Issuu

TOIMITAMME 14 , •.

So-Lo MARX RUBBER Co:n Skoobo nTOTESn

16 ,<

SAMMAKKOMIEHEN PUKUJA

C.E. HEINKE & Co.LIMITD:in SUKELLUSLAITTEITA \

Oy MARITIM Ab ETELÄRANTA 14 PUH. 114'61 '-J";n

\;:f

5 .sl /

meder-offset-61-hki

r. ' '

....

ca C

U r h e i 1u s u k e 1ta j a N :o 7, 19 61 Julkaisi ja: URHEILUSUKELTAJAT r. y. Toimittaja: Bertil Wiklund

F=IIVI r=l N

HUOM. OSOITlEEN MUUTOS:

SAMMAI(I(OM/EHEN

Kerhon ja Urheilusukeltajain Liitto r. y:n osoite muuttuu kestillti ja on oleva 01 08 61 alkaen Tehtaankatu 8 A 1, Helsinki

varusteita

OBS: CHANGE OF ADDRESS: The new address of the Club and the National Skindivers Association of Finland will be from the beginning of August 1, 1961:

MISTRAL AQUALUNG -PAINEILMAHENGITYSLAITE

Tehtaankatu 8 A 1, Helsinki, Finland ESSGEE MIDSEASON -UIMAPUKU Erkki Koivusalo:

RUOTSINSALMI 1961

Päämiehemme SIEBE, GORMAN & CO LTD valmistaa kaikkia urhei1usukelyajien välineitä. Pyytäkää kuvitettu luettelomme.

SIEBE-GORMAN turvallisuuttl' ftaikkialle

SIEBE,GORMAN &. CO ., L TO.

Maailman vanhin ja kokenein painei lmahengitnlaitteiden valmistaja

HELSINKI PUH. 10381 -Tampere- Turku- Jyväskylä - Oulu

Ruotsinsalmen meritaistelualueelia sukeltamisella on Urheilusukeltajat ry:n jäsenillä jo kymmenen vuoden perinteet. Milloinkaan ei tällä Kotkan lähistöllä olevalla vesialueelia ole sukellettu niin paljon ja tehty niin järjestelmällistä tutkimustyötä kuin tänä kesänä tullaan tekemään.

tävänä on Santakarin ja Lehmäsaaren pohjoiskärjen välissä suhteellisen matalan, mutta laajan vesialueen tutkiminen. Tältä alueelta on jo löydetty muutama hylky ja lisää tullaan varmasti löytämään. Eräs Santakarin vierestä löydetty hylky saattaa olla pahoin hajonnut fregatti tai kaleeri.

Aloitteentekijänä on Viikkosanomatlehden kokoonkutsuma ns. Ruotsinsalmen komitea. Komitean ensimmäisessä istunnossa olivat läsnä urheilusukeltajista ins. Patoharju, toimittaja Koivusalo ja kapt. ltn. Halonen - viimeksi mainittu kuitenkin virallisesti merivoimien edustajana.

Urheilusukeltajien leiri alkaa heinäkuun alusta ja kestää kaksi viikkoa. Muutamat viipynevät paikalla kauemminkin tai pistäytyvät viikonloppuina.

Tämän toistaiseksi epävirallisen komitean puheenjohtajana toimii fil.tri, valtionarkeologi Cleve Kansallismuseosta. Komiteasta on tarkoitus tehdä virallinen vasta syksyllä samalla kuin sen pohjaa tullaan vielä laajentamaan edessä olevien tehtävien helpottamiseksi. Tarkoituksena on tutkia ja aikaa myöten nostaa Ruotsinsalmen pohjassa lepääviä laivahylkyjä. Ja niitä siellä on. Kaikkiaan on alueelle uponnut kahdessa eri taistelussa noin 50 erilaista alusta. Muutamia on löydetty, mutta suurin osa odottaa vielii löytäjiään. Ensi kesänä aloittavat urheilusukeltajat työn Ruotsinsalmessa. Urheilusukeltajien tehtävä on kahdenlainen. On tutkittava ja mitattava merenmittaajien vuonna 1949 löytämä venäläinen fregatti, joka lepää noin 14 metrin syvyydessä ja josta on kymmenen vuoden aikana nostettu kolmisenkymmentä tykkiä sekä muita esineitä. Työ on vaikea, koska se on todennäköiResti suoritettava pimeässä. Toisena teh-

Laivasto lähettä paikalle sammakkomieskurssin joskus heinäkuun puolen välin jälkeen. Laivaston sammakot tutkivat ensimmäiseksi eräitä hiekanotto- ja mudankaatopaikkoja sekä ryhtyvät sitten aluetutkimukseen. Heidän kohteensa ovat kaikki määrättyjä pisteitä merikortilla, uponneita tai räjähtäneitä aluksia. Kesä 1961 tulee siten muodostumaan suuren ja voimia kysyvän jättiläisyrityksen alkusoitoksi. Yrityksen, jonka lopullisena tarkoituksena on vanhojen hylkyjen saaminen museoihin. Ensi kesän työstä tullaan kertomaan sanoma- ja aikakauslehdissä , radiossa sekä televisiossa. Televisioon tulee todennäköisesti noin 40 minuutin ohjelma, joka välitetään kaikkiin pohjoismaihin. Voidaan siis todeta, että tuleva kesä tarjoaa urheilusukeltajille mahdollisuuden, jollaist~ ei ennen ole ollut. Siksi jokainen urheilusukeltaja on tervetullut Ruotsinsalmeen. Paikan päällä pyritään majoitusta ja muonitusta komitean ja Kotkan kaupungin avulla hiukan helpottamaan.

Per-Olof Jansson:

Kuvat: WinterbaUer

SUKELLAMME LAPIN KULTAA taa. Odotimme löytävämme n. 1 g sorakuutiometr1lle. Suoritimme huubdontalaitteella kokeita saaristossa alkukesällä. Saimme läpi 5 kuutiom. tunnissa. Sirotimme kultahiukkasia soraan, ja s~mme 80-90% talteen. Meidän piti siis tienata n. 2000:-/tunti, eli 500:- mieheen.

