Sukeltaja 1999 5

U t:.N LlRHt:.IL.UK

SUKELTAJA

I 2 3 4 ~ -1999

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JASENLEHTI

Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,20310 Turku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

Sisältö

Mitä me toimistossa teemme ..................... . .......... .4 Pääkiryoitus ...................... . .... . .. . . . ............... .5 Hydromeduusa saapui Itämereen .................. . .... . ...... 6 VII Kurki - Pohjanmeren valvoja formuloykkönen .................. 8 Kilpikonnia jo lohikäärmeprinsessoja ............ . .... . .... . ... . 12 Jatkuvaa työtä Merimuseossa ............................... . 14 Sukelluskohteena Höyrylaiva Bolheim ......................... . 16 Vaasan sukeltajat ei vapise ........................ . .. . . . ... .18 Suomen Merimuseon kuulumisia . ................... .. ........ 20 Mielenkiintoinen M2-kurssi Espoossa . ............... . : ... . .... 24 Norppasivut ............................................... 26 Sukellusloma Zakyntoksella ......... . ................. . ..... .29 Sukellus yli Gibroltarin salmen ............................... .30 Sukellusta Bozburunissa 1998 ............................... .32 Vuoden 2000 sukellustrendit Eurodiving-messuilla ............... .34 Ansiomerkit - tunnustusta arvokkaasta työstä ...... ...... . ..... .36 Ihmistorpedo Sami Sorri .................................... .39 Banaanivaltio .................. ... . .. . ........... . .. . .. ... .41 Haveri .......................... . . . . ... . ........ .. .. . ... .42 Uutisia jo uppopallotuloksia ....... ... ... ........... . ..... ... .44 Tapahtumakalenteri ............ .. . .... .... ... . . . . ...... ... .45 Ostetaan - myydään ........ . .. .. . .... . .. .. ..... . .. . . . ..... .45

Toimitussihteeri Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 33100 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 e-mail: leena.koivumaki@pp.inetfi Ilmoitusmyynti Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920855 Puheenjohtaja Jouko Laitinen puh. 03-5320788,050-676 10 Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi Koulutus- ja nuorisopäällikkö Mika Rautiainen puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi

Kannen kuva CMAS:n arkistosta

SUKELTAJALEHDEN TOIMITUS:

Liittosihteeri Riku Verkkomäki puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

LEENA,REIJO JA EKA

toivottavat kaikille

RÄPYLÄ VARPAILLE

HYVÄÄ JO U LUA JA ONNE LLISTA VU O TTA 2000!

Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään.

r-------------, I I I I I I

Ilmestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm I helmikuussa 07.01.

2 huhtikuussa 03.03.

3 kesäkuussa 05.05.

4 lokakuussa 01.09.

5 joulukuussa 03.1 1.

Teksti 27.12 24.02 27.04 24.08 26.10

I I I I

---------------~

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LllnO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh. 09-348 1 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi Paino: Hansaprint Turku

Painotuote

HANSAPRlNTTURKU/401063/1999

Mitä me teemme urheilusukeltajain liiton toimistossa? ::~~~~i~~~~~:~-

Jokainen päivä on tietysti erilainen, mutta allaolevas-

BRITA

MIKA

RIKU

SISKO

Brita on ensisijaisesti vastuussa SUSL:n taloudellisten asioitten hoitamisesta ja yhteiskunnallisten suhteitten ylläpitämisestä.Taloudellisiin asioihin sitten kuuluu aivan kaikki mahdollinen valtionapuhakemuksista ja budjettivalmisteluista lähtien aina matkalaskujen tarkastamiseen, maksuliikenteen seurantaan ja karhuki~eitten lähettämiseen Yhteiskuntasuhteita Brita hoitelee lukuisille eri tahoille: niin Opetusministeriöön, Olympiakomiteaan, Merenkulkuhallitukseen kuin muihinkin yhteistyökumppaneihin. Brita tuntee kaikki ja kaikki tuntevat Britan.

Iso osa Britan päivistä menee aina myös siihen, että seuroista kysytään häneltä neuvoa melkein asiassa kuin asiassa. Tietysti näitten yli viidentoista vuoden aikana on totuttu siihen, että "Brita kyllä tietää". Ja onhan totta, ettei esimerkiksi verotukseen, vakuutuksiin tai ylisen seuratoiminnan pelisääntöhin liittyvissä kysymyksissä kukaan muu osaakaan antaa vastausta kuin apteekin hyllyltä.

Mika huolehtii sukelluskoulutukseen ja sukellusturvallisuuteen liittyvien asioitten hoitamisesta. Hän toimii teknisen valiokunnan esittelijänä ja sihteerinä, sekä vastaa tehtyjen suunnitelmien käytännön toteuttamisesta.

Mika myös toimii kouluttajana kouluttajakursseilla, koordinoi oppimateriaalien tuottamista ja osallistuu itse materiaalien tuottamiseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu pysytellä ajan tasalla sukeltamiseen liittyvien normien ja standardien suhteen, lisäksi hän osallistuu tarvittaessa SUSL:n edustajana ko. asioita käsittelevien kotimaisten ja kansainvälisten työryhmien työskentelyyn.

Seurojen kouluttajat ottavat yhteyttä Mikaan ja kyselevät häneltä, jos he haluavat tietoa koulutusasioista. Niinpä päivästä kuluukin suuri osa puhelimessa ja sähköpost in ääressä.

Riku vastaa liittosihteerin tehtävistä, eli vastaa ATK-rekisteristä, korttitilauksista ja asiakaspalvelusta.

Asiakaspalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että hän viettää suurimman osan päivästä puhelimessa, vastaillen mitä erilaisimpiin sukellusta koskeviin kysymyksiin.

Lisäksi Riku käyttää osan päivistään nuorisoasioista huolehtimiseen.

Siskon työ päivään kuuluu enimmäkseen liiton tarvikevälityksestä huolehtiminen ja jäsenrekisterin ylläpitäminen. Hän pakkaa ja postittaa tilatut tavarat oppilaspaketeista hihamerkkeihin asti, ja syöttää rekisteriin sisään osoitteenmuutokset, uudet jäsenet, kortitukset jne.

...

,: "~'.~

~

••

••

.,> •••

~ ..

P A A TOI M I T T A.J ~.:N

(

...

-.

~ tr..P ·RE N S P A L S T ...' ('

Pääkirjoitus

~

tätä tämän vuosituhannen viimeistä pääkiryoitusta istun ulosaaristossa vanhan suolaamon ullakolla jo katselen ikkunasta ulos myrskyävälle merelle.

Muistelen taaksepäin kulunutta lähes viittäkymmentä vuotta, jono aikana on liittomme toimintaa kehitetty. Varsin vaatimattomasti aloitettiin vuonna 1956, jolloin muutama asialleen omistautunut sukeltaja, toi kuten silloin sanottiin, sammakkomies, piti perustavan kokouksen Helsingissä .. Voidaan voin todeta sukeltamisen kehityksen olleen varsin vaikuttavaa.

Meidän pohjoiset,jäätävät olosuhteemme ovat pakottaneet kehittämään muita tiukemmat koulutus- jo luokkamerkkiohjeec samoin turvoohjeemme ovat varsin yksityiskohtaiset jo selväC joten oikein tehtynä sukeltaminen on turvallista.

Mennyt kesä oli todella mahtava. Kaunista jo aurinkoista säätä riitti jokaiselle. Vedet olivat kirkkaita jo näkyvyys useimmiten hyvä. Positiivisena puolena on mainittava muutaman uuden hylyn löytyminen. Vaikka "hylkysukellus" ei ole ainoa lajimme on se kuitenkin se osa-alue, joko helpoimmin ylittää mediakynnyksen. Toisena positiivisena asiana mainittakoon räpyläuimareidemme niittämä kaunis soto jopa kansainvälisellä kovalla tasolla. Myös nuorisotoiminnassa on tehty hyvää jälkeä, jota työtä on arvostettu liittomme ulkopuolellakin.

Negatiivisella puolella on muutaman sukeltajan menehtyminen.

Merkitystä ei ole sillä, minkä koulutussuunnan edustaja on tehnyt viimeisen sukelluksen. Vaan merkitystä on sillä, että jotkut sukeltajat ovat menehtyneet. Jo jokainen heistä on liikaa.

Me olemme aino pyrkineet toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, jo nyt meiltä ollaan kuitenkin tempaisemassa mattoa alta. Neuvottelut uudesta valvontaloisto ovat kuitenkin käynnissä, jo ennätimme toimittaa SUSL:n vastineen ennen määräajan umpeutumista. Tulevaisuus näyttää pystyimmekö vaikuttamaan asiaan.

Tekemättä tässä yhteydessä mitään yhteenvetoa kuluneisto vuosista haluan lopuksi hiukan nostalgiaa. Kun katselen taakse päin vanhoja lehtiä, löydän niiltä sivuilta monta hyvää sukelluskaveria, jotka ovat 'jääneet tien sivuun", eli ovat lopettaneet aktiivikautensa, kuka mistäkin syystä. Itsekin loppusuoralla olevana sukeltajono haluan nostoa Teille olematonta hattuani jo vilkuttaa Teille punaisen villamyssyni alta kunnioittavan tervehdykseni, kiitokseni yhteistyöstä jo Onnentoivotukseni tulevalle uudelle vuosituhannelle! ryOittaessani

Ledaren ag sitter och skriver årtusendets sista ledare på vinden av ett gammalt salteri i den yttre skärgården och tittar ut genom fOnstret på det stormiga havet.

Samtidigt tänker jag tillbaka på de gångna femtio åren och på utvecklingen av vårt fOrbunds verksamhet.

Vi böryade relativt anspråkslöst år I956 då några hängivna dykare, som på den tiden kollodes grodmän, höll det konstituerande mötet i Helsingfors. Man kan endast konstatera att utvecklingen av dykningen har varit imponerande.

Våra nordliga och isande fOrhållanden har tvingat oss att utveckla stränga regler fOr utbildning och klassmärken. Våra detaljerade och tydliga säkerhetsfOreskrifter garanterar att en rätt utfOrd dykning är säker.

Förra sommaren var underbar.Alla kunde ta del av ett vackert och soligt väder. Vattnet var klart och sikten oftast god. Det var också positivt att några nya vrak upptäcktes. Fastän "vrakdykning" inte är vår enda gren är det ändå den som får uppmärksamhet i massmedia. Våra fensimmare var framgångsrika också på internationell nivå och vårt juniorarbete uppskattades även utanfOr fOrbundets gränser.

Tyvärr omkom några dykare under säsongen. Det har ingen betydelse vilken utbildningsriktning de här dykarna representerade.

Det som är av betydelse är att dykare har omkommit och varendaste en var fOr mycket.

Vi har fOrsökt samarbeta med oliko myndigheter men nu håller man ändå på att sparka undan fOtterna på oss. Förhandlingar om den nya övervakningslagen pågår och Finska SportdykningsfOrbundet hann avge sitt utlåtande inom utsatt tid. Framtiden får utvisa om vi kan påverka ärendet.

Utan att desto mera sammanfatta de gångna åren viII jag ändå slutligen vara litet nostalgisk. När jag bläddrar i gamla tidningar kommer jag ihåg många goda dykpartner som hoppat av vägen, dvs. som av någon anledning avslutat sin aktiva karriär. Iegenskap oven dykare som själv är inne på slutrakan, Iyfter jag på min röda mössa och framfOr mina bästa hälsningar. Tack fOr samarbetet och olit gott infOr det kommande årtusendet!

J

Tiedevaliokunta opastaa

Asovonhydromeduuso vesiastiassa kuvattuna ylhäältä päin (kuva: Ritva Tolmon/Eläinmuseo).

HYDROMEDUUSA SAAPUI ITAMEREEN ••

Viron Hiidenmaan ja Saaren maan välisellä Väinamerellä havaittiin elokuun lopulla Itämerellä uusi hydromeduusalaji. Laji löydettiin Hiidenmaan ympäristössä tehtävien suomalais-virolaisten merenpohjan biotooppikartoitusten yhteydessä. Oudon otuksen lajia ei kyetty sukellustutkimuksin heti määrittämään, joten siitä otettiin näyte Helsingin eläinmuseoon. Museon erikoistutkija Risto Väinölä määritti eläimen asovanhydromeduusaksi (Maeotias inexpectata). Nimensä mukaisesti

laji on peräisin Asovanmereltä, Krimin niemimaan kupeesta. Alkuperäisenä lajia tavataan myös Tonavan suistoalueella. Itämerelle laji on todennäköisesti kulkeutunut laivojen painolastivesien mukana.

Itämeren rannikkovesistä ei ennestään hydromeduusoja tunneta.

Meillä syyskesäisin yleinen korvameduusa (Aurelia aurita) kuuluu liuskameduusojen luokkaan, ja on vain kaukaista sukua polyyppieläimiä edustavalle hydromeduusalle.

Suurikokoisemman, lautasmaisen

korvameduusan keskellä on tyypillinen nelilohkoinen punertava rengaskuvio, läpimitaltaan vain 3-4 senttisellä hydromeduusalla taas on vaIkea ristikuvio. Muutenkin asovanhydromeduusa on sävyltään vai koisempi kuin lähes täysin läpi kuultava korvameduusa. Asovanhydromeduusan pyyntilonkerot ovat pidemmät ja selvemmin erottuvat kuin korvameduusalla.

Asovanhydromeduusa ei ole ensimmäistä kertaa Mustanmeren ulkopuolella Sitä on tavattu tätä en-

nen jokisuissa USA:n molemmilla rannikoilla sekä Ranskassa Loiren suistossa.Asovanhydromeduusa on murtovesilaji, toisin sanoen se ei elä täyssuolaisessa valtameren vedessä.ltämeri on maailman suurin murtovesiallas, joten täällä laji saattaa löytää itselleen uuden laajan elinympäristön.

Väinamerella laji havaittiin ensimmäisen kerran elokuun 24. päivä Hanirahu -nimisen saaren itäpuolelta, missä pohjan syvyys on noin kolme metriä. Laji erottui selvästi

rellä.väinamerellä lajia nähtiin ensihavaintojen jälkeen kolmesta muusta paikasta parisenkymmentä yksilöä. Nähtäväksi jää vakiinnuttaako laji asemansa Itämeren eläimistössä Ihmisen mukanaan tuomia tulokkaitahan Itämerellä on jo ennestäänkin. Esimerkiksi kaikkien sukeltajien ja veneilijöiden tuntema merirokko eli näkki (Balanus improvisus) tuli ltämemerelle vasta 1800luvulla. Paljon aikaisemmin, 1200luvulla, saapui Itämerelle PohjoisAmerikasta laivojen mukana hiekkapohjilla elävä valkoinen hietasimpukka (Mya arenaria). Tuoreempi tulokas on 1992 havaittu kaspianmassiainen (Hemimysis anomala), joka on punertava - äkkiseltään kalanpoikasta muistuttava - pieni äyriäinen. Sitä voi yösukelluksilla nähdä kivenkoloissa ja onkaloissa tuhatlukuisina parvina.

Usein tulokaslajeista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä Alkuperäiseen lajistoon kuulumattomina ne saattavat aiheuttaa arvaamattomia muutoksia ekosysteemissä. Myös ihmiselle niistä saattaa olla harmia, kuten veneiden pohjaan kiinnittyvästä näkistä. Maailmalla miljoonaluokan kustannuksia on aiheuttanut uusilla asuinalueillaan voimakkaasti lisääntynyt vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) tukkiessaan voimalaitosten jäähdytysvedenottoputkia. Suomessa vaeltajasimpukka havaittiin ensi kerran Kotkan vesillä I 99S.Ai-

paikalla erittäin runsaslukuisana esiintyneistä korvameduusoista, paitsi ulkonäkönsä myös käyttäytymisensä puolesta: vedessä enemmän tai vähemmän passiivisesti ajelehtivista korvameduusoista poiketen asovanhydromeduusa liikkui aktiivisesti pystysuunnassa pohjan ja pinnan välillä. Pintakerroksen saavutettuaan se levittäytyi litteäksi kiekoksi pyynti lonkeroiden sojottaessa sivuille. Tällaisessa asennossa eläin vajosi hiljalleen kohti pohjaa, jonka saavutettuaan se tavallisesti jäi yleensä hetkeksi pohjalle lepäämään. Sitten hydromeduusa alkoi nousun kohti pintaa uimakelloaan rytmikkäästi supistellen. Sama edestakainen kuvio pohjan ja pinnan välillä saattoi toistua useita kertoja.

Todennäköisesti liikehdintä liittyy lajin ravinnonhankintaan: vajotessaan alas pyyntilonkerot levitettynä se pyydystää plankonia.

Asovanhydromeduusasta ei ole raportoitu muita havaintoja Itäme-

nakaan toistaiseksi se ei ole Suomessa aiheuttanut suurempia ongelmia. Sen sijaan 1992 Itämerellä ensimmäistä kertaa tavatusta petovesikirpusta on tulossa kalastajien jokasyksyinen harmi lähes koko rannikkoalueellamme.

Monen tulokaslajin levinneisyydestä Itämerellä ei ole täsmällistä tietoa. Silmänsä auki pitävistä sukelluksen harrastajista voisi tällaisen tiedon hankkimisessa olla suurta apua. Kaikkia lajeja ei voi sukeltamalIa havaita, mutta esimerkiksi seepramaisesta kuorikuviostaan tunnistettavan vaeltajasimpukan ja punertavan kaspianmassiaisen elinpiirin selvittämisessä sukeltajat voisivat tuoda uutta tietoa. Vaeltajasimpukkaa on Suomessa toistaiseksi havaittu vain itäisellä Suomenlahdella. Kaspianmassiainen on

etelärannikolla paikoin erittäin runsaslukuinen, mutta toisaalta laajoilta alueilta siitä ei ole havaintoja lainkaan. Mielenkiintoista on myös seurata leviääkö asovanhydromeduusa Virosta Suomen rannikolle. Havaintoja uudesta hydromeduusasta ja muista tulokas lajeista voi lähettää sähköpostitse artikkelin ki~oittajal­ le: panu.oulasvirta@sci.fi.

Lisätietoja asovanhydromeduusasta ja muista tulokaslajeista voi lukea internetosoitteesta: http://www.sci.fi/-alleco.

Tämä Itämeren uusin tulokas on nähtävissä Helsingin eläinmuseon Aliens -näyttelyssä marraskuun loppuun asti.

Q1

Panu Oulasvirta

Asovanhydromeduusa ponniste/emassa kohti pintaa Vöinamerellö elokuun lopulla (kuva: Panu Oulasvirta/ Alleco)

Pohjanlahden valvova formulaykkönen Försti, yliluutnantti Pekka Kalske, istuu paikallaan. Syöttää tutkalle tietokoneen avustamana reittipisteitä, joiden mukaan aluksen automaattinen ohjausjä~estelmä hoitaa väylän mukaiset kääntymiset. Kone kysyy ja försti kuittaa. Sillan toisella puolella istuu ruorimies, merivartija Jens Skog paikallaan, ja on valmiina tarttumaan "joistikkeihin", mikäli aluksen ohjailu sitä vaatii. Päällikkö, kapteeniluutnantti Timo Toivonen ja toinen perämies, yliluutnantti Sami Talso, istuvat taaempana suurten näyttöruutujen ja elektroniikan keskellä ja suunnittelevat tulevia tehtäviä. Kolmas perämies ja aluksen elektroniikkaspesialis-

ti, luutnantti Krister Holmgren asentaa apuveneen uutta GPS-navigaattoria. Konepäällikkö Åke Norrgård seuraa konevalvomossa aluksen kulkua. Muilla kansilla hoitavat niin konemestarit:, kansimiehet kuin kokkikin omia tehtäviään. Rannikkovartiolaiva Kurki on lähtenyt merelle.

VII KURKI Pituus 49 m, leveys 8,3 m, syväys 2,2 m, nopeus> 25 kn, koneteho 2 x

2760 kW

Aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Timo Toivonen: Mikä on tällaisen aluksen tehtävä Suomen vesillä?

- Rajavartiolaitoksen merellisiin toimintoihin sisältyy rajavalvonnan ja rajatarkastusten lisäksi meripelastus. Rannikkovartiolaiva Kurki on osaltaan täyttämässä vaatimusta, jonka mukaan kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan apu.

Työhömme sisältyvät erilaiset valvontatehtävät ja partioinnit. Niiden yhteydessä tarkastetaan esimerkiksi kalastusalusten ja huviveneiden

sammuttimia, kulkuvaloja ja muita lain ja asetusten määräämiä varusteita. Sehän on merkittävässä määrin sitä ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vähentämään onnettomuuden riskiä.

VII Ku~en erityisiä hyviä puolia ovat vedenalaisen valvonnan laitteiden korkea taso ja tietysti aluksen nopeus. Kurkea voisikin mainostaa kokoluokkansa formulaykköseksi.

Minkälaisia tehtäviä alukselle miehistöineen on tullut?

- Kurki on Pohjanlahdella ensimmäistä pu~ehduskauttaan, mutta jo nyt on osallistuttu lukuisiin meripelastusoperaatioihin. Paljon ajasta on kulunut kouluttautumiseen, koska alus on niin erilainen aikaisempiin aluksiin verrattuna.

Paljonko aluksella on miehistöä?

- Meitä on II miestä ja jokaisella on useita erilaisia tehtäviä erilaisiin tilanteisiin.

Miten merivartiostoon voi päästä töihin?

- Kansimiehen tehtäviin riittää suoritettu varusmiespalvelus ja siellä vähintään Auk. Rajavartiolaitos kouluttaa sitten omilla kursseillaan

VII Kurki eteenpäin. Tällaiselle alukselle pääseminen edellyttää lisäksi aimo annoksen onnea, sillä tulijoita on paljon, mutta vakansseja vapautuu harvoin.

Mikä on päällikön taustakoulutus?

- Olen suorittanut kadettikoulun meripuolella, toiminut perämiehenä ja sitten olen suorittanut lukuisia vartioston omia kursseja.

Sukeltaja aluksella Merivartiostossa on myös sukeltajia. Heitä on asemilla ja joillakin aluksilla. Palataan myöhemmin toisen jutun yhteydessä asemilla työskentelevien pariin. VII Kurjella on sukeltajana merivartija Jan-Micael

Lax. Minkälainen taustakoulutus sinulla on tähän tehtävään?

- Kävin aikoinaan merimiesammat-

tikoulun ja seilasin kauppalaivoilla neljä vuotta. Suoritin CMAS p* kurssin vuonna 1988. Sitten pääsin vartiostoon ja suoritin merivartijan peruskurssin Raja- ja merivartiokoulussa ja myöhemmin laivaston raivaajasukeltajalinjan vuonna 1997.

Minkälaisia sukellustöitä laivalla tulee eteen ja minkälaisella kalustolla sukellat?

