Page 1


SUKELTAJA

D2 3 4

5

-2001

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JASENLEHTI

Sisältö

Johtokunta . ................ ... ................. .. .... 4 Pääf<jryoitus .......................................... 5 Aluevalvontalaf<j astui voimaan - Sukellusluvat hakuun 200 I ......... . .............. .... 6 - Sukellusta banaanivaltiossa . .. ... ... . .... ..... . .... .... 8 - Lain vaikutus kaikuluotainten käyttöön . .... ..... ... ...... 9 Sukeltamaan Eilattiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I0 Onko kalojen luonnossa ruolliminen hyväksyttävää . ...... . 12 Sukelluspari ja räpyläuintitiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Vuoden 2000 räpyläuimari - Timo Suominen . ............. 15 Ekovinlli: Ecodroivia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. I5 Vanhoista hylyistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. I6 Näkemisen arvoisia paikkoja saaristossa - Vänö. . . . . . . . . .. 19 VA-kuvakilpailujen parhaita otoksia . .................... 20 Kari ja Antero - CMAS**** -sukeltajat. ...... . ........... 22 Kaljaasi George ja hinaaja Martinniemi ............. . .. .. 24 Viestijä syvyyksien sylistä . . .... . ....................... 25 Rauman Laitesukeltajat - koko perheen sukellusseuro ...... 26 Ananaksen paf<jna: Valitus . ........................... . 28 Norppasivut ............ . .. ..... .................... 30 Ekovinlli: Ruuanlaittotaidot kunniaan ................... 31 Kilpailu - ja miten se tehtiin . ........................... 32 Pedoille CUP-mestaruus . .... . ....... ............ .. .... 34 SLUn ansiomerf<jt ja tunnustukset . . ... . . ....... .... . ... 36 Haloo, haloo . ........... .. ... . ............ . ...... ... 37 Tapahtumakalenteri ......... .. ....................... 38

r---------------, I I IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu 200 I

1.. .

Toimitussihteeri Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 leena.koivumaki@pp.inetfJ Ilmoitusmyynti Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61,20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja Jouko Laitinen puh. 03-5320788,050-676 10 Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi Liitto- ja nuorisosihteeri Riku Verkkomäki puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

Kannen kuva sukelluskuvauksen PM-f<jsan 2000 satoa "Undervvater World", John But/er VA-f<jlpailukuvia lisää sivulla 20

I Nro Ilmestyy IImoitusaineistopvm Teksti I helmikuussa 05.01. 27.12 I 2 huhtikuussa 05.03. 26.02 I 07.05. 30.04 I 43 kesäkuussa lokakuussa 03.09. 27.08 I 5 joulukuussa 05.1 1. 29.10 IL _______________

Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

I I I I I I

~

Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LllnO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi Paino: Hansaprint Turku

Painotuote HANSAPRlNTTURKU/40 14921200 I


SUSL:n johtokunta 2 Johtokuntalaisilta kysyttiin ammattia, ikää, omaa seuraa, sukelluskoulutusta, mahdollista tehtäva·' se assa, tehtävää johtokunnassa ja asiaa, ---~-,jota. itää johtokuntatyässä tärkeänä,

RI AlJ

~

usasetinlaitevalvoja. t ampere -1'.. K Hepula ja Levi Scuba Diver - se M3, koulutusvastaava ja puheenjohtaja - SUSI.: 'ohtokunnan II varapuheenjohtaja järjestelen ~tumia ja häsään erilaisten projektien hoitaja~a.' tekijänä. Seuratoimintavaliokunnan vetäjä. - SUSL:n informaatl avat kuntoon.weppisivut ajan mukaisiksi ja pa tuottaviksi ja muutenkin toimintamme notkea n'HdI~'L..1.I;YU!:ö...-..E~ jen ja ennen kaikkea sukeltajien yhteistoimintaa notkeammaksi sekä kanavia siihen.

KARI BACK, 31v (2001-2002) - palomies, Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemen Urheilusuke~ajat - M2, P3, pelastajasukeltakurssi kesällä 2000 - Seurassa pj.VaPePa-vastaava, koulutusvastaava - SUSL:n uppopallovaliokunnan yhdyshenkilö - Seurojen välinen yhteistoiminnan merkitys korostuu pohjoisessa. On tärkeää, että sukeltajat sukeltaisivat mahdollisimman paljon. Tärkeää on myös, että mahdollisimman moni jäisi kurssin jälkeen seuratoimintaan mukaan.

VELI-MATII "Vemma" PYNNÖNEN, 42, v (2001-2002)

PEKKA KAIKUMO, 54 v (200 1-2002) - Lehtori Helsingin yliopistossa - H20 - P3. Seurassa olen toiminut apu kouluttajana -Vuoden 200 I alusta johtokunnan varsinainen jäsen, viime vuonna kuunteluoppilaana varajäsenenä. - Johtokunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että valiokunnille taataan järkevät toimintaedellytykset. Valiokunnissahan tehdään varsinainen kehittämistyö. Se tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että johtokunta seuraa tarkasti budjetin toteutumista. Muutenhan kaikenlainen järkevä, pitkäjänteinen kehittämistyö tulee mahdottomaksi ja toiminnasta tulee poukkoilevaa. Toiseksi liiton on reagoitava ripeästi siihen, mitä toimintaympäristössämme tapahtuu.Tästähän meillä on lähimenneisyydessä esimerkkejä. Kolmanneksi liiton on huolehdittava perinteisestä edunvalvonnasta eri urheilujä~estöjen ja sidosryhmien puitteissa. PETRI LEPISTÖ, 30 v (200 1, varaj.) - sähköinsinööri Seinäjoelta, elelen ja asustelen juuri rakentamassani omakotitalossa avopuolisoni Kirsin kanssa. Räpylöitä kotona pureskelee isännän lisäksi pieni pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Fando. - Lakeuden suke~aja ry:n. Seuran koulutusvastaavana kolmatta kautta. P3 FIN 724, M2 FIN 247 - Liiton johtokunnassa olen ensimmäistä kautta varajäsenenä, joten aika näyttää tarkemmin tulevat linjaukset liiton johtokunta työssä. PENTII PARKKILA, 53 v (2000--2001) - JOB-Divers ja monet muut Lapin sukellusseurat

- UPM-KYMI/A-4 valmistaja - Sukellusseura Vesiko ry - M2, P3, turvasuke~ajakouluttaja -Vesikkojen johtokunta, nuorisotoiminta ja räpyläuintikoulutus - SUSL:n räpyläuintivaliokunnan puheenjohtaja. Räpyläuinnin ja nuorisotoiminnan yhdyshenkilö. - Johtokuntatyössä keskeisimpänä ovat nuorisoasiat.

MATII PÖNTINEN, 35 v (2000--2001) - Saimaan Norpat - Seuran johtokuntatyöskentelyssä vuodesta -92 josta 1999 lähtien sihteerinä. -Tärkeänä pidän seurojen välistä yhteistyötä. OILI PÖYLlÖ, 42 v (2001, varajäsen) -Yksityisyrittäjä. EU-hankkeiden ja niissä olevien yritysten ja yhteisöjen markkinoinnilliset toimeksiannot Lapissa ja myös Keski-Suomessa - Rovaniemen Urh.suk ry viime vuoteen saakka, jossa norppakouluttaja, nykyisin Sammakot ry. Hossa ry - SUSL:n nuorisovaliokunnan jäsen. Uutena johtokunnan varajäsenenä toimenkuva on vasta hahmottumassa, mutta haluan vaikuttaa mm. suke~ajien yhteistoimintaan myös seurojen kesken sekä avoimeen kanssakäymiseen. Lisäksi norppatoiminta on intressejäni jo omien kolmen lapsenkin kautta.

ANTII "'PASTORI'" SAARNIO, 53 v (2001-2002) - Uskonnon opettaja - Urheilusuke~ajat ry. Sukeltajaki~a - P4 M3 liittokouluttaja - Avustan joskus koulutuksessa. Seuran bardi - Liittokouluttajauudistuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä teknisen valiokunnan kanssa'yA-sunnistuksen edistäminen. Haluan edelleen jatkaa edellä mainituissa ja olla koulutuksen suhteen ajan hermolla.

'4 -,

,',

-....


••••

PA A K

'.

':1

I ~~.J ~ O

.-:

"";..lI;"'''''

,.; t'L.....

Hyvää uutta vuotta!

Gott nytt år!

Vuodenvaihteessa oli hetki aikaa huoahtamiseen; oli ikään kuin paikka katsella eteen ja taakse. Kulunut vuosi oli toiminnallisesti vilkas ja alkaneestakin vuodesta voi hyvällä syyllä odottaa vähintään samanlaista. Tänä vuonna toteutetaan useita liiton toimintaan pitkälle vaikuttavia asioita.Työn alIa ovat niin lehden tekeminen kuin sukelluskoulutusohjelmien nykyaikaistaminen. Paljon on myös luvassa nuorisotoiminnassa ja urheilun puolella, muista lukuisista asioista puhumattakaan.

Vid årsskiftet hade vi tid att pusta ut och en möjlighet att blicka både framåt och bakåt.Verksamheten under det gångna året var livlig och vi kan säkert vänta oss det samma av det påbö~ade året. I år skall många saker som är betydande för förbundets verksamhet förverkligas. Förbundets tidning och dykutbildningen skall genomgå förändringar. Mycket annat kommer också att hända, bl.a. inom ungdoms- och idrottsverksamheten.

Taloudellisesti liiton toiminta on vakaalla pohjalla. Tarkalla taloudenpidolla on saatu hieman operointivaraa joka taas tuo toimintaan taloudellisuutta pitkällä tähtäyksellä; kädestä suuhun eläminen pakottaa joskus tekemään epätaloudellisia ratkaisuja Taloudenpidossa linja ei muutu, vaan elämme edelleen tarkasti : ja suunnitelmallisesti. : YK on nimennyt alkaneen vuoden vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. On hy- : vä, että yhteiskunnalle niin tärkeän voimavaran merkitys saatetaan ihmis- • ten tietoon. Vapaaehtoistyön tekijät itse ovat aivan liian vaatimattomia : kertomaan omasta panoksestaan. Mutta...entäpä jos meitä ei olisi... ; , : Uusien sukeltajien taholta koetaan usein puutteeksi se, että kurssin käyty- : ään heille ei oikein löydy mielekästä toimintaa Useille aioittavilIe sukelta- : jille harrastuksen jatkamisen tekee myös vaikeaksi sukellusparin löytäminen : ouoosta seurasta Moni lopettaakin-toimintansa sukelluskurssiin.Tosiasia on, : että vain noir) 20% koulutetuista sukeltajista jää jä~estäytyneen harrastuksen pariin,

.

Förbundets ekonomi är stabil. En noggrann skötsel av ekonomin har skapat rörelsefrihet, som igen bidrar tili en lönsam verksamhet på lång sikt; att leva ur hand i mun tvingar en ibland att fatta olönsamma beslut. Vår ekonomiska linje kommer inte att ändras utan vi fortsätter på samma sätt som tidigare, noggrant och planmässigt. FN har utsett detta år tili det intemationella året för fiivilligverksamhet Det är bra att en resurs som är så viktig för samhället får publicitet. De frivilliga är själva alldeles för anspråkslösa för att berätta om sin egen insats. Men ...tänk om vi inte fanns ... Det anses ofta bristfålligt att nya dykare efter avslutad kurs inte finner någon meningsfull aktivitet Många nybö~are har helt enkelt svårt att hitta ett dykpar i den främmande klubben. Därför slutar många redan efter den fOrsta kursen. Faktum är att endast ca 20% av de utbildade dykama fortsätter inom den organiserade verksamheten.

Tili slut viII jag tacka alla frivilliga inom f0rbunoet ocli föreni[)gama f6r det gWlgn;i året: Jag (inskar er giv,ande och ~ clyt<i.lingäF under det,kommanae året:

Suomen Urheilusukeltajain Liiton

Sääntömääräinen kevätkokous sunnuntaina 8.4.2001 klo 11.00 Hotelli Salpauksessa, Vesijärvenkatu 1 Lahti Valtakirjojen tarkastus klo 10.00-10.45 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta


SukelIu~ta. SUKELLUSLUVAT banaanlvaltlossa SUSL tarvitsee tietoa luvanhakukokemuksista Suomen puolustuksen tukipilarit, suoja-alueiden sukelluskielto ja kaikkia merialueita koskeva "hylynetsintäkielto" on nyt saatu säädettyä. Asiassa ryhdistäytyneet sotilaat ja poliitikot voivat nukkua yönsä rauhassa, kun 20 000 potentiaalista maanpetturia ja rikollista on saatu ennalta ehkäisevällä perusoikeuksien rajoituksella pois pelistä. Tuulesta temmatuin perustein läpi ajettu kielto on suuri periaatteellinen tappio sukellusharrastukselle Suomessa. Sukeltajien etujä~estöjen aktiivisuus lain valmistelun aikana johti kuitenkin joihinkin myönnytyksiin: suoja-alueiden rajauksia muutettiin hieman ja asetukseen lisättiin pykälä "yksinkertaistetusta lupamenettelystä".Tosin puolustusvoimat on tiedotuksessaan pyrkinyt vähättelemään tämän pykälän merkitystä kertomalla sen soveltuvan vain "yksittäisiin poikkeustapauksiin". Pykälän oikea tulkinta onkin haettava (oikeus)käytännöstä.

Tavoitteena sukeltajien karkottaminen? Puolustusvoimien ja -ministeriön edustajat ovat eri yhteyksissä esittäneet pitävänsä sukellusalan etujä~estöjen arvioita suoja-alueiden merkityksestä sukellusharrastukselle liioitteluna. Perusteettoman liikkumisrajoituksen periaatteellista merkitystä he eivät ole halunneet missään vaiheessa tunnustaa. Viranomaisen ääneen lausumattomana tavoitteena lieneekin, että lupamenettelyn työläys saisi sukeltajat välttämään suoja-alueita ja lupahakemuksia tulisi vain vähän. Tällaista seikkaa voitaisiin tulevaisuudessa helposti käyttää osoittamaan sukeltamisen vähäarvoisuutta vaikkapa suoja-alueita tai sukelluskieltoa laajennettaessa. NYT KANNATIAA SIIS TODELLA HAKEA LUPIA, mahdollisimman monipuolisesti ja kaikille niille hylyille, matalikoille, saarten rannoille ym. joissa vain voitte kuvitella sukeltavanne tulevan kauden aikana. Muiden seurojen kanssa ja omissa kaveriporukoissaan sukeltavien kannattaa erityisesti huomata, että toisen yhteisön yhteisölupa kattaa vain kyseisen yhteisön jäsenet. Näin ollen on varminta hankkia henkilökohtaiset luvat.

Raportoi kokemuksistasi Myönnytyksenä sukeltajille eduskunta edellytti lain hyväksyessään, että hallitus seuraa laissa säädetyn lupamenettelyn toteutumista ja antaa tarvittaessa esitykset ko~aaviksi toimenpiteiksi eduskunnalle viipymättä. SUSL pitää luonnollisestikin tärkeänä avustaa hallitusta tässä seurantatyössä, koska saattaahan olla, että ilman aktiivista toimintaamme tämä eduskunnan asettama velvoite voisi ikään kuin jäädä taka-alalle. Niinpä keräämme kuluvana vuonna tietoja lupamenettelyssä saaduista kokemuksista Näitä tietoja tarvitaan, mikäli laissa meille säädetyn luvansaantioikeuden soveltamisessa käytännön toimintaan syntyy hankaluuksia ja joudumme lähtemään viemään asiaa eteenpäin eduskunnan tahdonilmauksen mukaisesti. Raportoi siis vapaamuotoisesti SUSL:n toimistoon, mikäli lupien saannissa tai viranomaisten valvontatoiminnassa merellä ilmenee jotakin huomauttamisen ai-

hetta. Sukeltajien on hyvä muistaa, että viranomaisen on myönnettävä lupa, mikäli erityistä syytä sen eväämiseen ei ole.Yiranomaisen on myös toimittava joutuisasti ja tasapuolis~sti. Koska lupahakemus tulee lain mukaan jättää vähintään kuusi vuorokautta ennen toiminnan aloittamista, tulee myös lupa pystyä myöntämään tässä ajassa, mikäli sukellustoiminnan aloittaminen sitä vaatii. Tasapuolisuuden nimissä on tietysti hyvä kertoa myös myönteisistä kokemuksista, voivathan sotilasviranomaiset sitten niihin viitaten hymistellä, miten hienosti yhteistyö kansalaisten vapauden rajoittamiseksi ,sujuukaan. Sukeltajien 'kannallta näitä "myönteisiä kokemuksia" voidaan verrata vaikkapa siiPien, että joutuisit syyttömänä vankilaan muutamaksi vuodeksi; miten myönteiseltä sinust:a.silloio tuntuisikaan, jos joku vartijoista olisi lain ki~aimen edellyttämää yhteistyöl$Ykyisempi tai joustavampi! ~ Mika Pohjonen vartlP-ulieenjohtaja

SUSL

Aluevalvontalaki on astunut voimaan tämän vuoden alussa ja sen myötä myös sukeltajiin kohdistuvat rajoitukset suoja-alueilla. Juuri nyt on oikea aika hakea luvat valmiiksi tämän vuoden toimintaa varten.

Sukeltaminen suojaalueella Aluevalvontalaissa määrätään, että suoja-alueen sisällä tapahtuvaan laitesukellukseen tarvitaan lupa. Pintasukellukseen esim. snorkkelivarustuksella ei lupaa tarvita. Tiettyyn, tarkasti määriteltävään kohteeseen, esimerkiksi hylkyyn, saaren rantaan tai tunnetulle matalikolle luvan saaminen lienee helpompaa kuin suoja-alueen muille alueille. Lupa voidaan hakea laitesukellukseen ns. yhteisöllisenä määräaikaislupana enintään vuodeksi kerrallaan koskemaan kaikkia yhdistyksen tai yhteisön jäseniä, niin että luvan hakee henkilökohtaisesti yhteisön nimeämä vastuuhenkilö. Luvan hakemuslomakkeesta ilmenee, että hakijalta vaaditaan henkilötunnus, eli lupaa ei voi hakea seurana esim. seuran yhdistysrekisteritunnuksella tai Iy-numerolla. Yhteisöön kuuluvien jäsenien tulee vaadittaessa pystyä todistamaan henkilöllisyytensä ja kuulumisensa yhteisöön sekä esittämään lupanumero. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllisyyspaperit ja seuran jäsenkortti tai kopio seuran jäsenlistasta on pidettävä aina mukana suoja-alueella.

Luvan myöntäminen Puolustusvoimien asiasta antaman tiedotteen mukaan lupa suoja-alueella tapahtuviin luvanvaraisiin toimiin voidaan myöntää enintään kalenterivuodeksi kerrallaan, jollei toiminta vaaranna Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista tai jos vaaran todennäköisyyttä voidaan lupamääräyksillä olennaisesti vähentää Luvassa voidaan antaa aluevalvonnan ja hakijan turvallisuuden kannalta tarpeellisia määräyksiä toiminnasta ja siinä käytettävistä välineistä sekä toimintaajasta ja - alueesta Lupa-asia voidaan käsitellä vaikka lupa-anomuksen kohtia E 1.1, E 1.2, E 2, E 3 ja E 4 ei kaikilta osin ole voitu yksilöid~ lupaa haettaessa, jos lain

19§:n edellytykset ovat olemassa Lupa-anomuksessa on kuitenkin oltava tiedot mahdollisista viistokaikumittaimista tai raskaista pohjaa laahaavistalpohjaan ankkuroitavista kalastusvälineistä. Lupahakemus tulee olla lupaviranomaisella vähintään kuusi (6) vuorokautta ennen hakemuksessa tarkoitetun toiminnan suunniteltua aloittamista. Lupa-anomus tehdään vahvistettua lomaketta käyttäen ja toimitetaan asianomaiselle joukkoosastolle faxilla tai postitse tai jätetään merivartioviranomaiselle edelleen lupaviranomaiselle toimitettavaksi.

Muistettavaa Lupa-anomusta täytettäessä on muistettava, että erivapaus ankkuroimiseen suoja-alueilla ilman etukäteen myönnettyä lupaa koskee vain huvialuksia. Mikäli seuran (tai sukellusliikkeen) käyttämä tukialus on esim. vuokravene- tai kalastusalusrekisterissä on muistettava anoa lupa myös ankkuroimiseen. Jatkossa seuran on annettava todistus seuran jäsenyydestä niille seuran jäsenille, joille on seuran puolesta anottu sukelluslupia suojaalueille. Koska henkilörekisterilaki kieltää seuran jäsenluettelon tarpeettoman levittelemisen, eikä niin ollen ole mahdollista antaa omaa kopiota rekisteristä seuran kaikille jäsenille, kätevintä on varmaankin ottaa käyttöön jonkinlaiset seuran jäsen kortit. Kun seuraan liittyy kesken kauden uusia jäseniä, jotka haluavat myös päästä sukeltamaan suoja-alueelle, heidät on myös muistettava lisätä jälkikäteen lupaviranomaisille toimitettuun jäsenrekisteriin. Samoin, jos jäseniä poistuu seuran jäsenyydestä lupa-anomuksen tekemisen jälkeen, heidät on muistettava poistaa viranomaisille toimitetusta jäsen listasta Henkilörekisterilaki edellyttää, että jokaisella pitää olla mahdollisuus estää henkilötietojensa luovuttaminen eteenpäin.Tästä syystä seurojen on tehtävä jäsenrekisteriinsä sellaiset muutokset, että voidaan estää niiden hel')kilöiden tietojen joutuminen sukelluslupa-anomuksen liitteeksi tulevaan jäsenlistaan jotka Qiln haluavat (,l1 Mika Rautiainen

~,

c.. .,

.,


HAKUUN KAUDELLE 2001 SUOJA-ALUELUPAVIRANOMAISTEN YHTEYSTIEDOT Viranomaisten asiaa koskevat tiedotteet, lupaanomuslomake, luvan anomisohjeet ja kartat uusista suoja-alueiden rajoista löytyvät Internetistä osoitteesta www.mil.fi

Iirl

Suoja-alueita 4-13 koskevat lupa-asiat käsittelee. Suomenlahden Meripuolustualue operatiivinen osasto PL5 02471 Upinniemi fax 09-18167114 p.09-18167133 Suoja-alueita 14 -19 koskevat lupa-asiat käsittelee: Saaristomeren Meripuolustusalue operatiivinen osasto

Pl5 29241 Turku fax 02-18142426 p.02-18142410 Maahantuloa ja tutkimustoimintaa koskevat hakemukset: Mukaan lukien mm. viistokaikuluotaimen käyttö ja hylkyjen järjestelmällinen etsintä Pääesikunnan operatiivinen osasto PL 919 00131 Helsinki fax. 09-18122177 puh. 09-18122161

Tämä lupa ei vapauta kohteeseen liityyvien rruiden lupien hakemisesta

A SUOJA·ALUEISTA VASTAAVA LUPAVIRANOMAINEN (Alueet 1-3) (Alueet 4-13) 2.0 Suomenlahden Meripuolustusalue 1.0 Kotkan Rannikkoalue PI 5. 02471 Upinnierni PI 203. 48101 Kotka FAX 09-18167114 FAX 05-18167099 Puh. 05-2183027 Puh. 09-18167133

I

IPuhelin

Yhteisö/Hakija

(Alueet 14-19) 3.0 Saaristomeren Meripuolustusalue PI 5. 20241 Turleu FAX 02·18142426 Puh. 02-18142410

Syntymäaika

I

Kansalaisuus

Hakijan osoita/Hakarruksan palautusosoitelfax

B SUOJA-ALUE, JOLLE LUPAA HAETAAN

NIO

1--- 1 Haapasaari -

Suoja-alueita 1-3 koskevat lupa-asiat käsittelee Kotkan Rannikkoalueen esikunta/operatiivinen ala PL203 48101 KOTKA fax 05-18167099 p. 05-2183027

SUOJA-ALUELUPAHAKEIVIJS

~PUOLUSTUSVOIMAT

2 Kirleonmaa 3 Orrengrund 4 VaarIahti 6 Pirttlsaari

-

-

~

6 Santahamina 1--7180saari 1--8 M'l8ssaari 1--- 9 Ryaikari 1--- 10 Katajaluoto

~ 11 Upinnlami 1--- 12 Häst1>-Busö 1--13 Hanko 1--- 14 Kemiö 1--- 15 Örö

§"~

17 Gy1tö 18 Houtaka,i 19 Pansio

C. TOIMNNAN KOHDE TAI ALUE Toiminnan kohde tal alua (palkaMlmini tai koordinaattalna siten, että oa voidaan paikantaa 1: 50 000 marikartasta) 1. 8 2.

