Urheilusukeltaja 1974 2

URHEILU

:0

2. 1974

Ota omaksesi Poseido CYKLO SUPER 300 - he gität helpommin Suoritetussa virallisessa kokeessa oli CYKLON SUPER 300 regulaattorin hengitysvastus alhaisin kaikista testatuista.*) Vertaileva testi todisti tämän - ja testaustuloksista voit nähdä eron - CYKLON SUPER 300:n eduksi.

Kokeile itse. Vain muutama hengenveto ja huomaat kuinka vaivatonta CYKLON SUPER 300 regulaattorilla on hengittää. Jos kokeilusi tapahtuu pinnalla, missä eri regulaattoreiden hengitysvastuseroavaisuudet ovat hyvin vähäisiä, huomaat kuitenkin selvän eron.

Ajattele, kuinka paljon muita kevyempi hengittää CYKLON SUPER 300 on syvällä vedessä, missä eroavaisuudet moninkertaistuvat.

60 m:n syvyydessä, missä monien muiden regulaattoreiden hengitysvastus on erittäin raskas ja hengittäminen ponnistuksia vaativa, on CYKLON SUPER 300:n hengitysvastus tuskin huomattavasti lisääntynyt. Pienen hengitysvastuksen ansiosta CYKLON SUPER 300 regulaattori mahdollistaa pitemmät, syvemmät ja turvallisemmat sukellukset.

CYKLON SUPER 300 regulaattorilla on muitakin ainutlaatuisia etuja: • Kolme ylimääräistä ulosottoa paineenalentajassa: korkeapainemittariIle ja paineilmatyökaluille, pintailmalle ns. mustekalaliitäntä sekä liitäntä UNISUITille, .

• Erillinen jäätymissuoja, joka estää ensimmäisen vaiheen jäätymisen erittäin kylmissä olosuhteissa. Sukellussyvyyden ollessa 40 metriä tai suurempi on jäätymissuoja täytettävä jäätymättömällä nesteellä.

• Se sopii kaikkiin 300 aty:n laitteisiin.

• Se voidaan asentaa koko kasvonaamarin kanssa käytettäväksi.

• Ainutlaatuinen takuu, joka todella korvaa kaikki materiaali- ja valmistusvir:heet.

Depth

0'

I

-5

Pajalahdentie 9 00200 Helsinki 20, puh. 622 358

*) Yhdysvalloissa eniten myytyjen regulaattoreiden kesken suoritetun vertailevan tutkimuksen mukaan Cyklon Super 300 on hengitysvastukseltaan KAIKKIA MUITA regulaattoreita kevyempi, mutta me emme halua sanoa niin, koska meillä ei ole käytettävissä KAIKKIEN regulaattoreiden kesken suoritetun testin tuloksia.

50' , 75: _ .100' 1?,?'..

Max~7r~~ =~g r---' -'

.! §O: .1!§ 200'

-18 1 INHALE

~ :~j

1 :i~

o -1 3 i

J

E -1 ::!'i

11J"_ .." ~~9~~~?~~:·" "··· l:i ~

-4

m~

-2

Minjmum~l

."" "."",

._~

i""""""'"

oegulator C _ - - I "_--, Poseidon Cyklon 300

II

i_-----

F••••••••••••••••••••••••••••••••••

I

Effort 0 '------ "B rand names of regulatorsa;V-åliabfeon reques t

Cyklon 300 inhale r esistance is the same 01 200 feet as it is on the surfoce , and it 's always the lowesl. Th i s keeps you going longer ond sofer.

De pth

.

0' Maxlmum -20 Effort

:i~

25' 50' 75' 100' 125' 150' 175' 200' r··-·--·· ···---·-······ · ..···---·---······..- · ,

!

EXHALE

_·17

S -1 6 : ~ :~~I

_8

~ g>

Ota yhteys - saat lisää asiallisia tietoja.

Voimme yhdessä todeta suoritetun virallisen kokeen puolueettomuuden ja tuloksen totuudenmukaisuuden.

Kokeile - ja ota omaksesi CYKLON SUPER 300 - hengität helpommin.

25'

i'.

~ en

~\7>-\.0~

0e~

-13 ' ·1 2 ' · 11 :

ri ... . ... . ...... ·7 [

:~ -4

~~

M ini m u m- l E fl o r t 0

I " ••••••".

~

0eQ,~ ....·•···

.

.........,

• ......••....•.• ~ ~ ."..... ;1 ':-,7>-\0.......... • /

\o~c:.".//

~\~/

0';~

//

,

F------Poseidon Cyklon 3001 ~ •••••••••••••••••••••••••••••••••• , i

;

L_~ames· of regulators ava ilabl e on req uest.i

Cyklon 300 exhale resistonce increoses onfy sflghtfy (even 01200 feet ) , while the other brands require much mor e strenuous breothing efforts.

:',

Puheeniohtai,a n palsta

Sihteerin palsta

Vähän lehden tekemisestä

Uittomme SVUL:ssa Viime kesästä lähtien liittomme on pyrkinyt kotiutumaan SVUL: ään.

Perehdyttyamme valtakunnallisen järjestön sääntöihin ja tapoihin olemme todenneet omassa rakenteessamme heikkouksia ja puutteellisuuksia. Eräänä tärkeimpänä ajankohtaisena tehtävänämme lienee pikaisesti uudistaa liittomme toimintasäännöt.

Kauan odotettu sisäänmuutto SVULtaloon tapahtui maaliskuun 1. päivänä.

Siitä lähtien asumme sulassa sovussa soutuliiton kanssa . Soutuliiton toiminnanjohtaja Kaisa Nuoramo on soutuliiton suostumuksella lupautunut toimistosihteeriksemme . Haluaisimme tässä yhteydessä lausua kiitokset soutuliiton johtokunnalle ja toivomme ymmärtäväistä yhteistyötä .

Tulevaisuudessa liittomme voi päivittäin työllistää Kaisa Nuoramoa noin tunnin verran. Hänen tehtäviinsä kuuluu toimistosihteerin työ, johon liittyy 'todistusten kirjoittaminen, pöytäkirjojen laatiminen jne. Kaikki liiton johtokunnalie osoitetut kirjeet ym. posti lähetetään myös toimistoomme.

Liittomme uus, osoite Suomen Urheilusukeltajain liitto r.y Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Puh: 90/418611/Urh. suk. liitto, Kaisa Nuoramo liiton maksutili Suomen Urheilusukeltajain liitto r.y.

Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Postisiirtotili 6588-3 On aina merkittävä liiton nimi selvin kirjaimin, koska tilinumero on SVUL : n kaikkien liittojen yhteinen. Myöhemmässä vaiheessa ilmoitetaan tarkka liittomme tilinumero, alanumero.

Vuosikokous nimesi lehdellemme toimitusneuvoston. Sen tehtävänä on hoitaa lehtemme asioita niin, että siinä on jokaiselle jotakin, eli että sisältö tyydyttäisi jäsenkuntaamme. Tämä ei tarkoita sitä, että vain nämä nimetyt henkilöt saisivat kirjoittaa. Vaan sitä, että he muokkaavat lehdelle tulleesta aineistosta sen mitä lähetetään ulos.

Toimitus-sihteeri on jo postittanut kerhoille tiedustelut mahdollisista yhteyshenkilöistä. Toivomme, että paperit palautetaan täytettyinä.

Me tulemme kertomaan Meribiologiasta, arkeologiasta ja monesta mLiusta asiasta, joiden uskomme teitä kiinnostavan. Mikäli palstatila sallii tulemme myös esittelemään jäsenkerhojamme sekä niiden toimintaa. Tulemme myös kertomaan mitä harrastuksemme ympärillä tapahtuu muualla maailmalla. Mikäli tunnetaan kiinnostusta annamme palstatilaa kysymys ja vastausosastolle "Kysykää Jaskalta". Yritämme rakentaa lehtemme juuri sellaiseksi kuin Te haluatte. Rajoittavina tekijÖinä ovat palstatila ja rahoitus sekä ns Lehtisäännöt jotka valvovat miten me lehden rakennamme. Talous on se tärkein tekijä, koska meidän on saatava lehtemme kannattamaan itse itsensä.

Kustannukset rakentuvat painatus-, posti- ym . kuluista jotka eivät ole aivan pieniä. Tulolähteitä ei ole muuta kuin ilmoitukset, koska lehtemme on jäsenlehti. Tästä syystä se ei tule jokaiselle sukeltajalie eikä edes kerholle, ennenkuin kerho on maksanut osansa ja vahvistanut jäsenmääränsä liitolle. Mikäli joku kerho maksaa vain osan jäsenistöstään toivomme, että saamme tietää kenelle lehti postitetaan. Osoitehuollon vuoksi pyydämme lähettämään vain osoitteen muutokset ja uusien jäsenten osoitteet. Aiheuttaa paljon ja kallista työtä jos joka kerran joudumme menemään läpi koko listan kun vain muutama nimi on muuttunut. Tämän pyydämme kerhojen sihteerien huomioivan .

Eipä tästä muuta tällä kertaa. Yritämme ottaa huomioon Teidän toivomuksenne ja toteuttaa ne niissä puitteissa kun on mahdollista . Lopuksi hätähuuto! Tarvitaan kans ikuvia, jotka liittyvät harrastukseemme . Lähettäkää kuva mieluimmin 18x24 koossa tai dia ja negatiivi toimitus-sihteerille. /-:1h

~C

Sukelluskausi lähestyy aimo askelin ja itse kukin korjaa pukuaan ja tarkistuttaa laitteensa y.m. vekottimet. Kunto on talvikauden aikana hiottu hallissa ja kohta pitäisi päästä rakkaan urheilumme pariin ... .

Sitä mieltä olemme me , mutta jotkut suurten sanomalehtien urheilutoimittajat ja -reportterit eivät usko puuhaamme urheiluksi. Eliittilaji se on ja sopii pakinasivuille. Vaan ei urheilun pariin . Tämä asenne ei ole uusi mutta sangen ihmetyttävä. Etenkin sen jälkeen kun meidät pitemmittä puheitta hyväksyttiin SVUL:ään . Mutta onhan, se ennenkin nähty että reportterit tietävät parhai ten.

No onhan meissäkin vikaa . Sukellusväen tulisi Pr-toiminnalla tukea urhei.Iuansa ja valvoa ettei asiattomia kirjoituksia synny. Eikä pitäisi antaa ~i­ hetta skandaal iki rjoittel u i h i n. On i 1meistä että maakuntalehdet suhtautuvat meihin asiallisemmalla tavalla ja tämän kautta voimme varmasti korjata sattunutta. Pyydänkin tämän takia kerhoilta että huomioivat riitaisan asemamme ja edesauttavat "urheiluhanketta" omalta osaltaan.

Skandaal ikirjoittelulsta puheen ollen ... Tuli taas uusi kertakäyttöinen motelli talvipäivien yhteydessä. Tällä kertaa oli munaus hotellihenkilökunnan puolella (luojan kiitos) mutta ei jälkimaku siitä paljon parantunut. Kun jäi laskuja muka maksamatta liiton puolelta.

Ja sitten meillä oli törppöilijä omastakin takaa. Ja oikein isän kädellä! Eräs nuori leijona joka viinan samentamana yritti taivaaseen. Kuulemma oli juteltu siitä montako kertaa pystyisi sukeltamaan uima-altaan päästä päähän (11 m) ja tästä käytiin sitten saunan päälle kilpailua (!). Turvamääräykset y.m . jäivät sen tien ja kilpailuissa kävi aivan kuin niille kahdelle venäläiselle aatelismiehelle tsaarivallan Pietarissa jotka vodkan vallassa kilpailivat siitä kuka heistä pystyisi nojaamaan pidemmälle palatsin ikkunasta ulos. Toinen voitti yhtäkkiä .. . On ihmeellistä että tällaista tapahtuu mutta mlelestäri-i -hyvä osoitus siitä ettei sukellus mikään eliittiurheilu ole, ei ainakaan aivoeliitti. Toivon että kerhot harjoittavat sen verran itsekuria että pystymme nujertamaan moisen toiminnan alkuunsa. Kilpailuhenki on asia erikseen. Pysykäämme rajojemme puitteissa.

