Issuu

den alla, voi hukkuminen olla seuraus. Muista kaasuista, joiden kanssa sukeltaja voi joutua tekemisiin, mainittakoon seuraavat: Hiilimonoksidi, häkäkaasu (CO) on jo hyvin pienissä määrissä (0,15 %) erittäin myrkyllistä ja 0,4 % häkää hengitysilmassa aiheuttaa kuoleman. Polttomoottorien pak:okaasut sisältävät häkää ja mikäli paineilma.kompressorin ilmanotto on väärin tai huolimattomasti järjestetty, saattaa tästä aiheutua hengenvaara lattesukeltajalle. He 1i u m (He) on jalok:aasu, jota käytetään erikoisissa syväsukelluslaitteissa (seosk:aasulaitteissa) korvaamaan ilman typpi. Se liukenee huonosti vereen eikä omaa narkoottista vaikutusta. V et y kaasu (H2) on kevyin kaasuista ja helposti palava. Heliumin rajoitetun saannin takia käytetään vetyä syväsukelluslaitteissa, mutta suuren vaaran muodostaa vedyn ja hapen seoksen suuri räjähdysherkkyys. OSAPAINE Kaasujen seoksessa on osakaasun aiheuttama paine eli tämän kaasun osa p a i n e yhtä suuri osa seoksen kokonaispaineesta kuin tätä kaasua on tilavuusosissa koko seoksen määrästä. Eri kaasujen elimistöön kohdistuva vaikutus on suoraan verrannollinen näiden kaasujen osapaineeseen. Hengitysilmassa on 21% happea (02) ja normaali paine on 1 at a. Hapen osapaine on tällöin: p~

= 21/100 X

Typen osapaine on vastaavasti 78 % x 1 = 0,79 at a. 40 m syvyydessä on typen osapaine 78 % x 5 = 3,9 at aja typpeä liukenee vereen 5 kertaa enemmän kuin pinnalla. Hiilidioksidin osapaine on pinnalla,0,03 % x 1 = 0,0003 at a, mutta voi sukellpttsen yhteydessä nousta vaarallisen suurekSi, kuten seuraavasta esimerkistä käy ilmi: Olettakaamme, että käytämme huonosti suunniteltua hengityslaitetta, jonka naamarissa tai letk:uissa ei ilma vaihdu kokonaan. Tällöin keräytyy uloshengitysilman hiilidioksidia laitteen ns. kuolleeseen tilaan ja C02-pitoisuus voi nousta esim. 1 %:Un, jolloin sen osapaine on 1 % x 1 at a = 0,01 at a pinnalla. Sukeltaessamme 20 m syvyyteen, jossa kokonaispaine on 3 at a, nousee C~-osapaine 1 % x 3 at a = 0,03 at a:an, joka vastaa pinnalla 3 % hiilidioksidipitoisuutta ja joudumme hiilidioksidimyrkytykselle alttiiksi. Samoin osapaineen perusteella voimme todeta, että jo mitättömän pieni määrä häkäkaasua paineilmapullossa käy sukeltajalle hengenvaaralliseksi. Korvak:i vut Asian selvittämiseksi tarvitaan oheinen kaavakuva korvan rakenteesta, josta käy selville korvan eri osat: ulkokorva, rumpukalvo, keskikorva, sisäk:orva ja eustaakkinen putki. Kaikkien näiden osien tulee olla saman paineen alaisena, jotta ei kipua esiintyisi. Eustaakkinen putki toimii korvassa yksisuuntaisena venttiilinä, jonka tehtävänä on poistaa sisäk:orvasta lima. Kurkunpuoleinen pää on litistynyt, jotta se estäisi nesteiden pääsyn kurkusta korvaan. Ulkopuolisen paineen kasvaessa kohoaa rumpukalvoon kohdistuva paine, mutta putken ollessa tukossa ei myös kur~ssa oleva kohonnut paine pääse tasautulnaan sisäkorvaan päin. Eustaakkisen putken tukkeutumisen aiheuttaa tavallisen sinne kerääntynyt lima. Rumpuk:alvoon kohdistuva paine aiheuttaa tuskaa korvissa ja jos ei paineen tasausta sisäk:orvaan tapahdu, puhkeaa rumpuk:alvo muutaman metrin syvyydessä. Eustaakkisen putken avaamiseksi suo• sitellaan tavallisesti nieleskelyä ja puhaltamista nenä suljettuna. Kun kipu korvissa tuntuu, on noustava hieman mata1a mm a 11 e ja usein jo tämä paineenalennus autt...a putken avautumista. Jos ei paineentasausta suoriteta, painuvat lihakset putken ympärillä tarkasti yhteen eikä mikään nieleskely auta. jatkuu sivulla 16

DEKOMPRESSIOTAULUKKO Nouaua.ika Pyaallclyaailta min1llltelaaa KokonaiaSllkellWiaika Su11ria dekompreaaio 8 m/mia aaavlltettu 1aalr.elltllmiaea •••raaviaaa etapeiaaa: yhteeasa ayvyya mllkaaal•ettaaa 9 metrla & metria 3 metria MINUUTTIA MINUUTTIA METR.IÄ MINUUTTIA 15 aati

Rajoittam.at81l

120 50 &0 75 90 110 150

35 50 60 70 90 25 40 60 75 90 18 30 45 60 15

---

2 2 5

4 6 18

9 20 27

16 28

---

-·-

8 30 45 18 60 13 28 TÅMÅ ON SUURIN SALLITTU SYVYYS JA lZ 15 45 30 10 45 Z7 5 40

10 15 30 45

13 Z8

0 3 9 10 13 15

2 2 3 3 3 4 4 4

2 4 3 & IZ 16 19 24

0 7 10 1& 1&

3 3 4 4 4

3 10 18 26 38

4 4 5 5 6 zz 4 0 5 11 6 16 6 21 5 0 6 5 6 21 6 21 7 za AIKA AMATÖÖRILLE 6 0 6 4 7 ZI Z7 8 0 12 16 Z1

0 7 Z1 43

6 7 7 8

4 16 30 46 57 4 16 38 61 5 11 35 45 76 6 10 38 67

6 14 41 96

TAULUKOIDEN KÄYTTÖ DEKOMPRESSIOTARPEEN SUURUUDEN MÄÄRÄÄ SUKELLUKSEN KESTOAIKA (MINUUTEISSA) VETEENMENOSTA YLÖSNOUSUN ALOITTAMISEEN SEKÄ SUKELLUKSEN AIKANA SAAVUTETTU SUURIN SYVYYS (METREISSÄ). YLÖSNOUSU DEKOMPRESSIOET APPIIN ASTI ON SUORITETTAVA KORKEINTAAN 8 METRIA/MINUUTISSA VAUHDILLA, JOKA ON SAMA KUIN PIENlEN KUPLIEN NOUSUNOPEUS. JOS TARVITAAN USEITA ETAPPEJA, ON NOUSUAIKA ETAPISTA TOISEEN l MINUUTTI. TAULUKON ILMOITTAMISSA ETAPPISYVYYKSISSÄ ON PYSÄHDYTTÄVÄ MÄÄRÄMINUUTEIKSI. AIKOJA MÄÄRÄTTÄESSÄ ON OTETTAVA HUOMIOON SE, ETTÄ DEKOMPRESSIOTARVE ON KASAUTUVA- ON LASKETTAVA YHTEEN PÄIVÄN KAIKKIEN SUKELLUSTEN AIKA SEKÄ OTETTAVA SUURIN KOKO PÄIVÄN AIKANA SAAVUTETTU SYVYYS PERUSTAKSI. ORA