Hylky. nimi MJU. mki n

lilttaet

kpl

D TOIMNNAN TARKOITUS 1'§ 2. 3.

AnkkUlOlnti (EI koska huvlveneiti) Kalastus (TIatyntyypplsillillllttallle. kl. kohta E) Laltelukalluo

4' 8 5.

SotiilIalueiden liiheotymnan ( 100 m:n sääntö) Mlu (mkä 1)

E. LISATIEDOT E.1. Z. E.1:!:!olmlnn.... klytetdvlt vllln.", 4 Nuotta 1. GPS 1. § 2. Kalkumlttain. tyyppi TrooH 2. 3. 3. - PllneHmalalte 6. - laoryaii 4 - Seoskalaulahll 7. Mlu(mki1) E.2.Tolmlnn.... klytetdvl .Iu •• r.kl.torlnu ....ro. radlokutau toi muu yhtoy.tlalD

6: -

Mlut my6nnltyt luvat Sotamuseo Nro Mlseovi...to NIO Mlu (mkil11 NIO

1J~ :lll8tuSlIUS. ~UI 2. Moottorivene. ~u. 3. Purjevane. ~u. E.3.Tolmlnto.n o•• rrr.tuv.t muut h.nkll6t ( nimi••yntyml.lk. JI k.n••I.I.uu.' n

lllttaat

kpl

E.4. Alk•• JolI. lup. h••to.n E.5. P.lkkl, pllvl mllrl J. hoklJ.n .lIlklrjoltu.

F pAATOS 1,.",6ntilll tiyttllll' Pilkka ja pllvlImililrI 1. § 2. 3.

Hyvik.ytilin EI hyvllklytll LupaehID

Alleklrjoltukaet

1

Leima

G.LUPAEHDOT",ERUSTELlJT

H. pAATOStf.lRO

r

NIO

Eslkl.lnllkOlJu 11.2000

ALUE

r

AlUe

r

VUOSI Vuool

n JOUKKO-OSASTO 14. J.os I

lllttaet

kpl

UI y,llItulOloltu. kliint6jluolelll JAKE LU Mvöntlljl HlklJa


Uuden aluevalvontalain vaikutus kaikuluotainten käyttöön? Lain kirjain Aluevalvontalain 12 §, "Merenpohjan tutkiminen ja kartoittaminen" kuuluu seuraavasti: "Suomen aluevesillä ei saa ilman lupaa ha~oittaa merenpohjan tai sen sisustan muodon, rakenteen tai koostumuksen selvittämistä geologisilla tai geofyysisillä tutkimuksilla eikä merenpohjan topografisten muotojen jä~estelmällistä mittausta ja tali ennusta." Lain perusteluissa kyseisestä pykälästä sanotaan: "Ehdotetun säännöksen mukaan luvanvaraista olisi ainoastaan jä~estelmällinen merenmittaustoiminta ja näin saadun tiedon tallentaminen.Toiminta on j~estelmällistä silloin kun tavanomaisista navigointilaitteista poikkeavilla erikoislaitteilla kerätään ja tallennetaan tietoa jä~estelmällisinä mittauslinjoina la~alta alueelta tai esimerkiksi suunnitelluita kaapelireitiltä. Luvanvaraisen toiminnan ulkopuolelle jäisi siten tavanomaisesti merenkulkuun, kalastukseen tai harrastustoimintaan käytettävien luotainten käyttö sanottuun tarkoitukseen." Lisäksi kysymykseemme liittyy suoja-alueilla tapahtuvaa toimintaa käsittelevän 17. I § perusteluiden seuraava maininta: "Luvanvaraista olisi lisäksi vedenalainen toiminta, joka ei tavanomaisesti kuulu merenkulkuun. Merenkulkuun kuuluu tavanomaisesti esimerkiksi kaikuluotaimen käyttö, mikä siis ei edellyttäisi lupaa"

SUSLkysyy Koska aluevalvontalain 20 § mukaan luvan edellä mainitun kaltaiseen toimintaan myöntää pääesikunta, kysymme teiltä nyt seuraavia asioita: Mikä on "tavanomaisesti merenkulkuun, kalastukseen tai harrastustoimintaan käytettävien luotainten" määritelmä: - Tällä hetkellä muutama sukellusseura omistaa viistokaikuluotaimen, joita he ovat käyttäneet harrastuksessaan hylkyjen etsintään. Määritelläänkö käytettävä laite tällöin teknisten ominaisuuksiensa vaiko käyttötarkoituksensa mukaan? Toisena luvanvaraisuuden täyttymisen ehtona pidetään jä~estelmällistä mittausta - Sukellusseurojen harrastusmielessä tekemä hylkyjen etsintä on varsin jä~es-

Pääesikunnan operatiivisen osaston tiedotusosasto vastaa Aluevalvontalain 12 §:n perusteluissa on kaksi oleellista mainintaa "tavanomaiset navigointilaitteet" ja "kerätään ja tallennetaan".Toisin sanoen sellaiset laitteet, joita käytetään oman sijainnin määrittämiseen, kalastustoimintaan ja merenkulun turvallisuuden varmistamiseen ja joilla ei kerätä ja tallenneta tietoa merenpohjan tai sen sisustan muodosta, rakenteesta ja koostumuksesta, ovat tavanomaisesti merenkulkuun, kalastukseen tai hanrastustoimintaan käytettäviä luotaimia. Viistokaikuluotaimen kyseessä ollen sitä ei teknisten ominaisuuksiensa puolesta voida lukea lain perusteiden "tavanomaisten navigointilaitteiden" kategoriaan, vaikka sen tapauskohtaisena käyttötarkoituksena olisikin harrastustoiminta. Sukellusseurojen harrastusmielessä tekemä hylkyjen etsiminen, milloin käytetään tiedon keräämisen ja tallentamiseen kykenevää laitteistoa (kuten esimerkiksi viistokaikuluotainta), on aluevalvontalain 12 §:n mukaista "jä~estelmällistä mittausta". Tämä ei puolestaan tarkoita sitä, että toiminta olisi kiellettyä, vaan milloin lain 19 § mukaan toiminta ei vaaranna Suomen aluevalvontaa tai jos vaara voidaan lupamääräyksillä oleellisesti vähentää, lupa myönnetään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lupa-anomuksessa kerrotaan etsittävää kohdetta ja sen oletettua sijaintia koskevat tiedot sekä millä välineillä ko. kohde aiotaan paikantaa. Nämä tiedot antavat perusteet lupaharkinnalle. Tiedon tallentamistapaa määritettäessä paperi merkinnät, luotaintiedon tallentaminen tietokoneen kovalevylle jne. ovat tiedon jälkikäsittelyn kannalta samanarvoisia. Oleellista ei ole se, millä medialla tai laitteella tietoa tallennetaan, vaan se, että sitä tallennetaan. Käytännössä tämä taas tarkoittaa sitä, että lupa-anomuksessa pitää olla maininta "mittaimen" tuottaman tiedon jälkikäsittelystä, mikä saattaa vaikuttaa lupaharkintaan. Pääsääntöisesti tallentamiskykyisen viistokaikumittainten käyttö ainakin suoja-alueilla muodostuisi rajoitetuksi tai eräissä tapauksissa se jopa kiellettäisiin.

telmällistä toimintaa myös silloin, vaikka ei suorastaan käytettäisikään viistokaikuluotaimia tai magnetometrejä etsintävälineinä, vaan tyydyttäisiin ''tavanomaisempaankin" laitteistoon. Arkistotietojen, perimätiedon, saariston vaarallisuuden tms. seikan perusteella todennäköisesti arvellulta rajatulta alueelta etsitään mahdollista laivahylkyä. Harvemmin etsintä on täysin päämäärätöntä ajelua kaiku päällä, selvästi epäjä~estelmällisesti. Myös ''tietojen tallentaminen" on ongelmallinen kohta. - Jopa etsittäessä hylkyä aivan mahdollisimman perustason välineillä ja menetelmillä, tulokset kuitenkin aina tallennetaan vähintään paperille, jotta ei jouduttaisi tekemään samaa työtä kahteen kertaan, eikä hukattaisi jo kertaalleen löytynyttä kohdetta uudestaan. Lisäksi nykyään on aivan tavanomaisesti myynnissä normaaleissa venetarvikeliikkeissä jä~estelmiä, joissa ''tavanomaisenkin'' kaikuluotaimen tiedot tallennetaan kannettavan tietokoneen kovalevylle Tekniikka kehittyy jatkuvasti. Esim. Venemessuilla näkee vuosi vuodelta aina vain hienompia, mutta kuitenkin edelleen ''tavanomaiseen'' käyttöön tarkoitettuja kaikuluotaimia, jotka piirtävät hämmästyttävän tarkkaa kuvaa merenpohjasta. Mihin vedetään "tavanomaisen" ja "muun kuin tavanomaisen" laitteen raja? -Tuleeko jatkossa myynnissä oleviin laitteisiin esim. merkintä 'Saa käyttää ilman pääesikunnan lupaa" vai onko ostajan arvattava onko kyseessä luvanvarainen vai "laillinen" laite? - Vai ovatko kaikki vapailta markkinoilta ostettavissa olevat laitteet automaattisesti 'tavanomaisia"? Antamalla jäsenistöllemme selkeät, yksiselitteiset ohjeet aluevalvontalain 12 § edellyttämästä lupakäytännöstä, samoin kuin siitä, mikä EI KUULU luvanvaraisen toiminnan piiriin saamme väitettyä turhaa paperisotaa, jota voisi syntyä, jos epätietoiset ihmiset anoisivat lupa "varmuuden vuoksi" myös sellaisissa tapauksissa, missä niitä ei oikeastaan edellytettäisikään.

Mika Rautiainen koulutuspäällikkö

Tekniikka todella kehittyy jatkuvasti.Tämän vuoksi yksityiskohtaista laiteluetteloa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä laatimaan, koska se olisi vanhentunut jo seuraavilla venemessuilla. Suomen Urheilusukeltajain Liiton kysymyksestä ilmenee laitteiden käyttöön liittyvä valitettava väärinymmärrys, sillä markkinoilta ostettavat laitteet eivät ole vaihtoehtoisesti "Iuvanvaraisia" tai "laillisia".Toiminnan luvanvaraisuus ei tarkoita sitä, että jonkin laitteen käyttö olisi kielletty. vaan sitä, että laissa määrätään, mikä toiminta edellyttää asianmukaista lupaa. Luvanvaraisuus ei kuitenkaan koske aluksissa olevaa, normaalia (runkoon asennettua), aluksen kölin alta vedensyvyyttä mittaavaa, jopa piirtävää merenkulussa käytettävää kaikuluotainta. Tämän tyyppisen kaikuluotaimen käyttö esimerkiksi tiedossa olevan vedenalaisen kohteen tarkkaan paikantamiseen sen tiedossa olevalla sijaintialueella ei myöskään olisi luvanvaraista. Samoin luvanvaraisuus ei koskisi sukeltajien käyttämiä "käsipingere itä", joita käytetään esimerkiksi hylkyjen paikantamiseen veden alla. Ilmailussa Oa myös harrasteilmailussa) tietyille valtakunnan alueille pääsy edellyttää ilmailuviranomaisen lupaa Kansalaisen pääsy vaikkapa retkeilyharrastukseen liittyen valtakunnan tietyille raja-alueille edellyttää rajaviranomaisten lupaa Joskus vapaata liikkumista ja toimintaa on valitettavasti joko estettävä tai rajoitettava valtakunnan turvallisuuden vuoksi; näin on esimerkiksi ilmavalvonnan ja varuskuntien tärkeimmissä kohteissa.Tämä haittaa kieltämättä kansalaisten vapaata liikkumista. Aluevalvontalain ja -asetuksen suoja-alueille tehtyjen määrittelyjen tarkoituksena on mahdollistaa merivalvontaa tekevälle viranomaiselle Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan kannalta tärkeillä alueilla tapahtuvan toiminnan seuraaminen ja kontrolloiminen harrastustoimintaa ylen määrin haittaamatta.Viranomaisten on noudatettava lakia. On hyvin mahdollista, että uuden lain ja asetuksen astuttua voimaan päädytään aika-ajoin keskustelemaan siitä, onko jokin toiminta luvanvaraista vai ei. Hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin todellista halua yhteistoimintaan sekä valvontaviranomasilta että harrastajilta.

prikaatinkenraali Ari Puheloinen,valmiuspäällikkö everstiluutnantti Jouni Koskenmies,vanhempi osastoesiupseeri


09-694 8440 fax 09-694 8996

Tervetuloa Venemessuille 2001 9.-18. Helmikuuta tutustumaan uusiin tuofteisiimme! OMS Apeks Underwater Kinetics Pelicase ilmatiiviit laukut Zerotech kuivakäsineet Vanhoina tuotteina teille jo entuudestaan tutut: Spiro Technisub Ursuit Suunto S-star koulutuskeskus, PADI-kouluftaja koulutus, Varustemyynti, Varustehuollot, Varustevuokraus, Ilmantäyttöasema, Nitrox täytöt (vapaa virtaus menetelmä), Sukellusretket, IANTD-koulutus, TOI-koulutus

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle . taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turvaa suke/sitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

..

1) POHJOIA-YlITIOT


Eilattiin Autioiden matka-albumien kuvia: 1. Leppoisaa rontaelömöö 2.Anne Autio ja Helena Syvönen tutkailemassa sukelluskeskuksen toimintaa. 3. Mantan sauna lömpiöö joka pöivö. 4. Osku Puukila opastaa nuoria sukeltajia. 5. Ei lainkaan hullumpi sukellustukialus. Suomalaisten ehkä suosituin kohde sukellusmatkoille on kautta aikojen ollut Pohjois-No~an lisäksi Punainen meri. On hupaisaa, että No~aa . ei yleensä koeta ulkomaaksi vaan ikään kuin kotimaan erittäin läntiseksi rannikoksi. Norjan matkat ajoittuvat pääsääntöisesti alku- ja loppukeväälle, kun taas Punaiselle merelle ja muualle ulkomaille painellaan useimmiten pimeinä vuodenaikoina. Valinta on järkevä, sillä meille juroille suomalaisille tekee hyvää päästä aurinkoon ja lämpöön edes kerran vuodessa. Pohdiskelu Eilatin mahdollisuuksista sukelluskohteena on ehkä huonosti ajoitettu, kun matkatoimistot peruvat kilvan matkojaan sinne.Tulossa on ehkä vaalit ja ainakin toinen osapuolista näyttää saaneen näin tahtonsa läpi. Toisaalta Lähi-idässä on käyty sotaa käytännössä aina. Joskus tilanne maassa kuitenkin rauhoittuu, ja emmehän me politikoi vaan sukellamme. Maana Israel on pitkä, ja kriisipesäk-

keiden ja Eilatin välissä on pitkä ja kuiva pätkä nimeltään Negevin autiomaa. Kunhan tilanne maassa hiukan hellittää on matkatoimistojen yritettävä myydä paikat täyteen ja saada luottamus takaisin. Omat kokemukseni maahan ja paikkaan perustuvat kokemuksiin YK-joukoista ja marraskuussa tehtyyn tutustumismatkaan, jonka aikana haimme Polar Meetingsille, yritysmatkojen jä~estäjä Levi Itä, etelästä yhteistyökumppania vastapainoksi Jäämerellä ja avannossa sukeltamiselle. Kiersimme läpi käytännössä kaikki Eilatin sukelluskeskukset ja arvioimme niitä omien kriteeriemme mukaan. Makuasiat ovat sellaisia, että niistä on turha kiistellä, mutta turvallisuus ja yleinen asenne kyllä paistaa läpi vaikka mitä tekisi. Sitä paitsi maksajalla on oikeus saada vastinetta rahalleen. Eilat on yksi sukeltajien paratiiseista punaisella merellä. Muita ovat Sharm ei Sheikh, Agaba, Hurghada, Taba ja Ras Muhammad. Paikallisilla

matkatoimisto-oppailla on jonkin verran käsitystä suke~misesta, mutta en silti luottaisi heidän arvioihinsa vaan hakisin tietoni suoraan keskuksista. Eilatissa sukellustoiminta näyttää keskittyneen pääasiassa korallimeren eli reservaatin lähistölle. Sukelluskeskuksista suurimmat ja toimivimmat löytyvät myös sieltä. Tosin lähes kaikilla keskuksilla on omat etäpisteensä kaupungissa koska suuri osa turisteista kuitenkin majoittuu siellä. Korallimereltä löytyy muutama hotelli, jotka ovat todella tasokkaita ja tietenkin hintatasoltaan sen mukaisia. Eilatista tehdään safareita kaikkialle Punaisen meren alueella. Osa safareista on sellaisia, että ne pitää tilata edeltä käsin, mutta useille pääsee mukaan kunhan kyselee paikan päällä. Osa viehätystä on myös sukeltaa ihan omin päin tai kaveriporukassa rannalta. Nähtävää ja koettavaa löytyy, varsinkin kun vertaa kotomaan rantadyykkeihin.

Matka itsessään Kun valitsee hotellia, on hyvä miettiä miten paljon aikoo hotelliIla majailla. On turhaa maksaa luksusluokan matkalaukun säilytystilasta jos sukeltaa päivittäin kaksi kertaa tai tekee esimerkiksi viiden päivän risteilyn ja lomaa on viikko. Halpa, mutta ilman Ilemmikkejä" -hotelli riittää hyvin. Jos matkassa on perhettä ja ei-suke~via ihmisiä on syytä suhtautua hotellin valintaan suurella huolella. Kaupungin keskustan ulkopuolella Coral Beachin alueella on hyviä hotelleja ja niiden palvelut ovat loistavat. Ei tarvitse kuunnella lentokoneen melua päivittäin (tunneittain). Sukelluskeskukset ovat kivenheiton päässä. Kaupunkiin pääsee bussilla hujauksessa. Matkalaukun säilytykseen nämä hotellit ovat kuitenkin aivan liian kalliita. Jos suunnittelet safarimatkaa, eli olet hotellissa saapuessasi yön ja lähtiessäsi


Hinnoista

toisen ja muun ajan vietät merellä, niin miksi maksaa huoneesta maltaita ja hunajaa.

Mitäpä mukaan matkalle Sukellettaessa ulkomailla tarvitaan matkalle ison rahapussin lisäksi erilaisia tarvikkeita ja varusteita. Matkavakuutuksen lisäksi ehdottomia matkalle otettavia ovat sukelluskortti ja lääkärintodistus. Päiväki~a on hyvä olla matkassa jotta voit kirjata sukelluksesi ja kerätä leimoja keskuksista, ja saattaa kaverisi näin kateellisiksi. Tarvittaessa voit myös päiväki~an avulla osoittaa sukellustesi määrän ja laadun sekä sen, että olet sukeltanut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Muutoin joudut ostamaan alkuun kalliin yli 40 USD maksavan tarkastussukelluksen 001la on eri nimiä), jonka aikana tarkastetaan taitosi. Kotoinen SUSLin jäsenille tarkoitettu sukeltajanvakuutus pätee ulkomailla ja näin myös Punaisella merellä ainakin Israelissa, mikäli teksti on englanniksi. Vakuutuski~aJkortti tulee olla tietysti matkassa mukana. Näin vältyt maksamasta paikallista 15-20 USD hintaista vakuutusta. Regu ja liivi on hyvä ottaa matkaan. Tiedät minkälaisilla vehkeillä sukellat kun on omat matkassa. Roudaamisen vaiva tuntuu pieneltä kun ajattelee, että säästö saattaa olla jopa 30 USD eli 200 FIM päivää kohden. Räpylät ja maskihan ovat matkassa ilman muuta. Puukkoon suhtautuvat to~uvasti. Ymmärrettävää

sinänsä, koska ainakin Eilatin alueella kalan pistäminen on kiellettyä samoin kuin kalastaminenkin. Koralleista ymmärtää tyhmempikin, että niihin kajoaminen on kiellettyä. Muutenkin turhat hilavitkuttimet tuntuvat turhilta matkassa. Ainakin marraskuussa pä~äsi vielä mainiosti "allaspuvulla" yli tunnin sukelluksen, mutta veden lämpö putoaa kevättä kohden, joten kokopuku saattaa olla tarpeen. Toisaalta kylmänsietokyky on henkilökohtainen juttu. Hypotermia kylläkin iskee myös "lämpimässä" vedessä.

Kuinka veteen Helpointa on valita "myrkkynsä" jo Suomesta ja varata matkatoimiston kautta läjä sukelluksia.Tapa on myös todennäköisesti kallein eikä välttämättä edes kovinkaan järkevä. Seuraavaksi helpointa on käyttää hyväkseen nettiä ja tehdä varaukset suoraan keskuksista.Toimivaa, ja samalla voi esittää kysymyksiäkin.Tosin kokemuksesta voin sanoa, että keskukset eivät liiemmälti vaivaudu vastaamaan kysymyksiin, ainakaan sesonkiaikaan, ja toisekseen on muistettava, että hienot ja hyvin kootut sivut eivät kerro muuta kuin sen, että joku osaa käyttää tietokonetta. Se hankalin, mutta ehkä palkitsevin, tapa on kiertää paikan päällä keskukset läpi ja varata sukellukset vasta silloin. Näin pääsee tutustumaan useamman keskuksen toimintaan, varusteisiin, hintatasoon, siisteyteen, varmuuteen ja tietenkin oppaiden "muodolliseen pätevyyteen".

Hinnoissa löytyy eroja kuten palvelutasossa, esim kaikki kamat päiväksi vuokratessa eroa saattaa olla yli 120 mk. Toisaalta ei kannata aina etsiä halvinta, sillä silloin saattaa menettää palvelussa ja laadussa paljonkin. Hintaesimerkkejä US dollareina päivälle marraskuussa 2000. Pullo 5 - 8, painot 4 - 6, ja uusintatäyttö 4 - 4,5. Regu 10- 15, liivi 7,5 - 10. Kun vuokraa kaiken hintaa kertyy 34 - 55, riippuen siitä onko ilmatäytöt rajattu vai ei. Ohjattuja sukelluksia löytyy joka lähtöön ja hinnat vaihtelevat riippuen siitä minne haluaa. Mustan meren delfiinien kanssa aidatussa altaassa plutaaminen 40 -50 USD, Kokemuksena kylläkin kiva ja erilainen. Japanese Gardens, ponsaipuita silmänkantamattomiin, 25 - 40 USD. Erilaisia 6 päivän sukelluspaketteja joissa esim 2 sukellusta per päivä. Osa sukelluksista tehdään alukselta ja osa rannalta, mutta kaikkiin sisältyy kuljetukset ja osaan ruokailutkin. Hinnat vaihtelevat I 10 USD ylöspäin. Hinta sisältää pullon, painot ja täytöt. Kun tarvitsee kaikki varusteet hinta nousee 90 dollarilla. Safarit ovat oma lukunsa ja niitä löytyy joka lähtöönViidenpäivän Sinai safari Eilatista maksaa 460 - 700 USD riippuen mitä siihen haluaa. Hinnat eivät yleensä sisällä pakollisia rajamaksuja tai aluksella asumisesta

perittäviä erilaisia satamamaksuja. Muuten paikallinen hintataso on kylIä käsittämättömän korkea verrattuna perinteisiin lomakohteisiin. Ruokailusta saa varautua maksamaan saman kuin hyvässä suomalaisessa ravintolassa ellei hiukan enemmänkin. Saniteettituotteet, varsinkin naisten ja lasten, kannattaa ehdottomasti raahata Suomesta mukaan. Iloinen yllätys on tietenkin olut, joka maksaa hiukan vähemmän kuin kotona. Mutta vain paikallinen. Supermarketit ovat siis kovassa kurssissa kuten myös hotellin aamiainen.

