Issuu

Hyvää . Joulua Ja

Onnellista Uutta Vuotta

URHEILU

SUKELTAJA 15. 12. 1980 Päätoimittajalta Helmenkalastajat Koulutusvaliokunta Merisaukkojen nuorisoleiri Luokkasuori tuksista Uppokiekko Uppopallon tuomarijäIjestelmä Loma Taorminassa Samuli Biskopsössä Urheilusukeltaja ja osoiterekisteri Yhteislähtö

Kansi HYPPY Pekka Perätalo, Vesikot PINTA, DIAT 1. Rovaniemen urh.suk. Valokuvauskilp. -79

3 4 6 7 8 11-16 17

19 20 21 22

KIITOS MAKE! Vilpitön kiitos näistä kymmenestä vuodesta jotka olen saanut tähän asti olla yhteistyössä kanssasi. Ne ovat olleet vaiherikkaita vuosia. Ensin koulutusmielessä, sitten johtokunnassa ja viimeksi vain lehtemme ympärillä liikkuen. Yhteistyömme alkuaikoina tuli istuttua monet tunnit luomassa milloin luokkamerkkijäIjestelmää milloin ensimmäistä kouluttajakansiotamme ja kurssiohjelmia. Sitten johtokuntatyötä muutama vuosi . Lehtemme kehittämisessä ovat sinun neuvosi olleet kullanarvoisia. Mutta se siitä. Suurimman ja vaativamman työn teit kootessasi sukeltajat yhteisen liittomme pariin. Tullessasi puheenjohtajaksi oli meitä 1 500 ja sekin vajaa, nykyään on rekisterissämme lähes 5 000 osoitetta. Liittomme toiminta oli tyypillisen

pienen liiton tapaan enemmän improvisoitua kuin suunnitelmallista. Sinun johdollasi on toimintamme saanut selviä toimintalinjoja ja suunnitelmallisuutta. Se että nyt viiden vuoden jälkeen vaihtui puheenjohtaja ei ollut kentän tahto vaan omasi. Syyskokouksessa muistit yhteistyökumppaneitasi ja myös allekirjoittanut sai osansa. Katson kuitenkin että jakamasi mitali kuuluu yhteisesti lehtemme tekijöille, niin teille jotka kiIjoittelette ja miksei myös meille "toimituksen" puolelle. Teemmehän me lehteämmekin yhdessä. Kiitos kauniista yllätyksestä. V uosikin on taas vierähtänyt ja olemme jälleen tilanteessa jossa on tapana sanoa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta! toimituksen puolesta Emppu, Telle ja Eka 3

SEPPO LAHTI

Aaria oopperasta

DELMENKALASTAJAT KALASTAJAN suu LOKSAHTAA AUKI HUOPAHATUN ALLA. EIKÄ IHME, sILLÄ LESTIJOKEA PITKIN UI SEITSEMÄN SAMMAKKOMIESTÄ. PISTÄ ISOMMAT KOUKUT, HÖYSTÄÄ TILANNETrA YKSI KUMIPUKUISISTA. LESTIJOESSA ON HARVOIN NÄHTY SAMMAKKOMIEHIÄ. KESÄKUUN ALUSSA MERISAUKKOJEN SUKELTAJARYHMÄ TUTKI JOEN POHJAA NOIN 20 KILOMETRIN MATKALTA.

Kaikki alkoi Juhani Kousmasen tapaamisesta. - Tule mukaan Lestijoen reissulle, hän sanoi. Menin mukaan enkä katunut. Näin tehoavan erämaajoen, kuulin kuovin terävät huudot, koin Paukanevan hiljaisen tunnelman. Enkä lakannut ihmettelemästä sammakkomiesten rajua kuntoa, sitkeää kamppailua vuolasta virtaa vastaan.

Ensimmäiset taimenet hämmästyttivät Mukana olivat sukeltamassa Juhani Kuosmanen, Bobi Haga, Kaarina Rättyä, Jari Puhakka, Mikael West, Olli Kujansivu ja Harri KaarIa. Veneessä matkasi nuori Pertti Kuosmanen. Vetinen matka alkoi läheltä Lestijärveä Reisjärven tien ylittävältä sillaIta. Vilho Kankaalta lainassa ollut alumiinivene työnnettiin virtaan, jonka syleilyyn pulahti myös seitsemän sammakkomiestä. Valtava kala, huusi ensimmäisenä jokeen sukeltanut Harri KaarIa. Kala oli punapilkkuinen taimen. Myöhemmin taimenet tutustuivat märkäpukuisiin uimareihin useaan otteeseen, mikä todisti istutettujen lohikalojen viihtyvän lähes luonnontilassa joessa. Särki- ja ahvenparvia lipui vastaan tämän tästä. Joen rannoilla tarpoi virvelimiehiä. Kalaa oli, mutta pyydystäminen ei näyttänyt helpolta. Vain Paukanevalla vastaan astelleella kalamiehellä oli kasvot tyytyväisyydestä virneessä. Hymyn syynä oli noin seitsemänsadan gramman painoinen taimen, joka riippui koivusta taitetussa vitsassa. Kuohuja ja kaljapurkkeja

Lestijoen pohja ei tarjonnut sukeltajille aarteita. Harri KaarIa löysi eniten tavaraa; kaksi viehettä, perhokoho, sepän takoma atrain ym. Joen 4

kuohujen alta nostettiin vanha silakkapurkki, oluttölkkejä ja muuta roinaa. Lestijoki ei tyrkyttänyt yllätyksiä. Sammakkomiehet etsivät helmisimpukoita, mutta niistä ei näkynyt jälkeäkään. Vaikka joki vaikutti simpukoille otolliselta, ei veden eläjiä löytynyt. Uppotukkeja ja jopa sa-

hatavaraa makasi veden alla, mutta ne eivät kiinnostaneet sukeltajia. Kuohut kiinnostivat. Sammakkomiehet eivät nousseet pienistä koskista rannalle vaan antoivat virran kuljettaa itseään. Kaikki sujui ilman suurempia kolhuja, sillä uimareilla oli taitoa ja kuohuissa jököttävät kivet olivat armeliaita.

Alkumatkalla virta oli vuolas, vesi kirkasta, joen pohja kuultavan hiekkainen. Kivi- ja Paukanevojen kohdalla Lestin uoma hiljeni ja vesi muuttui suolle tuoksuvaksi, mustan kaljan väriseksi. Veneen perästä kuului kauhovien käsien hiljainen kohina. Matkan taittaminen uimalla kysyi kovaa kuntoa, jota kaikilla tuntui riittävän.

Kesässä uinuva Paukaneva Paukanevalla huusi kuovi terävästi. Mustapukuiset ukkoteeret nousivat siivet ryskien jokipöheiköistä, hätääntyneet sorsat äskettäin maailmaan tulleine poikasineen piiloutuivat pelottavan näköisiltä kumipukuisilta. Nevan laidassa kukahteli käki pehmeällä äänellään. Rämeen maailma uinui kesässä. Paukanevalla asui erämaan tuntu, johon kiemuraisesti kulkeva Lestijoki antoi oman sävynsä. Komea paikka, myhäili kokkolalaisen sukelluskerhon puheenjohtaja Juhani Kuosmanen. Miestä kiukuttivat vesiherrojen suunnitelmat muuttaa Paukaneva tekoaItaaksi. Kirjoituspöytäinsinöörit eivät ole

käyneet Lestin lintumaailmassa. Jos ovat käyneet, ovat kulkeneet tulpat korvissaan ja laput silmillään. On se perhana, mutisi "Jussi" ja pulahti veneen perästä joen mustaan suoveteen.

viidentoista kilometrin uinti Seitsemän merisaukon uinti Lestijoen Niskakorvesta Kalliokoskelle oli pitkä vetinen taivallus. Kartalta linnun tietä mitattuna matkaa kertyy

12 kilometriä, mutta luonnossa joki tekee tepposensa. On mutkaa mutkan jälkeen. Matka on mitaltaan ehkä 20 kilometriä, josta merisaukot uivat noin 15 kilometriä. Loppumatka sujui kävellen pitkin joen rantaa. Uintiin ja kävelyyn kului viitisen tuntia. Merisaukkojen tempaus kuuluu kerhon normaaliin toimintaan, sillä sukeltajat tutkivat lähes kaikkia mahdollisia vetisiä elementtejä laivojen hylystä lähtien. Sukeltavia jäseniä kerhossa on noin 90, joista naisia kymmenen. 5

1. Tehtäväjako valiokunnassa

Koulutusvaliokunnan kokoonpano ei viime vuosien aikana ole juuri muuttunut. Hyvä ja huono asia. Toisaalta jatkuvuus toiminnan suhteen on taattu, mutta tulos on helposti "verenvähyys". Vuoden vaihteesta valiokunnan jäsenmäärä lisääntyy. Samanaikaisesti valiokunnan sisällä tapahtuu tehtävien tasaaminen ja jako. Tällöin valiokunnan jäsenille jaetaan vastuualueina eri valiokunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä. Käytännössä vastaisuudessa koulutusohjelmat, luokkasuorituskorttiilmoitukset, kouluttajarekisteri, sukelluskurssi-ilmoitukset ja opintopäivien suunnittelu ja toteutus keskittyvät eri käsiin. Asiasta tiedotetaan sekä "lehdessä" että kaikille kouluttajille erikseen, kunhan henkilökysymykset ovat saaneet ratkaisunsa. Samalla pyritään siihen, että emo vastuualueitten postit kulkevat suoraan ko. henkilölle ilman Liiton toimiston välittävää apua.

2. Koulutuksen valvonta Ohjeiden mukaisesti sukelluskursseista tulisi ilmoittaa ajoissa ennen kurssien alkua. Säännöllistä lähettämistä ja säännöllistä lähettämättömyyttä esiintyy. Tarkoituksena on sekä pyrkiä antamaan kyseleville infoa, antaa valio kun nalle kuvaa kurssien jakautumisesta valtakunnallisesti että tarvittaessa voida valiokunnan toimesta vaikkapa käydä katsomassa kurssin koulutusta pyynnöstä tai ilmankin. Valiokunnan koulutusvalvontaa on tietysti myös kurssiohjelmien tarkastaminen ja hyväksyminen. Tässä tarkoituksessa käytiin kesän alussa läpi kaikki koulutusohjelmat ja pyydettiin tarvittaessa täsmennyksiäkin. Lisäksi lähetettiin niille yhdistyksille, joilta ko. ohjelmat täysin puuttuivat pyyntö niiden laatimisesta. 3. Kouluttajarekisteri

Vuoden 1917 aikana tehtiin kouluttajainventario, eli selvitettiin maassa olevien kouluttajien sen hetkinen määrä ja taso. Tämän työn tuloksena on ollut jatkuvasti kasvava kouluttajarekisteri. Varsinkin kerho- eli pe-

rusvälinekouluttajien määrä on jatkuvasti kasvanut. Saman aikaisesti on myös siirtyminen eteenpäin lisääntynyt ja tuloksena on ollut lisääntyvä sukelluskouluttajien ja luokkatarkastajien määrä. Käytännössä tämä näkyy yhden pitkäntähtäyksen tavoitteen vähittäisenä toteutumisena; luokkasuoritusten tekeminen on joka suhteessa lähitulevaisuudessa kaikkialla maassa. Lähinnä tässä tarvitaan yhdistysten aktiviteettia, jotta kaikkialle, kaikkiin yhdistyksiin saadaan sukelluskouluttajatasoinen kouluttaja ja ainakin alueellisten luokkatarkastajien määrä lisääntyisi. Yksi pahimmista ongelmista on jatkuvasti ollut kouluttajien tavoittaminen ja infon perille saattaminen. Osittain tämä on poistunut lähettämällä posti suoraan kouluttajille ilman yhdistyksen sihteerin välitystä. Kantona tässä on ollut muuttuvat osoitteet. Tätä ongelmaa on yritetty poistaa vaatimalla kouluttajilta ja luokkatarkastajilta ns. vuosi-ilmoitusta, jossa osoitetietojen lisäksi saadaan myös tietoa kuluneen vuoden toiminnasta. Ilmoituksen lähetysaika alkaa olla käsillä, sillä viimeinen palautuspäivä on 31. 12. Palautus tapahtuu osoitteella: Jouko Moisala, Kuloisten koulu 21205 Kuloinen. Vastaanottaja toivoo täsmällistä palautusta saadakseen rekisterin ajoissa ajan tasalle osoitteiden suhteen, sillä ensi vuoden ensimmäinen postitus on siitä riippuvainen. Lähettäkää siis ilmoituksenne ajoissa. Kaavakkeita on postitettu aikaisemmin, mutta mallin löytää Kouluttaja-kansiosta. Olisikohan tänä vuonna mahdollisuus saada lähes täydellinen palautus. Sinustahan se riippuu. Mikäli ilmoitusta ei ole viimekään vuonna palautettu pyyhitään nimi posti tuslistalta.

