Page 1

u

I

u


LONG JOHN

IrIlARA IINNITYS

... ja lisäksi

miHatilauspalvelumme

.

URSUIT '75 mallit ovat tyylikästä suomalaista jälkeä kokonaisuutena, ja pienintä yksityiskohtaansa myöten. Ja korkealaatuiset URSUIT'it valmistetaan maailmankuulusta RUBATEX materiaalista. Kymmenvuotinen kokemus takaa ammattitaitoisen jäljen. Mutta huolimatta korkealaatuisuudestaan URSUIT'it ovat edullisia hinnaltaan. Niiltä istumisilta vaan kokeilemaan mukavia URSUIT'eja. Vaikka koko perhe. PS. Muistattehan myös mittatilauspalvelumme. Tiedustele paikkakuntasi urheilu- ja sukellusvälineliikkeistä! Helsingissä PARTIO-AITTA!

URSUH

Rauhankatu 5 20100 Turku 10 puh. 921-334 747


Päätoi mittajalta Kesä on tull ut, ainakin nIIn kerrotaan. Ulkona sataa räntää ja on kesäkuu. Mutta uskotaan että kesä on alkanut. Sukelluskurssit eri puolilla m aa~a ovat päättymässä. Innokas joukko uusia veden alaisen maailman . taivaltajia on astumassa märkään elementtiin. Miten on turvallisuuden kanssa. Herrat kouluttajat, voitteko hyvällä o!"alla tunnolla sanoa tehneen ne kaiken Ja ennakoineenne kursienne kanssa edes yleis/mmät vaaramomentit. TeidAn valmennuksestanne riippuu miten hyvä kesästä muodostuu näille kymmenille uusille sukeltajllle. Koska koulutus muodostaa edelleen~ln sUl,lr~n osan toiminnastamme kutsui koulutusvaIlokunta eri kerhojen kouluttaJia neuvotte.lupäiville HelsinkIIn. NAIden pAMen tuloksena yritetään yhtenäistää kouluttamista. Paljon on saatu jo aikaan . mutta ohJelsta huolfmattå tapahtuu koulutlamlnen hyvinkin vafhtelevln vaatlmuksin. Kuka vaatii enemmän. kuka vähemmän . Tuntuupa Joskus siitä, eUä ml1A t:<auempana ollaan "Isolta kirkolta" sltA kovempia ovat vaatimuk-

set

ToimitussihteeriItä

URHEILU

SUKEL AJA Sisällysluettelo 2. 7. 1975 1

Slv.

3 Sihteeri Ja päätoimittaja 4 Nainen ja sukellus Tampe.rel~lset eslUäytyvQt ulntlpAlvånA 6 CMAS: maailmankongressi 1975 Aurajokiuinti 7 Osaatko käyttää sukeltajan poljua 9 Myrkylliset merlelälm&t 14 Henkivakuutustarve arvioitava ennen vakuutuksen päAUämlstä 15 Sukeltajan tärkeät vakuutuk,set 16 Räpyläsemlnaarl Phi<kolan uimahallissa 17 Leiritarinaa 18 Tledotuksla

Räpyläkan$a toivottaa onnea Murena ry'He Porvooseen 10-vuoti$en elontaipaleen johdosta. Kiitos lehtemme artikkeliavustajille. Lisää vain samallalailla. Samoin kiitoksia niille, jotka jo huomioivat tiedustelumme lehdestä N: 0 2/75 Mitä te haluatte? Katsoppas uudestaan em. lehti, jäikö Sinulta vastaamatta. Vielä kerkiää vastata. Kilpailujenjärjestäjille toivomus, että Lehteen tulevat tulokset eivät kelpaa ilman mukana seuraavaa juttua itse kilpailuista. Kesäterveisin, Ahvenanmaalla tavataan.

Röpylöuimarit SM-räpyläuinnit pidetään 10kakuussa hallikilpailuna mahdollisimman täydellisenä CMAS lajien mukaisesti. iästä tulee tarkempi ilmoitus. Kesäleirillä pidetään avovesi 3000 m + 2000 m, kuten kilpailukalenterlssa on ohjelmoitu. Peter Jansson

_

Keså-75 on muutenkin mielenkIIntoi· " -en tuttavuus olemmehan saaneet lelrHuvan Ahvenal1maalle tosin monien tu skien lälkean. iolmikaamme siellä siten ettA hApaämAttä voimme tunnustaa olevamme sukeltajla. Edes.ottamukslamme selJrataan varmasti. Yrlttäkaämme sIIs yhdes-sI onnistua. Vähän lehden tekemisestAkln, kun Teille kesän aikana tapahtuu jotain hauskaa tai "jännä.ä" niin kirjoittakaapa siitä tehdään pieni juttu niin muutkin saavat nauttia tapahtumasta . Pyysimme mu uten jossain vaJhees~ Uetoja kethojen venelsta. II me Is'Sst-J ei nllta ole k.oskakukaan ei ote meltA nIIllä muistanut. Ja sitten pieni huomio elävästä elämästä. Kerhojen johtokunniHe Ja johtohenkilöilIe huomioitavaksi • Tällä hetkellä kamppailevat useimmat kerhot kouluttajapulankynsissä. Tästä johtuen jo nyt käytettävissä olevat kouluttajat olisi syytä saada pysymään remmissä mahdollisimman pitkään ja turvata heidän jälkikasyunsa. Nykyisin on tilanne kuitenkin se, että kun saadaan kerhoon hyvä mies työmyyrAksi, ajetaan hAnet parin-kol men vuoden sisään loppuun. Estääkseen tämän jatkuvasti toistuvan olisi kerhojen johdon aiheellista suunnitella koulutuksensa siten, että kouluttajille tosiaantehdään työ mielekkääksi ja annetaan heille apua käytännön järjestelyissä, mahdollisesti tuetaan taloudellisestikin Useimmiten on kuitenkin niin eUä kouluttajaparka ahertaa aikansa yksinään ja manailee kun ei saa muuta kuin haukkumiset palk~kseen. Seuraus on selvä. uhanskat tiskiin" koska työ ei ole mielekästä. Toiset vain uiskentelevat hallilla ja vielä häiritsevät koulutusta. Kuitenkin heidät "vanhatkin" on joskus joku kouluttanut. Käsi sydämelle, näinkö Te kiitätte. On kerhoja jotka "hoitavat" kouluttajansa ja tunnustavat heidän työnsä. Useimmat vaan sen unohtavat. Mutta sepä siilä. Sukelletaan yhdessä ja tavataan Ahvenanmaalla. 3


Anna-Liisa Patoharju

a nen Ja su elus Sukelluksesta on kirjoitettu viime vuosina yhä lisääntyviä sivumääriä, mutta naisesta tässä yhteydessä aikaisemmin melko vähän. Viime aikoina on kuitenkin sukellusharrastus levinnyt yhä laajemmalle ja näin on myös yhä useampia naisia tullut mukaan. Ranskalaisen sukelluslehden "Plongees" numerossa 27/1965 on peräti kuuden s,ivun artikkeli aiheesta nainen ja sukellus. Ranskassahan on aina oltu kiinnostuneita naisesta. Vuolassanaisesti perustellaan tässä kirjoituksessa sitä, miten hyvin sukellus soveltuu juuri naisille, koska se ei niinkään vaadi fyysistä voimaa, vaan pikemmink in henkistä kestävyyttä, mielen tasapainoa ja harkintakykyä. Pitkäaikainen rasittava sukellus ilman laitetta, kuten esim. sukelluskalastuksessa vaatii kyllä fyysistäkin kestävyyttä ja voimaa, mutta se onkin enemmän miesten harrastus. Kirjoittaja ihmettelee, miksi jlaisia sitten kuitenkin on niin selvästi paljon vähemmän mukana sukelluksessa kuin miehiä ja arvelee sen johtuvan jonkinlaisesta meren ja veden pelosta. On runsaasti naisia, jotka ovat innostuneita useistakin urheilu lajeista, mutta ovat ikäänkuin estyneitä, kun sukellus on kysymyksessä. Tämä pelko ei ole hankittua tai sattumanv9raista, vaan sen j uuret ovat syvällä perityissä ta4

buissa, maantieteellisissä olosuhteissa ja yhteiskuntamme sivlstymisessä. Kiinalainen, joka on syntynyt sampaanissa tai tahitilainen, joka on avannut ensi kerran silmänsä laguunin rannalla ei pelkää vettä. Tälle veden pt:::lolle sivistyneessä maailmassa annetaan hieno nimikin, talassofobia. Vielä eräs syy, joka saattaa karkoittaa naisia sukel'uksen piiristä on alttius meritautiin, joka voi olla hyvinkin epämukava elämys. Antitalassofobit Ja mitä sitten etsivät sukelluksesta ne naiset, jotka ovat voittaneet tämän merenpelon? Ranskalaisen näkemyksen mukaan fyysisen toiminnan aiheuttamaa mielihyvää, ruumiinIiikuntoa, henkisen kestävyyden harjaannuttamista. Myöskin tarvetta päteä, sekä omissa että miehen silmissä, ehkäpä myös miehen voittamista. Itse ihmettelen, ettei juuri missään sukelluskirjoituksessa mainita motiiviksi sitä ihmeellistä kOlmiulottuvaisuuden , leijumisen, ihan erilaisen vapauden tunnetta , jonka kokee vedessä liikkuessaan ja joka ensi kokemuksen jälkeen jatkuvasti kiehtoo mieltä ja yllyttää uusiin sukelluksiin. Myöskin maiseman poikkeaminen niin täydellisesti maanpäällisistä näkymistä on miellyttävä elämys.

Monet sukeltajat kokevat myös sukelluksen eräänlaisena pakona arkielämästä ja sen huolista, enskapismina. "Plongees"-Iehti väittää, että psykoanalyytikkojen mukaan meidän merta, kohtaan tuntevamme vetovoima edustaa piilevää halua palata sikiöaikaiseen elämään ja "hiljaiseen maailmaan" tunkeutuminen on yritys palata äidin kohtuun saavuttamaan passiivinen ja peloista vapaa tila. Terveys Ranskalaiset ovat gynekologien kongressissa Toulonissa toukokuussa 1965 pohtineet myös sukelluksen mahdollisia haittoja naiselle. Ei ole todettu mitään sen kummempia vastasyitä naisten sukeltamiselle kuin mitä miehillekään on . Raskaana oleville naisille antaa tri Barthelemy kuitenkin ohjeen, että kolmannen raskauskuukauden jälkeen ei tule sukeltaa syvemmälle kuin 20 metriin eikä pidempiä kuin 20 minuutin sukelluksia . Myöskin tulee tällöin nousta hitaasti ja suorittaa ylimääräinen dekompress io 66 metrin ja 3 metrin syvyydessä. Sukelluksen pitäisi näissä puitteissa olla pikemmink in hyväksi niin äideille kuin vauvalIekin , koska he vedessä ovat ylipaineessa ja juuri viime aikoina on lääketiede yhä enemmän alkanut tehdä leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä ylipaineessa .


Tätä hapenosapaineen kohottamiseen perustuvaa hoitokeinoa nimitetään hyperbarismiksi. Omakohtaisenkaan kokemukseni mukaan ei sukellus ole vahingoksi vauvalIe, sillä nuorimmaisemme, joka jo negatiivisessa iässään vaelteli kanssani Ahvenanmeressä on terveydeltään erittäin vankka lapsi. Ranskatar, sukellus ja -

muoti

Tässä kohden sukelluslehti huokaa muuntaen hiukan sanontaa mitä nainen tahtoo sitä taivaan jumalatkin: Mitä nainen tahtoo veden alla sitä Neptunuskin. Yksi Ranskan korkean muodin luojista, Jacques Esterelon suunnitellut myös sUkelluspuvun neopreenistä. Siinä on käytetty värikästä nauhaa, jolla aluksi tiivisteUiin miesten pukujen saumoja, koristustarkoituksiin, kuten kauluksen reunaan ja takkiosan helmaan ja sen pelkäksi silmänitoksi tehtyjen halkioiden reunoihin. Niinpä sellaiset nimekkäät naiset kuin Brigitte Bardot ja Ursula Andress, jotka ilmoittavatsukelluksen harrastuksekseen voivat esiintyä rUttävän elegantteina näissäkin puuhissa. Ennätyksiä Miesten tavoin pyrkivät naisetkin syvyysennätyksiin, vaikka niiden merkitys on kyseenalainen ja liittomme sekä myös CMAS suhtautuvat tämänkaltaisiin ennätyksiin suurella varauksella, pitäen niiden tavoittelua huonona ja vaarallisena esimerkkinä nousevalle sukeltajapolvelle. Ennätysten tekijänä tunnetaan esim. amerikkalainen rouva Jane Baldasare. Tammikuun 25 p: nä 1960 hän teki Pensacolassa, USA: ssa vedessäofoennätyksen: 100 tuntia ja 3 minuuttia .. Vesisäiliön syvyys oli 2,7 metriä. Kyseinen rouva oli silloin iältään 24 vuotias, nautti säiliössä oloaikanaan nestemäistä ravintoa putken kautta ja ilmoitti ylösnoustessaan UmtuvansiHä, kuin han palna/si tonnin. Myöhemmin hän siirtyi miehensä jälkiä ja ehkä miehensä, Fred Baldasaren voittaakseen, mereen ennätyksiä tekemään ja valloittamaan tunnettuja salmiavedenalaisellaylltyksella. Hän yritti mm. Englannin kan.aalln ylitystä sukeltaen, mutta sai erä4.ss~tval heessa huoltoveneestä tAyden pullon sijasta vahingossa tyhjän. Seurannut sananvaihto ei kuulemma Sietänyt pal.noasua ja ennätyksen tekokln jäi siihen . Vapaassa sukeUuksessa. -- ilman hengityslaitetta ...:,.. on tämänhetkinen naisten rna$ilmanennätys tiettävästi Evelyn Pettersonilla, joka on alunperin kotoisin Zamblasta, Afrikasta. Tämä 163 cm:n pitui nen vaaleaverlkkö ei <01lut koskaan aikaisemm in sqkeltanut4 metrin· syvemmälle kunnes ·otti Jahar-. joitteli pontevasti 9 tunnin ajan' Ja su· kelsi sitten 32,5 metrin . syvyyteen jou.. lukuun 18 p:näl965 Grand Bahaman lahdessa lyöden täten edeUisen ennä-