Suomalaista väriä Monien sukeltajien tuntema Osku Puukila toimii yhtenä kouluttajana ja oppaana Eilatissa. Osku on monelle suomalaiselle ensimmäinen kosketus sukeltamiseen ja nauttii tietenkin oikeutettua arvostusta. Kannattaa kuitenkin varoa menemästä lähelle puhelin taskussa kun "Mr Pukkiilaa" on altaassaVoi syntyä ns. no~alainen kännykkäkeitto. Muutenkin Eilatissa on todella paljon suomalaisia, mutta siitä huolimatta ei tarvitse törmätä lihapulliin ja muussiin tai hernekeittoon ravintoloissa. Mutta Saunaan pääsee. Mantan sauna lämpiää joka päivä ja löylyt tuntuvat makoisilta. ~ Jari 'Pitko'Autio

Yhteystietoja joista voi olla hyötyä matkan suunnittelussa. Red Sea Sport Club. Tel: +972 7 6376596, Fax:+972 7 6374083 www.redseasports.co.il.manta1@netvision.net.iI Coral Sea Divers, Tel : +972 7 370337, Fax: +972 7 370486 mailto:coraLc@netvision.net.iI Polar Meetings. Tel: +358 16643 505, Fax +358 16643 506 www.levLfi/polarmeetings , polarmeetings@levLfi Lucky Divers. Tel/Fax: +972 7 6376489 Luckysue@isracom.co.iI Siam Dive Club. Tel: +972 7 370 581, Fax: 972 7 371 033 Siamdive@netvision.net.il. Aqua Line, Tel:+972-7-6326628 www.aqua-line.co.iI , aqualinel@hotmail.com Dolphin Reef. Tel: +972 7 6371846 Fax: 972 7 6373824. Ree@netvision.net.il Divers Village, Tel: +972 7 372268, Fax +972 7 372825 Red Sea Aqua Sport. Tel: +972 7 334404, Fax: +972 7 6333771 www.aqua-sport.com.info@aqua-sport.com Marina Divers, Tel: +972 7 376 787, www.marinadivers.co.il , marinad@netvision.net.il Yleistietoa ja sukellusta löytyy mm. seuraavista osoitteista: www.inisrael.com/tour/main.html. www.geocities.com:0080ITheTropics/6045/ eilatt.htm#divers'_hotels


Sukeltajaryhmä puhaltelee hopeisia kuplia valkealle korallihiekalle polvistuneena, kuin missäkin Kadonneen Atlantiksen peruja olevassa uskonnollisessa seremoniassa. Kaukana sinisessä hämyssä liikkuu tuskin havaittavia aavemaisia hahmoja. Harras rauha rikkoutuu, kun ryhmän edessä oleva sukeltaja alkaa kaivaa muovipussista esille syöttikalaa.Yhtäkkiä lähemmäs syöksähtävät haamut ovat haita. Niitä on paljon. Ja ne ovat tulleet hakemaan ruokaa. Juuri tätä ryhmän sukeltajat ovat tulleet pitkien matkojen takaa hakemaan: pulssia nostattavaa jännitystä villien haiden kohtaamisesta lähietäisyydeltä.

Kalojen ja nimenomaan haiden ruokintasukellukset ovat olleet jo vuosien ajan jatkuvasti kasvava sukellusbisneksen osa. Nykyään jo noin puolet trooppisilla alueilla jä~estet­ tävistä sukelluksista kuuluu tähän ryhmään. "Hai-elämysten" ja kalanruokintasafarien taustalla häämöttää kuitenkin myös kasvavaa huolestuneisuutta sekä vedenalaisen luonnon että siellä liikkuvien ihmisten puolesta. Näinä päivinä villieläinten ruokkiminen on kiellettyä, jopa laitonta lähes kaikissa maailman kansallis- ja luonnonpuistoissa, niin maan päällä kuin

veden allakin. Ja hyvästä syystä: viilieläinten ruokkiminen on aina ja kaikkialla johtanut sekä 1) vakaviin terveydellisiin ongelmiin ruokituilla eläimillä että 2) ihmisten vahingoittumiseen eläinten hyökkäyksissä. Edellä mainittuja ongelmia on ilmennyt kun on ruokittu mm. karhuja, peuroja, alligaattoreita, pesukarhuja, haisunäätiä, delfiineitä jne. USA:ssa lukuisat ruokintatapausten yhteydessä sattuneet delfiinien ja ihmisten loukkaantumiset johtivat vuonna 1991 siihen, että viranomaiset kielsivät delfiinien ruokkimisen USA:n vesialueilla. Delfiinien

ruokintaan liittyneet ongelmat on dokumentoitu niin vahvasti, että ruokintakielto on pysynyt voimassa huolimatta siitä, että se on jo useita kertoja yritetty kaataa oikeustoimin. Minkä vuoksi luonnonvaraisten kalojen ruokkiminen on sitten säilyttänyt asemansa, tai itse asiassa on edelleen suosiotaan kasvattava huvitus? Eikö kalojen terveys ja vedenalainen luonto olekaan suojelemisen arvoista? Kysymys on vaikea. Monin paikoin kalojen ruokintasafarit ovat merkittävä tulon lähde ja turistihoukutin. Ruokintabisneksen kannattajat sa-

novat, että kalojen ruokinnan haittavaikutuksista ei ole kunnollisia todisteita. Heidän mukaansa on myös mahdotonta vetää vesieläimiin liittyviä johtopäätöksiä maaeläinten dokumentoitujen ongelmien perusteella.

Miksi eläimiä ei saisi ruokkia? On voitu osoittaa, että ihmisten antama ruoka on vahingoittanut lukuisia eläinlajeja monin eri tavoin. Ruokinta johtaa tyypillisesti normaalin ravinnon hankkimisen häi-


riintymiseen ja heikentää eläimen kykyä hankkia luonnollista ravintoa. Usein syntyy täydellinen riippuvuus ihmisen antimista.

useimmiten puremahaavoja kasvoissa, käsissä tai vartalossa. Toisinaan uhri saattaa menettää yhden tai useampia sormia. Vakavimmissa purematapauksissa on yleensä ollut osallisena hai, mureena, meriahven tai barracuda. Myös pienemmät ja "vaarattomammat" riuttakalat ovat alkaneet vaatia hyökkäävästi omia ruoka-annoksiaan. Sukeltajien ympärillä parveilevat pikkukalat ovat aiheuttaneet runsaasti pieniä puremavammoja, ja tietyissä tapauksissa jopa vakavampiakin haavoja, etenkin korvalehtiin. Etenkin haiden järjestelmällinen ruokkiminen on erityisen huolestuttavaa. Koska haiden luonnolliset reviirit ovat hyvin laajoja ja hain päivittäiset ruuanhakumatkat ulottuvat pitkienkin matkojen päähän, ruokitut hait saattavat aiheuttaa ongelmia sukeltajille, uimareille ja muille vesillä liikkujille hyvinkin kaukana ruokinta-alueesta. Haiden aggressiivinen käytös on lisääntynyt huolestuttavasti mm. Floridassa niillä alueilla, jossa haita on viime aikoina ruokittu jä~estelmälli­ sesti. Aikaisemmin samat alueet ovat olleet kymmenien vuosien ajan tunnettuja siitä, että sukeltajat ja hait ovat voineet kohdata siellä toisiaan rauhallisissa ja turvallisissa merkeis-

Luonnonvaraisten eläinten jatkuva ruokinta aiheuttaa ongelmia myös laajemminkin kuin "vain" yksittäisille suoraan ruokinnan kohteina oleville eläimille. Ruokailukäyttäytymisessä, elin- ja liikkumisalueissa ja eläinten yleisessä käytöksessä tapahtuu suuria muutoksia, jotka saavat ravintoketjun ja alueen eläimistön vuorovaikutussuhteet pahasti sekaisin. Vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin voivat olla todella pitkäaikaisia.

sä. Toistaiseksi vakavin kalojen ruokintaan liittynyt onnettomuus tapahtui Australiassa kun vapaasukeltaja hukkui tunnetussa kalojen ruokintapaikassa. Suuri meriahven oli antanut sukeltajalIe useita iskuja ja purrut sukeltajaa, joka hukkui pahoinpitelyn seurauksena.

LUONNOSSA ••

••

• • ••

Kalojen ruokinnan epävarma tulevaisuus

HYVAKSYTTAVM? Eläimille annetaan usein sopimattomia ruokia. Mm. hot-dogeilla, makkaralla ja juustolla ruokituilla kaloilla on havaittu terveydellisiä ongelmia. Esim.leipä, pulla ja perunalastut ovat liian hiilihydraattipitoisia kalan ravinnoksi. Myös "luonnollisilla" ruoka-aineilla ruokkiminen saattaa aiheuttaa ongelmia; ruokittujen delfiineiden kuolinsyyksi on usein paljastunut pilaantuneen kalan aiheuttama bakteerimyrkytys. Ruokkimalla ihmiseen totutettu eläin ei osaa varoa ihmisen koneita ja laitteita, vaan vahingoittuu helpommin esim. veneen potkurista. Ruokittu eläin jää myös helpommin sekä luvallisesti toimivien kalastajien että "salametsästäjien" saaliiksi.

Lähialueiden ihmisten ongelmia Villieläinten ruokkiminen lisää eläimen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen riskiä. Esim. USA:ssa loukkaantuu vuosittain satoja ihmisiä eläimen hyökkäyksessä, ja useita ihmisiä vuodessa kuolee. Tietyissä osissa Floridaa ruokituista alligaattoreista tuli niin suuria ongelmia ympäristön ihmisille että osavaltion laissa kiellettiin niiden ruokkiminen. Kun delfiinien ruokkimismatkat tulivat muotiin muutamia vuosia sitten Meksikon lahdella kymmenet ihmiset ovat joutuneet delfiinin puremaksi. Kalojen aiheuttamat vammat ovat

."

~'.,,-

Vaikka suuri määrä yhä kasvavia todisteita näyttääkin osoittavan, että kalojen ruokkiminen ei ole turvallista eikä terveellistä, ruokinta jatkuu yhä ja lisääntyy edelleen, sukellusharrastajien houkuttelemiseksi tiettyihin matkakohteisiin. Läheskään kaikki sukellusalan yrittäjät eivät kuitenkaan kannata kalojen ruokkimista eivätkä halua jä~es­ tää siihen liittyviä sukelluksia. Itse asiassa ruokinnan kannattajat ovat tällä hetkellä vähemmistössä, tosin hyvin äänekkäässä vähemmistössä. Monilla kehittyvillä alueilla ruokinnan puolustajat ovat saaneet lobattua ruokinnan yleisen käytännön asemaan. He ovat saaneet paikalli-

13

set päättäjät vakuuttumaan siitä, että ruokinta on heidän toimintansa taloudellisen kannattavuuden välttämätön edellytys. Esim. Bahamalla on voimakkaasti yritetty saada läpi päätöstä, jolla perustettaisiin erityisiä "haipuistoja", jossa kalastus olisi kiellettyä, mutta kalojen ruokinta olisi sallittua.

Järkeviä vaihtoehtoja Kalojen ruokinnalle on kuitenkin olemassa myös vaihtoehtoja, jotka ovat paitsi ekologisesti hyväksyttäviä, myös taloudellisesti aivan yhtä varteenotettavia alan yrittäjien toimeentulon kannalta. VETOVOIMAN PALAUTIAMINEN. Luonnonmukaiset elämykset olisi saatava takaisin osaksi sukellusharrastuksen antamaa kokemusta. Luonnon vetovoima on aina ollut eräs tärkeimmistä sukelluksen pariin houkuttelevista tekijöistä. "Jännityksen etsijät" ja muut lyhytaikaisten elämysten metsästäjät eivät yleensä viihdy kovin pitkää aikaa saman lajin parissa. Sen sijaan vedenalaisen maailman tutkimisesta ja sen ihmeisiin aidosti tutustumisesta kiinnostuneet ihmiset pysyvät harrastuksensa parissa vuosien ja vuosien ajan. Ehkäpä lajia pitäisikin kehittää heidän ehdoillaan? KOKEMUKSESTA OPPIMINEN. Vuosikymmenten ajan ympäristökysymyksissä on ollut tapana viivyttää mihinkään todellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä mahdollisimman pitkään sillä verukkeella, että "ongelmista pitää saada kunnollisia todisteita". Erilaiset omia taloudellisia etujaan ajavat ryhmät ovat lobanneet hyvällä menestyksellä riittävän varhain aloitettavia ympäristön suojelutoimenpiteitä vastaan sillä seurauksella että monessa tapauksessa on saatu lopulta aikaiseksi korvaamatonta vahinkoa. MUUTOKSEN VALITSEMINEN. Perustavaa laatua oleva ympäristönsuojelullinen kysymys on: "Kenellä on todistamisen velvollisuus?" Pitääkö vielä 2000-luvullakin niiden, jotka haluavat suojella ympäristöä sen tuhoamiselta todistaa sitovasti, että he ovat oikeassa? Eikö päinvastoin luonnon hyväksi käyttäjiltä pitäisi vaatia sitovat todisteet siitä, että heidän toimenpiteensä eivät vahingoita luontoa? Ehkäpä olisi aika valita muutos? Q.j

teksti Bill Alevizon, julkaistu Alert Diver-lehden numerossa 2/2000, käännös Mika Rautiainen kuvat Vesa Niemi


Sukellusparija ri

Juha Korja, valmentaja Juhan taustat Syntynyt 8.12.1957Valkealassa. Perheellinen, 2 poikalasta Ammatti: Kuorma-auton kuljettaja Työnantaja:Valkealan kunta, teknillinen osasto konekeskus Harrastukset: Mökkielämää kesällä, talvella avantouinti Seura: Kouvolan Uimarit ry - 1993 jäseneksi - 1995 johtokunta, vpj. - 1995 Kimmon valmentajana - 1995 seuran vastuuvalmentajana Valmentajakoulutus: Suomen Uimaliiton valmennus tasot: 1, 2. Lisäksi useita seminaareja kilpauinnista

Juhan tehtävät SUSL:ssa Vuodesta 1997 räpyläuintivaliokunnassa, nuorten maajoukkuevalmentajana leireillä ja kilpailumatkoilla.

VUODEN RÄPYLÄ-

UIMARI 2000

Valmennus: Henkilökohtaisien valmennettavien määrä vaihtelee vuosittain 8- 12, kilpa! räpyläuimareita. Normaali päivätyön ohella kuluu valmentamiseen aikaa noin 15 tuntia viikossa, joten ei ole vapaa-ajan ongelmia. Valmennettavien saavutuksia: Kilpauinnissa SM-mitaleille Oona Kirjalainen, Heini Pihkala, Lauri Pajari ja Kimmo Ko~a, joista Kimmo ja Lauri ylsivät SM-mestareiksi. Räpyläuinnissa lukuisia SM- ja PM-mitaleja saavuttaneita uimareita, joista yksi Timo Suominen on saavuttanut MM, EM mitallit nuorten arvokisoissa.

Juhan mietteitä Mono 1: Ha~oituksen on oltava kehittävä MOnO 2:Tinkimätön työ tuo hyvän tuloksen Yleisnäkymiä: Kouvolassa ollaan saa-

Valmentajan työ on ohjaamista ja palaverin pitämistä uimareil/e, myös yksinäisempää tarkkailua ja pohtimista. Kuvat Vemma Pynnönen

mutta

tu kilpa- ja räpyläuinti nousemaan kansallisesti ja kansainvälisesti sille tasolle mistä takavuosina haaveilimme. Näin hyviin tuloksiin pääsemisestä kuuluu osakunnia myös Vemmalle. Olemme myös löytäneet viime vuosina lupaavia nuoria lajien pariin. Ja parasta kaikessa on, että olemme saaneet kahden "kilpailevan" seuran yhteistyö toimimaan täydellä teholla. Esimerkiksi seurojen kilpa- ja räpyläuimarit käyttävät kitkatta molempien ha~oitusvuoroja, jolloin saadaan riittävä määrä harjoitusaikaa. Valtakunnallisesti räpyläuinnissa: Ollaan viime vuosina noustu arvoki-

soissa niin näkyville, että muuallakin on meidät noteerattu. FINLAND IS COME (Ferreron sanonta). Ari Palveen ja Sami Sorrin aloittama uraputki -90 luvun alussa on saanut jatkoa. Olemme saavuttaneet nuorten arvokisoissa kautta-aikojen paras menestys räpyläuinnissa. Toivottavasti seuraava vuosikymmen tuo menestystä vähintään yhtä paljon kuin kulunut vuosikymmen. Lopuksi tervehdys Suomen räpyläuimareille: On ollut hienoa tehdä työtä innokkaiden uimareiden kanssa.TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA.

Timo Suominen

- SM-kisoissa Jyväskylässä 4 kultaa - Maailmancupissa Malmässä 4 kultaa - PM-kisoissa Esbjerkissä Tanskassa 4 kultaa, 1,5 kuukautta voimassa ollut ME-tulos - Nuorten EM-kisoissa Pietarissa 2 hopeaa ja kerran neljäs - Miesten MM-kisoissa Mallorcalla 4. sija 50 metrin räpyläuinnissa

Syntynyt 2.4.1983, Kuusankoskella Opiskelija Koulu: Kouvolan seudun Ammatillinen oppimiskeskus Kouvolan toimipiste Harrastukset: Autot, uinti, punttisali Valmentaja: Juha Korja Seura: Sukellusseura Vesikot ry. Vuoden 2000 saavutukset:


I

~ pyläuintitiimi

f

Kimmo:vasemmalla keskittyminen menossa. keskellä jo altaassa. Kuvat Vemma Pynnönen. Oikealla taas keskitytään. Kuva Jari Pynnönen

Kimmon mietteitä 'isä valmentajana"

Kimmo Korja, räpyläuimari Kimmon taustat Syntynyt 19.7 1984 Valkealassa Ammatti: Opiskelija, Kouvolan seudun ammatillinen oppimiskeskus Harrastukset: Uinti Seura: Kouvolan Uimarit ry. Sukellusseura Vesikot ry. - 1990 kilpauintikoulu - 1995 räpyläuinti - 1996 Maajoukkue-edustustehtäviin Ha~oitukset: 6-10 kertaa viikossa.

Viime vuonna uintikilometrejä kertyi 2000. Valmentajat: Kirsi Tervahartiala, Piia Pulkka ja v.1995 Juha Ko~a. Saavutukset: 1998 ja 1999 100 m vapaauinnin SM-mestaruus. Useita SM- hopea ja SM-pronssimitaleja vapaauinnissa Miesten SM-sprinttikisan 9. sija 100m sekauinnissa. Räpyläuinnissa 1996 alkaen SM-mitalisijoja ja 1997 alkaen PM-mitalisijoja. Kaikkiaan arvokisamitaleja SMja PM-tasolla 70 kpl.

Auto on monelle välttämätön paha, varsinkin talven tuiskuissa ja pitkillä matkoilla. Silloinkin kun et voi välttää autoilua, voit toimia ympäristön hyväksi. Ajotottumuksillasi voit vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen ja sitä kautta vähentää päästöjä ja säästää kukkaroa. Energiansäästökeskus Motivan selvitysten perusteella on laadittu EcoDriving -ajotapa. Seuraavassa muutamia vinkkejä hyvästä ajotavasta: - Suunnittele reittisi jo etukäteen ja hoida mahdollisimman monta asiaa samalla matkalla. - Paras reitti kohteiden välillä on sellainen, jolla sinun tarvitsee pysähtyä mahdollisimman vähän (valoissa, risteyksissä ja ruuhkissa) ja jolla voit ajaa mahdollisimman tasaisella nopeudella pitkiä ajanjaksoja. Lyhin reitti ei aina ole nopein. - Maltti on valttia, nykivä ajotapa eli kovat kiihdytykset ja äkäi-

Valmennussuhde on ollut erittäin hyvää, ei ole koskaan tarvinnut kyseenalaistaa ha~oituksia. Siitä, että valmentaja tuntee uimarin läpikotaisin, on ollut merkittävää etua vuosien aikana. AItaalIe mentäessä unohtuu perhesuhteet, ja olen niin kuin muutkin uimarit ha~o ituksissa "aina viimeisenä vedessä". Valmentautuminen yksin on helpompaa mutta hyvien ha~oituskavereiden kanssa kovakin ha~oitus tuntuu paljon helpommalta.

"Edustustehtävät" Vuodesta 1997 alkaen olen päässyt edustamaan maatamme räpyläuin-

nissa PM-, EM- ja MM-tasolla ympäri maailmaa. Kilpailumatkoilla olen saanut tutustua uusiin kavereihin ja eri maiden kulttuureihin maailmassa, mikä on ollut erittäin mielenkiintoista .Joukkuehenki on ollut myös aina hyvä. Parhaana muistona kuitenkin on 1996 kilpailu Unkarin Dunaujvaroksessa.

Kauanko vielä uintia?? Toistaiseksi intoa vielä piisaa!!!!

'Tavoitteita, haaveita' Edustamassa Suomea Olympialaisissa. Veli-Matti 'Vemma'Pynnönen

Paljon asiaa räpyläuinnista löydät internettisivulta http://www.nic.fi/-finswim/

Eco-

draivia!

SUO liEN LIIKUNTA JA URHEILU

set jarrutukset kuluttavat polttoainetta, autoa ja hermoja sekä aiheuttavat vaaratilanteita. - Kiihdytä nopeasti (kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin hidas kiihdytys!) ja aja aina mahdollisimman suurella vaihteella. - Huolia autoasi riittävän usein, tarkista ilmanpaineet ja öljyt säännöllisesti. Kimppakyyti treeneihin ja peleihin on hyvä ratkaisu, jos samalta suunnalta tai matkan varrelta on tulossa useampi henkilö. Kimppakyytirengas säästää paitsi ympäristöä niin rahapussia, jota nykyisin laihduttaa polttoaineen kova hinta. Testaa EcoDriving-nettisivuilta (http://www.ecodriving.com/fin/ajattelutapa.html) millainen on oma ajotapasi! ~ MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke, SW ~

.....

.. '"

.....


Taustaja -oikeudellisia lähtökohtia Hylky koostuu aluksen rungosta, tarpeistosta, irtaimistosta ja mahdollisesti myös lastista. Käytännössä aluksen runko, tarpeisto ja irtaimisto on menettänyt suoran taloudellisen vaihdanta-arvonsao Yksittäistapauksessa itse hylkyyn voi kuitenkin liittyä huomattavia taloudellisia arvoja muutoin koska merihistoria kiinnostaa suurta yleisöä ja mediabisnestä sen myötä. Lasteihin saattaa liittyä suoranaista arvo vaihdannassa edelleenkin, koska lastina saattaa olla esim. kultaa, hopeaa, posliinia ym. tavaraa, joka säilyy hyvin merivedessä. Huomioon on otettava myös, entä hylky saattaa osoittautuakin esim. ympäristölleen vaaralliseksi. Epäselvää voi olla myös kuka vastaa, jos hylyn tutkimiseen ja lastin nostoon osallistunut sukeltaja esim. menehtyy onnettomuuden seurauksena. Koska hylyllä voi olla suurta taloudellista merkitystä on tärkeää kenelle voi kuulua mitäkin oikeuksia. Hylkyihin liittyvät säännöt ovat kuitenkin hajallaan eri puolilla oikeusjä~estystä ja siten vaikeasti hahmotettavissa. Kyseeseen saattavat tulla muutkin kuin Muinaismuistolain ja kulttuuriesineiden maastavientiä koskevat säännöt mm. meripelastussäännöt, omistusoikeutta koskevat periaatteet, hylyn poistamista koskevat velvoitteet vesistöjen likaamisen kieltävät säädökset sekä ns. vastuunrajoittamista koskevat merioikeudelliset säännöt. Missään viimemainituissa ei nimittäin ole niiden soveltamista rajoitettu aluksen (hylyn) iän perusteella Seuraavassa käsitellään lyhyesti vain joitakin keskeisiä periaatteita oikeudesta pelastuspalkkioon, omistusoikeudesta ja muinaismuistolain soveltamisesta Korostan että pohdinta siitä, kuka on oikeutettu taloudelliseen hyötyyn, ei estä sinällään kulttuurihistoriallisten tai tutkimuksellisten intressien mukanaoloa. Tutkijoiden taholta viitataan usein ns. in situ -periaatteeseen eli muinaisjäännös säilytetään löytöpaikallaan. Periaate on mielestäni puhdas realiteetti, koska Suomenkin aluevesillä on tuhansia hylkyjä Pidän kuitenkin kyseenalaisena tulkintana sitä, että esim. kulttuurihistoriallisesti arvokasta lastia, vaikkapa taide-esineitä, säilytettäisiin tietoisesti meren pohjassa vaikka itse hylky jätettäisiin paikoilleen.

