Issuu

Johanna Nordblad – Vuoden sukeltaja

Virtaus voi yllättää Suomessakin

Luolasukellusta Kiinassa

www.sukeltaja.fi

Hinta 7,00 €

2/2021

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Sukella

Suomen kesään 1

1/2016 SUKELTAJA

Osallistu kuvakisoihin! Sukelluskuvauksen SM-kilpailu käynnistyy jälleen. Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

Tänä vuonna kilpailusääntöjä on muutettu vastaamaan koronarajoitusten tuomia haasteita. Matkustaminen on ollut hyvin rajoitettua jo yli vuoden ajan, joten Ulkomaan vedet -sarjaan on ollut vaikea saada uusia kuvia. Niinpä Ulkomaan vedet -sarja korvataan tänä vuonna sarjalla Kuvittele! Tässä sarjassa kaikenlainen kuvankäsittely ja kuvien yhdistäminen on sallittua, kunhan valmiista kuvasta vähintään noin kolmannes pinta-alasta on veden alta. Odotamme näkevämme sarjassa luovia, mielikuvituksellisia ja taidokkaita töitä, joissa on hyödynnetty monipuolisesti erilaisia kuvankäsittely- ja lavastustekniikoita. Sarja antaa mahdollisuuden luoda kuvia sukellusmaisemista, -kohtaamisista ja -kokemuksista, joita sukeltaja ei tosielämässä voi kokea.

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään maanantaina 1.11.2021 klo 16. Lähetä ilmoittautumistiedot ja linkki kilpailutöihin (esim. Dropbox, WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaSM2021@sukeltaja.fi. Saat sähköpostiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu. Tulokset julkaistaan sukeltaja.fi uutisissa.

SARJAT A. Makro B. Normaali/laajakulma, kotimaan vedet C. Kuvittele! D. Allaskuvat E. Teemasarja: Turvaväli F. Sukellusaiheiset pintakuvat G. Videosarja H. Nuorten sarja Sarjojen tarkemmat kuvaukset, osallistumisohjeet ja säännöt löytyvät sukeltaja.fi kalenterista.

MUISTA MYÖS PM-KISA! Sukelluskuvauksen PM-kilpailun järjestää tänä vuonna Norjan sukellusliitto. Kilpailuun voivat osallistua pohjoismaisten sukellusliittojen jäsenseurojen jäsenet sekä henkilöjäsenet. Lähetä osallistumistietosi ja linkki kilpailukuviin viimeistään 1.11.2021 sähköpostilla osoitteeseen dykking@nif.idrett.no. Kirjoita otsikkokenttään ”Nordic Championship UW Photo 2021”. Kuvien lähettämiseen suositellaan wetransfer.com-palvelua. Teemasarjan E teema on Exploration. Lue tarkemmin sukeltaja.fi kalenterista.

Juhani Väihkönen

UUSI SARJA

Christian Skauge

Sisältö

Jani Niskanen

Uponneessa kylässä voi nähdä karjamajojen jäänteitä.

2/2021

Vakiot

Susanna Korkiatupa

Päivitykset

6 KIINAN Du’anin kauniit karstiluolat ja smaragdinväriset joet.

16 MYSTINEN uponnut kylä on vedenalainen matka menneisyyteen.

8 TYRSKYT Sukelluskalastuksessa PMkultaa, Kevätkokousuutisia ja Vuoden parhaita, Opinnäytetyö happiensiavun antamisesta valmistunut, Auta tutkijoita – bongaa rakkohaurun asukkaita, DIY: Kätevä kuivuri varusteille.

24 ANKKUROINTI vaatii huolellisuutta, jottei hylky vaurioidu. Lue jutusta ohjeet hyvään ankkurointiin.

20 PERSOONA Johanna Nordblad.

29 VIRTAUS yllätti kokeneen sukeltajan. Sukeltaminen virtaavassa vedessä vaatii valmistautumista.

22 NORPAT Vuoden norppa ja norppaohjaaja.

34 TEKNIIKKASUKELTAJAN varustepaketti ei sisällä tarpeetonta, ja tarpeellisia varusteita on mukana kaksi.

23 YMPÄRISTÖ Virtavesien kunnostus palkitsee tekijät ja vesistöt.

36 MIELEN MYLLERRYKSET ovat tavallisia, mutta voiko masentunut sukeltaa?

26 KUVA-ALBUMI Kutuasuiset lohet. 28 HYVÄ HOMMA! Jäsenhankinta käyntiin. 38 KAUDEN KOHDE Sukelluslomalle Suomessa.

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Retkeilyauto sopii sukeltajalle. KANNEN KUVA Fredrik Ehrenström

Erno Olkkonen

JUNI R LIFESAVER HJAAJAKURSSI Täydennyskoulutus norppaohjaajille! 31.7–1.8. Pajulahden urheiluopistolla Kurssi on tarkoitettu ohjaajille, jotka ohjaavat 8−15-vuotiaita. Kurssilla harjoitellaan vedestä pelastamista, uintitekniikoita, ensiavun perusteita, sukellustekniikoita ja vesipelastuskilpailuja. Teoriaosuus opiskellaan osin verkossa ja osin paikan päällä Pajulahdessa. Lisäksi tehdään käytännön harjoituksia altaalla ja avovesissä. Kurssi antaa perustiedot ja -taidot hengenpelastukseen. Voit monipuolistaa harjoitteilla seurasi norppatoimintaa tai vaikkapa perustaa hengenpelastuskerhon sukellusseuraan. Voit osallistua kurssille, kun olet käynyt norppaohjaajakurssin tai vastaavan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen sukeltaja.fi kalenterissa 30.6. mennessä.

Merkkaa kalenteriin! DAN ENSIAPUKOULUTTAJAKSI? DAN ensiapukouluttajakurssi pidetään 20.–21.11., paikka vielä avoin. Kurssin teoriaosuus opiskellaan ennakkoon verkossa. Lähikoulutusjakso ja näyttösuoritteet pidetään kurssipäivinä. SYYSKOKOUS Sukeltajaliiton syyskokous järjestetään 16.10. koronarajoitusten sallimalla tavalla. Kokouskutsu julkaistaan sukeltaja.fi uutisissa vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Tiedotamme asiasta myös Seurapostissa. Seuraa sukeltaja.fi kalenteria, lisätietoja päivitetään järjestelyjen edetessä.

Vapepasukeltajaksi? Vapepa-sukeltaja tekee kiireettömiä vedenalaisia etsintätehtäviä viranomaisen pyynnöstä. Vuoden 2021 Vapepa-sukeltajakurssi pidetään Mikkelissä 17.−19.9. Kurssin loppuharjoituksena toteutetaan iso yhteistoimintaharjoitus, missä kurssilla opittuja taitoja päästään harjoittelemaan todentuntuisissa olosuhteissa. Yhteistoimintaharjoitus järjestetään yhteistyössä Vapepan Mikkelin paikallistoimikunnan kanssa. Harjoitukseen osallistuu kurssilaisten lisäksi viranomaisia, Vapepan paikallistoimikunnan eri hälytysryhmiä, Mikkelin järvipelastajat sekä Savonlinnan lentopelastusseura. Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen oppilas saa Vapepasukeltajakortin, mikä oikeuttaa toimimaan Vapepa-sukeltajana erilaisilla viranomaisen etsintätehtävillä sekä rekisteröitymään Vapepan valtakunnalliseen hälytysjärjestelmään (OHTO). Kurssin omavastuu 50 euroa, joka sisältää opetuksen, majoituksen ja ruokailut. Pääsyvaatimukset ja muut lisätiedot sekä ilmoittautuminen kurssille sukeltaja.fi tapahtumakalenterissa.

TOIMISTON KESÄ Sukeltajaliiton toimiston puhelinpalveluaika on kesä- ja elokuussa arkisin klo 10–15 ja heinäkuussa ma–to klo 10–14. Toimisto on suljettuna 12.7.–1.8. Hyvää sukelluskesää!

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Kuka nappaa uudet harrastajat?

PEKINGISSÄ tällä hetkellä asuva ja

luolasukellus Giant Caveen Caye Caulkerissa,

sukelluksesta elämäntavan, joka on vienyt

Belizessä. Jättimäinen luola sijaitsee saaren

häntä ympäri maailmaa mitä ihmeellisimpiin

alla, ja sinne on vain yksi sisäänkäynti noin

paikkoihin. Ensimmäisen sukelluskurssinsa

viiden metrin syvyydessä merenpohjassa

Niskanen suoritti Kyproksella vuonna 2006

saaren rannan tuntumassa.

vaajan tehtävästä Kosovossa. − Sen jälkeen kaikki vapaa-aika vuosia

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Jani Niskasen mieleen on jäänyt eritysesti

työskentelevä Jani Niskanen on tehnyt

ollessaan siellä palvelusvapailla rauhantur-

tai vesialueen vieressä ei välttämättä riitä merkiksi, mikä kannattaa huomioida. Turvalliset sukellukset, mielenkiintoiset kohteet ja kirkkaat vedet, siinä on jokaisen sukeltajan toiveiden kolme kärjessä -lista, joka motivoi tänäkin kesänä Suomessa tuhansia lajin harrastajia liikkumaan vesistöissämme. #sukellasuomessa

Marcus Lehtonen

esimerkiksi keväisin toukokuussa, kun jäät ovat juuri lähteneet. Vaikka toiminta sisällä on ollut rajoitettua, niin ulkona harrastamista on voinut jatkaa kohtuullisen normaalisti. Tästä esimerkkinä on Johanna Nordbladin hieno jään alla tehty, CMAS:n vahvistama vapaasukelluksen maailmanennätys, 103 metriä pelkässä uimapuvussa. Myös sukelluskalastajamme ovat menestyneet: Tuomas Huhtaniska voitti hienosti PMkultaa keväällä Tanskassa käydyissä PMkilpailuissa. Onnittelut näistä hienoista suorituksista! Keväällä monet seurat ja yhteisöt poijuttavat vesistöissä sukelluskohteita, joita voivat olla erilaiset hylyt ja vedenalaiset rakennelmat tai muuten vain hieno luonnonympäristö. Kun näitä poijutetaan, kannattaa muistaa tehdä se huolella. Kevytpoijutuksen, joka on paikallaan vain sukellusretken tai -leirin ajan, voi tehdä muille vesillä liikkujille havaittavaksi noudattamalla samaa ohjeistusta, joilla kalastajat merkitsevät pyydyksiään. Mehukanisteri vilkasliikenteisen väylän

Jani Niskasen arkisto

Etäkevät on ollut sukelluslajeissa soutamista ja huopaamista, jolle rytmin antoivat nopeasti muuttuneet koronarajoitukset. Alkuvuoden orastava optimismi haihtui keväällä, kun sisäliikuntapaikat menivät kiinni suuressa osassa maata. Tämä sotki seurojen koulutussuunnitelmat perusteellisesti. Elämää on kuitenkin koronan jälkeenkin, ja nyt kannattaa seuroissa viimeistään laittaa paukut lajiemme markkinointiin niille, jotka eivät vielä sukella. On selvää, että kaikki urheilu- ja liikuntalajit tulevat kilpailemaan uusista harrastajista ja houkuttelemaan koronan takia pois pudonneita harrastajia takaisin oman lajinsa pariin. Älkäämme siis olko tässä kilpailussa turhan vaatimattomia, vaan panostetaan uusien harrastajien rekrytointiin. Vanhan ajatusmaailman mylläys voidaan aloittaa vaikka järjestämällä syksyä vastaan se perinteinen laitesukelluksen peruskurssi, joka on järjestetty iät ajat vain keväisin. Vesien kylmyyskään ei ole hyvä syy jättää kursseja järjestämättä, sillä vedet ovat syksyllä pitkään lämpimämpiä kuin

− Sisäänkäynniltä lähtee suoraan alaspäin 16 metrin tunneli, jossa mahtuu menemään vain yksi sukeltaja kerrallaan. Suuaukkoa

eteenpäin meni sukeltaessa Kaakkois-

ympäri ui ainakin metrin mittaisia tarpone-

Aasiassa. Syksyllä 2013 tein Thaimaassa

ja. Alhaalla tunnelin päässä luola avautuu

Jani Niskanen,

Divemaster-kurssin ja jäin töihin Ao Nangiin

niin valtavaksi halliksi, ettei seinää erota

Peking, Kiina

yhdeksi kaudeksi. Aloitin silloin myös kou-

valkokeilassa edes kirkkaan veden aikana.

luttautumisen tekniikkaja luolasukeltajaksi

Ajelimme skoottereilla suunniteltua reittiä

aukosta kauan sitten. Voisiko luolaan sitten-

ja jatkoin luolasukelluskoulutusta Floridassa

rennosti, sillä olimme jo aiemmin tehneet

kin olla toinen sisäänkäynti? Onnistuneen

ja Meksikossa. Tässä välissä vasta tutustuin

useita sukelluksia rakentaen suunnitelmaa

sukelluksen jälkeen nousimme pintaan

sukeltamiseen Suomen kylmissä vesissä.

juuri tätä sukellusta varten. Ihailimme luolan

ja Karibian aurinko oli juuri laskemassa

Vuoden 2015 alussa osallistuin ensimmäi-

suuruutta ja kuvasimme useita videoita

oranssina hehkuen. Sukeltaminen ei ollut

selle kouluttajakurssilleni Balilla, jonka

matkan varrella. Löysimme jopa saviruukun,

koskaan tuntunut niin hyvältä kuin silloin.

jälkeen jatkoin sukeltamista Filippiineillä ja

joka oli niin syvällä, että se on voinut joutua

Lue seuraavalta aukeamalta Jani Niskasen

olin kokopäivätöissä kouluttajana El Nidolla,

luolaan ainoastaan putoamalla katon läpi

juttu luolasukelluksesta Etelä-Kiinassa.

Palawanin saarella.

joko merenpohjasta tai saarella olevasta

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

2/2021 SUKELTAJA

Matkalaukku

Seuraamalla jokea löytää usein lähteen, ja sieltä voi siis löytyä sukellettava luolakin.

Karstiluolia Kiinassa Du’an sijaitsee Etelä-Kiinassa, kahden tunnin ajomatkan päässä Guangxin provinssin pääkaupungista Nanningista. Maakunta on epäilemättä syrjässä ja kehityksestä jäljessä verrattuna Kiinan metropoleihin. Du’anin luonnonmaisemat tekevät kuitenkin suuren vaikutuksen. Teksti ja kuvat JANI NISKANEN

lueelta löytyy upeita karstimuodostelmia, jotka jatkuvat halki Kaakkois-Aasian. Du’an on yhtä kaunis kuin maailmankuulu Yangshuon alue, mutta täällä ei ole turisteja. Sukeltajia paikkaan houkuttelevat upean maiseman alapuolella sijaitsevat joet ja luolat: vedenalaiset luolamuodostelmat kuuluvat maailman kauneimpiin. Erään arvion mukaan provinssista löytyy yli 10 000 kilometriä maanalaisia jokia!

2/2021 SUKELTAJA

PARAS AIKA KEVÄÄLLÄ TAI SYKSYLLÄ

Sukellusmatkamme ajankohtana huhtikuun lopussa vedenpinta maanalaisissa joissa oli vasta nousemassa eikä luolissa ollut myöskään virtausta. Matalan vedenpinnan vuoksi jouduimme joillekin sukelluskohteille kantamaan pulloja hyvinkin pitkälle luolaan. Osa luolista on todella kapeita. Onkin suositeltavaa sukeltaa kylkipulloilla, jotka on helpompi kantaa vaikeisiin paikkoihin.

Paikallisten mukaan paras aika sukeltaa Du’anin luolissa on joko toukokesäkuussa tai loka-marraskuussa, jolloin vesitilanne luolissa on optimi. Näkyvyys vaihteli jopa yli viidestätoista metristä sameaan kahteen metriin. Sukeltaminen täällä vaatii Full Cave -luokituksen, ja myös muuta tekniikkasukelluskoulutusta suositellaan, koska luolat ovat syviä ja sukellukset usein dekompressiosukelluksia.

Sukeltajat valmiina tutkimaan Panda-nimistä luolaa.

Alueen jokien ominaisväri on turkoosin sininen. Tämä joki saa alkunsa Tun Bang -lähdevajoamasta.

Maanviljelijä auttoi meitä korvausta vastaan kantamaan pullot lähemmäksi luolaa.

Luolassa veden lämpötila on miellyttävä 20 astetta, ja näinpä hanskoja ei tarvitse, mikä tekee sukeltamisesta heti hieman mukavampaa.

HISTORIALLISIA ONKALOITA

TASOKAS SUKELLUSKESKUS

Luolasukeltamisen Du’anissa aloittivat ensimmäisinä venäläiset 1970-luvulla tarkkaillessaan maanalaisia jokia. Paikallisen perimätiedon mukaan seuraavaksi alueelle tuli brittiläinen ryhmä 80-luvun lopulla. Varsinaisen virallisen vedenalaisen tutkimisen ja kartoittamisen aloitti ranskalainen sukeltajaryhmä vuonna 2011. He ovat käyneet alueella vuosittain aina vuoteen 2019 asti. Luolat vaihtelevat kooltaan paljon aina hallimaisista onkaloista tuskin sukeltajan mentäviin kapeikkoihin. Luolissa pääsee ihailemaan stalaktiittejä ja stalagmiittejä, joista voi päätellä, että kauan sitten monet niistä ovat olleet kuivaluolia. Toisinaan luolan seinämiä on silottanut niiden läpi vuosituhansien aikana virrannut vesi. On kuin sukeltaisi läpi ajan historian.

