Page 1


SUKELTAJA D2 3 4 5

-1999

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI

Sisältö

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsen lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet jäsenseurat ovat toimittaneet liitolle, ja jäsenmaksut on maksettu. Muuten lehteä on saatavana liiton toimistosta.

Puheenjohtaja Jokke Laitinen .. ... .. . . .... ...... ... ... . .... ... .4 Sammakoilla syytä juhlaan .......................... . ....... . .5 Myytävänä . . .... .... ... .. . ...... . ...... . . ... ..... .. ..... ... 6 VA-kuvauksen SM-kjsat . ................ .. . . ...... . . . ... . . .. .. 6 Nuorisotoiminta on kaikkien osia .... . ................. . ....... .7 Sukellusporiesittelyssä Antti j. Näsi & Raimo Tiilikainen .......... ... 8 Höyrylaiva Ingeborg jo kohtalokas majakka .... ... . . ... .... ..... I I Raumalla valtaisa vauvauintibuumi ............. . ..... . ... . .... 12 Räpyläuinnin valmennus . . . . . ... ..... . . . . ... . ... .. . ... ...... . 13 Galapagos .. ... ............. . ... ... . . .... ... ..... . .. . .... . 14 Sukelluskeskus Upponalle ... ...... .. .... . ................... . /6 Esittelyssä Kuhan Häntä ry . . .. ... . . . . .. .................... . 16 Meriarkeologiaa & hylynryöstäjiä ... . ........ . ............... . 18 Keinahdellen nuijittiin suunnitelmia ..... .... ... . .. ... ... . . .... .2 I Palveluksessanne koulutuspäällikkö Mika Rautiainen . ............ 22 Uusia Nuori Suomi -ohjaajia ..... . .............. . .... . ....... 22 Räpyläuinti ............ ... ....... .. . . ...... .. ..... .. ....... 24 Norppasivut . ...... . ....... ... . .. .. .. .......... . . . ...... ... 26 Teinivuodet takana, sanoi pollea parikymppinen .... . ... .. ....... 28 . "7 . . . . . .. . ....... . . . ....... . ... . .. . . ... .30 DelIneito, 1(1 ' '" onk0 he/ta. Suomen Urheilusuke/tajain Liitto ry eli SUSL .. ... .. . ..... .. . . ... .31 Kortti taskussa, ikää vähän, mutta intoa sitäkjn enemmän ........ .32 Suunnista sukeltaja, suunnista ..... .... . ......... . ......... . . .33 Tapahtumakalenteri ... . .......... . .... . ..... . ... . .. .... ... .35 Sukelluskalastus 1998 ............ .. ........ . ..... .... . . ... .36 Uppopallo myötätuulessa . ......... . . . . . . .. . .... .. . ...... ... .38

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317 Toimitussihteeri

Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 33 100 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 e-mail:sukeltaja-Iehti@susl.fi Ilmoitusmyynti Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61 , 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja

Jouko Laitinen puh. 03-5320788,050-676 10 Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään.

Kannen kuva: Carlos Minque/. Espanja/CMAS

r---------------, I I SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N

KEVÄTVUOSIKOKOUS I lauantaina 24.4.1999 klo 12.00 I Pirunkirkko, Suomenlinna, Helsinki I (lautta Helsingin kauppatorilta klo 10.30. ja 11.30.) Valtakirjojen tarkastus klo 11.00-11.45 I Esillä sääntöjen määräämät asiat. I Tervetuloa! IL _______________ Johtokunta

II ,·

I I I I I I

IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm 1 02.02. 08.0 1. 2 06.04. 05.03. 3 04.06. 06.05. 4 01.10. 03.09. 5 03.12. 03.1 1.

Teksti 29.12 23.02 23.04 24.08 22.10

Vuosikerta 180 mk SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi

~

Painotuote

Paino: HansaprintTurku

HANSAPRlNT TURKU/40046211999


PUH E E N

J0

-

H T

A i;-.Y,jA'

KIITOS

TACK

Ystävät! otettu luottamuksesta O I en jota sain uudelleenvalintani yhteydessä. Teen kaikkeni,

mina Vänner! jog tackar varmt får det fårtroende som jag fick i sambond med mitt omval.jag skall göra mitt yttersta får att vara värd ert fårtroende. Under de två gångna åren har vi arbetat hårt med fårbundets ekonomi.Arbetet var värt mödan och nu vilar ekonomin på solid grund och vi kan fårbruka vår energi även på annat Det finns tillräck1igt med utmaningar. Iegenskop ov olympisk värdnation får Grekland utse två nya grenar tili de olympiska spe/en sommaren 2004. Greklands olympiska kommitte valde fensimningen som en gren. Beslutet skall ännu godkännas av den Intemationella Olympisko Kommitten. : Om beslutet är positivt har vi nått vår mångåriga målsättning: att bli ett : officiellt olympiskt grenfårbund. För fårsta gången i historien kan sportdykare delta i de olympiska spelen och vinna medaljer isin egen gren. Intresset får sportdykning ökor hela tiden. Vid styrelsemötet i november godkändes fårbundets tvåhundrade medlemsfårening.1 själva verket finns det får tillfOllet 202 fåreningar. Det är en stor utmaning att erbjuda alla dykare tillräck1iga möjligheter att utöva sin gren. Det råder (ramfår allt brist på simhallsturer och byggandet av idrottsanläggningar; i synnerhet simhallar; har praktiskt taget avstannat Då antalet fåreningar ökar ökar behovet av samarbete och möjligheter i motsvarande grod. Med hjälp av somarbete kan vi skapo intressonta dyktillställningar och regionala (ortbildningstillfOllen såväl får ledama som får dykama. Under dykIägren kan man skaffa dykerfarenhet och uppleva intressanta dykningar och det Iyckas bäst då ffera fåreningar samarbetar. Trots att antalet fåreningar ökar kännetecknas vår gren av ett stort bort(ali efter kursema. På lång sikt (ortsätter endast 20% av kursdeltagama med sportdykning. De ffesta upphör med sportdykning inom två år efter avslutad kurs. Det finns visserligen också andra grenar med samma tendens. Man söker sig tili kursen får att (å uppleve/ser och får att prova på någonting nytt och slutar sedan. En orsak kan ligga i marknadsfåringen. Möjligheten att bekanta sig med sportciykning längs med årec t ex i (orm • ov introdykning. får tili stånd ett varaktigare beslut än en annonseringjust fåre kursen. Eftersom man då har längre tid att tänka över sitt beslut kommer det ffera deltagare tili kursen och de tar också sportdykningen mero på alfvar. Ett av tidningens teman är dykorientering. Orienteringskunnandet är viktigt får sportdykaren. Vetskapen om var man befinner sig ökar säkerheten och minskar behovet av långa simturer tillbaka. Nästan alla av oss har en kompass i konsolen så man kan tröna att använda den under varje dyk• ning. Orienteringstävlingama skapar omväxling och hjälper en att värdera det egna orienteringskunnandet Jag rekommenderar det på det varmaste. jag skriver de här radema under årets kortaste dag och då är det trevligt att tänka på den kommande dyksäsongen. Kontroll över nödvändiga fOrdigheter ligger tili grund får Iyckade och säkra dykningar. Under den långa vintersäsongen måste man upprätthålla sina fOrdigheter och de korta hallturema skall utnyttjas effektivt Vid sidan av konditionen bör man även finTurvallista alkavaa sukellusvuotta slipa grundfOrdighetema. Det ger goda resultat då man dyker i öppet vatten.

että olen luottamuksenne arvoinen. Kuluneet kaksi vuotta on työskennelty vahvasti talousasioiden parissa. Työ kannatti, nyt on liiton talous lujalla pohjalla ja energiaa voidaan käyttää muuhunkin. Haasteita riittää. Urheilusukelluksen suosio kasvaa koko ajan; liiton kahdessadas seura hyvöksyttiin jäseneksi viime johtokunnan kokouksessa marraskuussa. Suuri haaste on, että pystymme ylläpitämään kaikille sukeltajille riittävät mahdollisuudet harrastaa lajiaan; varsinkin uimahallivuoroista on jo nyt puutetta ja liikuntapaikkarakentaminen varsinkin uimahallien osalta on käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä. Seurojen määrän lisääntyessä yhteistoiminnan tarve ja mahdollisuudet lisääntyvät vastaavasti. Yhteistoiminnalla saadaan lisää mie/ekkäitä sukellustapahtumia ja alueellista jatkokoulutusta niin kouluttajille kuin sukeltajillekin. Esimerkiksi sukellusleiritoiminta on tehokas tapa hankkia sukelluskokemusta ja mielenkiintoisia sukelluksia ja onnistuu parhaiten usean seuran yhteistyönä. Seurojen määrän kasvusta huolimatta lajimme erikoisena piirteenä on suuri poistuma kurssin jälkeen. Pitkällä tähtäyksellä noin 20% koulutetuista suke/tajista jatkaa harrastamista,lopuista suurin osa lopettaa aktiivisen sukeltamisen vuoden sisällä kurssista. Samantapaisia lajeja on toki muitakin; kurssille tullaan hakemaan elämyksiä ja kokeilemaan ja sitten lopetetaan. Mahdollisesti yksi syy on markkinoinnissa. Pitkin vuotta toteutettu mahdollisuus tutustua sukeltamiseen esimerkiksi introsukelluksilla saa aikaan pysyvämpiä päätöksiä harrastaa lajia kuin juuri ennen kurssia toteutettu ilmoittelu. Koska päätöstä sukeltamisen aloittamiseen on aikaa harkita pidempäön, kurssille tulijoita on enemmän ja harrastus otetaan vakavammin kuin kokeiluna. Yksi tämän lehden teemoista on sukellussuunnistus. Suunnistustaito on urheilusukeltajalIe tärkeä; tieto olinpaikasta lisää turvallisuutta ja vähentää tarvetta pitkiin kotiin uin teihin. Miltei jokaisella meillä on konsolissa kompassi, joten jokaisella sukelluksella on mahdollisuus harjoitella sen käyttöä. Suunnistuskilpailut tuovat vaihtelua ja auttavat arvioimaan omaa suunnistustaitoa. Suosittelen. Tätä kirjoitettaessa, vuoden Iyhimpänä päivänä on mukava ajatella tulevaa sukelluskautta. Hyvien sukelIusten takana on varmuus sukellettaessa tarvittavien taitojen hallinasta. Pitkänä talvikautena taidot säiIyvät vain jos niitä harjoitellaan. Lyhyet hallivuorot kannattaa käyttää tehokkaasti hyödyksi, kuntoilun ohella perustaitojen hiominen palkitaan avovesikautena miellyttävällä tunteella: tämän minä osaan.

,

/,,~;..k/1j '-./ k.v)Ol[v

r-V""" -'~~

~

Jag önskar er ett tryggt nytt dykår


'Yhä kasvava harrastajamäärä asettaa haasteita niin koulutukselle kuin lainsäädännöllekiYl. Kaupallisuus ja kansainVälisyys aiheuttavat paineita tämän yhteisen pallomme elämänrikkauden säilyttämisessä.' pohtijuhlapuheessaan Raimo Junikka

Keski-Suomen VAPEPAn puheenjohtaja Juha Markko luovuttaa Sammakot ry:lle VAPEPAn pöytästandaarin. Vastaanottajana seuran puheenjohtaja Esa Hokkanen.

Perustajajäsen et saivat hienot keramiikkataiteilija Tito-Mari Taskisen suunnittelemat ja valmistamat tuplaseiskat

Kuva Marjo-Leena junikka

Kuva jussi jääskeläinen.

Takana 30 laadukasta toimintavuotta Jyväskylän Sammakot sukelsivat hyvään seuraan hotelli Priimukseen 14.1 1.1998. Sukelluspuvut olivat vaihtuneet juhla-asuiksi, sillä vireä seura täytti 30 vuotta. Ilta alkoi seuran puheenjohtajan, Esa Hokkasen ja Helena Siposen vastaanottaessa juhlavieraat Alkumaljan jälkeen illan isäntä, Raimo Junikka, kertoi illan kulusta ja lukuisista seuraa lahjoituksin tukeneista yhteistyökumppaneista. Moni juhlavieras lähtikin illan päättyessä kotiin mieluisa arpajaispalkinto mukanaan.

Upeita muistoja Juhlissa kuultiin monia julkisuuden henkilöitä.Tervehdyksen toivat mm. Martti Ahtisaari, Niilo Tarvajärvi ja Jöm Donner, joka väitti kokeilleensa myös sukelluspukua Myös Spede

SAMMAKKOILLA SYYTÄ JUHLAAN Pasanen, Paavo Väyrynen, johannes Virolainen, Matti Paanala, ja Tommi Mäkinen vierailivat juhlassa illan yllätyesiintyjän, imitaattori Jarmo "Emppu" Niemisen ohjelmassa. Seuran 30-vuotista toimintaa valaisi juhlapuheessaan Raimo junikka. Historiasta löytyy monipuolisen seuratoiminnan lisäksi muutamia erityisen merkittäviä tehtäviä. Sammakot teki kesällä 1985 Utössä Park Viktoryn kuntokartoituksen ympäristöministeriölle ja haki näytteet vuotavasta öljystä Tehtävän organisoi Seppo Lindgren ja öljynäytteet haki sukeltajapari Ari Lempinen ja Raimo junikka. lIoisimpiin velvollisuuksiin ki~autuu palvelus valtakunnan terävimmälle huipulle. Vuonna 1974 tuli Kalle Lehtivuorelle ja Risto Ma~aselle pyyntö etsiä presidentti Urho Kek-

kosen omaisuutta Konneveden Siikakoskesta Kekkosen adjutantiIta oli pudonnut koskeen presidentin Neuvostoliiton pääministeri Brezhneviltä lahjaksi saama taskumatti Kalle ja Risto löysivät taskumatin ja joivat löytöpalkkiona sen sisältämän konjakin.Taskumatin palauduttua takaisin presidentille tämä muisti löytäjiä ki~eellä: "Hyvät pojat! Olen kovin iloinen, että taskumattini löytyi Teidän uutterien ponnistustenne ansiosta. Olin jo täysin luopunut toivosta tavata vanhaa hyödyllistä palvelijaa. Vielä iloisemmaksi, kuin minut, teitte turvallisuusmieheni, joka piti itseään syyllisenä taskumatin pudottamiseen. Teitte oikein, kun otitte ryypyt löydön kunniaksi. Toivottavasti tavara ei ollut turmeltunut. Lähetän Teille kiitokseni ohella pullon konjakkia

~""" Sl: \~'~-":"~O"'Y~~-"­

'.~~~~.. '

- .J···'fi~~~?"...··if'~\·-

kummallekin. Parhain terveisin Urho Kekkonen."

SUSL tervehti juhlivaa seuraa Suomen Urheilusukeltajain Liiton puheenjohtaja Jouko Laitinen toi tervehdyksen Sammakoille. Puheessaan hän korosti jyväskyläläisten voimakasta yhteistyötä liiton kanssa. Sammakoiden hallussa on eräänlainen Suomen ennätys: mikään muu sukellusseura ei ole tuottanut yhtä paljon puheenjohtajia urheilusukeltajain liittoon. Laitinen pohti vapaaehtoisen toiminnan merkitystä urheiluseuroille ja yhteiskunnan tulevaisuudelle. Hän ei usko toiminnan vähenevän, vaan painotti seurojen vapaaehtoistyön osuutta nuorten mielekkään vapaa-


ajan käytön kannalta ja vetosi meihin äänestäjinä vaikuttamaan seurojen toimintaedellytysten puolesta. SUSL:n toiminnanjohtaja Brrta Ikävalko saapui puheenjohtajan rinnalle ojentamaan muistolautasen Sammakot ry:lle.

Ansioitunutta toimintaa juhlissa muistettiin monin tavoin ansiortunerta jäseniä: Suomen Urheilusukeltajain Liiton ansiomerkit jaettiin seuraaville henkilöille: ****-sukeltajakortti Kalle Lehtivuorelle ja Reino "Reppu" Mustalammelle. SUSL:n hopeinen ansiomerkki Ari Lempiselle. Pronssinen ansiomerkki Helena Siposelle,

Matti Peräselle ja juha Hakuliselle. juha Markko Keski-Suomen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun puheenjohtaja luovutti Suomen VAPEPA:n keskustoimikunnan korkeimman huomionosortuksen, pöytästandaarin Sammakot ry:lle. Hän totesi Sammakoiden olevan edelläkävijöitä toiminnassaan. Markko kirtteli juhlivaa seuraa myös Keski-Suomen Pelastusalanliiton puolesta hyvistä savusukeltajista. Sammakot ry muisti perustajajäseniään henkilökohtaisilla muistoesineillä, taskukokoisilla tuplaseiskoilla, jotka oli tähän tilaisuuteen suunnitellut ja valmistanut seuran jäsen, keramiikkatarteilija Trta-MariTaskinen. Sammakot ry huomioi ansiortuneita jäseniään seuraavasti: Pronssinen

sukeltajakypärä luovutettiin VAPEPA-työstä Mr VAPEPA, Eero Lartiselle kahdestakymmenestä rautaisesta vuodesta toiminnan hyväksi. Puiset sukeltajapatsaat jari Krögerille ja Markku Kauppilalle pyyteettömästä, uhrautuvasta työstä seuran hyväksi, Veli Seppäselle ansiokkaasta norppatoiminnasta ja Raija Niemiselle vireästä kuuttitoiminnasta. Mikko Lehtiselle ja Tuomo Pynnöselle luovutettiin Dive Pointin lahjakortti ansiokkaasta työstä nuorisotoiminnan hyväksi.vuoden 1989 uppopallon SM-hopeajoukkue palkittiin sisutuopein. Lisäksi ohjelmassa oli miehekästä laulua, jota esrtti a' capella lauluyhtye Karusointi. Smokkiasuisten miesten kysymys

kuului: 'Will you still need me, will you stell feed me when I'm 64". Kaunirt laulut ihastuttivat errtyisesti paikalla ollerta naisia. Sammakoiden juhlailta jatkui herkullisella illallisella ja moni jatkoi juhlaa tanssien myöhään yöhön. ~ Sirpa Taulu-Puustinen

Yrityksetja yhteisöt jotka tukivat Sammakot ry:n 30-vuotisjuhlaa Aalto Alvari Dive Point GWS Systems Oy Hammastekniikka Vesa Vuoristo Helmihammas Oy Insinööritoimisto Mastek Oy

Kauppapuutarha jaakonmäki Kekin Kone Keramiikkapaja Trta Mari LVI Timo Raatikainen Onninen Oy Rautatyö Kröger

Sintech Oy Sisä-Suomen Sammutinpalvelu Erkki Ki~avainen Sjöblom Oy Konepaja Säynätsalon Apteekki Tekra-Yhtiöt

Vaajakosken Fysioterapia VTT Energia Wasser Spielen

......................................................................... •••••••••••••••••••• VA-kuvauksen SM-kisat 1998 Jaalan Saanjärvija Jukajärvi MYYDÄÄN

AGA-AIRI (sa~a 4) paineilmalaite, täydellinen, sekä vara kasvo-osa ja hengitysventtiiIi. Laitteen koko 2x61/300 bar. Huollettu säännöllisesti. Hp. 3800mk Viking pro säätötilavuuspuku, sisähuppu ja mansetit uusittu. Hp. 1900mk. Raimo Laakso (09) 825 0879 tai 0400512665

T Myydään Apollo Tico -maski optisin linssein, vahvuudet -5.0 ja -6.0. Väri musta/kirkas silikoni. Mukana myös vaihdettavat, hiomattomat linssit. Hinta 300 mk. Susa Heikkinen, 040-5237734

Kuvakisaan osallistui viisi kuvaajaa, joilla kaikilla paperisa~at sekä neljällä kuvaajalla diasa~at Paperi~assa voiton vei nimimerkki "Voihan vitalis" sa~allaan Kalasoppa, toiseksi tuli nimimerkki "Magic" sa~allaan Valon leikit, Kiven vanki, Piikki leuka. Diasa~an ylivoimakseksi voittajaksi kohosi "Luu mun" sa~a Ravun koti,

Mateen koti,Tölkin kotiko?Toiseksi tuli "Bingo" sa~allaan Lounas 1,2,3. Paperi sa~an voittajan kuvat olivat tuomareiden mielestä erittäin eläväisen näköisiä. Diasa~an voittajakuvia kommentoitiin eri kohteiden hyvällä näkemyksellä. paperisa~an parasta yksittäistä kuvaa ei löytynyt, mutta "Magicin" Kiven vanki mainittiin vauhdikkaaksi

ja "Spyderin"Tuijotus erikoiseksi. Diasa~assa "Bingon" kuva Saimpassut sai tuomareilta erikoismaininnan. Tuomaristo toivoo seuraaviin kilpailuihin vireämpää osanottoa. ~ Heidi Nevander tuomariston sihteeri

T Ursukin kaksiosainen märkäpuku. Uusi. Musta-vihreä. Koko XL. Hp. 1500 mk. Risto Raiskila (06) 8220444

r---------, Oikaisuja lehteen 5198 Kolarin louhoksen kotakuvan on kuvannut Jaana Haryu eikä Oili Pöyliö.

Nuori Suomi-Cupin räpyläuimarin valokuvaaja on Kai Backman. Toimitus pahoittelee virheitä.

L _________ .J

VA-KUVAUKSEN SM-KISA 1998 -TULOKSET PAPERIKUVAT 'Voihan vitalis" KaJasoppa 1,2,3 "Magic'Valon leikit jne "Bingo' Myrsky 1,2,3 "Spyder" Orpo piru jne "Luumu" Kolme veljestä DIAT "Luumu" Ravurin koti jne "Bingo" Lounas 1,2,3 "Spyder" Epäilevä katse jne 'Voihan vitalis" Saalismatkalle 1,2,3

Pisteytys

18 16 15 15 11

1 2 3 3 5

23 17 15 15

1 2 3 3

=

1 5 pistettä 2 = 4" 3 = 3" 4= 2" 5 1' Nimimerkit Voihan vitalis, Markku Laurikainen, Merisukeltajat Luumu, Jari Pynnönen, Sukellusseura Vesikot Bingo, PetteriTuunainen, Merisukeltajat Magic, Pekka Perätaio, Sukellusseura Vesikot Spyder,Vesa Niemi, Sukellusseura Vesikot

=

,


NUORISOTOIMINTA ON KAIKKIEN ASIA Q)

"Minulle oli yllätys, että seurat eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia lapsia ja nuoria jotka olisivat tulossa. Jos lapsi haluaa mukaan norppatoimintaan - eli on "pois kadulta" - on seurojen pystyttävä vastaamaan tähän haasteeseen." pohti SUSL:n puheenjohtaja Jouko Laitinen nuorisovaliokunnan vuodenvaihteen kokouksessa. Tähän aiheeseen, ja yleensäkin nuorisotoiminnan tilaan nuorisovaliokunta pureutui.

