1989

~ iE ä€.::::::::::s!:. .iiii

-=.:-:.. iiis. ::::=-

llDDC713fM](jJfX1[]fiJ

Fabianink. 13 00130 Helsinki puh. 90-6121358

aatteella eli ne ilmoittavat tiettyjen etappisyvyyksien (3, 6 jne. metriä) sijasta matalimman syvyyden, johon sukeltaja saa nousta. Kun nousussa on tultu syvyyteen, jossa kaikista kudostyypeistä vapautuu typpeä, voi dekompressio tapahtua missä tahansa syvyydessä tämän syvyyden ja kattosyvyyden välillä. Sukellustaulukoiden mukaan dekompressio on suoritettava portaittaisena, mikä tarkoittaa etappipysähdyksiä nousun aikana tiettyihin syvyyksiin tietyn pituisiksi ajoiksi. Kattosyvyysperiaatteella toimiva sukellustietokone sallii ns. vaihtelevasyvyisen dekompression. US Navy -taulukon suoranousurajat perustuvat kuuteen kudosryhmään (5 min:sta 120 min:iin) yksittäissukelluksilla ja yhteen kudosryhmään (120 min) pinta-ajan laskennassa ja uusintasukelluksilla. Sukelluslaskimista esim. ORCA käyttää näiden samojen kudosryhmien lisäksi kuutta muuta kudosryhmää laskiessaan kudosten typpi kuormitusta yksittäissukelluksilla, pinnallaolon aikana ja uusintasukelluksilla. ORCAn käyttämien kudostyyppien puoliintumisajat ovat 5 minuutista 480 minuuttiin. Tästä syystä sukelluslaskin pystyy taulukoita huomattavasti tarkemmin laskemaan kudosten kyllästymistilanteen myös uusintasukelluksilla.

3 Sukelluslaskimen toiminta tilat Sukelluslaskimen toimintatilat tai näytöt vastaavat sukelluksen eri vaiheita. Ennen päivän ensimmäistä sukellusta sukelluslaskin on lepotilassa ja näyttö on sammutettuna. Sukellusta varten laskin on käynnistettävä, mikä yleensä tapahtuu kastamalla laskin hetkeksi veteen ja nostamalla se sitten muutamiksi sekunneiksi pinnan yläpuolelle tai koskettamalla kostutetuilla sormilla käynnistyskontakteja laskimen rungossa. 5

Käynnistyksen jälkeen sukelluslaskimeen tulee sukelluksen aloitusnäyttö tai pintanäyttö. Sukelluksen aikana laskimella on sukellusnäyttö, jossa näytetään sen hetkinen sukellussyvyys, suurin käyty syvyys, sukellusaika, jäljellä oleva suoranousun aika tai tarvittavat tiedot etappien suorittamista varten. Sukelluslaskimen kello käynnistyy ja pysähtyy 1,2-2 metrin syvyydessä laski mesta riippuen. Pinnalla oleskelun aikana laskimessa vuorottelee yleensä kaksi näyttöä: toinen näistä ilmoittaa seuraavan sukelluksen suoranousuajat ja toinen kuluneen pinta-ajan, edellisen sukelluksen sukellusajan ja suurimman syvyyden. Näytöt vaihtelevat laskimesta riippuen. Kun pinta-ajan laskenta on loppunut, kytkeytyy laskin automaattisesti pois päältä. Kun laskin käynnistetään uudelleen, sen näytölle tulee taas sukelluksen aloitusnäyttö tai pintanäyttö. ALADINissa ja SUUNNOssa on sukellusmuistinäyttö, josta voi saada näkyviin edellisten sukellusten tiedot. DACOR puolestaan näyttää muistissa olevat sukellukset automaattisesti aina seuraavan sukelluksen suoranousuaikojen näytön jälkeen. 4 Ohjeita ja kokemuksia sukelluslaskimen käytöstä Olen tehnyt sukellustietokoneilla yhteensä pitkälti toista sataa testisukellusta painekammiossa ja lisäksi avovedessä yli 60 sukellusta. Eniten sukelluksia olen tehnyt ALADINilla ja SUUNNOlla. ORGAlla ja DACORilla olen avovedessä tehnyt vain 4- 5 sukellusta. Olen koonnut tähän lukuun ohjeita sukelluslaskimen käytöstä omiin kokemuksiini ja ulkomaisissa sukelluslehdissä julkaistuihin artikkeleihin perustuen. 1. Sukelluslaskin on helppokäyttöinen, mutta ennen käyttöä on kuitenkin tutustuttava käyttöohjeeseen huolella. 2. Sukelluslaskimen hyödyt tulevat parhai ten esille, kun sukelletaan porrasprofiilisukelluksia yli 20 metriin, yli 12 litran laitteella tai tehdään uusintasukelluksia. 3. Sukelluslaskin ei poista tarvetta suunnitella sukellus etukäteen. Ennen sukellusta on sovittava maksimisyvyys, sukelluksen profiili ja kuinka monta minuuttia saa olla jäljellä suoranousun aikaa, ennenkuin noustaan matalammalle. Suunniteltu sukellusaika on arvioitava käytettävissä olevan ilmamäärän ja sukellusprofiilin mukaan ja ilmoitettava sukellusvanhimmalle kuten ennenkin. 4. Sukelluslaskin ei ota huomioon sukellukseen liittyviä entYIsolosuhteita kuten, kylmyyttä, toi6

minnan rasittavuutta, nestevajausta tai sukeltajan ikää, kuntoa, sukupuolta ja mahdollista ylipainoisuutta, jotka kaikki vaikuttavat sukelluksen aikana kudoksiin liuken evan typen määrään ja lisäävät sukeltajantaudin riskiä. 5. Sukelluslaskin on hyvä ja luotettava apuväline toimiessaan. Toimintahäiriö on kuitenkin mahdollinen kuten muillakin sukelluslaitteilla. Sen vuoksi pitää sukellusparista ainakin toisella olla myös tavallinen sukeltajan kello ja syvyysmittari. Myös muoville painettu sukellustaulukko on hyvä pitää mukana esim. turvaliivin taskussa tai sopivaan paikkaan ripustettuna. 6. Jos sukellusparin sukeltajista vain toinen käyttää sukelluslaskinta, on parin sukellettava yhdessä myös mahdollisella uusintasukelluksella. Jos molemmilla sukeltajilla on sukelluslaskin, niin matalammalle siirtyminen tai nousu aloitetaan sen sukelluslaskimen mukaan, joka ensimmäisenä lähestyy ennalta sovittua suoranousun tai etappinousun aikarajaa. 7. Toinen sukeltaja ei voi ottaa sukelluslaskinta käyttöönsä, ennenkuin sukelluslaskin on lopettanut pinta-ajan laskennan ja sukeltajan edellisestä sukelluksesta on kulunut 24 tuntia (jotta varmasti kaikki jäännöstyppi on ehtinyt poistua). Jos laskimessa on virtakatkaisin, niin sen voi toinen sukeltaja ottaa käyttöönsä katkaisemalla ja kytkemällä uudelleen laskimen virran, jolloin laskimen muisti nollautuu. 8. Muista käynnistää sukelluslaskin ennen varsinaista sukellusta. Tarkista vedessä ennen pinnalta lähtöä, että laskimessa on normaali näyttö sukelluksen alkaessa. ALA-

DIN PRO:ta ei tarvitse eerikseen käynnistää ennen veteen menoa. 9. Älä ylitä noustessa suurinta sallittua nousunopeutta 10 mimin (ORCAlla 6 mimin). Tämä on tärkeää myös uusintasukellusten kannalta. 10. Jos olet sukeltanut suoranousuajan "nollille", käytä viimeisten 15 m:n nousuun 3 minuuttia ja pysähdy lisäksi kolmeksi minuutiksi 3 m:iin. 11. Sukelluslaskimen suoranousu- ja etappipysähdysajat vaikuttavat riittävän turvallisilta päivän ensimmäisellä sukelluksella olipa sukellus profiililtaan porrasmainen tai suorakaide. Uusintasukelluksen suoranousu- ja etappiajoilla on sen sijaan huomattava ero verrattuna kaikkiin taulukoihin. Sukelluslaskimen käyttämän dekompressiomallin mukaan jäännöstyppeä poistuu sukeltajan kudoksista jo 2 - 3 tunnin pintaoleskelun aikana niin paljon, että yli 20 metrissä voi sukeltaa yhtä pitkän alttiinaolon suoranousulla kuin päivän ensimmäisellä sukelluksella. Jos uusintasukellus menee etappinousun puolelle, niin kokonaisnousuaika on samaa luokkaa kuin jos sukellus olisi päivän ensimmäinen. Sen vuoksi ennenkuin on saatu tarkempia tietoja sukelluslaskimen antamien uusintasukelluksen suoranousuaikojen ja etappiaikojen turvallisuudesta, on syytä välttää etappinousua vaativia uusintasukelluksia. Syvällä suoranousuuusintasukelluksellakin (yli 20 m) on suositeltavaa nousta matalammalle, niin ettei suoranousun aika mene alle 5 min:n. 12. Lyhytaikainen käynti pinnalla tai lähellä pintaa ja paluu uudelleen

Aika min 3 6 9 12 15 18 21 24 2730333639424548 51 54 57 60 63 66

Syvyys metriä

Portaittain madaltuva sukellus Suunto SME-ML:n mukaan

26,4 27,0 30

Suoranousun aikaa oli aina vähintään 4-5 min jäljellä

Suorakaidesukellus SUSL:n taulukon mt:kaan Maksimialttiinaoloaika suoranousulla (27 m/20 minI Suorakaide- ja porrasprofiilisukellusten suoranousuaikojen vertailu

syvälle ("jojo" -sukellusprofiili) lisää kuplien muodostumisen riskiä. 13. Sukelluslaskimen syvyys näytön tarkkuus kannattaa tarkistaa aika ajoin, koska laskimen turvallisuus on paljolti kiinni syvyysmittauksen tarkkuudesta. 14. Aina kun vain on mahdollista, suorita sukellus portaittain madaltuvana suoranoususukelluksena. 15. Jos laskin menee etappinäytölle yli 25 m:ssä, se yleensä palaa takaisin suoranousunäytölle, kun noustaan n. 15 m:n syvyyteen eikä etapille menosta ole kulunut muutamaa minuuttia kauempaa. 16. Jos ensimmäinen etappisyvyys on syvempi kuin 6 metriä, niin se ehtii yleensä vaihtua matalammaksi nousun aikana ennen ensimmäiseen etappiin ehti mistä. 17. Sukellettaessa etappinoususukelluksia laskimella, joka ei näytä

etappiaikoja tai kokonaisnousuaikaa, pysyyetappiaika kohtuullisena (alle 15 min), jos aloitetaan nousu viimeistään, kun laskin menee 30- 39 m:ssä 6 m:n etapille, 40-50 m:ssä 9 m:n etapille, 50-60 m:ssä 12 m:n etapille. 18. Vastaavasti ALADlN PROlla ja SUUNNOlla nousu kannattaa aloittaa viimeistään, kun etappiaika on kasvanut 15 min:iin. 19. Sukellettaessa syvälle suorakaideprofiililla (esim. hylkysukellus 35 - 50 m:iin), on ennen sukellusta katsottava sukellustaulukoista, minkälaiset etapit sukellus vaatii. 20. Perehdy ennen sukelluslaskimen ostamista eri mallien ominaisuuksiin ja kokeile niitä avovedessä, niin valinta on helpompaa. 21. Jos sukelluslaskin menee epäkuntoon suoranoususukelluksen aikana, niin on noustava heti 12 m:n

matalammalle puolelle, jossa sukellusta voidaan vielä jatkaa, sikäli kuin ilmaa riittää. Jos aiot tehdä samana päivänä vielä uusintasukelluksen, katso edellisen sukelluksen uusintaryhmä taulukoista suurimman käydyn syvyyden mukaan ja laske uusintasukelluksen suoranousuaika normaalisti taulukoiden avulla. 22. Jos sukelluslaskin menee epäkuntoon etappinoususukelluksen aikana, niin on heti aloitettava nousu etappiin. Jos olet noudattanut edellä ollutta ohjetta etappinoususukelluksen ajoista, niin suorita 5 min:n etappipysähdys 6 m:ssä ja 10 min:n pysähdys 3 m:ssä. Jos sukelluslaskin ilmoittaa myös etappiajan, voidaan tätä käyttää pohjana, edellyttäen että on seurattu jatkuvasti etappisyvyyden ja -ajan kehitystä ennen laskimen epäkuntoon menoa.

Seppo A. Sipinen

tuen), voi vain arvailla, mihin mikrot johtavat (ja ovat jo johtaneetkin), mikäli niihin sokeasti luotetaan. Niiden pääasiallinen myynti tapahtuu onneksi trooppisten tai ainakin lämpimien vesien alueilla ja aivan muista käytännön järjestelyistä johtuen sukellukset onneksi rajoittuvat useimmiten yhteen aamu- ja toiseen iltapäiväsukellukseen. Tässä lienee pääsyy mikrojen "luotettavuuteen" myös useimmilla uusintasukelluksilla.

Onkin sitten täysin oma filosofiansa sukellusturvallisuuden kannalta, paneeko pari tonnia mikroon vai esim. octopukseen ja hyvään turvaliiviin tai uhraako peräti pari sataa markkaa asiantuntevaan lääkärintarkastukseen tietääkseen että onko edes sukell uskelpoinen! Toimituksen huomautus! Tekstissä mainittu toinen artikkeli ilmestyy seuraavissa lehdissä.

Kommentteja Pekka Mattilan artikkeleista "Vedenalaista tietotekniikkaa" ja "Sukellustietokoneet vertail ussa" Artikkelit on hyvin laadittu eikä niissä ole otettu kantaa jonkin valmisteen paremmuuteen tai niiden keskenäisiin järjestyksiin, vaikka ei joskus olisi jopa voinut olla paikallaankin. Hyvä kuitenkin näin, eivät pahoita myyjät mieltänsä. Ensimmäisessä artikkelissa korostaisin vieläkin enemmän kohtia 3, 4, 5, 7, 12, 13, 14, 23 ja 24! Laskin on todellakin VAIN APUVÄLINE, eikä korvaa sukelluksen suunnittelua ja taulukoiden tuntemista sekä myös niiden jatkuvaa käyttöä. Hyvässäkin sukellusmikrossa käytetty matemaattinen malli on melko yksinkertainen eikä ota huomioon, että: sukeltajat ovat erilaisia, olosuhteet vaihtelevat ja käyttäjien kyvyt vaihtelevat. (Ei taulukotkaan huomioi ko asioita, mutta niitä voi tarvittaessa lukea turvallisempaan suuntaan, mikroa ei). Toisessa eli vertailuartikkelissa voidaan todeta, että suoranousuajat eri mikroilla ovat varsin samankaltaisia, eivätkä erot SUSL:in taulukoihinkaan ole kovin isoja. Mutta uusintasukellusajat sitä vastoin ovat todella hirvittäviä! Kun tiedetään, että yksi US NA VY taulukoiden pahimpia heikkouksia on sukeltajantautiriskin huomattava lisääntvminen uusintasukelluksien aikana (liian pitkistä uusintasukelluksien alttiinaoloajoi~ta joh-

~uomafatsja

Aarrefaiwoja

Kuka oli Hanneke Wrome ja mitä hän teki Suomenlahdella, mitä osaa näytteli Raaseporin linnanherra hylkytarinassa. Mikä on legenda Klaus Kurjesta ja miksi se täytyy kumota. Mitä löytyy Pohjanlahdelta. Entäs miksi tsaarin miinalaiva Ladoga upposi, mitä me tiedämme Hindenburgista tai Park Victorysta? Pitkä rivi kysymyksiä. Vastauksen näihin ja moneen muuhunkin kysymykseen saat Suomen Urheilusukeltajain liiton kustantamasta kirjasta "Suomalaisia Aarrelaivoja". Kirjaa saatavissa Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n toimistosta Radiokatu 12, 00240 Helsinki tai 90-1582258. 7

Saimaan Purjehdusmuseoyhdistyksen järviarkeologian toimikunnan perustaminen 7. 10. 1988

