Urheilusukeltaja 1979 3

."-,-QJ .. .: •

':&

o

~.v•••

.ft

ISSN 03&8-0&9 VOL 18.1979

.

-~

ESAKuU

-

'N:o 31979

Päätoimittelijalta URHEILU

SUKELTAJA 15.06.1979 sivu Päätoimittelijalta 3 Luokkasuorituskortteja liiton ulkopuolisille 4 Luokkatarkastajien neuvottelupäi vä 5 Puoli vuotta Punaisella merellä 6 Tervehdys Sydneystä 10 SVUL ja lapsen vuosi 11 Sattumia ...

14 Ilm. kaavake 15-16 Mihin menet uppopallo 18 Suunnistustapahtumia 19 Sihteerin palsta 20 Oulun vesimiehet 21 Rovaniemen valok. kilpailu 22

Kansi "Ran tau tuminen" Kallu Turkka

Kevät on mennyt menojaan. Väittävät että on kesä. Kait se on alkanut jo pohoisessakin.

- Mitä me sukeltajat odotamme sitten tältä kesältä.

Tietenkin kuivia, kauniita ilmoja. Mielenkiintoisia sukelluksia kivassa seurassa.

- Mitä me olemme sitten talven aikana tehneet ansaitaksemme ne.

Pitäneet kuntoamme yllä halliharjoittelulla, hankkineet uusia kohteita arkistotutkimuksilla. Kunnostaneet sukellusvälineitämme ja hankkineet mahdollisesti lisää "rekvisiitaa".

Vai olemmeko vain löhönneet baareissa kavereiden kanssa. Olemmeko unohtaneet, että kesäinen harrastuksemme antaa puuhaa myös taI ven ajaksi.

Harjoittelematon huonokuntoinen sukeltaja on riski kaikille mukana oleville. Yhteinen turvallisuus kärsii ja samalla myös viihtyvyys retkellä.

Jos mukaan lisätään vielä tarkistamattomat laitteet, on katastrofi melkein valmis.

Sukellusretkien turvallisuus on

asia josta ei koskaan puhuta liikaa.

Kuinka moni meistä voi olla se porukan heikoin lenkki. Onko meillä kanttia myöntää se edes itsellemme ja sopia ensimäiselle sukellukselle pariksi joku tunnollisempi sukeltaja.

Vaatii luonnetta myöntää olevansa vähemmän "rautainen" kuin joku toinen.

Mutta sen verran kannattaa aina uhrata yhteiselle asialle, on paljon pienempi murhe myöntää huonokuntoisuutensa, kuin se, että sukellusvanhin joutuu tilaamaan rantaan ambulanssin.

Mutta se siitä, kesä on sukellusretkineen jo ovella, kaikkea mukavaa on tulossa Biskopsön juniorileiri, kalakisa Nötössä, monta mukavaa viikon loppua pitkin kaunista saaristoamme ja vesistöjemme varsia.

Varmasti löytyy paljon sukeltamattomia vesiä. Ei edes kaikkia hylkyjä ole löydetty. Ja saattaapa vesistämme löytyä joku uusi saasteisiin ja öljyttyyn rantaviivaan tottunut "pöpö" joka tarttuu sukeltavan biologin hyppysiin.

Rautaista kesää kaikille ' Eka 3

Luokkasuorituskortteja liiton ulkopuolisille vai ei????

SUSL:n johtokunnan 10. 2. tekemän päätöksen mukaisesti ei luokkasuorituskortteja enää myönnettäisi Liiton ulkopuolisille, siis sellaisille henkilöille, jotka eivät kuulu Liiton jäsenyhdisty kseen henkilöjäsenenä.

Päätös on aiheuttanut keskustelua ja vaikka en ymmärräkään miksi SUSL:n kokouksissa tulisi käsitellä Liittoon kuulumattomien asiaa tässä mielessä, haluan tuoda esille muutamia näkökohtia, jotka mielestäni tukevat Liiton johtokunnan päätöstä.

Tarkasteltakoon ensin yleensä käsitettä luokkasuoritus ja sen suoritustapoja ja merkitystä eri puolilla maata. On varsinkin viimeaikoina tuotu esiin ajatuksia luokkasuoritusten arvosta. On todettu niillä olevan sani> tettipaperin merkityksen. Todetta~ koon, että merkitys ei muodostu itsestään, vaan varsinkin tässä tapauksessa tämä nollaarvo lienee syntynyt luokkasuorittajien, suoritustapojen ja vastaanottajien mielipiteiden tuloksena. Varmaa onkin, että jos luokkasuorituksen saa tekemättä mitään, varvasta veteen kastamatta, laskee suorituksen arvo nollille. Ihmetystä tietysti herättää, että arvo kuitenkin on samanaikaisesti niinkin suuri, että sen saaminen on tarpeellista ulkopuolisillekin.

Onneksi tilanne ei kuitenkaan ole valtakunnallinen, vaan tiedän että alueellisesti luokkasuorituksiin suhtaudutaan vakavasti juniorien perusvälineluokista alkaen. Näinhän tulee ollakin. Luokkasuoritukset ovat osa tämän harrastuksen puitteita. En ole vielä tavannut henkilöä, joka olisi aliarvioinut tai asettanut kyseenalaisiksi muissa liikunnallisissa harrastuksissa olennaisina osina olevia vastaavia, tasoa tai taitoa mittaavia tai ilmaisevia elementtejä. Mikäli siis joillakin alueilla luokkasuoritukset arvioidaan turhiksi tai tarpeettomiksi, arvottomiksi saniteettipapereiksi aloitettakoon remontti sieltä eikä odotettako muidenkin ryhtyvän moiseen harrastuksen nonsaleeramiseen.

Mitä sitten tulee luokkasuoritusten eri osioihin ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen tai merkitykseen voidaan todeta, että luokkasuorituksen sisältöä on tarkasteltava osiensa summana, kokonaisuutena. Yksi osio ei tietystikään kerro mitään, mutta koko suoritus antaakin jo huomattavasti enemmän tietoa. Kokonaisuus kertoo jo mm. PM-suorituksesta sen mitä kuuluukin; antaa kuvan suorittajan sukelluksellisten tietojen ja taitojen tasosta sekä todennäköisestä turvallisuuden tasosta.

4

Erityisesti huomattakoon, että luokkasuorituksen antama tieto on sitä todempi mitä todemmin suoritukset on tehty ja kirjattu. Tosinhan ei kortin myöhempi tarkastaja sitä tiedä. Kysymys on sitten ainoastaan kuka pettää ja ketä. Olennaisen osan tietysti muodostaa kohdastaan kysymys vastuusta. Mikä on luokkasuorituksen hyväksyjän vastuu, juridinen ja moraalinen luokkasuorituskortin saajalle ja ennen muuta sille henkilölle, joka sitä tarkastelee vetääksen siitä tietyt emo johtopäätökset.

Ottakaamme edellä esitetyt ajatukset lähtökohdaksi ja tehkäämme muutama alustava ajatuskulku ko. asiassa, siis PM- kortin myöntämisessä. Kansalainen kiinnostuu sukeltamisesta harrastuksena, käy kursseja ja liittyy yhdistystoimintaan tavanomaiseen, meille tuttuun tapaan joskin järjestys toiminnassa saattaa vaihdella. Mikäli häntä kiinnostaa, saattaa hän eri syistä suorittaa PMkortin suhteellisen nopeasti oman yhdistyksensä toiminnan puitteissa.

Jätettäköön tässä puuttumatta mahdollisuuksiin eri puolilla maata, sillä parannus on jo niin lähellä, että lähes jokaiseen yhdistykseen saadaan sukelluskouluttajan tasoinen luokkasuoritusten vastaanottaja lyhyen ajan sisällä. Pallo on yhdistyksillä.

Näin siis aivan tavallista urheilusukeltajaa ei koske murheet sukeltamisen vaikeuksista lämpimissä vesissä mm. Ongelmia saattaa sen sijaan kohdata se yhdistystoiminnassa mukana oleva joka ei ajoissa herää, vaan ei katso PM- korttia tarpeelliseksi ennenkuin yhtäkkiä hänelle avautuu mahdollisuus lähteä vaikkapa Etelään sukeltamaan. Kaikki saattaa muutoin olla kunnossa, mutta kortin saamiseen ja suoritusten vastaanottamiseen menee niin paljon aikaa, että rusketus on jo ehtinyt haihtua onnettoman lomailijan poskilta.

Omalla tavallaan nyt puheena olevat PM-korttien hakijat ovat jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia. He eroavat olennaisella tavalla kuitenkin yhdistystoiminnan puitteissa sukeltaviin: heitä ei tunne kukaan, he ovat yleensä toimineet yksin, heidän koulutustasostaan ja -taustastaan ei ole samanlaista tietoa kuin yhdistystoiminnassa olevilta. Ongelmansa muodostaa myös se tilanne, että nämä Liiton ulkopuoliset toimivat suoraan PM- kortin myöntäjään ilman, että heillä on takanaan yhdistyksen ja sen jäsenten kontrolli, näkyvä ja näkymätön. Tuloksena on luokkasuorituksen eräiden osien laadun ja

suoritustavan epämääräisyys ja todistettavuuden vaikeus.

Myöntämällä PM- kortteja SUSL tavallaan takaa kortin omaavien henkilöiden omaavan tietyt Pohjoismaissa hyväksytyt tiedot, taidot ja sukellusturvallisuuden tason, johon tulisi luottaa. Tätä tietoa muualla maassa ja maailmassa olevat sukellusretkiä tai -tapahtumia järjestävät käyttävät hyväkseen. Ajatus, että PM- kortteja tulisi myöntää kaikille lähtee siltä pohjalta, että Liiton tuli huolehtia kaikista sukeltajista ja kantaa huolta heidän turvallisuudestaankin kirjaamalla heidät myöntäessään PM -kortin. Ajatusta tuetaan kertomalla, että saahan niitä sukelluslupia Etelä-kursseilla ja ollaan samalla täysin tietoisia niiden tasosta.

Ero asiassa ei ole Liiton hyväksi, päinvastoin. Liiton tulisi ottaa rahat pois, mutta edes pienintä koulutusta ei tule vastineeksi. Liitto ottaa rahat, mutta kortti ei todennäköisesti kerro mitä sen pitäisi. Huomattava on kuitenkin, ettei Liitto suoranaisesti ole vastuussa, vaan ensisijainen vastuu on kortin myöntäjällä, kouluttajalla tai luokkatarkastajalla, joka paperin on hyväksynyt ja liikkeelle pannut.

Ilman muuta onkin tässä selvää, ettei samaan aikaan voida puhua turvallisuudesta ja PM- kortin myöntämisestä kaikille. Kun keskusteluissa aiemmin vielä on vilahdellut ajatukset turvallisuuden tason kohottamisesta ja harrastuksen rajoittamisesta tuntuu ilmassa selvä johdonmukaisuuden puute.

Toivottavaa on, ettei tämän puinnin seurauksena tai sen yhteydessä sorru ta keskustelemaan onko sukeltaminen yhdistystoiminnan puitteissa parempaa tai turvallisempaa. Tähän kysymykseen ei pidä myöskään sotkea vapautta olla liittymättä yhdistystoimintaan. Olennaista kuitenkin on ja sitä ei pidä unohtaa, ettei . mikään yhdistys jakele etuisuuksiaan muille kuin yhdistyksen jäsenille. Virheellistä yksinkertaistamista ja tosiasioitten kieltämistä tai näkemistä on myös ajatus, että saadakseen PM-kortin on liityttävä johonkin sukellusta harrastavaan yhdistykseen. Edellisen perusteellahan tarve kortin saamiseen ei ole hetkellinen, vaan vasta parinkin vuoden ahkeran harrastamisen tuloksena sukeltajalla on valmius joka suhteessa PM -kortin saamiseen. Näin varsinkin mitä tulee sukellustunteihin ja avovesisuorituksiin. Suorituksista ja sukelluksista tulee lisäksi olla asialliset merkinnät ja todistukset takeena. Tarvitaan sukeltajankortti ja päiväkirja. Tästä seuraa, että "ulkopuolisen" on todellisuudessa oltava kiinteässä yhteistyössä yhdistystoiminnan kanssa tai kuuluttava siihen, koska kortin todellinen saavut-

taminen on ilman yhdistystoimintaa mahdotonta.

Tämä keskustelun pohjana ei todellakaan ole huoli saada PM- korttia vapaaksi kaikille, vaan halu päästää jotkut nauttimaan lämpimistä sukelluksista. Lämpimät sukellukset saattavat olla osa sukeltamisen kokonaisuutta, mutta eivät itsetarkoitus. PM kortin arvo on muutakin kuin passi Etelän vesiin.

Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, ettei PM- kortin myöntäminen ole Liiton ulkopuolisille mahdollista muutakuin siinä tapauksessa, että korttia anoviin noudatetaan samaa, jos ei tiukempaa kontrollia suoritusten suhteen kuin Liiton jäsenyhdistysten jäseniin. Samalla tulee erityisesti huomioida, että kortteja suositellaan ja myöntäessään kouluttajat, luokkatarkastajat ja Liitto ottavat tietyn vastuun taatessaan ko. henkilön sukellukselliset ominaisuudet. Keskustelun yhteydessä on aikaisemmin vilauteltu peiteltyjä uhkauksia johtokunnan muutoksista, toiseen liittoon ja kansainvälisiin kortteihin, joita täälläkin aletaan kaupallisesti jakaa. Mitä tulee toiseen Liittoon on vain yksi Suomen Urheilusukeltajain Liitto, joka on mukana Pohjoismaisessa ja kansainvälisessä toiminnassa eikä mikään toinen liitto voi tilannetta muuksi muuttaa. Johtokunnan muuttavat jäsenyhdistykset virallisessa kokouksessaan, jossa on läsnä muitakin ...

Kansainvälisiä kortteja saa kuka tahansa kaupallisesti jakaa ja lähteä niiden turvin sukeltamaan mihin tahansa. SUSL:n virallista siunausta ne tuskin saavat. Mikäli jakelutoiminnassa on mukana Liiton kouluttaja tai luokkatarkastaja ei hän todennäköisesti enää toimi ko. tehtävissä Liitossa.

Tämä tästä. Kuten alussa totesin, en todellakaan ymmärrä, miksi Liiton tilaisuudessa keskustellaan Liiton ulkopuolisten eduista tai asioista.

Ymmärtääkseni' me voimme ainoastaan keskustella, miten saisimme heidät liittymään jäseniksi Liiton jäsenyhdistyksiin ja ymmärtääkseni niiden henkilöiden, joilla korttien suhteen on oma lehmä ojassa tulisikin ohjata ajatuksensa ja toimintansa aktiivisesti juuri tälle alueelle.

Katsonkin, että meidän toimintaamme tehdään meidän omilla ehdoillamme ja meidän suunnitelmiemme ja päätöstemme mukaan.

Mikäli joku haluaa saada niitä etuisuuksia, joita meillä on mahdollista antaa hänellä on mahdollisuus niitä saada, mutta meidän ehdoillamme.

Pm -kortti on yksi tällainen etu ja sen saaminen ja myöntäminen on mahdollista ainoastaan niille, jotka ovat mukana SUSL:n toiminnassa sen jäsen yhdistysten kautta.

Luokkatarkastajien neuvottelupäivä Luokkatar kastajien ensimmäinen neuvottelupäivä pidettiin 05. 05.

Hylkysaaressa Helsingissä Merimuseon suojissa.

Tilaisuuteen osallistui 10 luokkatarkastajaa eri puolilta Suomea. Puheenjohtajana toimi koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Moisala.

Neuvottelupäivällä käsiteltiin alustavasti luokkatarkastajien sijoittumista SUSL:n organisaatiossa ja tehtäviä sekä keskusteltiin nykyisen sukelluskoulutuksen tasosta ja järjestelmällisyydestä. Sijoittumisesta organisaatioon oli erilaisia näkemyksiä ja luokkatarkastajien tärkeimmiksi tehtäviksi todettiin neuvoa antava ja kantaa ottava.

SVUL:lta oli luennoimassa Juha Tikkanen SVUL:n organisaatiosta, koulutuksen ja valmennuksen järjes-

tämisestä sekä vastaili esitettyihin kysymyksiin. Tärkeimmäksi kysymykseksi muodostui mikä olisi todellinen hyöty liittymisestä piirijärjestöihin ja kuinka seurat sitä pystyisivät käyttämään hyväksi toiminnassaan. Tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin SVUL:n suunnittelemien koulutus- ja valmennusohjelmien käyttäminen sukelluksen perus- ja jatkokoulutuksessa sekä sukellukseen liittyvien urheilulajien valmennuksessa.

Asiat jätettiin hautumaan seuraavaan neuvottelupäivään, joka pidetään ensi syyskuussa, kuitenkin yksimielisesti päätettiin, että luokkatarkastaja toimii aina SUSL:n hengen mukaisesti.

Riitta Siekkeli sihteeri

MIKSI SUKELLAT, MITÄ HALUAT? - jos tiedät, vastaa allaoleviin kysymyksiin!

Tämä tiedustelu järjestetään, koska SUSL:in tiedevaliokunta haluaa tietoja laitesukellusharrastuksesta oman toimintansa helpottamiseksi ja ohjaamiseksi. Tiedustelun ja siitä lehdessämme julkaistavan yhteenvedon sekä toimintasuunnitelman onnistumiseksi edellytämme saavamme vastauksen jokaiselta jäseneltä. Vastaukset on lähetettävä kahden viikon kuluessa osoitteella: Suomen UrheiIusukeltajain Iiitto/TiedevaliokUBta, Topeliuksenkatu 41 A, 00250 Helsinki 25.

Tiedustelu sukellusharrastuksesta Nimi ja osoite (merkitse sukupuoli, ellet halua ilmoittaa nimeäsi)

Ikä

D

vuotta. Laitesukelluksen aloitusvuosi

D

Sukellusseura, paikkakunta ........................................................................ .

Numeroi kolme tärkeintä kohtaa minkä vuoksi sukellat

D a.

D b.

D c.

kuntoilu seuran vuoksi ammattitaidon ylläpito

Dd.

suunnistus

D e.

D f.

etsintä ja pelastus valokuvaus

D g.

D h.

D i.

tutkimustyö tutustuminen hylkyihin osallistuminen arkeologiseen tutkimustyöhön D j. tutustuminen eläimistöön ja kasveihin D k. geologia DL jokin muu syy, mikä:

Millaista toimintaa toivoisit kerhosi tai liiton järjestävän. Laita ruutuun kolmen tärkeimmän kohdan kirjain (edellisestä kysymyksestä) D D D, jotain muuta, mitä?

Haluatko lisää:

D lehtiartikkeleita D esitelmiä ja kursseja D muuta, mitä?

5

PUOLI VUOTTA PUNAISELLA MERELLÄ Olisi tehnyt mieli lisätä tuohon otsikkoon, että "sukeltamassa", mutta kun se varsinainen työ oli aivan muuta.

Jutun tarkoituksena on kertoa tänne Siinaille tulevalle urheilusukellusta harrastavalIe YK-rauhanturvaajalle harrasteen jatkamisesta täällä maailman hienoimmiksi mainituilla sukellusvesillä. Tuskin monellakaan on muuten mahdollisuus hankkia vastaavaa sukelluskokemusta näillä vesillä. Vihjeitä saa varmasti myös Eilattiin ja Ofiraan (Sharm El-Sheikh) lomailemaan aikova sukeltaja. (kumpaankin paikkaan järjestetään nykyään matkoja Suomesta).

Tänne lähtevän kannattaa varautua siihen, että kaikki tarvittavat välineet kannattaa tuoda mukanaan, koska niiden hankkiminen täältä on varsin hankalaa ja kallista. Varusteita voi myös vuokrata paikallisista sukelluskeskuksista ja mennä niiden järjestämille retkille mukaan. Tämä vaihtoehto tulee kyllä pidemmän päälle kalliiksi ja rajoittaa sukeltamisen määrättyihin paikkoihin. Suosittelen siis omia varusteita.

Suomessa käytetty märkäpuku on kokonaisuudessaan aivan turhan lämmin näihin vesiin. Itselläni oli tullessani viisi vuotta vanha märkäpuku josta hylkäsin heti housut.

Kuumuus täällä haurastuttaa kumin nopeasti ja hikinen iho vaikeuttaa omalta osaltaan pukeutumista. Takista saksin hihat kyynerpään yläpuolelta poikki sekä poistin hupun.

Tällä saksitulla mallilla olen sukeltanut koko ajan. Paras mahdollinen olisi tietenkin ohuemmasta esim. 3 mm materiaalista molemmin puolin vuorattu puku. Jotain suojaa iho täällä tarvitsee, ainakin terävien korallien, tulikorallien yms. varalta.

Ja onhan täällä muutamia myrkyllisiä kalalajejakin. Myös esim. farmarihousuja voi käyttää suojaamaan jalkoja.

Nostoliivi on myöskin syytä ottaa mukaan, koska Israelissa se on pakollinen. Vaikka sukeltaisi paikassa, jossa ei ole valvontaa pitäisin liiviä välttämättömänä. Hyvän näkyvyyden ansiosta tulee sukellettua huomattavasti syvemmälle kuin Suomen vesissä. Samoin nostoliivi on hyvä apu voimakkaissa virroissa, joita esiintyy etenkin koralliriuttojen läheisyydessä.

Painoja kannattaa varata mukaan enemmän mihin Suomessa on tottu~

6

nut, koska veden suolapitoisuudesta johtuen noste on jonkinverran suurempi.

Jos on kiinnostunut harppuunakalastuksesta kannattaa varata välineet mukaan. VA-kalastukseen sopivia koralleja löytyy Suomen pataljoonan alueelta koko rantaviivan pituudelta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suezinlahden ja Punaisen meren alueella on paljon luonnonsuojelualueita, joissa kalastus on kielletty. Näin esim. Ras Muhammedissa.

VA-valokuvaus sensijaan onnistuu kaikkialla. Valoa riittää hyvinkin syvälle. Monet ovatkin siirtyneet ns. kalastamaan kameralla. Pinnalla valokuvausta on rajoitettu joistain paikoista sotilastukikohtien takia.

PM-kortti on myös aivan välttämätön. Ilman saanti ja laitteiden vuokraus ei ilman sitä onnistu.

Koko tämän tavaramäärän kuljettaminen ei painon suhteen tuota erikoisia vaikeuksia. Matkatavaroiden yläraja on 40 kg, mutta tämänkin

voi ylittää koska juuri kenelläkään ei ole 20 kg enempää.

Kenenkään ei pidä vetää tästä jutusta sellaista johtopäätöstä, että , täällä ollaan vain harvinaisen pitkällä sukellusretkellä. Kyllä rauhanturvaamistehtävät ovat pääasia.

Sukellus tulee mukaan vapaa-aikana ja lomilla.

Suomen pataljoonalla on rantaviivaa noin 170 km Suezin lahden rannalla. Mataluutensa ja hiekkapohjaisuutensa takia se ei ole Akaban lahden veroinen laitesukelluskohde.

Pintasukellukseen sieltä löytyy monia hyviä riuttoja. Korallit ovat syvimmillään noin yhdeksän metrin syvyydessä. Nämä korallit sopivat mainiosti harppuunakalastukseen runsaan lajirikkaan eläimistönsä vuoksi. Muutamissa paikoissa mm. meriahvenet ovat tulleet aika aroiksi runsaan kalastuksen takia, mutta tämähän tekee vain asian mielenkiintoisemmaksi.

Meriahvenen lisäksi toinen hyvin ruuaksi sopiva näillä vesillä asusta-

va kala on krokotiilikala. Ulkonäöltään se ei tosin ole mikään kaunis, mutta esim. grillattuna se on erittäin maukas.

Katseltavaa ja koettavaa näissä vesissä riittää kerta kerran jälkeen ilman harppuunaakin. Rauskut, hyvin suuretkin ovat tuttu näky matalissakin paikoissa. Murena on yksi näiden korallien asukas jota on syytä varoa. Kannattaa katsoa mihin kätensä työntää, sillä murenahan ei tunnetusti pidä tungettelijoista. Myös hyvin myrkyllinen leijonakala asustelee korallien koloissa, kannattaa siis antaa sille riittävästi liikkumatilaa. Haikaan ei ole mikään vieras tuttavuus varsinkaan Punaisen meren puolella sukellettaessa. Neljästä täällä tavatusta lajista ehkä harmaahai on yleisin. Myös itse koralleja kannattaa varoa, sillä ne ovat hyvin teräviä. Huomaamattaan esim. kun on keskittynyt valokuvaukseen voi raapaista itsensä niihin hyvinkin pahasti. Joskus nämä haavat voivat olla hyvinkin vaikeasti paranevia, mutta tähänkin on meri vesi hyvä lääke.

Kala- ja kasvilajien runsaudesta johtuen on tähän mahdoton laatia suppeatakaan luetteloa varottavista lajeista. Kannattaa kuitenkin jo etukäteen perehtyä alan kirjoihin esim.

"Red sea diver's Guide", "Sea 1 10ve".

Useimmat sukelluskohteista ovat melko lyhyen matkan päässä ja niihin pääsee palveluspaikasta ja tehtävästä riippuen lähes päivittäin.