Koulutustoimil1ta "Ohjaajakoulutusta on lisättävä", oli Reijo Salon yksi tärkeimmistä tavoitteista. Ohjaajapulan syitä puntaroitiin.Todettiin, että ohjaajiksi on koulutettu liikaa hyvin nuoria - 1314 -vuotiaita lapsia. Heidän oma tulevaisuutensakin ovat vielä hämärän peitossa, joten heidän on vaikea tai mahdoton yksin puntaroida mm. norppaohjaajien koulutustarvetta, leiri- ja rallimatkoja ja niihin liittyviä jä~estelyjä itsenäisesti. Ohjaajien ikärajan nostamisen tarve on ilmeinen. Ohjaajaporukassa pitää olla sekä aikuisia että nuoria jolloin nuorekkuudesta, idearikkaudesta, kokemuksesta ja sitoutuneisuudesta tulee hyvä taitopaketti lasten hyväksi. Valtakunnallista ja alueellista ohjaajakoulutusta lisätään niin, että seurat pystyvät ottamaan vastaan kaikki mukaan pyrkivät lapset.

Seuratoimil1ta 'Valiokunta kentälle ja seurojen yhteistyötä lisää!", oli Maare Siukolan miettimässä työlistassa ensimmäisiä asioita.

Nuorisotoiminnasta aletaan voimakkaasti kertoa kaikkialla, niin, että se todella aletaan kokea seuroissa tasavertaiseksi ja luonnoliiseksi osaksi toimintaa. Nuorisotoiminnasta tullaan kertomaan liiton tilaisuuksissa. Nuorisovaliokunta haluaa lähteä vierailemaan seuroihin ja tapahtumiin. Siten ilot ja ongelmat seuroissa ja järjestelyorganisaatioissa tulevat yhteisesti pohdittaviksi ja jaettaviksi. Myös vuorovaikutus paranee lisäten ohjaajien jaksamista ja auttaen yhdessä kaikkia uskomaan omaan työhönsä ja sitä kautta kehittämään sitä. Myös seurojen toivotaan keskustelevan keskenään ja muodostavan omia luonnollisia verkostoja. Tässä asiassa alueellisella toiminnalla on tärkeä rooli, josta pallo seuratoimintavaliokunnalle.

Kilpailu-ja leiritoimil1ta Kaksi valtakunnallista norpparallia on hyvä määrä ja niistä pidetään kiinni. Sen lisäksi seuroja kannustetaan alueellisiin ralleihin ja tapahtumiin. Seuratason kilpailuissa ja leireissä lapset saavat uutta tekemistä ja tutustuvat toisiinsa ja uusiin kavereihin ihan eri tasolla. Samalla saavat ohjaajat ja muu seuraväki järjestelykokemusta ja intoa jä~estää valtakunnallisia tapahtumia lapsille ja nuorille. Räpyläuinti huipputasolla on harvojen harteilla. Nuori Suomi Cup

on kerta kerralta kerännyt enemmän nuoria kilpailijoita. Lapsilla on tavoitteellista tekemistä ja kilpailunälkäiset saavat purkaa puhtiaan. Räpyläuintivaliokunta on mukana tiiviisti ja silmäilee valmennustoiminnan piiriin lahjakkaita ja innostuneita junnu-uimareita. "Epämääräisistä ajan kohdista eroon", oli Reijo Salon työlistalla myös merkintä.Tapahtumien jä~es­ telyssä pyritään entistä varhaisempaan ajankohtasitoutumiseen. Monesti seurat joutuvat perumaan osallistumisiansa, kun ajan kohtia muutetaan. Se ei ole hyvää pitkän tähtäimen toimintaa, joten päivämäärättömiä tapahtumia pyritään välttämään.

Nuorisovaliokul1ta Vuotta 1999 lähti työstämään lähes uudistunut nuorisovaliokunta. Puheenjohtajana aloitti Reijo Salo TampereeltaValiokunnan muina jäseninä työhön ryhtyy vanha tuttu Sari Häkkinen Helsingistä, Heidi Hietanen Porista ja Maare Siukola Mäntästä. SUSL:n johtokunnan nimeämänä "päällystakkina", eli yhteyshenkilönä kumpaankin suuntaan jatkaa Veli-Matti 'Vemma" Pyn-

Sari Häkkinen

nönen. Hän on aktiivisesti mukana myös nuorisovaliokunnan työssä. Nuorisovaliokunnan avuksi toivotaan, että loppuvuodesta pystytään palkkaamaan SUSL:lle päätoiminen nuorisosihteeri. Valiokunnasta jäävät pois nuorisotyökonkarit Lasse Heino ja Tero Raatikainen. He jatkanevat kuitenkin taustalla auttaen valiokuntaa projekteissa. Kiitokset molemmille monen vuoden aktiivisesta valiokuntatyöstä. Näillä ajatuksilla nuorisovaliokunta lähtee toteuttamaan Nuori Suomi -toimintaa urheilusukellukseen. Valiokunta ottaa mielellään vastaan toivomuksia, kritiikkiä ja palautetta, jonka voi kertoa liiton toimistoon Mika Rautiaiselle (09) 3481 2569 tai mika.rautiainen@susl.slu.fi. Toivotamme seuroille sekä kaikille norpille ja kuuteille, kuin myös muille sukeltajille kajakkeja myöten hyvää ja virikkeistä toimintavuotta. Q; teksti Veli-Matti Pynnönen kuvat Leena Koivumäki


S U K E L L U S P ARI E S I T TEL Y S S Å·.c·

Puolustusvoimien sukelluskoulutuksen vanhat, vahvat vaikuttajat

Merikapteeni, komentajakapteeni Antti J. Näsi 1998.

Antti J. Näsi vuonna 1953 Röjdykarkurssilla Ruotsissa.

Kuvo Antti J. Näsin albumista

Kuva Antti J. Näsin albumista

ANTTI J. NÄSI Sinut tunnetaan taistelusukelluskoulutuksen uranuurtajana Suomessa. Miten se kaikki alkoi? Palvellessani laivastossa meriupseerina aloitettiin uusien sukeltajien koulutus vapaaehtoisille vuonna 1951 , Kouluttajana oli laivaston "syväsukeltaja" Leo Hämäläinen. Koulutus tapahtui vanhalla työsukeltajakalustolla raskaine pukuineen pumppuineen jne. Laivaston esikunnassa oli toiminut työryhmä, johon kuuluivat komentajakapteeni Eino Siivonen, kapteeniluutnantti Olli Vitikka ja lääkintäkomentaja Esko Helske. Heidän tehtävänään oli selvittää ja suunnitella sota-ajan tietojen perusteella tulevaa sukellustoimintaa Suomen laivastossa. Tämä komitean esityksen perusteella Laivaston esikuntapäällikkö komentajakapteeni arvo Peuranheimo kutsui minut kesken koulutuksen luokseen ja kertoi sodanaikaisesta "sammakkomiestoiminnasta" ja kysyi, kiinnostaisiko se minua mikäli ulkomailta jä~estyisi koulutusmahdollisuus. Vastasin tietysti myöntävästi ja vuoden kuluttua sain tietää, että asiasta oli neuvoteltu mahdollisuudesta Ruotsin laivaston

"röjdykare" -kurssin suorittamisesta Göteborgin laivastoasemalla. Kului vielä vuosi ja 5.7.1953 tuli komennus Göteborgin ulkopuolella sijaitsevalle Björkön linnakkeelle Ruotsin laivaston raivaajasukeltajakurssille, Istuiko Ruotsissa saarnasi koulutus oloihimme, vai katsoitko aiheelliseksi räätälöidä sitä? Tein seikkaperäisen selvityksen kurssista Merivoimien Esikuntaan ja siellä Miinatoimiston johtaja komentajakapteeni Oiva Suosalmen kanssa laadimme koulutussuunnitelman ja tilaukset tarvittavasta kalustosta. Ruotsin koulutus istui hyvin meidän oloihimme, Ollessasi sukelluskurssin johtajana elettiin meillä urheilusukellusharrastuksen alkuvuosia. Oliko sukelluskurssilla yhteistoimintaa Suomen Urheilusukeltajain Liiton kanssa ja millaista? Silloin ei ollut minkäänlaista urheilusukelluksen jä~estötoimintaa Suomessa. Laivaston sukeltajakurssilla koulutettiin myös palolaitokselle sukelt~ia ja helsinkiläinen ruisku mestari Mäkinen kutsui Helsinkiin sukelluksesta kiin-

lutuksesta hengenvaarillisissakin sukellustilanteissa ja vastaavasti itse sukeltaessa on saman vastuunkannon kohteena alaistensa taholta, menettää ulkoinen arvovalta merkityksensä ja oppii arvostamaan ammattitaitoa, keskinäistä luottamusta ja yhteistyökykyä. Aika aktiivisukeltajana opetti minulle myös näkemyksen vedenalaisesta maailmasta sekä sen tutkimiseen ja hyödyntämiseen liittyvästä inhimillisestä ja teknillisestä suorituskyvystä. Näistä näkemyksistä on ollut minulle paljon hyötyä myöhemmissä tehtävissäni merivoimien ja rajavartiolaitoksen sukellustoiminnan ja vedenalaisen etsinnän kehittämisessä sekä meripelastuspalvelun kehittämisessä ja johtamisessa. Kaudellani sukelt~akurssin johtajana aloitettiin raivaajasukeltajien koulutus seoskaasusukelluslaitteilla. Myös yhteistoiminnalle urheilusukeltajien kanssa luotiin tuolloin perusteet osallistumalla heidän kanssaan meriarkeologisiin tutkimuksiin kansallismuseon johdolla, ja osallistumalla urheilusukeltajien jä~estämään kilpailutoimintaan, mm. sukellussuunnistuksen Suomenmestaruuskilpailuihin. Myöhemmin tehtävissäni etenkin merivoimien esikunnan miinatoimiston päällikkönä w. 197378 ja miinalaivueen komentajana w. 1970-80 sekä sittemmin rajavartiolaitoksen esikunnan meripelastustoimiston päällikkönä w. 1980-86 ja Saaristomeren merivartioston komentajana w, 1988-94 sukellustoiminnan ja sukelluskaluston kehittäminen ja hankinnat kuuluivat muiden tehtävien ohella virkatehtäviini.

nostuneita henkilöitä. Silloin tietääkseni perustettiin ensimmäinen urheilusukellusta harrastava seura. Vuosi saattoi olla 1955. Yhteistoimintaa oli sitä vastoin runsaasti Suomen Sukeltajaliiton kanssa.

RAIMOTIIUKAINEN Olet ollut puolustusvoimien sukeltajakurssin oppilas. Myöhemmin myös sukeltajakurssin johtaja, Mitä tuo aika sinulle antoi, ja mitä sinä tuona aikana annoit sukeltajakurssille? Valmistuin merivoimien sukeltajaksi kurssin priimuksena sukeltajakurssiIta no 6 vuonna 1959. Valmistuttuani kadettikoulusta 1961 toimin vuodesta 1962 alkaen sukeltajakurssin kouluttajana vuoteen 1967, aluksi koulutusupseerina ja vuodesta 1963 alkaen kurssin johtajana. Aika sukeltajakurssilla opetti minulle erityisesti sen, että esimiehen alaisiltaan nauttima arvovalta ei voi perustua yksinomaan vallan ulkoisiin tunnuksiin ja muodolliseen käskyvaltaan, vaan myös alaisen ja esimiehen keskinäiseen molemminpuoliseen luottamukseen sekä omaan ammattitaitoon ja esimerkkiin sekä yhteistyöhön alaisten kanssa. Kun on päivittäin itse vastuussa alaistensa kou-

". '-

~

.'


Antti

. Näsi

Raimo Tiilikainen

Laivaston sukeltajakoulutuksen perustaja Antti J. Näsi sekä merivoimien sukeltajakurssin oppilas ja opettaja, myöhemmin Estoniaonnettomuuden pelastusoperaation johtamisesta kansalle tutuksi tullut kommodori Raimo Tiilikainen

Toimiessani miinatoimiston päällikkönä luotiin pohja nykyaikaiselle raivaajasukeltajatoiminnalle seoskaasusukelluslaitteita käyttäen. Tuolloin hankittiin Suomeen ensimmäiset nykyaikaiset hoitovaatimukset täyttävät Drägerin painekammiojä~es­ telmät, toinen Turun laivastoasemalle Pansioon ja toinen Valtion palo-opistolle Otaniemeen. Merivoimien sukeltajien toimintaedellytykset paranivat ratkaisevasti, kun sukeltajakurssin käyttöön saatiin sukeltajien tukialus Mursu, jonka sukellusvarustelun ja -toimintojen suunnitteluun ja hankintaan myös keskeisesti osallistuin.Tuolloin luotiin myös perusta myöhemmille sukelluslaitehankinnoille. Mm. vielä nykyisinkin käytössä oleva Drägerin kevytkypärällä varustetun raskassukeltajan laitteet hankittiin tuolloin, samoin kuin ensimmäiset Agan ACSC -seoskaasusukelluslaitteet. Kaudellani rajavartiolaitoksessa pyrin ensisijaisesti kehittämään ja yhdenmukaistamaan rajavartiolaitoksen sukeltajien henkilökohtaista sukellusvarustusta ja ryhmävarustusta. Tuolloin uusittiin toimestani myös pysyväismääräys rajavartiolaitoksen sukeltajatoiminnasta, joka antaa perusteet kaikelle rajavartiolaitoksen sukellustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Meripelastuspalvelussa minulle oli suurta hyötyä sukelluskokemuksesta osallistuessani pelastuspukujen kehitystyöhön. Muiden sukellukseen liittyvien tehtävien ohella olen osallistunut asiantuntijana myös puolustusvoimien sukeltajien varo määräysten kehittämistyöryh-

Raimo Tiilikainen valmistautumassa sukellukseen raskailla paineilmalaitteilla ns. kypäräsukelluslaitteilla syväsukeltajakurssin johtajana 1963.

Kansanedustaja Raimo Tiilikainen 1998.

Kuva Raimo Tiilikaisen albumista

Kuva Raimo Tiilikaisen albumista

män ja kansainvälisen, ammattisukeltajien sukellusturvallisuutta kehittävän European Diving Technology committee:n (EDTC) työskentelyyn. Sukelluskoulutuksesta on kiistatta hyötyä meripelastajalle jouduttaessa vaikeissa olosuhteissa pelastamaan veden varassa olevia uhreja. Aluksesta tai helikopterista toimivalle pintapelastajalle näkisin sukelluskoulutuksen olevan perusedellytys tehtävistä suoriutumiseen vaikeissa olosuhteissa. Olet ollut johtamassa operaatioita äärimmäisissä olosuhteissa. mm. Estonian pelastustöitä. Te kaikki pelastustöihin osallistuneet olette huippukoulutettuja. mutta jouduitte silti todella lujille. Pitäisikö mielestäsi laivaston sukeltajakurssin kaltaista hUippukoulutusta lisätä armeijassa. niin miehille kuin naisillekin? Meripelastuspalvelun valmiuden ja tehokkuuden kannalta asia olisi varmasti hyvä, mutta meripelastuspalvelu on viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteisöjen kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa,johon kukin osallistuu omien tehtäviensä ja kulloistenkin resurssiensa mukaan.

Merivoimat kouluttaa sukeltajiaan sodan ajan raivaajasukeltajatarpeisiin, joten sukeltajakoulutuksen lisääminen meripelastuspalvelun va~olla tuskin tulee kysymykseen. Sen sijaan kukin lain mukaan meripelastuspalveluun osallistuva viranomainen joutuu ottamaan henkilöstönsä koulutuksessa huomioon myös meripelastuskoulutuksen, jonka kehittäminen ja lisääminen on sukupuoleen katsomatta eduksi meripelastuspalvelulle sulkematta pois sukelluskoulutustakaan. Estonian pelastusoperaation yksi kiistattomimpia osoituksia on, että parhaiten sekä pinta-aluksilla että helikoptereissa pintapelastajina vallinneissa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa toimineista selvisivät sukelluskoulutuksen saaneet pintapelastajat. Myöskin johtotehtävissä toimiville on pelastusolosuhteiden hahmottamisesta sukelluskoulutuksessa hyötyä. Kansanedustajana olet myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minkälaisen vapaa-ajan harrasteita koskevan asian haluaisit ajaa eduskunnassa läpi? Asiat, jotka liittyvät lähinnä omiin harrastuksiini, kalastukseen ja metsästykseen.Vapaa-ajan kalastuksen

säätelyssä olisi syytä siirtyä keskitettyyn lupamenettelyyn myös vapaa-ajan verkkokalastuksen osalta. Myöskin tulisi harkita siirtymistä valtakunnalliseen lupamenettelyyn läänikohtaisen sijasta. Voimassa olevassa metsästys laissa haluaisin muuttaa ns. Iyijyhaulisäännön, joka kieltää vesilintujen pyynnin Iyijyhauleilla huolimatta siitä, tapahtuuko metsästys vesialueella tai ei. Toisin sanoen muuta riistaa kuin vesilintuja saa metsästää Iyijyhauleilla myös vesialueella. Haluaisin asetuksella säädettäväksi ne kosteikko- ja vesialueet, joissa Iyijyhauleilla metsästäminen on kielletty. Lainsäätäjänä ja monien muiden harrastusten (mm. veneily, maastoliikunta, sienestys, marjastus, puutarhan hoito ja mehiläishoito) harrastajana pyrin ennen kaikkea vaikuttamaan siihen, ettei vapaa-ajan harrastuksia lainsäädännöllä pyritä turhaan rajoittamaan ja säätelemään, sillä kyseessä on yleensä vapaaehtoinen toiminta, joka yleisen lainsäädännön puitteissa määrittää itse sääntönsäVoimakas yhteiskunnallinen säätely byrokratisoi helposti vapaa-ajan harrastuksen ja vie pohjan pois omaehtoiselta toiminnalta. Varsin-


Antti kin jokamiehen oikeuksiin kuuluvia harrastuksia ei tulisi nykyisestään säännöksin kaventaa. Myöskään joidenkin harrastusten säätäminen vain harvojen yksinoikeudeksi esim. asuinpaikan mukaan ei ole mielestäni paikallaan, vaan kaikille Suomen kansalaisille tulisi luoda samat edellytykset harrastustoimintaan. Säätely on kuitenkin paikallaan yhteiskunnan ja yksilön turvallisuuteen sekä luonnon- ja ympäristönsuojeluun vaikuttavien harrastusten kohdalla.

POHDINTAA MOLEMMILLE HERROILLE Seuraatko nykyisin läheltä puolustusvoimien sukeltajakurssin toimintaa. Mihin suuntaan se on mielestäsi muuttunut, vai onko? ANTII J. NÄSI: Kyllä seuraan puolustusvoimien sukeltajakurssin, varsin raivaajasukeltajien toimintaa erittäin kiinteästi. Kyllä se on muuttunut huomattavasti, kun siirryttiin uuteen koulutusjä~estelmään 1993 lopulla, jolloin oppilaat otetaan suoraan kutsunnoista ja kurssi kestää koko varusmiespalvelun ajan - 330 vrk entisen 120 vrk asemesta. Kurssilla voi nykyään suorittaa myös aliupseerikoulun. Nykyinen miinasodankäynti on antanut omat erikoispiirteensä koulutukseen. Sukeltajakurssille pyrkivien testaus on kehittynyt huomattavasti ja psyykkiseen puoleen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Merkittävä muutos on myös siinä, että nykyisin myös naiset voivat hakeutua sukeltajakurssille. Koulutus on siis kehittynyt huomattavasti ja tulokset ovat sen myötä parantuneet. RAIMOTIILlKAINEN:Vaikka en itse enää harrasta laitesukellusta, seuraan siltitiiviisti, mitä sukeltajakurssilla ja sukeilusalaIla tapahtuu. Tapahtuneesta

. Näsi

kehityksestä voin todeta, että sukeltajakurssin toiminta on kehittynyt sekä arvostukseltaan että koulutukseltaan 50- ja 60-lukujen alkuaikojen pioneeriajasta hyvään suuntaan. Myös sukellusvarusteiden tekninen kehitys ehkä hengityslaitekehitystä lukuun ottamatta on viime vuosikymmeninä edennyt pitkin harppauksin. Tosin hengityslaitteiden kohdalla on tapahtunut kehitystä ennen kaikkea laitteiden luotettavuudessa ja turvallisuudessa. Suurin muutos sukellustoiminnan kehittymisessä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna on merivoimien sukeltajatoiminnan arvostuksen lisääntymisen ja tärkeyden ymmärtämisen myötä tapahtunut resurssien lisääntyminen. Monet sellaiset laitteet, varusteet ja uutuudet, joista aikanaan voitiin vain uneksia ja joita ehkä hankittiin vain koekappaleet sukeltajakurssille, ovat nyt arkipäivää ja kuuluvat jokaisen sukeltajan varusteisiin. Myös koulutusolosuhteet aluksilla ja sukeltajien lääketieteellinen turvallisuus ovat omista kurssiajoistani huimasti kehittyneet. Varsinkin Upinniemessä oleva painekammio - sukellussimulaattorijärjestelmä sekä Keskussotilassairaala I :ssä Tilkassa sijaitseva painekammiojä~estelmä hoitomahdollisuuksineen edustaa jopa alan kehityksen huippua.

Raimo Tiilikainen saanut Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Nämä kaikki ovat luoneet elämääni tyydytystä. RAIMOTIILIKAINEN: Estonian pelastusoperaation jälkeen saamiani monia yhteiskunnallisia tunnustuksia on vaikea saattaa tärkeysjä~es­ tykseen. Ehkä eniten meri pelastuspalveluun liittyvänä tunnustuksena arvostan Suomen Meripelastusseuran suorittamaa nimitystäni kunniameripelastajaksi, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Muista saamistani tunnustuksista arvostan suuresti myös kansalta saamaani valtaki~aa kansanedustajaksi, jota pidän suurena luottamuksen osoituksena aiemmasta toiminnastani johtuen. Arvostan kaikkia saamiani kunnianosoituksia ja katson niistä aiheutuvan kunnian olevan kauttani kunnianosoitus myös kaikille alaisilleni ja alaisuudessani toimineille yhteistoimintakumppaneille Estonian pelastusoperaatiossa. Sukellatko vielä paljon. Millaista sukellusta mieluiten harrastat? ANTII J. NÄSI: En sukella laitteilla, mutta kesäisin snorkkelin avulla.

RAIMO TIILIKAINEN: Sukellus ei satunnaista lämpimissä, kirkkaissa ja matalissa vesissä tapahtuvaa "skin daivausta" tai pintavesissä tapahtuvaa mökkirannan perkausta lukuun ottamatta kuulu enää harrastuksiini. Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi kun et sukella? ANTII J. NÄSI: Pu~ehdin ja uin kesällä ja talvella. RAIMO TIILIKAINEN: Vapaa-aikanani mielelläni veneilen, metsästän ja kalastan.vapaa-ajan luontoliikunta, murtomaahiihto, sienestys ja ma~astus kuuluvat myös harrastuksiini. Niinikään kotonani Espoossa harrastan puutarhan hoitoa ja mehiläiskasvatusta. Muista vapaa-ajan harrastuksistani mainittakoon vapaaehtoinen meri pelastus ja merihistoria.Työni puolesta kansalaisten turvallisuuteen, turvallisuuspolitiikkaan, maanpuolustukseen, sotaveteraanien ja sotainvalidien asemaan sekä työllisyyteen, yrittämiseen ja verotukseen liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni. ~

Mitä saamaasi yhteiskunnallista tai järjestöllistä tunnustusta arvostat itse eniten? ANTII J. NÄSI: Olen palvellut puolustuslaitoksessa 25 vuotta ja sen jälkeen toiminut meri kapteenina supertankkerin päällikkönä maapallon laajuisessa liikenteessä yli 10 vuotta. Olen ollut Turun Navigaatioseuran kommodorina ja toimin nyt 3000 jäsentä käsittävän Turun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana. Olen

SEEMAN KOMPRESSORIT

P/\lNOVYÖPJ\NKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla påinovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh 09-3481 2257.

KOMPRESSOREIDEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATTIMET TÅ'rrrÖLETKUT TÅ'YTTÖLIITTIMET

KAIKKIEN SUKELLUSLAITEMERKKIEN AIRSCAN TESTAUSJA HUOLTO OY DrvETECH LTD PUH (09) 2224700 RATASKUJA 1 FAX (09) 2222571 03100 NUMMELA


ma Ruotsin puolella siepp'asi viestin ja v채litti sen edelleen eteenp'채in. Pian huomattiin, ett채 keulatankki, las-


RAUMALLA VALTAISA

VAUVAUINTIBOOM Rauman uimahallin lastenaltaissa on syksyn ajan sunnuntaisin käynyt kuhina kun pienet sukeltajanalut ottavat ensipotkujaan kohti hiljaista, sinistä maailmaa. Rauman uimahalli oli puolitoista vuotta kiinni perusteellisen remontin vuoksi. Nyt uusi, osittain kylpylähenkinen uimahalli vastaa vaativampienkin uimareitten vaatimuksia. Remontin yhteydessä kahden altaan, lasten- ja kuntoutusaltaan, lämpötila nostettiin 32°:een, mikä on vauvauintiraja. Raumalla tätä muutosta on odotettu, sillä vauva- ja perheuinteja järjestävien Rauman Laitesukeltajien ja Rauman Naisvoimistelijoiden ryhmät täyttyivät hetkessä. Ennen tätä syksyä vauvauimarit vanhempineen olivat pakotettu käymään joko Eurassa tai Uudessakaupungissa. Rauman Laitesukeltajien vauva- ja perheuinnista vastaa Heli Hannelius. Sunnuntaiaamut kuluvatkin aina I I :een asti lastenaltaalla, vauvauimareita on 30 ja vanhempia, I ,5 -4-vuotiaita perheuimareita 15. Monella tapaa näkee altaassa kuinka

väite siitä, että vauvauinti tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, pitää paikkansa. Vauvauintiohjaajilta vaaditaan uimaopettajan peruskurssin lisäksi Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton jä~estämä vauva-ja perheuinnin ohjaajakurssi. Niin kurssitus kuin varsinainen ohjaaminen on Helin mukaan leppoisaa hommaa. - Tärkeintä on, että lapsilla ja vanhemmilla on keskenään hauskaa ja mukavaa. Kenellekään ei ole mitään kiirettä ja se missä tahdissa edetään, riippuu vauvasta. jos lapsi aristaa sukeltamista, niin sitten ei tehdä sukellusharjoituksia. Mikä kiire tässä nyt on, sanoo Heli.

Sukellusrefleksin kanssa aluksi Vauvauinnin ihanteelIisin aloittamisikä on 4-6 kuukautta. Itse sukellukseen edetään vaiheittan. Aluksi sukelluksissa käytetään hyväksi kaikilla vauvoilla olevaa synnyn näistä sukellusrefleksiä. Tämä refleksinomainen kurkunpään sulkeutumi-

nen saadaan laukeamaan kaatamalla vettä kannulla vauvan kasvoille. Noin viiden kuukauden iässä on vuorossa ensimmäiset lyhyet sukellukset pinnan alle. Myös puheella on tärkeä osuutensa sukeltamisessa. Vauva totutetaan heti alusta siihen että sukellusta edeltää aina laskeminen yks, kaks, sukellus. Myöhemmin, kun sukellusrefleksi iän myötä heikkenee, lapsi oppii pidättämään hengitystään kuultuaan sukellus-sanan. Sukelluksissa edetään näistä vesikannusukelluksista, lento- ja torpedosukellusten kautta itsenäiseen sukeltamiseen. Sukellukset eivät ole kuitenkaan vauvauinnin itsetarkoitus.Tärkeintä on koko perheen yhteinen, mielyttävä leikkihetki vedessä ja tämän kokemuksen toivotaan herättävän perheissä halun harrastaa liikuntaa koko perheen yhteisenä toimintana.

koinaan vain positiivista kerrottavaa, eikä Eetunkaan kanssa ongelmia ole ollut. - Se lapsen onni ja innostus on niin selvää, että se tarttuu meihin vanhempiinkin. Tämä on hauskaa sunnuntaitouhua koko perheelle. Isokokokoisena syntynyt Eetu tuli vauvauintikurssille jo kahden kuukauden vanhanaVauvauimarin tulee olla vähintäin joko kolmen kuukauden ikäinen tai viiden kilon painoinen, muita rajoituksia ei ole. Häyristen ideana tuoda lapset uintioppiin jo nuorella iällä on rationaalisetkin syynsä. Kesämökki on monen raumalaisen tapaan meren rannalla, joten totuttautuminen veteen on parasta aloittaa jo lapsena. Eetu ei vielä viisikuukautisena ollut päässyt sukeltamaan. Niin sukeltamisen kuin uimisen opettelu on pitkä prosessi, jossa on viisasta olla malttia mukana jessicalla onkin sellainen vauhti päällä, että vanhemmilla on perässä pysymistä. Vaikka ollaankin lastenaltaassa, eivät pikkuneidon jalat ulotu vielä pohjaan. Siksi vanhempien on parasta pysyä koko ajan menossa mukana. Lapsen motoriikka on valmis uimiseen vasta 4-5 -vuotiaana. jos on Eetu uimareissun jälkeen väsynyt, niin ovat myös jessica sekä äiti ja isäTaina Häyrinen myöntääkin nauraen, että sunnuntai-iltana ei ole perheessä kenelläkään ongelmaa unensaannissa. ~

Häyrisille sunnuntai on kluttauspäivä Raumalaiselle Häyrisen perheelle sunnuntaiaamut ovat varsin vilkkaita. Aamulla kello 8.30-9.00 noin puolen vuoden ikäinen vesi peto Eetu Häyrinen kluttaa uimahallin lastenaltaassa vanhempiensa Tainan ja juhan kanssa. Kun puoli tuntia veteen totuttautumista, ja alustavia sukellusharjoituksia on onnellisesti suoritettu, lähtee Eetu sikeille päivaunille, ja alkaa isosisko jessican pulikointivuoro Laitesukeltajien perheuinnilla. jessica on 2,s-vuotiaana jo varsinainen vesipeto, eikä meinaa paikoillaan pysyä. - jessicalla oli puolitoista vuotta väliä siitä kun hän oli viimeksi vauvauinnissa.ja olihan hän aluksi syksyllä vähän arka, eikä uskaltanut enää sukeltaa. Mutta se arkuus kesti vain pari kertaa, ja nyt hän kiipeilee ja hyppii sen minkä ehtii, toteaa Taina. Kun syksyllä oli mahdollisuus ilmoittautua vauva- ja perheuintikursseille, eivät Häyriset epäröineet. jessican vauvauinneista oli ai-

Teksti: Jukkapekka Varjonen Kuvat: Lasse Heino

~~ .u..tJ!

.~

.--

~

r

,.l_


Motto: Olemme parempia kuin luulemmekaan. ••

••

RAPYLAUINNIN VALMENNUS on täysin meistä itsestämme kiinni! Olen lO-luvun lopulta lähtien kuunnellut väitteitä valmentajien ja valmennustiedon puutteesta sekä räpyläuinnin että uppopallon piirissä. Olen omalta osaltani pyrkinyt ratkaisemaan tätä ongelmakenttää. Vähäiseltä tuntuu se, mitä on saatu aikaan. Motto pitää paikkansa.väitän, että asenteissa on vikaa. KYSYMYS: Mihin me pyrimme? VASTAUS: Uimaan räpylöitä käyttäen muita nopeammin. Näin asia on hieman yksinkertaistaen. Esimerkit klassisen uinnin puolelta osoittavat, että suomalaiset pystyvät uimaan muita nopeammin. Ari Palve ja Sari Sorri tekevät sen räpylät jalassa. Ari on harrastanut klassista uintia, Sami ei. Valmennuksen perusteet haetaan SLU:n kursseilta. Niitä jä~estetään eri puolilla maata. Aliasvalmennuksen perusteet haetaan Uimaliiton kursseilta. Niitä jä~estetään eri

Osallistukaa seurat. Antakaa nuorillenne tilaisuus testata kehitystään räpyläuinnissa. Nuori Suomi-Cup antaa siihen mahdollisuuden.

Lajimme on viime vuosina noussut MM-tilastoissa sijalukujen tienoille. Tähän on päästy suhteellisen pienin räpyläuimarien ja tukijoukon varassa. Kärki on siis edelleen kapea. Ei t ilanne juuri toisenlaiselta näytä useissa muissakaan maissa, sillä laji on pieni. Tunnemmeko me omat piilevät voimavaramme? Tiedämmekö, mitä pitää tehdä tason nostamiseksi? Onko eläviä esimerkkejä muista maista? KYLLÄ tunnemme ja tiedämme, ja esimerkkejäkin on. YDINKYSYMYS kuuluu: Riittääkö meillä omaa aitoa suomalaista sisua ja halua kehittyä korkeimman tason räpyläuintirnaaksi,

puolilla maata. Räpyläuintitekniikan opetuksen antaa SUSLn räpyläuintivaliokunnan valmentaja, Janne Toivola. Saamme tukea myös Peter Simovskilta, Venäjän maajoukkuevalmentajalta. On monenlaisia eri tasojen valmennuskursseja. Hankkiutukaa hyvään yhteistyöhön lähinnä urheiluseuranne kanssa, ja kyseikää heiltä neuvoja. Eivät he tietoa panttaa. Liian monessa seurassa vakuutelIaan, että uimareita kyllä olisi, mutta puuttuu..valmentaj~? ja ve~~.iä. JON~ KUN TAYTYY PAATIAA, ETIA MINÄ "ITSE LÄHDEN KOULUTUKSEEN. Viime kesän MM-kisoissa Tanska, Unkari ja Kolumbia osoittivat mitä saadaan aikaan hyvällä valmennuksella. Laatu on määrää tärkeämpi. Yksi valmennukseen liittyvä tekijä on kilpaileminen. Meillä on ollut liian vähän kilpailuja. Yhdessä SUSL:n nuorisovaliokunnan kanssa käynnistetty Nuori Suomi-Cup on tarkoitettu parantamaan nuorten kilpailumahdollisuuksia. Osallistukaa seu-

Sukella TURVALLISESTI ja nyt EDULLISESTI!

URSUIT Säätötilavuuspuvut ~/Std 3980,~~ Pro

-

PfI4 DI PIRnlLÄ OY i

4290,-

DIVE-CENTER Hämeenl inna p. 03-6828621

-.-:

13

rat. Antakaa nuorillenne tilaisuus testata kehitystään. Seuran määrätietoinen työskentely tuo taatusti tuloksia. Huipulle ei päästä heti, vaan vuosien kuluttua alusta. Usean seuran päätös, ja SISU toteuttaa tehty päätös, nostavat liittomme räpyläuinnin tason lähelle huippua muutaman vuoden kuluessa.Työtä se teettää, eikä vähiten uimareille itselleen. Tällaista päätöstä ei voi liitto eikä valiokunta tehdä kenenkään puolesta. ~

Kale Rehnbäck

Seurojen päätös panostaa räpyläuintiin, ja SISU toteuttaa tehty päätös, nostavat liittomme räpyläuinnin tason lähelle huippua muutamassa vuodessa.

Aina kun hankit sukellusvälineitä niin kysy MEILTÄ TAllJOUS! Terveisin Esko ja Ari Kysy myös URSUIIIN

UUTUUSPUKUA HL - 2000


Jättiläiskilpikonna matkalla jostakin johonkin. Galapagos-saaret on erikoislaatuinen paikka päiväntasaajan tasalla I(XX) km Ecuadorin rannikolta keskellä Tyyntä valtamerta. Saaret käsittävät kuusi isoa saarta, kymmenkunta pienempää saarta ja muutaman kymmenen paljasta kallioluotoa Saaret ovat eristyksissä muusta maailmasta. Suuret saaret ovat suhteellisen eristyksissä myös toisistaan, sillä niiden välimatka on kymmeniä kilometrejä Eristyneisyys on vaikuttanut eläimistön ja kasviston muotoutumiseen. Tällä oli ilmeisesti suuri merkitys Charles Darwinin ajatuskuluilIe kun hän 1830-luvulla vieraili saarilla, kuten olemme oppineet Kolmella suurimmalla saarella on niin paljon asutusta, että niille on muodostunut pikku kaupunki. Santa Cruzin saari on toiseksi suurin, läpimitattuna noin 30 km. Pysyvästä n. I 0.000 asukkaasta 8 000 on asettunut saaren etelärannikolle, Puerto Ayoran pikkukaupungiksi. Saarella on myös muutamia pikku. Matkustaminen Galapagos-saarille on tavallista hankalampaaVuotuista matkailijamäärää rajoitetaan tietyn kiintiön suuruiseksi. Mahtuakseen kiintiöön tarvitaan nykyään vain matkustamishalut, pitää vain olla ajoissa liikkeellä asiansa kanssa. Muitakin halukkaita on. Muutoin Galapagokselle on vuorolentoyhteydet Quitosta ja Guayaquilista Ecuadorista. Galapa-

gos-saaret ovat Ecuadorin yksi maakunta. Melkein koko saarten maaalue ja niitä ympäröivä aluemeri kuuluvat vuonna 1959 perustettuun luonnonpuistoalueeseen. Puerto Ayoran kaupunki on sen kokoinen että reunah:a toiselle kävelee kymmenessä minuutissa Kaupungissa on viehättäviä pikkuhotelleja, joissa elää vaikka herroiksi.llmastointina on pelkästään propelli katossa. ilmastointia tosin ei tarvitakaan, sillä päivälämpötila on noin 25(Cn paikkeilla ja yölämpötila muutamaa astetta alhaisempi. Pienen tottumisen jälkeen se on juuri parahuh:ainen. On lukuisia pikku tiendoja niin kuin kaupungissa pitääkin. On myös pikku ravintoloita Niissäkään ei ole ilmastointia, ei ikkunoitakaan - kaikissa ei edes seiniä. Suosittua on myös asuminen saarien välillä kulkevilla pienillä risteilijöillä. Kooh:aan ne ovat muutaman kymmenen hytin luokkaa. Saarella ei ole satamaa vaikka nimestä niin voisi päätellä. Pienehkötkin moottori alukset joutuvat jäämään lekaan kaupungin edustan lahdelle. Risteilijät ankkuroivat ainakin kilometrin päähän rantalaiturista ja yhteydenpito hoidetaan veneillä Santa Cruzin saari, niin kuin koko Galapagos-saaret on se, mitä lukemattomien tulivuorenpurkauksien jäljittä on jäänyt merenpinnan yläpuolelle. Maaperä on laavasta jähmettynyttä -

:~

-- ....

'r

basah:tia Komeita hiekkabiitsejäkin on. Hiekka on koralleista ja äyriäistenkuorista aikojen kuluessa jauhautunutta hienoa valkoista hiekkaa. Tyypillisempi rannan muoto on kuitenkin basah:tijyrkänne tai -Iouhikko, joka laskeutuu mereen, oikenee muutaman metrin syvyydessä ensimmäisen kerran tasanteeksi, laskeutuakseen jonkin matkan kuluttua jälleen jyrkänteenä seuraavaan portaaseen. Saarten alue on edelleen vulkaanisesti aktiivista Viimeksi kuluneen 200 vuoden aikana kerrotaan tapahtuneen yli 60 tulivuoren purkausta Siis keskimäärin kolmen vuoden välein joku saarten monista tulivuorista repeää laavahervetiksi. Santa Cruzin saarella ei ole tapahtunut purkausta miesmuistiin. Asukkaiden vakaa käsitys onkin, että Santa Cruzin tulivuoret on sammuneita. Naapurisaaren Isabelan tulivuorista yksi, Cerro Azul oli posahtanut juuri kuukautta aikaisemmin.

Sukeltaminen Sukeltaminen käy päinsä helposti: kävellään sukelluksia jä~estävän liikkeen ovelle ja astutaan sisään. Femandon liike on yksi Puerto Ayorassa on kolmesta sukellusretkiä jä~estävästä liikkeestä.llmeisesti kaikki ovat tasoh:aan yhtä hyviä. Tarpeisto on uutta, pääasiassa Scuban tai US Diversin. Fernandon liike on kaupungin vanhin,

perustettu vuonna 1991. Niin uutta on organisoitu sukellustoiminta Koska ollaan luonnonpuistoalueella, on sukellusliikkeet auktorisoitu jä~estä­ mään sukellusretkiä. Sukellusharrastukselle on osoitettu saarella toistakymmentä erilaista, laajaa aluetta Osa on rantojen läheisyydessä, osa saarta ympäröivien kallioluotojen tuntumassa ja osa ulkomeren riutoilla. Liikkeestä saa kaiken mitä sukeltaja tarvitsee. Retkeä varten varataan aina päivä ja sitä varten kaksi 10 litran pulloa ilmaa per nuppi. Asia etenee, kun voimassa oleva kortti löytyy ja asiaa on avitettu matkan pituudesta riippuen 75-95 US dollarin voimalla Lähin painekammio on Quitossa,joten on syytä olla tyrimättä. Liikkeet jä~estävät myös usean päivän matkoja.Toimenkuvaan kuuluu myös viiden päivän kurssien jä~estäminen aloittelijoille. Liikkeen sukellusmesulle kootaan pieni, 2-5 hengen ryhmä. Mesun tehtävänä on paitsi toimia oppaana myös liikkeen edustajana, niin että auktorisoinnin ehtoja noudatetaan. Galapagos-saarilla suojelu tosissaan toimii. Se oli tähänastisista hotspoteista ensimmäinen paikka, missä ei ole olemassa mitään katu kauppaa tai mustaa pörssiä merkanteeraamassa rauhoitusalueeh:a varastettuja luonnoneläinten jäännöksiä. Mesu on vätttämätön. Hän löytää alueelta


parhaat paikat ja tuntee merivirtaukset. Valtamerien merivirtaukset ovat arvaamattomia ja voivat olla niin voimakkaita että niitä vastaan on mahdotonta uida Yhdelläkin avomeren riutalla oli hirvittävän voimakas pintavirtaus, mutta I 0 metrin syvyydessä riutan tasalla ei mitään virtaustaVeneessä on mukana liikkeen kuski ja usein apupoika varusteita kantamassa.

Riutat Riutoilla ei ole samanlaista värikästä koralliloistoa kuin joissain muissa hotspoteissa. Riutat eivät ole korallikerrostumia, vaan samaa laavamuodostelmaa kuin saaretkin. Koralleja kyllä on, mutta riutan perusväri on hanmaa. Kalasto on kuitenkin värikästä ja runsasta trooppisine muotoineen. Erityistä nähtävää ovat hait, rauskut ja isot merikilpikonnat. Yleisiä hailajeja ovat valkotäplähai, jonka selkäevän yläosa on vaalea, ja vasarapäähai, jonka keula on erikoisesti leventynyt, kuin seinää päin uineella. Päiväsaikaan useimmat hait ja rauskut lepäilevät rauhallisessa paikassa pohjalla. Riuttojen muoto noudattelee rantojen ääriviivoja. Riutta muodostaa tasanteen oloisen alueen joka päättyy jyrkänteeseen. Jyrkänteessä ja sen juurella on koloja ja suojapaikkoja lepäilijöille. Jotkut ovat liikkeellä päiväsaikaankin. Kilpikonnat ovat aina liikkeellä. kun niiden täytyy käydä pinnassa haukkaamassa uutta ilmaa. Jos on onnea matkassa, ta~outuu sukeltajalle tilaisuuksia kokea parinkymmenen metrin päässä valkotäplähai, joka kääntyy kohti, lähestyy ja lähestyy, muuttaa lopulta suuntaansa ja menee menojaan. Varsinkin ensimmäinen kerta elämys on mieliinpainuva Muutoinkin tuntuu siltä että eläimet. niin vesieläimet kuin maaeläimet ja linnutkin, ovat kummallisen ihmistä vierastamattomia. Sukellusmesu korosti että mitkään eläimet eivät ole tankeroita Kerrotaan, että aikojen kuluessa hai on kolmesti hyökännyt ihmisen kimppuun.

Pohjalla lepäilevät rauskut ovat haluttomia vaihtamaan paikkaa. Lähestyttäessä ne lähtevät liikkeelle vasta aikaisintaan parin metrin päässä Kun rausku on löytänyt itselleen hiekkaisen pohjan lepopaikakseen, se pöllyttää päälleen hiekkaa niin, että siitä erottuu vain ääriviivat mulkosilmät ja häntäpiiska. Se luottaa naamioitumiseensa niin paljon että lähtee liikkeelle vasta kosketuksesta. SukeltajalIe voi onnistua myös näkemään perävaunun pressun kokoisen mantarauskunTällaista ei nähty sukelluksissa mutta veneestä nähtiin yksi, joka tuli katselemaan mitäs täällä touhutaan.

Rantojen läheisyydessä Rantojen läheisessä vedessä on muitakin eläimiä. Joka puolella saarta ja luotojen rantoja on merileijonakolonioita Uros pitää silmällä rantakivillä ja kalliojyrkänteillä auringossa löhöilevää naaraslaumaansa Samalla se pitää silmällä myös mahdollisia haastajia. Sen pitää ottaa tuntuma sukeltajiinkin, jos vaikka olisi tappelunhaluja. Rantojen läheisyydessä uiskentelee myös merileguaani. Serkkunsa maaleguaanin tapaan se on olemukseltaan ja ulkonäöltään yhtä empaattinen. Molemmilla on hyvin toimiva neliveto, mutta meriversiolla pitempi ja uimisessa tarpeellinen. litteä häntä. Merileguaanilla on myös jonkinlainen ilmarakkula jota käyttämällä se pystyy kellumaan aivan pinnassa, aivan kuin se kävelisi vedessä. Rantojen läheisyydessä näkee myös komeiden fregattilintujen uljaita syöksyjä. tai kömpelömpien pelikaanien arkisia puuhia Rantakalliolla voi erottaa erikoisen sinijalkaisen suulan ja monia muita Galapagossaaren ainutlaatuisia lintul~eja Pingviinejäkin pitäisi olla, mutta niitä ei näkynyt. Sellaiselle, joka ~attelee ettei elämä saa olla pelkkää ruusuilla tanssimista. vaan myös päivänpaistetta ja lämmintä vettä, ei Galapagos-saaret ole osuvin valinta Saarten rannikkoalueilla sää on useimmiten aurinkoinen. Santa Cruzin saaren keskiosassa olevan tulivuoren lähes 1000 metrin korkeudessa sijaitsevan huipun ympärille sensijaan yleensä kerääntyy pilviä. Vaikka pintavesien lämpötila on 20° C:n paremmalla puolella, jo tavanomaisessa sukellussyvyyks i ssä veden lämpötila voi olla lähellä

15°C. Tarvitaan siis kokomärkäpuku. Liikkeissä oli Iyhythihaisia ja Iyhytlahkeisia pukuja, mutta ne lienevät lähinnä skindaajia ja sumaajia varten. Suhteellisen alhainen lämpötila johtuu siitä että etelästä Humboldtin virran mukana tulevat kylmät vesimassat ja päiväntasaajan merivirtaukset sekoittavat joukkoon kylmää vettä. Vastaavasti kylmän veden aikoina vesi on varsin kirkasta koska planktonin määrä on pieni.