Du’anissa on yksi sukelluskeskus, Flag Blue International, josta löytyy kaikki tuki, mitä sukeltaja voi kuvitella tarvitsevansa vaativiin luolasukelluksiin. Liikkeestä löytyvät niin hapet kuin heliumitkin hengityskaasuiksi ja täysi tuki myös suljetunkierronlaitteella sukeltaville. Liikettä pyörittää luolasukelluskouluttaja Han Ting, joka omien sanojensa mukaan on löytänyt alueelta yli sata sukellettavaa luolaa, ja tutkittavaa riittää edelleen. PALJON SUKELLETTAVAA

Laitesukellusharrastus on Kiinassa kasvava harrastus. Ennen koronarajoituksia suurin osa kiinalaisista sukeltajista matkusti Kaakkois-Aasian trooppisiin kohteisiin sukeltamaan. Nyt rajoitusten ollessa voimassa he sukeltavat kotimaassa ja sukel-

lusseurat ja -liikkeet ovat alkaneet järjestää matkoja maan sisällä. Kiina on iso maa, ja täältä löytyy paljon sukellettavaa. Du’anin luolien lisäksi Kiinassa voi sukeltaa niin trooppisen lämpimissä vesissä Hainanin saarella kuin Kiinan muurillakin (lue juttu Sukeltaja-lehdestä 5/2012 issuu.compalvelussa). Tällä hetkellä matkustaminen Kiinaan on mahdotonta odottaessamme rajoitusten purkamista. Kirjoittaja on sukelluskouluttaja, tekniikkaja luolasukeltaja ja ensihoitaja. Hän työskentelee Suomen suurlähetystössä Pekingissä. Expedition Divers @expeditiondiver

2/2021 SUKELTAJA

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Juutinrauman virrassa Sukelluskalastus on ulkolajina pystynyt järjestämään kilpailutoimintaa myös korona-aikana, mutta kansainvälinen kisatoiminta on ollut pysähdyksissä jo yli vuoden. Tanskan sukellusliitto päätti järjestää viime vuodelta perutut PM-kisat tänä keväänä. Kisamatka oli Suomelle menestyksekäs! PÄÄTIMME tarttua Tanskan kutsuun, mutta kukaan meistä ei arvan-

narajoitusten jälkeen juuri ennen kisoja, ja vapautunut tunnelma välit-

nut, kuinka vaativa projekti oli edessä. Koronatestit, maahanpääsy-

tyi erityisesti tanskalaisista kilpakumppaneistamme.

vaatimukset, majoituskaranteenit ja kisa-alueen skauttaus (kilpailuvesien tutkiminen etukäteen) aiheuttivat valtavasti suunnittelua ja

KOVIEN VIRTOJEN SALMI

ennakkovalmisteluja.

Öresund on tunnettu kovista, jopa kahteen solmuun yltävistä virrois-

Otimme joukkueen motoksi ”yksi haaste kerrallaan”. Sukelluska-

taan. Voimakas ja vaihteleva virta on luonut ainutlaatuisen ekosystee-

lastusporukalla on paljon kokemusta kansainvälisiin kisoihin osallistu-

min etenkin syvemmälle, Tanskan puolelle salmea. Mielenkiintoinen

misesta ja niiden järjestämisestä, mutta ilman toiminnanjohtaja Sari

yksityiskohta on myös se, että kun virta käy Itämeren puolelta, on nä-

Nuotion ammattitaitoa ja intoa meillä ei olisi ollut mitään mahdolli-

kyvyys helposti kymmenen metrin luokkaa. Tämä johtuu siitä, että

suuksia osallistua näihin PM-kisoihin.

Itämeren puolella oleva pohja on täysin sinisimpukoiden peitossa ja

Kilpailukeskuksena toimi Juutinrauman (Öresund) keskellä sijait-

simpukat käytännössä suodattavat vedestä hyvin kirkkaan. Kun virta taas käy Atlantin puolelta pohjoisesta, näkyvyys hiipuu muutamaan

myös 200-paikkainen ravintola, joten kisaan osallistuneet 25 henkeä

metriin. Virta vaikuttaa myös kalojen, lähinnä kisojen merkittävimmän

oli helppo majoittaa ja muonittaa turvaväleillä. Tanska avautui koro-

saaliskalan turskan, käyttäytymiseen. Kun virta käy Itämerestä, turs-

Matti Pyykkö

seva Flakfortin sotilassaari, jossa on mahdollisuus yöpyä. Saaressa on

Sukelluskalastuksen PM-mitalistit: kultaa Tuomas Huhtaniska (keskellä), hopeaa Tanskan Johan Nielsen (oik.) ja pronssia Tanskan Claus Öster (vas.).

2/2021 SUKELTAJA

kat nousevat matalille vedenalaisille hiekkasärkille lämmittelemään ja ruokailemaan. Veden lämpötila oli kisaviikolla harvinaisen alhainen, vain seitsemän astetta. Tanskassakin kevät oli isosti myöhässä, mikä näkyi myös kalojen vähyytenä kisaa edeltävinä päivinä.

TIIMISSÄ NUORIA LUPAUKSIA Vaikka sukelluskalastuksessa kisataan pääsääntöisesti yksilöinä, olemme viime vuodet toimineet hyvin yhtenäisenä joukkueena ja auttaneet sitä kautta kaikkia myös mahdollisimman hyvään yksilömenestykseen. Tämä on ollut ratkaiseva muutos, joka alkoi Helsingin vuoden 2013 EM-kisojen perusteellisen analyysin jälkeen. Tanskasta tai Norjasta ei ole tullut alle 30-vuotiaita PM-mestareita kymmeneen vuoteen, mutta Suomesta ovat kultaa voittaneet Joonas Lassila, Tero Vaara ja tänä keväänä uusi huippulupauksemme Tuomas Huhtaniska. Tuomaksen tausta on Porin Urheilusukeltajien erittäin vaativassa norppatoiminnassa, jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset maajoukkuetason uppopalloilijoille. Tuomaksen mukaan treenit Porissa olivat äärimmäisen motivoivia ja kannustavia. − Siellä vedettiin 50 metrin sukelluksia 10 sekunnin palautuksella, hän muistelee. Tuomas nautti kovasti uppopallotreeneistä, mutta hänen lajikseen muodostui kuitenkin vapaasukellus. Vapaasukellusta Tuomas alkoi harjoitella turvallisesti yhdessä ystäviensä kanssa sekä monilla vuotuisilla ulkomaanmatkoillaan. Porilaisena nuorena Tuomaksella myös viehekalastus kuului koko lapsuuden vahvasti elämään, joten heti kun hän kuuli sukelluskalastuskilpailuista, hän ilmestyi paikalle. Tuomas otettiin avosylin vastaan sukelluskalastuspiireissä, ja hän löysikin uuden sukupolven ”suolaajista” tärkeän yhteisön ja ystävät. Pari vuotta Tuomas opetteli uuden lajin salaisuuksia, mutta nousi hyvin nopeasti sukelluskalastuksen eliittiin. Itse vietin viime syksynä juuri ennen Norjan sulkeutumista Tuomaksen kanssa kymmenen päivää Hitrassa yhdessä toisen lahjakkaan ja periksi antamattoman sukelluskalastajan Sami Mikkolan kanssa. Yhdessä päätimme, että keväällä näytämme missä mennään.

KOHTI JÄRVIKISOJA Viikon harjoittelu Tanskassa, Öresundin virroissa ennen kisaa onnistui taktiikan, harjoittelun ja palautuksen osalta erinomaisesti. Tuomas voitti PM-kilpailut harvinaisen ylivoimaisesti, ja Sami Mikkola ylsi huikeaan neljänteen sijaan. Tuomaksen huippusuoritus johdatti myös Suomen ykkösjoukkueen (Tuomas Huhtaniska, Kim Jaatinen, Matti Pyykkö) voittoon. Suomi hallitsee tällä hetkellä ylivoimaisesti Pohjoismaista sukelluskalastusta. Tuomaksen ja muiden nuorten ja lahjakkaiden sukelluskalastajien johdolla meillä on erittäin valoisa tulevaisuus. Seuraavaksi tähtäimessämme ovat lajin ensimmäiset järvi-EM-kisat Puruvedellä elokuussa 2022. Uusi mottomme onkin ”Järvissä on tulevaisuus”. MATTI PYYKKÖ

Ojamon tilanne etenee

Etänä pidettyyn kevätkokoukseen osallistui edustaja 14 seurasta. Kuvat Teamsympäristössä pidetyistä kokouksista ovat tulleet korona-aikana tutuiksi.

SUKELTAJALIITON vuoden 2021 kevätkokous

keltajat ry:n välillä. Lohjan kaupungin veto-

pidettiin 17.4. vallitsevista kokoontumisra-

voimalautakunta asetti 15.12.2020 kokouk-

Jäsenmaksut 2022

joituksista johtuen etäkokouksena. Liiton

sessaan neuvottelujen takarajaksi 31.3.2021:

JÄSENYHDISTYKSET

puheenjohtaja Tero Lehtonen kertoi aluk-

”Mikäli harrastussukellustoimintaa ei harras-

• aikuiset 28,00 euroa (2007 tai ennen

si ajankohtaisista asioista, muun muassa Lii-

tajien tai yhdistysten toimesta saada Ojamon

ton uuden Kasvu kannattaa -kasvuohjelman

kaivoslammella järjestettyä kaikkia osapuo-

2021–2022 avaamisesta. Kokouksessa julkis-

lia tyydyttävällä tavalla 30.3.2021 mennes-

tettiin Sukeltajaliiton Vuoden 2020 parhaat.

sä, ryhtyy vetovoimalautakunta toimiin kaupungin ja käyttöoikeuden haltijoiden välillä

syntyneet) • norpat 14,00 euroa (2008–2015 syntyneet) • kuutit 0 euroa (2016 tai sen jälkeen syntyneet) • rinnakkaisjäsen 0 euroa (jäsen, joka

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT JA EHDOLLEPANOTOIMIKUNTA

23.6.2004 tehdyn maanvuokrasopimuksen

Vuoden 2020 vuosikertomus ja tilinpäätös

nan kokouspöytäkirjassa). Neuvottelutulosta

sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan

ei syntynyt maaliskuun loppuun mennessä.

lausunto esitettiin ja päätettiin tilinpäätök-

Sukeltajaliitolla on valmius sukellustoiminnan

MUUT

sen vahvistamisesta. Tilivelvollisille myön-

käynnistämiseen yhteistyössä Ojamon Tek-

• henkilöjäsen 28,00 euroa

nettiin tili- ja vastuuvapaus. Vuoden 2022

niikkasukeltajat ry:n kanssa, kun sopimusasi-

• tukijäsen 1000 euroa

jäsenmaksut vahvistettiin hallituksen esityk-

oissa päästään eteenpäin.

irtisanomiseksi" (kirjaus vetovoimalautakun-

maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa)

• yhteisöjäsen 100 euroa – ja sen lisäksi yhteisöjäsen maksaa jokaisesta

sen mukaisesti. Kokous päätti ehdollepanotoimikunnan

maksaa yhden seuran kautta Liiton

henkilöstä, jonka haluaa liittää Liiton

SYYSKOKOUS LOKAKUUSSA

asettamisesta. Ehdollepanotoimikunnan jä-

Sukeltajaliiton syyskokous järjestetään 16.10.

seniksi valittiin Antti Ellonen Helsingistä

Kokouksen järjestämistapa päätetään koro-

(Sukellusseura H20 ry), Ari-Pekka Haku-

natilanne huomioiden.

jäsenyyden piiriin, saman ikäryhmään perustuvan jäsenmaksun kuin seuroillakin on.

linen Savonlinnasta (Savonlinnan Urheilusukeltajat ry), Tuomo Palevaara Riihimäeltä (Riihimäen Urheilusukeltajat ry) ja Janne Tuomikko Onttolasta (Joensuun Urheilusu-

Vuoden parhaat

keltajat ry). Ehdollepanotoimikunnalle an-

Vuoden sukeltaja

nettiin valtuudet täydentää kokoonpanoaan

Green Water Pro Oy

vielä Liiton toimintasäännön sallimaan mak-

Vuoden seura

Kuopion Urheilusukeltajat ry

simimäärään asti, enintään kahdella jäsenellä.

Vuoden norppaseura

Riihimäen Urheilusukeltajat ry

Vuoden norppa

Virpi Kataja, Porin Urheilusukeltajat ry

Vuoden norppaohjaaja

Marika Kataja, Porin Urheilusukeltajat ry

Vuoden sukelluskouluttaja

Pentti Hartikainen, Kuopion Urheilusukeltajat ry

Vuoden räpyläuimari

Nina Sundberg, Nurmijärven Uinti ry

Vuoden sukelluskalastaja

Kimmo Hohkuri, Raumanmeren Sukelluskerho ry

Vuoden vapaasukeltaja

Tommi Pasanen, Freediving Team of Finland ry

Vuoden uppopalloilija

Markus Kallava, Hydromania ry

Vuoden Vapepa-sukellusryhmä

Pohjois-Savon Vapepa-sukeltajat

OJAMON TILANNE Puheenjohtaja Tero Lehtonen valotti kokousväelle neuvottelujen tilannetta koskien Ojamon kaivoslammella sukeltamista. Sukeltajaliitto on viime vuoden keväästä lähtien toiminut välittäjänä Ojamon nykyisten maanvuokralaisten ja Ojamon Tekniikkasu-

Johanna Nordblad, Cetus Espoo ry,

2/2021 SUKELTAJA

Minna Gustavsson

Close Calls. Stratis Kas.

Läheltä piti CLOSE CALLS kuvailee runsaat 60 läheltä piti -ta-

Merenpohjan mato

rinaa. Tarinat on kerätty tunnetuilta, kokeneilta tekniikkasukeltajilta, mukana esimerkiksi Mikko Paasin ja Jill Heinertin tarinat. Petri Heikkilä luki kirjan ja kuvailee sitä sil-

KALA Merisukasjalkainen on jopa kym-

kainen kiemurtelee kolossaan niin, että

mensenttinen monisukasmatoihin kuu-

vesi virtaa suoraan sinne. Jos ohi ajautu-

miä avaavaksi. Kirjan vaaratilanteita syntyi ek-

luva pehmeiden pohjien asukki. Sen kel-

va ravinto loppuu, mato voi myös ryömiä

symisistä, ryhmän kadottamisesta ja sortumista

lanruskean tai punaiseen vivahtavan,

pohjalle saalistamaan aktiivisesti.

luolassa. Myös testaamattomilla ja toimimatto-

litteän ruumiin selkäpuolelta kuultaa

Merisukasjalkaiset tulevat sukukyp-

milla varusteilla sukeltaminen aiheutti ongelmia.

usein läpi yksi vahvan punainen verisuo-

siksi kolmivuotiaina. Kutuaikaan niiden

ni. Merisukasjalkaisen päässä on nel-

väri muuttuu vihreämmäksi. Koiraat, joita

jä pyöreää silmää, erilaisia palppeja eli

on huomattavasti vähemmän kuin naa-

leen. Hän lähti parin kanssa ilman luolasukellus-

tuntorihmoja, tuntosarvia ja lisäksi kak-

raita, parveilevat naaraiden pesäkolojen

koulutusta sukeltamaan luolaan, eivätkä he huo-

si vahvaa, sisään vedettävää leukaa. Eläi-

edustalle ja päästävät siittiönsä veteen,

manneet kuin vasta kääntyessään, että olivat

men nimi juontuu siitä, että sen ruumis

josta ne kulkeutuvat hedelmöittämään

tullessaan pilanneet näkyvyyden, Petri Heikki-

on jakautunut 90−120 segmenttiin, joi-

naaraan munasolut. Toukat kuoriutuvat

lä kertoo.

den kaikkien reunoilla on jalat.

naaraan pesäkolossa.

Merisukasjalkainen on opportunisti-

− Stratis Kasin oma tapaus jäi parhaiten mie-

− Kirja paljastaa sen, mihin ryhmäpaine ja liika

Merisukasjalkaisia löytää Itämeres-

itseluottamus voivat johtaa. Ehdottomasti lukemisen arvoinen.

nen peto, joka syö lähes mitä tahansa or-

tä Porvoosta Kristiinankaupunkiin asti

gaanista pohjalta löytämäänsä ravintoa.

1−20 metrin syvyisiltä mutapohjilta, jossa

Se rakentaa J- tai U-kirjaimen muotoi-

niiden pesäkolo on usein kiven juurella.

taan tekniikkasukelluskouluttajana, tutkimussu-

sen kolonsa suulle limasta suppilomaisen

Maailman loput merisukasjalkaiset löyty-

keltajana ja elokuvantekijänä. Kirjaa ovat avusta-

verkon, jolla ohjaa ohi kulkeutuvasta ve-

vät Pohjanmereltä, Välimereltä ja Atlantin

neet Edoardo Pavia ja Michael Menduno.

destä suppilon kautta itselleen ravintoa:

koillisrannikolta.

eläin- tai kasviplanktonia tai mitä tahan-

ESSI KESKINEN

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

sa ohi ajelehtivia hiukkasia. Merisukasjal-

Kirjoittaja, kreikkalainen Stratis Kas, tunne-

Kirjan voi ainoastaan tilata internetistä esimerkiksi Stratis Kasin omilta kotisivuilta www.stratiskas.com/closecalls/.

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet

103 metriä jään alla VAPAASUKELTAJA Johanna Nordblad

teki 18.3.2021 jääsukelluksen CMAS maailmanennätyksen lajissa Under Ice Freedimetrin jään alla Öllöri-järvessä Suomussal-

myös CMAS:n arvokilpailuihin

mella pelkässä uima-asussa ilman vapaasu-

tai anoa CMAS ME-yrityksen järjes-

kelluspukua ja räpylöitä. Sukellusta oli to-

tämistä urheilijoillemme. Sukeltajaliitto voi

teuttamassa kymmenen hengen tiimi sekä

myös hyödyntää CMAS:n vapaasukelluskou-

dokumentoimassa kuvausryhmä.

lutusta. Sukeltajaliitto on myös AIDA Inter-

Sukeltajaliitto liittyi CMAS:n vapaasu-

nationalin jäsen, ja Liitolla on jo pitkät perin-

kellusvaliokunnan jäseneksi syyskuus-

teet AIDAn toiminnassa mukanaolosta. Tämä

sa 2019. Sukeltajaliitolla on nyt mahdolli-

näkyy Liiton vapaasukelluskoulutuksessa ja

Lue sivulta 20 Johanna Nordbladin

suus lähettää vapaasukeltajia kilpailemaan

kilpailutoiminnassa.

haastattelu.

Kaikki vedestä NETTIVINKKI vesi.fi-sivusto ilmoittaa tar-

Vesitietopankista löytyy aihealueittain ar-

joavansa Suomen tarkinta ja ajantasaisin-

tikkeleita muun muassa juomavedestä, ve-

ta vesitietoa. Karttapalvelusta löytyy todella

sistöjen tilasta ja kunnostamisesta, hule-

runsas kattaus monenlaista vesitietoa, joka

vesistä sekä listaus vesisektorin toimijoista

saattaa kiinnostaa esimerkiksi sukeltajaa, ve-

Suomessa.

neilijää, uimaria tai mökkiläistä. Talvella voi

Sivusto palvelee sekä kansalaisia että

seurata jäätilannetta, lumikuormaa, lumen

eri alojen asiantuntijoita. Sisällön sivustol-

syvyyttä ja tulvavaaraa. Kesällä kiinnostavat

le tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilma-

levätilanne, veden lämpötila, vesiliikenteen

tieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna

informaatio ja pintavesien tila. Kartan kautta

yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaa-

voi myös lähettää omia havaintojaan tulvista,

tioiden kanssa.

vesi.fi

jää- tai lumitilanteesta tai levätilanteesta.