Ja lopuksi iloisempaa . 1975 elokuussa pidetään Tukholmassa yhteiset Pohjoismaiden järjestämät MM-kisat VA-suunnistuksessa. Tähän hankkeeseen tulisi Suomenkin raapia kokoon hatullinen rahaa ja toivon että jokainen sukeltaja on edesauttamassa asiaa.

Onhan MM-kisat kilpailuista kaunehin ja mahdollisuuden olla järjestäjänä mukana on Ruotsi hyväntahtoisesti suonut meillekin . On selvää että Ruotsin rikas liitto ottaa suurimman . osan kustannuksista niskoilleen josta meidän tulisi jopa kiittää. Liitto tulee tämän runsaan vuoden aikana keräämään varoja osamme peittämiseksi ja hanke on juuri lähtemässä käyntiin . Helpommin se käy jos me kaikki puhallamme yhteen hiileen.

Dekomoressioterveisin

\1 I !

I

(~~i l ffWJ.), 3

SVUL mitä se on Tiedotussihteeri Antti Laaksonen

Ensi vuonna - tarkalleen san ottuna kesäkuun 17 pä ivänä tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta Suomen Valtakunnan Urheiluliiton perustam isesta .

Näiden 75 vuoden aikana on SVUL : sta kasvanut maamme suurin kansalaisjärjestö , jossa on yli 770.000 henkilöjäsentä.

SVUL : n 40 jäsenliittoa , joista nuorimmat ovat Suomen Squashli itto ja Suomen Urheilusukeltajainliitto, ovat kukin omien erikoisalojensa kansainvälisten liittojen jäseniä. Tämän lisäksi on SVUL: lIa 18 maakunnallista piirijärjestöä, jotka palvelevat kaikkia jäsenjärjestöjä sekä keskusjärjestöä omalla alueellaan.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on SVUL : n jäsenmäärän kehitys ollut suorastaan räjähdysmäinen. Vielä 50-luvun puolivälissä oli SVUL: ssa jäseniä " vain" no in 350 .000, mutta jo vuonna 1973 o li luku kohonnut mainittuun 770 .000:een . Samassa ajassa on myös erikoisl iittojen lukumäärä noussut 16 : sta 40 : een.

SVUL: n jäsenli itot valvovat myös kansai nväl isten sääntÖjen noudattamista Suomessa. Nämä 40 erikoisliittoa kuu luvat lähes 70 : een kansainväli seen , eurooppa laiseen ja pohjoismaiseen järjestöön ja ottavat vuosittain osaa noin sataan kansainväliseen kongressiin ja kokoukseen.

Vuoden 1972 aikana kävivät SVUL: n erikoisliitot (tai järjestivät itse) lähes 450 virallista maaottelua noin 40 maan kanssa. Kansainvälisiä kilpailuja ne järjestivät vuodessa yli 700. Seurataso mukaan laskien käydään kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja vuodessa yli 60.000.

SVUL : n ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous , joka kokoontuu joka kol mas vuosi. Kaikki jäsenliitot sekä jäsenpiirit lähettävät siihen edustajansa.

Liittokokous va litsee kolmivuotiskaudeks i SVUL: n puheenjohtajan sekä liittovaltuuston jäsenet.

Liittovaltuusto kokoontuu vähintäin kahdesti vuodessa ja valitsee sääntömääräisessä syyskokouksessaan vuodeks i kerrallaan li ittohall ituk sen , johon SVUL: n puheenjohtajan lisäksi kuuluu kolme varapuheenjohtajaa ja kymmenen jäsentä. Liittohallitus nimittää avukseen useita val iokuntia . SVUL: n keskustoimisto panee täytäntöön päätökset , joita halli nn olli set elimet tekevät ja on vastuussa suunnittelusta ja ta loudenhoidosta.

SVUL: n tavoitteena on kaiken toi mi nnan keskitett y johto . Vuonna 1967 valm istunut toimitalo tarjoaa toi mitilat 4

suurimmalla osalle jäsenliitoista . Keskusliitto hoitaa kaikkien liittojen puolesta rahaliikenteen , kirjanpidon, ulkomaankirjeenvaihdon , postituksen ja monistuksen.

Keskustoimistoa johtaa SVUL: n pääsihteeri. Toimisto jakautuu kolmeen osastoon: suunnittelu- , talousja tiedotusosastoon . Jokaisella osastolla on oma johtajansa. Henkilökunnan luku on hieman yli 50.

SVUL: n 18 piirijärjestön piiritoimisto on pienoiskuva SVUL: n keskustoimistosta. Johdossa on piirijohtokunta.

Jokaista erikoisliittoa kohti on piiriportaassa omat jaostonsa. Piiritoimiston työskentelyä johtaa toiminnanjohtaja apunaan 1-2 kanslistia ja toimistoapulaista.

SVUL : oon kuuluu yli 2000 seuraa .

Maaseudulla on näiden lisäksi yli 8000 kyläseuraa jotka on rekisteröity itsenäiseksi . Oman pitäjänsä ulkopuolisissa kilpailuissa kyläseurojen urheilijat edustavat pitäjän yleisseuraa. Suurimpaan piiriin kuuluu yli 300 seuraa ja pienimpiin vajaat 50 . Keskimäärin kaikkien seurojen ohjelmassa on neljä urheilumuotoa .

Seurat kuuluvat sekä piiriportaaseen että asianomaiseen erikoisliittoonsa .

SVUL pitää seurarekisteriä ja jäse~­ luetteloa, joiden perusteella piireille ja liitoille määräytyvät paikat liittovaltuustossa .

Koulutus tapahtuu' SVUL : n suunnitteluosaston puitteissa vastaavan suunnittelujohtajan johdolla. Hänen apunaan on koulutuspäällikkö, talouspäällikkö ja suunnittelusihteeri sekä 11 kentällä toimivaa koulutusohjaajaa .

Näiden lisäks i urheiluopistojen opettajat , eri urheilumuotojen asiantuntijat ja muut pätevät opettajavoimat vastaavat tehokkaasta koulutuksesta koko urheilun alalla.

SVUL antaa kaikille valmentajille pohjakoulutuksen ja kukin erikoisliitto oman alansa jatkokoulutuksen. Val mentajakoulutusta annetaan kolmella tasolla. Ensimmäisen C-tason käyneille SVUL antaa jatkokoulutusta B- ja Atasolla . C-tason järjestämisestä vastaavat piirit , B- ja A-tason kurssien järjestämisestä SVUL. Vuonna 1972 SVUL eriko isl ii ttoineen ja pi ireineen sai valtionapua noin 5,0 miljoonaa markkaa . Liittojen menojen yhte issumma oli ku itenkin runsaat 10,7 miljoonaa markkaa .

Taloudelliset vaikeudet ovat vii me vuos ina käyneet kuitenkin yhä suuremmik si. Vaikka SVUL : n toiminta on vuosi vuodelta kasvanut , niin valt iolta saa-

tu avustus on prosentuaalisesti vähentynyt .

Jäsenliitoista suurimmat Urheiluliitto ja Hiihtoliitto saavat kumpikin 10% SVUL: n jakamasta varsinaisesta toimintamäärärahasta . Pienempien liittojen osuus jää taas alle prosentin, mutta vastaavasti SVUL: n toimintamäärärahan merkitys liittojen budjetissa on huomattavin pienillä liitoilla.

Kai ken kai kk iaan u rhei Iujärjestöt ja seurat käyttävät vuosittain menoihinsa lähes 140 miljoonaa markkaa, joista kaiken tu lon järjestäjät joutuvat itse keräämään melkein kokonaan . Valtiovallan avustus kattaa vain neljä prosenttia kustannuksista .

SVUL: n tiedotustoimintaa toteuttaa tiedotusosasto, jota johtaa tiedotuspäällikkö alaisenaan tiedotussihteeri.

Tämän lisäksi julkaisee SVUL kerran viikossa ilmestyvää Suomen Urheilulehteä, joka omalta osaltaan pyrkii tarjoamaan lukijoilleen urheilua sen kaikilta sektoreilta.

SVUL : n toiminta-ajatuksena on liikuntatoiminnan kehittäminen Suomessa niin, että mahdollisimman moni harrastaisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi kunto,- kilpa- tai huippu-urheilua edelIytystensä ja tarpeidensa mukaan.

Toiminta-ajatus edellyttää , että ihmisellä on olemassa liikuntaan riittävät ulkoiset edellvtvkset ia että ihmiset 5uhtautuisivat liikuntaan myönteisesti sekä ihmisille tarjottajsiin' riittävästi 1eidän edellytyksiään ja tarpeitaan vastaavia liikuntapalveluja.

Juhlistaakseen 75-vuotista taivaltaan järjestää SVUL ensi vuonna SVUL-75 nimellä kulkevan projektin. Tämä projekti pitää sisällään ympäri vuoden eri muotoisia ja eri aiheisia tapahtumasarjoja.

Näistä huomattavimmaksi ja ulospäin näyttävimmiksi kohoavat kahdet suurkisat talvella ja kesällä. Aikaisemmin ei SVUL ole järjestänyt suurkisoja kuin kesäisin , joten nyt juhlavuonna pääsevät myös talvilajien edustajat aktiivisesti mukaan "suurkisahumuun".

Talvisuurkisat, jotka ajoittuvat Lahteen Finlandia-hiihdon ja Salpausselän kisojen väliin , keräävät osanottajia noin 10.000. Vastaavasti kesäkuun alussa Helsingissä järjestettävät kesäsuurkisat vetävät urheilijoita pääkaupunkiin nelinkertaisen määrän Lahteen verratt u na.

Näiden kahden suurtapahtuman lisäksi on käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö juhlavuonna järjestää myös vesisuurkisat Tampereella. Lopullista päätöstä tästä ei ole vielä tehty , sillä näiden kisojen kohtalo riippuu paljon siitä mitä ao. liitot ajattelevat tällaisesta mahdollisuudesta.

Juhlavuoden huomattavimpiin tapahtum iin voidaan laskea .lokakuussa Espoossa pidettävä kansainvälinen kongressi , jossa teemana on nuorisoliikunta ja sitä lähestytään käyttäytymis- ja biologisten t ieteiden taholta .

On ku itenkin syytä muistaa , ette i SVUL järjestä yksinomaan merkkivuosinaan koko valtakunnan laaj u isia tapahfumaketjuja . Esimerk iksi menei llään oleva vuosi on om istettu naisille ja tytöille . Tämä naisten ja tyttöjen teemavuosi kuuluu omalta osaltaan - ku ten myös SVUL-75 projekti - s iihen laajaan terveitä elämäntapoja kasvattavaan valistustyöhön, johon SVUL on aina ja tulee vastaisuudessak in kiinn ittämään niin paljon voimavarojaan kuin pystyy .

•

Operaatio Januksen sukeltajat tekivät maailmanennätyksen työskentelemällä kahdeksan vuorokautta meren pohjalla 250 metrin syvyydessä Ajaccio-Iahdella. Heidän rannekellonsa olivat nimeltään Omega Seamaster 600 Professional. un komentaja Cousteau tarvitsi kelloa koiinsa, joissa testattiin ihmisen kykyä työsllä 500 metrin syvyydessä, valitsi hänkin Omega Seamaster 600 sukeltajankellon.

NASA valitsi tiukkojen vertailevien testien perusteella astronauteiIle virallisen avaruuskellon . Ainoa kello, joka läpäisi ehjänä nämä vaativat tulikokeet, oli nimeltään Omega master. Ensimmäinen kuussa pidetty ke: 10.