Järviarkeologia harppasi eteenpäin Vedenalaista tutkimusta on Suomessa harrastettu 25 vuotta jona aikana museoviraston rekisteriin on kertynyt yli 550 ilmoitettua laivan ja veneen hylkyä. Näistä vajaat 30 on löydetty sisävesiltä viimeisten 7 - 8 vuoden aikana. Löydöt on lähes poikkeuksetta tehty urheilusukeltajien toimesta. 1980-luvun alussa urheilusukellus lisääntyi voimakkaasti sisä-Suomessa ja erityisesti Saimaan alueella. Aikaisemmin museovirasto ja nykyään Saimaa-museo on koettanut pysyä innostuneen joukon mukana järjestämällä Saimaan alueella useampia meri/järviarkeologian peruskursseja pyrkien antamaan harrastajasukeltajille perusvalmiuksia museon ohjaamiin inventointi-ja tutkimustehtävnn. Vuonna 1985 museovirasto järjesti yhdessä savonlinnalaisten sukeltajien kanssa tutkimusleirin Ruokolahdella Käyhkään kanavan yläpuolella olevassa hylyssä. Työnimellä Ruokolahden hylky tunnettu kohde on maassamme ensimmäinen sisävesiltä löydetty laivahylky, jossa on suoritettu meriarkeologisia tutkimuksia. Vuonna 1988 Saimaa-museo sai savonlinnalaisten sukeltajien avustamana hylyn kaivaustutkimukset päätökseen. Toinen Saimaa-museon vuoden 1988 hanke oli Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalausten edustan vedenalaiset kaivaukset. Ennakoitua vaativampi kohde vaatii jatkotutkimuksia varten parempaa ja tehokkaampaa kaivauskalustoa. Saimaa-museon vedenalaiset arkeologiset tutkimukset ovat vasta alullaan. Systemaattisella tutkimuksella pyritään selvittämään Sai maalle tyypillisiä alus-, vene- ja ruuhityyppejä. Jo kauan on pohdittu Saimaan purjelotjan arvoitusta. Saimaan vesistöalueella on ollut 1700-1uvun lopulla yli 20 sahaa, joiden vesialueiden perusteellinen pohjainventointi voisi tuoda ratkaisun purjelotjan arvoitukseen. Muinaisten kulkureittien kartoituksella voitaisiin venetyyppien esiintymisalueet on selvitettävä ja löytöpaikat tarkastettava mieluiten sukeItamalla. Ruuhien sillä (dendrok:ro11010gineJl-/l'adlotllulI C-14

valaista Savon asutushistoriaa kivikaudesta alkaen. Saimaan alueen puolustusjärjestelmät vaativat myöskin tutkimista. Olavinlinnan edustalla on jo aloitettu ruudutetun pohja-alueen inventoiminen. Sotaisan menneisyyden tutkimiseen liittyvät myös Kuopion Karhonsalmesta syksyllä 1987 Saimaa-museosta annetun vihjeen perusteella löydetyt veneet (Suomen sota?). Saimaan puolustusjärjestelmien tutkimiseen liittyvät lisäksi Ristiinan, Kärnäkosken ja Haukiveden laivastoasemat sekä Suvorovin 1790-luvulla rakentamat kanavat. Luetteloa voisi jatkaa vielä pitempäänkin. Varsinkin Pohjois-Savosta, mutta myös muualta on tavattu muinaisia asuinalueita, jotka ulottuvat veden alle. Vesi on orgaanisia aineita säilövä elementti. Meriarkeologisista kaivauksista saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa, että järvien pohjasta löydetään sellaisia muinaisesta asutuksesta kertovia jäänteitä, joita ei ole mahdollista tavata maaarkeologisissa kaivauksissa kuivalla maalla. Tukimuskohteita ja -alueita on toki muitakin ja sellaisia, joissa vedenalainen arkeologia ja jokin muu tieteenala voisivat lyödä kättä yhteisprojektien muodossa. Mainittakoon esimerkkeinä siitepölyanalyysit (keino tutkia muinaisen viljelyksen leviämistä), sekä dendrokronologinen ja Saimaan transgression (muinaisen rantaviivan muuttuminen) tutkimus. Kaksi viimeksi mainittua saivat konkreettista tutkimusmateriaalia syksyllä 1988 kun Saimaan museo otti näytteitä Puruveden ja Ryökäsveden pohjasta löydetyistä (in situ) iki vanhoista männyn kannoista. Saadut näytepalat tutkitaan ja määritellään Joensuun yliopistossa ensin C-14 radiohiiliajoitusmenetelmällä. Ikämäärityksen jälkeen niistä pyritään saamaan vuosilustomääritykset dendrokronologisen ajoituskalenterin rakentamiseksi (vanhimmat näytteistä ovat yli 7000 vuotta vanhoja, nykyinen yo:n dendrokrokalenteri ulottuu n. 800 vuotta taaksepäin). Valmiiksi rakennetulla kalenterilla voidaan tulevaisuudessa määrittää muutaman vuoden tarkkuudella tuhansiakin vuosia puu materiaaleja. Hylkytutki-

muksessa siitä on jo nyt välitöntä hyötyä, mutta myöhemmin sitä voidaan käyttää myös muinaisten asuinpaikkojen ikämäärityksissä. Saimaa-museon ja museoviraston tutkimushankkeita Saimaan vesistöalueilla on ollut tukemassa vuonna 1972 perustettu Saimaan purjehdusmuseoyhdistys. Sen huomattavin toimintakohde on ollut höyrykuunari Salaman korjaaminen ja entistäminen yhteistyössä Savonlinnan kaupungin, museoviraston ja Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen kanssa. Vesiliikenteen historian tallentamiseksi se on julkaissut "Kavassi" -nimistä vuosijulkaisua. Lisäksi se on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä "Saimaan purjehdushistorian päivät" -seminaaria. Saimaan vedenalaista tutkimusta varten Purjehdusmuseoyhdistys perusti 7. 10. 1988 JÄRVIARKEOLOGIAN TOIMIKUNNAN, joka yhteistyössä museoviraston ja Saimaamuseon kanssa pyrkii toteuttamaan käytännön tasolla vedenalaisia tutkimushankkeita. Toimikuntaan voidaan ottaa Saimaan vesistöalueilla toimivia urheilusukellusseuroja yhteisö- ja sukeltajia henkilöjäseniksi. Tulevana kesäkautena Saimaamuseo ja Saimaan purjehdusmuseoyhdistyksen järviarkeologian toimikunta järjestävät kaksi hylky tutkimusleiriä. Tutkimuskohteista toinen on Lappeenrannan Riutansaaressa oleva vanha laivanhylky, josta on otettu puunäytteet iänmääritystä varten (Joensuun yliopisto, dendrokronologinen menetelmä). Toisena kohteena on Savonlinnan Pesolan saaren purjealuksen hylky. Lisäksi tutkimusohjelmaan sisällytetään useampia pohjainventointeja ja sukellustarkistuksia, jotka voivat vaatia jatkotoimenpiteitä. Leirien rahoitusta varten Saimaamuseo anoo valtion tukea. Kenttätutkimuskaluston hankkimiseksi Saimaan purjehdusm useoyhdistyksen järviarkeologian toimikunta toivoo liikelaitosten, yhteisöjen ja yksityisten materiaalista tukea. SPMY:n järviarkeologian toimikunta psta Juhani Grönhagen

Jyväskylän Delfiinit ry Keski-Suomen piirin mestaruuskilpailut räpyläuinnissa 22.5. 1988 Jyväskylässä 50 m allas, käsiajanotto Tulokset: T -17 25 m sukellus 1. Karolina Qvamberg Jyväskylän Delfiinit P-17 25 m sukellus 1. Sami Salmela Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 2. Jukka Parviainen Jyväsky+än Sammakot 3. Petteri Koikkalainen Keuruun Urheilusukeltajat P-14 50 m räpyläuinti 1. Jukka Parviainen Jyväskylän Sammakot 2. Sami Sorri Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat Naiset 50 m sukellus 1. Auli Kiuru Jyväskylän Delfiinit 2. Paula Jokinen Jyväskylän Delfiinit Miehet 50 m sukellus 1. Matti Naukkarinen Jyväskylän Delfiinit 2. Mika Ruuskanen Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 3. Jari Lehtonen Keuruun Urheilusukeltajat T -17 100 m räpyläuinti 1. Karolina Qvamberg Jyväskylän Delfiinit P-17 100 m räpyläuinti 1. Petteri Koikkalainen Keuruun Urheilusukeltajat Naiset 100 m räpyläuinti 1. Auli Kiuru Jyväskylän Delfiinit 2. Paula Jokinen Jyväskylän Delfiinit Naiset 100 m räpyläuinti perusvälineillä 1. Katri Tynkkynen Keuruun Urheilusukeltajat 2. Satu Rautiainen Keuruun Urheilusukeltajat 3. Päivi Viitanen Keuruun Urheilusukeltajat Miehet 100 m räpyläuinti 1. Janne Virtanen Jyväskylän Delfiinit 2. Matti Naukkarinen Jyväskylän Delfiinit 3. Mika Ruuskanen Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat Miehet 100 m räpyläuinti perusvälineillä 1. Risto Oksa Jyväskylän Sammakot 2. Jari Lehtonen Keuruun Urheilusukeltajat 3. Ari Kautto Jyväskylän Sammakot 4. Markku Kauppila Jyväskylän Sammakot 5. Tuomo Ahonen Keuruun Urheilusukeltajat Naiset 400 m räpyläuinti 1. Paula Jokinen Jyväskylän Delfiinit Miehet 400 m räpyläuinti 1. Jukka Parviainen Jyväskylän Sammakot 2. Matti Naukkarinen Jyväskylän Delfiinit 3. Juha Parviainen Jyväskylän Sammakot Miehet yli 35 100 m räpyläuinti perusvälineillä 1. Juha Parviainen Jyväskylän Sammakot 2. Jorma Martikainen Keuruun Urheilusukeltajat 3. Juhani Hujanen Keuruun Urheilusukeltajat Naiset 3x 100 m räpyläuintiviesti perusvälineillä 1. Jyväskylän Delfiinit (Karolina Qvamberg, Paula Jokinen, Auli Kiuru) 2. Keuruun Urheilusukeltajat (Anu Simonen, Satu Rautiainen, Katri Tynkkynen)

11,1 10,6 11,8 12,9

Finn Eagle

wets

26,6 28,0

TARJOUSHINTAAN

22,1 22,2

1490,-

21,5 22,2 28,1

(1790,-)

1.01,1 Märkapuku s säilää haalarihQusul. kol<.onaan aukeavan tak n. sukat ja hanskat. Jos haluat teettää sukelluspuvun mittatilaustyönä, on lisania.ksu 300 mk. Tarjous on voimassa vuoden 88 loppuun saakka. To jmltusaika 2 viikkoa,

1.07,9 54,9 55,0 58,7 1.05,9 1.08,5 51,3 53,5 57,0 54,8 56,7 57,6 57,8 1.19,7 4.45,2 4.28,9 4.32,5 4.35,0 1.02,7 1.07,4 1.11 ,6

n laa kätevästi oheisella hpukkeella. Täytä If. pUke huolellisesti ja lahelä tilauksesi alla olevaan osoitteeseen.

r-:----------------a

D D

Tilaan WETS märkäpu\lun tar-

joushmlaan 1490.Haluan markapuvun miUatHaustYönä . jolloin lisä maksu on 300 mk, yhl 1.790.-

MITAT: pää rinta lantio vyötäro reisi pohJe

nauis käsivarsi pituus

paino kengän 11:0

OSOle

3.10,1

Postios.

3.19,1 PUhelin

Miehet 3 x 100 m räpyläuintiviesti perusvälineillä 1. Jyväskylän Delfiinit (Jyri Tynkkynen, Matti Naukkarinen, Janne Virtanen) 2. Jyväskylän Sammakot (Ari Kautto, Risto Oksa, Jukka Parviainen) 3. Keuruun Urheilusukeltajat (Petteri Koikkalainen, Tuomo Ahonen, Jari Lehtonen)

2.49,2 2.53,4 3.18,7

~;nn r.J

Eaft/e

Finn Eagle KY Kartalantie B.

48600 Karhula

:'4 U 952-66362-' L ____________

Padi vaI• eI• Olen seurannut jonkin aikaa keskustelua siitä, mitkä ovat erot eri sukelluskoulutusjärjestelmillä ja mitkä ovat näiden järjestelmien yhteensopivuudet, mitkä suoritukset ovat toisiinsa verrannollisia ja lopuksi mitkä ovat eri järjestöjen statukset. Asetelma maailmalla on sangen mielenkiintoinen ja monivivahteinen, meillä pohjoismaissa tämän jo selvästi huomaa esim. siitä mitkä ovat eri järjestelmien kautta koulutettujen sukeltajien määrät vaikkapa Suomessa tai Norjassa. Maailmalta löytyy tietojeni mukaan kolmattakymmentä eri opetusjärjestelmää; CMAS, Padi, NAUI, BSAC . . . Valtakunnan tiedotuskanvien kautta olemme saaneet kuulla ja lukea eräiden PADI-kouluttajien käsityksiä omasta ammattitaidostaan ja vertailuista seuroissa tapahtuvaan koulutukseen (esim. Avussa, Hangon Sanomissa (?) ja TTN-ohjelmassa 3televisiossa). PADI-kouluttajat ovat myös lähestyneet SUSL:n johtokuntaa kuluvan syksyn aikana. CMAS:n tiedotteista olen lukenut, kuinka se ja se kansallinen urheilusukeltajien keskusjärjestö on erotettu CMAS:n jäsenyydestä heidän solmittuaan yhteistyösopimuksia paikallisten PADI-organisaatioiden kanssa. Uusimpana tällaisena tapauksena oli Uuden-Seelannin kansallinen liitto. Pohjoismaisten kansallisten urheilusukellusliittojen kesken on sovittu, että ns. pohjoismainen urheilusukeltajatodistus (nordic scuba diver certificate) on vaatimustasoltaan selvästi laajempi kuin CMAS:n miniselle. Kuitenkin ainoa etu meille pohjoismaisille sukeltajille on sanat NORDIC SCUBA DIVER, CMASxx-sukeltajatodistuksen alalaidassa. Kortin arvostuksen Etelä-Euroopan sukelluskeskuksissa on todettu olevan melkoisen. Samoin on pohjoismaisten liittojen kesken sovittu, että minkä tahansa muun sukelluskoulutusjärjestelmän myöntämiä sukeltajatodistuksia ei edes yritetä arvioida, vaan että jokaisen seuratoimintaan mukaan haluavan sukeltajan tai CMAS-kortteja ja -luokkia suorittavan kokelaan tulee osoittaa kykynsä täydellisissä luokkakokeissa, sekä teorian että käytännön kokeissa, altaassa ja avovedessä. Koulutusjärjestelmänä PADI on tiettävästi maailmalla levinnein, Yhdysvalloissa Santa Ana, Califomia päämajaansa pitävä nimensä mukaisesti ammattimaisten sukelluskouluttajien yhteistyöjärjestö (Professinal Association of Diving Instructors). PADI on siis sukelluskouluttajien etujärjestö. CMAS taas on kansainvälinen vedenalaisen toiminnan 10

teistyöjärjestö (Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques) ja sen jäsenjärjestönä on meillä Suomessa Suomen Urheilusukeltajien Liitto ry. SUSL on siis sukeltajien etujärjestö. SUSLn toiminta perustuu seurojen keskeiseen yhteiseen asioiden päätäntään, vuosikokous hyväksyy kaikki suuret linjat ja valitsee ne luottamushenkilöt, jotka asioita valmistelevat johtokunnassa ja sen alaisissa valiokunnissa. SUSLn jäsenseurat ovat yhdessä päättäneet, että meillä Suomessa ei sukellusturvallisuuden tai sukelluskoulutuksen suhteen ole varaa tinkiä tippaakaan. Koulutuksen SUSL:n jäsenseuroissa ja liiton hyväksymissä sukelluskouluissa (niin OCC-koulut kuin muutkin ammatillisesti toimivat CMAS- ja SUSL-koulutusohjelmaa käyttävät organisaatiot) tulee olla samanlaista sekä oppimääriltään ja -tavoitteiltaan. Liiton kouluttajien perus- ja jatkokoulutus pyrkii avustamaan seuroja ja kouluttajia tämän päämäärän toteuttamisessa. Koulutuksen pysyväismääräykset koulutuksenohjelmakehyksineen ja sukelluksen turvamääräykset kulkevat myös käsikädessä seuratoiminnassa. Yhtenäinen, riittävä ja vakaa koulutus tuo jatkuvasti turvallisempia sukeltajia seurojen toimintaan. Seuroissa sukeltajien jatkokoulutus on useimmiten jäsenille kustannuksista vapaata tai kustannusvastaavuuteen perustuvaa, toiminta ei tähtää yksilöiden taloudellisen aseman pönkittämiseen. Laitesukelluskurssien järjestäminen toki itsessään on seurojen varainhankinnan tärkeä osa kymmenissä seuroissa, mutta yhtä tärkeä tekijä peruskoulutustoiminta on myös seuratoiminnan uudistumisessa jäsenhankinnan alueella. PADI:n toiminta maailmalla tai Suomessa ei osoita vastaavaa aktiivisuutta. Toki PADI-koulutuskin tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia sukeltajan jatkokoulutukseen, kurssitoiminta vaan tuntuu maksavan melkoisesti. Koulutusohjelmat ovat maailmanlaajuisia, ansiokkaasti aikaansaatuja ja laajankin tutkimustaustan omaavia. Ainoa ongelma niissä tuntuu olevan vain se, että niiden toteuttamiseksi vaadittava aikataulu on suunniteltu hieman kirkkaampia ja lämpimämpiä vesiä varten. Vesiä ja sukelluskohteita, joissa turistit voivat viikonlopun aikana suorittaa jopa useampia hienoja hihamerkkejä. Ei kuitenkaan niin, että hihamerkeissä itsessään mitään vikaa on, vain niiden tunnusten saantitapaa voi arvioida. SUSL ja CMAS tuntevat myös

vastaavia tunnuksia, mutta niiden saamiselle on selvästikin muitakin ehtoja kuin kurssin suoritus ja taloudellinen kyky suoriutua kustannuksista. Useampien liiton jatkokoulutusten suorittaminen vaatii vuosien aktiivisen toiminnan seuran perustasolla eri tehtävissä. Pelkkä mielenkiinto ja ilmoittautuminen eivät riitä. Vaatimukset ovat sukellustunneissa ja toimintatasoissa. Suomen olosuhteissa kehittyneeksi avovesisukeltajaksi tuskin voidaan nimittää yhden viikonlopun lisäkurssin suorittanutta sukeltajaa. (Tämän kurssiohjelman minimivaatimuksia tuskin kehtaan edes julkisesti esittää). Kaikenkaikkiaan totean vaan lopuksi, että Norjassa ovat ympäristösuojeluviranomaiset perustuen tuotevalvontalakiin vuodelta -76, asettaneet laitesukelluskursseille ohjeellisen vähimmäisohjelman, jonka toteuttaminen edellyttää vähintään Norjan Urheilusukeltajain Liiton (NDF) peruskurssiohjelman toteuttamista. Ohjeet perustuvat lakiin, jossa puhutaan sellaisten tuotteiden kaupasta tai käsittelystä, joilla voi olla vaaraa yksilön terveydelle tai yleensä ympäristölle PADI:n peruskoulutusohjelma on kaukana emo vähimmäiskurssiohjelmasta. Tuomo Erkkola CMAS FIN M2 064