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet. Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä. Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi T-Housing Saksasta: 199€ Alumiinikotelo - GoPro Hero 5/6/7:lle - max syvyys 150m 299€ GoPro Hero 8:lle, 299€ GoPro Hero 9:lle - max syvyys 250m

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kattava valikoima Nauticam-koteloita, -portteja, -optiikkaa, -varusteita, -varsia ja -varaosia. Kysy! Esim. Nauticam-kotelot: Canon EOS R5 3550€ Nikon Z7II/Z6II 3490€ Sony A1 3150€ Sony A7C 2250€ Sony A7RIV/A9II 2790€ Sony A7SIII 2850€

Inonin uusin Z-330: 699€ D-200: 599€, snootti 277€ D-2000: 479€, snootti 250€ optiset kaapelit alkaen 59€

Lumix DC-S1H 3490€ Lumix DC-S1R 3490€ Olympus EM1 II 1795€ Olympus TG-6 750€ Sony RX100V 995€ Sony A6600 1795€

k u va a j a l l e

Cerella.fi Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 10000 lumenia: 1250€; CRI 95, 15000 lumenia: 1810€; CRI 82, 35000 lumenia: 3770€.

Aquatica Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam Paralenz Sea & Sea T-Housing

Elina Manninen

ving No Fins No Suit. Nordblad sukelsi 103

Janne Muonan arkisto

Onko happea saatavilla? Sukeltajaliiton jäsenistölle tehtiin huhtikuussa 2018 kysely ensiapuhapen antamisesta onnettomuustilanteessa osana Janne Muonan opinnäytetyötä. Muonan mukaan aihetta ei ole juurikaan tutkittu Suomessa sen tärkeydestä huolimatta.

SPR:n kursseilla ei opeteta sukeltajille tyypillisten vammojen tunnistamista tai hoitoa, joten sukeltajien olisi parempi käydä juuri sukeltajille räätälöity ensiapukurssi. Vastaajista 67 % ilmoitti varautuneensa onnettomuuteen turvaorganisaatiolla tai ennalta sovitulla toimintamallilla. Vastausten mukaan 85 %:ssa tapauksista happea oli saatavilla. Happea annettiin hapenantolaukusta 48 %:ssa ja dekopullosta 42

OPINNÄYTETYÖ koostuu teoriaosuudesta,

%:ssa tapauksista. Tarkempaa selvitystä ha-

johon kerättiin tietoa kirjallisuuskatsauksel-

penantolaitteiston laadusta ei kysytty. Mikäli

la sukeltajille syntyvistä vammoista ja niiden

sukeltajan tajunnantaso on alentunut, regu-

hoidosta sekä itse kyselystä.

laattorista hengittäminen ei onnistu, ja sil-

Sukeltajaliiton jäseniltä kysyttiin heille aikaisemmin tapahtuneista sukellusonnettomuuksista ja niissä annetusta happiensiavus-

loin tulisi käyttää happimaskia tai jopa hengityspaljetta.

Janne Muona, 31, työskentelee palomies/ ensihoitajana sekä pelastuslaitoksen vesisukeltajana Lappeenrannassa. Kotiseurassaan Saimaan Norpissa hän on toiminut vuodesta 1999 lähtien, ensin norppana ja norppa- ja kuuttiohjaajana ja nykyään tekniikkasukeltajana ja kouluttajana.

Kysymysten teknisen asettelun ja vas-

ta. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä

tausmahdollisuuksien vuoksi näyttöä siitä,

myös opinnäytetyön kyselyyn vastattiin hy-

ja se lähetettiin kaikille Sukeltajaliiton yli

kuinka usein sukellusonnettomuustilanteissa

vin pienellä prosentilla kaikista tapahtumista.

15-vuotiaille jäsenille.

annettiin ensiapuna happea, ei saatu.

Opinnäytetyön vastauksia voidaan käyttää suunniteltaessa sukeltajien ensiapukou-

ONNETTOMUUKSISTA RAPORTOIDAAN HARVOIN

lutusta sekä millaista happiensiapukalustoa

Vertailtaessa Sukeltajaliiton tapahtumara-

ainakin hapen riittävyyttä, antotapaa ja mah-

porttien määriä ja opinnäytetyön kyselyn

dollisuutta antaa happea kahdelle sukeltajal-

vastauksia voi huomata, että hyvin pienes-

le samanaikaisesti. Tämä kysely antoi hyvän

tä osasta onnettomuuksista tehdään va-

pohjan jatkotutkimuksille, joiden perusteella

paaehtoinen tapahtumaraportti. Kun tämä

käytössä olevaa happiensiapukalustoa ja su-

suhteutetaan Turun yliopistollisessa keskus-

keltajien ensiapukoulutusta voidaan kartoit-

KYSELYN TULOKSIA

sairaalassa vuosittain hoidettaviin 30−40

taa vielä tarkemmin.

Vastauksia tuli 409, joista 149 sukeltajaa ker-

sukeltajantautipotilaaseen, havaitaan, että

JANNE MUONA

Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: • Mitä koulutusta sukeltajilla on happiensiavun antamiseen? • Mitä happiensiapulaitteita sukeltajilla on käytössä? • Kuinka usein sukellusonnettomuustilanteissa annetaan ensiapuna happea?

sukeltajille suositellaan. On tarpeen miettiä

toi olleensa osallisena tai paikalla sukellusonnettomuudessa. Vastaajista 49 % oli käynyt SPR:n EA1- tai EA2-koulutuksen. Vastaajista 32 % ilmoitti käyneensä DAN-ensiapukoulutuksen.

Sukellusonnettomuudet ja happiensiapu -kysely Sukeltajaliiton jäsenille. Työn ohjaaja Antti Kosonen, Ensihoidon lehtori LAB, ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on saatavilla osoitteista

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102272748 www.theseus.fi hakusanoilla sukellusonnettomuudet ja happiensiapu

- Majoitus: neljä makuuhuonetta

Suomen edullisin sukellusverkkokauppa

- Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Sirrikuja 4 F 34, 00940 Helsinki www.sammakkomies.fi - 040 544 2049

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

DAN EUROPE Training Award on uusi palkin-

DANin ohjeistuksen mukaan. Muun muas-

to, jonka DAN Europe jakaa DAN-ensiapu-

sa elvytysnukkea ei saanut puhaltaa hygie-

kouluttajille vuosittain tunnustuksena aktiivi-

niasyistä. – Käsihygienia ja aseptiikka korostuivat

Viime vuoden palkinnot myönnettiin kou-

entisestään. Kahteen otteeseen siirrettiin jo

luttajille, jotka onnistuivat koronarajoituk-

sovittuja istuntoja oppilaiden koronatulos-

sista huolimatta pitämään eniten ensiapu-

ten odottamisen ja karanteenien takia. Kou-

koulutuksia. Suomessa palkinto myönnettiin

lutuksessa kielletyt harjoitukset jätettiin pois.

Sukellusseura Sammakot ry:n DAN-koulut-

Suurimpana muutoksena oli, ettei kukaan

taja Anna-Mari Saarikoskelle. Koronarajoi-

enää saanut puhaltaa Sylviä (elvytysnukke)

tuksista huolimatta Saarikoski pystyi järjestä-

harjoituksissa, vaan siinä kohtaa oppilas sa-

mään viime vuonna yhteensä 23 kurssi-iltaa.

noi ”puhallus”. Jotta saimme väriä esimerkik-

– Jotta saimme noudatettua turvaväle-

si perushappiharjoituksiin, autettavaa esittä-

jä, piti kursseja pienentää. Oppilaita oli vain

vä oppilas piti sylissään Sylviä. Kädet ja puhe

1−3 kerrallaan. Kurssin pystyyn pistäminen oli

tulivat autettavalta ja kasvot ja pää Sylviltä.

helppoa ja sujui ketterästi, koska lähes kaik-

Muuten toimi hyvin, mutta hengitysäänet piti

ki oppilaat olivat Sammakot ry:n omia jäseniä.

kuvitella, Saarikoski kuvailee. Koronaa ei ole vielä voitettu, joten kurssi-

nään, nimet odottivat listalla ja oppilaspaketit

en järjestäminen jatkuu poikkeusmenetelmil-

hyllyssä. Kun oli lupa kouluttaa, koulutettiin,

lä. Anna-Mari Saarikoskelle kulunut vuosi oli

ja kun ei ollut lupaa, odoteltiin, hän kertoo.

ammatillisesti vaativa, joten uusia kursseja ei

Myös opetuksen sisältöä piti muokata

vielä ole suunnitteilla.

Östersjöns

Kuka syö rakkolevää? Ryhdy tutkijaksi!

lger – Rhodophyt

Punaleviä – Röda

12 11

röyhelöpunalevä kilrödblad 1–7 cm us Coccotylus truncat

9 8

helmipihtilevä ullsläke 2–10 cm a rne Ceramium tenuicoPutkilokasvej

eja kasv 6r putkilo

(viher)ahdinparta grönslick 1–20 cm ata Cladophora glomer

ja te karlväx en leviä Itämerrsjöns alger och 5 Öste

eophyta

ger – Pha

iä – Brunal

jouhilevä ng rjtå sudare, snä cm 10–100 Chorda filum

linkin Itämeren ravintoketjussa. Ryhdy tutkijaksi ja auta selvittämään, miten paljon rakkolevän joukossa on elämää eri puolilla Suomen merialuetta. Tutki rakkolevää mökki- tai lähirannassasi tai vaikkapa sukellusretkellä. Tunnista rakkolevästä löytyvät eliöt ja toimita tieto Åbo Akademin tutkijatiimille. Tutkimus on helppo tehdä lastenkin kanssa. Vieraile osoitteessa kukasyorakkolevaa.com. Löydät sieltä kuvalliset ohjeet, miten tulee toimia. Tarvitsetko apua lajintunnistukseen? Sukeltajaliiton lajintunnistuskortit auttavat tunnistamaan vesien asukkeja. Kortit on pai-

iä tähkä-ärv cm 150 axslinga 40– spicatum Myriophyllum

rakkolevä5–100 cm blåstång culosus Fucus vesi

Itämeren selkärangattomia eläimiä

Östersjöns ryggradslösa djur

Simpukoita – Musslor – Bivalvia

ntupsu rakkolevä 3 cm 0,5– tångludd fucicola Elachista

11 upsu ruskokivit 10 1–6 cm ishavstofs arctica Sphacelaria

Kotiloita – Snäckor – taisleviä Näkinpar er – Charophyta – Kransalg

9 8

Gastropoda x1

ta nnäkinpar itämere 5–50 cm grönsträfsebaltica Chara

ä iruskolev levä / pilv cm lettirusko / molnslick 1–20 ulosus trådslick carpus silic ralis / Ecto Pilayella litto

leväkotilo kalkvattensnäcka 1 cm Theodoxus fluviatilis x1,5

sukkulakotilo tusensnäcka < 0,5 cm Ventrosia ventrosa, Hydrobia ulvae

limakotilo dammsnäcka 1–3 cm Lymnaea spp. , Radix spp.

liejusimpukka östersjömussla 1–2 cm Macoma balthica

idänsydänsimpukka brackvattenshjärtmussla 1–3 cm Cerastoderma glaucum

meriahdinparta cm bergborsting 3–10 is Cladophora rupestr

haarukkalevä 1–10 cm kräkel, gaffeltång alis Furcellaria lumbric

ahvenvita cm 250 ålnate 10– perfoliatus merisätkin 400 cm Potamogeton unkel 50– i vitstjälksranpeltatus ssp. baudoti Ranunculus

Sammaleläin – Mossdjur – Bryozoa

Itämeren

6 5 4

selkäranga

Östersjöns

Äyriäisiä – Krä

tto ryggradslösa mia eläimiä djur

ftdjur – Cru

stacea

3 2 1

hietasimpukka vanlig sandmussla 2–5 cm Mya arenaria

merirokko havstulpan 1 cm Balanus impr ovisus

nettu vedenkestävälle materiaalille, joten niitä voi hyvin tutkia

sinisimpukka blåmussla 1–4 cm Mytilus trossulus

vaeltajasimpukka vandringsmussla 1–3 cm Dreissena polymorpha

samalla ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän

purppuraluulevä cm violettslick 3–15 a Polysiphonia fibrillos

ruusulevä rosendun 2–5 cm Aglaothamnion roseum

käyttävät rakkolevää paitsi suojana, myös ravintona, ja ovat itse

kalojen lisäksi valtava määrä erilaisia selkärangattomia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja ja kotiloita. Nämä eläimet

ophyta

er – Trache

– Kärlväxt

lio- ja kivikkopohjille upeita kasvustoja. Rakkolevän lomassa elää

suolilevä tarmtång 1–10 cm Ulva sp.

Ruskolev

RAKKOLEVÄ, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, muodostaa kal-

alger Viherleviä – Grön – Chlorophyta

veja ä ja putkilokaser växt Itämeren levi alger och kärl

Kaikki tiesivät, missä koronan suhteen men-

Anna-Mari Saarikoski on sukeltanut vuodesta -92 lähtien ja toiminut DAN-ensiapukouluttajana vuodesta 2011 lähtien. Hän työskentelee anestesiaerikoissairaanhoitajana leikkausosastolla Keski-Suomen keskussairaala Novassa. – Työnkuvaani kuuluu myös opetusta, koulutusta ja simulaatioharjoituksia niin hoitajille kuin lääkäreillekin. Siitä oli sitten helppo luiskahtaa ensiapukoulutuksen puolelle, hän kertoo.

suudesta ja turvallisuutta edistävästä työstä.

Tony Ylitolva

Aktiivinen ensiapukouluttaja palkittiin

kaspianm immigrantpun assiainen gräka Hemimysis anom1–1,5 cm ala

levärupi brackvattenstångbark 0,5 mm* Electra crustulenta

leväsiira tångspånakär ing 2–3 Idotea balthica cm

kilkki skorv, spånakär ing 5–9 Saduria entomon cm

Polttiaiseläimiä

– Nässeldjur

– Cnidaria

märilläkin käsillä. Kortit esittelivät Itämeren leviä, putkilokasveja

2/2021 SUKELTAJA

leväkatk tångräka, öste arapu rsjöräka 7 cm Palaemon adsp ersus

leväkatka & tiikerikatka tångmärla 1–2 cm Gammarus sp. & G. tigrinus

taan 28 euroa sukeltaja.fi verkkokaupasta.

x1,5

ja selkärangattomia eläimiä sekä kaloja. Kortit ja kansio yhteishin-

korvamedu usa öronmanet 5–20 cm Aurelia aurita

murtovesipo brackvattens lyyppi polyp Laomedea loven3 cm i

kaspianp brackvattens olyyppi klubbpolyp 5 cm Cordylophora caspia

OSVIITTA

Kuivausvinkki kesäsesonkiin − Kun heitän reissun jälkeen

illalla vettä valuvat kamppee-

Kätevä kotikuivuri varusteille

ni orsille, voin aamulla käydä tyhjentämässä 1,5 litraa vettä kondenssikuivurista. Varastossa on hiuskosteusmittari ja lämpömittari, joilla tarkkailen kosteuslukemia. Näillä kei-

Matti Kajala on rakentanut sukellusvarusteille oman kuivurin, jossa kaikki puvun osat ja muut härpäkkeet kuivuvat nopeasti ja tehokkaasti. Malli sopii yhden sukeltajan varusteille, mutta putkistoa voi laajentaa tarpeen mukaan.

noin kosteuskuormitus varaston rakenteisiin ja varusteisiin saadaan minimoitua, ja kuivatus yön yli pudottaa tuollaisen muutaman kuutiometrin kokoisen huonetilan kosteu-

TOIMITTANUT KRISTIINA KARILA Kuvat Matti Kajala

den normaalille tasolle lukemiin 50−55 % RH, Kajala kertoo.

PULLOT KIINNI Sukelluspulloille Kajala on tehnyt seinään kiinnitettyyn rimaan koukkuruuveilla kiinnitysketjulle sidontapisteet, jotta pullot eivät pääse kaatuilemaan. − Tosin vaakatasossahan niitä pitäisi säilyttää, jos pidemmän aikaa varastoi. Lattian suojaksi pullojen ja painojen alle olen laittanut tavanomaiset auton kuramatot, jotka pitävät painovyöstä valuvan veden pois lattialta. Ovat siinä selkeästi rajatulla alueella ilmavasti eivätkä kieri siellä täällä jaloissa.

KENKÄKUIVURI (noin 30 euroa) puhaltaa isoon harmaaseen viemäri-

LOPUT OKSAAN

putkeen esilämmitettyä huoneilmaa.

Seinään kiinnitetyssä Oskarin oksa -kuivaustelineessä kuivuvat

Harmaa viemäriputki haarautuu valkoisiin nousuputkiin, joiden avulla kuiva ilma johdetaan sukelluspukuun aina kantapäähän saakka. Puvun kostea ilma kulkeutuu pääntien ja hihansuiden kautta huoneeseen. Huonetilassa on pieni kondensoiva kuivuri (noin 170 euroa), joka

hanskat, irtohuppu, hengitysventtiilisetti, lamput, maski, tietokone, kompassi yms. − Pukukuivurin yläorrella näkyy kuvassa vielä punainen mustekala, josta roikkuu aluskerrastoa, sukkia ja kuivahanskoja. Niiden alla on seinällä sähköpatteri, jonka ympärille olen putoamissuojaksi asenta-

kierrättää ja kuivaa huoneilmaa tiivistämällä ilmassa olevan kosteu-

nut ritilän. Ritilä estää ylhäältä mahdollisesti tippuvan vaatteen jäämi-

den vedeksi sisäiseen keruuastiaan (tai vaihtoehtoisesti sen voi johtaa

sen patterin päälle, mistä voisi aiheutua palovaara, Matti Kajala

suoraan viemäriinkin).

kertoo. 2/2021 SUKELTAJA

– Uponnut maailma –

Kylä veden alla

Kapea Norangsdalen Norjan länsirannikon tuntumassa oli aikanaan rauhallinen laakso, jonka pohjalla kiemurteli pieni joki. Kun vuorelta vyöryi kiviröykkiö laaksoon, syntyi järvi, Lygnstøylsvatnet. Alle jäivät tie ja asukkaiden karjamajat, joita nykyään pääsee tutkimaan sukeltamalla. Teksti ja kuvat CHRISTIAN SKAUGE Käännös englannista KRISTIINA KARILA

2/2021 SUKELTAJA

Veden peittämässä laaksossa tunnelma on jopa aavemainen. Kulkeeko joku vielä kiviaitojen reunustamaa kylätietä?

2/2021 SUKELTAJA

Ennen tässä virtasi Lygna-joki. Nyt sillan ali pystyy sukeltamaan.

urinkoisena kevätpäivänä yli sata vuotta sitten maanviljelijät karjamajoissaan todennäköisesti nousivat katsomaan tätä hurjaa näytelmää, joka tapahtui vain muutaman sadan metrin päässä. Keipen-vuoren maanvyörymä oli niin iso, että se tukki Lygna-joen uoman. Tuohon päivään asti Lygna oli virrannut rauhallisesti kapean laakson pohjalla tuoden vettä ihmisille ja eläimille, mutta nyt kaikki muuttui. Muutaman tunnin kuluessa huomattiin, että joki nousi ja sen rantaa seuraileva tie alkoi jäädä veden alle. Ainoa vaihtoehto oli kerätä omaisuus ja karja ja evakuoida laakso. Vuorilta valuva kirkas vesi tulvi laaksoon ja peitti alleen tien lisäksi kiviaidat, portit, metsän ja lopulta myös asumukset.