Koko kevään ostimme, teimme, teetimme laitteita vedenalaista kullanhuuhdontaa varten, mallina: Skin Diver lehdessä nähdyt tiedot. Runkona oli: vesipumppu, teho 440 1/min, matalapainekompressori, teho n. 100 1/min, peltineo huubdontaränni, aluvene. Lopullinen lasti, mm. 2 isoa telttaa, 55 kg ruokaa, 200 1 bensaa, painoin. 500 kg. Monen tunnin opiskelun jälkeen kaupunkimme eri teknillisissä kirjaatoissa laadimme matkasuunnitelman neuvoteltuamme Geologisen Tutkimuslaitoksen maist Savolaisen kanssa. Päädyimme Ivalojoen alueeseen, koska se on parhaiten tunnettu ja tiesimme täsmälleen missä viime vuosisadan parhaat löytöpaikat sijaitsivat. Otaksuimme, ettäjokiuomassa olisi niissä paikoissa vielä kul-

Heinäkuun lopussa lähdimme, Bobaja veljeni Lars Folkkarilla, minä ja poikanJ Peter Sitikalla. Tapasimme 2 vrk. myöhemmin 1200 km päässä Kangasojan rannalla, 30 km etelään Ivalosta. Etsimme Kuivakurua, jossa tiedetään olevan 5 g kultaa kuutiometrille metrin syvyydessä. Kurun keskellä olevasta lammikoeta piti alkaa. Löysimme paikan ja ensimmäisen pettymyksen. Valtavat kivijärkäleet täyttivät kurun, lammikko oli pieni ja samea. Paikka ei ollut sopiva vedenalaiselle toiminnalle. Siirryimme puron varrelle. Nopeasti juokseva vesi oli kirkas, mutta kovaksi pakkautunut sora sisälsi runsaasti kulmikka.ita kiviä, jotka takertuivat laitteen imuaukkoon. Saimme joitakin kauniita 'hippuja ', mutta päätimme noudattaa ohjelmaa ja tutkia mahdollisimu:an monta eri paikkaa. Hylkäsimme sentakia erään kullankaivajan ehdotuksen pumpun avulla huubtoa eräs hyvin suu_ri hiekkasärkkä, josta sai joka lapiolla 23 hippua. Löysimmekin myöhemmin parempia paikkoja.

Ivalojoki ja Palsinojan sutsto. Iso Palsi näkyy taustana. Siirryimme nyt korpeen. Autot jätettiin Toloseen Ivalojoen varrella. Vene laskettiin auton katolta veteen, ja ensimmäisen päivän seurasi meitä eräs paikkakuntalainen koskiveneellä. Hän jätti bensavatimme perualeiriin ja palasi. Olimme tehneet 16 tuntia työtä, kiskoen, työntäen ja vetäen ylikuormitettua, liian leveää ja lyhyttä aluvenettä lukuisia koskia ylös. 2 miestä oli koko ajan vedessä. Muutamin paikoin oli uoma niin matala ja leveä, että oli raivattava veneelle väylä. Palsinsuvannossa huuhdoimme pohjasoraa n. 4-5 m syvyydessä, todeten, että kultaa oli hyvin vähän. Paikasta oli ristiriitaiset tiedot. Soramäärä oli valtava, mutta kultapitoisuus ainakin pinnalla liian pieni. Aivan rantavedessä löysimme hieman parempia paikkpja. Siirsimme laitteet Palsinojaa ylös, missä on ollut rikkaita valtauksia. Löysimme yllättävän hyvän paikan 5 mkorkeudessa rannasta, mutta oli pakko jättää se, koska ei ollut sopivaa laitetta sen huuhtomiseen.

Matalassa vedessä työskentely. Kuvasta näkyy veden erinomainen kirkkaus joka paikoitellen oli jopa 10 m.

Seuraavat purot, Iisalmenoja ja Ritaoja, eivät antaneet mitään. Maasto oli hyvb vaikeakulkuista emmekä ottaneet raskaita laitteita mukaan. Vaihtoehtona oli nyt joko seurata veneellä Ivalojokea vielä ylemmäksi tai kääntyä Sotajoelle jalan. Teimme kävelymatkan Kultalaan asti Ivalojoella, jossa saimme lapiolla niin hyvät näytteet, että päätimme vaikeista koskista huolimatta jatkaa sinne asti. Vene täyttyi kerran vedellä, mutta päivä oli onneksi aurinkoinen, ja saimme vaatteet ja makuupussit kuivaksi ennen kylmän yön tuloa. Toista kertaa en mielelläni nouse näitä koskia näin sopimattomalla veneellä. Köysi poltti kerran nahan selästäni, kun yritin epätoivoisesti kiskoa sitä ylöspäin. Kultala on kauneimpia paikkoja, mitä olen ,k oskaan nähnyt. Rauhallinen laakso jyrkkien vuorten välissä, suvannon vesi kirkas ja rauhallinen, päättyen kummassakin pääs sä mutkittelevaan koskeen, niin että laakso on ikäänkuin piilossa muusta maailmasta. Korkealla terassilla on vahva hirsirakennus, jossa voi lämmittää uunia, ja rannassa on sauna. Saimme täällä parhaan päivä saaliin, mutta sora oli erittäin kivistä. Totesimme lopullisesti, että kultaa on eniten missä on kiviä eniten, ja siinä on taas laitteen teho vain 1/10 sen täydestä tehosta. Me saimmekin työtuntia kohti vain 10 % siitä mitä oli laskettu. Tämän todettuamme jätimme myös ihanan Kultalan. Meillä oli vielä muutama päivä aikaa. Jäimme Sotajoen alajuoksun varrelle , mis sä on pieni, mutta hyväkuntoinen kämppä. Keskellä koskea löytyi mielenkiintoisia pyörteitä ja syvä monttu joenpohjassa. Boba ryhtyi huuhtomaan ja nousi pinnalle 15 g hippu kädessä. Se oli suuri päivä ja odotimme jännityksellä lisää kultaa. Minä löysin seuraavana päivänä 1 g hipun, mutta siihen se loppui. Ensin Boban, sitten minun, oli lopetettava työ pahoinvoinnin takia, jonka aiheutti öljypitoinen kompressoriilma. Työ oli erittäin raskasta, pohjakallion kultapitoiset syvennykset peitti :r m kerros osittain savimaista soraa, jossa oli runsaasti isoja kiviä. Meidän oli pakko siirtyä matalaan rantaveteen, jossateimme työtä snorkkelilla. Aika riensi, meidän oli pian taas pakko pakata vene. Bensavati meni omaa tietä, iskien valtavalla ryminällä koskien kiviin. jatkuu sivulla 1~

Reino Lehtinen:

ÄLÄ PARANNA REGU LAA TTORIASI f

PAINEEN KESTÄVÄ KOTELO KELLOA VARTEN

TÄRÄHTÄNYT VESIPETO Viime kesänä sain ilokseni todeta, kuintoisenlaisiksi vedenalaiset maisemat muuttuvat jo Ahvenanmaan ja Ruotsin länsirannikon välillä. Olin näet kuukauden verran puutarhurin palveluksessa Arildissa, pienessä kalastajakylässä, lähellä Hälsingborgia. Joka päivä työn jälkeen vedin kumipuvun ylleni, latasin harppuunan tai kameran ja sukeltelin usein lamppuineni yömyöhään saakka, sillä aika sekä mahdollinen nälkä unohtuivat, kun suuret kiiltäväsilmäiset ankeriaat, merilohet tai parvi kimaltelevia makrilleja soljui lyhdyn valokehään, josta halkaisijaltaan puolimetrinen sinertävä maneetti koetti epätoivoisesti nykien päästä ympäröivään hämärään polttavia siimoja perässään hinaten.