Speedmaster on vaklc.varm;te~~na: iokailsellla ronautilla avaruudessa. Omega Soee(tm;ast!~r on maailman kokenein astronautti: viisi kuumatkaa ja 44 avaruuslentoa.

Todellakin; jokaista vaativaa ja vaarallista ammattia urheilua varten on oma Omega. Kello, joka on testattu tiukemolosuhteissa kuin mihin

sestäänkin.

Omega Seamaster 600 sukeltajankello testataan kaasukammiossa heliumilla. Heliumkaasun molekyylit ovat veden molekyylejä pienempiä. Siksi heliumkaasu pystyy tunkeutumaan sinnekin minne vesi ei pääse. Siis: jos kello on kaasutiivis on kello todella vesitiivis.

Kaasutestauksemme on osoittanut, että Seamaster 600 on sata kertaa kuin Apollo avaruusalus.

Koska sukeltajille sekunnitkin ovat ratkaisevia , sijoitimme supertiiviisiin kellonkuoriin kaliiperi 1000 koneiston. Tietokoneen suu'nnitteleman korkeajaksoisen ja kestävän tarkkuuskoneiston.

Omega vesitiiviitten kellojen malleissa on valinnan varaa. Jos harrastukslinne kuuluu aaritsellenne luotettava Omega sulkeltalankel.lo. Jos ystävänne tekee mlelt~llalan .1t·.,v 'i"",I".'i ve~;ls<ltel.~ss;a. riittää

n

OMEGA

"Jaska" Chilessä Pentti Puhakka Meidän kohdaltamme MM-kisojen avajaisohjelma ja alkuhetket kuluivat sairastelun merkeissä. Kilpailujen virallisena suojelijana oli presidentti Allende , jonka vierailu kisakaupungissa antoi tapahtumille lisähohtoa .

Hotellimme sattui olemaan juuri sen torin varrella , missä kilpailutoimistokin sijaitsi ja presidentti piti yleisöpuheensa tuon samaisen toimistorakennuksen parvekkeelta. Kadut oli eristetty köysillä ja lomaa saaneet koululaiset pienoislippuineen olivat kunniavartiossa seurueen oletetun tuloreitin varrella.

Reitin alkupäähän oli pystytetty iloisen kirjava "riemukaari" , jossa olivat asiaankuuluvat tervetulotoivotukset presidentille . Allenden ja paikallisten puolueen johtomiesten kuvia kiinnitettiin puhujaparvekkeen yläpuolelle vielä niinä hetkinä, kun juhlava autokaravaani jo alkoi saapua kaupunkiin . Kokonaisuudessaan sekä tunnelma että tyyli toivat mieleen Neuvostoliiton 50-vuotisjuhlat aikoinaan. Saimme myös sellaisen käsityksen , että näiden nyt menossaolevien kilpailujen järjestäminen oli eräs niistä lukuisista tilaisuuksista ja mahdollisuuksista, joiden avulla voitiin vaivattomasti lähettää maailmalle määrätyn laista tietoa.

Varsinaisesti pääsimme kilpailutunnelmiin mukaan ensimmäisen kilpailupäivän punnitustilaisuudessa, johon otimme osaa kuumeen heikentäminä ja puolirampoina. Punnitustilaisuus oli järjestetty äskettäin rakennettuun elo-

kuvateatteriin, johon etelämaiseen tapaan oli rakennettu vain katsojapenkit ja sementtinen va lkokangas aivan taivasalle ja näiden lisäks i pieni huone projektorin käyttäjää varten. (Kuvat 15, 16 ja 17) Punnitusti laisuudet olivat aina päivän kohokohta ja jo n . 3 t ennen tilaisuuden alkua oli lähikatujen liikenne ohjattu toisaalle ja elokuvateatteri ympäristÖineen rauhoitettu vahvojen sotilasosastojen avulla. Sisälle teatteriin päästiin vain erityisen lupakortin esittäneet ja turistit. Suurin osa halukkaista kanta-asukkaista ,- n . 3000-5000 , joutui seuraamaan punnitustuloksia matalahkon muurin ulkopuolelta yrittäen sieltä kurkistella valkokankaan tekstejä. (Kuvat 18 ja 19) Koleassa il-

Kuvat 18 + 19: Nämä ihmiset eivät mahtuneet sisälle teatteriin lassa kaikui musiikki, johon seikoittui katseilijoiden vilkas "keskustelu ja au-

Kuvat 15+ 16+ 17: Tilannekuvia ensimm äise n päivän punnitusti laisuudesta

6

Kuva 22 : Ki lpailussa käytetty venetyyppi

ringon laskettua värikäs sähkövalaistus vain tiivisti tunnelmaa. Aina erityisen kookkaan kalan mätkähtäessä vaakaan kaikuivat hurraahuudot ja kalan ylpeää ampujaa valokuvattiin innolla . TV: n kuvaajat häärivät lamppuineen ja kameroineen tapahtumien keskipisteessä ja radioselostajan puhe solui taukoamatta koko ajan . Tilanne toi mieleen Salpausselän kisat ja Tiilikaisen Pekan.

Radioselostusta varsinaisilta kilpailupaikoilta mereltä saatiin kuulla aina päivisin.

Ensimmäisen kilpailupäivän ilta jatkui punnitustilaisuuden jälkeen "International folklore festival"in merkeissä myöhäiseen yöhön, sillä tämäkin juhla alkoi n. 3 t aikataulusta myöhässä.

Kylmä hytisytteli meitä jälleen, koska " Casa del Deportista", missä Iquiquelaulu ja muu kansanmusiikki kaikui, oli myös ilman kattorakenteita.

Kaikesta näki, että isännillä oli vilpitön halu ja aivan rajaton innostus kannustiminaan näitä juhlia järjestäessään ja nehän riittävätkin korvaamaan esitysten laadussa mahdoll isesti havaittavat puutteet .

Itse kilpailuista ei ole kovin paljon kertomista. Kullakin joukkueella oli käytössään 4 venettä , joista 3 oli varattu sukeltajille ja heidän huoltajilleen.

(Kuva 22) Joukkueen johtajalla näytti lisäksi olleen käytössä tuollainen 8-metrinen vene, jossa oli myös radiopuhelin. Rannalla olivat vastaanotto laitteet koko ajan miehitettyinä. Kilpailujen järjestäjillä oli joka joukkueen johtoveneessä edustaja tai kaksi, jotka i Imoittivat välittömästi maihin saatujen kalojen lukumäärät ja summittaiset painot.

Maissa voitiin näinollen seurata tilannetta suurinpiirtein koko ajan .

Kilpailut voitti , kuten tavallista, järjestävän maan joukkue .

I II III IV V VI

Chile USA Italia Peru Espanja Ranska

773.900 645.550 640 .750 616.600 467.300 454 .000

Kuuba VII Brasilia VIII Et.-Afrikka IX Monaco X Australia XI Argentiina XII Malta XIII Englanti XIV Venezuela XV Jersey-saaret XVI XVII Jugoslavia XVIII Irlanti XIX Uruguay Fär-saaret XX

442.000 413.500 352.800 334.350 318.750 259.250 236.950 229.100 170.150 116.000 98 .700 89.900 76.500 2.100

" " " "

" "

Kilpailujen suurimman kalan sai Argentiinan Bruno Nicoleti, kala painoi 9,650 kg. Italialaisen ex-maailmanmestarin, Massimo Scarpatin, suurin kala painoi 7, 550 kg.

Fär-saarten joukkueeseen kuului vain 2 henkeä, joista toinen oli ktlpailujen ainoa naisosanottaja.

Virallisten tietojen vahvistettua Chilen voiton päästivät ihmiset aito-etelämaalaiset tunteensa täysin valloilleen.

He juoksivat kaduille, halasivat ketä kiinni saivat, ja ilonhuudot, laulut ja onnittelut kaikuivat kilpaa autojen äänitorvien kanssa. Kaikki mahdolliset liikkeellesaadut ajoneuvot aloittivat nimittäin ikioman ralliajonsa ympäri kaupunkia ja aiemminkin erittäin hyvä-ääniset torvet tuntuivat tätä tilaisuutta varten parantaneen sointiaan parin oktaavin verran ylöspäin. Riemua oli mukava katsella ja kuunnella ensimmäiset 36 t, mutta 48 t jälkeen sekä ruumis että sielu alkoivat kaivata hiljaisuutta ja pienoisia nokkaunia.

Mikä sitten oli näiden kilpailujen anti suomalaiselle turistille? Sukellukseen liittyvissä asioissa se valitettavasti oli melko mitätön, kyllä v. -68 Mallorcan euro-afrikkalaiset kilpailut olivat urheilullisesti huomattavasti antoisammat.

Täällä Chilessä, kaikista hyvistä järjes-

telyistä huolimatta, paapaino näytti olevan määrätynlaisen poliittisen katsantokannan esilletuomisessa.

Kilpailujen jälkeisen viikon aikana piti matkatoimiston alkuperäisilmoituksen mukaan halukkailla turisteilla olla mahdollisuus ja tilaisuus osallistua sukellusretkiin ja harjoittaa syvänmerenkalastusta sekä retkeillä Andien Cordilleereilla ja ylängöillä. Koska mitään veteen liittyviä lupauksia ei voitu' toteuttaa, ainoaksi ajankuluksi jäi retkeily hiekka-aavikoilla ja perusteelIisempi tutustuminen kilpailukaupunkiin.

Vuonna 1863 perustetussa Iquiquessa on asukkaita 68.000. Kaupungin tärkeimmät tulolähteet ovat kaivostoiminta, kalastus ja turismi. Nämä tiedot oli luettavissa turistien opaskirjasesta.

Kaupungin suurimmaksi osaksi kaksikerroksiset rakennukset edustiva.t vuosisadan vaihteessa vallinnutta rakennustyyliä. Kaupunkia kierrellessämme näimme muutamia uudempia viisikerroksisia taloja. Kaupunkiin johti korkealta vuorelta vain yksi tie. Itse kaupungissa suhteellisen vilkas, mutta verkkainen liikenne keskittyi pääasiassa kahdelle toisensa leikkaavalle kadulle. Käytössä olleet autot eivät olisi kestäneetkään suuria nopeuksia, sillä autot olivat peräisin yhtä kaukaiselta vuosisadalta kuin talotkin. Tämä olisi

Kuva ~u: Eräs kilpailumainoksin kirjailtu auto

ollut vanhojen autojen keräilijöille todellinen unelmakaupunki. (Kuva 20) Näytti siltä, ettei autossa tarvinnut olla kuin ne viisi pakollista pyörää ja jonkinlainen liikkeellepaneva voima. Kuljettaja ei ollut turhantarkka edes omasta istuimestaan, kunhan autossa vain oli suuri ja mahdollisimman kovaääninen torvi.

Liikkeiden tavaravalikoima oli suhteellisen suppea, määrätynlaista ankeutta ei nyt aivan helposti huomannut, sillä kaikissa kaupoissa oli tavalla tai toisella keskitytty parhaillaan käynnissä olevien MM-kilpailujen antamiin mainosmahdollisuuksiin.

Iquiquessa ilmestyy kaksi aamulehteä ja yksi "iltasanomat". Oli mielenkiintoista todeta, että kilpailut saivat osakseen paljon palstatilaa: 2/3 etusivuista oli uhrattu kilpailutapahtumien ja -tulosten selostamiseen. Sivun alaosassa oli juttu presidentti Allenden suorittamasta televisioaseman avauksesta. Aamulehdet olivat varanneet kilpailuselostuksille vielä puolet toisesta sisäsivusta sekä koko takasivun. "IItasanomien" kilpailukuulumiset kattoivat koko etusivunn , koko keskiaukean ja koko takasivun. JalkapalloIle, mikä on myös hyvin suosittu urheilu Chilessä, oli varattu vain 1/8 sivua.

