Issuu on Google+


Sukellat nähdäksesi tutkiaksesi löytääksesi tehdäksesi työtä.

Ota käteesi kunnon lamppu

Darrell-Allan

Vedenalainen valais·n •

- ja näet uskomattoman paljon paremmin - runko alumiinia - magneettikatkaisija - etulasi O-rengastiivistetty - sukellussyvyys 240 m

- valoteho 10 W - 100.000 kynttilää (lBC) - virtalähteenä 10 kpl 1.5 V. UM sauvaparistoja - poitti mo no 965 varaosana

F 0- U Pajalahdentie 9, 00200 Helsinki 20, puh. 90-622 358


Puheeniohtai,a n palsta Vuosi sitten kehuin liittoamme pohjoismaisessa kokouksessa ja kerroin " pitemmälle ehtineille " ja suuremmille veljesliitoille ettei meillä muka ole sen suurempi ongelma liittoon kuulumattomien "villien" kanssa. Ja nyt - kehityksen myötä - meill ä jo on. Sukelluskoulutuksemme sulloo joka vuosi sadoittain uusia urheilusukeltajia markkinoille mutta vain murto-osa tulee riveihimme. Tämä ongelma on vakava siksi että uusi sukeltaja ei suinkaan ole valmis sukeltaja. Hän tarvitsee opastusta , lisäopetusta ja harkittua johtoa. Ja ennen kaikkea hän tarvitsee sitä informaatiota jota saa vain hyviltä seuroilta ja liitolta. Ilman kaikkea tätä liikkuu nyt suuri joukko sukeltajia keskuudessamme ja meidän tulisi kaikkien yrittää opastaa heidät. Onnettomuustilastomme on näet verrattain kaunis verrattuna muihin pohjoismaihin mutta uskon että ero onkin siinä ettei meillä ole ollut kovin paljon villiä sukeltajia. Nyt on . Ja vaara kasvaa. Kun pidämme kursseja olisi syytä muistaa liittoa. Meistä on informoitava ja kerrottava - asia joka nyt on hel pompi kiitos lehden. Kurssinjohtajien tulisi muistaa että heillä on suuri vastuu! Ja villeistä lisää. Eräässä lehdessä on moitittu liittoa "sukeltajan silmin". Joku meikäläinen on siihen vastannutkino Ja johtokunnalta (lue minulta) on pyydetty virallinen vastaus. Mutta sitä en tee - tämän enempää. Kirjoittaja on nimittäin villi. Ja hän vain moittii yleisin sanoin. Asiasta loistaa läpi ettei hän tämän hetken Urheilusukeltajai n liitosta tiedä paljoakaan. Ja kuinka pystyisi tietämään? On niitä puutteita ja helppo on repiä mutta olemme kuitenkin jo sellaisella kehitysasteella ettei ulkopuolinen ensi yrityksellä saa pitävää otetta. Toivomme että tämäkin harhaantunut karitsa saadaan laumaan turvaan . Sieltä sopii sitten huutaa . Saattaa muuten olla että tämä on viimeinen puheenjohtajan palstani. Lupasin johtaa liittoa kolme vuotta ja nyt on aika lähteä. Minulla on ollut ilo toimia aikana jolloin suuri kehitys on tapahtunut. Itse asiassa on tapahtunut niin paljon että moni asia vieläkin on sekava ja uusi. Myönnän auliisti että olen jäänyt jo jalkoihin . Olen saanut kiitosta ja moitteita (enemmän). Kritiikki on usein ollut hyvästä ja auttanut eteenpä i n . Kiitos siitä . Katson että puheenjohtajan tehtävä liitossamme on niin vaativa ettei kukaan kykene sitä hoitamaan iiman suurta ulkopuolista apua . Minulla on ollut onni löytää nii n hyviä (lue hyvä) avustajia että asettamani päämäärä on saavutettu. liittomme kuuluu nyt SVUL : ään ja oma lehti pyörii. Yksi viime hetken tavoite jäi kyllä saavuttamatta . Urheilu puoli olisi ho idettava paljon tehokkaammi n. Siinä yksi vihje tu levalle johdolle . Toivon menestystä. Se siitä

- _..._ - --- -- -- - - - -_...

__._._

...

Aiattelemisen aiheHa" c Kauden tilinpäätös lähenee . Tämän vuoden sukellukset on jo melkein sukellettu . Kesän viimeinen retki on tehty " Henrikalla" . Alkaa olla aika nostaa varusteet varastoon ja talvihuoltoon . Talvi tuo tullessaan hallikauden harjoituksineen . Hallikausi johtaa uusien sukeltajapolvien kouluttamiseen. Nyt on saatavana liitolta ja muualtakin koulutusmateriaalia ja hyvää. Kouluttajat, harkitkaa olisiko tiedoissa ja taidoissa parantamisen varaa. Te lähdette jälleen kasvattamaan uutta sukeltajapolvea. Yrittäkää tehdä siitä vielä parempi kuin edellisistä. Kouluttajan vastuu painaa, sillä ensi kaudelle tulee juuri niin hyviä uusia sukeltajia, kuinka tarkkoja ja tunnollisia kouluttajat ovat. Onnettomuustilastot ovat maamme kohdalla vielä lohdullisia, toivokaamme, etteivät ne mene murheellisiksi vielä ensi kaudellakaan. Käsi sydämelle, kuinka monta kertaa tuli sukelletuksi " huonossa kunnossa " tai peräti "pienessä". Huhut kertovat kavereista jotka kävivät ruokki massa ahvenia reelingin yli ensin ja sitten vaan varusteet päälle ja mereen. Huippu oli kait veikko joka kesken sukelluksen nousi pintaan "heitti pienet yrjöt" ja ja.tkoi sukeltam ista . Mahtaa olla rautainen tunne, varsinkin niillä jotka joutuvat viemään, kyl menneen kaverin pressuun käärittynä ja lippu puolitangossa , takaisin rantaan. Mikäli ette ajattele itseänne niin ajatelkaa edes niitä jotka jäävät teidän jälkeenne. Ajatelkaa kuinka ikävä on selittää tapahtunutta rannassa odottavalle perheelle, muista puhumattakaan. O li sikohan itsekurissa parantamisen varaa ! Mutta se siitä . Lopuks i pieni vihje niille , jotka eivät vielä ole lo pettaneet avovesikauttaan. Päättäkää sukelluksenne kerhon yhteiseen lamppu - ja iltasukellukseen. On varmasti elämys lähteä pimeästä rannasta , lampun ja kesäisen hyvän sukellusparin kanssa syksyn kirkkaaseen veteen . Paikan valinta on tärkeä vaa lea po hja ja turvallisuus me lkein minimivaatimu kset. Uskon kuitenkin että ret ki kan nattaa ja että mikäli retki o ike in järjest etään , siitä jää "hyvä maku suuhun" .

Sihteerin palsta Vaikka vuoden päättymiseen on vielä runsas 2 kuukautta päättyy liittomme tämän vuoden aktiivinen työkausi 23. 11. Aulangolla pidettävään liiton ensimmäiseen syys- elikkä vaalikokoukseen. Silloin punn itaan liiton henkiset resurssit , kritisoidaan menneisyyttä ja katsotaan tulevaisuuteen. liiton johtokunnassa on kaivattu uusia innokkaita, idearikkaita ja ennakkoluulottomia voi mia. Onhan liittomme jatkuvasti laajeneva ja yhä vo i makkaamm in sykkivä toiminta asettanut liiton vetäv ien voimien hartioille yhä mittavampia tehtäviä. Seuraavaksi vuodeksi toivomme löytävämme taitavan PR-miehen hoitamaan liittomme suhteita lehdistöön ja tiedotusvälineisiin. Toivomme edelleen saavamme talousmiehen valvomaan tuloja ja menoja sekä mahdollisesti luomaan uusia rahansaantilähteitä . Tarvitseehan liitto jatkuvasti enemmän rahaa kuin mitä kassasta löytyy . Lisäksi pitäisi löytyä pääkallopaikan läheisyydestä toimelias tarmokas sihteeri. Mistä ihmeestä saisimme Hessu Särmännölle seuraajan. Hän on menneitten vuosien aikana menestyksellisest i kehittänyt liittomme urheilutoimintaa ja toivoo pääsevänsä vihdo in sukelluseläkkeelle. Tämä urheilutoiminta on jatkuvassa kehityksessä. Kerrottakoon tässä yhteydessä kaavailut , jonka mukaan ensi vuonna aloitettaisiin Suomessa varsinaiset hall iräpyläuinnit . Tämä muualla Euroopassa niin suurta huomiota herättänyt kilpailulaji ei toistaiseksi ole saanut jalansijaa maassamme . Tämän ja j o entisten urheilulajiemme vauhdittamiseen tarvitaan Hessun veroinen innokas sitkeä urheilujaoksen vetäjä . Vuonna 1975 jolloin SVUL täyttää 75vuotta tulemme toimimaan : " Sukella turvallisesti"-teeman puitteissa. Kamppanja lähtee vuoden alussa liikkeelle ja sen onn istumiseksi tarvitsemme keskinäistä hyvää yhtei styötä . Saatte tu lev ien kuukausien aikana tästä lisät ietoja. M itä tulee SVUL : n 75, liittomme tulee osallistumaan niihin kahdella eri sektor illa, ensiksi toimimme yhdellä osuudella viestinkantajana ja toiseksi osallistumme kesäkuun alussa pidettäviin vesik isoi hin . Sitten vielä muutama sana lehdestämme . Toistaiseks i on ilm es tynyt 4 numeroa ja luvassa on vielä kaksi. Saatan olla väärässä , mutta minusta tu ntuu, että liittomme pys tyis i to im imaan hyvinkin 4 numero n varass a. Tietyst i sanotaan , että siinä mies heti repimään sitä mitä o n ol l ut mukana rakentamas sa . Luulen , että lehdellämme o li si paremmat ja etenk in pysyvämmät edel lytykset toimia pitkällä tähtäimellä . Teh dään siitä paksumpi , jos kirjoituksia tulee l ii kaa . Jos pikaisia viestejä tulisi toi m ittaa seuro ille, on tietys t i vanha tuttu posti edelleen käytettävi ssä .

. " "1.,

C>tf.Jc

Hencca, sihteeri

3


Ovatko pesusienet sieniä? Tiedetään, että vuosisatoja eKr. on pesusienien keräys ja kauppa ollut Välimeren maissa "big business". Tämä puuha on todennäköisesti ensiksi alkanut Aigeianmeren saariston asukkaiden keskuudessa, missä kehittyikin erityinen "dyykkarien" ammattikunta. Sieltä nämä ammattidyykkarit tekivät pyynti matkoja Keskiselle Välimerelle ja Afrikan pohjoisrannikolle. Pitkäaikaisten ja runsaiden pyyntien johdosta alkoivat pesusiene: .väh~nt~~ Välimerestä . Poimintakelpolsla slenla ei nykyisin juuri löydä ennenkuin 4050 metrin syvyydestä lähtien. Ajat ja olot kovenivat, tällöin "sienidyykkarit" lähtivät vähän. ka~­ emmaksikin, aina Bahamasaanlle Ja Floridaan asti. Myös Meksikon lahdelta löydettiin laajoja sienialueita 1930luvun tienoilla. Sienien keinoviljelys 1700-luvun loppupuolella italialainen Cavolini huomasi, että pesusienen pienet palaset saattoivat kiinnittyä uuteen alustaan ja ryhtyä siinä kasvama~n. Vuonna 1862 Schmidt totesi saman JUtun ja suositteli keinotekoisen s .i~ni~n kasvatuksen aloittamista . Ja nllnha~ tehtiinkin vuonna 1867 Triesten rannIkolla. Sieltä puuha levisi muihinkin maihin mm. Bahamasaarille ja Britannian Hondurasiin. Yleisesti hyväksyttiin käyttöön nk. Mooren menetelmä, jossa n. 8" läpimittaisen sienen kappaleita sidotaan alumiinilangalla 1 x1 0" sementtipalasiin ja upotetaan pohjalle. Sienet ..~aa.~ vuttavat markkinakoon noin nelJassa vuodessa. Nämä "keinotekoiset" osoittautuivat aluksi hyvin onnistuneiksi, mutta 1920~ luvun loppupuolella sieni rutto aikOI tehdä tuhojaan ja 1940-luvulla oli rutto autioittanut suurimmat osat näistä alueista, jolloin koko jutusta oli luovuttava.

Suk ~i i us ­

men et e! ma

Keruumenetelmiä Aikaisemmin pesusien ien kerääminen tapahtui yks in omaan kahlaamalla ja sukeltamalla. Matalissa vesissä olevien sienien loppuessa täytyi lähteä syvemmälle keruupuuhiin . Jotkut " fiksut " käyttivät koukku päistä seivästä ja vesikiikaria. Näin varustettuna saattoi voimakas ja taitava " fiksu " kerätä veneestäkin käsin jopa 15 m: n syvyydestä pesusieniä. N. 120 vuotta sitten otettiin käyttöön senaikainen sukelluspuku , joka toisen maailmansodan jälkeen sai väistyä "mukaeltujen" sammakkomiesvarusteiden tieltä. Vielä tänäkin päivänä voi henkilökohtaisesti nähdä sienenpyyntiseutujen satamapaikoissa merkkejä" tu~.~t~ "raskassukeltajapuku-kaudesta : nalta vanhoja sukeltajia nimittäin istuskelee tai liikkuu vaivalloisesti keppiinsä nojaten outoihin asentoih.in .~ä~ntynein jäsenin. Silloinhan ei vlela tiedetty sukeltajataudista mitään. .... .. 1940-luvun alussa otettiin myos käyttöön erikoisvarusteisia pohjahar?j~ sekä troolinuottia . Näillä menetelmilla voitiin päästä jopa 200 m : n syvyyteen.

Pesusienen olemus Siellä veden pohjassa oleva pesusieni ei muistuta lai nkaan kaupassa olevaa sientä . Elävä sieni on täyteläinen ja Ii mai nen. Sen väri vai htelee kellertävän vihreästä ja ruskeasta aivan m .ust~an: Ja liukas se on sekä tiukasti ~.IIn~1 alustassaan, paljain käsin on t~ysln mahdotonta saada sitä irti. Sienen muoto vaihtelee suuresti, mutta erehdyttävästi se kyllä muistuttaa lehmän maksaa. Tämän jutun ots ikkokysymykseen : " Ovatko pesusienet sieniä?" on osittain annettava kieltävä vastaus. Ne eivät ole sienikasveja vaan sienieläimiä, tarkemmin sanottuna erään elollisen maailman alhaisimmalla kehitysasteella olevan eläinryhmän lukuisten eri lajien sarveisa i neisia rankoja . Sienieläinten kolme perustyyppiä ovat askon , sykon ja leukon , joista ask.o~ ­ tyyppi on rakenteeltaan yksi.n~ertalsln ja leukon-tyyppi monimutkaisIn : p.u~ ­ taina tällaiset tyypit ovat harvinaisia luonnossa , koska sienieläi~et yleensä muodostavat runkokuntia , Jotka kas v~­ vat silmikoimalla ja joi den ka ~ avat J.a kammiot käsittävät perin mon imutkaisen ja tiheän verkoston . LiSäk,.Siäätulte vielä sien ieläinten suvulllne.n 15 t~ y~ 'nen sukusolujen avulla, Joten am : Iuttom an näköinen eläin on liS~änty­ misensä suhteen turvattu moni n tavoin. Hedelmöityneestä m unasolu sta hlttyy vapaassa vedeSSä uiva ripsitoukka, joka saattaa veden vi rtojen mukana kulkeutua pitkällekin emoyksi löstä ennenkuin klinnittyy al ustaansa ja kasvaa vähitellen uudeksi runkokunnaksi .

4

"Veneessä keä ... "

oli

miehistönä

4

hen-

Elävästä oliosta pesusieneksi Pesusienen valmistus on melko yksinkertainen juttu. Tavallisesti sienet ladotaan pyyntilaivan (veneen) kannelle ja yksinkertaisesti ryhdytä~n k~~ele­ mään niiden päällä, jollOin elalmet kuolevat. Tämän jälkeen ne pestään, jotta irronneet, rikkisurvotut . osas~t saadaan poistumaan. Survomlnen Ja pesu on suoritettava huolella, koska kuivuneita sieniä ei enää saada puhtaaksi ilman kalliimpia erikoismenetelmiä. Pesun jälkeen sienet ripustetaan kuivumaan laivan takiloihin ja myydään välittömästi rantaan saavuttua .

"Meikä-poika sienestämässä" Lopuksi pieni, mutta omalaatuinen tarina Itäisellä Välimerellä tehdystä sienenkeruumatkasta, johon minulla oli tilaisuus osallistua. Sienialueet on jaettu asukkaiden kesken , ne periytyv~t suvuttain ja toisen alueelle menemisestä muodostuu usei n suuren riidan aihe. Kyseinen vene oli n. 6 m mittai nen. Siinä oli pieni katos ja se oli maalattu kirkkain värein: punaista, vihreää ja valkoista. Muuten se oli kyllä uppoamisen partaalla . Veneessä oli miehistönä 4 henkeä , joista 3 sukelsi ja vanhin oli huoltomiehenä. Suke ll us laitteet olivat tos i henkimaailman mukaelmia . Pieni pOlttomoottori pyöritti hihnan välityksellä täysin ruostunutta , pientä paineil mapump pua. Kok o jutun ulkomitat oli vat n . 30x40x50 cm. Hihna, joka pyöritti pumppua, oli peukalon paksuinen naru, jOka oli sol mittu yhteen! Pum pu sta läh ti ilmaletku , jonka pituus oli arviolta n. 80-100 m . Sukeltajan muut varusteet olivat räpyl ät, maski , uimahousut, jäyk kä verkkokori, pieni sorkkarau ta ia ilmaletkun päässä " cyklonin" näkÖi nen hengi tyslaite , hänellä ei ollut sno rkke l ia. Ja si tten mentiin yli puurin + 26 asteiseen ve teen . Itse en noilla vempeleillä ol is i men nyt edes 10 metrin syvyyteen. Sienen ke rääj äll ä o ii siis suus saan " cykloni " ja hän pit i ilmal etkua vas emmassa kädes -