"0"-rengos

TEHDAS TEKEE PARHAANSA

Jl edenalaistlt kuvausta Leningrad, 29. 7. (STT-SIB) Veden alla on näkyvyys erinomaisissakin valaistus- ym. olosuhteissa enintään 18-20 metriä. Ultrasäteiden avulla sensijaan voidaan saada halutusta esineestä kuva tvruutuun vieläpä 100 mn kuvausetäisyydellä. Ajatuksen esitti e nsimmäiset: kerran jo vuonna Hl:33 professon Shmakov. Myöhemmin on n c uvosto1iedemiesten P. Osh is hepkovin. L. Rosenbcrgin ja .J. Semennikovin onnistunut konstruoida ultrasädca;:~ltoi a muod ostava erityinen kam e ra.laite . jota käy ttäe n saadaan kuva syntymäÄn tv-ruutuun . Tällaisen :iärjcstelyn toimintasäde ei kuitenkaan ole kuin joitakin kymmeniä metrejä. t.s. ku vaa ei saada näkvmään kilometri e n päässä olevassa vastaanottimessa. Askettäin on Leningradin sähköteknillisen instituutin insinöörin J. Lebedevan onnistunut professori P. Shmakovin johdolla yhdessä N. Verevkinin kanssa saada kuvatuik• si eri kohteita veden alla 100 mn etäisyydellä kameralaitteista. Lebedeva!1 työllä on erittäin suuri merkitys käytännössä. Ultravalo-television avulla uskotaan voitavan saada helposti selville eri seikkoja järvien ja merten pohjatutkimuksissa ja samoin voitaneen nykyistä helpommin löytää uponne ita esi neitä . e ri tyisesti ajatellaan tässä mielessä uponn eita aluksia, joiden sijain nin paikallistamin<"n ~n m ones ti osoittautunut vaikeaksi.

messinkiä tai alumiinia

N:o 417: VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS Kul jetettavien koosusäiliöiden rakenteesta 1 torkastuksesta ja käytöstä. Hki 05 11 59. Päätös tulee voimaan 01 01 60 jo kumoaa päätöksen 820/48 25 11 48.

PAIN[fLMAA-· Keltainen Tunnusvärejä koskevat määräykset on toteutettava 01 01 62 mennessä. 16 § Kaasusäiliöiden sisällys on ilmaistava seuraavilla tunnusväreillö:mm. valkoisella Happi ... vihreällä puristettu ilma ... Pulloisso on vähintään ylemmän päädyn kupero osa sekö venttiilin suojus maalattava tunnusvärillä.

ÄLÄ SUKELLA YKSIN Pian alettiin kylällä puhua eräästä hiukan tärähtäneestä vesipedosta, jonka harppuunaa ei ollut hyvä lähestyä - ei ainakaan veden alla, ja kalastajat yrittivät kaikenlaisilla tekosyillä saada minut lopettamaan tuottoisa pyyntini, sillä sainhan ankeriaistani hyvän hinnan seudun hotelleissa. Meidän vesillämme näkee siellä täällä uneliaan ahvensinUn muuten elottoman näköisen rakkoleväpuskan suojassa, mutta Arildissa en koskaan tuntenut yksinäisyyttä veden alla, sillä alituinen punaisten ja keltaisten pikkukalojen sekä taskurapujen vilinä ympärilläni piti mielenkiintoni vireillä. Olisipa mukanani vain ollut värifilmiä! Eräänä päivänä saapui luokseni mies jonka ehdotus ei tuntunut yhtään hullum ~ maita. Kylässä vietettäisiin piakkoin n.k. 'Hamnfestiä ', ja - kävisikö päinsä, että herra Sammakkomies esittelisi hiukan varusteitaan yleisölle? jatkuu sivulla 17

SUKELTAJAN MERKINANTO

Vaara - ylösoloine n liike

Selvö - kaikki

hyvin

Ylös - peukalo osoittaa ylös

Alas - peukalo osoittaa a Ias

i i

Ilma loppu nyrkillä rintaan

Mikä on? Esim. Aika 1 syvyys 1 tms.

Apua: Kösi suorana 1 1i ikk ur.1a tta

Huomio - säiliötä kolouteliaan kovailo esineellö

URHE 1LUS UKEL TAJ AT Edus1amme ja myymme amatööri- seka ammattikayttöön soveltuvia seuraavia korkealuokkaisia sukellusvälineitCi: -

noamoreito ja röpylöitö snorkkeleito jo syvyysmittareita painovöitö ja veitsiö vo-kompasseja jo kelloja ha rppuu noki vööre i tö

vo-volaisimia jo komerokoteloito kumiveneitä ja pelastusliivejö mörkö- ja kuivakumipukuja paineilrna- jo happilaitteita korkeopainekompressoreja y.m.

Valmistamme myös tilauksesta erikoisvölineitö Soittakaa toi köykää luonomme/lähemmin herra R. T<:Stterström Urheilusukellustarpeiden erikoisli ike

OY OPTOMEC AB Huopalahdentie 16 B H:ki, Puh. 48 58 17 (kone-edustus)

MUISTA SUKELTAJAN LIPPU! Ora Patoharju

SUKELLUKSEN FYSIIKKAA JA FYSIOLOGIAA . Heti laskeuduttuamme pinnan alle alkaa meitä puristaa tavallisen ilmanpaineen lisäksi myös vedenpaine, joka nopeasti kasvaa syvemmälle sukeltaessa. 10 m syvyydessä on vedenpaine jo kasvanut yhtäsuureksi kuin ilmanpaine (ilmakehän paino) pinnalla. Syvemmälle mennessä vedenpaine tasaisesti kasvaa 1 ilmakehällä jokaista 10 m kohti. Paineen yksikkönä käytetään juuri tätä ilmakehän painoa, joka on 1 kilo jokaista cm2 kohden eli 1 kp/ cm2 ja paineyksikkö ilmakehä lyhennetään joko ik tai at (atmosfääri). Maanpinnalla vallitsee normaalioloissa (kauniilla säällä) 1 ilmakehän (absoluuttinen) paine. Painetta, joka ylittää tämän 1 ik paineen, sanotaan yli pa in e e k s i, lyhennettynä ik y tai at y. Kokonalapaine tyhjiöön verrattuna, a b s o 1u u tt i n en paine lyh. at a, on ylipaine ja ilmakehän paine yhteensä: at y = at a + 1. Ulkoisen paineen muuttuessa muuttuvat kaasujen tilavuus ja tiheys kun sen sijaan nesteet ja kiinteät aineet ovat kokoonpuris. tumattomia. Sukeltamisen ehtona on, ettei

missään kehon osissa synny paine-eroja, sillä niitä eivät kudokset kestä. Kehon onteloissa (korvissa) olevan ilman paine on tasattava ulkoista painetta vastaavaksi. Korvien paineentasauksesta jäljempänä. Näiden painevaikutusten ymmärtämiseksi ja vesikeuhkoosa ilmamäärän laskemiseksi on sukeltajan osattava käyttää paineyksiköitä. Englantilaisen B o y 1 en toteaman luonnonlain mukaan on kaasun tilavuudel) (volyymi) V ja paineen P tulo aina sama: VxP;, vakio. · Tämän kaavan perusteella voimme laskea määrätyn kaasumäärän tilavuudet ja paineet eri olosuhteissa. Paineena laskuissa käytetään aina absoluuttista painetta. Ottakaamme laskuesimerkki. Sukeltajan naamariesa on pinnalla 11 ilmaa 1 at:n paineessa. Kun hän sukeltaa 10 m syvyyteen puhaltamatta ilmaa naamariinsa, on abs. paine kasvanut 2 at a:aan. Tällöin on naamariesa oleva ilmamäärä puristunut