- Meillä on normaali kevytsukellusvarustus. Muutamilta asemilta löytyy sitten järeämpää kalustoa. Koska Kurki on alumiinia ja siinä on vetolaitteena jetit, pitää aluksen sinkit tarkistaa melko usein. Samoin jettien imuaukot. Kulkeehan niistä yli 40 tonnia vettä sekunnissa! Erilaisia alusten pohjan tarkastuksia ja asemien laituriremontteja tehdään myös. Pelastussukellukset kuuluvat tietysti myös toimenkuvaani. Paljon on yhteistyötä myös asemien su-

keltajien kanssa. Sitten ovat vielä pakolliset kuntosukellukset.

On kuitenkin muistettava, että sukeltaminen on ikään kuin kakkostyöni ja sitä tehdään varsinaisen merivartijan työn ohella. Olen tällä hetkellä ainoa merivartioston sukeltaja tällä aluksella, mutta miehistössä on urheilusukeltajia ja sukeltajien kanssa työskennelleitä, joten esimerkiksi päteviä pinta-avustajia minulla on aina.

VII Ku~en kokka kyntää pimenevää meren pintaa. Konemestari Jukka Uitti, yliluutnantti Sami Talso sekä merivartija Jens Skog valmistautuvat partioon lähtöön nopealla RIBillä eli kovapohjaisella kumiveneellä. Kunnon vaatetuksen lisäksi he tarvitsevat kunnon aterian ennen lähtöä. Stuertti tai kokki tai Laivan isä, niin kuin Pertti Torkkelia nimitetään, on hoitanut sen puolen.

Vapaavuorossa olevat ovat sanomisen jälkeen vetäytyneet hytteihinsä nukkumaan.Takatäkillä rakentavat merivartija Markku Koskimäki ja konemestari Tapani Pahkala uudelle apuveneelle sopivampaa telakkapukkia valonheittimien valossa.

Tällä kertaa alus ankkuroidaan väylien risteyksen lähelle. Partio lasketaan matkaan ja alus hiljenee. Vain päivystäjät valvovat. apu koneet hurisevat ja VII Kurki keinuu unettavasti. Malttaisinkohan minäkin tästä hyttiini vai ottaisinko vielä yhden kuvan iltaruskon viimeisistä rippeistä. ~

teksti Jaakko J.Salo

kuvat Jaakko ;a Jukka Salo

Kilpikonnia •

Ja

lohikäärme• • prInSeSSOja

Etelä-Kiinan merellä Malesian trooppinen paratii si Pulau Tioman, Malesian itärannikon suurin saari, on noin 39 kilometriä pitkä ja 19 leveä. 1950- luvulla Tiomanilla tehdyn Hollywood- elokuvan, " South Pacific "in jälkeen saaren suurimmaksi elinkeinoksi on noussut turismi. Pitkät hiekkarannat, kirkkaat sukellusvedet, sademetsien peittämät vuoret sekä runsas eläimistö houkuttelevatkin Tiomanille vuosi vuodelta enemmän seikkailijoita.

Ilmasto on trooppinen, lämpötila pysyy lähes aina 20 asteen yläpuolella ja kosteusprosentti on läpi vuoden noin 90. Ilmaston kasvihuonemainen kuumuus mahdollistaakin monien eksoottisten kasvi- ja eläinlajien selviämisen, viidakosta löytyy noin 8000 erilaista kukkivaa kasvia, 450 lintulajia, 250 liskolajia ja niin edelleen.

Paikallisen legendan mukaan Tio-

man syntyi, kun kaunis lohikäärmeprinsessa oli lentämässä Kiinasta Singaporeen prinssinsä luo. Nähtyään Etelä- Kiinanmeren kauneuden se päätti muuttaa itsensä saareksi, jotta voisi suoda lepo paikan merenkulkijoille ja suojaa kalastajille.

Jouluista yöelämää Ollessamme Tiomanilla heinäkuussa oli juuri merikilpikonnien munimisaika. Eräänä yönä yösukellukselle lähtiessämme onnistuimme näkemään valtavan Leatherback- kilpikonnan ryömivän rannalle munimaan.Ystävämme John, joka on kilpikonnien suojelualueella töissä, lupasi viedä meidät tutustumaan tarkemmin työpaikkansa toimintaan.

Etelä- Kiinanmeren näkyvyys on yölläkin hämmästyttävän hyvä, ja meren elämä oli herännyt aivan uuteen loistoon korallien avauduttua.

Pitkän sukellustauon jälkeen pelkäsin hätääntyväni, mutta hohtavan

planktonparven ympäröimänä en osannut muuta kuin ihmetellä uskomatonta maisemaa. Divemasterin johdolla lähdimme kiertelemään jo päivällä tutkimiamme paikkoja.

Kaikki näytti kuitenkin aivan erilaiselta kuin päivänvalossa.

Olimme Tiomanin luoteispuolel la pienellä Pulau Labasin saarella, ja tarkoituksenamme oli suunnistaa Paradise Reef- nimiselle koralliriutalle. Sukelsimme noin 15 metriin, josta meidän oli kuitenkin noustava hieman matalammalle melko voimakkaiden virtausten takia. En ollut suunnistanut kovinkaan montaa kertaa, enkä vieläkään oikein osannut luottaa kompassiin, oma pää käski mennä aivan toiseen suuntan kuin kompassin neula.

Matkalla näimme uskomattoman määrän valtavia merisiilejä. Erikokoisten sekä -näköisten kalojen touhuja olisin jaksanut seurata vaikka kuinka pitkään ellei ilmavarastoni olisi ollut rajallinen. Lyhyen suun-

nistuksen jälkeen löysimme Paradise reefin, ja jälleen kerran minun ol i myönnettävä että kompassi in on parempi luottaa kuin omaan suuntavaistoon.

Eksoottisimpana jäi mieleeni loistavien planktonien ympäröimänä kasvusto, joka loi varsin jouluisen tunnelman. Uskomatonta mutta totta, kesäisessä Etelä- Kiinanmeressä lauloin mielessäni joulumaata!

Sukellukselta palattuamme ei tunnelma ollut enää läheskään yhtä satumainen valtavien lepakoiden suhahdellessa päidemme ylitse aivan liian läheltä. Malesiassa on yli 100 lepakkolajia, sieltä löytyy mm. maailman suurin lepakkolaji "Lentävä kettu" (Flying fox),jonka sii pien väli voi olla jopa puolitoista metriä.

Kilpikonnien suojelualue Seuraavana päivänä lähdimme Johnin mukana rannikkokaupungista

Mersingistä pari sataa kilometriä pohjoiseen, Rantau Abangin suojelualueelle. Rantau Abang sijaitsee Terengganun osavaltiossa, joka on yksi Malesian konservatiivisimmistä muslimiosavaltioista. Malesian Department of fisheries aloitti merikilpikonnien suojelutyön vuonna 1961, ja suojelualue perustettiin 1990.

Tavoitteena on uusien lakien säätäminen kilpikonnien suojelemiseksi, kilpikonnien munien kulutuksen lopettaminen, saastuttamisen vähentäminen sekä kilpikonnille vaarallisten kalaverkkojen kieltäminen pesimisalueilla. Suojelualue koostuu neljästä eri alueesta; Rantau Abangin informaatiokeskuksesta, Terengganun rannikon kuoriutumiskeskuksista, suojelluista pesimisalueista sekä tutkimus- ja seurantakeskuksista.

Informaatiokeskuksen lisäksi John tutustutti meidät muutamaan kilpikonnatutkijaan, joiden mukana pääsimme yölliselle hiippailuretkelle munimisalueelle.Tällä kertaa meita ei onnistanut, vaikka varsinkin Leatherback- laji on melko yleinen näky Terengganun rannikolla. Tämä laji on suurin Malesian neljästä merikil-

pikonnalajista. Aikuinen naaras voi olla jopa 2 metriä pitkä. Munat ovat halkaisijaltaan 5-6 cm ja naaras munii niitä kerralla 60 - 100 kappaletta.

Vaikka emme päässeetkään todistamaan ainutlaatuista munimistapahtumaa, ei retkeltämme jännitystä puuttunut. Minä astuin paljain varpain käärmeen päälle ja matkakumppanini pyörtyi ilmeisesti nestehukan takia. Kaiken kokemamme jälkeen voisimme ki~oittaa ki~an " Mitä EI kannata tehdä KaakkoisAasiassa "!

Ki]pikonnatutkijan terveiset Retken jälkeen John sekä muut tutkijat t~osivat meille vielä inkivääriteet, ja kuullessaan meidän ki~oit­ tavan lehtijuttua halusivat kantaa oman kortensa kekoon. Kuulimme lukuisia tarinoita" Malesian historiasta "- erittäin hauskoja, joskin painokelvottomia tarinoita.Yhden "faktan" John kuitenkin halusi kertoa Suomen kansalle merikilpikonnista.

Nimittäin sen, miksi vain naaraskilpikonnat nousevat rannalle muni-

misen aikana ja urokset jäävät veteen odottamaan. Johnin mukaan kilpikonnien jalat ovat niin lyhyet, että jos urokset kiipeäisivät rannalle, niiden sukukalleudet juuttuisivat hiekkaan eivätkä ne pääsisi enää irti. "Olisihan se ikävää, silloin kilpikonnat kuolisivat sukupuuttoon!"

John totesi nauraen.

Qj

teksti Heidi Merima kuvat Sanna Piirainen

JATKUVAA TYOTA MERIMUSEOSSA ••

Vedenalaiset muinaisjäännökset ovat tavallaan simppeli juttu, ainakin lakitekstissä.Yli satavuotiaiksi oletettavat laivojen ja veneiden hylyt ja muut ihmisen tekemät vedenalaiset rakennelmat ovat rauhoitettuja, niitä ei saa vahingoittaa eivätkä vesirakennustyöt saa tuhota tutkimattomia muinaisjäännöksiä. Käytännössä asia ei sitten ole niinkään simppeli juttu: va-löydöistä on vaikea saada tietoja, niiden suojeleminen on hyvin vaikeaa ja niiden tutkiminen on hankalaa ja kallista. Näiden asioiden kanssa kamppailu on sitä merimuseon jatkuvaa työtä.

Yhteydenpitoa vesirakennusviranomaisiin Suomen merimuseon vedenalaislöytöjen rekisteri on minun viikottainen tai melkeinpä päivittäinen työvälineeni. Merimuseo tekee töitä, jotta muinaismuistolaki alkaisi vähitellen päteä vedenalaisiin muinaisjäännöksiin samalla lailla kuin maalla oleviin muinaisjäännöksiin ja jotta vedenalaista kulttuuriperintöä alettaisiin pitää osana muuta kulttuuriperintöä.Tämä työ on sitä perustyötä, joka jatkuu Vrouw Marian tyyppisistä julkisuutta saaneista löydöistä huolimatta. Tavoitteena on, että vesi rakennus- ja kaavoitushankkeista saadaan etukäteen tietoa merimuseoon, jotta tarvittaessa on mahdollisuus esittää tehtäväksi muinaismuistolain edellyttämiä toimenpiteitä: veden pohjan kartoitusta muinaisjäännösten löytämiseksi tai jo tunnetun muinaisjäännöksen tutkimusta. Toimenpiteet ovat tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla,jot-

ka historiallisten lähteiden ja/tai arkeologisten löytöjen perusteella tiedetään vanhoiksi asutus-, vesiliikenne-, satama-, meritaistelu-, tms. alueiksi.

Merimuseon yhteydenpito vesi rakennusviranomaisiin, alueellisiin ympäristökeskuksiin ja vesioikeuksiin tuottaa pikku hiljaa tulosta: tänä vuonna merimuseo on saanut tietoonsa huomattavasti enemmän vesirakennushankkeita kuin viime vuonna.Tielaitoksen sillan rakennussuunnitelmien takia olen käynyt tänä syksynä läpi merimuseon arkiston vedenalaislöytötietoja esim.

Dragsfjärdistä, Paraisilta, RymättyIästä ja Särkisalosta.väistämättä minulle on noussut mieleen kysymys, että kuinkahan hyvän yleiskuvan näiden sisäsaaristoalueiden tunnetuista löydöistä merimuseon tämänhetkisen arkiston perusteella oikein saa? Kuinka paljon (tai vähän) tunnettuja löytöjä puuttuu merimuseon arkistosta? Onko näillä alueilla niin huono näkyväisyys, että niillä sukelletaan vähän ja löytöjä ei juurikaan tehdä?Vai onko kyse jostakin muusta?

Löytöilmoituksia tarvitaan Kun minulla tässä jutussa on loistava mahdollisuus vedota sukeltajiin, niin käytän tilaisuuden nyt jälleen hyväkseni: Ilmoittakaa ihmeessä merimuseolle tuntemianne vedenalaiskohteita, sekä hylkyjä että muita vedenalaisrakenteita niin mereltä kuin sisävesiltäkin. Joskus joku on ollut huolissaan, että ilmoittaessaan merimuseolle löydön, jonka on itse asiassa tuntenut jo 20 vuotta, voi joutua tavalla tai toisella vaikeuksiin. Se on

täysin turha pelko; minä kiitän kaikenlaisista löytöilmoituksista (huom! kunhan sijainti vain on ilmoitettu selkeästi). Merimuseon jokapäiväisessä työssä tarvitaan va-löytöjen sijaintitietoja todella vakavasti. Mitä parempi yleiskuva ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä vedenalaislöydöistä ja niiden sijoittumisesta rannikoille ja vesistöihin muun kulttuuriperinnön yhteyteen saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet on parantaa vedenalaisen kulttuuriperinnön asemaa.

Kun puhutaan uusista vedenalaislöydöistä, niin haluan sekä velvollisuudesta että työni käytännön tarpeesta muistuttaa, että yli satavuotiaiksi oletettavista hylkylöydöistä on muinaismuistolain mukaan ilmoitettava viipymättä löytymisen jälkeen merimuseolle. Tämä koskee yhtä hyvin sukeltamalla kuin viistokaikuluotaimella tehtyjä löytöjä. Se, että henkilö on sijoittanut rahaa viistokaikulaitteistoon, ei vapauta häntä ilmoitusvelvollisuudesta eikä tee vanhois:ta hylyistä löytäjän "omia".

Vanha hylky on löytämistavasta huolimatta ensisijaisesti aina muinaisjäännös ja Museoviraston vastuulla.

Sukeltamisesta rauhoitetuilla hylyillä ja suojeluasiaa Tämän vuoden marraskuun alkuun mennessä meri museossa on käsitelty noin 60 tutkimuslupa- ja sukellusasiaa. Sain joitakin aikoja sitten eräältä urheilusukeh:aja~ postia, jossa hän ilmaisi sukeltajan tuskaansa monista hylkyihin liittyvistä asioista, muun muassa siitä, että "jos hyl-

••

ky on yli 100 v. vanha, ei sukeltajilla ole asiaa tutustua kohteeseen ilman merimuseon lupaa".Tämän sukeltajan vuoksi haluan kerrata hylkysukellusten pelisäännöt.

Jos sukeltajaryhmä, seura, museo tms. haluaa dokumentoida (esim. mitata, valokuvata, videoida) rauhoitettua hylkyä, sen on anottava Museoviraston meri museoita tutkimuslupa ja sitouduttava raportoimaan tehdyistä toimenpiteistä. Jos ryhmä tekee tutustumis- tai virkistyssukelluksen rauhoitetulle hylylle, sen toivotaan ilmoittavan asiasta etukäteen vaikkapa puhelimitse merimuseolle. Merimuseo ilmoittaa kaikista tietoonsa tulleista sukelluksista automaattisesti merivartiostolIe, ja näin toivottavasti vältytään epäselviltä tilanteilta kentällä.

Tutustumissukelluksia ei voi tehdä niille hylyille, joille on vahvistettu suoja-alue. Nämä hylyt ovat venäläisen fregatti St.Nikolain hylky Kotkan edustalla ja kauppalaiva St.Mikaelin hylky Nauvossa Borstön lähellä.

Myöskään viime kesänä löytyneen hollantilaisen 1771 uponneen kauppalaiva Vrouw Marian hylky ei ole tutustumissukelluskohde. Nämä hylyt ovat erityissuojelussa sen vuoksi, että ne ovat poikkeuksellisia muinaisjäännöksiä ja hyvin herkkiä kohteita niiden sisältämän esineistön vuoksi. Suoja-alueiden tarkoituksena ei ole säilyttää tiettyjä kohteita "vain tietyn ryhmän upeana privaattikohteena", kuten edellä mainittu merimuseoon yhteyttä ottanut sukeltaja pelkää, vaan säilyttää Suomen vedenalaista kulttuuriperintöä.

Vrouw Maria-projekti Pro Vrouw Maria-yhdistyksen kesällä 1999 suorittaman hienon et-

sintätyön tuloksena löytyneen Vrouw Maria-hylyn tutkimuksiin on merimuseolle palkattu lokakuun alusta lähtien Huk Matias Laitinen.

Laitinen opiskelee Helsingin yliopistossa arkeologiaa ja historiaa. Hän on sukeltanut vuodesta 1988 lähtien sekä suorittanut tutkimussukeltajan ammattitutkinnon vuonna 1996.

Laitinen on perehtynyt meriarkeologisiin kenttätöihin muun muassa Gustav Adolf-hylyn tutkimuksissa Helsingin edustalla sekä suorittamalla Särkänsalmen laivaväylän ja Vuosaaren sataman vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin Helsingin Satamalle. Näiden inventointien sekä Vrouw Maria-hylyn vuoden 1998 etsintöjen yhteydessä

hän on tutustunut viistokaikutekniikkaan Oy Baltic Eye Ltd:n palveluksessa.

Laitisen tehtävänä meri museossa on koota yhteen nykyinen tieto hylystä sekä suunnitella ensi kesänä suoritettavaa dokumentointia yhdessä Pro Vrouw Maria-yhdistyksen jäsenistä ja merimuseon tutkijoista ja konservaattorista koostuvan tutkimusryhmän kanssa. Suunnittelutyöhön kuuluu muun muassa perehtyminen hollantilaiseen 1700-luvun laivanrakennustekniikkaan ja merenkulkuun sekä vastaavantyyppisten hylkyjen tutkimuksiin ulkomailla.

Lisäksi on selvitettävä syvällä sijaitsevan hylyn rakenteiden ja lastin dokumentointiin, nostoon ja konser-

vointiin liittyvät ongelmat. Vrouw Maria-hylyn parissa työskentelee tämän vuoden loppuun asti myös toinen virkamies, Opetusministeriön nimeämä selvitysmies, Suomen Urheilumuseosäätiön johtaja Pekka Honkanen. Hänen tehtävänään on selvittää eri rahoitusvaihtoehdot liittyen hylyn ja sen lastin tutkimiseen sekä mahdolliseen hylyn nostamiseen.

muotoisia ansiomerkkejä myönnetään sellaisille sukeltajille, jotka ovat tehneet muinaismuistolain mukaisesti hylkyilmoituksia ja tutkimusraportteja, auttaneet pitkäjänteisesti merimuseon löytörekisterin täydentämisessä, tehneet vapaaehtoistyötä meriarkeologisissa kenttätöissä, edistäneet Suomen vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua tai osoittaneet muulla tavalla vakavaa kiinnostusta ja arvostusta vedenalaisia muinaisjäännöksiä kohtaan.

Merkit ovat pronssisia, hopeisia ja kultaisia, ja vanhana pääperiaatteena on, että edetään "porras portaalta": sille, jolla ei vielä merkkejä ole, voidaan myöntää pronssimerkki, pronssimerkin jo aiemmin saaneelle voidaan myöntää hopeamerkki ja kultamerkki voidaan antaa hopeamerkin haltijalle.

Merkkejä myönnetään sukellusseurojen ja -ryhmien tai vaikkapa museoiden esityksestä.Toimittakaa esitykset ystävällisesti Suomen merimuseolle 17.3.2000 mennessä Sallamaria Tikkasen tai Maija Fastin nimellä.

Vapaamuotoisessa esityksessä tulisi mainita esittäjän perustelut ansiomerkin myöntämiselle sekä esityksen tekijän ja palkittavan sukeltajan yhteystiedot Merimuseo tekee päätökset merkkien myöntämisestä.

Tapa osoittaa merimuseon arvostusta vedenalaisen arkeologian parissa ansioituneille sukeltajille ansiomerkkien välityksellä on peräisin I 970-luvulta. Viimeisin laajempi merkkienjakotilaisuus pidettiin merimuseossa Hylkysaaressa 1991.

Kadonneet laivat-näyttely kertoo Itämeren merenkulusta ja haaksirikoista vuosituhannen alusta nykypäivään. Haaksirikkoutuneiden laivojen tarinat on sidottu oman aikansa historiaan. Näyttely on avoinna Helsingissä Kaapelitehtaan merikaapelihallissa 16.5.-20.8.2000.

Näyttely kuuluu Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön tukemiin hankkeisiin.

Q;

Teksti Mai;a Fast Kuvat Markku Heinonen

Ansiomerkkejä sukeltajilIe Merimuseo jakaa ansiomerkkejä sukeltajille Helsingin Kaapelitehtaalla Kadonneet laivat-näyttelyssä torstaina 18.5.2000 pidettävässä iItatilaisuudessa. Perinteisiä ankkurin-

Merimuseon yhteystiedot ovat: Suomen merimuseo, Hylkysaari, 00570 Helsinki, puh.09 1355471, fax 1354991, email etunimi.sukunimi@nba.fi.

TapahtuYlutjoskus vuosia sitteYl

SUKELLUSKOHTEENA HOYRYLA ••

Veden pinta on tyven. Aurinko paistaa ohuen pilviharson läpi. Horisontissa näkyy kaksi laivaa, jotka tulevat pohjoisesta ja ovat matkalla etelään. Porilaisen sukellustukialus Octopusin perävana kiemurtelee kuin käärme. Se ei johdu siitä, että ohjauksessa olisi jotain vikaa, vaan minusta, laittaessani samanaikaisesti navigaattoriin tämänkertaisen etsintämme kohteen oletettua sijaintia. Olemme etsimässä s/s Bolheimia. Saksalaista rahtilaivaa, jonka venäläinen sukellusvene upotti tykkitulella 10.12.1939.

Tiedot on nyt syötetty navigaattoriin ja Octopus kulkee jälleen suhteellisen suoraa reittiä. Olli ja Jyrki hääräävät eväittensä kanssa pöydän ääressä. Säpin majakka hohtaa kirkkaan valkoisena takaa vasemmalla. Höyryävä kahvimuki ojennetaan minulle. Hylky sijaitsee kaukana avomerellä ja ajoaikaa on runsaasti. Keskustelemme etsinnästä, ilmassa väreilee kiihkeä odotus hylyn löytämisestä.

Kaiku piirtää korkean piikin ...

