Kiinteä:n hupun puolesta Irtohuppu on lämpimällä säällä ja lämpimissä vesissä käytännöllinen ja tarjoaa niissä olosuhteissa tarpeellisen suojan. Kylmässä, lähellä 0 asteessa olevassa vedessä se saattaa olla sukeltajalIe vaaraksi huonon kaula- ja niskasuojansa vuoksi. Käännettäessä päätä eri suuntiin, huppu estää tuskin yhdelläkään sukeltajalIa veden vuotamista pitkin niskaa selkään. Juuri näillä alueilla sijaitsee ihossa heijastuspisteitä, jotka voivat vegetatiivisen eli ei-hallinnanalaisen hermoston kautta heijastusten muodossa vaikuttaa erinäisten elinten toimintoihin. Kylmä vesi iholla saa ihoverisuonet supistumaan, mutta samankaltainen reaktio tapahtuu myös heijastusalueeUa syvemmällä. Niinpä kylmä vesi aiheuttaa niskassa, takaraivossa ja aivoissa verisuonten supistumista samanaikaisesti. Tällöin saattaa asianomaisella lievää huimausta, päänsärkyä ja jopa ohimeneviä näköhäiriöitä. Jonkin verran alempana hartioitten välissä sijaitsee alue, jota ärsyttämällä hengitys salpautuu hetkeksi tai muuttuu hyvin pinnalliseksi. lisäksi takaraivossa on alueita, joista ärsytys heijastuu suoraan sydämen toimintaan.,. Heijastusten voimakkuus riippuu suuresti vegetatiivisen hermoston herkkyydestä tapahtumahetkellä. Tämä herkkyys vaihtelee paljon hetkestä toiseen ja olotilat kuten väsymystila, hermostuneisuus, tulehdus, pelokkuus tai krapula saattavat olla tällaisia vegetatiivisen hermoston heilauttajia . Vegetatiivinen hermosto voidaan jakaa "kaasu- ja jarru"-osuuteen. Kaasupuolta kutsutaan lääketieteellisesti sympatikotonukseksi ja jarrupuolta lähinnä vagotoniseksi reaktioksi. Sympatikotonus on omiaan kiihoiUamaan elintoimintoja ja asettamaan koko kehon puolustusvalmiuteen. Vagotonus sitävastoin hidastaa sydämen toimintaa, laajentaa verisuonia, tekee hengityksen pinnalliseksi ja vilkastuttaa ruoansulatusta. Päiväsaikaan ihminen on enemmän sympatikotoninen kuin vagotoninen ja nukkumaan mennessä tasapaino näiden hermosto-osien välillä heilahtaa vagotonisvoittoiseksi. Näitten molempien hermosto-osien keskinäinen tasapaino on ratkaiseva niissä tapauksissa, jolloin kehoomme kohdistuu ulkopuolelta voimakas ärsytys. Jos ärsytyksen hermostoreaktio on liian voimakas ja tasapaino täten häiriintyy, saattaa esim. voimakkaan vagus-ärsytyksen aikana tapahtua nopeata sydämen Iyöntitiheyden laskua, verisuonten laajentumista, mistä seuraa melkein välitön tajunnan menetys. Alhainen verenpaine ei enää kykene kuljettamaan aivoihin tarpeeksi verta, jonka takia aivotoiminta nopeasti lakkaa.
Päähän johtavan päävaltimon haarautumiskohdassa (sinus caroticus) sijaitsee ryhmä hermosoluja, jotka jatkuvasti mittaavat verisuonensisäistä verenpainetta. Paineen laskiessa solut lähettävät sydämeen lisää ärsyttäviä impulsseja, jolloin sydämen toiminta kiihtyy ja verenpaineen noustessa niistä lähtee sydämen toimintaa rauhoittavia ärsykkeitä. Täten säilyy elintoimintojen kannalta paras mahdollinen verenpaine jatkuvasti. Näitä soluja voi suoraan ärsyttää myös hieromalla. Paine, joka kohdistuu tähän kohtaan saattaa hidastuttaa sydämen toimintaa ja aiheuttaa verenpaineen laskun. Käytettäessä irtohuppua kaulan ja hupun liitoskohta on useimmiten juuri sillä korkeudella, missä sinus caroticus sijaitsee. Jotta huppu istuisi mahdollisimman tiiviisti on kauluksen oltava tiukka. Moni sukeltaja tietää kokemuksesta, miten hän usein tuntee lievää puristusta kaulallaan. Etenkin päätä käänneltäessä tämä tunne yleensä voimistuu. Tunnetaan tapauksia, joissa jälkeenpäin on käynyt ilmi, että juuri tämänkaltaista hermosolujen ärsytystä on tapahtunut ja sen seurauksena on ollut verenpaineen lasku ja sukeltajan hukkuminen. Näiden solujen herkkyysaste riippuu, kuten aikaisemmin tuli mainituksi väsymyksestä, hermostuneisuudesta, alkoholin nauttimisesta, liiallisesta syömisestä jne. Meidän kylmissä vesissämme ei ole syytä käyttää irtohuppua, varsinkin kun yllämainitut tosiasiat osoittavat sen suoranaisesti meille vaaralliseksi. Suosittelen jokaiselle sukeltajalie, joka sukeltaa 15 astetta kylmemmissä vesissä kiintohuppupukua. Harvoin on näillä leveysasteilla sukellettaessa liian lämmintä: miksi tehdä miellyUävästä harrastuksesta kylmä ja vaarallinen? Henrik Renvall
II
Suomen Urheilusukeltaiain liiton lääkäritoimikunnan sukeltaialääkärit Kaarle Olavi Franssila Os. 02210 Ruomela Ylisrinne 2 0 Puh. koI. 889480 työ 418511/169 Pasi Kaartinen Os. Pekka Halosenkatu 1 Kuopio Pu h. kot. 14341 työ 22866 Lauri Kannel Os. Mariankatu 16 L 2 A 3 Kokkola Puh. kot. 14627 Juhani Kyöstilä Os. Keskikymen sairaala Keltakangas (Myllykoski) Puh. kot. 951/56418 sair. 9511 Seppo Multamäki Känsämäentie 20-22 0 20360 Turku 36 ~ Puh. kot. 383350 Henrik Renvall Ida Aalbergintie 3 a II 73 00400 HKl 40 Puh . koI. 571535 Seppo Sipinen Maria Jotunintie 14 B 00400 HKl 40 Puh. kot. 576327 Juhani Vainio-MaUila Kotkan Keskussairaala 0 10 48210 Kotka 21 Puh. kot. 952/21875 työ 952/22322 Antero Westerlund Pyölintie E 37 49510 Husupyöli Puh. k. 958/47733 vast.otto 952/41109 Erik Eklund Kanneltie 13039,00420 Helsinki 42 Puh. 534541 Ulf Bergen Sairaalantie 9 24130 SALO 13 Lääkäritoimikunnan työryhmä v. 1974 Pasi Kaartinen Lauri Kannel Henrik Renvall Seppo Sipinen Juhani Vainio-Mattila