Oikeus meripelastuspalkkioon Muinaismuistolaille lienee annettava ristiriitatilanteessa etusija erityislakina suh-

teessa merilakiin. Kuitenkin muinaismuistolaissa ei säädetä sen varalta mitään että hylystä päätettäisiin nostaa jotakin. Esim. sukeltajien oikeudet riippuvat tällöin sopimuksista ja yleisestä lainsäädännöstä. Sopimus voi olla käytännössä suullinenkin, jolloin sitä joudutaan tulkitsemaan yleisten periaatteiden valossa. Myös Honkasen selvityksessä hylkyihin liittyvistä oikeuksista korostettiin sopimuksen merkitystä sukeltajien

j a

keutta kieltää pelastustoimi. Pelastuspalkkioita voidaan vaatia ilman omistajien kanssa tehtyä sopimustakin. Jos omistaja ei syystä tai toisesta ole antanut kenellekään pelastustehtävää, on sillä pelastajalla .etuoikeus joka on tosiasiallisesti ensimmäisenä aloittanut pelas-

teilla markkinoilla esim. jalometalli tai antiikkimarkkinoilla

Omistusoikeus hylkyynja siinä olevaan lastiin Omistusoikeudella on merkitystä mm. hylyn pelastukseen liittyvän määräys-

Vanhoista

Tämä kirjoitus perustuu olennaisesti Åbo Akademin siviilioi-

keuden professorin Peter Wettersteinin tutkimukseen ('Gamla Vrak och Skatter'),joka onjulkaistu kokonaisuudessaan oikeustieteellisessäjulkaisussa Tidsskrift utgiven av Juridiska Förening i Finland (no 5/2000). Kirjoituksessa on kuitenkin myös allekirjoittaneen lisäyksiä sekä viittauksia museonjohtaja Honkaseen opetusministeriölle tekemään selvitykseen, joka on laadittu Vrouw Marian yhteydessä,jajohon Wettersteinkin viittaa. valt i0 n

hylyistä

välillä. Merilain 16 luvun mukaan jokainen joka pelastaa vaarassa olevan tai haaksirikkoutuneen aluksen, tai sellaisessa aluksessa olevaa tavaraa. tai jotakin joka on kuulunut sellaiseen alukseen tai tavaraan, on oikeutettu pelastuspalkkioon tavaran omistajalta. Pykälä ei edellytä että jonkun on oltava meri hädässä. Kyseeseen tulevat myös haaksirikkoutuneet alukset, uponneet hylyt ovat emo kriteerin mukaisesti haaksirikkoutuneita. Pelastussääntöjen tarkoituksena on houkuttaa kyvykkäitä henkilöitä ryhtymään toimenpiteisiin merellä haaksirikkouneen omaisuuden saamiseksi takaisin. Oikeus pelastuspalkkioon edellyttää että pelastajan on saatava omaisuutta myös merenpohjasta ylös. Lähtökohtaisesti aluksen (hylyn) omistajalla on oikeus päättää kuka saa pelastustehtävän. Hylyissä omistusoikeudella on siis merkitystä mm. tässä yhteydessä. Omistaja voi myös kokonaan kieltää perustelIusta syystä pelastustoimenpiteen. Pelkkä muodollinen kielto ei ole riittävä Perusteltu kielto voi olla esim. pelastajien puutteellinen ammattitaito tai heiltä puuttuva tehtävän edellyttämä kapasiteetti. Hylyn tai lastin omistajilla ei ehkä ole intressiä enää saada mitään ylös hylystä ja maksaa pelastuspalkkiota, mutta esim. ympäristönsuojelulliset näkökohdat saavat kuitenkin merkitystä arvioitaessa omistajan oi-

tustehtävän. Pelkkä hylyn paikallistaminen ei kuitenkaan riitä. Pelastustoimi on katsottava aloitetuksi kun pelastaja on ensimmäisenä sijoittanut tarpeellisin välinein varustetun aluksensa hylyn yläpuolelle.Ts. sukellustukialuksen, jossa on tehtävän vaatimien valmiuksien mukaisesti sukeltajia ja teknisiä välineitä. Jos omistajan kieltoa ei voida pitää perusteltuna on ensimmäisellä pelastajalla oikeus vahingonkorvaukseen eli oikeus siihen pelastuspalkkioon, jonka hän olisi ansainnut jos hän olisi saanut tehtävän suorittaa. Käytännössä olennaista on, milloin pelastajan voidaan katsoa saaneen tehtävän. Suullinenkin toimeksianto riittää pätevän sopimuksen syntymiseksi jos se voidaan todistaa. Esim. Vrouw Marian tapauksessa Museoviraston Merimuseon edustaja pyysi suullisesti löytäjäryhmän sukeltajia nostamaan hylystä näytteitä.Toimeksianto on vahvistettu ki~allisesti museovirastosta Mahdollinen pelastuspalkkio määräytyy ensisijaisesti pelastetun omaisuuden arvolla jos muuta ei sovita. Palkkio ei voi ylittää pelastetun omaisuuden arvoa. Tavaran arvon määrittämiseksi ei ole merkitystä aikooko omistaja tavaran myydä vai ei. Kyse on vain siitä arvosta mikä vastaavilla tavaroilla on relevan-

vallan kannalta. Vanhojen hylkyjen kohdalla nousee väistämättä kysymys siitä, onko hylky hylätty ja kuinka kauan omistusoikeus voi säilyä. Esineen hylkäämisellä tarkoitetaan sitä että omistaja luopuu esineestään siirtämättä omistusoikeutta kenellekään. Tällaisessa isännättömässä tilassa esine on kenen tahansa omaksi otettavissa ns. valtaamalla. Hyläntä ei edellytä mitään omistajan ilmaisua vaan se tapahtuu käytännössä useimmiten jättämällä esine oman onnensa nojaan. Epätietoisuutta esineen hylkäämisestä arvioidaan objektiivisesti ts. omistajan henkilökohtaisella tarkoituksella ei periaatteessa ole merkitystä. Harkinnassa otetaan huomioon mm. esineen ikä, sen ominaisuudet, kunto, arvo, löytöpaikka jne. Esineen vapaata hylkäämistä rajoitetaan myös mm. ympäristönsuojelullisista syistä. Omistaja ei voi esim. vapauttaa itseään vastuusta yksipuolisesti hylkäämällä esim. hylyn jossa on ympäristölle vaarallista tavaraa (bunkkereita, lastia tms.) Hylkäämiseen arvioimisessa lienee myös tosiasiallisilla pelastarnismahdoilisuuksilla merkitystä Perinteisesti on katsottu, että jos alus uppoaa merellä esim. niin syvään veteen ettei sen pelastaminen ole kohtuudella mahdollista teknisesti tai taloudellisesti, omistusoikeus ei periaatteessa katkea Lisäksi omistajan


toiminnalla haverin jälkeen on keskeinen merkitys. Omistajan ei tulkita hylänneen alustaan tai lasti aan jos hän etsii hylkyään ja näin ilmaisee halunsa pelastaa omaisuuttaan. Hylyn etsiminen tuntemattomalla merialueella puutteellisten tietojen perusteella voi olla taloudellisesti jä~etöntä. Katsoisin, että laajalti tunnettujen meripelastussääntöjen vuoksi omistajalla on myös kohtuullinen aika käytettävissään odottaessaan josko joku paikallinen sattuu hylyn paikantamaan. Jos hylyssä olevalla lastilla on merkittävää taloudellista arvoa edelleenkin ja omistaja lastille on selkeästi olemassa, uskoisin että omistajan oikeuksia saatetaan arvioida esim. Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuuden suojaa koskevien sääntöjen perusteella. Suhtaudun epäillen siihen, että tällaisen lastin tunnettu omistaja olisi vel'"ollinen luovuttamaan lastin lunastuksetta Suomen valtiolleTilanne on eri, jos omistajaa ei löydetä tai omistajan katsotaan hylänneen lastin. Monilla vakuutusyhtiöilIähän juuret juontavat fuusioiden ym. jä~estelyjen seurauksena pitkälle historiaan. Monet yhtiöt ovat reilusti yli I 00, jopa 200, vuotta vanhojaTeoriassa omistusoikeus voi siis olla tietyin edellytyksin tallella (käytännössä kiinnostus liittyy siis lastiin) ja todistettavissa arkistojen perusteella

Muinaismuistolaki Jos hylky lasteineen katsotaan hylätyksi voi löytäjästä tulla siis sen omistaja tai löytäjä saattaa olla oikeutettu meripelastukseen. Löytäjän oikeuksia kuitenkin rajoitetaan huomattavasti muinaismuistolailla Lain tarkoituksena on suojella ja säilyttää muinaismuistoja kulttuuripoliittisista ja arkeologisista syistä "muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta". Laivalöytöjen kohdalla valtion intressi liittyy lain perusteella esineiden merkitykseen suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Jos alus on uponnut pelkästään satunnaisen onnettomuuden perusteella Suomen aluevesille, voi yhteys esineistön ja Suomen kulttuuriperinnön välillä olla melkoisen löyhä. Sen sijaan laivausmaan tai määränpäämaan intressit voivat olla huomattavia mutta niiden ei kuitenkaan voi kohtuudella tulkiten katsoa kuuluvan nykyisen muinaismuistolain tarkoituksen piiriin. Esim. I 780-luvullaa Tanskan salmien kautta pu~ehti itään yli 300 alusta joista suuri osa venäjälle ja ehkä n. 30-50 alusta Suomeen. Venäjällähän ei ollut merkittävää kauppalaivastoa Tuon ajan kauppapoliittinen kulmakivi oli v. 1724 tuoteplakaatti jonka perust~~lIa ulkomaisten alusten vapaa pu~ehtiminen Ruot-

si-Suomen satamiin oli kielletty. Laissa säädetään, että yli 100-vuotiaat laivanhylyt ja niiden osat ovat rauhoitettuja. Laissa ei kuitenkaan yksiselitteisesti määritellä mitä rauhoittamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan vaan viitataan kiinteitä muinaismuistoja koskeviin sääntöihin "soveltuvin osin". Toisin sanoen, hylkyä ei saa esim. kaivaa, peittää, pois viedä tai muutoin vahingoittaa ilman viranomaisten lupaa. Rauhoitusta valvoo museovirasto. Lisäksi hylky voidaan lunastaa valtiolle julkiseen tarkoitukseen. Rauhoitukseen liittyen viranomaisilla ei Manner-Suomessa ole Muinaismuistolakiin perustuvaa yleistä oikeutta vaatia sukelluslupia kuten Merimuseossa tunnutaan uskovan. Sukeltaminen hylyille pitäisi olla täysin vapaata jos ei muualla laissa niin säädetä. Esim. Hylkyjen kuvaamisen pitäisi olla vapaata jos hylkyyn ei muuten kajota. Viranomaiskäytännöstä mainittakoon että esim. St. Mikaelin hylkyä on saanut kuvata eräs kaupallinen yhtiö. Esim. kuvaamisen rajoittaminen suojeluun vedoten suomalaisilta sukeltajilta Vrouw Marialla tuntuu epäilyttävältä koska esim. Merimuseo on ollut BBC:n kirjeenvaihdon perusteella siihen yhteydessä ja kysehän olisi tällöin liiketoiminnasta englantilaisten osalta. Jos hylyllä on alkuperäinen omistaja tai se on tullut valtion omaisuudeksi esim. lunastamalia, ja hylyssä olevaa lasti nostetaan, on nostajalla oikeus pelastuspalkkioon meri lain perusteella Jos hylky on hylätty. omistaja on tuntematon tai valtio ei halua sitä lunastaa, hylky tai siinä oleva lasti voi tulla löytäjän omaisuudeksi Muinaismuistolaista seuraavine rajoituksineen ns. valtauksen perusteella. Museovirasto voi kieltää löytäjää kajoamasta hylkyyn jota valtio ei omista Mutta vain edellytyksellä että kyseessä on kansallinen kulttuuriperintö. Myös valtion on käytettävä oikeuksiaan niin ettei löytäjän oikeuksia kohtuuttomasti rajoiteta enempää mitä lain tarkoitus edellyttää. Tärkeimpiä syitä on paikan päällä tapahtuvan ns. ei-kajoava tutkiminen ja hylyn tunnistamista helpottavan tiedon kerääminen, jotta hylky voidaan asettaa historialliseen kontekstiinsa Jos hylky on tunnistettu niin perusteet ovat lähinnä muutoin hylyn autenttisen kunnon dokumentoimiseen liittyviä. Ammattitaitoiselle ryhmälle asianmukaisella va-kalustolla kyse lienee viikoista siltä osin mitä hylyssä on näkyvissä. Lienee kuitenkin epäuskottavaa että virasto voisi

vetoamalla hylyn rauhoitukseen saada löytäjän suljettua hankkeesta ja virasto saisi näin puuhailla toisaalla oman kuvaus-, nosto- ym. peraatioiden parissa. Muinaismuistolaissa säädetään lisäksi, että esineet jotka emo hylystä tavataan tai ovat ilmeisesti sellaisesta peräisin kuuluvat lunastuksetta valtiolle. Muutoin niistä on voimassa mitä irtaimista muinaisesineistä on säädetty. Museovirasto voi saada omistukseensa lunastamalla vain irtaimia muinaisesineitä mikäli niillä ei ole omistajaa. Pelkän lakitekstin sanamuodon perusteella tämä tarkoittaisi myös laivalöytöjä.Toisaalta lakiehdotuksen esityksessä mainitaan että laivalöytöjen kohdalla tarkoitetaan myös sellaisia esineitä, joilla on omistaja ja nekin kuuluisivat lunastuksetta valtiolle. Pelkästään emo perusteella kaikki hylystä tavattavat esineet saattaisivat kuulua valtiolle. Lain tulkinnassa on otettava riittävän laaja näkökulma. Taustaksi huomattakoon että löytäjäitä voidaan kieltää oikeus nostaa hylystä mitään. Lisäksi museovirasto voi oman harkintansa mukaan maksaa (tai olla maksamatta) löytöpalkkionTällainen asetelma tuskin on rohkaisevaa ja eikä vanrnasti oikeudenmukaista löytäjän kannalta. Huolimatta laissa käytetystä ilmaisusta "lunastuksetta" sen ei voida missään oloissa mielestäni tulkita tarkoittavan ''Tavarat Korvauksetta, Pintaan Nostettuna". Perustan tätä myös sillä että muussa yhteydessä, esim. hylkyjen inventoinnissa, Museoviranomaiset tilaavat esim. ammattisukeltajilta maksullisia palveluita, joista se korvaa tavanmukaisen taksan paljon vähäarvoisemmasta työstä.Asianmukaisten palkkioiden tms. hyvitysten puolesta puhuu myös se että Museoviranomaisten käsityksen mukaan vapaaehtoiset sukeltajat toimivat aina omalla riskillään. Mainittakoon että tukialuksen kannella oleva virkamies saa täyttä palkkaa. Oikeutetusti voidaan kysyä miksi sukeltajille ei muka kuuluisi mitään palkkiota? Laissa puhutaan esineistä jotka "tavataan hylystä... tai ilmeisesti ovat sellaisesta peräisin". Muinaismuistolain lakiehdotuksen perustelujen mukaan hylky rinnastetaan oikeudellisesti kiinteään muinaisjäännökseen ,jonka yhteydessä on irtaimia muinaisesineitä. Laivalöydön kohdalla viitataan irtaimia muinaisesineitä koskeviin sääntöihin. Miksi tällainen viittaus olisi tehty jos kenran kaikki kuuluisi yksiselitteisesti valtiolle? Irtaimia muinaisesineitä koskevassa lain kohdassa

Mahdolliset kysymykset ja kommentit lehteä varten voi toimittaa Sukeltaja-lehden ·toimitussihteerille.

(§ 17 mom. 3) säädetään, että tunnetusta muinaisjäännöksestä tavattu muinaisesine lankeaa lunastuksetta valtiolle vain jos sillä on. yhteyttä muinaisjäännökseen. Muut (siis §16) tarkoitetut esineet voidaan lunastaa valtiolle. Jos esineitä ei lunasteta, ne palautetaan löytäjälIe. Näin löytäjän intressit tulevat huomioon otetuiksi. Koska valtion oikeus esineisiin on riippuvainen yhteydestä muinaisjäännökseen ja lain tarkoittamat hylyt rinnastetaan muinaisjäännöksiin, on lainkohdan suppea tulkinta perusteltua. Lisäksi suppean tulkinnan puolesta puhuu mm tunnetunkin omistajan (huom. varsinkin lastin suuri taloudellinen merkitys) oikeuksien rajoittaminen ja löytäjän oikeutettu vaatimus palkkioon. Mainittakoon lisäksi ettei laissa eikä sen esitöissä ole ainuttakaan mainintaa lastista. Vaikka hylyssä olevan lastin voitaisiinkin väittää muodostuvan hylystä tavatuista esineistä, voidaan katsoa että § 17 mom. 3 vaadittu yhteys lastin ja hylyn välillä puuttuu. Mutta voi olla kohtuutonta yksittäistapauksessa, että valtio saisi ottaa koko lastin korvauksetta Löytäjä on voinut suunnattomasti ponnistella hylyn paikantamiseksi sekä tehdä taloudellisia uhrauksia. Esim Museovirasto ynitti omien dokumenttiensa perusteella etsiä Vrouw Marian hylkyä jo V. 1972 mutta hanke kaatui taloudellisten resurssien puutteeseen. Samainen hylky löydettiin sittemmin yksityisten henkilöiden kalusto-, raha ja työpanoksella sekä riskinotolla. Tässä yhteydessä voidaan vielä huomauttaa että lain tarkoitus on suojella kansallista kulttuuriperintöä. Myös lastin koostumuksella lienee merkitystä käytännössä Osa lasteista voi olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kun taas joidenkin toisten merkitykseen voidaan suhtautua epäilyksellä. Kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisissa lasteissakin voi olla lukemattomia samanlaisia esineitä. Taustaksi mainittakoon Jönköpingin n. 61.000 litraa alkoholia ja VrolNl Mariasta mm. väriaineita, sinkkiharkkoja ja tuhansia liitupiippuja sekä Akerendamin hylystä Norjassa löydettiin. n. 57.000 hopea ja kultarahaa, joista suurin osa oli samanlaisia. Valtion kokoelmia tuskin on syytä kartuttaa tuhansilla samantyyppisillä rahoilla, liitupiipuilla tai laatikoittain vuosikertaviineillä. Muinaismuistolailla ei ole tarkoituksena kartuttaa valtion varallisuutta. Muinaismuistolain henki on että aiheutuneesta haitasta maksetaan täysi korvaus. Valtion lunastusvelvollisuus lastin osalta voi olla ainoa löytäjän oikeudenmukainen kohtelu jos löytäjälIe ei muutoin voida itse etsintöihin kuluneesta vaivasta ja rahasta korvata mitään.


\!Ii1(il~t!J

messu • s

1000

...jatkoa edelliseltä sivulta Mielenkiintoinen viranomaiskäytännön vertailukohta on Finskäristä, Utön läheltä sukeltajien tekemä löytö. Vapaaehtoiset sukeltajat havaitsivat suuria määriä posliinia merenpohjasta 1992 ja raportoivat siitä Suomen Merimuseolle. Posliini ajoitettiin n. 18S0-luvulleVarsinaista hylkyä ei löydetty muutamia (museon valokuvissa olevaa) veistettyjä aluksen puuosia (kaaria tms.?) lukuun ottamatta. Löytäjät saivat nostaa posliinin ja pitää siitä suuren osan itsellään museoviraston päätöksen perusteella. Pieni osa lastista kuitenkin lunastettiin valtion kokoelmiin ja lunastetusta posliinista valtio suoritti asianmukaisen korvauksen. Lopputulos oli epäilemättä oikeudenmukainen sukeltajille. Viranomaiset ovat myös vuosikymmenien ajan mm. sukellusalan julkaisuissa painottaneet hylkyilmoituksen tekemistä jotta löytäjällä on mahdollisuus päästä mukaan tutkimuksiin.

Lopuksi Asiallisen vertailukohdan suomalaiseen keskusteluun ta~oaa tapaus Hanover Britanniassa. Tapaus osoittaa että arkeologit ja hylyn löytäjät mahtuvat hyvin samalle hylylle jos tunnustetaan eri osapuolten intressit kohtuullisessa määrin. Alusta käytettiin alus upposi myrskyssä 3. joulukuuta 1763 Comwallin rannikolla lastinaan kultaa, muuta arvotavaraa ja aseita. Hylky löytyi 1994 ja kajoava operaatio hylyllä aloitettiin 1997. Hylky on määritelty historiallisesti arvokkaaksi 1997. Viranomaiset tekivät hylkyyn tarkastuksen ennen luvan myöntämistä ja hylyllä työskentelyä ohjaa Hannoverin tapauksessa on kaksi viranomaisten määräämää arkeologia ja konservointi asiantuntija. Operointi hylyllä on lisäksi erään meriarkeologian yksikön valvon-

nan alla (ADU, Archeological Diving Unit, St.Andrewin Yliopisto, Skotlanti) Viranomaisten edustajat käyvät säännöllisesti tarkastamassa työn edistymistä ja keskustelemassa työskentelymenetelmistä luvan haltijan ja hänen sukeltajaryhmänsä kanssa. Viranomaiset valvovat että lupaehtoja noudatetaan ja ta~oavat tarvittaessa neuvojaan ja apuaan. Lisäksi valvojat raportoivat kulttuuriviranomaisia. Koska löytäjät toimivat omalla taloudellisella ja fyysisellä riskillään, vailla julkista rahoitusta he saavat myös hyödyntää hylkyä kaupallisesti. Näin myös valtion joutuu sitomaan vähemmän pääomaa hankkeeseen ja koko jä~estelmän tehokkuus paranee kun vältytään päällekkäisiltä investoinneilta. Lainsäädännössä ei sinänsä ole mielestäni vikaa vaan taitamattomassa hallinnossa. Muodollinen vetoaminen pelkästään lakiin esteenä eri intressien yhteistyölle ei osoita asian syvällistä ja kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Erikoiseksi viranomaisten linjan tekee mm. se että Opetusministeriön raportissa mainitaan Vrouw Marian löytäjien tarkoitus museoida mahdolliset aarteet ja museoviranomaisille on ta~ottu löytäjien taholta mm. rahoituskontakteja. Museoviranomaiset ovat asettuneet vastustamaan löytäjien aikomusta saada hylky ja sen lasti turvaan. Q;1

Jussi Kähäri Vrouw Marian löytäjien asiamies

Tämän lisäksi POISTOERÄ

KU IVAPU KUJA:

40 vuotta 1961-2001 sukelluksen hyväksi ...

DUI Norseman 3000,· Osastomme VENE 2001

messu i,I la: 6K27 Kysy lisää Viking-Life Saving Equipment Oy Tel: + 358 (0) 2 489500 Fax: +358 (0) 2 4895011

~8 lJ~~@@)owrnw~ Kaikkea sukellukseen • Huolto

Nepto-Sub • Tehtaankatu

13, 00140 Hki Puh. (09) 627 770, fax 627 060 ~..L., .