Lähestymme etsintäaluetta. Jyrki laittaa hylkypoijun valmiiksi hytin oven viereen. Olli istuu kaikuluotaimen vieressä. Päätämme tarkistaa ensin pohjoisemman paikan ja sitten eteläisemmän. Sen jälkeen aloitamme jä~estelmällisen etsinnän. Ajan kohti ensimmäistä paikkaa. Olli tuijottaa kaikua ja juttelee: - Olis' se ihmeellistä jos se löytyis näin helposti, ilman mitään etsintää. Ei semmoista ikinä tapahdU ... Mut ei sitä ikinä tiedä. Me naureskelemme asialle. Hetken kuluttua kaiku piirtää korkean piikin ja alkaa hälyttää.Tuijotamme sitä epäuskoisina.

- Poiju! Heitä poiju! Kiljumme Ollin kanssa. Jyrki reagoi nopeasti ja heittää hylkypoijun samassa silmänräpäyksessäVedän kaasun pois ja vapaalle. Octopus liukuu tyhjäkäynnillä piikin aiheuttaneen kohteen yli.

Hetken aikaa on aivan hiljaista.

- Jumalauta, me taidettiin löytää se!

Hönkäisen kaikkien tuntemukset sanoiksi. Tuijotamme kaiun piikkiä yhdessä ja ihmettelemme uskomatonta tuuriamme. Piikki on muodoltaan juuri sen muotoinen, jonka iso laiva aiheuttaa. Käännän aluksen ympäri ja ajan poijun vierestä itä-Iänsisuunnassa tyhjäkäynnillä.

Hylky tulee näkyviin ja luotaimen kynä piirtää sitä pitkän aikaa. Nähtävästi ajamme sen yli pituussuunnassa. Keskilaiva kohoaa selvästi muuta hylkyä korkeammalle. Poiju näyttää olevan keskellä hylkyä.

Päätämme naarata juuri keskilaivalle. Ajan hylyn päälle ja pysäytän aluksen paikalleen. Naara pudotetaan veteen ja se katoaa kuplien saattamana syvyyksiin. Ajan tyhjäkäynnillä eteen hetken matkaa ja naara tarttuu johonkin kiinni, sitten se irtoaa ja tarttuu uudestaan kiinni. Tällä kertaa tukevasti. Pysäytän

koneen ja kiinnitymme naara-ankkurin varaan. Sen keltainen köysi näkyy hyvin muutaman metrin verran ja katoaa sitten näkyvistä.

Näkyvyys pintavedessä on ainakin hyvä. Mitenkä sitten kohteessa?

Muistan ensimmäisen sukelluksen erääseen pahoin hajonneeseen matkustajalaivaan, joka makaa yli kolmessakymmenessä metrissä.

Näkyvyys oli alle puoli metriä ja sukellus repaleisten levyjen ja puutavaran joukossa oli lievästi sanoen sekavan oloinen.

Aurinko paistaa nyt täydellä terällä ja meri on aivan tyyni. Päätämme yrittää katsoa VA-videolla, missä kohtaa hylkyä naara on kiinni ja minkälainen näkyvyys hylyllä on.

Pienten vaikeuksien jälkeen saamme videosysteemin kuntoon ja laskemme kameran naaraköyteen tehtyä lenkkiä pitkin alas. Olli hoitaa kaapelia ja laskee kameraa alem-

mas ja alemmas. Jyrki ja minä tuijotamme hytissä herkeämättä pintamonitoria ja ruudussa näkyvää naaraköyttä. Yht'äkkiä kuvaruudussa näkyy joku lieriö, jossa on kiinnittyneenä runsaasti simpukoita. - Pysäytä! Kiljumme yhtäaikaa. Esine liukuu pois näkyvistä. Olli nostaa kameraa hieman ylöspäin ja esine tulee uudestaan näkyviin. Tutkimme sitä hetken ja päättelemme sen olevan joku iso putki joka sojottaa pystyssä, ehkä katkennut masto. Kamera ei suostu laskeutumaan siitä alemmaksi. Järkeilemme että köysi on muodostanut mutkan putken ympäri. Pääasia, että saamme nähdä edes osan hylystä ja näkyvyyskin

on verhottu pienillä sinisimpukoilla, on jokin maston pätkä, siinä on tikkaat kiinni. Irrotamme narulenkin naaraköydestä ja köyden maston ympäriltä. Katson syvyysmittaria, olemme 24 metrin syvyydessä.Jatkamme laskeutumista alas päin kameran kanssa. Vihreä hämäryys muuttuu pian tummemmaksi. Räpylät osuvat jollekin ritilätasolle.

Kaikki OK. Hyvä näkyvyys. Joku vääntynyt kaide sojottaa vieressä.

Hieno olo. Mahtavaa. Me olemme Bolheimilla.

Istun polvillani kannella ja tasaan hengitystäni. Katselen ympärilleni ja annan silmien tottua vallitsevaan valoon. Kuvaan kameralla ympäris-

VABOLHEIM vaikuttaa hyvältä. Jätämme kameran alas, jotta voimme sitten hylyssä kuvata lisää. Sovimme että menen Jyrkin kanssa tutkimaan hylkyä.

Ensiml11äinen sukellus Laitamme itsemme sukelluskuntoon ja teemme sukellussuunnitelman: 33 metriä, 20 minuuttia alttiina ja 10 minuutin deko kolmessa metrissä Kaiun mukaan laivan kansi on vähän yli 30 metrissä ja keskilaiva 27 metrissä.

Hyppäämme veteen ja uimme naaraköydelle. Näkyvyys vaikuttaa hyvältä, yli 5 metriä. Laskeudumme alas. Perhosia vatsassa.Alhaalla häämöttää kameran valokiila ja hetken kuluttua näkyviin tulee se videomonitorissa näkynyt putki. Köysi kiertää putken niin kuin arvelimme ja katoaa jonnekin alas. Putki, joka

töä. Laitan hieman ilmaa pukuun.

Lamppua ei tarvita. Katseeni osuu Jyrkiin, näytämme OK-merkit. Uin kameran kanssa edestakaisin pitkin kantta. Olemme jonkun kansi rakennuksen katolla. Katson alas ja näen kannella vihreässä hämyssä olevan ison höyryvinssin.Annan Jyrkille merkin ja laskeudumme alas kannelle. Tarkistan mittarit. Syvyys 30 metriä ja ilmaakin on riittävästi.

Kuvaan hetkisen vinssiä ja sen ympäristöä. Liikkuminen on hankalaa, kun kameran ja kaapelin tarkkailu vievät osan huomiosta. Päätän luopua kuvaamisesta ja nostan kameran kansirakennuksen katolle. Ehtiihän sitä myöhemminkin kuvata.

Kansirakennuksen seinässä on kaksi oviaukkoa, ovet ovat hävinneet.

Kurkistan oviaukosta ja näen vessapytyn. Nousemme uudestaan katolle, suoraan ison pyöreän reiän viereen. Siinä on ilmiselvästi aikoi-

naan ollut savupiippu. Uimme katon reunaa pitkin eteenpäin ja huomaamme pelastusveneen taavetit, jotka ovat kääntyneet hylyn laidan ulkopuolelle. Paikka on nyt varmistunut keskilaivaksi. Käännymme takaisin, laskeudumme takaisin kannelle ja jatkamme eteenpäin. Höyryvinssin etupuolella on lastiruuman reuna jota pitkin uimme edelleen. Tumma korkea rakennelma häämöttää edessä. Toinen kansi rakennus. Nousemme sen päälle. Komentosiltarakennus. Hylkypoiju on keskellä brykän kattoa. Jyrki näyttää sonmellaan kelloa, aika alkaa olla täysi. Käännymme takaisin ja liu'umme ruuman mustan aukon yli höyryvinssille ja edelleen keskilaivan hytin katolle kameran vierelle.

Otan kameran käteeni ja käännän linssin itseäni kohden. Näytän kameralle merkin; peukalo ylös. Hetken päästä kaapeli kiristyy ja kameraa vedetään ylös. Me nousemme seuraten sitä. Katson alas ja hylky

katoaa hitaasti sulautuen vihreään hämyyn. Lähempänä pintaa löydämme jälleen naaraköyden, jonka vieressä roikkuen teemme dekot loppuun.

Nousemme pintaan ja uimme tikkailie. Olli odottaa aluksen partaalla malttamattomana uutisia sukelluksesta. Hän on hieman katkera siitä että suurimman osan ajasta kamera kuvasi vain paikallaan olevaa kantta. Kannella annamme yhteen ääneen sekavan kertomuksen ensimmäisestä seikkailusta riisuen samalla varusteitamme.Aurinko paistaa entistä kirkkaammin. Siirrymme hyttiin kahvimukien ääreen kertaamaan näkemäämme ja hahmotteIemme paperille karkean luonnoksen sukeltamastamme hylyn osasta.

Mielen täyttää suuri hyvänolon tunne. Edessä on oleva vielä monta hienoa tutkimusmatkaa hylyn uumeniin.

Qj

teksti Seppo Salonen va-kuva Seppo Salonen, mustavalkokuva varustamolta

Kuvassa Minelab Excalibur 800, kahva sukellusasennossa

J"

MINELAB

Excalibur 1000 10"kelalla, Excalibur 800 8" kelalla

Minelab'in Excalibur 1000 ja 800 antavat Sinulle enemmän etsintävoimaa kuin mikään muu laite. Niiden BBS-tekniikka (Broad Band Spectrum) joka toimii 17 itsenäisillä taajuuksilla, takaa syvemmän ja varmemman etsinnän kuin tavalliset detektorit. AGT (Automatic Ground Tracking) on maaperän magneettikentän automaattikalibrointi. Diskriminointi on valittavissa päälle/pois = pinpointing.

Erillinen akkukotelo - ei vuotoriskiä elektroniikkaan .

Maks. syvyys 60 metriä. Pyydä esite ja ta~o us! Myös muita malleja.

Maahantuonti ja myynti:

Närpesvägen 9, 64 0 Närpiö.

Puh. 06-2243590. Fax 06-2243670

S U K E L L U S P ARI E S I T TEL Y S S Ä~;:"""".

Mikä mielestäsi tekee sukelluksesta hyvän harrastuksen?

JASKA: Syitä on lukuisia. Tällä hetkellä tulevat ensimmäiseksi mieleen hiljaisuus pinnan alla ja liikkumisen kolmiulotteisuus. Kun ensimmäisen kerran puin laitteet selkääni heinäkuussa 1967, oli pinnanalainen luonto ja hylyt sellaista, joka tempaisi mukaansa. Niiden katselemiseen ja tutkimiseen ei kyllästy. Ja kyllähän sukeltaminen on tuonut ainakin minulle runsaasti tuttuja ja ystäviä lähes joka puolelta Suomea.

HASSE: Rauhallisuus ja hiljaisuus.

Ikinä en hankkisi VA-puhelinta!!

Kouluttajakonkarit Sukelluskoulutus sujuu teiltä molemmilta. Kuinka kauan ja minkä tyyppistä väkeä olet kouluttanut, ja mikä koulutuksessa on sinä aikana muuttunut?

JASKA:Taitaa tulla neljätoista vuotta täyteen koulutushommissa.

Huomaan, että M***-korttini on vanhentumassa.Täytyy vissiin tehdä asialle jotain! Kursseilla on ollut väkeä lähes kaikista ikäryhmistä ja yhteiskuntaluokista. On ollut vammaisia ja huippu-urheilijoita. Mutta niin on ollut monenlaisia kurssejakino Aluksi vedettiin niitä kuuluisia koko talvi kauden kestäviä, joissa tehtiin kovakuntoisia ja taitavia perusvälineselviytyjiä, jotka kyllä tiesivät laitesukeltamisestakin jotain kesäkauden alkaessa. Sitten siirryttiin enempi lajinomaiseen koulutukseen. Kurssit saatiin Iyhyemmiksi ja monille mielekkäämmiksi. Itse kävin sen vanhantyylin kurssin ja pidin siitä.. Tosin olin sukeltanut laitteilla jo melko paljon ennen kuin "Iaillistin suhteeni sukeltamiseen" talvikaudella 1984-85. Olen myös ollut kehittelemässä ja kouluttamassa erilaisilla jatko- ja erikoiskursseilla.

En malta tässä tilanteessa olla sen verran kehumatta, että jättäisin kertomatta olevani yhdeksäntähden sukeltaja! Olen nimittäin suorittanut S***, p*** ja M*** luokat.

Suosittelen kaikille konkareillekin noita snorkkeliluokkia. Niitä oli ihan hauska suorittaa.

HASSE: Olen kouluttanut noin kymmenen vuotta. Kaikenlaisia ihmisiä on tullut vastaan ja yleensähän ne ovat sekaryhmiä sekä iältään että koulutukseltaan. Huvittavinta oli kun vedin yliopisto-opiskelijoille kurssia samalla tavalla kuin

edelliselle, juuri peruskoulun suorittaneelle ryhmälle. Kesti vähän aikaa, ennen kuin tajusin, ettei selitysten ehkä tällä kertaa tarvitse olla niin perusteellisia. Pienistä kohteliaista hymyistä aloin pikku hiljaa tajuta lisäselvitysten tarpeettomuuden.

Koulutus on muuttunut aika lailla siitä kun itse aikoinaan kävin kurssin. On siirrytty ronskiotteisesta koulutuksesta huomattavasti pehmeämpään ja pedagogisempaan suuntaan. Suurin muutos on tapahtunut koulutusmateriaalissa. Kun itse sain ensimmäistä kertaa koulutusmateriaalin käteeni ihmettelin voiko näiden pohjalta vetää sukelluskurssia.

Koulutus oli suurin piirtein kouluttajan omien kokemuksien varassa.

Kuvaile sukelluspariasi kouluttajana.

JASKA: Hasse on ennen kaikkea ammattitaitoinen opettaja ja organisaattori (myös siviilissä). Hyvänä sukeltajana, joka ei ramboile, ja joka hallitsee myös teorian, hän pystyy siirtämään hyvää sukelluskulttuuria myös oppilaisiinsa. M***-kouluttajana hänellä on pohjaa vetää vaativiakin koulutustilanteita.

Hassen parina on hyvä kouluttaa, koska aina voi olla varma, että hän pitää mitä lupaa ja on kiinnostunut kurssilaisten menestymisestä.

Tärkeä pointti Hassen kohdalla on myös hänen täydellinen kaksi kielisyytensä, jonka arvo pohjoismaissa ja ennen kaikkea täällä länsirannikolla on todella suuri.

HASSE: Jaska on kouluttajana rauhallinen, perusteellinen MUnA ei tylsä kouluttaja. Hänellä on rautainen kokemus ja hän osaa ennakoida oppilaiden kanssa syntyviä tilanteita. Hänellä on, mikä tärkeätä, pedagoginen silmä. Sitä mielestäni tarvitaan erittäin paljon näissä hommissa koska opettamisesta on kysymys.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Olette myös vahvastiVAPEPA-toiminnassa mukana. Mikä siinä puhtaan auttamishalun lisäksi kiehtoo?

JASKA: Kyllä ensisijainen syyVAPEPA-toiminnassa on ihmisen auttaminen. Meidän sukeltajien tapauksessa ennen kaikkea uhrin omaisten auttaminen. Mutta antaa se myös hyvän syyn pitää niin laitteensa kuin itsensäkin kunnossa. Ja tuohan se

Vaasan su Eivätkä vapise vaasalaiset vapaaehtoisauttajatkaan. Tinkimätön halu auttaa, opettaaja tukea lähimmäistä on näiden pohjalaisten monitoimimiestenja kaverusten käyttövoima.

Taustalta löytyy paljon muutakin, kuten aktiivisille ihmisille on ominaista.

aakko

. Safö IJ·:"

eltajat • • eI vapIse mukanaan mielenkiintoisia reissuja ja tapahtumia. Ei kaikki ole pelkkää ruumiin etsintää.

HASSE: Kyllä auttamishalu on se perimmäinen syy. Jos jotain pystyn tekemään lähimmäisensä auttamiseksi niin haluan tehdä sen, ja tämä on mielestäni erittäin konkreettinen tapa auttaa.

Sanotaan, että tänä päivänä ihmiset eivät halua sitoutua asioihin. Riittääkö VAPEPAan väkeä?

JASKA: Totta on, että nykyihmiset

ovat arkoja sitoutumaan, mutta kyllä VAPEPA-toimintaan on riittänyt ihmisiä. Sukeltajiakin on saatu aina tarvittava määrä. Meidän alueella ollaan siirrytty vähitellen siihen, että hälytyksen tullessa kutsumme ennen kaikkea osaavia ja kokeneita sukeltajia emmekä seuroja. Näin ollaan päästy siihen, että mukana on vain niitä, jotka niin fyysisesti kuin henkisestikin ovat tähän työhön sopivia ja valmiita kokemaan raskaitakin tilanteita.

Näin ovat ns. "välinesukeltajat ja

·

Hasse Sandvik turistit" karsiutuneet pois. Tämä on aiheuttanut jonkin verran arvostelua joidenkin sukeltajien keskuudessa. Asia on kuitenkin niin, että kaikki eivät sovi kaikkeen, eivätkä silti ole välttämättä mitenkään huonompia urheilusukeltajina tai seurajyrinä.

HASSE: Jaska vastatkoon tähän kysymykseen.

Sinulla, Jaska, on takana pitkä työrupeama myös SUSLn johtokuntaja valiokuntatyötä. Mitkä projektit ja tehtävät olivat vuosien aikana kiintoisimpia ja miksi?

Olin kahdeksan vuotta liiton johtokunnassa ja siitä suuren osan myös työvaliokunnassa, varapuheenjohtajana ja muutaman vuoden myös nuorisovaliokunnan ja Sukeltaja-lehden "päällystakkina".

Kyllähän mielenkiintoisia projekteja oli monia, joista merkittävimpiä olivat liiton strategia, koulutusuudistus sekä taloudensuunnittelun saattaminen sille kuuluvalle tasolle. Kaikki nämä ovat olleet ns.. suuria asioita ja osoittautuneet oikeiksi ratkaisuiksi.Tottakai purnausta on kuulunut, mutta kun asiat on selvitetty ja saatu homma käyntiin, ovat erimielisyydetkin vähentyneet.

Jaska. Mitä liitolle tänä päivänä kokemuksesi mukaan kuuluu?

Kun viime vuonna lopetin jäsenyyteni johtokunnassa ja jäin pelkästään SUSL:n edunvalvojaksi mm.

VAPEPAn suuntaan, putosin samalla lähes kaikesta liiton tiedonkulusta, joten käsitykseni on silkkaa mutua. Uskoisin, että SUSL:lla menee hyvin. Miksi ei menisi. Seurojen määrä on jatkuvasti kasvamassa, kursseilla on väkeä, liiton lippulaiva - Sukeltaja-lehti - on osoittanut tärkeytensä yhteisenä viestimenä ja talous on kunnossa. Kaikki tämä viestii vain hyvää.

Hasse. Ruotsinkielinen sukellusväki on sinulle tuttua yli rajojen. Kuinka paljon teillä on yhteistoimintaa ja minkälaista?

Käyn ruotsalaisten kanssa sukeltele massa suurin piirtein kerran vuodessa. Silloin suuntaamme No~an kirkkaille vesille. He jä~estävät matkan kuukausittain ja mukana on bussilastillinen ihmisiä.Teemme sillä tavalla yhteistyötä, että minulla on tapana kerran vuodessa kerätä mukaan joukko sukeltajia Suomen puolelta ja hyppäämme ruotsalaisten bussiin mukaan.

Hasse. Li'kunta on sinulle ammatti.

Millaista väkeä liikutat ja oletko esimerkilläsi imaissut harrastajia sukellukseen ja VAPEPAan? Olen töissä liikunta-kansanopistossa ja ympärilläni on liikunnasta ja seikkailusta kiinnostuneita ihmisiä.

Ta~oamme näille opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa sukelluskurssin osana opiskelua. Taatusti olen tällä tavalla imaissut sukelluksen pariin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten olisi ajatelleet tätä mahdollisuutta. En tiedä onko oma toimintani imais.sut väkeäVAPEPA-toimintaan, mutta toivon näin tapahtuneen.

Ennen kaikkea, meillä on hauskaa Teette yhdessä arvokasta vapaaehtoistyötä. Mikä tekee Jaskasta/Hassesta niin hyvän tyypin?

JASKA: Ensimmäiseksi tulee mieleen Hassen luotettavuus ja tunnollisuus. Mutta kyllä huumorintaju, jota näissäkin hommissa tarvitaan, on Hassella erinomainen ja tärkeä ominaisuus. Kunhan sen vielä oppisi, että minä en ole vanhus (vielä)!

Eikä sekään enää mikään poikanen ole!

HASSE: Jaska osaa ottaa asiat rennosti ja hänen seurassaan viihtyy.

Huumori kukkii ja huuli lentää kun olemme yhdessä. Kun yhdessä sukellamme, unohtuu kiire ja osaamme molemmat nauttia. Olemme sukelluskoulutus- ja turvallisuusasioissa samoilla linjoilla mikä on mielestäni myös tärkeätä.

Mitä teet kun et sukella tai ole VAPEPAssa?

JASKA: Suurin osa vapaa-ajastani menee erilaisissa VAPEPA-toiminnoissa. Pyrin olemaan merellä ja mökillä edes joskus. Valokuvaaminen on taas tullut kuvaan mukaan.

Muulloin kulutan vapaa-aikani sohvalla tylsistymässä ja inhoamassa TV:n uusintaja!

HASSE: Minulla on kaveri joka ei tee mitään ja minä autan häntä! Ei, vaan todellisuudessa pari viimeistä vuotta on mennyt rakennuspuuhissa. Siinä sivussa yritän valmentaa jalkapallojunioreita, jossa oma poika on mukana. Ja kun aikaa jää, yritän myös mökkeillä mahdollisimman paljon perheen kanssa.

Qj

Kuvat herrojen albumeista

SUOMENM MERIAR Kronprins Gustav Adolfin hylky 10

Gustav AdolfJn hylyn vedenalaisen puiston infotauluja tukialus m/s Teredon kannella. Arkeologi ja tutkimussukeltaja Minna Koivikko viimeistelee taulujen kiinnitystä painoihin. Vasemmalla vapaaehtoisia sukeltajia: edessä Päivi Eronen Forssan Sukeltajista , takana Kalle Salonen Teredo Navalis-seurosta. Kuva Sallamaria Tikkanen/Suomen merimuseon kuva-arkisto.