"Ja sitten mentiin yli puurin . sään, n. metrin päästä tästä suukappaleesta. IImaletku ei siis ollut millään muulla lailla kiinni sukeltajassa. Oikeassa kädessä 01 i sorkkarauta ja vasemmassa ilmaletkun lisäksi kori. Minulla 01 i varustuksena märkäpuvun takki, syvyysmittari, kello, lämpömittari , kompassi ja puukko . pohjaanmeno oli Sienenkerääjän erittäin nopeaa. Hän räpylöi hyv in vo imakkaasti. Luovu in suos iolla siitä vauhdista. Tuossa lähellä 40 m: n syvyyttä veden lämpö ol i muuttunut jo + 16 asteiseksi. Pohjassa, joka oli tasainen ja hieman loiva (syvyys vaihteli 54-46 m) oli veden lämpö + 12- + 14 asteen välillä. Näkyväisyys oli yllättävän hyvä. Seurattuarliilmaletkua löysin sukeltajan täydessä touhussa. Hän toim i erittäin nopeast i ja tehokkaasti. Päätin auttaa kaveria. Alo in katse lla, missä päin olisi pesusien iä. Otin puukon esille ja aloin irroittaa sieniä. Kovien ponnistelujen jälkeen olin saanut muutamia irti ja vein ne sitten sukeltajan koriin. Hän ei hyväksynyt niitä! Pyöritti päätään ja heitti ne pois. Senjälkeen hän viittoi minua seuraamaan itseään . Menimme jonkin matkaa, vastaamme tuli rykelmä erilaisia kasvustoja ja sieniä. Hän näytti minulle s iellä yli 50 m : ssä, mikä oli kerättävä sieni ja mikä ei. Tuossa syvyydessä minuun jo vaikuttaa tuo syvyyshumala . Nii npä tuosta " oppitunnista" on sentähden mieleen jäänyt vain mukava tuntemus, mutta en kyllä oppinu t erottamaan hyvää ja huonoa sientä toisistaan. Ainoatakaa n poimimaa ni sien tä ei kyl lä hyväksytty koriin . Ilmeisest i en pystyisi tuo ll a touhulla vo ikkoleipärahoja tienaamaan! Ke ll osta huomasin , että olin ollut poh jalla lähes 15 m in. Näytin kaveri ll e kelloa , kell oaikaa ja y lös-me rkk iä. Hän pyöritt i päät ään ja jatkoi sien ien keruuta. M inä lähd in ylö s ja suoritin pikku "tasauksi a" ennen pintaa n nousua. Ol i mukavan lämmin vesi ja aurinko lämm itt i sopivasti. Pääti n jäädä " pintaan " katsele maan, milloin stene nsukeltaj a saapuu ylös . Ihmettelin mi elessän i, ku in kahan kylmä hän ellä mahtaa olla

ilman "pukua", kun minustakin alkoi siellä "alhaalla" tuntua kylmältä. N. 12 min . ku luttua alkoi sukeltajan hahmo kuplien mukana lähestyä pintaa hyvin nopeasti. Ilman mitään "etappeja" kaveri tuli pintaan asti ja antoi täyden sienikorin veneeseen ja kiipesi sitten itse perässä. Hän oli siis ollut n. 27 min. siellä 46-54 m: n syvyydessä! Välittömästi lähti seuraava kaveri samoilla "eväillä" jatkamaan puuhia. Tällä juuri ylöstulleella kaverilla oli kylmä, oikein todella ky lmä. Hän tärisi ihan todenteolla, näytti niinkuin olisi 5 cm joka puolella väreilevää sienensukeltajaa yli reunojen. Tämän tärinän keskeltä kuului kysymys: "Kuinka kauan olin vedessä?". Vastaukseni: " Noin 27 min .", ei aiheuttanut mitään kommentteja hänen taholtaan. Kysyin häneltä: "Mikset laita mitään lämmintä yllesi?" Tärinän keskeltä kuului sukupo lvien kokemusten perusteella kummastunut vastaus : "Jos nyt puen lämm intä päälleni, niin ensi viikolla olen sairastunut keuhkokuumeeseen! " Mitäpä tuohon voisi vastata. Se pani ajattelemaan asiaa. On ilmeistä että tässä sukellustouhussa on vielä paljon asioita, jotka ovat toisin kuin teoriatieto . Hän kertoi sukeltaneensa yl i 10 vuoden ajan pesusieniä ja tehnyt aina juuri tälla isia sukelluksia. Kaveri oli ainakin päällisin puolin silmäiltynä kuin terveen ihmisen mallikappale. JASKA.

Hei! Sänder här resu ltaten från Borgå avloppet. Den 5 . 5. 1974. KJ. 12,00. Tävlingen genomfördes enligt tidigare mönster. Dock med den avvike lsen att alla deltagare erhöll medalj . Så skall även ske i fortsättningen. Dessutom utlottades denorade pris deltagarna emellan. 'Antti blev segrare för tredje året i följd och blev alltså ägare tili den av A. B. Helmer KarlssonO . Y. donerade vandringspokalen. Vad som gladde arangörerna mest var det att tre modiga flickor ställde upp. På så sätt kom också en damklass tili stånd. Att det går bra att simma fast man är "feminin" utvisar ju resultatlistan . Flere flickor nästa år. Pojkar med förresten. Borgå å är inte alls så hälsovådlig att simma i som ryktet låter på - skina. Kom ihåg att det finns en "Turistklass" för dem som inte viII tävla. Tävlingsserie: 1) Antti Ahven Sammakot J : kylä 13.19, 2) Pasi Koivu Laiv.suk . kurssi 14.22,3) Markku Sairanen Palolait.urh. suk. Hki 14.31, 4) Erkki Närhi Sammakot J: kylä 15 .30, 5) Lasse Kaijanen Urh.suk. Hki 16.23, 6) Bjarne Sundberg Murena Porvoo 19.07. Damklass : 1) Mirja Huhtiniemi Calypso 15.16, 2) Eira Luukkanen Urh.suk. Hki 16.21 , 3) Hannele Spring Urh.suk. Hki 16 .35. "Turistiklass": Matti Lönnfors Murena Porvoo 16.29, Stig Liitiäinen Murena Porvoo 18.09, Risto Inkeroinen Murena Porvoo 19.25, Timo Salo Sealions 19.43, Klas lindqvist Murena Porvoo 19.48, Aimo RistOlainen Porvoo

21.24.

Hunajameloni oli parhainta ja sopivinta suke ll uksen jälkeen nautittavaks i.

5


SYVYYS VAATII lUOTETTAVUUTTA

NEMROD paineilmolaite, "METEOR regulaattorilla": -

toimii moitteettomasti jopa 15 atyn paineessa

-

painebalansoitu

-

varailmavaroitin

-

vakiona jäätymissuoja automaattinen varailman säätölaite syvyyden mukaan myötävirta systeemi pa kkosyöttö minimi hengitysvastus sisään- ja uloshengitettäessä

-

5 vuoden takuu

-

takuuaikana ilmainen vuosita rkastus

Joten vaihda parempaan tai aloita suoraan huipulta. Kungliga arbetsskyddsstyrelsen on hyväksynyt Meteor regulaattorin 60 mtr syvyyteen ja talvisukellukseen.

OY Huopalahdentie 16 6

Helsinki 33

AB Puh. 485817


SUKELLA SIISTISTI

Meidän sukellusvetemme, Itämeri sattuu pahaksi onneksemme olemaan eräs maailman saastuneimmista sisämeristä ja Suomenlahti sen ulokkeena kovimmin kuormitettu jätteillä näistä kaikista. Tämän seurauksena sukellusvetemme samenevat, mutta tälle yleiselle kehityskululle yksityinen sukeltaja tuskin voi suoraan tehdä mitään. Sensijaan hän voi - koska parannus kansainvälisen yhteistyön lisäksi ratkaisevasti riippuu poliittisesta päätöksenteosta seuraavissa vaaleissa kannattaa niitä, jotka todella tahtovat parannusta ja jättää valitsematta ne, jotka koru lauseista huolimatta pitävät tärkeimpänä päämääränään omaa uudelleenvalitsemistaan (Parkinsonko sen jo sanoi, että valittujen ainoa ja tärkein tavoite on uudelleenvalinta?) Lähiympäristömme sensijaan on meistä suurestiriippuvainen: miten me merta ja leiripaikkojamme kohtelemme. Saariston siisteys riippuu meistä, jotka ainutlaatuisessa saaristossamme liikumme - muiden toimenpiteet ovat vielä aivan aluillaan. Toistaiseksi kampanja on keskittynyt jätteidenkeräilypisteiden järjestämiseen saaristoon. Helsingin kaupungin alueella ja kaupungin omistamilla alueilla on järjestetty jätehuolto, mutta osaa saaristosta etelärannikollamme aina itärajalle asti pyrkii pitämään roskattomana yhdistys "Pidä Saaristo Siistinä r.y.". Periaatteessa tämä velvollisuus kuuluisi kunnille uuden, tulossa olevan jätehuoltolain perusteella, mutta jo nyt on todettu, että alkuvaiheissa ainakin rasitus tästä olisi saaristokunnille ylivoimainen. Kunnilla puolestaan on oikeus puhdistuttaa alue roskaajan kustannuksella - jos tämän saa kiinni. Helsingin kaupungin osalta jätehuolto on järjestetty yhteistyössä eri pursiseurojen kanssa, kaupungin venerannoilla ja kaupungin omistamilla ulkoilualueilla muissa kunnissa jätehuolto on järjestetty. "Pidä Saaristo Siistinä r.y" puolestaan on järjestänyt jätehuoltopisteitä pitkin saaristoa, mutta yhdistyksen toiminta on riippuvainen saaduista avustuksista ja tuoreimmin Helsingin kaupunki eväsi avustuksen, perustellen omalla laajalla jätehuoltotoiminnallaan. "Pidä Saaristo Siistinä". ry: n jätepisteet käyvät suurinpiirtein ilmi oheisesta kartasta. Kartan ulkopuolelle jäävät Kotkan Mussalon ja Meriniemen, Haapasaaren ja Vironlahden Klamilan sekä Vaalimaan Hellärannan jätepisteet. Lännessä on tämän kartan ulkopuolella 12 pisteen verkosto Ahvenanmaalla. Siisti sukellus edellyttää meiltä kuitenkin aivan omakohtaisen asentumi. leiripaikka siistinä, purjehtiminen saasteetta, muiden (pahojen) virheiden ilmoittami.... Ii'/\J<lh inrtr.t\ sekä

Leiripaikka on useimmiten hyviä sukellusvesiä etsittäessä ulkosaaristos-

sa, ts. karun luonnon puitteissa. Vähäinenkin häiriö luonnon järjestyksessä kostautuu ympäristövaurioina. Ehkä jonkinmoinen luettelointi auttaisi ohjenuorana: - Jätehuolto on hoidettava itse eikä odotettava muita: ei saa jättää jätteitä näkyville: Palavat roskat poltetaan iltanuotiolla, oluttölkit - jos nIitä nyt joku saareen haluaa kantaa -:- hehkutetaan nuotiolla (hajoamisen nopeuttamiseksi), taotaan. lyttyyn ja upotetaan paikkaan, missä mieluummin on yli amatöörisukellussyvyyden vettä. - Juomat ostetaan Alkon pulloissa, jotka palautetaan (korvausta vastaan) Alkolle, pulloja ei syvässäkään humalassa isketä rikki kallioihin. - Jos sattuu kertakäyttöistä pulloa mukaan, se täytetään vedellä syvänteillä niin, että varmasti uppoaa, ei särjetä - kukaan ei tiedä, etteikö juuri siinä pullonupotuspaikassa myöhemmin olisi ihana hylky, jota pitäisi sormikopelolla esiin kaivaa. - Kiinteät, hävittämättömät roskat kaivetaan maahan. - Luonnolliset jätteet - p-a, hoidetaan riukusysteemillä, johon viimeaikaisten kesäleirien kokemusten perusteella on jo taito. Meidän leiripaikkojamme ovat yleensä suht. karut ulkosaaret, joille moinen lannoitus on vain plussaa, kunhan asia on hoidettu hygienisesti. - Harvalla leirillä on ehkä hajasijoitus parasta: jokainen tarpeen niin vaatiessa joko kuokkii ylös turpeen tai siirtää sivuun sammaleen ja suorittaa lannoituksen luonnollisesti, tärkeää on, että myös mahd. käytetty paperi piilotetaan sammaleen alle. Toisaalta, kokemuksen mukaan, hieman kostea karhunsammal on miellyttävämpi kuin paraskaan Nokian valkaistu kaksoiskrepPivesmälilkkumlnen vaatii omat oivalluksensa: miten en saastuta (vielä enemmän) Itämerta. - Roskien heittäminen yli laidan on jopa kiellettyä. Pllssivesien on Itämeren tähän kansainväliseen mukseen kuitenkin määräys tä, että satamllla tulee olla pilssiveden ja vastaanottojota niillä ei kuitenkaan laitokset vielä lisäksi vastaanotto on maksullista ja siis kaikki vähemmän kunnialliset laivat yrittävät välttää sitä ja laskevat öljypitoiset vetensä salaa Itämereen ja Suomenlahteen.

Pilssiveden voisi pumpattaessa ottaa talteen johonkin astiaan ja antaa sen sitten seistä niin kauan, että jäteöljy siitä eroaa. Tämä kuitenkin on hankalaa ja vaatii kipparilta ja miehistöItä hyvin suurta itsekuria. Keinoja odotellessa on pyrittävä pitämään pilssit niin puhtaana, ettei öljynhaittaa koidu. - Jäteöljy edell isestä ja koneiden ja kompressorien öljynvaihdosta on joko poltettava tai palautettava seuraavalla käynnillä huoltoasemalle, nämä on velvoitettu jäteöljyn vastaanottoon, kunhan niillekin kaikille saadaan kuri. Poltto tuottaa mustaa savua, mutta on silti moninkerroin parempi vaihtoehto kuin meren öljyäminen. Meidän Itämeremme on merkillinen meri: - Se on murtovesimeri, toisin sanoen ei suolainen eikä makea ja siksi sen luonto on kovin arka kaikille muutoksille, - Ikivanhan merenkulun ajoilta peräisin olevat hylyt odottavat meitä sen pohjalla ehjinä, sillä puuta syövä laivatoukka ei viihdy Itämeren vedessä, - Itämeri on ensimmäisiä kaikista meristä siinä, että sen alkava pilaantuminen osoittaa, etteivät meret olekaan kaikki roskat nieleviä. Pahimmin Itämerta uhkaa neljä vaaranlähdettä: - Asumisen jätevedet, joiden määrä kasvaa jyrkästi ihmismäärän ja elintason noustessa, mutta puhdistusasteen pysyessä riittämättömänä. - Teollisuuden jätevedet, jotka meren kaikkinielevyyteen uskoen on siihen päästetty lähes käsittelemättöminä, Hajoamattomat myrkyt, ennenkaikkea DDT ja raskasmetallit elohopea, kadmium, joita Etelä-Itämeressä on rikastunut kaloihin jo niin paljon , että ne ovat tulleet syömäkelvottomiksi. - öljy, jonka kasvava tuonti haaksirikkoineen on jatkuvana uhkana Itämeren eliömaailmalle. Mikään maa yksin ei voi SUOjella Itämerta, mutta vasta viime keväänä saatiin aikaan kaikkien rantavaltojen yhteinen diplomaattinen sopimus. Siitäkin vielä pitkä matka käytännön toimenpiteisiin. Kohta on viimeiset hetket käsillä, vielä on mahdollista puhdistaa Itämeren vettä, kohta ei enää rahalla voi ostaa puhdasta vettä. Ora Pato~riu

7


VA-suunnisfuksen PM- ia SM-kilpailut' Aulangolla 14-15. 9. 1974 Pohjoismaiset VA-suunnistuskilpailut järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Suomi on aikaisemmin 2 kertaa toiminut isäntänä, kilpailupaikkana Hanko. Koska pyrkimyksenä on sijoittaa ai na rata osanottaj i lie tu ntemattomaan maastoon, ja samalla vaaditaan hyvät yhteydet, majoitus, sauna, kirkas vesi, vaihteleva vedenalainer' maasto ja jyrkät rannat, on sopivien paikkojen löytäminen tullut todella vaikeaksi. Päädyimme lopulta Aulankoon, joka suostui tarjoamaan majoitusta ja suuhun pantavaa oikein sukeltaja-ystävälliseen hintaan, ja Aulankojärveen lähellä hotellia. Sinne lähti mittausryhmä jo talvella, porattiin lukuisasti reikiä, mitattiin syvyydet ja maanmittari sijoitti rastipisteet 10 sentin tarkkuudella. Kesällä kävivät uudestaan, ja tilapäiset poijut sijoitettiin nyt vedenpinnan alapuolelle. Kartta suurennettiin 1 : 20.000:sta 1: 2.000:een ja verrattiin samaan mittakaavaan suurennettuun ilmakuvaan. Pienten rantaviivan korjailujen jälkeen saatiin lähtö- ja maalipisteet noin metrin tarkkuudella täsmäämään rastipisteiden kanssa. Monessa aikaisemmassa kilpailussa on todettu että radassa on ollut virheitä, mutta nyt tuntui että kaikki oli kunnossa. Koesukelsin itse molemmat radat, koska on havaittu, että paikallinen magneettinen häiriö joskus aiheuttaa pahOja virheitä kilpailijoille. Kaikki oli OK, ja ratojen tarkkuus kuvastuu parhaiten tarkkuussuunnistuksen tuloksista: 17 kilpailijaa sai yli 40 pistettä 50: stä mahdollisesta, eli paras tulos mikä on näissä kilpailuissa koskaan saavutettu. Osittain tietysti tähän I,(aikuttaa kehittyvä tekniikka ja taito. Tanskalaiset ja ruotsalaiset osanottajat saapuivat yhteisellä bussilla, norjalaiset tapansa mukaan lentokoneella. Ilahduttava oli varsinkin tanskalaisten runsas osanotto -- 8 kilpailijaa sekä joukkueenjohtaja Ruotsista oli tullut 5 kilpailijaparia, Norjasta vain maaotteluun vaaditut 2 paria. Suomesta oli 7 paria, yhteensä kilpailijoita 35 miestä ja yksi nainen. Tämä nainen, Rose-Marie Berg, voitti miehensä Danin kanssa parisuunnistuksen , ja saavutettuaan vielä tarkkuussuunnistuksessa 3: n sijan vei yhdistetyn kultamitalin, suunnistajien tavoitetuin voitto. Niinkuin on aikaisempinakin vuosina huomattu, ainoastaan meidän parimme Ansalahti - Viiala sekä veljekset Olander Ruotsista pystyvät sukeltamaan nopeammin kuin Dan vaimoineen. Danin kehittämä uusi kartanlukusysteemi tekee heidän karttatyönsä nopeammaksi kuin kenenkään muun, ja kun nopeus on hyvä ja tarkkuus ehdoton, oli tämän parin voitto parisuunnistuksessa varsin luonnollinen, niinkuin myös Ansalahti - Viialan toinen sija kun veljekset Olander sairastivat flunssaa - olivat eksyneet jo eka rastilla pahasti. Peter Janssonilla oli tove-