Saimme käsiimme myös chileläisen, viikottain ilmestyvän urheilukuvalehden, missä jalkapallon mestaruussarjan ratkaisuottelu oli vallannut kaksi sivua. Yhdellä sivulla kerrottiin Juha Väätäisen juoksuennätyksistä ja sukelluskalastuskilpailujen saama sivumäärä kohosi neljään. Kyseessä on siis Chilessä todella suosittu laji.

Iquiquen ulkopuolelle suuntautuneista monista tutustumisretkistä omaleimaisimpia olivat käynnit metsänviljelylaitoksella, lammasfarmilla ja kalanjalostustehtaassa, useita tunteja kestäneet ajelut äärettömillä suola-aa-

HALUATKO LÄMPIMÄN JA KUIVAN PUVUN? OPTOMEC-Säätötilavuusruku on tehty sinulle, joka haluat tuntea olosi mukavammaksi vedenalaisen työsi tai harrastuksesi parissa.

OPTOMEC -puku on lämmin ja vesitiivis.

OPTOMEC-puku ~oostuu kolmesta osasta: housuista puserosta ja hupusta. Pusero ja housut liitetään tiiviisti toisiinsa rullattavalla kumiliepeellä.

OPTOMEC- pukuun pukeutuminen on vaivatonta ja sen voi helposti riisua vaikka vain osittain sukellustauon ajaksi.

Puvulle annamme 1 vuoden takuun.

HINTA

mk 1.200,-

Oy 0 P TOM E C Huopalah d entie 16

A b

00330 HEL S I NKI 33

puhelin 485 817

7

nykyaikaisen kumiveneteollisuuden putuote ammatti- ja siviilikäyttöön.

huip-

korkealuokkaisia sukellusvälineitä naamarit, räpylät, paineilmaharppuunat, kamerakotelot, nostopussit ...

johtava sukelluslaitemerkki kautta maail-

Jetfin räpylät, snorkkelit, painekammiot, po ijut sukelluskalastukseen ...

10 spirotechnique erityisesti ammattikäyttöön; lämmitettävät al uspuvut, vedenalaiset VA-rad iopuhelimet, kannettavat kaikuluotaimet, elokuvakamerat , TV ja valaisinjärjestelmät, ajo neuvot , yli/alipainekammiot .. .

IUHler tt

korroosiottomat alumiiniset paineilmasäiliöt.

rosefDON

korkeapainekompressorit.

i Ji l :i.S ; ;:j johtava soluneoprenen valmistaja massa.

maail-

KARL ESSER CEK-pulloventtiilit, TABATA yhdenpullontelineet, CHR OLSEN pelastusliivit, TRIDENT SYSTEM hengityslaitteiden testilaitteistot, US DIVERS ja TECHNISUB sukellusvälineet jne.

URSUIT so luneoprenestä valmistetut mittatilauspu-' vut sukell ukseen , purjehdukseen , vesihiihlapsillekin . Eriko istoivomukset toon huom ioidaan .

EDUSTAA ASIANTUNTEMUSTA - TUOVIE - VALMISTAA - KOULUTTAA Rauhankatu 5, 20100 Turku 10, puh . 921 -334 747

8

vikoilla ja maailman korkeimmalla tiellä (n. 5.600 m: n korkeudella) sekä tutustuminen n. 3.000· m: n korkeudella pulppuileviin MAMINAN-inkojen lämpimiin lähteisiin. Siellä "vanhaJaskakin " huomasi, miten vähää ilmaa oli noissa korkeuksissa liikuttaessa.

Joka 100 m: n jälkeen oli tarpeen pitää pieni huilaustauko, jotta o lisi jaksanut edetä seuraavat 100 m. Tällä retkellä oli varattu aikaa ja mahdollisuus myös noissa mineraalipitoisissa, lämpimissä vesikeitaissa uimiseen , mutta jostain syystä rohkeus petti. Oli näet ilmaa liian vähän "pulloissa".

Kaikilla näillä retkillä oli yksi yhteinen piirre, nimittäin n. 1/2 tuntia kestävä kaartelu (lähdettäessä ylöspäin ja palattaessa alaspäin) sitä ainoaa Iquiquesta johtavaa tietä pitkin, jota kokonaisuude'ssaan voisi luonnehtia sanalla " En Curva" , vaikka tätä osoittavia liikennemerkkejä olikin hienotunteisesti pystytetty vain joka 100 m: n päähän.

K~ikki nämä retkeilyt olivat tietenkin OK , mutta sitä tärkeintä - järjestettyjä sukellusmatkoja ei vain näkynyt yhdenkään palvan ohjelmaluettelossa , vaikka suurennuslasilla tutkimme toi vorikkaina joka aamu L. V.J: n (matkatoimistomme) ilmoitu-staulua . Yritimme jopa sanallista voimailua väkevämmän sanavarastomme avulla, sitten vaihdoimme sävyä kaunopuheisimman kehuskelun asteelle - kaikki turhaan.

Meri piti salaisuutensa ja sillä siisti.

Oli siis pakko käytettävissä olevin vähäisin keinoin saada tuo jäljelläoleva viikko kulumaan. Ruokailuhan muodostaa yleensä erään päivän kohokohdista. Valitettavasti tämäkään tapa ei täällä pitänyt paikkaansa . Ohjelmaan kuului ruokailu kahdesti päivässä ja kummallakin aterialla tarjoiltiin viisi ruokalajia, mutta siitä huolimatta laihduimme matkan aikana yhteensä n . kuus i kiloa. Ruoat olivat varmaankin hyviä, mutta jonkin verran eurooppalaisesta makusuunnasta poikkeavia. Vai mitä pitäisitte alkukeitosta, johon on rikottu raaka kananmuna, minkä keltuaisen kimpussa kamppailee pari elävää simpukkaa.

Vihdoin valkeni se päivä, jolloin sa imme jälleen nousta ilmastoituihin busseihin , joiden päämääränä oli Arica , mistä lentäisimme mantereen to iselle rannikolle Rio de Janeiroon. Aricassa jouduimme tosin vuorokauden ajan odottelemaan LAN-CHILEN lentokonetta, joka kesken kaiken ol i len nelIyt Saksaan huoltoon.

Tä ll ä koneella suoritimme lentomatkat

Lennettyämme lum ipeitteisten Andien ylitse saavuimme RIO DE JANEIROON syyskuun 12 ' päivänä. Melkein kuukausi oli vierähtänyt siitä, kun tulomatkallamme Euroopasta o limme poikenneet Rion lentokentällä ja nyt siellä olikin jo kevät mansikoineen toi tervetulleiksi. vottamassa meidät KevätlärJlmössä mielialat kohosivat ja nautimme täysin siemauksin kuuluisasta brasilialaisesta kahvista . Herkut~ telimme löytämissämme oivallisissa pihvipaikoissa ja sulattelimme nauttimiamme jättiläisannoksia seurailemalla kaupungin jalkakäytävien mosaiikkikuviointeja aina väsyksiin saakka. Naut imme Copacabanan uimarannoilla auringosta ja ihastelimme upeita näkymiä Corcovadon kukkulalta käsin , jolloin edessämme levittäytyi Rio sinisen meren rantamilla ja kauempana siinsi SOkeritoppa köysi ratoi neen .

Teimme myös venematkan PAQUETA-saarelle. Tällä matkalla tuli vastaamme Suomen ja Etelä-Amerikan välillä liikennöivä Anra-Iaiva , jolloin .. . " sydämess' niin kummasti liikkui . . . "

PM- ia SM-Va-.suutanistuskilpaUut 1974 (ei Sonar-kilpailut) Aika 1974-09-14 ... 15 Pa ikka Hämeenlinna, Aulangonjärvi Järjestäjät Ahveniston Vesipedot ja SUSLI urheilujaos Lauantaina 14 päivänä klo 14.00 - PM-va-parisuunnistus , Xluokka klo 14.00 - SM-va-parisuunnistus, Xja K-Iuokka Illalla iltajuhla ja pa lkintojen jako hotell i Aulangossa Sunnuntaina 15 päivänä klo 10.00 PM-vatarkkuussuunn istus, X-luokka klo 10.00 SM-vatarkkuussuunnist us , X- ja K-Iuok .

Kilpailujen jälkeen palkintojen jako.

IImoittautumiset 31.08 mennessä osoitteella: Rainer Ansalahti , Ta imistontie"17 , 13100 HÄMEENLINNA 10 puh. 917-21976 Kilpailumaksu 40 Smk per kilpaili ja molemmista kilpailu ista (20 Smk per kilpailija ja kilpailu) Majoitus Hotelli Aulanko , tai camping . Huonevaraukset ilmoittautumisen yhteydessä.

Yksityiskohtaisempi kilpailukutsu postitetaan kerho ille toukokuussa.

Suomalainen rahtilaiva Rion vesillä

Riosta eteenpäin matka sujui jo rutiinimaisesti n. 4-6 tuntia aikataulusta myöhässä, mutta se ei enää aiheuttanut mitään kommenttejä.

Mitä tämä matka sitten kokona isuudessaan antoi? Totuus on, ettei koskaan aikaisemmin ole tullut tehdyksi näin muilta osin kokemusrikasta matkaa eikä nähdyksi näin monimuotoisia elämäntapoja . Tämä oli todella vastakohtien matka , oli kaunista ja kurjaa , karua ja rehevää, suurta loistokkuutta ja myös paljon ankeutta.

Vielä joitakin tietoja matkasta aivan pähkinänkuoressa : lentokilometrejä kerty i n. 35 .000 ja näiden matkaamiseen ku lui aikaa n. 53 t. Nousuja ja laskuja oli 34 kertaa . Lentojen aikana tarjoiltiin kesk imäärin joka kolmas tunt i jokin ateria tai välipala. Linja-autolla ajetti in n. 1.800 km , johon kului aikaa n. 40 t. Matkan aikana poikettiin seitsemässä eri maassa .

Saavuimme takaisin Suomeen syyskuu n 16. päivänä 1971 klo 21.15 ja totesimme aitokotimaisessa koleassa säässä hyt isten: " Selvisimmehän kuitenk in - heng issä." Joten sii s seuraavan kerran vastaavanla ist en kisoje n lähestyessä vo idaan taas aloittaa hellevarusteiden pakkaaminen matkaa varten .

MESTARIMERKKI Musta kuvio keltaisella pohjalla.

HARRASTEMERKKI Keltainen kuvio" Merihistorian toim isto myöntää hakemuksena meriarkeologiseen kenttätyöhön osa lli st uneille urheilusukeltajille harrastaj ame rkin , joka voidaan kiin nittää pukuun oikeaan käsivarteen .

Merkin saamisen ede ll ytyksenä on lisäksi tarpeellisen meriarkeologian teori an hall itseminen . Ri ittäväksi teoreett iseks i taidoksi kat sotaan mm . osall ist um inen to im iston järjes täm iin luentosa rjo ihin , Seuraava luentosarja järjestetään syksyllä 1974.

Harrastajamerkin lisäks i toim isto myöntää huomattavien meriarkeologisten ansioi den peru steella mestarimerki n. Huomattaviks i ans ioiksi katsotaan mm . osallistuminen työn johtajana meriarkeologiseen kenttätyöhön , osallistu minen ulkomais iin meriarkeologisiin kaivauksiin meriarkeolog iset arkistotyöt jne.

Museovirasto Merihistorian toimisto Risto Halme

9

Sukelluskouluttajan tehtävät

CMAS tiedottaa

J. Askola M. Kaivo

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry: n nimeämän sukeltajakouluttajan tehtävät.

