Sukeltaja 4 2021

Sukellus Kyproksen patsaspuistoon

Porto Santo – kultainen saari

www.sukeltaja.fi

Mitä hylkyindeksi kertoo hylystä?

Hinta 7,00 €

4/2021

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Illon

kaivos

Erno Olkkonen

Uudeksi jäseneksi Vapepa-valiokuntaan?

Sukeltajaliiton Vapepa-valiokunta hakee uutta jäsentä valiokuntatyöskentelyyn.

Edellytämme hakijalta vähintään CMAS M2 -kouluttajaluokitusta, CMAS M3 -luokitus katsotaan eduksi. Lisäksi edellytyksenä on voimassa oleva Vapepa-sukeltajakortti tai sitova lupaus suorittaa Vapepa-sukeltajakoulutus seuraavalla valtakunnallisella kurssilla. Odotamme hakijalta kiinnostusta ja pitkäjänteisyyttä valtakunnallisen Vapepasukellustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi odotamme, että hän kouluttautuu Vapepa-sukelluskouluttajaksi ja on tulevaisuudessa valmis suorittamaan Vapepan valmiuskouluttajakoulutuksen.

HAE NYT! Lähetä hakemus 31.12.2021 mennessä osoitteeseen sami. kuivainen@sukeltaja.fi. Kerro hakemuksessa itsestäsi, kouluttajakokemuksestasi sekä sukellushistoriastasi. Kerro lisäksi, mitä voisit tuoda valtakunnalliseen Vapepa-sukellustoimintaan. Kuvaile näkemyksiäsi Vapepa-sukellustoiminnasta sekä millaisena näet toiminnan tulevaisuudessa.

Vapepa-valiokunta tekee päätöksen valinnasta ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2022.

Valiokunta kokoontuu vuosittain noin kuusi kertaa, pääosin etäkokouksina. Valiokunta ohjaa ja ohjeistaa valtakunnallista Vapepa-sukellustoimintaa sekä kouluttaa uusia Vapepa-sukeltajia ja Vapepa-erikoissukeltajia.

LISÄTIETOA: Sami Kuivainen, Vapepa-valiokunnan puheenjohtaja

VAPEPA-SUKELTAJAKURSSILLE MIKKELIIN Koronarajoitusten vuoksi siirretty Vapepa-sukeltajakurssi ja siihen liittyvä yhteistoimintaharjoitus järjestetään Mikkelissä 20.–22.5. Lue tarkemmat pääsyvaatimukset ja ilmoittautumisohjeet sukeltaja.fi kalenterista.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA on yli 50 järjestön ja yhteistyötahon muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto. Sukeltajaliitto ry on yksi Vapepan jäsenjärjestöistä ja sitoutunut noudattamaan toiminnassaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun periaatteita. Vapepa-sukellustoiminta on Liiton alaisten sukellusseurojen ylläpitämää valmiutta viranomaisten auttamiseksi ja erilaisten vesistöissä tapahtuvien etsintätehtävien suorittamiseksi.

Sisältö

40

Sami Paakkarinen

Illon kaivos on kokeneille sukeltajille mahtava kohde.

24

4/2021

Tiina Boman

Vakiot

Päivitykset

6 KAUNIS vedenalainen veistospuisto hurmaa Agia Napassa.

16 PORTO SANTON pikkuruinen saari Madeiralla on sukeltajan aarreaitta.

8 TYRSKYT Sukelluskalastuksen kisakuulumisia, Syyskokous valitsi uuden hallituksen, Kuivapuvun taskuvinkki, Vapaasukelluksen AIDA MM kisattiin syvyyslajeissa, Roskahuolto reissun päällä.

26 DANIN kestävän kehityksen lähettiläät kiertueella.

22 PERSOONA Pentti Hartikainen.

24 NORPAT Kesälelun hauska kierrätysidea.

25 YMPÄRISTÖ Sukeltajaliitolle on tehty ympäristöohjelma.

28 MUSEOVIRASTON kehittämä hylkyindeksi-työkalu arvioi hylkyjen uhanalaisuutta.

36 CMAS tekniikkasukeltajan koulutuspolun käynyt Outi Väisänen kertoo kokemuksistaan.

38 PUNAISENMEREN liveaboard kerrytti yhteistä sukelluskokemusta isälle ja tyttärelle.

32 KUVA-ALBUMI Sukelluskuvauksen SM-kisojen sarjavoittajat.

Hannu Rokan arkisto

34 KUVAAJAN VINKKI Erilainen Vuoden sukelluskuva 2021.

35 HYVÄ HOMMA! Kaatialan 3D-mallinnus käynnissä.

38

40 KAUDEN KOHDE Illon kaivos Kemiönsaaressa.

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Tapaus Norjassa.

KANNEN KUVA Sami Paakkarinen

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Emma Barrow, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Dreamstime | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa | PAINO PunaMusta Oy | ISSN 1237-1688, 2737-212X (verkkojulkaisu) 4/2021 SUKELTAJA

3

Mikko Valtonen, Tampere-talon kuvapankki

Merkkaa kevätkokous kalenteriin!

Sukeltajaliiton kevätkokous pidetään Tampereella 3.4.

Tampereen Urheilusukeltajat ry:n 50-vuotisjuhlaviikonloppuna.

Suomen suurimman seuran 50-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 2.4. Tampere-talolla, ja seura toivottaa kokousvieraat lämpimästi tervetulleeksi iltajuhlaan.

Lisätietoa päivitetään sukeltaja.fi-kalenteriin järjestelyjen edetessä.

Vakuutuskausi 2022 myynnissä Sukeltajaliitto – DAN Europe -sukeltajavakuutuksen ja kilpailulisenssin vuodelle 2022 voi ostaa 13.12. lähtien.

Muun muassa painekammiohoidon korvaava vakuutus on tärkeä, etenkin jos sukeltaa ulkomailla.

Toimiston joulu Sukeltajaliiton toimisto on joululomalla 24.12.-2.1.

Toivotamme iloista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!

Osta vakuutus sukeltaja.fi verkkokaupasta.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Yhdessä saamme aikaan enemmän

OUTI VÄISÄNEN pelkäsi ennen avointa ja syvää vettä. Hän halusi kuitenkin voittaa pelkonsa, joten päätti ilmoittautua laitesukelluksen peruskurssille. Kun pelko oli voitettu, laji vei mennessään. − Sukellusharrastukseni alku oli haasteiden täyteinen, mutta kun harjoittelin turvallisissa olosuhteissa ja huomasin, että pärjään, niin uskalsin ottaa harrastuksessa askeleita eteenpäin.

Tykkään kovasti taitojen harjoittelusta ja rakastan tässä lajissa sitä, ettei ikinä tule valmiiksi.

Aina tulee uusia opittavia asioita ja perustaitoja pitää ylläpitää. Lajissa pitää tuntea omat rajansa ja tunnistaa niitä toisissa, ja myös tämä mielen tutkiskelu on kiehtovaa. Parasta on kuitenkin se, että pääsee kokemaan ja näkemään paikkoja, joihin ei sukeltamatta pääsisi. On myös hienoa voida olla avuksi esimerkiksi jonkin hylyn tutkimuksessa, Outi Väisänen kertoo.