Tuntuu hyvin erikoiselta liukua hitaasti vehreän vedenalaisen maiseman yllä.

LENTO MAISEMAN YLLÄ

Nykyään Lygnstøylsvatnet-järvi on ainutlaatuisimpia sukelluskohteita Norjassa – ja ehkä koko maailmassa. Tuntuu hyvin erikoiselta liukua hitaasti vehreän vedenalaisen maiseman läpi ja nähdä rakennusten jäänteet, kiviaidat ja vanha tie. Tämä jos mikä tuntuu lentämiseltä: liitely painottomana kuin valtava lintu karjamajan yllä. Jos lähtee sukeltamaan järven pohjoispäästä, kohtaa jo ennen veteen menoa viiden majan kiviperustukset, jotka voi nähdä pinnaltakin selvästi. Nämä ovat järven suurimmat asumuksen jäänteet, ja ne tarjoavat myös ei-sukeltaville valoku-

2/2021 SUKELTAJA

Vesi on tyypillisesti hyvin kirkasta; vain sateet samentavat sen hetkeksi.

vausmahdollisuuden. Kokemus muuttuu todella mielenkiintoiseksi kuitenkin vasta pinnan alla. VEDENALAINEN SILTA

Kiviaitaa seuraamalla sukeltaja päätyy vanhalle portille, joka pylväät ovat pystyssä edelleen; puinen portti romahti vuosia sitten. Syvemmällä vastaan tulee tie, jota reunustavat kiviaidat ja kilometripylväät. Tietä seuraamalla pääsee tutkimaan järven muita aarteita. Kiviaidat jatkuvat siellä täällä, kun ui hitaasti tietä pitkin 12 metrin syvyydessä. Pohjaa peittää vihreä levä. Vain pieni, piilopaikastaan syöksähtävä taimen kuin siivetön lintu muistuttaa siitä, että ollaan veden alla. Maisema on aavemaisen hiljainen, kun saapuu sillalle, joka on yksi järven päänähtävyyksistä. Ennen tulvaa vanha tie kulki laakson pohjalla pohjoisesta etelään. Tässä kohtaa tie ylitti joen, ja pientä kivisiltaa pitkin hevoskärryt kulkivat turvallisesti joen toiselle puolelle. Silta on ehjä ja täysin pinnan alla, joten varovainen sukeltaja pystyy helposti uimaan 6−7 metrin matkan sen ali. Varo räpylöitä: sillan alapuolella on silttiä, joten varmista, ettet pilaa perässä tulevien sukeltajien elämystä. UPONNUT METSÄ

Sukelluksen jatkuessa tietä pitkin kohti etelää alkaa puita ilmestyä tien varrelle.

Rakennelmia voi nähdä heti pinnan alla rannaltakin.

Kylä oli jätettävä, kun joen pinta nousi.

Pian edessä on taianomainen vedenalainen metsä. Ympärillä vanhat puut kurottuvat pintaa kohti, jotkut tuskaisan käppyräisiä ja jotkut rauhaisan solakoina. Levä roikkuu oksilta kuin tumma huntu kätkien taakseen ties mitä. Tunnelma on aavemainen, jopa vähän pelottava. Mieleen hiipii ajatuksia peikoista ja tuntemattomista vedenalaisista olioista. Metsä on laaja, joten puiden sokkeloon on helppo eksyä. Jos eksyt, nouse vain hitaasti pintaan tarkistamaan sijaintisi. Järven kaakkoiskulmassa on vanha, korkea portti ja kiviaita sen molemmin puolin. Lounaiskulmassa näyttäisi olevan toisen maanvyörymän jäänteet − sen ajankohdasta ei ole tietoa. Valtavia, talon kokoisia lohkareita on vyörynyt sinne tänne ja jossakin on vielä puunkantoja kiinni.

Mieleen hiipii ajatuksia peikoista ja tuntemattomista vedenalaisista olioista.

SIJAINTI. Nordangsdalen Møre og

Romsdal -läänin alueella, noin tunnin ajomatkan päässä Ørstan kaupungista. Koordinaatit 62.17554, 6.72888. JÄRVI. Syntyi maanvyörymän seurauk-

sena 26.5.1908. Järvi sijaitsee 152 metriä merenpinnan yläpuolella. Kooltaan se on noin 400 x 150 metriä ja syvyys on noin 12 metriä. NÄHTÄVYYDET. Kivimuodostelmia,

kiviaitoja, vanha tie, silta, useita portteja ja metsä, jossa satoja tulvan alle jääneitä puita. PARAS AIKA VIERAILLA. Norangsdale-

nin läpi kulkeva tie on suljettu talvella

Trondheim

UNOHTUMATON KOKEMUS

Sukellus Lygnstøylsvatnet-järvessä on unohtumaton. En ole kokenut vastaavaa tunnelmaa veden alla. Näkyvyys on käsittämätön. Sateettoman jakson jälkeen se voi olla 40 metriä ja enemmänkin. Sateen jälkeen vettä sumentaa rinteiltä valuva savi, joka liukenee veteen harmaina pilvinä. Matala sukellussyvyys antaa aikaa tutkia järveä rauhassa pitkään. Järvi kätkee varmasti aarteita, joita siellä useastikaan sukeltaneet eivät ole vielä löytäneet.

Hyvä tietää

ja avautuu huhti-toukokuussa lumitilanteesta riippuen. Keväällä vesi on kirkkaimmillaan, mutta loppukesästä

Lygnstøylsvatnet

maisema puolestaan on runsaan vehreä ja tarjoaa kauniita näkymiä. Sateet vähentävät näkyvyyttä. Kuivapuku on suositeltava, vaikkakin loppukesästä myös paksulla märkäpuvulla pärjää.

Bergen Oslo

PALVELUT. Järven etelärannalle voi pys-

tyttää teltan. Järvellä ei ole palveluja.

Sivustolla on yksinkertainen kartta järven sukellusnähtävyyksistä

www.offbeatenwaves.com/ dr-lygnstoylvatnet

2/2021 SUKELTAJA

Johanna Nordblad, Helsinki

Maailmanennätysnaisella on missio Vapaasukeltaja Johanna Nordblad, 45, sukelsi maaliskuussa 103 metriä jään alla. Sukeltajaliitto palkitsi hänet Vuoden sukeltajana 2020, sillä Nordbladilla on poikkeuksellisen pitkä ja menestyksekäs urheilu-ura vapaasukeltajana. Lisäksi hän on tehnyt mittavan työn vapaasukelluksen näkyvyyden eteen. Vielä on kuitenkin tehtävää. SUSANNA KORKIATUPA Kuva Elina Manninen

MITEN SINUSTA TULI VAPAASUKELTAJA?

Olin harrastanut laitesukellusta, edennyt divemasteriksi ja parhaillaan kouluttajakoulutuksessa, kun minua pyydettiin mukaan vapaasukellusseuraan. Olli Loukola, joka on Suomen ensimmäinen kilpaileva vapaasukeltaja, perusti Jyri Mannisen kanssa vapaasukellusseuran. Manninen oli tuolloin naimisissa sisareni Elina Mannisen kanssa, joten päädyimme lopulta molemmat mukaan uuteen seuraan, johon tarvittiin jäseniä. Mukana olivat myös Jyri Vehmaskoski ja Laura Tuominen. Olin ensin, että mikä ihmeen vapaasukellus, mutta kun sukelsin ensimmäistä kertaa räpylöillä pituutta 70 metriä, totesin, etten tarvitse enää laitteita mihinkään. Minusta ei tullut koskaan laitesukelluskouluttajaa, paluuta ei enää ollut. MIHIN IHASTUIT LAJISSA?

Varmaankin vapauden tunteeseen. Olin tottunut laitteilla siihen, että ensin oltiin pinnalla ja sitten mentiin pohjaan. Välivesi jäi siinä jotenkin käyttämättä. Löysin vapaasukeltaessa välivedestä tekemistä ja kokemuksen, jota ei saanut laitesukeltaessa. Ei tarvinnut enää tarkkailla mittareita, saattoi sukeltaa 20 metriin, tulla välillä hengittämään ja mennä takaisin 20 metriin – vaikka koko päivän, ilman rajoituksia. KUINKA ALOITIT JÄÄSUKELLUKSEN?

Jouduin alamäkipyöräilyonnettomuuteen vuonna 2010 ja sain pahan kierteismurtuman sääreen. Sääreen jouduttiin tekemään faskiotomia, eli se leikattiin auki ja pidettiin auki viikon ajan. Leikkauksesta jäi voi-

2/2021 SUKELTAJA

makas, jatkuva hermokipu, jonka kanssa sinnittelin kolme vuotta. Lääkäri ehdotti vahvaa kivunlääkityshoitoa tai kylmävesihoitoa. En halunnut lääkkeitä, joten päätin kokeilla kylmää vettä. Hoito alkoi tepsiä kipuun. Pian halusin laittaa toisenkin jalan veteen, ja lopulta halusin mennä itse sinne kokonaan ja sukeltaakin. Kivuttomuuden ylläpito on edelleen isoin motivaattorini kylmässä vedessä sukeltamiseen. MILTÄ JÄÄN ALLA SUKELTAMINEN TUNTUU?

Jään alla sukeltamisessa on joku samanlainen fiilis kuin syvyyssukelluksessa. Jos sukeltaa vaikka 40 metriin, niin siinä tietää, ettei sieltä voi tulla yhtäkkiä kesken kaiken ylös, vaan täytyy edetä hallitusti. Kun lähden, niin oikeasti keskityn tilanteeseen – seuraava avanto on jossain, eikä siinä välissä pääse ylös. MITÄ KAIKKEA VAPAASUKELLUS SINULLE MERKITSEE?

Vapaasukellus kulminoituu hengenpidättämiseen – sitä harjoitellessa ja tehdessä joutuu käymään läpi omia tunteita ja tarkkailemaan tuntemuksia. Vapaasukellus opetti minulle, että olen luovuttaja ja tekosyitä on helppo keksiä! Hengenpidättäminen käynnistää elimistön oman epohormonituotannon, tätä on tutkittu muun muassa Ruotsissa. Se tarkoittaa, että hapenottokyky ja kestävyys paranevat, mikä auttaa moneen muuhunkin lajiin. Hengenpidätystreenit myös stimuloivat parasympaattista hermostoa, mikä vaikuttaa siten, että verenpaine ja stressihormonitasot laskevat.

Hengenpidättäminen vaikuttaa siis koko järjestelmään: se vahvistuu ja näin myös käynnistyy helpommin. KUULUT LAJIN MAAJOUKKUEESEEN, KERROTKO HIEMAN TAUSTASTASI MAAJOUKKUEURHEILIJANA?

Vapaasukelluksessa kisataan kolmessa lajissa: hengenpidätyksessä, pituudessa ja syvyydessä. Laji on aika nuori, ja kun perustimme vapaasukellusseuran vuonna 2000, osallistuimme samana vuonna Nizzassa MM-kisoihin. Olen tehnyt maailmanennätyksiä ja Suomen ennätyksiä. Meillä on Suomessa maajoukkuerinki, johon kuulun edelleen. Mukaan on helppo päästä, jos on kiinnostunut lajista. Rinki harjoittelee yhdessä, ja jaamme mielellämme tietotaitoa keskenämme. Maajoukkueringistä valitaan henkilöt niihin kilpailuihin, jotka vuosittain ovat maajoukkueen alaisia. Nythän kisoja ei ole pariin vuoteen ollut. Kilpailen oikeastaan silloin kun huvittaa ja annan mielelläni jo tilaa nuoremmille. MILLAISTA ON VAPAASUKELLUKSEN VALMENTAMINEN JA KOULUTTAMINEN?

Kilpailuissa vapaasukeltajalla on aina mukana ”valmentaja”, eräänlainen coach, joka sparraa ja avustaa kaikessa mahdollisessa, jotta kilpailija voi keskittyä vain sukeltamaan. Tässä olen hyvä, koska minulla on pitkä kilpailutausta. Koulutan myös niitä, joita kilpaileminen kiinnostaa. Hengenpidätys perustuu siihen, että osaa hengittää. Kun opettelee hengenpidätystä, niin opettelee myös hengittämään.

Vapaasukellusta ei pidä mennä kokeile maan yksin. Vapaasukelluskeskuksia löytyy Suomesta ja maailmalta, ja toki jotkut seu ratkin järjestävät lajin koulutuksia. Lajin harrastajilta tai keskuksista saa apua kou luttajan löytämiseen, jos omasta seurasta ei löydy. MITÄ TEET TYÖKSESI?

Minulla on oma yritys, jonka puitteissa teen vähän kaikenlaista. Olen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, olen tehnyt pal jon lapsiin ja perheisiin liittyviä sisältö jä. Noin kolmasosa työstäni on edelleen tätä graafisen suunnittelijan työtä. Lisäksi teemme sisareni kanssa erilaisia vedenalai sia tuotantoja ja kuvaamme muun muassa vedenalaisia tuotekuvia. Vapaasukellus koulutustoiminta kattaa tällä hetkellä noin kolmasosan työstäni. VAPAASUKELLUS ON ISO OSA ELÄMÄÄSI, ONKO SINULLA MUITA TÄRKEITÄ HARRASTUKSIA?

Pidän ajamislajeista. Mulla on ollut mo tocrosspyörä, nyt on trialpyörä ja endu ropyörä. Tänä vuonna olen opetellut keu limaan pyörällä, mistä olen haaveillut jo 10vuotiaasta lähtien. Ajaminen ja pyörän hallinta maastossa on vaikeaa, opeteltavaa on paljon, mikä pitää mielenkiinnon yllä. Harrastan myös retkimelontaa: tykkään olla merellä, teen joka vuosi kajakilla noin kuukauden mittaisen retken saaristossa. Jos muuta tekemistä ei ole, niin alan piir tämään. MISTÄ HAAVEILET?

KOULUTTAMISEEN LIITTYEN SINULLA

KENELLE VAPAASUKELLUS

ON UUSI PROJEKTI, KERROTKO SIITÄ?

LAJINA MIELESTÄSI SOPII?

Koronan takia kaikki koulutukset ja tree niryhmät piti perua. Sain tuotekehitys apurahaa, minkä turvin olen tehnyt kou lutuspilotin hengenpidätyksestä. Se on harjoitusohjelma aloittelijoille, jotka eivät tiedä aiheesta mitään. Ohjelma on vasta kokeiluvaiheessa, mutta haaveeni on päästä kehittämään sitä niin, että voisin markki noida sitä maailmanlaajuisesti. Suunni telmissa on myös oma ohjelma kestävyys urheilijoille.

Vapaasukellus sopii mielestäni ihan kaikil le. Erityisesti kaikille niille, jotka muistavat lapsuudessa tykänneensä leikkiä vedessä, mutta myös niille, jotka pelkäävät vettä. Vesipelkoiset ovat sanoneet kursseillani, että ovat 30 vuotta yrittäneet päästä eroon vesipelosta ja kurssin avulla pääsivät! Pelon voittaminen perustuu varmasti siihen, että kun ymmärtää mekanismin, miksi ja miten ihminen voi pidättää hengitystä, niin aivot eivät enää viestitä, että vedessä voi hukkua.

Maailmanennätysprojekti oli iso ponnistus ja vaikein asia mitä olen koskaan tehnyt. Pohjatietoa vapaasukelluksen tunnettuu den lisäämiseksi on nyt kertynyt hyvin. Toivon, että jatkossa pystyn tarjoamaan va paasukelluskoulutusta lähes täyspäiväisesti. Kursseille olisi kyllä kysyntää. Olen yrittä nyt kehittää ja kehitän edelleen omaa toi mintaani – laji pitäisi saada laajempaan tie toisuuteen. Ajattelen, että kaikkien pitäisi opetella hengenpidättämistä, sen pitäisi olla kansalaistaito aivan kuten uimisen! Haaveena olisi saada uimahalliin uima koulujen lisäksi sukellusuimakoulut. Olisi tärkeää saada koko lajin jatkuvuuden kan nalta uusia harrastajia – lapset ja nuoret ovat tärkein! 2/2021 SUKELTAJA

Norpat

Jo vauvana mukaan seuraan

– äidistä tuli norppaohjaaja Porilaiset Marika ja Virpi Kataja ovat Vuoden norppaohjaaja ja Vuoden norppa 2020. Nyt 13-vuotias Virpi on ollut ollut lähes koko elämänsä Porin Urheilusukeltajat ry:n toiminnassa mukana. Hän on innokas kehittämään taitojaan ja osallistuu seuran toimintaan aina kun voi! Marika taas on ollut pitkään ohjaajana ja kehittänyt seuran nuorisotoimintaa tuona aikana paljon. SUSANNA KORKIATUPA Kuva Elsa Lindén

Marika

Virpi

Miten päädyit lajin pariin?

Miten sinusta tuli norppa?

Aloitin sukellusharrastuksen, kun vanhempi poikani aloitti

Liityin seuraan, kun olin kaksiviikkoinen, ja kuulemma olen ollut ekan

norpissa. Aikani istuskelin vanhassa Porin uimahallissa katso-

kerran altaalla ollessani kaksi kuukautta vanha. Seuraavana syksynä

mossa, kunnes silloinen ohjaaja alkoi puhumaan minua mu-

sitten jo aloitinkin kuuttiryhmässä. Olin kuuteissa seitsemän vuotta,

kaan toimintaan. Kiinnostuin ohjaamisesta, mutta ensin piti

ja kun koulu alkoi, pääsin norpparyhmään! Norppatreenit on meillä

suorittaa laitesukelluskurssi. Ikinä ennen en ollut sukeltanut,

hyppyaltaassa, mutta koska osasin jo niin hyvin uida, pääsin kyllä jo

mutta niin vaan läpi päästiin. Seuraavana keväänä menin

välillä aiemminkin käymään norpissa. Olen ollut meidän seurassa esi-

ohjaajakurssille.

merkkinä uusille norpille; viime vuonna sain norppapalkinnon omasta seurasta.

Miten ohjaajakurssi sujui, onko ohjaaminen vaikeaa? Ohjaaminen on oikein mukavaa, pääsee itsekin välillä veteen.

Mukaantuloon vaikutti sekin, että molemmat veljeni ovat olleet mukana norppatoiminnassa ja toinen on vieläkin ohjaajana.

Aluksi tuntui oudolta, kun kaikki muut ohjaajakurssilaiset olivat paljon minua nuorempia ja kokeneempia sukelluksessa.

Mikä on parasta norppatoiminnassa?