Kalastuksesta Sukelluskalastuksen SM-kilpailut pidettiin 23-24. 7. 1988 Porkkalan vesillä Hermanskär nimisen saaren ympärillä. Järjestävänä seurana toimi Calypso. Vesi taisi olla vuosisadan lämpöisintä, 21°C pinnasta noin kymmenen metrin syvyyteen saakka. Kalaa kuitenkin tuli, joskin lämpöisestä vedestä johtuen ehkä totuttua hiukan vähemmän. Kilpailussa saatiin yhteensä 125 kampelaa, 47 ahventa ja yksi lahna. Kilpailun suurimman kalan sai Jouni Westerholm ja se oli 860 gramman painoinen kampela. Henkilökohtaiset: kalaa/ pisteet 1. Jouko Myyry Calypso 441279 2. Jouni Westerholm Pingviinit 24/166 3. Kyösti Tissari Pingviinit 251150 4. Martti Sandelin Delfiinit 17/115 5. Kari Leinonen Delfiinit 17/113 6. Teuvo Haverinen Pingviinit 16/110 Joukkueet: 1. Lahden Pingviinit (Westerholm J.Tissari - Haverinen) 426 pistettä 2. Calypso Kirkkonummi (MyyryPyysalo- Pehkonen) 388 pistettä 3. Jyväskylän Delfiinit (SandelinLeinonen - Piispanen) 314 pistettä

UPPOPALLOA ETELÄLOHKO I-Div. 87-88 Lopputulokset: o P V H T 1 Raumanmeren Sukelluskerho 10 19 9 0 I 2 Saaristomeren Sukeltajat 10 15 7 2 1 3 Hyvinkään Urheilusukeltaj 10 14 7 3 0 4 Sukelusseura H)O 10 6370 5 Kupla Virginis 10 6370 6 Voimasukeltajat 10 00100 Maalintekijät Levonen Jukka Raumanmeren Sukelluskerho Suomalainen Jarno Saaristomeren Sukeltajat Sulonen Mika Raumanmeren Sukelluskerho POHJOISLOHKO I-Div. 87 -88 Lopputulokset: I Joensuun Urheilusukeltaja 2 Jyväskylän Delfiinit 3 Merisaukot 4 Valkeakosken UrheiIusukel 5 Saimaan Norpat 6 Pietarsaaren U rheilusukel 7 Ylivieskan Urheilusukelta 8 Tampereen Urheilusukeltaj Maalintekijät Karjalainen Eerojoensuun Urheilusukeltaja Sjöblom Jarmo Merisaukot Piironen Juha Joensuun Urheilusukeltaja I-Div. YLEMPI LOPPUSARJA 87-88 Lopputulokset: I Raumanmeren Sukelluskerho 2 Joensuun Urheilusukeltaja 3 Hyvinkään Urheilusukeltaj 4 Saaristomeren Sukeltajat 5 Jyväskylän Delfiinit Maalintekijät Karjalainen Eerojoensuun Urheilusukeltaja Levonen Jukka Raumanmeren Sukelluskerho Bakker Tonny Raumanmeren Sukelluskerho I Div. ALEMPI LOPPUSARJA 87-88 Lopputulokset: I Sukellusseura H)O 2 Valkeakosken U-rheilusukel 3 Tampereen Urheilusukeltaj 4 Kupla Virginis 5 Voimasukeltajat Maalintekijät Uromaa Sukellusseura H 20 Heikkilä Valkeakosken Urheilusukel Inkinen Valkeakosken U rheil usukel

1\aoul aO~n.s.son + 8 203 140 52 117 22 68 101 33 164 4 218

0 P V HT 7 14 7 0 0 7 12 6 I 0 7 10 5 2 0 7 8 4 3 0 7 6 340 7 2 1 6 0 7 2 1 6 0 7 2 1 6 0

J 3 8

P 8 6 4 2 0

5 3

50 40 37

- J

94 61 64 62 34 8 10 16

6 6 11 2 11 3 24 1 41 1 78 0 82 1 96 0

V HT + - J 400 34 8 1 310 25 16 0 220 19 14 2 130 16 25 0 040 9 40 2

V HT + - J 400 24 1 310 37 3 4 220 13 22 1 8 25 2 130 040 3 34 2 11 9 6

Junior-cup Riihimäki 21. 5. 1988 Hyvinkään Urheilusukeltajat - Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Riihimäen Urheilusukeltajat - Valkeakosken Urheilusukeltajat Riihimäen Urheilusukeltajat - Hyvinkään Urheilusukeltajat Hämeenlinnan Urheilusukeltajat - Valkeakosken Urheilusukeltajat Hämeenlinnan Urheilusukeltajat - Riihimäen Urheilusukeltajat Hyvinkään Urheilusukeltajat - Valkeakosken Urheilusukeltajat Valkeakosken Urheilusukeltajat Hyvinkään Urheilusukeltajat Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Riihimäen Urheilusukeltajat

6 4

10 9 8 0 4 4 4 4 4

-.sufleUufl.sia mennei.sJl.!Jften

24 21 14 0 4 4 4 4 4

ijiljatset taiuat

4- 1 0- 7 1-12

1- 3 10- 1

Raoul Johnsson

HILJAISET LAIVAT - Sukelluksia menneisyyteen Kirjauutuus jouluksi Raoul Johnsson on nuoremmalle sukelluskansalle tuntematon nimi. Kuitenkin hän on aikoinaan tehnyt sukeltamista tunnetuksi kymmenissä eri lehtijutuissa ja filmeissä joita esitettiin silloin kun TV oli uusi ja ihmeellinen. Jouluksi ilmestyvä kirja on kokoelma kirjoituksia kokemuksista nostalgiselta 60-luvulta. Kirjoittajan kynä käy ja kirjan sivuilta voimme aistia miten voimakkaasti vedenalaiset kokemukset vaikuttivat jo silloin harrastajiensa elämään. Monet jo unholaan jääneet sukelluskohteet ja tuntien sukellusetsinnät paljastavat sen, että mikään ei ole muuttunut. Kirjassaan Raoul Johnsson seikkailee milloin pinnan alla Riilahdella, milloin Kökarin ja Kökarsörenin karikkoisilla vesillä kuvaillen elävästi laivojen kamppailua raivoavaa merta vastaan. Kirja täydentää oivallisella tavalla Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n jo ennemmin kustantamia kirjoja merellisen menneisyytemme salaisuuksista. SIITÄ VAAN KOVA PAKETTI PERHEEN SUKELTAJALLE JOULUKSI, VARAA OMASI AJOISSA, PAINOS EI OLE SUURI! Kirjaa saa ostaa tai tilata tavalliseen tapaan liiton toimistosta 90-158 2258.

1- 4

14- 2 17- 3 12- 8 2-29

Paras maalintekijä Tatu Nokelainen Hyvinkään Urheilusuk. 8 maalia. 11

HELSINGISTÄ

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

PÄIVÄ

Hieno tapa • • lrrottua ar) esta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SILJA lINEj't

Matkatoimistosta tai 511,a Llne'ta Helsinki, Etellesplanadl 14, puh. (90) 1804422, Silja Linen termlnaa", Olymp'apavIIJonkl, puh. (90) 1804455, Turku, Klsltyllliskatu 4, puh. (921) 652244, KOP-kolmlo, puh. (921) 652 288, Slqa Linen terminaaII, Turun satama, puh. (921) 652255, Tamper., K.skustorl 1, puh. (931) 115122.

VOIMA SUKELTAJAT IBIZALLA 9-17.10.1987 Miettiessämme ulkomaista sukelluskohdetta vuodelle 1987, oli meillä kaksi suosikkia, Malta ja Ibiza. Päätimme valita Ibizan siellä aikaisemmin vierailleitten sukeltajien myönteisten kertomusten perusteella. Ennen matkalle lähtöä otimme yhteyttä mm. Urheilusukeltajain Liittoon. Liitosta saimme tiedon, jonka mukaan Ibizan sukelluskeskukset vaativat mm. kansainvälisen sukeltajatodistuksen ja lääkärintodistuksen, joka ei saa olla vuotta vanhempi. Näiden tietojen pohjalta vaihdoimmekin vanhat todistuksemme uusiin muovikortteihin. Muutamat kävivät myös sukelluslääkärin tarkastuksessa, toisten luottaessa jääräpäisesti siihen, että kolme-neljä vuotta vanhan todistuksen täytyy kelvata. Lento Ibizalle kesti neljä tuntia. Saavuimme perille yhden maissa yöllä jolloin ilman lämpötila oli + 26C. Matkakohteeseemme San Antonioon oli vielä tunnin bussi matka. Perillä hotellissamme olimme vasta kahden jälkeen aamuyöllä. Myöhäinen ajankohta ei kuitenkaan estänyt innokkaimpia lähtemästä kaupungin hulinaa ihmettelemään. Seuraavana aamuna otimme osaa matka toimistomme järjestämään perinteiseen tervetuliaistilaisuuteen. Kyselimme oppaaltamme myös sukeltamiseen liittyviä asioita ja kerrankin olimme iloisia siitä, että olimme saaneet SUSL:sta vanhentunutta , tietoa.

Oppaamme, joka oli juuri aloittanut sukelluskurssin paikallisessa sukelluskeskuksessa, Club Sirenassa, tiesi 'kertoa, mitä todistuksia sukeltamiseen vaadittiin. Sotilasviranomaisille (Commandancia Militar de Marina) tuli tehdä anomus sukeltamisesta ja vedenalaisesta valokuvauksesta. Anomukseen tuli liittää kaksi passivalokuvaa, valokopiot passista ja sukellustodistuksesta. Sukellustodistukseksi riitti yhden tähden kansainvälinen oppilaskorttikin. Anom uskaa vakkei ta sukelluslupaa varten sai Club Sirenasta, joka myös huolehti anomusten eteenpäin toimittamisen hintaan 500 ptas (n. 15 mk). Sukelluslupa oli voimassa yhden kuukauden ajan. Saimme myös kuulla, että kyseinen lupa vaaditaan kaikkialla Espanjassa, ei vain ainoastaan Baleaarien saarilla. Sukelluskeskus oli varsin hyvin varustettu. Sukellusretket tehtiin omalla 12 m:n pituisella avoveneellä, johon mahtui n. 25 sukeltajaa. Sukellusretkillä oli myös aina käytössä nopea kumi vene. Sirenasta löytyi myös voimakastehoinen kompressori, runsaasti vuokravarusteita, oma uima-allas peruskoulutusta varten ja painekammio, joka oli samaa kokoluokkaa, kuin Valtion Palo-opistolla Otaniemessä. Toisena matkapäivänä odotimme kovasti merelle lähtöä, mutta kovan tuulen takia se jouduttiin peruuttamaan . Sen sijaan vuokrasirnmekin

kaksi Seat Pandaa (a 150 mk/vrk) ja lähdimme tutustumaan saareen. Kolmantena päivänä oli tuuli sen verran tyyntynyt, että pääsimme jo sukeltamaan. Oman kuuden hengen porukkamme lisäksi oli sukelluksilla mukana Jerseyn saarelta (Englannin kanaali) tullut 14 hengen sukeltajaryhmä. Vaikka tuuli olikin jo tyyntymään päin, olivat mainingit kuitenkin sen verran korkeita, että ajoimme Isla Conejeran suojaan n. 1,5 tunnin matkan päähän San Antoniosta. Kaikki sukeltajat suunnittelivat sukelluksensa itse. Me halusimme sukeltaa ryhmana, mutta englantilaisista vain muutamat sukelsivat pareina. Club Sirenan kouluttajat antoivat ohjeita sukelluskohteista, mutta muuten vastasivat sukeltajat itse itsestään. Kaikki sukellukset tapahtuivat veneestä. Päivässä tehtiin aina kaksi sukellusta, joiden välissä pidettiin vähintään kahden tunnin pinnassaoloväliaika. Päivän ensimmäisellä sukelluspaikalla oli syvyyttä 10-40 m. Matalassa vedessä oli vanha Rooman aikainen laivan hylky, josta tosin oli jäljellä vain muutama laudankappale ja pari amforaa. Me pysyttelimme n. 20 metrin syvyydessä, jossa vesi oli vielä melkoisen lämmintä. Näkyvyyttä oli parikymmentä metriä. Kahden tunnin pinnassaoloväliaika vietettiin Conejeran saaressa aurinkoa ottaen ja uiden. Saaressa sijaitsevassa suojaisassa poukamassa oli myös 13

naan ja me omanamme. Sukellus- jolla löytöjä voidaan tutkia alukselta ulkoilmabaari, joka kuitenkin nam kouluttajat lähtivät oppaiksi. Tai- kuvaruudun välityksellä. myöhään syksyllä oli jo suljettu. AlViimeisenä sukelluspäivänä olimkoholin suhteen veneellä oltiinkin toimme veneen vieressä ja sukelsimme suoraan pohjaan 30 m:iin. Näky- mekin sitten veneellä kuusistamme. tiukkoja; alkoholin nauttiminen oli mä oli mahtava. Tuntui kuin olisi Taas nousseen tuulen vuoksi sukelehdottomasti kielletty ennen sukelollut kirkossa, kun luolan holvimai- simme päivän molemmat sukellukset luksia, tai niiden välissä. Päivän päätnen katto kohosi yllämme. Vesi oli suojaisassa Cala Saladan lahdenpouteeksi toki sai oluttakin nauttia. Toikristallinkirkasta. Luolan pohjalla kamassa. Syvyyttä poukamassa oli n. nen sukellus oli luolasukellus. Meiltä olevalla kivellä makasi suuri muree- 20 m. Valkoisella hiekkapohjalla mase vain jäi kokematta, sillä luola, johon oli tarkoitus sukeltaa, sijaitsi jyr- na, joka luonnollisesti ehti kuitenkin kasi paljon merimakkaroita ja merilivahtaa koloonsa ennenkuin saimme tähtiä. Näimme myös isoja meduukän saarenreunaman alapuolella pohjalla, yli 40 metrin syvyydessä. Me otettua siitä kuvan. Saaren toisella soita ja useita värikkäitä pikkukalapuolella oli myös pienempiä luolia, parvia. sukeltelimme pitkin samaista jyrkänKun kaikki sukellukset olivat takanettä 15-20 m syvyydessä ja näimme jotka olivat kuitenkin niin pimeitä, ettei sinne sukeltaminen olisi onnistu- napäin, oli tullut maksun aika. Kaikki valtavia pikkukalaparvia, meriahvenut ilman valaisinta. tekemämme sukellukset laskettiin yhnia, merimakkaroita ja muutaman Toisena sukelluskohteena oli lähei- teen ja Club Sirenan johtaja, Peterskorpionikalan. Kuuden metrin sysen saaren rantaan haaksirikkoutunut John Tilbury, antoi sukelluksista reivyydessä sukeltelimme luolien läpi, vanhan rahtilaiva. Hylky makasi pit- lun alennuksen. Sukellukset oli hinjotka vesi oli aikojen saatossa muokin saaren rantaviivaa 12 metrin sy- noiteltu siten, että yksi sukellus omilvannut kallion seinämiin. vyydessä. Pohjasta löytyi mm. aluk- la varusteilla + vuokrasäiliö ja painoSeuraavana sukelluspäivänä olimsen molemmat potkurit, höyrykattila vyö maksoi 2200 ptas (65 mk) ja lisäme taas mukana. Tällä kerralla ajettiinkin kauas merelle lähelle Isla de ja laivan kone. Hiekkapohjalla ma- säiliö 1200 ptas (35 mk). Koko päivän kaili myös mustia piikkirauskuja. retki, jolloin sukellettiin kaksi kertaa, Esparten saarta. Kipparimme, Toni, Sukelluskeskus lopettaa sukellus- maksoi siten n. 100 mk. yritti etsiä kaikuluotaimella vedenretkien järjestämisen lokakuun lopusLähtöpäivä oli viikon lämpimin, alaista kalliota, jota hän kutsui chimsa turistikauden päättyessä, mutta tietysti. Lähes + 30C varjossa. Teimney:ksi (= savupiippu). Kalliomuomuuta toimintaa jatketaan lähes vuo- me viimeiset ostoksemme ja kävimdostelma oli läpimitaltaan 20 m, sen den ympäri. Suurimmat tulonsa su- me ensimmäisen kerran Cala Bassan huippu oli 35 metrin syvyydessä ja kelluskeskus saakin uponneiden ve- uimarannalla katsomassa San Antopohja 55 metrissä. Piipun sisällä saatneiden ja laivojen pelastamisella. Tä- nion kuuluisaa rantaelämää. toi sukeltaa pohjalle asti. Pitkän etViikko oli ollut erittäin onnistunut. tä toimintaa on keskimäärin kerran sinnän jälkeen ei paikkaa kuitenkaan kuukaudessa. Talvikaudella etsitään Me, jotka olimme Välimerellä ensimlöytynyt. Sen sijaan oli tarkoituksena myös uusia sukelluskohteita ja sukel- mäistä kertaa sukeltamassa, olimme sukeltaa läheisellä sokeritopan muolusliike toimii yhteistyössä Espanjan todella myönteisesti yllättyneitä. Lotoisella karilla, joka nousi jyrkästi 40 hallituksen kanssa uusien historiallis- maa olisi mielellään jatkanut toisenm:n syvyydestä pintaan asti. ten hylkyjen löytämiseksi. Etsintä- ja kin viikon. Etsinnän aikana venettä kovasti pelastustyössä on heillä apunaan pinkeinuttaneet mainingit olivat kuitennalta ohjailtava va-videosysteemi, Jari Brännare ja Timo Mero kin aiheuttaneet sen, että lähes puolet sukeltajista oli tullut meri sairaiksi ja meistä suomalaisista teräsvatsoistakin vain kolme saattoi sukeltaa. Veteen päästyämme uimme karin luo ja sukelsimme sen ympäri 20 metrin syvyydessä kovassa virrassa. Näkyvyys oli aika huono, mutta päivän pelasti näkemämme valtava parvi barracudia, satakunta yli puoli metristä kalaa. Tällä sukelluksella näimme myös mustekaloja piilossa kalliokoloissa. Päivän toinen sukellus tehtiin illalla hämärässä Conejeran saaren läheisyydessä sijaitsevan pienen saaren luona. Pinnalla vallitsevasta hämärästä huolimatta oli näkyvyys veden alla todella hyvä. Kiersimme saaren ympäri ja näimme useita mureenoita kurkottelemassa pesänkoloistaan. Neljäntenä sukelluspäivänä matkasimme Ibizan saarta seuraten San Antoniosta pohjoiseen. Reilun tunnin matkan jälkeen saavuimme Las Margaritas nimisen saariryhmän luokse. Tarkoituksena oli tehdä luolasukellus suurimman saaren alitse. Saaren läpi vei todellakin suuri holvimainen luola, jonka katto sijaitsi 10 m:n syvyydessä ja pohjalle oli matkaa 30 metriä. Läpimitaltaan oli luola n. 20 m. Sukeltajat jaettiin kahteen ryhmään. Voimasukeftajat Club Sirenan edustalla. Vasemmalta Jari Lintukankare. Satu Englantilaiset olivat omana ryhmä- ja Jari Brännare. Tuija ja Timo 1Wero. Raimo Käh önen. 14