Seuraavassa esitetään luettelomaisesti sukeltajakouluttajan tehtävät harjoituksen / työn suunnitteluvaiheesta sen arvosteluun/purkamiseen asti.

Sukellusharjoituksen I-työn valmistelut 1.1 Tutustuttava liiton koulutusohjeisiin tai mahdollisesti ennalta laadittuun vakioharjoitussuunnitelmaan sekä pyrittävä noudattamaan sitä ei kuitenkaan orjallisesti 1.2 Tutustuttava harjoitusalueeseen (vedensyvyys ja lämpötila, näkyvyys vedessä, tuuliolosuhteet, mahdolliset vaaratekijät jne) 1.3 Varmistauduttava että ko. alue sopii hyvin kurssin harjoitusalueeksi, eikä esim. alueella ole vilkasta vene- tai alusliikennettä.

1.4 Varattava tarvittava harjoituskalusto (alukset, pelastusvälineetJ työvälineet, koulutusvälineet ym).

1.5 Valmennettava apukouluttajat (kerhOkouluttaja) (selvitetään harjoituksen suunniteltu kulku, harj. aihe, koulutuspaikka, apukouluttajien tehtävät, varasukeltaja jne).

1.6 Kerrattava itselle ja apulaisille tärkeimmät varomääräykset.

1.7 Sovittava koulutus- ja harjoitusvarustus.

1.8 Jos harjoitus vaatii, pyydettävä sukelluslääkäri paikalle (esim. vaapaanousu hallissa).

1.9 Oltava toimintaohjeet hälyytyksistä onnettomuuden sattuessa.

2. Toimenpiteet ennen sukellusluvan antamis1a.

2.1 Selvitettävä koulutettavilIe harjoituksen aihe ja opetustarkoitus.

2.2 Kerrattava aina koulutettavilIe harjoitukseen liittyvät varomääräykset / naru- ja käsi merkit ai na pistokokein) .

2.3 Jaettava harjoitusalueella ryhmille koulutuspaikat ja määrättävä apukouluttajat (kerho) valvojiksi.

2.4 Tarkistettava että pelastusvene ja välineet ovat kunnossa.

2.5 Selvitettävä lähelle ankkuroiduille aluksille tai henkilöille harjoitusaika ja tarkka paikka (huom: sukeltajan levy).

2.6 Käskettävä sukeltaja levyn nosto.

2.7 Todettava varasukeltajan toimintavalmius sekä oppilaiden varustus.

2.8 Annetaan lupa sukeltaa.

3. Toiminta sukelluksen aikana 3.1 Valvottava oppilaiden ja kerhokouluttajien toimintaa. Puututtava tarpeen vaatiessa harjoitukseen.

3.2 Valvottava oppilaiden , veteen me. noa, sukellusta ja ylösnousua.

3.3 Pidettävä sukelluspäiväkirjaa.

3.4 Määrättävä sukelluksen lopettaminen .

1.

10

•

4. Toiminta sukelluksen jälkeen 4.1 Laskettava sukeltajanlevy .

4.2 Laskettava sukeltajien alttiinaoloajat ja kaasunkulutus.

4.3 Arvosteltava rakentavasti sukeltajien koulutussuoritukset sekä tuotava yhteisesti esille havaitut virheet (myös kerhokouluttajien) 4.4 Todettava mahdolliset tapaturmat (esim tärykalvo jne) 4.5 Suoritettava etsintää harjoitusalueella jos sukellusvarusteita on kadonnut.

4.6 Huolehdittava harjoitusvälineiden huolto.

4.7 Laadittava lyhyt yhteenveto harjoituksesta, arvostelu, ehdotukset harjoituksen parantamiseksi jne.

4.8 Pidettävä yhteyttä liiton koulutusjaokseen tai allekirjoittaneeseen kirjeenva:ihdolla.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto Koulutusjaos (Jouko Askola) pl 514 00101 Helsinki 10

5. Määräykset sukeltajia koulutettaes-

sao Edellämainittujen sukeltamista koskevien määräysten I isäksi on noudatettava seuraavia varomääräyksiä Kouluttajana saa toimia vain henkilö, jolla on hyväksytty kouluttajapätevyys .

Ennen sukelluskoulutusta tulee oppilaan suorittaa lääkärin tarkastus.

Sukeltajaharjoituksissa on 3-5 oppilasta kohti oltava yksi kouluttaja.

Ennen jokaista sukellusta on sukelluskouluttajan tarkastettava, että oppilaan sukellusvarustus on kunnossa, hän on asianmukaisesti pukeutunut ja kiinnittänyt hengityslaitteen sekä että hän suorittaa huolellisesti kaikki sukellusvarusteensa tarkastukset.

Kaikissa sukellusharjoituksissa on sukelluspaikalla oltava yhden kouluttajan täysin varustettuna ja valmiina pelastussukelluksiin.

Jokaisella sukellusharjoitusta suorittavalla on oltava henkilökohtainen avustaja, joka merkinantoköyden avulla pitää yhteyttä sukeltajaan. Merkinantoköyttä on käytettävä siihen saakka kunnes oppilas hallitsee täysin laitteensa ja sukeltamisen ko syvyydessä ja koulutuksen vanhin kouluttajan esityksestä antaa luvan sukelluksiin ilman sukellusliinaa.

Ilman merkinantoliinaa sukellettaessa on yhden kouluttajan sukellettava oppilaiden mukana.

Sukellusharjoituksissa tulisi olla hapenantolaite sekä henki lö joka tarvittaessa osaa käyttää sitä.

Jos harjoitus vaatii on lääkärin oltava paikalla (esim vapaanousu)

Sukeltajien Maailmanliiton , CMAS: n Lääketieteellinen ja Onnettomuuksienehkäisykomissio on kokouksessaan Lausannessa marraskuussa 1971 julkaissut suosituksen laitesukelluksen perusturvallisuusohjeista: A. SUKELLUSTAULUKOIDEN KÄYTTöARVO 1. Sukellustaulukkojen nousuajat pohjautuvat tilastoihin, onnettomuusmahdollisuus on sattumanvaraisesti muuttuva ja taulukoita noudatettaessa vähäinen, mutta ei olematon (kansainvälisten armeijatilastojen mukaan '1 kerran 10.000:sta).

2. Tämä turvallisuusvara on voimassa vain silloin, kun taulukkojen nousuaikoja noudatetaan täsmällisesti, tämä vaatii sukeltajalta rautaista kuria.

Tämä kuri on urheilu- ja hupisukelluksessa usein vaikeasti saavutettavissa .

Tämän takia on sukeltajille toistettava perussääntöjä yhä uudestaan ja uudestaan.

3. Normaalit sukellustaulukot pätevät vain merenpinnan tasolla. Sitä korkeammalla on käytettävä asianmukaisia korjauksia.

4. Normaalit sukellustaulukot edellyttävät kaikkien elimien kunnossa oloa, ennen kaikkea keuhkOjen , sydämen ja verenkierron toimintaa. Jokainen näitä koskeva toiminnan vajavaisuus vähentää kaasujen poistumista .

Fyysinen 'ettei ole kunnossa' , väsymys tai vain sen tunne, kylmyys ja kaikki muut psykofysiologiset häiriöt saattavat niitä potevan sukeltajataudilIe alttiiksi .

5. Taulukoita seurattaessa on nou sunopeuden noudattaminen yhtä tärkeää ku in pysähdysten syvyys- ja aikamääräysten noudattaminen . Nousunopeuden arvioiminen on monesti hyvin vaikeaa ja kellon ja syvyysmittarin samanaikainen lukeminen sekä nousunopeuden laskeminen niin vaikeaa , että nopeus on paljon helpom pi sovi ttaa pienten kup lien nousunopeuttak in vielä hieman pienemmäks i. (Tri Servet taz esitti to ivomuksen purjelentäjän variometrin , nousu- ja laskunopeusmittarin soveltarn isesta vedenalaiseen käyttöön .)

B.

PERUSOHJEIDEN

TOISTAMINEN

Kerhojen puheenjohtajia ja lääkäreitä muistutetaan seuraavien perusohjeiden jatkuvasta to istamisesta sukeltaji IIe :

1. Kun on siirrytty reservi-ilmalle , noustaan heti , mutta rauhallisesti ja seu rataan pieniä ilmakuplia nousussa.

2. Jos suke ll us on ollut 12 metriä syvempi , vaikka se ei vaatisikaan dekompressiota taulukoiden mukaan, on suoritettava 'varmuuspysähdys väsymyksen varalta' - 3 metrissä hengittämällä rauhallisest i ja tasa isesti tässä 'stopissa' usean m inuutin ajan.

3. Taulukoiden vaatimissa pysähdyksissä on noudatettava täsmällisesti määrättyjä syvyyksiä. Tämän toteuttamiseksi suos itel laan , että pinnalta ri pustetaan riippumaan köysi, jossa on solmut 3 ja 6 metrin syvyyksien merkiksi ja jonka köyden päässä on vähin tään 3 . . 5 kiloa punnuksia sukeltaj'aa kohden.

4. Sukeltajia on vaadittava käyttämään puhallettavia pelastusliivejä sekä opetettava heille niiden käyttö sekä hitaassa , kontrolloidussa nousussa että dekompressiopysähdyksissä .

Tarvittaessa on kou lutus tähän suoritettava uimahallissa silmälläpidon alaisena ja ylipainoja käyttäen.

5. Suositellaan , että sukelluksen tukialuksella ja leirillä ol isi varusteet happihengity.stä ja elvytystä varten.

6. Käyttövalmiit sukelluslaitteet o lisi oltava tukia luksella va lmiina . - Ei hoi tomielessä suoritettavaa märkää rekompressiota varten (joka erikoislääkärin puuttuessa ja ilman erinomaisen suotuisia olosuhteita saattaa osoittautua vaaralliseksi) , vaan sen vuoksi, että ilman loppuessa sukeltajalta kesken dekompression , hän voi sitä välittömästi jatkaa etappisyvyyksissä .

Edelleen suositellaan , että tämä varalaite ripustetaan veden alle etappiköyteen (3). Vieläpä varsin tavanomaisissa sukelluksissakin ei ole koskaan aivan varmaa , että ilman loppuessa laitteen vaihtoon tarv ittava lyhyt aika ei jo saisi aikaan alkua sukeltajantaudin ilmenemiselle. Jokaisen sukeltajan olisi t iedettävä, että jos kupla kerran on päässyt muodostumaan ja s iis sukeltajantauti on alkanut , ovat tavalliset sukellustaulukot täysin riittämättömät ne on laskettu va in ennalta ehkäiseviks i . Sukeltajantautitapauks issa on käyte ttävä aivan eri laisia hoi totaulukoita - j a niiden käyttö ved en alla on mahdoto nta .

7. Su keltajan t au ti onnettomuuden tapahd utt ua on shokin käs itte leminen yhtä tärkeää kui n rekompress io . Jotta tapaus voi t aisii n parhaiten hoitaa, tarvi taan sopivat lai tteet (painekammio), elvytysasiantun t ijoiden mukaantulo ja erikoish oi totoimenp iteet .

8. Jokaisen sukel tajan velvollisu us on keskeytyksettä levittää näitä neuvoja to isi ll e su ke ltajill e.

(L uk uisien sattunei den dekom pres si o-onnettomuu ksi en takia on CMAS : n lääket ieteell inen komi tea kokoon t un ut useam man kerran pohti maan niiden ehkäisyä, kyseessä on ka i ennen kai kkea ol lut ko vin ni ukkojen turva ll is uu srajoj en ylit ys . Edel lä ol evassa on s iis yh teen vet o ja jo hto päätö kset , joita su keltaj ien tulis i no udattaa terveytensä säilyttäm iseksi. - ORA).

