SY VÄSTÄ PÄÄSTÄ | KATRI KUUSISTO
Pieni vaiva, iso harmi OLIN PERHEENI kanssa maalishuhtikuussa 2010 reissussa Thaimaassa ja sukellettiin paljon. Sain korvatulehduksen loman loppuvaiheessa. Tulehdus ei mennyt antibioottikuurilla ohi, joten menin yleislääkärin puheille. Hän oli sitä mieltä, että korva kannattaa puhdistaa. Kolmas ruiskaisu todennäköisesti puhkaisi tärykalvon: sattui niin paljon, että itku tuli ja tajunta sumeni hetkeksi. TOIMENPITEEN jälkeen kuulo heikentyi huomattavasti, joten noin viikon kuluttua menin uudestaan, mutta tällä kertaa korvalääkärille. Hänen diagnoosinsa oli, että tärykalvon taakse on jäänyt jotain ”eritettä” ja määräsi antibioottikuurin ja kortisonikuurin päälle. Ohjeeksi sain, että jos kuulo ei
van puhkaisuun ja epäpuhtauksien poistamiseen. HYKSISSÄ lääkäri katsoi korvaani ja totesi, että tärykalvosta on vain riekale jäljellä! Korvalle ei tehty mitään, vaan sain uuden ajan syyskuulle, jossa katsotaan, onko tärykalvo kasvanut umpeen. Ei ollut. Vuorossa siis tärykalvon paikkausleikkaus, myringoplastia noin 6 kuukauden päästä. Myringoplastia tehtiin 29.04.2011. Olisin päässyt leikkaukseen helmikuun lopussa, mutta olin maaliskuun reissussa, ja leikkauksen jälkeen tulee lentokielto. Ensimmäiset päivät oli huonovointisuutta, tasapaino-ongelmia ja verta vuotava korva. NYT TÄTÄ kirjoittaessani leikkauksesta on kulunut 3 kuukautta. Kävin kuukausi sitten jälkitarkastuksessa ja uutiset eivät olleet hyviä: korvassa oli reikä edelleen. Itku tuli. Sain tippoja, joita laitoin viikon korvaan. Vielä on pienen pieni mahdollisuus, että rei-
Opin, että harkitsen vakavasti kenen annan koskea ja katsoa korvaani. ole palautunut kuukauden kuluttua niin uudestaan lääkäriin. Kuulo ei palautunut ja menin uudestaan. Korvalääkäri laittoi lähetteen noin viikon päähän HYKSin korvaklinikalle kor42 S U K E LTA J A
kä umpeutuisi. Mietin, miten näin pienestä asiasta voi tulla näin suuri harmi. Tuntui, ettei tämä koskaan pääty. Vaiva näkyy jo arjessakin, sillä suihkuun tai uimaan mennessä
KATRI KUUSISTO
SAIN sukellusmatkan päätteeksi korvatulehduksen. Pienestä, varsin tavanomaisesta vaivasta kehkeytyi hankala ongelmien kierre, joka odottaa edelleen ratkaisua.
täytyy laittaa vaseliini-pumpulituppo korvaan. Nyt siis odotellaan syksyä, jolloin tapaan lääkärini. Todennäköisesti päätetään leikkausjonoon menosta, jos reikä ei ole mennyt umpeen. Ainoa hyvä asia on, että kuuloni parani hieman leikkauksen myötä. OPIN TÄSTÄ sen, että harkitsen vakavasti kenen annan koskea ja katsoa korvaani. Mitään en olisi nopeammin pystynyt tekemään, sillä menin heti hoitoon. Tästä lähtien menen kuitenkin korviini liittyvissä
asioissa suoraan korvalääkärille, joka on erikoistunut sukelluslääketieteeseen. Nyt minulla on aivan mahtava lääkäri/kirurgi, joka on pitänyt oikein hyvää huolta minusta. RAKAS sukellusharrastus on ollut nyt vuoden ja neljä kuukautta tauolla. Jos leikkaus uusitaan, voisi olla pieni toivo, että pääsen ensi talven reissussa sukeltamaan. Mutta viimeistään ensi kesänä jos kaikki menee niin kuin pitää. Toivossa ainakin eletään koko perheen voimin, koska tämä on koko perheen yhteinen harrastus.