'" . . . "\


Saaristomeren itälaidalla on Vänö, pääasiassa lepikkoa kasvava, suuri saari. Vaikka saari reitiltä katsottuna näyttää asumattomalta, avautuu etelän puolelle suojainen satama,joka laitureineenja eri-ikäisine rakennuksineen muodostaa kauniin saaristolaiskokonaisuuden.

KälJmisen arfloisia

Pieni kylä on sinänsä käynnin arvoinen ja saattaa olla, että laiturista löytyy yöpymispaikkakin. Jos kuitenkin on aikaa ja kiinnostusta niin saarelta löytyy muutakin käynnin arvoista. Kylän rannasta itään päin seuraavan lahden pohjukasta voi käydä täydentämässä vesivarastonsa aidosta saaristolaislähteestä. Lahti on matala, mutta jollan kanssa ja kahlaten loppumatkan pääsee mukavasti maihin. Koska lähde on yksityisellä alueella, kannattaa veden ottamiseen pyytää lupa. Kun kerran maihin on tultu, kannattaa käydä vilkaisemassa pientä ja idyllistä kappelia, joka löytyy keskemmältä saarta. Nykyinen kappeli on uudisrakennus, jonka mantereen Rotaryt rakensivat.

sella keskiajalla. Eräästä pienestä kirjasesta olen löytänyt tiedon, että kappelin koko on ollut noin 5 x 5,5 m ja se on ollut pienen noin 13 x 13,5 metrisen hautausmaan kulmassa. Virallisesti kappeli mainitaan ensimmäisen kerran Kemiön kirkon inventaariossa vuonna 1680, kun kappeliIle lahjoitettiin messukasukka. Seuraavan kerran pikku kappeli mainitaan vuonna 1688, kun hautausmaahan kätkettiin hukkunut tyttölapsi. Noin sata vuotta myöhemmin tehtäessä Vänön isojakoa ei kappeli enää ollut käytössä, koska kartassa lukee "vanha kirkko". Loputkin jätteet tuhoutuivat 1800luvun alussa, kun Bergin talon isäntä pisti pensaikon tuleen ja poltti niemen puhtaaksi.Tuli sytytettiin keväällä viimeisten lumien vielä peittäessä ja suojatessa maata. Lumen pinnan yläpuolelta paloivat katajat ja muu ryteikkö myöhemmin helpommin raivattavaksi kannokoksi. Sitä ei ole onnistuttu selvittämään, mihin joutuivat tai kenties olivat aikaisemmin joutuneen puinen Maria ja Jeesus-lapsi, joiden asiaki~at kertoivat olleen kappelissa.

Oma opastus Kun olet löytänyt rannasta venepaikan ja nouset maihin, niin ellet itse halua lähteä kappelia etsimään, onnistuu se myös alkuperäisen saarelaisen opastamana. Rannan kaupasta kun ostat lakupötkön ja annat sen liehuvahäntäiselle rannassa päivystävälle koiralle, niin hän hoitaa opastuksen. Koira suorittaa varusteiden arvioinnin ja vie sinut ja veneporukkasi kappeliIle, joko suorinta tietä tai sitten kaikkia mahdollisia lentäviä ja purevia itikoita täynnä olevan pusikon läpi. Oppaan arviointiin on täysin turha yrittää vaikuttaa runsaammalla lahjonnalla.

Hävitys Kappelin historiasta tiedetään melko vähän. Ensimmäinen kappeli on palvellut merenkulkijoita jo varhai-

(/änö . ja Vånön kappeli

Laivuri Klason Vanha alkuperäinen kappeli oli laivuri Klasonin pelastumisestaan kiitokseksi rakentama Kerrotaan, että laivuri Klason oli syksyllä menossa Kyrksundiin, kun hänen laivansa haaksirikkoutui Vänön itäpuolisille karikoille. Tanskalainen laivuri pääsi yksinään turvaan saareen ja rakensi talven aikana kappelin kiitokseksi siitä, että Herra oli kuullut hänen rukouksensa eikä antanut hänen

hukkua. Kertovat lisäksi, että laivuri K1ason oli ystävällinen mies, joka piti lapsista ja oli sikäli harvinainen, että ei jättänyt perillisiä saareen. Oli nyt kuinka hyvänsä sen rakentamisen kanssa, niin saarella kannattaa käydä maissa katselemassa ympärilleen. Nykyinen kappeli ei ole edes alkuperäisellä paikalla, mutta katajikon keskellä, pienenä ja harmaana se puhuttelee nykyajan veneilijää. Ainakin kesäisin on avain ollut oven vieressä naulassa. Sisällä on oven

päällä Vänön vesillä uponneen tai upotetun Alfred-nimisen laivan keulakuva, jonka sukeltajat nostivat I 970-luvun alussa. Kappelin alttaria varten piti meidän nostaa tammea samasta hylystä, mutta puuha hukkui byrokratian aaltoihin. Q;1 Eka Metsävuori kuva Leena Koivumäki

VÄNÖN KÄYNTISATAMA Karttalehdet 647, 701 Koordinaatit 59°52, l' 22°12,0' Paikkoja 30-40, poijukiinnitys Kahvila (02) 466 7608 Palvelut: - kahvila - grillikatos, nuotiopaikka tai keittokatos - kauppa - sähköpiste - juomavettä - talousjätehuolto - käymälä - sauna

- yleisöpuhelin - yleinen liikenneyhteys - kalamyynti - luontopolku Palvelusatama (=pääasiassa elintarvike-, polttoainetai vesitäydennyksiin tarkoitettu satama. Satamassa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja.) Avoin KA tuulille.

Lähde: Käyntisatamat 2000 1"-

i<if\: .


Sukelluskuvauksen PM-mestaruus 2000 Suomen vuoro oli jä~estää pohjoismaiset kuvakisat tänä vuonna. Kuvia tuli todella runsaasti, yhteensä noin 250 kpl eri sa~oihin, makroluokka oli jälleen suosituin, siihen osallistui 62 kuvaa. Kuvaajia kisaan osallistui neljästä maasta Suomesta, Ruotsista,Tanskasta sekä No~asta, yhteensä 27 kuvaajaa.voittokuvat erottuivat selvästi, ainoastaan makrosa~a oli todella tasainen, ja työllisti tuomaristoa pitkään. Tuomaristo oli nelihenkinen, päätuomarina, kilpailun vastaavana jä~estäjä­ nä toimi Vesa Niemi sukelluskuvaaja, jäseninä Matti Aalto mainosgraafikko, sukelluskuvaaja, Kari Hokkanen samalta alalta sekä Irma Niemi toimituspäällikkö.

Tulokset: kuvan nimi

nimimerkki

kuvaaja

LuokkaA 1. Squid 2. Rays 3. Rose 4. Anemone hermitcrad 5. Bläck fisk 6. Sepiola 7. Periphylla Baby 8. ~ei nimeä) 9. mile 10. Eremiter

feinax ermo-X Termo-X ML 053 OKT Termo-X 1802 OXO AUO

Espen Rekdal Nils Aukan Nils Aukan Magnus Lundgren Freorik Enrenström ~ell Williamsson ilsAukan Helge Jalestad John Butler Anders Axelsson

LUOKKA B 1. Forest OXO 2.Anemone Dykare 053 3. Ocean gold Sginax 4. Soloppgang i Neptuns rike 3 0500 5. Exlore OKT 6. Bolocera Termo-X Atlantis 7.11/3 8.vitnäckros 053 9. Dream Wreck Termo-X 10. Edens Have 300500

~ohn Butler

redrik Ehrenström Espen Rekdal Finn Refsnes ~ell Williamsson ilsAukan fri Pynnönen redrik Ehrenström Nils Aukan Finn Refsnes

maa No~a

NOrja NOlla Ruotsi Ruotsi Ruotsi No~a

NOrja NOrja Ruotsi No~a

Ruotsi No~a

NOrja Ruotsi

No~a

Suomi Ruotsi No~a

NOrja


SM-2000

kuvakisan diasarjan voittajakuvia Ylhäällä "Ulpukoiden tanssi" ja oikealla "Järvenneidon valtaistuin" . Kuvaaja Jukka Nurminen

LUOKKAC 1. [j;ace Invader 2. nderwaterWorld 3. Starlight 4. Barna Kräfte 5. Dykare Nakensnäcka 6. Cone Fishing 7.Treasure Diver 8. Ma~ic 9. Gaathea 10. Mermaid LUOKKA D 1. Cathedral 2. Sunset 3.Tiran 4.1 Max 5. Homebird 6. Colours 7. Putsarräka 8. Gorgonia lock 9. Wreckdive 10. Memorable moment

~inax XO Termo-X 053 053 A,G,Y2K Termo-X Spinax AUO Termo-X

Es~en Rekdal ~ n Butler

Spinax A,G,Y2K Spinax

Espen Rekdal Anders Gjeldnes Espen Rekdal Alex Dawson ~onas Klein ohn Butler redrik Ehrenström Nils Aukan Anders Gjeldnes Magnus Lundgren

AX

9999 OXO 053 Termo-X A,G,Y2K ML

ils Aukan Fredrik Ehrenström Fredrik Ehrenström Anders Gjeldnes Nils Aukan Espen Rekdal Anders Axelsson Nils Aukan

No~a

NOrja NOrja Ruotsi Ruotsi No~a

NOl'Ja NOf)a Ruotsi No~a

No~a

NOrja NOrja Ruotsi Tanska No~a

Ruotsi No~a

NOrja Ruotsi

LUOKKA E 1. Sportled 2.Smile 3. Roughneck 4. Piss off 5. Steobit 6. Deep flight 7. Kiss 8. Sombre 9. Rötsimpa 10. Roguery

A,G,Y2K OXO Lobster Termo-X YY2 Termo-X 12061 9999 053 9999

Anders Gjeldnes tohn Butler redrik Orvin Tveit Nils Aukan ~n Erik Nygaard ilsAukan Gunnar Brouge tonas Klein redrik Ehrenström jonas Klein

LUOKKAG 1'13mg with joy 2. ub les 3. Poollek 4. Play and Swim 5. Face 6. Mirror cool 7. Making contact 8.The Game 9. Pool Nightmare 10. (ei nimeä)

Termo-X AUO 053 Termo-X Termo-X ML ML OXO OXO 1802

Nils Aukan Anders Axelsson Fredrik Enrenström Nils Aukan Nils Aukan Magnus Lundgren Magnus Lundgren ~hn Butler ohn Butler elge jalestad

No~a

NOrja NOrja NOrja NOrja

NO~

Tans Tanska Ruotsi Tanska No~a

Ruotsi Ruotsi No~a

NOrja Ruotsi Ruotsi No~a

NOr'ja NOrja


Kari Lappalainen pärjäisi myös uimahyppykisassa. Tässä hän taituroi Katariina-laivansa kannelta Saimaan syleilyyn. Kuva Matti Pöntinen Kari vastaanottaa CMAS P****korttinsa. Onnittelemassa Matti Pöntinen ja vuoroaan odottelee Pasi Veijonen. Kuva Vesa Hämäläinen

sukellus neljään tähteen Sukellusseura Saimaan Norppien jäsen Kari K. Lappalainen on yli 25 sukellusvuotensa aikana käynyt tutkimassa Saimaan pohjien rakentamiset ja monet muuta toiminnat sen monissa syvänteissä. - Nyt on aika levähtää sukellusasioissa hetki ja keskittyä vaikka lumilautailuun, sanoo sukellusasioiden monitoimimies Katariina-laivansa kannella kuulaan marraskuisen sulan Saimaan rannalla. Kari Lappalainen palkittiin syksyllä Suomen Urheilusukeltajain liiton korkealla kunnia-arvolla - CMAS, neljän tähden sukeltajakortilla. Noita kortteja on Suomessa myönnetty liiton 44-vuotisen historian aikana ennen Karia vain 23 henkilölle. Liiton 205 seurassa on jäseniä noin I I 500 joten seula arvon saamiseen on melko tiukka. SUSL:n toiminnanjohtaja Brita Ikävalko kertoo, että Kari teki saavutuksellaan historiaa myös itäsuomalaisittain, sillä Suomen kaakkoiskulmille noita arvoja ei ole ennen myönnetty. - Kari Lappalainen on tehnyt urheilusukelluksen alueella hyvin merkittävää työtä koko maata ajatellen. Hän klaarasi hyvin asioita liiton jo tokunnassa ja varapuheenjohtajana

ollessa. Hän oli tekemässä liiton nykyisiä sääntöjä ja on ollut monella lailla kehittämässä lajia. Kyllä Kari on korttinsa ansainnut, kehaisee toiminnanjohtaja entistä hallinnon esimiestään.

Pohjainvcntointcja ja arkclogifla Työelämässä UPM-Kymmenen Kaukaan paperitehtaiden koneasentaja, kunnossapidon luottamusmies Kari Lappalainen on ollut sukellusuransa aikana tehtävissä, joita maalla tallaajat voivat vain kuvitella. Hän on etsinyt Saimaan syvyyksistä laivahylkyjä. Saimaan Pu~ehdusmu­ seoyhdistyksen jä~estämien arkeologisten tutkimusten sukeltajaryhmässä hän on tehnyt mm. pohjainventointeja Astuvansalmen kalliomaalauksia varten. Hän on etsinyt Savonlinnan sotasatamaa ja tutkinut Saimaan pohja-aluetta Savonlinnan ohitustien alta sekä Puumalan sataman ja suuren Puumalansalmen sillan pilareiden alta. Lappalainen oli mukana silloinkin kun vuonna 1991 etsittiin Kylänimen vesiltä armeijan miehistökuljetusvaunuissa hukkuneita varusmiehiä. - Mielenkiintoista oli myös ammois-

ten aikojen metsien etsiminen järven pohjasta, muistelee Kari.

5ukcltnjissa kaikcnlai sia tyyppeja Kari Lappalainen on sukeltanut vuodesta 1976 jolloin hän kävi Saimaan Norppien laitesukelluskurssin. - Jo silloin alkoi tuo arkeologiasukellus kiinnostaa. Siinä on jotain mielenkiintoista. Se kertoo, että Saimaalla on seilattu ja eletty paljon ennen meitä, sanoo Kari ja näyttää Katariina-laivansa hytin seinällä olevia piirroksia vanhoista hylyistä. - Sukeltaminen on yllättävän yleinen ja monipuolinen harrastus. Lajin piiriin hakeutuu ihmisiä hyvin erilaisista lähtökohdista ammattijakaumankin ollessa laidasta laitaan. Kaikkia kuitenkin yhdistää tietynlainen innostus samoihin asioihin; etsimiseen, löytämiseen, luonnosta nauttimiseen ... kertoo Kari. Sukeltamista voi harrastaa koko perhe, myös perheen nuorimmat. sillä lähes joka seurasta löytyy aktiviteetteja - kuutista kajakkiin, niin kuin sanotaan. Norppien ja mursujen asettuessa siihen välimaille.

Antero Parma TämäTeredo Navaliksen perustaja,Vrouw Maria -hankkeen taloudellinen tukija, ammattisukellustakin kokeillut laaja-alainen kouluttaja, liikkeenha~oittaja ja suuri sukelluksen ystävä sai CMAS****-kortin viime syksynä. Tekniikan miehenä hän mieluusti lomalla katoaa vaimon kanssa Harrikoiden selässä easyridaamaan pitkin poikin Eurooppaa. Kuvassa hän vastaanottaa kortin toiminnanjohtaja Brita Ikävalkolta.

. JIDIIg 2

\ika aikaa kutakil1 Kari Lappalainen teki oman päätöksensä siirtyä pois "korkean tason tehtävistä". Hän on nähnyt 25 vuoden aikana lajin käytännön harrastajana myös lajin hallinnollisen osan. Lappalainen oli Suomen Urheilusukeltajain liiton johtokunnassa kahdeksan vuotta, Saimaan Norppien puheenjoht~ana kymmenen vuotta ja lukuisissa alan toimikunnissa sekä työryhmissä. Leireillä, koulutustapahtumissa jne. Reilu vuosi sitten hän ei halunnut asettua enää ehdolle SUSL:n johtokuntaan. - On osattava joskus myös luopua. Samalla kun antaa tilaa toisille, saa sitä myös itse lisää. Johtokuntavuodet olivat mielenkiintoisia ja haastavia, mutta aika aikaa kutakin. Noina johtokuntavuosina palkitsevaa oli myös ne lukemattomat upeat. mielenkiintoiset ihmiset, jotka on ilo tuntea myös ystävinä, filosofoi Lappalainen. - Mutta sukeltamista kuitenkin ihan huvikseni jatkan aina kun aikaa liikenee. Huomattavan ja tuloksellisen sukellustoiminnan ansiosta saaneen huomion lisäksi Kari Lappalainen palkitsi itseään käymällä syyskuussa työtoverinsa Martti Eiskosen kanssa Sydneyn olympialaisissa hurraamassa suomalaisille yleisurheilijoille. Ensi kesänä hän jatkaa sukeltajien leiritilaisuuksien järjestämistä Saimaalla.Viime kesänä Katariina-laiva vei leireille 160 sukeltajaa. Mainittakoon muuan enimmäkseen meressä sukeltava seura, joka viime kesän viikonlopun leirin innoittamana varasi heti Katariinan ensi kesälle koko viikoksi. Sitä ennen Katariina saa huilata Lappeenrannan satamassa talven yli kunnes kevätaurinko herättää laivan ja sen omistajan taas mielimään kohti Saimaan upeita ulapoita. ~ Keijo Martikainen


IXUS X-l

Seikkailijoiden sukua Vedenalainen kuvaus 5 m syvyyteen. Kevyt. Kelluva. Iskunkestävä. APS-kamera - kolme kuva kokoa.

Canon www.canon.fl

Imaging across networks

Christian Ahlström

VIESTEJÄ SYVYYKSIEN Kiehtova tarina Vrouw Mariasta ja muista Saaristomeren vanhoista laivahYlyistä. M~rihistorioitsijan mUkaansatempaava kertomus syvyy~en salaisutiksista: FiL tri Christian AliIström on Pohjoismaiden johtava merihistorioits.ija. Juuri Ahlströmin arkistotutkimusten pemsteella '9'rouw Marian hylky löydettiin.

Eterna Monterey

THE DIVER'S WATCH

SEEMAN KOMPRESSORlT KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODAlTlMET TÄ YITÖLETKUT TÄ YITÖUllTlMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLjYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 2222571 GSM 040 505 1146

E-maj): jouko.askola@divetech.fi ",-'.'.~

Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, antireflection coated on both ...........!!CiiiiV sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball-bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock. Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark.

Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto puh.03-65711,faksi03-6161520, www.kultakekus.fi


Kesäkuun 26. oli kaunis iltapäivä. Leppoinen ja lämmin tuuli puhalsi mereltä.Taivassalolainen kaljaasi Georg purjehti kohti etelää täysissä purjeissa Enskärin pohjoispuolella. Kaljaasissa oli kaksi laivamiestä ja kustavilainen luotsi Taavetti Michelsson. Laiva oli paluumatkalla Merikarvialta Turkuun. Lastina oli 31 1/2 tynnyriä tervaa ja joukko tyhjiä silakkalaatikoita. Miehet keskustelivat ja naureskelivat hyväntuulisina. Vesi kohisi laivan keulassa. Parin kilometrin päässä keulasta he näkivät jonkun pienen höyrylaivan tulevan kohti hinaten kahta proomua. Sota tuntui olevan hyvin kaukana tästä arkisesta rannikon merenkulusta. Tosiasiassa sota oli vain parin kilometrin päässä. Selkämeren rauhallisen pinnan alla Iymysi yksi merten harmaista susista, saksalainen sukellusvene.Yliluutnantti Wissman katseli UC-57:n periskoopilla vuoron perään kaljaasia ja proomuja hinaavaa höyrylaivaa. Hän mietti kumman kimppuun kannattaisi ensin iskeä. Päätös oli lopulta helppo. Höyrylaiva oli liikkeissään paljon nopeampi, se ehtisi saarten suojaan sillä aikaa kun kaljaasi tutkittaisiin ja tuhottaisiin, joten hinaaja tulisi olemaan ensisijainen kohde. Ensin kaljaasi oli kuitenkin pysäytettävä. Wissman määräsi aluksensa nousemaan pinnalle. Kaljaasissa olevat miehet eivät heti havainneet merenpuolelle ilmestynyttä tummaa solakkaa esinettä. Sitten he viimein havahtuivat ja katselivat sota-alusta epäuskoisina. Sukellusvene tuli kohti kaljaasia. Savu pöllähti komentotornin etupuolelta ja miltei samassa kohosi vesi patsas hyvän matkaa kaljaasin keulasta, sitten kuului laukauksen ääni. Hetken kuluttua sama toistui. Laivamiehet ja luotsi ymmärsivät vähemmästäkin mistä oli kysymys, he riensivät köysistöihin käsiksi ja aIkoivat löysätä pu~eita. Sukellusvene oli sillä aikaa päässyt äänenkantaman

EYlsimmäiseYl maailmaYlsodaYl YleUäYlYleYl sotavuoden. vuodeYl1917. kesäkuu oli ehtiYlytjo miltei lopuilleeYl eYlYleYl kuiYl eYlsimmäiYleYl suomalaiseeYl laivaaYl kohdistuYlut upotus PoriYl edustalla tapahtui. päähän, sillä sieltä määrättiin selvällä ruotsinkielellä laskemaan pu~eet. Laivamiehet jo käskyä oma-aloitteisesti toteuttivat. Sukellusvene ei kurtenkaan jäänyt kaljaasin vierelle, moottoreiden kiihtyvä ääni ja sankka pakokaasu kielivät vauhdin lisäämisestä Suunta oli kohti proomuja hinaavaa höyrylaivaa. Kaljaasin vauhti hidastui ja kohta se keinahteli laiskasti aalloilla. Miehet jäivät odottamaan mitä tuleman piti.

Hinaajanja proomujen tuho Tyhjiä proomuja hinaava laiva oli porilaisen kauppias Juseliuksen omistama höyryhinaaja Martinniemi. Se oli matkalla Merikarvialle hakemaan haapatukkeja Porin Tulitikkutehtaalle. Hinaajan kannella oli myös havaittu sukellusveneen yllättävä ilmestyminen ja varoituslaukaukset. Hinaajan konekäskynvälrtin vedettiin stoppiin. Sukellusvene lähestyi nopeasti hinaajan vierelle ja sieltä määrättiin miehistö poistumaan laivasta heti. Hinaajan kapteeni, laivuri o.Saari, ilmoitti närkästyneenä että tämä oli suomalainen laiva. Sukellusveneestä taas vastattiin, että tangossa oli venäläinen lippu.Tilanne oli tietenkin päivänselvä, joten Martinniemen miehistö ja proomujen miehistö siirtyivät pelastusveneeseen. Veneestä käsin Martinniemen mie-

KUMISTA VARMUUTTA KAI KE N LAI S EEN S U K ELTAM I S EEN

KALJAASI GEORG JA

HINAAJA MARTINNIEMI

histö katseli kuinka sukellusveneen miehistö siirtyi hinaajaan ja alkoi siirtää tavarorta parempaan talteen: Ruokatarvikkeet, köysiä ja jopa ankkurikettinki siirrettiin sukellusveneeseen. Pelastusvenettä oli sillä aikaa soudettu poispäin aluksista. Jonkin ajan kuluttua he havahtuivat tykin laukauksiin. Ensin ammuttiin proomuihin pari laukausta ja sitten itse hinaajaan kolme laukausta. Hinaajasta kuului voimakas räjähdys ja se peittyi valkoiseen savupilveen. Ilmeisesti höyrykattila oli räjähtänyt. Savun hälvettyä oli hinaaja uponnut. Martinniemen miehet, jotka soutelivat kohti Reposaarta, katselivat kuinka sukellusvene kääntyi kohti kaljaasia.