Maalla Galapagossaarten luonto ~oaa paljon nähtävää ja koettavaa myös sellaiselle jonka nahka ei kestä merivettä, niin kuin meidän Maippi. Aivan Puerto Ayoran kaupungin laitamilla on Charles Darwin'in tutkimusasema. Asemalla tehdään kaikenlaista saarten ekosfåäriin liittyvää tutkimustyötä. Siellä kasvatetaan suojatuissa oloissa eri saarilta tuotuja kilpikonnan poikasia kahden kolmen vuoden ikäiseksi asti. Lippalakin kokoiseksi kasvettuaan niillä ei enää ole luontaisia vihollisia, ja ne palautetaan kotisaariIleen. Asemalla asuu reservaatissaan myös Lonesome George. George on jättiläiskilpikonna,joka on oman alalajinsa - Pinta-kilpikonnien - ainoa tunnettu yksilö. George on löydetty luonnosta vuonna 1972 ja tuotu reservaattiin asumaan. Perillisten toivossa Georgen reservaattiin on tuotu joukko pulskia ja hemaisevia kilpikonnanaaraita, jotka ovat lähinnä samaa alal~ia kuin George. George on kuitenkin pysynyt lujana Mieluummin hän - kuten Nestori Miikkulainen - on sukunsa viimeinen. Asemalla toivotaan vielä jonain päivänä luonnosta löytyvän kilpikonnanaaraan joka on samaa alalajia kuin George. George ja muut reservaatin jättiläiskilpikonnat ovat tottuneet ihmisiin ja valokuvaamiseen, ne jopa jä~estävät itsensä parhaaseen asentoon ja katsovat kameraan surumielinen ilme myötätuntoa herättävillä kasvoillaan. Luonnossa elävät jättiläiskilpikonnat ovat arempia.lhmisen lähestyessä ne viimeistään parin metrin etäisyydellä vetävät päänsä kilven alle. 'Varovaisuus on viisautta" saattaa olla yksi niit-

I

ten pitkän iän salaisuuksista Toinen on epäilemättä se, että ne ovat hyvin sietokykyisiä Ne pä~äävät kuukausikaupalla ilman ruokaa ja vettä. Siksi niitä aikoinaan metsästettiin laivojen tuoremuonaksi. Ne pidettiin selälleen käännettynä laivojen ruumassa kunnes niistä tehtiin maittavaa ruokaa. Tällä tavalla saarten monisatatuhatpäinen kilpikonnakanta liki hävitettiin sukupuuttoon. Nyt niitä liikkuu taas paljon luonnossa, joskaan niiden löytäminen ei ole helppoa Saaren tyypillinen aluskasvillisuus on 2-3 metriä korkea läpikävelemätön pöheikkö. Kilpikonnien elämän seuraamiseenkin tarvitaan opas, joka tietää paikat ja tuntee polut. Paitsi sen yhden, joka käveli maantietä pitkin vastaan. liikkuessaan kilpikonna näyttää aikamoiselta köntykseltä. Sillä on kuitenkin varusteenaan erikoinen maastovaihde. Kun se työntää jalkansa suoriksi ulos panssarista syntyy sen alle 30 cm:n maavara. Myös jalat pitenevät niin että askel muuttuu vetäväksi, ihmisen reipasta kävelyvauhtia vastaavaksi. Harvoin niillä on niin kiire, mutta maantiellä kävellyt kilpikonna sitä kuitenkin käytti. Galapagos-saaret ovat saaneet nimensä juuri jättiläiskilpikonnien perusteella, kilpikonnien saaret. Kilpikonnien taas kerrotaan saaneen nimensä niiden profiilista kävelyasennossa Ne muistuttavat vanhanmallisen hevosen satulan profiilia, siis galapagoa. Kumpi lie ollut ensin?

Lopuksi Matkailijalle Galapagos-saaret eivät ole maailman halvimpia paikkoja. Mutta menköön. Sitä paitsi, Suomessa eläminen on vielä tyyriimpi valinta Matkailuun (ei kylläkään erityisesti sukellusmatkailuun) liittyykin Galapagos-saaren akuutit kiistakysymykset Paikalliset asukkaat haluavat vähemmän rajoituksia matkailulle ja enemmän matkailijoita - lähes ainoita tulolähteitä. Ne, jotka asuvat muualla ja joitten tulolähteet ovat turvallisesti muualla haluavat rajoittaa matkailua nykyisestäänTuntuuko tutulta? Qj


SUKELLUSKESKUSUPPONALLE §

R

H

/ I

UIMA-ALLAS 5J'I!.

Sm

I

UIMA-ALLAS syv. Sm

Lisätietoja UpponaIlesta saa numeroista: Toimisto puh: 09-295 32 50 · Koulu puh, fax: 09-256 8175

Kirkkonummen Veikkolaan ollaan rakentamassa Pohjoismaitten olosuhteissa ainutlaatuista sukellus- ja vesiliikuntakeskusta, Sukelluskeskus Upponallen uima-allas rakennetaan L-kirjaimen muotoon, Altaan pitkän sivun mitaksi tulee 12 m, toisen päädyn pituudeksi 9 m ja·toisen 5 m, Altaan suurin syvyys on 8 m, ja "matalat" päädytkin ovat 5 m syviä! Tarvittaessa allas voidaan kuitenkin muuttaa vaikka lasten kahluualtaaksi nousevan ja laskevan välipohjan avulla, Vastavirtalaitteiden ansiosta altaassa voidaan ha~oitella esim, kanoottimelontaa tai vaikka virtasukellusta, Eräs Upponallen perusajatuksia onkin ta~ota tilat ja harrastuspaikat kaikille toiminnoille, joiden on normaalisti hankala tai mahdoton saada aikoja tavallisista kunnallisista uimahalleista, kuten esim, laiteja vapaasukellukselle, vesijumpalle, kuntoutukselle, pelastusha~oituksille, kanoottimelonnalle, vauvauinnille jne, Uimahallin yhteyteen rakennetaan luentotilat ja sukellustarvikemyymälä, Lisäksi tiloihin tulee mm, kunto- ja aerobicsalit ja kahvio, ~

' •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4

••

ESITTAYDYMME Hei! Olemme Kuhan Häntä ry Juvaltaja saimme kunnian olla SUSLn 200. seura. Pyydettäessä esittäydymme:

Varainhankintaa kompuraa varten. Ylhäältä vasemmalta: Pasi Pulkkinen, Pentti Gruner;Arto Huuskonen (puheenjohtaja), Esa Lipsanen,Alhaalta vasemmalta: Leena Tuukkanen, Tuukka Martikainen, Sanna Kammonen (sihteeri). Linssin takana Aarre Montonen (varapuheenjohtaja) Ajatus oman seuran perustamisesta syntyi heti PI-kurssin alkaessa syyskuussa, Kurssin 12 sopuisaa sukeltajakokelasta halusi perustaa puhdavetiseen itäiseen Järvi-Suomeen oman seuran, Kokeilunhaluinen kansalaisopistomme päätti toteuttaa sukellushalukkaiden toiveet ja jä~esti PI-kurssin,

Samalla kansalaisopiston lupautui osallistumaan kustannuksiin tuntuvalla summalla, Laitetoimituksesta ja kouluttajien hankkimisesta vastuu lankesi Auvo Puurtiselle, joka tunnetaan sukelluspiireissä sukellusvälinekauppiaana, Kouluttajiksi tulivat Varkauden Vesihiisi ry:n Jorma Onjukka, Sami Poraha~u ja Heli Hai-

mila, Koulutus tapahtuu Juvan uimahallilla.Tositoimiin päästään vasta keväällä avovesiosuuden alkaessa, Talviaika käytetään varainhankintaan mm, talkootöihin ja myyjäisiin sekä avantouintipaikan tekoon ja huoltoon, Varainhankinnan tavoitteena on kompuran hankkiminen ensi kesän sukelluksia varten, Tiimimme on ikäjakaumaltaan ja ammateiltaan monenkirjavaa porukkaa, Keski-ikämme on noin 30

vuotta, Kahdestatoista jäsenestämme jopa kolme on naisia, Ikään, sukupuoleen tai ammattiin katsomatta on joukkomme innostunutta ja motivoitunutta uuteen yhteiseen harrastukseemme, Pienestä jäsenmäärästä johtuen lähes kaikille lankesikin jokin tehtävä seuramme toiminnassa,Aktiivisuutta ja innostusta tarvitaankin, jotta seuratoimintamme olisi mahdollisimman antoisaa ja hyödyllistä, ~

Allasalkeita opettelemassa, seassa myös kouluttajia.

-._-- -:-

Kuvaajana Jorma Onjukka.

&._-


OHJEET SÄHKÖISESTI TOIMITETTAVISTA AINEISTOISTA

TÄYTTYNYT TAVOITE

KÄYTETTÄVÄTOHffiLMAT Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.

Räpyläuinti olyntpialajiksi

FONTIT Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi I-ki~asinleikkaukset. TrueType -~asinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa. KUVAT JA GRAFIIKKA Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin. EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa). VÄRIT Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK). PAKKAUS Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PClWindows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia. AINEISTON TOIMITUS Zip-, CD-ROM, JAZ-, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@hansaprint.fi VEDOSTUSJATULOSTUSLÄHETE Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli. Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: OlO 542 4425. Tarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanaho OlO 542 4445 ja Timo Virtanen OlO 542 3510.

Kesäolympialaisten isäntämaa Kreikka saa valita kaksi uutta lajia vuoden 2004 kesäolympiakisoihin. Kreikan olympiakomitea valitsi toiseksi lajeista räpyläuinnin. Päätös odottaa vielä kansainvälisen olympiakomitean hyväksyntää; mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen vuosien tavoite saavutetaan: olemme virallisesti olympialajiliitto. Ensimmäistä kertaa historiassa urheilusukeltajilla on mahdollisuus osallistua ja voittaa mitalleja olympialaisissa omassa lajissaan.

jokke

Hansaprint Oy

SUKELLUSSEURA H20 r.y. 20 VUOTTA SUSL ry:n kevätkokous Kutsumme kaikki sukeltaiat iuhlimaan merkkipäiväämme! Vietämme sitä SUSL:n kevä1kokouksen yhteydessä lauantaina 24.4.1999 Suomenlinnassa, Pirunkirkossa. Lautta Kauppatorilta klo 10.30 ja 11.30. klo 11-12 Valtakirjojen tarkastus 12-14 SUSL:n kevätkokous, lounas 14-15 st. Mikaelin posliinin nostot, tutkija Anna Nurmio Jönköpingin samppanjan nostot, Markku Kankaristo 15-17 Uudessa opastuskeskuksessa: "Suomenlinna 250 vuotta" -multimediaesitys Pistäytyminen sukellusvene Vesikossa Suomenlinna-näyttely, St. Mikael-näyttely 17Vapaata tutustumista Suomenlinnaan 18.30- Juhlaillallinen Pirunkirkossa: onnittelut, bändi, tanssia 02.10 Viimeinen lautta Helsinkiin. Juhlat jatkuvat ...

• Huonevaraukset Cumulus-hotelli Kaisaniemi, Kaisaniemenkatu 7, Helsinki. Puhelin 09-172 881. Mainitse varausnro 444 690. Vuonna -98 2-h huone 420 mk/2hlö sis. aamiaiset ja aamusaunan . • Päiväohjelma 100 mk/hlö sisältäen lounaan ja pääsymaksut. IlIalliskortit 180 mk/hlö. Maksetaan H20 ry:n pankkitilille 157 230 - 610 2180 viimeistään 12.4.1999. Viesti-kohtaan "20vjuhla" ja oma nimesi. Lisätietoja seuran sihteeriitä Johanna Leppävirta, 09-726 0315 ja http://personaLinetfi/yhdistys/sukellusseura.h2o/


~- -

MERIARKEOLOGIAA Laivojen hautausmaa PookinmäenjuurelIa Kotkan Pookinmäen Katariinan majakan raunioilta avautuu komea panoraama vesille, joissa ruotsalaiset ja venäläiset laivastojoukot ottivat toisistaan mittaa kaksi kertaa peräkkäin vuosina 1789 ja 1790. Näistä ns. Ruotsinsalmen taisteluista jälkimmäinen heinäkuussa 1790 oli suurin ttämerellä koskaan käyty meritaistelu. Molemmat valtakunnat olivat varustaneet kilpaa laivastojaan 1700luvulla. Avomerilaivastojen rinnalle oli luotu erityisesti Suomenlahden saariston sokkeloihin ja mataliin vesiin ruotsalainen saaristo laivasto ja venäläinen soutulaivasto. 9.7.1790 Ruotsinsalmessa kohtasi lähes 500 erilaista alusta tykkeineen. Miehiä maajoukot mukaan lukien oli noin 30000 henkeä. Pookinmäen panoraamaan kuuluvat linnoitukset, kuten Kukourin Fort Slava, eivät nähneet Ruotsinsalmen taisteluja, vaan ne kuuluvat sodanjälkeiseen aikaan. Ruotsin ja Venäjän rajahan kulki Kymijoen läntisessä haarassa ja venäläiset ryhtyi-

vät linnoittamaan rajaseutua. 1790 luvulla rakennettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus, Kotkansaarelle perustettiin sotasatama ja varuskunta, Kyminlinnaa laajennettiin ja luotiin aina Savonlinnaan asti ulottuva linnoitusketju, yksi Euroopan suurimpia. Sodan pauhun laannuttua ja inhimillisen kärsimyksen jo unohtuessa taistelukentästä on 1900 -luvulla tullut kiinnostava meriarkeologinen tutkimuskohde. Ruotsinsalmi on kirjaimellisesti laivojen hautausmaa, tunnettuja hylkyjä on pienellä alueella parikymmentä. Venäläisen fregatti Sankt Nikolain hylky löydettiin vuonna 1948 väylänparannustöiden yhteydessä Kukourin mutkasta noin 15 metrin syvyydestä. Kaskisukeltajan silmien eteen levittäytyi 40 metriä pitkä rungoltaan ehjä laiva, mastontyngät olivat vielä pystyssä ja tykit laveteillaan asemissaan. Hylky vaikutti koskemattomalta, aika oli pysähtynyt siellä 150 vuodeksi. Nikolain hylky löytyi ikävä kyllä 20 vuotta liian aikaisin. 1940 -luvulla

.

hylky herätti kyllä suurta huomiota ja kiinnostusta, mutta käytännössä sitä kohdeltiin lähinnä väyläesteenä. Ylimmät kansirakenteet raivattiin pois, tykit nostettiin lavetteineen Varissaareen ja irtainta esineistöä nostettiin suunnittelemattomasti. 1960 -luvulla, suunnitelmallisen tutkimuksen alettua, kohde oli jo pahoin hajonnut. Hylky on ollut, niin hyvässä kuin pahassakin, suomalaisen meriarkeologian koelaboratorio. Viime aikoina on keskitytty hylyn rakenteen selvittelyyn. Pietarin avautuneista arkistoista on löydetty linjapiirustus, joka vastaa varsin täsmällisesti hylyn rakennetta. Nikolaissa sukelIettiin tutkimuksen nimissä viimeksi syyskuussa 1996, jolloin selvitettiin mm. keulan ja perän rakenteiden yksityiskohtia. Rakennetutkimuksen tavoitteena on rakentaa aluksen puolimalli Kymenlaakson maakuntamuseon vuonna 1995 uudistettuun Nikolain hylkylöytöjä esittelevään näyttelyyn. Ruotsinsalmen hylyt olivat olleet kiinnostuksen kohteena jo ennen Sankt

18

- . -~~~,,-.

"

,~~~

Nikolain hylyn löytymistä. Luonnollisesti heti taistelujen jälkeen hylyistä pelastettiin mitä pelastettavissa oli. 1900 -luvulla hylkyjä ja niiden osia löydettiin naarausten ja satamatöiden yhteydessä. 1930 -luvulla muutamia hylkyjä tutkittiin Kymenlaakson museoseuran johdolla. Paikalliset sanomalehdet kertoivat suurin otsikoin aarrelaivoista. Huonosti kävi joillekin hylyille jo ennen Nikolaita. Kymenlaakson Sanomat uutisoi vuonna 1932 otsikolla: Vanha sota-alus huonekalupuiksi! Ennen sotaa (so I maailmansota) löydetty Ruotsinsalmessa uponnut laiva hävinnyt Kotkassa. Uutisen mukaan asiaa tutkittaessa selvisi, että muutamat puusepät olivat veistäneet hylkytammesta huonekaluja. Laivan tykkejä taas oli käytetty Kotkan läheisyydessä saunakiukaan kannattimina. Tietoja Ruotsinsalmen hylyistä löytyy monenlaisista lähteistä: taistelukertomuksia, kartoista, paikallisesta perimätiedosta ja sanomalehdistä. Tietojen taso on hyvin vaihtelevaa,


joten 1990 -luvun alussa todettiin, että Ruotsinsalmen hylkykartta ei ole ajan tasalla. Merkittävin viimeaikojen tutkimushanke Ruotsinsalmen alueella olikin 1992 toteutettu alueen merenpohjan tutkimus. Kenttätyön teki Geologian tutkimuskeskuksen ryhmä, joka luotasi taistelualueen merenpohjaa n. 14 neliökilometriä.Tutkimuksen tuloksena saatiin merenpohjan kartta, jossa on hylkyjen sijainnin lisäksi tietoja mm. pohjan maalajeista ja syvyyssuhteista. Alueen vedenalaiset olosuhteet ovat vaikeat: näkyväisyys on heikko, monin paikoin pohjassa on suuria lohkareita tai mutaa. Kuvaavaa on, että vain 20 metrin päästä ennen tunnetusta hylystä löydettiin uusi kohde . Hylkykartan täydentyessä ei ole ikävä kyllä voitu aloittaa uusien kohteiden tutkimuksia. Syy on yksikertaisesti rahapula.

Toiminta-alueena koko Kymenlaakso Maakuntamuseon maa-arkeologisen röykkiöhautaprojektin yhtey-

hylky on ollut myös opetuskohteena Helsingin yliopiston Kotkan yksikön kanssa jä~estetyillä vedenalaisen arkeologian kursseilla. Punapartojen hylyn ryöstö kesällä 1996 on ollut vakavin ilmitullut muinaismuistolain alaiseen kohteeseen kajoaminen Kymenlaaksossa 1990 -Iuvulla.verrattain hyvin rungoltaan ja varustukseltaan säilynyt hylky on tunnettu 1970 -luvulta lähtien. Hylkyä oli vaurioitettu huolimattomalla ankkuroinnilla ja aluksen varustukseen liittyviä esineitä oli nostettu ilman lupaa. Hylkyrosvouksen tekijöistä on epäiIyksiä, mutta oikeustoimien vaatimaan näyttöön ne eivät riittäneet. Kymenlaaksolaisittain on sentään ilahduttavaa, että typerykset tulivat mitä ilmeisimmin muualta. lIahduttavaa muuten ikävässä tapauksessa oli myös se, että havainto hylyn ryöstöstä tuli valveutuneilta urheilusukeltajilta. Toinen hyvä esimerkki siitä, että kotivesien kohteet tuntevat sukeltajat ovat hyviä vahteja, saatiin Vehkalahden Pakaskerin hylyltä muutama

••

esille sitä, että kaikki hylyt eivät ole vapaata riistaa. Hylkysukelluksiin liittyviä vastuu kysymyksiä ei tuotu mitenkään esille yhdessäkään lukemassani suomalaisessa ki~oituksessa ja näkemässäni reportaasissa. Viimeisessä uutislähetyksessä, kun jo hajoamaisillaan oleva tyhjennetty hylky dumpattiin takaisin mereen, tvtoimittajan sävy oli jo hieman haikea ja kyseenalaistava Kymen Sanomien toimittaja kyseli myös jälkeenpäin museoammattilaisten mielipidettä joka on oikeastaan painokelvoton. Mutta vielä jälkeenpäinkin televisiossa esitetty TarinataIon tuottama dokumentti piti sisällään vain Wentzel Hagelstamin myhäilyä ja KariTervon läsnäoloa. Kummallista, ettei toimittaja Tervon yleensä tarkka nenä haistanut tässä yhteydessä paikkaa minkäänlaiselle kritiikille. Jönköping -kohu ositti, että kansainvälisen meriarkeologisen yhteisön suurin huoli, vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu ryöstöiItä ja kaupalliselta hyödyntämiseltä, on ajankohtainen myös Suomessa ja Itämerellä. Sukeltajia on paljon ja tek-

••

niikka mahdollistaa tunkeutumisen valtamerten syvimpiinkin sopukoihin. Suomen näkökulmasta Venäjällä keh iteltävä kaupallinen hylkyjä hyödyntävä sukellusturismi on varsin huolestuttavaa, koska sikäläiset suojeluresurssit ja -käytännöt ovat jopa suomalaisia heikommat. Ongelmat koskevat sekä aluevesiä että kansainvälisiä vesiä ja ovat ratkaistavissa vain kansainvälisillä sopimuksilla,joita parasta aikaa pyritään laatimaan UNESCO'n aloitteesta. ~ Tiina Mertanen

Kuva viereinen sivu: Nikolain tykistö nostettuna Varissaaren rantaan 50 vuotta sitten. menettelytavat olisivat nykyisin aika lailla erilaiset. Kuva: Kymenlaakson maakuntamuseo

Kuva alhaalla: 5ankt Nikolain hylky lepää Kotkan sisäsatamiin tulevalla väylällä. 5ukellustyä täytyy ajoittaa laivaliikenteen ehdoilla turvallisuusistä . rruuva: Kymenlaakson maakuntamuseolMikko Bly 1985

••

HYLYNRYOSTAJIA dessä tutkittiin vuonna 1993 VehkaIahden Tammion Västärissä röykkiöhautaa, joka osoittautui ensimmäiseksi Kymenlaakson rannikolta löydetyksi viikinkiaikaiseksi haudaksi. Samassa yhteydessä inventoitiin Västärin ja Tammion saaren välinen luonnonsatama, josta löydettiin kolme historiallisen ajan hylkyä. Pohjois-Kymenlaaksossa Jaalan Huhdasjärven Pukkisaaressa on tutkittu vuosina 1994-96 viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Jo kalmiston löytymisen yhteydessä vuonna 1976 oli ilmennyt, että hauta-anteja löytyy myös rantavedestä järven pohjasta. Vuosien 1995-96 vedenalaisissa kaivauksissa on löydetty pohjasedimentistä erittäin hyvin säilyneitä pronssikoruja ja niiden katkelmia, lasimassahelmiä ja palanutta luuta Muinaismuistolain alaisia ns. Punapartojen hylkyjä 1800 -luvulta ja Aarholman mahdollisesti 1700 -luvun hylkyä Vehkalahdella on dokumentoitu yhteistyössä alueen urheilusukeltajien kanssa. Aarholman

vuosi sitten. Hylky on ilmeisesti 12.7.1798 karille ajanut kuljetusalus "Allians", joka oli matkalla Ruotsinsalmen linnoituksesta Haimaan. Hylyn yhteydessä meren pohjassa maannut myllynkivi oli raahattu rantaveteen, mutta siinä vaiheessa rosvon keinot olivat loppuneet. Kotkalainen sukeltaja huomasi tapahtuneen ja kivi palautettiin paikalleen.