Etuna minulla oli, että omat lapseni alkoivat jo olemaan mel-

Parasta on kaverit, ohjaajat ja monipuolisuus.

kein heidän ikäisiään, minun taas oli helpompi käsitellä lapsia. Onko jokin ollut hankalaa? Mikä ohjaamisessa on parasta?

Ihan alussa uimaan oppiminen oli vaikeaa, mutta sitkeästi kun har-

Kivointa ohjaamisessa on, kun tulee uusi ryhmä ja näkee hei-

joittelin, niin 4-vuotiaana uin ilman apuvälineitä. Norpissa vaikeinta

dän ilonsa, kun oppivat jonkun tehtävän. Vanhemmissa nor-

oli oppia paineentasaus.

pissa, kun tehdään vaikka pituussukellustestejä ja verrataan heidän edellisiä saavutuksiaan, on hienoa nähdä heidän

Minkälainen norpparyhmä teillä on?

onnistumisen ilonsa, kun suoritus on parantunut edellis-

Meillä on aika monta poikaa, tyttöjä voisi olla enemmänkin. Harjoit-

kerrasta.

telemme kaikkia sukellus- ja pelastustaitoja.

On myös hieno tunne, kun on saanut ohjatuksi norpan

Kesällä meillä on maauimalassa vuoro, ja siellä ollaan välillä käyty.

niin, että hän on valmis aloittamaan apuohjaajana ja hän-

Ryhmästä olen saanut hyviä kavereita, joiden kanssa olen tekemisis-

tä voi suositella laitesukelluskurssille ja ohjaajakoulutukseen.

sä myös muulla vapaa-ajalla.

Silloin tietää, että on onnistunut. Terveiset muille norpille ja ohjaajille?

Mikä on tärkeintä nuorisotoiminnassa?

Jos haluat ohjaajaksi, ole reippaasti yhteydessä seuran muihin ohjaa-

Nuorisotoiminnassa pitää aina olla aikaa kuunnella nuorta,

jiin ja kerro, että haluat myös ohjata. He kyllä neuvovat miten ede-

olipa hänellä mitä tahansa asiaa.

tään. Ja ohjaajille: ottakaa apua vastaan, kun sitä on tarjolla.

2/2021 SUKELTAJA

Ympäristö

Virtavesien kunnostus ilahduttaa myös sukeltajaa Virtaavia vesiä eli puroja, ojia ja jokia kunnostetaan ihmisten toiminnan jäljiltä talkoovoimin mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa. Kunnostuksen vaikutukset näkyvät nopeasti ja hyödyttävät sekä eliöstöä että ihmisiä. Sukeltajalle kunnostustalkoot voivat tarjota uudenlaista mielenkiintoa harrastukseen. EMMA BARROW Kuva Minna Gustavsson

hmisen tekemät muutokset virtaavissa vesistöissä ovat vuosikymmeniä huonontaneet veden laatua ja eliöstön elinolosuhteita. Vesistöjä on muun muassa padottu, kuivatettu ojituksin ja raivattu tukinuiton tai sähköntuotannon tarpeisiin. Laajamittainen rehevöityminen alkoi erityisesti 1940-luvulla. Metsäteollisuus on sittemmin puhdistanut saastuttamansa alueet. Maatalouden lietteen ja lannoitteiden päästöjen hallinnoimisessa on otettu lupaavia askelia, mutta paljon jatkotyötä vielä tarvitaan. Tällä hetkellä kuormitustilanne ei enää pahene, mutta vielä ei olla otettu harppausaskelia eteenpäin. Suomen Ympäristökeskuksen mukaan 35 % Suomen jokivesistä on välttävässä tai heikossa kunnossa ja patoamisen vuoksi meritaimen, vaellussiika ja Suomen alkuperäiset lohikannat ovat erittäin uhanalaisia. Lisäksi kestämätön kalastus on vähentänyt kalojen ja pohjan eliöstön määrää. − Vedestä ei pidä ottaa enempää kuin se kantaa, koska muuten isot kalat eivät pysty lisääntymään, sanoo Virtavesien hoitoyhdistys ry:n sihteeri Markus Penttinen. Yhdistyksen tavoitteena on elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Suomessa on tällä hetkellä oikea buumi virtavesien kunnostamisessa. Penttisen mukaan valtava kunnostustöiden kysyntä johtuu siitä, että työ hyödyttää monia ja tulokset näkyvät nopeasti. Hyvin tehty koski- ja purokunnostus vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, hyödyttää monia kala- ja rapukantoja sekä vahvistaa kasvien, lintujen ja hyönteisten elinoloja. Onnistunut kunnostushanke voi nostaa jopa rantatonttien arvoa. KUNNOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Kunnostuksessa tarkoituksena on mahdollistaa kalojen koko elämän kierto kutuvaiheesta poikaseksi ja vaeltavaksi ja sukukypsäksi aikuiseksi. Kunnostuksessa on tärkeää huomioida kaikki nuo vaiheet, koska ne ovat tiukasti riippuvaisia toisistaan. − Ei taloakaan rakentaessa voi keittiötä tai kylpyhuonetta jättää tekemättä, koska kokonaisuus ei toimisi, sanoo Markus Penttinen. Kunnostusprojektit alkavat suunnittelulla, jossa alueelle tehdään selvitys pohjaeläimistöstä, veden laadusta ja kalalajeista. Sitten tehdään toimintasuunnitelma ja lupa-anomukset tai viranomaislausunnot. Kaikki hankkeet suunnitellaan alusta alkaen yhdessä maan- ja vedenomistajien kanssa. Kunnostustalkoissa uoman pohjalle levitetään pientä soraa kutupaikaksi ja isompia kiviä kalanpoikasille suojaksi sekä luodaan syvempiä alueita isommaksi kasvaneille kaloille.

Stig Gustavsson kävi kuvaamassa Luomanpuroa Kirkkonummella osana Luoman kyläyhdistyksen puronkunnostusprojektia. Gustavsson yllättyi, kuinka kirkasta vesi oli ja kuinka kauniita näkymiä veden alta löytyi.

Kunnostustyön tulosten vuosittainen seuranta on tärkeää. Syksyisin lohikalojen kutua voi seurata soraikon yllä, ja samalla on hyvä tarkistaa kalojen mitta ja laskea lukumäärä. Tämä on vapaa-ajan harrastuksena nousevassa suosiossa. MITEN SUKELTAJAT VOIVAT AUTTAA?

Sukeltajilla on kunnostustöiden kolmessa kohdassa tärkeä rooli. − Osa kunnostuksista tehdään suurina urakkatöinä kaivinkoneilla ja osa avoimina talkoopäivinä. Talkookunnostus sopii kaikenikäisille, ja paikalle tullaan usein perhekunnittain. Matalassa vedessä myös lapset voivat auttaa simpukkakiikareiden kanssa, kertoo Penttinen. Vuollejokisimpukka on yksi uhanalainen laji, jota siirretään snorkkelisukeltamalla kunnostusalueilta turvaan. Lisäksi Suomi on Euroopan mittakaavassa tärkeä jokihelmisimpukan eli raakun pelastamisessa, koska meillä sitä vielä esiintyy. Kalaseurantaa tehdään myös sukeltamalla. Seurannassa kirjataan nähdyt kalalajit, simpukat, näiden koko, kutupaikat ja muut havainnot. Kalateiden rakentamisen yhteydessä ammattisukeltajat tutkivat patojen rakenteita. Kalatie on vaellusväylä padottujen jokien yhteydessä. Lisätietoja Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta

www.virho.fi www.ymparisto.fi > Vesi > Vesistöjen kunnostus 2/2021 SUKELTAJA

Topi Sellman, MAS

Porkkalan Hylkypuiston Tynnyrihylky. Alus oli vielä muodossaan 90-luvulla, mutta hylkyyn ankkurointi on sittemmin repinyt perän auki ja siirtänyt kyljen paloja useita metrejä niin, että aluksen alkuperäinen muoto ei ole enää hahmotettavissa. Tynnyrihylky on meriarkeologeille mielenkiintoinen tutkimuskohde sen korkean iän takia (uusin radiohiiliajoitus sijoittaa sen 1500/1600-lukujen taitteeseen), joten perän tuhoutuminen on aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa yhteisen kulttuuriperintömme tutkimukselle.

Ankkuroi fiksusti Tee palvelus kaikille sukeltajille ja hylkytutkijoille, äläkä anna ankkurointivahingon tapahtua. Huolehdi siitä, että ankkuriköytesi on aina vähintään kolme, mutta mieluummin viisi kertaa ankkurointisyvyys. MARKKU LUOTO, Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja

uomen meriarkeologinen seura (MAS.fi) teki viime kaudella tarkistus- ja tutkimussukelluksia useisiin kymmeniin hylkyihin, ja aivan liian monissa oli havaittavissa ankkurointivaurioita. On hämmentävää, että vasta vuosi sitten löytynyt Aros eli Rysäkiven hylky oli niin ikään kokenut merkittäviä ankkurointivaurioita, vaikka hylyllä on ollut alusta saakka kiinnityspoiju! Sama pätee pari vuotta aiemmin löytyneen siipiratashinaaja Dianan hylkyyn. On totta, että isommat sukellustukialukset eivät voi muutaman sadan kilon painoilla varustettuja kiinnityspoijua kovemmalla kelillä käyttää, mutta pitäisihän hylyn paikka pystyä poijun perusteella määrittämään niin, ettei ankkuroida tai anneta ankkurin laahata hylkyyn. Lienee siis tarvetta hieman avata ankkurointia kaikille. 50 METRIN PÄÄHÄN − VÄHINTÄÄN

Kaikkia yli sata vuotta sitten uponneita hylkyjä suojaa muinaismuistolaki, jonka mukaan kaikki hylkyyn kajoaminen − tahallaan tai vahingossa − on rikos. Hylkyyn ankkurointi on pahimman luokan kajoamista ja lakitermein vähintään tuottamuksellista, ellei jopa törkeää huolimattomuutta, koska se olisi helposti vältettävissä. Myös uusi vesiliikennelaki edellyttää aluksen päälliköltä kykyä ja taitoa ankkuroida ajatuksella.

2/2021 SUKELTAJA

Muinaismuistolakia ollaan paraikaa uudistamassa. MAS on ehdottanut lausunnossaan lainvalmistelijoille yli satavuotiaiden hylkyjen suojelun kehittämistä niille määrättävän säteeltään 50 metrin ankkurointikieltoalueen avulla. Tämä tarkoittaa siis ankkurin laskemista yli 50 metrin päähän hylystä ja huolehtimista siitä, ettei se laahaa ankkurointikieltoalueelle. Nyt jo on hyvä varmistaa, että sukellustukialuksen ankkuriköysi on yli sata metriä pitkä, sillä jatkossa selitys liian lyhyestä ankkurointiköydestä ei pelasta aluksen päällikköä merkittäviltä sakoilta ja korvausvastuulta. VALMISTAUDU ENNAKKOON HUOLELLISESTI

Selvitä jo hyvissä ajoin kohteiden tarkat koordinaatit. Älä luota pelkästään Hylyt.netin tai Kyppi.fin koordinaatteihin, koska monet niistä ovat joutuneet ns. WGS-KKJ konversion uhreiksi. Kysele seuralaisiltasi tai yritä tavoittaa somessa joku, joka on itse käynyt hylyllä ja voi varmistaa koordinaatit. Lähes aina saat useampia sijainteja – varaa siis aikaa hylyn etsintään kaikuluotaimella, mitä ilman ei tänä päivänä ole asiaa hylkysukelluksille pois lukien hylkypuistot ja muut kiinnityspoijuilla varustetut hylyt. Jos huomaat hylkysivujen koordinaateissa virheitä, tee palvelus kaikille ja ilmoita asiasta – mieluiten vielä paremmilla koordinaateilla.

Topi Sellman Sami Järvinen, MAS

Diana on kokenut ankkurointivauriota keskilaivan perän puolella, ja savupiipussakin on ankkuriköyden jättämiä jälkiä. Onneksi vakavammilta tuhoilta on vältytty.

OIKEILLA VARUSTEILLA JA TOIMILLA ONNISTUT

Pitävän ja riittävän pitkällä köydellä varustetun ankkurin lisäksi mukaan on syytä varata ainakin pari pikapoijua, jotka voi nopeasti pudottaa yli laidan kaikuluotaimen näyttäessä hylkyä. Aja hylyn yli useampaan kertaan ja merkitse se tarvittaessa useammalla poijulla, jotta hahmotat koko hylkyalueen. Missään nimessä hylkyä ei saa etsiä naaraamalla pohjaa pitkin, vaikka isoisä olisikin niin opettanut. Ankkurointivahingon välttämiseksi olisi parasta ankkuroida hylyn alatuulen puolelle, mutta vähänkään syvemmällä olevien hylkyjen osalta uintimatka tulisi kohtuuttomaksi. Ylätuulen puolelle ankkurointikin voidaan tehdä hylkyturvallisesti muun muassa seuraavia varotoimenpiteitä noudattaen. Jos ollaan liikkeellä vain parina, eli veneeseen ei jää ketään, otetaan sukellukselle mukaan veneeseen sidottu kelluva köysi, jonka kiristymisestä huomataan ankkurin laahaaminen. Luonnollisesti sukellus aloitetaan tarkastamalla ankkurin kiinnitys pohjassa. Jos, kuten suositeltavaa on, veneeseenkin jää joku, pitää tälle aluksen tilapäiselle päällikölle kouluttaa GPS:n ankkurivahtiin tai merkkipoijujen tarkkailuun perustuva ankkurin laahaamisen tunnistaminen. Lisäksi päälliköllä pitää aina olla kyky korjata tilanne ajamalla venettä. Molemmissa tapauksissa on suositeltavaa sijoittaa ankkuri hieman sivuun hylylle johtavasta suorasta tuulilinjasta, jotta ankkuri laahatessaan ei osuisi itse hylkyyn, vaikka sen 50 metrin suoja-aluetta vähän rikkoisikin. Sukellustukialuksen varustukseen kuuluu luonnollisesti myös toinen ankkuri riittävine köysineen, kalliokiiloja eikä ajoankkuristakaan haittaa ole. Rannan tai karikoiden läheisyydessä ankkuroidessa pitää toki hylyn lisäksi huomioida myös vaaratekijät tukialukselle, ettei tule tahatonta hylkyä siitäkin.

Jopa kuuluisa Borstön "aarrelaiva" on kärsinyt ankkurointivaurioista paapuurin puolella; tosin sitä ovat myös hylkyrosvot ryöstäneet ja samalla tuhonneet tutkimuksen kannalta korvaamatonta aineistoa.

HELLÄSTI HYLYILLE

Hyvä vaihtoehto on myös olla ankkuroimatta ollenkaan, mutta liikkuvasta veneestä sukeltaminen on oma artikkelinsa. Loppujen lopuksi kyse on hylkyjen eli hienommin sanottuna yhteisen vedenalaisen kulttuuriperintömme kunnioittamisesta ja niihin liittyvien elämysten tarjoamisesta myös jälkipolville. Hylkyjen vahingoittaminen pahoittaa mieleni kolmen sukeltavan nuorukaisen isänä vähintään yhtä pahasti kuin meriarkeologian harrastajana eli ankkuroidaan ajatuksella aina hylkyjen läheisyydessä.

Tee näin 1. Selvitä hylyn sijainti etukäteen mahdollisimman hyvin. 2. Merkitse hylyn paikka poijuilla ennen ankkurointia. 3. Huomioi tuulen suunta ja selvitä sääennuste. 4. Ankkuroi yli 50 metrin etäisyydelle hylystä tai sen osista. 5. Varmista ankkurivahdilla tai pintaköydellä, ettei vahinkoa tapahdu. 2/2021 SUKELTAJA

2/2021 SUKELTAJA

Lohien viimeinen tanssi KUVA-ALBUMI − Minut kutsuttiin matkalle Kanadaan lokakuussa 2018. Olin juuri aloittanut sukelluskuvauksen. Viiden hengen ryhmällämme oli yhteyksiä paikallisiin meribiologeihin, joten pääsimme kuvaamaan Adams-jokeen kuuluisaa punalohen (Oncorhynchus nerka) nousua. Tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus, ja matka oli ikimuistoinen. Punalohi syntyy makeaan veteen, vaeltaa mereen, missä se elää pääosan elämästään, ja nousee aikuisena takaisin synnyinseudulleen kutemaan, jonka jälkeen se kuolee. Lohen ulkonäkö muuttuu matkalla kutupaikoille. Se muuttuu väriltään kirkkaanpunaiseksi. Koiraan niskaan kasvaa kyhmy, sen alaleuka vääntyy vänkyräksi ja siihen kasvaa teräviä hampaita. Noin neljän vuoden välein lohet nousevat kutupaikoille valtavina parvina, joten jos on onnekkaasti paikalla juuri silloin, pääsee todistamaan tapahtumaa. − Sukeltaminen ja kuvaaminen ei ollut helppoa, sillä näkyvyys oli aika huono ja kalat arkoja. Vasta kun kala oli kuolemaisillaan, pääsi lähelle. Olin vedessä aina kun mahdollista lyhyitä lounastaukoja lukuun ottamatta. Veden syvyys oli enimmillään 10−15 metriä, useimmiten 3−4 metriä, joten ilma riitti pitkään. − Viimeisenä päivänä kuvasin joessa, jota pitkin lohet nousivat kutujärveen. Minulla oli vain kuivapuku päällä, sillä syvyyttä oli aluksi vain polveen asti. Pian kutenkin tajusin, että jos kävelin yhtään syvemmälle, voimakas virta oli napata minut mukaansa. Kuvasin lähinnä laittamalla kameran veden alle ja räiskimällä sinne tänne, sillä siinä tilanteessa kameran säätäminen tai ruudun katsominen oli mahdotonta.

KUVA MARIA FERM

Kuva sijoittui toiseksi vuoden 2020 Sukelluskuvauksen PM-kilpailuissa sarjassa Normaali/laajakulmakuvat, joissa ei esiinny sukeltajaa, muut kuin Pohjoismaiset vedet.

2/2021 SUKELTAJA

Hyvä homma!