Laivamiesten masentava näky Kaljaasin miehistö oli seurannut hinaajan upotusta tyrmistyneinä ja tajuten samalla oman aluksensa kohtalon. Sukellusvene tuli kaljaasin vierelle ja kaksi upseeria nousi kaljaasin kannelle. Toinen heistä puhui ruotsia laivamiehille ja määräsi miehet jättämään laivan. Miehet protestoivat ja kysyivät syytä. Upseeri vastasi kaljaasin kuljettavan sotakieltotavaraa ja se oli näin ollen upotettava. Samaan aikaan eräs sukellusvenemies nousi kaljaasiin mukanaan pommi. Hän vei sen ka-

Nikonos ~ + salama 58-105 vedenalaisjärjestelmä meiltä vuokralle. Varaa ajoissa

!

Nikon PALVELUA SINUA VARTEN

KUVA·

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5,05830 Hyvinkää Puh/fax (019) 454 597

PAlJULAOT Hämeenkatu 1, 20500 Turku Puh.(02) 233 2383 Fax (02) 251 0382

.'

24 '

'.'-."

- ";

juuttaan ja palasi hetken kuluttua takaisin. Upseerit ottivat laivasta lipun, laivapäiväki~an ja yhden vesiämpärin. Laivamiehet keräsivät kiireessä mukaan sen minkä kerkesivät ja siirtyivät pelastusveneeseen joka kellui köyden päässä kaljaasin perässä. He alkoivat kiireesti soutamaan kohti Ouran saaristoa. Samaan aikaan sukellusvene irtautui myös kaljaasin kyljeltä ja kaartoi hiljaisella vauhdilla kohti etelää pintakulussa. Kaljaasin rungon sisältä kuului hetken kuluttua kumea räjähdys. Laivamiehet lopettivat soutamisen ja katselivat masentuneina kuinka heidän laivansa aIkoi hiljakseen upota. Rikkoutuneesta rungosta purkautui pinnalle tervatynnyreitä. Hetken kuluttua kaljaasi oli uponnut ja pinnalla kellui tynnyreiden lisäksi erilaista hylkytavaraa. Miehet jatkoivat soutamista kohti Ouraa ihmetellen sitä, miten saksalaisessa sukellusveneessä saattoi olla niin hyvin ruotsia puhuva upseeri. Aikansa soudettuaan, tuli heitä vastaan merikarvialainen höyrylaiva Ahti joka vei miehet Merikarvialle. Upotetun Martinniemen miehistö saapui myöhemmin illalla Reposaarelle turvallisesti. Hinaajan perässä olleet proomut eivät uponneet, vaan ne rikkiammuttuina ajautuivat Merikarvialle päin josta ne sittemmin pelastettiin. ~ Seppo Salonen


Viestejä syvyyksien sylistä Christian Ahlströmin vuonna 1982 julkaisemasta ki~asta, Syvyyksien sylistä, on vihdoin saatu kauan kaivattu uusintapainos. Eikä vain uusintapainos, vaan ko~attu ja laajennettu laitos. Ki~assaan Ahlström antaa elävällä tavallaan ensin katsauksen maailmankuvaan 1600-1700 -luvuilta ja siirtyy sitten luontevasti kuvailemaan Vrouw Marian ja keisarinnan taulujen tarinaa. Hänen kuvauksessaan voi kuulla meren aaltojen kohinan ja vanhojen kruununki~ureiden sulkakynien rahinan. Pilke silmässään hän kertoo laivan tarinan alkaen haaksirikosta ja nostettujen tavaroiden huutokaupasta, päättäen tarinan Pro Vrouw Maria yhdistyksen masinoimaan hylyn löytymiseen. Monet alkuperäisistä dokumenteista otetut kuvat kertovat kruununki~ureiden käsialasta ja kirjeistä tehdyt käännökset antavat hyvän kuvan silloisesta korulauseita täynnä olevasta ki~oitustavasta. Seuraavassa luvussa Ahlström esittelee varsinaisen monitoimimiehen Märten Triewaldin, jonka kiistanalaiseen persoonaan voidaan yhdistää monenlaisia varsin kunnianhimoisia, joskin rahoittajille murheita tuottavia yrityksiä. Vaunuille meren yli lähtee Ahlström alkaessaan selvittää Borstön Sankt Mikaelin monitahoista tarinaa.Tarina etenee kohta kohdalta etsien pienen palasen sieltä, täältä, ja antaa selvän kuvan siitä minkälaista salapoliisin työtä vanhojen arkistojen tutkiminen on. Ei riitä, että löytää jonkun tiedon, vaan pitää myös osata lukea vanhoja käsiki~oituksia jois-

ta ki~urit ovat saaneet maksun per ki~oitettu sivu. Ki~oituksen kieli on toinen asia, joka "saattaa" aiheuttaa pari ongelmaa. Loppuosassa ki~aa kerrotaan tavallaan yhteenvetona muutaman hylyn tarina muun muassa Jutholmin "pullohylky", Muskön Ålusnabber, jonka perämies esiintyy myöhemmin erään meidän vesi emme hylyn kapteenina. Mutta mikä Älusnabbenin hylyn nimi oli? Oliko se Noachs ArI<, Ulrica Eleonora,Anna Dorotea tai Concordia. Ki~oittaja aprikoi asiaa ja esittää erilaisia arviointeja tavalla,joka meille hylyntonkijoille kertoo niistä monista erilaisista asioista joihin tutkimuspolun varrella saattaa törmätä. Lopuksi Ahlström tuo esiin katkelman vuonna 1644 ilmestyneestä Johan Månssonin pu~ehdusoppaasta ja sen sata vuotta nuoremmasta Jonas Hahnin ko~aamasta ja oikaisemasta laitoksesta "Johan Månssonin henkiinherätetty tomu". Ki~aan on otettu tästä vanhasta pu~ehdusop­ paasta vain reitti Turun saariston läpi jatkuen sieltä vielä Hankoniemeltä Haminaan. Koko ki~an läpi tukee kuvitus hyvin ki~oitettua tekstiä ja elävöittää värikästä kerrontaa. Mikään katseluteos ki~a ei ole, vaan sen teksteihin kannattaa todella paneutua. Monet vuodet 1982 jälkeen ilmestyneet samoja laivoja koskeneet kertomukset nojautuvat hyvin siihen "alkuperäiseen" syvyyksien sylistä -kirjaan. Kaikki kunnia kuuluu kuitenkin tohtori Christian Ahlströmille, joka on selvittänyt näiden aaltojen alle

1 ~.. . .'. ,. . Niin mYöskin livepointin uusi kuvastol I

.:&.' 0:&._

Ota yhteyttä, niin lähetämme sinulle v. 2001 tuotekuvastomme, täynnä laadukkaita uutuustuoteita! Annamme sinulle myöskin tarpeesi mukaan suunnitellun, kilpailukykyisen tarjouksen. Voit myöskin noutaa vuoden 2001 kuvastomme/hinnastomme Divemarin Oy:n osaltolta VENE-messuilla!

-1 Närpesvägen 9, 64 0 Närpiö. Puh. 06-2243690. Fax 06-2243670

www.divepoinUi.e-rnail:sales@divepoifilt.fi painuneiden alusten mysteerioita. Vaikka ki~a on ko~attu uusintapainos, puolustaa se paikkaansa jopa alkuperäisen ki~an rinnalla. Ja mielestäni uusintapainoksessa on tärkeintä se, että alkuperäistä ki~aa ei ole saanut edes narikoista moneen vuoteen. Kustannusliike Karisto on kiitettävästi ottanut huomioon monien asianharrastajien pyynnöt saada uusinta tavallaan hylkysukeltajien "peruski~asta". Ki~a sopii hyvin niin nuorien kuin kokeneempienkin sukeltajien ki~a­ hyllyyn. Muistan itse, kuinka sen kul-

mat käpristyivät kun ki~an tietoihin otettiin aikanaan kantaa. Borstön Sankt Mikael oli löydetty, mutta kukaan ei osannut aavistaa mitä sen ruumiin kätkeytyiVrouw Mariaa etsittiin ja matkaa piirreltiin eri tahoilla kartoille ja yritettiin Ahlströmin tekstistä löytää edes rivien väleistä lisää tietoa. Luulen, että mikään niihin aikoihin ilmestynyttä sukeltamiseen liittyvää ki~aa ei ole luettu yhtä paljon. Meidän sukeltajien puolesta kiitos kustannusyhtiö Karistolie ~ Eka Metsävuori

Hämeenlinna, puh.(03) 682 8621 , fax 653 7541 - www.pirttila.com


Vuoden 2000 sukeIIusseura ReJ

Koko perheel1

sukellusseura 13 näkökulmaa siihen, miksi sukellus on niin hieno harrastus.

Suomen Urheilusukeltajien Liitto SUSL valitsi joulukuussa vuoden 2000 sukellusseuraksi Rauman Laitesukeltajat. Tittelin kunniaksi laitesukeltajien pikkujoulujuhlissa Rauman uimahallissa oli pe~antaina 15. joulukuuta ylimääräistä menoa ja riehakkuutta. Ensi sijassa kuuteille ja norpille suunnattuun pikkujouluun (aikuisilla oli aiemmin omat, "kuivemmat") ilmoittautui 180 seuran jäsentä. Kun vielä suuri osa nuoremmista oli mukana isiensä ja äitiensä kanssa, oli paikalla reilusti kolmattasataa henkeä. Ei laitesukeltajille varattuun uimahalliin juuri muita olisi mahtunut. Rauman uimahallissa kävi ilmi, että vuoden sukellusseura on osiensa summa. Se että hommat toimivat, vaatii monen ihmisen panostuksen ja rakkauden veden parissa "kluttaamista" kohtaan. Joulujuhlissa kävi myös harvinaisen selväksi, että sukellus on harrastus, joka vetää koko perheen puoleensa. SUSL:n valinnassa kiitettiin erityisesti raumalaisseuran panostuksesta nuorisotyöhön. Nuorissa mitaten laitesukeltajat on Suomen suurin sukellusseura, 321 jäsenestä yli kaksisataa on alle 21-vuotiaita. Seuran nuorisotyö onkin palkittu myös Nuori Suomi -sinetillä. Seuran nuorisotoiminnasta vastaavalla Kai "Nökö" Backmanilla olikin pikkujouluissa kädet täynnä töitä ohjeita ja uimakaappien avaimia jaellessaan.viime vuonna SUSL valitsi Nökön vuoden ohjaajaksi. Mistä vuodesta 1994 seuran nuorisotoimintaa ohjannut mies ammentaa intonsa? "Lasten ja nuorten into tarttuu vanhaankin. Hyvät tukijoukot auttavat, ei tästä tulisi mitään ilman kunnon organisaatiota. Norpilla on 22 ohjaajaa, joista 19 kurssitettua. Ilman heitä ei tästä tulisi mitään." Noora Takaveräjä ja Serafina Laaksonen ovat näitä Nökön

ohjattavia ja nuoremman polven sukeltajia. Nooralla on takanaan kolme vuotta, Serafinalla yksi. "Veli oli norpissa. Sukeltamisessa on hauskinta, mitä kaikkea vedessä voi touhuta, sukelleIla renkaiden läpi ja kaikkea", sanoo Noora "Minä tulin, kun Noorakin oli täällä. Sukeltaminen on kivaa ja täällä tapaa kavereita", summaa sukellusfilosofiansa Serafina.

6-henkiscn pcrheen yhteinen hurrflstlls Yksi ohjaajista on Hanna Salmela. 15-vuotias Hanna on sukeltanut 8 vuotta, joten sukeltamisen eri puolet norpparalleista räpyläuintiin ja uppopalloon ovat tulleet tutuksi. Hannan innostus tarttui niin, että yhteen aikaan koko kuusihenkinen perhe harrasti sukeltamista. "Äiti vapaasukellusta, isä laitesukeltamista, veljet uimahypyissä ja kuuttiryhmässä, pikkusisko Elina oli samassa norpparyhmässä kuin minä ja ohjaa nyt kuuttiryhmää. No nyt ollaan hieman rauhoituttu", naurahtaa Hanna. Timo Ala-Olla vastaa laitesukeltajien välinehuollosta, mikä tarkoittaa räpylöiden ja maskien välittämistä norpille . Ala-Olla liittyi laitesukeltajiin lapsien mukana 10 vuotta sitten, ja on yhä toiminnassa mukana, vaikka lapset ovat jo täysi-ikäisiä. ''Täytyyhän sitä nuorten toimintaa tukea, ettei hyvän harrastuksen aloittamisesta tule turhan kallista. Vanhemmat sukeltajat löytävät lait-

teensa ihan omin konstein. Jotkut valittavat, että elion tai Lin~n lestit ovat liian kapeita, mutta aika harvat. Mielestäni seurassa räpylöiden kierrätys sujuu varsin hyvin. Ei ole kenenkään etu, että sängyn alustat ovat täynnä pieniksi jääneitä räpylöitä. 17-vuotias Harri Metsäjoki ohjaa 9II-vuotiaita sekä osallistuu uppopalloha~oituksiin. Harrinkin sukellusharrastuksen innoittajana on veli, tällä kertaa pikkuveli. "Kaikkihan sukeltamisessa on mukavaa. Sitä paitsi sukeltaminen rentouttaa ja vie ajatukset koulutöistä".

Rauman uimahallissa kävi ilmi, että vuoden sukellusseura on osiensa summa. Se että hommat toimivat, vaatii monen ihmisen panostuksen ja rakkauden veden parissa "kluttaamista" kohtaan.

Leiclit syvyyksissu tontUt Nissflnissa Kirsti Tarnanen vetää aikuisten vapaasukellusryhmää sekä käy laitesukeltamassa seuran "Ieidit"-ryhmässä. Takana on vasta I ,5 -vuotta seura-aktivismia. Kirstin perässä perheen 9- ja II-vuotiaat tytöt ovat myös aloittaneet sukellusharrastuksen norpissa. "Olin jo pitkän aikaa halunnut opetella sukeltamaan. Sitten kuulin laitesukeltajien kurssista. Siellä vasta tajusin, että sukeltaa voi muutenkin kuin ilmapulloilla." Riku Höyden oli tullut uimahalliin kahden "muksunsa" kanssa. Höyden on näitä sukeltajia, joilla sukeltaminen harrastuksena oli perheen perustamisen ja työn vuoksi pikkusen aikaa tauolla, mutta innostus on löytynyt taas lasten sukellusharrastuksen myötä. "Ehkä tässä saa joskus sukelluskaverin." Mikä on Rauman paras sukellus-


Olan Laitesukeltajat

kohde? "Brita Dan. Se on iso rautalaiva verrattain matalalla, helpossa sukelluspaikassa lähellä Raumaa. Siinä on paljon katsottavaa." Joulujuhlissa ei varsinaista pukkia käynyt, joskin tontun hommaa hoiti Hannu Ala-Olla. Sukellusta 23vuotias Hannu on harrastanut lähes puolet eliniästään, I I vuotta. "Lehdestä näin ilmoituksen, ja päätin tulla norppiin", sanoo nykyään laitepuolella vaikuttava tonttu. Mikä on mieleenpainuvin löytösi? "Monnan kuoppien (paikalliset hiekkakuopat) syvyyksistä löysin Nissan Cherryn. Poliisin mukaan se oli varastettu kolme vuotta aikaisemmin."

Yli nelikYl11ppisisttt koll11ekuisiin Tiina Häyrinen vastaa sukellusseurassa kuuttitoiminnasta (4-7vuotiaat) ja ohjaa Kunnossa kaiken

Kaikki tömciiR aukeaman kuvat on otettu RLS:n pikkujol.1lurie2000. Tämän kuvc:m nIJoret sukeltajat ovat ~LS:1iI ensimmäisicii Junior-Scuba:laisia Hannu AICF'0Usn kQnssa.

ikää -ryhmää. Entiselle uimaopettajalle kuuttien ohjaaminen on hauska harrastus. KKI-ryhmään kuuluu parikymmentä yli 40-vuotiasta sukeltajaa, joille vedessä liikkuminen on elinikäinen sukellusharrastus. "Ryhmässä keskeistä on vesivoimistelu.viime kerralla tosin pelasimme uppopallojoukkueen kanssa vesipalloa. Sekajoukkuein ja leikkimielisesti totta kai." Heli Hannelius osallistui laitesukeltajien viime kesänä Riskonpöllän saarella jä~estämään taidepläjäykseen, johon kuului mm. vedenalaista taidenäyttelyä sekä Hanneliuksen ja Turkka Suuriniemen runonlausuntaa saaren kyljessä olevan seuran sukelluspuiston sukelluskeIlosta. Talvisin hän johtaa Rauman halutuinta ryhmää. Kun Rauman uimahalli 2,5 vuotta sitten remontoitiin, saatiin lastenaitaalIekin sellaiset lämpötilat, että 3-kuisetkin vauvat

pääsivät mukaan. "Meillä on kaksi vauvauinti- ja kolme perheuintiryhmää. Tiedote uimahallin seinällä ja puskaradio ovat vaikuttaneet, että hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja".

(saJu poika yhdessii IfI itesu kcllusku rssi lIe Vesa Aikko oli seuraamassa 8-vuotiaan poikansa Antin toimintaa aItaan reunalla. "Kyllä tämä isä-poika suhdetta ·vahvistaa. Se sukellusharrastuksessa on miellyttävää, että siinä ei ole kilpailullisuus ole niin keskeisellä sijalla kuin monessa muussa urheilulajissa. Itse olen pari kertaa sukeltamista snorkkelilla, siinä kaikki. Odotan mielenkiinnolla hetkeä, jolloin Antin kanssa yhdessä päästään aloittamaan laitesukelluskurssi." Laitesukeltajien nimikkolajin, laitesukelluksen kursseista on viitisen

vuotta vastannut Riku Kulmala. Ensimmäiset sukellusoppinsa Riku kävi opintojensa ohessa vuonna 1990 Tampereen urheilusukeltajissa, rutkasti kokemusta tuli lisää merivoimien sukelluskoulussa. Kuluvan syksyn Riku on vetänyt P2- ja P3-kursseja. Olet talvisukelluksen ystävä. Näin joulujuhlissa voi jo väittää, ettei edes joulupukki ehdi tuomaan järviin jäätä saati sitten merelle. Sen verran lämmintä Etelä-Suomessa on ollut. '100. Avantoa ei ole tarvinnut tehdä, mutta toisaalta avokausihan on yhä käynnissä. Olemme menossa vielä ennen joulua Ruissaloon kurssilaisten kanssa tekemään muutaman joulusukelluksen.vesi on kuulemma varsin kirkasta." ~ teksti Jukkapekka Varjonen, kuvat pinnan päällä Jukkapekka Varjonen ja pinnan alla Riku Kulmala

... .... ~

.....

-1,.


- Taidatte olla sukeltajia? Viereisen pöydän mies sekaantui keskusteluumme. Vatanen mulkaisi miestä kuin pöydälle ilmestynyttä ludetta. - Voidaan ollakin, mitähän asia koskee? Kysäisin Noin nelikymppinen huolitellun oloinen herra siirtyi pöytäämme, jolloin Vatanen vinkkasi salamana paikalle kierroksen tulijan laskuun. - Joisivatko herrat ehkä jotain? Vieras kysyi kohteliaasti jo ennen kun sai takapuolensa kunnolla tuoliin. Hän myöhästyi.Tuoppeja jaettiin jo. Hieman hämillään hän pääsi asiaansa. - Olen ekonomi Kverula ja osallistuin paikallisen sukellusseuran sukelluskurssille, hän aloitti täsmällisesti. Nykyäänhän sukeltaminen on kovasti muodissa ja ajattelin, että ehkä se toisi hieman vaihtelua elämään. Olen nähkääs parhaimmillani erilaisten lomakkeiden ja diaarioiden parissa.. - Johan tuon nyt näkee päältäkin, ajattelin. Kverula jatkoi: - Erilaiset vedenalaiset elokuvat ja luontofilmit ovat antaneet lajistanne houkuttelevan kuvan. Sukeltaminen näyttää niissä tavattoman helpolta ja viehättäväitä.

VALITUS Menin siis kurssille suurin odotuksin. Hintakaan ei kuulostanut pahalta, vain hieman yli tuhat markkaa. Suorittamani vertailut muiden urheilulajien kustannuksiin ... Vatasen "tiedetään, mene jo asiaan" -katse katkaisi Kverulan lauseen kesken. Hetken ryittyään hän jatkoi. - Ette saata arvata kuinka suuri pettymykseni oli kun näin todellisuuden. Ensin piti juosta kaiken maailman luennoilla ja päntätä päähänsä jopa fysiikkaa ja lääketiedettä. Ihmisen halkileikkauskuvat ovat mielestäni vastenmielisiä ja mitä hemmettiä minä teen joillain Pacaleilla? Minä olen kunnan virkamies. Opiskele-

maan tottuneena sentään selvisin tentistä. Sitten piti mennä uimahalliin. Siellä joku keskenkasvuinen pojankloppi ka~ui minulle, että pitäisi opetella uimaan. Sukelluskurssille minä olin tullut. Sitten piti opetella sukeltamaan ilman välineitä vaikka kyseessä oli laitekurssi. Vaadittiin kamalia fyysisiä suorituksia Laitteet painoivat turkasesti ja ne piti itse kantaa ja pukea päälle. Ajatelkaa! Kaikkein pahin on vielä kertomatta. Hinta oli aivan huijausta. Kun päästiin tositoimiin, osoittautui että sukelluspuku ei kuulunutkaan kurssin hintaan ja jatkossa kuulemma muutkin välineet pitää ostaa itse. Tämähän hipoo jo petosta. Ja mitä sanotte tästä. Kun viimein sitten pääsin veteen, siellä ei ollut tietoakaan mainosten kuvista. Sameaa, kylmää ja pimeää. Sain myös todeta, että sukeltamisesta on keveys ja helppous kaukana. Mitä minun pitäisi mielestänne tehdä?Voinko saada jotenkin rahani takaisin? Menenkö kuluttaja-asiamiehelle vai oikeuteen? Vatanen oli hetken pahaenteisen hiljaa, siiten hän veti henkeä ja karjaisi: ~ - (sensuroitu)

Ananas

Suuren suosion saavuttanut

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

TORNION SAMMUTINHUOLTO JA TARVIKE Pub 0400 397 880 Teollisuuskatu 8. 95420 Tornio

PARASTA MITÄ RAHALLA SAA! Kuvan kokonaisuus ja säiliö 200 bar 12 I

7.500.Pakenioptioina -erilaiset minaristot -lisäsäiliöt tosi halvalla

• TÄYDEN PALVELUN PADI DIVE CENTER

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa. Hinnat:

490; -1950; Maahantuonti ja myynti:

FOTO BOGELUND PAANAKEDONK. 18 PORI

porihallLcom

Eteläranta 20, 00130 Helsinki p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi


World Leaders in Diving Equipment Teehnology

SUUNTO Aga Divator MK2

I(ONGSBERG SIMRAD

~_

~

.

milrl!l®

TARWIILL Oy Vedenalaistekniikka PI 58, ( Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110 Sähköposti: tarwell@kolumbus.fi rauli.lahteenmaki@tarwell.fi

Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

Urheilu- ja ammattisukellus-laitteet Kompressorit ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

PADI 5 STAR DIVE CENTER

SEVEN SEAS Sukelluksen peruskurssit Jatkokurssit Välinemyynti- ja vuokraus Laite- ja pukuhuollot nopeasti Sukellusreissut Ilma-asema 200/300 bar 24 h/vrk täytöt 30,- säiliö/tuplat

, RAJUT TARJOUKSET "

Helsingin VENE 2001-messuiUa osastoUamme 6k24 9 - 18.2.2001 SUKELLUSLIIKE SEVEN SEAS OY Keinulaudankuja 4 B -käytävä, 00940 HELSINKI Puh. (09) 5613 5920 - Fax (09) 5613 5921 e-mail: mervi.nertamo@deepdive7seas.com

Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi


Tampereen Urheilusukeltajat ry:n norpparyhmän iloinen tuuletus vuonna 1998 uuden sinetin kunniaksi! kuva Leena Koivumäki

Nuori Suomi -sinetti on laadukkaan nuorisotoiminnan tunnus!