dätyksen tavoin on laitesukellusennätyksetkin luettava samaan yltiöpaisyyteen, sillä typpihumalan vaara ja liian korkea hapen osapaine asettavat rajan 100 metrin tienoille ja siitä yli menevät ennätystavoittelut hulluuden luokkaan. On huomattava, että teksti on laadittu 1967 ja ennätykset ovat saattaneet muuttua. Amat Kun unohdamme sukellusmuodin vaatimukset ja miesten ylityksen tai valloittamisen veden alla, on muistettava ankeaa ja ankaraa työtä tekevät japanilaiset Ama-tytöt. He ovat nuoria saariston tyttöjä, jotka jo pieninä on opetettu työsukellukseen alkeellisin välinein - hengityslaitteesta tuskin kukaan on kuullutkaan - ja jotka viettävät nuoruutensa meressä, tavallisimmin ravinnoksikelpaavia leviä keräten. Parhaat sukeltajat ja ne, joita onni suuresti potkaisee, pääsevät helmisukellukseen, jossa tulot saattavat nousta meikäläisestä näkökulmasta katsoen mainitsemisenarvoiselle tasolle. Ennen vanhaan sukelsivat Amat luonnonhelmiä ankaralla työllä, nykyisin on työ lähes kokonaan viljeltyjen helmien istutusta simpukoihin ja sadon valvontaa ja korjaamista. Tarkempaa selvitystä vaille on toistaiseksi jäänyf se, miksi tähän kylmään ja rasittavaan ammattiin kelpaavat vain nuoret tytöt. Yli-ikäiset Amat joutuvat rannalle leviä perkaamaan ... Heikompi astia vedessä Heikkous saattaa ilmetä siten, että äärimmäisiä fyysisiä ponnistuksia vaativissa tehtävissä - ennätysyritykset -- nainen Jää mi.ehestä Jälkeen, mutta kestävyydessä hän kyllä saavuttaa saman tasoA, jollei peräti ylitä sitä. Komentaja Coust~au toteaa 100 metrin syvyydessä tapahtuneen "Mannerpenger 111" asemansa kuudenokeaniidin olleen kokeen päätyttyä sitä mieltä, että nainen on täysin kykenevä suoriutumaan samaata· kokeesta, kuukausi 10 ilmakehänylipaineessa, mutta että yhdessäasumista ei voi tapahtua. Selitys tähän puuttuu - pelkäävätkö. okeaniidit olevansa heikompia vertailussa?

TAAS UUSI OPAS! Tällä kertaa kysymyksessä ovat Janssonit ja suunnistus. MelkOiseen meriittilistaan Aojaten ovat isä ja poika Jansson tebneet suuren ·työn. ; He ovat kirjoittaneet, koonneet ja yhdistäneet kokemuksensa VA-suunnistuksesta Vihko on sfsälJöJtään kuvituksirataselostukoäivirleen. Se antaa ajattelem;niin kOkeneemmalle kuin Ennenkaikkea se täytsen aukon kun meillä on VAsUIJnrlistuk~,en kohdalla ollut. Vihko tai kirja tulee liiton kautta ulos mennessä. Ensimmäiset kal)Pclle~et ovat jo ·ulkona mcmilstusk.elp10i!>ina.

TAMPERELAISET ESITTÄYTYIVÄT UINTLPÄIVÄNÄ Valtakunnallisena uintipäivänä 20.4. osallistui Tampereen Urheilusukeltajat r.y. Tampereen uimahallissa järjestettyyn tilaisuuteen omalla ohjelmallaan. Tapaus oli ensimmäinen laatuaan Tampereella Ja sai hyvän vastaanoton. Tarkoituksenamme oli esitellä yleisölle muutamia urheilusukelluksen perusteita, innostaa uusia harrastajia mukaan sekä painottaa toimintamme turvallisuustekijöitä. Esittelimme aluksi välineitä alkaen minimisnorklausvarusteista 1a päätyen. "täyspakkaukseen" eli luolasukellusvarustukseen. Sen jälkeen pidimme pienen näytöksen erilaisista harjoitustilanteista : . näytimme miten tapahtuvat varusteiden pukeminen veden alla, pari hengitys jne. Siis kaikki asioita, jotka meille ovat mitä tavanomaisinta rutiinia, mutta· joita varmasti on syytä painottaa yleisölle, kun sukellusharrastuksesta puhutaan. Varsinkin kun noihin temppuihin ei lähdetty sillä mielellä, että me vasta osataan huimia kuvioita, vaan painottaen turvallisuutta jå muistuttaen·Jiiton tämän vuoden teemasta.· Sehän kehottaa sukeltamaan turvallisesti, ellei joku muista. Samaan teemaan liittyen esitimme vielä hengenpelastusnäytöksen. Siinä yhteydesSä tarjoutui tilaisuus paitsi muistuttaa sukellustaidonhyödyllisyydestä pelastustilanteessa, myösesitellä tamperelaisilie elvytyslaite, joka herätti kiinnostusta jopa vedessäliikkumlsen harrastajissa, uimaripiireissä. Kaiken kaikkiaan eSittäytyminen oli Tampereen Urheilusukeltajien pUOlelta positiivinen kokemus. Sitäpaitsi uimareihin pitkästynyt yleisö seurasi meitä tarkkana, toivottavasti sanomastamrne edes osa meni perille. Matti Karhu

OLETKO MUISTANUT:

A. tapaturmailmoitus : Onko kerhollasi liitosta saatavia tapaturmailmoituskaavakkeita? Ovatko kaikki Japaturmat ja pienetkin uhkaavat tilant~et ilmoitettu liiton toimistoon? 8. LääklrintoUlstus: Onko Sinulla voimassa oleva lääkärintodistus? tutkitaan . vuosittain, .muut vuoden välein.

C. Kontrolliklynnit: Muistatko'aina vakavamman sairauden jalkeen,esim. pitkittynyt käydä lääkärintarkastuksessa ennen sukeltamista? D. ~nsiapuvalmius: HaJlitsetko jtollmEmDlte4~t ten. hapen annon ja Alvvhrc::nnAlrAAtinf'} Haluatko itseäsi doilla ja taidoilla mitä Sinu.lla nyt on? Sukelluslääkäri toi m iku nhan pUOlesta Arto Lahti 5


CMAS- ma;ailmankongerenssi 1975 "Man UnderWater1975" - "Ihminen Veden Alla 1975" kongressi pidetään Tukholmassa 12-18 syyskuuta ja siitä on takuulla tuleva sukellusmaailman suurkatselmus. Ohjelma on monipuolista ja jakaantuu kahteen lohkoon: Itse CMAS, tapahtumineen (jaostokokoukset sekä suurkokous). Sekä Tieteellinen kongressi. Näitä tavallaan yhdistämässä on suuri sukellustavarain y.m. näyttely. CMAS-työ alkaa jaostotyönä (vain eri maiden delegaateHla on sana- ja äänivaltaa) luultavasti 13 päivänä. Rekisteröint! ja jaostojärjestelyt ovat perjantaina 12 päivänä. Itse komiteat yötä pääsee myös seuraamaan mikäli paikkoja löytyy. Keskustelut ovat usein hyvinkin pirteitä ja opettavaisia. Pääsy vapaa. Komiteat yö jatkuu koko viikon ja päättyy suureen yleiskokoukseen joka on 17-18 päivinä. Itse kongressitapahtuma on jaettu kahteen OSaan. Ensin puolitieteellinen "pikkukongressi" Under Water 1975 (Veden alla 1975) joka on kahtena päivänä 12-13 syyskuu ta alkaen klo 16.00, 12 päivänä. Sitä edeltää alkaen 9.00 aamulla saapuminen ja rekisteröinti y.m. Seuraavana aamuna jatkuu lyhyiden esiteImien (ja usein filmipätkien) sarjaa klo 9.00. Tähän kaksipäiväiseensarjaan kuuluu VA-biologiaa, VA-arkeologiaa sekä VA-tekniikkaa. Esitelmistä mainittakoon H.Hass: Yhdistetty VA-turismi ja tiede, J.B. Mac Innes (Canada): 600 sukellusta arktisessa meressä, A. Mc Kee (Englanti) : Sotalaiva Mary Rose'n nykytilanne. (Tämä 1500-luvun laiva on uusi ja ehkä yhtä merkits.evä löXtö kuin Wasa). M.Guzman-Peredo (Mexico): VA-arkeologiaa Meksikossa. Y.m. Perjantaina 12 päivänä avataan myös näyttely. Pikkukongressin ja näyttelyn yhdistetty hinta on 250 kruunua. Vain näyttelyyn pääsee tavallisella ovilipulla jonka hinta on vajaat 10 kruunua. Tieteellinen suurkongressi, "TechnologicallScientlfic Symposium" alkaa maanantaina 15 päivänä rinnakkaisohjelmasssa. Siinä luennoidaan arkeologiaa toisessa salissa ja tekniikkaa toisessa. Siinä on suomalaisiakin tulessa: C.H.Ericsson luennoi 1800-luvun hylkyjen ajoittamisesta takilanosien avulla. O. Patoharju puhuu rautaesineiden konservoinnista. Sekä B.Winterhalter aiheesta Meripohjan eroosio ja sedlmentaatio pohjoiseija Perämerellä. Ohjelma on tietenkin hyvin laaja ja kiinnostuneiden on syytä hankkia täydellinen ohjelma. Suuri symposion maksaa 450 kruunua. Molemmat luentosarjat yhteensä saa hintaan 600 kruunua. Juhlaillallinen (hinta 125 kruunua) on lauantaina 13 päivänä. Sunnuntai-iltapäivänä 14 päivänä pyörii eJokuvanäytännöt. Pääsylipun hinnasta ole tietoa. Tämän lisäksi on lukuisia muita kongressiin liittyviä huveja: sukellusretki järjestetään maanantaina 15 päivänä, uusia välineitä y Jn. testataan VA-tankissa, coctailkutsu ja y. m.

ei

6

Kiinnostuneille ilmoitan että kaikki esitelmät käännetään välittömästi (korvakuulokkeita saa) ranskaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Vain näyttelyyn voi maksaa ovella. Kaikkiin muihin tilaisuuksiin halutaan (mikäli mahdOllista) ennakkoilmoitus ja maksu. Kiinnostuneet tilaavat pikaisesti liittymiskaavakkeen liitolta tai paremminkin suoraan osoitteella 4th WORLD CONGRESS OF UNDERWATER ACTIVITIES C/O Stockholm Convention Bureau Strandvägen 7 c S-114 56 STOCKHOLM SWEDEN Hotellikyselyt voi myöskin hoitaa tätä kautta mutta huomautamme että pyrimme järjestämään yöpymistä "toverikerhojen" luona. Pyydämme siis että otat yhteyttä liittoomme ja ilmoitat kiinnostuneisuutesi sekä mitä, missä, milloin. Huomasit tietenkin että hinnat ovat todellisestikorkeat. Kuitenkin on halpojakin Iystejä kuten näyttely, CMAS tapahtumien seuraaminen, filmit y.m. Kannattaa varmasti käydä Tukholmassa näinä syyskuun päivinä. Tavataan siellä! Henrik Rosenius

AURAJOKI-UINTI Sunnuntaina 20.4. uitiin SVUL: n Varsinais-Suomen piirin järjestämänä Aurajoki-uinti. Kilpailu järjestettiin jo perinteisesti samanaikaisesti Turun Sanomien järjestämän kortteliajon päivänä ja vain puoli tuntia ennen ajoja, joten yleisöä oli runsaasti myös uintikisaa seuraamassa. Järjestyksessä tämänvuotinen kilpailu oli kolmas. Tarkoitus on että kilpailu ensi vuonna pyritään saamaan kansainväliseksi, lähinnä Pohjoismaiseksi. Ei kylläkään kilpailijoiden puutteen takia, vaan kilpailujen tason .nostarniseksi. Lisäksi kansainVälisyys ko.kilpailussa~aattai­ si saada ju.lkisen tiedonvälityksenkin kiinnostuneem~ksi räpyJäUinnista Suomessa. Tällä h~tkelJä ainakin Turussa sanomaJ.ehdistö tuntuusuh;., tautuvan tähän urheilumuotoon .melko vähättelevästi. Hyvänä esimerkkinä asennoitumisesta on mm. kjlpaUutuJosten julkaisematta jättäminen. Samoin kävi myöskin keväisten ' PM hallikifpailujen kohdalla. Lähinnä tämä unohtiminen harmittaa tietysti niitä, jotka ovat tehtäväkseen saaneet tai ottaneet: tulosten tOimittamisenjulkaIstavaksi, pakkaavat näet soitella ventovieraatkin ja kysellä tuloksia suoraan kun ei. niitä lehdistä näe. Kilpailuhan itsessään sujui mukavasti . Rataa vain haittasi jonkin verran Turun kaupungin aktiivisuus venetolppien pystyttämisessä. Haitta ei tosin ollut niin suuri kuin sitä aluksi epäiltiin, sillä poikkeavasti oli lähtOjä kaksi, kilpailu luokka lähti omana ryhmänään puhtaalle radalle ja toisena lähtönä ui;., vatkuntoluokan 'ja naisten luokan edus-