4. Kouluttajakortit Kouluttajakortit ja -rekisteri kulkevat käsikädessä. Kouluttajakorteista otettiin kesällä uusi painos ja sen käyttöönoton yhteydessä kortteja alettiin laminoida. Kortit ovat kuitenkin edelleen voimassa vain mikäli voimassaolo on merkitty kortin

kääntöpuolelle. Merkin ilmoittaa viimeisen voimassaolopäivän, joka on aina vuoden viimeinen päivä. Ne joiden kortin voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa lähettävät korttinsa uudelleen leimattavaksi vuosi-ilmoituksensa mukana. Mikäli kortti on hävinnyt tai turmeltunut, on siitäkin ilmoitettava. Uuden painoksen korttejakin lähetetään pyynnöstä. Kortti on kooltaan hieman pienempi. Vanha kortti ja yksi uusi kuva tarvitaan. Laminoinnin ja kortin toimitusmaksu on 10 mk, josta vastaanottaja saa postisiirtolomakkeen kortin mukana.

5. Kouluttajien opintopäivät Suunnitelman mukaisesti kouluttajien opintotilaisuuksia järjestetään kolme. Yksi keväällä etelässä, yksi syksyllä pohjoisessa ja kesällä .pidempi jakso jatkokoulutuksena JOSsakin urheiluopistossa. Tarkemmat tiedot lähetetään ensimmäisessä koulu ttajaposti tuksessa. Varsinaiset yksityiskohtaiset suoritusohjeet on jokaisella kouluttajalla. Näiden ohjeiden lisäksi on huomattava, että suorittajan tulee olla SUSL:n jäsenyhdistyksen jäsen. Hänellä tulee myös olla voimassa oleva todistus lääkärintarkastuksesta. Lopullisen luokkasuorituskortin myöntämiseksi viimeisen suorituksen vastaanottaja täyttää ja lähettää Liiton toimistoon ilmoituksen luokkasuorituksesta. Ilmoituksesta tulee ilmetä suorittajan henkilötiedot osoitteineen. Myös suorittajan yhdistys on mainittava ilmoituksessa. Ilmoituksessa tarvittavan allekirjoituksen kouluttaja tai luokkatarkastaja varmentaa leimallaan. Ilmoituksen mukaan liitetään kaksi valokuvaa. Mikäli ilmoitus leimoineen ja valokuvineen on kunnossa, tulee luokkasu0rituskortti parin kolmen viikon sisällä postiennakolla. Mikäli korttia ei ala kuulua, kannattaa ottaa yhteyttä siihen valiokunnan jäseneen, jonka vastuualueeseen luokkasuorituskortit kuuluvat. Tämän saa tietää Liiton toimistosta ja Urheilusukeltaja-Iehdestä no 1/1981.

Merisaukkojen Nuorisojaoksen 1 leiri 27-29. 6. 1980 Puolisateisena perjantai-iltana lastattiin 10 valvojaa ja 28 tenavaa m/s Virveen leirille lähtöä varten. Keula suunnattiin Stockööseen tutulle leiripaikalle. Perillä kävi melkoinen kuhina, kun tavarat siirtyivät ketjussa Virvestä rantakallioille ja telttojen pystytys alkoi ripeästi. Iltahämärissä eräs ystäväpari pulahti vielä iltauinnille ennenkuin kaikki oli saatu nukkumajärjestykseen. Yön aikana alkanut sade oli muodostanut puroja telttakylään joka puolelle. Tunnelma oli kostea myös joukkueteltassa, sillä oja oli jäänyt kaivamatta teltan ympärille. Alkoi ankara makuupussien ja vaatteiden kuivatus kamiinan ympärillä. Samalla veisteltiin erilaisia sanakäänteitä kipinämikolle, joka oli nukahtanut yöllä ja antanut kamiinan sammua. Kuultiin myös hurjia juttuja kahdesta kaverista, jotka eivät olleet saaneet unta vasta kun aamupuolella yötä. He olivat jo rullanneet makuupussinsa ynnä pakanneet muut tavaransa Virvelle siirtymistä varten, mutta he nukahtivat loppujen lopuksi nyyttiensä päälle. Lapset olivat kuitenkin reippaita, ja oli ollut vaan jännää olla yötä isossa teltassa. Sateen yhä jatkuessa koko porukka oli siirtynyt vähitellen Virven sisätiloihin. Etukäteen laadittua ohjelmaa oli vaikea toteuttaa. Siispä yritettiin siinä ahtaudessa opetella solmuja ja merenkulkua ja tutustuttiin merikorttiin. Ahtauden ruvettua käymään hermoille, siirryttiin pihalle ja aloitettiin 5-ottelu, jossa oli vaan 4 lajia. Uinti peruutettiin, muut lajit olivat golf, kroketti, renkaanheitto ja ammunta. Varsinkin viimeksi mainittu oli mieluista ja parhaasta tuloksesta oli kova kilpailu. Sateen loputtua leirielämä piristyi. Osa lähti melomaan kumiveneellä, osa sukelteli märkäpuvulla ja osa hiihti vesisuksilla. Välineiden vähyyden takia joka lajiin oli ankara jonotus. Käytiin myös metsäretkellä saaren toisella puolella, jolloin tutustuttiin kasveihin ja eläinten jättämiin jälkiin luonnossa. Päivän päätti ohjelmallinen iltanuotio, jossa paistettiin ongittuja kaloja ja tietysti makkaraa. Nukkumaan mentiin nyt ajoissa ja pian laskeutui hiljaisuus leirin ylle. Sinä yönä ei kipinämikko antanutkaan kaminan sammua vaan se hehkui ja puhkui kuumuuttaan telttaan. Vähitellen kaikki olivat hivuttautu-

neet unissansa makuupussiensa päälle. Oli ihana herätä kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Aamu-uinnille osallistui nyt paljon suurempi joukko kuin edellisenä päivänä. Leiri purettiin ja siirryttiin Repskäriin nauttimaan auringosta ja kesästä. Suojaisessa poukamassa pojat saivat opastusta harpppuunan käytössä ja halukkaat saivat kokeilla osuuko noin parin metrin syvyydessä olevaan pohjaan ankkuroituun pölliin määratyltä etäisyydeltä. Moni osui ja eräs sai saaliikseen rautapiikin ja sai palkinnoksi pullon limsaa.

Tytöt taas skindiversivat ja aarteitakin löytyi - monta metriä hyvää nailonköyttä. Ne pari kymmenen vuotta vanhaa märkä pukua, jotka vaihtoivat tiuhaan kantajaa, repeilivät aivan jo liitoksistaan, sillä melkein jokainen halusi kokeilla sukeltamista täysin puettuna. Välillä, kun jäsenet jo puutuivat kalliolla lekottelusta, jaettiin sakki joukkueihin, ja painuttiin luontopolulle testaamaan tietoja. Lopulta piti lähteä pikkuveneillä Virvelle ja suunnata sen jälkeen kotiinpäin. Hilkka Santa maa

"SUKELLUSASIOISSA AINA AJAN TASALLA"

NEPIO SUB

OY AA TEHT AAN K. 11. HKl 14. PU H. 627770

Luokkasuorituskorttiasiaa ja vähän muutakin Näyttää siltä, että luokkasuorituskorttien ympärillä kiistely on hieman vaientunut ja siksi kannattaa pistää välillä sekaan järjen ääntäkin, sillä epäselvyyttä ja epätietoisuutta on silti olemassa. Mistä löytää moitteen kohteen? Tietysti koulutusvaliokuntaa aina voi moittia, jopa suoraan sormella osoittaen ja nimeltä mainiten henkilöitäkin. Valiokunnasta katsoen taas syy usein näyttää makaavan vahvasti Ö-mapissa, johon lähetetyt postit usein tuntuvat joutuvan. Joskus, jopa niinkin oudosta syystä, että lähettäjä on väärä tai ei pidä postittajan naamasta. Syystä ei enää kuitenkaan voi vyöryttää yhdistyksen sihteeriparan niskoille, posti kun nykyään lähetetään suoraan kouluttajille. Se, että mm. PM-korttien suorittamis- ja myöntämisperusteita on viimeisten parin vuoden aikana tarkistettu on luonnollinen seuraus niiden epäkohtien tunnistamisesta, joita aikaisempi käytäntö on aiheuttanut. Ensinnäkin PM-kortin ja sukelluskurssin suhde, joka on tuntunut olevan päällimmäisiä murheita. Ei todellakaan voi olla mahdollista, että aloitteleva sukelluksen harrastaja voi saada sukelluksen peruskursseja käydessään merkintöjä suorituksista, joilla hän voi esitellä sukelluksellisia tietojaan ja taitojaan ulkomaita myöten. Sukelluskurssi on sukelluskurssi, jolle periaatteessa voi osallistua kuka tahansa. PM-kortin suorittaminen edellyttää jäsenyyttä SUSL:n jäsenyhdistyksessä ja on siis selvästi tulosta aktiivisen yhdistyksen aktiivisen jäsenen toiminnasta. Yhdistyksen puitteissa tätä toimintaa hoitaa yhdistyksen toimesta ja valtuuttamana SUSL:n hyväksymä sukelluskouluttaja tai luokkatarkastaja SUSL:n antamien ohjeiden mukaisesti. Tässä yhteydessä joudutaan väistämättä sivuamaan sukelluskurssitoimintaa muutoinkin, jotta asiat tulisivat selviksi. On nimittäin tehtävä selväksi, että sukelluskurssin tulee todellakin antaa osallistujille tasoltaan sellaista koulutusta, että on olemassa varmat takeet siitä, että sukellusharrastuksen aloittaminen yhdistystoiminnan puitteissa on ehdottomasti turvallista. Tämä on yhdistyksen tai kenen tahansa koulutusta antavan asia, ei PM-Iuokkasuoritusongelma, vaikka sitä siksi yritetäänkin tehdä. Minkä tasoinen tulee olla sukelluskurssin teoriatentin verrattuna PM-tenttiin? Turhaa tehdä asioita 8