Mistä uusia jäseniä? Teimme alkuvuodesta seuroille kyselyn, jossa muun muassa kysyttiin jäsenmäärän kehittymisen suuntaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Lähes puolet vastanneista seuroista ilmoitti jäsenmääränsä laskeneen. Nousua ilmoitti noin 13 % vastaajista ja lopuilla jäsenmäärässä ei ollut tapahtunut muutoksia. KRISTIINA KARILA Kuva Dreamstime

niten merkitystä jäsenhankinnassa oli laitesukelluksen peruskursseilla ja introilla. Myös lasten ja nuorten toiminta sekä seuran näkyminen sosiaalisessa mediassa toivat jäseniä seuraan. Uudet sukeltajat ovat löytäneet seuraan myös suosituksen perusteella. Seuran tyytyväiset omat jäsenet ovat usein paras markkinointikanava: hyvää seuraa suosittelee mieluusti muillekin. Muita keinoja jäsenhankinnassa olivat esimerkiksi erilaiset tarjoukset, kuten liittymismaksun perimättä jättäminen. Seuran hyvä maine koettiin yhtenä vetovoimatekijänä, joka tuo seuraan uusia jäseniä. Jäsenhankintaa voi tehdä myös osallistumalla paikkakunnan yleisötapahtumiin ja tuomalla sukellusta ja seuraa esille hauskalla tavalla. Tosin koronarajoitusten vuoksi monet tapahtumat peruttiin, joten kulunut vuosi oli siinäkin mielessä haasteellinen. Koronarajoitukset ovat pitäneet uimahallit suurelta osin kiinni. Niinpä ne jäsenet, jotka pitävät seurojen hallivuoroja tärkeänä vastineena jäsenmaksulle, ovat saattaneet laittaa jäsenyytensä katkolle. Hallitoiminnan jälleen jatkuessa seurat joutuvat miettimään, miten houkutella myös vanhat jäsenet takaisin mukaan. JOUSTAVASTI KURSSILLE

Lisääntyvä kilpailu vapaa-ajasta ja yhä kiireisemmäksi muuttuva elämä vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset haluavat suorittaa sukelluskurssin. Oppilaat toivovat saavansa koulutusta omaan aikatauluunsa sopivasti. Monen on vaikea sitoutua tiukkoihin aikatauluihin: kalenteri elää ja muuttuu jatkuvasti. Sukelluskurssit voidaan järjestää monella eri tavalla olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Kannattaakin ottaa käyttöön mahdollisimman joustavia ja monimuotoisia opetusmenetelmiä. Kurssin teoriat voidaan opiskella Liiton oppimisympäristö Dyykissä.

2/2021 SUKELTAJA

Allasharjoituksia voidaan järjestää myös uima-allasmaisissa olosuhteissa luonnonvesissä. Kurssin käytännön harjoituksia voi leirin sijaan järjestää seuran normaalin sukellustoiminnan yhteydessä. Kurssin teoriaosuuden suorittaminen Dyykissä mahdollistaa sen, että tarvittaessa vaikka jokainen oppilas voi aloittaa kurssin eri aikaan. Kun kurssi on aloitettu, oppilas on jo sitoutunut. Allas- ja avovesiharjoituksia voidaan aikatauluttaa luottaen, että oppilas pysyy mukana kurssilla. MATERIAALEJA MARKKINOINTIIN

Sukeltajaliitto on tuottanut erilaisia materiaaleja avuksi seurojen markkinointiin. Liiton Youtube-kanavalta löytyy monenlaisia sukellusaiheisia videoita, joita seura voi jakaa omilla sosiaalisen median kanavillaan tai upottaa omille verkkosivuilleen. Esimerkiksi Mitä on laitesukelluskokeilu -video kertoo, mitä introssa tapahtuu, joten se on helppo laittaa linkkinä jokaiselle, joka haluaa aiheesta lisätietoa. Sähköinen Sukella Suomessa -esite kertoo perustietoa sukellusharrastuksesta ja vinkkaa aloittelijallekin sopivia kohteita Suomessa. Sitä voi vapaasti jakaa ja linkittää. Keväisin muistutamme veneilijöitä A-lipun merkityksestä; A-lippukuvia löytyy sukeltaja.fi Materiaalipankista. Kirjautumalla oppimisympäristö Dyykkiin löytyy runsas Seurajohdon tietopaketti, jota voi jokainen Sukeltajaliiton jäsen tutkia. Tietopaketissa on seuran pyörittämiseen ja arkeen liittyvää opastusta ja neuvoja. Myös jäsenhankintaan löytyy vinkkejä sekä linkkejä hyödyllisiin sivuihin ja aineistoihin. Kannattaa tutustua! sukeltaja.fi/dyykki

Kirjaudu sähköpostiosoitteella, jonka olet ilmoittanut seurasi rekisteriin. Klikkaa ”Unohditko salasanasi? -linkkiä, ja uusi salasana lähetetään sähköpostiisi.

Pekka Tuuri

Saltstraumenin salmessa Norjassa vuorovesivirtaus voi olla nopeudeltaan jopa 40 kilometriä tunnissa. Suomessa näin kovia virtauksia ei meressä ole, mutta virtaus voi yllättää Itämeressäkin.

Virtaus Suomenlahdella yllätti Hannu Rokka osallistui kesällä 2020 Suomen meriarkeologisen seuran järjestämälle kenttätyöleirille Porkkalassa Kirkkonummen edustalla. Leiriviikko alkoi loistavissa sukellusolosuhteissa, mutta muuttuvat olosuhteet yllättivät sukeltajat, ja tapaus jäi askarruttamaan koko talven ajaksi. Hannu Rokka haluaa jakaa kokemuksensa opiksi muillekin. HANNU ROKKA

eirin päätavoitteet keskittyivät Porkkalan hylkypuiston alueelle. Lounaasta puhalsi kohtalainen tuuli, joka yltyi keskellä viikkoa todella kovaksi. Suuremmillakaan tukialuksilla ei Stor Träskön pohjois- ja länsipuolella pystynyt turvallisesti operoimaan. Kovan tuulen takia päivän ohjelmaa muutettiin ja alukset hajaantuivat lähistölle suojaisimpiin kohteisiin. UUSI KOHDE VALITAAN

Ryhmämme tavoitteena oli selvittää Utterböte-hylyn tarkempi alkuperä ottamalla siitä näyte. Saavuimme kohteelle kahdella kymmenmetrisellä aluksella. Hylyn sijainti oli tiedossa ja paikka

varmistettiin viistokaikuluotaimella. Paikka merkittiin pienellä poijulla, jossa oli lippuviiri. Nousu ry:n tukialus Vuoksi onnistui ankkuroitumaan tiukasti 60 metriä pitkän ankkuriköyden avulla. Aluksen perä saatiin valumaan noin 15 metrin päähän poijusta. Oli mahdollista, että ankkuri oli tarttunut alueella risteäviin sähkökaapeleihin. Oma alukseni ei sen sijaan saanut ankkuria pitämään, vaikka ketjua oli ulkona 50 metriä. Päädyimme lopulta ratkaisuun, jossa kiinnityin Vuoksen perään. Alukseni toimi samalla ajoankkurina rauhoittaen Vuoksen liikkeet, joka puolestaan mahdollistaisi näytteen ottamisen paineilmaporalla. » 2/2021 SUKELTAJA

Sukeltaminen virtaavassa vedessä SUUNNITTELE

jonka molemmissa päissä on karbiinihaat. Toinen

• Ota virran suunta huomioon sukelluksen

haka kiinnitetään sukeltajan valjaisiin ja toinen

suunnittelussa. • Sukella virran suuntaan, jos mahdollista. • Jos sukellus päättyy lähtöpaikkaan, sukella ensin vastavirtaan ja paluumatkalla myötävirtaan. • Laskeudu pohjaan niin nopeasti kuin paineentasaus sallii. Näin riski ajautua pois kohteelta vähenee.

nousuköyden ympärille. Suomessa valmis jonline on harvoin mukana, mutta sellaisen voi improvisoida käyttämällä spoolin narua. • Jos nousu tapahtuu vapaassa vedessä ilman nousuköyttä, lähetä pintaan merkkipoiju ja käytä sitä apuna ja kiintopisteenä nousun aikana.

• Jos virtaus on kova, harkitse, kannattaako sukeltaa lainkaan.

JOS VIRTAUS YLLÄTTÄÄ • Jos virtaus yllättää, pysy rauhallisena, arvioi tilanne ja toimi harkitusti. • Sukella lähellä pohjaa, missä virtaus on yleensä

KADONNUT SUKELLUSPARI • Sukellusparin tai -ryhmän voi olla vaikea pysyä yhdessä virtaavassa vedessä. Pariköysi auttaa sukellusparia, mutta siitä ei ole apua isommassa sukellusryhmässä. • Jos sukelluspari katoaa tai ryhmän jäsenet kadot-

heikompi. Pohjan muotojen, suurten kivien ja esim.

tavat näköyhteyden toisiinsa, sukellus on välittö-

hylyn osien takana on suojaisempaa. Kapeikos-

mästi keskeytettävä.

sa virtaus on yleensä heikompi rannan lähellä ja voimakkaampi keskellä. • Voimakasta virtausta vastaan ei kannata kamppailla – se kuluttaa voimia ja hengityskaasua. Anna virran auttaa. Usein virtaus ei ole voimakas kovin pitkään tai laajalla alueella. Kun virta vie sinua, voit

SUKELTAJA PINNALLA • Virtaavissa vesissä sukeltaja saattaa nousta pintaan kaukana suunnitellusta nousupaikasta ja lähteä ajelehtimaan. • Vedessä olevaa sukeltajaa on vaikea huomata.

pyrkiä sen reunalle ja sitä kautta pois. Jo muuta-

Värikkäät varusteet sekä huppuun, liiviin, pukuun

man metrin siirtyminen saattaa auttaa. Jos ei, niin

ja poijuun kiinnitetyt SOLAS-heijastimet lisäävät

keskeytä sukellus ja nouse pintaan.

PINTAUTUMINEN • Virtauksessa riski nousuköyden kadottamiseen kasvaa ja etappi- ja turvapysähdysten tekeminen muuttuu hankalammaksi. • Ulkomailla käytetään apuvälinettä nimeltä jonline,

sukeltajan näkyvyyttä merkittävästi. • Merkkipoiju auttaa pinnalla olijoita havaitsemaan sinut silloinkin, kun olet pinnan alla. Se myös näkyy kauemmas kuin pinnalla oleva sukeltaja. Voit antaa merkinantoja poijua heiluttamalla. • Pimeällä sukeltaja voi osoittaa sijaintinsa pinnalla valomerkkien avulla.

joka on noin metrin mittainen köysi tai hihna, Koottu Sukeltajaliiton koulutus- ja turvaohjeista

VIRRAN VOIMAKKUUS YLLÄTTI

Sain sukellusparini kanssa tehtäväksi hylyn sijainnin varmistamisen, merkitsemisen ja videokuvaamisen. Seuraavalla parilla olisi siten mahdollisuus löytää kohteelle nopeasti ja porata näyte. Tavoitteenani oli uida alukseltani Vuoksen sukellustikkaille odottamaan sukelluspariani. Vedessä ymmärsin heti virran olevan poikkeuksellisen voimakas: en pystynyt uimaan vaadittua 15 metriä vastavirtaan. Pyysin heittämään köyden, ja pääsin siitä vetämällä perille. Tässä yhteydessä haluan mainita, että olen kokenut sukeltaja ja tottunut uimaan sukellusvarusteissa pitkiäkin matkoja. Varustukseni on mahdollisimman kevyt ja kunto riittävä. Viime kesänä ennen leiriä olin sukeltanut kymmeniä kertoja Suomessa.

2/2021 SUKELTAJA

Olen myös sukeltanut lukuisilla kohteilla eri puolilla maailmaa. Joskus aallokko pinnalla on kolme metriä ja virta voimakas. Tällaisilla kohteilla sukeltajien ryhmä (4–6) viedään isolla kumiveneellä kohteen päälle hieman virran yläpuolelle. Sukeltajat kierähtävät veteen samanaikaisesti (negative jump) negatiivisina. Laskeutuminen aloitetaan suoraan eikä pinnalla kysellä kuulumisia tai näytellä muitakaan merkkejä. Jos lähtö epäonnistuu, virta vie sukeltajat hetkessä ohi kohteen tai ryhmä hajoaa. VAUHDILLA POHJAAN

Kerroin parille ja sukelluksen johtajalle tarpeesta nopeaan laskeutumiseen. Roikumme aluksen perässä ja näytimme merkin: peukku alas – nyt mentiin. Laskeuduin vauhdilla pohjaan.

Pekka Tuuri

Hyvin suunniteltu virtasukellus on mukava kokemus, jossa virta tekee työn ja sukeltaja voi nauttia maisemista. Vuoksi Imatralla on yksi tunnettu virtasukelluskohde, jossa virta vie sukeltajaa noin 3,5 kilometrin tuntivauhdilla.

Parini jäi heti alussa yläpuolelleni ja katosi näköpiiristä. Pohjassa huomasin virtauksen olevan erittäin voimakas ja tarrasin suureen kiveen pohjassa. Paria ei näkynyt missään. Osoittelin tehokkaalla valolla eri puolille. Kolistelin työkaluilla säiliöön ja kuuntelin. Ei ääntäkään. Muutaman minuutin kuluttua olin varma, että parini ei ole lähistöllä ja olen yksin. PÄÄTÖKSIÄ POHJALLA

Olen sukeltanut eri puolilla maailmaa olosuhteissa, joissa virran voimakkuus lähes repii maskin päästä. Tiedän siis, mitä on kova virtaus, ja nyt oli sellainen − vesimassat työntyvät luoteesta ja painoivat vettä Porkkalan kapeasta rännistä sisään valtavalla voimalla.

Pohdin vaihtoehtoja rauhassa. Jos toimin sääntöjen mukaan ja nousen pintaan, en varmasti pääse takaisin alukselle. Tästä syvyydestä hidas ja turvallinen nousu kestäisi liian kauan. Ajautuisin todennäköisesti liian kauas heitettävästä köydestä. Kumivenettä ei ollut, joten reissusta tulisi pitkä. Jos parini olisi noussut pintaan, hän olisi pelastusoperaation kohteena. Toinen pelastettava samaan hässäkkään ei tuntunut hyvältä. Tiesin, että en ole kaukana veneestä. Jos parini on saatu köydellä veneen luo, hän luultavasti yrittäisi laskeutumista uudelleen. Kuplani saattavat näkyä pintaan, mutta ymmärtäisikö pinta, että en ollut siellä missä kuplani nousevat pintaan. Odotin vielä muutaman minuutin ja loin suunnitelman. » 2/2021 SUKELTAJA

elle Est

k Vuo

Virtaus

Todellinen reitti Sukellus

Uintisuunta

Pintautuminen Havainnekuvassa tukialukset ja hylky sekä sukeltajan reitti.

SUUNNITELMA JA SEN NOUDATTAMINEN

Tarkoituksenani oli käsillä auttaen siirtyä rinnettä ylös etelään noin viiden metrin syvyyteen. Sen jälkeen 90 asteen käännös ja suunta 30–40 metriä vastavirtaan. Se riittäisi viemään minut alusten etupuolelle, ja saisin turvapysähdyksen tehtyä matkan aikana. Pääsisin nopeasti pintaan, ja raju uinti 90 asteen kulmassa pohjoiseen veisi minut takaisin lähelle veneitä. Kivistä itseäni vetäen aloitin matkan. Matkalla törmäsin hylkyyn, joka antoi hieman suojaa. Savi ja hiekka pöllysivät vaakasuoraan kuin Saharan hiekkamyrskyssä. En malttanut olla kuvaamatta hylkyä, mutta unohdin paikan merkitsemisen. Kuvauksesta ei oikein tullut mitään, ja tiesin, että pinnalla oltaisiin huolissaan. Jatkoin eteenpäin. Viiden metrin syvyydessä muutin suunnan. Etenin noin 40 metriä ja tein samalla turvapysähdyksen. Nousin pintaan ja näytin OK-merkin, joka kuitattiin. Uin selälläni voimakkailla potkuilla hieman virtaa vastaan eliminoidakseni sen aiheuttaman sivuttaisliikkeen. Suunnitelma toimi, ja kulkeuduin vauhdilla veneen viereen, jossa tartuin köyteen. Arvioni parini toiminnasta oli osunut oikeaan. Hän oli noussut pintaan, ja pitkän köyden avulla hänet oli saatu hinattua

2/2021 SUKELTAJA

takaisin Vuoksen laidalle. Hän oli yrittänyt toiseen kertaan laskeutumista, mutta tilanne ei ollut muuttunut. Sain heti tiukan palautteen. Laajemman pelastusoperaation käynnistyminen oli ollut lähellä, mutta Vuoksen kippari ei panikoinut. Hän tiesi, että minulla oli paljon sukelluksia takana. Asia keskusteltiin illalla johtavan meriarkeologin kanssa, ja palaute oli asiallisen kova – heti pintaan, jos paria ei ole! Yksin sukeltaminen ei kuulu leirin toimintaan. Ei toistu. Pyysin anteeksi. OPERAATIO JATKUI

Päätimme jatkaa operaatiota. Kerroin, että hylky on aivan Vuoksen vieressä noin 15 metrin etäisyydellä. Paineilmapora letkuineen yltäisi hyvin, ja ajoankkurin avulla Vuoksi pysyisi hyvin paikallaan. Päätimme yrittää vielä näytteenottoa. Kokenut sukeltaja varustettiin turvaköydellä ja pintapuhelimella. Hän laskeutui nostosäkillä varustetun pylväsporakoneen kanssa pohjaan. Pinta sai sukeltajalta ohjeen laskea nopeammin köyttä ja letkua. Virtaus oli kuitenkin liian voimakas, ja sukeltaja ajautui aivan liian kauas veneiden taakse eikä päässyt kohteelle. Sukeltaja yritti noin 20 minuutin päästä uudelleen. Nostosäkki kuitenkin jarrutti menoa,

Minna Koivikko

Tapahtumaraportti kannattaa aina tehdä SUKELTAJIA kannustetaan tekemään kaikenlaisista poikkeusti-

lanteista tapahtumaraportti Sukeltajaliitolle. Liiton turvallisuusvaliokunta analysoi ja tilastoi raportit. Turvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jouni Piispanen arvostaa Hannu Rokan tapaa käsitellä tapahtumaa. − Sanoisin että erinomainen, terveen itsekriittinen kuvaus. Kaikesta päätellen sukeltajan perustaidot ovat hallussa ja kokemusta on. Sukeltaja oli tarkkaan pohtinut nopean pintaan nousun seurauksia: ajelehtiminen nousun aikana, ei apuvenettä joka noutaisi, riskinä ajelehtiminen ehkä ulkomeren suuntaan, hän toteaa. − Olisiko dekopoijun ampuminen pohjalta ollut mahdollista, oliko poijua mukana, oliko tarpeeksi siimaa, olisiko tuossa virtauksessa näkynyt pinnassa edes. Se olisi rauhoittanut pintaorganisaatiota. Jutussa ei ole mainintaa siitä, kuinka tarkkaavaisia pinnalla oltiin, Piispanen pohtii. − Jos virheitä pitää etsiä, ne on tehty jo ennen sukellusta. Matkassa ei ollut apuvenettä hätätilanteita varten. Virtauksen tai sen riskin tunnistamisessa oli puutteita, vai oliko virtaus poikkeuksellisen yllättävä ja odottamaton? Sukeltajilla ei ollut kunnollista laskeutumisköyttä − vapaassa vedessä laskeutuminen Suomen näkyvyyksillä on lähes aina riskitekijä, erityisesti parikontrollin näkökulmasta, Jouni Piispanen summaa. TAPAHTUMARAPORTIN voi tehdä osoitteessa

sukeltaja.fi > Turvallisuus > Tapahtumaraportti.