taJat. LAhtö tapa_h tul myöskin poikkeavaati IIppulähetyksenA joka ainakin esti tehokkaasti varaslähdön syntymisen. Virt~ joessa ei ollut tänä vuonna veden ~-fhYYden johdosta, joten uinti kyUa otti pAälle enemmän kuin aikaisemmIn Ja ajatkln sen mukaisesti olivat hieman alkalsempJa haikommat. Kilpailijoita 011 yleises'sa luokassa 13, naistenjuokassa 6 ja ,kuntoluokassa 8. Tosiasiassa koko kilpailu olisi saattanut men nä kokonaan pieleen , jos olisi käytännössä- toteutettu Uiton määräys kilpailijoiden låal.<Alintark~stuksen voimassaolon tarkistukset. Koko kilpailijamäärästä voitiin lukea yhdenkäden sormilla ne, jollla oli esiUaa IAakärintodistus. Olisi todella luullut , ·että edes yleisenlu okan osanot.taIat olisivat huolehtineet tarK8stukslstaan. Toivottavaa olisi, että vastai suudessa osall istujat tästä huolehtislvat. Tosin joko mainitsi, että silta pitl'l sl erIkseen kilpailukutsussa mainita, muttatokkopahan se sentään niin on. Palkintojen jako t~pabtul Meri Kutsuu -näyttelyssä, jossa samana päivänä oli ohjelmassa urheilusukelluksen teemapäivä. Turun Messut onkin suhtautunut erittäin myönteisesti sukellusharrastukseen. Näyttelyjen yhteydessä on jo parina vuonna ollut sukeltajilla mahdollisuus oman harrastuksensa esittelemiseen ja yleisten väärinkäsitysten ja virheellisen ja vääristellyn information korjaamiseen. Palkintojenjaon yhteydessä oli myöskin mahdollisuus esitellä ne yksityiset ja liikeyritykset, jotka olivat tukeneet palkintojen hankkimista, muulla tavoin se ei taas ollutkaan mahdollista. Kilpailuun pääpalkinnon yleisen luokan kiertopalkinnon oli lahjoittanut Silja Varustamo, kerhojen välisen kilpailun kiertopalkinnon URSUK Oy sekä turkulaisten kerhojen välisen kilpailun kiertopalkinnon Kultaseppä Vesonen. Kaikki kiertopalkinnot ovat kolme.sta kiinnityksestä omaksi saatavia. Kiinnitysten ei tarvitse olla perättäisiä. Aurajokiuinti 20.4.1975 Seurojen välinen kilpailu 1) Merisaukot r.y. Kokkola 14.48, 2) Sinihait r.y. Turku 16.24, 3) Urheilusukeltajat r.y. Helsinki 16.21~ 4) Alkon Urheilusukeltajat Helsinki 18.21, 5) Saaristomeren sukeltajat Turku 18.25, 6) Nautic Club r.y. Turku 19.00. Kuntoluokka f)Juha Raatikainen Saaristomeren sukeltajat~Tku5.43, 2) Karl Niemeier Nautie Club r. y. Tku 5.51, 3) Jouko Moisala Naotic Club r.y. Tku 5.52 Yleinen luokka 1) Antti Ahven Jyväskylän Sammakot r.y. 4.34, 2)·Alf Harju Merisaukot r.y. KOkkola 4.49,3) Ben Mattsson Sinihait r.y. Turku 4.55, 4) Vesa Raita Merisaukotr.y.Kokkola4.59, 5) Jussi Kuosmanen Merisaukot r.y.Kokkola 5.00. Naisten luokka 1) Hannele Spring Urheilusukeltajat r.y. Hkl 5.34, 2) Eira Sairanen Urheilusukeltajat r.y. Hkl 6.03, 3) Soile Numminen Saaristomeren sukeltajat Tku 6.18, 4) Sirpa Lehtimäki Saaristomeren sukeltajat Tku 6.42, 5) Marita Harju Alkon Urh.sukeltajat Hkl 7.26. ,

.


Osaatko . käyttää sukeltajan poijua? H.Renvall "Taas kapine, josta ei ole mitään hyötyä. Rahaa niihin urheilusukelhJsvälineisiin muutenkin uppoaa turhan paljon. Miksi hankkia nyt vielä sitten tällaista poijua." Olen toistamiseen kuullut tällaisia kommentteja osoituksena siitä, miten vähän tunnemme sukeltajan poijun hyviä turvallisuutta lisääviä puolia. Sukeltajan p.oijuna voimme käyttää kaikkia keVYitä kellukkeita. jotka ovat tarpeeksi isoja, jotta ne näkee kaukaa

ja joiden väri- on silmiinpistävä. Toivomuksen mukaan siinä tulisi olla kiinnitettynä pienikokoinen sukeltajien lippu, jotta kaukaa lähestyvä helposti voisivat tunnistaa sukeltajan vedessä. Poijuun kiinnitetään eripituinen köysi, joka toisesta päästä on jokosukeltajan vyössä tai muualla varmassa paikassa kiinni. Poijuköyden pituus tulisi mitoittaa siten, että esim. snorkkeHsukeltaja ei pääse liian syvälle tuntematta nykäyksen köydessä . .Parhaimmat snorkkellsukeltajat sukeltavat jopa 20 metriä syvemmälle, mutta silti on suositeltavaa, etta he käyttäis l.vät enintään 20 m poijuköyttä. Jos snorkkelisukelluskokemusta ei ole yhtä paljon,.on syytä tyytyä vain noin 10 m pituiseen poljuköyteen. Laitesukeltajien poi jun tarpeelli 7 suudesta voi olla eri mieltä. Jos sukellus tapahtuu hylyssä taI kohdistuu määrättyyn paikkaan, jossa sukellus.. alus tai muu sukeltaja vedessä merkki on lähettyvillä, tuskin on syytä käyttää sukeltajan poijua. Hyvin usein kulten ~ kin sukelletaan pitkin saarten rantoja Ja matalilla ulapoilla. Täänäon erittäin tärkeätä, että myös laitesukeltaja käyttää poijua. Usein hän joutuu nousemaan veden pintaan ja silloin lähestyvä moottori- tai purjevene havaitsee hänen paikkansa paremmin ja turvalHsuus kasvaa sukeltajan kannalta katsottuna. Kansainvälisissä sukeltajien saännOksissä sanotaan, että kun sukelttilla on vedessä , tulisi aina pannasukeltajan lippu näkyvIlle pal·kaJle. Mitä hyötyä tällaisesta lipusta on, jos sukeltaja uikin saaren toisella puolella.· iono~ sukellusalus ei näy. Siksi sukeltajilla tu'Iisi 611a mukanaan jonkinlainen merkki olemassaolostaan ja tällainen on sukeltajan poiju. Poijusta voi tehdä myös mukavan apuvälineen, jos ajattelee sen kantovoimaa. Siihen voi kiinnittää löytOJA,

kalastettuja kaloja tai muuta kamaa ja sukeltajan ei tarvitse raahata näitä käsissään. Tällä tavoin hänellä on kädet vapaina ja sukellusturvallisuu~ kasvaa. Aina silloin tällöin sUkeltaja yliarvioi Qmat voimansa ja ajaa itsensä piippuun. Jos häneltä on pOlju pinnassa, hänellä on oiva mahdollisuus tarttua tähän ja hetkisen haukkoa henkeä täysin turvall isissa olosuhteissa. Jos hänelle . jotain tapahtuu, hänen olinpaikkansa on hyvin näkyvissä k~u­ kaaja hän voi ajelehtia poijunsa kanssa pi tkänki n matkaa joutumatta suurempaan vaaraan. Siksi poijussa tulisi olla hyvä kädensija, johon voi turvallisesti ja vaivattomasti tarttua. Poijutyyppejä on monenlaisia. Suositeltavimmat ovat kohtalaisen paksuseinåiset, matalat, limppumaiset, oranssinvAriset, Ilmalla puhallettavat poijut, joita maailman suurimmat sukellus'laitteilten rakentajat valmistavat. Näiden hinta vaihtelee 200 markan paikkeilla. Poijun käyttämiseen liittyy ainakin teoreettisesti pieniä vaaroja, kuten köysiin sotkeutuminen. Poijuun tulisi tämän vuo\(si kiinnittää kelluva ohut köysi. Jos samatJa.. sukelluspaikalla on useita sukettajia, on heidän varottava, etteivät he sotkeudu toistensa poijuköysiin. Kuten aina sukellusvarusteitten valinnassa tulisi käyttää tervettä omaa järkeä ja sovelluttaa oikeat varusteet oikeaan tilanteeseen. Tämä koskee myOs sukeltajan pOijua kuten pelastusliivejäkin, jotka tulevaisuudessa tulisi olla kaikilla. Harvoilla meillä on kai niin hämärät aikeet liikkuessamme vlerais· sa vesissä, että tällainen poiju olisi selvänä haittana sukellustoiminnai· lemme. Poiju olkoon täten myös eräänlainen symboli meidän rehellisistä aikeistamme pulikoidessamme toisten vesissä.

KUNNON VÄLINEET ' ovat edellytyksenä turvallisille ja nautittavilIe sukelluksille. Ja meillä on valinnan varaa. Uusitussa myymälässämme ovat nyt esillä alan viimeisimmät uutuudet. Ammatti- ja amatöörikäyttöön mm. nao'· mareita, räpylöitä, snorkkeleita, syvyysmit .. tareita, vöitä" veitsiä, kompasseja, kello-ja, harppuunoita, amf ibiokameroita , kumiveneitä, pelastusliivejä, Harvey märkäpuku ja, Valto kuivapukuja" paineilmalaitteita· ja paljon paljon uutta _ . Kaikki parasta luokkaa Tule juttusille- ja tutustumaan , et kadu.

OY OPTOMEC AB Helsinki 33

maan suurin Huopalahdentie 16 B puh. 4'85817

7


VT S T rOHd -Y T ISTI IIYT-- ÖN

T

ITI UIS I

TA I

TU

, lUU UISE

- VAPA -AJALLE - IIYSAJALLE - 50 0/0:01 IIUS PITKILLEKOULUIEIUI·LLE SUKEL lAJILLE Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa myös urheiltaessa . (lukuunottamatta eräitä ehdoissa erikseen mainittuja urheilumuotoja, joiden kohdalla asia hoidetaan lisämaksulla ) . Vapaa-ajan vakuutuksen

tarvitsee jokainen toisen palveluksessa oleva. Työnantajan vakuutus kattaa vain työajan matkoineen. Vapaa-aika on lisääntynyt. Vapaa-aikana me kaikki liikumme enemmän - olemme myös alttiimpia tapaturmille. Täysajan vakuutuksen

tarvitsee sellainen henkilö, jota

työnantaja ei ole vakuuttanut. (Esim. osa-aikatyössä oleva, kotiäiti, yrittäjä, maanviljelijä, opiskelija.) Täysajan vakuutus kattaa sekä työ- että vapaa-ajan. Urheilusukeltajien

vakuutusasioita hoitaa Pohjayhtymässä ylitarkastaja Arvo Laisi. Hänelle voi soittaa puhelinnumeroon 90-6096395 tai kotiin puh. 90-674721. Tutustu Pohja-Yhtymän uusiin tapaturma vakuutuksiin. Ne ovat selkeitä ja korvaukset vastaavat käytännön vaatimuksia.

POHJA-YHTYMA kaikkia vakuutuksia

8


Myrkylliset merieläimet Kaarle Franssila Suhteell isen yleinen käsitys on , että sukeltaminen Suomen merlssä ja järvissä on kylmyyden ja huonon näkyvyyden vu oksi niin vaarallista ja taitoa vaativaa, että tääl lä saadun harjoituksen jälkeen on sukeltaminen etelässä lastenleikkiä. TällOln on kuitenkin unohdettu vähintään kaksi vaaratekijää, jotka puuttuvat Suomen vesistä. Toinen on merivirrat ja toinen lämpimien merien eläimistö. Aj ateltaessa sukeltajaan meren eläinkunnan taholta kohdistuvia vaaroja, tu levat yle'ensä automaattisesti mieleen merten suuret pedot: hait, barrakudat ja jättiläismustekalat. Todellisuudessa ovat näiden eläinten aiheuttamat onnettomuudet kuitenkin erittäin harvinaisia. Paljon todennäköisempää on, että sukeltaja joutuu tekemisiin pienempien mutta usein yhtä vaarallisten -myrkyllisten merieläinten kanssa. Useimpien myrkyll isten merieläinten ihmisille aiheuttamat vammat ovat suhteellisen vähäisiä, suunnilleen ampiaisen piston luokkaa. Ne voivat kuitenkin olla myös erittäin vaikeita ja johtaa jopa alle minuutissa kuolemaan. Kun ilmeisesti yhä useammat suomalaiset sukeltajat tulevat lähivuosina suuntaamaan sukellusretkensä etelään, on myös suomalaisten sukeltajien syytä vahinkojen välttämiseksi tuntea edes jossain määrin merten myrkyllistä eläinkuntaa. Myrkylliset eläimet vo idaan jakaa kahteen suureen ryhmään: syötynä myrkylliset (eng. poisonous) ja ulkonaisesti myrkylliset (engl. venomous), ts. eläimet, joiden kosketus , pisto tai purema aiheuttaa uhri lle myrkytysoireita. Täss! artikkel issa tulen keskittymään pelkästään jälkimmäisellä tavalla myrkyllisiin eläimiin. ,Edellisen ryhmän eläimistä todettakoon vain se, että monet trooiikin kalat ovat syötyinä, myrkyllisiä, minkä vuoksinåillä vesil .. Jä pyydetyisUl kaloista tulisi syödä vain nmä, Jotka varmuudella tunnetaan myrkyttöm Iksi. ,Ontelo.lllmet __ Onteloelätmet ovat alkeellisia ' eläimiä, joUla esIIntyy suk.upolvenvuorottelua: meduusa-polyyppi. Edellinen on suvulUnen muoto, Jälklmmålnen suvu.; ton. Onteloeläimiln kuuluvat hydroidlt, liuskameduusat, merlvuokot ja koraHlt. : Kaikille onteloe'lalmHle yhteinen pIIrre on ns. nema1okystojen esIIntyminen eläinten pyyntllonkerolssa. Nemato., kystat ovat plQniä (Iäpjmlt~a 5 u - 1 mm) solunsls;älslA myrkky,e llmlä jGjden erfkoinen laUKaisulaite reagof ilmeisesti sekä mekaanisille että kem'iaHislll'e ärsYkkel'lle . N~matokystan tauetessa sen slsältamå splraallmarnen myrkynjohdlh suorlstuu a tunkeutuu uhriin . MyrkkyJohtJmen väkäset estävAt sen -Irtoamisen saalflsta. On'teloelälmet eivät yksin hyödy nematokysta-järjestelmästään vaan myös eräät muut eläimet käyttävät sitä hyväkseen . Merietanoihin kuuluvat nokkosetanat (Aeol idia) käytt~vät ravinnokseen pieniä hydroidimeduusoja,

joiden nematokystat ku lkeutuvat vahingoittumattomina ruuansulatuskanavan läpi jäädäkseen kiinni peräaukon ulkopuolelle. On aivan ilmeistä, että nokkosetaria käyttää nematokystoja puolustuskeinonaan. Erään mustekalatyypin on myös väitetty käyttävän irrallisia meduusan pyynti lonkeroita sekä puolustus- että saal istusaseinaan. Nämä käyttötavat mahdollistaa nematokystien toiminnallinen itsenäisyys, jonka vuoksi isännästään irronneen pyyntilonkeron nematokystat pysyvät pitkään toim intakykyisinä. Alkeelli simmilla onteloeläimillä hydroideilla (Hydroqoa) on vain polyyppivaiheella myrkkyvaikutuksen kannalta merkitystä, meduusat ovat pieniä ja huomaamattomia. Monet hydroidipoIyypit muistuttavat melkoisesti ulkonäöltään korallia, jonka vuoksi niitä