mutkikkaiksi sekoittamalla kaksi erillistä käsitettä keskenään. Sukelluskurssin tentin tavoite on suora seuraus edellä olevasta. Sukelluskurssin tentin tavoite on selvittää sekä kouluttajille että kurssilaisille onko kurssi antanut osallistujille sellaisen tiedollisen tason, että turvallinen sukelluksen harrastamisen aloittaminen on mahdollista. Kurssin suorittaminen ja tentin läpäiseminen antaa siis tiedon tästä kaikille, ei vain kurssin kouluttajille. Kaikille tarkoittaa todella kaikkia, siis mille tahansa yhdistykselle missä tahansa maankolkassa. PM-Iuokkasuoritustentti taas on yhdistystoimintaa ja sen suorittaminen kertoo kyseisen tenttijän olleen mukana yhdistystoiminnassa ja tietävän myös siitä jotain sukeltamisen lisäksi. Sukellusta harrastava yhdistyshän taas tekee mm. eritasoisia sukellusretkiä, jotka asettavat osallistujille runsaasti sellaisia vaatimuksia, joita ei mikään sukelluskurssi voi opettaa. Hyväksymällä yhdistyksen sukelluskurssin SUSL antaa ymmärtää, että kurssi tuottaa valtakunnallisesti katsoen osaavia ja turvallisia sukelluksen harrastajia, joiden koulutusvastuu on kuitenkin yhdistyksen kouluttajilla. Myöntämällä PM-kortin SUSL vahvistaa, että tämä harrastaja on järjestäytynyt sukeltaja, joka on hankkinut sukelluksellisia kokemuksia yhdistystoiminnan puitteissa. Tämä vahvistus on voimassa myös kansainvälisesti, siitä taas on kansainvälinen liitto CMAS pitänyt huolen. Istu ja mieti vastuukysymyksiä; mikä kuka vastuussa kenelle, mille ja mistä. Annetaanko vielä PM-suorituksia noin vain? Pelkkä sukelluskurssi ei siis voi riittää PMkortin suoritustenkaan antamiseksi. Tarvitaan kokemusta, joka on syntynyt valvotuissa olosuhteissa yhdistyksen järjestämien sukellusretkien puitteissa. Kokemusta, joka on syntynyt omien välineiden hallitsemisen oppimisen myötä. Vaaditaanko aina uusi tentti, vaikka kurssin suorittamisen ja PM-tentin välille jäisi vain lyhyt aika? Edellä olevasta on jo pitänyt ymmärtää, että kyseessä todellakin on kaksi eri tenttiä ja tilaisuutta. Tottahan on tosi, että minkä tahansa ryhmän saa suureen ääneen moista asiaa ihmettelemään, kunhan sopivasti alustaa eikä itse halua harrastuksensa asettamia vaatimuksia omaksua, ymmärtää tai noudattaa. Alussa viitattiin syntyneisiin epä-

kohtiin. Mitä epäkohtia aikaisemmat käytännöt sitten ovat saaneet aikaan? Ensinnäkin varsinainen luokkasuorituskortin haku- tai anomusmenettely oli sekava. Korttien anojat lähettivät isoja paketteja materiaalia todistaakseen suori tuksiaan. Käsittely oli hankalaa ja Liiton toimisto teki täysin tarpeettomia arkistointitoimia. Jo ns. punaisen sukeltajakortin käyttöönotto yksinkertaisti toimenpiteitä, sillä suorituksen voitiin kaikkine muine tietoineen koota yhteen ainoaan korttiin. Toiseksi siirrettiin koko sukeltajaluokan suorituksen toteaminen Liiton toimistosta suoritusten vastaanottajille, kouluttajille ja luokkatarkastajille. Tämä toimenpide lisäsi melkoisesti vastuuta juuri heille. Suoritukset voidaan siis koota yhdelle kortille vaikka yksi kerrallaan ja viimeisen suorituksen vastaanottajan toimesta lähetetään Liiton toimistoon ilmoitus varsinaisen luokkasuorituskortin saamiseksi. Samanaikaisesti otettiin käyttöön leimasin, jolla suoritusten vastaanottajat varmentavat nimikirjoituksensa sekä yksittäisissä suorituksissa että ehdottomasti Liitolle lähetettävään lopulliseen ilmoitukseen. Tällä estettiin vastaanottajien nimen käyttö sekä luvallisesti että luvatta. Lisäksi tähän toimintaan on liittynyt luokkasuoritusohjeiden yhdenmukaistaminen, jotta päästäisiin samansuuntaiseen toimintaan valtakunnallisesti ja Pohjoismaisi ttain. Pahin epäkohta, jonka poistamiseen koko tämä vuosien toiminta on tähdännyt on ollut luokkasuorituskorttien, lähinnä PM-kortin kokema inflaatio. Varsinkin kansainvälisten matkojen järjestäjät ja sukellusretkien käytännön toteuttajat ovat olleet kiinnostuneita takaako suomalainen PM-kortti sen minkä lupaakino Mikäli alamäki olisi jatkunut, ei mitään takeita olisi voitu antaa. Tilanne on tällä hetkellä nousussa ja voidaan sanoa kortin jo osin takaavankin, varsinkin uusien. Täydellisyyteen tai sen lähelle pääseminen ei kuitenkaan voi olla kiinni enää emo toimenpiteistä tai muista vastaavista, vaan tarvitaan kaikkien asianosaisten samansuuntaista työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeintä on, että kaikki ne kohdat, joissa lukijan ajatuksiin pyörähti miete siitä, että tämähän on vain teoriaa, käytäntö on aivan muuta, korjataan yleisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt on olemassa selvä, selkeä ja yksinkertainen toimintaohjeisto, tarvitaan ainoastaan, että jokainen vastuunalaisissa tehtävissään kouluttajana tai luokkatarkastajana alkaa niitä noudattaa. Arvostelu ja moitteet ovat paikallaan, mutta tilalle tu-

lee esittää muuta kuin entisten epäkohtien säilyttämistä. Erityisesti tulee muistaa, että sukellusharrastuksesta ja sen asettamista vaatimuksista ulkopuolisille ja aloittelijoille muodostuva kuva on juuri sellainen, kuin me itse haluamme antaa. Välinpitämättömyys ja väheksyminen tuskin kasvattavat arvostusta ja antavat uskottavaa kuvaa toiminnasta.

CMAS-UUTISIA MAAILMANLIITOSSA TAPAHTUU Israel luovutti hallinnassaan olleen Ras Muhammadin alueen - todellisen sukellusparatiisin - Siinain eteläkärjessä takaisin Egyptille. CMAS:n tiedevaliokunnan puheenjohtaja totesi tarkastuskäynnillään tämän vuoden puolella, että alueen luonnonsuojelujärjestelmä oli pettänyt. Silläkin hetkellä siellä oli ollut harppuunakalastajia. CMAS:n käännyttyä Egyptin viranomaisten puoleen on presidentti Sadat, jolla on sukeltava poika ja tytär, luvannut henkilökohtaisesti, että alueen suojelu saatetaan taas voimaan kansainvälisten sukellusorganisaatioiden kanssa yhteistoimin. Alueen tieverkko ei ole kunnossa, joten sinne pääsee vain laivalla Israelin puolelta. Lupa on anottava vähintäin 24 tuntia ennen aiottua retkeä. Passi on annettava viranomaisille. Asiaa hoitaa paikallinen israelilais-egyptiläinen komissio. Kulut ovat 2 $ US. CMAS:n pelivaliokunta (Games Comission) piti kokouksen Kööpenhaminassa 14. -15.06. Tuloksena olivat

KOULUTTAJA,LUOKKATARKASTAJA MUISTA LÄHETTÄÄ TOIMINT~-.~LMOITUKSESI AJOISSA, VIIMEISTAAN 31. 12. 1980. JOS KOULUTTAJAKORTTISI VIIMEINEN V9IMA~~AOLOPÄIVÄ ON 31.12.80, LAHETA SE ILMOITUKSESI MUKANA. - yhtenäinen koulutusjärjestelmä uppopallotuomareille - ohjeet vedenalaisten pelien kansainvälisten arvokilpailujen järjestäjille ja - viittä vaille valmiit säännöt seurajoukkueiden uppopallon Eurooppa-Cupia varten (käynnistyy todennäköisesti ensi vuonna). Tuomarikoulutuksen suhteen tulee uppopallovaliokunta tiedottamaan, kunhan asiaan ehditään tutustua ensin kunnolla.

OHJEET LUOKKASUORITUSTEN VASTAANOTTOA VARTEN 1. Sukelluskurssin aikana ei oteta vastaan luokkasuorituksia. 2. Luokkasuoritusten aloittaminen PM-luokan suoritus voidaan aloitta vasta, kun sukelluspäiväkirjassa on kertyneenä 10 sukellustuntia. I-luokan suoritus voidaan aloittaa, kun sukelluspäiväkirjassa on kertyneenä 50 sukellustuntia. 3. Suoritusjärjestys Suoritusjärjestys on vapaa, mutta ennen käytännön suorituksia on esitettävä voimassa oleva lääkärintodistus. SUOSITUS: teoriatentti, allassuoritukset, avovesisuoritukset.

4. Suoritusaika Kaikki suoritukset on saatava valmiiksi ensimmäisestä suorituksesta lukien vuoden sisällä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden alusta. Esim. teoriatentti 01. 06. 1979. Kaikkien suoritusten tulee olla valmiina 31. 12. 1980. Suoritusajan ylityksestä seuraa kaikkien suoritusten vanheneminen. 5. Suoritusten vastaanotto Kaikki suoritukset voidaan tehdä haluttaessa erikseen. SUOSITUS: Allaskokeet tehdään yhdellä kerralla. Avovesikokeet tehdään sopivasti jaettuna kahdessa erässä.

Koska Illeiltä odotetaan paljon. 9

Sukeltajaemälaiva Mursu Merivoimien sukeltajakoulutus harppasi tuntuvan askeleen eteenpäin saadessaan uuden emälaivan sukeltajiensa käyttöön. Alus rakennettiin Enso-Gutzeitin Laitaatsillan telakalla Savonlinnassa ja luovutettiin Merivoimille 16. heinäkuuta Helsingissä. Aluksen otti vastaan Merivoimien komentaja, joka luovutti sen edelleen Helsingin Laivastoasemalle Sukeltajakurssille. Kotitukikohtana aluksella on näin ollen Upinniemi. Kyseessä on ensimmäinen varsinaisesti sukeltajakäyttöön suunniteltu ja rakennettu emälaiva, jossa on näin ollen runsaasti erikoisvarusteita kyseiseen käyttöön. Aluksen varustuksiin kuuluvat paineilma-, seoskaasu- ja happiverkostot sekä 2-hengen siirrettävä painekammio. Sukelluslaitteita varten

on täydelliset testauspöydät laitteineen sekä säilytys- ja kuivaustilat sekä va-työkaluja varten oma matalapainekompressorijärjestelmä. Sukellusharjoitukset voidaan suorittaa laivalta erikoisia sukeltajaportaita hyväksikäyttäen aluksen sivuilta tai perästä. Nosturin avulla voidaan käsitellä jouheasti aluksen runsasta kumivenekalustoa moottoreineen, jotka aluksen kulun aikana säilytetään

moottorit kiinnitettyinä venekannella. Merenkulkuvarustukseen kuuluvat mg- ja hyrräkompassijärjestelmät, tutka, digitaali- sekä piirtävä kaikuluotain ja täydellinen lokijärjestelmä, joiden lisäksi aluksessa on runsas radiokalusto. Muista erikoisuuksista mainittakoon luokkatilat, sauna suihkuhuoneineen, lääkärintilat sekä täysin automatisoitu keittiö. Majoituskapasiteettia aluksessa on n. 40:lle hengelle. Päämitat: pituus n. 30 m, lev. 8,1 m, syv. 3,4 m, uppouma n. 300 tn, nopeus 12,5 s, teho 1070 kW (1450 hv). Lisäksi aluksessa on keulaohjailupotkuri ja se on jäävahvistettu mahdollistaen täysipainoisen toiminnan ympäri vuoden. Sukeltajakurssin johtaja

~Qt.:•

•

Tuomarijärjestelmä uppopalloon

41.

•

•.o.