kokoon seuraavasti:

sen hiilidioksidipitoisuus. Kohotetusaa paineessa käy happi myrkylliseksi, koska elintoiminta tapahtuu liian tilav.alh.V2 x paine alk. P2(2) = 1. kiivaasti. Tämä seikka tekee happilaitteen käytön sukeltamisessa, erityisesti syvällä, V2 = 1 ~ 1 = 1/21. vaaralliseksi. Jos na.amari ei anna perään niin paljon, Korkeaan paineeseen puristettu happi yhtyy niin kiivaasti esim. voiteluaineisiin, että sen tilavuus pienenisi 1/2 litraksi, jää paine naamarissa ympäristön painetta pieettä syntyy räjähdys. Tämän vuoksi ei hapnemmäksi, ja tällöin ympäristön paine 2 pipullon venttiilejä ja mittareita saa kosat a pyrkii työntämään perää antavat osat, kaan rasvata. lähinnä silmät, naamariin paineentasaamiTyppi k a a s u ei normaalipaineessa seksi. Tämän estämiseksi on sukeltajan vaikuta elimistöön, mutta on pelkästään puhallettava nenän kautta naamariin 1/2 1 hengitettynä tukahduttavaa. Korotetusaa paineessa liukenee sitä hengitysilmasta veilmaa. Toinen esimerkki: Sukelluslaitteen pulreen ja kehon kudoksiin. Tämän vuoksi on lossa on 150 at y:n (= 151 at a) paine ja syvän sukelluksen jälkeen pinnalle nousu pullon tilavuus on 5 l. Pullossa on siis suoritettava ns. etappinousutaulukon m~ 151 x 5 = 755 1 ilmaa. Tästä ilmamääräskaisesti välillä pysähtyen, jotta vereen U:utä on käytettävissä 750 1, koska 5 1 jää ennut typpi ehtii poistua keuhkojen kautta. tyhjäänkin pulloon. Oletamme sukeltajan Mikäli näin ei tehdä, eroaa typpi verestä käyttävän 25 1 ilmaa minuutissa, joten nopean paineenvähennyksen ·aikana ja muopullollinen riittää siis 755:25 = 30 minuudostaa kuplia verisuonistoon. Kuplat pysäyttiksi pinnalla, 10 m:ssä 30:2 = 15 minuutävät verenkierron ja seurauksena on haltiksi ja 20 m:ssä vastaavasti 30:3 = 10 mivaus, joka saattaa johtaa kuolemaan. Tätä nuutiksi. Pinnalle noustessa esim. 20 m:n kutsutaan s u k e lt a j a n t a u d i k s i. Ainoa syvyydestä vapautuu paineen pienentyessä parannuskeino on saattaminen jälleen pai1 at a:an pullosta vielä 10 1 ilmaa. neen alaiseksi ja asteettainen pain~envä Vielä esimerkki: Sukeltaja hengittää 10 hennys painekammiossa. Jo yli yhden 7 l:n m syvyydessä laitteesta ilmaa, jonka paine paineilmapullon käyttö päivässä saattaa uron sama kuin ympäristön paine - 2 at a. Hän heilusukeltajankin taudille alttiiksi. Tämän vetää keuhkonsa täyteen (6 1) ilmaa ja ryhvuoksi on jokaisen laitesukeltajan osattava tyy nousemaan pintaan puhaltamatta ilmaa suorittaa tarvittaessa etappinousu eli d eulos. Keuhkoissa oleva ilma pyrkii paik o m p r e 8 8 i o. Taulukko dekompression neen pienentyessä laajenemaan: 2 x 6 = suorittamisesta on tämän lehden takakan12 l:ksi, mutta keuhkot ovat jo täynnä. Kosnella. ka kudoksemme eivät kestä paine-eroja, Suurissa syvyyksissä - 40-60 m - käy räjäyttää laajeneva ilma keuhkot. Tämän typpi huumaavaksi ja sukeltaja joutuu eräänvuoksi on laitesukeltajan aina puhallettava laiseen humalatilaan, joka on luonnollisesilmaa ulos nousussa. Ilman tätä jo ti hengenvaarallista. metrin nousu saattaa aiheuttaa parantumatH i i 1 i d i o k s i d i ei ole varsinaisesti tomia vammoja. myrkyllinen kaasu, vaan vaikuttaa tukahduttava8ti kuten typpikin. Sitä syntyy eliKAASUT mistössämme hapenkulutuksen seurauksena ja se poistuu uloshengitysilmassa, jossa Hengittämämme ilma on kaasuseos, joka sitä on n. 4-5 %. Hiilidioksidi säätää hensisältää ,. gitysrytmiä: n. 1 % CQa sisäänhengitysilHappea (0a) . . . . . . . . . . . . . . . . 20,9 % massa rupeaa tihentämään tahtia ja n. 6% Typpeä (N2) . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 % johtaa jo tajuttomuuteen ja mahdollisesti Hiilidioksidia, hiilihappoa (C0a) 0,03 % kuolemaan. Syntyy ns. h i i 1 i d i o k s i d i lopun ollessa pääasiassa jalokaasuja. myrkyt y s. Onneksi tämä varoittaa jo Happi k a a s u on elämän ja palamisen ' hyvissä ajoin hengityksen tihenemisellä ja ylläpitäjä. Hengittäessämme käytämme parannuskeino on yksinkertaisesti raitis vain osan ilmassa olevasta hapesta; ulosilma. Vapaassa sukelluksessa, ilman laihengitysilmassa on vielä jäljellä n. 14-16% tetta, tapahtuva sisulla jatkettu hengityshappea. Tämä määrä ei enää riitä elimispidätys aiheuttaa hiilidioksidimyrkytyksen, tönemme ts. uloshengitysilmaa ei voi käytjoka lopulta saattaa aikaansaada pakollisen tää uudestaan; tosin tähän vaikuttaa myös hengitysrefleksin. Jos tämä tapahtuu vetilav.ylh.V1 x paine ylh. P1

=1 =

den alla, voi hukkuminen olla seuraus. Muista kaasuista, joiden kanssa sukeltaja voi joutua tekemisiin, mainittakoon seuraavat: Hiilimonoksidi, häkäkaasu (CO) on jo hyvin pienissä määrissä (0,15 %) erittäin myrkyllistä ja 0,4 % häkää hengitysilmassa aiheuttaa kuoleman. Polttomoottorien pak:okaasut sisältävät häkää ja mikäli paineilma.kompressorin ilmanotto on väärin tai huolimattomasti järjestetty, saattaa tästä aiheutua hengenvaara lattesukeltajalle. He 1i u m (He) on jalok:aasu, jota käytetään erikoisissa syväsukelluslaitteissa (seosk:aasulaitteissa) korvaamaan ilman typpi. Se liukenee huonosti vereen eikä omaa narkoottista vaikutusta. V et y kaasu (H2) on kevyin kaasuista ja helposti palava. Heliumin rajoitetun saannin takia käytetään vetyä syväsukelluslaitteissa, mutta suuren vaaran muodostaa vedyn ja hapen seoksen suuri räjähdysherkkyys. OSAPAINE Kaasujen seoksessa on osakaasun aiheuttama paine eli tämän kaasun osa p a i n e yhtä suuri osa seoksen kokonaispaineesta kuin tätä kaasua on tilavuusosissa koko seoksen määrästä. Eri kaasujen elimistöön kohdistuva vaikutus on suoraan verrannollinen näiden kaasujen osapaineeseen. Hengitysilmassa on 21% happea (02) ja normaali paine on 1 at a. Hapen osapaine on tällöin: p~