Kolmas kesä hyllyllä perustutkimukset valmistumassa Suomen merimuseo tutki kesäkaudella 1999 jälleen Kronprins Gustav Adolfin hylkyä Helsingissä.Tämä vuosi oli kolmas kesä hylyn tutkimuksissa. Kauden aikana saatiinkin tehtyä perustutkimusta sekä rakennettua vedenalainen puisto lähes valmiiksi; tavoitteet saavutettiin siis varsin mukavasti. Hylylle ei enää suunnitella varsinaisia viikkoja kestäviä yhtäjaksoisia kenttäleirejä, vaikka hylyllä toki riittäisi tutkittavaa vaikka tuhanneksi vuodeksi, johonkin on kuitenkin laitettava piste.Tu-

levaisuudessa hylyllä on kuitenkin tarkoitus käydä silloin tällöin muun muassa tarkastamassa hylyn ja sinne rakennetun vedenalaisen puiston kuntoa, ehkäpä uudistamassa puistoa, tekemässä perusdokumentointia, kehittämässä meriarkeologiaa jne. Hylyn sijainti, hyvät sukellus- ja näkyväisyysolosuhteet tekevät siitä varsin oivallisen kohteen mitä erilaisempaan toimintaan.

Kronprins Gustav Adolfin kenttäkauden 1999 tutkimukset rahoitettiin sekä Suomen Kulttuurirahaston apu rahalla että Suomen merimuseon budjetilla.Tutkimuksiin osallistui vanhaan tuttuun tapaan vapaaehtoisia sukeltajia, joista suurin osa '"1!'j' _,=-,-JIo

oli Teredo Navalis-seurasta. Kulttuurirahaston apurahan turvin Gustav Adolf-projektiin osallistui työryhmänä vedenalaiseen arkeologiaan erikoistuneita opiskelijoita ja arkeologeja. Lisäksi hylylle rakennettua vedenalaista puistoa kävivät testaamassa muun muassa Urheilusukeltajat ry:n sukeltajat. Kaikille tuhannet kiitokset!

Kesällä 1999 hylyllä jatkettiin edelleen tykkien ja muiden esineiden ja rakenteiden paikoilleen mittaamista ja dokumentointia. Joitakin esinenostoja myös tehtiin; ylös nostettiin kaksi raskasta painolastiharkkoa, joista ei löytynyt konservaattorin puhdistuksessa leimoja, lisäksi nostettiin ylös useita kymmeniä

20

1100-luvun aseiden osia sekä kolme pientä plokia. Esineet pyritään saamaan näytteille Suomen merimuseon vuoden 2000 "Kadonneet laivat"-näyttelyyn.

Kronprins Gustav Adolfin hylky on ruotsalainen linjalaiva, joka valmistui Ruotsin Karlskronassa 1184. Alus kuului Ruotsin avomerilaivastoon ja sen suunnittelijana toimi kuuluisa laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman. Vuonna 1188 alus otti osaa Suursaaren taisteluun venäläisiä vastaan. Partioidessaan Helsingin vesillä saman vuoden elokuussa alus ajoi venäläisten takaaajamana ennen tuntemattomalle karille joutuen vihollisen valtaamaksi. Venäläiset ottivat aluksen

tIMUSEON EOLOGIAN ULUMISIA VUODEt

lsuoralla

1999 Nick Rulen mittaustekniikan "suoramittauksia" Gustav AdolfJn hylyllä. Mitattavana plokin sisäpyörän (esinekoodi E3) sijainti hylyssä.jokaise en tietystä mittopisteestä tulevan mittanauhon rullapäähän on merkitty mittapisteen oma koodi; näin vältytään sekä sekaannuksilta mittopisteissä että turhalta uimiselta mittanauhon lähtöpisteen tarkistamiseksi.

Työmaan 0110 näkyvissä hylyn erilaisia rakenteellisia osia.

Kuva Kalle Solonen/Suomen merimuseon kuva-arkisto. miehistön sotavangeiksi ja sytyttivät sen palamaan. Lopulta alus räjähti, ajelehti hieman etelään päin ja upposi löytöpaikalleen. Kohtalokasta karia alettiin myöhemmin kutsua Gustav Adolfin matalikoksi aluksen nimen mukaan.

Vedenalainen puisto viittä vaille valmis puisto osal1a vuoden 2000 "Kadonl1eet laivaf- näyttelyä Jo joitakin vuosia Suomen merimuseo on puhunut vedenalaisista puistoista; vedenalaisista historiallisista

kohteista, joilla kiertää merkitty köysipolku opastauluineen. Kesäkauden 1999 aikana Kronprins Gustav Adolfin hylylle rakennettiin tällainen puisto. Puisto aukaistaan sukeltavaIle yleisölle vuoden 2000 kesäkuun alussa.

Puisto on osa Suomen merimuseon "Kadonneet laivat"-näyttelyä, jonka avajaisia vietetään 15.5.2000 Helsingin Salmisaaren Kaapelitehtaalla.

Näyttelyssä kerrotaan muun muassa Gustav Adolfin, St Mikaelin, St Nikolain ja Mulanin hylkyjen tarinat.

Näyttelyn lisäksi sukeltaja pääsee pulahtamaan oikealle hylylle. Kronprins Gustav Adolfin hylkykierrosta varten hän saa mukaansa kartan ja opaslehtisen.Yenekuljetuksen hylylle jokainen jä~estää itse.

Teredo Navalis-seuran vapaaehtoinen sukeltaja Antero Kuhalampi Gustav AdolfJn välivedessä. Kuva Marjo Toivonen/Suomen merimuseon kuva-arkisto.

Kronprins Gustav Adolfin hylyn vedenalainen puisto on auki koeluontoisesti kesäkauden 2000. Mikäli kaikki menee hyvin puistoa voidaan pitää auki myös tulevaisuudessa.Tällä hetkellä hylyssä on kymmenkunta informaatiotaulua ja hylkyä kiertää köysi polku painoineen.

Vedenalainen puisto viimeistellään paraatikuntoon toukokuussa 2000, joilloin hylylle asetetaan sukeltajia varten muun muassa sekä alusten kiinnityspoijut että alasmeno- ja ylöstulopoijut köysineen. Kronprins Gustav Adolfin puisto on eräänlainen prototyyppi, jonka avulla Suomen merimuseo ja Museovirasto testaa vedenalaisen kulttuuriperinnön esittelyä sukeltavalle yleisölle samalla idealla kuin maanpäällisiä muinaismuistoja esitellään.

"Web for Windows"vedenalaisten mittausten tulostamista tietokonetekniikalla Vuoden 1999 keväällä Suomen merimuseon meriarkeologinen toiminta hyppäsi kunnon loikkauksen eteenpäin kohti modernia aikaa; museoon saatiin hankittua "Web for Windows"-niminen tietokoneohjelma, jonka avulla vedenalaisia

mittauksia voidaan tulostaa ja muokata nopeammin kuin tähän asti käytetyllä käsinpiirtämisellä.

Ohjelman on kehittänyt englantilainen tietotekniikan asiantuntija Nick Rule, joka kävi kurssittamassa suomalaisia ohjelman käyttöön kesäkuun alussa 1999. Reilun viikonlopun mittaiseen kurssiin osallistui toistakymmentä innokasta kurssilaista. Kurssiin sisältyi teoriaa ja käytännön ha~oituksia. Kurssin jälkeen ohjelmaa ja siihen liittyvää uutta vedenalaista mittaustekniikka käytettiin Kronprins Gustav Adolfin hyIyllä.

Rule kehitti "Web for Windows"ohjelman Mary Rose-hylyn tutkimuksissa Englannin Portsmouthissa I 980-luvulla. Vuonna 1545 uponnut englantilainen sotalaiva Mary Rose nostettiin huolellisten suunnitelmien, tarkan dokumentoinnin ja vuosikymmeniä kestäneen työn jälkeen vuonna 1982 ja on nykyään nähtävillä Mary Rose-museossa Portsmouthissa. Nick Rule osallistui tutkimuksiin muun muassa sukeltamalla ja kehittämällä dokumentointitekniikoita.

Rulen ohjelman ideana on vedenalaisten mittausten yksinkertaistaminen ja mittaustulosten käsittely tietokoneella. Vedenalaiset mittaukset voidaan suorittaa ottamalla mitta syvyyssuunnassa "suoraan" Iyhintä reittiä mittapis-

teestä mitattavaan kohteeseen.

Mittanauhojen kanssa ei tarvitse enää tapella pitämällä niitä horisontaalisesti välivedessä ja tähtäämällä luodilla mitattavaan kohteeseen vaan mittanauhat voidaan vetää suoraan mittapisteistä mitattavaan kohteeseen vaikka nämä olisivat eri korkeudella. Vedenalainen työskentely sujuu näin nopeammin, tulokset ovat tarkempia ja mittauksiin ei välttämättä tarvita kahta sukeltajaa. Tulokset voi kirjata piirustuslevylle tai antaa suoraan puhelimitse ylös kirjan pitäjälle, joka voi syöttää tulokset jopa samantien tietokoneohjelmalIe. Ohjelma kertoo välittömästi mittauksissa olevat virheet ja sukeltaja voi suorittaa tarvittavat uusintamittaukset.

Rulen ohjelmassa käsitellään mitattavan kohteen x,y. ja z koordinaatteja. jokaiseen mitattavaan pisteeseen otetaan vähintään kolme mittaa, yleensä otetaan lisäksi neljäs mitta, joka on tarkistusmitta. Mitattava piste muodostaa tavallaan kärjellään olevan pyramidin kä~en.Tie­ tokonepohjaisella laskentamenetelmällä mittausten tulokset saadaan nopeasti ja virheelliset mittaukset voidaan tunnistaa. Rulen kehittämää ohjelmaa on käytetty muun muassa Pohjoismaissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Lisätietoja Web for Windows-ohjelmasta ja demo sähköpostiosoitteesta: rulen@logica.com

Viranomaistyötä perustyöllä vahva pohja meriarkeologialle Sana viranomaistyö kuulostaa todella tylsämieliseltä mutta ainakin allekirjoittanut toivoo, että lähivuosina tähän viranomaistyöhön ja ennen kaikkea sen kehittämiseen olisi enemmän aikaa ja resursseja.

Mitä sitten viranomaistyö on? - yksinkertaisesti se on sitä perustyötä, jolle koko Suomessa ha~oitettu vedenalaisiin muinaisjäännöksiin kohdistuva erilainen toiminta pohjautuu. jotta saisimme tämän perus-

malaista alan tutkimusta ja harrastusta eteenpäin on nyt viimeistään aika hoitaa tämä perusta kuntoon.

Tämän perustan kuntoon saamiseksi tarvitaan edelleen paljon urheilusukeltajien apua.

Kenttätyötä perustutkim usta ja VrouwMaria Viranomaistyön kehittämiseen kuuluu toki myös kenttätyö. Suomen merimuseon meriarkeologian perusbudjetilla tullaan tekemään sellaisia kenttätöitä - riippuen bud-

ristomerellä. Aika näyttää mihin resurssit riittävät.

Vrouw Marian-hylyn ollessa paljon julkisuudessa on varmaan paikallaan korostaa sitä, että Suomen merimuseo pitää erittäin tärkeänä viedä myös muiden kohteiden kenttätutkimuksia eteenpäin - tarkoitus ei ole suinkaan keskittyä vain Vrouw Mariaan unohtaen muut kohteet.Tarvitsemme siis edelleen yhteistyötä urheilusukeltajien kanssa. Vrouw Marian suunnitellut tutkimukset imevät varmaan paljon voimia, mutta toivotaan, että jaksamme yhdessä viedä eteenpäin myös muiden vedenalaisten kohteiden tutkimuksia.

Vrouw Marian löytyminen kesällä

Suomen merimuseon meriarkeologia uuden vuosituhannen kynnyksellä tan kuntoon tulee tehdä systemaattista työtä muun muassa vedenalaisten muinaisjäännösten rekisterin, vesirakennusasioiden, uusien ja vanhojen vedenalaisten kohteiden tarkastamisjä~estelmän, koulutuksen ja tehokkaamman yhteistyön kehittämiseksi eri tahojen välillä.Tässä vain muutamia tehtäviä.

Työ on paljolti kehittämistä, suunnittelua ja tutkimista - mielenkiintoista ja haastavaa - mutta ei välttämättä vauhdikasta, seikkailunhohtoista ja aarteiden värittämää menoa kentällä julkisuuden paisteessa. jos kuitenkin haluamme viedä suo-

jetin suuruudesta - joiden katsotaan olevan ns. välttämätöntä perustutkimusta ja tarkastustutkimusta; siis yleensä kenttätöitä joihin ei saada ainakaan päärahoitusta muualta. Vesi rakennustöiden tutkimukset maksaa rakennuttaja. Suuriin projekteihin, kuten Vrouw Mariaan, tarvitaan aina erityisrahoitusta valtiolta, sponsorointia sekä lisähenkilökuntaa.

Suomen merimuseon perustyönä pyritään vuoden 2000 aikana tekemään tarkastussukellusluontoisia pieniä kenttätutkimuksia ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla ja Saa-

Gustav Adolfin hylystä nostettuja 1700-luvun aseiden osia "in situ" nostopaikallaan. Vasemmalla muun muassa aseen perä rauta. Kuva Marjo Toivanen/Suomen merimuseon kuva-arkisto.

Suomen Kulttuurirahaston Gustav Adolfapurohatyöryhmän jäsen arkeologian opiskelija ja tutkimussukeltaja Kalle Virtanen Suomen merimuseon veneessä valmiina sukeltamaan. Kuva Sallamaria Tikkanen/Suomen merimuseon kuva-arkisto.

1999 toi paljon hyvää julkisuutta meriarkeologialle; löytäjäryhmä Pro Vrouw Maria-yhdistys hoiti julkisuuden kiitettävällä tavalla muistaen mainita aina muinaismuistolaista ja Suomen merimuseon asemasta vanhojen hylkyjen suojelussa ja tutkimuksessa. Toivotaan, että myönteinen julkisuus tuo lisäresursseja ylipäätänsäkin suomalaiselle vedenalaiselle arkeologialie. ~ Kiittäen vuoden 1999 yhteistyöstä

Sallamaria Tikkanen tutkija, Suomen merimuseo

~ SHERIIIOOD

.,SCUBA

selkäreppu

780,FLEECE LAKKI korvasuojuksin punJmu.

95,Toivotamme asiakkaillemme Hauskaa Joulua ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä !

Blizzard® Regulator The first regulator created specifically for cold water diving, the Blizzard is the first choice of cold water divers everywhere. Its plated fins and heat sink retain the warmth of your exhaled breath to help prevent freeze-up or second stage free flow. The sealed first stage prevents water from entering, practically eliminating the chance of freeze-up.

Your regulator operates smoothly regardless of the temperature.

e e ••

•

MAAHANTUOJA: IP-AGENCY OY www.ip-ogencyJi P.Qlokärjentie ~, Espoo, puh. 040 501 4012, fox (09) 585 5050 J~~LEENMYYJAT: HELSINKI: Nordic Dive In, Seo Sof~!y Scq~dinovio HAMEENLINNA: Podi Pirttilä J.OENSUU: Eräroote JYVASKYLA: Jyväskylän Fitness Foctory KASNAS (Drogsfjärd): Kosnäs Woter Sport LAHTI: UW Actions OULU: Noutilus PORI: West Coost Diving Center TORNIO: Tornion Sommutinhuolto jo Torvike

VETTENALAISET VEHKEETJOENSUUSTA LAITETEKNIIKAN SUOMEN MESTARILTA VARUSTEMYYNTI: Spiro, Ursuit, Suunto, Poseidon, Dive Rite, Dacor, Cressi, Polar, Pursuit, Mares, Spora, OMS, DSI, Aga, Apeks ...

VARUSTEHUOLTO: Laitekatsastukset ja -huollot, pukukorjaukset TEKNIIKKA: Laitteiden happipesut, säiliöpesut + Teknikkasukellusvarusteet + Syväsukellusvarusteet • SUKELLUS • RETKEILY • KALASTUS ..

• ASEET JA AMPUMATARVIKKEET • • RESERVILÄIS- JA TURVAVARUSTEET •

Tero Sinkkonen - Raatekankaantie 1, Joensuu puh/ fax (013) 285 240, GSM 0505722690

HUONOJA OLOSUHTEITA EI OLE OLEMASSA - ON VAIN VÄÄRIÄ VARUSTEITA! ! !

EXTREME

~

)1 JKI 1 I U::l ... '.>f

KI-J\II LJ

Palava rakkaus sukeltamiseen ja sukelluskoulutukseen sai kuusitoista innokasta kurssi laista ja kolme rautaista kouluttajaa kokoontumaan kahtena lokakuisena viikonloppuna Espoon Kivenlahdessa pidetylle M2 -kouluttajakurssille.

Kurssin kouluttajina toimivat kokeneet M3:set Kari "Karppa" Lainio, Mika "Mika" Rautiainen ja Jorma "Jorkki" Onjukka.

Pohdintaa turvaohjeista taloushallintoon Kurssin he aloittivat esittäytymiskierroksella, jossa kukin sai tehtäväksi esitellä entuudestaan täysin tuntemattoman vieruskaverinsa parin minuutin tutustumisen perusteella. Olipa hyvä tapa saada juttu luistamaan heti ensi hetkistä alkaen.

Ja kyllä aktiivista keskustelua riittikin sitten koko kurssin loppuun saakka.

Kävimme läpi oppimista, johtamis-

taitoa, pelastamista, taloushallintoa, koulutuksen yhtenäistämistä ja monia muita koulutukseen ja sen johtamiseen liittyviä asioita.

Yksi mielenkiintoisimmista keskusteluista käytiin SUSL:n uudistettavista turvaohjeista, joiden luonnokseen annoimme omat kommenttimme ja korjausehdotuksemme.

Ryhmätöinä teimme sekä PI - ja P2 -kurssien suunnittelua että avovesiha~oitusten suunnittelua ja toteutusta. Kaikkien näiden oppituntien ja harjoitusten aikana meistä jokainen sai paljon uutta oppia ja näkemystä siitä, miten itse kukin voi seurassaan sukelluskoulutusta kehittää ja yhtenäistää. Kurssilaisten hyvin vaimisteitujen ja mielenkiintoisten mikroluentojen aiheet vaihtelivat Wrouw Mariasta märkäpukuun ja seuratoiminnasta naiseen sukeltajana. Kurssin tiiviin aikataulun vuoksi kurssilaiset piti jakaa kahteen ryhmään mikroluentojen esitystä varten ja kaikilta jäi puolet luennoista kokematta. Ahtisaarta lainatakseni: "Valitettavasti!"

Vain harjoittelemalla oppii Allasharjoitusten aikana kävimme läpi Mikan ja Karpan opastuksella monia mielenkiintoisia koulutuksen yhtenäistämiseen liittyviä ha~oituk­ sia. Oppilaiden sijoittelu, maIlisuoritukset, suoritusten vaiheistaminen ja monet muut asiat tuli ha~oiteltua ja suoritustavoista keskusteltiin välillä pitkäänkin. Samalla saimme tutustua hypotermian ensioireisiin, sillä ha~oittelualtaan vesi ei todellakaan ollut liian lämmintä. Mutta veden kylmyys oli asia, joka ei haitannut sitten vähääkään, kun Heikki Hämäläinen Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitosta piti erittäin vaativan ja opettavan koulutusjakson ensi avusta ja pelastamisesta.

Ensin pätkä teoriaa ja sen jälkeen puoli päivää todellista toimintaa luokassa ja altaassa. Oikeaa puhalluselvytystä, uhrin kuljetusta uimalla, uhrin käsittelyä vedessä ja kuivilla, paineluelvytystä nukella, hapenantolaitteen käyttöä, pelastusvälineiden käyttöä, jne ... Periaatteena oli, että

vain ha~oittelemalla oppii. Ja kyllä me ha~oiteltiinkin! Heikin opissa ei ehtinyt hypotermian oireet oppilaita kiusaamaan, sillä sen verran kovaa oli meno altaalla.

Kiitoksia Heikille todella mielenkiintoisesta opetuksesta.

Kaiken kaikkiaan kurssi oli asiasisällöltään ja toteutukseltaan erittäin onnistunut. Kurssin energiset kouluttajat tempaisivat kurssilaiset mukaan täysitehoiseen toimintaan heti alusta alkaen ja sitä energisyyttä heillä riitti aina läksiäiskättelyihin saakka. Kiitoksia Jorkille, Karpalle ja MikalIe! Ja vaikka itse se tässä pitääkin sanoa, niin kyllä me kurssilaisetkin oltiin tosi hyviä.Yhdessä me tehtiin oma iso osamme kurssin kitkattomaan läpivientiin. Se oli koko ajan hyvää tiimityötä, jossa jokainen antoi paljon ja sai vielä enemmän! ~

teksti: Pekka Vuojärvi kuvat: Kimmo Kauvo ja Pekka Vuojärvi

UUDET M2 -KOULUTTAJAT, Joakim Berndtsson Erland Forsen Ari-Pekka Hakulinen Pertti Immonen Anu Kauvo Kimmo Kauvo Jouko Laitinen Timo Lautanen Petter Linden Mika Pihlajikko Timo Puomio Janne Pulli Simo Raudaskoski Jari Salli Perry Suojoki Pekka Vuojärvi

Sipoon Sukeltajat ry Urheilusukellusseura Mursut ry Savonlinnan Urheilusukeltajat ry Sukellusseura H20 ry Bottom Club ry Bottom Club ry Leppävirran Urheilusukeltajat ry Joensuun Urheilusukeltajat ry Sipoon Sukeltajat ry Suupohjan Sukeltajat ry Urheilusukeltajat ry Hydromania ry Kokkolan Ur.suk.seura Merisaukot ry Diving Team Pori ry Sukellusseura H20 ry Joensuun Urheilusukeltajat ry

Ml -kurssi

Espoossa Kuva yllä.

Anu ja Kimmo Kauvon maIlisuoritus puhalluselvytyksestä. Kuva Pekka Vuojärvi

Kuva ylh. vas.

Mika Rautiainen ja Karppa Lainio allasharjoituksia vetämässä. Kuva Pekka Vuojärvi

Kuva vas.

Kurssilaiset ja kouluttajat omassa elementissään.

Kuva Kimmo Kauvo j ••

•

1...::--

Roland löysi kuin löysikin ronskalaislasten riemuksi syysjäihin vajonneen lahjosäkin.

Mukana seikkai/emassa tonttuina Norvajärven jäällä olivat Rovaniemen urheilusuke/tajista Kori Back. Tanja Tennilä, Markku Rapakko, Timo Soudunsaari jo Hannu Puholainen

Kuulimme tapauksesta, jossa ranskalaislapset olivat ki~oittaneet Joulupukille toivomuski~een joululahjoista.

Joulupukki oli kinkkisen ongelman edessä, mutta hän ratkaisi sen sadun muodossa. Pukki ki~oitti lapsille, ja kertoi olleensa jo tuomassa lahjoja Ranskaan, kun reki oli tippunut syysjäiden läpi Suomen Lappiin Norvajärven pohjaan.