Va-kalastuksen kilpailUSäännö~ 1. Järjestäjä PM - ja SM-kilpailuja järjestää Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry, tai sen valtuuttama jäsenkerho . Kerhot voivat järjestää yleisiä kilpailuja ilmoitettuaan asiasta liitolle . Liiton sääntöjä on tällöin noudatettava .

2. Vastuu Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry : tä, kilpailujen järjestäjiä , kilpailujohtoa tai toimitsijoita ei voida pitää vastuussa kilpailuvarusteille koituneista vahingoista eikä onnettomuuks ista, jotka voivat kohdata kilpailijoita tai toimihenkilöitä.

3. Kilpailijat Kilpailijan täytyy olla SUSL : n tai muun maan vastaavan elimen jäsen.

Kilpailijalla on oltava mukana vo imassaoleva virallinen kalastuskortt i. Alaikäisillä kilpailijoilla on lisäksi oltava holhoojan suostumus, ja alle 15 vuotiaat vaivat osallistua vain holhoojan ollessa mukana. Jokaisella kilpailijalla tulee 01 .01 .74 läht ien olla lääkärintodistus joka ei saa olla 2-vuotta vanhempi. Todistus on näytettävä ilmoittauduttaessa. Kilpailijat muodostavat 3 : n, tai 2: n miehen joukkueita, joilla tulee olla nimetyt kapteenit. Joukkueiden määrä kerhoa koti on vapaa, mikäli ei kilpailujohto aseta rajaa osanottajamäärälle . Joukkueen kokoonpanoa ei saa kilpailujen aikana muuttaa.

Voimassa oleva lääkärin tark . kortti.

4. Kilpailuaika PM - ja SM-kilpailut pidetään kahtena päivänä. Kilpailujohto päättää kilpailuajasta , kuitenkin niin, että PM- ja SM-kilpailuissa yhteenlaskettu aika on 6-12 tuntia. Jos kilpailu keskeytetään huonon sään tai muun esteen takia, hyväksytään kilpailu jos kilpailuaika on ollut vähintäin 4 tuntia. Keskeyttämisestä päättää kilpailujen johto .

5. Kilpailualue Järjestäjä valitsee kilpai lualueen.

Tarkka sijainti ilmoitetaan johdon päättämällä tavalla. Alueella käynti ennen kilpailuja on sallittu vain ylituomarin luvalla.

1>. '4!rusteet Yksi tai ,useampia paineilmalla , jousella tai kumilla toimivia harppuunaki väärejä , jotka ladataan kilpailijan omaa lihasvoimaa käyttäen , ilman ulkopuolista apua . Perusvarustuksen lisäksi tulee kilpailijalla olla puku, käsineet, pai novyö , puukko tai st iletti , ja haluttaessa valaisin sekä pe lastus li ivit yms.

Va in puha llettavat , tai hiilihappopanoksella toimivat pelastusli ivit hyväksytään. Lisäksi on kilpailijan käytettävä värikästä m iel. hohtava oranssi) kelluketta kalansäilytyslaitteineen . Kellukkeen tulee olla nii n suuri , että se vedessä kantaa sukeltajan varusteineen.

Kelluvan kellunarun tulee olla riittävän luja. Naru kiinnitetään joko kil paili jaan tai aseeseen . Veneitä , lauttoja tms . ei hyväksytä kellukkeek si. Asetta ei saa ladata eikä p itää ladatt una pin nan y läpuolell a.

7. Lähtö ja päätt ymi nen Kil pailu jen lähtö ja päättym inen tapah t uu kilpa ilujohdon määräämällä tavalla. Kilpailijoiden on pa lattava lähtöpaikalle maihin ennen kilpailuajan päättymistä , ellei to is in määrätä.

8. Kalastus Kalojen luovutus tai vaihto kilpailijain kesken on kielletty . Yhteistyö muuta kuin hätätilanteessa - on kie lletty . Kilpailusuoritus hy lätään kokonaisuudessaan mikäli kilpa ilija tuo pu nn ittavaksi kaloja jotka ovat olleet kuolleita pyydystettäessä, tai jotka on pyydystetty luvattomilla menetelmillä tai välineillä. Vilpillinen kilpailu johtaa lisäksi määräaikaiseen kilpailukieltoon . Kanssak ilpail ijan saa sivuuttaa läheltä, mutta tulija ei saa ryhtyä kalastamaan n. 30 metrin säteellä toisesta kilpailijasta .

9. Sijoitukset Henkilökohtainen sijoitus ratkaistaan saal ismäärän antam ien pisteiden perusteella . Joukkueen sijoitus ratkaistaan yhteisen saalismäärän antamien pisteiden perusteella. Mikäli 2, tai useampi henkilö saavuttaa saman pistemäärän katsotaan voittajaksi se henkilö tai joukkue jolla on eniten kaloja.

Sen jälkeen ratkaisee suu rin kala. Kilpailua koskevat huomautukset on tehtävä kirjallisesti puoli tuntia sijoitusten julkaisemisesta . Meriittipisteitä annetaan siten , että 1. sija oikeuttaa 7 pisteeseen, 2. s ija 5 pisteeseen jne. jollo in 6. sija saa 1 pisteen . Pisteet viedään tilastoon ja vanhenevat vuosittain siten, että 1 piste vähennetään vuosittain .

Esim. kuudes s ija 1974 (siis 1 piste) on seuraavana kilpailukautena 1975 jo poistettu. Pistejärjestelmää käytetään virallisia kilpailuja silmällä pitäen, mutta SUSL: n johtokunta , tai sen kilpailujaos määrää ku itenkin SUSL : n edustajat kansainvälisiin kilpailuihin.

10. Sääntömuutokset Kilpailujohto voi tehdä tilapäisiä muutoksia yllä mainittu ihin perussääntöihin mikäli kaikki kil pailijat hyväksyvät muutokset .

11. Kilpailujohto Kilpailujohtoon kuuluvat : Ylituomari , sihteeri , punnitsija , turvallisuuspäällikkö ja apulaisia. Lääkärin läsnäolo on suositeltava . Turvallisuuspäälliköllä tulee olla käytössään vähintäin yksi nopeaku lkuinen vene , 12. Kalat ja pisteet minim imitta ankeri as 2 pist. 22 cm made 2 pist. 30 cm hauki 3 pist. 42 cm kampe la 3 pist. 22 cm säynävä 3 pist. 22 cm ahven 4 pist. 22 cm kiiski 4 pist. 22 cm 4 pisto 22 cm kuha kuha 4 pist. 37 cm lah na 4 pist. 35 cm si lakka 4 pist. 22 cm 4 p isto 22 cm sorva 4 pist. 22 cm särki t urska 4 pist. 30 cm loh i 6 pist. 60 cm siika 6 pist. 30 cm ta i meri 6 pist. 35 cm Muista mahdollisista saaliskalo ista päättää kilpa il ujohto . Kalapisteiden lisäks i an netaan pain op isteitä , 1 piste jokaiselta alkavalta 100 gramma lta .

Yhdestä kalasta an netaan kuitenkin korkeintaan 20 painop istettä . (2 kg) .

Ka ikki kalat osallistuvat kilpailuu n suurimmasta kalasta.

11

Oikaisuia .. · Urheilusukelluksen Aakkoset 2. painoksesta on puheenjohtajamme löytänyt painovirheen, jolla matemaattisessa mielessä on merkitystä: Kappaleessa VIII: Sukelluksen fysiikkaa ja fysiologiaa, s. 29, Paine, toinen kappale: at a: n ja at y: n selitys on oikea, mutta esitetty laskukaava väärin: Tulee olla: at a on at y + 1. Toivottavasti kukaan ei ole ehtinyt saada sukeltajantautia tai muita kirppuja ennen oikaisua.

Urhellusukeltaja-Iehdessä 1/73, s. 8 oli OCEANS 2000 raportin kirjoittaja Llnohtunut: Ora Patoharju.

Olevaa .tieloa ...

No 13/1971: Urheilusukellus käytännössä, Harry Alopaeus Laitesukelluksen alottamisikäraja, Skin Diver, ref. Antti Malmari Pelastusliiveistä, Harry Alopaeus Märkäpuku kuristajana, Skin Diver, ref . Afu Swanson Korjatkaa kesän sato talteen 111, Ora Patoharju Sukellus meribiologian apuvälineenä 1, Ilkka Luotamo No 14/1972: Sisävesihylky, Timo Vikman Köysimerkit sukelluksessa, N. N. Sukeltajan käsimerkit, N. N. Lopun alku harppunoinnille, Ora Patoharju Sukellus meribiologian apuvälineenä II, Ilkka Luotamo Teknisen sukelluksen edistyminen , Ora Patoharju Laitesukelluksen lähihistoriasta, Ora Patoharju No 15/1973: Mitä meistä ja meille kirjoitetaan, Ora Patoharju Vedenalainen valokuvaus, Per-Olov Jansson Uusi MM, N. N. VA~kalastus vastatuulessa, Henrik Rosenius Referaatti Ora Patoharju: Artikkelissani Laitesukellu~sen lähihistoriasta' , Urheilusukeltaja no 14/1972 referoin lähinnä autonomisten sukelluslaitteiden (Scuba) historiaa. Kaunis kuva 1700-luvun letkusukeltajasta englantilaisessa New Scientist-lehden tammikuun 24 . päivän numerossa houkuttelee pikku referaattiin myös letkusukelluksen historiasta.

Esitellessään kirjaa 18. vuosisadan

Urheilusukeltaja-Iehden 'renesansv:sta 1969 alkaen on lehdessä ollut koko joukko artikkeleita. jotka sisältävät paljon asiatietoa, mutta joka tieto ei ole saavuttanut kaikkia tiedon tarvitsijoita lehden (yrityksistä huolimatta) rajoitetun levikin takia.

Siksi lienee syytä kerrata lehden numeroiden 9-15 sisällyksen tärkeimmät artikkelit: lehtiä on edelleen saatavissa mm.

Urheilusukeltajat-kerholta · ja ORA:lta: No 9/1969: POhjoinen Kotka (Inkoossa), Harry Alopaeus Sukeltajan kello, Peter Alcenius Vedenalainen suunnistus", Per-Olov Jansson LA-puhelimet, Ilpo V. Salmi.

No 10/1970: Hopeapriki (Jussarössa) , Harry Alopaeus Sukell.uksen riemuista ja syistä, Ilpo V. Saimi Vedenalainen suunnistus II, Per-Olov Jansson Luolasukellusta Suomessa, Pekka Lindfors Läpimittaava valotusmittari kamerakoteloon, Erkki Näätänen Mikä kello sukeltajalIe, Triton, ref.

ORA Wanted Wanted (etsinnästä) Pentti Puhakka No 11/1970: Urheilusukellus Suomessa, Per-Olov Jansson Urheilusukellus Ruotsissa, Torbjörn Hagman, William Gibson Urheilusukellus Norjassa, Finn Christensen, Helge Berntzen Vedenalainen suunnistus 111 , PerOlov Jansson .~~ Skiftet (Rödhamn), Seppo Multamakl ~j ...

IIma-Poiju , eriävä mielipide , Ora I' i'· Patoharju 'Dagen-efter'- sukellukset , Triton , ref. ORA Korroosio merenpohjassa eli korjatkaa kesän sato talteen 1, Ora Patoharju No 12/1971: Dykning i Danmark, Kai Estrup Halpa ja kätevä nostosäkj i, Pentti Puhakka J Lahoaminen merenpohjas $ eli korjatkaa kesän sato talteen~ II " ra Patoharju i LA-radiopuhelimet, Kenni th Wiklund ' Oceanexoo, Gustaf Rönn holm Sin ' j~Ukeen

tl·

12

keksinnöistä lehti julkaisee oheisen kuvan saksalaisen Klingertin sukelluspuvusta, jonka julkinen esittely tapahtui Oderjoessa 1797.

-ORA.