= 21/100 X

Typen osapaine on vastaavasti 78 % x 1 = 0,79 at a. 40 m syvyydessä on typen osapaine 78 % x 5 = 3,9 at aja typpeä liukenee vereen 5 kertaa enemmän kuin pinnalla. Hiilidioksidin osapaine on pinnalla,0,03 % x 1 = 0,0003 at a, mutta voi sukellpttsen yhteydessä nousta vaarallisen suurekSi, kuten seuraavasta esimerkistä käy ilmi: Olettakaamme, että käytämme huonosti suunniteltua hengityslaitetta, jonka naamarissa tai letk:uissa ei ilma vaihdu kokonaan. Tällöin keräytyy uloshengitysilman hiilidioksidia laitteen ns. kuolleeseen tilaan ja C02-pitoisuus voi nousta esim. 1 %:Un, jolloin sen osapaine on 1 % x 1 at a = 0,01 at a pinnalla. Sukeltaessamme 20 m syvyyteen, jossa kokonaispaine on 3 at a, nousee C~-osapaine 1 % x 3 at a = 0,03 at a:an, joka vastaa pinnalla 3 % hiilidioksidipitoisuutta ja joudumme hiilidioksidimyrkytykselle alttiiksi. Samoin osapaineen perusteella voimme todeta, että jo mitättömän pieni määrä häkäkaasua paineilmapullossa käy sukeltajalle hengenvaaralliseksi. Korvak:i vut Asian selvittämiseksi tarvitaan oheinen kaavakuva korvan rakenteesta, josta käy selville korvan eri osat: ulkokorva, rumpukalvo, keskikorva, sisäk:orva ja eustaakkinen putki. Kaikkien näiden osien tulee olla saman paineen alaisena, jotta ei kipua esiintyisi. Eustaakkinen putki toimii korvassa yksisuuntaisena venttiilinä, jonka tehtävänä on poistaa sisäk:orvasta lima. Kurkunpuoleinen pää on litistynyt, jotta se estäisi nesteiden pääsyn kurkusta korvaan. Ulkopuolisen paineen kasvaessa kohoaa rumpukalvoon kohdistuva paine, mutta putken ollessa tukossa ei myös kur~ssa oleva kohonnut paine pääse tasautulnaan sisäkorvaan päin. Eustaakkisen putken tukkeutumisen aiheuttaa tavallisen sinne kerääntynyt lima. Rumpuk:alvoon kohdistuva paine aiheuttaa tuskaa korvissa ja jos ei paineen tasausta sisäk:orvaan tapahdu, puhkeaa rumpuk:alvo muutaman metrin syvyydessä. Eustaakkisen putken avaamiseksi suo• sitellaan tavallisesti nieleskelyä ja puhaltamista nenä suljettuna. Kun kipu korvissa tuntuu, on noustava hieman mata1a mm a 11 e ja usein jo tämä paineenalennus autt...a putken avautumista. Jos ei paineentasausta suoriteta, painuvat lihakset putken ympärillä tarkasti yhteen eikä mikään nieleskely auta. jatkuu sivulla 16

DEKOMPRESSIOTAULUKKO Nouaua.ika Pyaallclyaailta min1llltelaaa KokonaiaSllkellWiaika Su11ria dekompreaaio 8 m/mia aaavlltettu 1aalr.elltllmiaea •••raaviaaa etapeiaaa: yhteeasa ayvyya mllkaaal•ettaaa 9 metrla & metria 3 metria MINUUTTIA MINUUTTIA METR.IÄ MINUUTTIA 15 aati

Rajoittam.at81l

120 50 &0 75 90 110 150

35 50 60 70 90 25 40 60 75 90 18 30 45 60 15

---

2 2 5

4 6 18

9 20 27

16 28

---

-·-

8 30 45 18 60 13 28 TÅMÅ ON SUURIN SALLITTU SYVYYS JA lZ 15 45 30 10 45 Z7 5 40

10 15 30 45

13 Z8

0 3 9 10 13 15

2 2 3 3 3 4 4 4

2 4 3 & IZ 16 19 24

0 7 10 1& 1&

3 3 4 4 4

3 10 18 26 38

4 4 5 5 6 zz 4 0 5 11 6 16 6 21 5 0 6 5 6 21 6 21 7 za AIKA AMATÖÖRILLE 6 0 6 4 7 ZI Z7 8 0 12 16 Z1

0 7 Z1 43

6 7 7 8

4 16 30 46 57 4 16 38 61 5 11 35 45 76 6 10 38 67

6 14 41 96

TAULUKOIDEN KÄYTTÖ DEKOMPRESSIOTARPEEN SUURUUDEN MÄÄRÄÄ SUKELLUKSEN KESTOAIKA (MINUUTEISSA) VETEENMENOSTA YLÖSNOUSUN ALOITTAMISEEN SEKÄ SUKELLUKSEN AIKANA SAAVUTETTU SUURIN SYVYYS (METREISSÄ). YLÖSNOUSU DEKOMPRESSIOET APPIIN ASTI ON SUORITETTAVA KORKEINTAAN 8 METRIA/MINUUTISSA VAUHDILLA, JOKA ON SAMA KUIN PIENlEN KUPLIEN NOUSUNOPEUS. JOS TARVITAAN USEITA ETAPPEJA, ON NOUSUAIKA ETAPISTA TOISEEN l MINUUTTI. TAULUKON ILMOITTAMISSA ETAPPISYVYYKSISSÄ ON PYSÄHDYTTÄVÄ MÄÄRÄMINUUTEIKSI. AIKOJA MÄÄRÄTTÄESSÄ ON OTETTAVA HUOMIOON SE, ETTÄ DEKOMPRESSIOTARVE ON KASAUTUVA- ON LASKETTAVA YHTEEN PÄIVÄN KAIKKIEN SUKELLUSTEN AIKA SEKÄ OTETTAVA SUURIN KOKO PÄIVÄN AIKANA SAAVUTETTU SYVYYS PERUSTAKSI. ORA

Olli Koskinen

VAROITUS!

MIETTEITÄ MM-KILPAILUJEN JOHDOSTA

SUKELTAJILLE f Pitäkää sukeltajan lippu aina veneessä tai poijussa liehumassa kun olette vedessä. Tällöin voivat veneet varoa pintaan nousevaa urheilusukeltajaa!