Kuva 1. Eräs pistävä -hydroidipolyyppi (Aglaophenia cupressina). Tätä lajia esiintyy Intian valtameressä ja Austraalian vesillä. usein -kutsutaanki n valekoralliksi , pistäväksi koralliksi tai tulikoralliksi (Kuva 1.). Niitä ,e siintyy kaikkialla trooppisissa merissä, joissa ne ovat tärkeitä koralliriuttojen rakentajia. Joitakin pistäviä hydroidipolyyppeja esiintyy myös subtrooppisilla alueilla. Sukeltaja voi saada piston koskettaessaan leväksi tai tavalliseksi koralliksi luulemiaanhydroidipolyyppeja paljain käs in. Pisto aiheuttaa yleensä nokkosery pi stoa muistuttavan tuntemuksen sekä usein myös saman tyyppisen ihomuutoksen . Yleisoireet ovat harvi naisia. Hydroldlen luokkaan kuuluv ista uimapolyypeista (Slphonophora) on tu nnetuin portugalilainen sotalaiva (Physal ia physalis). Se on vapaasti uiva ,_ ke ll uva polyyppija meduusaynteisKunta, jOka muodostuu 10-30 cm pitu isesta ilmarakkulasta, Iyhyistä syöntilonkeröista sekä pitkistä pyyntilonkeroista. (Kuva 2.). Kunkin pyyntilonkeron pituus voi olla jopa 30 m., ja

Kuva 2. Portugalilainen sotalaiva (Physalia physalls). Pitklatl pyyntJfonkeroista on kuvassa nähtävissä vain yllosat. yhdessä pyyntJlon-kerossa voi olla 750 000 nematokystaa. Pyyntilonkerot supistuvat jaksottalse.s ti JOJloin ne haravOlvat saaliista laaj~n alueen. Kun nAIden polyyppien pyyntilonkerot ovat paits.l eri ttäin pitkiä , myOs miltei läplnäkyvtä, muodostavat ne todellisen vaaran pahaa-aavistamattomalle sukeltajalie tai ui marille. Portugalilaista sotalalvaa esi intyy trooppisessa Attantissa Ja Väli meressä ja sen lähisukulaista Physalla utrlculusta Tyynes~a Val1ameressä Ja Indonesian alueella. Portugalilaisen sotalalvail kosketus aiheuttaa Ihoon lonkeron kulkua vastaavan nåppyjonon, jonka ympäri llä on yleensä voimakasta punoltusta. Ihomuutosten lisäksi esl1nfyy useimmiten v,o lmakasta vahingoIttuneen raajan tyveen säteilevää kipua. myos vaikeita yleisoJrelta, kuten IIhaskouristoksfa, tajuttomuurta tai shokki voi esIIntyä. Portugalilainen sotalaiva on Ilmetsesfl, joskaan ei täysin varmasti, aiheuttanut myös joitakin ktJolemantapauksla. lIuskameduusollla eli varsinaisilla meduusoilla (Scyphozoa) on vain meduusavaihe myrkytysten kan nalta merki tykselli nen. t;rästä meduusalajia, korvameduusaa (AureJla aurita) esiintyy

Kuva 3. Hiusmaneetti eli hiusmeduusa (Cyanea capillata). 9


Suomessakin. Sen polttiaiselimillä ei kuitenkaan ole vaikutusta useimpiin ihmisiin. Useimmat muutkin meduusat ovat ihmiselle vaarattomia. Meduusoista suurin on hiusmaneetti (Cyanea capi llata), jonka levy voi olla läpIm italtaan jopa 2 m. ja lonkeroiden pltuudet jopa 36 m. (Kuva 3.). Sitä tavataan etup~ässä ( Atlantin pohJoi sosissa ja Tyynessä valtameressä m utta myös Pohjanmeressä ja jopa Itämeren eteläosissa. Tämän meduusan poolttiaiselimet aiheuttavat saman tyyppisiä, joskin yleensä selvästi lievempiä oireita kuin portugalilainen sotalaiva. liuskameduusoihin kuuluvat kubomeduusat (Chirodropidae, tunnetuin laji Chironex fleckeri) ovat eräitä kaikkein myrkyllisimmlstä tunnetuista merieläimistä. Ne ovat enemmän tai vähem män ku utiomaisia 1-10 cm: n läpimittaisia läpikuultavia, nopeasti uivia meduusoja, joilla on n. 1 metrin pituiset pyyntilonkerot (Kuva 4.). Niitä esiintyy etupäässä Austraalian ja Indoneesian vesillä. Kubomeduusoja tavataan joskus erittäin Suurina parvina lä-

Kuva 4. Kubomeduusa (Chlronex fleekerl). Todennäköisesti vaarallisin tunnettu myrkyllinen merieläin. Tavataan vain Austraaliassa. hellä rantaa, etenkin tyynissä lahdelmissa. Kubomeduusojen pisto aiheuttaa lonkeroiden kulkua vastaavan punoittavan, ihosta kohollaan Olevan, ruoskaniskua muistuttavan jäljen. Myöhemmin kehittyy' alueelle rakkuloita ja laajoja haavaumia. Kipu on yleensä niin voimakas, että uhri huutaa tuskasta. Vaikeita yleisoireita, joihin kuuluvat mm. lihaskouri~tukset ja hengitysvaikeudet, esiintyy melkein aina. Tila johtaa n. 10 % : ssa kuolemaan, joskus jopa alle puolessa minuutissa. Merlvuokoista vain harvat aiheuttavat ihmiselle minkäänlaisia -oireita. Pistävienkin muotojen aiheuttamat oireet ovat yleensä vain paikallis ia ja suhteellisen lieviä. Koratllen. aiheuttamat haavat tulehtuvat usein ja voivat johtaa vaikeasti paraneviin syviin haavaumiin. Ensiapu: Oireet ovat sitä pahemmat, mitä kauemmin ja mitä tJ seammat nematokystat saavat vaikuttaa potilaaseen. Tämän vuoksi on ensiarvoisen

10

tärkeää, että kaikk i lonkerotpoistetaan välittömästi hiekan, vaatteiden um. avulla, ei kuitenkaan li sävahinkojen välttämiseksi paljain käsin. Kiinnitarttuneiden nematokystojen inaktivointiin on paikall isesti käytetty alkoholi parasta . Sen puuttuessa voidaan käyttää esim. aurinkoöljyä tai muuta nopeasti käsille saatavaa ainetta. Hengityksen pysäh't yessä on annettava tekohengitystä. Mi kAJI potilaalla esiintyy yleis.. oireita tai vähänkin pahempia paikallisoi reita tai piston aiheuttajana on vaaralliseksi tunnettu meduusalaji, on turvauduttava fääkärinhoitoon . Korallihaavojen hoidossa on olennaista haavan puhdistus, vieraiden kappaleiden poisto ja antiseptisten aineiden käyttö. Piikki nahkaiset Piikkinahkaisiin kuuluvista eläinluokista on myrkyllisiä lajeja meritähdissä (Asteroidea) ja merlsiileissä (Echinoidea). Ainoa tunnettu myrkyllinen meritähti on Acanthaster planici. Tämä on suuri 13-16 sakarainen, jopa yli 60 cm: n läpim ittainen meritähti, jonka yläpintaa peittävät luku isat pitkät ja terävät myrkkyä sisältävät pIIki t. Elä'lmen koskettaminen voi aiheuttaa, paitsi paikallisia oireita, kuten punoitusta ja kivulialta ~aavoJa, myös hermostoperäisiä yleisoireita. Tata meritähteäesiintyy Tyynessä valtamer8$sä ja Punaisessa mere.ssä s:ekälndonesian vesillä . MerIsIlIIn pintaa peittävät luku i~t neulanterävät ontof piikit. Näissä pllkelssl ei ainak~an yleensä ole myrkyllisesti vaikuttavia aineita. Sen si jaan on piikkien välissä pieniä ns. ped lcellarla elimiä, jotka m uodostuvat useimmiten kolmesta teråvAkArklsestä leuasta ja myrkkyrauhasesta. Leuat laukeava1 kosketuksest.a, Jolloin pedicellaria tarttuu tiukasti uhrIIn kiinni ja myrkky valuu haavaan. Eräiden pl1kApl ikkisten .troopplsten merisi ilien (Diatema setosum) pIIkit aiheuttavat kudoksiin tunkeutuessaan voimakkaan polttavan kivun ja ihon punoituksen. Piikkien sisältämä neste värjää alueen usein violetiksi. Tutkijoiden kesken on erimielisyyttä siitä, onko kyseessä todellinen myrkkyvaikutus. vaiko vain mekaaninen vamma. Useimmiten merisiiIin piikkien pisto aiheuttaa sangen mitättömiä oireita. Sensijaan on pedicellariapiston kuvattu aiheuttavian paitsi paikallisen kivun, joskus myös erilaisia yleisoireita . Ensiapu: MerisiiIin aiheuttamissa myrkytystapauksissa on olennaista pedicellariaelinten välitön poisto, sillä pedicellariat jatkavat usein myrkyn erittämistä useita tunteja sen jälkeen isäntäkun ne ovat irronneet eläimestään. Lääkärinhoitoa tarvitaan mikäli esiintyy yleisoireita. Sama pitää paikkansa meritähden piston suhteen. Merisiilih piikit ovat erittäin hauraita, minkä vuoksi ne pistoksen tapahtuessa yleensä katkeavat ja jäävät kudokslin. Pi ikkejä ei yleensä tarvitse poistaa, koska ne liukenevat itsestään 1-2 vuorokaudessa. Väitetään kuitenkin, , että pitkäpiikkisen trooppisen lajin Diatema setosumin piikit eivät liukene tai liukenevat niin hitaasti, että lääkärin olisi syytä poistaa ne. Nilviäiset Myrkyllisiä lajeja esiintyy sekä keilakotilo issa (Conus) että mustekaloissa (Cephalopoda).

Kuva 5. Eräs keilakotilolaji (Conus marmoreus). Myrkkypistin ei ole kuvassa nähtävissä, mutta se sijaitsee eläimen kapeassa pääpuolessa. Kartiomaisilla kellakotiloilla on pääpuolessa (kuoren kapea pää) myrkkyelin, johon liittyy väkäseJlä varustettu keihäsmäinen myrkkypistin. (Kuva 5.) . Kot ilo sinkauUaa tämän pistimen saaliseläimeensä, yleensä kalaan, joka nopeasti halvaantuu myrkyn vaikutuksesta. Tunnetaan useita tapauksia, joissa nämä kotilot ovat pistäneet ihmistä, lähinnä simpukankuorten keräilijöitä, joiden suuressa suosiossa nämä erittäin kauniitkotilot ovat. Tunnetuimmat ihmiselle vaarall iset lajit ovat Conus Geographicus ja Conus Textile . ilmeisesti hyvinkin monet tämän heimon 400 lajista voivat olla ihmiselle vaarallisia . Ensimmäisenä oireena todetaan yleensä kipua pistoskohdalla. Tämän jälkeen alkaa samalta alueelta puutuminen ja ihon tunnottomuus, jotka voivat levitä koko vartalon alueelle. Kuolemantaoauksiakin on todettu.

Kuva 6. Myrkyllinen mustekalalaji (Oetopus maeolosus). Eläimen tuntomerkkinä ovat ruskealla pohjalla esiintyvät siniset rengaskuviot.


Eräiden mustekalojen puremien on kuvattu aiheuttavan ihm iselle myrkytysoireita. Nämä johtunevat eläinten sylkirauhasten sisältämästä kefalotoksiini nimisestä myrkystä. Puremalle on ominaista paikallinen kipu. Joskus voi keh ittyä myös yleisoireita ja yks i kuolemantapauskin on kuvattu. Kyseessä oli urheilusukeltaja, joka oli asettanut pienen kauniin n. 20 cm: n läpimittaisen mustekalan (Octopus maculosus , kuva 6.) hartialleen. Mustekala puraisi sukeltajaa kaulaan , ja kuolema seurasi hoidosta huolimatta 2 tunnissa. Ensiapu: Keilakotiloiden pistämille potilaille joudutaan joskus hengityksen pysähtyessä antamaan tekohengitystä. Kaikki kiekk6"1<ö fil ö fden pistämät ja sellaiset mustekalan puremat potilaat, joilla on yleisoireita, kuuluvat lääkärinhoitoon . Kalat Kalat muodostavat suurimman ja parhaiten tunnetun myrkyllisten merieläinten ryhmän. Käytännön kannalta tärkeimpiä alaluokkia ovat rauskut, louhikalat ja skorpionikalat. Rustokaloihin kuuluvat piikkirauskut (Rajifarmes) ovat · todennäköisesti tärkein yhtenäinen myrkyll isten kalojen ryhmä. On arvioitu , että ykSistään Yhdysvalloissa todetaan vuosittain n. 750 rauskun pistoa. Pilkkirauskuja on useita eri lajeja, joille kaikille on yhteistä pitkä, häritämäinen pyrstö , jonka sivussa sijaitsee myrkkypiikki. Tätä väkäreunaista pi ikkiä peittää ohut nahka, joka pistäessä repeytyy. Tällöin pääsee piikin ympärille erlttyvä myrkky haavaan . Rauskut mak8avat usein matalassa rantavedessä hiekan tai mudan alle kaivautuneena niin, että vain silmät ja pyrstö ovat ~äkyvissä. Näin ne muodostuvat vaaraksi rantavedessä käveleville ihmisille. Nämä saavat piston astuttuaan kalan päälle. ioka yleensä välittömästi Iskee ahd istelUaansa pyrs·· töitään. (Kuva 7.). MyrkYllIsiä rauskuj Ja eSIIntyy lanm na trooppisissa ja subtrooppisissa vesiSsä, myös Vall me;.· ressä. Olennaisin rauskun piston aiheuttama oire on välittömästi alkava paikallinen kipu. Eräille potilaille kehittyy shokin oireita ja kuolemantapauksiakin on todettu .