Aarteenetsintää vai vedenalaisen kulttuuriperinnön vaalimista Lähes kaksi vuotta seurattiin suomalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä viinakaljaasidraamaa. Kaikkihan meni ihan asiallisesti lakipykälien mukaan, toimittajat saivat lööppejä ja lastin nostajat tarvitsemaansa julkisuutta kansainvälistä huutokauppaa silmälläpitäen. Kummallista oli kuitenkin se, että koko aikana ei yksikään toimittaja tuonut


HINNASTO Perusvälineet

Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin umpik. räpylät Mares Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. Avokanta räpylåt Blades, Reeflex, Igarus Maskit Abyss, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpll Snorkkelit Star, Air, Flex Purge alk. Avosetit

450,200,400,200,100,50,650,-

Liivit ja pullot

1300,2500,2500,1600,1600,850,1800,1600,1600,1600,1600,1600,3000,-

Saturn 10åo Ranger Tekno Speleo Seaguest Spectrum I Sharm 700 den. 2 vyö Phuket NTX-Pro US.Diver Alcyon 12 L teräs 200 bar. (porsas) 15 L teräs 200 bar. (porsas) 10 L teräs 300 bar. 12 L teräs 300 bar. Tuplapullot 200/300 bar.

Regulaattorit

Mares Abyss MR-22 200/300 bar. Poseidon Jetstream 300 bar. Poseidon Cyklon 300 bar. 2 Arctic Apex TX-50 Servere 200/300 bar. 1ST R-1000 .

2200,KYSY! KYSY! 1800,1800,800,-

Octopussyt

KYSY! 350,600,800,800,400,-

Poseidon Jetstream ja Cyklon 4000 Super Apex 40 ~exTX-80

OMER Conshelf 22

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi Combo sis. paine Ja syvyys mittarin Kompassi ranne Painemittarin letku Painemittari Syvyysmittari Pony mittari

Valaisin

Tekno Pro 50 W ladattava

800,650,250,200,350,250,180,-

1600,-

Tietokoneet

Favor Airlux 300 bar. Suunto Suunto EON 200 bar. Spyder Suunto Solution Alpha Nitrox Lux Suunto Companion PC-Interface + ohjelmisto

Varustekassit Super Pac W Deepsea iso reppumalli 1ST reppu

2420,2990,2500,2975,880,950,-

400,500300:-

Kokokasvomaskit

Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, lefku, langaton puhelin 6900,Technisu6 1300,Scuba full mask black kumi 450,Scuba full mask black silicon CE 500,-

Puvut

Seaman 7 mm U.S. Divers/OMER Glasier Arctica puolikuiva Mares Titan 7 mm. Shortie 3 mm. lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm. Arctlc hansikkaat 6.5 mm. Arctic kengät 6.5 mm. 5-Sormihansikas kuiva Aquasport kuivapuku Viking Nylon 400 kuivapuku Viking Pro kuivapuku Viking Pro PU Viking aluspuvut alk. Finfilr aluspuku 90S-Polar kuivapuku + alusp. Pelastuspukuja

SukellusDuhelimet

Buddy Phone Sfx-1 00 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original

Puukot

Polar, iso Deepsee Ranger Ranne puukko

Painovyöt

Pikavyö + 10 kg paino Painovyö pikalukolla yhden käden OMER perusvyö Lyijypainot 1, 2 tai 3 kg

Laitepakettitarjoukset

Poseidon Jetstream 300 bar Arctic 200 bar, Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar

1300,1000,2000,1500,400,600,200,300300'3100:3500,5500,3500,400700'4200:alk.2500,-

6900,2900,3500,-

300,200100:100,-

250,15080'1 kgl 15:-

5550,5300,5700,5300,3900,-

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. K?ikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSA: http://members. tripod.com/ -wasser_spielen

"

~.~


KEINAHDELLEN NUIJITTIIN SUUNNITELMIA Suomen Urheilusukeltajain liiton vuosikokousristelyn ohjelmasta osa koitui Keski-Uudenmaan Sukeltajien kunniaksi. Olihan kysymyksessä myös heidän 20-vuotisjuhlaristeilynsä. Mutta siitä toisaalla tarkemmin. Vakaasti ja asiaan kuuluvalla arvokkuudella päätettiin Suomen Urheilusukeltajain liiton budjetti ja toimintasuunnitelma alkaneelle vuodelle. Keinahtelua tapahtui ainoastaan puitteissa. Laiva velloi aikamoisessa syysmyrskyssä, mutta päätöksiin se tuskin vaikutti. Nuijan varressa hääri nyt Veli-Matti Korppi-Tommola johti kokousta tiukalla otteella mutta hyvässä hengessä.

Suunnitelmat Liiton toiminnan painopistealueita ovat seuratoiminta, nuorisotoiminta ja erityisryhmien liikunta. Kukin valiokunta huomioi toimintasuunnitelmissaan erityisesti nuorisotoi-

minnan, jonka toivotaan entistä enemmän sulautuvan luonnolliseksi, yhteiseksi osaksi seurojen toimintaa. Puheenjohtaja Jouko Laitinen korosti puheenvuorossaan, että seuroihin on tulossa lapsia ja nuoria enemmän kuin tämän hetken ohjaajaresurssit sallivat. Seurojen on pystyttävä vastaamaan tähän haasteeseen.

nen Lappeenrannasta, Pentti Parkkila Ylitorniosta ja Mika Pohjonen Helsingistä. Varajäsenen yksivuotiselle kaudelle valittiin uudet kasvot Mauno Siren Lappeenrannasta ja Aki Kilo Helsingistä. Kiitospuheenvuorossaan Jouko Laitinen pohti, että olisi hyvä saada

Sanna Kammonen, sihteeri SUSL:n seurasta no 200: Kuhan Häntä ry Juvalta. naispuolisiakin jäseniä johtokuntaan. Kannattaa siis nostaa vahvat naiset esiin edustamaan seurojamme ja luomaan erilaista näkökulmaa yhteisten asioidemme hoitoon. Q3

teksti ja kuvat Leena Koivumäki

Henkilövalinnat SUSL:n puheenjohtajana jatkaa toimintakauden 1999-2000 edelleen Jouko Laitinen. Johtokunnan jäseniksi vuosiksi 1999-2000 valittiin vanhat tututVeli-Matti Pynnönen Kouvolasta, Erkki Sy~älä Lappajärveltä ja Antti Saarnio Helsingistä. Uutena johtokunnan varsinaiselle paikalle rynnisti Kari Back Rovaniemeltä.. Kaksivuotiskautensa puolivälissä jatkavat Jari Autio Tampereelta, Kari Lappalai-

Illan viihdyttäjää Kirka Babitsinia /<jinnosti urheilusukellus. Erkkj Sytjälälle lankesi kunnia kertoo lajistomme.

Naisenergiaa kokousristeilyllä. Diving Team Porin - uuden juniorisukellusseuran - vahvat naiset Vas. Ulla Kauppi, Tiina Grönholm jo Heidi Hietanen. Miesenergiaa. Vas. Risto Sajaniemi H20:sta Helsingistä, Keijo Koittola, Kalevi Turkka, Reino Hyppönen jo Tapio Sytjänen Tampereen Ur-


r--------~--r------------------------------------,

Hei kaikille! Minä olen Mika Rautiainenja minut on valittu SUSLn uudeksi koulutuspäälliköksi.

PALVELUKSESSANNE

L

Laitesukelluskurssin kävin tammi- sinkiläisissä sukellusliikkeissä. Samaan Ja takaisin sukelIusasioihin: koska mikuussa 1983. Se oli "vanhaa hyvää aikaan koulutin koko ajan myös nulta ei kukaan ole tätä koskaan kyaikaa", jolloin käytössä oli vielä US omassa seurassani. synyt, haluan siitä huolimatta ehNavy-taulukko eikä mitään syvyys- Vuonna 1992 lopetin työni sukel- dottomasti kertoa. että pidän enirajoja tunnettu, joten seuraavien lusliikkeessä ja kävin M3-kurssin.Tä- ten yösukelluksista kirkasvetisessä, Sukeltamisen aloitin jo aivan piene- vuosien aikana tekemistäni sukel- hän aikaan aloitin kouluttamisen suhteellisen matalassa paikassa, josnä: en kuulemma koskaan tahtonut luksista en enää nykyään voi ker- SUSL:n jä~estämillä Ml-kursseilla. sa on paljon kalaa (tietysti sukellus oppia kunnolla uimaan, koska olin toa kenellekään (koska minun kuu- Tuossa eräänä päivänä laskeskelin, johonkin j~ettömän syvällä sijaitkoko ajan pää pinnan alapuolella... lemma on oltava esimerkkinä ih- että sen jälkeen olen ollut mukana sevaan rautalaivan hylkyyn astroKymmenvuotiaana sain kunnolliset misille). Sen sijaan esim. tasapai- vetämässä hieman yli kolmeakym- nauttikaasua hengittäen on myös perusvälineet ja aloitin sukeltami- notusliiviä ei opetettu kurssilla mentä Ml-kurssia. Näitten lisäksi omalla tavallaan jännittävä, mutta sen tosissani. Kuuluin edesmenneen käyttämään lainkaan, vaikka kou- olen opettanut jonkin verran myös kyllä ne kolmipiikit ja lasikalat silti Sukellusseura 78:n junioreihin (ny- luttaja kyllä neuvoi semmoisen M2- ja M3-kursseilla. vievät voiton). kyään sanottaisiin norppiin) ja suo- hankkimaan. Kun sitten koulutta- Parina kesänä minulla oli tilaisuus Nyt siis SUSL:n uutena koulutusritin siellä vapaasukeltajan luokka- jaa uskoen sen ostin ja menin en- olla mukana avustamassa Marko päällikkönä vastaan kaikkiin sukelsuorituksen (silloin se oli keltainen simmäistä kertaa laivalle, vanhat Röhrin vedenalaisten elokuvien luskoulutusta ja -turvallisuutta käpahviläpyskä). sukeltajat nauroivat päin naamaa, teossa, mikä oli lievästi sanottuna sitteleviin kysymyksiin. Soitelkaa ja Seiskakasissa oli nuorisotoiminta jär- että kauppiaat ovat päässeet pet- mielenkiintoinen kokemus. lähetelkää sähköpostia! jestetty ihan mukavasti, meillä oli tämään poikaa pahoin moisen il- Koska minulle aina huomautelIaan, Puh. (09) 3481 2569 puoliksi H20:n nuorten kanssa oma mapallon kanssa. Mitä lienee ame- että puhun aina pelkästään sukelta- e-mail mika.rautiainen@susl.fi ~ uimahallivuoro Y~önkadun uimahal- rikkalaisten kotkotuksia! misesta, niin kerrottakoon, että olen lissa ja kesäisin oli paljon avovesisu- Vietettyäni määräajan Suomen Val- opiskellut Helsingin Liiketalouden kuva Ari Huhtanen kellustoimintaa. Koska seuran käy- tion täysi hoidossa Suomenlinnassa Ammattikorkeakoulussa, millä ei totössä oli suuri tukialus, saivat nuoret (Merivoimissa, en vankisiirtolassa....) siaankaan ole mitään tekemistä sulähteä iltasukelluksilla merelle laite- minut katsottiin riittävän ikäänty- keltamisen kanssa (lukuunottamatta sukeltajien mukana. Ensimmäisen neeksi kelpaamaan kouluttajan tietenkään sitä, että lopputyöni kähylkysukellukseni tein snorklaamalla hommiin. Seuraavat viisi vuotta olin sitteli kanta-asiakassuhteita sukelCoolaroon koneelle (7m). kouluttajana ja myyjänä eräissä hel- lusliikkeissä...). ________________________________________________

~

Uusia Nuori Suomi -ohjaajia Varalassa Tampereella leivottiin II uutta norppaohjaajaa marraskuussa. Osa oli pitempään mukana olleita, osa vasta-alkajia ohjaajaurallaan. Ohjelma oli tiivistä ja tiivistettyä, mutta liikunnallistakin puolta riitti - jopa lauantai-iltanakin altaalle.Vasta sitten löysättiin, kun silmä alkoi painua kiinni kuumassa suihkussa. Syöttökäsi (lentopalloa ja heti useampi erä) toimi vielä seuraavanakin päivänä. Varalan allas (12,5 x 6m, syvyys 1,5m) toimi mielikuvitusta käyttäen, tosin varauksin. 3,8 metriä syvyyttä käännettynä vaakatasoon matalassa päässä siten, että syvä osa on noin puolessa altaassa... hm ... no, joo menee siinä jo lopultakin pasmat sekaisin. Mutta vaikeuksien kautta voittoon. Eekun morot nääs kaikille olioille. ~

toivoopiJorma Vähä

Kuvassa, ei missää järjestyksessä, Tuulia, Marja, Hanna, Aleksi, Matti, Mikko, Marko, Johan, Tero, Mirkka ja Lotta. Kuva Jorma Vähä.