8

rina vasta-alkaja Stig Corander, teki turhan kauan karttatyötä lähtöpaikan vieressä pohjaan levitetyn pressun päällä, mutta pari ui sitten nopeasti ja erittäin tarkasti rastista toiseen, varmistaen Suomelle 3: n sijan. Serkut Egon ja Rolf Johansson, Ruotsin varmimpia VA-suunnistajia, joutuivat hieman etsimään. Seuraava suomalaispari, Pekka Johansson ja Harri Manninen, 01 ivat 7: lIä sijalla, hyvä saavutus ottaen huomioon että aloittivat kilpailemisen viime vuonna. Pekka Lindfors Kurt Nyberg laskivat kartan mittakaavan väärin eivätkä sen takia löytäneet ensimmäistäkään rastia. Tunnettuahan on, että tässä lajissa pienikin erehdys usein merkitsee täydellistä epäonnistumista. Kun näkyvyys on huono eikä kiintopisteitä ole, on pakko suunnistaa metritarkkuudella, pysyen suunnassa korkeintaan 1: n asteen heitolla. Parisuunnistuksen rata oli hieman päälle 900 m pitkä ja käsitti 6 rastia. Viimeiseltä rastilta piti uida pinnalla maaliin. Rastit olivat 2-3 m syvyydessä. sunnuntaiaamuna kilpailijat kulkivat pitkin tarkkuussuunnistusradan rantaa ottaen itse suuntia pinnalla näkyviin poijuihin. Välittömästi ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä poistettiin poijut. Rata oli verrattain lyhyt: vähän päälle 700 m, mutta monet kulmarastit tekivät sen riittävän vaikeaksi. Päivän sensaatio oli Pekka lindforsin voitto ennen Bergin pariskuntaa ynnä muita voittajaehdokkaita, sekä Tanskan maajoukkueen varmuus: toinen sija sekä kaikki 4 miestä 17 parhaan joukossa. Tämä saavutus nosti Tanskan maaottelussa Suomen ohi toiselle sijalle. Tämä mursi tähänastisten PM-kisojen yksitoikkoisuus: kulta ja hopea ovat aina menneet Ruotsiin ja Suomeen, yhtä usein siinä järjestyksessä kuin päinvastoin. Voimme olettaa, että Tanskan hyvä sijoitus innoittaa sekä heitä että myös norjalaisia yrittämään jopa kultaakin. Ruotsin voitto oli nyt veljekset Olanderin huonojen tulosten takia melko niukka. Suomen heikko suoritus tänä vuonna ei oikeastaan ollut yllätys: Ansalahti - Viiala osoittivat parisuunnistuksessa että ovat edelleen 10: n peräkkäisen maaedustuksen jälkeen tämän lajin ehdottomia huippumiehiä, mutta tarkkuussuunnistuksessa ei perusteellisesta harjoittelusta huolimatta tullut kärkituloksia. Toinen edustusparimme Aarnio Rosqvist omaa suuren kokemuksen, mutta sekä nopeudessa että tarkkuudessa on vielä toivomisen varaa. Peter Jansson oli ensimmäisen kerran vedessä tänä suunnistusvälineellä hän käytti ensimmäisen kerran. on vienyt ajan. Isä Prolle teki radat eikä tua. Vuodet alkavat Sitä hauskempaa on todeta, kuussuunnistuksessa Pekka voitti, uusi mies Pekka

,7: ksi ja Kurt Nyberg 9: ks!. Myös Stig

Coranderin 29 pistettä hänen ensimmäisessä kilpailussaan lupaa hyvää. Kun saamme vain lisää nuoria sukeltajia jotka pystyvät suunnistamaan tarkasti, voi niistä ajan mittaan kehittyä vaativampaan parisuunnistukseen kelpaavia edustusjoukkuepareja, että saisimme joskus uusia miehiä remmiin. Samalla voi kyllä todeta, että Ruotsi on usein kärsinyt nimenomaan runsaasta valinnasta: vanhat tekijät eivät aina pääse edustusjoukkueeseen, mutta näyttävät kuitenkin kyntensä taas PM-kisojen hermopaineessa. Kovasti ihmetyttää ettei Ruotsi pannut maajoukkueeseensa Dan ja Rose-Marie Berg veljekset Olanderin tilalle, jotka ovat ennenkin suurkilpailuissa epäonnistuneet suuresta nopeudestaan ja kilpailuhalustaan huolimatta. Bergit hoitavat välillä vauvaa rannassa, mutta ovat saavuttaneet kaikkein vaikuttavimmat voitot näissä lajeissa. K-Iuokkaan, jossa kilpaillaan SMmuttei PM-kisoissa, oli ilmoittautunut vain Arne Borlin ja Rein Käärik Ruotsista, jotka muuten marssikompasseillaan pystyivät kunnioitettaviin saavutuksiin. Olemme Suomessa, niinkuin Ruotsissakin, yrittäneet pitää K- eli Marssikompassiluokkaa hengissä, mutta hyvin huonolla tuloksella. Vuosittain tulee meillä vain 1 tai 2 uutta miestä mukaan suunnistamaan. Joko innostuvat asiaan ja hankkivat seuraavaksi kesäksi kunnon suunnistusvälineen , tai eivät innostu ja jäävät pois. Joka tapauksessa on nyt vuosi toisensa jälkeen päivänselvästi osoittautunut että K-Iuokka vasta-alkaja-houkuttimena on kaunis ajatus josta ei käytännössä tule yhtään mitään. Tietysti tavallinen marssikompassi on halpa verrattuna etäisyysmittarilla varustettuun n.s. härveliin, mutta kuka nyt haluaisi alkeellisilla välineillä leikkiä kun kavereilla on paljon paremmat. Yhtä perustellusti voisimme kalastuksessa kilpailla myös R-Iuokassa. Se tarkoittaa Rautalanka-Iuokkaa. Paksulla teroitetulla rautalangalla saa kampeloita ja ehkä muitakin kaloja jos vain taitoa riittää, eikä se maksa monta penniä. Kunnon harppuuna on kallis, niinkuin on kunnon suunnistusväline. Muutkin sukellusvälineet ovat kalliit, jokaisen että on ne itse hankittava. Liittomme luopuu K-Iuokasta. K-Iuokan SM-mitaleita tilataan kuitasepäitä joka vuosi 9 kappaletta kaiverruksineen, joita ei voi edes kaikkia tänä vuonna ei yhtään. t-'ena,attee:sta pitää voida luopua tOf>lsielkkoJen sä. Säästetyllä hille kunnon suunnl"l:>tusv~mrlee!t.


mukaan on helpompi tehdä ratoja, joten saattaa olla helpompi löytää seuroja jotka suostuvat järjestämään kilpailuja. Liian suuren taakan on tässä suhteessa kantanut Ahveniston Vesipedot, joka on niin monia hyviä kilpailuja järjestänyt Ahvenistolla, ja nyt PM-kisat Aulangolla. Porvoolainen Murena-kerho johon kuuluvat suunnistajat Prolle ja Peter Jansson, Aarnio ja Rosqvist sekä Stig Corander yrittää ensi vuonna aloittaa kilpailujen järjestämisen Porvoon tienoilla. Prolle Jansson Tarkkuussuunnistus 1) Pekka Lindfors Merikissat 47, 2) Pekka Johansson Ahveniston VP 43, 3) Kurt Nyberg Sea Lions 42. Parisuunnistus : 1) Ansalahti - Viiala Ahveniston VP 31.01,2, 2) Jansson Corander Murena 35.07,5, 3) Johansson Manninen Ahveniston VP 62.39,8. Yhdistetty, Yleismestaruus 1974: 1) Rainer Ansalahti Ahveniston Vesipedot, 2) Peter Jansson Murena, 3) Pekka Johansson Ahveniston Vesi pedot, 4) Reijo Viiala Ahveniston Vesipedot, 5) Stig Corander Murena, 6) Harri Manninen Ahveniston Vesipedot. Pohjoismaiset mestaruudet VAsuunnistus, yhd. pari- ja tarkkuus. 1) Rose-Marie Berg Sverige yht. summa 5,2) Dan Berg Sverige 8, 3) Rolf Johansson Sverige 8, 4) Egon Johansson Sverige 16,5) Peter Jansson Suomi 17. Suomen mestaruus, yleinen luokka, 1) Rein Käärik, 2) Arne Borlin. Pohjoismaiset mestaruudet VAsuunnistus 1974, tarkkuus. 1) Pekka Lindfors Suomi 47 pist., 2) Ib Vassard Danmark 46, 3) Rose-Marie Berg Sverige 46, 4) Rolf Johansson Sverige 46, 5) Troels Bundgaard Danmark 45. Suomen mestaruus, yleinen luokka. 1) Rein Käärik Sverige 35, 2) Arne Borlin Sverige 26. Pohjoismaiset mestaruudet VAsuunnistus 1974, pari. Dan Berg, Rose-Marie Berg .~ver!~e 0.26,58,2) Rainer Ansalahti, ReiJo VII~­ la Suomi 0.31,1,3) Peter Jansson, Stig Corander Suomi 0.35,07. Suomen mestaruus, yleinen luokka. Finska mästerskapen al/män klass. 1) Arne Borlin Rein Käärik Sverige 2.38,00. Pohjoismaiset mestaruudet, VAsuunnistus. tarkkuus , maajoukkueet. 1) Ib Vassard Danmark 46 , 2) Rolf Johansson Sverige 46, 3) Troels Bundgaard Danmark 45, 4) Egon Johansson Sverige 42,5) Olav Stein Vandvik Norge 42 , 6) Flemming Stodkmann Danmark 41 , 7) Sven Olov Olander Sverige 41.' 8) Magne Helland Norge 41 , 9) Ramer Ansalahti Suomi 40, 11) Reijo Viiala Suomi 38, 12) Boris Aarnio Suomi 35 , 13) Kaj Rosqvist Suomi 35. Pohjoismaiset mestaruudet , VAsuunnistus , pari- , maajoukkueet. 1) Rainer Ansalahti, Reilo Viiala Suomi 0.31 ,01, 2) Egon Johansson , Rolf Johansson Sverige 0.40,24, 3) Hans Erik Larsen , Flemming Stockmann Danmark 0.48 ,30.

Pohjoismaiset mestaruudet, VAsuunnistus, yhd., maajoukkue. 1) Rolf Johansson Sverige, 2) Egon Johansson Sverige, 3) Rainer Ansalahti Suomi, 4) Flemming Stockmann Danmark 6, 5) Reijo Viiala Suomi. Pohjoismaiset mestaruudet VAsuunnistus, maaottelu. 1) Sverige: Rolf Johansson 6, Egon Johansson 8, Sven Olov Olander 15, Bo Olander. Yht. 52. 2) Danmark: Flemming Stockmann 12, Ib Vassard 13, Troels Bundgaard 15, Hans Erik Larsen 16. Yht. 56. 3) Suomi: Rainer Ansalahti 11, Reijo Viiala 13, Boris Arnio 26, Kaj Rosqvist 27. Yht. 77. 4)Norge: Olav Stein Vandvik 21, Joar Wenger 24, Magne Helland 24, Sven Eie Halvorsen 26. Yht. 95.

SM-VA-YöSUUNNISTUSKILPAILUT 1974-10-05 Hämeenlinna Ahvenistoniärvi Kilpailut alkoivat 19.15 (satoi). Radan pituus oli 393 m (n. 400 m). Veden lämpö 12 C astetta. Järjestäjänä toimi Ahveniston Vesipedot ry Hämeenlinna. Kilpailijoiden varustukseen kuuluivat: ns. perusvälineet, (räpylät, naamari ja snorkk~li), märkäpuku, paineilmalaite, numeroitu merkkipoiju ja ns. härveli. Härveli on varustettu venekompassilla , syvyysmittarilla, kellolla, matkamittarilla ja valolaitteella. Kilpailut olivat järjestyksessä toiset SM-kisat. (yösukellussuunnistus) Voittaja sai tavanomaisen mitalin lisäksi jälleen (toistamiseen) nimiinsä Kantahämeen Säästöpankin lahjoittaman kiertopalkinnon (25 cm korkean hopeapokaali) K ilpailujen johtajana toimi kersantti Reijo Viiala Hämeenlinnasta . 1. Rainer Ansalahti, Ahveniston Vesi pedot 11 .54,2, 2) Peter Jansson, Murena 11.58,8, 3) Pekka Johansson , Ahveniston Vesipedot 19.08,4, 4) Harri Manninen , Ahveniston Vesipedot 20.19 ,6, 5) Pekka Lindfors, Merikissat 24.39 ,0, 6) Timo Salo, Sealions 28.45 ,2, 7) Jorma Leinonen , Sealions 35.57 ,6, 8. Pekka Heikkinen , Ahveniston Vesi pedot (1 rasti).

SM-HALLlKILPAILUT 1974-04-27 Upinniemi.

200 m estesukellus, miehet: 1 . Ahven Antti Sammakot 3.13,8 7 pist., 2. Heiniö Erkki Sukeltajakurssi 3.20,4 5, 3. Koivu Pasi Sukeltajakurssi 3.38,7 4, 4. Hatakka Kari Sukeltajakurssi 3.39,6 3, 5. Siirilä Erkki Sammakot 3.40,52,6. Kastepohja Ilkka Sammakot 3.42,8 1. 200 m estesukellus, naiset: 1. Huhtiniemi Mirja Calypso 4.09,0 2 pist., 2. Santamaa Hilkka Merisaukot 5.13,1 1. 25 m sukellus + 25 m uinti, miehet: 1. Ahven Antti Sammakot 25,3 7 pist., 2. Rasi Jorma PaloI. Urho suk. 26,95, 3. Koivu Pasi Sukeltajakurssi 27,2 4, 4. Niskakoski Teuvo Sammakot 27,7 3,4. Kettunen Timo Alkon Urho suk. 27,73, 6. Toivari Markku Sammakot 27,9 1. 25 m sukellus + 25 m uinti, naiset: 1. Metsävuori Sirkka Merisaukot 32,1 7, 2. Huhtiniemi Mirja Calypso 34,4 5, 2. Friis Kaija Merisaukot 34,4 5, 4. Santamaa Hilkka Merisaukot 34,5 3, 5. Nyqvist Eeva Merisaukot 36,6 2, 6. lindroos Margaretha Girldivers 44,2 1. 200 m poimintauinti, miehet: 1. Ahven Antti Sammakot 2.21,0 7, 2. Koivu Pasi Sukeltajakurssi 2.37,0 5, 3. Kettunen Timo Alkon Urh. suk. 2.42,9 4, 4. Niskakoski Teuvo Sammakot 2.43,03, 5. Koivu Jukka Sinihait 2.44,7 2, 6. Sairanen Markku PaloI. Urho suk. 2.44,9 1. 200 m poimintauinti, naiset: 1. Spring Hannele Urheilusukeltajat 3.04,9 3 pist., 2. Metsävuori Sirkka Merisaukot 3.16,8 2,3. Huhtiniemi Mirja Calypso 3.22,0 1. 6 m poimintasukellus, miehet: 1. Koivu Pasi Sukeltajakurssi 46,7 7 pist. Uusi Se, 2. Heiniö Erkki Sukeltajakurssi 48,0 5, 3. Tiainen Ari Calypso 51,04, 4. Roponen Harri Sukeltajakurssi 52,1 3, 5. Casen Antti Merisaukot 52,4 2, 6. Kuosmanen Jussi Merisaukot 56,1 1. 6 m poimintasukellus, naiset: ei osanottajia . 4x25 m sukellusviesti : 1. Sammakot, I-joukkue Jyväskylä (Toivari - Niskakoski - Kastepohja - Ahven) 54,4 7 pist., 2. Merisaukot, I-jouk. Kokkola 56,25, 3. Sammakot, II-jouk. Jyväskylä 57,54,4. Sukeltajakurssi, I-jouk. Upinniemi 59,2 3, 5. Calypso, I-joukkue Upinniemi 1.00,8 2, 6. Sukeltajakurssi, II-jouk. Upinniemi 1.01,8 1. Yhteispisteet: 1. Sammakot Jyväskylä 42 pist., 2. Sukeltajakurssi Upinniemi 40 , 3. Merisaukot Kokkola 28, 4. Calypso Upinniemi 14,5. Alkon Urho suk. Helsinki 7, 6. Palolaitoksen Urh.suk. Helsinki 6, 7. Urheilusukeltajat Helsinki 3, 8. Sinihait Turku 2, 9. Girldivers Helsinki 1. Henkilökohtaiset pisteet, miehet: 1. Ahven Antti 21 pist., 2. Koivu Pasi 20, 3. He ini ö Erkki 10, 4. Kettunen Timo 7, 5. Niskakoski Teuvo 6,6. Rasi Jorma 5, 7. Tiainen Ari 4, Hatakka Kari 3, Roponen Harri 3, Siirilä Erkki, Koivu Jukka, Casen Antti kukin 2, Kastepohja Ilkka, Toivari Markku , Sairanen Markku, Kuosmanen Jussi kukin 1. Henkilökohtaiset pisteet, naiset: 1. Metsävuori Sirkka 9 pist., 2. Huhtiniemi Mirja 8,3 . Friis Kaija 5,4 . Santamaa Hilkka 4, 5. Spring Hannele 3, 6. Nyqvist Eeva 2, 7. Lindroos Margaretha 1.

9


nykyaikaisen kumiveneteollisuuden putuote ammatti- ja siviilikäyttöön.

huip-

korkealuokkaisia sukellusvälineitä naamarit, räpylät, paineilmaharppuunat, kamerakotelot, nostopussit ...

johtava sukelluslaitemerkki kautta maail-

Jetfin räpylät, snorkkelit, painekammiot, poijut sukelluskalastukseen ...

la spirotechnique erityisesti ammattikäyttöön; lämmitettävät aluspuvut, vedenalaiset VA-radiopuhelimet, kannettavat kaikuluotaimet, elokuvakamerat, TV ja valaisinjärjestelmät, ajoneuvot, yli/alipainekammiot ...

IUHler tt

korroosiottomat alumiiniset paineilmasäiliöt.

POSåDON

korkeapainekompressorit.

I irl) :1;5; #:J johtava soluneoprenen valmistaja massa.

maail-

KARL ESSER CEK-pulloventtiilit, TABATA yhdenpullontelineet, CHR OLSEN pelastusliivit, TRIDENT SYSTEM hengityslaitteiden testilaitteistot, US DIVERS ja TECHNISUB sukellusvälineet jne.

URSUIT sOluneoprenestä valmistetut mittatilauspuvut sukellukseen, purjehdukseen, vesihiihtoon lapsillekin. Erikoistoivomukset huomioidaan .

EDUSTAA ASIANTUNTEMUSTA - TUOVIE - VALMISTAA - KOULUTTAA Rauhankatu 5, 20100 Turku 10 puh. 921~334 747 '

10


Alkoholin voikutus elimistöön tri R. Videman Tässä kirjoituksessa pyrin väIttämään kaikkea moralisointia, kerron ainoastaan alkoholin vaikutuksesta elimistöön. Vaikutus keskushermostoon Kaikki hermostoon vaikuttavat aineet toimivat periaatteessa samalla tavalla: ensin hermotoiminta kiihtyy , mutta kun vaikuttavan aineen määrä hermostossa lisääntyy, seuraa lamaantumi nen. Toinen tosiasia on että hermoston eri osat ovat eri herkkiä alkoholille. Pienten alkoholimäärien vaikutuksesta suurenee ärtyvyys yksittäisissä hermosoluissa, keskushermoston eri osissa ja lihassoluissa. Pieni alkoholimäärä aiheuttaa harmotoiminnan vilkastumista ja suurempi määrä lamaa kyseiset alueet. Onko alkoholimäärä pieni tai suuri on lisäksi yksilöllinen kysymys. Alkoholi siis samanaikaisesti stimuloi ja lamaa aivojen eri osia, samalla alkoholi vähentää hermotoimintojen kontorollia. Tältä pohjalta on myös ymmärrettävissä nousu- ja laskuhumalan erilaiset vaikutukset. Lisäksi alkoholi vaikuttaa erilailla eri henkilöihin. Henkilölle , joka kilpailuissa kärsii voimakkaista pelkoja jännitystiloista voisi sopivasta alkoholin annostelusta olla hyötyä, vaikkakin samalla lamaannutetaan fyysistä suorituskykyä. Jotta edellistä lausetta ei ymmärrettäisi väärin haluan korostaa, että normaalin tasapainoisen kilpailijan suoritusta alkoholi heikentää. Alkoholi nostaa kipukynnystä, se rauhoittaa ja yleensäkin kaikki asiat nähdään paremmassa valossa. Kaikki tietävät, että konjakkia käytetään sydänlääkkeenä. Kuitenkin alkoholin merkitys sydän lääkkeenä on arvoton. Sen hyväksi todettu vaikutus perustuu vain alkoholin rauhoittavaan ominai suuteen sekä kipukynnyksen kohoamiseen, itse sydänlihaksen kannalta on aikohoi i myrkyll inen .