Sukelluksia Sri Lankan H ikkaduwassa Urheilusukeltaja-Iehdessä n:o 4/84 Kale kirjoitti Sri Lankan sukelluskohteista. Neljän vuoden aikana on Hikkaduwan sukellusrintamalla tapahtunut jotain uutta, joten tässä tämän hetken kuulumiset. Hikkaduwa sijaitsee Colombosta 100 km etelään, tai niinkuin paikalliset asukkaat sanovat: "Hikkaduwa on Colombosta 4 tunnin päässä". Näin todella on. Bussilla matkustetaan tuota väliä pyöreät neljä tuntia. Tie on kohtaisen hyvässä kunnossa, mutta kun samaa polkua käyttävät niin härkävankkurit, norsut, irtolehmät ja melkoinen määrä polkupyöräileviä ja jalkaisin liikkuvia kansalaisia, puhumattakaan mitä erilaisimmassa kunnossa olevista moottoriajoneuvoista, voi hyvin käsittää, että aikaa kuluu. Matka on kuitenkin vaivan arvoinen. Hikkaduwassa on kilometrittäin loistavia hiekkarantoja, meri on lämmin ja siinä kohtuullisen paljon elämää. Eikä ilman lämpötilassakaan ole valittamista. Päivän lämpötilat pyörivät turisti kautena 35·C paremmalla puolella. Hikkaduwassa on neljä sukellusmatkoja tekevää yritystä, joista Coral Sands hotellin yhteydessä toimiva Watersport Club ja Hikkaduwa Beach hotellin vieressä toimiva Poseidon Diving Stadion ovat hyvin toimivia yrityksiä. Hotelli Coral Gardenin yhteydessä toimiva yritys järjestää niin hinnakkaita sukellusmatkoja, että hinnat ovat reilusti kaksinkertaisia muihin liikkeisiin verrattuna. Hotelli Coral Reefin yhteydessä toimiva yritys on kalustoltaan melko vaatimatonta luokkaa, eikä mielestäni täytä niitä vaatimuksia joita tällaisten sukellusmatkojen järjestäjäitä vaaditaan. Watersport Club on paikallisen sukeltajan, kutsumanimeltään Indra, mutta sukunimi paikallisella murteella lausuttuna jäi epäselväksi, ja suomalaisen Harri Hollandin yhteinen yritys. Indra omistaa troolari tyyppisen aluksen, jolla sukellusretket tehdään ja Harrin on sukelluskalusto. Firmassa työskentelee vielä suomalainen Pekka Mauno. Pari viikkoisen matkani aikana totesin, että Watersport Club teki ylivoimaisesti eniten sukellusmatkoja muihin yrittäjiin verrattuna. Sukelluskohteet ovat Hikkaduwan lähivesillä. Ajoaika kohteille vaihteli 112 tunnista l lh tuntiin.

Passi Galassa on v. 1916 uponnut höyryalus "Consh" ja muutaman merimailin päässä tästä v. 1876 uponnut purjealus "Earl of Shafsbury". Viimeksimainitusta aluksesta on löytynyt pari kultarahaa. Muina sukelluskohteina erilaiset matalikot ja "kivet" . Gallesta, joka sijaitsee noin 3 tunnin ajomatkan päässä, maitse autolla 'h tuntia, on löydetty pari uutta hylkyä. Gallen reissulla sukelletaan tavallisesti kaksi kertaa, muissa kohteissa sukellus/kerta. Meri on pintavedeltään noi 30·C, eikä sanottavasti viilene syvemmälläkään. Sukelluspukuja ei tarvita, mutta haalari on tarpeellinen, koska korallit voivat olla hyvinkin teräviä. Sopivalla kelillä mainingit tuntuvat hyvinkin voimakkaasti yli 15 metrin syvyydessä ja paikkapaikoin on merivirtoja jotka voivat sukeltajaa pyöritellä ja aiheuttaa melkoisia naarmuja pintaan ellei ole suojautunut. Niin Poseidonin kuin l-larrinkin liikkeestä saa kaikki sukellusvarusteet, joten välttämättä ei tarvitse raahata omaa kalustoa paikalle. Watersport Clubin palveluksiin kuuluu sukelluskoulutus, joka antaa mahdollisuuden paikalliseen sukellukseen. Tämä koulutus ei kuitenkaan anna pätevyyttä kansainväliseen sukelluskorttiin.

Näkyvyydet Hikkaduwan vesillä olivat kohtuullisia, siinä 10 ja 20 metrin välillä. Eläimistö käsitti kaiken värisiä ja monen muotoisia kaloja. Tavattiin myös hummereita ja merikilpikonnia. Kuitenkaan kalat ja korallit eivät ole Punaisen meren luokkaa. Sukellukset maksavat Hikkaduwassa 300 rupia/kerta. Nykyisen vaihtokurssin mukaan se on 45 markkaa. Hintaan ei vaikuta onko omat sukellusvälineet vai talon välineet. Sukelluksia tehdään kaksi lähtöä päivässä. Kello 09.00 ja toinen lähtö kello 14.00. Haluttaessa järjetyy myös yös ukell ukset. Majoituin Hikkaduwassa Super Corals nimiseen hotelliin, joka sijaitsee 15 minuutin kävelymatkan päässä sukellusliikkeistä. Hotelli oli varsin tasokas ja siisti ja palvelut parhaasta päästä. Mikäli matkustat Hikkaduwaan varaa aikaa myös tutustumiseen paikallisiin ihmisiin ja heidän elin tapoihinsao Tulet huomaamaan, että siellä ihmiset ovat työteliäitä, mutta erittäin ystävällisiä ja iloisia. Hämmästyttävän alkeellisilla ja yksinkertaisilla välineillä he pystyvät saamaan erinomaisia tuloksia esimerkiksi puun veistossa, jalokivien hionnassa ja badiikin valmistuksessa. E. Mikkonen

RÄPYLÄUINNIN SM-KILPAILUT 1989 ESPOONLAHDEN UIMAHALLISSA 21. 1. 1989 (Varapvä 28. 1. 89) 13-14 v. 111 18 v. II 15-16 v. IV 35 v. Välineet: Vapaat, lähtöjä myös vakiovälinein.

Sarja

Tiedustelut: Matti Alanen, puh. 90-652838. Järjestävä seura: Sukellusseura H2 0. Tarkemmat tiedot kilpailusta seuratiedotteessa. 15

Sukellusnäkymiä Hossasta Oulun kouluttajapäivillä syksyllä -87 arvottiin Hossan Loma Oy:n SUSL:lle lahjoittama täysihoito lomapaketti Hossan lomakeskuksessa. Pakettiin sisältyi sviittimajoitus, oma sauna ja maittavat ruoat. Arvonnassa onnisti Ylitornion Midnight Divers ry:n Simo Rousua. Vastapalvelukseksi toivottiin sukeltajien kartoittavan alueen vesistöjen sukelluskelpoisuutta. Soitimme Hossan lomakeskukseen Kimmo Törmälle, ja sovimme ajankohdaksi 6. 6. alkaen. Maanantai 6.6. Saavuttiin Hossaan klo 16.30, veimme tavarat huoneisiimme ja kävimme keskustelemassa sukelluskohteista lomakeskuksen isännän Kimmo Törmän ja Metsähallituksen ylitarkastaja Olavi Joensuun kanssa. Saimme kartat alueista ja merkittyä muutamia niistä lukuisista hyvistä kohteista. Olavi Joensuu pyysi meitä tekemään havaintoja kaloista sekä mahdollisuuksista sukell uskalastusharrastukseen. Metsähallituksella olisi mahdollisuus rakentaa kyseille harrastukselle huoltotilat, jotka sisältäisivät puku-, kuivaus- ja saunatilat. Mahdollisuus olisi saada kompressorikin. He myös pitäisivät huolen siitä, että saalistettavaa kalaa olisi riittävästi. Illalla puoli kahdeksan maissa lähdimme sukeltamaan Hossanlahteen, lomakeskuksen rantaan. Pena jäi venemieheksi. Kävimme kuuden metrin syvyydessä. Myöhäisestä ajankohdasta ja koleasta säästä johtuen näkyvyys oli pohjassa noin metrin verran. Tiistai 7.6. Herättiin klo 8.00 ja käytiin aamupalalla, jonka jälkeen Pena täytti pullot. Lähdettiin sukeltamaan Iso-Valkeaiseen. Pena ja Pekka lähtivät saarta kohti, Arja ja Simo sukeltaen rantaa pitkin. Molemmat parit sukelsivat noin kymmenen metrin syvyydessä. Näkyvyys oli hyvä. Puolen päivän maissa käytiin hotellissa syömässä lounas ja ruokalevon jälkeen lähdettiin sukeltamaan edellisen sukelluskohteen naapurijärveen, Iso Hossalaiseen. Autolla päästiin noin 50 metrin päähän rannasta, syvyyttä lammessa on 11 metriä ja näkyvyys loistava. Pohja oli valkoista hiekkaa ja ruohoa, jonkin verran pientä kalaa näkyi. Pekka löysi puukon ja Pena joitakin vieheitä. Simo ei voinut koska hänellä oli lievää kuumetta, joten hän toimi rannalla kirjurina. Keskiviikko 8. 6. Herättiin aamulla seitsem2in aikoihin 16

Penan kolisteluun. Aamupala syötiin klo 8.00, otettiin ruokalepo ja lähdettiin jo ennen kymmentä, koska varusteet oli laitettu valmiiksi jo edellisenä iltana. Kohteena tällä kertaa oli Pieni Hossalainen. Syvyyttäö siellä oli noin kymmenen metrin verran ja kalojakin nähtiin muutamia. Pullot täytettiin ilmalla ja sukeltajat ruoalla puolen päivän maissa. Uudeksi kohteeksi valittiin alueen syvin järvi Öllöri, josta löytyy syvyyttä jopa 36 metriä. On siellä kuuleman mukaan myös Kanadan nieriääkin, jota emme kuitenkaan omin silmin päässeet näkemään. Kävimme kuudentoista metrin syvyydessä ja palasimme tutkimaan rantavesistöjä. Näkyvyys oli mahtava. Siirryttiin puoli kilometriä, Pekka puku päällä kävellen ja muut autolla Huosilammen ja Keihäslammen välissä olevalle parkkipaikalle. Pullot täytettiin. Paikalle tuli myös metsähallituksen valvoja ja muutamia kalojen narraajia. Pena ja Pekka valitsivat syvemmän eli Huosilammen. Arja ja Simo menivät Keihäslampeen. Pojat kävivät 26 metrin syvyydessä ja palasivat rannalle etsimään uistimia, joita he löysivätkin useita. Tien toiselle puolelle Keihäslampeen menivät Arja ja Simo, jotka tekivät yhden narraajan onnelliseksi palauttamalIa kadonneen uistimen. Kalaisuudellaan lampi oli suurenmoinen. Näimme siellä 2-6 kilon kirjolohia ja taimenia runsaasti. Kalat olivat pääasiassa noin viiden metrin syvyydessä. Harmittelimme valvojalle jälkeenpäin, että oli vahinko jättää harppuunat kotiin, jolloin hän tuumasi, että se olisi ollut viimeinen sukelluksemme siellä niiden kanssa. Sukelluksen jälkeen Penan viime vuonna saamasta lahjapuukosta huoU"4~LJ,~U, että tänään oli hänen syntymäpäivänsä, joten eiköhän se ole kolmen sukelluksen jälkeen juhlimisen arvoinen asia.

Torstai 9. 6. Herättiin puoli kahdeksan maissa. Taas oltiin valmiita päivän seikkailuIle, mutta tekniikka petti, sillä peräkärryn rengas oli "sökö". Kiusallisen tilanteen hoiti Pena (MIDI:N McGyver) alta aikayksikön. Syötiin lounas ja lähdettiin kiireesti sukeltamaan Um pi -Valkeiseen. Syvyyttä siellä oli noin 26 m. Sukelsimme seitsemän metrin syvyydessä näkyvyyden ollessa melko heikko, koska vettä tuli taivaalta "kaatamalla". Sukelluksen jälkeen kävimme tutustumassa Metsähallituksen omistamaan Jatkonsalmen kurssikeskukseen valvojan opastuksella. Paikka on erinomainen suurempiakin leirejä ajatellen ja sitä on mahdollista vuokrata siihen käyttöön. Saavuttiin kämpille kolmen aikoihin, pakattiin, saunottiin, syötiin päivällinen ja maksettiin huoneisiimme kertyneet kulut pois. Kotiapäin lähdettiin Kuusamon kautta. Ylitomiolla oltiin puolen yön maissa väsyneinä, mutta silti erittäin tyytyväisinä onnistuneeseen retkeemme. Yhteenveto Alueen järvet ja lammet ovat sukeltajan kannalta erittäin kirkkaita luonnontilassa olevine koskemattomine rantoineen. Mahdollisen huoltorakennuksen sijainniksi ehdottaisimme Iso-Valkeaisen ja Iso-Hossalaislammen väliin, koska Iso-Valkeaisessa on laajat, kirkkaat ja vaihtelevat vedet. Iso-Hossalaislampi valkopohjaisena on sopivan kokoinen ja syvyinen harppuunakalastusta ajatellen. Kovien kangasmaastojen ansiosta sinne on mahdollista ajaa myös autolla. Midnight Divers ry. Arja Lindström Simo Rousu Pentti Parkkila Pekka Tjäderhane

, HOSSAN RETKEILYALUE 150000 -

[l]

R.:k.,I"'!uHrll'ja

@H OI. H,

'nl~m .. ~.. "'"

...

;::;-:,:

TuIoS(lI.koo., kk.

h luilllualul

~ lo"""""'

"'"'

M" k,ftYPoI1o:u

P"kolluill.l~

Puorr.I II.... ' .lIu

V,nlv.l k, m.

WO", m.,o"u.

M .. n<"

Muu polku

""'U OIStI. kOII.