Louhikal.. t (TracMnus, engl. weeverfish, saks. Petermännchen) ovat olleet myrkyllisyydestään tunnettuja jo antiikin ajoista lähtien (Kuva 8). Näillä kaloilla on tapana maata matalissa lahdei rnlssa hiekkaan kalY8utuneena myrkyllinen selkäevä pystyssä Ja kiduskan net, joissa on myös myrkyll inen pIIkki, levi tettylna. IhmInen saa yleensä plston satumaJla kalan päälle tai irroittaessaan s lt ~ "erkosta. Kalan on myös kuvattu hyökkäa.vAn aktiivisesti sukeltajan kimpp uun . . L()uhikaloja esiintyy ·Atlan tin ran nikolla, Pohjanmeressä, Itämeren eteläosissa ja Välimeressä. Louhikalojen pistolIe on ominaista erittäin voi makas kipu, joka aluksi on paikantunut pistoskohtaan, mutta leviää myOhemmin koko raajaan. Kipu kuvataan niin voimakkaaksi, että uhri usein huutaa, kivusta ja menee kivun vuoksi tajuttomaksi. Yleensä raaja turpoaa voimakkaasti. Tila voi joskus johtaa kuolemaankln .

Kuya 9. Velhokala (SyananeaJa horrlda). Eräs kaikkein myrkylllslmmlatl k ~(o lsta. . Kalalla on myrkyllls11 pllkkeJI -paltsl aa.kl evlssl, myös 'antlo- ja .perlevlssl.

Kuva 8. Eräs myrkyllinen louhikalalaji (Trachinus radiatus). KalaUa on myrkkypiIkit selklevässä sekl k,i duskannessa.

Kuva 7. Kaayakuya, Jossa nlhdään '<tayallisin tilanne, jossa piikkirausku pistää ihmistä.

Skorpioonikalat (Cottoidei) on suuri ryhmä, johon kuuluvista lajeista osa on voimakkaasti myrkyHisiä. Myrkyllisiä skorpioonikaloja esiintyy lähinnä tropiikissa, mutta myös Atlantissa ja Välimeressä. Yhdysvalloissa todetaan vuosittain n. 300 skorpionikalan pistoa. Näillä kaloilla on eri ttäin pitkälle kehittynyt naam iOitumiskyky , jonka vuoks i niitä on vaikea havaita. Mestari tällä alalla on skorpioon ikaloihin luettava velhokala (Syanance verrucosa ja S. horrida, eng l. stonefish , kuva 9). Sen limaiseen pintaan takertuu usein koralIin kappaletta ja pieniä kiviä, joskus siinä voi kasvaa levääkin. Nämä tekevät kalan huomaamisen miltei mahdottomaksi. Skorpionikaloilla on myrkyllisiä piik-

Kuva 10. Tunnetui n trooppinen skorploonlkala (Pterols yomana). Kala on musta-valkopunaraitainen. sml on myrkylliset pIIkit .elkl- ja perlevlssl . kejä, paits i selkäevissä, myös perä- ja lantioevissä. Ihminen saa skorpioonikalan piston useimmiteni rroittaessaan kalaa verkosta tai astuessaan sen päälle (yelhokala) . Tropiikissa esiintyvien kauni iden Pterois-sukuun kuuluvien skorpioonikalojen (kuva 10) on myös väitetty joskus käyttäytyvän sukeltajia kohtaan agressivisesti. Skorpioonikalojen pisto aiheuttaa voimakkaan kivun pistoskohtaan . N , 0 , velhokalan pisto aiheuttaa helvetilli11


seksi kuvatun kivun, joka leviää nopeasti koko raajaan ja slaraajan kyseessä ollessa vatsan alueelle ja yläraajan ollessa kyseessä, hartian, kaulan ja pään alueelle. Yleisoireita esiintyy yleises tl,Ja lähinnä, velhokalan pisto on aiheuttanut useita kuolemantapauksia. Edelläkuvattujen lisäksi on myrkyilisiä lajeja myös mm. seuraavissa kalaryhmissä: hait, kissakalat (Siluroidei, engL catfish), konnakalat (Batrachoidiformes, engl. toadfish), mureenat (M u ren idae), taivaantähystäjät(Vranoscopide, engl. stargazer), kanikalat (Siganidae, engl. rabbftflsh), kirurgIkalat (Acanthurldae, engl. surgeonflsh). Ensiapu: My.r ky listen kalojen p,l stojen hoidossa on ensiarvoisen tärkeaä, että hoito aloitetaan mahdollisimman nopeastI. Ensimmäisenä toimenpiteenä on huuhdella haava merlvedellä haavassa olevan myrkyn poistamiseksI. Haavan raajan tyven puolelle asetetaan puristusside, jonka on oltava niin löyhä, että sormen saa sen ja ihon väliin. Puristussidettä on ehdottomasti avattava viiden minuutin välein. Rauskun pistoissa on myrkkyä sisältävien suojanahan kappaleiden pOisto haavasta tärkella . Heti haavan puhdistamisen jälkeen raaja upotetaan myrkyn hajottamiseksi niin kuumaan veteen kuin iho sietää. Potilas 'toimitetaan mahdollisimman nopeasti lääkärin hoitoon. Velhokalan pitoa vastaan on olemassa vasta-ainetta sivältävä seerumi. Merikäärmeet Myrkyllisiä merikäärmeitä tavataan lähinnä Itä-Intiassa. Yksi laji, Pelamis platurus (Kuvat 11 ja 12), esiintyy kui-, tenkin laajemmalla alueella aina KeskiAmerikan länsirannalta Afrikan itärannikolle asti. MerikAarmeetviihtyvät yleensä matalassa vedessä, koska nii-

- Matalassa rantavedessä kahlattaessa pitäisi kulkea jalkoja laahaten eikä nostaen jolloin vältytään astumasta myrkyllisten kalojen ja merikäärmeiden päälle. Vahvapohjaisten kenkien käyttö estää kävelytyylista riippumatta louhikalojen ja skorpioonikalojen piston mutta ei notkeapyrstöisten rauskujen pistoa eikä merikäärmeen puremaa. - Merikäärnieet viihtyvät yleensä jokien sameavetisisssä suistoissa. Tällaisessa vedessä sukeltajan on vaikea nähdä käärmettä ja toisaalta on merikäärmeiden väitetty olevan sameassa vedessä tavallista agressivisempia. Tästä syystä ei meri käärmeiden esiintymisalueella pitäisi harrastaa sukeltamista jokien suissa. - Meduusojen esiintyminen riippuu suuressa määrin tuulista, lämpötilasta, merivirroista ym. Paikalliset asukkaat tietävät yleensä milloin meduusavaara on olemassa. Heidän ohjeitaan kannat~aa noudattaa. Sukeltaja voi suojautua hyvin meduusoja vastaan käyttämällä sukelluspukua mahdollisimman täydellisenä . Kuva 12. Eräs myrkyllinen merikäärmelaji (Hydrophis nigrocinctus). Eläin on ruskeamusta raidaIlInen. Lajia esiintyy vain Taka-Intiassa ja Indoneslassa. den on käytävä p lnnallahengittämässä mutta pohjassa ~aal istamassa. Eräitä lajeja on kuitenkin nähty useiden kymmenien kilometrien päässä rannasta. Merikäärmeiden lempiasuma-alueita ovat jokien suut ja koralliriutat. Näiden käärmeiden agressiivisuus vaihtelee suuresti lajin ja vuodenajan mukaan. Eräitä lajeja on tiettävästä miltei mahdoton saada puremaan, toisia taas väitetään sangen agressivisiksi. Useimmin joutuvat merikäärmeiden puremiksi kalastajat, joiden on joskus irroitettava lukuislakin käärmeitä verkoistaan. Rantavedessä kahlaajat voivat myös astua käärmeen päälle ja tulla purruiksi. Joskus meri käärmeet ovat myös purreet uimareita ja sukeltajia. Merikäärmeen puremalle on, päinvastoin kuin muiden myrkyllisten merieläinten aiheuttamille vammoille, tyypillistä paikallisten oireiden puuttuminen. Pureman jälkeen seuraa oireeton vaihe, joka voi kestää jopa 8 tuntia. Tämän jälkeen alkavat oireet oVat yleensä hermostoperäisiä. On arvioitu, että kaikista merikäärmeen aiheuttamista myrkytystapauksista n . 3 % ja hoitamattom ista tapauksista n. 10 % päätyy kuolemaan. Merikäärmeen purema ei kuitenkaan läheskään aina aiheuta myrkytystä, mikä johtuu siitä, että näiden käärmeiden hampaat ovat sut:lteeUisen lyhyet ja heikot. Ensiapu: Hoitoperiaatteet ovat samat kuin muissakin käärmeenpuremissao Potilaan on oltava levossa, vahingoittunut raaja liikkumattomana. Haavan raajan tyven puolelle asetetaan puristusside (katso myrkylliset kalat). Potilas on saatava nopeasti lääkärin hoitoon.

Kuva 11. Laajlmmalle levinnyt myrkyllinen merikäärme (Pelamis platurus)., EUUmellä on tumma selkä Ja keltainen vatsa.

12

'Ennaltaehkäisy Edellämainittujen eläinten pistojen ja puremien uhriksi joutumista voidaan välttää monilla melko yksinkertaisilla keinoilla:

- Tuulisella säällä voi meduusoja ja irrallisia pyynti lonkeroita ajautua rannalle, jolloin njiden päälle astuminen aiheuttaa piston. Tätä voidaan luonnollisesti välttää tossujen käytöllä . - Korall ien, valekorall ien ja merivuokkojan pistojen välttämiseksi olisi korallialueilla sukellettaessa syytä käyttää aina käsineitä . . - Keilakotiloiden piston estämiseksi olisi näitä eläimiä syytä kosketella elävänä mahdollisimman vähän. Kotiloa olisi aina pidettävä kiinni sen leveästä takapäästä. Mikäli kotilo työntää päänsä ulos kuoresta, olisi se heti pudotettava, sillä eläin pystyy iskemään taipuisalla myrkkypiikillään myös taaksepäin. ' - Pltkäpiikkisiä merisiilejä ei pitäisi käsitellä niiden neulanterävien ja hauraiden piikkien vuoksi. Toisaalta ovat myös hyvin lyhytpiikkiset lajit vaarallisia, koska niiden myrkylliset pedicellariaelimet voivat helposti joutua ihon kanssa kosketuksiin. - Piikkisiä kaloja ei pitäisi kosketella mikäli ei tunne niitä vaarattomiksi. Kirjallisuutta Bruce W. Halstead: Poisonous and Venomous Marine Animals of the World. Osat I ja II. United States Printing Office, Washington, D.C., 1965 ja 1970, 994 ja 1004 sivua. Alec~ Fraser-Brummer: Danger in the Sea, Hamlyn, London, 1973, 128 sivua. Artikkelin kuvat ovat ensin mainitusta kirjasta.

-Volume 1, Chapter IV, Plate XIII, Fig. 1., Plate VIII, Fig. 3., Plate XVIII, Fig. 2., Plate XXXIV, Fig. 1., -Volume 1, Chapter VI, Plate IX, Fig 2. , Plate XLIX, Fig. 1., -,.Volume 111, Chapter 1. Fig. 35., Plate 'l, Fig. 3 (Chapter 111) , Volume 111, Chapter IV, Plate XXXV, Fig. 1. Plate XVIII, Fig. 2., -Voi 111, Chapter VIII, Plate XV , Fig . 1. , Plate X, Fig. 1. Bruce W. Halstead: POisonous and Venomous Marine Animals of the World. Voi. I ja 111. United ' Stat9s Government Printing Office, Washington , D. C., 1965 ja 1970.