EI PAINOVYÖTÄ ILMAN PIKASOLKEA

NOG~ Po (;

Hugy fot Royal

Eri hintaisia ja ma II isia kamerakote loi ta. Sveitsi läistä laatua: HUGY Peri regulaattoreita. Oy Opte -West Ab Pursimiehenkatu 22 A Puh. 58 759 12

Kaikille kerbolaisille lienee tuttu viimekesäinen matkamme Sisiliaan, sukelluskalastuksen MM-kilpailuihin. Ainakin siellä saavuttamaamme huonoa menestystä on jo tarpeeksi mainostettu. Matkasta olen kertonut juurta jaksain kahdessa ! syksyn Apulehden numerossa (46, 47) ja siksi onkin tarkoitukseni tässä vain lyhyesti kertailla tätä elä.mystämme sekä esittää eräitä asiaa koskevia näkökantoja. Meitähän oli viisi: Sub-Aqua-klubin Rolle Lindström ja R.Glf Tötterström, Urheilusukeltajien Jussi Peltonen ja allekirjoittanut sekä varamiehenä 'villi 1 Niilo Leitilä. Käytettävissämme oli Apu-pikkubussi ynnä bensiinikassa; perillä piti Italian liiton huolehtiman majoitus- ja ruokakustannuksista. Kesti peräti 8 päivää ennenkuin tulimme perille, ihme kyllä sekä auto että me itse ehjinä ja hyvässä kunnossa. Palermossa oli tukahduttavan kuumaa ja meluisaa, kaduilla vallitsi miltei itämainen tunnelma. Liikkuessamme kaupungilla Suomi-puseroissamme meitä luultiin milloin jugoslaaveikai, milloin unkarilaisiksi, kerran jopa egyptiläisiksi. Muiden maiden sukeltajat katselivat meitä puoliksi ihmetellen, puoliksi kunnioituksella: mitähän tekijöitä nuo finlandesit mahtavat olla? Mutta me emme halunneet paljastaa muilleniksejämme, vaan hakeuduimme rauhallisiin lahdenpoukamiin harjoittelemaan. Valitettavasti tähän oli aikaa vain kolme päivää ja niin sitten treenaus osoittautuikin riittämättömäksi. Pystyimme tosin vaivatta sukeltamaan 15 mn paremmalle puolelle, mutta aseenkäsittelyyn ja kalastustekniikkaan jäi todella toivomisen varaa. Emmehän olleet, Tötterströmiä lukuunottamatta, koskaan kalastaneet tällaisissa puolitrooppisissa vesissä. Painavat harppuunammekin olimme hankkineet vasta tulomatkalla Genovasta. Ja mikä pahinta, kalojen löytäminen osoittautui vastoin ennakko-odotuksia huomattavan vaikeaksi. Ne kun piileksivät näissä vesissä yksinomaan kivenkoloissa, eivätkä välitä uimisesta kuten aktiivisemmat suomalaiset heimolaisensa. Mene sitten ja ammu kaloja kun et näe sintin sinttiä vaikka näkyvyys on runsas 40 m joka puolelle. Ja tietenkään juuri niissäkoloissa, joihin tunkeudut merisiilejä uhma-

ten, ei sillä kertaa satu olemaan .lt.etään kotosalla. Vesi oli, kuten jo tuli sanotuksi, kuin kristallia, pinnalta katsoen kuin syvän sinistä mustetta. Suolaisuus ei sanottavammin häirinnyt, mutta painoja täytyi käyttää enemmän kuin täällä kotona. Myös märkäpukua käytimme, sillä huolimatta 24 C0 lämpötilasta tuppasi vedessä ajan mittaan tulemaan kylmä. Pohjakasvillisuus oli tyypillisen välimerimäisen köyhää, elotonta, kuin kuun maisemaa. Tromssan lajirunsaudesta ja värikkyydestä ei ollut jälkeäkään.

Sisilian taivaan alla. · Kun odotettu kilpailuaamu koitti olimme MS. Caraliksella siirtyneet 100 km päähän rannikosta Vulcanon saarelle. Siellä sukellettiin ensimmäiset 6 tuntia, sitten taas meitä vietiin 100 km länteen Usticalle, missä sukellettiin toiset 6 tuntia. Kilpailun vaihetta ei kannattane ruveta selostamaan, voin vain vakuuttaa kerholaisille, että urakka oli ankara, vaikka tulokset jäivät pieniksi. Eikä niin ainoastaan meillä, vaan neljän viiden muunkin maan joukkueilla. Syviä sukelluksia (kävimme kilpailujen kuluessa lähes · 20 metrissä), matalia sukelluksia, snorklausta pinnalla, tunkeutumista syviin onkaloihin 10 mn syvyydessä, snorklausta, sukelluksia, sukelluksia, satoja sukelluksia, mutta ei kalaa. Pari kertaa nousimme masentuneina ja ja kylmissämme veneeseen levähtämään, sitten taas veteen uusin uskoin. Ja saihan Tötterström Kanarian saarten tekniikaltaan keihästetyksi neljä punnittavakai kelpaavaa kalaa. Kun kilpailu puhallettiin poikki, olimme melko väsyneitä poikia, mutta kuitenkin tyytyväisiä

KORVAKIPU HÅVIÄÄ KUN NIELET

il 13

ÄLÄ UNOHDA DEKOMPRESSIOTAI Boba

UUSI SIVU SUKELLUKSEN HISTORIASSA AVATTU Marraskuun 4 p:nä 1960 ihminen ensimm~iisen kerran sukelluksen historiassa saavutti 274 m:n syvyyden käyttäen tavallisia urheilusukeltajan varusteita. kaikille sukeltajllle selvää, että paineilmalla sukellettaessa on 100 m:ä pidettävä ehdottomana alarajana. Tämän rajan alapuolella, kuten tiedämme, esiintyy vaikean typpinarkoosin ohella myös happimyrkytysvaara, sillä hapen osapaine on tässä syvyydessä jo yli 2 ata. Onhan

Ihmisen pyrkimys uusiin saavutuksiin on kuitenkin jälleen johtanut tuloksiin. Hans Keller, matematiikan professori, ikä 26, en keksinyt keinon, jonka avulla voidaan sukeltaa useiden satojen metrien syvyyteen tarvitsematta kuitenkaan ylivoimaisen pitkää dekompressioaikaa. Tämän tekevät mahdolliseksi professori Kelierin laatimat dekompressiotaulukot sekä hänen keksimänsä kaasuseos, joka ikävä kyllä on toistaiseksi salaperäisyyden verhoama.

ankarasta urakasta selviydyttyämme. Jussi, joka tarkkaili kilpailua juryn jäsenenä veneestä käsin, kertoi monen kilpailijan levänneen veneessä pitkät tovit. - Kisojen päättäjäistilaisuudessa joukkueemme sai erikoismaininnan ja meidät esitettiin itse kom.kapt. Cousteaulle. Kuten mainittu, kalastustekniikkamme oli sangen puutteellista. Olimme jo kotona harjoituksissa kiinnittäneet päähuomion sukelluskuntomme nostamiseen, ammuskelu sen sijaan oli jäänyt vähemmälle. Puolustuksenamme olkoot Välimeren olosuhteet, jotka sentään poikkeavat ratkaisevasti kotoisista vesistämme. Jos harjoitteluaikaa olisi ollut paikan päällä edes viikko, olisivat tuloksetkin varmasti olleet toista luokkaa. Sukellustaitomme oli näet sangen hyvä. Liikuimme jatkuvasti 10-20 mn välillä, ja jos kohta huipputekijät paineli vat säännöllisesti yli 30 mn, niin monet näyttivät jäävän alle 10 mn. Toisaalta meidän olisi pitänyt alusta pitäen omaksua järkiperäinen systemaattinen kivi-kiveltä, onkalo-onkalolta menetelmä. Nyt jäivät sukellukset, jokaisen yksi-