- 'C~ _ ··-,..,

Sepon hylkytarinoita Ensimmäisen maailmansodan alussa, elokuussa 1914, sammutettiin majakat ja loistot kautta Suomen rannikon, jotteivät Saksan merivoimat voisi navigoida ja operoida rannikollamme ja varsinkaan satamien lähistöillä. Toimenpide oli epäilemättä tarpeellinen, mutta aiheutti suurta haittaa ja vahinkoa myös normaalille kauppaalusliikenteelle. Majakoiden sammumisen myötä lisääntyivät karilleajot rajusti. Porin edustalta sammutettiin Kallon ja Säpin majakat, sekä Reposaaren loisto. Luotsaustoiminta pysyi kuitenkin entisellään aina vuoteen 1917, jonka jälkeen luotsaus pimeän aikaan kiellettiin määräyksellä, joka oli voimassa sodan loppuun saakka. Sukellusveneistä ja miinoista huolimatta oli laivaliikenne suhteellisen vilkasta. Liikenne Mäntyluodon ja Reposaaren satamista Ruotsiin ja muualle oli lähes päivittäistä. Reposaarelaisella laivanvarustajalla ja suurliikemiehellä Werner Hacklinilla

oli osansa tässä kaupankäynnissä. Sodan aikana hän osti useita purjelaivoja sekä höyrylaivan ja vuonna 1918 hänellä oli kahdeksan purjealuksen laivasto. Mutta alku oli hankalaa. Ensimmäinen laiva, höyrylaiva Birgit, ostettiin keväällä 1915 ja räjäytettiin saksalaisen sukellusveneen toimesta Gävlen edustalla saman vuoden marraskuussa. Toisen laivan kohtalona oli pimennetyt majakat. Kesällä 1915 Hacklin osti purjealuksen nimeltä Aino, se oli 2-mastoinen apukoneella varustettu moottorikuunari. Aino oli 25 m pitkä, 7 m leveä ja syväys 2.3 m. Bruttorekisteritonneja 99 ja nettorekisteritonneja 89.4. Laiva oli rakennettu Koivistolla vuonna 1912. Ainon viimeinen matka alkoi Ruotsista, Gävlestä, syyskuussa 1916. Määränpäänä koti satama Mäntyluoto. Syyskuun 26. päivä s/ v Aino kellui Gävlen satamassa, ruumassaan 186 tonnia ja kannella 13 tonnia rautaharkkoja ja täkkirautaa. Se oli täysi

lasti ja vakuutettu kahdessa vakuutusyhtiössä. Kapteeni Toivo Leonard Lehtinen laittoi lähtöselvityksen valmiiksi ja nousi kannelle katselemaan matkavalmisteluja. Hämärä alkoi väistyä päivän tieltä kun luotsi saapasteli lankonkia pitkin laivaan. Kapteeni katsoi taskunauristaan ja totesi sen olevan 7.00. Moottori käynnistettiin ja laiva irtautui laiturista luotsin johdolla. Hinaaja otti Ainon hinaukseen noin klo 8.00. Kello 9.15 jäi luotsi laivasta Bönanin luotsiasemalle, noin 10 km Gävlestä koilliseen. Hinausvaijeri irroitettiin ja vedettiin sisään, purjeet nostettiin ja matkanteko aloitettiin suunnanmääritvksellä. Tuuli oli i'JNW (337.5°) 2 be~u fortia. Kapteeni oli hieman huolissaan matkasta, sillä edelliskuussa olivat saksalaiset sukellusveneet toimineet vilkkaasti ja upottaneet Pohjanlahdella 4 alusta ja 2 oli kaapattu. Ainon lasti ei kapteenin saaman tiedon mukaan ollut sotakieItotavaraa, 17

mutta ei saksalaisista ikinä tiedä, nehän voi upottaa ihan huvikseen. Matka jatkui. Kello 18.12 ohitti Aino Finngrundetin-matalikon lounaisen valopoijun, jonka jälkeen olikin syvää vettä aina perille asti. Purjehdus-suunta oli koko matkan ajan koillisen ja idän välille, kunnes koitti syyskuun 28. päivä. Finngrundet oli 80 mailia takanapäin. Oli aamuyö 2.40 sijainti määritettiin kello 61'29,8' P ja 20'48.6' 1, tuuli oli kääntynyt lounaaseen ja voimistunut neljään beaufortiin. Yö oli säkkipimeä, Säpin majakan valo olisi normaalisti jo näkynyt, mutta nyt oli sota ja valo poissa. Kapteeni Toivo Lehtinen oli työntänyt pois mielestään sukellusvneet ja kaappausuhat, sillä purjehtiminen pimeässä lähellä rannikkoa oli tällä hetkellä vaarallisempaa. Kapteeni määräsi miehiä tähystämään ja pani samalla merkille että tuuli oli yltymässä. Parin minuutin kuluttua havaittiin maata keulasta oikealle, ruori käännettiin välittömästi paapuurin puolelle mutta liian myöhään, Aino rysähti karille. Kapteeni oli ihmeissään, sillä paikanmäärityksen mukaan heidän ei olisi pitänyt olla ihan näin lähellä rannikkoa. Ruori käännettiin oikealle ja laiva kääntyi pohja kiviä kolistellen ja juuttui kiinni. Sitten yritettiin haalata taaksepäin purjeilla mutta ilman tulosta, laiva istui tukevasti karilla. Tuuli yltyi koko ajan ja oli jo yli 5 beaufortia, purjeet paukkuivat tuulessa ja perämies Charles Gunnarsson määräsi ne laskettavaksi alas. Pumput peilattiin ja havaittiin veden nousseen

ruumaan. Miehistö aloitti pumppauksen, mutta tunnin uurastuksen jälkeen huomattiin että vesi vain jatkoi nousuaan. Tilannne oli toivoton, merenkäynti voimistui hetki hetkeltä. Aallot murtuivat jo laivan kannelle, runko rutisi uhkaavasti. Mastot voisivat katketa tässä kurimuksessa milloin tahansa. Kapteeni määräsi perämiehen ampumaan hätäraketin ja käski laskea pelastusveneen. Miehet saivat laskettua veneen laivan kyljelle, mutta samassa iso aalto tarttui siihen ja rysäytti sen laivan kylkeä vasten. Pelastusveneen kylkilaudoitus repesi ja se täyttyi vedellä. Matruusi Frans Rosenberg katseli vesilastissa kelluvaa venettä ja tunnusteli sormillaan korkkiliiviään, oliko se hyvin kiinni jos joutuisi veden varaan. Miehistö päätti odottaa päivänvalon ilmestymistä ja etsiytyivät laivan kuivimmalle kohdalle, josta he katselivat kuinka laiva hajosi ympäriltä. Kello viiden aikaan iski suuri aalto styypuurin puolelle, koko laiva tärisi. Mastot huojuivat ja osa köysistä katkesi. Kylki rikkoutui keski kohdalta ja suuri osa kannesta repeytyi irti. Kannella oleva rautalasti vajosi ruumaan ja osa putosi mereen. Päivän valjetessa likomärkä ja väsynyt miehistö huomasi minne he olivat joutuneet. Aino oli törmännyt Säpin majakasta länteen olevalle ulkolaskun matalalle, alle kilometrin päähän saaresta. Miehistön toivonkipinä pelastumisesta virisi uudelleen. Kello 9 ja 10 välillä he näkivät ison soutuveneen keula aaltoja vasten pärskien tulevan heitä

kohti. Vene asettui laivan viereen ja vaivoin he saivat pidettyä sen aloillaan. Kolme Ainon miestä onnistui hyppäämään veneeseen, jolloin se lähti takaisin jottei itse murskautuisi matalikolla myllertäviin aaltoihin. Iltapäivällä he tulivat uudelleen ja pelastivat loput kolme miestä ja kapteeni Lehtisen. Vielä samana päivänä he yrittivät takaisin laivalle pelastaakseen tavaroita, mutta korkea merenkäynti ja kuunarin voimistunut kallistelu tekivät sen mahdottomaksi. 29. päivä kello 14-15 välillä kaatuivat laivan mastot mereen ja laiva repeytyi kokonaan kahtia. 30. päivä syyskuuta miehistö vietiin luotsi höyrylaiva Tähdellä Mäntyluotoon. Merikapteeni Toivo Lehtinen arvioi meriselityksessään onnettomuuden syitä ja totesi että ennalta-arvaamattoman kova pohjoinen myrsky, virheellinen paikanmääritys ja lopuksi Säpin majakan valon puuttuminen olivat syyt haaksirikkoon. Aino jäi hylyksi, mutta arvokas lasti pelastettiin ja myytiin heinäkuussa 1917 huutokaupassa Porissa. Pari kuukautta huutokaupan· jälkeen eräs kapteeni, Toivo Leonard Lehtinen, ajoi hl. Dagmarin hylyksi Reposaaren rantaan. Mutta siitä sitten enemmän toisella kertaa.

Seppo Salonen, Porin Urheilusukeltajat ry

PERINTEINEN

SUKELTAJA 89 14. 1. 1989 klo 12.00-17.00 Paikka SVUL:n toimitalo, osoite Radiokatu 12, Helsinki, SVUL-sali. Aiheena ajankohtaista mm. sukelluksesta, turvallisuudesta ja tarvikkeista. Pääsymaksu on 20,- sisältäen materiaali kassin. TERVETULOA!! ! Järjestää: SVUL:n Helsingin piirin urheilusukellusjaosto

m~1~~~i1~ifS~:i!an.l~il.1 18

VASTARANNALTA Kyllä minoon hämmästyny! Erellises lehres kirjootin, kuinka MEIRÄN sukeltajien pitääs käyttäytyä tualla saaristos ja miksi. Lisäksi kerroon oman seurani tavasta hoitaa asiansa. On saanu melkoosen voimallista palautetta. On ripustettu vessapaperia tuulilasille, on haukuttu ja syytelty tiäs mistä. Niinku jutun lukenehet ja lukemansa myös ymmärtänehet tiätää, kirjootin siisteyrestä, suhtautumisesta luantoon ja paikallisiin ihmisiin, viinan käytöstä ja sen tuamista ongelmista eri tilanteessa, peloosta jne. Yhressä lauseessa kirjootin SUKELLUSPORUKASTA, joka oli METELööNY. Sana sukellusporukka on suameksi sukellusporukka enkä 00 kuullu Suames olevan sen nimistä seuraa. Metelööminen on pualestaan suameksi melunpitämistä. Nykysuamen sanakirjasta voi löytyä lisää merkityksiä. Miksi näistä asioosta ei sais kirjoottaa? Tämän lehren päätoimittajaki on kuulemma saanu moittehia ja haukkuja muutamilta seuroolta eripualilta Suamia. Kyllähän mä sen jo oon oppinu, että vaikka mä kirjoottaasin linnunlaulusta, niin aina on niitä jokka löytää vaikka rivien välistä hyökkäyksiä ja panettelua. Mutta kyllä mun sanottavani on präntätty selvästi painomusteheIla. Kaikki, mitä oon kirjoottanu, on kyllä tapahtunehia asioota. Se, missä, koska ja ketkä, ei taas kuulu tähän, koska se ei 00 tässä yhteyressä oleellista. Mä en tosiaankaan eres pyrkiny kirjoottaan yhrenkään suamalaasen tai muunkaanlaasen- seuran historiikkia. Ny on vaan niin, jotta me sukeltajat emmä 00 yksin tualla vesillä. Meillä ei 00 mitään etuoikeuksia siällä, vaikka sellaasta saattaas kuvitella, ku me isoos porukoos Iiikutahan. Päivvastoon, meirän on syytä välttää kaikkia sellaasta, mistä meitä voiraan perustellusti syyttää, jo siitäkin syystä, jotta taas ollahan kuulemma kovasti ajamas sukellusrajootuksia suamalaasille vesille. Mutta palatahan mukavampihin asioohin. Mä kerron siitä, ku me olimma John Craftonilla ensimmäästä kertaa:

On sitä meikälääsekkin käyny melkeen ulkomaalla sukeltamassa ja peräti kolome kertaa. Nimittäin siällä Jaakopin kaupungissa lähellä Vanhan Kallen kylää. Se ensimmäänen reissu pari vuotta sitten oli miäleenpainuvin. Me lährimmä vanhasta satamasta piänellä rautahinaajalla pohjoosehen kohti John Graftonin hylkyä. Oppahina oli kaksi paikallista imuruoppaajan kuskia. Niilloli semmoonen kuirusta tehty kakskytäkolme jalkaanen takahyttipaatti. Mennessä kateltihin maisemia ja haisteltihin tuulta, josko se sopii hylylle kuinka pahasti. Merikortista kattottihin hylyn paikkaa ja miätittihin, jotta oliskohan se ensimmääsen kerran kolahuttanu noin sata metriä ennen uppuamispaikkaansa merkit ylle kivelle. Vihroon näkyy sitten avomeri ja se komia muistomerkki. Oppahat kaartoo kohti sitä ja me tiätysti peräs. Yhtäkkiä pamahti ja paatti pysähtyy ku seinään. Mä huitaasin ottani etuklasin raamihin ja rystyset ovenkarmihin. Tähret sinkooli silmis ja päähän kasvoo niin komia patti, jotta mä jo rupesin hualestumahan, mahtuuko huppu enää päähän ja pitääkö maski. Oltihin osuttu justiin sille kivelle, josta aikaasemmin oli puhe. Oppahien matalakulkuneen paatti ui sen yli, mutta meirän pitkälti toista metriä vettä vaativa hinaaja ei. Onneksi irti päästiin peruuttamalla, eikä kovin suuria vaurioota näkyny. Mitä ny jostain vähä loraji vettä pilssiin. Kumme päästihin oletetulle hylkypaikalle oli aurinko jo lähellä läntistä horisonttia ja tuuli oli sopivasti tyyntyny. Kun ankkuri oli laskettu, kehootti kippari mua käymään tarkistamassa, onko hylky siällä alapualella? Oppahat tuli kattelemaan meirän touhua. Ne istuu reelingillä ku kaksi rantakollia ja ilmeet oli niinku sellaasilla vaan voi olla, jokka on ikänsä merellä tehny ammatiksensa töitä ja saa ny seurata poikaasten konhotuksia. Mä ajattelin, että nyt pitää homma hoitaa tyylikkäästi. Vetehen päästyäni tein ohjeiren mukaasesti piänen koesukelluksen, vaihroon OK-merkkejä kipparin, toisten sukeltajien ja vissiin viälä reimarinkin kanssa. Sitten alasmenomerkki . Sen jälkeen mä tein niin komian linkkuveittitaiton ku

osasin ja aloin liukuni tuntemattomiin syvyyksiin jalaat ja nilkat ojennuksis ku palettitanssijalla. Mutta sitte tuli ongelma: mun ·pääni oli jo hylyn palkkien välis vaikka räpylät oli viälä pinnalla! Mahtoo se olla näky, ku kaksi räpylää jökötti liikkumati pinnalla pystys. Molin ku tauluhun heitetty tikka. Mun tuli kiire kurvata takaasi ylös. Emmä viittiny kattua niiren oppahien päälle enkä tehny OK-merkkiäkään ku korkeintaan kipparilIe. Siitä sitte kaikki sukellettihin pullot tyhjiksi tutustuessamma Graftonin jäännöksihin. Takaasi lährettäessä kiärrettihin se kivi kunnioottavalta etääsyyreItä. Aina välillä käytihin pumppaamassa peräruuma tyhjäksi. Oppahat ajoo taas erellä ja me tiukasti peräs. Yhtäkkiä näytti, ku niiren paatti olis nostettu ilmaan ja paiskattu paapuurin kyljelle alas. Meillä tuuli kiirus hillitä vauhtia ja kääntää sivuhun. Ei onneksi kolahtanu enää. Ne oli vissiin unohtunu juttelemaan ja vene oli ajautunu pois kapiaIta väylältä suoraan lähes pintakivelle. Tasapeli, tuumas kippari. Ku satama rupes näkymähän, mä tulin kysyneheksi, montako solmua tää oikeen teköö? Siinä vastatessansa kippari painoo ajatuksissaan kahvaa vähä alaspäin. Oppahat huamas sen vaikutuksen ja painoo kans. No, kippari painoo vähä lisää ja oppahat kans. Kohta mentihin pimeneväs illas kahvat pohjas konehet kiljuen jotta musta savu vaan pöläji taivahalle ja vesi lensi keuloos. Silloon yhtäkkiä kippari veti kahvan melkeen stambaihin, ryntäs konehuaneeseen ja huusi mennessänsä, jotta ohjaa sinä. Se oli huamannu, jotta perä alkas painumahan uhkaavasti. Meirän kivellä käynti oli repäässy pohjahan semmoosen viillon, josta kovaa ajettaessa syäksyy vettä sisähän. Käsipumpulla se pumppas siällä helvetillises metelis ja kuumuures ympäriinsä lentävän öljyysen veren seas. Jonkun ajan kuluttua huamas jo selvästi perän noussehen. Satamas ajettihin hinaaja prykän kylkehen ja sirottihin tukevasti kii. Konehuaneesta tullu kippari näytti siinä sataman valojen loisteessa elävästi murjaanien kuninkaalta valkooset silmämunat loistaen. Mutta ihan rauhallisen ja tyytyvääsen näköönen se muuton oli. Niinku aina. 19

URHEILUSUKELTAJAIN SYYSRALLI 1988 Pirkkolan uimahalli 22. 10. 1988 Kun taas syksy sai ja myrskyt alkoivat tehtiin Helsingin piirin hallivuorojen jakokokouksessa tiettäväksi kaikelle kansalle, että Pirkkolasta olisi saatavana muutamia ns. pitkiä lauantai-illan vuoroja yleishyödylliseen käyttöön. Tästä innostuneena päätimme Urheilusukeltajat ry:ssä pikapäiten järjestää hallirallin yhden syysillan ajanvietteeksi. Rallin järjestelyihin ei aikaa jäänyt kuin kuukauden päivät, joten joku voisi väittää sitä jopa hätäisesti kokoon raavituksi, mutta kaikilla oli kuitenkin hauskaa, ja sehän on pääasia. Allekirjoittanut velvoitettiin taas järjestämään liiton pää-äänenkannattajaan ja vähän muuallekin pienimuotoinen selostus kilpailun kulusta kaikkien Suomen hallirallinikkareiden innoitukseksi. 1. rasti Jo ennen altaaseen hyppäämistä jokaiselle parille annettiin kananmuna, jota kehoitettiin suojelemaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Munat olivat kyllä keitettyjä, mutta kennoon, josta munat otettiin, oli kuitenkin sattumalta (?) päässyt yksi raaka kananmuna rikkoutumaan, mikä ehkä osaltaan auttoi suojelutehtävään motivoimisessa.