Sinettiseuran laatu kriteerien toteuttaminen seurassa Kuinka sinettiseuraksi hakeudutaan? Sinettiä voi seuralle hakea, kun se on harjoittanut vähintään kaksi vuotta norppatoimintaa ja pelisääntösopimukset on tehty, niin norppien, ohjaajien, ja vanhempien kanssa. Hakemus sinetistä jätetään Suomen Urheilusukeltajain Liiton nuorisovaliokunnalle, joka päättää sinetin myöntämisestä.

Mitä sinettiin sitten vaaditaan? I. Seuran toiminnassa on huomioitu kasvatus- ja monipuolisuusasiat ikäryhmittäin 2. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta 3. Seuralla on nuorisotoiminnan vastuuhenkilö 4. Lasten ja nuorten ohjaajana toimii Nuori Suomi -ideologian mukaisen koulutuksen saanut henkilö

5. Seuralla on ohjaajien kannustusja koulutusjä~estelmä

Miten pelisäännöt tehdään? Pelisäännöt tehdään, kuten edellä jo mainittiin lasten, ohjaajien ja vanhempien kesken. Kaikki lapset saavat pelisääntösopimuslomakkeen, johon he itse merkitsevät kuusi kohtaa, joita he noudattavat niin ha~oituk­ sissa kuin liiton jä~estämissä tapahtumissakin. Näin lapset opetetaan noudattamaan annettuja ohjeita ja sääntöjä, jotka he ovat itsellensä asettaneet. Ohjaajat ja vanhemmat tekevät yhdessä omat pelisääntösopimuksensa. Ohjaajien ja vanhempien tulee jä~estää kauden aikana vähintään kaksi vanhempainiltaa, joissa keskustellaan toteutuneista ja tulevista tapahtumista, ja että pelisääntöjä on noudatettu. Pelisääntöjen tarkoitus on taata, että seurassa olisi reilu ja rehti meininki kaikkien osapuolien kesken.

Operaatio pelisääntö materiaalin saa tilaamalla Nuori Suomi ry:ltä. Nyt kuulutankin seuroja olemaan aktiivisia ja tilaamaan operaatio pelisäännöt. Näin seura voi tulevaisuudessa sitten hakea toiminnalleen sinettiarvoa, laadukkaasta toiminnastaan, jota jo nyt kaikki seurat tosin tekevät, mutta eivät vielä ole sopimuksia tehneet ja näin ollen eivät voi toiminnalleen sinetti arvoa hakea. oJ Terveisin Moore Siukolo, nuorisovoliokunto

SUSL:n sinettiseurat 1/2001 Bothnia Gulf Divers Club -82 (Vaasa) Keski-Uudenmaan Sukeltajat Mikkelin Urheilusukeltajat Rauman Laitesukeltajat Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Sodankylän Urheilusukeltajat Sukellusseura Vesikot (Kouvola) Tampereen Urheilusukeltajat

Sonera kannustaa Pelisääntöryhmiä Lapsen ääni kuuluu! Sonera haluaa kannustaa Pelisääntöryhmiä sopimaan lasten liikunnan Pelisäännöistä. Urheiluseurojen ryhmät ja joukkueet, jotka ovat sopineet Pelisäännöistä lasten ja lasten vanhempien kanssa osallistuvat kuukausittaisiin arvontoihin. Nyt jo yli 4000 ryhmää on tehnyt Pelisäännöt. Arvontojen palkintoina on Soneran lahjoittamia kännyköitä. Syyskuun lopulla arvottiin urheilusukelluksen Pelisääntösopimukset palauttaneiden ryhmien kesken Soneran

kännyköitä. Onni suosi seuraavien seurojen ryhmiä: RAAHEN URHEILUSUKELTAJAT MURSUT NORPPAKERHO JA SAIMAAN NORPAT Maksutonta pelisääntömateriaalia voi tilata Nuoresta Suomesta www.nuorisuomi.fi tai (09) 3481 2000. ONNEKSI OLKOON VOITIAjILLE!


Urheiluseuroille jaettiin tukirahaa 2,1 miljoonaa Opetusministeriön ja Nuoren Suomen paikallistukea jaettiin nyt toista vuotta peräkkäin. Urheiluseuratukea haki kaikkiaan lähes 900 hanketta.Tukirahaa myönnettiin alle 13-vuotiaiden lasten seuratoiminnan kehittämiseen sekä 1319 -vuotiaiden harraste- urheilutuotteiden synnyttämiseen. Tukea jaettiin 2, I miljoonaa markkaa ja tuettavia hankkeita oli yhteensä 328. Seurat saivat tuki rahat maakunnallisissa tilaisuuksissa eri puolella Suomea. Samoissa tilaisuuksissa Sonera kannusti viestintävälineillä yhteensä 80 urheiluseuraa.

Laadun kehitttllllistä jfl uusia hflrrastus 111(1 hdoll iSllllksia Urheiluseurat osoittivat hakemuksillaan, että he ovat kiinnostuneet koko ajan kehittämään toimintansa laatua ja monet vielä kasvattamaan toimintapisteiden määriä. Alle 13vuotiaiden tuki rahan kriteerinä oli toiminnan laadun kehittäminen ja

uusien toimintaryhmien synnyttäminen tai kokonaan uuden toiminnan käynnistäminen paikkakunnalla. Lasten toiminnassa merkittävä suuntaus on toiminnan käynnistyminen kyläkouluilla ja -kentillä. Toiminta halutaan nyt viedä lähelle lasta. Laadun kehittämisessä seurat haluavat erityisesti panostaa ohjaajakoulutukseen. Alle 13-vuotiaiden tuki rahan saamisen edellytys, ennen kuin hakemus pääsi jatkokäsittelyyn, oli, että seurassa on sovittu toiminnan pelisäännöistä niin lasten kuin lasten vanhempien kanssa. Paikallistuen avulla halutaan edistää sopimuskulttuurin syntymistä urheiluseuroissa.Tavoitteena on vanmistaa toiminnan leikinomaisuus sekä jokaisen lapsen oikeus osallistua toimintaan.

Urheilun kevyttu otte i ta' nuorille Yli 13-vuotiaiden tukirahalla haluttiin vauhdittaa harrasteurheilutuotteiden syntymistä urheiluseuroihin. Tukirahan avulla kannustettiin seuroja perustamaan nuorille harrasteryhmiä, joiden tavoitteena on edistää nuorten liikkumista ilman kilpaurheilutavoitteita. Tukirahan avulla seuroihin syntyi ryhmiä, joiden tavoitteet mahdollistavat kevyemmän sitoutumisen harrastamiseen. Tämä on suuri haaste urheiluseuroille nyt ja tulevaisuudessa. Nyt tällaiseen toimintaan sai tukirahaa 150 hanketta eri puolilla Suomea. ~

Lisätietoja Nuori Suomi, Eija Alaja, yhteyspäällikkö, alle 13-vuotiaiden tukiraha (09) 3481 2536 Nuori Suomi, Pasi Mäenpää, kehityspäällikkö, 13-19 -vuotiaiden tukiraha (09) 3481 2222

Tuoreita uutisia Juuri lehden mennessä painoon tuli seuraava tieto:

Nuori Suomi ry on myöntänyt yhteensä I 3.000 markkaa Suomen Urheilusukeltajain Liitolle käytettäväksi seuraaviin paikallistoimintaa edistäviin hankkeisiin: Alle 13v Jyväskylän Delfiinit ry; Norppatolminnan alkuun saattaminen 2.000 mk, Joensuun Laitesukeltajat ry; vesipeuhu 3.000 mk, Raahen Urheilusukeltajat Mursut; Norl2patoiminnan aloittaminen 5.000 mk. 13-19 -vuotiaat: Kemin Urheilusukeltajat ry, Norppajaosto 3.000 mk Jukka Pekkala Nuori Suomi ry

HIENO JUTTU JA ONNEA UUSILLE HANKKEILLE!

D...

Z~

-u Zz~

50 :< ~ ...JU) >-D...~ :< 0 ~~

Räpyläuinnin NUORI SUOMI CUP Kouvolassa lauantaina 5.5.2001 tiedustelut Vemma Pynnönen 0400-557765

Z

Ruoanlaittotaidot kunniaan Kotiruoka on ylivoimainen ykkönen kun vertailIaan sitä valmisruokiin ja eineksiin. Jokainenhan sen tietää, kotiruoka on hyvää ja terveellistä, mutta kaiken lisäksi kotikokki voi säästää ympäritöäkin. Kotiruoka vetää pisteet kotiin mm. sikSUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU

si, ettei sitä tarvitse pakata kertakäyttöisiin muovikääreisiin, vaan lounasannokse tai retki eväät voi kulkjettaa mukanaan siististi uudelleenkäytettävässä pakasterasiassa. Kun valmistaa ruoan itse, tietää tarkasti, mitä se sisältää. Samaa ei aina voi sanoa eineksistä, joihin kaiken lisäksi käytetään säilöntä- ja muita lisäaineita. Koti ko kki päättää itse kuinka paljon suolaa laittaa makaroonilaatikkoonsa tai tuleeko munakkaaseen onnellisen kanan munia. Ruuanlaittotaito on kasalaistai-

doista tärkeimmästä päästä ja torjuu uusavuttomuutta.Tieto siitä, että pystyy ravitsemaan isensä ehkäisee myös sy~äytymistä ja on sinänsä hyvän elämän edellytys, samoin kuin puhdas ympäristö. Kun oma elämä on hallinnassa, jaksaa kiinnittää huomiota myös ympäristön hyvinvointiin. MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke


-------- ---

Kilpailujosta kilpailijat tekivät kilpailun

-ja miten se tehtiin Ylitornion Törmäsjärvellä jä~estet­ tyyn Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuun osallistui yli kaksikymmentä kilpailijaa, Eteläisimmät Oulusta ja pohjoisin Inarista, Edustettuina olivat myös Sodankylän, Kemin,Tornion ja Ylitornion urheilusukellus seurat runsaslukuisina,Täällä lapissa kilpailuja on jä~estetty 1970 -luvulta alkaen,joista 3.9.2000 kilpailun osanottajamäärä on tiettävästi suurin, Tämänkertainen jä~estelyvastuu oli Tornion Urheilusukeltajilla,Törmäsjärveen rakennettu viiden rastin rata oli ison M-ki~aimen muotoinen, Voittajan ja viimeiseksi sijoittuneen aikaero oli 30 minuuttia, Sää niin kuin postikortissa, aurinkoa sinisellä taivaalla ja tietysti lämmintä,

Yleisön huvit Asiaa harrastamaton, ulkopuolinen ei osaisi kuvitella va-suunnistusta mitenkään yleisölajiksi, Mutta kyllä vaan kannustusjoukot ja vuoroaan odottelevat kilpailijat viihtyivät rannalla, Ilo oli suuri, erityisesti kisailijoiden keskuudessa, jos merkkipoiju ja kuplajono suuntasivat rastilta kohti ulappaa, niin kauaksi että jokunen kilpailija piti hakea sieltä veneellä pois, Oman jännityksensä ja piristeensä kilpailuun toi viidennen rastin irtoaminen ja tuulen mukana omille teilleen lähteminen, siihen mennessä ennätysaikaa ja vain yhdellä sakoilla sukeltaneen kilpailijan edestä jolloin ratamestari keskeytti kilpailijan loistavan suorituksen samoin kuin perässä tulleen kilpailijan myöskin hyvän suorituksen, Molemmat saivat uusia suorituksensa, Hyvään kisaan kuuluu aina joukko selityksiä, miksi näin kävi, Joku oli sotkeutunut merkki poijun naruun, yksi sukeltaja oli joutunut käyttämään aikaansa pudonneen räpylän

Oman jännityksensä ja piristeensä kilpailuun toi viidennen rastin irtoaminen ja tuulen mukana omille tei lIeen lähteminen ... etsimiseen, joku oli löytämisen riemuissaan kiskonut rastinarua mutta huomasi sen alapäässä kilpakumppaninsa eli oli erehdyksissä tarttunut toisen kilpailijan merkki poijun naruun, Paras tapaus jäi kuitenkin ilman selitystä jossa erittäin kokenut ja monet kilpailut käynyt sukeltaja palasi kolmosrastilta ykköselle jatkaen siitä eteenpäin,Yksi kisojen vaikeusastetta nostava elementti ja kilpailijoiden vakioselitys eksymisilleen oli iltapäivän matalalla loistanut aurinko joka vedenpinnasta vastaan heijastaen jätti joidenkin rastien suunnan arvailujen varaan, Kisa oli kaiken kaikkiaan piristävä meidän muuten osallistujapulan vaivaamien tapahtumien joukossa, Kiitokset kilpailijoille olivat enemmän kuin paikallaan palkintojen jaon yhteydessä, Näin se on että kilpailijat tekevät kilpailusta kilpailun, Palkintopöytä suorastaan notkui tavaraa, kyllä kannatti tulla kauempaakin komeat palkinnot pokkaamaan, kaikil-

le riitti ja oli mistä valrta, Perinteisesti täällä pohjoisessa syksyn va-suunnistuskisan yhteydessä on pidetty myös avovesikauden päättäjäisiä, Niin, kilpailukutsussa mainittiin myös, että istutaan iltaa, viihdytään, muistellaan menneen kesän sukelluksia ja ideoidaan yhdessä tulevia tapahtumia, - sitä seurojenvälistä yhteistyötä kun niin kaivataan ja siitä paljon puhutaan, Hyvin porukka ottikin kutsusta vaarin ja isäntäseuran kotipaikkakunnan panimon, Lapin Kullan, sponsoroimilla eväillä juttu luisti rantasaunan takkatuvassa niin että seinähirret pullisteli pitkästi aamutunneille,

Työtä,joka kannatti Se miten nyt saatiin porukkaa näin runsaslukuisesti koolle onkin jo toinen juttu, Toimintasuunnitelmasta jokainen näki kilpailun ajankohdan, Lisäksi lähetimme ki~eet seuroille, osa postitse ja osa sähköpostina,

Maininta vuosisuunnitelmassa ei riitä eikä motivoi porukkaa liikkeelle. Tarvitaan lisää markkinointia tapahtumalle. Jotta saadaan porukka taas hereille, tarvitaan hyvissä ajoin muistutus tapahtumasta, "mitä, missä, milloin".

muistutuksena tapahtumasta, Myönnän että kartutin omaa puhelinlaskuani soittelemalla vielä seurojen yhdyshenkilöille varmistaakseni että tieto on tullut ja laitettu jakeluun, Mutta vaiva palkittiin! Saimme mukavasti porukkaa kokoon, osallistujilla sukellustaidot karttuivat, tavattiin vanhoja ja uusia tuttuja ja saatiin yhdessä irtiotto a~esta mukavan harrastuksen parissa, Yleisesti voi todeta, että tarvetta näille meidän kisoille ja tapahtumille löytyy. ovat sen verran harvassa nämä meidän sukelluspaikat samoin kuin sukelluskaverit. Kisan jä~este­ Iyissä jä~estävä seura tekee paljon työtä ja näkee kovasti vaivaa, Mutta tapahtuman markkinointi helposti unohdetaan tai sitten sen tarpeellisuudesta ei olla tietoisia, Maininta vuosisuunnitelmassa ei ehkä riitä eikä motivoi porukkaa liikkeelle, Siitä sen jokainen seuran jäsen voi lukea, alkuvuodesta, silloin kun jäsenposti tipahtaa postilaatikkoon, Mutta asia unohtuu, Tarvitaan lisää markkinointia tapahtumalle, Rahaa toki menee, toisaalta tuleehan siitä rahaa takaisin kilpailumaksuina, Jotta saadaan porukka taas hereille, tarvitaan hyvissä ajoin muistutus tapahtumasta, "mitä, missä, milloin", Oletteko sattuneet kuulemaan sanonnan että vieraallesi matka ei ole


niin pitkä kun menet häntä vastaan" tai jotenkin sinne päin.Tässä tarkoitan vastaan tulemista sillä informaatiolla joka lähtee "muistutusmarkkinointina" seuroille/sukeltajille, kilpailukutsuna, ilmoituksena tms. Lähtemisen kynnystä madaltaa jos kilpailu-/tapahtumapaikasta, majoittumis- ruokailu-, ja illanvietto mahdollisuuksista saa jotain etukäteistietoa. Ajo-ohje ja opasteet kisapaikalle on myös sitä vieraan vastaan tulemista. Mehän odotamme tapahtumiin myös uusia osallistujia, joille paikat ei niin tuttuja vielä ole!! Tämä meidän kisamme oli hyvä esimerkki siitä että ei sen niin vakava juttu tarvitse olla. Jos ei ihan huippusuorituksiin heti ylety niin osallistumisesta saa hyvää kokemusta. Kil-

pailijasta itsestään on kiinni viekö suorituksensa läpi rennosti ilman stressiä, vaiko kasaten itselleen paineita - veren maku suussa. Ihan miten itse kukin asian haluaa toteuttaa. Olen mielessäni ihmetellyt sitä että kuinka helposti tietyt roolit muodostuvat seuran jäsenten keskuudessa. Hyvä esimerkki siitä ja paras kuulemani selitys osallistumattomuudesta on, että "meillä oli just silloin kurssilaisten avovesisukellukset"". siitä päätellen kyseisessä seurassa ei ainakaan kouluttajista ole puutetta. Hyvä niinkin. Hyvää alkavaa vuotta lukijoille, turvallisia sukelluksia ja mukavia kilpailu- ja leiri matkoja. ~ teksti ja kuvat: Hilkka Kurvinen, Tornion Urheilusukeltajat

Va-suunn istus 2000 tuloksia I Vanninen Pekka 2. Koivunen Jouni 3. Pandy Jorma 4. Puu perä Erkki 5. Kursu Keijo 6. Bäck Kari 7. Niskanen Jan Robert 8. Pätsi Seppo 9. Lehtinen Juha 10. Mustonen Jukka

Tornion Us Kemin Us Inarin Us Kemin Us Kemin Us Rovaniemen Us Tornio Us Kemin Us Sodankylän Us Oulun Vesi miehet

kuin Otavassa OTAVA

1{l{l~~1 i

"

9

0

Kultakaleereja, hopeapriJcejä Itämeren aarrelaivojen kiehtovat haaksjrikkotarinat Hanneke Wromen tuhosta 1468 höyrylaivojen aikakaute!!n. Upeasti kuvitettu teos val6ttaa laivojen historiaa, haaksirikkojen tapahtumia, uponnutta lastia, sukellus- j'a nosto-operaatioita. Rauno Koivusaari • Mikko Heikkilä SUOMEN RAN NIKÖN AARREl:.AIVAT Runsaasti kuvitettu. Ovh: 185 mk /31,1j:'€

Uusia mahdollisuuksia vedenalaiseen kuvaukseen ja etsintään

• • • • • • • • •

High Resolution kamera, 420 TV-linjaa Katselukulma 92 0 IR-Iedien avulla näet myös pimeässä Akun kesto 9 tuntia 30m:n teräsvahvistettu kaapeli 5.5" M/V-monitori Vesitiivis kantolaukku Häikäisysuoja Syöttöjännite 11,.,32VDC Säädettävä katselukulma I

Evän ja lyijypainojen avulla kameran ohjaus on hyvin helppoa!

ASEKOOY

ElektronUkkaosasto Kysy myös muita kameratuotteitamme.

TinankuJa 3, 02430 Masala Puh. (09) 221 011 • Fax (09) 2210 1200 elektronilkka@aseko.f1 • www.aseko.f1


Ahveniston Vesipedot lähti siis matkaan kahden edellisvuoden mestareina ja tämän vuoden tarkoituksena oli mennä pelaamaan hyviä pelejä.jos se toisi voiton, niin hyvä niin. joukkueen sisällä oli monenlaisia mietteitä, mutta jokainen tahtoi kuitenkin voiton, vaikkei oman pelisuorituksen kovuudesta ollutkaan kovia näyttöjä vielä tältä kaudelta. Muiden joukkueiden pelityyli olikin jo tuttu, vain toinen saksalainen, MOlhaim, oli outo ilmestys. Eli sitä oli varottava, vaikka olikin saanut mestaruuden varsin mielenkiintoisella tavalla. Sitä vastoin Norjan joukkue Molde oli paremmin tiedossa, vaikkei sitä vastaan ollutkaan koskaan aiemmin pelattu. Kuten muut joukkueet, myös Molden joukkue oli täynnä maajoukkuepelaajia, joten pelaajat eivät olleet outoja. Nyt he vain saivat myös joukkuekuvan ympärilleen. Edellisenä vuonna oli Akkaren, silloinen mestari, antanut jo myrskyvaroituksen tästä nuoresta joukkueesta, joka tulisi olemaan seuraava No~an altaiden hallitsija. Ottelut lähtivät käyntiin vasta sunnuntaina, koska Linköping päättikin viime hetkellä olla tulematta. Saisimme siis hieman kovemman päivän seuraavasta muihin verrattuna. Toisaalta meiltä jäisi myös tuo pitkä tauko pois. Kohtasimme alussa Berliinin joukkueen, jonka pelityyli oli varsin samanlainen kuin meillä, joskin hieman fyysisempi. Maalit syntyivät selvistä puolustuspään virheistä kovan prässin aikana. Seuraavana oli vuorossa tsekkiläinen Budweis, joka oli selvästi turnauksen heikoin, mutta joka urheasti kuitenkin tuli pelaamaan taas tänä vuonna.

Ratkaisu Tässä vaiheessa kohtasimme Molden ja selvääkin selvempää oli, että tuo ottelu ratkaisisi mestaruuden, koska loppuotteluita ei pelattu. Molemmat joukkueet tiesivät tämän ja antoivat kaikkensa pelin voittamiseksi. Saimme tehtyä tuon yhden korin, jonka jälkeen painetta tuli myös meidän korille varsin kovaa. Saimme kuitenkin pidettyä puolustuksen kasassa ja näin voitto oli meidän! Viimeisenä otteluna oli MOlheim, joka ei olisi enää mitenkään ratkaissut turnausta Moldenin eduksi maalisuhteiden vuoksi. Valitettavasti tämä peli meni varsin rikkonaiseksi ja lähes tulkoon turnauksen ainoat jäähyt tulivatkin tässä ottelussa. jäähyjä ottivat molemmat joukkueet. Osaltansa tähän vaikutti ottelun merkityksettömyys, mutta myös se että kaikki tuomarit olivat saksalaisia. Turnauksen jä~estelyt olivat huippuluokkaa.Turnaus videoitiin ja otteluita pystyi seuraamaan Internetin kautta reaaliaikaisesti. Myös tuomari- ja toimitsijatehtävät oli hoidettu kunnolla. Tosin jossain vaiheessa eräs suomalainen nuori tuomari taisi myöhästyä yhdestä ottelustaan. Tarvitsee vain toivoa, että turnaus, jonka nimi muutettiin nyt Champion-cupiksi Master-cupista pysyy edelleenkin korkeatasoisena kuin tähänkin asti. Ahveniston Vesipedot tekivät myös historiaa, koska kukaan ei aiemmin ole voittanut mestareiden cupia kolmea kertaa peräkkäin. ~

teksti ja kuva Riku Riikonen

Haetaan valmentajaa nuorten uppopallomaajou kkueelle. Tiedustelut ja hakemukset: Riku Riikonen riku.riikonen@uta.fi tai 050-5854123

PEDOILLE kolmas perättäinen

CUP-MESTARUUS Champions-Cup 2000, Berliini Saksa ent. Master-cup Pelatut ottelut 1.-2.12.2000 Pe~antai:

LOPPUTULOKSET Ahveniston Vesi pedot Molde. No~a Berlin. Saksa MOlheim. Saksa Budweis. Tsekki

Kamerat sukelta;ille

SEA&SEA Nikonos

Aquatica Käy!ettyjä ja uusia VA-kameroita VA-kamerahuo/to

I"elOy FOTOALAN

ERIKOISTYÖr

Avoinna ma-pe 09.00-16.00 Kielotie 4-6, PL 96 01301 Vantaa Puh. 09-873 5066, Fax 09-873 5077 E-mail: evep@co.inet.fi

'~-' '.a."