"\


PURSUIT X3

W"~~j.\~j.\~~~1

~~~~~~1~@~~~~~~1j.\

Kun puhutaan laadusta, on PURSuit X3 suomessa jo käsite urheilu ja ammattisukeltajille.

VARUSTEMYVNTI: Spiro. Ursuit. Suunta. Poseidon. Dive Rite. Dacor. Cressi. Polar. Pursuit. Mares. Spora. OMS. DSI. Aga. Apeks ... VARUSTEHUOLTO: Laitekatsastukset. sukelluslaitehuollot. pukukorjaukset ... TEKNIIKKA: Laitteiden happipesut. säiliöpesut + Teknikkasukellusvarusteet + Syväsukellusvarusteet

Tilaa esite ja vertailutesti

• SUKELLUS • RETKEILY • KALASTUS • • ASEET JA AMPUMATARVIKKEET • • RESERVILÄIS- JA TURVAVARUSTEET •

Tero Sinkkonen - Raatekankaantie 1. Joensuu puh/ fax (013) 285240. GSM 0505722690

Soita ja tilaa postitse.

Sea Safety Oy Puh 094544600

HUONOJA OLOSUHTEITA EI OLE OLEMASSA - ON VAIN VÄÄRIÄ VARUSTEITA! ! !

SEVEN SEAS OY

Strsmsmsholmen Sjssportsenter

* Padl ,ukelluckurult * Sukellulretket * Vilinemyyntl ja -IIuokrau.

Täyden palvelun sukelluskeskus,

perulllilineet alkaen 550,* Laite-.. .-ja pukuhuollot

jossa pääset sukeltamaan kelissä kuin kelissä

* *

~ c:.c..'tt,.,

'>-'.Io~.;.

~ "'·;".i'!"i'~. ~~

Kirkkaat vedet Hylkyjä, kanjoneita, kelppimetsää, drop off -sukelluksia, seal colony, virtasukelluksia ym.

L'3

~m<:MJ

Monipuoliset majoitustilat kaikenkokoisille - ryhmille sekä hyvät keittomahdollisuudet. Varusteiden myynti ja vuokraus.

Contact

Telefax 09 454 43 00 rheimintie 17, 00250 HELSINKI

Kisahalli

Soita Ja ky.y Iltää ! Puhelimet: (09) 5&U 5920 0400-887 199, 040-5JJ2 044 Fax:(09) 5&U 5921 Kontulan Ottari KeinulaudankuJa 4, 00940 Heltinki

US!

tel +47 712 98174 fax +47712 98318 e-mail post@stromsholmen.no www.stromsholmen.no

SEVEN SEAS OY 23

-

.


tt

tt

RAPYLAUINTI Räpyläuinti tuo monelle lajia tuntemattomalle mieleensukeltajan räpylöineen, maskeineenja snorkkeleineenja sitähän se aluksi olikin.

Tämän hetken räpyläuimarilupauksemme Timo Suominen Kouvolasta. Lyhyen uransa aikana hän on saavuttanut jo henkilökohtaisia SM-mitaleja 6 kultaa ja yhden hopean sekä PM-mitaleja kuusi kultaa. Kuva Leena Koivumäki.

Vähän historiaa Räpyläuinti on kilpailulajina suhteellisen nuori. Se kehitettiin 60-luvulla Euroopassa.Aluksi laji oli vain sukeltajien fyysinen harjoittelumuoto,jota uitiin avovedessä sukellusvarusteissa. Vähitellen se kehittyi kilpailumuodoksi. Uitavat matkat olivat yleensä pitkiä, esim. merimaili tai enemmän. Suomessakin Suomen Urheilusukeltajain liitto alkoi järjestää pintauinnin, kuten lajia alussa nimitettiin, Suomen mestaruuskilpailuja jo 60luvun jälkipuoliskolla. Perinteisiä avovesiuinteja Suomessa ovat Porvoonjokiuinti Porvoossa, Aumjokiuinti Turussa ja Waskia swimming mce Vaasassa. Näiden uintien perinteitä on vaalittu vaihtelevalla menestyksellä 90-luvun alkupuoliskolle asti. Toivottavasti ne saavat uutta puhtia, jotta laji ei katoa Suomesta. Pian räpyläuinnista kehittyi myös sisälaji, jota harmstetaan hallissa vuodenajoista riippumatta. Kilpailumuotona halliräpyläuinti on lähinnä uinnin vauhdikkaampi muoto. Apuvälineinä käytetään räpylöitä ja snorkkelia, laitesukelluslajeissa snorkkelin tilalla paineilmalaitetta. Niiden avulla uimari haluaa nauttia vauhdin hurmasta vedessä. Ensimmäiset räpyläuinnin EM-kilpailut järjestettiin Angemssa Italiassa vuonna 1967, ensimmäiset MM-kilpailut Hannoferissa Länsi-Saksassa 1976 ja ensimmäiset PM-kilpailut Oslossa 1977. Suomeen laji tuli Neuvostoliiton kautta I970-luvun alussa ja ensimmäiset SM-kilpailut uitiin Turussa 1975. Räpyläuinti on CMAS:n alainen laji. CMAS:iin kuuluvasta noin I00 jäsenmaasta ainakin 36:ssa harmstetaan räpyläuintia kilpailulajina.Johtavat maat ovat tällä hetkellä Kiina ja Venäjä. Olympialaisiin lajia ei vielä ole ollut mukana, mutta suuren edistysaskeleen se koki, kun CMAS hyväksyttiin kansainvälisen Olympiakomitean jäsenliitoksi 1986. Suomessa laji kuuluu Suomen Urheilusukeltajain liiton alaisuuteen. Nykyään lajia harmstetaan kilpailumielessä noin parissakymmenessä suomalaisseumssa.

'. •

Suomen menestys arvokisoissa (MM-, EM- ja WG-kisat) Tällä hetkellä parhaat pohjoismaiset räpyläuintimaat ovat Tanska ja Suomi. Entinen mahtimaa Ruotsi on jälleen nousemassa takaisin samaan rintamaan, Norjasta ei vuoden 1991 jälkeen ole kuulunut mitään. Suomen menestys kansainvälisissä arvokisoissa tällä vuosikymmenellä on ollut merkittävä mutta taso valitettavan kapea Parina viime vuonna meille on löytynyt lupaavia uusia nuoria, joilta voidaan odottaa mitä vain, jos jatko sujuu samaan tahtiin kuin viime vuonna. Vuonna 1991 Göteborgissa jä~es­ tetyissä EM-kilpailuissa Suomi sai kaikkien aikojen ensimmäiset arvokisamitalinsa räpyläuinnissa, kun Ari Palve sijoittui hopealle 100m:n lai-

24'

.: -

-

,:-:_I

. . .~

tesukelluksessa ja pronssille SOm:n sukelluksessa Lisäksi Ari saavutti vielä 4. sijan I OOm:n ja 200m:n räpyläuinneissa. Ari palkittiinkin kisojen parhaana miesuimarina. Vuoden 1992 MM-kisoissa Ateenassa Suomi ei saanut yhtään mitalia mutta menestyi muuten hienosti. Kilpailuihin osallistui kaikkiaan 250 kilpailijaa 32 maasta. Suomi sijoittui loppupisteissä 12. Tanska oli II. ja Ruotsi 15. Vuoden 1993 EM-kisat Moskovassa olivat nuoren Sami Sorrin läpilyöntikisat Suomi oli paras pohjoismaista. Mitalitilastossa Suomi oli kuudes Sorrin ja Palven pronssi mitaleilla Vuonna 1993 pidettiin Haagissa Maailmankisat, jossa Suomi menestyi ennennäkemättömällä tavalla Tähän auttoi kuitenkin se, etteivät Kiina ja Venäjä osallistuneet kisoihin. Suomi sijoittui hienosti toiseksi.Ari Palve saavutti kaksi kultamitalia ja

,. .

-;,-,. ':


Sami Sorri yhden hopeamitalin ja kaksi pronssimitalia. Lisäksi joukkueemme saavutti kaksi hopeamitalia viesteissä. Vuoden 1994 MM-kisoissa Dongguanissa Kiinassa Suomen joukkue sijoittui 10. kolmenkymmenen maan joukossa saavuttaen historiansa ensimmäisen MM-mitalin Sami Sorrin sijoittuessa pronssille 800 m:n räpyläuinnissa. 100 m:n laitesukelluksessa Ari Palve sijoittui neljänneksi ollen kuitenkin paras eurooppalainen. Vuoden 1995 EM-kisoissa Tampereella Suomi saavutti kolme pronssimitalia ja runsaasti kiitosta kisajärjestelyistään. Vuoden 1996 MM-kisoissa Dunaujvarosissa Unkarissa Ari Palve saavutti kauan tavoittelemansa MM-mitalin sijoittumalla 100 m:n laitesukelluksessa pronssille. Vuoden 1997 EM-kisat uitiin Montpellierissä etelä-Ranskassa. Suomen menestys oli jälleen pääasiassa Ari Palveen varassa Ari saavutti 100 m:n laitesukelluksessa jälleen pronssia. Vuoden 1997 WORLD GAMESkilpailut pidettiin Lahdessa. Räpyläuintiin osallistui koko maailman parhaimisto. Suomen joukkueen kokonaismenestys jäi tällä kerralla Haagin tuloksiin verrattuna vaatimattomaksi. Kuitenkin 100 m:n laitesukelluksessa Ari Palve ja Sami Sorri sijoittuivat mahtimaiden Kiinan ja Venäjän edustajien jälkeen seuraaviksi eli 5.ja 6. Vuoden 1998 MM-kisoissa Calissa Columbiassa ei saatu yhtään mitalia mutta Palve sijoittui vielä 100 m:n laitesukelluksessa neljänneksi ollen toiseksi paras euroopalainen. Lisäksi Sorri sijoittui 50 m:n sukelluksessa 5. Vuoden 1998 nuorten EM-kisoissa Pescarassa Italiassa uusi tulevaisuuden lupauksemme Timo Suominen vasta 15 vuotiaana alle 18 vuotiaiden joukossa ui upeasti sijoittuen 50 m:n räpyläuinnissa 4. ja 50 m:n sukelluksessa 7. Jälkimmäisessä lajissa Suominen sukelsi alkuerässään saman ajan kuin loppukilpailujen pronssimitalisti. Lisäksi 100 m:n räpyläuinnissa Suominen sijoittui 10.

Kaikissa lajeissa hän paransi ikäluokkansa pohjoismaiden sekä tietysti myös Suomen ennätyksiä.

Suomen parhaat räpyläuimarit Suomen valovoimaisimmat räpyläuimarit ovat Ari Palve Kouvolasta ja Sami Sorri Suolahdesta. Ari Palve (* 1963) on saavuttanut I 990-luvulla arvokisoissa kaksi kultamitalia, yhden hopeamitalin ja kuusi pronssimitalia. SM-kisoissa Ari on uinut vuodesta 1979 vuoteen 1996. Niissä ja PMkisoissa hän on uinut kymmeniä mitaleja. Suomen toinen tähti, Sami Sorri (* 1975), joka on saavuttanut yhden arvokisahopean ja kuusi pronssimitalia. SM-kisoissa Sami on uinut vuodesta 1989. Hänenkin mitalisaaliinsa on vaikuttava. Kansainvälisen tason muut uimarimme ovat Janne Toivola (* 1966) pitkillä matkoilla ja Johanna Salmela (* 1976) pikamatkoilla, molemmat Jyväskylästä sekä tamperelainen Noora Kuusivuori (* 1979) laitesukelluslajeissa. Lisäksi olemme saamassa joukueeseen naapuriapua, kun ukrainalainen Jevgeni Kanevets (* 1975) on avioitunut Suomeen ja pyrkii Suomen kansalaiseksi. Hän edusti Ukrainaa EM-kisoissa Tampereella 1995 ja on kansainvälistä huippua - Palven ja Sorrin tasoa. Tämän hetken lupaavin nuori räpyläuimarimme on Timo Suominen (* 1983) Kouvolasta.Timo on uinut kilpaa vasta kaksi vuotta ja kolkuttelee jo kansainvälisellä huipulla mitalien tuntumassa. Lupaavia nuoria Suomisen vanavedessä ovat Kimmo Ko~a (* 1984) ja Dina EI-Nenaey (* 1985) Kouvolasta, Laura Lehto (* 1984), Marko Kolsi (* 1985) ja Riina Kupari (* 1986) Jyväskylästä sekä kaksoset Eveliina ja Kristiina Salo (* 1984) Tampereelta ja Henna Virransola (* 1984) Suolahdesta. ~

Kalevi Turkka räpyläuintivaliokunnan sihteeri

CMAS:n kilpailusäännöissä räpyläuinti määritellään seuraavasti: "Räpyläuinnilla ymmärretään uimaräpylöitä käyttävien urheilijoiden etenemistä veden pinnalla tai vedessä vain lihasvoimaa käyttäen.vedenalaisen työntövoiman saa saada aikaan vain kilpailijan lihasvoimalla. Sukelluslajeissa käytetään ainoastaan paineilmalaitteita." Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpylät, uimalasit, snorkkeli, regulaattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, jonka levyosa on valmistettu lujitemuovista ja kenkäosa kumista molemmille jaloille. Räpylöiden levyn jäykkyysaste riippuu uitavan matkan pituudesta ja uimarin voimista. Lisäksi sukelluslajeissa levy taipuu tasaisesti koko pituudelta kun taas pintauinnissa levy on jäykempi tyvestä ja notkeampi kä~estä. Räpylän kokoa ei ole säännöillä rajoitettu. Parhaat kilpailuräpyiät valmistetaan käsityönä Venäjällä. Potkiminen tapahtuu delfiinipotkuin käsien ollessa ojennettuina kämmenet päällekkäin suoraan eteenpäin korvien tasolla.vauhti vedessä voi nousta jopa yli 3 metriin sekunnissa. Snorkkeli on tehty taivutetusta pyöreästä muovi putkesta, joka on yleensä varustettu otsapannalla. Putken maksimipituus on 48 cm ja sisähalkaisija enintään 23 mm. Laitesukelluslajeissa teräksiset tai alumiiniset paineilmapullot voivat olla tilavuudeltaan 0,5 litrasta ylöspäin sukellettavasta matkasta riippuen. Pulloa pidetään sukellettaessa suoraan eteenpäin ojennettujen käsien jatkeena. Räpyläuinti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin: - pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia - pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilmalaitetta - pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen Kilpailumatkat räpyläuinnissa ovat 50m, 100m, 200m, 400m, 800m, 1500m ja I 850m sekä 4x 100m ja 4x200m:n viestit, hengen pidätyssukelluksessa 50 m (alle 14 vuotiailla 25m) ja laitesukelluksessa 100m, 400m ja 800m. Ikäryhmät: A yleinen, ei ikärajoituksia B 16 - 17 vuotiaat C 14 - 15 vuotiaat D 12 - I 3 vuotiaat Eli vuotta ja nuoremmat V veteraanit = 35 vuotta ja vanhemmat Ikäryhmä määräytyy syntymävuoden, ei syntymäpäivän mukaan Samassa lajissa ei kuitenkaan voi kilpailla kuin yhdessä ikäryhmässä kerrallaan.

Räpyläuintivaliokunnan kokoonpano ja tehtäväjako 1999 * Kalervo Rehnbäck, puheenjohtaja * Kalevi Turkka, sihteeri, tiedottaja, tilastot sekä kilpailutoiminta * Janne Toivola, räpyläuinnin päävalmentaja, huippujen valmennus. Lajin kehittäminen ja tunnetuksitekeminen Juha Ko~an ja Sami Sorrin kanssa Juha Ko~a, nuorten ja seuravalmentajien koulutuksen kehittäminen Toivolan ja Sami Sorrin kanssa * Jouko Sorri, Suolahden leiritoiminnasta * Jaakko Leppäniemi, avovesiuinnit * Veli-Matti Pynnönen, yhteyshenkilö nuoriso- ja seuratoimintavaliokuntiin sekä liiton johtokuntaa

Vuodenvaihteessa saadun tiedon mukaan Kreikka on äänestyksen jälkeen valinnut vuoden 2004 Olympialaisiin räpyläuinnin karaten sijaal1. LOfDullisen siunauksen suorittaa Kansaimvälinen Olympiakomitea. Räpyläuinti on siis hyvässä myötätuulessa! ,~~'...

Säännöistä ja varusteista

*

15


o 0°

Norpparalli pumpattiin Mäntässä

Väliäkö sillä, onko Mäntässä pumppu- vai pehmotehdas. Ralli oli ihanjees!

teksti Kalle Peltonen kuvat Make Oli synkkä ja myrskyinen yö. Näinhän sen vois aloittaa, mutta kun en aloita. Olipa kerran Norpparalli Porissa ja HIRVEÄ HÄSLlNKI omien norppien kanssa. Kaikki oli samaan aikaan kysymässä, jotta milloin on mun vuoro, missä mun räpylät on, missä Marko on, onko pakko, koska syödään ... jne jne. Kaikille piti vastata, ja siihen sekaan Heinon Lasse pääsi iskemään: Pitääkö Mäntän Seudun Urheilusukeltajat norpparallin vuonna 1998, ja kuten kaikkiin muihinkin sen sählingin kysymyksiin, vastasin LasselIekin myöntävästi. Jälkeenpäin mietin, että mitähän se Lasse oikein kysyi. Se selvisi, kun Lasse soitti Nuorisovaliokunnan jo päättä-

m a rr as kuun

viimeisenä viikonloppuna. Asia sovittiin. Lasse ehdotti rallin nimeksi vaikka Pumppurallia, koska hän ei Mäntästä tiedä muuta kuin Ahlströmin pumpputehtaan. Hyvä oli nimiehdotus, sekin sovittiin. Paitsi että eihän Mäntässä ole kuin Euroopan suurimpiin kuuluva pehmopaperitehdas, mutta eihän sitä voi aina kaikkea tietää. Valmistelut sujuivat - näin jälkikäteen ajatellen - hyvin, vaikka välillä tuntui että tästä ei tule mitään. Asiat kasaantuivat yllättäen ja kaikki tuntui kaatuvan päälle, mutta hyvin jä~estelyistä selvittiin. Vihdoin tuli aamu, jolloin olimme Länsi-Koskelan koululla valmistelemaan norppien saapumista. Sodankyläläiset tulivat jo aamuyöstä ja heidät päästettiin nukkumaan hyvin ansaitulle aamu-unille. Me hipsimme jä~este­ lemään luokkia majoituskuntoon. Ei ainakaan hirveästi kolisteltu ... Luokat kunnossa, ruokala valmis, valvojat valmiina, sisäänheittäjät valmiina; porukat voi saapua. Vähitellen luokat täyttyivät ja kaikki löysivät paikkansa. Majoittumisen jälkeen syötiin ja vietettiin pientä siestaa ennen toiminnan alkamista. Rallin alkupamaus laukaistiin hieman aikataulusta myöhässä, mutta olimmehan pidättäneet oikeuden pieniin ohjelmamuutoksiin. Kaikki alkoi, kun kaksi pikkubussia ja muutama ystävällinen huoltaja pyörittivät kuljetusraIlin koulun ja uimahallin välillä.

Vaikeita, haastavia rasteja Hallilla toiminta oli kiivasta. Norpat piti pitää "pimennossa", eli ralli oli ns. pimeäralli. Ensimmäiset kahdella kuivarastilla testattiin ensiaputaitoja. Ensimmäisessä sovellettiin teko hengitystä ja

puhalIettiin rantapallo täyteen. Toisessa tehtävässä piti rakentaa paarit annetuista aineista. Seuraavaksi norpat siirtyivät veteen kuskaamaan kuljetuslauttaa ja kaveria altaan toiseen päähän. Sitten oli monen mielestä hankala sijoitustehtävä; laakerikuulat piti sijoittaa laakerikehään. Laakereiden piti mennä just kohdalleen, ennen kuin tehtävä onnistui. Seuraavaksi tiputettiin prikkoja hippoonTämän jälkeen työnnettiin kottikärryjä pitkin altaan pohjaa, eikä tästä tehtävästä kaikki tykänneet. Mutta meininki oli reipasta ja kaikki tuli suoritettua - enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Koululla kuuli kyllä rallin jälkeen kuinka norpat analysoivat suoritustaan. Kaikki olivat hyvin tietoisia, mikä meni pieleen ja mikä sujui hyvin. Mutta kun saatiin taas syömistä ja hieman levättiin, eivät pienet epäonnistumisetkaan tuntuneet pahalta. Olihan seuraavana ohjelmassa disko, jossa ihmeen energinen nuoriso toteutti itseään diskotanssiksi nimetyn vartalonvääntelyn muodossa. Musiikki oli rajua ja soi kybällä, mutta tuli sekin aika, jolloin ilo piti lopettaa ja mennä tutimaan. Piti mennä. Teoriassa hiljaisuuden piti aIkaa klo 23.00, mutta käytännössä se aIkoi roimasti myöhemmin.

Leipää ja sirkushuveja Mukavalla lattia-alustalla hyvin nukutun yön jälkeen saapui aamu ja aamiainen, joka antoi taas voimia kohdata uudet haasteet. Mukavin työ oli tietysti luokkien siivoaminen. Majoittuneille norpille ja heidän ohjaajilleen pitää antaa erityinen tunnustus luokkien siisteydestä. Koulun siivoojat olivat erittäin tyytyväisiä jä~estykseen ja siisteyteen norppien jäljiltä. Siitä kiitos myös jä~estäneen seuran puolesta. Siivouksen jälkeen oli ohjelmassa Mäntän Nuorisosirkus, joka antoi vakuuttavan ja häikäisevän näytteen osaamisestaan. Oli pallokävelyä, yksipyöräisiä ja akrobaatteja (=selkärangattomia naishenkilöitä). Miten he saavat itsensä niin taivutettua? Esityksen jälkeen myös norpat ja ohjaajat saivat kokeilla välineitä. Muutama rohkea uskalsikin, eikä vahinkoja sattunut. Lopuksi oli palkintojen jaon vuoro ja siinä rehdisti ja reilusti urheiluhenkiset norpat saivat ansaitut palkinnot. Posket hehkuivat ja ilo kiilsi silmissä, kun pokaali kiilteli kädessä. Loppuhuipennuksen jälkeen oli jäähyväisten aika. Väki kokosi kamppeensa ja siirtyi autoihinsa. Kotimatka saattoi alkaa. Toivottavasti Mäntän Pumppuralli oli odotusten mukainen ja kisoista jäi hyvä maku suuhun myös osallistujille. meille jä~estäjille ainakin jäi ja aatos itää, että ehkä sittenkin vielä joskus...

Norppapumppurallin tulokset


Räpyläuinnin päävalmentaja Janne Toivola on syystäkin tyytyväinen. Nuoret uimarilupaukset saavat kilpailla ja uusia innokkaita uimareita pulpahtaa koko ajan lisää. Nuori Suomi -cup on paikkansa lunastanut.

Väki sen kun lisääntyy Nuori Suomi Cup on otettu norppapiireissä omaksi. Jokaisella cup-kerralla väki määrä on lisään-

Kari Kangasniemi, uimarilupaus Kokkolan Merisaukoista. Kultaa ja hopeaa - ja muitakin mitaleita kahmivat kotikisoissaan Salon kaksoset (vas) Eveliina ja Kristiina Tampereen Urheilusukeltajista.

tynyt. Tampereella itsenäisyyspäivän aattona 29 osallistujaa kahdeksasta seurasta osoitti iloisella meiningillä, että räpyläuinti kiinnostaa nuoria. Jokainen yritti tosissaan ja kaveria kannustettiin sen

minkä keuhkoista irtosi. Hyvin valmennuksessa edistyviä, jo PM-tasollakin kilpailleita ja menestyneitä on useampia. Hienointa on, että uusia innokkaita aloittavia riittää joka kerralla. Kilpailua haluavat

nuoret saavat kaipaamaansa kilpailua ja samalla räpyläuinnin huipulle kasvaa uusia yrittäjiä.

teksti ja kuvat Leena Koivumäki

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Vuoden norppaohjaaja: SARI HÄKKINEN

Vuoden norppa: SUSANNA LAINE Vuoden norppa, 13-vuotias Susanna Laine aloitti sukeltamisen nelisen vuotta sitten Keski-Uudenmaan Sukeltajien perusvälinekurssilla. "Kaverini Anu oli menossa kurssille ja pyysi mukaan, ja homma kuulosti tosi kivalta", muistelee Susanna. Myös pikkusisko ja -veli ovat norppia.junnuharkoissa käydään joka viikko, ja ryhmään kuuluu parikymmetä muuta norppaa. Mukavimmaksi norpparalliksi Susanna nimeää ihka ensimmäisen rallinsa Kouvolassa. Sieltä jäi muistoksi pronssimitali. järvenpään yönorpparallissa pari vuotta sitten Susanna palkittin t<PI-nnr"ri,n,lI,innnll, reiluudesta ja hyvästä kaveruudesta. Sukeltaminen on vuoden norpan tärkein harrastus, ja hän haluaisikin laitesukelluskurssille heti kun ikä riittää: '10s vain rahaa löytyy! Vanhempien puolesta kyllä varmaan pääsisin kurssille", Susanna sanoo.

Sari Häkkinen on ohjannut Keski-Uudenmaan Sukeltajien norppia viitisen vuotta. Viittäkymmentä juniorijäsentä paimentaa Sarin apuna tusina muita ohjaajia. "Ohjaajalle on tosi palkitsevaa, kun vaikkapa pieni kuutti nousee pintaan naama loistaen saatuaan kiekon kahdesta metristä", Sari sanoo. Omassa seurassaan hän aikoo laajentaa kuuttitoimintaa, sillä kysyntä on valtavaa. juniorivastaavana hän haluaa myös kannustaa ohjaajia kehittämään itseään, jotta nuorille voisi ta~o­ ta yhä monipuolisempaa tekemistä. . 'Valtakunnallisista leireistä ja muista tapahtumista saadaan hyvin positiivista palautetta, mutta ohjelmaa pitäisi kehittää ja uudistaa, että innostus ei lopu. Eri ikäryhmät pitäisi huomioida yhä paremmin", Sari kommentoi Suomen norppatoimintaa. Sari opiskelee limnologiaa ja valmistui hiljattain ensimmäiseltä sukellusoppaan ja -kouluttajan ammattikurssilta Ensi kesänä nuoresta naisesta tulee laivaston alokas. Armeijälkeinen elämä on vielä avoinna. "Nuorten kanssa toimimista tuskin kuitenkaan jätän koskaan, se tulee aina olemaan mukana kuvioissa", liiton nuorisovaliokunnassakin vaikuttava Sari arvelee.