Hannu Rokka

eikä hänen onnistunut vetää itseään kivistä hylylle. Suomenlahden virtaus vei voiton. Operaation aikana poijutettu lippuviiri oli kadonnut. Arvailimme syitä. Oliko paino ollut liian kevyt? Oliko vesi noussut ja naru ollut liian lyhyt? Oliko naru katkennut virtauksessa, tai oliko poiju taaimmaisen veneen alla? Lähtiessämme kohti Porkkalan satamaa silmäilin horisonttia poijun löytämiseksi. Arvoitus ratkesi myöhemmin samana päivänä. Virtaus oli painanut poijun pinnan alle, ja se oli noussut esiin vain hetkittäin.

Sukelluspäivän opit • Suomenlahdella saattaa olla poikkeuksellisen kovia virtauksia erityisesti kapeikoissa pitkän ja kovan tuulen seurauksena. Ne on tunnistettava ja huomioitava sukellusten suunnittelussa. • Alusten ankkuroinnin purkaminen on hidasta. Apuvene (RIB) on hyvä turvallisuusvaruste. Kuivapuvun ja liivin kanssa ei ole pinnalla hätää, mutta ajelehtiminen varsinkin väylien lähellä on vaarallista. • Veneessä tulee olla heittoliina parin kumpaakin sukeltajaa varten. Raskaassa varustuksessa ja kuivapuvulla uiminen tai

YHTEENVETO JA AJATUKSIA

sukeltaminen virtauksessa on aivan erilaista, kuin kolmen

Olisiko nousu syvemmältä heti pintaan ollut oikea ratkaisu? Oliko kohteelle meneminen ja päätös sukeltaa noissa olosuhteissa ylipäätään oikea ratkaisu? En ole varma – asia on askarruttanut koko talven. En tiennyt, että Suomenlahdella ylipäätään voi olla noin kova virtaus. Kesän 2021 sukelluksin olen valmistautunut crossfit-harjoittelulla, SPR:n ensiapukurssilla ja pohtimalla pienen RIB-veneen hankintaa. Sukellusharrastus on turvallista, mutta aina voi parantaa. Turvallisia sukelluksia!

millin märkäpuvulla etelässä. Hyvä fyysinen kunto helpottaa ja toimintakyky säilyy. • Laskeutumiseen tulee olla erillinen köysi riittävällä painolla. Se pitää parin yhdessä. Sukeltajien paineentasauksessa ja laskunopeudessa on eroja. Liian hidas laskeutuminen vie helposti kohteen ohi, ja heikossa näkyvyydessä riski parin hukkaamiseen on suuri. • Kohteen videokuvaaminen ja suunnitelmasta poikkeaminen oli selkeä virhe. Viisi ylimääräistä minuuttia pinnalla on pitkä aika, jos sukeltaja on hukassa. Kiusaus kuvata hylkyä sen sattuessa kohdalle oli liian suuri, ja sain siitä kuulla kunniani. 2/2021 SUKELTAJA

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Tekniikkasukeltajan varustekokoonpano on kahdennettu ja suunniteltu virtaviivaiseksi ja palvelemaan monessa ympäristössä.

Varusteiden valinta tekniikkasukellukseen Tekniikkasukellusvarusteiden filosofia perustuu varusteiden luotettavuuteen, varajärjestelmien olemassaoloon sekä tehokkaaseen käytettävyyteen. Tämä on johtanut standardimalliin, jota käyttävät nykyään kaikki alan johtavat koulutusjärjestelmät ja laitevalmistajat. Tässä artikkelissa käymme läpi tekniikkasukelluksen laitepaketin perusteita. Teksti MARCIN DOBRUCKI JA PERRY SUOJOKI LAITESUKELLUSVALIOKUNTA Kuvat MARCIN DOBRUCKI

ekniikka- ja virkistyssukellusvarusteet eroavat toisistaan, koska niillä tehdään erilaisia sukelluksia. Virkistyssukelluksella käytetään jotakuinkin samaa laitekokonaisuutta kaikilla sukelluksilla, kun taas tekniikkasukelluksessa varustekokoonpanoa muutetaan sekä tehtävän sukelluksen että käytettävien kaasujen mukaan. Muutama perussääntö ohjaa tekniikkasukelluksessa käytettäviä varusteita:

2/2021 SUKELTAJA

• Jos et tarvitse varustetta sukelluksella, jätä se pois. Kun tarvitset, ota vähintään kaksi. • Kaikki laitteesi tukevat elämää. Pidä niistä hyvää huolta, jotta ne toimivat luotettavasti. • Tekniikkasukeltaja on osa sukeltavaa ryhmää, jonka varusteet ovat sekä yhteensopivia että yhteisiä.

On tärkeää, että sukeltava ryhmä, sen käyttämät varusteet ja ryhmän toimintatavat muodostavat yhden kokonaisuuden. Sukeltajaliiton CMAS Technical Skills -kurssilla keskitytään niin sanotulla hogartialaisella varustekokoonpanolla sukeltamiseen, missä kuivapuvulla sukellettaessa kahdennetut pullot, alentajat ja annostimet on koottu selkälevyn ja yhden siipiliivin ympärille.

PULLOT

Tekniikkasukeltajan laitteet erottaa jo kaukaa pulloista, jotka on kahdennettu. Pullot on kiinnitetty teräspannoilla jäykkään selkälevyyn kiinteästi. Pullot on yhdistetty toisiinsa välisillalla, jonka kautta molempien pullojen kaasu on käytettävissä, mutta jotka voidaan tarvittaessa eristää toisistaan. Tekniikkasukeltajat eivät mitoita käytettävien pullojen kokoa tai suunnittele sukellusta oman kaasunkulutuksensa mukaan, vaan he ottavat huomioon kaikki sukeltavan ryhmän jäsenet. Sukellusryhmän käyttäessä samankokoisia pulloja on sukelluksen suunnittelu paljon helpompaa, kuin jos jokaisella olisi erikokoiset pullot. Tämä on johtanut siihen, että tekniikkasukelluksessa käytetäänkin yleisimmin 12-litraisia 232 barin pulloja. PAINEENALENTAJAT JA ANNOSTIMET

Tekniikkasukelluksessa jokainen annostin liitetään omaan paineenalentajaan ja sukelluspulloon. Alentajien letkujen pituus poikkeaa virkistyssukeltajien käyttämistä. Tekniikkasukeltajilla toinen letkuista on niin pitkä (yleensä joko 1,5 tai 2,1 metriä), että se mahdollistaa kaasun jakamisen myös silloin, kun sukeltajat etenevät peräkkäin. Muuten paineenalentajat ja annostimet eivät poikkea virkistyssukelluksessa käytettävistä. Tekniikkasukellusta

Yläpuolella radiaalinen ja alapuolella aksiaalinen välisilta. Aksiaalista pidetään toimintavarmempana, ja siinä pullosetin leveyttä voi hieman säätää.

varten on myös tehty nk. tec-malleja, joissa letkujen kiinnityspisteet ja suunta paineenalentajassa on optimoitu mahdollisimman virtaviivaiseksi. Kurssilla neuvotaan oikean kokoonpanon rakentaminen, niin että siitä tulee mahdollisimman luotettava ja virtaviivainen. SELKÄLEVY JA SIIPILIIVI

Siipiliivin valinnassa on tärkeintä sen noste, jonka tulee olla riittävän suuri, jotta se pitää pinnalla sukeltajan ja kaikki sukelluksella tarvittavat varusteet ja kaasut. Liivin pituuden ja leveyden tulee sopia pullojen kokoon niin, että kiinnitettynä se jää pullojen pohjan yläpuolelle eivätkä sen reunat taitu liikaa pullojen yli. Onneksi useimmat valmistajat ilmoittavat liivin nosteen ja antavat myös suosituksen pullokoolle, mikä auttaa valinnassa. Siipiliivejä on pääsääntöisesti kahta mallia: hevosenkengän ja donitsin muotoisia. Hevosenkengässä on se etu, että kaasut kerääntyvät sivuille pullojen viereen, jossa ne vakauttavat liivin sukellusasentoon. Kaasun liikkuminen liivin puolelta toiselle voi olla hitaampaa, mikä voi hidastaa liivin tyhjentämistä. Donitsis-

Tyypillinen tekniikkasukeltajan laitekokoonpano.

sa kaasu pääsee liikkumaan edestä ja takaa liivin ympäri. Sen käyttö eri sukellusasennoissa ja erityisesti takaa tyhjennettäessä on nopeampaa, mutta samalla se on herkempi sukeltajan asennon muutoksille. Siipiliivi ruuvataan pullojen ja selkälevyn väliin. Selkälevyjen materiaaleista painavin ja yleisin on ruostumaton teräs, mutta myös alumiinisia tai jopa hiilikuituisia käytetään, kun halutaan vähentää painoa esimerkiksi matkustaessa. Valmistajasta ja materiaalista riippumatta selkälevyn rakenne on pitkälti standardoitunut. Selkälevyn hihnasto on kestävyyden vuoksi saumaton. Hihnasto säädetään jokaiselle sukeltajalle mittojen mukaan. LOPUKSI

Tekniikkasukellukset ovat vaativia, joten lajia harrastavien tulee ymmärtää, mitä investointeja vaaditaan laitteisiin ja koulutukseen. Oikeat varusteet kyllä mahdollistavat tekniikkasukeltamisen, mutta turvalliseen harrastamiseen tarvitaan myös osaamista ja luottamusta sukeltavaan tiimiin. CMAS Technical Skills -kurssilla oppilaat saavat laajat tiedot varusteista ja tutustuvat niiden oikeaan käyttöön. 2/2021 SUKELTAJA

Dreamstime

Jos elämässä on turbulenssia, kannattaa miettiä, pitäisikö sukellussunnitelmaa muokata hieman helpommaksi.

Mieli maassa – voiko sukeltaa? Olemme viimeisen vuoden aikana kokeneet erittäin poikkeuksellisia ja kaikkiin elämän tilanteisiin vaikuttaneita muutoksia. Muutokset ovat vyöryneet päällemme nopeasti ilman, että olemme voineet niihin vaikuttaa juuri mitenkään. Normaalin arjen tilalle tuli epävarmuus, yksinäisyys, näköalattomuus tulevaan, huoli omista läheisistä ja pärjäämisestä. Ahdistus. EMMA BARROW

oikkeuksellisen kuormittava arki sekä itselle tärkeiden rentoutumistapojen ja harrastusten rajoittaminen voi johtaa masennukseen etenkin, jos omassa arjessa on muita taustalla kuplineita hallitsemattomia tilanteita. Halusin tutkia aihetta haastattelemalla sukeltavia lääketieteen ammattilaisia. Suomalainen Anne Räisänen-Sokolowski ja belgialainen Marco Di Tomasso ovat sukeltajia, sukelluskouluttajia ja myös erikoistuneet työkseen hoitamaan sukeltajia. Heitä yhdistää vaikuttaminen kansainvälisessä tutkimusjärjestössä Divers Alert Networkissa eli DANissa.

2/2021 SUKELTAJA

MASENNUS ON YLEISTÄ

Masennusta esiintyy 20 prosentilla ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Korona-aika on saanut ihmiset hakeutumaan psyykkisten syiden vuoksi lääkärien vastaanotoille tavallista enemmän niin Suomessa kuin Belgiassakin. Tavallisesti useita masennukselle tyypillisiä oireita ilmenee samaan aikaan pitkäkestoisesti. Oireita ovat esimerkiksi pitkittynyt alakuloinen mieliala, uupumus ja väsymys, ärsyyntymisherkkyys, toimintakyvyn väheneminen, aikaansaamattomuus ja unihäiriöt kuten liikaunisuus, aamuyön heräily ja vaikeudet nukahtaa uudelleen. Vaikka taudin alussa

työ- ja toimintakyky kodin ulkopuolella voivat näyttää pitkäänkin hyviltä, kotiarjessa masennus saattaa ilmetä esimerkiksi vaikeutena hoitaa tavanomaisia kotiaskareita. SUKELLUS NOLLAA STRESSIN

Sukelluksella on Di Tomasson mukaan erittäin positiivisia vaikutuksia ihmisen mieleen. Moni sukeltaja sanookin, että sukellus ikään kuin nollaa stressin. Hän myös kertoo ääriesimerkkinä, kuinka ammattilaisten ohjaamina myös vammaiset ja autistiset voivat sukeltaa. Ystävät, yhteenkuuluvuus, rauhoittuminen, omaan

Anne Räisänen-Sokolowskin arkisto

Anne Räisänen-Sokolowski

MILLOIN VOI SUKELTAA?

Sukelluksessa turvallisuutta maksimoidaan muun muassa koulutuksella, turvaohjeilla ja kahdennetuilla laitteilla. Entäpä sukeltajan vointi, mikä merkitys sillä on turvallisuudelle? Tärkeä ammattilaisille esitetty kysymys on, haittaako mielen sairaus sukeltamista. Sekä Di Tomasso että Räisänen-Sokolowski toteavat, että asiaan ei voi antaa yleistä vastausta, koska vastaus riippuu taudinkuvasta, hoidosta ja potilaan reagoimisesta hoitoon. Räisänen-Sokolowski kuitenkin toteaa: −Se, mikä ennen olisi ollut ehdoton ei, on nykyään hoitojen ja lääkkeiden kehityksen myötä mahdollista. Tietyt oireet ja lääkkeet sekä hoitamaton mielenterveyden sairaus eivät kuitenkaan ole turvallisia sukeltajalle, ja siksi lääkäriin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Masennuksen kesto ja hoidettavuus paranevat, kun apua saa varhain. Vuonna 2020 julkaistun uuden terveysselvityslomakkeen mukana on lääkäriä varten laaditut ohjeet sukeltajan terveystarkastuksen tekemiseksi, jotka voi ottaa vastaanotolle mukaan, hän muistuttaa.

metriin trooppisissa vesissä kevyt säiliö selässä vai kilometrien pituinen tekninen luolasukellus useiden raskaiden varusteiden kanssa. Tai onko henkilö sukelluskouluttajan roolissa, hän sanoo. TAUON JÄLKEEN MALTTIA

Marco Di Tomasson arkisto

hengitykseen keskittyminen ja luonto ovat vain muutamia esimerkkejä sukelluksen terapeuttisista puolista. − Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus, Di Tomasso kuvailee. − Sukelluksessa yhdistyvät tämä kaikki. Se on erittäin sosiaalinen harrastus, jossa sukellusyhteisö ja -ystävät voivat olla lähes kuin oma perhe. Viikonloput vietetään yhdessä ja lisäksi matkustetaan yhdessä. Yhteenkuuluvuuden tunne voimistaa oksitosiinin, serotoniinin ja dopamiinin eli mielihyvää ja mielenterveyttä edistävien hormonien tuotantoa, hän toteaa. Anne Räisänen-Sokolowskin mukaan liikunta ja aktiivisuus tukee lisäksi hyvää henkistä kuntoa ja kuntoutusta. Haastattelu vahvistaa käsitystäni siitä, että sukellustoimintaan kannattaa lähteä mukaan vaikka pinta-avustajaksi tai vaan siitä ilosta, että voi olla mukana, vaikka ei itse sukeltaisikaan.

Marco Di Tomasso

Räisänen-Sokolowski toteaa, että lähes kaikki mielenterveyden hoitoon määrätyt lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon. Niitä ei ole testattu normobaristen olosuhteiden ulkopuolella, joten lääkkeiden käytön ja sukeltamisen yhteisvaikutusta ei tarkkaan tiedetä. Myös kaikilla sukelluskaasuilla on tietyn osapaineen jälkeen vaikutuksia keskushermostoon. −Jotkut lääkkeet saattavat väsyttää, ja yhdistettynä typen narkoottisuuteen se ei ole sukeltajalle hyväksi. Sukelluskelpoisuutta arvioitaessa silläkin on merkitystä, millainen henkilön tyypillinen sukellus on. Sukelletaanko lomamatkalla 20

Asiantuntijoilla on tärkeä viesti sukeltajille. Monelle on koronan vuoksi tullut pitkä tauko sukeltamisessa, joten harrastus on syytä aloittaa rauhallisesti. Di Tomasson mukaan DANin tilastoista ilmenee, että usean tapaturman taustalla on ollut sukeltajan epävarmuus omasta sukelluskunnosta. − Nyt on todella tärkeää kuunnella itseään. Pitäisi voida rehellisesti vastata kysymykseen: haluanko minä itse juuri nyt mennä veteen. Päätöstä tehdessä ei pidä taipua paineeseen, joka aiheutuu siitä, että on luvannut kaverille sukeltaa ja ehkä on jo ajettu pitkä matka sukelluspaikalle. Tai lapset ovat olleet kipeänä, itsellä raskas työputki takana ja vihdoin pääsee kotoa pois, mutta väsyttää ja vähän pelottaakin mennä veteen, Anne Räisänen-Sokolowski lisää. Kouluttajille ja sukellusvanhimmille he korostavat ryhmäpaineen ja kiireen poistamista. Mikäli sukeltajan fyysinen kunto on huono, voi hänen pelkonsa, ettei pärjää vedessä, korostua. Tämä voi pahimmillaan johtaa jopa paniikkikohtaukseen. Vastuuhenkilöiden olisi nyt oltava herkkiä seuraamaan stressaantuneen sukeltajan tunnusmerkkejä ja luotava jokaiselle rauhallinen tilaisuus mennä veteen. Hyvä rauhoittumiskeino on käydä paritarkastuksen yhteydessä suullisesti ja mielikuvina tuleva sukellus läpi sekä keskittyä hetki rauhalliseen hengitykseen. − Nauttikaa kiireettömästä sukelluksesta ja kiinnittäkää erityistä huomiota pieniinkin yksityiskohtiin ja siihen hyvään mitä meillä on. Mukavat kokemukset vahvistavat kehon mielihyvähormonien tuotantoa ja rauhoittavat puolestaan stressihormonien tuotantoa näin vahvistaen hyvää vointia, Di Tomasso vinkkaa lopuksi.

Lähteet ja lisätietoa

www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito www.mieli.fi 2/2021 SUKELTAJA

Kaapo Valkeavirta

Kutsuva Kaunissaari odottaa sukelluslomailijaa.