0-3 0-5

TSC MOlheim (D) - Molde (NOR) Budweis (Tsekki) - BUR Berlin (D) Lauantai: Molde (NOR) - Budweis (Tsekki) BUR Berlin (D) - Ahvenisto Vesipedot TSC MOlheim (D) - Budweis (Tsekki) Budweis (Tsekki) - Ahvenisto Vesi pedot TSC MOlheim (D) - BUR Berlin (D) Molde (NOR) - Ahvenisto Vesi pedot Molde (NOR) - BUR Berlin (D) TSC MOlheim (D) - Ahvenisto Vesipedot

. ~~

0 4 4 4 4 4

V 4 3 2 1 0

14-0 0-6 8-0 0-19 0-3 0-1 2-0 0-8 T 0 0 0 0 0

H 0 1 2 3 4

+ 34 19 8 8 0

0 1 8 14 46

PI 8 6 4 2 1


Uppopallon Europa Cup Göteborg 16.12.2000 ALKUSARJA Ahveniston Vesi pedot - Mälmö (Ruotsi) Linköping (Ruotsi) - Kuopio Berlin (Saksa)- Tampere Ahveniston Vesipedot - PI Dyk (Tanska) Kuopio - Duisburg (Saksa) Tampere - Felix (Ruotsi)

0-0 1-0 1-0 1-0 0-0 4-0

VÄLISARJA Kuopio - Linköping (Ruotsi) Kuopio - Ahveniston Vesi pedot Linköping (Ruotsi) - Ahveniston Vesipedot PI Dyk (Tanska) - Tampere Tampere - Felix (Ruotsi)

0-2 0-0 0-0 1-1 1-1

OTTELUT SIJOISTA 6-9 Ahveniston Vesipedot - Felix (Ruotsi) Ahveniston Vesi pedot - Tampere Ahveniston Vesi pedot - Kuopio Tampere - Kuopio Tampere - Felix (Ruotsi) Kuopio - Felix (Ruotsi)

4-0 0-0 3-1 0-0 2-0 1-1

SUOMALAISjOUKKUEIDEN SIJOITUKSET Europa Cup vorttaja oli Duisburg (Saksa) 6. Ahveniston Vesipedot. Hämeenlinna 7. Tampereen Urheilusukeltajat 8. Kuopion Urheilusukeltajat NAISET Team Finland Team Finland Team Finland Team Finland Team Finland

S,su3,esel suorituskykyä, taloudellisuutta

Sisudiesel merimoottorimallisto: • 20-sarja teho 63-235 hv • 612-sarja teho 230-310 hv • 645-malli teho 410 hv • • • • • •

hyvä suorituskyky hyvä tehojpainosuhde pieni kulutus alhaiset päästöt kilpailukykyinen hinta maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Sisudiesel-aggregaatit: • merikäyttöön • maakäyttöön Myös vaihtaen! Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

Saaristokuljetukset ammattitaidolla: - Felix (Ruotsi) - Tanska - Malmö (Ruotsi) - Duisburg (Saksa) - Berlin (Saksa)

3-0 0-0 0-0 1-0 0-1

Europa Cup vorttaja oli Berlin (Saksa) Suomen naisten lopullinen sijoitus oli toinen !!!

TÄRKEÄ TIEDOITUS -ALKU-

********** UUSI UPPOPALLO POSTITUSLlSTA JA WWW-SIVUT ON AVATTU LIITY LISTALLE OSOITTEESSA: WWW.EGROUPS.COM/sUBSCRIBE/uPPOPALLO NEW MEMBER? CLlCK HERE TO REGISTER FOR FREE! JA TUTUSTU UUSIIN SIVUIHIN OSOITTEESSA: HTTP://www.EGROUPS.COM/GROUp/UPPOPALLO SIVUJEN YLLÄPIDOSTA VASTAA RIKU RIIKONEN JA JANNE LINDELL

Käytössämme mm. hinaajat, työlautat, proomut Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5 20360 Turku puh. 02-253 9502 tai 0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

Interspiro vesisukelluslaitteet varaosat ja huolto

********** TÄRKEÄ TIEDOITUS -LOPPU -

SUKELLUSKURSSIT VARUSTEMYYNTI VARUSTEVUOKRAUS IAITEHUOLLOT Rusthollarinlcatu B, 02270 Espoo puh. 09·613316 fax. 09·61331BOO

SUKELLUSRETKET PÄIJÄNTEELLE LAHDEN SUKELLUSKESKUS VW ACTIONS OY

INJ'ERSPIRO

Yhdyskatu 39, 15200 Lahti - Puh. (03) 733 1181, fax 733 1180 GSM 0500437175 - E-mail: actions@saunalahtLfi

...C"'· ,.-.

1'--


Suomen Liikuntaja Urheilu ry:n

Ansiomerkitja Tunnustukset AYlsiokastajärjestötyötä tehdäänjoka tasolla roppakaupalla. Tunnustusta voidaan osoittaa monella tavalla, esimerkiksi SLUnluomaa ansiomerkki-ja tunnustusjärjestelmää käyttäen. Ansiomerkkijä~estelmän

perustamisella kunnioitetaan liikuntakulttuurin piirissä jä~estäytyneen kansalaistoiminnan 100-vuotisjuhlavuotta 2000. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vuosikokous ja hallitus myöntävät ansiomerkkejä ja tunnustuksia työstä maamme liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi. Ansiomerkkijärjestelmä hyväksyttiin SLU:n kevätvuosikokouksessa 26.4. 2000. 17.6.2000 tuli kuluneeksi 100 vuotta maamme ensimmäisen urheilun keskusjärjestön, Suomalaisen Voimistelu- ja Urheiluliiton, perustamisesta.

elämässä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjä~estön esityksestä. SLU:n HOPEINEN ANSIOMERKKI myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle merkittävästä, vähintään 15 vuotta kestäneestä työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voidaan myöntää myös saavutuksesta tai tehtävästä, jolla on ollut suuri vaikutus erityisesti paikallisen tai alueellisen tason urheiluja liikuntaelämässä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjä~estön tai sen urheiluseuran tai paikallisyhdistyksen esityksestä.

Ansiomerkit

Tunnustukset

Ansiomerkkejä myönnetään henkilöille tunnustukseksi paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla liikunnan kansalaistoiminnan piirissä tehdystä työstä lasten ja nuorten liikunnan, kunto- ja terveysliikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun, koululaisja opiskelijaliikunnan, erityisliikunnan, liikunnan järjestötoiminnan tai muun liikuntaa edistävän toiminnan hyväksi. SLU:n SUURI ANSIOMERKKI myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle erityisen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi. Ansiomerkin myöntää SLU:n vuosikokous SLU:n hallituksen esityksestä. SLU:n KULTAINEN ANSIOMERKKI myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle merkittävästä, vähintään 25 vuotta kestäneestä työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voidaan myöntää myös saavutuksesta tai tehtävästä, jolla on ollut suuri vaikutus maamme urheilu- ja liikunta-

Tunnustus myönnetään henkilölle, yhteisölle tai julkisyhteisölle tunnustukseksi työstä tai päätöksistä, jotka edistävät liikunnan ja urheilun yhteisiä arvoja valtakunnallisella, maakunnallisella tai paikallisella tasolla. SLU:n STANDAARI myönnetään SLU:n hallituksen päätöksellä henkilölle tai yhteisölle tunnustukseksi työstä, joka edistää liikunnan ja urheilun yhteisiä arvoja valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. SLU:n AVAINVALINTA -tunnus myönnetään julkisyhteisölle tai erityisestä syystä muulle yhteisölle tunnustuksena paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla tehdyistä merkittävistä liikuntapolitiikkaa edistävistä päätöksistä tai toimenpiteistä. PAIKALLINEN AVAINVALINTA tunnus myönnetään paikalliselle julkiselle viranomaiselle tunnustuksena merkittävästä paikkakunnan liikuntaa edistävästä toiminnasta.Tunnuksen myöntää SLU-aluejä~estö paikallisen esityksen perusteella. MAAKUNNALLINEN AVAINVALINTA -tunnus myönnetään merkittävästä alueellisesta tai paikalli-

sesta liikuntapolitiikkaa edistävästä toiminnasta. Tunnuksen myöntää SLU-aluejärjestön hallitus tai sen esityksestä syksyn vuosikokous. VALTAKUNNALLINEN AVAINVALINTA -tunnustus myönnetään pääsääntöisesti kerran vuodessa merkittävästä valtakunnallisesta, alueellisesta tai paikallisesta liikuntapolitiikkaa edistävästä toiminnasta.Tunnuksen myöntää SLU:n hallitus tai hallituksen esityksestä SLU:n syksyn vuosikokous. LIIKUNNAN JA URHEILUN KULTAINEN PLAKETII myönnetään SLU:n hallituksen päätöksellä henkilölle tai yhteisölle tunnustukseksi erittäin merkittävästä saavutuksesta tai tuloksesta liikuntakulttuurin tai maamme liikuntajä~estöjen hyväksi.

SLU:n Suuri Ansiomerkki SA hinta 1500 mk

SLU:n Kultainen Ansiomerkki

KA hinta 1000 mk

Esitykset ansiomerkeistä tai valtakunnallisista tunnustuksista on tehtävä SLU:n hallitukselle.Ansiomerkit ja valtakunnalliset tunnustukset myöntää SLU:n hallitus. liikuntajärjestöjen Suuren Ansiomerkin myöntää kuitenkin SLU:n hallituksen esityksestä SLU:n vuosikokous. Maakunnalliset ja paikalliset tunnustukset myöntää SLU-aluejä~estön hallitus tai vuosikokous. ~ lähde F/99/ansiomerkkisäännöt/järjestöjen ansiomerkit

SLU:n Hopeinen Ansiomerkki HA hinta 500 mk

Laaduldeaat L& W korkeapainekompressorit valtuutetulta maahantuojalta. 160-4501/min • 200/300bar • bensa/diesel/sähkö kuvassa: LW2458

Rusthollarinlcatu 8, 02270 Espoo puh. 09-613316 fax. 09-61331800

POLARSUKELLUS


U4~O 0Puhelu

UAkO

Johtokunnan päätöksiä

O toimistosta

Uusi seura

Johtokunta on kokouksessaan valinnut varapuheenjohtajiksi Mika Pohjosen ja Jari Aution. Valiokuntien kokoonpanot kuluvana vuotena: Työvaliokunta Jouko Laitinen, Mika Pohjonen, Jari Autio ja Brita Ikävalko Tekninen valiokunta Kari Lainio puheenjohtaja, Jorma Onjukka, Susan Heikkinen,Timo PaIin, Marko Kauppinen ja Jorma Poikolainen. Johtokunnan yhteyshenkilö Jouko Laitinen Nuorisovaliokunta Maare Siukola puheenjohtaja,Anna Ala-Olla ja Oili Pöyliö ja Veli-Matti Pynnönen., joka samalla toimii johtokunnan yhdyshenkilönä. Seuratoimintavaliokunta JariAutio puheenjohtaja, Pekka Niemelä (va-kalastus), Jari Pynnönen (va-kuvaus), Erno Oikkonen ja Helena Siponen. Jari Autio toimii myös johtokunnan yhdyshenkilönä. Uppopallovaliokunta Riku Riikonen puheenjohtaja, Jyrki Mutta, Janne Lindell, Anna-Kaisa Pohjonen ja Marko Enberg. Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Kari Back. Räpyläuintivaliokunta Veli-Matti Pynnönen puheenjohtaja, KaleviTurkka (sihteeri) Janne Toivola, Juha Ko~a ja Kalervo Rehnbäck. Tiedevaliokunta Jouni Leinikki puheenjohtaja, Markus Dernjatin, Jenni Jääheimo, Kirsi Kostamo-Liusvaara, Niko Nappu, Anna Nurmio-Lahdenmäki, Ari Ruuskanen, Lauri Wiren ja Kari Virtanen. Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Mika Pohjonen. Talousvaliokunta Risto Sajaniemi puheenjohtaja, Jukka Sulku, Helena Jaatinen ja Reijo Arovaara, sekä johtokunnan yhdyshenkilönä Mika Pohjonen.

Pudasjärven Sukeltajat, Pudasjärvi. Tervetuloa toimintaan mukaan, seuroja on taas muutamien lopettaneiden jälkeen 200 kpl.

Vakuutusasiaa Viime aikoina on internetsivuilla keskusteltu lirton neuvotteleman vakuutuksen korvauksista. On keskusteltu mm vuonna 1986 tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa Tapiola yhtiö ei korvannut sukeltajantaudista aiheutunerta kuluja. Kaikissa alemmissa oikeusasteissa Tapiola tuomittiin maksamaan korvaukset, mutta KHO:ssa tuli tyrmäävä päätös (puhtaasti juridinen päätös, ilmoitettiin minulle). Kysymyksessä oli työnantajan ottaman vapaa-ajan tapaturmavakuutus, ei liiton silloin Tapiolassa ollut vakuutus. Tapahtuman jälkeen pyysimme tarjoukset eri vakuutusyhtiöiltä.Tapiola ilmoftti yksikantaan, että se ei tee vakuutusta sukeltajille. Silloin päädyimme sopimukseen Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa, joka oli halukas vakuutusyhtiöitä yleensä sitovasta KHO:n päätöksestä huolimatta tekemään meille ta~ouksen. Tiedän jokseenkin tarkkaan meiltä korvatut tapaukset, ja tiedossani on vain yksi tapaus, jota ei ole korvattu. Kirveeniskua polveen sukellusleirillä ei pidetty "oleellisesti lajiin liittyvänä" tapaturmana. Vakuutusyhtiö Sampo on tietääkseni viime vuonna korvannut jostain vakuutuksestaan (Optima?) painekammiohoitoja. Paikalliset konttorit ovat huonosti tietoisia näistä ns. neuvotelluista urheiluvakuutuksista, niissä ei myöskään ole lomakkeita saatavana, puhumattakaan, että vakuutusta voisi maksaa Pohjolan konttoriin. Yhteydenotot vakuutusasioissa aina liiton toimistoon, jossa myöskin tarkastetaan jäsenyys, ennen kuin vakuutuslappuja lähetetään.

Vakuutuksen osoitteenmuutokset tehdään aina liiton toimistoon erillismaininnalla osoitteen muutoksen yhteydessä (eri rekisterit käytössä) . Ulkomaille matkustettaessa, ainakin niin sanottuihin "Amerikan mallisiin", kalliin terveydenhuollon maihin matkustettaessa suosittelen lämpimästi matkavakuutuksen ottamista urheilulisällä. Kouluttajat muistakaa, että kurssilaisilla tulee olla koulutusohjeiden mukaisesti urheilusukelluksen korvaava vakuutus. Kouluttajan vastuuvakuutus korvaa vain kouluttajien aiheuttamat haaverit. Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa on sovittu, että painekammiohoitolaskut voi hoITava sairaala lähettää suoraan heille, eikä niin kuin tapaturmavakuutuksissa yleensä, ensin maksat ja sitten haet korvausta vakuutusyhtiöitä kuitteja vastaan. Huomioikaa, että Pohjolan edullinen lisenssivakuutus on jäsenetu. Tällä hetkellä emme ole nähneet syytä nostaa korvaussummia, mutta jokainenhan voi neuvotella rtselleen vaikka kuinka kattavan vakuutuksen, mistä yhtiöstä tahansa - rahalla. Tärkeintä on, että on jonkinlainen vakuutusturva olemassa. Vakuutuksia on korvattu 390.000 mk:lla, saattaa tulla paineita maksujen korotuksiin, koska korvaukset ovat ylittäneet liiton maksamat vakuutusmaksut. Vastaisuudessa korvausosasto tarkastaa jäsenyyden liiton toimistosta ennen korvauksien maksamista, saattaa tulla myöskin kysymykseen, että turvaohjeiden rikkominen tulee vaikuttamaan vakuutuskorvauksiin.

Uudet liittokouluttajat Johtokunta on nimennyt uudet liittokouluttajat. Heidän yhteystietonsa löytyvät seuroille lähetettävästä yhteystietovihosta, SUSL:n www-sivuilta sekä seuraavasta kouluttajapostista. Pentti Parkkila, Yli-Tornio Jouko Keinänen, Kajaani Kari Peltola, Joensuu Ilari Koskinen, Espoo Sari Häkkinen,Vantaa Johan Huldin, Tammisaari/Ekenäs ruotsinkieliset alueet

Olympialaisiin ei uusia lajeja Kansainvälinen olympiakomitea on päättänyt, että seuraaviin Olympialaisiin Ateenaan ei oteta uusia lajeja. Räpyläuinti oli jo niin lähellä onnistua - voi harmi.

Vakuutusten henkilötietoja puuttuu Liitossa on nyt I 12 henkilöä joiden nimi on ÖÖÖÖÖÖÖÖ. Viime vuonna vakuutuksensa ottaneista näille henkilöille ei ole tullut postitse vakuutuslomaketta, koska henkilötieto-osa on jäänyt palauttamatta liiton toimistoon. Tänä vuonna, jos tarvitsette vakuutusta, olkaa huolellisia lomakkeiden kanssa. Sortellaan, soitellaan

LAHDESSA TAPAHTUU HUHTIKUUSSA 7.4.2001 Lahden Pingviinien 35-vuotisjuhla. 8.4.2001 SUSL:n vuosikokous. Tule mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihimme ja juhlimaan lahtelaisten kanssa! Juhla- ja kokouskutsut löydät tästä lehdestä.


TAPAHTUMAKALENTERI HELMIKUU 9.2.-1 1.2. 10.2.-1 1.2. 10.2.-11.2. 17.2. 17.2.-18.2.

NS-ohjaajakoulutus ja valtakunnallinen Norpparalli Uppopallon maajoukkueleiri (vai 3.-4.2.) Räpyläuinnin SM-kilpailut Tampere Sukeltaja- ja kouluttajapäivät SLU-talo/Helsinki Uppopallon PM-kilpailut Riihimäki

MAALISKUU maalisk.aikana 3.3.-4.3. Uppopallon SM-sa~an 3.3.-4.3. Räpyläuinnin CMAS Maailman Cup 10.3.-1 1.3. Uppopallo maajoukkueleiri 24.3.-25.3. Uppopallon SM-välierät

Sinettiseurakierros Tampere Malmö/Ruotsi

HUHTIKUU

Myydään Hyväkuntoinen NIKONOS V va-kamera, 28 mm obj., uusi Ikelite Substrobe 50mL salama sekä Handle Tray konsoli. Hinta 6.800,-. Puh. (09) 627 770. Diamond trilam. säätötilavuuspuku, koko M, hartiavetoketju ja neoprene huppu. Kaula ja hihamansetit uusittu. Hyväkuntoinen. Hinta 2.500,-. Puh. (09) 627 770

6.4.-8.4. 7.4. 7.4.-8.4. 8.4. 14.4.-15.4. 20.4.-22.4. 21.4. 21.4.-22.4. 28.4.-29.4. 28.4.-29.4.

Tervetuloa viettämään ikimuistoista 3S-vuotisjuhlaa kanssamme Hotelli Salpaukseen, Vesijärvenkatu 1 Lahti

Lauantaina 7.4.2001

Siikaranta Lahti Lahti Siikaranta Tampere Unkari Kouvola

TOUKOKUU 5.5. 6.5.-7.5. toukokuu

LAHDEN PINGVIINIT 35 VUOTTA

M I-kouluttajakurssi 1. osio Lahden Pingviinit 35-vuotisjuhla Uppopallo SM-finaali SUSL:n kevätkokous Uppopallon maajoukkueleiri M I-kouluttajakurssi 2. osio Uppopallon divisioona Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus Räpyläuinnin Euro-Party Uppopallon Vesikko-Cup

Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Kouvola Uppopallon maajoukkueleiri Uppopallon nuorten ja naisten SM-sa~an I osaturnaus

KESÄKUU 6.6.-10.6. 9.6. 30.6.-1.7. kesäkuu

M3-kouluttajakurssi Sukelluskalastuksen Dödörens Cup Sukelluskalastuksen Porkkala Cup Uppopallon Susiraja Cup

Tvärminne Hanko Porkkala Joensuu

Myydään Sukelluslamppu Akkupaketti kiinnitetään pulloihin, valopää käteen handsfreetoiminnalle. Sis. 12 V akku, laturi, muovinen salkku 040-5878151, Reijo Ollila (HUOM! Puh.numero on nyt oikein, lehdessä 5/00 virhe). Uppopalloja saatavana liiton toimistosta 50 mklkpl

klo 13.00 alkaa ohjelma leikkimielisellä kilpailulla, johon otamme 2 - 3 henkisiä joukkueita, joten ilmoittauduthan ajoissa. Saunomismahdollisuus kisan jälkeen. klo 17.30. on virallisten onnittelujen vastaanotto, palkitsemisia, juhlaillallinen. Pingviinikastajaiset ym. muuta hauskaa, tanssia

24.

elävän musiikin kera. Hotellihuoneet: 195, -/hlölvrk kahden hengen huone 390,-/hlölvrk yhden hengen huone sisältää aamiaisen, aamusaunan, uinnin ja pysäköinnin Huonevaraukset suoraan (03) 339 3911 IImoittautumiset ja tiedustelut: Marja-Leena Kardell 040-520 6440 tai tax (03) 782 4404 tai Harri Lehtinen 040-764 7502 Illalliskortti 150,- tilille Merita 151930-6104588, viimeistään 15.3.2001

Valkealan Orilammen Ja IJarven maastossa. Sukellusta, koulutusta, opastusta ja esittelyjä. Lisätietoja: www.vesikot.fi/walkhiala Järjestää: Seuratoimintavaliokunta ja Sukellusseura Vesikot ry.


! ESif~~MEiNsiJiiiijöuisMEio~fr ! ~ ~

3

... Tarjoukset voimassa 28.2.2001 saakka...

I

~ ~,

, Suunto SPYDER kello I tietokone

200 bar TUPLAPULLOT

o, o::(

,

3.100,·

~

o o,

UrsukA1

,

'

KUIVAPUKU

o o ~ 2,

3.500,·

,

~

öZ

2, FinFil1 ALUSPUKU ::::>

700,·

Citizen Promaster KELLO

~

::::>

~

::s

Elite 50 W VALAISIN

i=

~

Jetream, Cyklon, , Triton . 2 Oceanlc DeitaiAlfa g REGUT 300 bar

~ Torpedo SKOOTIERI

1.500,·

Uutuus! Lite VALOMASKI

500,·

1.500,·

Omer AVORÄPYLÄ Igarus

100,· 100,·

1.500,·

Abus MASKI+SNORKKELI Spare Air PULLO/REGU 0,5 I

« «

~,

;>0

m

,

-!

C

;>0

Solta · autoon

050 517 83 51

C

m

~

o o ,

5.000,· 1.500,· § u[]w~m[s@B umum~um~ ~m~[S[Sm~~m[;)[;BDBmu@@~[] , -Z

"m A

~ TeknoPro Kevlar LI lVI ,

~

1.600,·

SUKELTAJAN-I ippu

450,· 50,·

§ Q ~

KAUPALUSET EHDOT: kllteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lislltälln hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin Pla~:~~~:~~TI~u,;UOTEKUVIA NET/SSÄ: htfl .tripod.com/-wasseopielen

m

Z 0 >, I

~

~

:~ -, ,

EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA I

2S , I

~:

m m

Z

r-

Z

~,

::::> ::::>

~

0m

~

Z w

Z ~

~

~

,

~

~

W

Q

~

:~ I

~

Helsin issä 'oka keskiviikko klo 13-19.00 - Muualla 50 imuksen mukaan - Soitellaan! ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI- KOUVOLA AUTOs

>.

.


URHEILUMUSEO STADION ' 00250 HELSINKI


Sukeltaja 2001 1  
Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you