M TA LI TSIN SUKELTAJILLE AMPHl'BIAN BF 8 AMERI'KKALAINEN LAATUTUOTE VUODEN TAKUULLA

Täysin transistoroituMETALLI-ja MINERAALI-ILMAISIN 8 tuuman etsijällä. Laite on kaapelin kautta kytketty kaiuttimeen joka on asennettu huppuun. Kaiutin tulee näin sukeUajan oikean korvan kohdalle. TOIMII NÄKYVÄISYYDESTÄ HUOLIMATTA RADIOAALLOT läpäisevät vaivatta mudan, korallien t.m.s ja ilmaisee METALLIESINEITÄ. P.eniä esineitä kuten esim. rahoja pystyy tunnistamaan n. 15 cm syvyyteen. Suurempia esineitä aina metriin saakka. ERIKOISETSIMIÄ (12, 18, 24 tuumaa) lisäämään tunnistusmatkaa on saatavissa. Suurin työsyvyys 120 m

Täydellisenä, paristoineen ja käyttöohjelneen. Hintaan 1.575:- kruunua (ilman mahd. tulJikustannuksia sekä Lvv.) JÄLLEENMYYJÄÄ ETSITÄÄN Ennen kuin jälleen myyjää on, tilaa suoraan pääedustajalta:

EVOBI IMPORT AB, ,

Sekreterarbacken 16, S-122 36 ENSKEDE, Sverige, Puh: 08-392240 (kirjoita ruotsin- tai englannin kielellä) 13


enkiva uu enne "aku Ihmisen henkivakuutustarve on yksilöllinen ja muuttuu jatkuvasti. Tämän vakuutustarpeen mittaamiseksi on kehitetty luotettavia menetelmiä. Eräs sellainen on Suomi-Salaniassa keh itetty vakuutustarveanalyysi. Sosiaaliturva on Suomessa sangen korkeatasoinen . Lähes kaikk i suomalaiset kuuluvat jonkin lakisääteisen eläkkeen piiriin. Yksilöllisiä tarpeita ei ni issä kui tenkaan voida ottaa riittävästi huom loon. Erityisesti huoltajan poismenon varalta muodostuu yksilöllistä vakuutustarvetta, samoin myös työkyvyttömyyden tai vanhuuden varalta. Kuolemantapausturvan tarvetta laskettaessa voidaan erottaa toisaal ta kertamenot ja toisaalta jatkuvien tulojen tarve. " Pakollisia" kertamenoja ovat mm . hautauskustannukset, pesänselvitys, perinnönjako, asunto- ja muut velat sekä muutaman kuukauden ylimenokauden menot. Kertamenoihin varattavahenkivaku utussumman osa saadaan , kun kertamenoista vähenne:tään huollettavilIe tulevat _kertatulot, jollaisia voivat olla hänellä Jo oleva henkivakuutus ja t ietenkin kansaneläkelain mukainen hau tausavustus. Kertamenojen lisäksi perhe tarvitsee huoltajan kuoleman JAlkeen eli ntasonsa säilyttämiseksi ja suunn itelmiensa toteuttamiseksi jatkuvia tulOja, Jotka täydentävät perhe-eläketta. LähtOkohtana jatkuvan tu lontarp~en arvioinnissa on perheen kuukausittainen nettotulo eli tulot mIInus verot. Kuukauslttalsesta tulon tarpeesta vähenne1AAn ne tulqt, jotka perhe saa huoltajan kuoleman jal~ keen. NältA ovat erllaise't eläkkeet sekA esimerkiksi elossa olevan puolison ansiotulo . Tarvl1tavlen ja saatavien tulo-

14

..,

star. e a _lOI ·ava u sen päällämistä jen erotus on jatkuva lisätulon tarve kuukaudessa. Tällaista lisätuloa tarvitaan yleensä ainakin ni in kauan kunnes lapset kykenevät itse selviytymään elämässä. Kuolemanvaralta tarvittavan henkivakuutussum man suuruus arvioidaan yhdistämällä"tietyin laskutoim ltuksin kertaluontoisten menojen ja jatkuvien tulojen täydentämiseen tarvittavat määrät. MILLAINEN HENKIVAKUUTUS? Kun vakuutustarve on selvillä, vali taan vasta sitten sopiva vakuutusmuoto. ErUaisla henkivakuutusmuotOja ja niiden yhdl's telmiä on olemassa useita. Nitstä asiakas voi valita omaan tarpeeseensa parhaiten sopivan muodon. HENKIVAKUUTUS ON SIDOTTU IN DEKSIIN Henkivakuutuksiin liittyy aina myös indeksiehto . Sen mukaan vakuutussumma ja-maksu vuosittain nousevat samassa suhteessa. Indeksikorotus rIIppu u inflaatlon voimakkuudesta ja vakuutusmuadosta. Yksinomaan kuolemanvaarariskln turvaavat vakuutukset saavat parhaan inflaatiosuojan. Indeksikorotuksen määrän vahvistaa sosiaali- ja tervey,s mlnlsteriö vuodeksi kerralI ~an kullekin yhtiölle sen liiketuloksen perusteella. ONKO PERHEEN ISÄ ÄITIÄ PAREM PI? Perheen -lsaA on yleensä pldetty äiHä tärkeAm pänä henkivakuutuskQhteena, koska hAn on ollut päävastuussa perheen toi meentulosta. Kuitenkin nyky-

at'kana useimmissa perheissä sekä äiti että Isä hankkivat samanveroisesti tuloja perheelle. Ajattelutavan tark istamista tarvitaan tässäkin suhteessa, etenkin nyt naisten vuonna. HENKIVAKUUTUSTARVE JA URHEILUSU KEL TAJA Urheilusukeltajan henkivakuutustarve muodostaa lajin harrastajan koko vakuutustarpeesta merkittävän ja keskeisen osan - jo yksistään lajin riskialttiuden vuoksi. Urheilusukellusharrastajan perheen vakuutustarpeen kattamiseen soveltunee myös kotivakuutus, joka on jo lähes jokaisella kotitaloudella, huvilavakuutus, venevakuutus, joka on välttämätön jokaiselle vesilläliikkujalle, "autoperheissq'L liikennevakuutus, joka on lakisääteinen ja siihen liittyvä vapaaehtoinen autovakuutus, yks ityistapaturmavakuutus jne. Erilaisista vahinkovaku utusmuodoista monet on yhdistetty kätevlksi paketeiksi, jotka muodostavat kotitaloudelle monipuolisen turvan. , Aslakkaan kannalta on olennaista, että hän yhdessä vakuutusyhtiön edus- ' tajan kanssa harkitsee, minkälainen on perheen vakuutustarve eri tilanteita varten. Sen jälkeen vakuutusmies voi asiantuntijana ehdQtlaa hänelle, miten tlmA tarve parhaiten peitetUn . S"tlomf-Salaman Ja Pohjola-yhtiöiden yhteistyösSä on tarkoituksena juuri se, että , saman vakuutusyhtlOn edustaja, olkoon hän shten yksityinen myyntimies tai yhllOlden kontto,.!', voi tarjota urheilusukeltajalIe 1-a hAnen perheelleen koko vakuutuspalvelun kalk.f<len vakuutuslajien osalta.


Sukeltajan tärkeät vakuutukset:

en i,rakuulus, tap turmava~ __ u

us ia varus'evakuu'us

Vapaa-aikana sattuu vuosittain satojatuhansia tapaturmia. Valitettavasti osa näistä kohdistuu tämänkin lehden lukijoihin. Useimmat meistä on vakuutettu työssä ja työmatkalla sattuvien tapaturmien varalta, mutta vapaa-aika on monelta jäänyt vaille vakuutussuojaa. Tämän vuoksi on Pohja-yhtymä kehittänyt uudet yksityistapaturmavakuutukset. Näistä urheilusukeltajilIe sopivat vapaa-ajan vakuutus, täysajan vakuutus ja erilaiset kilpailuvakuutukset. Tietyn koulutustason omaavalIe sukeltajalIe myöntää Pohja-yhtymä 50 prosentin alennuksen vakuutusmaksusta. Vapaa-ajan vakuutus on tarkoItettu täydentämään lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Vapaa-ajan vakuutus korvaa nimensä mukaisesti vapaa-aikana sattuneet tapaturmat. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus sisältää seuraavat korvaukset: - kertakorvaus kuolemantapauksessa - kertakaikkinen korvaus täydellisen työkyvyttömyyden varalta. Jos työkyvyttömyys on. osittainen, pienenee korvaus vastaavasti - päiväraha ohimenevästä työkyvyttömyydestä.Jos työkyvyttömyys on osittainen, pienenee päiväraha vastaavasti - korvaus sairaanhoitokuluista. Jos tapaturma aiheuttaa sairaanhoitokuluja, joita ei korvata jonkin lain perusteella, suorittaa Pohja niistä korvausta laskua vastaan 10 000 markkaan saakka. Hoitokuluihin siSältyvät mm. maksut lääkärille, hammaslääkärilte tai sairaalalle, kohtuulliset, vamman hoidosta johtuvat matkakulut lääkäriin, sairaalaan tai hoitolaitokse~n sekä tarpeelJj-

set maksut tapaturman aiheuttamista hammasvammoista ja hammasproteesille aiheutuneista vahingoista. HoItokuluja ovat myös lääkärin määräämän proteesin hankkimiskulut, tapaturman yhteydessä rikkoutuneiden silmälaSien ja kuulokojeen korjauskulut sekä muut tarpeelliset lääkärin määräämistä vamman tutkimus- ja parantamistoimista aiheutuneet kustannukset. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja myös urheiltaessa. Kuitenkin eräiden vaarallisiksi katsottujen urheilulajien kuten urheilusukelluksen osalta vakuutus on voimassa lisämaksua vastaan. Vapaa-ajan vakuutus on myös erinomainen henkivakuutuksen täydentäjä. Täysajan vakuutus on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole lakisääteisen tapaturmavakuutuksen antamaa turvaa tai jotka ovat osapäivätyössä. Tapaturmavakuutuksen saamiseksi tämän lehden lukijat voivat kääntyä ylitarkastaja Arvo Laisin puoleen, joka Pohja-yhtymässä hoitaa urheilusukeltajien vakuutusasioita. Hänen puhelinnumeronsa on 6096395. Hän kertoo myös mielellään henkivakuutuksista. Henkivakuutus on voimassa normaaliehdoin ja lisämaksutta myös sukellusharrastuksen aikana. LAITTEILLE KOJEVAKUUTUS Pohja-yntymä tarjoaa sukeltajan varustevakuutusta erikoishinnoin. Vakuutus korvaa sukeltajan varusteille aiheutuneet vahingot, joiden aiheuttajana on tulipalo, murto, varkaus, v~si­ johtovahinko, liikenneonnettomuus,

äkillisen odottamattoman, ulkoisen tapahtuman johdosta aiheutunut särkyminen tai ilkivalta. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa vikoja, jotka ovat aiheutuneet kulumisesta, valmiste- ja ainevioista tai varusteiden käyttämisestä niiden normaaliin tarkoitukseen. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa. Urheilusukeltaja-Iehden lukijome on aiemmin toimitettu pankkisiirtolomake, jolla vakuutuksen saa kätevlmmin voimaan. Jos tällaista lomaketta ei kuitenkaan enää löydy; sen voi pyytää ylitarkastaja Laisilta, jonka puhelinnumero on mainittu edellä. Halvin va-puhelin on sukelluskäsine. Purista käsine tyhjäksi vedestä. Ota regulaattori suusta. Puhalla käsineeseen. Älä anna ilman karata. Puhu. Voit hetken hengittää käsineessä olevaa ilmaa edestakaisin. Puhu selvästi ja pidä käsine lähellä kuulijan korvaa. Puhe on selvää ja ymmärrettävää. Puvun huppukaan ei estä kuulemista. Koulutusmielessä menetelmällä on seuraavat edut: Oppilaasta on hauska puhua veden alla ja hän mielellään ottaa regulaattorin suusta. Kouluttaja pystyy neuvomaan veden alla. Pelokas oppilas rauhoittuu kuullessaan kouluttajan äänen. Tarkoitukseen sopivin käsine on ns tiskihanska. NeopreesikAsinen ei ole yhtä hyvä. (Kekeillaanko? Ajatusta voinee kehittää ja rakennella hiukan tilavampi "puhepussi" .) (Skin Diver, March 75)

peruskurssit vasta-alkajiUe • avovesiluokkakokeet. va-valokuvaustaja -kalastusta. ' luola-, yö-, syVä- ym. sukeUuksia • saaristoristeIlyjä • sauna. jytää parhaimmat laitteet. ex-navy kouluttajat. kokenut miehistö. " tilava tukialus PÄHKINÄTIE 12 A 1

01710 VANTAA ---% P. 90-844451 15


sa lähtö tapahtuu altaan reunalta . vaikea ongelma. Muutenkin se aiheuttaa turhaa vastusta, huonon virtaviivaisuutensa takia. TäYSin johdonmukaisesti onkin nyt siirrytty valmistamaan maskit kasvojen muotojen mukaan. Tämä tehdään kipsimuotin avulla. Valetaan kasvojen muotoinen muotti , jota vasten sitten painetaan lämmitetty akryyli levy . Tulos on kasvoja myötäilevä mutta optisesti huono ratkaisu. Kerilin mukaan ei kuitenkaan ole mitenkään tärkeää, että kilpailussa on hyvä näkyvyys maskin läpi, vaan pääasia on, että maski pysyy päällä lähdön yhteydessä ja että sen läpi näkee sen verran ettei eksy .

,Räpyläseminaari Pirkkolan uimahaUissa Kutsumamme luennoitsija, länsIsaksalainen Karl Heinz Kerll, kertoi tulkkien avulla aiheesta " räpyl äulnti jasiihen liittyvät seikat". Lauantaipäivänä käsiteltiin lähinnä teoriaa ja räpylöiden rakentamista kun taas sunnuntaina koeteltiin kykyjämme altaassa. Sunnuntaina oH kuvassa mukana myös fllmiryhmä joka ikuisti harjoitukset . Räpylöistä oli meille uutta se, että lasikuituvahvisteisia muovilevyjä nykyään valmistetaan myös lännessä. Valmistus tapahtuu kovan paineen alla teräsmuotissa. Näin s.aadaan sekä laminaaUi että muovipinta mahdollisimm~n tasc;liseksi. Kestävyys ja klmmoisuus .ova,t näin parantuneet huomattavasti '. parin viime vuoden . kehityksen myötä. Levyt kiinnitetään tukevan kengän tai hyvän kumiräpylän kenkäosan pohjan alle. Tämä antaa paremman tuen ja~alle kuin mitä ennen käytetty tapa, jossa muovilevyt kiinnitettiin tavallisten räpylöiden paksuihin sivutukiin feikattuihln' loviinsiten, että levyt päättyiVät parf 'senttiä varpaiden päistä. Nämä pari senttiä olivat juuri ' ne heikot kohdat jOistaräpylät helposti murtuivat. Levyt ovat yksittäistä räpylää kohti 600-900heliösenttimetriä. Jalkapohjan alla oleva pinta ei sisäi ly tähä'i1 . Hannoveri ssa, Länsi-Saksassa valmistetaan levyt 'sUkeltajan elopainon ja hänen käyt~ötarkoituksensa perusteella. Nämä ovat heidän mielestään ratkalsevia 'tekijöitä päätettäessä miten pitkät, jäykät · jakimmoisat levyt tulisi 01la:TutkimLlksien puuttuessa ' valmistetaan räpylät 'vfelä korVakuulolla siten, että isol,'e kaverille tehdään isommat Ja jäykemmät räpylät ja pitkänmatkan uimari11ekimmoisammat ja pehmeämmät levyt.