Halutaan ostaa Nereuspaineilmakompressorin täyttöletku liittimineen ja teräsputkisuodattimineen Bror Hjelt Huopalahdentie 16 A 00330 Helsinki 33 Puh 485871

. !

Z

•

'~

~ •

·0,

•

Y'

~ :

0

"'0+)00, V 5"'· ".

Yhdenmukaistaakseen jäsenkerhojen toimintaa ja tehdäkseen harrastuksestamme turvallisemman sekä saadakseen kaikki sukeltajat liittomme toiminnan pariin. On Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. valmistanut seuraavia tuotteita, joita on liiton saatavana toimistosta.

Merkit .

Hinta Kankainen snorkkelimerkki 5 mk/ Pronssinen harrastemerkki 5 mk Hopeinen rintamerkki 8 mk PM Kultainen rintamerkki 10 mk I-Ik .

KAAVAKKEET JA KORTIT Lääkärintarkastuskaavake Lääkärintarkastuskortti Oppilaskortti Snorkkel i luokantodistus PM-Iuokka 1-luokka Kerhokou I uttaja Sukelluskouluttaja Sukellusneuvosto Luokkatarkastaja Kouluttajan tenttikaavake 1-1 uokan tentti kaavake

Vapaa Vapaa 1 mk 5 mk 15 mk 20 mk Vapaa "

KIRJALLISUUS Urheilusukeltajan aakkoset 6 mk Urheilusukeltajalehti 16 mk/3 mk Sukelluspäiväk irja 5 mk MUUT VASTAAVAT Hoitokaavio suk. onnetto ~ muuden sattuessa

Vapaa

Oxy-Vac elvytysvarustus Hukkumistapauksiin, syd채nkohtauksiin, myrkytystapauksiin - Oxy-Vac. Kannettava, tapahtumapaikalle tarkoitettu elvytysvarustus. Siin채 on tekohengitys- ia! hapenantovarustus sek채 tehokas ia toimintavarma imula:ite.

AGA

SME-myynti 02610 KILO

puh. 90-590 011

...

I

.,,~

-

\

13

Kiinteä:n hupun puolesta Irtohuppu on lämpimällä säällä ja lämpimissä vesissä käytännöllinen ja tarjoaa niissä olosuhteissa tarpeellisen suojan. Kylmässä, lähellä 0 asteessa olevassa vedessä se saattaa olla sukeltajalIe vaaraksi huonon kaula- ja niskasuojansa vuoksi.

Käännettäessä päätä eri suuntiin, huppu estää tuskin yhdelläkään sukeltajalIa veden vuotamista pitkin niskaa selkään. Juuri näillä alueilla sijaitsee ihossa heijastuspisteitä, jotka voivat vegetatiivisen eli ei-hallinnanalaisen hermoston kautta heijastusten muodossa vaikuttaa erinäisten elinten toimintoihin. Kylmä vesi iholla saa ihoverisuonet supistumaan, mutta samankaltainen reaktio tapahtuu myös heijastusalueeUa syvemmällä. Niinpä kylmä vesi aiheuttaa niskassa, takaraivossa ja aivoissa verisuonten supistumista samanaikaisesti. Tällöin saattaa asianomaisella lievää huimausta, päänsärkyä ja jopa ohimeneviä näköhäiriöitä.

Jonkin verran alempana hartioitten välissä sijaitsee alue, jota ärsyttämällä hengitys salpautuu hetkeksi tai muuttuu hyvin pinnalliseksi. lisäksi takaraivossa on alueita, joista ärsytys heijastuu suoraan sydämen toimintaan.,.

Heijastusten voimakkuus riippuu suuresti vegetatiivisen hermoston herkkyydestä tapahtumahetkellä. Tämä herkkyys vaihtelee paljon hetkestä toiseen ja olotilat kuten väsymystila, hermostuneisuus, tulehdus, pelokkuus tai krapula saattavat olla tällaisia vegetatiivisen hermoston heilauttajia . Vegetatiivinen hermosto voidaan jakaa "kaasu- ja jarru"-osuuteen. Kaasupuolta kutsutaan lääketieteellisesti sympatikotonukseksi ja jarrupuolta lähinnä vagotoniseksi reaktioksi. Sympatikotonus on omiaan kiihoiUamaan elintoimintoja ja asettamaan koko kehon puolustusvalmiuteen. Vagotonus sitävastoin hidastaa sydämen toimintaa, laajentaa verisuonia, tekee hengityksen pinnalliseksi ja vilkastuttaa ruoansulatusta. Päiväsaikaan ihminen on enemmän sympatikotoninen kuin vagotoninen ja nukkumaan mennessä tasapaino näiden hermosto-osien välillä heilahtaa vagotonisvoittoiseksi.

Näitten molempien hermosto-osien keskinäinen tasapaino on ratkaiseva niissä tapauksissa, jolloin kehoomme kohdistuu ulkopuolelta voimakas ärsytys. Jos ärsytyksen hermostoreaktio on liian voimakas ja tasapaino täten häiriintyy, saattaa esim. voimakkaan vagus-ärsytyksen aikana tapahtua nopeata sydämen Iyöntitiheyden laskua, verisuonten laajentumista, mistä seuraa melkein välitön tajunnan menetys.

Alhainen verenpaine ei enää kykene kuljettamaan aivoihin tarpeeksi verta, jonka takia aivotoiminta nopeasti lakkaa.

Päähän johtavan päävaltimon haarautumiskohdassa (sinus caroticus) sijaitsee ryhmä hermosoluja, jotka jatkuvasti mittaavat verisuonensisäistä verenpainetta.

Paineen laskiessa solut lähettävät sydämeen lisää ärsyttäviä impulsseja, jolloin sydämen toiminta kiihtyy ja verenpaineen noustessa niistä lähtee sydämen toimintaa rauhoittavia ärsykkeitä. Täten säilyy elintoimintojen kannalta paras mahdollinen verenpaine jatkuvasti. Näitä soluja voi suoraan ärsyttää myös hieromalla. Paine, joka kohdistuu tähän kohtaan saattaa hidastuttaa sydämen toimintaa ja aiheuttaa verenpaineen laskun. Käytettäessä irtohuppua kaulan ja hupun liitoskohta on useimmiten juuri sillä korkeudella, missä sinus caroticus sijaitsee.

Jotta huppu istuisi mahdollisimman tiiviisti on kauluksen oltava tiukka.

Moni sukeltaja tietää kokemuksesta, miten hän usein tuntee lievää puristusta kaulallaan. Etenkin päätä käänneltäessä tämä tunne yleensä voimistuu.

Tunnetaan tapauksia, joissa jälkeenpäin on käynyt ilmi, että juuri tämänkaltaista hermosolujen ärsytystä on tapahtunut ja sen seurauksena on ollut verenpaineen lasku ja sukeltajan hukkuminen. Näiden solujen herkkyysaste riippuu, kuten aikaisemmin tuli mainituksi väsymyksestä, hermostuneisuudesta, alkoholin nauttimisesta, liiallisesta syömisestä jne. Meidän kylmissä vesissämme ei ole syytä käyttää irtohuppua, varsinkin kun yllämainitut tosiasiat osoittavat sen suoranaisesti meille vaaralliseksi. Suosittelen jokaiselle sukeltajalie, joka sukeltaa 15 astetta kylmemmissä vesissä kiintohuppupukua. Harvoin on näillä leveysasteilla sukellettaessa liian lämmintä: miksi tehdä miellyUävästä harrastuksesta kylmä ja vaarallinen?

Henrik Renvall

II

Suomen Urheilusukeltaiain liiton lääkäritoimikunnan sukeltaialääkärit Kaarle Olavi Franssila Os. 02210 Ruomela Ylisrinne 2 0 Puh. koI. 889480 työ 418511/169 Pasi Kaartinen Os. Pekka Halosenkatu 1 Kuopio Pu h. kot. 14341 työ 22866 Lauri Kannel Os. Mariankatu 16 L 2 A 3 Kokkola Puh. kot. 14627 Juhani Kyöstilä Os. Keskikymen sairaala Keltakangas (Myllykoski) Puh. kot. 951/56418 sair. 9511 Seppo Multamäki Känsämäentie 20-22 0 20360 Turku 36 ~ Puh. kot. 383350 Henrik Renvall Ida Aalbergintie 3 a II 73 00400 HKl 40 Puh . koI. 571535 Seppo Sipinen Maria Jotunintie 14 B 00400 HKl 40 Puh. kot. 576327 Juhani Vainio-MaUila Kotkan Keskussairaala 0 10 48210 Kotka 21 Puh. kot. 952/21875 työ 952/22322 Antero Westerlund Pyölintie E 37 49510 Husupyöli Puh. k. 958/47733 vast.otto 952/41109 Erik Eklund Kanneltie 13039,00420 Helsinki 42 Puh. 534541 Ulf Bergen Sairaalantie 9 24130 SALO 13 Lääkäritoimikunnan työryhmä v. 1974 Pasi Kaartinen Lauri Kannel Henrik Renvall Seppo Sipinen Juhani Vainio-Mattila

•

aal a ue tu ava o y v i taa • opas eJa • ke a e yo • u ra laa • A: a • a Tämä sukelluskompassi - Suunnon SK-4 on juuri "se, joka mm. USA:n urhei lusukeltajien käytössä on nykyisin hyvi n suos ittu.

Se on korroosiota kestävää mustaksi eloksoitua kevytmetallia. Kompassin itsevalaisevat selvät merkit ovat myös pimeässä hyvin luettavissa.

SK-4:n paineenkestävyys on todettu aina 5 kilometrin syvyydessä saakka.

Eikä suolaisinkaan vesi pääse turmelemaan tätä täydell istä sukellus· kompassia, koska se rei 'itysjärjestelmänsä ansiosta voidaan läpeensä huuhtoa puhtaaksi merisuolasta.

Sukelluskompassi SK-4 voidaan joko kiinnittää ranteeseen tai suunnistamista varten - kestävään valkoiseen suunnistuslevyyn .

Sukeltaessanne Suunnon SK-4 mukananne suunnistatte maailmankuulun Suunto-tarkkuuden turvin .

PI TAA SYVEMMÄLLE Näitä ja muitakin, valokuva!us.. välineitä voit nyt vuokra,f a' Oy FOTO Ab:n vuokrauspa:l veluliikkeistä. Saat välineet käyttöösi edullisesti, ilman suuria ha'n kintakustcnnuksia.

VARAA AJOISSA HALUAMASI LAITTEET SEURAAVISTA LIIKKEISTÄ: •

• • • • • •

Vu'o krauspalvelukeskus, Aleksis Kivenkatui 4, HELSINKI, puh. 736609 Eerikinkatu 17, TURKU, puh. 333 444, Hömeenkatu 15, TAMPERE, puh. 33 122 Yrjönkatu 8, PORI, puh. 17200, Val,t akatu 4, RAUMA, puh. 13712, Aleksa,n terinkatu 15, LAHTI, puh. 22 792, Uudenma'a nkatu 14-16, HYVINKÄÄ, puh. 17817

KESKELLÄ KAUPUNKIA

Fotoliike isolla äffällä

SUKELTAJAKELLOT SUKELTAJALTA Kuvan

CITIZEN

ovh 298

Liiton iäsenille 48 mk etu (250 mk) Kellojen paineenkestävyyden testauksia aina 16 i k asti (vastaa 160 m syvyyttä) Koko muu

CITIZEN mallisto myös nähtävänä.

Käykää tutustumassa.

I

I

CITIZEN

16

HAMMAR OY Union inkatu 2'4 Puh. 638'1 97

i

1

I

I

Kort sammanfattning På ledarsidan har vi först kordinatel för klubbarnas samarbete med SVUl. Observera att ali post tili förbundet gål tili den nya adressen .

