paremman päivätuloksen, 12.0 g, vaikka suurin osa päivistä oli kulunut matkantekoon ja valmisteluihin. Oli perjantai, satoi tasaisesti , niinku in myös seuraavina päivinä. Melko synkän viikonlopun jälkeen menimme maanantaina kolmoskoskelle, jonne kaikki työkalut oli jätetty . Vesi oli noussut toista metriä, pumppumoottori oli veden alla. Saimme sen hetkeksi käymään, mutta kondensaattori oli kastunut . Työt oli muutenkin lopetettava, sillä näin korkealta vedellä on virta liian vuolas , vesi sameata ja hyvät kultapaikat liian syvällä snorkeli sukellukseen. Teimme ·si is yhteensä vain 9 työpäivää (sunnuntaisin tevättiin) saaden keskimäärin 8.5 9 päivässä. Kannoin Peterin pumpun ja muut työkalut rantaa pitkin kun kaksi nuorukaista meloivat kanadalaiselta jokea alas. Varoitimme seuraavasta koskesta, ehdottaen että menisivät kävellen katsomaan ennenkuin laskivat . Hetken perästä me tavattiinkin uudestaan, pojat olivat jo saaneet teltan pystyyn ja riisuivat märkiä vaatteita nuotion Mressä. Kanootti täyttyi koskessa ja polkien piti uimalla hinata se ran taan . Edessä heillä oli vielä noin pari kymmentä koskea , osa niistä pahempia, joten me olimme syvästi huolissamme heidän puolesta. Retkikun nallamme oli ollut muitakin vastolnkaym isiä kuin alussa Pekan vilusturn lnen ja nyt tämä tulva . Kun Pekka parani ja pääsi töihin, nyrjäytti Lasse polvensa aika pahasti ja oli saatava saira.alaan. Alfred ja minä käytimme yhden päivän avun hakemiseen, mutta turhaan. Rajavartioston helikopteri oli rikki , ja kaksi tavallista konetta lähti katsomaan paikkaa, mutta eivät uskaltaneet laskeutua lähelle leiriä . Vasta 3 päivän kuluttua saimme Kutturan lappalasivat viemUn koskiveneellä Kutturaan, mistä Lasse pääsi postibussilla Ivalon sairaalaan. Peter teki koko retken ajan sitkeästi työtä, mutta häntä vaivasi viisaudenhammas, joka alkoi heti särkeä ku n hän pan i hupun päähän ja suukappaleen suuhun . Itse olin teve, mutta tuskin täYS issä voim issa koska olin viejä 2 viikkoa ennen matkaa Meilahden sairaalassa astman ja keuhkokatarin takia . Siis tyypillinen "jollei" -operaatio. Jollei sitä ja tätä, niin kultaa olisi tullut paljon , paljon enemmän. Päätimme yrittää uudestaan ensi kesänä.
Laanioja: idyllinen kultapitoinen sivupuro.
Matkalla pols ~ SuvannolJla Pekka hinasl pienemmät kumjve'neet.