Valtakunnallinen Norppaleiri teksti Susan Heikkinen "Kaupunkiseikkailu Tampere 1999_"_ =..".... 29.7. - 1.8.1999 Paljonjänniäjuttqja mm. -luontoretki" TV·studiolle


TEINIVUODET TAKANA, sanoi pollea parikymppinen Brita katseli 20 vuotta sitten läheltä Keski-Uudenmaan Sukeltajien syntymistä, sillä hänen silloinen miehensä Seppo Ikävalko oli yksi perustajajäsenistä.

NeUä Keski-Uudenmaan Sukeltajaa on aloittanut hurjan villityksen: satakuusikymmentä ihmistä hötkyy ja tirskuu M/S Cinderellan konferenssisalissa. Poppi soija kankeampikin sukeltajajoraa: sormi nenään, käsi ylös, kauhaisuja kyykkyyn - se on sukellustanssin mahtitahti. Laiva irtoaa Katajanokaltaja Keski-Uudenmaan Sukeltajien 20-vuotisjuhlinta voi alkaa. Elämyksiä sisävesiltä rannikoille

Päivi Vaheri on yksi Suomenlahden hylyt -kirjan tekijöistä. Hulvaton sukellustanssi vetristi yleisön juhlimaan teinivuotensa jättäviä Keski-Uudenmaan Suke/tajia.

Ennen hupaisaa massatanssia salissa sinkoilivat viestit veden alta. Valokuvaajat Pekka Perätalo ja Vesa Niemi veivät juhlayleisön kuvamatkalle kauneimpaan sukellus-Suomeen. Se ainakin selvisi, miksi kaksikko suosii kirkkaanvärisiä kuivapukuja: komeissa vastavalo-otoksissa sukeltajasta ei muuten erottuisi kuin silhuetti. Esityksellään parivaljakko edisti tehokkaasti sukellus-

matkailua Kaakkois-Suomeen, sen verran komeista näkymistä heidän kotivesistään otetut diat kertoivat. Päivi Vaheri kertoi Suomenlahden hylyt -ki~an syntyprosessista. Uutta painosta tai täydennettyä versiota ei ole luvassa. Kustantajalta loppuun myydyn ki~an tekijöiden arkistoihin kertyy kuitenkin koko ajan uutta hylkytietoa, joten sukeltajakunta voinee vielä elätellä toivoa...

Miljoonasateen salaisuudet Miljoonasade on siitä erikoinen yhtye, että sen kaikki jäsenet harrastavat sukeltamista.Yhtyeen rumpali Jarmo Hovi ja basisti Ari Laaksonen kertoivat juhlayleisölle vedenalaisesta konsertista, jonka yhtye kehitti Turun Down By the Laituri festivaaliin 1995. Pähkähullusta ideasta lähteneestä projektista tuli menestys, mutta ensin koko tekniikka piti kehittää itse, ehkä ensimmäisenä maailmassa.AItaan reunalla oli syntetisaattori, johon impulssit johdettiin veden alle rakennetuista soittimista.

Miljoonasateen basisti Ari Laaksonen (vas.) ja rumpali Jarmo Hovi esittelevät vedenalaista bassokitaraa. "Koskettimet piti ensin sijoittaa vesitiiviiseen keskoskaappiin, jonka seinästä läpi viedyillä kumihanskoilla voisi soittaa. Viime hetkellä saatiin kuitenkin rakennetuksi pieni sukelluskello, jonka etuseinä oli läpinäkyvää pleksiä. Soittaja kurotti alakautta sormensa koskettimille", selitti Laaksonen. Rumpujen virkaa toimittivat peltipurkit. "Rumpukapulat piti tehdä metallista, etteivät ne olisi karanneet pintaan. Vedenvastus hidasti rumpusatseja, eikä kapuloita paljon pyöritelty sormissa", nauroi rumpali Hovi. Vedenalainen konsertointi tuotti yllättäviä ongelmia. Soittimien viritykset muuttuivat, kun ne vietiin altaan pohjaan. Harjoittelua vaikeutti se, että vesi pehmensi muusikkojen


sormen päät, jotka menivät vereslihalle jo puolen tunnin soittamisen jälkeen. Itse konsertti oli erikoinen kokemus niin yleisölle kuin yhtyeellekin.YleisÖ kuunteli biisit pinnalla olleista kovaäänisistä ja katseli yhtyeen vedenalaista akrobatiaa videotaululta. "Oli aika hassua soittaa altaassa täysillä, kun ei nähnyt yleisöään. Mielessä kummitteli, että onkohan siellä pinnalla enää kukaan kuuntelemassa", muisteli Hovi. Eikö Miljoonasateen tempaus kelpaisi Guinnessin ennätysten ki~aan? "Otimme asiasta selvää. Ovat kuulemma pyrkineet karsimaan ki~asta pois kaiken älyttömän ... !" naureskelivat Hovi ja Laaksonen.

Marko Röhr ja maailman kirkkaimmat vedet Ohjaaja Marko Röhr kertoi vedenalaisista elokuvistaan. Televisiossa nähtyjen hylkydokumenttien ja Vedenalainen Islanti -elokuvan tekijälle tärkeintä sukeltamisessa ovat fiilikset. "Elokuvanteon näkökulmasta se, mitä veden alla näkyy, on aika tylsää. Olennaista ei ole se, mitä sukeltajan ympärillä tapahtuu, vaan se, mitä hänen päässään tapahtuu. Valojen ja äänien avulla haluan elokuvassa luoda illuusion näistä vedenalaisista tunteista ja tunnelmista", kuvaili Röhr. "Tietyissä tilanteissa valaistaan päivänvalolampuilla, mutta kuvataan keinovaloherkistetylle filmille. Siten veden alta saadaan esiin värisävyjä, jotka nonmaalisti eivät näy", paljasti Röhr; joka ryhmineen on kehittänyt maailman ensimmäisen CE-hyväksytyn vedenalaisen valokaluston. Röhr lahjoitti juhlivalle seuralle videon Islanti-elokuvastaan. "Islantilaisen jäätikön jäältä kestää tuhansia vuosia painua jäätikön pohjalle asti, sulaa ja suodattua maan läpi kymmenien kilometrien matkan. Uskallan väittää, että sen kirkkaampaa vettä ei ole", hehkutti Röhr ja kuvat kertoivat samaa tarinaa. Röhrin elokuvissa katsojalle ei kerrota. missä syvyydessä kulloinkin liikutaan. "Elokuvassa illuusio on tärkeää. Maallikot kuvittelevat,

että jotkut upeat pätkät on kuvattu satojen metrien syvyydessä. Kun he kuulevat, että todellisuudessa vettä on 'vain' viisikymppiä, illuusio särkyy", perusteli Röhr. "Eihän meitä sitten enää pidettäisikään kovina jätkinä", vitsaili ohjaaja lopuksi.

Synttäreitä onjuhlittu pitkin vuotta Keskiuusmaalainen sukeltaminen lähti liikkeelle vuonna 1978, jolloin I 8 asiasta kiinnostunutta kokoontui Järvenpäähän miettimään kerhon perustamista. Seuran jäsenmäärä on nyt paisunut lähes kahteensataan, josta neljäkymmentä on junioreita. Merkkipaalua on juhlistettu jo ennen synttäriristeilyä.vuoden mittaan on kieputtu tivolissa, rohnustettu järven pohjassa kaskisukeltajan kengillä ja hiivitty huippusalaisessa agenttihallirallissa, joka perinteiden mukaisesti kilpailtiin pimeässä altaassa. Perustajajäsenistä Veli-Matti Korppi-Tommola on edelleen toiminnassa mukana. Seuran pitkäaikaiselle puheenjohtajalle myönnettiin juhlassa neljän tähden sukeltajakortti. Keski-Uudellemaalle löysivät tiensä myös kahdeksan pronssista ansiomerkkiä ja yksi hopeinen. "Keski-Uudenmaan Sukeltajissa on pitänyt mukana hyvä yhteishenki ja mukavat, omatoimiset ihmiset", sanoo vuodesta 1971 sukeltanut VeliMatti. Qj

Keski-Uudenmaan Sukeltajien sihteeri Esta Vainio jo puheenjohtaja Veli-Matti Korppi-Tommola kiittävät Suomen sukeJ/usseuroja huomionosoituksista.

teksti ja kuvat Susa Heikkinen

SUSL:n puheenjohtaja LQitinen luovuttaa liiton lohjan 20-vuotiaan Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry:n johtokunnaJ/e .

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

PARAS SUKELLUSVIDEO 1998 Tuomaristo, jolla on monivuotinen kokemus videotuomaroinnissa, on katsonut ki lpailuun osallistuneet työt. Parhaiden videofilmien plussat ja miinukset: 1. Miksi sukellan Jaakko Ala-Hiiro Kajaanista

+ Filmissä selkeä alku ja loppu + Elokuvan keinoja käytetty mukavasti + Hyvä tekninen toteutus .

+ Huumoria mukana

2. Arktinen sukellus Seppo Taskinen, Sukellusseura Vesikot ry Kouvolasta

+ Hyvää selkeää kuvaa + Jännitystä alussa, mitä tulee vastaan .1 Ei loppuhuipennusta .1 Ilman selostusta sanoma jäi vajaaksi

3. Sukellusta Savonlinnassa Pekka Pieviläinen, Savonlinna

+ Hyvää lopussa tulo pinnalle + Nättiä kuvaa osittain hylystä .1 Liian pitkä ja liikaa kalojen jahtausta ja pyyntiä .1 Alussa turha uimahallin otos .1 Niukka selostus

Tuomaristoon kuuluivat Raimo Sävilä, Pekka Savolainen ja Pentti Konttijärvi. Seppo Raatikainen, Kouvolan Videokuvaajat 'Y:n puheenjohtaja


Itsenäisyyspäivän mietteitä Juttelin juuri puhelimessa Suomisen Timon kanssa ja päätimme kovasta joulunalusleiristä Jyväskylässä. Samoin Tampereen kaksoset Eve ja Kristiina Salo kyselivät eilen yhteisleiristä joka toteutetaan vuodenvaihteen tiimoilla lahjakkaille ja harjoittelun tosissaan ottaville nuorille. Eilen 5.12.1998 oli Tampereella nääs - Nuori Suomi Cupin viimeinen osakilpailu ja porukkaa länsirannikolta asti. Kiitokset Porin. Rauman ja Kokkolan mittavasta osanotosta. Olihan siellä tietenkin myös Helsingin. Kouvolan ja Jyväskylän/Suolahden jengit paikalla. Pitkästä aikaa oli Hämeenlinnakin edustettuna Aki Helanderin ja Heidi Leinon voimin. Nyt 6.12.1998 itsenäisyyspäivänä tätä tekstiä raapustellessani tulee väistämättä mieleeni että nyt on tulossa todella kovia nuoria meidän "vanhojen" manttelinperijöiksi. Mutta olemme päättäneet. ettei perintätehtävä tule olemaan helppoa! Pyrimme jakamaan kylläkin tietotaitoa mahdollisimman paljon ohjauksen ja valmennuksen. leirien. kilpailujen ja tapaamisten yhteydessä mutta painottaen samalla pyyteettömän ja kovan harjoittelun. tavoitteiden asettamisen ja periksiantamattomuuden merkitystä. Sillä jos menestystä ja tuloksia kaipaat. niin valmistaudu myös työntekoon!

Ohjauksen ja valmennuksen merkityksestä "Niin paljon olen nähnyt. Ja niin paljon tiedän. Ja mitä enemmän tiedän sen varmempi olen siitä kuinka vähän tiedän." Jos päätät ryhtyä ohjaajaksi tai valmentajaksi. muista että sinulla on

pienempiin osiin suhteella 3: I eli kolme kehittävää/määrällistä viikkoa ja yksi palauttava viikko. Kilpailuun valmistavalla jaksolla tehojen noustessa suhde voi olla 2: I koska levon merkitys kasvaa. koska tehoha~oit­ teluun palautuminen vaatii enemmän aikaa. Mikrosyklillä tarkoitetaan mesosykIin jakamista vielä pienempiin osiin joka voi olla viikko tai yksittäinen ha~oituspäivä.

Delfiineitä, onko heitä? vastuu lapsista ja nuorista ryhmissäsi. Sinun on hankittava itsellesi tietoa siita asiasta tai lajista mitä ikinä teetkin. Pelaatteko uppopalloa tai teettekö halliralia? Uitko räpylöillä vai ilman? Sinun on myös hankittava taitoa lajistasi ja työstäsi ohjaajana. Miten toteutan suunnittelemani ha~oituksen? Miten opetan peruspotkun selällään. kyljellään. mahallaan? Mitä sanon jos nuori urheilija tulee harjoituksiin myöhässä? Kaikkiin kysymyksiin ei aina voi saada valmiiksi räätälöityä vastausta mutta ohjaajakoulutus antaa perus- ja käytännön tietoutta lajistasi. Myös tekemällä oppii. Yleensä kantapään kautta mutta silloin oppi menee paremmin perille (ehkä). Kysele ja käytä mielikuvitustasi.

Kuinka hienoa onkaan valmentajana seurata urheilijan tekniikan kehitystä ja yhä uusia ennätysten rikkomisia.

Harjoittelu Jokaisessa urheilulajissa on omat erikoispiirteensä. lajit vaativat ennen kaikkea lajitekniikkaa ja taitoa. kestävyttä ja nopeutta. Valmentajan ja uimarin tulisi tietää oman lajinsa vaatimukset ja lajianalyysi. LajianaIyysi kertoo pilkottuna lajin kilpailusuorituksen eri osa-alueet eli esimerkiksi räpyläuinnissa startti. kiihdytys. pintaantulo ja uinti. käännös ja maaliin tulo.

Suunnitelmallisuus Kausi rakennetaan pääkilpailujen mukaan: Pääkilpailuja edeltävät peruskuntokausi (PK). kilpailuun valmistava kausi (KVK) ja kilpailukausi (KK) ja ylimenokausi (YK). Edelliset kaudet muodostavat ns. makrosykIin ja eri kausien jakaminen pienempiin osiin on nimeltään mesosykli. Esimerkiksi PK voidaan jakaa

Suunnitelmallinen ja järkiperäinen ha~oittelu vaatii kolmen toisistaan riippuvan asian yhdistämistä: - harjoittelu - lepo - ravinto Tehokkaaseen ha~oitteluun kuuluu aina myös lepo! Ha~oittelu kuluttaa ja lepo palauttaa ja kehittää urheilijaa. Ha~oittelun ja levon lisäksi kokonaisuus olisi vajaa ilman ravinnon ja hivenaineiden korostusta. Harjoittelu kuluttaa elimistön suoja-aineita ja energiavarastoja. joten lisäravinteet, kuten proteiini ja hiilihydraatit muodostavat lisän optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi.

Säännöllisyys Ha~oittelun säännöllisyys on merkityksellistä sen vuoksi. että elimistö on totutettava rasitukseen jotta kehitystä voisi tapahtua. Jos tiettyjä teknisiä tai fyysisiä ominaisuuksia ei ha~oiteta säännöllisesti ja paljon.liikemalli voi unohtua tai jäädä vailiinaiseksi ja se joudutaan opettelemaan uudelleen kokonaan tai osittain.

Tavoitteiden asettaminen Tavoitteet pitää asettaa mahdollisimman ajoissa.Tavoitteet voivat olla sekä uran päätavoite että kauden osatavoite. Tavoite pitää olla tarpeeksi motivoiva mutta realistinen. Jokainen voi sitten määritellä harjoittelun tason omien tavoitteidensa mukaisesti. Räpyläuinti on kiva ja vauhdikas vesiurheilulaji. jossa on mahdollista tavata uusia kavereita ja saavuttaa hienoja tuloksia. Jos olet kiinnostunut lajista niin ota yhteyttä liittoon tai omaan seuraasi ja saat tietoa tästä delfiinejä lähellä olevasta urheilumuodosta! Ei muuta kuin räpylät jalkaan ja baanalle! ~

Terveisin Janne Toivola maajoukkueen päävalmentaja kuvatjariPynnönen


Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry eli SUSL SUSL on perustettu 1956 edistämään suomalaista sukellusurheilua ja ajamaan sukeltajien etuja maassamme. Jäsenseuroja on yli 200 ja jäseniä noin I 1.000. SUSL kuuluu kansainväliseen jä~ estöön nimeltä CMAS (Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques) jonka kautta myönnetyt sukelluskortit käyvät kaikkialla maailmassa CMAS:n perustajia oli edesmennyt Jacques-Yves Cousteau. Pohjoismainen yhteistyö on aina ollut aktiivista. Pohjoismaisilla liitoilla on yhteisedustuksia kansainvälisissä tehtävissä CMAS:n eri osa-alueilla. SUSL:lla on oma edustus CMAS:n johtokunnassa, räpyläuinti- ja uppopallovaliokunnassa.

Mitä on tarjolla Lajivalikoima kattaa kaikki sukelluksen osa-alueet "kuutista kajakkiin". Suomen Urheilusukeltajain liiton jäsenseuroissa voit harrastaa sukellusta junioirina Kuuteissa, eli vauvauinnin jälkeisissä ryhmissä sekä Norpissa 615 -vuotiaiden ryhmissä. Laitesukelluskoulutus voidaan antaa 15 vuotta täyttäneille. Mursuksi sanotaan vanhaa, jo ehkä hiukan äksyäkin veteraania ja kaikkihan tietävät mistä kajakkeja tehdään ... Alalajeja ovat laitetekniikka, sukellussuunnistus, sukelluskalastus, sukellusvaiokuvaus, räpyläuinti ja uppopalloVapaaehtoinen pelastuspalvelu eli VAPEPA on yksi tämän hetken tärkeistä osa-alueistamme. Kansainvälisesti menestynein kilpailulajimme on räpyläuinti, jossa mitaleja on kotiutettu lähes kaikista kilpailuista.

Porukasta voimaaja turvallisuutta Sukellus on pariharrastus parhaimmillaan ja seuroista löytyy samanhenkisiä ihmisiä. Kiihkeätempoinen elämän rytmi on muokannut seuratoiminnankin nykyaikaiseksi ja muuntautumiskykyiseksi. Seuran kautta saa koulutuksen ja kiireettömän aikataulun lajin pariin tuleville. Kattava seuraverkosto helpottaa sukeltamista kaikkialla Suomessa ja ta~oaa mahdollisuuden harrastaa lajia katkeamattomasti siirryttäessä esim. opiskelun tai työn vuoksi toiselle paikkakunnalle. Koulutus 0[1 sama jäsenseuroissamme, joten sulautuminen uuteen porukaan on helppoa.Tarvittaessa toteutetaan juuri sinun ja kavereittesi tarpeiden mukaisesti räätälöity laitesukelluskurssi. Seurat jä~estävät kesäisin leirejä ja retkiä eri sukelluskohteisiin. Useimmilla seuroilla on omia laitteita lainattavaksi tai vuokrattavaksi jäsenilleen, oma kompressori ilmantäyttöihin ja usealla seuralla on myös oma vene tai tukialus.

Mitä etua liitosta on sinulle Liitto valvoo sukeltajien etuja niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Saat jäsen lehden ja liiton asiantuntemuksen käyttöösi, sekä kattavan ja edullisen sukeltajavakuutuksen. Liitto ta~oaa organisoitua harrastustoimintaa, joka elää sinun mukanasi. Liitto ta~oaa sinulle mahdollisuuden kilpailutoimintaan myös kansainvälisellä tasolla.

Kuinka mukaan Yli 200 jäsenseuraa kattaa valtakunnan melko tasaisesti, joten lähes kaikkialla on sukeltajia tai yhteistyökeskuksia, ja laitesukelluskursseja on käynnissä koko ajan. Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi uimahalliin ja kysy sukellusseuran yhteystiedot, tai pyydä ne SUSL:n toimistosta, puh (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, e-mail office@susl.slu.fi kotisivu www.susl.fi. ~ Jari Autio, SUSL:n seuratoimintavaliokunnan puheenjohtaja

VINI

.Äf

12. - 21 .2. 1999 Tule SUSL:n Sukeltajaklinikalle •

Hae syventävää tietoa sukeltamisesta ja sukelluksen eri muodoista.

Toteuta haaveesi: haluatko ammattisukeltajaksi, sukelluskouluttajaksi, erikoistua tutkimusalalle tai tulla kuuluisaksi aarrelaivan löytäjänä.

Joka päivä tietoa sukeltamisen erikoisalueista. Lisänä teemapäivät, jolloin paikalla on asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa omasta alastaan.

OS BK 31

13.2. 14.2. 20.2. 21.2.

Teemapäivät Sukelluslääketiedel SSLY Uppopallo ja räpyläuinti. Laivaston sukeltajakurssi Nuorisotoiminta

Ammattisukeltaja tutkinnot! Innofocus Sukelluskoulutus Meriarkeologia/Merimuseo SeuratoimintaI valokuvaus, kalastus ..

Lähde porukalla messuille. Valitse kulkuvälineeksi juna, se on mukavin tapa matkustaa yhdessä ja luontoystävällinenkin. VR on räätälöinyt sukeltajille mahtavan ryhmätarjouksen. Soita!

Ryhmämatka mukavammin.

Junalla. Soita ja kysy tarjous, puh. (03) 248 2710

http://www.vr.fi

~


~.~ bli ;; ....

esaa... -ntin autta!

Tervetuloa VENE '99-messuille ja osastollemme Bh25 katsastamaan vuoden uutuustuotteita ja hyödyntämään mahtavia messutarjouksiamme. Saat samalla uuden esitteemme!

<i' apelCS

e

Kauan odotettu Apeksin u utu u s r e g u T X - 1 0 0 virallisessa ensiesittelyssä osastollamme. Näytämme sen teknisiä hienouksia ja teemme Sinulle tarjouksen josta et voi kieltäytyä! Uutuuksina esittelemme myös Apeksin liivit; sekä takkimallisen SB2000, että wings-mallisen NX 2000. Myöskin Apeksin tutut TX50D jaTX40D regut ja octot tarjouksessa.

Tarjouksessa maaliskuun loppuun saakka:

§eac.

sLib

Kortti taskussa, ikää vähän, mutta intoa sitäkin enemmän Pl-kortti takataskussa ja intoa täynnäja mieli tekee sukeltamaan, kuvailee varmasti monen nuoren laitesukeltajan tuntoja heti kurssinjälkeen.

Seac'illa on useita tuoteuutuuksia, mm. naisten liivi Queen, pari uutta maskia, uusi Survival-puukko, kätevä poijukela, y.m. Kysy messujan tarjouksiamme! SEAC SUB huippu laatua edullisesti!

VENE-99

Usein valitettavasti käy niin, ettei nuoria sukettajia näy reissuilla ja leireillä. Kuitenkin heidän innostukseensa voidaan positiivisesti vaikuttaa omalla, juuri heille suunnatulla toiminnalla. Keski-Uudenmaan Sukeltajissa aloitettiin syksyllä 1997 uusi toimintamuoto 15-18-vuotiaille P I-kurssin käyneille nuorille. Mukana puuhaa kymmenkunta nuorta ja kaksi ohjaajaa, kummatkin laitesukelluskouluttajia. Kauden aikana kokoonnutaan kahden viikon välein hallille testaamaan sekä kuntoa, että taitoja. Kyseessä ei ole mikään tiukkapipojen ohjattu räpylöinti, vaan keskitytään hiomaan tekniikkaa ja kun-

tarjous!

(koskee ainoastaan messuosastoltamme ostetut tai puhelimitse 1.2 - 21.2.99 tilatut tietokoneet)

_ Kuivarpuvut - Aluspuvut, mm. BENEMEC uusi TAU-aluspuku CLASSIC ilmatietokone + PC- Apeks TX-IOO - Apeks liivit interfaCeÖht. - Seac Sub liivit - Laitepaketit _ toivomuksesi ,., • mukaan ~

99 '

115...

-

Välillä pitää haryoittella myös ongelmanratkaisua. Kuva Joona Oja,

~ "~fl ~ ~~IT

toa mitä erilaisin ha~oittein. Välillä sukelletaan vain toisen sukeltajan varusteilla, välillä vuorossa on laitehippaa veden alla, tosin koko porukalle on laitteita vain yhdet ... Kuivapukusukeltaminen, va-valokuvaus sekä skootterit, yösukeltaminen ja muut erikoisemmat sukeltamisen muodot tulevat tutuiksi. Kesällä mennään porukalla sukeltamaan ja viettämään pidennettyä viikonloppua sukeltaen. Kaiken tämän tarkoitus on luoda nuorille mahdollisuus siirtyä turvallisesti ja ohjatusti laitesukeltajien joukkoon ja ennen kaikkea motivoida heitä sukeltamaan ja ta~ota siihen mahdollisuus, vaikkei heillä olisi vielä omia varusteita. Toiminnalle on kysyntää ja innostunutta porukkaa on kiva ohjata, tuumaavat Esa Häkkinen ja Tommi Holopainen, nuorten laitesukelluksen ohjaajat. Pojat lupaavat ettei ideoista tule puutetta ja porukkaan pistetään me-henki päälle. Qj Sari Häkkinen Keski-Uudenmaan Sukeltajat

• UUSIA SUSL-TUOTTEITA •

Närpesvägen 9, 64200 Närpiö/Närpes Puh. 06-2243590, 0400-563866. Fax 06-2243670 '-'