Laitesukelluskohteista ehkä paras on Ras Muhammed, joka sijaitsee aivan Siinain niemimaan kärjessä.

Helpoin tapa päästä sinne on ilmoittautua ns. Papin retkille, joita tehdään sinne tarpeen mukaan. Nämä ovat päivän retkiä, sunnuntaiaamulla yleensä lähdetään ja päivä sukelletaan. Paluumatkalla on käyty täyttämässä pullot Ofiran Diving Center'issä. Paikkakunnalla on niitä kaksikin. Pullon täyttö maksaa 3$.

Kun sukeltelee pataljoonan alueella pullot voi täyttää menemällä postiauton mukana Ofiraan. Auto käy siellä neljä kertaa viikossa.

Jos aikoo mennä Ofiraan viikonlopuksi, tai vaikka pidemmällekin lomalle voi postikyytiä käyttää, kunhan varaa paikan kyllin ajoissa.

Eilattiin mennessä kannattaa käyttää lomabussia, joka lähtee perjantaisin. Takaisin bussi palaa sunnuntaisin.

Eilatin ja Ofiran lisäksi on täällä Punaisen meren alueella pullojen täyttö mahdollisuus myös Dizahavissa ja Neviotissa. Lomaansa voi viettää näissäkin paikoissa, kummassakin järjestetään sukellusretkiä. Hotellit maksavat n. 10 - 16$ yö. Toinen mahdollisuus, jos pitää retkielä-

mästä, on kuitata mukaan makuupussi ja asua rannalla. Tätä majoitusmuotoa käytettäessä kannattaa aina jonkun jäädä rannalle vartioimaan tavaroita, toisten ollessa sukeltamassao Ravintolapalveluja löytyy kaikista näistä paikoista, joten nälkääkään ei tarvitse nähdä. Voi tietenkin ottaa evästä mukaan ja kokkailla rannalla itse. Usein käy vain niin, että muutoinkin suuri tavaramäärä senkun kasvaa entisestään, ja kaiken tämän tavaramäärän kuljettaminen on varsin hankalaa.

Myös on mahdollista anoa suurella ryhmällä autoa pataljoonan kuljetustoimistosta ja jos sen saa on pitemmänkin sukellusretken tekeminen helppoa, eikä ole sidottu mihinkään aikatauluihin. Varusteetkin tulevat kätevästi mukana ja voi valita itse sukelluskohteet.

Auton saaminen ei aina ole varmaa, mutta kannattaa ainakin yrittää. Kirjassa Red sea diver's guide on kerrottu kahdeksastatoista sukelluskohteesta Eilatin ja Ras Muhammedin välillä, joten kannattaa tutustua tähän kirjaan jo ennen matkalle lähtöä. Siinä on ilmoitettu kilometrimäärät, kuinka kaukana on esim.

Eilatista joku muu kohde, joten suunnistaminen sen mukaan on helppoa.

Jos aloitetaan Ras Muhammedista, voin omasta kokemuksesta sanoa, et-

SUKELLUSTARVIKKEITA PERUSV ÄLINEET PUVUT KAIKENIKÄISILLE LAITTEET

v

LAUDAT, PUVUT, PURJEET, SAAPPAAT, AsUsTEET POLKUPVÖRÄT,RULLALAUDAT LENKKITOSSUT, VERRVTTELVPUVUT KAIKKEA TOINlITTAA TEILLE

LÄNTINEN PITKÄKATU 20

20100 TURKU 10

PUH. 921-22822 7

tä tuskin urheilusukeltaja paljon muuta voi toivoa. Tämä on myös monen muun mielipide, jotka siellä ovat käyneet.

Minunkin ensimmäinen laitesukellukseni Punaisessa meressä tapahtui täällä, ja täytyy sanoa, ettei aluksi oikein tahtonut uskoa silmiään.

Edellinen sukellukseni oli tapahtunut marraskuussa jään alla, joten muutos oli aikamoinen. Valo riittää vielä kuudessakymmenessä metrissä aivan hyvin ja veden lämpötila oli kahdenkymmenen metrin syvyydessä + 27 astetta. Sitten, se korallien runsaus ja värikkyys, ei siitä anna oikeaa kuvaa mikään yksittäinen valokuva, tai toisen kertoma juttu, kyllä se on nähtävä ja koettava itse.

Sitten se kalojen paljous ja lajien runsaus, kyllä siinä näkemässään on sukeltamista pitkäksi aikaa.

Jos oikein hyvä tuuri käy voi samalla reissulla nähdä kaikki hailaji t, jotka ovat edustettuina Punaisella merellä. Jos nimenomaan haluaa nähdä hain omassa elementissään kannattaa mennä Ras Muhammediin, koska varmimmin niitä siellä näkee.

Itselleni hyvin mieleen jäävä kokemus oli, kun meidän kolmihenkisen sukellusryhmän ohitti vajaan kymmenen metrin päästä kolmimetrinen tiikerihai. Koko porukka oli kuin käskystä mahdollisimman litteänä koralliseinämän suojassa. Ei se kuitenkaan tuntunut välittävän meistä ollenkaan, vaan jatkoi matkaansa meitä edes vilkaisematta.

Melkein yhtä vaikuttava kokemus oli, kun puolitoista metrisiä Barraguudia parinkymmenen yksilön parvi ohitti meidät aivan muutaman metrin päästä. Niiden mielenkiinto oli kyllä hetken aikaa aivan selvästi suunnattu meihin, mutta sitten nekin jatkoivat matkaansa.

Mielenkiintoinen näky oli myös, kun iso Barraguuda kahden korallisaaren välissä virtaavassa vedessä

8

pysytteli paikallaan suu auki ja kidukset avoimiksi levitettyinä ja puhdistaja kalat uivat suusta sisään ja kiduksista ulos, tai päinvastoin. Vaikutti melkein siltä, kun leijonan kesyttäjät olisivat olleet työssä.

Tähän väliin sopinee yksi varoituskin, nimittäin virtaukset ovat joskus hyvin yllättäviä, jos nimittäin sattuu sukeltamaan myötävirtaan ja katsoo mittarista, että nyt kun kääntyy takaisin, niin ilma riittää hyvin.

Mutta eipä se vastavirtaan riitä. Joten kannattaa olla tarkkana niin välttyy pitkiltä pintauintimatkoilta.

Sitten nämä hyvin suuret meriahvenenet, jotka omista koloistaan ympäristön tapahtumia tarkkaillen, ovat niin kesyjä, että niitä voi melkein kädellä silittää. Johtuen kai siitä, ettei niitä ole koskaan pahemmin häiritty, eikä kalastettu. (luonnonsuojelualue) Merikilpikonnat ovat myöskin hyvin edustettuina Ras Muhammedissao Niitä näkee hyvin usein siellä.

Ne ovat kuin suuria kömpelön näköisiä lintuja jotka liitelevät veden halki. Ompa joku päässyt yllättämään niin, että on saatu kilven reunasta kiinni ja näin saatu hetken aikaa ilmaista kyytiä. Kömpelöstä ulkonäöstään huolimatta se on erittäin hyvä ja nopea uimari.

Onhan siellä sitten lukematon joukko pienempiä ja paljon värikkäämpiä kaloja ja muita asukkaita, joita katsellessa ja seuratessa, aika loppuu aina kesken.

Henkilökohtaisesti kuitenkin mahtavimman vaikutuksen ovat tehneet nämä meren isoimmat asukkaat ja paras mahdollinen tutustumispaikka niihin on Ras Muhammed. Ofirassa on sitten kaksi sukelluskeskusta. Hugi divind center j The Red Sea divers. Molemmista tehdään monenlaisia sukellusretkiä.

Esimerkiksi Tirinan salmen korallisaarille, jotka ovat kyllä näkemisen arvoisia. Retki kestää koko päivän ja maksaa 20$. Venematka kestää noin

pari tuntia ja päivän aikana ehditään tehdä kaksi sukellusta. Lyhyempiäkin retkiä tehdään ja ne maksavat 7 - 10$. Autolla retkiä tehdään myös Ras Muhammediin. Matkaa kertyy yhteensuuntaan noin 50 km. Myöskin suoraan Na'ama beach'iltä pääsee veteen, mutta siellä tahtoo olla vähän sameampaa kuin kauempana.

Di-Zahavin läheltä löytyy kaksi hyvin mielenkiintoista paikkaa. Ensimmäinen on The Canjon, sinne on matkaa Di-Zahavista n. 9 km. Nimestäkin voi päätellä mitä odotettavissa on. 15 m syvyydessä alkaa kuilu, joka on kuin meren pohja olisi repäisty auki, jatkuen aina 50 m syvyyteen saakka. Alkupäästä kuilu on 5 m syvyinen ja syvenee alaspäin mentäessä. Syvimmillään se on noin 15 m. Pohjan peittää koko matkalta aivan valkoinen hiekka. Joissain kohdin on koralli kasvanut kuilun yli, mutta alta voi mainiosti sukeltaa.

Hyvin mielenkiintoinen esimerkiksi kuvauskohteena, pari kilometriä pohjoisempana on Nakab Shaheen. Tästä kohteesta kirja Red Sea Divers Guide ei kerro koko totuutta.

Se on kuin suuri kaivo joka on parin metrin päässä rannasta. Halkaisijaltaan se on noin 25 - 30 metriä ja syvyyttä löytyy 70 metriä. 50 m syvyydessä meren puolella kaivoa avautuu suuri tunneli, josta voi sukeltaa läpi. Siellä avautuukin sitten mahtavat korallimaisemat. Tätä paikkaa en suosittele aloittelijoille ja ilmeisesti sen takia kirjassakin se on jätetty mainitsematta.

Sitten voisi mainita Coral Island'in, joka on jo lähempänä Eilattia 21 km. Saaren eroittaa rannasta noin 150 m leveä salmi. Saarella on hyvin vanhan linnan raunioita.

Mielenkiintoisia paikkoja löytyy pitkin koko rantaviivaa ja jokaisesta . paikasta löytyy aina jotain uutta ja erikoista, kaikkialla on kuitenkin korallien ja kalojen värikkyys ja runsaus, josta saa parhaan kuvan vain olemalla itse siellä mukana.

Mutta kuitenkin kaikkein mielenkiintoisempana kaikista näistä paikoista on jäänyt mieleen Ras Muhammed.

Tänne tulevan urheilusukeltajan, joka on jo Suomessa ollut mukana kurssitoiminnassa kannattaa varautua siihen, että vetää täällä snorkkeli kursseja, koska asiasta innostuneita kavereita kyllä löytyy.

Jos myöskin asiasta innostuneita kouluttajia löytyy tämähän voi olla hyvä ponnahduslauta monelle uudelle urheilusukeltajalle.

Teksti: Keijo Kantaneva Harri Köy kkälä

Kuvat: Markku Andelin

FINN-MERI Hupullinen takki, housut ja sukat.

Takissa haaraläppä ja kiinteä huppu.

Materiaalit: • sharkskin-pintainen neopren, jonka sisäpinta on vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, värit sininen ja musta, paksuudet 6,5 mm ja 5mm.

• neopren, joka on molemmin puolin vahvistettu tasaisesti

HOUSUT

Takki, housut, huppu ja sukat.

Takin kiinteä haaraosa muodostaa lyhyet lahkeet, huppu irrallinen.

Materiaalit: • sharkskin-pintainen neopren, jonka sisäpinta on vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, värit sininen ja musta, paksuudet 6,5 mm ja 5 mm.

• neopren, joka on molemmin puolin vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, väri musta/oranssi, paksuudet 6,5 mm ja 5 mm.

r~d:,aks!IA~,n:~~~~usta/

oranssi, paksuudet 6,5 mm ja5mm.

Vyötärön yläpuolelle ulottuvat housut, joissa haara kiila. Valmistetaan samoista materiaaleista kuin puvut.

Henkilökohtaista

Finn-Suit puvut ja asusteet tehdään huolellisesti mittatilaustyönä.

Sinulle henkilökohtaisesti. Vain hyvin istuva puku voi olla lämmin ja mukava käyttää. Sellainen puku on pukuasiantuntijan suunnittelema ja valmistama Finn-Suit puku.

J-SORI'tUSET KÄSINEET malli FINN-SUIT

KÄVELYPOHJIN VARUSTETUT SUKAT

KII NTEÄH UPPUINEN ALUSLlIVI LYHYT ALUSLIIVI

Koot: S. M, L ja XL Valmistetaan samoista materiaaleista kuin puvut.

Valmistetaan samoista materiaaleista kuin puvut.

Materiaali : • sileäpintaiilen neopren, paksuus 3 mm .

100-5Un19

Pajalahdentie 9, 00200 Helsinki 20 Puh . 90-6922358

ALUSLIIVI"ETELÄ"

Materiaali: • sileäpimainen neopren , paksuus 3 mm.