•

"",v•••

CMAS:n pelivaliokunnan (Games Commission) kesäkuisessa kokouksessa Kööpenhaminassa oli yhtenä tehtävänä laatia yhtenäinen kansainvälinen tuomarijärjestelmä ja määrittää suuntaviivat kussakin maassa annettavalle tuomarikoulutukselle. Tarkoituksena oli tukea kansallisten liittojen toimintaa ja estää suurten tasoerojen tai toisistaan pahasti poikkeavien tulkintalinjojen syntyminen. Kokouksessa päästiinkin yksimielisyyteen kolmiasteisesta kansallisesta tuomariluokittelusta A - B - C sekä kunkin tason tuqmareille asetettavista vaatimuksista. Koulutuksen yksityiskohdat ovat eri maiden liittojen sisäinen asia. 10

Liiton koulutusjärjestelmän tuloksia voi CMAS:n peli valiokunnan tuomari toimikunta punnita arvioidessaan kansainväliseksi tuomariksi esitetyn kansallisen A-tuomarin toimintaa hänen esittäessään näytteen taidoistaan kansainvälisessä kilpailussa (EM- ja MM-taso). SUSL:n uppopallovaliokunta on kokouksessaan 27. 09.1980 hyväksynyt seuraavana esitettävän tuomarijärjestelmän omaksi kansalliseksi järjestelmäksemme, ja se astuu voimaan vuoden 1981 alusta lukien. Ylimenovaiheessa luokitellaan jo toimineet tuomarit seurojen esitysten perusteella. Uuden järjestelmän mukainen koulutus aloitetaan jo kuluvan vuoden lopulla. Vanhat tuomarit, te joilla on jo ko-

kemusta ja tietoa, älkää heittäkö kirvestä altaaseen, vaan jatkakaa ja tulkaa takaisin mukaan leikkiin. Nyt meillä on selkeä järjestelmä, mutta kestää vielä parisen vuotta ennenkuin uudet voimat on saatu systeemin läpi. Konkareita tarvitaan kipeästi A- ja B-tuomareiksi SM-sarjaan, 1 Divisioonaan ja CUP-otteluihin. Nyt jaetaan tuomareille myös viralliset tuomarikortit: - C-tuomari, vihreä kortti, - B-tuomari, keltainen kortti ja - A-tuomari, valkoinen kortti. LiSätietoja asiasta antavat uppopallovaliokunnan jäsenet omilla alueillaan.

sisällä jäykkää tai terävää lujite 1.1.2 Pelialueen tulee olla 25 m + materiaalia. 2,5 m pitkä ja 12 m + 1,2 m 2.2.3 Kaikilla henkilökohtaisilla ja leveä 1.1.3 Veden syvyyden tulee olla 2 joukkueen välineillä täytyy olla edeltävä Päätuomarin hyväksym ja 4 m välillä minen. 1.1.4 Maalinjojen täytyy olla laadultaan peräänantamattomia so. altaan seinämät. 2.3 JOUKKUEIDEN 1.1.5 Sivurajoina voivat olla joko alTUNNISTAMINEN taan reuna, tai sekä altaan 2.3.1 Kunkin joukkueen jokaisen jäpohjaan, että kelluvalla köysenen tulee käyttää yhtenäisiä SÅÄNNÖT dellä pintaan merkitty rajauimahousuja. 1. PELIALUEJA VÄLINEET linja. 2.3.2. Kunkin joukkueen jokaisen pe1.1 Pelialue laajan tulee käyttää joko mustaa 1.2 Maalit 2.2 JOUKKUEIDEN KOKOONPANO tai valkeaa uimalakkia tunnuk1.3 Kiekko 2.1.1 Kansainvälinen joukkue koossena, lakkien väri vastaten jouk1.4 Maila tuu 10 jäsenestä, käsittäen 6 pekueen käyttämien mailojen vä2. JOUKKUEIDEN laaja, 2 vaihtomiestä ja 2 varariä. KOKOONPANOT miestä. - Tarvittaessa uimalakit voiJA VÄLINEET Jokaiseen otteluun nimetään 8 daan varustaa korvansuojilla joukkueen jäsentä, joista vain 6 2.3.3 Märkäpuvun ja painovyön käyt2.1 Joukkueiden Kokoonpano voi olla vedessä yhtäaikaa, jältö ei ole sallittua. 2.2 Henkilökohtaiset Välineet jellä olevat 2 odottavat altaan 2.3 Joukkueiden Tunnistaminen reunalla käyttöä vaihtomiehinä 3. VIRKAILIJAT JA HEIDÄN 3. VIRKAILIJAT JA HEIDÄN ja 2 varamiestä ei osallistu katiiVARUSTEENSA VARUSTEENSA visesti millään tavoin kyseiseen 3.1 MÄÄRÄ, NIMITYKSET JA 3.1 Määrä, Nimitykset ja Vaatimukset otteluun. VAATIMUKSET 3.2 Virkailijat, Tehtävät 2.1.2. Kaksi (2) vaihtomiestä voidaan 3.3 Virkailijoiden Varusteet vaihtaa pelin minkä tahansa 3.1.1 Virkailijat jotka johtavat Kansainvälistä Uppokiekko Ottelua luonnollisen katkon so. puolia4. PELI ovat: Yksi Päätuomari jaksi Pinjan tai kun maali on syntynyt, 4.1 Pelisäännöt tatuomaria. aikana. 4.2 Pelin kestoaika i) Vaihtomiestä voidaan myös 3.1.2 Päätuomarilla ja kahdella Pin4.3 Pelin aloitus tatuomarilla tulee olla National käyttää onnettomuuden tai 4.4 Pelin päättäminen Underwater Authority:n myönloukkaantumisen tapahduttua, 4.5 Maalien hyväksyminen tämä kansainvälisen Tuomarin mutta vain Päätuomarin suostupätevyys, joka on rekisteröity muksella. 5. VÄÄRÄ PELI C.M.A.S. Underwater Games ii) Pelaajia ei voida vaihtaa pelin 5.1. Rikkomukset Commision:ssa. ollessa poikki sääntöjenrikkomi(SUSL on Suomen National sen vuoksi. 6. RANGAISTUKSET Uderwater Authority) 2.1.3 Kaksi (2) varamiestä eivät voi 6.1. Varoitus osallistua katiivisesti mihinkään 6.2 Aikarangaistus otteluun, johon heitä ei ole ni- 3.2 VIRKAILIJOIDEN TEHTÄVÄT 6.3 Vapaalyönti metty, mutta he voivat tulla 3.2.1 PÄÄTUOMARI 6.4 Rangaistuslaukaus osaksi nimettyä joukkuetta enJohtaa tehtäviään altaan reunal6.5 Ulosajo nen seuraavaa ottelua edellyttäla paikasta, mistä on häiriötön 6.6 Etusääntö en, että toiset pelaajat vuorosnäkyvyys pelialueelle. taan siirtyvät varamiehiksi. Päätuomari vastaa: 7. YLEISTÄ i) Kaikista tulkinnoista ja pelin 7.1. Ottelua edeltävät valmistelut 2.2 HENKILÖKOHTAISET kokonaisjohdosta 7.2 Protesti ja tuomion korjausve- VÄLINEET ii) Pelivarusteitten tarkastamisesta toomus 2.2.1 Jokaisen pelaajan varusteina ennen ottelua 7.3 Ottelun luovuttaminen ovat naamari, jossa tulee olla iii) Valistaa kilpaileviajoukkueita 7.4 Päättävä elin karkaistu lasi, ei-metallinen käytävän ottelun erityisvaatihengitysputki, ari tavallisia kumuksista 8. OHJEITA miräpylöitä ja vedenalainen iv) Valvoo rahan heittoa, jola mo1. PELIALUE ja VÄLINEET kiekkomaila (Liite 4) lempien joukkueiden kapteenit 1.1 PELIALUE (katso liite 1) 2.2.2 Tarvittaessa saadaan pelaavissa ratkaisevat pelialueiden valin1.1.1 Pelialueena on uima-allas tai käsissä käyttää suojaavia hannan ja julistaa valinnan tuloksikkaita edellyttäen etteivät ne sen osa -+sen.

PELIN ESmELY Uppokiekko on urheilulaji, jota pelaavat uima-altaan pohjalla kaksi 6 pelaajasta koostuvaa joukkuetta perusvälinein, so. räpylät, maski ja hengitysputki. Pelin tarkoituksena on uppokiekkomailaa käyttäen kuljettaa tai syöttää lyijykiekko altaan pohjaa myöten vastustavan joukkueen maaliin.

v) Ilmaisee pelin alkamisen ja päättymisen sääntöjen 4.3 ja 4.4 mukaisesti. vi) Havannoi sääntöjen rikkomiset, jotka saattavat olanäkyviä vain pinnalta ja jakaa tarkoituksen mukaiset rangaistukset sääntöjä rikkoneille. 3.2.2. PINTATUOMARIT Johtavat tehtäviään vedestä kummankin ollessa itsenäisesti vastuussa pelialueen pituussuuntaisista puolikkaista. Pintatuomarit vastaavat yhdessä: i) Sääntöjen toimeenpanosta ja noudattamisesta kaikkina aikoina ii) Ilmaista Päätuomarille maalin syntyminen pelin katkaisemiseksi kohottamalla molemmat kädet. iii) Ilmaista Päätuomarille sääntörikkomuksen tapahtuminen pelin katkaisemiseksi kohottamalla toinen käsi, ja sen jälkeen näyttäen kymmentä "seis" -merkin tavoin rikkoneelle joukkueelle osoittaen toisella kädellä toista joukkuetta. iv) Määrätä sääntöjen rikkomisesta soveltuvat rangaistukset v) Varmistaa kiekon oikea paikka ja ilmoittaa pelin olevan valmis aloitettavaksi uudelleen kohottamalla toinen käsi Päätuomarille. vi) Varmistaa,että maalien kehykset ovat jatkuvasti paikoillaan ja ja maalilinjojen suuntaiset. vii) Ilmaista Päätuomarille pelin katkaiseminen onnettomuuden tai loukkaantumisen seurauksena kohottamalla toinen käsi ja javälittömästi auttamalla loukkaantunut pelaaja altaan reunalle.

3.2.3 AJANOTTAJA/PISTEIDEN LASKIJA Ajanottajan japisteiden laskijan tehtävät voi hoitaa yksi tai useampi henkilö, ja tulee ne hoitaa Päätuomarin lähettyvillä olevalla paikalla. Velvollisuudet ovat: i) Ottaa kokonaispeliaika ja ilmoittaa Päätuomarille kunkin pelijakson päättyminen. ii) Ottaa aika 2 minuutin jäähyrangaistuksen saaneille vedestä ylös tuomituille pelaajill ja ilmoittaa pelaajille milloin he saavat paIta uudelleen veteen. iii) Päätuomarin kehoituksesta katkaista jaanotto pelijaksolle vakavan loukaantumisen tai muiden erityisten seikkojen seurauksena. . iv) Varmistaa, että kaikki maait 12

ovat esillä ja julistetaan välittömästi hyväksymisen jälkeen. v) Pitää hyväksytyistä maaleista pöytäkirjaa, merkiten maalin tehnyt joukkue ja pelaaja, sekä muut ottelun kannalta merkittäviltä vaikuttavat seikat. vi) Ottelun päätyttyä ja tuomareitten varmennettua allekirjoitettua ottelupöytäkirjan julistaa lopullinen tulos.