Tänä syksynä Väisänen sukelsi PohjoisNorjassa Odin-hylyllä, jonka kansitaso on noin 60 metrin syvyydessä. Sukellus onnistui todella hyvin, ja elämys piirtyi voimakkaana mieleen.

Lopuksi haluan kiittää lämpimästi jäseniämme tuesta, jota Sukeltajaliitto on saanut Ojamo-asiassa. Toivotaan, että asiassa päästään vihdoin eteenpäin, ja pääsemme käynnistämään yhdessä uuden aikakauden Ojamolla.

Toivotan kaikille lehden lukijoille rauhallista joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2022.

− Jo ennen sukellusta puhuimme luottoparini Mikon kanssa, että on oikein erityisen hyvä olo lähteä tekemään sitä sukellusta. Hylyllä oli taianomainen tunnelma, näkymä oli kuin sadusta: historiallinen hylky tykkeineen ja sen ympärillä tuhansia värikkäitä pikkukaloja. Sukellus oli rauhallinen ja kaikin tavoin onnistunut. Kun arki stressaa, niin voin hetkeksi sulkea silmäni ja mielessä palauttaa itseni tälle sukellukselle – meditaatiota parhaimmillaan, hän innostuu.

Jatkossa Outi Väisänen haluaa kehittyä yhä turvallisemmaksi ja paremmaksi sukellustiimin jäseneksi ja päästä näkemään uusia kohteita. − Haluan myös oppia muun muassa hylyn osien tunnistamista sekä enemmän kaivostekniikasta. Haluan myös kehittyä kouluttajana ja olla tukena uusien sukeltajien taipaleella, hän suunnittelee.

Tero Lehtosen arkisto

van kohteesta ja saattaa innostaa muitakin lähtemään mukaan, kun tietää etukäteen, mitä kohteella on annettavaa.

Jakamalla videon Sukeltajaliiton Youtube-kanavalle siitä hyötyvät lisäksi kaikki muutkin harrastajat. Liiton jäsenseuroja on yli 140, ja jos jokainen seura ottaisi pienen mission tehdä yksi kohde-esittely omasta suosikki- tai lähikohteestaan, saisimme nopeasti hyvän kokoelman kohdevideoita kaikkien harrastajien iloksi. Videon voi tehdä minkä tahansa sukelluslajin näkökulmasta, ja aina kannattaa ensin lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä.

Sukeltajaliitto on perustanut uuden jäsenille suunnatun hankeavustuksen, jota voi hakea koko sukellusyhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin. Sellainen voi olla esimerkiksi pukeutumispenkin rakentaminen suositun kohteen rannalle tai kohteen poijutus. Avustuksen tarkoituksena on rohkaista jäseniä käynnistämään projekteja ja toteuttamaan ideoita, jotka lisäävät ja kehittävät harrastamisen mahdollisuuksia.

Avustusta voi hakea minkä tahansa sukelluslajin hankkeeseen. Kannattaakin seurata Liiton tiedotuskanavia, joilla kerrotaan tarkemmin avustuksesta ja sen hakemisesta.

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Tommi Toivonen

Sukelluksen kilpalajeissa kausi on parhaimmillaan, ja kilpasarjat ovat käynnissä täydellä teholla uimahalleissa, jotka ovat olleet toistaiseksi pahimman koronakurimuksen jälkeen auki melko normaalisti.

Muistetaan kuitenkin edelleen kantaa vastuu sisätiloissa tapahtuvissa aktiviteeteissa ja harrastetaan sukelluslajeja vain terveenä.

Vuoden lyhyimmän päivän häämöttäessä edessä suurella osalla sukelluslajien harrastajista aktiivisin ulkokausi alkaa olla takana. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse harrastuksen passivoitumista. Ajan voi hyödyntää suunnittelemalla tulevan kevään ja kesän toimintaa. Sukellusretket ja -leirit vaativat aina oman suunnittelupanoksensa onnistuakseen hyvin. Isoissa tapahtumissa osallistujia saattaa olla kaksinumeroinen luku ja kenties kalustoakin on tarkoitus ottaa mukaan enemmän kuin normaalille iltasukellukselle.

Mikäli retkelle tai leirille valitusta kohteesta on olemassa videota tai valokuvamateriaalia, kannattaa harkita kohdevideon tekemistä iltapuhteena. Videolla voi esitellä lyhyesti tulevan kohteen ja sen lähellä olevat pinnanpäälliset fasiliteetit.

Video antaa retken osallistujille hyvän ku-

Outi Väisänen Espoo

Lue sivuilta 36−37 Outin juttu hänen omasta polustaan tekniikkasukeltajaksi. Jutusta löytyy myös kuva sukelluksesta Odin-hylyllä.

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

4/2021 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Veistospuisto muistuttaa luontoyhteydestä MUSAN (Museum of Underwater Sculpture Ayia Napa) Perneran suojelualueella Kyproksen kaakkoisosassa on maailman ensimmäinen vedenalainen ”metsä”. Brittiläinen kuvanveistäjä Jason deCaires Taylor on tehnyt veistospuistoon 93 ihmisen ja luonnon inspiroimaa taideteosta.

Puisto avattiin heinäkuun lopussa, ja saimme tutustua siihen ensimmäisten joukossa.

TEKSTI SUSANNE LUNDVALL, englannista suomentanut Kristiina Karila Kuvat Mattias Vendlegård

P

uiston sisäänkäynti on noin 200 metrin päässä rannasta, ja puisto kattaa noin 170 metrin levyisen alueen. Maksimisyvyys on kymmenisen metriä. Puistoon voi snorklata helposti rannasta, tai sinne pääsee sukelluskeskusten järjestämillä veneretkillä. Sukeltaminen on helppoa ja rentoa kirkkaassa vedessä ja hyvässä näkyvyydessä. Patsaat esittävät puita ja ihmishahmoja, ja jotkut puut ulottuvat aivan pinnan tuntumaan.

Patsaat on tehty myrkyttömästä meriveden kestävästä sementistä, ja niiden toivotaan houkuttelevan koralleja ja muita meren eliöitä suojiinsa.

6

4/2021 SUKELTAJA

SUKELLA AJAN KANSSA

LUONNON TAIKA TAKAISIN

Veistospuistossa kannattaa sukeltaa hitaasti ja rauhallisesti yksityiskohtia tutkien, mutta patsaisiin koskematta. Näkymä muuttuu, kun nousee lähemmäs pintaa tai ui kauemmas patsaista. Puisto sopii kaiken tasoisille sukeltajille, ja sukelluskuvaajat löytävät sieltä hienoja kuvausmahdollisuuksia.

Sukelsin viisimillisellä märkäpuvulla ja parini kuivapuvulla – molemmat toimivat olosuhteissa hyvin. Ensimmäinen sukelluksemme kesti 75 minuuttia ja toinen 65 minuuttia. Suosittelen, että käytät aikaa ja tutkit patsaiden yksityiskohtia rauhassa.