TERVEHDYSSYDNEYSTÄ Ensimmäiset päivät maahan saapumisen jälkeen kuluivat suoraan sanoen nukkumalla, sillä 36-tuntinen lentomatka välilaskuineen ei ole mitään helppoa, vaikka alla olisikin Jumbo-jet elokuvineen ja ammattinsa osaavine henkilökuntineen. Mutta siitä huolimatta se oli nopein tapa lähestyä tätä jokseenkin tuntematonta maanosaa, etenkin sen kuuluja kirkkaita vesiä.

Se mitä tiesimme tästä valtavasta maanosasta ennen lähtöä mahtui hyvinkin kahteen ja puoleen koneella kirjoitettuun liuskaan ja yhteen tunnin mittaiseen elokuvaan hai-kaloista, jonka oli kuvannut Taylorin pariskunta. Siis eipä paljon mitään.

Mitä siis liikkui aivoissamme, kun eräänä iltana katselimme surfien iskeytymistä rantakallioihin, jotka kovalla voimalla olivat heittäneet pienen omakotitalon kokoisen kiven rannalle joskus vuosisadan alussa.

Nyt nämä surfit yrittivät työntää tätä samaista kiveä yhä kuivemmalle rannalle ja heittivät kymmeniä metrejä korkeita vesiryöppyjä meitä kohden onnistumatta kuitenkaan kastella meitä. Meri ikäänkuin haastoi meidät mittelöön ja ilmassa oli selvästikin painostava tunnelma.

Selvähän se. Otimme haasteen vastaan yhdellä ehdolla, että me saisimme valita ajan ja paikan.

Kolmisen kuukautta odottelimme sukellusvarusteittemme saapumista laivalla Suomesta tänne ja tänä aikana meillä oli aikaa tutustua seurojen toimintaan ja koulutukseen sekä lueskella merta ja sen eläimistöä koskevaa kirjallisuutta.

Seuratoiminta on suhteellisen vilkasta kesä-aikaan, jolloin vedet ovat lämpimiä. Tavallinen urheilusukeltaja ei juuri mene veteen jos veden lämpö on kolmetoista astetta tai vähemmän. Sillä talvella ei juuri sukellella. Koulutuksesta vastaa tavallisemmin sukellusvälineitä myyvät liikkeet ja myyjät kuuluvatkin Australian sukelluskoulutusyhdistykseen ja pitävät jonkinlaisen tason kursseillansa. Valitettavasti busines on etusijalla ja sitten tehokkuus.

Kurssin jälkeen oppilas saa kurssitodistuksen ja on kykenevä sukeltamaan kaverin kanssa kuten Suomessa PM valtuuksin. Valitettavasti näemme liian usein laitesukeltajia, jotka menevät omia menojaan, ja kerta tai kaksi kuussa helikopteri käy noukkimassa "hyväonnisen" ylös keskeltä merta. Kiitos tehokkaan v al von tajärjeste lmän.

Vedenalaista toimintaa koskevaa kirjallisuutta löytyy j os jonkinlaista, 10

eittämättä kaikki on tarpeen, varsinkin vaarallisista eläimistä kertovat.

Koska sukellamme harvinaisen lämpimissä vesissä ja kirkkaissa on itsestään selvää, että jokaisen sukeltajan perustietoihin kuuluukin tuntea vaarallisten eläinten elin tavat ja mahdollisen puremien aiheuttamat jälki tilat. Näistä vesistä löytyykin eräs maailman myrkyllisin laji, blue ringed octopus, elikkä sinirengas mustekala, joka on kooltaan aikuisen nyrkin kokoinen ja sen purema kaataa norsun. Ihmisen se nujertaa 30 sekunnissa ja myrkky vaikuttaa suoraan hengityselimiin.

Koska eläin on kooltaan pieni ja liikuskelee kivikkoisessa paikassa on sitä melkein mahdotonta huomata, niin hyvin sen suojaväri pelaa. Ainoa keino huomata se kalliosta onkin tilanne jolloin eläin syystä tai toisesta vihastuu, tällöin se tulee valkoiseksi ja kirkkaat siniset renkaat hohtavat ulospäin. Ehkäpä kaikkein ikävin on kivikala, joka kaivautuu hiekkapohjaan ja jättää vain myrkylliset piikit esiin. Tämä laji oleskelee

hiekkarantojen läheisyydessä ja onkin tavalliselle sunnuntaiuimarille vaarallinen. Sen pisto aiheuttaa turvotusta ja korkean kuumeen. Kala on saanut nimensä muistuttaessaan pohjassa olevia kiviä.

Moni teistä on varmaan kuullut jellyfish-nimisestä oliosta. Se on sellainen läpinäkyvä meduusa, jolla on parinkymmenen jalan pituiset polttorihmat. Aika ajoin nämä meduusat kulkevat suurina parvina ja moni uimari onkin tehnyt viimeisen uintinsa tämän rihmastoon. Rihmasto polttaa ihoa kuin tuli ja selviytymismahdollisuudet ovat jotakuinkin nolla. Tämän takia rannoille asetetaan varoituskyltit, jolloin näiden oletettu liikkumisajankohta on ja uimareita kielletään uimasta silloin.

Haista puhutaan paljon. Joka sukelluksella näemme niitä ja joka kerta sydän tekee yhden ylimääräisen hypyn. Tietty. Kerran olemme olleet silmätysten h~in kanssa, onneksi pienen sellaisen, eikä se kovin ystävälliseltä vaikuttanut. Haistakin löytyy rauhallisia lajeja, kuten Wop-

•

1. ja V. Lahtinen Long Reefillä

SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITON (SVUL) KANNANOTTO YK:N KANSAINVÄLISEN LAPSEN VUODEN 1979 JOHDOSTA

1. Meriläinen ja 1. Lahtinen Sydneyn

kallioilla -78 pegong, jotka makaavat pohjassa ja yövät pää-asiassa abalone-simpukoita, mutta mieleeni ei ole kertaakaan juolahtanut mennä sitä lähelle. Kaksi ja puoli metriä erittäin nopeata massaa saa ihmisen ajattelemaan kotiinpaluuta.

Australiassa asuvien nuorten ihmisten kansallislaji lainelautailu on tosiaan mukavaa urheilua, jos meressä on vain yli viisimetrisiä surffeja. Mutta sukeltajalle nämä surffit ovat kuin painajaisunta. Ja kun karttaa katselee, niin tämä rannikko on mitä paras lainelautailu-urheilul-

leo Surfit eivät ole mitään leikin asioita sukeltajalle, joka kantaa selässään pulloja ja muita vempeleitä. Aina ennen sukeltamista onkin otettava selville säätiedotus, miksei muuallakin, mutta täällä eritoten. Tämän lisäksi jokaisella on oltava nousu- ja laskuvesikalenteri, joka kertoo puolen tunnin tarkkuudella niiden alkamisajankohdat, ja vielä kun on muistanut tehdä sukellussuunnitelman niin kaikkien pitäisi mennä nappiin. Näin moni on luullut. Eivät ole tienneet merivirroista mitään ja ovat ajautuneet ulapalle.

Vihdoinkin pääsimme sukeltamaan, valitsimme paikaksi läheisen riutan joka on kiinni mantereessa ja päätimme mennä aluksi noin niinkuin puvulla ja perusvälineillä.

Hyppäsimme juuri kun aalto oli korkeimmillaan kallioIta alas ja uimme ulos, jossa oli hiukan rauhallisempaa. Ja mitä näimmekään, kaloja ja tietenkin pari pienempää haita. Mutta ei se mitään, uimme jotakuinkin puolisen tuntia ja päätimme palata takaisin. Samasta paikkaa, kuinkas muuten. Kallio näytti olevan muuten kolmen metrin korkeudella ja painuimme odottelemaan surffin tuloa, joka nostaisi meidät kivelle takaisin. Ja tulihan se, nosti tosiaan reilusti, mutta se loppukonttailu otti sittenkin voimille. Itse asiassa kerran koettuna surffien voimat, voi vain ajatella, mitä se saattaa todella tehdä ihmiselle joka ei sitä tunne.

Sukellusterveisin Jyrki ja Virve Lahtinen

Liikunta vaikuttaa moniin lapsen persoonallisuuden osa-alueisiin. Se kehittää lapsen kehon hallintaa, lisää hänen itsetuntoaan, tarjoaa iloa, virkistystä ja miellyttäviä kokemuksia.

Liikunta opettaa pelisääntöihin sekä tulemaan toimeen toisten kanssa.

Liikunnanharrastuksella voidaan korostaa myös perheen yhteyttä ja yhdistää lapsia ja näiden vanhempia toisiinsa myönteisessä ilmapiirissä.

Toiminta urheiluseurassa tarjoaa edellisen lisäksi monipuolisia liikunta- ja muita harrastusmahdollisuuksia. Seurassa opitaan vapaa-ajan oikeaan ja terveeseen käyttöön sekä saadaan valmiuksia muissakin kansalaistaidoissa. Kun lapsena totutaan säännölliseen liikuntaan, on liikuntaharrastusta helppo jatkaa aikuisiässäkin.

SVUL pitää välttämättömänä, että ne tahot, joille liikuntakasvatustehtävä on maassamme annettu, omaavat tähän riittävät edellytykset ja mahdollisuudet.

Koululiikunnan osalta näitä edellytyksiä tulee lisätä pienentämällä opetusryhmien kokoa ja lisäämällä liikuntatuntien määrää.

Koululiikunnan tulee SVUL:n mielestä tyydyttää myös kaikkien oppilaiden liikunnan perustarve; liikunnallisesti vajaakykyisille tulee järjestää tuki- ja erityisopetusta ja liikunnasta erityisesti kiinnostuneille ja lahjakkaille oppilaille on annettava mahdollisuus kehittää itseään omassa harrastuksessaan perustamalla maahan liikuntaluokkia ja -lukioita sekä hyväksymällä liikunta valinnais- ja vapaaehtoisaineeksi. Parhaiten koulujen liikunnanopetus toteutetaan SVUL:n mielestä ala-asteelta lähtien aineenopettajien toimesta.

Myös urheilujärjestöt tekevät merkittävää liikuntakasvatustyötä ja toimivat koululiikunnan tavoitteiden suuntaisesti. Koulujen ja urheilujärjestöjen välistä yhteistyötä tulee .

SVUL:n mielestä lisätä, koska näin luodaan edellytykset yleisten liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumiseksi eli kansalaisten saamiseksi jatkuvan liikunnanharrastuksen pariin. Yhteiskunnan tulee myös yleensä antaa enemmän suoraa tukea urheiluseuroille lasten ja nuorten liikuntatoiminnan perusteella.

Samalla SVUL vetoaa kaikkiin maamme urheilu- ja liikuntajärjestöihin, että nämä kiinnittäisivät omaa toimintaa kehittäessään huomiota yhä enemmän lasten ja nuorten liikunnan erityistarpeisiin sekä tarkkailisivat koko liikuntakulttuuria myös lapsen asemasta lähtien.

Liiton toimisto on suljettu 25. 6.-27. 7. välisen ajan vuosilomien vuoksi.

Ostetaan Käytetty painovyö, puukko ja syvyysmittari .

Puh. 90-523740.

Myytävänä Myytävänä Sukelluslaitteet täyd. AGA 2 x 76 300 kp puh. ilt. 915-23232 Myytävänä naisten suk.puku ym. varusteet. Ilt. 90-352642 Swimaster nostoliivi + laiteliitäntä läh. 921-432227 iltaisin.

Nyt on aika - Hakea laitteet katsastuksesta - Regulaattori huollosta talvella mahan - Korjauttaa kohdalta ahtaaksi käynyt märkäpuku - Hankkia uusi henkiliina, entisen jouduttua pyykkinaruksi - Pyytää, äitiä, heilaa, vaimoa neulomaan uusi sukeltajalippu, talvella kadonneen tilalle - Paikata kumipatja - Ottaa parvekkeelta huhtikuussa tuulettumaan viety makuupussi. Jos siinä pesii talitintti, osta uusi - Hakea autotallin nurkasta teltta, hankkia siihen viime leirillä kadonneiden tilalle, uudet maakiilat ja narut.

- Hakea talvella kanikonttoriin viety kumivene ja huoltaa se - Aloittaa juhannusheilan etsiminen, syksyn sukellusretkien aikaan kadonneen tilalle - Maksaa viime kesän ilmalasku - Yrittää päästä mukaan johonkin porukkaan joka on saanut Museovirastosta sukellusluvan - Yrittää sopia jonkun veneen omistavan seurakaverin kanssa edes yksi sukellusretki - Ilmoittaa seuran sihteerille uusi osoite.

11

Valitses ke lise asiantul1 Tartu tilaisuuteen!