Aivojen pitkittäis leikkaus , johon varjostuksella on merkitty retikulaarisen aktivointijärjestelmän sijainti. Saapuvien aistinratojen . (katkoviiva) epäspesifiset kollateraalit stimuloivat retikulaarijärjestelmän neuroneja , jotka vaikuttavat edelleen isojen aivojen kuorikerrokseen aktivoiden sitä. Tämä järjestelmä on erityisen herkkä alkoholin vaikutUks ille. Alkoholin aineenvaihduntavaikutukset Alkoholi on kaloritaulukoiden mukaan hyvä energianlähde , lähes yhtä

hyvä kuin rasvat. 1 g alkoholia tuottaa palaessaan 7 kcal energiaa. Tämä on vain näennäistä sillä 90 % alkoholin palamisesta tapahtuu maksassa. Maksa voi kuitenkin polttaa vain rajoitetun määrän alkoholia eli 7 g tunnissa, mikä tuottaa noin 50 kcal, joka on siis alkoholin maksimiteho. Alkoholi nimittäin syrjäyttää maksasta muut ravintoaineet kuten hiilihyhdaatit , jotka ovat tärkeä energianlähde kestävyyssuorituksissa. Kun rasituksen aikana jatkuvasti käytetään veren glukoosia eikä maksa voi korvata kulutusta, on seurauksena alhainen verensokeripitoisuus. Alhainen verensokeripitoisuus heikentää keskushermoston toimintaa, mikä saattaa aiheuttaa yllättävän väsymystilan . Lisäksi alkoholi vaikuttaa hiilihydraattien aineenvaihduntaan. Alkoholin vaikutuksesta syntyy enemmän rasvoja, maitohappoja sekä malaattia. Huolimatta lisääntyneestä hiilihydraattikulutuksesta tulee ns. Krebsin kiertoon vähemmän raaka-aineita (Krebsin kierto on se entsyymijärjestelmä joka vastaa aerobisesta energiatuotannosta). Syntyvät aineenvaihduntatuotteet vievät kaiken kaikkiaan elimistöön ph: ta happamampaan suuntaan, tämä ilmiö rajoittaa lihas- ja hermotoimintoja kestävyyssuorituksessa. Alkoholi ja influenssa Usein kuulee puhuttavan alkoholin ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta vilustumiseen: tuntuu olevan pieni flunssan poikanen, otetaan kunnon "paukut" ja seuraavana aamuna ollaan terveitä. On todettu että alkoholilla ei ole minkäänlaista parantavaa vaikutusta influenssaan, edellä mainitussa tapauksessa ainoastaan mahdollinen aikaisempi nukkumaanmeno on hyväksi. Alkoholin muista vaikutuksista Alkoholin sanotaan varsin usein parantavan verenkiertoa. Sen on tutkimuksin todettu laajentavan etupäässä ihon hiussuonia. Tästä ilmiöstä johtuu että alkoholia käytetään "Iämmikkeenä" . Tosin vaikutus on periaatteessa huono , sillä seurauksena on kyllä lisääntynyt lämmön tunne mutta lämmön menetys myös lisääntyy, vaikutus on sama ku in jos pakkasessa " kusisi housuihinsa", lämmittää se vähän aikaa mutta .. . Urheilun kannalta on epäedullista johtaa lisää verta iholle, sillä lihasten saama osuus vähenee samalla . Aivolisäkkeeseen alkoholi vaikuttaa , estäen antidiureettisen hormoonin erityksen , tämän seurauksena erittyvä virtsamäärä kasvaa, kestävyyssuorituksessa nesteen menetys on muutenkin epäed u II ista. Johtopäätökset Kestävyyslajien kannalta on alkoholilla pelkästään epäedullisia vaikutuksia: kuten elimistön happamuuden li-

sääntyminen, kuivuminen ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriintyminen. Usein alkoholin käyttöön liittyy lisäksi valvomista mikä myöskin on haitallista. Taitolajien kannalta on aivan selvää että alkoholin nauttimisella kilpailua edeltävänä iltana on pelkästään haitallisia vaikutuksia: lihas- ja hermosolujen lamaantuminen, lisääntynyt elimistön happamuus. Alkoholin rauhoittavalla ominaisuudella ja kontrollijärjestelmän heikkenemisellä voi nousu humalan aikana olla jollekin yksilölle edullinen kokonaisvaikutus, kuitenkin alkoholilla on tässäkin tapauksessa niin paljon haitallisia vaikutuksia että kyseistä henkilöä voidaan paremmin auttaa menetelmillä, joilla ei ole läheskään yhtä paljon haittavaikutuksia. -

00;:%

:, {gc

UuHa helpouHa va.;;o<,<~~, kommunikaatioon URSUK -

informaatio

Yhteydenpito veden alla on ollut kautta aikojen ongelma sukeltajille. Yhteys pinta - sukeltaja sekä sukeltaja - pinta - II sukeltaja on ollut mahdollista vain kaapeliyhteyksiä käyttäen. Vaatimuksena on myös ollut kuitupuvun käyttö jotta puhuminen tarpeeksi ymmärrettävästi olisi mahdollista. Amerikkalainen tutkimusryhmä on nyt kehittänyt laitteen jolla langaton yhteydenpito välillä sukeltaja - pinta tai sukeltaja - sukeltaja on mahdollista myös märkäpukua käyttäen. Laitteen kantavuus on parhaissa olosuhteissa yli 800 m, häiriökentän ollessa voimakas n. 350 m, syvyysulottuma 60 m. Laitteeseen kuuluu pinnalla lähetin - vastaanotin yksikkö johon kuuluvat kuulokkeet, mikrofoni sekä vesianturi 4,5 m: n kaapelin päässä. Sukeltajanyksikkö koostuu voimalähteestä (PVC kotelo sauvaparistoille), jonka yhteydessä lähetin - vastaanotin , korvakuuloke, mikrofoni erikoissuukappaleessa joka mahdollistaa puhumisen vedessä. Suukappale voidaan yhdistää kaikkiin yleisimpiin annostimiin. Mikrofonissa on yksinkertainen paina-puhu kytkin , jota painettaessa lähetin kytkeytyy toimintaan. Lähetinvastaanotin kytkeytyy automaattisesti toimintaan veteen mentäessä ja virta katkeaa vedestä noustaessa. Sukeltajanyksikön voimanlähteenä oleva paristokotelo kiinnitetään sarjaan kuuluvilla hihnoilla ilmasäiliöihin. Koko laite on vedessä toimintakunnossa pa in oltaan neutraali. Laitteen toiminta perustuu uuteen ultraäänitekniikkaan, kantotaajuus on 42 kHz amplitudimodulaatiolla . Postija lennätinhallitus on antanut laitteesta jatkuu sivulle 15

11


Huolestuneille sukeltaiille Ahvenanmaan nykyti lanteesta Vuoden 1974 loppukesällä vahvistettiin Ahvenanmaalla laki, jota jo pidempään on valmisteltu. Siellä on yritetty luoda pUitteet ja säännökset miten valvoa sukeltamista heidän kirkkaissa vesissään. Vuosikausia on sinne tullut sukellusretkikuntia Ruotsista ja aina Saksastakin, ja joiden käyttäytyminen ei aina ole, erityisesti mitä tulee arkeologisesti arvokkaitten hylkyjen käsittelyyn, täysin moitteetonta. Tämän vuoksi synnytettiin systeemi, jossa jokaisen sukeltajan tulisi etukäteen (hyvissä ajoin) anoa sukelluslupaa maaku ntahallitukselta. Vuodenvaihteesta lähtien on käytettävissä anomuskaavakkeita, johon liitetään valokopio sukellusluokkakortista sekä papintodistus, että henkilö on täyttänyt 16 vuotta. Hyväksytyn sukellusluvan todisteeksi saa sukeltaja vedenkestävään koteloon upotetun luvan. Tämä on aina oltava mukana Ahvenanmaalla sukellettaessa. Lupa annetaan enintään kolmeksi vuodeksi. Merivartiosto on siellä valvova viranomainen. Maarianhaminan urheilusukeltajat eivät ole pakoitetut osallistumaan sikäläisiin sukellusretkiin valvojina. LAN DSKAPSLAG om fredning av skeppsvrak. Föredragen för Republikens President den 12 juli 1974. Utfärdad i Mariehamn den 30 juli 1974.

3 §.

8 §.

Landskapsstyrelsen kan vid behov meddela särskilda föreskrifter tör bevarande av fredat vrak. Sådana föreskrifter kan innefatta förbud mot dykning inom ett tillräckligt stort vattenområde kri ng vraket. Angående i 1 mom. nämnt beslut gäller vad därom är stadgat i 8 § landskapslagen om fornminnen.

Tillstånd beviljas för viss tid, dock för högst tre år isänder. Om beviljande av tillstånd för undersökning av fartygsvrak skall meddelas tili museiverket. Beviljat tillstånd kan återkallas, ifall tillståndshavaren icke uppfyller i denna lag stadgade fordringar eiler åsamkar vaUen- eiler markägare skada eiler men eiler bryter mot stadgandena i denna lag eiler annan lagstiftning. Aterkallandet kan begränsas tili enskild medlem av i 4 § avsedd gruppo

4 §.

I 2 § avsett tillstånd kan under i denna lag stadgade förutsättningar meddelas enskild person eiler grupp av personer (grupptillstånd). Grupptillstånd kan gälla i ansökan nämnda personer, vilka är medlemmar i registrerad förening, vars verksamhet omfattar sportdykning.

5 §. Av enskild person som kan erhålla tillstånd fordras att han uppnått myndig ålder och äger tillräcklig förtrogen., het med dykning, samt, om ansökan avser undersökning av fartygsvrak, att han äger kännedom om landskapslagen om fornminnen och övrig lagstiftning rörande skeppsfynd. Förutsättning för beviljande av grupptillstånd är att den person, som i ansökan uppges vara ansvarig för gruppens dykningsverksamhet i landskapet, uppfyller i 1 mom. nämnda fordringar samt att i ansökan nämnda medlemmar fyllt 16 år.

I enlighet med Landstingets beslut ') stadgas:

1 §.

I havet eiler i vattendrag anträffat vrak av fartyg eiler annan farkost, som kan antagas vara minst 100 år gammalt är fredat. Fredningen gäller även del ay sådant vrak. Föremål, vilka anträffas i fredade vrak eiler uppenbart härstammar från sådant, tillfaller utan lösen landskapet. Såvitt av denna lag ej annat fÖljer, skall om vrak i tillämpliga delar gälla vad i landskapslagen om fornminnen (9/65) är stadgat om fast fornlämning. Likaså skalt om i 2 mom. avsedda föremål gälla vad i sagda lag är stadgat om lösa fornföremål.

2 §. Dykning med användande av dykaroch grodmansutrustning eiler annan därmed jämförbar utrustning, som om1attar behållare tör dykarens ning med syrgas eiler luft, får i landskapet Aland ske endast med landskapsstyrelsens tillstånd och med iakttagande av stadgandena i denna lag eiler i stöd av densamma utfärdade föreskrifter.

12

9 §. Tillståndshavare skall, efter det tillståndets giltighetstid utgått eiler, ifall tillståndet gäller längre tid än ett år, årligen över sin dykningsverksamhet avge en särskild rapport tili landskapsstyrelsen som uppgjorts enligt ett av landskapsstyrelsen fastställt formulär. För grupp skall rapporten abges av ansvarig ledare.

10 § Påträffas okänt vrak av fartyg eiler annan farkost, som kan antagas vara minst 100 år gammalt, eiler del av sådant vrak eiler föremål, som sannolikt har samma ålder eiler uppenbart härstammar från sådant vrak, får dylikt fartygsfynd icke rubbas. Om fyndet skall utan dröjsmål anmälas tili landskapsstyrelsens museibyrå. Angående anmälan om övriga skeppsfynd gäller vad därom är särskilt stadgat i rikets förordning innefattande vissa bestämmelser om strandning och skeppsfynd (FFS 173/39).

11 § 6 §. I ansökan om tillstånd skall uppges det vattenområde där dykningen kommer att bedrivas, samt dykningei1d syftemål. Såvida dykningen avser verksamhet tör vilkens utövande enligt vad därom är särski It stadgat kräves vattenägarens tillstånd, skall sådant tillstånd bifogas ansökan. Avser dykningen undersökning av skeppsvrak och är ägaren tili vraket känd, skall även dennes tillstånd bifogas.

7 § I tillståndsbeslut skall upptagas de villkor finner nödigt föreskriva. I grupptillstånd skall dessutom föreskrivas att av landskapsstyrelsen godkänd ledare bör vara närvarande vid avsedd verksamhet som utövas av gruppens medlemmar. önskar tillståndshavare ändring av de villkor som upptagits i tillståndet, skall särskild ansökan därom ingivas tili

Den som utövar i denna lag avsedd verksamhet utan tillstånd eiler i strid med i tillståndet meddelade villkor eiler underlåter att avlämna i 9 § avsedd rapport, straffas med böter om icke i annan lag strängare straff tör brottet är stadgat. Egendom som används vid enl igt denna lag straffbar verksamhet kan dömas förbruten enligt 16 § 2 kap. straff lagen. 12 §

Stadgandena i denna lag gäller icke dykning med användande av dykarutrustning som utförs 1) i samband med byggande av nJ:l,mnIJ:lnl~rll"1 nai eiler annat bVlaCllaclsoroiekt ten, 2) i anslutning tili forskningsverksamhet, som bedrivs eiler stöds av landskapet eiler staten, 3) vid räddning av nödställda och bärgning av drunknade eiler i samband med besiktning och reparation av fartyg eiler efter anmälan tili dighet vid av borttappade töremål, samt 4) i samband med av polismyndighet verkställd


13 §. Närmare bestämmelser angående tillämpningen och verkställigheten av denna lag utfärdas vid behov genom landskapsförordning. 14 § Denna lag träder i kraft den 1 augusti 1974. Mariehamn, den 27 april 1974. På landstingets vägnar: FOLKE WOIVALlN talman Olof Jansson Nils Dahlman vicetalman vicetalman

Maakuntalaki I·aivahylkYien rauhoittamisesta (vapaa käännös) Esitelty Tasavallan Presidentille 12. heinäkuuta 1974. Julkaistu Maarianhaminassa 30 heinäkuuta 1974. Maakuntakäräjien päätöksen mukaan säädetään: 1§ Meressä tai vesistössä tavattu laivahylky tai muu vesikulkuneuvo, jonka oletetaan olevan vähintään 100 vuotta vanhan, on rauhoitettu. Rauhoitus koskee myös osaa sellaisesta hylystä. Esineet, jotka tavataan rauhoitetuissa hylyissä tai jotka ilmeisesti ovat peräisin sellaisista, kuuluvat lunastuksetta maakunnalle. Mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, pätee hylyistä soveltuvin osin mitä maakuntalaissa muinaismuistoista (9/65) on säädetty kiinteistä muinaismuistoista. Sama pätee 2 mom. tarkoitetuista esineistä mitä sanotussa laissa on säädetty muinaisesineistä. 2§ Sukeltaminen sukellus- ja sammakkomiesvarustuksin tai siihen verrattavin varustuksin, jotka käsittävät varustuksen, jossa sukeltaja käyttää joko hapella tai ilmalla täytettyjä säiliöitä, saa tapahtua Ahvenanmaan maakunnassa ainoastaan maakuntahallituksen luvalla sekä huomioonottaen mitä tässä laissa on säädetty tai sen tueksi annetuissa määräyksissä sanottu.

3§ Maakuntahallitus voi tarvittaessa antaa erityismääräyksiä rauhoitetun hylyn säilyttämiseksi. Sellaisiin määräyksiin voi sisältyä sukelluskielto määrätyn alueen sisällä hylyn 1~"u:>i·'tV\f(i,:.c::c::~ 1 momentissa mainittu päätös on voimassa niiltä osin mitä on säädetty 8 . ssä maakuntalaissa muinaismuistoista. 4§ 2 §. ssä tarkoitettu sä laissa säädetyin ",r1",II,,,h.,(,,,,;,., yksityiselle henkilölle k~~I,,:1)4,... k mälle Ryhmä voi käsittää anomuksessa mainittuja henkilöitä,

jotka ovat jäseniä rekisteriödyssä yhdistyksessä, jonka toiminta käsittää urheilusukelluksen.

5.§ Yksityiseltä henkilöltä, joka voi saada luvan, vaaditaan, että hän on saavuttanut täysi-ikäisyyden ja omaa riittävät taidot sukeltamiseen sekä mikäli anomus koskee laivahylyn tutkimista, että hän omaa tiedot muinaismuistoista maakuntalaissa ja yleisen lainsäädännön laivalöydöistä. Edellytyksenä ryhmäluvan myöntämiselle on, että se henkilö, jonka anomuksessa mainitaan olevan vastuussa ryhmän sukellustoiminnasta maakunnassa, täyttää 1 mom. mainitut vaatimukset sekä että anomuksessa mainitut jäsenet ovat täyttäneet 16 vuotta. 6§ Anomuksessa pitää mainita se vesialue, jossa sukellusta tullaan suorittamaan sekä sukelluksen päämäärä. Mikäli sukeltam inen tarkoittaa sellaista toimintaa, minkä harjoittamiseen sen mukaan mitä tästä erityisestä on säädetty, vaaditaan vedenomistajan lupa, tulee tällainen lupa liittää anomukseen. Mikäli sukeltaminen tarkoittaa sellaisen laivahylyn tutkimista, jonka omistaja on tiedossa, tulee myös liittää hänen lupansa. 7§ Lupapäätöksessä tulee olla mainittuina ne ehdot, jotka maakuntahallitus katsoo välttämättömäksi määrätä. Ryhmäluvassa tulee sitäpaitsi olla määrätty, että maakuntahallituksen hyväksymän vastaavan johtajan tulee olla läsnä ryhmän jäsenten harjoittaessa luvassa tarkoitettua toimintaa. Mikäli luvan haltija haluaa ,muutosta luvassa mainittuihin ehtoihin, täytyy siitä tehdä erityinen anomus maakuntahallitukselle.

8§ Lupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Laivahylyn tutkimusluvan myöntämisestä pitää ilmoittaa museolaitokselle. Myönnetty lupa voidaan peruuttaa, mikäli luvan omistaja ei täytä tämän lain säädöksien edellyttämiä vaatimuksia taikka tuottaa veden- tai maanomistajalle vahinkoa tai haittaa tai rikkoo tämän lain säädöksiä tai muuta lainsäädäntöä vastaan. Peruuttaminen voidaan rajoittaa koskemaan 4 §: ssä tarkoitetun ryhmän yksityistä jäsentä. 9§ Luvan omistajan tulee, sen jälkeen kun luvan voimassaoloaika on päättynyt tai, mikäli lupa on voimassa pitemmän ajan kuin yhden vuoden, vuosittain antaa erityinen selvitys sukellustoiminnastaan maakuntahallitukselle ja joka on tehty maakuntahallituksen vahvistaman kaavakkeen mukaisesti. Ryhmän selvityksen antaa vastaava johtaja.