Viimeisen 20 vuoden aikana Välimeren eliöstö on vähentynyt merkittävästi. Veistospuisto päätettiin perustaa tavoitteena suojella ja lisätä alueen merieliöstöä, ja projekti käynnistyi vuonna 2017.

Veistospuiden lomassa voi nähdä patsaita leikkivistä lapsista kamera kädessään.

Jason deCaires Taylor haluaa muistuttaa, että tarvitsemme luonnonympäristöjä, joita voi tutkia ja jotka kiehtovat mielikuvitusta. Kuluneen 50 vuoden aikana lapset ovat etääntyneet yhä kauemmas luonnontilassa olevista paikoista. Puiston leikkivät lapsipatsaat ovat kääntäneet kameransa

Julkinen tila veden alla JASON DECAIRES TAYLOR (s. 1974) on

brittiläinen kuvanveistäjä, luonnonsuojelija ja sukelluskuvaaja. deCaires Taylor on yksi ensimmäisiä taiteilijoita, jotka ovat esitelleet vedenalaisen maailman julkisena tilana taiteelle. Hän on luonut useita laajoja vedenalaisia ”taidemuseoita” ja veistospuistoja. Hänen töitään ovat mm. MUSA (Meksiko), Ocean Atlas (Bahama), Museo Atlantico (Espanja), The Rising Tide (Iso-Britannia), Nest (Indonesia), Nexus (Norja), Coralarium (Malediivit), Ocean Siren (Australia), The Coral Greenhouse (Australia) ja Cannes Underwater Museum (Ranska).

linssin ihmiskuntaan päin toivoen, että tulevaisuudessa luonnon taika palaa. Tarve palauttaa meret luonnontilaan on yhtä kiireellinen kuin tarve palauttaa luontoyhteytemme.

ECO ART ON ELÄVÄÄ TAIDETTA

deCaires Taylorin työt edustavat eco art -suuntausta, missä taide on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja kehittyy ennalta arvaamattomilla tavoilla. Valmista lopputulosta ei ole, ainoastaan jatkuvasti muuttuva maisema. Lopulta luonto syrjäyttää taideteoksen. Veistospuiston patsaat peittyvät ajan kuluessa vesieliöiden alle tarjoten ravintoa ja suojaa monenlaiselle elämälle. Ennen kaikkea ne muistuttavat, että me olemme osa luontoa. Odotan jo innolla, että pääsen sukeltamaan siellä uudestaan ja näkemään, miten merielämä on kasvanut osaksi taideteoksia.

4/2021 SUKELTAJA

7

Tyrskyt

Santtu Kovasiipi

– KOONNUT KRISTIINA KARILA – Ready to go! Tuomas Huhtaniska (vasemmalla), Tero Vaara (keskellä) ja Niklas Saari Sardinian MM-kisoissa.

Kuurupiiloa kalojen kanssa Suomen maajoukkueen kilpailijat Tuomas Huhtaniska, Niklas Saari, Tero Vaara sekä valmentajana toiminut Santtu Kovasiipi osallistuivat Italian Sardiniassa 17.−19.9.2021 järjestettyihin sukelluskalastuksen MM-kilpailuihin.

jossa lapset tekivät taidetta merestä kerätystä roskasta. Illalla oli kisojen avajaisseremonia sekä joukkueiden lippukulkue viralliselle kisapaikalle kyläläisten hienossa saattueessa.

KALAT KARUSSA KISAPÄIVINÄ REISSUUN LÄHDETTIIN perjantaina 10.9 ai-

jen kaivamisen taito tulikin Välimerellä tar-

Varsinaiset kisapäivät sujuivat hyvin saalista

kaisella aamulennolla. Perillä oltiin myöhään

peeseen, sillä kalat lähtökohtaisesti piiles-

lukuun ottamatta. Joukkue teki hyvää duu-

illalla. Majoituimme Santa Maria Navarrese

kelivät kivien alla sekä riuttojen onkaloissa.

nia, mutta emme lopulta saaneet mitallisia

-nimiseen kylään noin vartin ajomatkan pää-

Skouttien jälkeen kävimme usein kalastamas-

kisakaloja. Sukellus kulki kaikilla varsin hy-

hän kisakylästä Arbataxista. Lauantaina kä-

sa kisa-alueen ulkopuolella ja saimme pientä

vin ja keli oli loistava. Näkyvyys oli noin 20

vimme sopimassa veneen vuokraamisesta

saalistakin, josta Teron reseptillä teimme ma-

metriä pystyyn ja vähintään sama vaakaan.

kalapaikkojen ennakkotiedustelua eli skout-

koisan aterian!

Haastavaksi tilanteen teki se, että kisa-alu-

tia (eng. scout = tiedustella) varten sekä su-

EM-KISOJEN 2022 MAINOSTUSTA

joten hyvät kalapaikat ruuhkautuivat, jonka

rannalta käsin. Ainakin valmentajalla oli oma

Perjantaina Niklas ja Tuomas kävivät kaptee-

tuloksena kalat säikähtivät ja katosivat.

totuttelunsa merenkäyntiin, päivä oli kovin

nien tapaamisessa, jossa jaettiin kisainfo. Ta-

tuulinen.

paamisessa Niklas piti esityksen 13.–14.8.2022

vin. Haasteita aiheutti italialaiseen kulttuu-

Sunnuntaista keskiviikkoon kävimme

8

eella ei ollut montaa matalikkoa (20−35 m),

kelluskalastamassa kisa-alueen ulkopuolella

Kisareissu sujui kokonaisuudessaan hy-

Puruvedellä järjestettävistä EM-järvikisoista

riin tyypillinen säätäminen ja ongelmat ki-

skouttaamassa kummankin kisapäivän alu-

ja toivotti muut maat tervetulleeksi. Sekä ylei-

saorganisaation viestinnässä. Tämä vaati

eelta potentiaaliset kalapaikat, joita ei lopul-

sö että CMASin puheenjohtaja Anna Arzha-

suomalaiseen järjestykseen tottuneelta ko-

ta liiaksi ollut. Joukkueemme turvallinen ka-

nova innostuivat kisoista kovasti, jopa niin

vasti kärsivällisyyttä. Toisaalta ruokakulttuu-

lastussyvyys oli noin 35 metriin asti, ja näissä

kovasti, että Arzhanova esitti idean korot-

ri, ystävälliset ihmiset sekä huikean kauniit

syvyyksissä kaloja ei varsinaisesti parvina

taa kilpailut MM-kilpailuiksi. Niklas osallistui

maisemat jäivät päällimmäisenä mieleen.

näkynyt. Suomen vesissä opittu kivenkolo-

myös Fishing for the Planet -tapahtumaan,

SANTTU KOVASIIPI

4/2021 SUKELTAJA

Santtu Kovasiipi

Esittelymme ensi kesän EM-järvikisoista Puruvedellä herätti valtavasti innostusta kilpakumppaneissamme.