Viking Sport on uusi säätötilavuuspuku ennennäkemättömään hintaan.

Viki ng-sarjan harrastajakäyttöön tarkoitettu uutuuspuku valmistetaan kevyestä, kestävästä ja joustavasta materiaalista, jossa liikkuminen on helppoa ja miellyttävää. Viking Sport on varustettu patentoidulla venttiiliyhdistelmällä pikakiinnitteisine täyttöletkuineen. Mukana saat myös korjaussarjan ja kätevän kassin puvun säilyttämistä ja kuljettamista varten.

Tule ja tutustu Viking-sarjan vaihtoehtoihin.

Viking-sarjassa on sukelluspuku joka lähtöön: ammattilaiselle, pelastussukeltajalie, urheilusukeltajalie.

Komentaja Jacques-Yves Cousteau Nyt me tuomme kol(o maailmanlaajui~ ryhmittyneen sukellusvälineteolli

•

•

neeSl merkeissä

Kaksi kovatasoista U.S.Divers hengitysventtiilien sarjaan: Aquarius ja Conshelf Supreme.

Aquarius-venttiili on suositeltava uutuus kaikille, jotka haluavat edullisen ja samalla varmarakenteisen ratkaisun käyttöönsä.

Conshelf Supreme on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että se on suunniteltu varta vasten pohjoisten vesien olosuhteisiin.

Conshelf Supremen sisäinen jäätymissuoja kertoo juuri tästä.

Hengityslaitepaketeissa on nyt varaa valita!

Hengityslaitepakettien uudet vaihtoehdot antavat mahdollisuuden mitoittaa hengityslaite entistä tarkemmin oman käyttösi mukaan.

Alu Ursuk-Iaitepaketit ovat hinnaltaan edullisia.

Lisäksi kannattaa muistaa, että Alu-säiliö on lähes korroosiovapaa.

Vaativampaan käyttöön suosittelemme puoliautomaattisella varai1malla varustettuja Aralu- ja Spiro-Iaitteita.

Ursuk Ursuk Aralu Spiro

1 x 12 I al u 2 x 9,4 I alu 2 x 9 I alu 2 x 8 I teräs

mk 1.220,mk 1.700,mk 1.850,mk 2.300,-

Turussa:

URSUR Rauhankatu 5, 20100 Turku 10 puh. 921-376 700

Yrjönkatu 34,00100 Helsinki 10 pu h. 90-643 622

toi sukeltamisen ihmistä lähelle. en musta-keltaisen tunnuksen taakse .uuden tuotteet jokaisen ulottuville.

Sattumia, jotka olisivat voineet päättyä toisinkin ...

Elettiin 60-luvun alkupuolella erästä elokuista maanantaita.

Jotkut varmaan muistavat näiltä ajoilta Junnon Penan. Hän tuli meille kyselemään, lähtisinkö Kemijoelle kokeilemaan uppotukkien nostamista voimalaitoksen yläpuolelle.

Tottahan minä olin valmis! Täytyihän sekin kokemus hankkia!

Ja sitten alkoikin virheitten sarja, joka jatkui koko kyseisen tapahtuman ajan.

Virhe 1. Olin ehtinyt nukkua lähimpien kolmen vuorokauden aikana yhteensä vain noin kahdeksan tuntia, joten olin siis hyvin väysynyt. Kuitenkin siitä sitä vain hypättiin Penan pieneen Miniin ja matka alkoi Raahen kautta Kemiä kohti.

Virhe 2. Edellisen sukelluksen olin suorittanut menneenä torstaina. Pullot olivat tyhjät ja työkiireiden vuoksi en ollut ehtinyt lainkaan huolehtimaan varusteiden kunnosta.

Olin vain latonut "kamat" sukelluslaatikkoon ja niine hyvineen siirrettiin laatikko lähtötouhussa Minin takapenkille!

Saavuimme sukelluspaikallemme maanantai-iltana. Majoituimme rantasaunaan eikä nukkumisesta tullut sinäkään yönä paljon mitään.

Tiistai-aamun valjetessa harmaana sateisena ja tuulisena aloitimme sukellusvalmistelut. Heti kärkeen muistin, että pulloni olivatkin tyhjät.

Esitin Penalle pullojen täyttöä, mihin hän herrasmiehenä totesi: "Ota minun laitteeni, niissä on ilmaa. Mene sinä ensin. Tulen pullosi täytettyäni perästä."

Näin tehtiin. Mittasin Penan pulloista (2 X 7 1) toisen, mutta en toista!

Siinä virhe n:o 3. Virhe n:o 4 oli jo se, että olin ottanut vieraat laitteet käyttööni. Lisäksi Penan laitteiden valjaat olivat kiinteästi hänelle säädetyt, ja minulle ne olivat liian isot.

Niine hyvinemme lähdimme veneellä joen keskelle ankkuroidulle lautalle, missä oli nosturi ja lautan kyljessä muutamia "kopukoita", joihin tukit noston jälkeen pinottiin.

Katselin massiivisesti virtaavaa, harmaata Kemijokea jollakin tapaa kummasti vieroksuen. Sellainen tunne oli perin poikkeava, sillä tavallisesti olin kiihkeän innostunut aina uuden sukellustapahtuman ollessa edessä. Tuo kammoksunta jäi vaivaamaan ja samalla tunsin olevani väsynyt.

Saavuimme lautalle, meitä oli kolme henkeä. Olimme laittaneet puvut päällemme jo rannalla. Alkoi siis 14

laitteiden asettelu selkään. Pena aukaisi vasemmanpuoleisen pullon, mutta vielä tässäkään vaiheessa en kokeillut oikeanpuoleisen pullon venttiiliä. Jälleen yksi virhe lisää, siis jo viides.

Kuten mainitsin, valjaat olivat minulle liian isot, joten kiinnitin ensin ympärilleni painovyön ja vasta sitten päälle valjaat. "Se saakeli on vieläkin liian löysä", manailin itsekseni. "Mutta ei hätä ole tällainen", ajattelin, "kiedotaanpa kunnon tuplasolmu, niin johan on sopiva. Nyt se on OK". Olin myös lisännyt painovyöhön n. 1 kg lyijyä, koska on helpompi työskennellä pohjassa hieman ylipainoisena, sillä näin saa pitemmän sukellusajan, kun ei tarvitse ponnistella pysyäkseen pohjan tuntumassa. Sitten vain kapula suuhun ja veteen.

"Hei Jaska, ota nämä rukkaset käteesi, niin et revi hanskojasi, kun irrottelet rautalankoja tukeista", huuteli Pena antaessaan rukkaset minulle. "Mukava änkyrä tuo Pena", ajattelin vetäessäni rukkasia käteen.

Kovin kyllä tuntuivat jäykiltä ja vaikeasti käsiin meneviltä.

Oli alkanut sataa ja tuulIa kovemmin. Tuuli rikkoi jo aallonharjoja.

Pian nyt vain tästä tuulesta tuonne veden suojaan. Ja niin sitä mentiin!

Nyt ovat laskuni tehdyistä virheistä ihan sekaisin, liekö ollut jo viides tai kuudes.

Aikaisemmin olin sukeltanut usein Kalkkisten kanavan alapuolella virtaavassa vedessä, niin ettei tämä ollut uutta. Olipa virtauksen nopeus nyt jopa huomattavasti heikompi, sitä vastaan pystyi kyllä uimaankin.

Syvyys vaihteli muistaakseni 128 metrin välillä. Tukkeja oli aluksi melko harvassa, mutta jonkin ajan kuluttua alkoi löytyä jo kasojakin.

Irrottelin rautalankoja ja rukkaset olivat hYVään tarpeeseen, tosin vähän kankeat, eivätkä tuntuneet pehmiävänkään. Laskeskelin tukkien määrää jopa kuvainnollisesti markkoinakin siinä mielessäni. Samalla uin vastavirtaan vinottain, etten joutuisi liian kauaksi lautasta. Tuolloin olin jo oppinut itselleni sopivan taloudellisen nopeuden, mikä tiesi sitä, että tässä syvyydessä yksi seiska riittäisi minulle noin 30! Olin päättänyt, että kun tasaan paineen pulloissani ensimmäisen kerran, alan palailla lautalle. Se oli rautainen sukellussuunnitelma!

Nyt jo tuntuikin tarvetta tasata.

Siitä vaan oikea käsi olan yli ja pullo auki. "Mitä perkelettä! Onpas tiukalla, ja tuo rukkanenkin on nyt kostunut niin liukkaaksi, että luistaa. Pitää ottaa sitten pois kädestä.

Mutta, mutta... se olikin tullut niin niljakkaaksi, etten toisella niljakkaisella rukkasella saanut siihen minkäänlaista otetta. Mitäs nyt Jaskavaari? Ahaa - tämä on luonnekysymys: ei auta, mutta painovyö joutaa nyt ja heti jäämään Kemijoen pohjaan. Sain helposti painovyön soljen auki ja siinä olikin sitten kaikki, valjaiden tuplasolmu oli ja pysyi varmasti kiinni painovyön päällä.

Jotenkin siinä sitten tapahtui näin: ensin nousivat kierrokset korkealle. Tähänkö tämä nyt päättyi; siitä sitten vaihduttiin ylipienille kierroksille ja päättelytasolle: ota puukko ja katkaise valjaat, jos se ei onnistu, niin sitten kaikkine laitteineen pintaan apua huutamaan ja uinti lautalle päin selällään. Puukkoa en saanut irti tupesta niljakkailla rukkasilla, siis pintaan äkkiä, sillä ilmaa en saanut enää pulloista.

Niin sitä tultiin pintaan ja mitä huomasinkaan: tuuli oli yltynyt kovaksi ja olin kaikesta huolimatta ajautunut pitkälle lautasta kohti voimalaitosta - eikä lautalla näkynyt ketään!

Tästä eteenpäin joudun kertomaan olettamusten perusteella jonkin aikaa. Olin kuitenkin onnistunut uimaan kaikkine laitteineni lautan vieressä olevalle "kopukalle". Puolet vartalosta oli "kopukan" päällä, navasta alaspäin olin vedessä, snorkkeli oli pois suusta, ja tällaisesta tilanteesta Pena löysi minut n. 1 tunnin kuluttua sukelluksen alkamisesta.

Se, miksi en nähnyt ketään lautalla, johtui siitä, että veneemme oli päässyt irti, ja Pena oli lähtenyt uimaan sitä kiinni. Kovasta tuulesta johtuen häneltä oli mennyt yli Y2 tuntia aikaa, ennenkuin hän palasi lautalle ja löysi minut "kopukalta" aaltojen huuhdellessa ylitseni.

Tämä siis päättyi onnellisesti.

Kummallisinta oli se, ettemme jälkeenpäin kumpikaan vahingossakaan koskaan palanneet tähän sukellukseen, vaikka kaikista muista yhteisistä sukelluksista puhuimme useinkin. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että molemmat tiesimme tehneemme tökeröitä virheitä ja häpesimme puhua niistä. Kuitenkin se oli meille sellainen opetus, joka varmasti upposi loppuiäksi kummankin umpiluuhun.

Pulloventtiili saatiin vihdoin auki pihdeillä ja voitiin vain todeta, että pullo oli aivan tyhjä. Tyhjäksi jäi myös saalis, sillä yhtään tukkia ei tullut nostettua tällä sukelluskeikalJaska la.

Norges Dykkeforbund Hauger Skolevei 1 1351 Rud

Suomen Urheilusukeltajainliitto ry Topeliuksenkatu 41 C 00250 Helsinki 25

Dansk Sportsdykker Forbund Idra3ttens Hus, Br0ndby Stadion 20 2600 Glostrup Danmark

Svenska Sportdykarförbund Idrottenshus 12387 Farsta

Kontrollblankett för anmälan tili följande tävling: ~rk~tu~omake~uraavank~pa~un~mohtautum~tavarten:~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Control-form for participation reports to the following event: Arrangör Järjestäjä Host

_~~~_ _ _~_ _~_ _ _ _ _~_~~~~~~_~~~~~~~~~~~~~_~_~_ _~~~~_~_~~

Huvuddomare Päätuomari ~_~_ _~_ _~_ _ _~~_ Judge/Chief Umpire Tävlingsledare Kilpailun johtaja Manager

~

Adress Osoite ~~_ _~~~~~~~~~~~~~~~~_ Address

Telefon Puhelin ~~~~~~~ Telephone

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __

Sekreterare Sihteeri _~~~~~~_ _~~~~~~~_ Secretary

Ort Kilpailupaikka _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Location Transportförbindelser Kulkuyhteydet _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Travel connections Logi och kosthåll Majoitus ja muonitus ~~_ _~~~~~~_~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~_ Accomodation and catering

Pris Hinta Price

_~~_~~~_

Tävlingsbeskrivning Kilpailuselostus _~~_ _~~~~~~~~~~_ _ _~~_ _ _~~~~~~~~_~_ _ _~~~~~_ _ _~~~~_ _~ Describtion of the Event Tidtabell för starter Lähtöjen aikataulu Time shedule for starts

Krav på deltagare Osanottajiin kohdistuvat vaatimukset _ _~~~~_~_ _ _ _ _ _ _ _~~~~_~~~~~~~~~~~~~_~~_ _ _~~_ Demands on participants, certificates, age limits etc.