2. rasti Kakkosrastilla pelaajille näytettiin lastenloru: "Älä välitä, ei Villekään välittänyt, vaikka välihousut jäivät välitystoimiston välioven väliin", kehoittaen opettelemaan tämä ulkoa.

3. rasti Kolmas rasti oli klassikko, nimittäin linnunpöntön kasaaminen pohjassa valmiista osista. Kuulemma joltakin naisparilta loppui tekniikan taitamus kesken (mitenpäin vasaraa pidetään kädessä?), mutta useimmat parit tärväsivät vain aikaa uidessaan edestakaisin pinnan ja pohjan väliä osia etsiessään, joten pönttöjä kyllä valmistui koko joukko. 4. rasti Neljänneksi piti uida noin puolen altaan pituinen matka suoraan päädyssä sijainneen kirkasvärisen ämpärin luo sokkomaski päässään, eli simuloiden suunnistusta sameassa avovedessä pelkkään suuntavaistoon luottaen. Tietenkin suunnan sai katsoa ennen sokkomaskin päähän laittamista. Tehtävä osoitti selvästi vain sen, miksi kompassi on välttämätön, sillä aniharvalla parilla suuntavaisto riitti edes tuon lyhyen matkan uimiseen kohtuullisella tarkkuudella. 5. rasti Pohjassa epämääräisen muotoinen 4,1 kg painoinen rautaklöntti, ja vieressä lappu jossa kehoitettiin arvioimaan rautamöhkäleen paino. Heikoin arvio oli 10 kg! Vesi ehkä suurentaa, mutta ei kai se nyt sentään painoa lisää.

6. rasti Pohjaan kyhättiin neliömäinen kehikko, jonka sisään pingoitettiin kumiköysiä sekavan näköiseksi risuaidaksi. Käsky kävi, että tästä piti uida läpi parihengittäen. Ehkä heikoin tapa oli yrittää tunkea samanaikaisesti yhdestä pienestä reiästä. Huomattakoon että voittajapari suoriutui tästä erittäin nopeasti siten, että kumpikin vuorollaan auttoi toista läpi siten, että läpimenijä vain otti regun suustaan suorituksen ajaksi. Tämänkin arvovaltainen jury tuomitsi parihengitykseksi, sillä eihän suorittaja hengittänyt omasta laitteestaan, parihengityksen vuoroväli vain oli pitkähkö. 7. rasti Keilaus. Pohjalle oli laitettu pystyyn rautapultteja, joista mahdollisimman moni piti saada kumoon kahta suurehkoa rautakuulaa hyväksikäyttäen parin metrin päästä. Tämä oli vaikea tehtävä, etenkin kun useimmat yrittivät yksinkertaisen keilaamisen sijasta heittää kuulaa tavalla tai toisella, huonolla menestyksellä. 8. rasti Kahdeksannella rastilla koeteltiin lähinnä turvamääräysten tuntemusta. Pohjassa oli pystyssä näennäisen toimintakykyinen 40 mm tykinammus, josta piti määrittää kaliberi. Melko moni pari karkasi kärppänä kiinni ammukseen yrittäen ilmeisesti sen pohjasta lukea mahdollisia merkintöjä. Reaktiot olivat varsin vaihtelevia, kun ammuksen pohjassa luki lyhyesti ja ytimekkäästi "räjähdit juuri", sillä mitä onkaan sanottu vedenalaisista räjähteistä. Räjähdyksen voima oli pienehkö, sillä ainakin eräät surmasukeltajat ehtivät viimeisillä voimillaan kohottaa keskisormensa vesituomarin suuntaan ikäänkuin protestiksi yhteiskunnalle! Mitä kaliberiin tulee, saatiin mm. sellaisia vastauksia, että mikä on kaliberi. Toisaalta todettiin veden suurentava vaikutus konkreettisesti, kun eräskin vastaus määritti kaliberiksi 140 mm (n. 3,5-kertainen suurennus).

9. rasti Yhdeksännellä rastilla todettiin sukeltajien merimiestaidot ala-arvoisiksi. Yhteen naruun piti nimittäin sitoa merimiessolmu, rusetti ja paalusolmu. Herää kysymys, miten sukeltaja sitoo kengännauhansa, jos hän ei edes rusettia osaa solmia. Olen aina nauranut CMAS***-sukeltajan vesilläliikkumiskokeen kohdalle " ... ja osattava tehdä kolme muuta solmua", mutta nähtävästi se ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. 10. rasti Kymmenes rasti oli varsinainen palikkatesti. Piti vain sovittaa muutama pultti oheisen metallikappaleen reikiin. Ainoa hivenen aikaa vienyt vaikeus oli se, että kaksi pulteista oli läpimitaltaan yhtä suuria vain kierteen erotessa, ja sekin oli hyvin lähellä. Itse asiassa niin lähellä, että pultit menivät vääriin reikiin tasan puoleen väliin, vaan eivät pitemmälle. Tästä suoriuduttiin kuitenkin hyvin, vain aikaa tärväten. Tässä välissä kannattaa ehkä todeta että yritystä ainakin löytyy, sillä eräältä kilpailijalta loppui ilma jo 9. rastilla, mutta osin parihengittäen, osin pinnan ja pohjan väliä pumpatessa loppuun saakka sitkeästi rastit suoritettiin. Maali Maalissa todettiin kuljetettavien munien kunto ja lorun osaaminen. Mitä muniin tulee niin kaikki parit kyllä hyppäsivät veteen varovaisemmin kuin koskaan ennen, mutta matkan varrella varovaisuus vaihtui liian useilla vauhtiin sillä seurauksella, että jopa keitettyjä kananmunia onnistuttiin rikkomaan useita. Mitä loruun tulee, voidaan sanoa että sukeltajantauti on kyllä tehnyt tehtävänsä jo uusienkin sukeltajien kohdalla varsin tehokkaasti muistinmenetysten muodossa. Ehkä eniten hilpeyttä herättänyt pari alkoi lorua tiedusteltaessa ensin kertomaan sitä yhteen ääneen oikein puoleen väliin saakka, kunnes rupesivat kiistelemään siitä kumman piti opetella loppuosa. Ja kaikilla meistä oli hauskaa ... Ja lopputuloksiin: Halliralliin osallistui kymmenen paria, ja kaikki menestyivät, joko hyvin tai huonosti. Järjestävän seuran imago kärsi pahan kolauksen kun pisteidenlasku osoitti ettei edes 4,5 parin murskaava osanottajamäärä kyennyt nousemaan mitalisijoille. Tottakai se-

litys löytyy: Taitavimmat hallirallitähdet olivat tietysti osallisina järjestelytoimikunnassa (?!). Loppujen lopuksi toinenkaan ralliin vahvasti panostanut seura ei korkeinta sijaa saavuttanut, vaan voitto meni vieraileville tähdille, tarkemmat tilastot ohessa. Mainittakoon myös, että voittajat olivat laivaston sukeltajakurssilaisia, joten onhan sentään maanpuolustus neuvokkaissa käsissä. Myös parhaan yksittäiskilpailijan palkinto meni tällä kertaa voittajalle, onneksi olkoon! Järjestäjät ovat harkinneet syysrallista perinteistä; suurin ongelma tällä hetkellä on vetävän nimen keksiminen. Jos perinne jatkuu, toivom-

me tulevina vuosina mikäli mahdollista vieläkin suurempaa osanottajajoukkoa. Palkintoja olivat kilpailuun lahjoittaneet Polarsukellus Oy ja Kulta-kontu Oy. Lisäksi palkintoina jaettiin uljaita linnunpönttöjä, mistähän lie saasija 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

pari Murto - Lager Immonen - Merjankari Jaatinen-Salovaara Lahtinen..:Lappalainen Auranen-Toropainen Sihvonen-Heiskanen Jaatinen A.-Alanen Pennanen-Björklund Moksi-Ellonen Hämäläinen-Saarino

tukin. Kiitämme lahjoittajia ja kiitämme osallistujia! Urheilusukeltajat ry:n nuoriso-, kilpailu-, koulutus- ja hallirallien järjestämisjaoksen puolesta Roy Nurmi

seura Saaristomeren Sukeltajat H20 H20 Urheilusukeltajat Urheilusukeltajat Urheilusukeltajat H20 H20 Urheilusuk. & H20 U rheil usukel taja t

suk.aika 14min 18 min 18min 18 min 22min 19 min 27min 21 min 21 min 24min

kok.aika 24.20 27.00 27.10 27.50 37.40 40.10 42.20 43.30 44.30 45.00

Myydään Myydään: MYYDÄÄN NAISTEN MÄRKÄPUKU - Käyttämätön, tyylikäs - Koko 36-38 - Kaksipuoleinen - Haalarihousut ja takki - Väri vaaleansininen/tummansininen Puhelin kotiin kl. 17.00 jälk. 90529538 AGA Mark II sukelluslaite - Vähän käytetty - 2 x 6 300 bar pullot, selkäteline, hengitysventt. kokokasvomaski, painemittari, varailma Puh. ilt. 90-2712904 Ismo Zodiac-kumiLasikuitupohjainen vene+ 140 hp Suzuki-moottori. Kimmo Kivistö puh. 90-373244 "Maxair 1 regu+combo-43 yhdistelmä (syvyys-painemittarit ja kompassi). 112 v. vanhat käytetty n. 3 suk.tuntia. Halvalla! Soita puh. 90-5750011 Tatu.

Myytävänä PAINEILMAKOMPRESSORI 280 Bar 130 Hr/min. Helge Suominen p. 938-225573, 220710 Myydään 10 1 LUXFER PULLOPAKETTI hp. 1800, - Puh. liikeaikana 921-33615 5/ Koskinen Myydään Viking Sport musta 6 vuotta vanha (melkein ehjä) venttiilit ja vetoketju ainakin. Hinta 1200,-.921433358 Matti Laaksonen Myytävänä Poseidon Jetsuit säätötilavuuspuku - käyttöönottovuosi 1986 - hartiavetoketju - venttiilit puvun rintaosassa - kiinteät sukat+kovikepohjat - irtokäsineet - koko XXL (=yli 185 cm) HINTA 2.000,Seppo Merimaa, Linnankatu 36 B, 20100 TURKU Puh. töihin 642411 klo 9-17, kotiin 313170

HALOO! HALOO! TOIMISTOSTA! JOULULAHJAKSI HOPEINEN RÄPYLÄ Heikki Hämäläinen Savonlinnan Urheilusukeltajista on suunnitellut meille HOPEISEN RÄPYLÄN. Korua on tilattavissa liiton toimistosta hintaan 50 mk ilman ketjua. Tilaa pukinkonttiin ystävillesi.

NUORTEN UPPOPALLOTURNAUS PUIJO CUP 1989

" JO e~\ P "~I~ /,~,

CUP 1989

• G.>

:u~auk:e~' ~~~t ~~l~:a~~.~~~~~~~ pelaajat.

Seurojen yhdyshenkilöille lähetetään tarkemmat tiedot emo turnauksesta marraskuun aikana. Lisätiedot tarvittaessa Jorma Kerviseltä puh. k. 971-345414, t. 971-114471.

TERVETULOA PELAAMAAN TALVISEEN KALAKUKKOKAUPUNKlIN!!!

SUKELLUSTURVALLISUUSKOULUTUKSESTA asiassa käytännön harjoituksin. Pääsyvaatimuksena molemmille kursseille on vähintään kahden tähden sukeltajantodistus. Tavoitteena on, kuten ennenkin, saada mahdollisimman moneen seuraan liiton kouluttamia sukellusvanhimpia ja turvasukeltajia, jotka sitten oma-aloitteisesti veisivät tietoa eteenpäin seuroissaan pitämillään pienimuotoisemmilla turvallisuuskoulutustilaisuuksilla ja käytännön sukellustoiminnan yhteydessä. Kurssien opetusohjelma on muotoiltu onnettomuus- ja läheltä piti -tapauksista saadun kokemuksen perusteella; käytännöllisesti katsoen kaikissa onnettomuussukelluksissa on taustalta löytynyt asennevirheitä, suoranaista tiedon puutetta, virheitä sukelluksen suunnittelussa sekä tehottomuutta ja vääränlaista toimintaa jo syntyneen tilanteen hoitamisessa. Kursseista saatu palaute on kaikilta osin ollut niin myönteistä, ettei kurssien sisältöä ole katsottu aiheelliseksi muuttaa. Muutamia pieniä epäkohtia lähinnä asioiden painotuksen osalta on oppilaiden esittämien ehdotusten perusteella korjattu. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää vähintään kaksi sukellusvanhinkurssia ja yksi leiri vuosittain. Ensi vuonna on lukkoon lyöty toistai-

Turvallisuusvaliokunnan vuonna 1985 menestyksellä käynnistämä sukellusvanhin- ja turvasukeltajakoulutus käväisi kuluneena vuonna hiukan aallonpohjassa: 1988 järjestettiin vain yksi sukellusvanhinkurssi. Pääsyitä tapahtuneeseen olivat turvallisuus- ja koulutusvaliokuntien yhdistämisestä aiheutuneet pienet toiminnan koordinointihäiriöt sekä kursseista tiedottamisessa tapahtuneet silkasta epäonnesta johtuneet kömmähdykset. Vuoteen 1989 tultaessa teknillinen valiokunta on kuitenkin saanut toimintansa turvallisuuskoulutuksenkin osalta järjestettyä ja sukellusvanhin- ja turvasukeltajakoulutusta jatketaan vanhalta, hyväksi havaitulta pohjalta, mutta selkeämmin suunniteltuna. Sukellusvanhinkurssilla annetaan rautaisannokset tietoa käytännön johtamistaidosta, sukellusvanhimman toiminnasta, turvallisesta sukelluskäytännöstä sekä laite- ja kompressoritekniikasta. Kurssi on kaksipäiväinen ja oikeuttaa SUSL:n Sukellusvanhinhyväksyntään. Turvasukeltajahyväksynnän saamisen edellytyksenä on käyty sukellusvanhinkurssi ja sen lisäksi sukellusvanhinleirin nimellä kulkeva käytännön harjoitteluosa, jolla annetaan ensiapu-, etsintä-, hätätilanne- ja johtamiskoulutusta pää-

seksi sukellusvanhinkurssi etelä-Suomessa 22.-23.4. 1989 ja leiri 9. 10. 9. 1989. Kurssien pitopaikat selviävät Urheilusukeltajassa 1/89 olevista ilmoituksista, mutta kursseille voi toki ilmoittautua jo nyt liiton toimistoon. Teknillinen valiokunta toivoo seuroilta ja piireiltä oma-aloitteisuutta turvallisuus koulutuksen suhteen; mikäli jollain seuralla tai piirillä on halua saada sukellusvanhinkurssi tai -leiri omalle alueelleen, niin tarvitaan vain seuraavaa: Sukellusvanhinkurssia varten - teoriaopetustilat ja -välineet - 15 - 20 oppilasta - ruokailumahdollisuus - oppilaiden ja opettajien tarpeista riippuen majoitus ja sukellusvanhinleiriä varten edellisten lisäksi kyseiselle seudulle tyypillinen avovesialue mahdollisimman läheltä teoriaopetustiloja. Molempien tapahtumien ajankohta tulee olla tiedossa hyvissä ajoin ts. ainakin puoli vuotta etukäteen, ettei järjestelyjen tai opetuksen suhteen jää mitään viime hetken improvisointien tarvetta. Lisätiedot Teknillinen valiokunta/ Mika Pohjonen (puh. ilt. 90-285121)

Mielessä mukava matsi: golfin British Open Englannissa, lätkäturnaus Moskovassa, maa ottelu Tukholmassa, huippuravit Solvallassa, liigamatsi Lontoossa, formula-ajot Hockenheimissa, maailman parasta tennistä Wimbledonissa ...

CE " , .. .. I

{ ,

,C>< . ~ . 1,\ . ~ I " ~ ! .'

! .;,,:,..:,: /J/ '.5 '":'

, '\.

. '

{.,

"":. '

CJ:> ,:> {f t"'-.-

rn ~~) ; ' ~.\~'" .'

(

~' ~rt. '

{"lc, '.

.•.•

:. v.-B':-, - ;~ · , . ., '\-, ~ .,

~. ~. ' ~;

_' .

\ - '. .

11/ • ---::;j,,~ ,

./~

~~' ~ ., ( , -:' - 'L ' ' ;.. ...