lä pääsee joskus jopa taaksepäinkin mika saattaa olla varsin harmillista sukel taJan pyrklessa pl.n nalle, Monofin llla uidessa huomaa vars in selvästi yläruumiin lateraallpinnan suuren vaikutuksen delfiinipotkun tehokkuuteen. Koska CMAS: n säännöt kieltävät uintilevyn tai muiden vastaavien laitteiden käytön olisi harjoiteltava käsien ja käsivarsien oikeaa ' asentoa. Räpy lä" toimii sinikAy rän mukaisesti. Laminoimalla tietyllä tavalla saadaan räpylälevy seuraamaan lähes täydellistä sinikäyrää ja jopa kiihtymään jättöreunaa kohti, niin sanottu piiska-ilmiö. Snorkkel i on nykyään ti iavuudeltaan Tasapaksu levy hidastaa liikettään ja suuri , käyrä ja virtaviivainen putki joka jättöreunaei enää toimi. tehokkaasti. kiinnitetään maskin keskelle silmien Nyt ku itenkin teoriakeskusteluissa väliin. Tällöin On muistettava että ulosaina 'sHJo;n tällöin pilkahtaa tavallinen heng itys on tapahduttava nenän kautta aero.;. tai aqvadynami ikka . Siinä eteenjotta sukeltaja ei saa liikaa " vanhaa" ilpäin (ylöspäin) vievä voima syntyy potmaa. Maski on siis sekä kyhmyinen etkuri- tai sifpiprofiilin etu- tai yläpuoleltä sumussa, joten näkyvyys saattaa tola alipaineen muodossa. Tehokkain siaan olla heikko. m'u oto on purjelentokoneen siiven kalPuhuttiin myös ravinnosta ja terveistainen, siis äärettömän pitkä mutta satä elämäntavoista. Tämä on kautta aimalla vi rtau ksen suhteen hyvin kapea. kojen ollut sukeltajille mielenkiintoi; Venepotkureissa suuri tapojen kärkien nen puheenaihe. Nyt näyttää siltä, että kehänopeus saa aikaan kavitaation mikaikki räpyläuimareiksi aikovat joutuvat kä. tarkoittaa sitä, että alipaine on, kasparantamaan tapojaan huomattavasti. vanut kunnes vesi höyrystyy. Tastä Kaikki. nautinnot aina yöj u oksust~ kahsyystä vältetään kovin pitkiä potkurin viin on jätettävä. TIlaIte astuu kova vallapoja mikä johtaa niiden suhteellisen mennusohjelma. Keski-Euroopassa leveään muotoon. alOitetaan valmennus jo 8 vuoden iäsSuurillanopeuksilta lentokoneen siisä, jolloin . tähdätään huippusaavutukven teho paranee jos virtaussiiven ylä,.. siin n ..13 - 16 iässä. Tämä on ilmeisesti puolella voidaan pitää säännÖllisenä. meilläkin .tulevaisuuden sävel, mikäli Tämä tehdään imemällä ilmaa si ipeen emme tyydy, vain ottamaan vastaan väja puhaltamalla se jostain muualta syneHä ex-uimareita muualta. ulos . (kovin yksinkertaistettu kuva). Sunnuntaina kokeiltiin käytännössä Pienillånopeuksilla saadaan' parempi mihin suomalainen räpy1äuimariaines nosto aikaan varustamalla siiven etupystyy . Mukana' oli myös filmiryhmä reuna lisäsi ivekkeella, ni in ' sanotulla kuvaamassavirheitämme . Ankaran "slot" -s iiveHä. Tätä periaatetta on yriKerllin silm ien alla ei monikaan esiintetty käyttaä 'myös ..räpylöis,sa varustatynyt edukseen. Ei olisi USkonut olevan maflane reiillä joista vesi virtaa räpylän mahdollista 25 metrin uinnin aikana toiselle puolelle. Josräpylä .tolmisisiiYksi levy jota li ikute.llaan kaksin jatehdä niin m'o nta virhettä kuin mitä ven tavoin voisi tällaisesta ratkaisusta loin, niin sanottu " monofin" , on osoitKerll oli huomaavi naan. Pahin virhe rätautunut tehokkaaksi lähinnä lyhyiden olla hyötyä. Nyt kuitenkin rei 'itys pUaa pyläuimareillamme oli hanen mukaan osittain räpylän todellisen toiminnan ja suojaisten matkojen potkurina. Kerll heidän vankka itseluottåm uksensa . oli sitä mieltä, että monofin saattaa oltehokkuuden. Jotta aerodynamiikan periaatteita voitaisiin .käYttää räp,ylöis-:'o ' Olisi ilmeisesti aina lähdettävä sIItä la jopa vaarallinenkin, etenkin avovekannalta e.ttei itse osaa eikä tiedä miden aallokossa. Omat kokeiluni osoit.., sä. oliS,i räpylät ra ke-ri,,~ttava poikitlaJtaan . SUloi" ef ainakaan harjoittele tavat samaa. Ihmisen ruumis ei tunnu slha kap~ina ~Hptn~',Jt)Hoi r;r paädytään IlJan vähän,; . tottuvan delfiinipotkuun ainoana eräänl~'i~e~' monpfl h:-ratk~ istlun. Koko seminaarin -tulOKsena voisi eteenpäin vievänä voimana. MonofinitMaski, 9ni'lOpeiS$a' k!IPa!I Q iS~a, joismain ita seuraavat johtopäätökset: > ~ Tarvitsemme parasta:' niahdolJ ista ~ PANKKlSIIRT. ({ >i :i --'S '{:g "':'1": 8!''8',3- / teknista mater aan a, ts~ i tilaamme 5a,a jan Tledotuksla . .'. .. pa n kki i.a muovilevyjä Saksasta kevää~ aikana. Porvoon Sp -. Sb i Bor~ å konttori . , ~On laadittava 6pås ja sen yhteyde~sä l lmoi ttaudun:'S,M ' Makseta.an . v~lmennusohJe,lm at :" koulutu~seri'ja 20,_ TI_ 1I_ ll_ E_ N_ : O ~1~0~6~'/~IO~1~6~,4 ~1~_O ~·~ /~ 8____~____...._ ~ - parisuunn. 'harjolttelun.tueksi. nU!aine.n vål'mistuta.rkkuussuunn. 20,S3~jan Mure.na, r . f' .., Piispank.19 A. ". ),ee kesän aikana. n im i, oso ite ja Porvoossa 30-3 1 .8-75 puhelin -.Kaipaamme tehokasta päävalmenta~~.~ 4~~'bO? .'1 ~ , ,. . jaa joka ',tietää hommansa. Tiettävästi lähettäjän (i lJ.Il 0 15. 8 men.:nessä) n im i ja Hä.meel1l1nnassa tunnetaan mielenkiino s o ite toa asiaa, koh taan'~ Jag anmäler mig t i ll -Nuoriso- yÖl1 ke t) ittyessä on muisFM i J~ttava ; eJtä valmenn us 'alkaa hyvin aiA lle- . " i~ ,,parori ente r .ing ' • : 20 ,. z .... idrjo itus r- --.----.........:..;L--.-'.. - - - - -.. ~----=-t : _ . prep~ sions " 20,'kaisessa vai heessa ja jatkuu periaatteessa koko elamän ajan . i ' ~ö r gå 30-3 1 .8-75 Ma kse t aan -Meille varttuneemmi lIe, to ivottomille TllIlTA N ,o {anm. senast 15.8} tapauksi lle, on ke.hitettävä kuntourheiPan kin m "rk'l mk p ank ki j,a lu niin pitkälle , että se pystyy motivoikon tton maan hieman aktiivisempaan sukeltaKaualeima PankIn kulut miseen myös talvella. - Tutkimus tällä alalla on ollut lähes olematon, Tässä löytyy paljonkin työtä kiinost uneille, pintaa syvemmälle pyr0 2 1971 · 10 3.10. 0 TOSITE LÄ HETTÄJÄN PANKILLE 1 kiville. ~

'

iSy

L~hf! tt äjän

~


URS Leiritarinaa Kuten h.:nnettua, vietämme leirikesää Ahvenanmaalla, vedet ovat kirkkaat kasvi- ja kalarikkaat. Aurinko on luvannut näyttäytyä joten puitteet ovat melkoiset (Auringon kanssa on sopimus hiukan auki). Leiripaikaksi oli valitti Vårdö mutta satamaa kun ei löytynyt, etsittiin uusi. Leiripaikka on nyt sittenkin Prästö, Bomarsundin linnaketta vastapäätä. Käyttöömme olemme varanneet koko niemen, joten tilaa on. Uimarantaakin löytyy . Muut luonnon .oJosuhteet ovat kauniit ja erinomaiset. Kunhan vielä löydämme kompressoreille kunnon paikan niin systeemi on . melko valmis. Huolto saattaa teettää töitä, tosin Bomarsundissa on hyvä kanttiini, mutta kauppaa ei aivan vieressä ole . Vesi saadaan järjestettyä, muut ostokset voivat ajaUaa jonkin verran. Niin ne autot. Vars inaiselle leiri paikalle ei autoja tulla päästämään . Ehkä näin saamme edes vähän rauhoitettua sitä. Asuntovaunut voidaan paikalle vetää. Mikäli sopiva " polku" löytyy . Satama on hyvä. Mutta perilläpähän näette . Leirimaksu on tietenkin asia, joka on hyvä tietää, ne ovat 40: - viikko, 20: - viikonvaihde ja 10: - vuorokausi aiku isilta, 10-15-vuotiaat maksavat puolet ja alle 10 v. pMsevät siivellä. Maksuun sisältyy , te ltta pa~kka , ves i, ku ljetukset suk.kohteisiin ja takaisin leirille. Ilmasta Joudutaan maksamaan, mutta se päätetään sitten paikalla. Vihjeeksi kerhoille , pikkuveneistä on pulaa. TÄRKEÄTÄ on, että jokainen, joka leIrill e tulee huolehtii siitä että omat sukelluspaperit ovat kunnossa. Joko oppIlaskortti tai PM kortti., ilman papereita voi olla, että tulee hankalu uksia. Mikäli kerhot tulevat joukolla .olisi hyvä jos mukana olisi tiedot sukeltavista. Nimi, synt.aika, sukelluskokemus j.n.e. Vi ran omaiset vaativat ne. Koska heidän vaati muksensa perustuvat asetuksHn, on niihin suhtauduttava vaka.vasti. Ohjelmasta kiertää hurjia huhuja, osittain niissä on perääkin. Uudet lait ja asetukset huom ioiden tulee leiristä varsin koulutuspitoinen. Kohde alue on mielenkiintoinen vanha taistelualue jota ei näin suurissa.puitteissa ole -koskaan tutkittu.

Pllhdasta, öljylöntä ilmaa . BAUER hengitysilmakompressoreilla BAUER on kehittänyt kompressorinsa erityisesti hengitysilmapullojen täyttöä varten. BAUERilla on kymmeniä eri mallisia kompressoreita. Tässä niistä muutamia: PURUS Pa ine 225 t ai 350 atO, ilmamäärä 60 I/min. Soveltuu yksittäiskäyttöo n. Agg regaattina jo ko säh kötai bensiinimootloril la täyttöl aittei neen. Saatavana myös ilman käyttö moottoria. Varustettuna bensiinimoottori lla mitat 73 x 30 x 44 cm. Pa ino 35 kg.

UTILUS CAPITANO Paine 225 tai 350 atU, ilmamäärä 140 I/min. Soveltuu joko yks ittä iskäyttöön tai pieni lle ry hmil le. Aggregaattina joko säh kötai bensiinimoottorilla täyttölaittei neen. Saatavana my ös ilman käyttömoottoria. Varustettuna bensiini moottorilla mitat 90 x 39 x 54 cm. Paino 79 kg.

K-14-85 Paine 225 tai 350 atU, il mamäärä 200 I/ min.

Uusi kaventunut ja pidentynyt Jetfin räpylä nopeampaan, tehokkaampaanja entistä turvallisempaan sukel1ukseen - samalla lihasvoimalla. Kolme virtausaukkoa räpylän pinnan "kuolleella" alueella suihkuttavat vettä taaksepäin, eliminoiden turhan ponnistelun. Vesi virtaa pitkin räpyIän pintaa kuin kaksinkertaisesti. Ympäri maailman, ammattimiesten keskuudessa suosittuja. Tule ja tutustu. Samalla esittelemme korkealuokkaiset Astral kumiveneet, Ursuit puvut, AMF . hengityslaitteet, Luxfer alumiinipullot, Spirotex sukellusväUneet. Tiedustele paikkakuntasi sukellus- ja urheiluvälineliikkeistäl

Soveltuu esim. pa lolaitoksille. Agg regaattina joko säh kö-, bensiini- tai dieselmoottorilla täyttölaitteineen. Saatavana myös il man käyttö moottoria. Varustettu na sähkömoottorill a mitat 101 x 43 x 65 cm. Pa ino 125 kg.

BAUER kompressoreita on saatavana myös muihin käyttötarkoitu ksiin teho.l taan aina 350 atU, 900 I/min. ja 225atii, 1000 IImin. Toim itusohjelmaamme kuuluvat myös sukeltajan ja sammakkomiehen valaisimet sekä vedenalaiseen kuvau kseen tarkoitetut kamerat. Lisätietoja E K-osastoltamme.

(§~c

I

OY

MACHINE TOOL

CO

PASILANKATU 42, 00240 HELSINKI 24, VAIHDE 413033, TELEX 12-809


kirja jokaiselle sukeltajalIe . urvallisesti

GUSTAV KIHLSTRÖM GUNNAR LUNDBERG

Urheilusu HarrastesukeJtajien perusoppiki rja 2. paiOQS,OVh. 15,..,.•

URHEILU

SUKELTAJA Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENTTI PUHAKKA HENRIK ROSENIUS HENRIK RENVALL MAURI VALLEMA ERKKI METSAVUORI

Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa. Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

Puheen johtaja Pentti Nyrönen Puistokatu 5 10900 Hanko Puh. 911/81598

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitus-sihteerille. Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajilIe joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla Liiton toimistosta.