Redaktören, Erkki Metsävuori bel dykarna observera att tidningen inte automatiskt kommer tili någon. Försl d.å klubbarna betalat och lämnat in fullständiga medlemsförteckningar får Du Din tidning . Han efterlyser också goda artiklar men framför allt pärmbilder!

Ordföranden gör oss uppmärksamma på att inte alla instanser betraktar dykning som idrott. Vi viII synas på sportsidorna och vara med i idrotten.

Minns detta i Er pr-verksamhet. 1975 i augusti arrangerar de Nordiska förbunden VM-tävlingar i orientering i Stockholm . Då också Finland är med och bör dra sitt strå tili stacken ber vi klubbarna medverka. I nästa nummer meddelas härom närmare.

Sid 2 information om SVUl. Detta är en bra programpunkt på klubbsitsar m.m. Noggrann översättning rekommenderas.

Sid 4-7 refereras en dykares resa tili

Chile. VM-i UV-fiske 1972. Finland deltog tyvärr inte i tävlingarna.

Sid 7 NM och FM tävlingskalender i orientering, samt information om det nya märket för undervattensarke 010ger. Det undre märket kan varje intresserad amatörarkeolog skaffa sig. Det gäller att delta i dykeriverksamhet samt att genomgå kurs i UV-arkeologi. Följande kurs blir hösten 1974. Det övre märket är för "mästare" och gäller personer med stora meriter på området.

Man bör också ha varit ledare för arkeologisk dykarverksamhet för att få detta märke.

Sid 8 Dykarlärarens uppg ifter. Bed fullständig översättning vid behov.

CMAS-information. Denna gång gäller det dekompressionstabellerna och elementära säkerhetsregler. Observera att tabellerna är uppgjorda på statistisk bas och att sannolikheten för dykarsjuka o .d . fast man följt föreskrifterna är ca 1 på 10.000. Denna säkerhet förutsätter dock att man noga följer tabellerna. De går att tillämpa blott på helt friska dykare. Då reservluften slagits på bör uppstigningen omedelbart påbör-

jas. Varje dykning djupare än 12 m bör enligt rekommendation avslutas med några minuters topp vid tre. meter.

Sid 9 regler för UV-tävlingsfiske.

Sid 10 B.la. Iista över vad förbundet säljer och distribuerar. Uppifrån sett Iyder listan: Snorkelmärket i tyg mk 5 :intressemärke i bröns mk 5: -, Nordiskt dykarmärke silver mk 8 :-, I-kfassdykarmärke guld mk 10:-, Läkarundersökningsblankett (finskspråkig) tri , Läkarkort fritt, elevkort mk 1: -, snorkeldykarcertifikat mk 5: -, Nordiskt dykarcertifikat mk 15: -, I-klass certifikat mk 20: -, Klubbintruktörskort fritt, (Dykinstruktörskort frltt, dykarrådets kort fritt, chefinstruktörskort fritt,) blankett för instruktörsexamen frl, blankett för I-klass tentamen fri, Dykarens ABC (flnskspråkig) mk 6 : -, Urheilusukeltaja tidningen, för ieke medlemmar mk 16:- (1 år) lösnummer mk 3:-, dykardagbok (finsk) mk 5:-, Undersökningsblankett vid dykarolyckor fri.

På sid 12 redogör vår dykarläkare Henrik Renwall för fördelen med att ha huvan permanent täst vid dräkten . Man sfipper för spända löshuvor och "nackdrag" vilket är viktigt redan ur säkerhetssynpunkt . På sid 12 finner Du oekså lista över förbundets offieiella dykarläkare. Pärmens baksida upptar den Nordiska tävlingskalendern tör året.

Henrik Rosenius

LUCHARD "Triton" 70 lit. min 200 bar 30 kg

Suomessa:

NEPTOSUB

OY AB TEHTAANK. 13, 00140 HKl 14 PUH. 627770

17

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitus-sihteeri lie. Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajilIe joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla liiton toimistosta .

UrheiluSUKELTAJA

Erkki Metsävuori Pitkänsillankatu 20 B 67100 KOKKOLA 10 Puh. 968-14322 K 968--17435

JOHTOKUNTA 1974

Puheenjohtaja Henrik Rosenius Välskärinkatu 9 A 20 , 00260 HELSINKI 26 Puh. t. 625844 k. 490629 Sihteeri Henrik Renvall Ida Ahlbergintie 3 A 73, 00400 HELSINKI 40 Puh. t. 418511/332 k. 571535

18. vuosikerta.

Ilmoitukset.

1/6'sivu 1/3sivu 1/2 sivu 1/1 sivu lisävärit

Jouko Askola Meritie 43 e 11, 02470 OBBNÄS Puh . 290272

Yleisjaos (työva liokunta)

Pääto im ittaja Erkki Metsävuori Pitkänsillank. 20 B 67100 Kokkola 10 Toimitussihteeri Jouko Askola Meritie 43 e 11 02470 Upinniemi Ilmoituspäällikkö Antti Saarnio livisniemenaukio 2 e 36 00260 Suomenoja.

Hinnat.

Vuos i kerta irtonumerot

Mauri Vallema Kypärätie 6-8 as 10 40630 Jyväsky lä 63 Puh k 941--252002 t. 941-751422 Kalle Lehtivuori Keitinmäentie 17-19 A 23 , 40630 JYVÄSKYLÄ Puh. 1. 941/11189

Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa .

TQJm itusneuvosto Ora Patoharju Atte Veijalainen Antti Saarnio Pentti Puhakka Henrik Renvall Jouko Askola Erkki Metsävuori

Koulutusjaos

16 mk 3 mk 125 mk 190 mk 350 mk 440 mk 135 mk

Kustantaja Suomen Urhei lusukeltajain Liitto ry .

Atte Veijalainen Sammon katu 1 e, 00100 HELSINKI 10 Puh. t. 7332545 k. 494562 Ilpo Raatikainen Valtakatu 66-68.

45700 KUUSANKOSKI Puh . t. 951/89999 "k. 951/48477 Kaj Rosqvist Edelfeltinbulevardi 23, 06100 PORVOO 10 Puh . t. 915/12555 k. 915/11830

Urheilujaos

Puheenjohtaja Heikki Särmäntö Laajavuorenrinne 5 I 83 , 01620 MARTINLAAKSO Puh. t. 642811/325 k . 892211 Mauno Kaivo Meritie 43 e 12 , 02470 OBBNÄS Puh . t. 290211 k . 2980246 Tiedejaos

Puheenjohtaja Pentti Nyrönen Puistikkotatu5 , 10900 HANKO Puh . 81598 liiton toimistonhoitaja Kaisa Nuoramo, puh. toimeen 418611/220, os.

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry ., Topeliuksenkat u 41 a 00250 Helsinki 25 .

Kon i ca automaaltikame:-,a ves itiiviissä kotelossa

avaa a ivan uuden naut i nnon v edenalaisessa maai lma ss a.

KONICA C35

automatic

KOTELO ves i ti ivis 40 mtr S al ama v a lo la i te

430: 355:95 : -

\ Huo palah de nti e 16 18

Pu h elin 4 8 5 817

mukavuutta, lämpöä, kestävyyttä ...

1AVEY'S SUPERFLEX I<S200*

• 1111~IIHII MÄRI<ÄPUI<U** PARASTA MITÄ RAHA VOI OSTAA SUPERFLEX PUVUN EDUISTA VOIDAAN MAINITA: • • • • • •

* **

ANTI SLIP KÄVELYPOHJA-SUKAT BIG ZIP NIKKELIHOPEA VETOKETJU TWIST LOCK HAARALÄPPÄ-LUKOT KORKEA KAULUS, VELCRO LÄPPÄ JOUSTO-OMMELLUT SAUMAT ERITTÄIN KORKEA ERISTYSOMINAISUUS

Kirkhill Rubber U.S.A. umpisolu neoprene 1/4" Superflex vakiopukuja on viittä kokoa; small , medium , large, x-Iarge ja sx-Iarge Mittatilauksena NEPTO märkäpukuja ja lisätarvikkeita

SUOMESSA:

NEPTOSUB TEHTAANKATU 13, PUHELIN 627770 00140 HELSINKI 14

OY AB

10.03 23. 03 23-24. 03 24.03 20-21. 04 28. 04 01. 05 05. 05 11. 05 11. 05 25. 05 08-09. 06 15-16.06 06-21. 07 13-14. 07 20. 07 20. 07 27.-28 . 07 03. 08 03.-04. 08 11-12.08 12. 08 19-25. 08 24-25. 08 24-25. 08 24-25. 08 31. 08 31.

31.

01.

01.

07 .

14-15.

14-15.

28-29.

05.

15.

08 08 09 09 09 09 09 09 10 10

lokakuu?

02-03. 11 17.11 ? ?

TM-va-poolo/1 (suljettu kilp.)

Horsens NM-hallikilpailut Kristianssand SUSL: n talvipäivät (kilpailuja) TM-va-poolo/2 (sulj. kilp.)

Kobenhavn RM-va-poolo (sulj. kilp.)

Motala TM-hallikilpailut (sulj. kilp.)

Odense "Loskäret runt" räpyläuinti 2200 m Grisslehamn "Porvoonjoen uinti" räpyläuinti 1500 m Porvoo SM-hallikilpailut Upinniemi VA-poolo (avoin kilp.)

Upinniemi "Gullholm runt" räpyläuinti 2000 m Gullholm TM-va-kalastus Bornholm NM-va-kalastus Kristianssand Sukellusleiri (Urheilusukeltajat) Älgsjö - kilpailuja SM-va-kalastus 4 + 4 h Inkoo SM-räpyläuinti 3000 m Älgsjö "Nordisk-Cup" räpyläuinnin osakilp. Älgsjö - 5000 m miehet ja 3000 m naiset RM-hallikilpailu Västerås "Hanko-Cup" va-kalastus 4 h Hanko PM-va-kalastus 4 + 4 h (sulj. kilp.)

Hanko RM-va-suunnistus X- ja K-Iuokka RM-räpyläuinti 1500 m EM-hallikilpailut (sulj. kilp.)

Potsdam Sjaelland TM-va-suunnistus X-luokka NM-va-suunnistus X-luokka Eidsvoll "Ok Krakens uv-foto-74" avoin Fjällbacka va-valokuvauskilpailu 3 h/18 ruutua VA-tarkkuussuunnistus PM-karsintaAhvenisto kilpailu X-luokka TM-räpyläuinti 1500 m TM-va-Iaitesukellus matka 800 m Nyborg TM-räpyläuinti 5000 m "Nordisk-Cup" räpyläuintl osaKIlp. Nyborg "Nordisk-Cup" räpyläuinti osakilp.

Oslo SM-va-suunnistus X- ja K-Iuokka Aulanko PM-va-suunnistus X-luokka (sulj. k.)

Aulanko "Nordisk-Cup" räpyläuinti loppukilp.

Ahvenisto SM-va-yös uunnistus X-luokka PM-va-valokuvien, -diojen ja -kaitaGöteborg filmien viim. sisäänjättöpäivä "Nordisk-Cup" va-poolo kerhojoukkuein "Kalakukkoralli" va-tekniikka Kuopio VA-poolo (avoin kilp.)

Hyvinkää EM-va-kalastus EM-va-suunnistus MM-va-kalastus

Tanska Norja Suomi Tanska Ruotsi Tanska Ruotsi Suomi Suomi Suomi Norja Tanska Norja Suomi Suomi Suomi Suomi Ruotsi Suomi Suomi Ruotsi Ruotsi DDR Tanska Norja Ruotsi Suomi Tanska Tanska Tanska Tanska Norja Suomi Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Ruotsi Suomi Suomi Irlanti Jugoslavia? ?

IImoittautumisaika kotimaan kilpailuihin päättyy sääntöjen mukaisesti (1) koa ennen kilpailupäivää.

uppopallopeli, X- luokka