Krav på utrustningen Varusteisiin kohdistuvat vaatimukset _~~~~~~~_~~_~~~_~_ _~~~_~~~~~_~~_~_~_ _ _ _ _ _ __ Demands on the equipment

Delegation leader

Andra funktionärer Muut toimihenkilöt _ _ _ _ _ _ _ _~_ _ _ _ _ _~~~_ _ Other executives

Signatur Allekirjoitus ~--------r-------------~ Signed

Förbundssigill Liiton leima _ _ _~_ _ _ _ _ _ _ _ _~_ _ _ _~_ _ __ Federation Stamp

Ledare Johtaja _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __

15

AnmäJningsblankett Jlmoittautumiskaavake Participation report

Cathegory / Distance

Start nummer Lähtö numero Start number

Den tävlandes namn Kilpailijan nimet Names of the participant

01

02 03

04 05 06

07 08 09 10 11

12 13

14 15 16

17 18 19

20

Gren / Sträcka Laji/Matka _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __

Förening, klubb Seura Club and Federation

Personbästä tid Henk.koht. ennätys Personai record

Födelsedatum Syntymäaika Date of Birth

licens Lääkärintodistus Health Certificate

D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D

Fridykarbevis Perusvälinetodistus 1 Star-Certificate

D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D

Sportd.bev.

PM-tod.

3 Star-

D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D

UUDET, tilavat· ja kevyet terässäiliöt Faber,ilta.

Tutustu Nepto,n laajaan sukelluslaite valikoimaan.

SÄILIÖPAKETIT: TERÄS: 1 x 10 LIT/200 BAR, PAINO: 13 KG TERÄS: 1 x 12 LIT/200 BAR, PAINO: 15 KG TERÄS: 1 x 20 LIT/200 BAR, PAINO: 24 KG TERÄS: 2 x 10 LIT/200 BAR, PAINO: 25 KG ALU: 1 x 9 LIT/200 BAR, PAINO: 14 KG ALU: 2 x 9 LIT/200 BAR, PAINO: 27 KG

MK. MK. MK. MK. MK. MK.

1.020,· 1.070,1.500,1.995,970,1.890,-

REGULAATTORIT: AIR-MATIC 300S SHERWOOD 41001 SHERWOOD 2000

MK. 875,-/1.100,MK. 875,MK. 590,· *

*) VARAILMALISÄ

MK. 55,-

NEPTOSUB Tehtaank. 13,00140 Hkl 14, Puh. 627170

17

Selvitykseksi konkari lIe ja muille lukijoille Luettuani kirjoituksesi viime lehdestä en voinut olla tarkentamatta joitain siinä esitettyjä syytöksiä/vihjailuja. Ensiksikin uppopallon yksi perusajatuksia on liikkuva eli syöttöpeli. Kuitenkin - kuten jokainen uppopalloa pelannut tietää - altaassa usein ainoa keino rauhoittaa peli ja estää varman maalin synty on sitoa pallo. Konkari ihmettelee, miten ko. ottelussa vahingoitettiin pallotonta pelaajaa. Kyseinen tilanne syntyi, kun maalivahti sitoi pallon hyökkääjän rintaa vasten hänen selkänsä takaa. Toisin sanoen maalivahti piti pallosta kiinni ja hyökkääjä oli välissä.

Tilanteessa ei ollut mitään laitonta!

Kuinka, konkari, olet varma, että pelaaja vahingoitti toista tahallaan.

Kun hyökkääjä - tietäen niskansa kyseenalaisen kunnon - päätti vapauttaa itsensä sekä pallon maalivahdin puristuksesta rikkoi hän jo aiemmin särkyneen niskansa uudelleen .. .

Uppopallo on terveiden miesten peli!

Se, että tilanteesta oli välittömänä seurauksena rangaistuspallo ja kaksi jäähyä kertoo omaa kieltään tuomarin tasosta (konkari, tuomari tarttui rikkomukseen) varsinkin, kun hän itse myönsi pelissä, ettei nähnyt mitä tapahtui!

Säännöissä ankarin rangaistus on rangaistuspallo!

Uppopallovaliokunta, johon mainittu tuomari kuuluu, antoi maalivahdille puolen vuoden pelikiellon uskoen toiseen, vahingoittuneen osapuolen liikkeelle laskemaan huhuun ...

- Oliko tämä se konkarin mainitsema huonon häviäjän kosototimenpide?

Oliko perusteita? ! ?

Tuomaripelistä vielä: Mikäli tuomari katsoo aiheelliseksi asian jatkokäsittelyn on hänen tehtävä siitä merkintä ottelupöytäkirjaan. Nyt ei niin tapahtunut vaan asiat tulivat jälkikäteen puitavaksi valiokunnassa emo tavalla tunnetuin seurauksin.

Konari ihmettelee myös, miksi pelivälineitä ei tarkisteta ennen otteluja. Ne tarkistetaan. Se kuuluu tuomarin tehtäviin.

Muuten olen sitä mieltä, että konkari puhui järkeä viitatessaan uppopallopelin raakuuteen ja tuomareiden jatkokoulutukseeQ. Tässä mm.

18

syy, miksi uppopallon MM-kilpailut Kölnissä keväällä 1979 peruuntuivat: ei löytynyt tarpeeksi päteviä tuomareita kovaan peliin.

Jos konkari halusi vain keskustella uppopallon tiimoilta lehden sivuilla, kuten asian ymmärsin, niin tässäpä tätä.

Kaikella ystävyydellä

NOVIISI

Toinenkin näkemys tapahtumasta Aloitan kirjoitukseni vastaamalla kysymyksiin jotka ihmetyttävät minua toisena osapuolena olleena. Onko niin että tietyt henkilöt, eivät kestä kritiikkiä, eivätkä uskalla tunnustaa virheitään. Mihin on hävinnyt terve urheiluhenki vaikka kysymyksessä on uppopallo.

Ensimmäiseen tilanteeseen, kyseessä oli jalkasaksaus pään ympäri jonka molemmat (vedessä olevat) tuomarit näkivät, josta peli katko.

Maalivahdilla pallo? jalat vastapuolen pään ympärillä, missä virhe?

Jalkasaksaus piti melkeinpä pintaan saakka. Tahatonko?

Toiseen tilanteeseen, pelaajan niska oli aivan terve ottelun alkaessa, mistä moiset väitteet kipeästä niskasta. U ppopallo on tosiaan peli jossa tarvitaan kuntoa ja tekniikkaa sekä aimo annos tervettä harkintaa.

Kolmas tilanne pelin alkamiseen meni ainakin 10 minuuttia tuomarien neuvotellessa tuomiosta. Turhaksi katson tuomarin syyttelyn kuuluu valiokuntaan tai ei. Ei pelissä eimainittua puolen vuoden pelikieltoa annettu.

Pelaajia Kuunneltiin Valiok. Kokouksissa ennen päätöstä.

Ankarin rangaistus on kaiketi ottelu (henkilökohtainen). rangaistus.

Sääntökokous -78 Malmö Tuomaripeli, päätuomari pöydän takana (unohti) merkitä mainitun tapahtuman pöytäkirjaan sekä pelaaja vaihdon joka tapahtui heti Ko tapahtuman jälkeen. Vieraileva joukkue ainakin oli unohtanut protestimielialan kotiin.

Pelivälineet. Pyysimme pelaamaan virallisella pallolla jolla jopa maajoukkuekin harjoitteli. Eikä rantapa Ilolla joka lisäksi oli hidas.

Köln MM-kilpailut kaiketi peruuntuivat uusien sääntöjen sisäänajosta, eikä kuten on mainittu.

Kysymykseksi montako tuntia harjoitusta on (SM-tasolla) kirjoituksen laatijoilla.

Ystävyydellä LAPA

"Mihin menet uppopallo" Keskusteltuani "Konkarin" kanssa puhelimitse "Noviisin ja Lapan" vastineista. Ei hän katsonut olevan aihetta muuttaa käsityksiään asiasta.

Ihmetteli vain edelleen pelimoraalin tasoa.

"Noviisille" Kölnin Vihjeeksi MM-kisoista. Jos löytyy pelaajia niin löytyy varmasti tuomareitakin, kovaa'nkin peliin.

Koska molemat osapuolet ovat saaneet sanansa kuuluviin ja uppopallovaliokuntakin on tuomionsa antanut, katson päätoimittajan ominaisuudessa että keskustelu voidaan lopettaa tällä erää tähän.

Eka

Yösuunnistuksen SM-kilpailut Ahvenistolla lokakuun seitsemäntenä.

Ensimmäisen kerran tuli Ruotsista osanottajia yösuunnistukseemme, laji jota ei muissa pohjoismaissa vielä harrasteta. Tarkoitus oli siis tutustua lajiin ja sitten järjestää Ruotsissa vastaavanlainen kilpailu.

Yhteensä oli 11 kilpailuparia, Ruotsista Jan-Eric Mattson - Torbjörn Eriksson Grisslehamnista, sekä vanhat Suomen- ystävät Aarne Borlin - Rein Käärik.

Rata oli noin 620 m., rasteja 7. Joka rastilla oli n. 3 m syvyydessä 2 taskulampunpolttimoa, jotka kirkkaassa vedessä näkyivät monen metrin päähän. Kilpailijoilla oli härveleihin kiinnitetyt polttimot jotka valaisivat kompassia. Pimeydestä huolimatta useimmat kilpailijat löysivät rastit suuremmitta vaikeuksitta, ja tulokset olivat harvinaisen tasaiset: 6 parasta paria 7 min. sisällä.

Yösuunnistuksen tulokset: 1. P. Ollila - P. Heikkinen 2. P. Jansson - P.O. Jansson 3. P. Lindfors - T. Lassila 4. B. Aarnio - K. Rosqvist 5. P. Paaso - J. Tamminen 6. J. Ahola - K. Martikainen 7. R. Ansalahti - R. Viiala 8. E. Malmsten - K. Kokko 9. J. Mattson - T. Eriksson 10. P. Johansson - T. Lindqvist 11. R. Käärik - A. Borlin

Pari Pekka Ollila - Pekka Heikkinen sukelsi nopeasti ja virheettömästi ajalla 19 min. tasan. Janssonit menettivät kalliita sekunteja kun kolmosrasti ei ilmestynytkään eteen niinkuin piti, mutta toinen sija oli varma. Ruotsalaisilla oli vain marssikompassit, ja täysin kokemattomina yösuunnistajina kuitenkin selvisivät maaliin, mikä on pidettävä hyvänä suorituksena. Valaistu kunnon härveli on näet tavaton etu yöllä, kun rastin etsintä muodostuu paljon vaikeammaksi kuin päivällä. Härvelillä ei juuri ohi mene, jos suunta on tarkasti otettu, sillä rastin valo näkyy Ahveniston järvessä noin 10 m päähän.

Ahveniston Vesi pedot suoriutuivat hyvin j~rjestelyistä, maaliin tultua saunottiin ja nautittiin makkaraa ja olutta Vesipedot Murena Merikissat Murena Vesipedot Vesipedot Vesipedot Urheilusukeltajat Grisslehamn Murena Grisslehamn

19.00 19.24 22.20 22.42 23.39 25.40 30.58 35.40 41.30 43.54 1.03.20

Suunnistustapahtumia URHEILUSUKELTAJAT r.y:n RALLI josta näyttää tulevan jokavuotinen tradiittio, järjestettiin viime vuonna Kasnäsissä seuran leirin yhteydessä heinäkuun toisena.

Rataa elvyttivät mielikuvitukselliset tehtävät, esimerkiksi eräällä rastilla oli aarrearkku ja 10 avainta, joista piti nopeasti löytää se joka arkun avasi. Kolmosrastilla taas oli pienoismallin muodossa laivahylky ja kysymys: -onko tämä kapteeni Puujalan vene? Vastauksen pystyi antamaan se joka muisti jo ykkösrastilla nähdyt kuvat: yhdessä istui kapteeni Puujalka optimistijollassa.

Koska pienoismalli ei ollut optimistijolla oli oikea vastaus siis "ei".

10 sukeltajaa otti osaa kilpailuun, jonka voitti Antti Saarnio, vielä melko ylivoimaisesti niinkuin vii mekin vuonna.