Sukelluskalastuksen lajiryhmä

Ennen MM-kisojen alkua kaikkien joukkueen jäsenten tuli käydä koronatestissä, ellei ollut täyttä rokotussarjaa takana. Näin minimoitiin tartuntariskiä, eikä ainakaan Suomen joukkueen korviin kantautunut tietoa tartunnoista kisan aikana tai sen jälkeen. Kuvassa yllä olemme torstai-iltana ilmoittautumassa järjestäjäorganisaatiolle, minkä yhteydessä saimme viralliset kisapoijut sekä yhteistyökumppanin varustepaketit.

Suomi voitokas PM-kilpailussa TERO VAARA voitti miesten yksilökilpailun sukelluskalastuk-

sen PM-kilpailuissa Norjan Hitrassa lokakuussa. Kymmenen parhaan joukossa olivat myös Kim Jaatinen sijalla viisi, Matti Pyykkö sijalla kuusi ja Olli Salminen sijalla kahdeksan. Myös joukkuekilpailun kultamitali saatiin Suomeen joukkueella Tero Vaara, Kim Jaatinen ja Sami Mikkola.

Matti Pyykkö sukelluskalastuksen lajiryhmästä kertoo, että Pohjoismaat tulevat tiivistämään yhteistyötä entisestään kilpailujen järjestämisessä. − Olemme päättäneet, että tulevaisuudessa PM-kisat tullaan järjestämään usein Norjassa kaikkien pohjoismaisten sukelluskalastusjaostojen yhteisvoimin, Pyykkö toteaa.

Hitran hyväntuuliset voittajat.

Kristiina Karila

Sääntömääräisiä päätöksiä ja uusi hankeavustus SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUS pidettiin lauantaina 16.10. Helsin-

gissä, Sporttitalossa. Kokous järjestettiin hybridikokouksena, ja suurin osa kokousedustajista osallistui etäyhteydellä.

Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto jaettiin Rovaniemen Urheilusukeltajat ry:lle pitkäaikaisesta ja säännöllisestä rantojenpuhdistustyöstä. Kiertopalkinnon vastaanotti seuran edustaja Niko Säynäjäkangas. Seuran jäsenet ovat puhdistaneet Rovaniemen alueen uimarantoja pinnan alta ja päältä joka vuosi vuodesta 2010 lähtien ja satunnaisesti jo sitä ennenkin.

Jyrki Lukkarinen, Liiton toiminnantarkastaja, vastaanotti etänä Liiton hopeisen ansiomerkin ja -mitalin.

Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto matkasi tänä vuonna Rovaniemelle. Palkinnon vastaanotti Niko Säynäjäkangas.

Toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja puheenjohtaja Tero Lehtonen onnittelevat.

Kokous hyväksyi esityksen vuoden 2022 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Liiton tilintarkastajaksi tilikaudelle 2022 valittiin kastusyhteisö. Liiton toiminnantarkastajaksi tilikaudelle 2022 valittiin

Hankeavustusta saatavilla

Jyrki Lukkarinen ja varatoiminnantarkastajaksi Markku Leinonen.

SUKELTAJALIITON UUTTA hankeavustusta voidaan myöntää

Markus Palmola, Nexia Oy ja varatilintarkastajiksi Nexia Oy, tilintar-

seurojen ja Liiton yhteisöjäsenten käynnistämille sukeltamista

HALLITUKSEN KOKOONPANO MUUTTUI Hallitukseen valittiin jäseniä erovuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Hallituksen jäseniksi valittiin Joakim PetersenDyggve Tampereelta, Matti Eronen Varkaudesta, Markus Aarnio Vantaalta, Matti Kajala Tampereelta ja Hanna-Mari Talka Helsingistä. Ääniä saivat myös Jorma Poikolainen Hyvinkäältä ja Ulla Kyllönen Helsingistä.

Hallituksessa jatkavat Liiton puheenjohtaja Tero Lehtonen Hä-

tai sukellusolosuhteita edistäville hankkeille, jotka hyödyttävät koko sukeltajayhteisöä (esimerkiksi tien parannushanke suositulle sukelluskohteelle, hylkyjen poijuttaminen, pukeutumispenkkien rakentaminen sukelluskohteen tuntumaan tms.)

Hankkeen tulos tulee olla kaikkien sukeltajien käytettävissä ilman eri maksua tai vaatimusta kuulua johonkin tiettyyn yhteisöön. Yksittäisen seuran tai rajatun piirin toimintaa edistäviin hankkeisiin tukea ei myönnetä.

Hankeavustukseen on varattu 1000 euroa, ja hallitus voi

meenlinnasta ja jäsenet Ari-Pekka Hakulinen Savonlinnasta, Janne

jakaa summan useamman hankkeen kesken. Haku on tam-

Kaasinen Lahdesta ja Tuomo Palevaara Riihimäeltä.

mikuun 2022 aikana ja päätökset tehdään helmikuun aikana.

Avustus maksetaan vasta hankkeen toteuduttua. Lisätietoa ja

MUUTOS JÄSENMAKSUIHIN JA YMPÄRISTÖOHJELMA Kokous päätti hyväksyä hallituksen esityksen lähteä valmistelemaan jäsenmaksuperusteisiin muutosta, jolla mahdollistettaisiin edullisemmat jäsenmaksut syyskaudella jäseniksi liittyville sekä yli 75-vuotiaille. Liitto ryhtyy valmistelemaan tarvittavaa sääntömuutosta. Mikäli kevätkokous 2022 hyväksyisi sääntömuutoksen, vuoden 2023 jäsenmaksut voitaisiin hyväksyä uusien sääntöjen mahdollistamalla tavalla.

Kokous hyväksyi Liiton uuden ympäristöohjelman. Liiton seuraavan sääntömuutoksen yhteydessä tullaan ehdottamaan myös kirjausta, että jatkossa ympäristöohjelmaan tehtävät muutokset tuodaan Liiton kokouksen hyväksyttäväksi. Ympäristöohjelma löytyy sukeltaja.fi Materiaalipankista syyskokouskansiosta.

KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN TAMPEREELLA Liiton kevätkokous 2022 järjestetään Tampereella 3.4. Tampereen Urheilusukeltajat ry:n 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Seuran juhlapäivää vietetään lauantaina 2.4. ja juhlaviikonlopun paikkana on Tampere-talo.

10

4/2021 SUKELTAJA

linkki hakulomakkeeseen löytyy sukeltaja.fi > Sukeltajaliitto > Jäsenyys > Hae jäsenyhdistykseksi > Sukeltajaliiton hankeavustus

Suomen edullisin sukellusverkkokauppa

Sirrikuja 4 F 34, 00940 Helsinki www.sammakkomies.fi - 040 544 2049

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone Tommi Pasanen

- Täyttöasema 230 / 300 bar

Vapaasukelluksen syvyyslajien AIDA MM-kilpailut VAPAASUKELLUKSEN syvyyslajien AIDA MM-kilpailut käytiin syys-

kuussa Kyproksella Limassolissa. Suomesta kilpailuun osallistuivat Miro Suonperä, Tommi Pasanen, Matti Eronen, Kristian MäkiJussila ja Henrietta Kivijärvi. Kilpailun lajeina olivat CWT (syvyyssukellus monoräpylällä), CNF (syvyyssukellus ilman räpylöitä, FIM (köysiavusteinen syvyyssukellus) ja CWTB (syvyyssukellus stereoräpylöillä).