Lippis, pinssi ja pikeepaita. Ostaa niitä voit mm. VENE 99-messuilta. TULE JA IHASTUI

. , ~~",,-,

",;.-

-,,:'~,"


SUUNNISTA SUKELTAJA, SUUNNISTA

Sukellussuunnistus on luonnollisesti veden alla tapahtuvaa toimintaa. Metsässä suunnistamisesta se eroaa aika tavalla. Tutut välineet kummassakin ovat kartta ja kompassi, mutta joidenkin sukellussuunnistajien käyttämät torpedo ja monoräpylä ovat monelle eksoottisempia välineitä. Suunnanotto tapahtuu maalla ja vedessä aivan samalla tekniikalla, mutta suunnassa kulkeminen on erilaista. Metsässä suunnistettaessa seurataan koko ajan kartalta, missä milloinkin mennään.veden alla liikuttaessa ei maisemia voida hyödyntää, vaan tällöin on luotettava täysin kompassiin ja matkan mittaamiseen esimerkiksi potkupareilla.

Mutkikastako? Sukellettaessa suuntavaisto sekoaa helposti. Naamari kun on usein pohjaa kohti. Jos rantaan on matkaa, saattaa pallo olla suuntien suhteen joskus pahastikin hukassa. Tällöin on hyvä varmistaa suunta kompassin ja ehkä kartankin avulla. Näin vältytään turhalta uimiselta ja hakemiselta. HallitsemaIla kompassin ja kartan käyttö sekä suunnistuksen jalo taito varmistamme tärkeän sukellusturvallisuuden. Sukellussuunnistus on myös erittäin kiva kilpaurheilumuoto. Suunnistus sinällään vaatii strategista ajattelua ja sukellus toisaalta fyysistä kuntoa.Talvella hiostetaan suunnistustaitoja ja pullisteliaan pohkeita. Kesällä kierretään ratoja ja kanniskellaan pokaaleja

Lajit Sukellussuunnistusta harrastetaan ja kilpaillaan Suomessa kahtena eri lajina; parisuunnistuksena ja tarkkuussuunnistuksena. Kansainvälisesti lajeja on enemmänkin. Parisuunnistuksessa etsitään vedenalaisia rastitolppia vähän samanmuotoisella radalla kuin metsäsuunnistuksessa ikään. Rastit kuljetaan veden alIa tietyssä jä~estyksessä ja rasteilta kerätään salaisia tunnuksia. Nopein rastit löytänyt pari voittaa. Rastit ovat kolmen metrin syvyydessä ja sukelluksessa käytettävän pintapoijun avulla pysytään tässä kolmen metrin syvyydessä .. Pintaan nousuista saa sakkominuutteja. Tämä on vähän niin kuin sporttinen laji. Tosi jännää ja palkitsevaa varsinkin silloin, kun löytää rasteja. Tarkkuussuunnistuksessa nopeudella ei ole merkitystä; ainoastaan tarkkuus ratkaisee. Tarkkuussuunnistus on henkilökohtainen laji. Ennen varsinaista kilpailua kilpailijat merkitsevät muistilappuihinsa veteen asetettujen kääntöpoijujen suuntia ja etäisyyksiä. Rasteilla kuljettavat osuudet ovat selkeitä suoria pätkiä tai toisaalta yhden tai kahden käännöksen vaikeuttamia hankalampia siivuja. Suuntimisen jälkeen poijut poistetaan vedestä ja rasteille jätetään vain maaliköydet. Vedessä suunnistajalla ei ole enää karttaa vaan omat selkeät muistiinpanonsa matkoista ja tarvittavista suunnista. Tässäkin suunnistaminen tapahtuu turvallisella kolmen metrin syvyydellä. Mitä lähemmäksi rastia osut, sitä enemmän keräät pisteitä.Tarkin tietysti voittaa.

Luokat Molempia sukellussuunnistuksen lajeja kilpaillaan välineiden suhteen kahdessa luokassa. K-Iuokassa välineet ovat aivan tavalliset sunnuntaisukeltajan välineet. Kompassinkin tulee olla aivan tavallista kokoa ja mallia. X-luokassa räpylät ja kompassi saavat olla lähes minkälaisia tahansa. X-luokka lähenee jo välineurheilua.

Harrastaminen Sukellussuunnistuksen harrastaminen kannattaa aloittaa tutustumalla kompassin toimintaan ja kartan olemukseen.Tämän jälkeen tulee tietysti opetella suunnanoton ja suunnassa kulkemisen perustaidot. Näitä taitoja kannattaa ha~oitella jonkin verran kuivalla maalla. Näissä ha~oituksissa muutaman kymmenen metrin matkat ajavat asiansa mainiosti ja tehokkaasti. Käyttämällä luovaa mielikuvitusta voi pienellä vaivalla ha~oituksiinsa luoda lähes aitoja vesielementin aiheuttamia näkyvyysrajoitteita. Kun kuivanmaanha~oittelu sujuu ilman hämmennyksiä, kannattaa siirtyä vesiha~oitteluun. Tällöinkin kannattaa aloittaa mahdollisimman lyhyillä etäisyyksillä ja helpohkosti havaittavilla maalialueilla.vähintään toinen maaleista kannattaa laittaa aivan rantaviivalIe, jolloin ohi uimisen vaara on melko olematon. Helpoissa ha~oituksissa löytämisen riemu on taattu, ja vaivihkaa ha~oittelijan valtaa onnistumisen oivallus ja suunnaton halu kehittää itseään sekä taidollisesti että fyysisesti. Norpille sukellussuunnistaminen on äärimmäisen mieluista, lähes aarteen etsintään rinnastettavaa seikkailua. Rastipisteisiin voidaan sijoittaa mukavia pikku tehtäviä tai vaikka suussa sulavaa. Suunnistusha~oittelun yhteydessä tu./ lee perusvälineiden käyttö tutuksi ja linkkuveitsisukellus refleksiksi. Eikä fyysinen kunto voi olla parantumatta ~ ,

Lähdekirjallisuus: Sukellussuunnistus. SUSL Per Olov Jansson, Peter Jansson. 1986. 132 sivua. Sporttiohjaajan opas. SUSL (((N.N., N.N.,Juha Kirjavainen, N.N.etc. 199x, xxx sivua???))) Sukellussuunnistus, pikakurssi norpille.Juha Kirjavainen. I.p. 1996. 9 sivun moniste. Sukellussuunnistusta norpille ja muille vetten alaisilie elukoille. Juha Kirjavainen. I.p. 1994.6 sivun moniste. Sukellussuunnistuksen perusteet Juha Kirjavainen. 2.p. 1995. 12 sivun moniste. Sukellussuunnistuksen kilpailulajit Juha Kirjavainen. I.p. 1995. 12 sivun moniste. Sukellussuunnistus. Ahveniston vesipedot ry. Reijo Viiala. 10 sivun moniste.

Juha 'Kirppu'Kirjavainen


Räpyläuinnin

SM-kilpailut 17.-18.4.1999

TILAA UUDELLE MÄRKÄPUKUMALLISTOLLE POISTOMYYNTI 20 • 70 % Esim.: SUKELLUSPUVUT haalari ja takki (kaksios.) 7 mm ovh 1.970.- ale hinta 1.400.- kaikki koot

Espoonlahden uimahallissa Espoossa.

KOKOPUKU 5 mm edessä vetoketju ..)-L ovh 1.780.- ale hinta 1.200,- :~ ~\~ o~ ~ KOKOPUKU 5 mm takana vetoketju ovh 1.780.- ale hinta 1.000,- ~!'~ ••

Tarkemmat tiedot seurapostissa.

"'3

Tervetuloa joukolla mestaruuksia ja ennätyksiä tavoittelemaan! Räpyläuintivaliokunta

BERMUDA lyhyet hihat ja lahkeet 3 mm ~ ovh 820,- ale hinta 550,o

Finn-SUlI --SUKELLUSLIIKE qg1

",,q'

Helsinki p. 09-692 2358 ~i~ Turku p. 02-251 8747 'P

a

M2-kurssi i

o~

#."

LASTENPUVUISTA ERIKOISTARJOUKSET KOON MUKAAN!

Koulutuksessa olleita käytettyjä SUKELLUSPUKUJA .' todella edullisesti ! ~~~

.

Itä-Suomi 23.-25.4. ja 7.-9.5.

Hinta 2290,Sitovat ilmoittautumiset 9.4. mennessä SUSL:n toimistoon.

M3-kurssi Lohja 9.-13.6.

Hinta 2290,Sitovat ilmoittautumiset 2 1.5. mennessä SUSL:n toimistoon.

Syväsukelluskouluttajakurssi Lohja 27.-29.8. Lisätiedot SUSL:n toimistosta.

Saatavana vielä muutama.

Soita liiton toimistoon

09-3481 2569


, r--------r ---------- , I I I I KOULUTTAJAPÄIVÄ 20.2.1999

TAPAHTUMAKALENTERI 1999

I I

HELMIKUU 6.-7.2. Uppopallo - Mj-Ieirit ja naisten sa~akienros 12.-21.2. Helsinki Venenäyttely 20.2. Helsinki Sukeltaja- ja kouluttajapäivä 26.-28.2. Ml-kurssi I-osio (vain naisille) Helsinki Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Suolahti Räpyläuinnin Nuori Suomi -cup 19.-21.2. Räpyläuinnin CMAS European Cup Malmö, Ruotsi Uppopallo - SM-~akienros Uppopallo - Div.-sa~akienros MAALISKUU 12.-14.3. Ml-kurssi II-osio (vain naisille) 13.- 14.3. Uppopallo - MJ-Ieirit Uppopallo - SM-semifinaalit Uppopallo - Div.-sa~akienros HUHTIKUU 17.-1 8. Uppopallo - Mj-Ieiriit 17.- 18. Räpyläuinnin SM 23.-25.4. M2-kurssi I-osio 25.4. SUSLn vuosikokous Räpyläuinnin Nuori Suomi -cup Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Uppopallo - SM- ja Div. loppuottelut 24.-25.4. Uppopallo -Vesikko-cup

L _____

Espoo Itä-Suomi Helsinki Kouvola Kouvola

Hotelli Vantaa

I I I I I I I I I I I I I I I I .J L

I I I Päivän ohjelma I 09.00-1 0.00 Ilmoittautuminen I 10.00-10.15 Kouluttajapäivän avaus 10. 15-1 0.45 SUSL:n puheenjohtajan suunvuoro I 11.00-11.45 Tapahtumaraportit 1998 11.45-13.00 LOUNAS I 13.00-13.45 Ikääntyvä sukeltaja I 14.00-14.45 Turvamääräysten uudistamisprojekti 15.00-15.45 Sukellustietokoneet I 15.45-/6./5 Iltapäiväkahvi I 16.15-17.00 Toiminta hätälonnettomuustilanteessa 17.15-18.00 Painekammiohoidot I 18.15-19.00 Rebreatherit I Tilaisuus sijoittuu Venemessujen jälkimmäiseen viikonloppuun. Tikkurilasta kestää paikallisjunalla Pasilaan n.7 min. I Mikäli haluatte majoittua HotelliVantaaseen, huonevaraukset I on tehtävä Sokoshotellien varauskeskukseen puh. 13 I 00 I .J

Talven 1999 kouluttajapäivä jä~estetään Sokoshotelli Vantaassa Tikkurilassa. Osallistuminen tilaisuuteen maksaa 310,- / osallistuja. Sitova ilmoittautuminen SUSL:n toimistoon puh. 09-3481 2258, fax 09-3481 2516, e-mail office@susl.slu.fi viimeistään 12.2.mennessä.

-- -- - ---------Kouvola

SUKELLA TURVALLISESTI • • KAIKILLA VESILLA •

....

..,...,. ......

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilu sukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kerta korvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima patnekammtohotto kuuluu korvattaviin vahtnkoihin.

1) ~

POfijOIA-YHfIOT


Sukelluskalastus 1998 Viime vuosi oli sukelluskalastuksen osalta tapahtumarikas ja menestyksekäs. Kilpailuja pidettiin ennätysmäärä. Kalansaaliit olivat hyviä ja vedet kirkkaita. Osanottajia kilpailuissa oli aiempaa enemmän, pohjoisin kilpailija tuli etelärannikolle Torniosta asti. Sukelluskalastus sai mukavasti julkisuutta lehdistössä ja jopa televisiossa. Kauden kruunasi täyspotti

Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa; kaikki yksilö- ja joukkuemitalit jäivät Suomeen. Matti Pyykkö voidaan kauden hienon menestyksen perusteella julistaa epäviralliseksi vuoden 1998 Kuningaskalastajaksi. Mainittakoon epävirallisena kauden ennätyksenä myös Jukka Rapon Porkkalasta ha~oituk­ sissa saama kahdeksan kilon hauki. Liitto on päättänyt myöntää Hangon Aqua Diversin Stig Helanderille hopeisen ansiomerkin. Stig Helander on tehnyt vuosikymmenien työn sukelluskalastuksen hyväksi. Hänen ansiostaan kaikki sukelluskalastuksesta kiinnostuneet varaavat heti uuden kalenterin saatuaan elokuun viimesen lauantain. Silloin pidetään kauden huipentuma Hanko Cup, jossa on aina eniten osallistujia ja parhaat palkinnot.

Artikkeli AIPS Newsissä Sekä sukelluskalastajia, että urheilusukeltajia yleensä hätkähdytti AIPS News lehdessä ollut sukelluskalastusvastainen ki~oitus. AIPS on kansainvälinen urheilutoimittajien liitto. Liiton presidentti Togay Bayatil käyttää ki~oituksessaan voimakkaita ilmaisuja verraten sukelluskalastusta murhaamiseen. Hän pyytää urheilutoimittajia painostamaan CMAS:ia lopettamaan sukelluskalastus ja esittää, että IOC ja GAISF eivät jatkossa tunnustaisi CMAS:ia, mikäli sukelluskalastusta jatketaan. Stig Gustavsson on ollut yhteydessä Matti Salmen kylään, joka on

AIPS:n pääsihteeri. Matti Salmenkylä haluaa painottaa, että kyseessä on täysin Togay Bayatilin henkilökohtainen kannanotto. Hän ei tiedä turkkilaisen Bayatilin reaktion syytä, mutta epäilee, että sillä voi olla myös kansallisia taustoja.AIPS:n tapana ei ole ottaa kantaa tämän tyyppisiin aiheisiin. Matti Salmenkylän kanta sukelluskalastukseen ei ole kielteinen. Hän pitää sukelluskalastusta hyväksyttävänä metsästyksen muotona. Salmenkylä arvelee, että Bayatilin kannanotto osaltaan pohjautuu myös näkemykseen, että perinteisissä metsästyslajeissa ei enää kilpailla saalismäärillä, vaan tarkkuudella, nopeudella jne. Matti Salmen kylän mielestä sukelluskalastuksella ei ole mitään vaikutusta esimerkiksi räpyläuinnin tai uppopallon tulevaisuuteen kilpailulajeina. Enemmän vaikutusta on hänen mukaansa sillä, että Kansainväli-

nen olympiakomitea ei halua kustannussyistä piiriinsä uusia lajiliittoja Tämän vuoksi räpyläuinnin ja uppopallollon ainoa tie olympialajiksi olisi siirtyminen Uimaliiton alaisuuteen. Matti Salmenkylän mielestä Kansainvälisen CMAS:n kannattaisi laatia sukelluskalastuksesta ki~oitus AIPS Newsiin. Näin saataisin mielenkiintoisesta lajista tietoa urheilutoimittajien piiriin. Matti Salmenkylän mielestä keskustelu CMAS:n painostamisesta tai sukelluskalastuksen kieltämisestä saisi AIPS:n osalta päättyä tähän. Ohessa Stig Gustavssonin Matti Salmenkylälle ennen haastattelua lähettämä ki~e. Q3

teksti Stig Gustavsson kuva Matti Pyykkö

KAUDEN KILPAILUT JA TILASTOJA: PORKKALA CUP 27.6. (Porkkola, Söderskär) järjestäjä Urheilusukeltajat Ry 1. Stig Gustavsson 2. jukka Rapo 3. Matti Pyykkö

SM-KILPAILUT 25.-26.7. (Hanko Dödören ja LdglandeQ järjestäjä Lahden Pingviinit Ry 1Jukka Levonen

DÖDÖREN CUP 4.7.

RAUMAN AVOIMET MESTARUUSKlLPAJLUT 16.8. (Rauma) järjestäjä Raumanmeren sukelluskerho Ry 1. jukka Levonen 2. jukka Rapo 3. Pertti Laakso

(Honka, Dödören) järjestäjä Team Kampela 1. jukka Levonen 2. Matti Pyykkö 3. Stig Gustavsson JASKAN MUISTOKISAT 25.7. (Hanko, Dödören) jä~estäjä Lahden Pingviinit Ry 1. Matti Pyykkö 2. jukka Rapo 3. Stig Gustavsson

2. Matti Pyykkö 3. jukka Rapo

HANKO CUP 29.8. (Hanko,Dödören) järjestäjä Aqua Divers Ry ,. Stig Gustavsson 2. Pertti Laakso 3. Matti Pyykkö PM-KlLPAILUT 29.-30.8. (Hanko, Dödören ja Hauensuoli) järjestäjä Aqua Divers Ry ,. Matti Pyykkö 2. jukka Rapo 3. Pertti Laakso


Hyvä

Sukelluskalasta sinäkin

Matti Salmenkylä APS News -lehdessä olleen sukelluskalastukseen liittyvänki~oituksen johdosta haluaisin tuoda esiin joitakin seikkoja. Sukelluskalastus ei ole murhaamista vaan urheilua. Sukelluskalastuksen saalismäärät ovat vain murto-osa verrattuna pilkki-, vetouistelu- ja onkimiskilpailujen saalismääriin. Pari hyvin sijoitettua verkkoa kalastaa passiivisesti vuorokaudessa yhtä paljon kalaa kuin Sukelluskalastuksen SM-kilpailussa saadaan kokonaissaalista. Sukelluskalastuksessa saalis ja saalistaja toimivat samassa ympäristössä, jossa kaloilla on luonnollisesti etulyöntiasema. Ilman hyvää fyysistä kuntoa ei ole mahdollista menestyä kilpailuissa, joissa joudutaan uimaan useita kilometrejä koko ajan sukeltaen hengitystä pidättämällä. Kalat saavat nopean ja kivuttoman kuoleman verrattuna esimerkiksi hitaaseen tukehtumiseen verkossa. Sukelluskalastajat ovat luontoa kunnioittavia ja ympäristötietoisia Koska sukelluskalastuksessa ei käytetä paineilmalaitteita ei paineastioiden täyttöön tarvittavia meluavia kompressoreja jouduta käyttämään luonnossa. ha~oittelun yhteydessä sukelluskalastajat saalistavat ainoastaan omaan käyttöönsä tarvittavan määrän kalaa Kilpailujen yhteydessä saalis jaetaan kilpailijoiden ja yleisön kesken, jos kalaa jää yli, se toimitetaan puolustusvoimille, rannikkovartiostoIle, vanhainkoteihin jne. Koska sukelluskalastusta harraste-

taan ns. biovyöhykkeellä, on sukel, luskalastajilla erinomaiset mahdollisuudet seurata ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Niiden neljänkymmenen vuoden aikana, jona sukelluskalastusta on Suomessa harrastettu on voitu havaita erittäin voimakas rehevöityminen merialueillamme. Näkösyvyydet ovat pudonneet dramaattisesti. Puhtaat valkoiset hiekkapohjat ovat käyneet harvinaisiksi ja yhä suuremmat pohja-alueet ovat muuttuneet täysin elottomiksi kasvi- ja planktonjätteiden vajottua pohjaan ja niiden hajoamisen käytettyä hapen loppuun. Nämä mustat, valkoisten laikkujen täplittämät alueet eivät anna eliöille mitään lisääntymisen, eivätkä ravinnonhankinnan edellytyksiä. Valitettavasti nämä alueet ovat erityisen yleisiä juuri kalanviljelyslaitosten ympäristössä. Seuratoimintavaliokunnan piirissä on keskusteltu sukelluskalastajien käyttämisestä tämän kehityksen jä~estelmälliseen seuran-

Sukelluskalastus on hieno tapa oppia tuntemaan vesiemme eliömaailmaa. Kalat viihtyvät vuodenaikojen mukaan eri kasvillisuusvyöhykkeissä ja syvyyksissä Lajit käyttävät ravinnokseen joko toisiaan, kasveja tai planktonia. Kun tapaa meressä tiheän simpukkaesiintymän, on syytä pitää silmänsä auki kampeloiden varalta. herkullisin tapa pienentää Itämeren ravinnekuormaa on pyydystää ja syödä luonnonkalaa. Ei tarvitse olla puoliammattilainen osallistuakseen sukelluskalastuskilpailuihin. Kohtuullinen kunto ja nöyrä asenne Ahdin oikkuihin riittää. Jos haluat seuraasi info-tilaisuutta sukelluskalastuksesta, ota yhteyttä Pekka Niemelään, 0400-624 554. Kilpailut ovat avoimia kaikille SUSL:n jäsenille, myös naisille ja nuorille. Alle 16-vuotiaalla pitää olla holhooja mukana. LuvatValtion kalastuskortti ja sukeltajan lisenssi. Varusteet Perusvälineet, poiju jossa sukeltajan lippu, yksikärkinen harppuuna, kalansäilytyskoukku- tai sumppu, puukko ja kello. Kilpailuaika: Noin neljä tuntia (SM ja PM 2 x 4 tuntia).

taan. Sukelluskalastuksen kilpailujä~estelyt eivät vaadi halleja eivätkä ratoja. Sukelluskalastuksen perusedellytys on puhdas luonto. Kuulostaa hiukan hurskasteluIta puhua kalojen murhaamisesta, kun kulttuuriimme kuuluu, että valtaosa ravinnostamme saadaan eläinproteiinista. ~

Ystävällisin terveisin Suomen Urheilusukeltajain Liitto Seuratoimintavaliokunta! Sukelluskalastus Stig Gustavsson

SUKELL.!!SLOMIA KUUNARI "BASHOLMILLA" ~ ODYSSEE ~

~

~

t(li3 ' Mo t

KROATIAN ADRIALLA ~

"" ~ \. kR " ..,.....,,~ ~ ""'" EUZFAH:..-"" ......

tarjoaa saksalainen Odyssee Kreuzfahrt. 8-9 hengen ryhmät huhU-syyskuu 99. Viikkoja vielä vapaana.Solta ajoissa. Lisätietoja: Gradistanac p.02-250 1549 tai e-mail: eilamari @ se\. ft

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää Puh/fax (019) 454 597


Uppopallo myötätuulessa! Uppopallon nuorten PM-kisat pelattiin Karlskronassa Ruotsissa marraskuun lopussa. Alun perin kisojen piti olla EM-tasoiset, mutta tarvittavaa viittä maata ei ilmoittautunut. Suomen nuorten pelaajien vuoden kestänyt kova ha~ofttelu valmentajiensa Pertti Latikan ja Riku Riikosen ohjauksessa tuotti mestaruuden. Ottelut Ruotsi -Tanska 13-0 Suomi -Tanska 6-0 Suomi - Ruotsi 0-3 Finaali: Ruotsi - Suomi 1-1, jatkoaika 1-2. jatkoaika pelattiin äkkikuolema-systeemillä ja Suomen tehtyä korin pelitulos oli 1-2. Lopputulokset 1. Suomi 2. Ruotsi 3. Tanska

Timo Ruohomäki

Masters-Cup Berliinissä Itsenäisyyspäivän viikonloppuna pelattuun Masters Cup:iin saa osallistua maiden hallitseva mestarijoukkue ja edellisellä kerralla voittanut joukkue. Peliohjelma Berliinissä oli kova. Lauantaina useimmat joukkueet pelasivat 3 - 4 peliä ja sunnuntaina 2 - 3. Peliaika oli kansainvälisten sääntöjen mukainen: tehollinen peliaika 15 + 5 + 15 minuuttia, pelien välissä oli 1,5 tunnin lepoajat. Ahveniston vesi pedot osoittautui sekä fyysiseltä että henkiseItä kunnoltaan parhaimmaksi. Petojen pelitaito, -tekniikka ja -liikkuvuus oli uutta Keski-Euroopan joukkueille ja herätti näiden sekä kansainvälisen median mielenkiinnon. Pelaajat joutuivat pelien väliajoilla haastatteluihin ja TV-kuvauksiin sekä maalla että altaassa (va-kuvaus). Berliiniläiset jä~estäjät tekivät loistavaa työtä. Majoitus, ruokailut ja kuljetukset oli jä~estetty "viimeisen päälle". Mm. pe~antai-illan allasvuoro kuljetuksineen myöhäisestä ajankohdasta huolimatta

Maajoukkue löhdössö voittoisalIe pe/imatkalle 26./1.1998.

jä~estyi.

Kuva TImo Ruokomöki.

Berliiniläiset isäntämme toivottivat kaikki halukkaat suomalaisjoukkueet tervetulleiksi jokavuotiseen Berliini-Cup:iin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ahveniston Vesipetojen ottelut Ahvenisto - Duisburg. Saksa 4-0 • Ahvenisto - Akkaren. Norja 4-0 • Ahvenisto -Wien, Itävalta 9- 1 • Ahvenisto - Budweiss,Tsekinmaa 9-0 • Ahvenisto - BerIin, Saksa 4-0 • Ahvenisto - PI,Tanska 3-0 Tulokset 1. Ahvenisto 12 5. PI 5 6. Wien 2. Duisburg 8 3 7. Budweiss 3. Akkaren 6 2 4. Berlin 6

Timo Ruohomäki

Hyvin meni myös Felix-Cupissa Felix-Cup (Eurooppa-Cup) jä~ estettiin 19.12.1998 Göteborgissa Ruotsissa Cup:iin saa osallistua seurajoukkueet, miehet ja naiset omissa sa~oissaan. Suomesta osallistui kolme joukkuetta. Peliaikaa oli I 1, joista viimeinen minuutti tehokasta. Tulokset I.Triton, Ruotsi 2. Ahvenlston Vesipedot 3. Linköping, Ruotsi

Kuva Jari Pynnönen 6. Tampereen Urhei l usuke~jat 7. Riihimäen Urheilusukeltajat

Timo Ruohomäki ~

38 :'" .._;"', '.'.


SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST STADION 00250 HELSINKI

'II

'"

Yli ~ 500.v- . ~~

ItttlllrSlllrellllS ttT Rusthollarinkatu 8, 02270 Espoo, Puh. 09-613 316, Fax 09-613 31800 www.avs-vhtiot.fi

Sukeltaja 1999 1  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you