Ei mennyt kauaakaan, kun eräs ranskalaispoika keksi keinon pulmaan: Pojan isä oli sukeltaja, ja hän voisi hakea paketit Norvajärvestä. Pystyi hän pojan isä sukeltamaan 80 metriin ilman sukelluslaitteita Ongelma oli siis ratkaistu. Ranskalaiset ryhtyivät jä~este­ lemään matkaa ja värväämään sponsoreita.

Eläköön, Roland!

Tässä vaiheessa me Rovaniemen urheilusukeltajat tulimme kuvioihin mukaan ja saimme jä~esteltäväksi käytännön asiat Norvajärvellä.

Joulunalussunnuntaina 1996 kävimme tekemässä avannon Norvajärven jäälle suunnittelemaan tapahtumapaikkaa. Maanantaina pystytimme huoltoteltan ja lämmitimme sen val-

Kansainvälistä juonittelua Joulupukin kanssa miiksi iltaa varten. Seuraavaksi olikin suunniteltava lahjojen "joutuminen" Norvajärven pohjaan. Asia hoituikin osaavien sukeltajien toimesta, vaikkakin aikataulu meinasi tehdä tepposet: Lahjojen upottaminen avantoon olikin luultua isompi homma, sisälsiväthän kaksi isoa säkillistä kevyttä tavaraa paljon ilmaa!!. Meinasi tulla hätä saada lahjat jään alle, ennen lapsi lauman ryntäämistä kohti telttaa ja tekemäämme avantoa, sillä kolmen linja-auton valot tulivat jo näkyviin pimeydestä.vieraat olivat siis saapuneet!

Vieraita oli noin 150 henkilöä - suurin osa oli seikkailua janoavia lapsia.Toki mukana oli myös televisioyhtiöiden kuvaajia, ja itse päätähtenä sukeltaja Roland Specker.

Avustavat sukeltajat Kari ja Markku menivätkin pohjaan odottamaan Rolandin tuloa lahja-apajalle.

Roland hyppäsi avantoon kylmäpäisen rauhallisesti.

Hän kävi usean kerran pinnan alla ennen kuin löysi säkit. Lapset olivat jäihin pudonneiden lahjojen löytymisestä, ja koko ihmeellisestä tapahtumasta, silminnähden onnellisia.

Ja me saimme lahjaksi mahtavan joulumielen. Qj

teksti Tanja Tennilä Ja Kari Back kuva Rovaniemen Urheilusukeltajien albumista.

Sporttiohjajakurssi Tampereella Varalan urheiluopistolla 21. - 23. 1.2000 Hinta 1000 mk Ilmoittautuminen 29.12.1999 mennessä SUSL:n toimistoon fax 09-3481 2516, office@susl,slu.fi tai 09-3481 2258

Nuori-Suomi CUP 22.1.2000 Suolahdessa Ilmoittautumiset 14.1. mennessä sekä tiedustelut Jouko Sorri 014-541 337 tai 0400-644449

Valtakunnallinen Norpparalli "Sukeltaja auttajana" Raumalla 12-13.2.2000 Tiedustelut ja muut yhteydenotot Kai Backman Aronperäntie 12 26510 Rauma 02-823 1026 artbaC@netti.fi

=Kesän kohokohta, Meri-Porissa,

NEMO 2000 lähestyy...

Syyskuussa vietettiin norpparal1iviikonvaihdetta Sodankylässä

=20 Leirillä tiedossa HIRRRRVEESTI hubaa... toimintaa, =merielämää, saunomista, sukeltamista, yllätyksiä, ja muuta =ohjelmaa =20 Norpat ja norppamieliset kaikki mukaan tähän kesän =suurtapahtumaan, Porin Pastuskeriin.

Tutustut Kapteeni Nemon salaisuuksiin ja koet jännittäviä leirikokemuksia joita muistelet =pitkään =20 Tee seurasi kanssa elämysretki Porin saaristoon ja Yyteriin, =ilmoittaudu ajoissa. =20 Lisää leiristä norppasivuilla seuraavissa Sukeltaja =Iehdissä.

OLE TARKKANA!!! =20 =20 DIVING TEAM PORI Ry e-mail;diving.team@nic.fi puh. Ulla Kauppi 0400-592 749 Heidi Hietanen 0500-533 0 I 0

Ruskasukellus

Merihirviötä uhmatel1 Majoittumisen ja maittavan aterian jälkeen ol ikin vuorossa itse ralli, johon ylimääräinen pääratamestari Terho ''Teukka'' Kämäräinen apulaisineen oli suunnitellut ja toteuttanut monipuo rastilla kilpailuparin piti avata pohjassa oleva lipas, josta löytyi seuraavan lippaan avain jne. viimeisessä lippaassa oli viesti mikä piti lukea. Toisella rastilla kilpailuparin kummankin täytyi heittää vettä polkien kaksi "rinkeliä" tappeihin. Kolmannella rastilla, kolmen metrin hyppytornissa, täytyi tunnistaa oikea sukeltajan lippu. Oikea lippu oli mallina hallin vastakkaisella seinällä, mutta tuskin kukaan kilpailija huomasi kilpailun tiimellyksessä sitä katsoa. Neljäs rasti oli veden varaan joutuneen merihirviön ratsastajan pelastaminen ja kuljetus altaan syvään päähän. Seuraavalla rastilla molempien piti sukeltaa kolme esinettä syvän pään pohjassa olleelta pöydältä yksitellenViimeisellä rastilla kysyttiin mikä oli ensimmäisen rastin lippaassa ollut viesti. Jos muisti viestin oikein, sai uida räpylät jalassa maaliin, kun taas väärästä vastauksesta räpylät otettiin pois ja maaliin uinti tapahtui ilman niitäVälittömästi radan jälkeen oli vuorossa 25 + 25 metrin piikki, joka saatiin vietyä läpi alun pistoolin laukeamisongelman jälkeen.

Revol1tuliaja ametisteja Sodankylän Urheilusukeltajien historian toinen norpparalli kokosi mukavan ja rehdin kilpailuporukan ruskan värittämään Lappiin. Pitkämatkalaiset eli Mäntän Seudun Urheilusukeltajat saapuivat lauantaiaamuna

junalla Rovaniemelle, jossa Suopajärven Antti kävi heidät linja-autolla hakemassa. Muut kilpailijat olivatkin hieman lähempää eli Rovaniemen Urheilusukeltajia, Kemijärven norppia sekä oman kylän norppia.

Rallin jälkeen oli ammatti-instituutin ruokalassa päivällinen ja hieman sen jälkeen palkintojen jako, joka huipentui pitkäaikaisen sponsorimme Tele Kraft Oy:n lahjoittaman Nokia 3210 GSM -puhelimen arvontaan.Arvonta suoritettiin jokaisesta seurasta valittujen esimerkillisten norppien kesken. Arvontaan pääsivät Antti Alaluusua RUS, Ilkka Siirtola SOURS ja Marika Wallin MURS. Arpaonni suosi tällä kertaa Marika Wallinia MURS:sta ja pojat saivat Matka-ilon lahjoittamat passilompakot.

Palkintojen jaon jälkeen lähdimme linja-autolla Revontulikodalle, jossa saimme seurata hienon esityksen revontulista. Kotaan mahtui puolet porukasta kerrallaan, toisen puolen paistellessa makkaraa nuotiolla. Ilma oli kaunis, vaikka kova tuuli hieman viilehsi tunnelmaa. Illanvieton jälkeen maistuivat makoisat yöunet Sodankylän Metsäoppilaitoksen tiloissa.

Sunnuntaiaamuna matkusti lIe Luostolle, jossa patikoimme Lampivaaran ametistikaivokselle. Siellä halukkaat saivat käydä tutustumassa kaivokseen ja louhimassa itselleen oman ametistin. Patikkaretken jälkeen oli lounas ravintola Kerttulissa, jonka jälkeen olikin kotimatkan vuoro. ~

Ismo Rajaniemi kuvat Sodankylän Urheilusukeltajien albumista

RÄPYLÄUINNIN NUORI-SUOMI CUP Raumalla 23.10. pidettyyn räpyläuintikilpailuun osallistui 45 lasta ja nuorta.

Pienimpänä kilpailijana erityisen NS-sisulisän ansaitsi 4-vuotias lines Lammasniemi Diving Team Porista.

Onnea kaikille kilpailijoille, niin menestyneille kuin sisukkaasti kilpailleilIekin!

TULOKSET C-POJAT SUKELLUS 25M MONO 1. Marko Kolsi A-KuS 2. Samu Honkanen DTP C-POJAT SUKELLUS 25M STEREO TaUrsu 1. Niki Luodes 2. Arttu Mantere RLS C-TYTÖT SUKELLUS 2SM MONO 1. Eveliina Salo 2. Sara Manninen

TaUrsu

KoU 3. Eveliina Nygren DTP C-TYTÖT SUKELLUS 25M STEREO 1. Elina Salmela RLS 2. Hanna Salmela RLS D-POJAT SUKELLUS 25M STEREO 1. Nicolas Lammasniemi DTP 2. Henry lindroos RLS 3. Jesse Lammasniemi DTP D-TYTÖT SUKELLUS 2SM MONO 1. Riina Kupari A-KuS 2. Anne Mehtola 3. Laura Hietanen

TaUrsu

DTP D-TYTÖT SUKELLUS 25M STEREO 1. Piia Lepikkö RLS 2. Emmi Viskan RLS 3. Minna Lepikkö RLS B-POJAT SUKELLUS 50M MONO 1. Timo Suominen 2. Ville Matikainen

Veslkot

1. Ossi Mantere

RLS

A-KuS B-POJAT SUKELLUS SOM STEREO B-TYTÖT SUKELLUS 50M MONO 1. Kristiina Salo TaUrsu 2. Eveliina Salo 3. Paula Rossi

TaUrsu A-KuS

C-POJAT RÄPYLÄUINTI 50M MONO 1. Marko Kolsi A-KuS 2. Samu Honkanen DTP 3. Markus Puranen

A-KuS

C-POJAT RÄPYLÄUINTI 50M STEREO 1. Arttu Mantere RLS

9.8 9.8.

12.2.

13.0.

10.6 11.5 11.8 14.5 14.6 14.2 14.8 14.9 10.4 11.9 12.1

C-TYTÖT RÄPYLÄUINTI SOM MONO 1. Laura Lehto A-KuS 2. Kristiila Salo TaUrsu 3. Hanna Sippola Vesikot B-POJAT RÄPYLÄUINTI 100M MONO 1. Timo Suominen

3. Kristiina Salo

17.4 21.8 32.1 23.4 23.5 23.9 22.2 23.0 24.5 27.3

TaUrsu

B-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 100M STEREO 1. Hanna Salmela RLS 2. Elina Salmela RLS D-POJAT RÄPYLÄUINTI 50M STEREO 1. Henri lindroos RLS 2. Jesse Lammasniemi DTP

3. Nicolas Lammasniemi 14.4 16.6 16.8

Vesikot

2.Ville Matikainen A-KuS 3. Markus Puranen A-KuS B-POJAT RÄPYLÄUINTI 100M STEREO TaUrsu 1. Niki Luodes 2. Ossi Mantere RLS 3. Arttu Mantere RLS B-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 100M MONO A-KuS 1. Laura Lehto 2. Paula Rossi A-KuS

DT?

D-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 50M MONO 1. Riina Kupari A-KuS 2. Suvi Puranen

A-KuS

D-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 50M STEREO 1. Piia Lepikkö RLS 2. Emmi Viskari RLS 3. Jutta Viljanen RLS 9. lines Lammasniemi DTP C-POJAT RÄPYLÄUINTI 200M MONO 1. Marko Kolsi A-KuS C-POJAT RÄPYLÄUINTI 200M STEREO 1. Niki Luodes TaUrsu C-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 200M MONO 1. Kristiina Salo 2. Sara Manninen

TaUrsu KoU

22.9 2S.1 25.8 44.1 51.0 S8.3 57.0 1'00.8 1'09.2 52.2 54.3 54.8 1'11.3 1'19.1 29.2 31.7 32.2 24.3 29.1 31.5 35.S 37.3 1'40.0 1'53.S 2'15.2 2'03.5 2'10.6

B-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 400M MONO A-KuS 1. Paula Rosso B-TYTÖT RÄPYLÄUINTI 400M STEREO 1. Hanna Sippola 2. Sara Manninen

B-POJAT RÄPYLÄUINTI 400M MONO 1. Timo Suominen

Veslkot

2. Ville Matikainen

A-KuS

3'46.9 4'17.1

Vesikot

KoU D-SARJA SEKAVIESTI 4X50M 2'27.0 (SE) 1. RLS 2-joukkue

4'38.9 4'S8.4 5'11.4

EmmiViskari Piia Lepikkö, Timo Metsäjoki, Petri Sinkkonen

2. RLS I-joukkue

2'43.5 Minna Lepikkö. Henna Loven

'n-

. !.~·IL

Mllla Viskari.

Jutta Viljanen C-SARJA SEKAVIESTI 4x50m 1. A-KuS 1'35.1 (SE) Marko Kolsi, Laura Lehto.

2.TaUrsu

Markus Puranen Riina Kupari

1'43.2 Anne Mehtola. Kristiina Salo Eveliina Salo.

Niki Luodes

3. RLS 3-joukkue

2 '0 1.2 Elina Salmela. Arttu Mantere Hanna Salmela, Henri Lindroos

Matkaoppaassa Zakynthosta kehuttiin mainiona uutena kohteena varsinkin sukelluksen harrastajalle.

Saari sijaitsee aivan Kreikan mantereen kupeessa ollen eteläisin Egeian meren puolen saarista. Nämä tiedot riittivät perusteiksi sille, että lomareissu suuntautuijuuri sinne.

Su e us oma

Jo ensimmäisen päivän tervetuliaistilaisuudessa selvisi, että opas itsekin oli sukelluksen harrastaja ja sukeltanut eri puolilla saarta. Hän kertoi meille Laganaksen kaupungissa sijaitsevasta Euro Divers -nimisestä sukellusfirmasta, jota kannatta käyttää, jos mielii viettää lomaansa vedenalaisessa maailmassa. Ei muuta kuin skootteria vuokraamaan ja tutustumaan Laganakseen, jonne Kalamakin kylästä oli noin 5 km.

Laganaksen kaupungissa aivan meren rannassa oli hotelli Australia, jonka alakerrassa Euro Divers -sukellusfirma piti majaansa.Yllätykseksi paikkaa pitivät ruotsalaisveljekset Theo ja Filo, jotka viettävät kesät Kreikassa bisneksen merkeissä ja talvet Malmössa Ruotsissa. Kerrassaan kadehdittava elämäntapa. Zakynthos oli heille varsin uusi kohde, sillä he olivat pitäneet putiikkia siellä vasta vajaat pari kuukautta. Silti heidän mukaansa juuri Zakyntos on kaikkein hienoin sukelIuskohde Kreikassa juuri värikkään ja monipuolisen eläimistönsä vuoksiVälimerihän on muutenkin aika karua ja osittain pahoinkin saastunutta.

Yhden sukellusreissun hinta oli 8500 DRK eli noin 140 Suomen markkaa. Reissuja tehtiin joka päivä kaksi, aamulla 9:30 ensimmäinen ja iltapäivällä 14:30 toinen - mikäli merenkäynti sen sallii. Kahden viikon

aikana oli yksi päivä, jolloin merelle ei päästy.

Euro Diversiltä sai vuokrattua kaikki tarvittavat varusteet, jotka sisältyivät reissun hintaan Valinnanvaraa oli mukavasti ja varusteet aivan uusinta uutta Lähtiessä pullopaineet tarkistettiin, koska 12-litraisen pullon jäähtyessä täytön jälkeen paine putoaa noin 180 bar:iin. Alkupaineet oli kaikilla oltava päälle 200 bar. Tukialuksena on noin 8-metrinen vene, joka oli varusteltu sukelluskäyttöön soveltuvaksi.

Sukelluksen puolesta Zakynthos on aika rajattu kesäkuukausien aikana, koska saarella asustaa rauhotettu Karetta Karetta -meri kilpi konna ja kyseinen laji sattuu olemaan pesintäpuuhissa juuri vilkkaimpaan turistiaikaan.Tästä syystä yöllä ei saa lainkaan sukeltaa.

Sukelluksemme suuntautuivat aivan saaren eteläisen kärkeen nk. sinisille luolille. Venematka Laganaksesta kesti puolisen tuntia. Heti alusta lähtien sukelluskulttuuri noudatti jotenkin tuttua pohjoismaista käytäntöä. Ennen jokaista sukellusta pidettiin lyhyt brifaus, jossa kerrottiin sukelluksen vaiheet ja kohteen tiedot tarkasti. Kaikki toiminnot tapahtuivat varsin rauhallisesti ja säntillisesti, etenkin turvallisuutta painotettiin.

Tämä kertoo siitä, ettei kyseessä ole "rahat pois turistilta" -firma.

Ilman ollessa yli +45( ja meriveden + 31 ( turkoosin sinisenä hohtava meri todella houkutti sukeltamaan.

Pohja näkyy vaivatta 15m:n syvyydeltä eikä syvyyttä oikein kunnolla edes tajua, ennen kuin lähtee vapaasukeltaen tavoittelemaan pohjaa. Jo pinnassa tuntui siltä, että olisi uinut akvaariossa. Kaiken värisiä kaloja oli kaikkialla.

Sukellukselle valmistauduttaessa tuntui jotenkin turhalta pukea märkäpukua päälle.Tässä lämpötilassa pukua ei välttämättä edes tarvita. Ohut puku on kuitenkin hyvä suoja kaikenlaisia nirhautumia ja kolhuja vastaan, joita erilaisten kivimuodostelmien lomassa pujotellessa saattaa huomaamattakin tulla.

Sukelluksen aikana hyvä näkyvyys, noin 30m, sekoittaa pohjoismaalaisen samean veden sukeltajan syvyystajun melko perusteellisesti.

Noin 18-20m:n syvyydessä on nk. harppauskerros, jossa vesi muuttui kreikkalaisittain kutsuen kylmäksi eli + 23(:een. Vasta tässä syvyydessä märkäpuvusta on jotain hyötyäVarsinkin, jos suunnitelmana on viipyä pidempään parinkympin alapuolella.

Meille suomalaisille tämä tarkoitti sitä, että silloin raotettiin hieman märkäpuvun vetoketjua, jotta saataisiin edes hitunen viilennystä lähes tolkuttomaan hikoiluun.

Yhteiseksi syvyysrajaksi sovittiin 3035m, joten jo ensimmäisellä dyykillä päästiin mukavasti syväsukelluksen puolelle. Kahden lomaviikon aikana sukelluksia kertyi mukavasti ja sukelluspareina oli niin saksalaisia, englantilaisia, belgialaisia, itävaltalaisia kuin ranskalaisiakin. Varsin kansainvälistä touhua, mutta sehän kuuluu asiaan. Muuallakin maailmassa Zakynthos tunnetaan erinomaisena sukelluskohteena.

Theo ja Filo myös kertoivat tulevaisuuden suunnitelmistaan.Tarkoituksena on hankkia suurempi vene ja suuremmat tilat itse liikkeelle. Parhaasta päästä on idea jä~estää sukellusreissuista kokonaisia päivän mittaisia tapahtumia, joihin kuuluu myös yhteiset illanvietot. Näin myös "ei sukeltavat" perheenjäsenet voivat osallistua yhteiseen ilonpitoon.

Päivittäisestä sukellusreissusta muodostuu kokonainen tapahtuma ja toiminnalle saadaan syvyyttä ja rahoille konkreettista vastinetta. Mikäs sen parempi idea, kuin yhdessä koko sukellusporukalla jä~estää päivän päätteeksi grillijuhlat rannalla, herkutella paikalliseen tapaan ja nauttia lumoavan kauniista auringonlaskuista.

Q)

teksti ja kuva Ari-Pekka Arponen

Greeting from Eilat. Kindly look at my web site and if any one would be interesting in accommodation tehy may contact me www.villakibe1.co.i1 <http://www.villakibe1.co.i1> yours sincerely Russel Kibel.

Erikoistarious! !

-UrheilusukeltajilIe sopivat Lomac-veneet nyt huippuedullisesti(alla ovh hinnat, soita meidän hinnoistamme)

Diving Center/Riitta Red Sea, Hurghada,Egypt Fax +2065-544 861 Emai l: elgho@hurghada.ie-eg.com

Päiväretket

125 USD/ 5 pvä/ 10 sukellusta sisältää pullot ja painot, lounas veneessä ja kuljetukset

Safarit

Hurghada -Ras Mohammed 400 USD/vko (min.12 henkeä).

Sisältää sukellukset, 2-hengen hytit aterioilla ja kuljetukset.

Marsa Alam 500 USD/vko (min. 12 henkeä).

Sisältää kuljetukset HurghadaMarsa Galeb (230 km) pikkubussilla, sukellukset, 2 hengen hytit aterioilla.

LOMAC 550 Pituus: 5,55 m. Leveys 2,34 m. Kantavuus 9 henk. CE/B. Paino 330 kg.Hypalon / IUlitemuovirakenteinen jäykkärunkoinen ohjauspulpetillinen R.I.B. Vakiona airot tai melat, jalkapumpp,u, korjaussetti, istuintyynyt, 2 penkki riviä, 4 ilmasäiliötä !halk.54 cmlÖ'a runsaasti säilytystilaa . Hinta perusvarustuksella 83.00 mk. Max. koneteho 90 hV.Tässä tarjoamassamme harmaassa veneessä on asennettu kiinteä polttoainetankki hinta 2.600 mk ja Suzukin 60 hv:n 4-tahtimoottori hinta 43 .900 mk. Vaintoehtoina eri istuiratkaisuja ja mm.sukelluspulloteline 4/8.

LOMAC 460. PiI. 4,64 m, lev.2,02, paino 165 kg. Kantav.

8 henk. Sama rakenne kuin 550. Voidaan asentaa esim.ohjauspulpetti ja istuinratkaisuja. Saa myös sukellus~ullote)ineen.

Max . koneteho 60 hv. Hinta perusvarustein 54 .000 mk.

Tämä tarjolla oleva vene on myös harmaa. Myös muita Lomacveneitä kokoluokissa 2 ,45 - 7,00 m. KYSY TARJOUSTA!

Oy Pro-Collection Ltd

MaahantUOja ja päämyyjä:Ruosilantie 7,00390 Helsinki Puh. (09) 512 3400 - Fax (09) 548 6940

SUKELLA TURVALLISESTI • KAIKILLA VESILLA •

...

,.....,."... ...

--.

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilu sukellusta , räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turvaa suke/sitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiobotto kuuluu korvattaviin vabtnkoibin.