Suomalaiset eivät sijoittuneet aivan kymmenen parhaan joukkoon, mutta miesten sarjan kaikkien lajien kokonaistuloksissa Tommi Pasasen sijoitus oli 12. Paras yksittäinen tulos oli Pasasen 13. sija syvyyssukelluksessa ilman räpylöitä.

Matti Eronen sukelsi stereoräpylöillä uuden Suomen ennätyksen 64 metriä. Tällä tuloksella hän sijoittui sarjassa sijalle 17. Myös Henrietta Kivijärvi teki Suomen ennätyksen naisten sarjassa, 40 metriä stereoräpylöillä sijoittuen sarjassa 25. sijalle. Kokonaistuloksissa Kivijärven sijoitus oli 17.

Kilpailuun osallistui noin 130 vapaasukeltajaa, joista noin puolet miesten ja puolet naisten sarjaan.

Kaikki tulokset löytyvät kisasivulta

www.aidainternational.org/WorldChampionship2021

Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

Taskut auki VINKKI Kouluttaja Ari-Pekka Hakulinen on tuunannut kuivapukunsa taskut helppokäyttöisemmiksi.

– Kaikissa käyttämissäni puvuissa taskut ovat niin lörppöjä, että etureuna taipuu sisään, kun työntää käden taskuun.

Taskun sisälle voi laittaa A4-kokoisen polypropyleenisen muovilevyn. Samasta materiaalista voi tehdä isoja wetnoteseja esimerkiksi koulutuskäyttöön.

– Levyn avulla tasku pysyy auki. Joissakin on sisällä jo valmiina nauhat, joihin voi haalla kiinnittää tavaroita. Näin tavarat eivät putoa, Ari-Pekka Hakulinen

kun niitä ottaa taskusta, hän neuvoo.

Toinen vinkki, jonka Hakulinen antaa, on lisätä taskun läppään riittävästi tarranauhaa, jotta se pysyy kiinni.

– Jos tasku pullottaa, eivät pienet tarrat osu kunnolla kohdakkain

Ari-Pekka Hakulinen

Ari-Pekka Hakulinen

ja tasku aukeaa.

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi T-Housing Saksasta: 199€ Alumiinikotelo - GoPro Hero 5/6/7:lle - max syvyys 150m 299€ GoPro Hero 8:lle, 299€ GoPro H. 9/10:lle - max syvyys 250m

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kattava valikoima Nauticam-koteloita, -portteja, -optiikkaa, -varusteita, -varsia ja -varaosia. Kysy!

Esim. Nauticam-kotelot: Canon EOS R5 3995€ Canon EOS R3 6150€ Nikon Z7II/Z6II 3890€ Sony A1 3490€ Sony A7C 2690€ Sony A7SIII 3190€

Inonin uusin Z-330: 699€ D-200: 599€, snootti 277€ D-2000: 479€, snootti 250€ optiset kaapelit alkaen 59€

Sony A7RIV/A9II 3190€ Sony A7IV 3520€ Olympus EM1III 2165€ Olympus TG-6 860€ Sony RX100V 1115€ Panasonic GH6 3850€

k u va a j a l l e

Cerella.fi Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 10000 lumenia: 1216€; CRI 95, 15000 lumenia: 1752€; CRI 82, 35000 lumenia: 3671€.

Aquatica Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam Paralenz Sea & Sea T-Housing

SUKELTAJALIITON jäseneksi hyväksyttiin

vuoden 2021 aikana kolme uutta seuraa: Jedan kalakulinaristit ry (Helsinki), Oulun Uppopallo ry sekä Abborre Freediving ry

Pekka Tuuri

Uusia seuroja – tervetuloa mukaan!

Erikoinen hopearuutana

(Helsinki). Jedan kalakulinaristit ry keskittyy nimensä mukaisesti sukelluskalastukseen.

KALA Hopearuutana on kummallinen kala. Ne näyttävät samoil­

Oulun Uppopallo ry perustettiin varmista­

ta kuin Eurooppaan 1600­luvulta lähtien istutetut idästä tuodut kul­

maan, että lajin harrastaminen

takalan villimuodot, joiden joukossa hopearuutana on ehkä saapunut

Oulussa jatkuu. Abborre Free­

Eurooppaan. Kultakalalammikoista se on sitten lähtenyt levittäyty­

diving ry on vapaasukellukseen erikoistunut seura,

mään. Itämerelle asti laji on selviytynyt 1980­luvulla ja Suomen etelä­

joka järjestää jäsenilleen koulutusta ja retkiä.

rannikolle vuonna 2005.

Naaras ei tarvitse lisääntyäkseen hopearuutanakoirasta – lähes minkä tahansa särkikalakoiraan maiti riittää laukaisemaan sen munien kehityksen. Laboratorio­oloissa ainakin sorvan, salakan ja lahnan mai­ ti on kelvannut. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole risteymiä, vaan emon­

Oikaisu

sa klooneja. Tästä syytä yksikin luontoon päässyt hopearuutananaa­

EDELLISESSÄ LEHDESSÄ kerroimme sivulla 8 vapaa­

sukelluksen kouluttajakurssista. Jutussa olleen ryhmäku­ van kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että kuva on

ras saattaa aloittaa menestyvän populaation. Kloonina lisääntymisen takia hopearuutana ei olekaan perinteisessä mielessä vain yksi laji, vaan lajiklusteri, johon kuuluu erilaisia gynogeneettisiä (aseksuaalisen

Kaatialasta, mutta kuva on otettu avovesiharjoitusten

lisääntymisen järjestelmä, joka vaatii siittiöiden läsnäoloa ilman sen

yhteydessä Montolasta. Pahoittelemme virhettä!

DNA:n todellista osallistumista munien kehitykseen) klooneja ja myös tavanomaisesti lisääntyvä kultakala. Suomesta on löytynyt ainakin kahden ryhmän edustajia.

Laitesukelluksen turvaohje on päivitetty

Hopearuutanoita on vaikea erottaa ruutanoista ulkonäkönsä puo­ lesta. Usein joutuu avaamaan koko kalan ja tutkimaan sen vatsakal­ voja. Vähintään joutuu tunnustelemaan kiduskaaren siivilähampaiden lukumääriä ja perä­ tai selkäevän kovan etureunan sahanterämäisyyt­ tä. Kala voi kasvaa (erityisesti risteytyessään ruutanan kanssa) jopa 2–3,5­kiloiseksi, mutta yleensä kalat painavat alle kilon.