10 § Mikäli tavataan laivahylky tai muu

kulkuneuvo, jonka voidaan olettaa olevan vähintään 100 vuotta vanha, tai osa sellaisesta hylystä tai esineestä, joka todennäköisesti on saman ikäinen ja ilmeisesti on peräisin sellaisesta hylystä, ei sellaiseen laivalöytöön saa koskea. Löydöstä tulee viivytyksettä ilmoittaa maakuntahallituksen museotoimistolle. IImoittamisesta muista laivalöydöistä on voimassa mitä siitä on erityisesti määrätty valtakunnan asetuksessa käsittäen tiettyjä määräyksiä rantaan ajautumisesta ja laivalöydöistä (AsK

173/39). 11 § Sitä joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua toimintaa ilman lupaa tai lupaehtojen kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa tai jättää tekemättä 9 §: ssä tarkoitetun selvityksen, rangaistaan sakoilla mikäli ankarampaa rangaistusta rikoksesta muussa laissa ole säädetty. Omaisuus, jota käytetään tässä laissa rangaistavaan toimintaan, voidaan tuomita menetetyksi rikoslain 16 § 2 kap. mukaisesti. 12 § Tämän lain määräykset eivät koske sukeltamista sukellusvarustein, jota suoritetaan 1) satamalaitteen, sillan, kanavan tai muun rakennushankkeen suunnItteluun tai rakentamiseksi vedessä, 2) tutkimustoiminnan yhteydessä, jota maakunta tai valtio suorittaa tai tukee, 3) hätäänjoutuneiden pelastamiseksi ja hukkuneiden etsimiseksi tai aluksen katsastuksen ja korjauksen yhteydessä tai ilmoituksen johdosta, joka on tehty poliisiviranomaiselle kadotettujen esineiden etsimiseksi, sekä 4) poliisiviranomaisten toimeenpanemien tutkimusten yhteydessä.

13 § Lähempiä määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja toimeenpanosta annetaan tarvittaessa maakunta-asetuksella. 14 § Tämä laki tulee voimaan 1 pnä elokuuta 1974. MAAKUNTALAKI koskien muutosta maakuntain 20 §: ään muinaismuistoista. Tasavallan Presidentin esittelyssä heinäkuun 12 pnä 1974. Annettu Maarianhaminassa heinäkuun 30 pnä 1974. Maakuntakäräjien päätöksen mukaisesti muutetaan maakuntalain 20 § maaliskuun 25 pnä 1965 annetusta maakuntalaista muinaismuistoista (9/65) seuraavasti: 20§ Aluslöydöistä määrätään maakuntalain kohdassa laivahylkyjen rauhoiUC\minen 5/74). Tämä laki tulee voimaan elokuun 1 pnä 1974.

13


VA-poolon kilpailu säännöt 1 VASTUU Osanottajat kilpailevat omalla vastuulla. 2. JOUKKUE Joukkueeseen kuuluu korkeintaan 7 pelaajaa: 4 varsinaista pelaajaa, 2 vaihtopelaajaa ja 1 varamies. 3. VARUSTEET Pelaajan sallitut sukellusvarusteet ovat: snorkkeli, naamari ja vakioräpylät pitimineen. Räpylän pituus kantapäästä mitattuna saa olla korkeintaan 60 cm. Muut lisävarusteet eivät ole luvallisia. Pelaajalla ei saa olla kelloa, rannerengasta, sormuksia eikä muuta näihin verrattavaa. Kynsien on oltava lyhyeksi leikatut ja vartaloa ei saa voidella. Ainakin toisella joukkueella on oltava yhtenäiset uimalakit. Molemmilla joukkueilla tulee olla yhtenäiset uimaasut. Joukkueen pelaajien tunnistamiseksi saa käyttää myös käsineitä ja rannenauhaa. Asusteiden värit on valittava siten, etteivät ne aiheuta sekaannusta. Tuomarin on tarkastettava, että pelaajilla on säännönmukaiset varusteet. 4. PALLO Pallo on kumia tai muovia, ympärysmitaitaan 58-62 cm. Sen on oltava kokonaan veden täyttämä eikä se saa kellua. Tuomarin on todettava pallon kellumattomuus ja mitat. 5. PELIALUE Pelialue sijaitsee altaan syvässä osassa. Jos pelialue ei rajoitu altaan seinään, on se merkittävä vähintään pinnassa kulkevalla köydellä. Pelialueen mitat: pituus 12-15 m, leveys 7-10 m ja syvyys 4-5 m. 6. MAALI KORIT Maalikoreina käytetään 15-20 litran vetoisia muoviämpäreitä, joiden suuaukko on 28-30 cm ja syvyys noin 30 cm. Ämpäreissä ei saa olla sankaa eikä kahvoja. Niiden pohjassa on oltava vähintään 3 halkaisijaltaan 5 cm: n suuruista reikää. Ämpärit ankkuroidaan pohjaan niihin sijoitetulla vähintään 3 kilon painolla, jonka korkeus ei saa ylittää 5 cm. Maalikorit sijoitetaan seinän viereen keskelle lyhyitä sivuja. 7. TOIMIHENKILöT Kahden tuomarin on oltava vedessä. Päätuomarina toimivalla pintatuomarilla on perusvälineet. Pohjatuomarilla on lisäksi laite. Tuomarien on seurattava tarkasti peliä, puututtava siihen tarvittaessa ja annettava maatuomarilie merkki pelin keskeyttämisestä. Tuomarien käyttämät merkit: a) Huomautuksessa ja varoituksessa: käsi ylös sormet harallaan. b) Maalin syntyessä. käsi ylös sormet nyrkissä. Maatuomari on pelialueen toisen kän sivun reunassa, seuraa sieltä ja toimii tuomarina. lisäksi mari huolehtii seuraavista tehtävistä'

nen erän "'>·>;H",,,"><,05 d) maalien, huomautusten ja varoitusten merkitseminen

14

8. PELIAIKA Peliaika on 4x5 minuuttia tehokasta peliä 2 minuutin tauoin. Kello pysäytetään jokaisen keskeytyksen alussa ja pannaan käyntiin aloituksissa. Kun tauosta on vielä jäljellä 15 sekuntia ilmoittaa maatuomari tästä. Tauon päättyessä huudetaan "aika täysi". Samoin menetellään myös pelin alussa.

9. ALOITUS "Aika täysi"-huudon jälkeen pintatuomari huutaa "neljä miestä", antaa selvä-merkin maatuomarille ja pelaajille huutamalla "valmis". Näin tehdään, vaikka kaikki miehet eivät olisikaan valmiina vedessä. Aloituksessa varsinaiset pelaajat ovat pinnassa omalla puolellaan lyhyellä sivulla ja koskettavat jollakin kehon osalla altaan seinään. Ennen aloitusta pallo sijoitetaan aitaan pohjalle keskellä pelialuetta olevaan renkaaseen. Maatuomari viheltää aloituksen 10 sekunnin kuluttua "valmis"-merkistä. Jos pelaaja ei ole ehtinyt palata omalle laidalleen ennen aloitusta, tämä tulkitaan varaslähdöksi ja peli keskeytetään. Pelaajalle huomautetaan, että virheen toistuessa tuomitaan varoitus § 15 mukaan. 10. KESKEYTTÄMINEN Vain pallon haltijaa saa taklata. Tämä sen sijaan saa taklata muita vapaasti. (pallon haltija on se pelaaja, joka viimeksi on koskettanut palloa). Palloa saa kuljettaa vain pinnan alla. Maatuomari keskeyttää pelin veteen kuuluvalla merkillä seuraavissa tapauksissa: a) Varaslähtö aloituksessa. b) Jos taklataan pallotonta pelaajaa. Jos pallon haltija on luopunut pallosta mennäkseen pintaan, ei häntä enää saa taklata. Tässä tilanteessa myöskään pallon haltija itse ei saa taklata pallotonta pelaajaa. Ns. "nosto" ei ole luvallista. Tässä ymmärretään "nostolla" sitä, että pallon haltija pallosta luovuttuaan nostaa vastustajaa mukanaan pintaa kohti. Näin ollen ei ole kysymyksessä 'nosto', jos pallon haltija kuljettaa pintaa kohti sekä pallon että vastustajan. c) Kun pallon haltijan varusteisiin tartutaan. d) Kun tehdään maali. e) Kun pallo joutuu pelialueen ulkopuolelle. Jos joukkue pelaa pallon tahallaan pois pelialueelta, tuomitaan § 15 mukaan. f) Kun palloa pelataan pinnan yläpuolella. g) Erän päättyessä.

13. VAIHTOPELAAJA Vaihtopelaaja ei saa olla vedessä. Vaihto voidaan suorittaa vain keskeytyksen yhteydessä. 14. VARAMIES Varamiehen voi ottaa peliin, silloin kun joukkueen johtaja haluaa. Varamieheen vaihdettua pelaajaa ei voi uudestaan ottaa peliin. Vaihto tapahtuu kuten §:ssä 13. Vaihto ilmoitetaan maatuomarille ja merkitään pöytäkirjaan. 15. VAROITUS Varoitus annetaan kohdissa 10a, b, c ja f sekä 12 ja kun pelaaja ei suostu noudattamaan toimihenkilöiden huomautuksia. Pelaajan saadessa varoituksen saa vastapuoli aina vapaapallon. TällÖin joukkueella on aloituksessa pallo hallussaan. 16. JÄÄHY Jäähy tuomitaan: a) kun liian monta pelaajaa on vedessä. Viimeksi veteen mennyt saa jäähyn. b) kun pelaaja saa kolmannen varoituksensa. Jäähyn kestoaika on 1 minuutti. Jäähyn saanutta pelaajaa ei saa korvata vaihtopelaajalla eikä varamiehellä. Karkeasta rikkomuksesta tai sopimattomasta käyttäytym isestä pelaaja voi i 1man varoitusta saada jäähyn koko pelin loppuajaksi. Tällöin hänet saa korvata, kun jäähyaikaa on kulunut 1 minuutti. Sopimattomaksi käyttäytymiseksi katsotaan: raa'at otteet, selvät kaulaja kurkkuotteet, jalkasaksaus kaulan ja pään ympäri, otteet sormista vääntäen taaksepäin jne. Tuomarien on ehkäistävä kaikki pelin hengen vastainen toiminta. TällÖin voidaan soveltaa § 15, vaikka ko. rikkeitä ei ole säännöissä erikseen mai n i ttu. 17. PROTESTI Tuomareiden päätÖkSistä ei voi valittaa. 18. KILPAILUKIELTO Jos kilpailija rikkoo törkeästi sääntöjä vastaan tai käyttäytyy epätoverillisesti tai raa'asti, voi SUSL antaa hänelle kilpailukiellon korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Sitä ennen on kilpailijalie annettava mahdollisuus selostaa oma kantansa.

19. TASAPELI Jos ratkaisematon ottelutulos on sopimaton pelisarjan luonteeseen, menetellään seuraavasti: 1. Pelataan vielä yksi erä Se joukkue, joka tässä useamman maalin, juliserässä tetaan 2. Jos 5. jälkeenkään ei maalieroa aloitetaan vielä

20. LÄÄKÄRINTODISTUS

rYlc,noHola",

virheestä tuomiJos sitoo alla, tuomari kuten edellä.

t


25-VUOTISSYNTTÄRIT Suuren juhlan kunniaksi toivotamme nykyiset ja uudet asiakkaamme läheltä ja kaukaa tervetulleeksi pullakahville aikana 21/11 -

23/11

-74.

JUHLAVIIKKONA USEITA ERI KOISTARJOUKSIA.-

OY . AB Huopalahdentie 16

00330 Helsinki 33 puh. 485 8'17

avoinna arkisin

9.00-17.00

lauantaina 9.00-14.00

(Q3)

T

Lääkäritoimikunnan syysluentopäivät Ku,opiossa

Ensimmäistä kertaa kokoontuivat sukelluslääketieteestä kiinnostuneet lääkärit luentopäivilleen. Syksyisen Kuopion liepeille oli kerääntynyt lähes kaksikymmentä luennoitsijaa ja kuulijaa. Luentopäivien teemaksi oli valittu sukeltajan tauti. Aihe on erittäin ajankohtainen tuleehan maahamme vuoden vaihteessa kaksi uutta kaksivaihepainekammiota . Kuten aikaisemmin on kerrottu sijoitetaan toinen Otanimen Palo-opiston tiloihin ja toinen Pansion laivastotukikohtaan. Kiinnostus uudentyyppisestä kammiosta oli suuri. Perehdyttiin painehoitomenetelmiin sekä päätettiin osallistua mahdollisuuksiemme mukaan tulevaan painehoitojärjestelmään. Erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys on sukeltajiemme terveystarkastus sekä ensiapujärjestelmä. Saatiin kuulla alustavia suunnitelmia miten mainittuja asioita voitaisiin ratkaista. Keskustelua oli seuraamassa asiantuntijoita sekä työsuojeluhallituksesta että merivoimista. Heidän asiantuntemukseensa pohjautuvat kommentit ja kri tiikki vireyttivät huomattavasti keskustelua. Totes imme tyydytyksellä sukelluslääketieteen toimikunnan muodostamisen osuneen oikeaan aikaan , täyttämään vuosikausia vallineen sukelluslääketieteellisen tietofooruOlin aukon. Keskuste lun kuluessa todettiin sukelluslääketieteen po ikkeavan siten suuresti normaalista medisi inasta , että

sitä voisi katsoa erikoisalaksi. Esitettiin toivomus, ettei sukeltajien terveystarkastuksia suoritettaisi missä tahansa normaal i na terveystarkastuksena. Sukeltajiemme turvallisuuden parantamiseksi tulisi heidän kääntyä vain asiaan perehtyneen lääkärin puoleen, sukelluslääketiedettä koskevissa asioissa. Vuoden uurastuksen tuloksena esitettiin sukeltajien ensiapurunkoohjelmaa . Tämä hyväksyttiin edelleen kehitettäväksi ja toivomme sen kypsyvän käyttökelpoiseksi 1-2 vuoden kuluttua. Paljon on vielä tekemättä, meidän on luotava yhteistyötä keskussairaaloihin, terveyskeskuksiin ja pelastusjärjestöihin. Koulutuspäivien päätteeksi kuulimme kaksi esitelmää, toinen sukeltajien korva- ja kuuldvaurioista ja toinen käsittäen merten myrkyllisiä eläimiä. Tohtori Kaarlo Franssila kertoi miten pistävä simpukka, portugalilainen sotalaiva, skorpionikala tai myrkyllinen rausku voivat pUOlustautua tai tappaa vihollisensa. Viime vuosien aikana sukeltaminen eteläisissä merissä on käynyt yhä yleisemmäksi ja tämän vuoksi esitelmä on erittäin paikallaan. Luentopäivien anti loi kaikkien läsnäolijoiden mielestä vahvan pohjan tämänkaltaisille luentopäiville. Lääkäritoimikunta tulee vastedeskin joka syksy järjestämään jatkokoulutustilaisuuden. Vielä kerran sukelluslääket ieteestä kiinnostuneet kolleegat ottakoon yhteyttä toimikuntaan. H.Renwall

LUCHARD " Triton C" kompressoriyksikkö polttomoottorilla , 70 I.min, 210 bar, paino 31 kg . Hinta: 4.350,- Ivv.sis NEPTOSUB , Puh. 627 770

jatkoa sivulta 11 lausunnon, jonka mukaan laite ei ole radiolaitteita koskevan lain (8/27) 1 pykälän lupamääräysten alainen. Laite on näinollen vapaasti käytettävissä eikä aiheuta häiriöitä normaaliin radioliikenteeseen. Laitteen valmistaja, H. E. Ine., on yhdessä AIDJEX'in, (Aretie lee Dynamies Joint Experiment) kanssa suorittanut käyttökokeita myös jatkuvassa -2 C lämpötilassa. Laite on toiminut moitteettomasti kaikissa olosuhteissa. Pintayksikössä on myös nauhuriliitäntä kommunikaation tallettamiseksi. On selvää, että laite avaa varsinkin koulutuksessa varsin kiintoisia uusia mahdollisuuksia. Opettaja voi neuvoa oppilastaan varsinaisen sukelluksen aikana, virheiden korjaaminen voi tapahtua välittömästi. Koulutuksen tehokkuus ja turvallisuus moninkertaistuvat. Unohtamisvaara pienenee oleellisesti, ja varsinkin erityiskohdekoulutuksessa oppilas ei ole pelkästään muistitietonsa varassa vaan voi saada jatkuvaa informaatiota toiminnan aikana. Etsintä- ja pelastustyöt ovat myös laitteen käyttöalaa. Samoin va-valokuvaus helpottuu ryhmän voidessa tehdä tarvittavia muutoksia suunnitelmiinsa kuvauskohteen luona. Kiinnostavat kohteet saadaan myös nopeasti kuvaatietoon, jolloin hukka-aikajan prosentti pienenee minimiin. Laite on käytöltään niin yksinkerta in en , että sitä pystyvät käyttämään kaikki sukeltajat kaikissa olosuhteissa. Mitä taloudelliseen puoleen tulee , ei hinta tässä tapauksessa ole rajoittava tekijä . Laite on jokaisen sukeltajan ja sukellusparin hankittavissa. Puhelin ei missään tapauksessa tee normaaleja käsi, köysi ym . merkkejä tarpeettomiksi. Näiden merkitys on aina yhtä suuri , myöskin silloin kun kerrotun kaltainen "va-radiopuhelin" on käytössä . URSUK koulutusryhmä

15


Dykarklubben Nautilus Noriassa Nautilus i Norge Anders Westermark Ahvenanmaan sukelluskerho Nautilus kävi viime kesänä Norjassa, Olaf Engvigin kutsumana. Olaf Engvig johti viime keväänä kerhon meriarkeologisen kurssin yhdessä Chatarina IngelmanSandbergin kanssa. Engvigin kutsusta lähtivät muutamat kerhon jäsenistä sukeltamaan Vesteröarnille Fredrikstadin ulkopuolelle Oslo-vuonoon. Siellä johtaa Engvig kolmatta kesää "LOSSEN " nimisen hylyn kaivantoja. "LOSSEN" on fregatti , joka täydessä hirmumyrskyssä haaksirikkoutui jouluaattona 1717. Dramaattisen haaksirikon jälkeen hylky peittyi pohjamutaan niin pian ettei laivamato ehtinyt mainittavasti tuhota sitä. Tapahtuma joka niissä vesissä on peräti harvinaista. "LOSSEN" lepää kapeassa lahdessa 10 metrin syvyydessä. Paikka on mitä ihanteellisin kaivausja meriarkeologiselle opetukselle. Tämän vuoksi hylkyä käytetäänkin uusien meriarkeologien koulutuspaikkana. Ahvenanmaalaiset saivat oivan käsityksen siellä tehdystä työstä . He saivat myös tilaisuuden toteuttaa käytännössä sitä mitä olivat kurssilla oppineet. Niiden kolmen kesän aikana jolloin "LOSSEN"illa on tehty työtä on siitä nostettu lähes 4200 esinettä, jotka antavat elävän kuvan laivalla olleiden elämästä. Löydöt ovat niin arvokkaita, että Olaf Engvig sekä muutamat muut alan tuntijat, tällä hetkellä katsovat " LOSSEN"in "Wasa" laivan jälkeen aikansa arvokkaimmaksi hylyksi. Nautilus-kerhon jälkeen on saatu laivan peräosa kaivettua esiin. Tämä on hyvin säilynyt ja siellä sijaitsee mm . asevarasto. Tämän johdosta on odotettavissa uusia arvokkaita löytöjä täydentämään "LOSSEN"in esinekokoelmaa. Ahvenanmaalaisilla sukeltajilla oli oiva tilaisuus tutustua Skagerakin vedenalaiseen flooraan ja faunaan. Kirkas vesi, runsas kasvillisuus ja eläinkunta loivat erinomaiset sukelluspuitteet "LOSSEN"in luona, muodostaen näin retkestä kauden sukelluskohokohdan. Muutoin ovat huonot säät häirinneet kerhon sukellusretkiä. Nautilus-club on jopa joutunut peruuttamaan muutaman retken kovien tuulien vuoksi. Kerho on näistä huolimatta käynyt Sottungan ja Brändön vesillä tutKimassa vanhoja haaksirikkotaruja. Sukellusreittien yhteydessä on jäsenillä ollut tilaisuus suorittaa sukelluskoulutuksensa meriosuus. Tällä hetkellä on jo kuudella sukeltajalla PM-todistus.