1. Antti Saarnio 2. Harri Hakamäki 3. Eero Hurme 4. Ossi Ollila 5. Matti Ljungberg 6. Sakari Tuominen

28.45.00 42.05.00 42.10.00 43.30.00 46.50.00 1.05.25.00

Snor kelisarjassa (alle 16 v.) oli vain yksi osanottaja: 1. Teemu Leiviskä

31.00.00

Vasemmalla voittajat Pekka Heikkinen - Pekka Ollila oikealla Kaj Rosqvist - Boris Aarnio, etualalla Pekka Lindfors 19

Sihteerin palsta

!Q~ o. .: \

)oO,y • ••

Johtokunta on pitänyt kuluneena keväänä kaksi kokousta.

Johtokunta on kokouksessaan 10.2. päättänyt yksimielisesti, ettei liitto enää myönnä sukeltajaluokkatodistuksia liiton jäsenseuroihin kuulumattomille.

Samassa kokouksessa päätettiin myöntää todistettavasti rekisteröintiä odottaville seuroille liiton jäsenmaksua vastaan samat palvelut kuin varsinaisille jäsenseuroillekin. Kyseisten seurojen on anottava liiton jäsenyyttä liiton toimintasääntöjen edellyttämällä tavalla, mutta varsinainen liiton jäsenyys heille myönnetään vasta, kun he toimittavat liitolle todistuksen seuran hyväksymisestä yhdistysrekisteriin, jolloin he saavat myös äänioikeuden liiton kokouksissa.

Johtokunta täydensi räpyläuintivaliokunnan kokoonpanoa hyväksymällä sen jäseneksi valiokunnan esityksestä Antti Ahvenen Jyväskylästä.

Suomen Sukelluslääkäriyhdistyksen esityksestä päätettiin nimittää liiton lääkäritoimikunnan kokoonpanoksi: Se~.po Sipinen puheenjohtajana, Roger Ostman ja Kari Viitala.

Johtokunta on kevään kokouksissaan hyväksynyt liiton uusiksi jäsenseuroiksi: - Liikennelaitoksen Urheilusukeltajat ry, HELSINKI - Kangasalan Vapaaehtoinen Palokunta ry:n sukellusosasto, KANGAsALA - Finnairin Keskuskerho ry:n jaos Finnairin U rheilusukel tajat, HELSINKI - Närpes Sportdykare SCUBA -77 ry, NÄRPIÖ Koska liiton paitoja painavalla liikkeellä on jatkuvasti ilmennyt suuria toimitusvaikeuksia, on johtokunta harkinnut painopaikan vaihtamista. Asiasta päättää työvaliokunta kesäkuun alkupäivinä.

Liiton talvipäivät pidettiin 31. 3.1. 4. Lahdessa Hotelli Valtakulmassa iloisen sukeltajajoukon vallattua hotellin. Lauantain luentojen aiheena olivat vedenalaiset valaisimet. Ensin Ora Patoharju selvitteli valaisinten virtalähteitä ja niiden ominaisuuksia. Sen jälkeen Timo Vikman kertoi tamperelaisten käytännön kokemuksia kehittämistään V A-valaisimista ja Esko Jokinen kertoi mitä erilaisia mahdollisuuksia on vielä parantaa V A-valaisimia.

Kokonaisuudessaan ~ näiden tieto20

niekkojen anti oli erinomainen, ovathan valaisimet pimeissä vesissämme meille elintärkeitä. EsiteImien ja päiväkahvien jälkeen saimme katsella tamperelaisten TVkuvanauhoja Hindenburgin ja Hangon hylyistä sekä etelän värikkäitä matkafilmejä ja diakuvia.

Saunan jälkeen vietettiinkin sitten riemukasta iltaa pöydän ja tanssiparketin antimista nauttien.

Sunnuntaina oli ohjelmassa Tvärminnen kokouksen koulutus- ja turvallisuusmietintö, josta selvitteli Henrik Rosenius. Mietinnöstä löytyi runsaasti mielenkiintoista asiaa ja toivoisinkin, että Rosenius referoisi sitä vielä lehtemme palstoilla. Myös Henrik Renvallilla oli mielenkiintoista kerrottavaa uintirintamalta.

Sitten olikin jo vuorossa liiton sääntömääräinen k~vätkokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Sakari Halme Lahdesta. Kokouksessa oli läsnä 77 henkeä yhteensä 27 jäsenseurasta mutta sihteeri totesi näistä vain 17 suorittaneen kuluvan vuoden jäsenmaksunsa ajoissa. Puheenjohtajan todettua kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi käsiteltiin ja päätettiin vahvistaa liiton toimintakertomus vuodelta 1978 ja myöntää vastuuvapaus tili- ja vastuuvelvollisille.

Ilmoitusasioina johtokunta kertoi SVUL:n myöntäneen liitolle projektimäärärahana 7000, - nuorisoprojektin toteuttamiseksi ja ulkomaanmatkamäärärahaa 4 795, - 9 henkisen joukkueen lähettämiseksi elokuun lopulla Tshekkoslovakiassa pidettäviin sukellussuunnistuksen EM -kisoihin.

Lisäksi käsiteltiin kokouksessa Urheilusukeltajat ry:n aloitteesta liiton johtokunnan päätöstä olla myöntämättä sukeltajaluokkatodistuksia liittoon kuulumattomille henkilöille.

Asiasta keskusteltiin. Kokous hyväksyi johtokunnan menettelyn asiassa ja suositteli myös paineilman saantia luvanvaraiseksi.

Asiasta lienee muualla lehdessä koul u tusvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Moisalan johtokunnalle osoitettu kirje, johon johtokunta yksimielisesti yhtyi .

Lehden päätoimittaja Erkki Metsävuoren vielä muistutettua lehden osoitehuollosta päätti puheenjohtaja kokouksen.

Hyvää sukelluskesää toivottaen Kalevi Turkka

Suomen suurin eräretkeilyn erikoisliike 50-vuotias Partio-Aitta Oy, joka kuuluu maamme vanhimpiin eräretkivarusteita myyviin yrityksiin, täytti 23.4. 1979 50 vuotta.

Aluksi vain partiolaisten varusteita myyvästä leikkeestä Partio-Aitta on vuosien kuluessa laajentanut toimialaansa. Keskeisimmällä sijalla toimiassa ovat retkeily- ja ulkoiluvarusteet: teltat, makuupussit, rinkat ja reput, retkeilyasut yms. Tällä alueella Partio-Aitta kiistatta tarjoaa maammemonipuolisimman ja korkeatasoisimman valikoiman Monet ulkoiluun liittyvät harrastukset ovat myös Partio-Aitan alaa.

Yrjönkatu 34:n Retkeilyhallissa sijaitsevat hyvin varustetut sukellusja ratsastusosastot. Samoissa tiloissa on tarjolla myös mm. kanootteja ja kumi veneitä.

Partio-Aitan uusin aluevaltaus on 1978 perustettu Intersport -urheiluvälinemyymälä, josta saa kaikkea lenkkitossuista, squash-mailoista aina retkipyöriin saakka.

Partio-Aitta Oy:n omistavat Partiopoika- ja Partiotyttöjärjestöt. Toiminnan tuotoilla tuetaan sitoutumattomien varhaisnuorisojärjestöjen toimintaa.

Vuonna 1975 avattiin hyvinvarustetut sukellus- ja ratsastustarvikeosastot Yrjönktu 34:n Retkeilyhallissa. Vuonna 1978 avatusta Intersporturheiluvälineliikkeestä saa kaikkea lenkkitossuista j~äkiekkovarustei­ siin, suksiin ja retkipyöriin. Myymälä sijaitsee Kalevankatu l:ssä.

Vaikka myymälät sijaitsevatkin pääkaupungissa, Partio-Aitta palvelee silti koko maata: kaikkia tuotteita voi tilata postitse. Postimyynnin • osuus koko myynnistä oli viime vuonna noin 13 %.

Partio-Aitta Oy:n omistavat Suomen Partiopoika- ja Partiotyttöjärjestöt. Liiketoiminnan tuotoilla tuetaan sitoutumattomien varhaisnuorisjärjestöjen toimintaa.

Liikevaihto viime vuonna oli lähes 5 milj. mk. Vähittäismyynnin osuus tästä oli 64 %. Tavararyhmittäin myynti jakautui seuraavasti: rinkat ja makupussit 27 %, teltat 13 %. retkeilyasut ja muut tekstiilit 15 %. partiovarusteet 17 %. ulkoiluja urheiluvälineet yms. 28 %.

"Vahdinvaihto" Saaran kannella viime kesänä järjestetyllä hylkyleirillä Oulun edustalla.

OULUN VESIMIEHET JA "SOFIA MARIA" Oulun Vesimiehet ovat saaneet vahvistusta riveihinsä. Viime marraskuussa ilmestyi vesimiesten järjestämälle perusväline- ja laitesukelluskurssille 23 innokasta vesiurheilun ystävää, ja Tuomo Tervon, Ahti Mannisen ja Mauri Petäjän johdolla tutustuttiin kurssin puitteissa niin sukelluksen teoreettiseen kuin käytännön puoleenkin. Mikään naisten laji sukellus ei täällä Oulun korkeudella ainakaan vielä tunnu olevan, sillä kurssille oli ilmoittautunut vain kaksi naissukukunnan edustajaa. Joka tapauksessa kurssi suoritettiin tammikuun loppuun mennessä, ja kun PM-teoriakoe oli selvitetty, ryhdyttiin harjoittelemaan PM-allastemppuja. Useimmat kurssilaiset nimittäin päättivät jatkaa harrastusta ja liittyivät sukelluskerhon jäseneksi.

Maaliskuun alussa kokoonnuttiin Raatin uimahalliin suorittamaan PM-halliosuutta, jota vastaanottamassa oli R. Martikainen Rovaniemeltä. Kaikkiaan 22 vesimiestä suoritti kokeen puhtain paperein, ja loput selvisivät testistä muutamaa osasuoritusta lukuunottamatta, joiden uusinnat ovat syksyllä. R. Martikainen, joka toimii sukeltajien kouluttajana, piti kurssin tasoa hyvänä.

Uusille vesimiehille järjestettiin kevään kuluessa myös pienimuotoinen meriarkeologian kurssi, jota veti Pohjois-Pohjanmaan museon johtaja Aimo K e husmaa. Oulun Vesimiehet-

hän harrastavat erityisesti hylkysukellusta, ja parina viime kesänä on ahkerasti tutkittu Oulun edustalle v.

1859 uponnutta hollantilaista rannikkopurjehdusalusta Sofia Mariaa, jota kerholaisten keskuudessa kutsutaan tuttavallisesti vain Sohviksi.

Sohvin mittaustyöt ovat edenneet niin pitkälle, että on pystytty rakentamaan jonkinlainen pienoismalli sen rakenteesta, ja se tietysti helpottaa valtavasti varsinkin uusien sukeltajien työtä. Onhan helpompi tutkia kohdetta, josta on jonkinlainen konkreettinen mielikuva.

Museon kokoelmiin on kertynyt jo paljon mielenkiintoista esineistöä Sohvin uumenista erilaisista piipuista säilytysastioihin ja pikku kippoihin ja purnukoihin asti, mutta vielä ei Museovirasto halua jättää Sohvia rauhaan. Mittaus- ja kartoitustyötä jatketaan 7. -14. heinäkuuta pidettävälIä hylkyleirillä, jonka PohjoisPohjanmaan museo järjestää. Uusia "tutkijoita", jotka osallistuivat meriarkeologian kurssiin, on tulossa runsain joukoin mukaan, joten toivoa sopii, että Sohvi paljastaa lisää salaisuuksiaan.

Junioritoimintakin on lähtenyt käyntiin. Kevättalvella vesimiehet järjestivät juniorikurssin, jolle ilmoittautui alun toistakymmentä osanottajaa. Nämä pikku vesimiehet, jotka vaikuttavat kyllä oikeilta vesipedoilta, ovat kulkeneet vanhempiensa kanssa uimassa halli harjoitus-

kerroilla, joten mikäs sen luonnolli sempaa kuin ryhtyä harjoittelemaan sukeltamista. Syksymmällä on tarkoitus laajentaa juniorikoulutusta siten, että halukkaita etsitään lehtiilmoituksilla. Sillä onhan niin, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Se tuli allekirjoittaneellekin monta kertaa mieleen, kun kurssilla takelteli maskintyhjennyksen kanssa.

Vesimiesten oma tukialus Saara laskettiin toukokuun alkupuolella ensimmäisenä veneenä vesille odottelemaan jäiden lähtöä Oulun edustalta. Kunnostustalkoissa Saaralle tehtiin uusi kevätehostus, ja tätä kirjoitettaessa se ylhäisessä yksinäisyydessään odottelee aikaa, jolloin kerholaiset vievät sen kohti 'uusia seikkailuja.