Olomme Ivalojoella pUttyi dramaat- on pahin , normaalivedelläkin paikkatisesti. Sadetta tuli yötä päivää, ja tiis- kuntalaiset harvoin laskevat vaarallistaiaamuna vesi valtasi leiripaikan. ten isojen kivien takia. Siellä uitimme Lindforsit heräsivät klo 5 jalat vedessä varovasti rantaa pitkin, mutta kun ja pakkasivat kamppeensa. Lähdimme näimme kosken alla ihmisiä rannassa, kaikki kantamaan mahdoll isimman pal- menimme loppumatkan vauhdilla. jon tavaroita 9 km Pahaojalle että olisi Peter ajoi komeasti karille, muttei tulvähemmän tavaraa kumiveneissä. Vain lut reikää. Ihmiset olivat turisteja, jotka Pekka jäi leiriin vahd iksi. Ihmettelin et- halusivat veneellä jokea ylös, mutta 2 tä lapset jaksoivat. Alfred, Tuula ja lap- • paikkakuntalaista varoitti : -sinne ei ole set ajoivat autolla päätielle tilaamaan nyt menemistä. Viimeiset lomapäivät vietimme ihameille kaikkIlIe kämpän jostakin, ja Peter ja mi nä palaSimme lei rille. Pekka nassa kämpässä Kiilopään retkeilyaoli sillaikaa tarjonnut teetä Geol. Tutki- lueelIa. Aurinko paistoi jälleen, tavarat muslaitoksen johtajalle, prof. Stigze- kuivuivat, teimme retken kultapitoiselle liukselle ja hänen seurueeJleen, jotka Laaniojalle, missä noukimme kauniita Peter ja m inä tapasimmekjn metsässä mineraaleja vanhasta kaivoksesta ja menossa Pahaojalle. Illalla satoi edel- huuhdoimme vaskoolilla pieniä hippuleen, ja yöllä Pekka nousi tuon tuosta- ja. Yhtenä päivänä olimme autolla kin katsomaan oliko vesi noussut. Aamulla se saavutti meidänkin telttam- maantien varressa kultaa myymässä, me, purimme kaikki ja lastasimme ve- mutta kaupantekO sujui huonosti: neet. Vesi oli nyt kevät- tu lvatasolla ja luultavasti turistit eivät uskoneet että kosket IIkeAnn-akOlset. Otimme märkä- kulta oli aitoa, tai pitivät hintaa - 30: puvut pUlle, ja sadevaatteet, koska I 9 - liian kovana. Eräille geologeille palelimrile. Alussa uitimme varovasti möimme siihen hintaan muutama kumiveneet pitkin rantaa. Tämä oli gramma, ja kuulimme heiltä että Tankuitenkin hankalaa, koska veneet ta- kavaaran kullankaivajat ottavat 40: -, ja kertuivat välillä puihin ja pensaikkoon, suurista hipuista jopa 70:-/g: jotka olivat veden vallassa. Päästyämme Sotajoen suulle työnsi;T1me veneet keskivirtaan ja annoimme mennä . Koskaan ennen emme ole sellaista vauhtia Retken yhteenveto laskeneet nämä.' 20 km Ivalojokea. Kum iveneitä ei pysty koskissa ohja_a- Ilman valtausta ei saa kaivaa, ei maan, mutta onneksi korkea ves i peitti edes etsiäkseen hyvän paikan. melkein kaikki kivet. Viimeinen koski - Ivalojoki on hyvin sadeherkkä, ja muutaman päivän sade tekee työnteon vedessä hyvin vaikeaksi. - Kulta ei tule ilman kovaa tyOtä, vaikka on koneita apuna. Märkäpuvulla voi tuskin tehdä ku in 2 vi ikkoa työtä, koska nahka loppuu sormen päistä. Jos on kylmää ja sateista, loppuu sisu jo ennen . - Varusteita täytyy ankarasti supistaa: ei aseita, radioita, turhia vaatekertoja, pu llotettuJa juomia. - Kunnon vene on tArkeä, ja paksupohjainen kumtvene turvallisin. - Kultaa voi 3 sukeltajaa noukkia käsin n 2 g/pAivä, ja pumppukAyttOisellä imu ri lla (3HP)n 10 g/pAivä . - Pumppu, imu laite ym työkalut maksavat n 2000:-. Hyvä kum ivene saman verran , ja muut retkikustannukset taas saman verran. Kun kulta on jaettu saavat sukeltajat yleensä todeta että kovasta työstä saivat jopa itse maksaa - niin ainakin meidän kävi tällä reissul la. parempi tuuri ensi kerralla.
Tuula ja Pekka opettelevat vaskoolln käyttöä, Marina ja Sofia katselevat, Prolle valvoo ettei mene hlppuja hukkaan.
Prolle Jansson 5