Dykarklubben Nautilus i Mariehamn har i sommar varit ner tili Norge. På inbjudan av Olaf Engvig , som ledde klubbens kurs i marinarkeologi i våras, tillsammans med Chatarina IngelmanSundberg , reste några av klubbens medlemmar tili Vesteröarna utanför Fredrikstad i Oslo-fjorden. Där leder Olaf den tredje sommarens utgrävningar på vraket av Lossen , en fregatt som i full orkan förliste julafton år 1717. Efter den dramatiska förlisningen bäddades vraket snabbt in i bottenslammet , så snabbt att skeppsmasken inte hann komma åt att göra någon nämvärd åverkan på vraket, vilket är unikt i dessa vatten. Lossen ligger i en smal vik på ungefär tio meters djup. Det är en idealisk utgrävningsplats för marinarkeologerna och man använder också Lossen som skolning för nya marinarkeologer. Alänningarna fick en mycket intressant genomgång av arbetet vid Lossen . Det var ett tillfälle att i praktiken omsätta vad de lärt sig på klubbens marinarkeologiska kurs . Under de tre somrar man arbetat vid Lossen har man fått upp , vid det här laget innemot 4200 delar, som geren mycket god bild av livet ombord. Fynden ar faktist så goda, att Olaf Engvig och andra experter på området nu betraktar Lossen som det, näst Wasa mest betydelsefulla marinarkeologiska fyndet från sin tid. Sedan Nautilus bevistade utgrävningarna, har man kommit fram tili det tämligen oskadade akterpartiet, där bland annat vapenförrådet ligger. Därmed kan man räkna in en ny stor mängd fina fynd. Alandsdykarna passade också på att se sig omkring i Skagerakvattnets enastående växt- och djurvärld. Den rika floran och faunan samt det fina Ijuset och den goda sikten gjorde att undervattensupplevelserna vid Lossen framstår som sommarens dykarhöjdpunkt denna sommar . I övrigt har klubbens arrangemang i sommar störts av det dåliga vädret. Ett par utfärder har blivit inställda på grund av hårt väder. Dock har klubben bland annat varit i Sottunga och Brändö, bland annat för att pröva gamla sägner om skeppsbrott med mera . Vid dessa tillfällen har klubbens medlemmar haft tillfälle att avlägga havsprov tör dykarcertifikat. Sex dykare har sålunda skaftat sig nordisk sportdykarkompetens.

SM-hallikilpailuien ennätykset 1967-74 200 m estesukellus (laittein) : - miehet Antti Ahven , Sammakot 3.10,0 27. 05. 1973, - naiset Mirja Huhtiniemi, Calypso 4.09,0 27.04. 1974. 25 m sukellus + 25 m uinti (perusvarustein) : - miehet Antti Ahven, Sammakot 24 ,7 11.05.1972, naiset Sirkka Metsävuori, Merisaukot 32,1 27. 04. 1974. 200 m poimintauinti (perusvarustein) : - miehet Antti Ahven, Sammakot 2.21,0 27. 04. 1974, - naiset HanSpring , Urheilusuk. 3.04,9 nele 27 . 04. 1974. 6 m poimintasukellus (perusvarustein pl räpylät): - miehet Pasi Koivu, Sukeltajakurssi 46 ,7 27.04.1974, naiset -. 4x25 m sukellusviesti (perusvarustein): Ahveniston Vesi pedot ry (Risto Niiles - Pertti Hauhia - Jarmo Rasila - Olli Toivanen) 53,4 16.05. 1970. Aiempia SM-hallikilpailujen lajiennätyksiä: (poistettu -71 tOistaiseksi) 100 m estesukellus (laittein): Olli Toivanen, Ahveniston Vp. 1.27,3 16.05. 1970. 200 m uinti (perusvarustein): Eräpuro, Sukeltajakurssi 1967 2.14,7 08 . 05. 1967. 25 m sukellus (ilm. varusteita) : Olli Toivanen, Ahveniston Vp . 17,1 08. 05 . 1967.

Yleisön osasto Tartuin kynään luettuani 'Henkka' Roseniuksen 'Leiriterveisiä' . Varsinkin täällä etelässä tuntuu 'nukkuminen' olevan ilmeistä. Muistaakseni kevättalvella perustettiin oliko se nyt Uudenmaan piiri vai Etelä Suomen piiri? Empä ole sen koommin kuullut koko asiasta. Eikö em. piiri esim. jo nyt syksyllä voisi alkaa järjestellä leiriä? Taitaa olla niin kuin olen asiaa vähän sivusta ja ke.s keltäkin seuranneena huomioinut: Samat henkilöt on valittu niin moniin eri johtokuntiin, jaoksiin, ja toimikuntiin että väkisinkin joku tärkeäkin asia jää vähemmälle huomiolle. Kuten nyt leirit. Onko nyt niin ettei löydy 'uusia naamoja' joilla ei olisi liikaa tehtäviä? Vai vallitseeko keskuudessamme luottamuspula? Ja lopuksi minulle itselleni AH, niin tärkeästä asiasta! Minne ovat jääneet naiset, tästä niin miesvoittoisesta harrastuksestamme? Tarkoitan noin johtotasolla . Tiedän että monessa kerhossa toimii erittäin aktiivisia naisia. Eikö heitä haluta, 'uskalleta' tuoda esiin? Vai onko peräti niin huonosti etteivät he itse halua? Siis kun seuraava Liiton kokous pidetään marraskuussa , naiset esi in. Herrat , uskallatteko äänestää??? Terveisin Girl Diver'sien pJ Nautilusdykama gör sig redo att gå ned tili vraket av LOSSEN, en fregatt, som år 1717 förliste utanför Fredrikstad i Norge. Nautiluksen sukeltajat valmistautuvat sukeltamaan alas fregatti LOSSEN : in hylkyyn, joka upposi 1717 Fredriksstadin ulkopuolelle.

16


Valt;ion Palo-opiston suke,llaiatoiminta Jouko Askola Maamme nykyinen pelastus- ja katastrofisukellusvalmius on varsin puutteellinen , Palolaitosten , joiden tehtäväkenttään pelastussukeltajien jatkuvan hälytysvalm iuden ylläpitäm inen kuuluu , sukeltajatarve on vuosi vuodelta lisääntyvien vesionnettomuuksien myötä kasvanut. Tähän asti ammattiin tähtäävää järjestelmällistä sukeltajien koulutusta on annettu vain merivoImIssa. Merivoimien sukeltajakoulutus ei kuitenkaan yksinään riitä täyttämään palolaitosten sukeltajatarvetta. Näin ollen on palolaitosten ollut pakko käyttää sukellustehtävissä myös sellaista henkilöstöä, joka ei ole saanut varsinaista sukelluskoulutusta, jonka vuoksi toiminta on usein tapahtunut turvallisuuden kustannuksella, Edellä esitettyjen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi päätti valtion palo-opisto aloittaa oman sukeltajakoulutuksen. Vuoden 1974 aikana toimeenpantiin kaksi kuukauden pituista pelastussukeltajakurssia. Kurssien aikana opetettiin pelastussukeltajille sukeltamiseen liittyvä perustietous, joka käSittää paitsi teoreettisen ja käytännön sukelluskoulutuksen myöskin sukelluskaluston tuntemuksen ja käyttöhuollon sekä sukeltajan terveysopin opetuksen. Kurssitoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää niin, että jo vuoden 1975 puolella järjestetään kaksi kahden kuukauden pituista pelastussukeltajakurssia. Myöhemmin on ehkä mahdollista järjestää myös jatkokoulutus- ja erikoiskursseja ja opetukseen sisällyttää myös runsaasti teknistä taitoa vaativien sukeltajain työvälineiden kuten vedenalaisten polttoleikkaus- ja hitsauslaitteiden sekä erilaisten paineilmatyökalujen käyttö. Sukeltajakoulutuksen laajetessa on palo-opiston ollut pakko kiinnittää huomiota myöskin sukeltajien oman turvallisuuden ja pelastuspalvelun tehostamiseen. Sen vuoksi on valtion palo-opistolla tänä vuonna vireillä oman painekammiojärjestelmän hankinta. Järjestelmään kuuluu sekä kaksiosastoinen kiinteä painekammio että siirrettävä painekamm io. Kiinteä hoitokammio, joka sijoitetaan valtion paloopistolle Otaniemeen , mahdollistaa jatkuvasti lisääntyvän sukellustoiminnan seurauksena yhä useamm in esiintyvien sukellussairauksien ns. sukeltajantaudin ja ilmaveritulpan tehokkaan hoidon. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna myöskin vaike iden häkä- ja savumyrkytystapausten hoidossa sekä sukeltajien kou lutusja kokeilu toiminnassa. Siirrettävä painekam m io, joka on mahdollista liittää paineen alaisena kiinteään hoitokammioon , voidaan ottaa mukaan sukelluspaikalle , jolloin sairastunut sukeltaja voidaan saattaa väli ttömästi pa ineenalaiseks i ei kä hänen tilansa pääse s ii rro n aikan a pahenemaan. Siirron aikada saatetaan hoitokammio toim intakuntoon ja hälytetään paikalle ho itohenkilö stö , johon

KOLMIKKO JOHON u~~~~[LJL~

VOIT LUOTTAA

DRÄGER KULJETUSKAMMIO sukellussyvyys 80 m - paino 130 kg + potilas - mahdollisuus happihoitoon kuuluu myöe sukellusalaan perehtynyt lääkäri. Hoitokammion ollessa kaksiosainen on hoidon kestäessä lääkärin pääsy potilaan luo jatkuvasti turvattu ja myöskin hoitohenkilökuntaa voidaan tarvittaessa vaihtaa. Tällä on suuri merkitys , sillä vaikeissa tapauksissa saattaa painehoito kestää jopa useita vuorokausia yhtäjaksoisesti. Myöhemmässä vaiheessa on palolaitosten sukeltajien käyttöön tarkoitus hankkia lisää siirettäviä kammioita, jotka sijoitetaan eri puolille Suomea . Merivoimat ovat myöskin samanaikaisesti uusimassa sukeltajiensa painekammiokalustoa. Tämän vuoksi on palo-opiston ja merivoimien välillä käyty neuvotteluja, joissa on sovittu, että kumpikin hankkii sellaisen järjestelmän, jossa kaikki si irrettävät kammiot voidaan liittää paineenalaisena kumpaan hyvänsä kiinteään hoitokammioon. Merivoimat on päättänyt sijoittaa oman kiinteän kammionsa Turun Laivastoasemalle Pansioon , jolloin kumpikin järjestelmä yhdessä kattaa koko Lounais- ja Etelä-Suomen, joilla alueilla valtaosa sukellusto iminnasta tapahtuu. Sukeltajan painehoitojärjestelmien merkitys sukeltaj ien pelastuspalvelun kannalta on suuri , sillä maassamme on tällä hetkellä arviolta 2000-3000 henkilöä , jotka harrastavat sukeltamista joko ammatikseen ta i harrastuksena , ja heidän määränsä on jatkuvast i kasvamassa . Kun samanaikaisesti eri sukeltajapiirien koulutu staso on varsin kirjavaa ja sukelluslaitte iden tekn inen kehitys mahdollistaa yhä pitempiä sukellusaikoja ja suuremp ia sukellussyvyy ksiä , tulee myöskin painehoitoa tarvitsevi en sukeltajien määrä todennäköisesti kasvam aan. Kam m ioiden saavu tt ua maahamme tulee va lt ion palo-o pis to ja merivo imat laat imaan yhdessä valmi us- ja häl ytysjärjestelmän , josta pi detään vuoden 1975 puolella tied oitustil ais uus eri sukeltaj apiirei lle .

~

Aquastar "Glasstar" automaattinen sukeltajankello. Lukittava nuppi ja päivyri. Max. syv. 100 m. Takuu 1 v. Ovh. 195,- IW.sis

Ikelite "e-lite 1" VA-valaisin iskunkestävää Lexania. GE umpio, teho 10.000 IBe. Alk-paristot 6 X 1,5 v. Max. syv. 240 m. Takuu 1 v. Ovh. 164,- IW.sis

Sea Quest MP ilmansyöttölaite pikali ittimellä. Sop ii Fenzy, Equilibrair jne. TP-liiveih in. Takuu 3 v. Ovh. 145,- IW.sis

Equ ili bra ir

+

MP syöttöla ite .

Ovh . 395,- IW.sis

Suomessa:

NEPTOSUB TEHTAANK.13, 00140 HKl 14 PUH . 627770 17


H. Renvall

Entä päske II unt.a pel a stu sl iivi? Ongelman ratkaisu on keli untapelastusliivi, jollei olisi juolahtanut mieleen ottaa pinnasta mukaan ylipainoa, jonka syvyydessä päästää. Viimeinen ratkaisu on hankala ja tuottaa sukeltajalIe vaikeuksia jäädä etappinousun aikana, sanotaanpas 3 metrin syvyydessä, levossa kellumaan. Todennäköisesti sukeltaja joutuisi räpiköimään päällään yrittäessään kaikin voimin estää nousua pintaan. Kellunta-pelastusliiviä on periaatteessa kolmea eri tyyppiä plus epämääräinen määrä variaattioita. On liivi jonka tilavuus on suhteellisen pieni ja johon on kytketty kerralla tyhjenevä paineilma tai hiilidioksiidi patruuna. Kaasu riittää täyttämään liivin kerran normaalissa ilmapaineessa. Liivi on tarkoitettu veneilijöille pelastusliiviksi ja on jostain syystä löytänyt tiensä myös sukeltajien piiriin. Todennäköisesti alhaisen hintansa vuoksi. En suosittelisi sitä muutoin kuin harjoitusliiviksi tuleville sukelluspelastusliivien käyttäjille. Toinen ja varsinainen kelluntaliivi on tilavuudeltaan 17-241. Siihen on kytketty 0,5 I suuruinen paineilmapullo. Pullon ilma riittää täyttämään liivin normaalissa paineessa 4-5 kertaa . Ratkaisu ei ole täysin tyydyttävä. Ilmavarasto on pieni ja kellunnan tasaamiseen tarvitaan jatkuvaa liivin täyttämistä ja tyhjentämistä . Tässä liivityypissä se tapahtuu erillisen suukappaleen kautta. Paineilmaa pullosta ei saisi käyttää muutoin kuin hätätilanteissa.

18

Ilmamäärä riittää nimittäin täyttämään liivin vain kerran suuressa syvyydessä. Moni varomaton sukeltaja, joka mukavuussyistä on käyttänyt "vain vähän ilmaa" pullosta kokee yllätyksen kun liivi hätätilanteessa ei täytykkään riittävästi. Sukellettaessamme konti pohjaa pukumme puristuu kokoon ja kun tulemme takaisin pintaan neopreenimateriaali laajenee entiselleen. Tämä vaikuttaa sukeltajan kelluvuuteen. Mitä syvemmälle sukellamme sitä painavammaksi muutumme. Jo vanha Archimedhes totesi , että jonkin esineen nostovoima vedessä on yhtä s,IJuri kuin poistyönnetyn vesimassan paino. Tilanne on vaikea. Pinnassa on vaikeuksia päästä syvyyksiin ja syvyydestä on hankalaa tulla takaisin pintaan. Kolmas ja tod.e nnäköisesti paras perusratkaisu on liivi, jota täytetään erillistä venttiiliä painamalla, sukeltajan ilmapullosta. Siksi ilmaa on ri ittämiin jopa jatkuvaan kellunnan tasapainottamiseen . Sukellammehan käytännössä aina vähän ylös-alas , jolloin kellunta muuttuu.Erillistä suukappaletta ei tarvita , liivin täyttäm in en ja tyhjentäminen käy sujuvasti venttiiliä painamalla. Sukeltajan oma regulaattori on jatkuvasti suussa ja hänen toinen kätensä on vapaana milloin mihinkin tehtävään . Sanoisinpa että turvallisuus on parhaimmillaan . Tosin tähänkin liivityyppiin liittyy muutama pieni mutta. Voisipa sukelta-

jan ilmavarasto loppua ja hän sen huomattuaan (varailma jäänyt vahingossa päälle) toivoa pikaista paluuta pintaan. Siihen ei silloin olisikaan mahdollisuutta, koska liivin täyttöilmavarasto olisi tyhjä. Toiseksi tämä liivityyppi ei sovellu skindaivaajille pelastusliiviksi. Heillähän ei ole paineilmapulloa selässään. Mitkä ovat kellunnan hyvät pUOlet. Sukeltaja joka joutuu yliraskaana uimaan melkeinpä pystysuorassa estääkseen vajoamista syvyyksiin kuluttaa runsaasti ilmaa. Kudokset täyttyvät nopeasti typellä ja hiilidioksiidin määrä lisääntyy. Siksi sukeltaja sairastuu helpommin sukeltajantautiin ja syvyyshymalaan raskaassa työssä kuin rauhallisesti levollisena sukeltaessa. Toinen tärkeä seikka on turvallisuuden tunne. Pelastusliivi on ikäänkuin tae paluusta märästä, kylmästä joskus pelottavasta pimeydestä. Useimpien sukeltajien hukkuminen johtuu hätääntymisestä ja siihen johtaneista pelkotiloista. Siksi pelastusliivin luoma turvallisuuden tunne on hyvin tärkeää. Käyttämällä liiviä meidän ei tarvitse kahlata polvillamme kivisillä mutaisilla pohjilla. Puku kestää kauemmin ja näkyvyys säilyy jonkinmoisena. Tuntuuhan lisäksi turvallisemmalta lähestyä pohjaa hillitysti pimeydessä kuin vajota syvyyteen uppoavan kiven tapaan. Ei tulisi myös väheksyä liivin tarpeellisuutta työvälineenä nostaessa kaveria tai jotain painavaa esinettä syvyyksistä. Viimeksi mutta ei silti vähemmiten tärkeänä tehtävänä on pitää pintauintivaiheessa olevan sukeltajan turvallisesti pinnassa. Moni uupunut paleleva sukeltaja on väsymyksen johdosta hukkunut uintimatkalla takaisin alukselle tai rantaan. Kelluntaliivi nostaa sukeltajan turvallisen ylös vedestä eikä suurimmatkaan aallot pääse mainittavasti huuhtomaan yli hänen kasvojan-