1)

--

POHJOIA-YlITIÖf

Kesäkuussa 1998 bysanttilaista laivanhylkyä Bozburunissa Turkissa tutkivat INA:n (Institute of Nautical Archaeology) sukeltajat pääsivät askeleen eteenpäin sukellustekniikassa, kun nitroksia käytettiin hengityskaasuna ilman sijasta ensimmäistä kertaa INA:n historiassa laajamittaisen tutkimusprojektin yhteydessä.

Nitroksin käyttöön INA:n sukeltajat olivat tutustuneet jo vuonna 1997 INA:n ja Haifan Yliopiston merentutkimuskeskuksen yhteisissä tutkimuksissaAskhelonissa Israelissa Haifan Yliopiston sukellusmestarin Steve Breitsteinin johdolla. Parin vuoden lobbaamisen jälkeen mekin saimme hankittua Bozburuniin nitroksin täyttöjä~estelmän.

Kaksi tutuinta ja paineilmasukeltajan yleisimmin kohtaamaa riskitekijää ovat syvyyshumala ja sukeltajantauti, jotka molemmat johtuvat typen liukenemisesta kudoksiin. Näitten riskien vähentämiseksi on jo vuosien ajan tutkittu ja kokeiltu sukeltamista kaasuseoksilla, joissa typen ja hapen suhde poikkeaa normaalista 21/79 prosentista. NOAA:n (National Oceanographic and Atmospheric Administration) pitkäaikainen sukellusmestari tohtori Morgan Wells tunnetaan parhaiten kahden vakioidun nitroksiseoksen käyttöönotosta. NOAA Nitrox I-seos sisältää 32% happea ja 68% typpeä, NOAA Nitrox II-seos puolestaan 36% happea ja 64% typpeä.

INA:n sukeltajat käyttivät koko sukelluskauden -98 Bozburunissa NOAA Nitrox I-seosta.

Bozburunissa käytettiin puoliläpäisevään kalvotekniikkaan perustuvaa nitroksintäyttöjä~estelmää. Jä~estel­

mässä puoliläpäisevä suodatinkalvo erottaa typpeä ilmasta, jolloin jäljelle jääneen kaasun hapen osapaine nousee. Tämä tapa on paljon turvallisempi kuin ne menetelmät, joissa joudutaan käsittelemään ja sekoittamaan puhdasta happea. Laitteiston lahjoitti meille new yorkilainen Robb Peck McCooey Financial Services Ine. ja sen valmistivat mittatilaustyönä kalifornialaisen Nitrox Technologies Inc:n Bob ja Cindy 01son. Bob ja Cindy huolehtivat myös jä~estelmän paikoilleenasentamisesta ja käyttöönotosta paikanpäällä Bozburunissa (tämä ei kuitenkaan ollut mitenkään kriittistä, sillä jä~es­ telmän käyttöönotto on erittäin yksinkertaista ja sen käyttö on lähes idioottivarmaa).

Nitroksisukeltaminen edellyttää asianmukaista koulutustaVain muutamalla vuoden -98 projektiin osal-

Low Pressure compr:

or

~ .

Grade "0" Fillralion ~

Dl

+UJ~

Grade"E"

~llral~ ~2

...

.,

.,.

Ö )C

Pressure Reducing Regulalor

NITROX SCUBA Tanks

High Pressure Compressor

Low Pressure Compressor

NTINITROX SySlem

Drawing: Courtesy of Nitrox Technologies, Ine.

Fig. 1. The Nitrox system used in the 1998 field season at Bozburun utilized a semi-permeable membrane which removed nitrogen from air.

SUKELLUSTA BOZBURUNISSA (Diving at Bozburun) listuneilla sukeltajista oli ennestään nitroksisukeltajan luokitus, joten alleki~oittanut jä~esti kurssin. Floridalainen sukelluskoulutusjärjestö IDEA (International Diving Educators Association) kortitti koulutetut sukeltajat veloituksetta.IDEA:n pääjohtaja David Scoggins on huolehtinut siitä, että vuodesta 1990 lähtien kaikki INA:n kortitukset on voitu tehdä ilman kustannuksia.

Meillä oli Bozburunissa käytössämme Duke Universityn lääketieteellisen tiedekunnan ylipainelaboratorion tohtori Richard Vannin työryhmän erityisesti meille räätälöimät nitroksitaulukotTriVannin työryhmä tunnetaan myös heidän DAN:lle (Divers Alert Network) tekemästä ylipainetutkimuksesta.

Meidän taulukkomme antavat kaksi 25-40 minuutin sukellusta viiden tunnin lepoajalla päivässä, kun syvyydet ovat 27-37 metrin väliltä.

Jokaisella sukelluksella tehdään (sukelluksesta riippuen) 3-20 minuutin dekompressiopysähdys kuuden metrin syvyydessä puhdasta happea hengittäen, mikä mahdollistaa etappiaikojen merkittävän lyhentämisen. INA:n sukeltajat ovat ilmasukelluksillaan käyttäneet trio Van-

nin kahden päivittäisen dekompressiosukelluksen taulukoita jo pitkään, aina Turkin Ulubunin pronssikautisen hylyn tutkimuksista asti.

Nitroksisukeltamisen tuomia etuja ovat mm. pidemmät alttiinaoloajat, vähentynyt dekompression tarve ja lyhyemmät lepoajat, mikä kaikki johtuu siitä, että kudoksiin kertyy vähemmän typpeä sukelluksen aikana.

Nämä kaikki seikat on voitu ottaa huomioon nitroksitaulukoita suunniteltaessa. Nitroksin suurin riskitekijä on happimyrkytyksen vaara. Happimyrkytyksen oireita ovat mm. kouristukset ja tajuttomuus. Tavallisen paineilman hapen osapaine saavuttaa myrkyllisen pitoisuuden 66 metrin syvyydessä, mutta koska paineilmasukeltajat eivät käy lähelläkään tätä syvyyttä. se ei normaalisti aiheuta ongelmia. Mutta kun hapen osuus hengityskaasussa kasvaa, happimyrkytyksen vaarasta tulee todellinen ongelma matalammassakin vedessä.Tästä syystä eri nitroksiseoksille on määritelty turvalliset suurimmat sallitut käyttösyvyydet (MOD). Niin kauan kuin sukeltajat eivät ylitä käyttämänsä nitroksiseoksen MOD:ia, nitroksilla sukeltamisen pitäisi olla turvallisempaa kuin ilmalla sukeltamisen.

1998

Nitroksilla sukeltamisessa on lisäksi eräs etu, jota ei ole kyetty tieteellisesti vahvistamaan, eikä huomioimaan taulukoitten tai tietokoneohjelmien suunittelussa. Nimittäin useimmat nitroksia käyttävät sukeltajat, ja erityisesti työsukeltajat, kertovat olevansa huomattavasti vähemmän väsyneitä vaativienkin sukellusten jälkeen. Minun mielestäni Bozburunin kesäiset kokemuksemme osoittavat tämän olevan totta. Kun vertaa ryhmän kokemuksia tältä kesältä aiempiin kesiin, ero on täysin selvä. Projektin johtaja tohtori Fred Hocker on kanssani samaa mieltä. Hän huomasi ajattelevansa pohjalla selkeämmin ja sukellusten jälkeisen väsyneisyytensä pienentuneen selvästi.

Myös kaksi INA:n sukeltajaryhmän kokenutta jäsentä vahvistaa näitä kokemuksia. INA:n pääinsinööri Murat Tilev, joka on yleensä hyvin vanhoillinen ihminen ja mielellään vastustaa kaikkia muutoksia joutui lopulta myöntämään, että nitroksin käyttäminen on "ihan mukavaa".

Robin CM. Piercy, joka tunnetaan INA:ssa "kaverina joka osaa rakentaa ihan mitä tahansa" (katsokaa vaikka hänen Ulaburuniin Bozbu-

runiin valmistamiaan rakennelmia) puki sen todennäköisesti parhaiten sanoiksi. Kun kesästä -98 oli jo mennyt kaksi kolmasosaa, Robin kertoi minulle että yleensä hänen ei ole tässä vaiheessa kesää enää tehnyt mieli vapaapäivinään mitään muuta kuin nukkua, mutta tänä kesänä hän jaksoi puuhata vapaapäivinäänkin vaikka mitä.Tämä oli hänen mielestään nitroksilla sukeltamisen ansiota.

Nitroksin käyttämisestä hengityskaasuna nitroksin syvyysrajojen puitteissa tapahtuvissa työsukellusprojekteissa saamani kokemukset ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että en halua enää vaihtaa takaisin tavalliseen paineilmaan. Sen jälkeen, kun olen tänä kesänä Bozburunissa valvonut 30AO sukellusta päivässä kolmen kuukau-

den ajan, en voi riittävän painokkaasti korostaa nitroksin etuja. Yksinkertaisesti sanottuna väsymyksen väheneminen on saanut aikaan sen, että kaikki ovat päivittäin reippaampia ja innokkaampia ja saavat paljon enemmän aikaan. Jo pelkästään Iyhentyneet etappiajat saivat kaikki paremmalle mielelle (paitsi tietysti Fred Hockerin,jolle ei jäänyt muuta aikaa lukemiselle). ~ Vilpittömät kiitoksemme Robb Peck McCooey Financial Services Inc:lle, joka mahdollisti nitroksintäyttölaitteistomme hankinnan.

William H. Charlton Jr. The Institute ofNautieal Arehaeology Ouarterly. Volume 15. No. 4, Winter 1998

Eläkkeellä oleva USAn merijalkaväen upseeri Bill Charlton toimii INAn Bozburunin tutkimusprojektin sukellusmestarina.

Hän opiskelee parhaillaan Texasin A&M-yliopiston meriarkeologian koulutusohjelman tohtorinkoulutusohjelmassa.

Laaja raportti k.o. bysanttilaisen laivahylyn kaivauksista on samassa INA-lehdessä,jota saa lainata artikkelin välittäneeltä Ora Patoharjulta.

Magnetometri

AX 2000 suurten rautaesi neiden vedenalaiseen etsintään myös jään päältä

T:miMAC GUNELL 21610KIRJALA Puh. (02) 458 9212 Fax (02) 4589402 www.macgunell.fi

!JValmet Valmet meri- - 20-sarja: teho 63-235 hv diesel- 612-sarja: teho 230-310 hv mallisto: - 645-sarja: teho 400 hv Saaristokuljetukset ammattitaidolla.

Käytössämme hinaajat, työlautat, proomut, erikoissukellusvarusteita, paineilmakompressoreita.

Myös vuokrataan. ~!l

~

",

..K_

Muutama kommentti sukeltamista Bozburunissa -artikkeliin Oheinen artikkeli on varsin mielenkiintoinen, mutta haluaisin muistuttaa lukijoita muutamista nftroksisukeltamiseen liittyvistä seikoista: - Artikkelissa mainittua nitroksin paineilmaa pienempää narkoottista vaikutusta ei ole pystytty tieteellisesti osoittamaan. Itse asiassa eräät kokemukset näyttäisivät osoittavan, että happi on suurin piirtein yhtä narkoottista kuin typpikin, joten typen ja hapen keskinäisen suhteen muuttaminen hengityskaasuseoksessa ei vaikuttaisi seoksen narkoottisuuteen.

- Suomen Urheilusukeltajain liitto, samoin kuin muutkin harrastesukeltajille tarkoftettua nftroksikoulutusta ta~oavat j~estöt pitävät happimyrkytyksen kannalta turvallisena hapen osapaineena I ,4 baria. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan tutkijoiden käyttäneen NOM I-seosta aina 37 metrin syvyyteen asti, eli reilusti 1,4 barin osapainerajaa syvemmällä.Tätä emme voi SUSL:n puolesta suositella.

- SUSL:n jä~estämässä CMAS*-nftroksikoulutuksessa saa tiedot ja taidot 21-40% nftroksiseoksilla tapahtuvien suoranoususukellusten tekemiseen.

Nftroksilla tapahtuvat dekompressiosukellukset, yli 40% nitroksiseosten käyttö ja hapen tai happirikkaan nitroksiseoksen käyttö dekompressiokaasuina kuuluvat CMAS**-nitroksikoulutuksen ohjelmaan.Tämän kurssin valmistelemiseen ja suomenkielisen koulutusmateriaalin tekemiseen on SUSL:n toimesta perustettu työryhmä, joka toivon mukaan saa työnsä valmiiksi kesään mennessä.

- eräs selrtys nftroksin väsymystä alentavalle vaikutukselle saattaisi olla se, että voimakas väsymyshän on useimmften "oireettoman" sukeltajantaudin oire, jos niin voi sanoa. Eli kun pitkillä ja syvillä sukelluksilla elimistöön syntyy mikrokuplia, jotka eivät vielä ilmene varsinaisena sukeltajantautina, elimistö kuftenkin rasittuu, mikä tuntuu väsymyksenä. Nftroksia käytettäessä (mikäli alttiinaoloajat pysyvät edelleen kohtuullisina) typpeä on liuennut elimistöön vähemmän, joten mikrokupliakaan ei synny yhtä paljoa. Mutta kuten sanottu, koko väsymystä alentavaa vaikutustakaan ei ole vielä toistaiseksi pystytty todistamaan.

Mika Rautiainen, SUSL:n koulutuspäällikkö

MERIDIESELIT

ldänt~

uste

d

Maan kattava huoltoja varaosapalvelu 0 Valmet-aggregaatit maa- ja merikäyttöön 0 Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita 0

Myynti ja huolto: Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku Puh. 02-253 9502 tai 0400-528 285 Erik Nylund fax. 02-253 9506 040-555 3790 Timo Virtanen

Laivakirjoja_ Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Kauppamerenkulun ikävyyksiä kahdelta vuosikymmeneltä.

Mukana Suomen vesillä suomalaisille ja ulkomaisille laivoille tapahtuneita onnettomuuksia ja myös suomalaisten laivojen ulkomailla kohtaamia harmeja. Karilleajoja, törmäyksiä, uppoamisia, tulipaloja.

700 onnettomuuslaivan hakemisto. 100 kuvaa. 176 sivua, sidottu.

175 mk + postikulut.

Suomen kuvitettu laivaluettelo 1999.

- laivatiedot ja 700 kuvaa.

195 mk + postik.

~..

:::

!

1f.i~=;;=

.~

Tilaukset: JUDICOR Oy, Pajamäenkatu 14, 48600 Karhula. Puh. 05-262608.

',.- SHERIIOOD ® /1J j f;J~g, POl/'U)'~ 1

.,SCUBA

~

VcU-

Täydellinen laitepaketti alk. 5.250,· Regu, Octop., 12 1. pullo, T-liivi, Combo 2. ( EN250 hyväksyntä kylmiin vesiin).

TEKNODIVER 2-os. märkäpuku 7,5 mm "Highbred Thermoplush" neoprene. Takki kiinteähuppu ja haalarihousut, 1.400,· NEPTO·SUB Oy Ab, Tehtaank. 13, HKl 14 Puh. (09) 627 770, Fax (09) 627 060

VUODEN 2000 SUKELLUSTRENDIT

EURODIVINGMESSUILLA Sukellusalan uusimmat uutuudet ja tulevaisuuden trendit esiteltiin Munchenissä Eurodiving-messuilla 25.-279.

Näkyvimmät suuntaukset messuilla olivat vapaasukellus ja tekniikkasukellus, vaikka toki aivan tavallisiakin sukellusvarusteita näkyi riittämiin.

Sukellusvälineitten lisäksi messujen yhteydessä jä~estettiin luentoja ja seminaareja mm. sukelluslääketieteestä, sukellusliikkeitten markkinoinnista, syvyysvapaasukelluksesta ja internetin vaikutuksesta sukellusvälinekauppaan.

Vapaasukellus Vapaasukellus on nopeasti muodostunut varsinaiseksi muotilajiksi Etelä- ja Keski-Euroopassa. jopa Ruotsissakin sitä harrastetaan monin verroin enemmän kuin Suomessa. Aivan perustasolla vapaasukelluksen suosiota tietysti selittää se, että pinnalla snorklaaminen sopii aivan kaikille uimataitoisille ihmisille eikä sen oppimiseen tarvita pitkiä ja kalliita kursseja kuten laitesukelluksessa. Vapaasukellusvarusteita on myös kevyt ja helppo kuljettaa mukanaan matkoilla. Usein mainitaan syynä myös se, että vapaasukeltaja tuntee kuuluvansa ja sopeutuvansa veteen huomattavasti laitesukeltajaa enemmän.

Kun sitten puhutaan tavallisen snorklaamisen sijasta syvyysvapaasukeltamisesta, houkuttimena on

tietenkin se, että kyseessä on nykyään niin muodikkaasti extreme-Iaji.

Kansainvälisesti on huomattu, että huimimpia elämyksiä etsivien seikkailijoitten mielestä laitesukellus on nykyään aivan liian tavallinen kokoperheen laji, joka ei heitä kiinnosta.

Sen sijaan syvyysvapaasukelluksen vaarat vetoavat heihin kyllä.

Eurodiving-messuilla kaikki tämä näkyi runsaana valikoimana pienitilavuuksisia, juuri parhaiten vapaasukellukseen soveltuvia maskeja, ylipitkiä ja parhaassa tapauksessa hiilikuitulapaisia räpylöitä, sileäpintaisia ohuita märkäpukuja sekä vapaasukelluskäyttöön tarkoitettuja sukellustietokoneita. Näitä näyttää nykyään olevan kaikkien valmistajien valikoimissa.

Vapaasukellus oli lisäksi messuilla esillä myös niin, että saksalaisten oma kansallissankari, syvyysennätysmies Heimo Hanke piti päivittäin luentoja vapaasukelluksesta yleensä ja omista sukelluksistaan erityisesti. Hänellä oli myös oma osasto, jossa hän vastaili kysymyksiin ja pyöritti jatkuvasti vapaasukellusta esitteleviä videoita.

Laitesukellus jo muutaman vuoden ajalta tuttu tekniikkasukellustrendi näyttää jatkuvan edelleen. Useilla valmistajilla on valikoimissaan wings-liivejä, keloja yms. Itse asiassa totta puhuen tekniikkasukelluksen suurin vaikutus taitaa liittyä siihen, että siitä otetaan vaikutteita kaikkien sukellusvarusteitten suunnitteluun. Lisäksi tekniikkasukelluksen imagolla myydään jos jonkinlaista oheisvarustetta.

Eri valmistajien osastoilta löytyi lukematon määrä erilaisia hakoja, klipsejä ja liittimiä, joista 99% ei tuntunut täyttävän oikean tekniikkasukeltamisen asettamia vaatimuksia. Tietysti tavalliselle harrastesukeltajalIe näilläkin välineillä tarjoutuu hyviä mahdollisuuksia letkujen ym. virtaviivaisempaan kiinnittämiseen.

Isojen kelojen, pienten kelojen, varakelojen yms. tuotteiden lisäksi huomio kiinnittyi myös dekopoijujen ja muun sellaisen oheismateriaalin ta~onnan laajuuteen. Tuntuu väkisinkin siltä, että näitä välineitä myydään enemmän kuin niillä sukelletaan.

Muutaman ta~olla olevan asiallisennäköisen wings-liivin lisäksi myynnissä on myös suuri määrä ei-nllnkään-asiallisia wingsejä. ja erityisen huomionarvoista on se, että kaikkiin aivan tavallisiinkin takkiliiveihin oli kiinnitetty pari metallista D-rengasta ja väriksi oli valittu trendikäs musta, minkä jälkeen liivin nimeen oli lisätty etuliite "Tech".

Musta on tosiaan kauden muotiväri. Kaikki on mustaa: puvut, liivit, varustekassit, regut, aivan kaikki. Muutkin värit liittyvät tekniikkatrendiin; niitä ovat nimittäin metallinhohto ja hopea.

Materiaaleista metalli on tullut takaisin. Valaisimien rungot. annostimen kuoret yms. ovat nykyään taas vuosien mittaisen muovi kauden jälkeen metallisia.

Todellisia uutuuksia onkin sitten vähemmän. Rebreathereitä näkyi jonkin verran, mutta suurin osa oli vanhoja tuttuja tältäkin vuodelta (mm.

Drägerin puolisuljetun kierron laitteet yms.). Varsinainen uutuus tällä

34 '

rintamalla oli Mareksen esittelemä suljetun kierron laite.Tosin hinta taitanee asettua sellaiseen luokkaan, että suljetun laitteen läpimurtoa markkinoilla saa odottaa vielä pitkään.

Suomalaiset hyvin edustettuna Suomalaisia oli Munchenissä paikalla kohtuullisen runsaasti sekä myynti- että ostopuolella. Uusiin tuotteisiin olivat tutustumassa Kaj Ojala ja Henrik Backa Divepointista, Affu ja Raija Swanson Finnsuitista, jouko Askola Divetechistä ja Auvo Puurtinen Wasserspielistä. Benemec Oy:n Esa Raivio ja Suunto Oy:n Claes Björksten puolestaan edustivat suomalaisia varustevalmistajia.

Mitäjäi käteen?

Vuosituhannen vaihtuessa sukeltamiseen ei tule perustavaa laatua olevaa muutosta. Suljetun kierron laitteet ja muut huipputeknologian sovellukset antavat vielä odottaa itseään. Tekniikkasukelluksen ajatusmaailmasta harrastesukelluspuolelle tulleet vaikutteet ovat tehneet harrastesukellusvälineistä virtaviivaisempia.Toisaalta väärinymmärrettynä tekniikkasukelluksen funktionaalisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ideologia on joissain tapauksissa johtanut harrastesukellus- ja 'mukamas'-tekniikkasukellusvarusteitten monimutkaistumiseenkin. ~

Mika Rautiainen

,,':1" ....... ;'j',.'1:r~ ... '~ • . •

\ . ~~,' .. ~ ;-r~·:~-·

L

-l~··.·"'~C.:~:;·.'

. ..

SEVEN SEAS Oy * 'Idi .ukeUu.kurult * Sukellu.,etket * Villnemyyntl JI -tluokrau.

peru.tlillneet alkaen 550,* lalte- JI pukuhuollot

Selta ja ky.y IIdä !

Puh.llm.t: (09) 5'11 5920 0400-887 199, 040-5112 044 Fax:(09) 5'11 5921 Ken'ulan Olla,l K.lnulaudankuJa 4, 00940 H.lllnkl

Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

SEVEN SEAS OY

SEEHAN KOHPRESSORrr KONPRESSOREIDEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATTINET TÅ"YTTÖLETKUT TÅ"YTTÖUITTINET

KAIKKIEN SUKEUUSLAITEMERKKIEN AIRSCAN TESTAUS JA HUOLTO OY DIVETECH LTD PUH (09) 2224700 RATASKUJA 1 FAX (09) 2222571 03100 NUMMELA

Puh. 09-622 55 44 Fax. 09-622 49 49 Pohjoisranta 2 00170 Helsinki

Ansiomerkki on erinomainen tapa kertoa, että asianomaisen työtä arvostetaan, valitettavan usein ansiomerkkejä ryhdytään anomaan kuitenkin tarpeettoman myöhään. Ei ole mielekästä, että seura hakee ensimmäisiä ansiomerkkejään vasta kymmenvuotisjuhliinsa. Syynä on saattanut olla tietämättömyys ja osaksi kuvitelma siitä, että merkkien haku olisi vaikeaa.