Juhlallinen alku uudelle avovesikaudelle oli kansainvälisenä museopäivänä 18. 5. Oulun museon puistossa pidetty tilaisuus, jossa paljastettiin Oulun merenkululle omistettu muistomerkki, yli sata vuotta vanha purjelaivan ankkuri, jonka Oulun Vesimiehet viime syksynä nostivat merenpohjasta Hailuodon pohjoispuolelta. Pituutta ankkurin tukilla on yli 4 metriä, varrella yli 3 metriä ja kynsien kärkivälikin on noin kaksi metriä.

Saa nähdä, mitä jännittävää meren pohjasta tänä kesänä löytyy. teksti: Heidi Niskala kuvat: Ilkka Laine ja Liitto

21

ROVANIEMEN URHEILUSUKELTAJAT R.Y. Rovaniemi 06. 03. 1979 Rovaniemen Urheilusukeltajat ry järjestää vuodelle 1979 valokuvauskilpailun, Suomen urheilusukellusseuroille. Kilpailuteemana V A-kuvat sekä pintakuvat.

- V A-kuva käsittää kaikki veden alla tapahtumat ja esineet.

- Pintakuvat käsittää kaikki sukellustoimintakuvat.

Kuvia saa ottaa myös ulkomailla.

Sarjoja on 6.

- dia sarja Va-kuvat pintakuvat - - mustavalko sarja Va-kuvat pintakuvat - väri sarja Va-kuvat pintakuvat Kuvia saa tekijältä olla sarjaa kohden 5 kpl eli yht. 6 sarjaa X 5 kpl=30 kpl. Kilpailumaksu on 0,50 mk/kuva. (liitä Jdlp.maks. mukaan) Kilpailukuvat on oltava otettu vuonna 1979 eikä ennen julkaistuja.

Kuvat oltava viimeistään 30 pnä syyskuuta 1979, osoitteella: Raimo Lahdenperä Rovaniemen Kameraseura ry Kotitie 10 96200 ROVANIEMI 20 Kuvien taakse kuvan nimi ja nimimerkki, paikka ja aika.

Dia-kehyksiin s~mat tiedot, sekä suljettuun kirjekuoreen; päälle nimimerkki ja sisälle omat henkilötiedot ja edustamansa seura.

Kilpailukuvien koot: dia-kehys 50 mm X 50 mm mustavalko ja väri vähintään postikorttikoko.

Arvostelun suorittaa Rovaniemen Kameraseura avustajana Rovaniemen Urheilusukeltajain pj. Risto Martikainen.

Kuvat palautetaan 31. 12. 1979 mennessä, palkitut kuvat 30.03. 1980. Palkitut kuvat julkaistaan Urheilusukeltajalehdessä mahdollisuuksien mukaan.

Kilpailujen järjestäjä ottaa oikeuden julkaista kuvia ilman eri korvausta tekijän nimellä.

Palkintoina jaetaan Rovaniemen Urheilusukeltajat ry kunniakirjat valtakunnallisesta valokuvauskilpailusta.

Lisätietoja antaa tarvittaessa puh. 991-21071/juhani

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain liitto ry:n jäsen lehti jOiden lehti postitetaan sukeltajille, osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimitta ja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Nostoväenkatu 15 C 46 20350 Turku 35 k. 921-381804 t. 921-332321 Ilmoitustilan myynti Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-4550044 Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/6 sivu Lisävärit a

860 mk 680 mk 380 mk 260 mk 280 mk

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerille.

N:o

4 5

Teksti 04.09.

06.11.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.

Osoitteenmuutokset: Urheilusukelta ja-lehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Vuosikerta

Liiton toimisto on suljettu 25. 6.-27. 7. välisen ajan vuosilomien vuoksi.

22

Ilmoitukset 26.09.

24.11.

45 mk

Liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 90-4737257 klo 9.00-12.00, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Oy Turun Sanomat Turku

KUMIVILMISTEIDEN HOITOO , \lOITELUUN JA SUOdMMI EEN

.

,

~ JA ~

·TUOTTEIDEN VALTAKUNNALLISET PIIRIMYYJÄT:

PIIRIMYY JÄLUETTELO FORSSA Kumivaruste Ky Lindell Hämeentie 7, puh. 916-13360 HYVINKÄÄ Hyvinkään tarvikeosa Oy Hämeenkatu 22, puh. 914-18330 HÄMEENLINNA H:linnan Varaosa·Tarvike Oy Koulukatu 16, puh. 917·27411

Etelä·Suomen Auto Oy Savon Valtatie 1, puh. 918-20921 Konetalo Oy Keljutie 7, puh. 918-28981 LAPPEENRANTA L:rannan Autotarvike Oy Valtakatu 27 , puh. 953-14275 Moottorikeskus Oy Ratakatu 33, puh. 953-13455

ROVANIEMI Kumi·Helenius Oy Pohjolan kalu 2, puh. 991·20841 SALO Virtasen Moottori Oy Katrineholminkatu 6, puh. 924·11511 SAVONLINNA

~~V~;jäA~~~7:r.-~~hO~~.28371

IMATRA Teollisuus·Kaukonen Oy Vuoksenniskantie 111 , puh. 954·31655

LAUTTAKYLÄ

~~tt~~~~~~5tokeskus Oy

SEINÄJOKI Seinäjoen Varaosakeskus E. Rajamäki Ky Rengastie 30, puh. 964-25111

JOENSUU M. Kemiläinen Oy Kuurnankatu 37, puh. 973-21255

LOHJA Tarvlkekolmio Oy Laurinkatu 56, puh. 912·21088

SEPÄNKYLÄ Tarvike ROnn & Backholm Liisantie 1., puh. 961-221894

JYVÄSKYLÄ Are Oy Diesel Are Puistokatu 1, puh. 941·15014

LOIMAA Mellilän Autokeskus Oy Aleksis Kivenkatu 7, puh . 923-31322

TAMPERE Aarne Janhunen Oy Korjaamok.atu 1, puh. 931-650200

KAJAANI Kajaanin Sähködiesel Kalevankatu 1, puh. 986-25337

MAARIANHAMINA Marlehamns Bilhall Ab Strandgatan 25, puh. 928-11147

Sähkötaso Oy Sammon Valtatie 10, puh. 931-633700

KARHULA Kymen Autokeskus Muurulankuja 4, puh. 952-64244

MIKKELI Mikkelin Autotarvlke Oy Porrassalmenkatu 33, puh. 955-17222

KEMI SERA kumihuolto Raidekatu 7, puh. 980-14441

OULU Oulun Sähködiesel Oy Heinätorinkatu 11-13. puh. 981 ·224883

KEMIJÄRVI Kumi·Helenius Oy Pohjolankatu 5, puh. 992·12801

PIETARSAARI T:mi R. Bäck Kanavapuistikko 17, puh. 967· 13070

KOKKOLA Veho Oy Tehtaankatu , puh. 968-15333

PORI Urho Tuominen Oy Pohjoiskauppatori 1, puh . 939-11221

KOTKA

Urho Tuominen Oy Uudenkoivistontie 42, puh . 939-11221

Ö~::'r:7a~~~?~~~~UshO~52.1535O KOUVOLA Jares Oy Salpausseläntie 31, puh . 951 · 14292 KUOPIO Savon Diesel Oy Kaivolle 38, puh. 971·222111 LAHTI Elbo Ky Karjalankatu 11 , puh. 918-43775

PORVOO Garros-Auto Ky Nyström Teollisuustie 16, puh. 915-143333 RAAHE Sähködiesel Oy Kirkkotie 45, puh . 982·38192 RIIH IMÄKI Riihimäen Autola Oy/Aulomann i Paloheimonkatu, puh. 914-32323

TlT·Trading Oy Pyynlklnlori 3, puh. 931 ·27860 TURKU Turun Aulotarvike Oy Ketarantie 31-39, puh. 931·331111 VARKAUS Varkauden Kello ja Kulta Oy Kauppakatu 23, puh. 972·23011 YLITORNIO Tarvikepalvelu Rask Ylitornio, puh. 99532·407 YLIVIESKA

~~~~f:::~/~~,~u~~. ~22281 HELSINKI Tarviketuonti Ky Urheilukalu 28, puh. 90-413670 Oy Julius Tallberg Ab Keskuskatu, puh. 90-670112 Työkalutuonti Oy Aleksis Kivenkatu 4, puh. 90-711422 RAUMA UTU-RA OY Aittakarinkalu 12, puh. 938-16300

VALMISTAJA:

Suomen johtavtn teknisten ;.. aerosolien valmistaja

IEtKne» 5urav

TERÄSTlE 9, 04220 KERAVA 2 PUH. 90-246969, TELEX 12-2655

====================================================

Juniorisuunnistus, sääntöehdotus 1979 1. Osanottajat ovat kansallisen liittonsa juniorijäseniä joilla on vapaasukeltajantodistus tai vastaava kokemus.

2. Varusteet ovat pakollisia räpylöiden, snorkkelin, naamarin, kompassin ja puukon suhteen.

Vapaaehtoisia varusteita ovat puku, painovyö ja syvyysmittari.

3. Kompassi on sukeltajan tai maasuunnistajan standardikompassi, jota pidetään kädessä tai ranteessao Se saa olla kiinni kirjoitusalustaan jonka suurin koko on A 4. Kompassia tai alustaa ei saa varustaa kahvoilla eikä ohjausevillä. Myöskään matkamittaria tai muita vastaavanlaisia lisävarustei ta ei saa käyttää.

4. Rata on 500 - 1000 m. Kilpailukutsussa on ilmoitettava sekä radan pituus sekä veden todennäköinen lämpötila kilpailun aikana.

5. Kilpailut ovat kansallisia ja pohjoismaisia 1979 lähtien, kuitenkin niin, että 1979 Porvoossa kokeiluluontoiset.

6. Juniorikilpailu on henkilökohtainen.

7. Kilpailijalla täytyy olla holhoojan lupa kirjallisena. Osanotto on kilpailijan omalla vastuulla.

8. Varusteet tarkastetaan viimeistään 5 min. ennen lähtöä.

9. Kilpailijan tunnistaminen tapahtuu numeroidun poijun avulla.

Kantokyvyn on oltava vähintäin 10 kp. Poijun on oltava varustettu 5 m:n köydellä joka kiinnitetään paalusolmulla kilpailijan uumalle.

10. Lähtöhetkellä annetaan kilpailijalle kartta kilpailualueesta. On uitava karttaan merkitty rata mahdollisimman lyhyessä ajassa ja haettava vedenalaiset rastit vapaasukelluksella. Rasteilla on suoritettava tehtävät jotka joko annetaan kartan kääntöpuolella, rastilla tai ennen lähtöä suullisesti.

Kilpailija saa rannassa ottaa suutia ja mitata kartasta matkoja, joko heti lähdön jälkeen tai sopivin kohdin radan varrella. Järjestäjät voivat myös antaa suutia ja matkoja ennen lähtöä.

Karttaa ei tarvitse viedä veteen jos tiedot on aikaisemmin siirretty muoviselle kirjoitusalustalIe. 11. Rastit ovat klorkeintaan 3 m:n syvyydellä, kuitenkin niin, että ne näkyvät pinnalle. Rastina on vähintäin 10 1 tilavuuden omaava, valkoinen astia, joka on varustettu näkyvällä rastitunnuksella ja numerolla.

Tehtävien suorituspaikat sijoitetaan rastien tuntumaan.

12. Sopivia tehtäviä voivat olla esim. seuraa vanlaisia: Nimensä kirjoittaminen, Naamarin irroittaminen, nouta-

minen ja tyhjentäminen veden alla.

Esineen kokoaminen pulteilla ja muttereilla.

Solmujen tekeminen.

Painon noutaminen ja tuominen pinnalle.

Tehtävien pitäisi liittyä juniorikoulutukseen ja tukea sitä.

13. Lähtöaika ilmoitetaan viimeistään 45 min. ennen lähtöä. Kilpailijat lähtevät matkaan vähintäin 3 min:n väliajoin.

14. Maaliin saapumiseksi lasketaan maalipoijun koskettaminen.

Muistiinpanot, rastitunnukset . yms. annetaan rantaan tultua välittömästi järjestäjille.

15. Sijoitus määräytyy rastien ja tehtävien määrästä, ajasta, 5 min:n aikalisä annetaan kadonneesta rastista tai väärin suoritetusta tehtävästä.

16. Seuraavat kohdat ovat samat kuin parisuunnistuksen säännöissä: Hylkääminen Keskeyttäminen Turvallisuus Kilpailun päättyminen Tulokset Protesti Palkintojen jako Kilpailijan poistaminen radalta Seuraamukset epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.

====================================================