sao

Onhan liivillä myös huonot puolensa. Kokemattoman sukeltajan käsissä siitä voi aiheutua hyvinkin suurta vaaraa hänelle, jopa kuoleman tapauksia. Ajattelen nopean nousun tuomia vaurioita kuten keuhkorepeämä, ilmarinta, verisuoni-ilmatulppa, vaarallinen äkillisestä paineenvaihtelusta johtunut pyörtymistila muutaman esimerkin mainitakseni. Täysin täytetty iso-liivi voi parhaimmissa tapauksissa nostaa sukeltajaa pintaan 20 m syvyydestä viidessätoista sekunnissa. Tämä on huimaa vauhtia kun ajattelee että turvallisuus syistä suos itellaan nousunopeudeksi n. 18 m minuutissa. Vauhti on si is yl i nelikertainen sallittuun nähden . Tämän vuoksi nostoliivi ei kuulu kokemattoman sukeltajan varusteisiin. En rohkenisi väittää että vanhatkaan sukeltajat ovat sen käyttäjiksi paremmin sove ltuvia elleivät ole tarkoin perehtyneet liivin ongelm iin ja harjotel leet sen käyttämistä. Kuten muualla sukellusmaailmassa , suosittelisin myös meillä j ärjestettäväksi tulevaisuudessa lyhyitä liivin-käyttökursseja. Harjoituksiin kytketty kaikki vapaanou-


sun vaarat ja siksi toivoisin etteivät asiaan vain pintapuolisesti perehtyneet henkilöt ryhtyisi "Iiivi-kouluttajiksi". Sitten joukko hyviä neuvoja liivin käyttäjille. - älkää koskaan muutoin kuin hätätilanteissa nousko syvyyksistä täydellä nousu nopeudella. - olkaa nousun aikana jatkuvasti valmiit pikaisesti tyhjentämään liivin jotta nousuvauhti hiljentyisi, jopa pysähtyisi. Muuten saatatte pinnassa törmätä vaikkapa veneeseen kovalla vauhdilla ja taittaa niskanne. Pitäkää sormi tyhjennysventtiilin päällä. - älkää koskaan käyttäkö liivin paineilmapulloa kellunnan tasaamiseen. - tarkistakaa aina liivin pullon ilmamäärä ennen sukeltamista. - pitäkää aina liivin kiinnityshihnat alimmaisina siten, että voitte tarvittaessa vaivatta irroittaa painovyön ja paineilmalaitteet. Milloin sitten tulisi käyttää kelluntapelastusliiviä. Sanoisin aina, jos siihen vain on mahdollisuus ja ainakin silloin kun sukelletaan syvemmälle kuin 15 metriä ellei sukeltajan vyötäröön ole solmittu pintaköyttä. Toisin sanottuna se merkitsee sitä että joko sukellamme tulevaisuudessa kuin mato siiman päässä tai hankimme kaikki keli untapelastusliivit. Minkä arvoinen on henkenne. Muutama sata markkaa? Tuskin. Jos jollain ei ole varaa hankkia itselleen, turvallisuuden kannalta niin tärkeän laitteen kuin kellunta-pelastusliivin, olisi hänen ehkä syytä Siirtyä jonkin toisen urheilun pariin. Turvallista sukeltamista.

VESIKKO-CUP

20-21.4.1974

Kouvolassa pelattiin toimintasuunnitelman mukainen Vesikko -cup. Turvaukseen osallistui 6 joukkuetta. Pelit pelattiin äskettäin julkaistujen sääntöjen mukaisesti. Järjestäjien ja kilpailevien seurojen ensisijainen tarkoitus oli kokeilla ja kehittää sääntöjä ja näin edistää uppopallon leviämistä sukeltajien keskuudessa. Otteluja edeltävässä keskustelussa nousi keskeiseksi kysymykseksi, 'saako pelaaja taklata, estää tai häneen tarttua.' Järjestäjien mielestä sääntöjen antama vastaus kysymykseen oli myönteinen ja pelit pelattiin tämän mukaisesti. Itse pelissä tämä ei enää aiheuttanut pahemmin ongelmia. Nyt nousi ongelmaksi maskien putoamiset (tahallinen vai tahaton?) ja pallonhaltijan taklaus senjälkeen kun hän on menettänyt pallon mutta kukaan muu ei vielä ole palloon koskenut. Todettakoon vielä ajoittainen ja tuomaritoi m i ntaan liittyvät det. Turnauksessa jaettiin I ja II sija. Calypso Ii (ensimmäinen II Joensuun

Sukelluslehdet täyttävät vuosia Tapani Toijonen Uusi kauan kaivattu ja nyt ilolla tervehditty lehtemme Urheilusukeltaja on merkinnyt vuosikerrakseen 18. tunnustautuen näin samannimisen seuralehden perinteen jatkajaksi. Hyvä näin. Menettely on perusteltavissa, sillä onhan lehteä markkinoitu enemmän tai vähemmän koko SUSL: n jäsenistölle ja onhan se hoidellut Liitonkin asioita. Varmaankin johtuu urheilusukelluksen kehityksen historiasta, että pari keskieurooppalaista sukellusalan lehteä, saksalainen Delphin ja ranskalainen L'aventure sous-marine, ovat jokseenkin samanikäisiä. Edellinen täytti 20 vuotta viime syksynä ja jälkimmäinen ohitti saman merkkipaalun tämän vuoden helmikuussa. Juhlanumeronsa pääkirjoituksessa Delphinin toimituskunta, jonka jäsenistä Jens-Peter Paulsenin nimi on ehkä tunnetuin, toteaa lehtensä kuuluvan kansainvälisestikin katsoen vanhimpiin sukelluslehtiin. Tämänhetkistä levikkiä ei mainita, mutta jotakin voi päätellä siitä, että lehti toimii Saksan urheilusukeltajien liiton jäsenlehtenä ja palvelee näin ollen yli sataa sukellusseuraa. Lisäksi Itävallan ja Sveitsin liitot käyttiedotuslehtenään. tävät Delphiniä Käytännössä menetellään siten, että tämä eräänlainen kiertokirjeosa painetaan lehteen erivärisenä sisäkertana, jonka sisällöstä lehden toimitus ei vastaa. Näillä sivuilla julkaistaan lisäksi yksityisten kerhojen, piirijärjestöjen ja CMAS: n tiedoituksia. "Delphin polskii rennosti ympäri maailmaa", kehaisee toimitus ja perustelee kansainvälisyyttään ylläkerrotun lisäksi laajalla yhteistyöllä ja artikkelienvaihdolla johtavien englantilaisten, ranskalaisten, italialaisten, amerikkalaisten ja skandinaavisten julkaisujen kanssa. Delphin leviää paljon ulkomaille. Tilaajina on mm 20 yliopistonkirjastoa. Oman Urheilusukeltajamme kasvojen paljastumista odotellessamme voimme vähän tarkastella näitä vanhempia uranuurtajia. Näyttää siltä, että Delphinin linjaa hallitsee Hans Hassin manifestin henki. Tästähän meilläkin on jo keskusteltu. Vedenalainen luonnonSUOjelu yleensäkin on noussut vakavan pohdinnan kohteeksi. Toimituskunta korostaa lehden tehtävää tiedottajana, siis jäsen lehtenä. Jotta tieto olisi tuoretta, lehti ilmestyy kuukausitKuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti olisi komeampi ja myyvämpi, mutta edustavuutta ei ole pidetty tärkeänä, vaikka joiltakin tahoilta tällaista 'kerskalehfeä' vaadittu. vaikeuksia saada lehti syntymään täsmukaisesti.

AIR-MATIC torit nyt vuosi huoltoon. Joensuun Tuomarit : Reijo Saarelma, Paavo Markkanen (maa).

Puh. 627770 Tehtaank. 13, Hki 14

Tämä luonnollisesti ärsytti saksalaista järjestykseen tottunutta tilaajaa ja lopulta asia saatiin kuntoon mutta vasta 'pitkällemenevien henkilövaihdosten avulla': Sinä aikana kun olen ollut lehden tilaajana, se on tullut yhtä varmasti ja täsmällisesti kuin jälkiverot. Pieni vilkaisu lehden sisältöön tuo esille seuraavia aloja: Sukellustekniikka, meriarkeologia, va-geologia, vabiologia ja muu tieteellinen toiminta, sukelluslääketiede, runsaasti valokuvausta ja kaitafilmausta. Sukellusmatkakuvauksia saa lukea kaikkialta maailmasta ja ajankohtaiset pikku-uutiset ja yleisönosaston jaksaa lukea vähälläkin kielitaidolla. Hauska erikoisuus on vafilatelia, jonka takana on itse Paulsen. Kirjoittajina vilisee tunnettuja sukeltajanimiä kuten Wolfgang Freihen, Walter Mattes, Hans-Heinrich Vogt ja äskettäin onnettomuudessa kuollut Ludvig Sillner. Lehti esittelee joka numerossa jonkun vakinaisen avustajansa lukijoilleen. Kuvitus on hyvänlainen, välillä loisteliaskin. Kaupalliset mainokset eivät hukuta tekstiä. Pikkuilmoitukset (ostetaan, myydään, vaihdetaan, sukellusseuraa halutaan - vaitiolo taattu) ovat suosittuja. Kaiken kaikkiaan tähän mennessä ilmestyneet 230 numeroa sisältävät valtavan määrän sukellushistoriaa ja -tietoutta. L'aventure sous-marine (ASM) ilmestyy kuusi kertaa vuodessa päätoimittajanaan Jean-Albert Foex, merentutkija, kirjailija, sukelluskalastaja. Juhlanumeron pääkirjoituksessa, jollaista lehdessä ei normaalisti ole, hänen on hyvä esittää lehden 20-vuotishistoriikki: Olihan hän, kuten myös Serge de Sazo, tuo kuuluisa va-valokuvaaja, jo vuonna 1954 mukana, kun baaritiskin äärellä hahmottui ensimmäisen numeron sisältö ja keksittiin tulokkaalle nimi "Vedenalainen seikkailu". Alkuun painos vaihteli 3000-4000 . Taloudelliset vaikeudet olivat suuret. Näistä Foex kertoo tavalla, joka on sukeltajan helppo ymmärtää: "Sazo, joka huolehti taloudesta, joutui koko ajan pitämään varailman päällä. Vain Välimeren klubin apu piti lopulta pään pinnalla." Lehti on huomattavasti vienyt sukellusasiaa eteenpäin. Se järjesti ensimmäisen va-valokuvauskilpailun, ensimmäiset va-filmifestivaalit ja ensimmäiset kansainvälisen sukeltajakonferenssin. Sen ansiota on meriarkeologian popularisointi. ASM: n palstoille ovat kirjoittaneet kaikki huomattavimmat vedenalaisen maailman asiantuntijat Ranskassa ja koko maailmassa. Päätoimittaja antaa suuren arvon tälle maa; Iman laaj u Iselle avustajaverkostolIe. Lieneekö ASM: I/ä avustajia Suomessakin? Oli miten oli. mutta ainakin Sorvalin otsikkopiirros Urheilusukelluksen aakkosissa vuodelta 1969 kulkeutunut myös ASM: n sivuille numeroon 80 (1970). Muistattehan ankkurinnostokuvan .

19


SUKELTAJAKELLOT SUKELTAJALTA Kuvan

CITIZEN

ovh 298

Liiton iäsenille 48 mk etu (250 mk)

Kellojen paineenkestävyyden testauksia aina 16 ik asti (vastaa 160 m syvyyttä) Koko muu

CITI'ZEN mallisto myös nähtävänä.

Käykää tutustumassa.

CITIZEN

ASM täyttää tähän asti ilmestyneillä 100 numerollaan noin puoli hyllymetriä. Foex luonnehtii tätä "teosta" sukelluksen tietosanakirjaksi ja historiateokseksi mutta samalla hän pitää sitä muistojen kirjana .monelle vanhalle konkarilIe, joka löytää siitä koetut seikkailut, sekä toden että tarun. Tällä hetkellä lehden painos lähentelee 25.000. Suoritettu lukijatutkimus antaa tulokseksi lähes 100.000 lukijaa 63 eri maassa. Näyttää siltä, että ASM ei ole minkään sukellusjärjestön äänenkannattaja. Luonteenomaista lehdelle on paneutuminen ammattisukeltajien ongelmiin. Huomiota herättää myös mittavien teknisten apuvälineiden (tutkimussukellusveneet yms) kuvaus. Vakalastusta esitellään usein . Kansiku vassa kome ilee sukeltaja miehenmittaisen saaliinsa kanssa. Sisäs ivuilla saatetaan kuitenkin taittaa peistä Hassin manifestin puolesta. Harppunanvalmistajat sanovat sanasensa samalla aukeamalla omal la kokosivun ilmoituksellaan. Ylipäänsä mainoksia on lehdessä runsaasti - lähes puolet sivumäärästä. Muu ten artikkelien aiheet ovat samantapaisia kuin Oelphinissä. Meriarkeologia hylkyineen ja ruukkuineen saa kuitenkin runsaammin ti laa. Erikoisen hyvin informoidaan lukijaa sukelluskohteista eri maissa. Urheilusukeltajien toivomus tällä hetkellä on varmasti t että lehtemme saisi jalkoih insa kunnon räpy lät ja naamalleen laajakulmamaskin . Siinä mielessä olen esitellyt nämä pari lehteä,

20

HAMMAR OY Unioninkatu 2\4 P'uh. 6'3: 8i 1' 97

että viriäisi pientä pohdiskelua siitä, millaisen lehden me haluamme . Ehkä\ näiden kavereiden lehdissä olisi meilläkin oppimista .

Hanko-cup va-kalastus 1974-08-03, Hanko (Hamnskär)

kalastuskilpailut SM-vedenalaiset 1974-07-13 .. 14 Stor Sadelnissa

Joukkuekohtaiset sijoitukset: 1. Nils Aukan-Per Eide N 163 pist. , 2. Ben Mattsson-Tom Mattsson Sinihait 94, 3. Stig Helander-Olavi Kaule'n Aqua Oivers Club 57 (8 kalaa) , 4. Jorma Meriläinen-Juha Vanhanen Pingviinit 57, 5. Björn Angvik-Olav Waage N 50, 6. Jörgen Holmsgaard-Villy Holdt OK 46, 7. Sven-Erik Blomqvist-Ronald Tallberg Aqua Oivers Club 44,8. Mauno Kaivo-Jouko Myyry Calypso 20, 9. Jukka Tirronen-Ilmari Valta Urheilusukeltajat 18, 10. Erkki Laakso-Jouko Laurila Calypso 13, 11. Timo Mikkonen-Seppo Silvennoinen Urheilusu keltajat 6, Bent Andersen (yksin) OK 71, Fredriksson- Tynkkynen Aqua Oivers Club O.

Joukkuekohtaiset sijoitukset: 1) Sinihait ry , Turku (Tom Mattsson, Ben Mattsson, Jukka KOivu) 77 pist. 2) Pingviinit, Lahti (Jorma Meril.ä inen, Pasi Koivu, Ari Puhakka) 35 PISt. 3) Urheilusukeltajat ry, Helsinki (Joan Ramsay, Markku Kedrin, Jukka Tirronen) 12 pisto Henkilökohtaiset sijoitukset: 1) Jorma Meriläinen, Pingviinit 29 pist. 2) Tom Mattsson, Sinihait 27, 3) Jukka Koivu , Sinihait 26 , 4) Ben Mattss~>n, Sinihait 24, 5) Joan Ramsay , Urheilu sukeltajat 7, 6) Pasi Koivu, Sinihait 6, 7) Markku Kedrin, Urheilusukeltajat 5. Kilpailujen suurimman kalan, kampelan 560 g/37 cm , sai Tom Mattsson , Sinihait, Tku. 20.07.74 Elisaari (Inkoo) NordiskCup-, ja SM-räpyläuintiki lpailut. 3000 m. naiset. Tulokset : 1) Han nele Spring Urheilusukeltajat ry 42.20 ,5, 2) Mirja Huhtiniemi Calypso 42.29 ,9.

Myydään erä 1 x 9 1. suk.lait. Voit MR-12 regulaattorilla. Hinta : 850,-.

NEPTOSUB, Puh. 627 770

Henkilökohtaiset sijoitukset : 1 Nils Aukan N 144 pist. , 2. Bent Andersen OK 71 , 3. Tom Mattsson Sinihait 58 , 4. Jorma Meriläinen Pingviinit 57 , 5. Sven-Erik Blomqvist Aqua Oivers Club 44 , 6. Stig Helander Aqua Oivers Club 42 , 7. Jörgen Holmsgaard OK 39 , 8. Ben Mattsson Sin ihait 36 , 9. Björn Angv ik N 28 , 10. Olav Waage N 22. 11 . Jouko Myyry Calypso 20 , 12. Pe'r Eide N 19 , 13. Jukka Tirronen Urheilu sukeltajat 18 , 14. Olav i Kau le'n Aqua Oivers Club 15 , 15. Jouko Laur ila Ca lypso 13 , 16. Vill y Holdt OK 7, 17. Timo Mikkonen Pingvi init 6 . Suurin ka la : hauk i 2,360 kg Jörgen Ho lmsgaard OK .