3.3 VIRKAILIJOIDEN VARUSTEET 3.3.1 Päätuomarin varustuksen tulee olla sellainen, että hän voi antaa pinnalla ja veden alla kuultavia merkinantoja 3.3.2 Pintatuomarin varusteina tulee olla karkaistulla lasilla varustettu naamari, ei -metallinen hengitysputki, tavalliset kumiräpylät, selvästierottuva T-paita ja kirkkaan väriset hansikkaat. 3.3.3 Ajanottajalla tulee olla tarkoitukseen soveltuva ajanottolaitteisto, joka mahdollistaa samanaikaisen peliajan ja vähintään kahden vedestä ylös tuomitun aikarangaistusta kärsivän pelaajan ajanoton. 3.3.4 Pisteiden laskijalla tulee olla tarkoitukseen soveltuva välineistö pöytäkirjan pitoon otte-

MAILA

1.4 MAILA (katso liite 4) 1.4.1 Tulee olla puuta niin tehtynä, että veteen asettuna se kelluu vaakatasossa. Kokonais 1

lusta ja tulostaulu, joka on nähtävissä koko altaasta. 4. PELI 4.1 PELSIÄÄNNÖT 4.1.1 Ottelun sanotaan olevan "pelissä" vain Päätuomarin aloitettua ja päätettyä ottelun välisen ajanajakson. 4.1.2 Pelaajasta sanotaan "hallussa" vain pelaajan mailan ollessa kosketuksissa kiekkoon. 4.1.3 Ottelun ollessa köynnissä ("pelissä") hallussa pitävä pelaaja saa kuljettaa ja syöttääkiekkoa mihin sun taan tahansa altaan pohjaa missä tahansa pelialueella. 4.1.4 Pintauinnissa on vapaauinti sallittua, mutta vain jos ei ole varaa lyödä muita pelaajia. 4.1.5 Mailaa saa pitää vain kädensijasta joko iikeassa tai vasemmassa kädessä. 4.1.6 Mitä tahansa osaa mailan lapaa saa käyttää kiekon pelaamiseen. (Liite 4) 4.2 PELIN KESTOAIKA 4.2.1 Kansainvälisen Ottelun tulee kestää 33 minuuttia jakautuen kahteen 15 minuutin erään, joiden välillä on 3 minuutinerätauko puoliajalla. 1.4.2. Sen tulee olla liitteessä 4 ilmoitettujen mittojen mukainen. 1.4.3 Väriltään sen tulee olla joko yhtenäinen musta tai yhtenäinen valkoinen

o 2

Leveys 120mm max - 90mm min. 1 Kädensijan pituus 200mm max. - 140 mm min. 2 Lavan pituus 150 mm max. - 110mm min. 3 Maalimerkki 4 Kädensijan leveys 40 mm max. - 30 mm min. 5 Haluttaessa 10 mm syvennykset päässä ja/tai sivuilla 6 Kädensijan pää pyöristetty 15mm tai 20 mm säteeseen 7 Kädensijan paksuus tasaisena 17,5 mm min. 8 Kädensijan paksuus pyöristettynä 40 mm max. 9 Kulmat pyöristetty lOmm säteeseen 10 Lavan paksuuden täytyy olla 17,5mm

4.2.2 Puoliajalla joukkueet vaihtavat päätyjä. 4.2.3 Alettuaan peliaika on jatkuva, ja jonka vain Päätuomari voi keskeyttää vakavan loukkaantumisen tai muiden erityisten seikkojen perusteella. 4.2.4 Mikäli on tarpeellista ratkaista voittava joukkue ottelusta mikä on päättynyt tasapeliin, voidaan pelata ylimääräinen 10 minuutinjakso.

virkailijoiden joitakin päätöksiä. 4.5.1. Maali hyväksytään syntyneeksi vain kun kiekko on kokonaan 5.1.16 Fyysisesti hyökkäämällä tai tahallisesti vahingoittamalla vasmaalissa mailalla lyötynä tai ohtustajaa jollain tavoin tai lyöjattuna. Mikäli kiekko menee mällä tai yrittämällä lyödä vasmaaliin jonkin tnuunkuin maitustajaa jollakin ruumiinosalla lan saattamana, maali hylätään tai varusteella. Tähän sisältyvät ja ryhdytään sääntöjen rikkomikaikki toimet jotka suoritetaan sen edellytämiin toimiin. kostona. 5. vÄÄRÄ PELI

4.5 MAALIN HYVÄKSYMINEN

5.1 RIKKOMUKSET

Pelaajia voidaan rankaista seuraavisSe jakautuu kahteen 5 minuutin ta sääntöjen rikkomisista: jaksoon. 5.1.1. Näiden sääntöjen mukaan pelin ii) Puoliajalla ei tule olla taukoa, väärä aloittaminen. vaan joukkueiden tulee vaihtaa 5.1.2. Pelin aikana altaan pohjalla seipäätyjä. somisesta ("pelissä") 5.1.3. Pelissä enemmän kuin 6pelaajaa 4.3 PELIN ALOITUS vedessä tai sallittu vaihtomiehen 4.3.1 Ottelun alussa, puoliajan jälkeen tulla veteen korvaamaan vedestai kun on syntynyt maali, jouktä ylös aikrangaistukselle ajettu kueiden pelaajien aloitus asemat pelaaja tai korvaamaan loppupeovat: lin ajaksi ulosajettu pelaaja. i) Vedessä omillamaalilinjoillaan Kuljettaminen tai yritys pelata5.1.4. vähintään toinen käsi maaliinjaa kiekkoa jollain muulla kuin koskettaen. mailan lavalla. ii) Molempien joukkueiden 2 vaihtomiehen tulee olla oman jouk- 5.1.5. Kiekon käsittely vapaalla tai pelaavalla kädellä, tähän sisältyy kueen altaan päädyssä reunalla. kiekon ohjaaminen ojennetulla 4.3.2. Virkailijoiden asemat ottelun sormella (mikäli kiekko sattuu alussa ovat: , tahattomasti koskettamaan pei) Päätuomarin tulee - olla altaan laavan käden selkää, tätä ei tulreunalla suunnilleen sivurajan kita käsittelyksi ellei sitä käytekeskivaiheilla. tä tarkoituksellisesti kiekon ii) 2 Pintatuomarin tulee olla veeteenpäin viemiseen). dessä vastaavien sivurajojensa 5.1.6. Kiekon nostaminen tai sen kulkeskikohdan vieressä. jettaminen mailan lavan päällä 4.3.3. 30 sekuntia ennen ottelun aloi(mikäli kiekko nousee vahingostusta tai uudelleen aloitusta puosa mailan lavalle se täytyy puliajan jälkeen, Päätuomari antaa dottaa välittömästi). pelaajille kuulucaran varoituksen, 30 sekunnin kuluttua anne- 5.1.7. Jos Kiekko ei ole hallussa vastustajan estäminen millään tataan kuuluva merkki pelin voin. aloittamiseksi. 4.3.4 Maalin synnyttyä Päätuomari 5.1.8 Käyttäytymällä tai esiintymällä tavalla joka virkailijoiden miealittaa pelin uudeaeen pelaajien lestä on vastoin pelin urheilupalattua omille maalilinjoilleen. 30 sekunnin varitusta ei anneta. henkeä. - Jos peli aloitetaan jostakin 5.1.9 Estää tai yritys estää maalin syystä ennen kuin kaikki pelaasyntyminen jollakin muulla jat ovat ehtineet omaan 'pääkuin mailan lavalla. tyynsä, heidän täytyy niin tehdä 5.1.10 Kiekon peittäminen tai estämiennen peliin palaamistaan. nen jollakin ruumiinosalla tai varusteilla kiekon ei ollessa 4.3.5 hallussa estääkseen muita pelaajia siihen koskemasta. 4.4 PELIN PÄÄTTÄMINEN 5.1.11 Yrittämällä saada kiekko hal4.4.1 Päätuomari antaa merkin pelatuun estämällä. jan päättymisestä Ajanottajan ilmoitettua pelijakson päättyneen. 5.1.12 Käytämällä käsiä, käsivarsia tai gartaloa millä tahansa tavoin 4.4.2 Päätuomari keskeyttää pelin tarttuakseen, vetääkseen tai myös työntääkseen vastustajaa. i) Kun maali on syntynyt 5.1.13 Riisumalla tai yrittämällä riisua ii) Kun sääntöjä on rikottu vastustajan varusteita iii) Onnettomuuden tai loukaantumisen taahtuessa 5.1.14 Loukkaamalla sanoin tai elein muita pelaajia tai virkailijoita. HUOMAUTUS: Kelloa ei pysäytetä 5.1.15 Kieläytymällä hyväksymästä ellei Päätuomari toisin määrää. i)

6. RANGAISTUKSET 6.1 VAROITUS

6.1.1. Peinistä tahattomista sääntöjen rikkomisista tai muusta Tuomareiden tarpeelliseksi katsomasta syystä peli voidaan keskeyttää ja rikkoneita pelaajia tai joukkuetta varoittaa. 6.1.2 Rikkoneiden pelaajien tai joukkueen varoittamisen jälkeen kiekko asetetaan paikkaan missä rikkomus tapahtui. Päätuomari aloittaa pelin uudelleen moemmat joukkueet pinassakummankaan saamatta minkäänlaista etua. 6.2. AIKA RANGAISTUS (JÄÄHY) 6.2.1 Mistä tahansa Sääntöjen rikkomis4sta peli voidan keskeyttää ja pelaajia ajaa ylös vedestä 2 minuutin ajaksi, rangaistusaika ei ala ennen kuin rikkonut pelaaja (t) on noussut vedestä ja on ragaistusalueella. 6.2.2 Rangaistusalue sijaitsee Ajanottajan pöydän vieressä. 6.2.3 Ajanottaja' vastaa rangaistusta kärsivien pelaajien ajanotosta ja rikkoneiden pelaajien täytyy odottaa Ajanottajan antamaa merkkiä rangaistusajan umpeutumisesta ennen uudelleen veteen menoa. 6.2.4. Aikarangaistusta kärsineiden pelaajien tulee mennä veteen pehmeästi liukuen keskilinjalta liittyäkseen jälleen peliin (missään tapauksessa pelaaja ei saa hypätä tai sukeltaa veteen ottelun noustua vedestä peliä jatketaan kuten 6.1.2. tfli Vapaalyönnillä. 6.3.1 Pintatuomari voi myöntää vapaalyönnin mistä tahansa sääntöjen rikkomuksesta. 6.3.2 Pintatuomari ilmaisee sen kohottamalla käden. 6.3.3. Kiekko asetetaan paikkaan missä rikkomus tapahtui. 6.3.4. Rikkoneen joukkueen tulee vetäytyä 3 m kiekosta. 6.3.5. Päätuomarin merkistä peli jatkuu kiekko ei-rikkoneen joukkueen hallussa. 6.3.6. Jos altaassa missä ei ole reuna sivurajana kiekko koskee rajalin~

jaa, myönnetään vapaalyönti ja kiekko asetetaan 2 metriä sisäänpäin ulosmenokohdasta.

6.4 ANGAISTUSLAUKAS 6.4.1 Rangaistuslaukaus voidaan myöntää jos sääntöjä rikkomalla pysäytetään lähes varman maalin syntyminen 6 metrin rangaistusalueella. 6.4.2 Pintatuomari ilmaisee sen kohottamalla hansikoidun käden ja sanallisesti ilmoittamalla pelaajille päätöksen. 6.4.3 Rikkoneen joukkueen kapteeni nimittää maalivahdin. 6.4.4. Rikotun joukkueen kapteeni nimeää kaksi hyökkääjää. 6.4.5 Kiekko asetetaan 3 m maalin keskustasta. 6.4.6 Kun Päätuomari aloittaa pelin uudelleen . kaikkien pelaajien pinnalla ollessa (Liite 6) siten että: i) Kaksi hyökkääjää ovat kiekon takana ii) Maalivahti on maalilinjalla. iii) Jäljelle jääneet pelaajat ovat 6 m rangaistusaluen ulkopuolella, eivätkä saa osallistua aktiivisesti tai puuttua peliin. 6.4.7 Rangaistuslaukaus on suoritettu kun joko: i) Syntyy maali TAI II) Maalivahti työntää kiekon ulos 6 metrin rangaistusalueellta. 6.4.8 Tällöin peli aloitetaan jälleen kuten 4.3.4.

1:-

ELI A LUE

Ajanottaja Pisteiden laskija

PöYTÄ J:(angalstusaitio edessä

tai v ieress ä

Pää-O tuomari

Vaiht omiehet y

~~---------------------T----------------------~

V a s t u u a 1 u e

r.t

! ~.,.......~--t----------t------+---'-""'---'" i

a a 1 i

V~o7 Pinta

Sivuraja 25m

tuomari ~

2,5m

X - Y : Maalinja, päätyraja 12m + 1,2m Piste R: Rangaistuspilkku 3m maalista 6 metrin puoliympyrän kaaret: Rangaistualue 1.2 MAALIT (katso liite 2) 1.2.1 Tulee olla alumiinia tai vastaavat kehykset kaikki terävt reunat suojattuina 1.2.2 Tulee olla 3 m leveä sijoitettuna kummmankin maalilinjan keskelle ja varmistettuna paikoilleen.

MAALIN KEHYS

Liite 2.

Leveys 3 metriä

Liite 6. ....

RANGAIS TUS LAUKAUS

_ ..... ---.- _ ..

.....

.. -_ ...... - ..