Suomen Urheilusukeltajain liitto on nyt ajanmukaistanut oman ansiomerkkisääntönsä, joka löytyy täydellisenä internetosoitteesta www.susl.fi. ja sitä voi tilata myös toimistosta. Ohessa on kerrottu sääntöjen pääkohdat ja muutamia esimerkkejä.

Kenelle ansiomerkkiä haetaan Ansiomitalin saajan tulee olla SUSL:n jäsenseuran jäsen ja edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa, tai jollain muulla tavoin erityisen ansioitunut sukellusurheilun edistämisessä. Erityisen painavista syistä mitalin saaja voi olla SUSL:n ulkopuolinen taho.

Huomionosoitukset myönnetään arvojä~estyksessä. Erityisen painavista syistä voidaan arvojä~estys, tai muita asetettuja kriteereitä, ohittaa SUSL:n johtokunnan päätöksellä.

Tällaiset syyt arvioidaan tapauskohtaisesti eikä niitä voi verrata keskenään.

Ansiomitalija ansiomerkki mitä eroa.

111 LUOKKA ELI PRONSSINEN ANSIOMITALI on tarkoitettu seura- alue- tai valtakunnallisessa toiminnassa ansioituneelle viiden vuoden toiminnasta.Tai urheilumenestyksestä, esim. mitalisijan saavuttamisesta kansainvälisissä kilpailuissa.

Yleisimmin pronssisella ansiomitalilla kiitetään seuran luottamustoimissa mukana olleita. Sitä suositellaan haettavaksi ennen kuin kymmenen toimintavuotta tulee täyteen. Luovutus suositellaan tapahtuvaksi seuran omassa tilaisuudessa.

II-LUOKKA ELI HOPEINEN ANSIOMITALI on tarkoitettu alue- tai valtakunnallisissa tehtävissä ansioituneelle.Tunnustus myönnetään kymmenen vuoden toiminnasta valtakunnan tasolla ja 15 vuoden toiminnasta seuratasolla. Yleensä

Ansiomerkit tunnustuksia arvokkaasta työstä Yleensä seurat hakevat merkkejä työmyyrilleen. Mahdollisuus tunnustuksen osoittamiseen on muillakin. Merkkejä kannattaa, ja pitääkin, anoa kiitoksena tehdystä työstä hyvissä ajoin. Merkki ei missään nimessä saa olla ilmoitus siitä, että olisiko jo aika lopettaa. hopeista ansiomitalia haetaan seurojen pitkäaikaisille puheenjohtajille ja seura-aktiiveille noin 15 vuoden jälkeen. Luovutus suositellaan tapahtuvaksi esim. seuran vuosijuhlassa tai liiton tilaisuudessa.

LIITON STANDAARI myönnetään alueellisissa, valtakunnallisissa

Luovutus SUSL:n vuosikokouksen tai vastaavan yhteydessä.

Mitalit ovat jalopuualustalle kiinnitettyjä luokkavärinmukaisia ja varustettu hopeisella kilvellä. Ansiomerkki luovutetaan ainoastaan mitalin yhteydessä ja on luokkavärin mukainen rintamerkki.

Anomuksen käsittelyajaksi on varattu kaksi kuukautta, sillä työvaliokuntakin tarvitsee oman käsittelyaikansa. Kahdessa kuukaudessa ehditään tarkastamaan taustat ja ansiot. Ansiomerkeistähän ei äänestetä, kukapa haluaisi olla palkittu äänin 4-3. ja/tai kansainvälisissä tehtävissä vähintään 15 vuoden ajan. toimineille ja ansioituneelle henkilölle jolle on myönnetty aiemmin hopeinen ansiomerkki. Standaari voidaan myöntää myös liittoon kuulumattomalle erityisen suurista ansioista suomalaisen urheilusukelluksen hyväksi.

Standaari on hyvä muistamismuoto mm. saajan täyttäessä tasavuosia, 10pettaessa aktiiviuransa tai seuran juhliessa tasavuosia. Luovutus tapahtuu juhlallisessa SUSL:n tilaisuudessa.

ANSIORISTI myönnetään valtakunnallisissa tai kansainvälisissä tehtävissä vähintään 20 vuoden ajan toimineille henkilöille, jolle on aiemmin myönnetty liiton standaari.

Luovutus tapahtuu erityisen juhlallisessa tilaisuudessa.

Standaari, jossa saajan nimi ja ansio hopealaatassa sekä heraldinen ansioristi käytettäväksi urheilun juhlatilaisuuksissa

I-LUOKKA ELI KULTAINEN ANSIOMITALI on liiton korkein

Ansiomerkkejä ja huomionosoituksia voivat esittää SUSL:n johtokunnan lisäksi, jäsenseurat ja näiden jäsenet, valiokunnat ja SUSLn toiminnanjohtaja. Myös ulkopuoli-

myönnettävä huomionosoitus. Palkittavan henkilön tulee olla toiminut valtakunnallisissa ja kansainvälisissä luottamustoimissa vähintään 30 vuoden ajan. Erityisen painavista syistä johtokunta voi poiketa vuosirajoitteesta. Kultainen ansiomitali voidaan myöntää myös aktiiviuransa jo päättäneelle henkilölle.

Hakemus ajoissaja oikealla tavalla.

Ansiomitalit ja huomionosoitukset myönnetään ainoastaan hakemuksesta, joita kaavakkeita saa liiton toimistosta.Täytetty kaavake tulee toimittaa SUSL:n toimistoon viimeistään kaksi kuukautta ennen huomionosoituksen luovutustilaisuutta.

Huomionosoituksen lunastaa hakija.

Kuka voi esittää tai hakea

set viralliset ja jä~estäytyneet tahot voivat esittää huomionosoitusta SUSL:n jäsenelle.

Kuka myöntää.

Ansiomerkit ja huomionosoitukset myöntää aina SUSL:n johtokunta.

Mikäli päätöstä varten tulisi kutsua johtokunta erikseen koolle voi päätöksen tehdä myös työvaliokunta.

SUSL pitää ki~aa myönnetyistä ansiomerkeistä ja huomionosoituksista.Toiminnanjohtaja esittelee hakemukset johtokunnalle. Ansiomerkeistä ja huomionosoituksista päätettäessä päätöksen on oltava yksimielinen.

Muita palkitsemistapoja Muita huomionosoituksia ovat mm CMAS **** SUKELTAJA. joka on kunnia-arvo ja myönnetään hakemuksesta sukeltajalie jolla on vähintään CMAS*** sukeltajaluokka.

Henkilön sukellustoiminnan tulee olla erityisen huomattavaa ja tulokselIista, kuten toimiminen kouluttajana, leirien vetäjänä tai sukellusvanhimpana. Henkilön sukellustaustan tulee ulottua vähintään 25 vuoden taakse. Palkittavan ei tarvitse olla aktiivinen sukeltaja, eikä hänellä tarvitse olla muita ansiomerkkejä.

Vuosittain jaettavia kunnianosoituksia sukeltajille ovat VUODEN SUKELTAjA.VUODEN NORPPAOHjAAJA. JA VUODEN NORPPA. VUODEN SEURA on sukellusseuralle luovutettava kunnianosoitus.

Seuroille myönnettäviä tunnustuksia ovat myös NUORI-SUOMI SINffil, LIITON STANDAARI, LIITON VIIRI, LIITON SALKOVIIRI, LIITONVENEVIIRI sekä KUNNIAKILPI. Seuroille luovutettavat huomionosoitukset haetaan samalla tavalla kuin muutkin.

Muista tehdä anomukset ajoissa käyttämällä toimistosta saatavaa kaavaketta. ~ Jari Autio

Kolme luokkamitalia osoittautuivat riittämättömiksi,joten niiden sisälle perustettiin kaksi uutta palkitsemismuotoa. Samalla täsmennettiin vuosijärjestelmää minkä mukaan ansiomerkkejä katsotaan ansaittavan. Vuodet ovat ohjeeIlisia, sillä kenenkään ansioita ei voida mitata suoraan vuosissa tai ajetuissa kilometreissä, vaan laadussa.

ti~dät c>1~t

- sinä tiedät mitä haluat Sinulle ei ole vaihtoehtoja. Valitset aina oikein, sellaista joka vastaa juuri sinun vaatimuksiasi. Sinä, joka sukellat, ei tarvitse koskaan miettiä minkälaisia varusteita käytät. Tiedät, että vain Viking Pro 1000 vastaa vaatimuksiasi. Varmuus ja sopivuus.

Ja jotain mitä on vaikea määritellä, tunne.

~:~

-

~

..: t...

i -.

-

. ". -

-'': ' :-"...

\!A 0~~ O~0 LlFE-SA VING EQ. OY FIN

Protective Pr oducts Division Box 1520, 271 00 Ystad Tel 0411·679 40. fax 0411·152 85 Internet www .trelleborg.com/pr otective

ESPOO: Keihäsrinne 3 B 2, 02610 ESPOO TEL: 09-547 1500 FAX: 09-547 1551 TURKU: Pääskykalliontie 13, 21420 UETO TEL: 02489 500 FAX 02·489 5011

World Leaders in Diving Equipment Technology

SUKELTAJILLE

I(ONGSBERG SIMRAD

~_ -~

TARJOUKSET: * Silikonirnaski,snorkkeli Mares urnpikantaräpylät........... * Silikonirnaski, snorkkeli, avokantaräpylät (Mares, Aquaflash, X-press, Marina), kengät... ............. alk

* Märkäpuku, 2-osainen, 7rnrn Titaniurn, painovyö

330,-

marl!J® .

TARWIILL OY Vedenalalstekniikka

600,-

terässoljella, 10 kg lyijyä, kengät, käsineet.......................... 1600,-

P158, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110 Sähköposti: tarwell@kolumbus.fi rauli.lahteenmäki@tarwell.fi

* Sporasub täydellinen laitepaketti........................................ 5500,* Mares täydellinen laitepaketti... ....................................... alk 5800,* Kokokasvornaski + VA-puhelin .............................................. 6000,* Liivi, jäät.suojattu regu, octo ja cornbo 2............................. 2800,-

Sukell usvarusteet Sukelluslaitteet ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa löytyy !

Sukella suomeksi Phuketissa * Peruskurssit aloittelijoille * * * *

ACQUATICA Rimpitie 2 70700 KUOPIO

Sisäänkäynti Särkiniementie 10

Puh.017-2823333

Fax 017-2823313

Jatko- ja erikoiskurssit Päiväretket Sukellussafarit Similan-Surin Kalastusretket

Tavataan hymyn saarella, Andamaanien meren helmellä, PHUKETISSA !

CHALONG SEA SPORT CO LTD 1/2 Moo 5 Chalong Bay Rawai Beach Phuket Thailand Puh. +66-76-280 036, Fax + 66-76-381 941 E-mail: css@dive.pp.fi www.dive.pp.fi

TIEDUSTELE MYÖS KOMPRESSORIT,vA-VIDEOKOTELOT, SUKELLUSTIETOKONEET, VA-VALOT...

PYYDÄ sÄHKÖPOSTITARJOUS !

E-mail: acquatica@pp.inetJi http://personal.inet.fi/yritys/ acquatica

· e . .

Toimitamme kaikki varusteet postiennakolla. Toimitusaika erikoistuotteista 2-3 viikkoa. Kaikki takuutuotteet, huoltomahdollisuus ja neuvonta.

38

,.,.

..

."

r

Ihmistorpedo Sami Sorri Meri-5-ottelun tuore maailmanmestari hes yhtä tarkasti kuin itse suoritukseenkin. Sorri antaa vilpittömät kiitokset Suomen joukkueen hierojalle,Arto HakasalolIe, joka ravisteli lajin jälkeen maitohapot ja kuonaaineet liikkeelle.

Muuten Sorri kertoo palautelleensa kevyellä kävelyllä ja lajinomaisella verryttelyllä.

- Kaikki perustuu siihen, että pystyy palautumaan mahdollisimman pian edellisestä lajista ja tekemään taas seuraavana päivänä maksimisuorituksen, Sorri katsoo kokonaisuutta.

Räpyläuinti päälajina

Merisotakoulussa opistoupseeriksi opiskeleva Sami Sorri toi hiljattain sotilaiden MM-kisoista Kroatian Zagrebista Pohjoismaiden ainoan mestaruuden.

Sorri voitti meri-S-ottelun henkilökohtaisen kilpailun ja oli luonnollisesti mukana pronssia saavuttaneessa Suomen joukkueessa. Mestaruus alkoi välkkyä 23-vuotiaan opistoupseerioppilaan mielessä, kun kisa pääsi kunnolla käyntiin.

Vain kulta kelpaa - Mitalia lähdin aluksi hakemaan,

Hannu Säles Oy

mutta pian kisan aikana alkoi selvitä, että kulta on yksistään tähtäimessä, Sorri muistelee.

Sorrin ottelu sujui todella vahvasti.

Esteuinnissa mies kellotti jopa uudet ME-lukemat.

- Esteuinnin jälkeen oli kyllä mahtava fiilis jonkin aikaa, kunnes kave r it hyppäsivät aItaaseen onnittelemaan ja olin vähällä hukkua, ME:n haltija virnistää.

Joukkuekisan pronssijoukkueessa olivat mukana myös Jukka-Pekka Nummela, Kim Heino ja PetriVehmanen.

NAVlG01NTIOHJfLMA

,Lhl l'l'J 1\Q)~~~.r~

Palautuminen on kaikki kaikessa Meri-S-ottelu on toistaiseksi jäänyt suurelle yleisölle hieman tuntemattomaksi lajiksi. Ottelu kestää neljä päivää ja avauslaji on esterata. Toisena päivänä keskitytään uimataidon mittaamiseen sekä veden päällä että pinnan alla eli koitos sisältää pelastus- ja esteuinnin. Kolmantena päivänä testataan merimiestaitoja, ja viimeinen rypistys annetaan ampumajuoksussa.

Avainsana menestykseen on palautuminen, johon täytyy keskittyä lä-

Mestaruus ei tule ilman kiven kovaa ha~oittelua. Sorri kiittää Merisotakoulua joustamisesta ja hyvien harjoitusmahdollisuuksien järjestämisestä.

Sotilaiden MM-kisoihin oli Sorrin mielestä helppo valmistautua, koska kova kunto räpyläuinnin EM-kisoista oli tallella. EM-kisoista tuliaisena oli pronssia.

Räpyläuinti on itse asiassa päälajini, jota olen harrastanut koko ikäni ja jonka pohjalta on helppo myös kokeilla meri-S-ottelua. Nyt otteluun ei tarvinnut enää hioa kuntoa vaan pelkästään ottelulajien tekniikkaa, räpyläuinnin MM-kultaa tavoitteenaan pitävä Sorri selvittää.

PS. Ruotsalaiset antoivat Sami Sorrille MM-kisoissa lempinimen Ruutipanos.

Q) teksti ja kuva Hannu Syrjapalo

TULE SUKELTAMAAN KIRKKAUOESTAAN KUULUISALLE PURUUEOELLE I Järjestämme - opastetut sukellusretket ja -leirit Käytössäsi on - 12 m pitkä ja 4 m leveä tukialus - sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari - paineilmakompressori - runsaasti sukelluskohteita Etäisyys esim. Helsingistä 350 km, Joensuusta 100 km

PURUUEDEN RETKEILY TlMO JA EEVA TYNKKYNEN KESÄLAH1l Puh. 013-371 793,0400-718439

http://personal .inet.fi/palvelu/puruvedenretkeily

www.hansaprint.fi

Hansaprint ja Helsinki Media Paino yhdistyivät Hansaprintiksi. Yli 600 hengen painotaloksi, jolla on resursseja tarjota uusinta tekniikkaa, monipuo-

Jokainen painomme täyttää joutsenmerkin vaatimukset

lista kapasiteettia ja aktiivista henkilökohtaista palvelua. Tuotealueitamme ovat aikakauslehdet liitteineen, esitteet ja suoramarkkinointituotteet, luettelot ja tekniset manuaalit. Lyhyesti sanoen graafisen viestinnän kokonais~

ratkaisut, tuotesuunnittelusta jakelulogistiikkaan asti. Kysy meiltä, sillä meillä on nyt entistäkin enemmän vastauksia.

HANSAPRINT , -, Palnamlnen on viestintää

Puhelin 010 5422 • Martinkyläntie 17, PL 29,01621 Vantaa. Artukaistentie 10 ja Teollisuuskatu 28, PL 501,20101 Turku. Örninkatu 14, PL 117,24101 Salo.

Banaanivaltio

lämmin tarjous

lilJ :f~ ~ iIIJ alusp

Kotimaista laatua.

Koot: S, M, L, XL,XXL

Kun hyvän sukelluspäivän jälkeen vene keinuu hiljalleen ilta-auringon kultaamilla mainingeilla, ja kun istuu hyvässä seurassa eväitä napostellen ja henkeviä keskustellen, ei sen parempaa hetkeä sukeltajan elämässä liene. Ihmettelinkin kovasti kun Vatanen alkoi yllättäen kertoilla menneen elämänsä raskaampia vaiheita. Ajattelin ensin keskeyttää hänen töksäyttämällä, että hetki on mahdollisimman sopimattomasti valittu, mutta aloinkin kiinnostua.

- Olen varsin pitkään, sanaili Vatanen, asunut eräässä valtiossa, jonkalaisia olemme tottuneet nimittämään banaanivaltioksi. Luulen, että tunnet käsitteen. Kyseessähän on jonkinlainen demokratian vasta-

kohta. Esimerkiksi siellä saatettiin valita presidentti poikkeuslailla, tai teljetä tämä vankilaan ilman sen kummempaa syytä.

- Ei kai me olla tultu tänne joidenkin presidenttien ongelmia vatvomaan, Kale murahti. Kerro jotain meihin liittyvää.

Vatanen loi sellaisen "antaas olla" katseen, jonka vain Vatanen osaa ja Kale vaikeni heti.

- Panin siellä merkille erilaisia tapoja kontrolloida kansalaisten elämää,Vatanen jatkoi.

- Ai niinku silleen pää poikki ja kuoppaan vai, Make innostui.

- No ei! Tämä valtio piti itseään sivistyneenä. Silloin tarvitaan hienostuneempia keinoja.vedottiin muka

valtion turvallisuuteen. Banaanivaltiossahan armeija tekee mitä tahtoo. Sille eivät mahda mrtään edes luonnonsuojelijatTässäkin valtiossa oli pääkaupungin edustan parhaat virkistysalueet varattu muutamien etuoikeutettujen sotilashenkilöiden lomailuun. Sukeltamisesta kiinnostuneelIe rahvaalle osortettiin paikka avomereltä. Ihmeteltiin vielä, että ""miksei kelpaa, syvyyttäkin oli maan perusteellisesti.

Vatanen kaatoi mukillisen termoskannusta.Tuli kovasti hiljaista. Kaikki vaipuivat ajatuksiinsa. Itse muistan ihmetelleeni sitä, kuinka ihmeen tutulta kaikki kuulostikaan.Aivan kuin itse elettyä koko juttu. ~

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

Ananas

SUKELLUS KAUPPA-AUTO Soita autoon

050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

- Helsingissä joka keskiviikko klo 13 - 19.00 - muualla sopimuksen .mukaan

TULE JA NOUDA HYVATVARUSTEET ! ! ! .

'41

50 metrin tasalla katse alaspäin ja louhoksen reunat eivät houkuttele todellakaan sukeltamiseen. Koivikossa näkyvä V:n muotoinen aukko on laiturin kohta.

Sukeltajat tutukimusretkellä Haverin kultakaivoksessa, nyt kypärät päässä. Kaivoksessa sukellettiin ennen -ja sukelletaan taas muutaman vuoden kuluttua

100 metrin sijaitsevasta lähteestä pulppuaa kristalIinkirkasta vettä. Tuo vesi täyttää louhoksen joskus aikojen kuluessa. Paikan on nähnyt todella harvat.

100 metrin syvyydessä suomalaisessa perukalliossa. Vas:jouko Laitinen, Viljakkalan kunnon opas,jukka Eloranta, Ulla Pasanen, jukka-Pekka Tanner ja jari Autio. Tämän jälkeen kun sammutettiin valot, niin pimeämmässä ja hiljaisemmassa paikassa en ole eläissäni ollut.

Lähes jokainen suomalainen sukeltaja muistaa, tai ainakin on kuullut, paikasta nimeltä Haveri.Tuo mystinen avolouhos sijaitsee Viljakkalan kunnassa, 40 km Tampereelta Vaasaan päin. Aikoinaan louhos oli pohjoismaiden rikkaimpia ellei rikkain kultaesiintymä. Alun perin kaivos "perustettiin" 1700 luvun alussa. Kaivosalue on ollut osa Kyrösjärven Inkulan saarta, ja se liittyi mantereeseen vasta veden laskemisen yhteydessä.

Haveri on yksi pohjoismaiden vanhimmista kaivoksista ja sieltä louhittiin mm. kultaa ja kuparia, raudan ollessa kuitenkin pitkään pääartikkeli. Haverin kullasta on tehty vuoden 1952 Helsingin olympialaisten kultamitalit.

Huonoista koneista johtuen kultaa meni satoja kiloja hukkaan, ja maailman-markkinahinnan laskiessa louhiminen kävi kannattamattomaksi.

Kun toiminta I 960-luvulla loppui annettiin louhoksen täyttyä vedellä.

Sukeltajat "löysivät" paikan 70-luvulla, jolloin meno oli aika villiä johtuen pitkälti siitä, ettei vaaroja vielä täysin tunnettu tai tiedostettuTuolta ajalta on kuitenkin tuplalaitejärjestelmä. Kaikki laitteet oli kahden-

ilmeisesti täyttäneet kaikkia odotuksia, joten toiminta on päätetty lopettaa. Kun pumput vietiin pois alkoi louhoksen vääjäämätön täyttyminen pohja- ja järvivedellä.

Sukeltajille utinen tietenkin on lähes paras mahdollinen, varsinkin nyt kun sukeltamista pyritään rajoittamaan merialueillakin kaikeniaisin toimin. Suoja-alueiden turvaamisesta sukellustoiminnalta tiukennetaan ja tietenkin aika tuo uusia hylkykohteita kieltojen piiriin.

Kauanko täyttyminen kestää ja koska sukelletaan taas jos koskaan.

nettu aina valaisimia myöten. Yksi puku kuitenkin riitti.