Puheenjohtaja Peter Jansson Lumikontie 1 20240 Turku Puh. k. 921/303424

Liiton toimistonhoitaja Kaisa Nuoramo, puh. toimeen 418611/220, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki

Päätoimittaja Erkki Metsävuori Hovilank" 15 83500 Outokumpu Puh. 973/5999

25. JOHTOKUNTA 1975

Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijärventie 14 C 12 40200 Jyväskylä 20 Puh t 941-12980 k 941-214471

Puheenjohtaja Henrik Renvall Maurinkatu 4 B 14, 00170 Helsinki 17 Puh. k. 90/538658, t. 90/575342

Ilmoituspäällikkö Kati Lagerstam Putouskuja 26 98 01600 Vantaa 60 Puh t 90--575342 k 90-538658 Hinnat Vuosikerta 1/6 sivu 1/3 sivu 1/2 sivu 1/1sivu Lisävärit

18

Sihteeri Kati Lagerstam Putouskuja 2 E 98 01600 Vantaa 60 Puh. k. 90/538658, 1. 90/575342 KOULUTUSJAOSTO

20 160 240 440 550

mk mk mk mk mk

160 m/väri.

TIEDEJAOSTO

Puheenjohtaja Mauri Vallema Tähystäjänkuja 10 41160 Tikkakoski Puh. k. 941/751905, t. 941/751422

URHEILUJAOSTO

Jäsenet Kalle Lehtivuori, Keitinmäentie 17-19 A 23 40630 Jyväskylä Puh. k. 941/241609, t. 941/18281 Mauno Kaivo Merikatu 43 C 12 02470 Obbnäs Puh. k. 90/2980246, t., 90/290211 Meri Lahtinen Hasselbacka 01810 Espoo 81 Puh. 862439 Tom Mattson TKY 5 B 34 Otaniemi Puh. 90/4682090 Erkki Metsävuori Hovilank 15 83500 Outokumpu Puh 973/5999 Ilpo Raatikainen Valtakatu 66-68 45700 Kuusankoski Puh. k. 951/48477, t. 951/89999 Kalevi Turkka Nirvanpellonkatu 2 A 33730 Tampere 73


Työmatka merenpohialle tai lomamatka iärvenrannalle Omega kestää tiiviisti mukana Omega on testattua laatua

Kun NASA valitsi tiukkojen vertailevien testien perusteella astronauteille rannekellon, oli ratkaisu Omega Speedmaster. Rannesekuntimittari Speedmaster on käynyt kuusi kertaa kuussa ja se on tehnyt yhteensä 46 avaruuslentoa. Kun kapteeni Cousteau tarvitsi kelloa kokeisiinsa, joissa testattiin ihmisen kykyä työskennellä 500 metrin syvyydessä, valitsi hänkin Omega Seamaster 600 sukeltajankellon. Todellakin; jokaista vaativaa ja vaarallista ammattia varten on olemassa oma Omega. Kello, joka on testattu tiukemmissa olosuhteissa kuin mihin se käytössä koskaan joutuu. Jokainen Omega sukeltajankello testataan paine-eroissa, jotka vastaavat hyppyä valtameren syvyydestä kaksinkertaisesti Mt. Everestin huipun korkeudelle. Omega on testattua turvallista laatua. Kuinka kestävä vesitiivis kello on

Tavallinen vesitiivis kello kestää kuivana vaikka itse olisittekin likomärkänä rankkasateen pisaroista tai veneretken pärskeistä. Kellossa on tiivisteet jotka suojelevat herkkää kellon koneistoa kosteudelta. Mutta kun uitte tai sukellatte rasittaa myös vedenpaine kellon tiivisteitä. Mitä syvemmälle sukellatte sitä suurempi on vedenpaine joka pyrkii puristumaan sisään kellonkuoriin. Siksi sukeltajankellon tulee olla myös painetiivis.

Sukeltajankelloissa on kellonlasina mineraalilasi, vetonupissa kierrelukitus ja saumoissa sukellusveneissä käytetyt 0rengastiivisteet. Omega vesitiiviitten kellojen malleissa on valinnan varaa. Jos harrastuksiinne kuuluu aarteenetsintä merenpohjalla, valitkaa itsellenne Omega sukeltajankello. Jos ystävänne tekee mielellään iltakävelyjä vesisateessa riittää hänelle jokin sirompi vesi tiivis Omega-kello. Omega Seamaster Professional 600

Omega Professional sarjan kellot on suunniteltu ammattilaisten vaativaan käyttöön. Sarjassa on erikoiskelloja urheilijoille, sukeltajille jå lentäjille. Omega Seamaster 600 on sukeltajille tärkeä työväline. Sen avulla lasketaan ilmankulutusta ja määritellään dekompressio-aikoja. Omega Seamaster 600 kellon tiiviys on testattu kaasukammiossa heliumilla. Heliumkaasun molekyylit ovat veden molekyylejä pienempiä. Siksi heliumkaasu pystyy tunkeutumaan sinnekin minne vesi ei pääse. Siis: jos kello on kaasutiivis on kello todella vesitiivis. Omega Seamaster on vesitiivis aina 600 metrin syvyyteen asti.

Omega Seamaster Cosmic

Omega Seamaster Cosmic sarjan kellot on tehty kestämään arkipäivän kolhuja. Ne ovat vesi tiiviitä ja iskunkestäviä. Useimmat automaattivetoisia, joissa ranteen liike yhdessä maan vetovoiman kanssa huolehtii kellon vetämisestä. Automaattikello on tavallista tiiviimpi kello, koska sen vetonupin tiivisteet eivät käytössä kulu. Omega Seamaster Cosmic on hyvä käyttö kello miehelle ja naiselle. Aito Omega on hyvä siioitus

Omega on ensimmäinen kuussa pidetty kello. Omega on ollut 12 kertaa Olympiakisojen virallinen ajanottaja. Omega laatuun voitte luottaa. Omega kelloilla on vuoden kansainvälinen takuu, joka on voimassa 156 eri maassa. Suomessa on lisäksi kellovakuutus katoamisen sekä särkymisen varalta. Se on erikoisliikkeen palvelua parhaaksenne. Tulkaa valtuutettuunOmega asiantuntijaliikkeeseen tutustumaan erilaisiin Omega kelloihin. Kokeilkaa miltä Omega sukeltajankello näyttää Teidän ranteessanne.

3

4

1. Seamaster Cosmic oh. 560,- 2. Seamaster Professional600 oh. 1150,3. Seamaster 200 oh 980,- 4. Seamaster Electronic f 300 oh. 1100,- . Maahantuoja Oy Perkko

r-\

~ ~

OMEGA 19


, KRISTIINAN URHEILUSUKELLUS. KERHO AOUANAUT r.y. elo Heikki ;":>lange, Varsinmäki Neptun B 15, 64100 KRISTIINANKAUPUNKI

SAIMAAN NORPAT URHEILUSUKELLUSSEURA r.y. Lappeenranta elo Timo Seppänen, Happotie 8 A 9, 53900 LAPPEENRANTA 90

KUOPION URHEILUSUKELTAJAT r.y. Kuopio ei 0 Pertti Grönholm, Myhkyrinkatu.4 B 21, 70100 KUOPIO 10

PORKKALAN MERIPELASTUSYHDISTYS r.y./Sukellusjaos Calypso elo Ahti Salminen: Rantatie 3 A 4, 02470 UPINNIEMI

KUOPION POLIISIURHEILIJAT r.y. Kuopio ei 0 Jouko Vartiainen, Rajakatu 7 A 5, 70600 KUOPIO 60 LAHDEN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Lahti elo Kari Arvila, Vilhonkatu 19, 15100 LAHTI 11 LAKEUDEN SUKELTAJAT elo Seppo Järvenpää, 62200 KAUHAVA JÄSENKERHOT r.y. AHVENISTON VESIPEDOT Hämeenlinna elo Rainer Ansalahti, Taimistontie 17,13100 HÄMEENLINNA 10 ALKON URHEILUSUKELTAJAT r.y. Helsinki elo Sirpa Hynönen, PI 350/ST Konttori, 00100 HELSINKI 10 AOUA ANCA r.f. Helsinki elo Sambo Pauling, Brövegen 2 B, 00140 HELSINGFORS 14 AOUA DIVERS CLUB r.f. Hanko elo Birgitta Ekström, Korsmaninkatu 6, 10900 .HAN KO CLUB AOUARIUS r.y. Tamp'3re elo Heikki Kivikoski, Pirkankatu 27 A 8, 33230 TAMPERE 23 DELFIN r.y. Vaasa elo Antti Teinilä, Hyttystie 7 C, 65210 VAASA 21 DOLPHIN CLUB r.y. Espoo elo Håkan Sandblom, Haukiverkonpolku 2, 02170 HAUKILAHTI DYKARKLUBBEN NAUTILUS r. f. Mariehamn elo S. Nikko, Matrosgatan 5 L, 22100 MARIEHAMN Per-Olof Simoiin, Kasbrinken THE FINNISH SEAlIONS r.y. Helsinki ei 0 Kalervo Karaslahti, Poutamäentie 15 A 39, 00360 HELSINKI 36

LOHJAN VESISTöN VENEKLUBIN VALASKOPLA r.y. Lohja elo Timo Elomaa, Rusthollinkatu 5 A 7,08900 LOHJA MARlIN CLUB r.y. Turku elo Pekka Vesterlund, Räävelinkatu 3 as. 2, 20100 TURKU 10 MERIHEVOSET r.y. Helsinki elo Mauri Nevalainen, Lönnrotinkatu 1, 00100 HELSINKI 10 MERIKISSAT r.y. Helsinki elo Pekka Lindfors, Suomenlinna B 18, 00190 HELSINKI 19 KOKKOLAN URHEILUSUKELLUSKERHO MERISAUKOT r.y. elo Eeva Nyqvist, Käenkuja 3, 67800 KOKKOLA 80 MURENA r.f. Porvoo elo C-M. Weckman, Biskopsgatan 19 A, 06100 PORGA 10 NAUTIC CLUB r.y. Turku elo Jouko Moisala, Kuloistenkoulu, 21205 KULOINEN NEPTUN CLUB r.y. Turku elo Seppo Multamäki, Kärsämäentie 22 0, 20360 TURKU 36 NESTEENVENEKERHO r.y. ISUKELTAJATelo Risto Niemi, Myllykuja 3 a 7, 06850 KULLOO

SAMMAKOT r.y. Jyväskylä elo Lippo Jokinen, Tyyppäläntie 6 C 22, 40250 JYV ÄSKYLÄ 25 VESIHIISI r.y. Varkaus elo Saija Haaja, Metsämiehenkatu 20, 78200 VARKAUS VEsiKEUHKOT r.y. Helsinki elo V. Merjankari ,Isosaarentie 3 a 4, 00840 HELSINKI 84 VESIKIRPUT r.y. Simpele elo Arto Harmanen, Tuominotko B 20, 56800 SIMPELE VESIKOT r.y. Kouvola elo Reijo Saarelma, Kivimiehenkatu 2 A 9, 45100 KOUVOLA 10 SAVONLINNAN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Savonlinna elo '~sko Mikkonen, Ristimäenkatu 13 A 1, 57130 SAVONLINNA 13 SINIHAIT r.y. Turku elo Pekka Tamminen, Tuulismäentie 4 a 22, 20360 TURKU 36 SUB-AOUA CLUB BARRACUDA r.y. Helsinki ei 0 Thor Björn Alfthan, Minervankatu 3 A 8, 00100 HELSINKI 10 SUKELTAJA-KILTA r.y. DYKARGILLET r.f. Helsinki elo Ora Patoharju, Tehtaankatu 8 A 1,00140 HELSINKI 14 SUKELLUSRYHMÄ DELTA elo Pekka Palo, Kansakoulukatu 16, 67200 KOKKOLA 20 SUKELLUSSEURA SIMPPU elo Seppo Salo, Helsingintie 13 C 7, 24100 SALO 10

NORPPA KLUBI r.y. Helsinki elo Raimo Korkiakangas, Untuvaisentie 1 A 24, 00820 HELSINKI 82

SYVÄSUKELTAJAT - DEEP SEA 01VERS r.y. elo Markku Ryhänen, : lopeahaka 6 G 63, 02400 KIRKKONUMMI

HELSINGIN PALOLAITOKSEN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Helsinki elo Paul Lassila, Korkeavuorenkatu 39 B 14, 00130 H6LS1NKI 13

NURMEKSEN URHEILUSUKELrAJAT r.y. Nurmes elo Eino Kalmu,Kenttäkatu 2, 75500 NURMES

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT elo Timo Wikman, Vanhalankatu 6, 33730 TAMPERE 73

HYVINKÄÄN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Hyvinkää elo Erkki Nurminen, Hunsalankatu 6, 05830 HYVINKÄÄ

PARGAS TUMLARE r.f. Parainen elo Nils Rosenlund, Grönogräne 3,21600 PARAINEN

UIKUT r.y. Nokia elo Pentti Siren, Kavolinkatu 2 B 28, 37100 NOKIA

/

URHEILUSUKELTAJAT -74 r.y. Turku elo Jouni Vuorinen, Honkatie 32 B 5, 20540 TURKU 54

JOENSUUN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Joensuu elo Arto Rantala, Matarankatu 47, 80130 JOENSUU 13

PINGVIINIT r.y. Lahti elo Jorma lindqvist, Huvilatie, Järventaus, 15320 LAHTI32

KEMIN URHEILUSUKELTAJAT elo Pekka Anttonen , Etelärantakatu 6, 94100 KEMI 10

RAUMANMEREN SUKELLUSKERHO r.y. Rauma elo Parturiliike Paavo Huhtala, Tehtaankatu 4, 26100 RAUMA

URHEILUSUKELTAJAT r.y. Helsinki elo Antero Parma, Ruusulankatu 18 A 2, 00250 HELSINKI 25, Tied.siht. Leena Hyvärinen, Maalinauhantie 8 C 58, 02180 VANTAA

KOKEMÄEN KOVA-VÄKI (.y. elo Eero Sarkonsalo, Kolsi Oy, 32800 KOKEMÄKI .

VEHKAHAIT elo Seppo Pikarinen, Kirkkojärventie 24, 49400 HAMINA

URHEILUSEURA DS elo Antti Aalto, Suvantopolku 7 F 71 , 06100 VANTAA

Kokkola 1975 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy

Urheilusukeltaja 1975 3  
Advertisement