• • Päätuomari ll4aalilinja

lI4aali

Hyöl{l(ääjät

muut pelaajat 6 metrin rangaistusalueen ul~o puolella

180mm

Kaik~i

•

Puolikenttä

180mm

120mm

300mm 15

6.5 ULOSAJO 6.5.1 Vakavan sääntöjen rikkomisen tai toistuvan epäurheilijamaisen käyttäytymisen tapahtuessa peli voidaankeskeyttää ja rikkova pelaaja (.t) poistaa vedestä lopun ottelun ajaksi. 6.5.2 Pintatuomari ilmoittaa sainomaisille pelaajille sanallisesti päätöksen pelin katkettua 6.5.3 Lopun ottelun ajaksi ulosajettua pelaaajaa ei saa korvata vaihtomiehellä. 6.5.4 Rikkoneiden pelaajien poistuttua vedestä peli aloitetaan uudelleen rikkomuksen tapahtumakohdasta joko Vapaalyönnilä, Rangaistuslaukauksella tai varoituksella.

6.6 ETU SÄÄNTÖ 6.6.1 Jos jonakin hetkenä pelin aikana Tuomari päättää, että sääntöjen rikkominen ei vaikuta kiekkoa hallussa pitävän joukkueen etuun, pelin voidaan sallia jatkua ikäänkuin sääntöjen rikkomista ei olisi tapahtunut. 6.6.2 Tuomareiden täytyy huomioida tämäsääntö kaikkina aikoina

1.3 KIEKKO (katso liite 3) 1.3.1 Tulee olla ympyränmuotoinen tasainen lyijykiekko, joka on päällystetty soveliaalla suojaavalla materiaalilla, minkä paksuuden pitää olla 3mm + 1 mm. 1.3.2 Halkaisijan tulee olla 80mm + 4 mm ja korkeuden 30 mm + 1 mm 1.3.3 Sen tulee painaa keskimäärin 1500 grammaa. K 1 EKi( 0

Suojal{erros Lyijy-ydin Korw-eus

30mm +

1,5 mm Halkaisija

7. YLEISTÄ 7.1 OTTELUA EDELTÄVÄT VALMISTELUT 7.1.1 Ennen ottelua joukkueiden kapteenit esittelevät itsensä toisilleen ja virkailijoille 'ja sen jälkeen rahanheitolla ratkaisevat peliaulueen päädyn, jossa heidän joukkueensa aloittavat, voittaja saakoon ensimmäisen valinnan. 7.2 PROTESTI JA TUOMION KORJAUSVETOOMUS 7.2.1 Mikäli jätetään protesti pelin yhä käynnissä ollessa sen johtamisesta, Päätuomari Pintatuomareiden avustamana ratkaisee tapauksen. - Päätuomarin päätös on lopullinen, eikä pelin jälkeisiä vetoomuksia harkita missään olosuhteissa. 7.3 PELIN LUOVUTTAMINEN 7.3.1 Siinä tapauksessa, että ottelu on luovutettava, Päätuomari mihin jatkotoimiin tulee ryhtyä.· Päätuomarin päätös on lopullinen.

7.4PÄÄTTÄVÄELIN 7.4.1 Kaikkia Kansainvälisiä Uppokiekko Otteluita yalvoo ja johtaa ylimpänä viranomaisena C.M.A.S. Underwater Commission. 16

80mm .:t. 'fmm

Liite 5.

JOUYKUEIDEN

ASE~AT

VAPAALYöNNISSÄ

Sivuraja Rikkoneen j.ou~lrueen

Kiekl{o täytyy • __- -.. 1 0 3m .0 0 vet äyty ä o 3 metriä o ~iel{os ta, mutta myös aloittaa Päätuomarin merwist'

••

Jou~~ue, jolle on myönnetty vapaalyönti, aloittaa kiel{ko hallussaan Päätuomarin antaessa merlrin

Sivuraja

7.4.2 Kaikki Kansainvälisten Ottelui- The Secretary, C.M.A.S. Games den sääntöjä koskevat tieduste- Commission lut tulee osoittaa: Fort Bovisand Underwater Centre PLYMOUTH-PL90ABENGLAND

iiiiiiliiiililillllliiiilllllililllllliiiiliiiilii 1. TUOMARITASOT Tuomareita on kolmen eri tasoisia, nimittäin C-tuomari, B-tuomari ja A-tuomari Harjoittelu ennen varsinaiseksi luokitelluksi tuomariksi kouluttamista ja nimittämistä tapahtuu toimitsijan tehtävissä virallisluontoisissa otteluissa. A-tuomari voi saada nimityksen CMAS:n kansainväliseksi tuomariksi.

2.3. A-tuomari - edellisten lisäksi, - menestyksellinen toiminta B-tuomarina, - nimitys on määräaikainen, vuodeksi kerrallaan ja - nimityksen uusinta riippuu aktiivisuudesta tuomaritoiminnassa. 2.4. Kansainvälinen tuomari - oltava A-tuomari, - CMAS:n sukeltajantodistus (PMkortti), - hallittava englannin kieli tyydyttävästi ja erityisesti uppopallosanasto, - nimitys on määräaikainen, vuodeksi kerrallaan.

2. TUOMAREILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 2.1. C-tuomari

- riittävä fyysinen kunto (sukelluslääkärin todistus), - sääntötuntemus, - kokemus ottelupöytäkirjan täytössä, - kellon ja muiden otteluissa käytettävien teknillisten välineiden käytön taitaminen, - pelialueen, pallon ja korin mittojen tuntemus, - pelaajan ja joukkueen varusteita koskevien määräysten tuntemus, - ääni- ja näkömerkkien osaaminen sekä - paineilmatuntemus (oppilaskortti).

3. TUOMARIKOULUTUS 3.1. Valmistava koulutus

Valmius C-tuomarikurssille saavutetaan - opiskelemalla säännöt ja tuomariohjeet, - toimimalla ottelupöytäkirjan pitäjänä, vaihtojen ja jäähyjen valvojana sekä varusteiden tarkastajana virallisluonteisissa otteluissa sekä - aloittamalla laitekurssi. 3.2. C-tuomarikunsi Kurssilla opetetaan seuraavat asiat - säännöt, - tuomariohjeet, - tuomarikoulutusjärjestelmä, - ottelupöytäkirjan pito, - kellon ja muiden teknillisten välineiden käyttö, - pelialuetta, palloa ja koria koskevat määräykset sekä - näkö- ja äänimerkit. Kurssin kestoaika on noin 10 tuntia. Opetus tapahtuu sekä luokassa että uima-altaassa.

2.2. B-tuomari - C-tuomarin vaatimusten lisäksi, - tuomittava vähintäin 5 ottelua sarjatasolla tai kansainvälisessä CUP-kilpailussa nimitystä edeltävän vuoden kuluessa, - täydellinen sääntötuntemus, - taito tulkita sääntöjä, - tunnettava kilpailukutsuIle asetettavat vaatimukset (osattava havaita virheet), - taidettava protestin käsittely ja - annettava positiivinen panos otteluissa.

Syvyysmittari • • • •

5 mm särkymätön mineraalilasi Lähtöpaine säädetty 0 m:n tasolle Itsevalaiseva mittaritaulu Virhenäyttämä pienempi kuin 1 m 40 m:ssä • Lennonkestävä • Tarkkuusmekanismi 4:IIä rubiinilla • Melkein kellonohut

Kurssin opettajat testaavat oppilaiden sääntötuntemusta esittämällä heille suullisia kysymyksiä eri yhtey ksissä. Kurssilainen, jonka sääntöjen tuntemus havaitaan liian vähäiseksi, voidaan hylätä. 3.3. B-tuomarikunsi Kurssille pääsemisen edellytyksenä on tuomitseminen vähintäin viidessä sarjaottelussa tai kansainvälisessä CUP-ottelussa. Kurssilla opetetaan seuraavat asiat - sääntöjen ja tuomariohjeiden kertaus, - sääntöjen tulkinta eri tilanteissa, - kilpailukutsuIle asetettavat vaatimukset, - SUSL:n ja CMAS:n kilpailumääräykset, - protestin käsittely, - CMAS:n uppopallotoiminta. Kurssin kestoaika on noin 10 tuntia. Kurssilaisille järjestetään kirjallinen koe. Kysymysten pääpaino on sääntöjen ja niiden tulkinnan tarkassa tuntemuksessa. 3.4. A-tuomari Osoitettava B-tuomarina toimiessaan taitoa ja aktiivisuutta. Erityistä kurssia ei järjestetä.

3.5. Kansainvälinen tuomari Nimitetään A-tuomareista. Erityistä kurssia ei järjestetä. Lopullinen valinta tapahtuu näyttöjen perusteella kansainvälisten suurkilpailujen tuomarina.

4. TUOMARIEN OIKEUS TUOMITA 4.1. C-tuomari On pätevä tuomitsemaan itsenäisenä tuomarina ystävyys- yms. otteluissa. Tuomitsee 1 divisioonassa ja kansainvälisissä CUP-otteluissa vain yhdessä B-tuomarin kanssa. Voi toimia eri toimitsijan tehtävissä SM-sarjan otteluissa, mutta ei tuomarina.

4.2. B-tuomari On pätevä toimimaan itsenäisenä tuomarina SM-sarjassa, 1 divisioo-

--..

~®I~CoJrnt

Sveitalliisti laatutyöti

WQ_~I Jälleenmyyjää etsitään' Soita 00946-84205 10

nassa ja kansainvälisissä CUP-otteluissa. Voi toimia C-tuomarikurssin järjestäjänä ja B-tuomarikurssin kouluttajana. Ei voi olla kansainvälisen CUP-kilpailun, 1 div:n eikä SM-sarjaottelun päätuomari.

4.3. A-tuomari On pätevä toimimaan itsenäisenä tuomarina kaikissa otteluissa. Kansainvälisen CUP-kilpailun, 1 divisioonan turnauksen ja SM -sarjaottelun päätuomarin tulee olla A-tuomari. Voi toimia B-tuomarikurssin järjestäjänä. Voidaan nimittää kansainväliseksi tuomariksi. 4.4. KansalDväliDeD tuomari Voi toimia itsenäisenä tuomarina kansainvälisissä suurkilpailuissa (MM-, EM- ja PM-kilpailut). 5.

KURSSITUS-

NIMITYS-

MENETTELY

5.1: Seurat ja niiden tuomarit ovat vastuussa valmistavan koulutuksen järjestämisestä ja tuomaritehtäviin halukkaiden etsimisestä. 5.2. C-tuomarikurssit järjestetään SVUL:n piirijaon puitteissa piirejä tarvittaessa yhdistäen. 5.3. Kurssin pitäjän on oltava vähintäin B-t40mari. Kurssin pitäjä myöntää tuomarikortin kurssin läpäisseille ja toimittaa raportin kurssista uppopallovaliokunnan sihteerille. Raportissa on oltava nimiluettelo uusista C-tuomareista. Tiedot kurssin pitämisestä on toimitettava myös asianomaiseen SVUL:n piiritoimistoon.

5.3. B-tuomarikursseja järjestää uppopallovaliokunta vähintäin yhden vuosittain valtakunnallisena. Kurssin pitäjän on oltava vähintäin A-tuomari. Kurssin pitäjä myöntää tuomarikortin kurssin läpäisseille ja toimittaa raportin kurssista uppopallovaliokunnan sihteerille. Raportissa on oltava nimiluettelo uusista B-tuomareista. 5.4. Kursseista ilmoitetaan Urheilusukeltaja-lehdessä ja SVUL:n julkaisuissa. 5.5. A-tuomarit nimittää uppopallovaliokunta tuomaritoiminnassa osoitetun aktiivisuuden ja menestymisen perusteella. Esitykset tekee asianomaisen seura. Koulutustoiminta B-tuomarina otetaan huomioon yhtenä tekijänä.