Hopearuutana ei kuitenkaan ole ”vain hiukan erinäköinen ruuta­ na”, vaan se on aivan oma lajinsa, jonka ekologia on tyystin eri kuin kotoisen ruutanan. Se on häiriintyneiden ja hyvinkin rehevöityneiden ja sameiden vesien yleiskala, joka helposti syrjäyttää ruutanan kova­

TURVAOHJEEN PÄIVITYKSESSÄ on pois­

na kilpailijana ja lähes mihin tahansa sopeutuvana lajina. Hopearuu­

tettu luku ”Olosuhteet, joissa suora pin­

tanoilla on myös kova tarve levittäytyä ja pyrkiä uusiin vesistöihin, jos

taan nousu on estynyt” ja lisätty luvut

kanta käy liian tiheäksi. Laboratorio­oloissa akvaarioiden tulovesiput­

jääsukeltamisesta ja kaivossukeltamisesta.

Lisäksi on tarkennettu muutamia palaut­ teen perusteella epäselväksi koettuja koh­ tia. Muutokset on merkitty ohjeeseen nä­ kyviin sinisellä värillä.

kia on pitänyt lyhentää, kun kalat yrittävät väkisin tunkea niihin, ja luonnossa hopearuutanat uivat salaojaputkiin ja traktorinuriin – niin älytön tarve niillä on päästä muualle.

Sukeltajan on vaikeaa nähdä lajia, koska se ei pärjää kirkkaassa ve­ dessä, jossa on petokaloja. Jos joku nyt oikein innostui etsimään ho­ pearuutanaa, kannattaa harkita sukellusta pienvesissä kylmän veden aikana lajin levinneisyysalueella. Hopearuutana on hyvin liikkuvainen

Päivitetty ohje

www.sukeltaja.fi/materiaalipankki > Turvallinen sukeltaja

ja karkaa herkemmin kuin ruutana sekä piileskelee herkästi. Kalabon­ garille tässä on todellista haastetta!

ESSI KESKINEN 4/2021 SUKELTAJA

13

Heli Halava

Saimaan Norpat 50 vuotta MARRASKUUN ALUSSA lappeenrantalainen Saimaan Nor-

pat Urheilusukellusseura ry juhlisti 50-vuotista historiaansa risteilemällä upealla Saimaan kanavalla. Juhlassa palkittiin monia seuran jäseniä, joista kuvassa oleva Ismo Marttinen sai Sukeltajaliiton kultaisen ansiomitalin ja -merkin. Mitalin luovutti Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio.

Marcin Dobrucki

OSVIITTA

Pieniä ympäristötekoja

Järkeä jätehuoltoon SUKELLUSRETKELLÄ TAI -LEIRILLÄ syntyy helposti paljon

roskaa, jos ei mieti etukäteen, miten sitä minimoisi. Jätehuollon suunnittelu on yksi osa tapahtuman suunnittelua.

Aluksilla ja muillakin reissuilla olisi hyvä käydä aluksi läpi, miten kierrätys ja jätehuolto on toteutettu.

• Valitse jo kaupassa mahdollisimman vähän pakattuja Marcin Dobrucki

tuotteita.

• Pakkaa elintarvikkeet kotona kestäviin ja pestäviin rasioihin.

• Vältä kertakäyttöastioita ja -rasioita sekä virvoitusjuomapulloja ja -tölkkejä – oma termari/juomapullo mukaan.

• Vältä ruokahävikkiä.

• Vältä mikromuoveja sisältäviä kosmetiikka- ja hygieniatuotteita.

• Hanki kestäviä ja korjattavia veneilytarvikkeita.

• Lajittele roskat jo ennen kotiin lähtöä. Voit varata vaikka eriväriset pussit eri jätelajeille: biojätteelle, pahville, muoville, sekajätteelle jne. Vie roskat lähimpään lajittelupisteeseen.

• Pulloteipit ovat pieniä mutta haitallisia roskia, jotka eivät saa päätyä luontoon. Materiaali on yleensä muovia, joka murustuu ajan saatossa mikromuoviksi. Mikromuovit päätyvät vesieliöiden vatsaan ja sitä kautta myös ihmisiin.

KRISTIINA KARILA

Lähde: pidasaaristosiistina.fi. Sivustolta löytyy paljon ympäristötietoa ja vinkkejä veneilijälle sekä vesillä ja

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

rannoilla liikkujalle.

Marcin Dobrucki nosti sukellusretkellä Kirkkonummen Porkkalassa pohjasta roskapussin, jonka sisältö paljasti sen olevan 1970-luvulta.

Muoviroskat ovat säilyneet meressä 50 vuotta surullisen hyväkuntoisina.

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet

– Porto Santo –

Kultainen saari Pieni Porto Santon saari Madeiran saaristossa on kuin kultakimpale valtameren syleilyssä.

Se tunnetaan pitkästä ja kauniista hiekkarannastaan. Tarinan mukaan Christopher Columbus asui saarella ja suunnitteli siellä ensimmäistä merimatkaansa Atlantin halki. Täällä kalaisat riutat ja hylyt sekä vulkaaniset kivimuodostelmat houkuttelevat upeille sukelluksille.

SUSANNA KORKIATUPA

16

4/2021 SUKELTAJA

Juhani Väihkönen

Hohtava polyyppien runkokunta toimi mallina tässä kisakuvassa, joka otti osaa Luovaan sarjaan CMAS Sukelluskuvauksen MM-kisoissa Porto Santolla.

4/2021 SUKELTAJA

17

Adam Hanlon

Adam Hanlon

Skorpionikala taitaa maastoutumisen.

Lukuisat kalalajit viihtyvät suojaisan Cordecan liepeillä.

J

os kaipaat kaupungin sykettä ja ihmisvilinää, älä lähde Porto Santolle. Saari on vain 11 kilometriä pitkä ja kuusi kilometriä leveä. Unelias, pieni saari on 5500 asukkaan koti. Pikkukaupunki Vila Baleirassa on jonkin verran palveluita turisteille. Hämmästyttävää kyllä, tällä pienellä saarella operoi ainakin kolme sukelluskeskusta. Sukeltajille Porto Santon vesillä siis riittää nähtävää ja koettavaa.

KALOJEN VALTAAMA MADEIRENSE

Valtavat määrät kalaa parveilee Madeirense-hylyllä, joka on upotettu keinotekoiseksi riutaksi. Hylky sijaitsee noin 34 metrissä, eli sille sukeltaminen edellyttää vähintään CMAS **Diver -korttia. Pohja on hiekkaa. Yläosa hylystä on 26 metrissä.

70-metrisellä hylyllä riittää paljon tutkittavaa, sillä se on jo itsessään kiinnostava.

Parasta antia ovat tietenkin kymmenet erilaiset kalalajit, joita sen suojissa liikkuu.

Kohde on omiaan siis myös pitkille seoskaasusukelluksille.

Madeirensella voi esimerkiksi nähdä erilaisia rauskuja, barrakudia, suuria meriahvenia, vuokkokaloja, skorpionikaloja, papukaijakaloja ja napsijoita. Hylky on

18

4/2021 SUKELTAJA

yksi itäisen Atlantin suosituimpia kohteita. Youtubesta löytyy useita videoita hylyltä, missä kalojen runsaus näkyy selvästi.