'- ~ ,

iJij

;

jf'" c/ , ) :(

~ ~

Areasta matkustat mukavasti keskelle kuumia kisatapahtumia, koet ja näet paljon ja kaiken aikaa Sinulla on kiva tunne siitä, että kaikki su juu. Areasta matkustat aina varman päälle. Käy Areassa kun starttaat spo rtmatkalle. Meillä on valmis ryhmä moneen lähtöön, pääset mukavassa seurassa ja saat lipustasi vielä seuruealennuksen. Tai kerää joukko kokoon ja tulkaa yhdessä lähimpään A reaan. Meiltä pääsette matsiin kuin matsiin. Käy ja kysy

Matkatoimisto Oy Area, Helsinki vaihde 90-147145, 147146, sekä toimistom me kautto maon. 22

RIISTA RUUAN YSTÄVÄT! Kokeilkaa uusia tapoja ja ve restäkää va nhoja taitojanne perinteisten ri istaruokien valmista mi sessa. Yl i sata ruo kaohjetta metsä mie hen sydä meen pääsem iseksi. Kirjaa saatavana rajo itetust i Suomen U rheil usukeltajain Liitto ry:n toimistosta Radiok. 12 00240 Helsin ki 90- 1582258

NORPAN ELÄMÄÄ Nyt kerron tarinani tään, viis' vuotta vanhan ja vitsikkään. Kuinkas' sattuikaan, saavuin Karjalaan, Savonmuasta suoraan Lappeenrantaan. Työn ääressä mä asiakkaita palvelin; sarjan poikia myös jututin. Utelin heiltä ikää ja mieltä, nurkan takaa joku vastas' sieltä: Olen norppa, Saimaan helmi, en konna enkä kelmi. Mulle norppa oli vain eläin harmaa enkä siitä tiennyt muuta varmaa.

Ihanat. järkevät. nJ!1kavat lahjat sukeltajalIe ~iltä.

Ilta illan jälkeen odotin poikain tuloa. Voi sitä ihanuutta, sitä suloa! Laukut olalla painoivat he puuta, kyselivät minulta, kuuluuko muuta. Kerran katsoin pöytää soikeaa ja ripautin mä silmää oikeaa. Räpylä laukusta vain vilahti, sitten norpan lasi kilahti. Silloin mulle välähti, mitä norppa harrasti. Ajan myötä tuli norpasta kultamuruni armas, harrastuksesta joskus alibiksi karvas. Askel suuntaa veden ääreen mielin määrin, sukellus onnistuu myös paljain säärin. Räpylät veteen luiskahtaa, kun norppa uimahallin lämpöön luiskahtaa. Tunti toista uidaan, vuoron jälkeen seuran asioita puidaan. Pitkän talven myötä, norppa katsoo uumaa sekä vyötä. Kevät kirii, puro lirii! Norppa tulee esille, nostaa veneen vesille. Tuskin sulaa koko Saimaa jäästään, kun jo vesille kaipailIen päästään. Öisin norppa sukeltaa, useimmiten peiton alle vaan. Aamun avautuessa kutsuu apuun ula, jossakin on suuri hätä ja pula. Mennään apuun ripeinä, vaikka oltais' vähän kipeinä. Norpan lailla apu tuodaan, joskus vielä mitali suodaan. Syksy saapuu, lehdet vaapuu. Norppa ei lyö hanskojansa naulaan, tuskin kylmän myötä sisu menee kaulaan. Norppa sukeltaa taakse ja eteen, talven myötä yhä veteen. Tuskin norppa kuolee sukupuuttoon, kiitos kuuttien muuttoon. Merja Sihvo -87 p:sta Saimaan Norpat ry Urheil usu kellusseu ra

Onnellista Joulua!

Finn -5UII " Palalalldentle 9. 00200 HelSinki Puh. (90) 6922358

A VOIMET TAPAHTUMAT NS-ohjaajakurssit/seuroissa (15 - 20 kpl) Koulutustarkastajapäivät Nordiska Mini-Möte/teknillinen Nordiska Mini-Möte/turvallisuus Kajaanin Jokiuinti avovesiuinnin SM-osakilpailu III VA-kuvauksen SM-kilpailut Karjalaralli/SM-osakilpailu 1 Halliralli/Midnight Divers Halliralli/Kemin U rheilusuk. Halliralli/H:gin piirin PM-kilp. Sukelluskalastuksen H:gin piirin pm-kilpailut VUODEN KUVA -kilpailu 1989

HELSINKI TANSKA NORJA KAJAANI JOENSUU YLITORNIO KEMI HELSINKI HELSINKI

KANSAINV ÄLISET KILPAILUT IT ALIA/ROOMA KREIKKA/KAVALA RUOTSIIGOTHENBURG 7/90 Räpyläuinnin nuorten EM-kilpailut KREIKKA/ATEENA 1992 Räpyläuinnin MM-kilpailut KREIKKA Räpyläuinnin avovesiuinnin MM HOLLANTII ALMELO Olympiakisat BARCELONA 1993 Räpyläuinnin IV World Games HOLLANTI/HAAG 1994 Räpyläuinnin avovesiuinnin mm PERUlLAKE TITICACA 1990 7/90 Räpyläuinnin MM-kilpailut 7/90 Räpyläuinnin avovesiuinnin MM 1991 7/90 Räpyläuinnin EM-kilpailut

TAPAHTUMAKALENTERI 1989 13.

TAMMIKUU 7 - 8. Riihimäki Cup/uppopallo 14-15. Puijo Cup/uppopaIlo 14. HalliraIli/H:gin piirin jaosto 14. Sukeltajapäivä/H:gin piirin jaosto 21. (28) Räpyläuinnin SM-kilpailut 21. RäntäraIly/Saaristomeren Sukeltajat 21. Uppopallon SM-sarjaottelut 22. Uppopallon SM-sarjaottelut 21- 22. Lidan Cup/uppopaIlon juniorit 21-22. Uppopallon I-Div. ottelut 28-29. Uppopallon miesten maajoukkueleiri 28-29. Saltzburg Cup/uppopaIlo II ind Jaques Dumas Trophy/V A-kuvaus Liiton piirikäynnit

Riihimäki Kuopio Helsinki Helsinki Espoo Turku Riihimäki Riihimäki Ruotsi Turku Saltzburg Paris/CMAS Etelä-ja Keski-Pohjanmaa

HELMIKUU 4- 5. 4- 5. 11-12. 11-12. 18-19. 25. 26. 25-26.

Uppopallon naisten maajoukkueleiri Stuttgart Cup/uppopaIlo Kouluttajapäivät UppopaIlon miesten maajoukkueleiri Uppopallon PM-kilpailut Uppopallon SM-sarjaottelut Uppopallon SM-sarjaottelut Uppopallon I-Div. ottelut Liiton piirikäynnit

Turku Stuttgart Helsinki Turku Turku Kuopio Kuopio Varsinais-Suomi/ Satakunta

Waskia Swimming Race/RU avovesiuinnin SM-osakilpailu I Vaasa CMAS*** kouluttajakurssi II Kisakallio Porvoonjoki-Uinti avovesiuinnin SMPorvoo osakilpailu II Räpyläuinnin PM-kilpailut Norja

19-21. 20. 20-21.

KESÄKUU Räpyläuinnin A-valm.renkaan leiri Murena-Ralli/suk.suunnistus Sukellussuunnistusleiri

3. 17-18.

Unkari Porvoon mlk Vierumäki

HEINÄKUU 1. 8- 9. 20-23. 27-30.

Räkkäralli/laitesuk. SM-osakilp. I Sukelluskalastuksen SM-kilpailut Räpyläuinnin nuorten MM-kilpailu Räpyläuinnin III World Games

Rovaniemi KotkaIVivan Unkari Saksa

Sukellussuunnistuksen SM-kilpailut Räpyläuinnin EM-kilpailut Sukellussuunnistuksen PM-kilpailut Hanko Cup/sukelluskalastus Sukelluskalastuksen PM-kilpailut

Vierumäki Moskova Ruotsi Hanko Hanko

ELOKUU 4- 6. 7-14. 11-13. 26. 26-27.

SYYSKUU MAALISKUU 4- 5. 11-12. 11-12. 18-19.

Räpyläuinnin nuorten PM-kilpailut Stockholm Cup/uppopallo Uppopallon LDiv. ottelut Uppopallon SM-loppuottelut Liiton piiri käynnit

Tanska Tukholma Turku Uusimaa/Häme

9. 9-10. 16. 23. 23. 23-24.

HUHTIKUU 1. 8- 9. 8- 9. 15. 15-16. 15-16. 20-23. 20-23. 21-23. 22-23.

Uppopallon SM-karsinta Uppopallon miesten maajoukkueleiri Räpyläuinnin A-valm.renkaan leiri Naparalli/Rovaniemen Urheilusuk. UppopaIlon miesten maajoukkueleiri SUSL:n kevätpäivät ja vuosikokous Uppopallon EM-kilpailut Vesikko Cup/uppopaIlo CMAS*** Kouluttajakurssi 1 Sukellusvanhinkurssi Liiton piirikäynnit

Turku Rovaniemi Turku Kuopio Norja Kouvola Kisakallio Tuusula Lahti/Keski -Suom i

TOUKOKUU 5- 7. 6- 7. 6- 7.

CMAS** kouluttajakurssi Uppopallon 20 v. SM-kilpailut Master Cup/Sukeltajat - 78

Vuokatti Helsinki

Räpyläuinnin kv. kilpailut Sukellussuunnistuksen PM-kilpailut Sukellusvanhinleiri Sukellussuunnistuksen SM-yö kilp. Pajulahti by Night/suk.suunnist. Ahti-Uintilavovesiuinti Sukellussuunnistusleiri NS-ohjaajapäivät Liiton piirikäynnit Liiton piirikäynnit

Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Pajulahti Haapajärvi Pajulahti Suur-Savo/Pohj.Savo Kymenlaaksol Et. Karjala

LOKAKUU

14. 14-15.

Norppa-ra\1i/loppukilpailu Räpyläuinnin B-valm. rengasleiri Mini-Möte/nuorison PM Pukkiralli!Rovaniemen Urheilusuk. Räpyläuinnin C-lajiosa Sukellusonnettomuuksien tutkintakurssi Liiton piiri käynnit

Jyväskylä Helsinki Rovaniemi Et.Suomi Kainuu/Pohj.Karjala

MARRASKUU 7- 8. 11-12. 11-12. 25-26.

Turku Cup/Saaristomeren Sukeltajat Liiton syyspäivät ja vuosikokous ***kouluttajatentti Kouluttajapäivät Liiton piirikäynnit

Turku Jyväskylä JYVÄSKYLÄ Oulu Pohj.Pohjanmaal Lappi/Länsi- Pohja

XXII Porvoon Jokiuinnit 28. 5. 1988 Yleinen sarja 1. Honkanen Reijo Ahveniston Vesi pedot 2. Kääriäinen Janne H 20 3. Martikainen Kauko Hämeenlinnan Urh.suk. Hels. Palolaitoksen Urh.suk. 4. Ekebom Arto 5. Juurikivi Kaj-Jukka Ahveniston Vesi pedot 6. Ahonpää Markku BGD82 BGD82 7. Leppäniemi Jaakko Naiset, vapaa sarja 1. Nina Ermolajeff He1s. Palolaitoksen Urh.Suk. 2. Martikainen Liisa Hämeenlinnan Urh.suk. 3. Alanen Kirsi H 20 Juniorit 18 v. vapaa sarja l. Pennanen Pasi H 20 2. Björklund Minna H 20 3. Kääriäinen Susanna H 70 4. Uromaa Jan H~O 5. Rappe Timo BaD 82 6. Niemi Marko BGD 82 7. Vesanen Jari BGD 82 Kuntosarja 1. Ellonen Antti H 20 2. Ylijääskö Olavi Porvoon Murena 3. Ylijääskö Janne Porvoon M urena Joukkuekilpailu l. Ahveniston Vesi pedot Honkanen Reijo, Juurikivi Kaj-Jukka 2. Hels. Palolaitoksen Urh.suk. Ekebom Arto, Ermolajeff Nina 3. H 20 1 Janne Kääriäinen, Alanen Kirsi, Pennanen Pasi 4. Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Kauko Martikainen, Liisa Martikainen 5. H 20 2 Björklund Minna, Uromaa Jan, Ellonen Antti 6. BGD 82 1 Leppäniemi Jaakko, Ahonpää Markku, Rappe Timo 7. BGD 82 2 Vesanen Jari, Niemi Marko 8. Porvoon Murena Janne Ylijääskö, Olavi Ylijääskö

14.50 16.40 17.12 17.35 17.42 19.56 25.30 17.18 18.05 19.27 17.02 19.32 20.31 22.12 24.55 25.53 26.27 22.37 31.56 32.23

TEKNILLINEN VALIOKUNTA TIEDOTTAA

* Sukellustaulukot uudistuvat!

* *

54.39 56.52 57.00

* *

57.53 64.21 70.21 85.24 104.47

Taulukot saavat uuden nimen: "Sukeltajan nousutaulukot 89". Lisäksi Seppo Sipinen on tehnyt taulukoihin lisäyksiä sekä korjauksia. Uusien taulukoiden odotetaan valmistuvan nimensä mukaisesti vuoden 1989 alussa. Valiokunta muistuttaa kaikkia kilpailujen järjestäjiä, että turvamääräyksiä tulee noudattaa kilpailuja järjestettäessä. Valiokunta päätti kokouksessaan 1. 10. esittää johtokunnalle sekä vuosikokoukselle päätoimisen koulutuspäällikön virkaa. (Koko- tai osapäi vätoiminen). Uudet kouluttajien lomakkeet on painettu. Lomakkeet ovat kaksikieliset ja niitä saa liiton toimistosta. Valiokunta lähettää matkatoimistoille kirjeen, jossa liitto ehdottaa yhteistyötä k.o. toimistojen kanssa sukellusmatkakohteiden sukellusturvallisuuden parantamiseksi. KOULUTTAJANIMITYKSET l. 10. 88 CMAS Kojonen Kauko, Rikkonen Kari. CMAS Lahtinen Mika, Salo Reijo

MAGNUM BLIZZARD Painebalansoitu regulaattori joka ei pelkää kylmiä vesiä. Patentoitu Air-Bleed systeemi pitää I-vaiheen täysin kuivana. Ei haittaavia suojuksia tai nestetäytteitä. U.S. Navy kylmävesitestissä (No. 8-87) Magnum Blizzard sai parhaat arvot kaikista testatuista regulaattoreista. Muut regulaattorimallit; Brut ja Magnum II. Täydelliset laitteet alk. 2.850,· (painemittari sisältyy hintaan). ELINIKÄINEN

TAKUU

NEPTO-SUB OY AB TEHTAANK.

INT tai DIN liitäntä

13,00140 HKl PUH. (90)

627770

SHERWOOD

SCllAr 25

HALOO HALOO TOIMISTO

TIEDOTTAA Puheenjohtajaristeily Yhdeksäntoista puheenjohtajaa vastasi kutsuumme ja osallistui ensimmäiselle seurajohtaja-risteilylle. Kuulimme millainen on liikuntakulttuurin tulevaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa kansliaministeri Ilkka Kanervan mielestä, ja minkälainen urheilu on yhteistyökumppanina KOP:n ja Kemiran mielestä. SVUL kertoi viime käden tietoa Nuori Suomi ohjelmasta ja Hankasalmen Hanka kertoi miten mm. Nuori Suomi ohjelma markkinoitiin paikkakunnalla huippu hienosti. Suurkisat 1990 - uutta elinvoimaa urheiluseuralle esitys oli erinomaisen hyvin valmisteltu ja innostava. Liiton osuudeksi jäi kertoa omat suunnitelmat niin Nuori Suomi ohjelmasta kuin Suurkisat -90 projektista. Suunnitelmat ovat varsin pitkällä ja niistä kerrotaan lisää heti vuoden alussa. SVUL:n osalta järjestelyt on-

nistuivat mitä parhaiten ja kyllä mekin liiton väki yritettiin ... Valiokuntapaikkoja tarjolla Oletko kiinnostunut työskentelemään yhteiseksi hyväksi liiton erilaisissa työryhmissä tai valiokunnissa? Tarjoamme mielenkiintoista työtä harrastuksesi parissa. Matkakuluista huolehdimme luonnollisesti halvimman matkustustavan mukaan. Sinulta odotamme innostusta, ideoita, mahdollisesti kielitaitoa ja työhaluja. Kerro itsestäsi. Vakuutusmaksut 1989 Vakuutusyhtiö lähettää lomakkeet alkuvuodesta taas niille joilla vakuutus on tänä vuonna ollut. Uusia lomakkeita saa liiton toimistosta. Vakuutusmaksut nousevat ensivuodelle ja ovat 100 mk ja 200 mk.

Hämeen piiri järjesti ensimmäiset uppopallon pm-kilpailut 16. 10. 88 Uppopallon piiri mestaruuskilpailut pelattiin 16. 10. 88 Tampereen Uintikeskuksessa Tampereella. Kilpailuun osallistui neljä (4) joukkuetta: Tampereen Urheilusukeltajat, UPSlorg Nokialta, Hämeenlinnan Urheilusukeltajat ja Valkeakosken Urheilusukeltajat. Voittajaksi selviytyi Valkeakosken Urheilusukeltajat. Maalit pisteet Tulokset: 1. Valkeakosken U rh.suk. 13-1 6 2. UP-Slorg 4 6-6 3. Hämeenlinnan Urh.suk. 2 3-7 4. Tampereen Urheilusuk. 0-8 o Kaikki kilpailuun osallistuvat joukkueet pelaavat uppopallon I-Div. kaudella 1988-89.

Toimisto joulu lomalla Toimisto on suljettu 22.12.-1.1. välisen ajan. Kiitos kuluneesta vuodesta, yhteispelillä pelataan taas ensi vuonna.