Nimitys tehdään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. A-tuomari, jota ei nimitetä uudelleen A-tuomariksi, on oikeutettu toimimaan B-tuomarina. 5.6. Kansainväliseksi tuomariksi voi uppopallovaliokunta esittää liiton kautta CMAS:n pelivaliokunnalle A-tuomaria, joka on toiminut menestyksellisesti ja hallitsee englannin kielen tyydyttävästi sekä erityisesti uppopallosanaston. Ehdokkaan nimittää CMAS:n pelivaliokunnan tuomarineuvosto seurattuaan ensin hänen toimintaansa kansainvälisessä suurkilpailussa vanhempien tuomarien alaisena. Nimitys annetaan vuosittain heinäkuussa vuodeksi kerrallaan. Kullakin maalla voi olla 4 - 6 kansainvälistä tuomaria samaan aikaan.

Uppopallon suomenmestaruus• Sarjan otteluohjelma vuodelle 1981 Osallistuvat joukkueet: 1. Saaristomeren sukeltajat 2. Hyvinkään urheilusukeltajat 3. Vesikot 4. Norpat 5. Joensuun urheilusukeltajat 6. Kuopion urheilusukeltajat Turku Hyvinkää Kouvola Lappeenranta Joensuu Kuopio 25. - 26. 10. 80. 5 - 1 6-1 4-2 3-2 15. - 16. 11. 80. 1- 2 3-4 5-6 29. -30.12.80.1-3 2-3 6-4 5-4 13.-14.1.81.1-6 2-6 3-5 4-5 24.-25. 1.81.1-5 2-5 3-6 4-6 7.- 8. 2.81.6-3 5-3 1-4 2-4 21.-22. 2.81. 2-1 4-3 6-5 11.-12. 2.81. 3-1 4-1 6-2 5-2

Karelia-Cup pelataan Joensuussa 7. -8. 11. 1980. Vesiikko-Cup pelataan Kouvolassa 11. - 12. 4. 1981. l-divisioonan alkulohkot pelataan 4. - 5. 10. ja loppusarja 21. - 22. 3. 1981. 18

Sukellus loma Taorminassa, Sisiliassa. Heti aIku_ paljastaa, etten tule kertomaan seuraavassa mitään huimia tarinoita, vaan erUaista pikkutietoa, josta toivon olevan hyötyä niille, jotka kenties viettävät samoilla seuduilla lomaansa.

Sisiliassa saa sukeltaa vapaasti paineilmalaitteilla, paitsi eipä tietysti sielläkään satama-altaissa, sotilasalueilla tms. Yhdistelmä harppuuna + paineilmalaitteet on periaatteessa kielletty, mutta käytäntöä kuvannee se, että eräs tavallisimpia keskustelunaiheita paikkakuntalaisten kanssa oli heidän ystävällinen hämmästelynsä sen' johdosta, etten käyttänyt harppuunaa ("jos poliisi tulee, jätät harppuunan vain pohjaan ja odotat, kunnes hän on häipynyt" tyyliin). Kala on Sisiliassa, kuten Välimeren maissa yleensäkin, varsin arvostettu - ja kallis - ruokalaji ravintoloissa. Sukeltaessa näkee valtavan paljon pieniä kaloja, mutta suuret ovat selvästi jostain syystä varovaisia sukeltajan nähdessään. Pieniä mustekaloja, kalmareita ("calamares") näkee usein. Paistettuina ja valkoviinin kera tarjoiltuina ne ovat oikein hyviä. Haita ei näkynyt. Sisilian maasto on yleensä hyvin jyrkkää, rannikolla on Taorminan ja Naxosin seuduilla pitkiä, loivia, sukeltajan - mutta ei rantaleijonan kannalta mielenkiinnnottomia hiekkarantoja. Jyrkät kallioseinämät veden alla kuhisevat elämää, paikoitellen voi tavata vedenalaisia särkkiä. Kaikki uimarannat Taorminan seudulla ovat yksityisten omistamia, mikä merkitsee sitä, että rannalla peritään pieni maksu rantatuolista yms. Niiltä käsin saa vapaasti sukeltaa myös paineilmalaittein. Rantavahti kävi jopa tivaamassa pullojen vetoisuutta, ilman arvioitua kestoaikaa sekä deadlineä. Tämä oli positiivista huolenpitoa! Taorminan kaupunki sijaitsee puolisen kilometriä rantaviivasta sisämaahan päin, korkeusero on n. 200

metriä. Sieltä tulee rantaan köysirata, ranta-aluetta kutsutaan nimellä Mazzaro. Tämän köysi radan päätepysäkin vieressä on auto halli ("garage"), josta sai vuokrata pulloja, painovöitä ja regulaattoreita. Tuplakymppi ja painovyö maksoi 17.000 liiraa eli 85 mk/24 h. Tämä oli käytännöllistä, sillä puolenpäivän jälkeen ehti sukeltaa pari kertaa, jättää pullot yöksi täytettäväksi ja vielä aamulla käydä pienellä reissulla ennen pullojen palautusta. Täyttö maksoi 2.500 liiraa, 11,50 mk. Hans Hass mainitsee mainiossa opaskirjassaan "Sportdykning i Medelhavet" (ISBN 91-7058-081-2, hinta n. 130 mk) toisen ilmansaantipaikan (Albergo Spisone, Lido Stockholm), mutta täällä ei enää ollut toimintaa. Kolmas ilmansaantipaikka oli saksalaispariskunnan pitämä sukelluskoulu Naxosissa, hotelli HolidayInnin suojissa. ("Ursula & Gerd", c / 0 Holiday Inn, Diving Base Centre, osoite Giadini-Naxos ME, puh. 51931). Heidän koulunsa ilmoituksia näki hotellien auloissa, niissä puhuttiin asiat ainakin englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja italiaksi. Muita ilmansaantipaikkoja ei sitten löytynytkään, sesonkikin oli tosin lopullaan. Karvaiden kokemusteni perusteella rohkenen ehdottaa, että sukelluslomaa suunnitteleva ottaa asioista selkoa etukäteen matkatoimiston välityksellä. Perillä saa kyllä paikkakuntalaisilta hyvin tietoja sukelluskohteista, merivirroista, yms. Varusteinani oli märkäpuvun pusero, 3 mm:n paksuinenkin olisi kyllä riittänyt; vesi oli vielä 20 metrissä yli 20°C. Painoja tarvitsi selvästi enemmmän kuin Suomenlahdella. Syvyysmittari on erityisen tarpeelli-

nen täällä; vesi on kirkasta ja 40 m:n syvyydessä on valoisaa ja lämmintä, joten syvyyttä tulee huomaamatta. Miten sukelluspaikoille pääsee? Köysiradan päätepysäkiltä liikennöi uimarannoille pikkubusseja (rantojen nimet tihkuvat eksotiikkaa; Lido Equador, Lido Stockholm jne.), taksikin on olemassa, mutta kalliinlainen (sovi ehdottomasti hinta etukäteen!), autovuokraamon auto on eräs mahdollisuus sekin. Uimarannoilta pääsee vuokraveneillä lyhyille lenkeille (sovi taaskin hinta etukäteen) ja suositeltava kohde on luola, Grotta Azzurro, lähistöllä sijaitsevalla Isola Bella -nimisellä saarella. Kauempana liikkuessa on ongelmana se, että maasto on vaikeakulkuista ja ainakaan laitteiden kanssa ei tieltä pääse hevin kapuamaan rantaan, jollei ole tietä. Tutkimusmatkailijan mieltä tarvitaan, mutta Sisiliaa kannattaa kyllä koluta, jopa muutoinkin kuin sukellusmielessä. Erään paikkakuntalaisen sukeltajan mukaan parhaat kohteet sijaitsevat pohjoisrannikolla Palermon ja Messinan välillä. - Palermossa on ollut joskus sukelluskalastuskilpailu kansainvälistä luokkaa. Omasta mielestäni hauskin kohde löytyi aivan "nenän alta", köysiradan päätepysäkin kohdalla sijaitsevan hevosenkengän muotoisen lahden merenpuoleisilta rannoilta. Siellä oli kanjoneita, jyrkänteitä ja vieläpä 2 - 3 m läpimittainen tunneli, joka meni muutaman metrin levyisen kallion alitse 10 m:n syvyydestä. Vielä on aiheellista varoittaa merivirroista, jotka saavuttavat huomattavia nopeuksia. Jouduin itse eräänä iltapäivänä niin nopeaan virtaan 30 m:n päässä rannasta, että oli hyvin vaikeaa uida sitä vastaan maihin. Messinan salmessa 100 km pohjoisempana merivirrat voivat saavuttaa jopa 9 km/h nopeuksia, mikä kyllä vie armotta uimarin mukanaan. Kannattaa tarkkailla pohjaa aika ajoin niin, että huomaa, milloin joutuu virran vietäväksi. Omien kokemuksieni pohjalta suosittelen Sisiliaa lomakohteeksi toisilIekin urheilusukeltajille.

Toivomme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Sukellusvuotta 19

Samuli Reunanen

Bisköpsö 24. 7. 79

Olen vedessä, vieraassa elementissä. Miksi? Niin, miksi ihminen haluaa mennä takaisin veteen. Minä siksi, että se on melko tuntematon elementti ja osaksi siksi, että Peter Jansson antoi kartan ja ilmoitti, että rastit tuonne ja sinne. Oli miten oli, olen Bisköpsön isonlaiturin vieressä, korvameduusoja täynnä olevassa meressä. Silmäilen karttaa jonkin aikaa ja lähden uimaan muiden perään. En näe muuta kuin heidän räpylöistään lähtevät ilmakuplat. Snorkkeli sitoo pintaan. Jos olisi paineilmasäiliöt selässä. Saavumme ensimmäisen karttaan merkityn paikan luo. Se on levän ja kallion rajamailla vajaan metrin syvyydessä lähellä pientä kalliosaarta. Sillä aikaa kun muut asettavat rastia paikoilleen, teen kierroksen levämeren yläpuolella. Jossain siellä on kompassi, joka putosi viime vuoden leirillä. (Sitä on etsitty paineilmalaitteitakin apuna käyttäen, mutta tuloksetta. Simpukankuorikasoja on siellä täällä kaksimetriä alapuolellani. Tuolla on jokin lauta. Eipäs! Se on pieni hauki. Varsin yleinen Bisköpsön lähistöllä. Taitan varovasti alas. Se ei liiku. Kosketan sitä. Sinne meni. Kakkosrastilla on vaikeuksia. Paikka sama kuin kartassa, mutta linjat ei mene kiinni. Jääköön tänne. Lähdemme kroolaamaan kohti laituria. Peter antaa uuden kartan. Me tarkistamme ovatko rastit oikeissa paikoissa. Uimme laiturin (tai niemen) toiselle puolelle. Meduusat törmäilevät päin maskia. Make kysyy syvyyttä, elekielellä totta kai. Taitan pohjaan. Kolme metriä. Viemme loput rastit paikoilleen. Uin rantaan. On kylmä.

Samuli Reunanen Tuusulantie 35 B 14 04200 Kerava 20

"Tukialukset" . Kari vedessä

Minun ja Karin teltta

"Jokke" Moisala koirineen

Urheilusukeltaja ja osoiterekisteri Nykyinen osoiterekisterimme perustettiin jo vuonna 1976 ja sitä on sen jälkeen ylläpidetty muutoksin vuosittain. Koska kuitenkin koko ajan on ilmennyt puutteellisuuksia lehden tulemisessa jäsenistölle, oli syy sitten mikä hyvänsä, väärä tieto rekisterissä, pois muuttanut jäsen tai joku muu, on liiton johtokunta päättänyt, että rekisterimme lävistetään uudelleen. Tällä kertaa seuroittain. Tämä jo senkin vuoksi, että näin voidaan palvella myös seuroja. Loppuvuodesta tullaan seuroille lähettämään ATK:lla olevat osoitelistat tarkistettavaksi ja korjattaviksi. Samalla saadaan näistä listoista kunkin seuran oikea jäsen- ja äänimäärä esim. vaali- ja kevätkokouksiin. Yksityisen jäsenen onkin ensi Vl,.lOnna merkittävä osoitteenmuutosilmoitukseensa seuransa nimi, sillä se toimii tästä lähin hakutietona. Muita kuin täydellisiä muutostietoja ei käsitellä. Sama koskee nyt tammikuun aikana sisään jätettäviä osoitelistoja, mikäli ne eivät ole oikeassa muodossa ja oikealla paperilla tullaan ne lähettämään takaisin. Tämän lehden takakannessa on mallilomake josta saa joko valo kopioita tai liiton toimistosta pyytämällä listauspohjia. Toivottavasti seurojen sihteerit ymmärtävät asian, tietenkin siitä on lisät yötä varsinkin kun listat pitäisi kirjoittaa joko koneella tai tekstata. Kuitenkin se on työ joka on tehtävä kerran. Tämän jälkeen vain vuosittaiset muutokset. Tarpeen tullen voimme vastedes ajaa ulos osoitteet myös seurojen omaa käyttöä varten. Tiedot jotka tarvitsemme ovat: Seuran nimi ja seuralle tulevan lehden osoite. Jäsenistön kohdalla nimi, katuosoite, postinumero ja paikkakunta. Koulutustilastoa varten tieto peruskoulutuksesta: laivaston kurssi, jokin muu kurssi, itseoppin\lt. Osoitelistat on palautettava tammikuun aikana listassa olevalla osoitteella. Lehti numero 1/81 postitetaan jo uuden rekisterin perusteella.