Korl sommanfattning

Redaktionen har som synes Iyckats få tidningen rätt tvåspråkig denna gång och vi hoppas att också i framtiden kunna införa viktiga artiklar på svenska. En kort sammanfattning ger ju av förståeliga skäl aldrig lika mycket. Ordföranden påtalar i sitt förord problemet med "vildar". D.v .s. dykare som inte hör tili klubbar anslutna tili förbundet. Detta är främst en säkerhetsrisk men förbundet anser också med skäl att ej anslutna dykare går miste om massor av i övrigt viktig stor uppslutning. Ordföranden tar också farväl i detta nummer. Den treårsperiod som han lovade sitta är nu tili ända och nya krafter väntas fortsätta där "gubbarna" slutar. Den treårsperiod som nu av slut har främst inneburit anslutning tili SVUL samt skapandet av vår egen dykartidning. Men förbundet går hela tiden framåt och det är tid att säga farväl. Redaktören upptar isin spalt dykarlärarnas ansvar. Där många nya dykare kommer tili bör informationen hela tiden intensifieras. Så en samvetsfråga: Hur många gånger dök Du smått berusad eiler "bakfull" denna säsong? Det är kusligt att tänka sig att endel av oss t.o .m. mått så pyton under ytan att de kommit upp för att spy emellen dykningarna! Bort med spriten från dykandet. Sekreteraren berättar om vår nya verksamhetsordning som innebär årsmöte nr I eiler såkallat valmöte denna månad. Det vore skäl att klubbarna också ändra sina stadgar så att de sammanfaller med förbundets rytm. För nästa år behöver vi en god PR-man och främst en flitig sekreterare. Också sportsidan bör få ny tt friskt blod. Då SVUL 1975 fyller 75 år kommer alla förbund året tili ära att intensifiera sin verksamhet. Vi utgår från måttot "Dyk Säkert" och härtill kommer vi att delta i festspelens tävl i ngar m . m . I år har denna tidning utkommit med 4 nummer och ett eiler kanske två kommer ännu. Sekreteraren anser med fullt fog att vi gott kan klara oss med fyra digrare nummer i året. F ör brådskande meddelanden finns ju allt id posten. Sidorna två och tre upptar en berättelse om tvättsvampar och svampdykare i världshaven. Dessa svampdjur har ansetts så värdefulla att man t.o .m. redan på 1700-talet började odla svamparna . Små svampbitar sänks fastbundna vid tyngder och de når marknadsstorlek på ca 4 år . Dykarna arbetar under synnerligen primitiva förhållanden och man känner knappast tili några dekompressionstabeller. Jaska berättar att det är svårt att skilja en bra svamp från en oduglig och ,att han inte vågade stanna på 50 m djup lika länge som svampdykaren. Vår "dykarnestor" Ora Patoharju be-

Iyser ämnet "Dyk snyggt ". Först och främst gäller det att skydda den miljö vi verkar i - alltså östersjön. Man måste aktivt ta ställning tili nedsmutsningsprob lemet frågot. Lägerplatserna bör hållar snygga och under god uppsikt och då vi rör oss på vattnet skall vi minnas att inte sprida massor av avfall omkring oss. östersjön är nämligen ett märkligt hav på många sätt. Det är mycket lätt att åstadkomma allvarliga förändringar och då många växter och djur når sin utbredningsgräns just här är dessa organismer givetvis mycket känsliga. På sidorna 5 och 6 finner Du en redogörelse över NM och FM tävlingarna i JV-orientering. Tävlingarna gick av stapeln i Tavastehus och deltagarantalet var s tort. På sid sex finns också resultaten från hallmästerskapen i Obbnäs . Dr. R. Videman redogör på sid 8 i en allmänt upplagd artikel om AIkohoI. Vi rekommenderar noggrann översättning. På sid 11 finns UV-polo regler. Vi önskar återkomma med en översättning inom kort. På sid 12 skriver Henrik Renvall om de första Läkardagarna för dykarläkare. Temat var denna gång dykarsjuka, ett aktuellt ämne med tanke på att vårt land redan inom något år får två helt nodärna "tvåstegs"-tryckkammare. En i Brandverkets lokaliteter i Otnäs och en i Pansio, Abo. På sid 13 önskar en insändare mera kvinnor i sportdykningen. Inte minst i förbundets styrelse. Skribenten har så rätt. Frågan är faktiskt mycket aktueII . På samma sida finns också en förteckning över rekord i hallmästerskapen genom tiderna. På sid 14 redogör Jouko Askola för Brandverkets skolning med tanke på dykarna. Ti II dags dato har dykarskolningen endast byggt på armens skolning och förs i år 1974 har brandverket haft två kurser om vardera en månad för råddningsdykare. Redan år 1975 skall kurserna bli utökade och hela två månader långa. Fortsättnings- och specialkurser kommer också snart att kunna hållas. Den nya tryckkmammaren har som extra finess en flytt- och bärbar mindre del som kan medtagas tili t.ex. ett dykarläger och sedan vid behov direkt ans l utas tili moderkammaren . På sid 14 , resultat från " Vesikko cup " polo. Henrik Renwall skriver på sid 15 pm Dykaren s flytväst. Han framhåller att det finns många nödlösn in gar men att endast det bästa är gott nog . Du kan använda din dykarväst för alt Iyfta dig, hålla dig uppe , du kan andas ur den , Iyfta saker , avväga dig exakt i vattnel m .m. Men blott om du har en riktig

flytväst. Den är dyr men en lönande investering. På sidorna 16-17 redogör T. Toijonen för några dykartidningar som "fyller år". Den tyska Delphin och fransmännens Laventure sous-marine är i dagarna 20 år fyllda. På sid 17 finner Du också resultal från UV-fiske tävlingarna EM och Hangö Cup. Sidan 19 upptar en redogörelse över imsjö-distriktets läger. Det framgår här att vi har fina insjövatten där man gotl kan dyka samt att dykarinformation och hård disciplin inte förstör lägret. På sid 19 börjar en lista över förbundets klubbar i detta nummer. Du som inte har adresserna i ordning, kolla här. Då går samarbetet bättre. Listan fortsätter i nästa nummer av tidningen. På sid 2C slutligen - alltså på bakpärmen - finner Du en plansch över dykarens teckenspråk. Den är tvåspråkig och kan lätt lösgöras eiler dupliceras för användning .

SUPER TILAISUUS! 2 viik,on sukellusmatka

KENIAAN I-Iuokan hotelli Lähdöt 26. 11. 74 10. 12. 74 Joitakin paikkoja vapaana TOSI HALVALLA

Soita ja tiedustele 90 - 11670 MATKA-EKSPERTIT

Kluuvink 3 Helsinki 10

21


Järvisuomen piirin syysleiri 1974 (4.-25. 8.' J. Elo A. Rantala Kerrankin sää näytti suosivan tätä kesän sukellustapahtumaa . Aurinko paistoi Joensuun Urheilusukeltajien suurilukuisen sukellusjoukon saapuessa klo 10 tienoilla Säynämön leirialueelle. Paikka, jonka Varkauden Urheilusukeltajat olivat valinneet , oli todellakin kappale kauneinta Suomea. Valinnassa oli otettu huom ioon se , että leirille oli mahdollista päästä sekä autolla että laivalla. Valitettavasti jälkimmäistä mahdollisuutta käytti vain Varkauden Vesihiisi , joka oli jo saapunut edellisenä päivänä. Ohjelmassa seurasi majoittautuminen seurakunnan omistamiin lomamökkeihin. Joensuun 27 henkisen sukeltajaporukan, jonka keski-ikä oli noin 21 vuotta, sullominen pieniin kämppiin vei oman aikansa. Kuopion Urheilusukeltajien tutuksikäynyt sininen asuntoauto ilmestyi myös pian maisemaan. Sakki oli koossa: 46 räpylän heiluttajaa. Varkauden Urheilusukeltajat esittelivät laivaansa, jonka jälkeen pidettiin pieni palaveri laivan tiloissa. Päivän tuleva sukellusohjelma käytiin lyhyesti läpi. Kello 13.00 varkautelaisten tukialus Hiisi irtautui laiturista mukanaan tusinan verran innokkaita sukeltajia ja

UrheiluSUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa. Toimitusneuvosto Ora Patoharju Atte Veijalainen Antti Saarnio Pentti Puhakka Henrik Renva ll Jouko Askola Erkki Metsävuori PäätOimittaja Erkki Metsävuori Pitkänsillank . 20 B 67100 Kokko la 10 Toimitussihteeri Jouko Askola Kiv im iehent ie 17 02150 OTAN IEMI Puh. 90-46102 Ilmoituspäällikkö Antti Saarn io livisniemenaukio 2 e 36 00260 Suo me noja . Puh. 885 140 18 . vuosikerta . H innat. 16 mk Vuosikerta 3 mk irtonumerot Ilmoitukset. 1 / 6 sivu 1/3 sivu 1 / 2 sivu 1 / 1 siv u Lisävärit Kust anta ja Suomen Urhei lusu keltaja in

22

125 mk 190 mk 350 mk 440 mk 135 mk Liitto ry .

suuntasi kulkunsa kohti Pilpan kanavaa. Tarkoituksena oli sukeltaa jo menomatkalla , mutta äkillinen ukkosmyrsky pakoitti laivan kääntymään kanavalta takaisin, ja sukellus Iykkääntyi paluumatkalle. Jylhä kallioranta tarjosikin suojaisan poukaman sekä laivalle että tarkoin kontrolloidulle avovesisukellukselle . Jokaisesta sukellusparista tuli tarkat merkinnät sukellusvanhimman pöytäkirjaan , ja jokaisella parilla oli tarkat dead- li ne-aikansa. Mitään hämminkiä ei sattunut ja turvasukeltaja sai hikoilla toimettomana laivan kannella. Leirille jääneet sukeltelivat laiturilta käsin. Pohja laskeutui yllättävän jyrkästi, s i llä syvimmällä käyneen parin mittarit olivat näyttäneet 22 metriä. Jännitystäkään ei maihin jääneiitä ollut puuttunut. Ukkosen aikana salama oli iskenyt leirialueella suureen petäjään, joka loisti hetken kirkkaana. Paineaalto oli pakottanut rannalla olijat "lyömään maihin". Myös veden alla olijat olivat havainneet välähdyksen. Pimeyden laskeuduttua tarjoutui halukkaille tilaisuus yösukellukseen . Tunnelma veden alla 01 i juhlallinen. Muutamat veden alle lasketut suuret lamput loistivat kuin kristallikruunut ja valaisivat lähiympäristöä. Olosuhteita ei voinut verrata sameassa vedessä sukeltamiseen, sillä ylöspäin katsottaessa sama tasainen pimeys jatkui. Toisinaan valokeilaan sattui nukkuva ahvenen köriläs, jota sukeltajat saattoivat jopa silittää, ennenkuin se havahtui Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toim itus-sihteerille . Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajille joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet !iitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla Liiton toimistosta.

unestaan ja hämmentyneenä säntäsi pimeyteen. Tapahtumat eivät varmasti jää unholaan , sillä vedenalaisen kameran salamavalo välähteli tiuhaan tahtiin innokkaan kameramiehen käsissä. Päivä oli hauska päättää yhteiseen saunomiseen ja vilkkaaseen sananvaihtoon päivän tapahtumista . Seuraavana aamuna kostean yön jälkeen lähtivät edellisenä päivänä rannalle jääneet laivalla sukeltamaan , toisten vuorostaan jäädessä sukeltamaan laiturilta. Iltapäivällä sukelIusten jälkeen alkoivat osanottajat lähteä kotimatkalle mielessään uusia ajatuksia ja ideoita seuraavalle kesälle. Tällaisten leirien tarkoituksesta on kirjoitettu paljon ja voi helposti todeta , että mielipiteet vaihtelevat suuresti. Kellään ei kuitenkaan liene mitään sitä vastaan, että leireillä jaetaan sukellustietoutta , kuten tällä leirillä mm. sukel luspöytäkirjan pidosta ja tarkoin valvotusta sukelluksesta. Liiallista pikkutarkkuutta tulisi kuitenkin evälttää ja jättää sukeltajalIe tiettyä vapautta , ettei hän tuntisi itseään ohjelmoiduksi robotiks i. Sukeltaminen, sukelluskoulutus ja maanpäällinen huvi ovat ne ainekset , jOista hyvä leiri rakentuu . Kysymys on vain siitä kuinka nämä nivelletään toisiinsa .

Koulutusjaos Mauri Vallema Kypärätie 6-8 as 10 40630 Jyväskylä 63 Puh k 941-252002 t. 941-751422

"'0.'4. in~~'~

Kalle Lehtivuori Keitinmäentie 17-19 A 23 , 40630 JYVÄSKYLÄ Puh . 1. 941/11189

..

Erkki Metsävuori Pitkänsillankatu 20 B 67100 KOKKOLA 10 Puh . 968-14322 K 968-17435

z • •

o.

~

111

,:

"

~

)-o,y&.tl·

JOHTOKUNTA 1974

Yleisjaos (työvaliokunta) Puheenjohtaja Hen rik Rosenius Välskärinkatu 9 A 20 , 00260 HELSINKI 26 Puh. t. 625844 k. 490629 Sihteeri Henrik Renva ll Maurinkatu 4 B 14 00170 HELSINKI 17 puh . k . 655537 Atte Ve ijala inen Sammonkatu 1 e, 00100 HE LSIN KI 10 Puh. 1. 7332545 k. 494562 Ilpo Raat ikainen Valtakatu 66-68 45700 KUUSAN KOSKI Puh. t. 951 / 89999 k. 951 / 48477 Kaj Rosq vist Edelfeltinbulevard i 23 , 06100 PORVO O 10 Puh . t. 915 / 1255 5 k . 915 / 11830

JouKO Asko la Kivimiehentie 17 02150 OTANIEMI Puh. 90-46102 Urheilujaos Puheenjohtaja Heikki Särmäntö Laajavuorenrinne 5 I 83 , 01620 MARTINLAAKSO Puh . t. 642811 / 325 k. 892211 Mauno Ka ivo Meritie 43 e 12 , 02470 OBBNÄ S Puh . t. 29021 1 k . 2980246

Tiedejaos Puh eenjohtaja Pentti Nyrönen Puist ikko tatu 5, 10900 HAN KO Puh . 81598 Li ito n toimist o nhoitaja Kaisa N uoramo, puh. toimeen 418611 / 220, os. Suomen Urheilus ukeltajain lii tto ry. , To peliuksenkatu 41 a 00250 Helsink i 25.


~ARVEY tasapainotettu pullo-pakkaus 2 x 7 1. 196 bar, säädettävät olkaja vyötäröhihnat mustaa pumpulia, paino: 20,5 kg . Virallisesti hyväksytty 60 m syv. sekä talvisukellukseen ilman jäätymissuojusta.

NEPTOSUB

FORM FITTING CUSTOM

WET SUITS Harveys on ollut sukellusalalla yli 20 vuotta ja tietää millaisen märkäpuvun pitää olla. Jos haluat lämpöä, mukavuutta ja kestävyyttä, valitse Harveys "Turtle" märkäpuku. Harveys johtava märkäpukumerkki Pohjolassa.

Tehtaank . 13, Hki 14 Puh . 627770

NEPTOSUB, Tehtaank. 13, Hki 14. Puh. 627770

KUOPION URHEILUSUKELTAJAT r.y. Kuopio Pertti Grönholm, Mykkyrink. 4 B 21, 70100 KUOPIO 10

Jäsenkerhot 1974

LAHDEN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Lahti elo Pekka Mattila , Maatalousoppilaitos, 15320 LAHTI 32 LOHJAN VESISTöN VENEKLUBIN VALASKOPLA r.y. Lohja elo Timo Elomaa, Suurlohjankatu 26 as. 4, 08100 LOHJA

AHVENISTON VESI PEDOT /r.y. Hämeenlinna elo Rainer Ansalahti , Taimistontie 17, 13100 HlINNA 10

MARlIN CLUB r.y. Turku elo Pekka Vesterlund, Räävelinkatu 3 as. 2, 20100 TURKU 10

ALKON URHEILUSU'<ELTAJAT r.y. Helsinki elo Markku Luoton!~n, PI 350, 00101 HKl 10

MERIHEVOSET r.y. Helsinki elo Mauri Nevalainen , Lönnrotinkatu 1, 00100 HKl 10

AOUA ANCA r.f. Helsinki elo Sambo Paulig , Brövägen 11 B, 00140 HKl 14

MERIKISSAT r.y. Helsinki elo Pekka Lindfors, Suomenlinr'la B 18, 00190 HKl 19

AOUA DIVERS CLUB r.f. Hanko elo Pentti Nyrönen, Puistikkokatu 5, 10900 HANKO

MERISAUKOT r.y. Kokkola elo Hilkka Santamaa , Vingenkatu 14 B , 67100 KOKKOLA 10

CLUB AOUARIUS r.y. Tampere o Heikki Kivikoski, Pirkankatu 27 A 8, 33230 TRE 23

MURENA r.f. Porvoo elo C-M. Weckman, Biskopsgatan 19 A, 06100 BORGA 10

ELFIN r.y. Vaasa elo Antti Teinilä , Hyttystie 7 C, 65210 VAASA 21

NAUTIC CLUB r.y. Turku elo Juhani Kallionpää, Rauhankatu 5, 20100 TURKU 10

DELTA r.y. Kokkola elo Pekka Palo Kansakoulukatu 16, 67200 Kokkola 20

NEPTUN CLUB r.y. Turku elo Seppo Multamäki , Kärsämäentie 20-22 0, 20360 TURKU 36

DIVING PATROL, POLAR BEARS r.y. Helsinki elo Antero M i ikkulainen , Puistokaari 21 B 15 , 00200 HKl 20

NESTEEN VENEKERHO r.y./SUKELTAJAT Kulloo elo Risto Niemi , Myllykuja 3 a 7

DOLPHIN CLUB r.y. Espoo e l o Håkan Sandb lom , Haukiverkonpolku 2, 02170 HAUKILAHTI

NORPPA KLUBI r .y. Helsinki e l o Rai mo Korkiakan gas , Untuvaisentie 1 A 24 , 00820 HKl 82

DYKARKLUBBEN NAUTILUS r.f. Mariehamn elo S . Nikko , Matrosg atan 5 L , 22100 MARIEHAMN

NURMEKSEN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Nurmes e lo Eino Ka l mu , Kenttäkatu 2, 75500 NURMES

HELSINGIN PALOLAITOKSEN URHEILUSUKELTAJAT r.y . He lsinki PINGVIINIT r.y. Laht i elo Paul Lassi la, Korkeavuorenkatu 39 B 14 , 00130 HKl 13 elo Jorma Lindqvi st , Huvilatie , Järventau s, 15320 LAHTI 32 HYVINKÄÄ N URHEILUSUKELTAJAT r.y. Hyvi nkää elo Heikk i Mo isio , Kutomokatu 12 B 14 , 05800 HYVINKää

PORIN UIMASEURA r.y./SAMMAKKOJAOS Pori e l o Ju kk a Lehtonen , Liisankat u 8 C 36 . 28100 PORI 10

JOENSUUN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Joensuu elo Jyrk i Elo , Kirkkokatu 10 A , 80110 JOENSUU 11

PORKKALAN MERIPELASTUSYHDISTYS r.y . /Sukellusjaos CALYPS el o Jouko Askol a. Ki v irn ir: hc;nlll": 17 021S0 OTAf\.I1EMI Puh 90 ·46H

KOTKAN URHEILUSUKELTAJAT r.y. Kotka e l o Jorma He inonen, Keskuskatu 31 B 27 . 48100 KOTKA 10

RAUMANMEREN SUKELLUSKERHO r.y. Rauma e lo Partu rilii ke Paavo Huhtala , Tehta;:':;,ctlu 4, 26100 RAUMA luettelo jatkuu seuraavassa numerossa

23


Sukelluksessa käytettäviä käsi merkkejä

1. 2. 3. 4.

Apua! Onko kaikki hyvin? I Kaikki Hyvin. Ylös . Alas. 5. Olen varailrnalla . 6 . En saa varailmaani auki. Auta! (Voi käyttää muissakin auttamistapauksissa yhdistettynä esim. merkki in no : 12) . 7. Jotain on vialla! Hätämerkki veden alla. 8. Ilma loppu . 9. Katso sinnepäin . 10. Pai netasauva ikeu k sia. 11. Jäämme tähän syvyyteen 12 Kat so lä ta, kat so luonne 13 Tahan suuntaan 14. Tu!e (lä he m mäks i) . 15 Kokoon . 16. Las ke . 17. Seis 18. EL en ymmärrä. 19 . Nämä sidotaan t.m.s . 20. S i d 0 k ii n n i . Dykarens teckenspräk

1

11

12

13

14

:i Gi

·å

~Ir---------------------------~------------------------~ ;

~

.g

1

4

>

>-

o

o c o Do

15

5

-=

16

16. 17. Stopp. 18. Nej, förstår 19. Bind ihop dessa el.dyl. 20. 8in d fas t

c o o

E c

o

.r o

C

GI

CL

~

~4l

GI

1.Hjälp! 2 . OK-tecknet. (Också fråga.) 3. Upp . 4. Ned. 5 . Jag har kopplat reservluften . 6 . Kan inte öppna reservluften. Hjälp! (Kan användas ocksa vid annat hjälpbehov t.ex. i kombination i ned tecknet nr: 12) 7 . Något på tok! Hjäiptecken under Ifattnet. 8. Luften slut. 9. Se diL 10. Tryc k utjämni n ~JsL) e svär 11. Stanna pa detta djup 2. eli t 13. Denna riktning. 14. 15. Samling.

::2

-'cö

:.c

o

'"'"

.t:.

J!

"i

o~

0-

7

8

17

18

o

]

""Ö

:.c

9

10

19

20


Urheilusukeltaja 1974 4