Hans Keller, osoittaakseen teorioittensa pitävyyttä, suoritti heinäkuussa 1960 Majeur-järvessä onnistuneen 150 m:n sukelluksen. Varsinaisen syväsukelluksen hän suoritti marraskuun 4 p:nä Toulonin meriaseman vedellä täytetyssä painekammiossa. Painetta lisättiin aluksi hitaasti 3 at:aan, hieman nopeammin 11 at:aan ja lopuksi nopeasti 274 m:ä vastaavaan paineeseen. Tämän jälkeen paine laskettiin 60 m:ä vastaavaksi, jonka jälkeiseen dekompressioon kului kaikkiaan ainoastaan 48 minuuttia. Sukelluksen jälkeen Keller oli erinomaisessa kunnossa, joka osoittaa hänen keksineen erinomaisen menetelmän. Sukelluksessaan Keller käytti CousteauGagnan tyyppistä sukelluslaitetta sekä omaa kaasuseostaan. Ennen sukellusta oli hän kuitenkin hengittänyt 2 tunnin ajan puhdasta happea poistaakseen kaiken typen verestään.

PUUKKO MUKAAN VEDEN ALLE! jatkoa sivulta ö

PIKASOLKI Sivukuva suljettuna ollessa

o~;;;<o ettuna, / 1

t 1

sivulta

:::?

Kuva päältä suljettuna ollessa Materiaali: 4 mm tai messinkilanka

ruostumaton hitsauslanka

Professori Kelierin keksintö tulee mullistamaan tulevaa sukelluskehitystä.

nään intoillessa, muistuttamaan enemmänkin hakuammuntaa. Kilpailun perusteella saattoi joukkueet sijoittaa erittäin selvästi kolmeen ryhmään: A-ryhmään huipputekijät Brasilia, Italia, USA ja Espanja, B-ryhmään muut 'hyvät' maat, joilla tällä kertaa oli huonompi tuuri (mm. Ranska, Jugoslavia, Portugali sekä Englanti ja Sveitsi, jotka esittivät ihmeen hyvää kuntoa), C-luokkaan (tai Ö-luokkaan, jos niin tahdotaan sanoa) jäävät maat, joissa sukelluskalastukseen on huonoimmat mahdollisuudet ts. Belgia, Hollanti, Suomi ja tällä kertaa myös Chile ja Libya. Tänä kesänä on vielä tarkoitus pitää avoimet kilpailut Espanjassa, mutta sitten muuttuvat kisat CMAS:n päätöksen mukaan nelivuosittaisiksi, kuten olympialaiset. Osanottajien määrää tullaan rajoittamaan erikoisella karsintasysteemillä. Kun Eurooppa epäilemättä tulee muodostamaan yhden tai korkeintaan kaksi lohkoa, ei läheskään kaikilla mailla ole mahdolltsuutta päästä mukaan. Asian johdosta esittivät Belgian urheilusukeltajat meille mielenkiintoisen eMojatkuu sivulla 17

Työtä tehtiin myös kuivalla maalla, jolloin pumppua käytettiin ruiskuna. Vesisuihkuilo kulto huuhdottiin veteen, josta se sitten normaalitapaan saatiin tolteen.

Venettä ohjasi taas 2 kumipukuista miestä, toinen keulassa, toinen perässä. Viimeisessä koskesaa vauhti nousi niin hurjaksi, ettei voinut enää jarruttaa eikä ohjata. Roikuin käsistä veneen perässä, veljeni istui keulassa. Ajoimme keskellä pahinta paikkaa karille niin, että koko vene nousi ilmaan. Kovalla työllä saimme sen kivien yli, ja taas mentiin. Tolosen väelle näytimme 15 g hipun, joka on siellä päin nykyään hyvin harvinainen. Kertoivat, että toinen mies, joka oli ollut Ivalojoella ennen meitä, ei saanut kuin 2 g kultaa. Oli ihanaa istua taas autossa. Oli ihanaa Ivalossa syödä ja juoda. Korpimatkalla olivat metsän eläimet varastaneet margarUnimme. Olimme syöneet vähintään kerran päivässä sieniä. Jatkoimme sitten Luttojoelle, joka on lähellä valtatietä sen itäpuolella. Tiesimme, ettei siellä paljon kultaa ole, kävimme vain toteamassa, että jokilaakso on melko soinen eikä sovellu hyvin vedenalaiseen toimintaan. Jatkoimme autoilla etelään Hangasojan ohi, käännyimme korpitielle, joka leikkaa Sotajoen yläjuoksun ja päättyy Kurturaan Ivalojoen ylä~ juoksussa. Kataelimme Vijemijokea, jonka yläjuoksu ei ainakaan houkutellut, sitten aioimme erittäin huonoa tukkitietä, joka

seurasi Sotajokea pohjoiseen. Jätimme autot, kun tie loppui ja iltahämärässä suunnistimme metsän läpi kilometrin verran joen rantaan, missä Pahaojan kämpät sijaitsevat. Tämä paikka vetää melkein vertoja Kultalaan, mutta jokilaakso on täällä leveämpi, ranta matalampi. Jylhää se oli

MUISTA ULOSHENGITYS NOUSTESSA! 15

kuitenkin, ja kämpässä saimme hyvän majoituksen. vaikkakaan uuni ei tahtonut vetää. Seuraavana aamupäivänä saimme yllättävan huonoja näytteitä jokisorasta, emmekä viitsineet kantaa sinne raskaita laitteita. Ennenkuin jätimme paikan kävimme katsomassa suuria höyrykone- ja ruoppaajalaitteita ja muita laitteita, jotka on jätetty rantaan ruostumaan sen jälkeen, kun rahoittajan into monet set - varsinkin - ovat neet, että kannattava kullanhuuhdonta Ivalojoen alueella on melkein mahdoton sen jälkeen, kun jo viime vuosisadalla terassien ja pankkien helposti huuhdottu pintakulta korjattiin talteen. Olettamuksemme, että vedessä löytyy vielä kultaa, piti paikkansa. Huuhdonta pienessä mittakaavassa, kevyellä, mutta tehokkaalla pumpulla, saattaa mielestäni maksaa itsensä. Pumpun tehon pitäisi olla vähintään 1000 1/min, paino moottoreineen alle 30 kg. Sellaisen saa tietääkseni vain Amerikasta. Mahdollisille seuraajille annan vielä seuraavat vihjeet: pitkävartiset kumisaappaat jokaisella tai kuivapuvun housut, joihin liitetty lyhyet pehmeät kumisaappat. Mahdollisimman vahvat työrukkaset neopree::tikäsineiden suojaksi. Vahvat polvisuojukset. Työhousut tai haalarit neoprenipuvun suojaksi. Vesi on harvoin yli 1 m, mutta se