Monet meriahvenet ovat varsin tottuneita sukeltajiin.

kohoavat 30 metrissä olevasta hiekkapohjasta aina 20 metriin. Basalttimuodostelmat ovat hyviä majapaikkoja muun muassa mureenoille.

PEREIRA D'EÇA ELI CORDECA

Toinen hylkykohde on myöskin riutaksi upotettu korvetti (sota-alustyyppi). Cordecan keula on noin 15 metrissä ja perä 30 metrissä. Hylky sijaitsee siksi mukavalla paikalla, että se on usein suojassa tuulilta ja virtauksilta. Madeirense sen sijaan sijaitsee avoimemmalla paikalla. Molemmat ovat silti hyvällä säällä erinomaisia kohteita. Suojaisalla Cordecalla näkyvyys on usein yli 25 metriä.

RIUTTOJA MIELIN MÄÄRIN

Hylkyjen lisäksi saaren ympäriltä löytyy lukuisia muita riuttakohteita, joissa majailee runsaasti kaloja ja äyriäisiä. Osalle kohteista riittää CMAS *Diver -luokitus maksimisyvyyden ollessa 10–15 metriä.

Monet kohteet ovat kuitenkin syviä tai tarjoavat muuten haastetta. Sukelluskeskuksilla on valikoimissaan myös nitroksitäyttöjä.

Vaikuttava kohde on ainakin Baixa das Bicudas, jossa vedenalaiset basalttipylväät

VIRTASUKELLUKSIA KIVENMURIKAN YMPÄRILLÄ

Porto Santon saaren lähellä sijaitsevan pikkusaari Ilhéu de Ciman ympärillä on useampi sukelluskohde. Saari on ikään kuin suuri kivenlohkare meressä. Yksi kohteista on Escadinhas, jossa saattaa olla voimakkaita virtauksia etenkin täyden ja uuden kuun aikaan. Maksimisyvyys on 33 metriä. Virtauksen vuoksi kohde sopii vain kokeneille sukeltajille. Täällä on paljon kaloja ja voi nähdä esimerkiksi mureenoita, meriahvenia ja barrakudia.

Ilhéu de Ciman etelärannalla oleva CAIC on matala ja rentouttava kohde, jossa voi myös snorklata. Helppo kohde on suosittu, minkä vuoksi siellä asuvat kalat ovat varsin tottuneita sukeltajiin ja saattavat helposti lyöttäytyä seuraan.

Samantyyppinen kohde on lähistöllä sijaitseva Pedra do Ginja, joka on saanut nimensä siellä majailevan ystävällisen ja kiltin meriahvenen mukaan. Täällä

Juhani Väihkönen Adam Hanlon

Porto Santon kultainen hiekkaranta on noin yhdeksän kilometriä pitkä.

P

5 km

Ilhéu de Ferro

Porto Santo

Ilhéu da Cal

maksimisyvyys on noin 20 metriä. Hienot basalttipylväät, kivet ja lohkareet lepäävät valkoisella hiekkapohjalla, jonka suojissa saattaa lymyillä keihäsrausku ja josta voi kurkistaa ruohoankeriaita.

PAIC on sopivalla tuulella suojaisa ja eri syvyyksien ansiosta monen tasoisille sopiva kohde, jossa voi kokeilla myös virtasukellusta. Virrassa voi lipua saaren

Ilhéu de Cima

itäpuolelle. Ilhéu de Ciman lounaispuolella sijaitsevan Cabeço do Poion maksimisyvyys on 20 metriä. Täällä saattaa olla voimakas virtaus nousu- ja laskuveden puolivälissä, mutta merielämä on runsasta.

Jos haluat tutustua tarkemmin saaren lukuisiin kohteisiin, kannattaa tutkia portugaldive.com-sivuston Best Dives -osiota.

Valikosta voi valita kohteeksi Madeiran.

MITEN JA MILLOIN MATKUSTAA?

Madeiralla on lämmintä ympäri vuoden, mutta helmi-maaliskuu eivät ole ihan parhaita aikoja sukelluksen näkökulmasta ainakaan paikallisten mukaan. Tammimaaliskuussa veden lämpötila on noin 18 astetta. Paras aika sukelluslomalle on syyslokakuu, jolloin vesikin on vielä mukavan lämmintä, noin 25-asteista. Kuumin kuukausi on elokuu. Varsinainen sesonki ajoittuu kesäkuukausille, jolloin saarella on eniten lähinnä portugalilaisia turisteja.

Monet lentoyhtiöt lentävät HelsinkiVantaalta Madeiralle, mistä voi valita joko autolautan tai lyhyen paikallislennon jatkoyhteydeksi saarelle. Lautalla matka kestää noin puolitoista tuntia. Jotkut yhtiöt lentävät myös Porto Santolle, jolloin välilasku voi olla esimerkiksi Lissabonissa.

Sukellusvarusteiden kanssa matkustavan voi olla varminta kuitenkin valita yksi suora lento ja jatkaa matkantekoa lautalla.

Lokakuussa 2021 matkustajalta riitti, että oli täyttänyt Madeiran terveysviranomaisten verkkosivuilla lomakkeen todistukseksi rokotuksesta. Tällä pääsi maahan niin sanottua ”vihreää reittiä”. Lautalla tarkistettiin vielä koronapassi. » 4/2021 SUKELTAJA

19

Juhani Väihkönen

Kovatasoinen Madeira Underwater 2021 – sukelluskuvauksen CMAS MM-kisoissa

Adam Hanlon

SUOMEN EDUSTAJAT, Teemu Lakka ja

Juhani Väihkönen osallistuivat sukelluskuvauksen MM-kisoihin Porto Santolla 4.–9.10. Kilpailuun osallistui 21 maata, ja taso oli todella kova. Kilpailussa on kuusi kategoriaa, joita tänä vuonna olivat Kala, Teema: äyriäiset, Luova, Makro, Laajakulma ilman sukeltajaa ja Laajakulma sukeltajan kanssa. Neljään kategoriaan voi osallistua, ja niihin kuvattiin kahtena varsinaisena kisapäivänä, neljällä sukelluksella.

– Meillä ei ollut mallia mukana, joten meidän valittavaksemme jäi viisi kategoriaa, mikä helpotti kuvausten suunnittelua, Juhani Väihkönen kertoo.

Kisojen neljä virallista kohdetta olivat

Vila Baleiran kaduilla ei juuri näy tungosta.

tässä artikkelissakin mainitut Pereira

Teemu Lakka (vas.) ja Juhani Väihkönen (oik.) välissään paikallinen kilpailun järjestäjä Pedro Vasconcelos, kisojen tärkein kantava voima.

D'Eça -hylky, Pedra do Ginja, Cabeço do Poio ja CAIC. Varakohteita olivat Escadin-

maista joukkueessa oli sääntöjen sallimat

has ja PAIC.

viisi henkilöä: kaksi kuvaajaa, kaksi mallia

– Kohteisiin pääsee tutustumaan

piti tehdä pullohuoltoa kilpailupäivien

PIENI MUTTA VIEHÄTTÄVÄ KULTAINEN SAARI

yksi virallinen harjoituspäivä. Kuvat pitää

aikana, joten tehtävää riitti.