Suureksi suruksemme kansainvälinen kaivosyhtiö teki alueelle valtauksen ja päätti aloittaa kullan etsimisen maaperästä uudelleen, jonka seurauksena avolouhos tyhjennettiin vedestä kesän 1997 jälkeen.

Nyt tiedossamme on, että työt alueella päättyivät 27.9.1999, jolloin pumput ja hissit poistettiin paikalta.

Kullan maailmanmarkkinahinnan kehitys ei ollut sitä luokkaa kuin kaivosyhtiö toivoi, eivätkä löydökset

Edellisellä kerralla louhoksen täyttym inen vedellä kesti 5-7 vuotta vedenkirkastumisineen. Sitä, kauanko nyt aikaa kuluu, ei osaa kuin arvella. Luultavasti ainakin viisi vuotta.

Kesä on ollut kuiva ja pohja- ja järvivedet alhaalla, joten vettä ei tietenkään valu louhokseen kuin raanasta. Monttu on valtava eikä täyttyminen siis suju hetkessä. Oman ongelmansa tuo tyhjilläänoloaikana jatkunut rapautuminen talvista puhumattakaan. Elämme toivossa, ja odottelemme mitä tuleman pitää kunhan vesi alkaa hiljalleen nousta montussa. Vielä ei kuitenkaan kannata hyppiä riemusta ilmaan, sillä laiturilta veteen on vielä matkaa yli 100 m. Luulen että sukellusreissuja alueelle kannattaa alkaa suunnitella vasta muutaman vuoden kuluttua.

Vaaralliset luolat Sukellettaessa aiemmin louhoksessa puhuttiin ja painotettiin luolien vaarallisuudesta. Nyt niissä on en-

tistä enemmän poratappeja, seinämät ovat rapautuneempia ja uusia puhkaisuja on tehty Mitä vesi palatessaan aiheuttaa louhoksen seinille, voi vain arvailla. Aiemminkin luolissa sukeltaminen oli kiellettyä, ja nyt kieltoa voi luonnehtia ehdottomaksi Haverista ei koskaan tule mitään extreme kohdetta paikan erityisluonteesta johtuen. Parasta, mitä paikka ta~oaa, ovat tietenkin lähes optimiolosuhteet kelillä kuin kelillä. Sukeltaminen voidaan aloittaa aikaisin keväällä ja jatkaa sitä pitkälle syksyyn. Tuulet eivät ole kos-

kaan haittaa ja majoitustilaa löytyy kivenheiton päästä. Vesi oli aikoinaan kauniin turkoosia ja näkyvyyttä riitti metritolkulla.Tuo johtui pitkälti siitä, että veden ph oli kaksi tai vähän yli. Veden väri tulee nyt olemaan arvoitus, kuten myös se, milloin se on riittävän kirkasta sukeltamiseen. Miettikää vaikka kuralätäkköä johon potkaisette kumisaappaan ja vesi sekaantuu. Kestää hetken ennen kuin pohja taas näkyy Haveri on todella iso lätäkkö. ~ Jari Autio kuvatAnne Autio

Oikaisu Viime lehdessä oli Laitesukelluksen SM-tuloksissa virheitä, tässä oikeat tulokset 1. Sinkkonen & Sinkkonen Joensuun Urheilusukeltajat ry.

2.Auvinen & Ki ~avai nen Kesälahden Urheilusukeltajat ry 3. Hämäläinen & Toivonen Lahden Pingviinit ry/SUHI 4. Mustonen & Hyyrynen Oulun Vesimiehet ry.

5. Oikkonen & Lautanen Joensuun Urheilusukeltajat ry.

6. Kajaus & Härö Oulun Vesimiehet ry

Sukelluskuvauksen SM-kilpailu tulokset: Oia-sarja

1. Jari Pynnönen 2. Markku Laurikainen 3. Vesa Niemi 4. Pekka Äärynen

syksyn lehdet palapeli syksyn tuulahdus suvannon hiljaiset

paras yksittäinen kuva Jari Pynnönen simpun koti

Väri paperi-sarja 1. Vesa Niemi 2. Jari Pynnönen 3. Markku Laurikainen 4. Pekka Äärynen

galaksin kauhu ennen rapukestejä Bouillabaisse vedenalainen ystäväni

paras yksittäiskuva Vesa Niemi galaksin kauhu 3

Kysy myös muista tarvitsemistasi sukellustarvikkeista tarjous !

Ari tai Esko

i'åi)l®

DiRl ~ 1III«lTrjllLlÄ0,

Hämeenlinna, puh.(03) 682 8621, fax 653 7541 -. .."~-""_:';-"\ . . . ~

,~'.

~.

-23p -3 3p -4 1p -42p -52p -53p

--'

.

AJA N K 0 H TAI S TA· AJA

Rauman vuosikokous Syyskokouksessa päätettiin jälleen tärkeistä yhteisistä asioistamme.Toiminnanjohtaja, Brita Ikävalko, ei ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä tämä oli SUSl..:n 30. vuosikokous, jossa hän toimi sihteerinä. Puheenjohtajan tehtävät hoiti 20-vuotisjuhlia viettävän Rauman Laitesukeltajien puheenjohtaja Lasse Heino. Kokouksessa oli edustettuna 27 seuraa Toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin täydennyksin. Erityisen hyvänä todettiin se, että niin koko liitto kuin useat valiokunnat olivat asettaneet nuorisotoiminnan vuoden 2000 avainalueekseen, sillä nuorisotoiminta on seuroissakin vahvassa nousussa. Myös erityisryhmien sukelluskoulutus on käynnistymässä ja siihen hankkeeseen on saatu opetusministeriö mukaan.

Talousarviot eivät nekään saaneet kritiikkiä osakseen, vaan hyväksyttiin esitetyssä muodossaan.

Vaan se johtokunnan valinta, sehän aina aiheuttaa värinää.viime kevätkokouksen asettama ehdollepanotoimikunta oli seuroilta saamiensa ehdotusten lisäksi hakenut aktiivisesti päteviä ehdokkaita. Saaliina oli yhdeksän nimeä, joiden lisäksi vuosikokouksessa esitettiin vielä kahta

.... -

N~-K:q~ frI m~

muuta ehdokasta. Ensimmäisen kerran vuosiin ehdokkaita oli reilusti yli tarvittavan kuuden (4 varsinaista ja 2 varajäsentä). Pahoitellen todettiin, ettei yhtään aktiivista, osaavaa naista oltu saatu suostutelluksi ehdokaskisaan mukaan. Heitä toki on, kunhan seurat vain vapauttaisivat heitä omista luottamustoimistaan valtakunnan tasolle.

Voittajiksi, eli valituiksi tulivat; varsinaisiksi jäseniksi Mika Pohjonen Keski-Uudenmaan Sukeltajista ja Biosukeltajista valtaisalla äänivyöryllä, Pentti Parkkila job-Diversista ym. Lapin seuroista, jari Autio Levi Scuba Diversista ja Sukeltavista Konnista ja Matti Pöntinen Saimaan Norpista sekä varajäseniksi Pekka Kaikumo H20:sta ja juhani Ristaniemi Bottom Clubista.

Liiton uudistetut toimintasäännöt kokous myös hyväksyi.

Vuoden seura

f.I mÄ :.I S TA .~

Ansioituneitajäseniämme jari Markkanen Isto Oja kangas Timo Rissanen juha Huuskonen Mika Lassila

pronssinen

Pasi Rissanen Jouni Turunen Markku Leinonen

Sanna Sinkkonen (Ikonen) Ilona Seppälä Marko Sinkkonen Janne Muttonen Pertti Ruuskanen Antti Mäkelä Anna Ala-Olla Hannu Ala-Olla Kai Backman Kalle Björkrooth Anssi Heino Lasse Heino Tiina Häyrinen Mikko Kuningas Karoline Lorse jukka Luukkonen Ari Lehtinen Tapani Mannonen Marko Nurmi Samuli Seppälä

Simo Ämmälä y ~ö Huhtamäki

pronssinen

Kainuun Urheilusukeltajat

Helsinki Helsinki Kuopio Hämeenlinna Tampere Runkosa~an voittajan kotihallissa Semifinaalit 18.3.2000 Riihimäki Finaalit 25.3.2000 tai 1.4.2000

1. DIVISIOONA 12.12.1999 29.1.2000 26.2.2000

Tampere Pori Kokkola

2. DIVISIOONA 29.1.2000 Kokkola 26.2.2000 (Paikkakunta avoin) Tuloksia on siis odotettavissa!

hopeinen

Mäntän Seudun Umeilusukeltajat pronssinen ~uman

Laitesukeltajat

~aanstomeren

pronssinen

Sukeltajat Turku

pronssinen

Mika joutsikoski Ilkka järvinen Terho Kaikuranta Mauri Lindholm Ari Peltonen Seppo Salminen jukka-Pekka Sintonen Mi~a Söderman AkiToivio PetriVahteri Risto Vesterinen Sanna Virtanen

johtokunta oli päättänyt nimetä Vuoden seuraksi Pohjois-Suomen sukellustoimikunnan, eli yhteisesti pohjoisen Suomen sukellusseurat.

Ansioiksi katsottiin Hossan sukelluspuiston toteutus ja ylläpito sekä pohjoisen seurojen aktiivinen yhteistyö.

LK

2-osainen Vahnentajakurssi 3-5.3.ja 17-19.3.2000 hinta 1.500 mk Tiedustelut Jari Autio klaani@kotitpo.fi

jä~estys:

4.12.1999 15.1.2000 15.1.2000 5.2.2000 5.3.2000

hopeinen

!oensuun Urheilusukeltajat

upp opalloa - uppopalloa - u ppopalloa Nuorten tuloksia Tulevia uppopallon UPPOPALLON NUORTEN SM-SARJA 1999 on päättynyt Lopullinen pelipäiviä 17-VUOTIAIDEN SARJA SM-SARJA

~opeinen

r,ire-Oivers. Kuipio

1. Riihimäen urh.suk.

2. Tampereen urh.suk

HEI, VALMENTAJA!

NYT

OLISI

HYVÄ

TILAISUUS LUODA OMA UPPOPALLOJOUKKUE.

NAISTEN MAAJOUKKUE

20-VUOTIAIDEN SARJA 1. Riihimäen urh.suk.

4. Tamp ereen urh.suk 2. Kokkolan Merisaukot 5. Ahve niston Vesi pedot 3. Team PoRa 6. Najadit Tampereella 31 .10.1999 pelatun päätöskierroksen tulokset

KAIPAA VALMENTAJAA LUOTSAAMAAN JOUKKUEEN UUDELLE VUOSITUHANNELLE JA UUTEEN KUKOISTUKSEEN.

17-VUOTIMT Riihimäen Urh.suk.

- Tamperee n Urh.suk.

2-5

20-VUOTIMT Kokkolan Merisaukot - Ahvenisto nVesipedot Riihimäen Urh.suk.

- Tamperee n Urh.suk.

Ahveniston Vesi pedot - Team PoRa Najadit - Riihimäen Urh.suk.

Kokkolan Merisaukot - Team PoRa Ahveniston Vesi pedot - Tampereen Urh.suk.

Team PoRa - Najadit Riihimäen Urh.suk.

- Kokkolan Merisaukot Najadit - Ahvenisto nVesipedot Tampereen Urh.suk.

- Kokkolan Merisaukot Team PoRa - Riihimäen Urh.suk.

Tarkemmat tilastot internetistä http://vvww.saunalahti.fi/-vesi peto

10 - 0 10 - 0 6-8 0- 10 5-0 I-6 10 - 0 10 - 0 0-5 1-6 0- 10

MEILLÄ ON JO KEHITYSKELPOINEN JOUKKUE, MUTTA TARVITSEMME VAIN SINUT! OrATHAN MEIHIN YHTEYTTÄ MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.

ANITA AHLSTRAND

050-303 1871 ANNIKA MURTO

040-762 7867

------------------------------TAPAHTU~ENTERI2000

TAMMIKUU 8.-9.1.

Uppopallon Riksu-cup 15.1.

Uppopallon SM-sa~a 22.1.

Räpyläuinnin NS-cup 21.-23.1. Sporttiohjaajakurssi 22.-23.1. Uppopallon Mj-Ieiri 29.1.

Uppopallon I-divari HELMIKUU 5.2.

Uppopallon SM-sa~a 5.-6.2.

Räpyläuinnin SM-kisat 11.-20.2. Vene-messut 12.-13.2. Uppopallon Mj-Ieiri 12.-13.2. NS-ohjaajakoulutus ja valtakunnallinen norpparalli 19.2.

Sukeltaja- ja kouluttajapäivä 19.-20.2. Uppopallon PM-kilpailut, 18.-20.2. CMAS räpyläuinnin maailmancup 25.-27.2. Ml-kurssi I-osio 26.2.

Uppopallon I-divari MAALISKUU 4.3.

Uppopallon SM-sa~a 10.-12.3. Ml-kurssi II-osio 18. 3.

Uppopallon SM-semifinaalit 25.-26.3. Uppopallon SM-loppuottelut Räpyläuinnin PM-kisat Kaksiosainen valmentajakurssi HUHTIKUU 1.4.

Halliralli SM 9.4.

SUSLn vuosikokous 15.-16.4. Uppopallon I-divarin loppupelit 21.-23.4. Räpyläuinnin valmennusleiri 29.-30.4. Uppopallon Vesikkko -cup Räpyläuinnin NS-cup

Riihimäki Suolahti Tampere

Jyväskylä Helsninki, Messukeskus

Rauma.

Helsinki Oslo, No~a Malmö

Riihimäki Tanska

Tampere Turku Kouvola Kouvola Kouvola

Apeks TX-1 00 on luotettava, huippulaadukas regu vaativille sukelluksille. Kuiva jäätymissuoja, Venturi +/-säätövipu, sisään hengityksen säätö.

Elinikäinen takuu. ~I Osta nyt huippuj ' Dl edulliseen jouluhintaan. . I

I

norm.hlnta 3.280.-

------------------------------T MYYDÄÄN

•••••••••••••••••••••

Myydään: Citizen sukeltajankello 700 mk, Helix HUB-123 loittosa~a 1650 mk, Nikonos V (uusi) 4100 mk, Salama Nikonos SB-I 05 3250 mk, Nikon close-up-frt 1800 mk, Sea&Sea YS-50 DL 2250 mk, Nikonos-handbook Myydään muutaman kerran sukellet- ym. 100-200 mk. Mauri Timotu, hyväkuntoinen kuivapuku; kumi 1 nen/040-5875865 Loitokari. "Noin koko" 175cml M. Hinta 4500 mk venttiileineen. PaukOSTETAAN kuliivit,Voyager 150 N. Hinta 550 mk. ••••••••••••••••••••• (kuivapuvun ostajalle paukkuliivi kaupan päälle). Puh. 040-725 33351Tok- Ostetaan kuivapuku 170 cm naiselle.

Puh. 050-3622417, Satu (Tampere). kola.

Sukelluslaite AGA-Airi (3.sa~a) 2 x 4 1/300 bar + käyttämätön kokomaski Mk II. Hinta 5000 mk. Puh. 0500-541 720.

~

Haulipussivyö + 10 kg irto"hauleja" 370,Valaisin Seac Luxury, 3 par, halog....270.Seacut puukot tarjouksessa, alk......260.~~:::ar

NVI säästät rahaal Kaikki varastossa olevat liivit, myös

::'-=_Ie_1L_rJ.-' . .IJ9 mallit, ,,:ähintään 25% alennuksella!

!!!Jfllu

Eslm. XJ-1000 1.710,-, Queen 1.755.-, PRO-1100 2.250.-

Perusvälinepaketteja edullisesti, esim.

Batfin-räpylät, RP-100 snorkkeli, !iiea~....

Extreme EPDM maski 395.!iiUu F-100 räpylät, RP-100, Extreme sil.maski.. ...540.SeaStarlBatfin, Z-snorkkeli, Minirondo-maski ....240,-

lluuäi joulua: ja runmllbi1ta wttm mwb!

RÄPYLÄUINNIN SM-KILPAILUT JYVÄSKYLÄSSÄ

5. - 6.2.2000

TARKEMMAT TIEDOT SEURAPOSTISSA. TERVETULOA MUKAAN! RÄPYLÄUINTIVALlOKUNTA

Närpesvägen 9, 64200 Puh. 06-2243590, 040Q-§E538E56. Fax 06-22~367Q

7oivolarnme Xai.h1fe cSu~eltaja..le.brlen Eu~ijOL1fe JlYVää floulua ja cSu~ellusri~asla Q/ulla Vuosiluhalla 2000

!

~Ml~!lJrb\J)b\OO ~b\lWlelM~M~~\T~© KOMPRESSORIT. AIRSCAN TESTIT YM DIVETECH 09-2224700,040 5051146 Nummela RATASKUJA 1

ERÄRAATEOY 013-285240,050 5722690 RAATEKANKAANT.1

KURSSIT. RETKET. VARUSTEET SEVEN SEAS OY 09-56135920,0400 887399 Helsinki KEINULAUDANKUJA 4

SUKELLUS PUVUT Trelleborg Protective Prod.Division +0411-67940,f.+0411 15285 Ruotsi BOX 1520

Karhula

LAIVAKIRJOJA JUDICOR OY 05-262608 PAJAMÄENKATU 14

SUKELLUSVA RUST EET

SUKELLUSTARVIKKEET NEPTO-SUB OY AB 09-627770,f.627060 Helsinki TEHTAANKATU 13

~~------~~~~

SUKELLUS· YM TARVIKKET SUKELLUSTARVIKKEET VARUSTEHUOLTO.MYYNTI.RETKET YM Tornion Sammutinhuolto ja Tarvike NORDlC DIVE IN OY EXTRENE SUKELLUS JA SEIKKAILU 0400 397880/016-447167 09-6225544,f.6224949 02-6333034,0500596152 Tornio TEOLLISUUSKATU 8 Helsinki POHJOISRANTA 2 Pori PAANAKEOONK.18 SUKELLUSKOHTEIT A El GHONAMY DIVING CENTER FAX +2065-544 861 RED SEA, HURGHADA Egypti

SUKELLUSTARVIKKEET WASSER SPIElEN 015-452902,050 5178351 Juva SULKAVANTIE 218

VEDENALAISTEKNIIKKAA YM. TARWElL 02-4364400,(.4373110 Raisio PL 58

AURINKOMATKAT LTD OY AB 09-1 m 1 Helsinki PL 287

HANNU PIRTTILÄ OY 03-6828621,f.6537541 Hämeenlinna HÄMEENSAARENTA

VENEVAKUUTUKSET POHJOLA Pääkonttori 010 5S9 11 Helsinki LAPINMÄENTIE 1

NAVIGOINTIOHJELMA SUKELLUSPUVUT -VARUSTEET HANNU SÄLES OY URSUK OY 09-88701710 02-2743550,f.2377430 Espoo RUOMELANTIE 12 C Turku TEOLlISUUSK.34

SUKELLUSVARUSTEET DIVE POINT OY AB 06-2243590,0400563866 Närpiö NÄRPESVÄGEN 9

SUKELLUSRETKET JA LEIRIT YM. PURUVEDEN RETKEILY 013-371793.0400778439 Kesälahti 59800 KESÄLAHTI

SUKELLUSVARUSTEET FINN-SUIT SUKELlUSlIIKE 09-6922358,f.6927203 Helsinki PAJALAHDENTIE 9

LOMAC R.LB VENEET.MOOTTORIT PRO-COLLECTION OY LTD 09-5123400 Helsinki RUOSILANTIE 7 • I

IDÄNTIE KY ÖSTERLEO KB 02-2539502.0400 528285 Turku TIEMESTARINK.5

Turku

PAINOTALO HANSAPRINT OY 0105422 PL501 (ARTUKAINEN)

SUKELLUS JA PELASTAUTUMISPUVUT VIKING lIFE-SAVING EOUIPMENT 02-489500,040 5227916 lieto PÄÄSKYKALlIONT.13

~~--------~~

SUKELLUSTARVIKKEEl SUKHLUSVARUSTEET ACOUATICA IP-AGENCY FINLAND 017-2823333, acquatica@pp.inet.fi 040501 4012,015-451884 Kuopio RIMPITIE 1 Espoo PALOKÄRJENTIE 5

SUKEIJ..TAjA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄ HELSINGISSÄ

19.2.2000

KAIKKI TERVETULOA!

r

SUKELTAJAN KALENTERI JOHN NURMINEN OY 09-15071 Helsinki PASILANKATU 2

~=============(

~ow~

SUKElTAJA-Iehden PAlVaUMUISTlOSSA MAKSAA 3 rlvla + otsikko

vain 250 mk.

maa

SoIta (02) 2513141 Malleja ohessa!

TERVETULOA SUSL:N OSASTOLLE VENEMESSUILLA! UUDEN VUOSITUHANNEN ENSIMMÄISET VENEMESSUT JÄRJESTETÄÄN I 1.-20.2.2000 HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA. ~YÖS SUSL ON MUKANA. TUL,E TUTUSTUMAAN.

OSOITTEENMUUTOS

Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa.

Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja.

Muuttajan nimi .................................................................................................................................................................................. .

Vanha katuosoite .............................................................................................................................................................................. .

Seura ....................................................................................................... Syntymäaika ................................................................. .

JäsenlYhteyshenkilö/Koulutusvastaava/Nuorisovastaava / Vakuutus Uusi osoite ........................................................................................................................................................................................ .

Puhelin kotiin .................................................................................................................................................................................... .

Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) ........................................................................... ..

Muutos astuu voimaan .................................................................................................................................................................... .

Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00093 SLU, voit myös faxata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516. \..

cBJeep in the ®cean MERTEN SYVYYKSISSÄ

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST X ST ADlON 00250 HELSINKI ....

0 0

oo::r

~

~

c: 0

-~

0

~

x

.....

0

:z

r<

Dive Rite

rcns oc Modular SC System TRANSPAC II KELLUKKEET TRAVEL WINGS ELA5TINEN ULKOKUORI

CLASSIC REC WINGS OLKAHIHNOJEN WINGS PIDIKKEET

ELA5TINEN 5ÄÄTÖNAUHA

SUPER WINGS

o

..... ' .0-

--.~ ....

----o

c:

~ ~

o

0-

-

: :::)

:0

~ ::::)

>-

E

o

~ ~

c:

--~ ~

.......1

00

: :::)

o o

--

---

.~

~

~ o

>-

~

0-

:0

-

~

o

....c

c:::> c:::>

IRROITElTAVAT PAINOTASKUT

:0

.....

('Y")

t""oo.I

.o""""'\

0-

o

.......1

c:::> .--

--

:0

-

:0

SELKÄLEVY ABS/SS

Kysy tarjoustamme - fquipment for Serious Divers Polarsukellus Oy Rusthollarinkatu 8 02270 Espoo • Puhelin 09 613 316 • fax 09 613 31800

g l.ttlan,.lrell,•• tty Dive Rite Scandinavia

~