Nyt sukelluslomaillaan Suomessa Perheen yhteinen lomamatka vai sukellusreissu? Ota molemmat! Pohdimme mukavia matkakohteita, joissa pääsee myös laitesukeltamaan ja snorklaamaan. Kohteista löytyy tekemistä niillekin perheenjäsenille, jotka eivät sukella. SUSANNA KORKIATUPA

2/2021 SUKELTAJA

Sukeltajan kaupunkiloma Kotkassa

Maretarium

erellinen Kotka yhdistää luontoja kaupunkiloman tarjoten sukeltajan perheelle valtavasti nähtävää ja koettavaa. Kotkan kaupunkimiljöön hurmaava erityispiirre ovat lukuisat erilaiset puistot. Esimerkiksi Katariinan meripuistosta löytyy upeiden kallioiden ja kauniiden merimaisemien lisäksi hieno skeittiparkki ja pump track -rata. Puistossa on myös hauskoja pienoismalleja Itäisen Suomenlahden majakoista. VESISTÖAIHEISIA VIERAILUKOHTEITA

YÖSNORKLAUSTA, HYLKYJÄ, BIOSUKELLUSTA

Mansikkalahden uimaranta on oivallinen kohde rantapäivän viettoon, mutta jos jaksaa valvoa, voi varata taskulampun mukaan ja lähteä pienelle yösnorklaukselle. Rannan tuntumassa on mahdollisuus nähdä esimerkiksi törö, mutu, rantanuoliainen ja suomalaisia särkikaloja yhdellä kertaa. Laitesukeltajille löytyy kohteita moneen makuun. Kaunissaaren pohjoispuolella on s/s Toraksen hylky. Lehmäsaari sopii hyvin päiväretkikohteeksi: paikalla on virkistysalue, sen länsirannalta löytyy useampi hylky tutkittavaksi ja siellä voi myös sukelluskalastaa. Saarelle pääsee tavallisesti yhteysaluksella, mutta tämän kesän osalta säännöllinen yhteys saarelle oli vielä lehteä tehdessä epävarma. Kaupungin keskustasta pääsee siltaa pitkin autolla Kuusisen saareen, jonka

Maretariumissa riittää ihmeteltävää kaikienikäisille.

Jari Hovikorpi

Kotkassa kävijän ei kannata jättää väliin Merikeskus Vellamoa ja sen upeaa Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä (Sukeltajalehdessä 3/20 oli artikkeli näyttelystä). Akvaariotalo Maretarium esittelee monipuolisesti suomalaista vesiluontoa. Kotkalla on kaunis ja monipuolinen saaristo, johon pääsee tutustumaan yhteysaluksilla, kotkalaisittain “tuureilla”. Yhteysaluksella pääsee muun muassa Kaunissaareen, Kuutsaloon ja Haapasaareen. Venäjän keisari Aleksanteri III:n rakennuttama Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on mielenkiintoinen nähtävyys etenkin kalastuksesta kiinnostuneille. Maja sijaitsee Langinkosken luonnonsuojelualueella, jossa on myös lukuisia polkuja patikointiin.

Hylky Lehmäsaaresta luoteeseen. Todennäköisesti Ruotsinsalmen meritaisteluihin liittyvän sota-aluksen jäänteet.

kärjessä on hylkysukelluskohde ja hyvä snorklauspaikkakin. Yhteysaluksella pääsee keskustasta Haapasaaren saaristokylään, jonka läheltä löytyy hyviä biosukelluskohteita; Haapasaaren saaristo kuuluu itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Mustaviirin saari on myös hyvä kohde luontosukellukselle ja päiväretkelle. Saaren vedenalainen ympäristö on osa ekologisesti merkittävää EMMAmeriluontoaluetta. Kotka Diversilta voi ostaa pullotäyttöjä. MAJOITUS JOKA MAKUUN

Kotkassa voi majoittua leirintäalueella, kartanohotellissa tai B&B:ssä, kuten

Aholan Lomalaitumessa, jossa vierailija voi yöpyä nostalgisesti aitassa. Kymijoki on yksi Kotkan vetonauloista, ja koskenlaskupalveluita tarjoaa esimerkiksi Erämys Keisarinkosket. Saatavilla on myös majoituspalveluita. Santalahti Resortissa puolestaan majoitut mukavasti saunamökissä meren rannalla tai isommassa merenrantahuvilassa, johon mahtuu kaksikin viiden hengen perhettä. Santalahdessa on myös leirintäalue. Lomakeskus kertoo osan majoituksesta täyttävän glampingkriteerit (glamour camping). Santalahti sopinee parhaiten sukellusloman tukikohdaksi: tilavassa mökissä viihtyy koko perhe ja saunassa tai terassilla voi kuivatella varusteita. » 2/2021 SUKELTAJA

Snorklauspuisto, lasersotaa ja kesäteatteria Rauman kaupunki

uuskajaskarin saari Rauman edustalla on entinen puolustusvoimien linnakesaari. Saaren rannassa on lasten snorkkelisukelluspuisto, josta löytyy kuusi keramiikkataiteilija Kirsi Backmanin veistosta. Teokset ovat reilun metrin syvyydessä. Hylyt Dooris H, Drott, Frigga, BritaDan ja Pehr Brahe sekä Anneli ovat kohtuullisesti saavutettavissa Kuuskajaskarilta käsin, tosin niille pääsy edellyttää venematkaa. Lähellä sijaitsevan Kylmäpihlajan majakan ympäristö tarjoaa erinomaisen Selkämeren kansallispuiston merenpohjan luontokohteen. Saarella on mukava nauttia meriluonnosta poluilla itsenäisesti samoillen, mutta tarjolla on ohjattujakin aktiviteettejä, esimerkiksi melontaretkiä. Saaren erikoisuus on maanalainen lasersota-areena! Heinäelokuussa saarella on tavallisesti kesäteatterinäytöksiä, ja niin tänäkin vuonna, jos pandemiatilanne sen sallii. MAJOITUS JA SUKELTAJAN PALVELUT

Saarella voi majoittua huoneistoissa, kasarmirakennuksessa, teltassa tai hauskassa puumajassa. Saaren kahvila-ravintolasta voi vierailun ajaksi varata myös aamupalan (varaustilanteen mukaan). Huoneistoissa on keittiöt, joten omatkin kokkailut onnistuvat. Tulevana syksynä saarelle aletaan rakentamaan uusia majoitustiloja. Saarella on pullotäyttömahdollisuus (paineilma), sillä Rauman laitesukeltajien kompura on saarella koko kesäkauden. Sovi seuran kanssa etukäteen pelisäännöistä ja kompuran lainaamisesta. SAAPUMINEN SAARELLE

Kuuskajaskarille pääsee Rauman Saaristokuljetuksen reittiliikenteellä. M/V Apollonia ja M/V Linnea -alusten kotisatama on

2/2021 SUKELTAJA

Snorklattavalta polulta.

Kylmäpihlajan majakka.

Poroholman leirintäalue. Matka Poroholmasta Kuuskajaskariin kestää noin 30 minuuttia. Samalla aluksella pääsee myös Kylmäpihlajan majakkasaarelle. Kylmäpihlajan majakassa voi muuten yöpyä, jos haluaa tehdä sinne pidemmän retken. Liput yhteysalukselle voi ostaa joko netistä, Poroholman satamasta aukioloaikoina tai suoraan laivasta. Saarella on vierasvenesatama, joten sinne pääsee omallakin veneellä. Yöpymismaksu laiturissa on 15 € / yö. VIIVY VIELÄ RAUMALLA

Rauman kaupunki on mukava kesäkohde lapsiperheelle – esimerkiksi Kummituskierrokset Vanhassa Raumassa ja Merimuseo ovat hyviä vierailukohteita. Raumalta löytyy myös maauimala sekä leikkipuistoja, kuten Kipparipuisto ja sen yhteydessä oleva Liikennepuisto. Maauimala sijaitsee Otanlahden rannalla ja on avoinna joka päivä, päiväkohtaiset aikataulut kannattaa tarkistaa vaikka maauimalan Facebooksivulta. Altaan vesi on 26-asteista.

Rauman kaupunki

Lasse Heino

Vanha Rauma hurmaa mukulakivikatuineen.

Kalliomaalauksia ja ikiaikaisia suppia sukeltamiseen

ossan kansallispuisto on paitsi houkutteleva ja omalaatuinen luontokohde myös yksi parhaista sisämaan sukelluspaikoista. Hossan alueella sijaitseva Öllöri-järvi on harvinaisen kirkasvetinen suuri suppa eli harjuhauta, joka on muodostunut jääkauden sulamisvaiheessa. Hossassa on muitakin suppia, mutta Öllöri on suurin, ja siellä risteilee sukeltajien rakentama lavojen verkosto hyvine ohjausnaruineen. Syvyyttä järvessä on

lähes 40 metriä. Lavat mahdollistavat monen tasoisten sukeltajien harrastamisen. Hossa sopii lomakohteeksi leirielämästä ja retkeilystä nauttivalle perheelle. MAJOITUS JA VARUSTELU

Öllörin rannalla Karhunkainalon leirintäalueella oleva sukeltajien huoltorakennus on veloituksetta käytössä vaikkapa varusteiden pukemista ja kuivatusta varten. Avaimen rakennukseen saa Hossan

Värikallio eli Hossan kalliomaalaukset ovat yksi nähtävyyksistä.

luontokeskuksesta. Pulloja on hyvä olla valmiiksi täytettynä, sillä lähin täyttöpaikka on Kuusamossa. Huoltorakennuksen vieressä oleva laituri on sopiva paikka mennä veteen. Monipuoliseen majoitustarjontaan kuuluvat mökit, huoneistot, huoneet, eräkämpät ja leirintäalueet. Toki sukelluslomailija valitsee majoituksensa mieluiten mahdollisimman läheltä Öllöriä. Valittavana on mökkejä, paritalohuoneistoja tai leirintäalue. Osa mökeistä sijaitsee Öllörijärven rannalla. Luontokeskuksen kahvilaravintola on avoinna maalis-lokakuussa. Kesäsesonkina ravintolassa on päivittäin lounaspöytä. MUUTA AKTIVITEETTIA

Metsähallitus / Sirke Seppänen

Merkittyjä retkeilypolkuja Hossasta löytyy jopa 100 kilometrin verran, maastopyöräilyreittejä 80 kilometriä, melontareittejä 60 kilometriä, laavuja tai keittokatoksia on reittien varrella 14, tulipaikkoja 40. Luontokeskuksesta ja lähialueen yrityksistä voi vuokrata kanootteja, kajakkeja ja fatbikeja ja myös kuljetuspalveluja on saatavilla. HYVÄ MUISTAA

Metsähallitus / Sirke Seppänen

Sukeltajat käyttävät pääasiassa Öllöriä, joka ei kuulu varsinaisesti kansallispuiston alueeseen. Nykyään laitesukeltaminen on sallittua kaikissa kansallispuiston vesissä, mutta sukelluskalastus on kansallispuistossa kielletty. Sukeltaminen suosituissa kalavesissä on aina turvallisuusriski, joten kansallispuisto suositteleekin sukeltamaan silloin, kun kalastajia ei ole liikeellä.

Lähteet: www.visitkotkahamina.fi,

Fatbikella on leppoisa matkustaa polkuja pitkin.

Kotka Divers ry, www.kuuskajaskari.fi, Rauman Laitesukelajat ry, www.visitrauma.fi, www.luontoon.fi.

BONUSVINKKI

Tukikohtana Kuortane ja Kaatiala

Vinkkaa oma kohteesi!

LAKEUDEN KESTOSUOSIKKI Kaatiala on kätevän matkan päässä monesta per-

TÄHÄN JUTTUUN mahtui vain muutama

hekohteesta. Tuurin kyläkauppaan huristelee noin vartissa, Ähtärin eläinpuistoon

kohde. Kerro, missä sinä lomailet ja jaa

reilussa puolessa tunnissa ja Ala-Härmän Powerparkiin noin tunnissa. Matka kau-

suomisukelluksen lomavinkkisi Sukeltajalii-

pungin sykkeeseen Seinäjoelle ja Ideaparkkiin kestää 40 minuuttia. Pullotäyttöjä voi

ton Facebookissa, jonne olemme avanneet

ostaa Divers B&B:stä, jos joku perheenjäsenistä innostuu käyttämään koko reissun

keskustelun aiheesta! Nautinnollista sukel-

sukeltamiseen.

luskesää koko perheelle! 2/2021 SUKELTAJA

Ajattelemisen aihetta

Aki Vepsäläisen arkisto

Räpylät ja retkeilyauto Kotimaasta löytyy hienoja sukelluskohteita, joihin moni ei ole tullut pulahtaneeksi. Liekö syy kohteiden saavutettavuudessa vai uskomuksessa, ettei Suomessa kannata ylipäätään sukeltaa. Kohteen saavutettavuutta voi parantaa oikealla kulkupelillä, ja jälkimmäinen uskomus on puppua. Suomessa voi ja tulee sukeltaa! Olin ollut laitesukelluksesta kiinnostunut jo lapsesta saakka, mutta aina oli liian kiire tai esteen tuotti jokin muu vastaava arkinen meriselitys. Luontoon liittyviä harrastuksia oli ja on edelleenkin melkoinen liuta. Niistä perhokalastus vei suurimman osan ajasta. Kun se joutui jäähylle eettisistä syistä, selvitin, mitä muuta voi veden äärellä puuhata. Muistin lapsuuden haaveen sukelluksesta. Peruskurssin suoritin keväällä 2019. Huomasin sukellusseura H2O:n järjestämän peruskurssin seuran verkkosivuilta. Erityisesti panin merkille sen, että tyypeillähän on laivat ja pelit. Puuhastelevat vielä päälle meriarkeologiankin parissa. Ilmoittauduin kurssille saman tien ja se oli menoa. Tosin Covid teki temput, siirsi pulikoinnin Zoom-välitteiseksi aktiviteetiksi toviksi. Sukellus harrastuksena ei ollut sitä mitä oletin. Kuvittelin sen olevan vastaava action-laji, kuten muutkin outdoor-harrasteet. Sepä vaan olikin aika ZEN. Veden alla tavoitellaan rauhallisuutta, tietoisuutta ympäristöstä ja erityisesti satavarmaa havaintoa sukellusparista. Lajin parissa kohtaamani tyypit vaikuttavat himpun erikoisilta, tosin samaan jengiin kuulun itsekin, joten taidan olla kuten kala vedessä. Muissa harrastuksissa en ole kohdannut vastaavaa yhteisöllisyyttä kuin sukeltajien parissa. Valmiutta jakaa omaa osaamistaan noviisille − auttaa ja opastaa. En ole kiinnostunut kaukovesien kätkemistä salaisuuksista. Olen kiinnostunut Suomen vedenalaisesta maailmasta. En merestä, vaan järvistämme löytyvistä, nykypolven jo unohtamista nähtävyyksistä. Niistä olen löytänyt kosolti juttuja, joita kalastajan silmäni ei ollut nähnyt. Järviin on nakeltu rekkalasteittain esineitä, jotka eivät sinne kuulu. Tyypillisesti ne ovat jälkiteollisen yhteiskunnan tuotantoa. Paras esimerkki lienee vedenalaisessa rinteessä vieretysten napottaneet kolme kossupulloa eri aikakausien etiketeillä varustettuina. Arvioin nähtävyyden arvon sellaiseksi, ettei tohtinut kuiville kantaa.

2/2021 SUKELTAJA

Retkeilyautolla majoittuu minne vaan ja varusteet kulkevat mukana.

Huomasin, kuinka elotonta osassa järviämme on. Pohjan tuntumasta löytyy jatkuvasti hylättyjä kalastusverkkoja, jotka kylläkin pyytävät edelleen, mutta kukaan ei niitä enää käy kokemassa. Verkkojen vaarallisuus tuli selväksi pulloesimerkin kohteessa, Punkaharjun harjutien kupeessa. Sieltä vettä löytyi enemmän kuin kartat kertoivat ja pinnan alta outo virtaus. Se heilutti jyrkkään rinteeseen juuttuneita kalaverkkoja ja niihin kietoutuneita kaloja. Siihen ei tohtinut koskea, sillä helposti olisi verkossa, juuttuneiden kalojen seurana. Paras tapa päästä kohteisiin on retkeilyauto. Sillä voi piipahtaa lähes mihin tahansa. Sukeltajalla, jos kellä, on kannettavanaan melkoinen kasa roipetta. Pakettiautossa patjoilla ne liikkuvat kivutta mukana. Retkeilyautossa voi yöpyä lähes missä huvittaa ja siirtyä seuraavaan kohteeseen illaksi. Pohjoismaisista jokamiehenoikeuksista kannattaa nauttia, kun ovat vielä toistaiseksi olemassa. Auto on muokattava tarkoitukseensa sopivaksi ja sellaisen voi rakentaa itsekin. Jos lukijoista löytyy hengenheimolaisia, uusia käyttötapoja on lupa vinkata. Ja uusista kokemisen arvoisista pulikointimestoista ollaan erittäin kiinnostuneita. Aki Vepsäläinen, Sukellusseura H2O ry

SUKELTAJA SOMESSA

Uppopallon naisten maajoukkue on esitellyt pelaajiaan somessa.

Sukeltajaliiton koulutusaiheinen webinaari maaliskuulta löytyy tallenteena Youtubesta.

Kerroimme Pauli Sorsakarin verkkoartikkelista, joissa legot sukeltavat.

Mitä Sukeltajan somessa tapahtuu? Poimintoja kiinnostavista aiheista. Seuraa Sukeltajaliittoa somessa, ja merkitse omat sukellusaiheiset postauksesi tägillä #sukeltajaliitto, niin saatamme jakaa niitä. Suomalaista sukellusta löydät tägillä #sukellasuomessa.

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

MIKA RAUTIAINEN

toiminnanjohtaja

viestintäkoordinaattori

koulutuspäällikkö

Liiton toiminnan operatiivinen johtaminen, talous, vastuullisuus, kumppanuudet, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kriisiviestintä.

Sukeltaja-lehti, sukeltaja.fi-sivusto, uutiskirjeet, sosiaalinen media, seurojen viestinnän tuki, mediayhteydet.

Koulutus, e-oppiminen, turvallisuus, seurakehittäminen: sääntöasiat, aikuisliikunnan Tähtiseurat.

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja. fi-sivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti. Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

RIKU VERKKOMÄKI

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

jäsenpalveluvastaava

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

Laskutus, jäsenmaksupalvelu, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, käyttäjätunnukset, sukeltaja. fi-sähköpostiosoitteet, vakuutus.

Lapset ja nuoret, seurakehittäminen: lasten ja nuorten toiminnan Tähtiseurat, ympäristöasiat.

Jäsenasiat, sukelluskortit, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, verkkokauppatilaukset, ansiomerkkihakemukset.

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi 2/2021 SUKELTAJA

IIIIIII~I~IIIID~I~~IIIIIIII ~

lTAJA VEDESSÄ! Pysäytä potkuri tai hiljennä vauhtia ja pysyttele kaukana •

•

•• Sukeltajaliitto ry www.sukeltaja. fi