-on kylmää. On ensiarvoisen tärkeää, että on kevyet varusteet. SCUBA-laitteesta ei ole mitään hyötyä. Matalapainekompressori on tietysti välttämätön, kun menee yli snorkkelisyvyyden, mutta samalla käy työ rasittavammaksi ja hitaammaksi, benaankulutus suuremmaksi ja kuljetushankalammaksi. Suuret määrät kultaa on Ivalojoen alueella laaksojen syvlmmissä kohdissa, lion koloissa. Mutta kultapitoisen sen päällä on keskimäärin ehkä 10m soraa, jonka kultapitoisuus on hyvin pieni. Pintakerros on taas hiukan antoisampi, koska vesi on rikastanut sitä viemällä kevyet ainekset pois. Pohjakullan saanti ort teknillinen ongelma, jota kukaan ei ole pystynyt ratkaisemaan. Vedenalainen laitteemme ei ollut siihen sopiva; teho on liian pieni, ja mitä syvemmälle menee, sitä vaikeampi on siirtää soraa riittävän kauaksi, pois kuoKoska kuopan reunat sortuvat, on m syvän kuopan teko vedessä koko päivän työ, ja sen jälkeen ei laite enää nosta soraa kuopan reunan yli. Varmana pidän kuitenkin, ettei pitkään aikaan ole niin ly. hyessä ajassa saatu niin paljon kultaa Ivalojoella kuin me saimme. Rahallinen tappio oli tosin varsin suuri, mutta kokeiluja aiotaan jatkaa seuraavina vuosina. Ehkä suuri kulta-aarre löytyy jostain muualta.

Rasittavien sukellusten seurauksena saattaa olla vähäinen k i v u t on verenvuoto korvista tai nenästä, jonkin hiussuonen katkeamisesta johtuva, mutta tämä tyrehtyy nopeasti sukelluksen jälkeen. Jos esiintyy voimakasta verenvuotoa tai kipua, on syytä turvautua viipymättä lääkärin apuun koska kysymyksessä voi olla vakavampi vaurio. Kylmettymisen januhan on saatava rauhassa parantua ja limanmuodostumisen loppua ennenkuin sukeltamaan ryhdytään: jos kysymyksessä on ollut korva- tai hengitystiehyeiden tulehdus on odotettava lääkärin lupaa sukeltamiseen.

jatkoa sivulta 6 TÄRÄHTÄNYT.......... . No, mikäpä siinä. Määräaikaan pulpahti satama-altaan pintaan outo valkea otus, joka heilutteli keihäässään suurta kiemurtelevaa ankeriasta. Ohjelmaan kuuluvat purjehduskilpailut unohtuivat ja utelias silmäpari poikineen suuntautui altaan keskelle. 'Jaha, nu har vi fått hit en äkta grodman, som har kommit hit ända från Finland', tiedotti kuuluttaja noin tuhatpäiseljatkoa sivulta

le katsojajoukolle. Riisuessani myöhemmin pukua, kerääntyi ainakin puolet Skånen uteliaista pikkupojista ympärilleni ihmettelemään ja pommittamaanminuakysymyksillään. Lähtöpäivänä, lomani loppuessa, ajattelin kuinka ihanteellisia kesäleiripaikkoja 'Västk.usten' kerhollemme tarjoaisi •

114

MIETTEITÄ MM-KILP...........•

jatkoa sivulta 10 Usein pitkän sukellustauon jälkeen on hyvin vakea saada putki auki,eikä se ehkä ensimmäisenä päivänä tapahdukaan. Tällöin on alistuttava kohtaloon ja yritettävä seuraavana päivänä uudestaan. Samoin kylmettyminen, nuha ja myös maidonjuonti ennen sukellusta aiheuttaa liman muodostusta kurkkuun ja eustaakkiseen putkeen ja vasta monen yrityksen jälkeen kuuluu tuttu 'pop'-ääni korvista, paine tasautuu ja sukeltaminen voi alkaa. Paljon vieläkin suositellaan korvatulppien tai suojusten käyttöä, mutta tämä on ebdottomasti vaarallista. Jos ulkokorvan käytävä suljetaan tiiviisti, joutuu se sukellettaessa alipaineeseen ja seurauksena on rumputalvon puhkeaminen ulospäin. Jos tulpat eivät ole tiiviit, ei niistä myöskään ole mitään hyötyä. Sama ilmiö esiintyy käytettäessä kuivapuvun huppua ilman vaahtokumisia 'korvatyynyjä '. Veden paine puristaa hupun kumikalvon tiiviisti korvalehteä vastaan ja ulkokäytävään jää alipaine.

mien takana. Käytävän avaamiseksi auttavat samat keinot kuin korvankin suhteen. Sukeltaja toteaa ylös tullessaan yskivänsä paksua keltaista limaa, mutta tämä ei anna aihetta huolestumiseen, vaan on päinvastoin todistuksena siitä, että ontelot ovat limasta puhtaat, ehkä ensi kerran kuukausiin. Kolmas puutteellisesta paineentasauksesta aiheutuva kipu voi tuntua hampaissa, jos hoitamattomissa hampaissa on bakteeritoiminnan tuloksena syntynyt kaasunkeräytymiä. Tämän voi välttää hoidattamalla hampaansa.

Urheilusukeltajan tulee tuntea sukelluksen fysiikan ja fysiologian lait, jotta hän pystyy täysin sopeutumaan paineeiliseen elementtiinsä ja välttämään sukelluksessa piilevät vaarat. Sukelluksen käytännölliset ohjeet tiivistetyssä muodossa ·ovat URHEILUSUKELTAJAN AAPISESSA, jonka toivottavasti jokainen jo osaa ulkoa. Rumpultalvon puhjetessa sukellettaessa ilman pukua tunkeutuu kylmä vesi keskija sisäkorvaan aiheuttaen voimakasta huimausta ja pahoinvointia sekä tasapainoaistin häiriintymisen. Tällöin tulee tarrautua kiinni johonkin esineeseen ja pysyä paikallaan, sulä korvassa olevan veden lämmittyä katoavat nämä oireet ja sukeltaja pääsee palaamaan pinnalle ja lää.kärin hoitoon. Puhjenneen kalvon paraneminen vie aikaa ja lisäksi on seurauksena tavallisesti myös keskikarvan tulehdus. Otsassa ja poskissa on Umaontelot, joihin johtavat käytävät ovat tavallisesti myös liman tukkeamat ja kasvava ulkoinen paine aiheuttaa tuskantunteen otsassa ja sil-

tuksen omien pohjoismaisten kisojen järjestämiseksi. Pohjoismaat laajasti käsitettynä, mukana mm. Belgia, Saksa, Puola. Mielestäni ehdotus on hyvä ja kehittelemlsen arvoinen. Juuri henkilökohtaiset kosketukset ja kokemultsien vaihto, jotka ovat

urheilumme kannalta niin tärkeitä, saisivat tällöin jatkuvan tradition ja samalla pääsisi liian paljon parjattu ja meilläkin aliarvioitu 'skindiving' ansaitsemalleen paikalleurheilusukeltajien toiminnassa.