Sub-Aqua Club Barracuda ry'n puh.joht. fil.lis. Thorbjörn Alfhan kiinnittämässä kerhon perustajan, toim.joht. Ralf Tötterström'in rintaan kultaista Barracuda ansiomerkkiä (katso alla olevaa kuvaa). Barracuda merkki jota toistaiseksi on myönnetty ainoastaan yksi kappale kerhon 20 vuotisen toiminnan aikana, oli tunnustus pitkäaikaisesta toiminnasta sukelluksen hyväksi niin maassamme kuin kerhon parissa. Ralf Tötterström joka kuuluu maamme ehdottomasti ensimmäisiin, jatkuvasti toiminnassa aktiivisesti mukana oleviin (parin muun ohella) urheilusukell uksen "uran u urtajiin" (aloitti sukelluksen 1953), oli vuonna

1956 mukana nykyisen liiton perustavassa kokouksessa sekä toimi Suomen ensimmäisen sukelluskerhon (Vedenalainen kerho Barracuda) kokoonkutsujana ja "primus moottorina" samana vuonna.

MYYDÄÄN: Ikelite SLR kamerakotelo sekä .ke.ite salamavalokotelo. viimeksimainittu täydellisenä varustettuna Sunpak Auto 338 salamavalolaittee"a. Molemmat kotelot ovat lähes käyttämättömiä. Yhteishinta 2.200:- . Vastaukset puhelime"a 90444945; Kaarle Elfving.

Myydään: SWISSUB PROFESSIONAL säätötilavuuspuku, koko: M, uusi. Tied. ilt. Puh. 939-35126 21

Yhteislähtö uudelle vuosikymmenelle

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti

SVUL 80 juhlavuosi on lopuillaan. Päättymäisillään oleva vuosikymmen ja varsinkin sen loppuvaihe on ollut svullilaisen urheilu toiminnan voimakasta kehittymiskautta. Täyden kymmenluvun saavuttamisen kunniaksi järjestetty juhlavuosi eri tapahtumineen, teemoineen ja saavutuksineen on sykähdyttänyt monen urheilunai sen ja -miehen mieltä.

lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Järjestetyt Suurkisat Kuopiossa ja Tampereella ovat esimerkillinen näyte svullilaisesta yritteliäisyydestä, yhteistoiminnasta ja aikaansaannosta, kun sitä todella halutaan. Molemmissa kisoissa, niin toisissa Talvisuurkisoissa, kuin viidensissä Suomen Suurkisoissakin, saavutettiin uudet ennätykset sekä asetetut tavoitteet. Kisojen yhteinen osanottajamäärä ylittää reilusti 80.000 rajan. Tämä valtava innostus, jolla nuoret ja varttuneemmatkin liikunnanharrastajat kisoihin osallistuivat, on selvä vastaus kysymykseen ... tarvitaanko Suurkisojen kaltaisia massatapahtumia ... niitä tarvitaan. Kun vielä voimme todeta kisajärjestelyjen sujuneen molemmissa kisoissa hyvin ja sään olleen jopa "liiankin" hyvän Suurkisoissa, voimme olla todella tyytyväisiä. Vai mitä mieltä olet Sinä, joka seurasit Olympiamitalistien palkitsemista ja haastattelua Kuopion uudessa jäähallissa .. , tai Sinä, joka yhdyit 50.000 muun kisa vieraan kanssa Maammelauluun "Suomen lipun" hulmutessa Ratinan stadionilla kesäkuun 8. päivana 1980... nam sykähdyttäviä tunne-elämy ksiä voi kokea hyvin harvoin. Molemmat Suurkisat jäävät mieliimme juhlavuoden päätapahtumina ja ovat kannustamassa meitä taas uusiin ponnistuksiin ja uuden kymmenluvun vaativiin haasteisiin. Juhlavuotena tapahtui toki muutakin. .. oli vuoden avajaiset 18 eri paikkakunnalla, perustamispäivän tilaisuudet, 80-vuotisjuhlallisuudet marraskuussa jne. Oman lukunsa vaatisi kahden pääteeman kuntoliikunta- ja nuorisotoiminnan kehittämistoimenpiteet

juhlavuoden aikana. Tulokset näistä toimenpiteistä näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta jo nyt voidaan todeta, että juhlavuoden sanoma on edennyt kaikkialla, missä svullilaista toimintaa harjoitetaan. Tästä on osoituksena valtava kuntoliikuntatapahtumien ja osanottajien määrä eri puolilla valtakuntaa sekä uusien kuntoliikuntasovellutusten kehittäminen vuoden aikana. Lasten urheilukoulutoiminta on käynnistynyt ja pääsee täyteen vauhtiinsa loppu- ja ensivuoden kuluessa. Nuorisotoiminnan tulemisesta antoi erinomaisen viitteen 10.000päinen leiriläisjoukko Härmäiässä Suurkisojen yhteydessä. Juhlavuoden sanoma ja muut ulkoiset tunnusmerkit ovat myös olleet kiitettävästi näkyvissä liittojen, piirien ja seurojen järjestämissä tilaisuuksissa vuoden aikana. Tänä vuonna on svullilaisen urheilullisen vaihtoehdon sanoma "kuntoa Svullista" saavuttanut varmasti tavalla tai toisella suuren joukon suomalaisia. Juhlavuosi on ollut myös muulla tavalla merkittävä. Sen lisäksi, että se oli Olympiavuosi, on valtiovallan tekemät päätökset merkittäviä meille kaikille. Huvivero poistuu, bingoasetusta on muutettu ja liikuntalaki on astunut voimaan. Kaikki nämä toimenpiteet ovat urheiluväelle mieluisia, onhan niiden eteen työskennelty vuosikausia järjestömme kaikilla tasoilla. Kiitän Sinua luottamus- ja virkamieskumppani toiminnastasi SVUL 80 juhlavuoden onnistumiseksi. .. Me teimme sen ... Kiitos ystävät!

Pertti Haapaharju projektipäällikkö

Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimitta ja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Raskinpolku 9 A 8 20350 Turku 35 k.921-381804 t. 921-663311 Ilmoitustilan myynti Tellervo Rouhiainen Huvilakatu 7 aSe 15,00150 Helsinki 15 Puh. t. (90)6943211, k. (90)664594 Ilmoitushinnat: sivu 1 V. 1/1 1100:-

1/2 1/3 1/6

830:450:320:-

Lisäväri

340:-/väri

SVULLiSTA

2 3 4 5

Teksti 16. 1.

6. 3. 2. 5. 4. 9.

4 V. 2.100

Ilmoitukset

6. 2. 27. 3. 22. 5. 23.11.

6.11.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukelta ja-lehti Kustavintie 9 C 24,20310 Turku 31 56 mk

Liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 90-4737257 klo 9.00-12.00, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Oy Turun Sanomat Turku

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerille.

Vuosilcerta

KUNIOA

1.440:1.150:-

JOULULAHJAKSI ITSELLESI JA SUKELTAVALLE YSTÄ V ÄLLESI

POWERFIN AVOKANTARÄPYLÄ

:':"?<.<~' . ~.: ':.:>

POWElr ,Fin avoka~ta'äpyläQn miefl"~vä~tä kumi~. Räpyläon varus,tettu virtausa..-koilla ja kol,coj~';'öytyyM, L ja XL. ", ,;,"

vl'lll1iäf8ftlj'.

tOsi vahvai ripyläuutuus Baråku~~fta koko M mk1

, PS ,Bar~aku~a-kassitäaapunaet~

KiiUmnie aBh.kkaitan:uiJe 'huoneesta '",&: dests ja toivotamme Rsrmallists Joulua,ja )'; .

, ,

Hopeisen hinta mk 93, -.

Riipuksen saat myös postitse 93, - + postikulut, älkää lähettäkö rahaa, maksatte p~itiin noutaessanne lähetyksen.

".'~::)f~,:L '/~

sena.

Yksinmyynti: Polarsukellus Oy, Töölönkatu 58, Helsinki 25 puh. 90-492191 tai jälleenmyyjiemme välityksellä kautta maan.

• - L ja Xtmk 175,-

Hyva Uu",. Y~ptta.

<>J:Ai:rohopeinen sukeltajanriipus, jossa on ~ymb()olina sukeltajankypärä. Sopii niin naisille kuin miehilIekin sukellusharras~,~,. tunnukseksi. Saatavana myös kultai-

Tilaan hopeisia sukeltajanriipuksia " , ... ,.' kpl nimi låhlos. postinro postitoimipaikka

G.E

OSOITELUETTELO SEURA: SEURALLE TULEVA LEHDEN OSOITE KOODI 01 MERIVOIM. KURSSI

NIMI (SUKUNIMI + ETUNIMI)

OSOITE

PNRO

REK.TUNNUS SEURA TUNNUS

POSTIPAIKKA

JOKIN MUU KURSSI

03 ITSEOPPINUT RISTI KÄYDYN KURSSIN KOHO.

····································1·················......................................................··········································1···········..................................................................................+..........................................~ ....................................·····································1 ····································1·················......................................................····.,····································1············......................................................····························1···········································1···································......................................., ····································1·················......................................................··········································1···········......................................................·····························1···········································1··········································································1 ····································1·················................................................................................................+.................................................................····························1···········································1···································......................................., ····································1·················......................................................··········································1···········......................................................·····························1···········································1··································........................................, ····································1·················................................................................................................+.................................................................····························1···········································1····································································;·····1 ····································1·················................................................................................................+.................................................................····························1···········································1···································......................................., ····································1·················................................................................................................+............................................................................................./......................... ··················1···································......................................., ····································1·················................................................................................................+.................................................................····························1···········································1··········································································1

...........•........................ /.................................................................................................................+.............................................................................................,.........................··················1··········································································1 ···········.············.···········1·················.................................................................................................,. .............................................................................................,...........................................+....................................·····································1 ····································1·················.................................................................................................,. .................................................................····························1·························..................+...................................······································1 ····································1·················................................................................................................+.............................................................................................\...........................................+.................................... ·····································1 ····································1·················.................................................................................................,. .............................................................................................,...........................................+...................................······································1 ····································1·················.................................................................................................,. .............................................................................................,...........................................+...................................······································1 ····································1·················................................................................................................+.............................................................................................,...........................................+...................................··············· .. ·········· .. ·········1 ····································1·················................................................................................................+.............................................................................................,...........................................+..................................... ····································1 ····································1·················.................................................................................................,. .............................................................................................,...........................................+........................................................................~

........................•............,. .................................................................................................................,. .............................................................................................,...........................................+....................................····································1

........................•........... +................................................................................................................+.............................................................................................,..........................·················1·········································································1 ........................•...........+.......................................................................·········································1············..................................................................................,............................···············1····················· .. ···························.. ·····················1

PALAUTUS 31. 1. 1981 MENNESSÄ:

URHEILUSUKELTAJA-LEHTI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24 20310 TURKU 31