Vauvauinti Suomessa
"Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa", sanotaan. Tämä totuus on kirjaimellisesti oivallettu meillä nyt myös uinnin alalla; pienet vauvat polskuttelevat innolla jo meidänkin maamme uima-altaissa. Toki ei opetella rinta- tai selkäuintia. Kyse on aivan muista asioista. Vauvauinti on meillä vielä uutta, mutta myönteiseksi koettuna toimintana ja vahvasti voittamassa ansaitsemaansa suosiota. Toiminta alkoi toukokuussa 1981 Paraisilla, Kårkullan kehitysvammalaitoksen uima-altaassa. Tähän mennessä on Paraisilla vesielementtiin tutustunut n. 130 vauvaa. Espoossa on syyskuusta 1981 lähtien "uitettu" 25 vauvaa ja Jyväskylässä joulukuusta 1981 lähtien n. 60 vauvaa. Läheskään kaikki halukkaat eivät ole päässeet mukaan. Vaikka kiinnostus toimintaa kohtaan oli jo ennen aloittamista ennakoitavissa, on suosio käytännässä ylittänyt odotukset moninkertaisesti. Vauvauinti ei siis tarkoita uimaan opettelemista. Uinnin alkeet ja niiden opettelemisessa tarvittavat uintiliikkeet, ovat asioita, joita "vauvauimari" ei vielä kehityksensäkään puolesta voi hallita. Vauvathan ovat harjoitukset aloittaessa vasta 2-6 kkn ikäisiä.
Vauvauintitoiminnan perusajatuksena on vesielementin hyväksi käyttö pyrittäessä luomaan mahdollisuuksia lapsen kaikenpuolisen kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen. Jotkut pitävät tärkeimpänä lapsen motoriikan ja aktiivisuuden kehitystä, joidenkin mielestä taas toiminta edesauttaa tasapainoisen psyykkisen kehityksen turvaamista. Vesielementin valinta toiminnan lähtökohdaksi on varsin luonnollista. Vesi on vauvalIe luonteva ja tuttu asia; jokainen meistä "uiskentelee" ensimmäiset 9 kuu kauttaan äidin kohdussa. Ns. sukellusrefleksi, joka muistona sikiökaudelta säilyy vauvalIe n . 4-6 kk, on toiminnan perusedellytys. Se takaa, ettei vauva vedä vettä henkeensä sukelluksissa ollessaankaan. Aktiivisen vesileikin avulla opetetaan lapsi itse pidättämään hengitystään veteen joutuessaan senkin jälkeen kun synnynnäinen refleksi on sammunut. Näin on samalla luotu perusta myös oikealle uimaan oppimiselle, jota voidaan harjoitella sitten myöhemmin. Useimmiten vanhemmat lähtevät toimintaan mukaan tarkoituksenaan nimenomaan "vauvan kehittäminen". Lähes poikkeuksetta havaitaan toiminnan aikana yllättäen tapahtuvan myös "jotain muuta". Perheenjäsenten väliseen kanssakäymiseen on löytynyt uusi muoto; molemmat vanhemmat puuhaavat vedessä innolla vauvan kanssa ja seuraavat tavallista kiinnostuneempina lapsensa kehitystä. Etenkin isät tuntevat näin voivansa luontevammin osallistua ihan pienenkin vauvan kanssa puuhailuun. Myös toiminnan suoma mahdollisuus kanssakäymiseen ja ajatusten vaihtoon muiden "vauvaperheiden" kanssa on koettu
yllättävän antoisaksi. Ja mikäpä sen paremmin voi vauvaa kehittää kuin vanhemmat jotka yhdessä ovat hänestä myönteisellä tavalla kiinnostuneita. Vauvauinti on toimintaa, jonka myönteiset vaikutukset osittain jo ovat tiedossa, osittain vielä arvaamattomat. Vauvauinnin tulon jälkeen on uinnista liikuntamuotona tullut harrastus, jota harrastetaan terveyttä edistävänä lajina aina "kehdosta hautaan" . Uinti-ihmisten on syytä olla tyytyväisiä. Toiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan toki työtä. Vauvauinnin lopetettuaan perheet voivat periaatteessa jatkaa harrastusta omatoimisesti käyttämällä uimahallien palveluksia. Moni saattaa kuitenkin lopettaa, kun toiminta ei ole ohjattua ja säännöllistä. Omiin kykyihin ei luoteta. Tässä esimerkiksi uimaseurat tai vaikkapa urheilusukellusseurat voivat tulla vastaan järjestämällä toimintaa, jolla kiinnostus harrastukseen saadaan säilymään. Vauvauinti irrallisena toimintana jää postiviisista vaikutuksistaan huolimatta "jotakin vaille", jos ei sitä kytketä laajempaan uintitoimintaan. Vauvauinninohjaaja ja -kouluttaja
Kenneth Karlsson Toimituksen huomautus: Kenneth Karlsson olisi itse aikoinaan ollut kiinnostunut sukeltamisesta mutta joidenkin sekaannusten vuoksi ei päässyt jäseneksi haluamaansa sukellusseuraan. Kiinnostus tietenkin laimeni ja suuntautui myöhemmin näihin "perustavaa" laatua oleviin koulutusmuotoihin. Vahinko harrastuksellemme että miestä syrjittiin.
TURVALLISUUSVALIOKUNTA TIEDOTTAA Turvallisuusvaliokunta julkaisee jokaiselle sukeltaja lIe tarkoitetun, taskuunsopivan (koko A6) kirjasen "TIETO ON TURVALLISUUTTA -82". sisältöä mm:
-
uudet turvamääräykset toimenpiteet onnettomuustapauksissa sukellustaulukot hälytysnumerot ilmamäärä- ja sukellusaikataulukot laitteiden täyttöä, tarkastusta ja merkitsemistä koskevia määräyksiä - lääkkeet ja sukeltaminen - ym. tarpeellista tietoa ilmestyy n. kuukauden sisällä ja on saatavana SVUL:n jakelusta Kysele! SVUL:n jakelusta on saatavana tarramerkkiä "SUKELLA TURVALLISESTI" hinta 1,- /kpl Seurat huom! Vielä läheskään kaikki seurat eivät ole nimenneet turvallisuusasiamiestään, tai eivät ole ainakaan ilmoittaneet asiamiehensä tietoja valiokunnalle . Asian voi korjata seuroille lähetetyllä lomakkeella. Myöskään kaikki seurat eivät ole hankkineet turvallisuuskansiota asiamiehilleen, kansiota saa SVUL:N jakelusta.
29