Sukella Safarille! Lähde mukaan Osku Puukilan vetämälle sukellussafarille Punaiselle merelle. Lähdöt 9. 2., 9. 3. ja 6.4.89. Lisätietoja puh. (90) 12 331 Leena Rautiainen.

e· •

, II

1.1Iotcttm'intu Imnuscunlu maailmalIu

HELSINKI Aleksi :{H Puh . 90-1233 2:n T URKU Aurakatu H, KOP-kollllio Puh. 92 1-:i36 161 TAMPERE Teatteritalo, Hänwenkatll Puh. 9:~ I -:~72:W LAHTI Hämeenkat ll 13 Puh. 91H-404 56

OULU Pakkahuonct.' nk at u 10 Puh, .9XI-224 022

KAMMIOSUKELLUSJÄRJESTELMÄ T

LAITESUKELLUSTEKNIIKAN SM-OSAKILPAILU

PAINEHOITOKAMMIOT SYVÄNMEREN TUTKIMUSJA TUOTANTOLAITTEET

HELSINGIN PIIRIN AVOIN HALLIRALLI

VEDENALAISET ROBOTIT ÖLJYNPORAUSLAITTEET

Pirkkolan Uimahallissa (Hki) 14. l. 1989 klo 17 .00 al kaen

ENGINEERING-PALVELUT

llmoittautumiset 6. 1. 1989 mennessä: Jari Oksanen puh. 90-1582416 tai kirjallisesti: Sukellusjaosto Hgin Piiri Radiokatu 12, 00240 Hki

KYSY LISÄÄ VEDENALAISTEKNIIKASTA!

O sallistumismaksu on 70 mk / pari. Kilpailussa noudatetaan SUSL:n kilpailumääräyksiä. PL 306,33101 TAMPERE PUHELIN 931-501 611

Kilpailun järjestäjä: Hgin piirin jaosto

TELETEX 244-1031253 TELEFAX 931501 711

PUNAINEN MERISukella trooppisen meren uskomattoman värikkääseen korallien ja kalojen maailmaan. Kristallinkirkas vesi on lämmintä talvellakin! Lähde NET- sukelluslomalle Jordaniaan huippuedullisesti ja tasokkaasti! AKABA AKABA

on NET-matkojen uusi matkakohde. on yksilöllinen ja tasokas aurinkoranta, jonne massaturismi ei ole vielä ehtinyt. AKABA on paikka jossa voit yhdistää aurinkoloman ja upean harrastuksesi SUKELTAMISEN! AKABASSA on saatavana KAIKKI sukeltajan tarvitsemat palvelut, koulu~~s, välinevuokraus ja opastus - MYOS SUOMENKIELELLÄ!

AKABASSA voit surfata tasaisessa tuulessa, harrastaa vauhdikasta vesihiihtoa, vuokrata huviveneen tai vain rentoutua lämpimässä auringossa ja vilvoitella kristallinkirkkaassa vedessä. Jo lentomatka Helsingistä suoraan Akabaan on elämys, sillä Royal Jordanian koneessa matkas~ alkaa kuninkaall isesti.

.!..

.T~IT MATKAT

cm>

TULE AKABAAN! Soila ja kysy lisää: ROYAlJORDANIAN

~~~~~

171 292

UllanlInnankatu 5, 00130 Helsinki

MIKSI HENGITYSLAITE LÄMPENEE TÄYTETTÄESSÄ? Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan niin tavallistsa ilmiötä, kuin säiliön lämpenemistä täytön yhteydessä? Moni sanoisi, että tottakai se lämpenee, hölmö kysymys! Tässä jutussa tarkastelen ilmiön takana olevia luonnonlakeja yleistajuisesti välttäen matemaattisia esitysmuotoja, jotka eivät helposti avaudu niihin tottumattomille. Tarkastellaanpa aluksi ilman koostumusta. Kuten jo laitesukelluskurssilta tiedämme, ilmassa on n. 80% typpeä, n. 20% happea ja vähäisiä määriä muita kaasuja, vesi höyryä, jne. Kaasu koostuu kaasumolekyyleistä, joita voidaan ajatella pieninä hiukkasina. Kaasumolekyylejä on verrattain harvassa kaasun täyttämään tilavuuteen verrattuna, ja ne ovat koko ajan liikkeessä törmäillen toisiinsa ja hengityslaitteessa ollessaan säiliön seinämiin. Juuri tästä törmäilystä seinämiin syntyy säiliön paine, jonka näemme painemittarista. Jonkinlaista kuvaa kaasumolekyylien nopeudesta antaa se, että esim. happimolekyylien nopeus nollan Celsius asteen lämpötilassa on 425.1 m/s ja typen 454.2 m/ s. Säiliössä on siis melkoisesti vipinää! Näihin nopeuksiin vaikuttaa paine ja lämpötila, emo nopeudet olivat normaali paineessa (0.1 MPa). Seuraavaksi meidän täytyy puhua hieman lämpötilasta. Lämpötilalla tarkoitetaan aineen molekyylien värähtelyn nopeutta. Mitä nopeammin ne värähtelevät, sitä suurempi lämpötila. Ensi kertaa kuultuna tämä voi tuntua oudolta, mutta asiaa voidaan havainnollistaa seuraavasti. Kiinteä metallikappale koostuu sekin molekyyleistä, ja jos sitä kuumennetaan, saavat sen molekyylit lisää energiaa, jolloin ne alkavat värähdellä nopeammin ja metallin lämpötila kasvaa. Tarpeeksi kuumana metallin molekyyleillä on niin paljon energiaa, että se riittää rikkomaan metallin kidehilan ja metalli sulaa. Jos kuumentamista jatketaan saavat molekyylit niin paljon energiaa, että ne alkavat sinkoilla hillittömästi ja metalli alkaa höyrystyä kaasuksi. Siis selvästikin lämpötila on hiukkasten liikettä. Nyt tiedämme mitä on ilma, paine ja lämpötila, joten voimme alkaa tarkastella säiIiön lämpenemistä. Kun säiliö on tyhjä, käytännössä siis riittävän vähän painetta, on siinä jokin tietty määrä kaasumolekyylejä sisällä. Näillä hiukkasilla on tietysti jokin määrä energiaa, eli jokin nopeus, jolla ne vilistävät säiliössä. Hiukkaset, t

paitsi että ovat liikkeessä kaiken aikaa, myös värähtelevät (muista lämpötila). Hiukkasen energia koostuu siis liike-energiasta ja värähtelyenergiasta. Kun alamme täyttää säiliötä, me itseasiassa viemme säiliöön ulkoilmasta lisää hiukkasia. Tällöin tietenkin säiliöön tulee ahdasta, ja hiukkaset törmäilevät entistä kiivaammin. Lisääntyneet hiukkasten törmäykset saavat hiukkaset tönimään toisiaan entistä enemmän, jolloin osa törmäyksen energiasta muuttuu kaasumolekyylin värähdysenergiaksi. Mitä enemmän hiukkanen värähtelee, sitä korkeampi oli sen lämpötila, eli täytetty säiliö on lämpöisempi. Täytön jälkeen säiliön seinämien kautta joh-

••

tuu lämpöä ulkoilmaan ja säiliön lämpötila alenee. Siis säiliössä olevat hiukkaset menettävät energiaa, jolloin niiden nopeus laskee, eli säiliön paine vähenee hieman säiliön jäähtyessä. Ilmiön takana on siis pienten kaasuhiukkasten energiat ja liikkeet. Ehkäpä haluaisit myös tietää kuinka suuria nämä molekyylit ovat? Kaksiatomisten kaasumolekyylien, kuten typpi ja happi, halkaisija on suuruusluokkaa 2E-15 m, eli yhden millimetrin matkalle niitä mahtuisi vierekkäin miljardi kappaletta, ei siis mitään jättiläisiä! Kun ensi kerran täytät pullosi, pysähdypä miettimään mitä kaikkea pullossasi oikein tapahtuu! Terho Kaikuranta

••

RA NTA RALLY/ Laitesukelluksen Halliralli-SM-osakilpailu Aika Paikka

21. 1. 1989 klo 9.00-18.00 Impivaaran uimahalli UimahalIinpolku 2 TURKU KilpailuaIlas Leveys 16 m Pituus 14 m Syvyys 4,5 m (koko allas) Osanottajien määrä kilpailuun hyväksytään 20 ensimmäistä ilmoittautunutta paria. Osanottomaksu 90 mk/pari Ilmoittautuminen ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse seuraaville henkilöille Seppo Aaltonen puh. k. (921) 471 041 t. (921) 63 121 Lauri Ljungqvist t. (921) 334 300 ja maksamalla 90 mk tilille OP TURKU 571 222-46 241 Saaristomeren Sukeltajat ry. 5. 1. -89 mennessä. Sarakkeelle lisätietoja, merkitään tunnus RÄNTÄRALLY ja sukellusparin nimet. Kirjoita osoitteesi selvästi jotta saat lisätietoja. Säännöt Kilpailussa noudatetaan SUSL:n sääntöjä ja järjestämisohjeita. Osallistuminen Osallistuminen vahvistetaan i1moittautuneille kirjeitse 15. 1. -89 mennessä. Osallistujilta vaaditaan PM-kortti ja voimassa oleva lisenssi. Tiedustelut Seppo Aaltonen puh. (921) 631 2243 (tai 811 123) (päivisin) 471 041 iltaisin.

Toimitamme:

LUOTEIS-NORJA SUKELLUSKESKUKSET

- BELL: sukeltajan kevytkypärät (märkäpuvuille) kiinnitys 1-3 lampulle - BRISTOL: hengitysilmakompressorit - POMMEC: ammattisukeltajan varusteet, kypärät ja työkalut - VA - valaisimet - erikoisvarusteita - kaapelit, liittimet, NiCd akut

/40>1 ~JD~ö~~oit:: PL 92, 01301 Vantaa, Vehkatie 1, puh. 90-831011, fax 90-834834

B A R M A N S K

R Å K N A

K K

KOULUTTAJAPÄIVÄT 11-12. 2. 1989 Hotelli Pasilassa, Helsingissä Kokouspaketti 225 mk/hlö sisältää majoituksen 1 hengen huoneessa aamiaisineen ja aamusaunalla. Majoitusvaraus 28. 1. 89 mennessä liiton toimistoon. Koulutuspäivien ohjelma kouluttajapostin yhteydessä. TERVETULOAI TEKNILLINEN VALIOKUNTA

E N

S T A

V N E S

S T R Ö M S H

L M E N

POHJOISMAINEN VAWKUVAUSKILPAILU 1988 Kilpailukuvat tulee jättää liiton toimistoon 1. l. 1989 mennessä. Luokka A:

mustavalkoiset paperi kuvat

Luokka B:

väripaperikuvat

Hitra l(ro

&: Motell f

~i DoImsundet

marina og camping

Kuvat tulee varustaa kartonkialustalla. Koko vapaa, suurin mitta kuitenkin

40 cm.

BUSSILLA NORJAAN

Luokka C:

värikuvat, kehysleuynä lasi lla varustettuihin kehyksiin.

Luokka D:

"Makean veden" dia- tai paperiku vat Kuvien tulee olla otettu makeissa ves istöissä.

Luokka E:

Kaitafilmi, koko vapaa. Kesto vähintään 5 min ., enintään 15 minuuttia. Vähintään 50 070 tulee olla vedenalaista.

Luokka F:

Makro. Väridiakuvat kehystettynä lasilla varu stettuihin kehyksiin. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden.

6~ll EDUSTAJA SUOMESSA

r::J

PUH. 937.42777

VERI GQ

Ku ninkaankatu 31, 33200 TAMPERE puh. (93 1) 110405 ja 650 500

La itekilpailuvaliokunta

RÄPYLÄUINNIN VALMENNUSRYHMÄT Urheilusukeltajainliiton räpyläuintivaliokunta nimesi kokouksessaan 1. 10. 1988 valmennusryhmät vuodelle 1989. A-valmennusryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Ellonen Antti, Koiranen Kai , Oksanen Lasse, Mikkola Janne, Pennanen Pasi, Uromaa Jan, Alanen Rainer, Björklund Minna, Kääriäinen Janne, Saari Anu ja Varonen Tiina. B-valmenn usryhmä: Alhonen Saidi, Qvamberg Karoliina, Räsänen Tomi, Haverinen Janne, Sipilä Joni, Salmela Sami ja Parviainen Jukka. Valmennusryhmien kokoonpanoja muutetaan ja täydennetään tarvittaessa. Ensi vuoden leiriohjelmaan kuuluvat alustavasti yksi ulkomaan leiri ja kaksi leiriä kotimaassa. 1989 pidetään nuorten MM-kisat Unkarissa. Valiokunta vahvisti aikarajat, joiden perusteella osanottajavalinnat tehdään.

Tulosrajat nuorten MM- ja EM-kilpailuihin vuodelle 1989

111 kategoria tytöt 50 m 100 m 200 m 400 m 1500 m 100 m 400 m

sukellus räp. uinti räp. uinti räp. uinti räp.uinti laitesuk. laitesuk.

111 kategoria pojat 50 m sukellus 100 m räp.uinti 200 m räp. uinti 400 m räp.uinti 1500 m räp.uinti 100 m laitesuk. 400 m laitesuk.

22.0 50.0 1.53.0 4.00.0 16.30.0 49.0 3.55.0

URHEILU 10.5 54.0 2.00.0 8.50.0

SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24

Laatu kunniaan! ONNISTUNUT SUKELLUS Pitäjänmäen kello ja kulta on palveluliike. Korjaamme ja huollamme kellot ja korut paikan päällä, voit kertoa toiveesi suoraan työn lopulliselle tekijälle. Tämä merkitsee vähemmän informaatiokatkoksia ja nopeampaa toimitusaikaa . Ammattitaitoisen kuItasepän kanssa voit myös toteuttaa itse suunnittelemasi korun; piirrämme yhdessä luonnokset ja saat juuri seluniikkilaisen korun kuin haluat kappaleen. Tule käymään, tarvitsitpa mitä tahansa alaan liittyvää. Jollet löydä etsimääsi meiltä, löydät sen meidän avullamme . Ps. Ostamme romukultaa, vaihdossa reilu hyvitys. Myös postiennakolla.

PITÄJÄNMÄEN KELLO JA KULTA Pitäjänmäentie 21, 00370 Hki , puh. 90-5651855

9.5 49.0 1.50.0 8.30.0

19.0 45.0 1.40.0 3.40.0 14.40.0 43.0 3.55.0

II kategoria tytöt 25 m sukellus 100 m räp.uinti 200 m räp. uinti 800 m räp.uinti

II kategoria pojat 25 m sukellus 100 m räp. uinti 200 m räp.uinti 800 m räp.uinti

k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257 Toimitussihteeri Leena Harkke Puutarhakatu 19 A 9 20100 Turku k.921-331292 Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu N:o Ilmestyy Ilmoit. Tekstit 1 3. 2 2. 1 2. 1. 2 10. 4 10. 3 23. 2. 3 3. 6 5. 5 13. 4. 4 7.10 7. 9 20. 8. 5 9.12 9. 11 9. 10. Vuosi kerta 150,Suomen U rheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

Suunnon sukellusinstrumentit suunnitellaan yhteistyössä huippusukeltajien ja Suunnon kanssa ja valmistetaan menetelmillä, joissa yhdistyvät nykyaikainen teknologia ja vuosien kokemus. Lopuksi tuotteet testataan tieteellisen tarkasti. Tuloksena on instrumentit, joilla vaativakin sukeltaja nauttii sukeltamisesta enemmän.

E N

T A R K K .. u U T T A .. S I L M A V K S E L L A Suunnon SME-ML sukellustietokone on markkinoiden monipuolisin sukellusinstrumentti. Samasta instrumentista saat tarpeelliset tiedot ennen sukellusta, sen aikana ja sen jälkeen nopeasti ja selkeästi. SME-ML tarkkailee mikroprosessorinsa avulla sukelluksen profiilia jatkuvasti ja hyvittää sukeltajaa lisäajalla sukelluksen matalista osuuksista. SME-ML:n uudistettu versio kertoo digitaalisesti maksimi syvyyden ja siinä on entisestään parannettu ja yksinkertaistettu sukellusprofiilimuisti.

Suunto SMT on täysin uusi sukellusajan ja -syvyyden kertova instrumentti. Mikroprosessorin ansiosta kompaktin kokoinen SMT antaa tiedot pinnallaoloajoista, sukellusten määrästä ja sukellusajoista. Sukeltamisen päätyttyä SMT kertoo automaattisesti muististaan kahden viimeisen sukelluksen kestot ja niiden välisen ajan. SMT kytkeytyy automaattisesti toimintaan n. 2 metrin syvyydessä ja pois toiminnasta 12 tunn in kuluttua

viimeisestä pintautumisesta. Syvyysmittarina on SM-14, jossa on maksimisyvyyden osoitin ja nollausmahdollisuus. Asteikko 0-60 metriä.

SUUNTO Sukellusinstrumentit Juvan teollisuuskatu 8. 02920 ESPOO Puh. 90-8 4 7033 Telex 1224 97 sunto sf Telefax 90-843810 Myynti

URSUK OY Teol lisuuskatu 3 4 20 520 TUR KU Puh. 921-3 76 700

- neopreenihuppu - mansetit - täyttöventtmi . letkulla . - tyhjennysventtiili, . automaatti - hartiavetoketju

SENSAATIO

UUTUUS

3.300,myös edullista tililuottoamme ja muita välineitämme!

I i...

WiIliUi!i

mi I

! II~ellll~~ tl

LIIKKEET: Linnankoskenkatu 10,00250 HELSINKI, puh. 90/492 191 Koulukatu 16,28100 PORI, puh. 939/415660 TUKKUMYYNTI : Rusthollarinkatu 8, 02270 ESPOO, puh. 90-8036300