Parasta pinnalla taitaa olla upea kultainen hiekkaranta, joka jatkuu yhdeksän kilometriä. Tämän ja kuivasta ilmastosta johtuvan karuhkon ulkomuodon vuoksi jotkut tosiaan kutsuvat Porto Santoa kultaiseksi saareksi. Pienellä saarella ei ole kovin montaa hotellia, mutta majoitusta löytyy muutamasta all-inclusive-hotellista Airbnb-paikkoihin. Saarella on joitakin nähtävyyksiä ja vierailukohteita kuten Christopher Columbus -museo ja näköalapaikkoja. Myös lyhyehköjä patikkareittejä löytyy jalkaisin tai maastopyörällä koluttavaksi. Saarella on kaksi pientä vuorta, Pico do Facho ja Pico do Castelo. Pikkuiseen saareen tutustuu pinnalla helposti yhden päivän aikana vaikkapa vuokratulla jeepillä tai skootterilla. Veden alla sen sijaan riittää koko loman ajaksi tutkittavaa.

pujen lopuksi aika vähän ja kerralla pitää

la, mutta osa kuvaajista oli tullut lentäen

onnistua. Etenkin hylyllä nähtiin valtavasti

Madeiralta. Tämä taas aiheutti paluumat-

erilaisia kaloja: barrakudia, isoja groope-

kalla sen, että Madeiran ja Porto Santon

reita eli meriahvenia ja taidettiin jokunen

välillä lentävän pienehkön lentokoneen

piikkimakrillikin siellä nähdä, Teemu Lakka

ruuma tuli hyvin äkkiä täyteen ja joidenkin

kertoo.

kuvaajien matkatavarat jäivät saarelle.

Artikkelin lähteet: Haastattelut Teemu Lakka ja Juhani Väihkönen sekä Miquel Matos, Rhea Dive Center www.triploo.com www.madeiraunderwater.com www.portugaldive.com www.visitportugal.com www.rantapallo.fi

20

ja kapteeni. Näin isolle määrälle sukeltajia

ennakkoon, ja ennen kisapäiviä pidetään

4/2021 SUKELTAJA

suunnitella tarkkaan, koska aikaa on lop-

Kisojen ensimmäisinä päivinä oli

– Me matkustimme saarelle autolautal-

Tiettävästi kaikkien kalusto on kuitenkin palautunut turvallisesti oikeille omista-

harjoittelua ja näkyvyyttä. Paikallisten

jilleen. Saarelle olisi voinut lentää myös

seurojen ja liiton vastuulla olevat kisajär-

suoraan, mutta epäilimme juurikin matka-

jestelyt sujuivat kuitenkin mukavasti ilman

tavaroiden puolesta, joten valitsimme sen

suurempia ongelmia. Jokaisesta maasta

takia lautan, mikä olikin fiksu veto, Juhani

oli vähintään kaksi osallistujaa, ja joistakin

Väihkönen toteaa.

Adam Hanlon

merenkäyntiä, mikä häiritsi aavistuksen

Iloinen joukko kisoihin osallistuneita sukelluskuvaajia ja heidän avustajiaan eri maista.

Teemu Lakka Teemu Lakka

Säppikala sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kisakuva Laajakulma ilman sukeltajaa -sarjasta.

Taustalla komeilee Cordeca.

Kala-sarjan kilpailukuvassa tarkkailee pieni, ahvenkaloihin kuuluva Serranus atricauda.

Pentti Hartikainen, Kuopio

Voimasukeltajasta nautiskelijaksi Veden kutsu on vienyt Vuoden sukelluskouluttaja Pentti Hartikaista pimeistä suosukelluksista töihin etelän kirkkaisiin vesiin. Arvostava palaute motivoi jatkamaan aktiivisena sekä oman seuran että Sukeltajaliiton tehtävissä.

KRISTIINA KARILA Kuva Jani Antikainen

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Olen aina tuntenut suurta vetoa veteen. Lapsena uimaan piti päästä kymmenen kertaa päivässä. Osallistuin vuonna -82 Iisalmen Urheilusukeltajien peruskurssille, joka alkoi joulukuussa. Läksin inttiin helmikuussa, joten avovedet jäivät silloin suorittamatta.

Aloitin työt Ilmavoimissa -84 ja huomasin, että täällähän on sukeltajia. Sukelluskärpänen oli puraissut siinä määrin, että vuonna -87 hain Merivoimien sukeltajakurssille kantahenkilökuntaan kuuluvana. Kurssille on tosi vaikea päästä, mutta aloitin harjoittelun vuotta aikaisemmin, jotta läpäisen mm. kuntotestit.

MILLAISTA SUKELLUSTYÖ OLI PUOLUSTUSVOIMISSA?

Sukellukset olivat välillä aika rankkoja. Esimerkiksi 90-luvulla räjähteiden raivaaminen käsin ei ollut ollenkaan mukavaa. Mieleen on jäänyt myös sukellus suolampeen Orivedellä, kun etsimme sodan aikaan sinne syöksynyttä lentokonetta. Oli toukokuun alku ja jää kantoi juuri ja juuri. Välillä piti rakentaa siltoja, että pääsimme sulapaikkojen yli. Pohja oli niin pehmeää höttömutaa, etten tiennyt, olinko pohjassa vai en. Näkyvyys oli nolla: piti laittaa lamppu maskiin kiinni, jotta näin, että valo toimii. Annostimeen meni mutaa ja hengittäminen oli vaikeaa. Oman säväyksensä toi tieto, että lentäjä saattaisi olla koneessa. Lopulta kone löytyi ja helikopteri nosti sen. Ohjaamo oli onneksi tyhjä – tarina ei kerro, pelastuiko lentäjä.

MITÄ PUUHASIT TUOLLOIN HARRASTUSPUOLELLA?

Aloin sukeltaa harrastuksena oikeastaan vasta 2000-luvun alussa. Liityin Kuopion Urheilusukeltajiin 2003, kun poikani aloitti norppatoiminnassa. Ryhdyin norppaohjaajaksi, kun ajattelin, että haluan tehdä jotakin järkevää samalla, kun lapsi harrastaa. Laite-

22

4/2021 SUKELTAJA

sukelluskouluttajakurssin olin suorittanut -93 ja jatkoin kouluttautumista edelleen. Vuodesta 2009 lähtien olen pitänyt seurassa joka vuosi 1−2 kurssia ja ollut muilla avustavana kouluttajana mukana. Pidän lähinnä jatko-, turvallisuus- ja P3-kursseja.

MIKÄ MOTIVOI SINUA KOULUTTAMAAN?

On mielenkiintoista pitää vaihtelevasti erilaisia kursseja, koska silloin joutuu perehtymään itsekin materiaaliin syvällisesti, oppii eikä pääse helpolla. Tykkään ohjaamisesta ja kouluttamisesta. On hyvä saada palautetta − eikä siis välttämättä palkintoja − vaan ylipäätään palautetta. Se tunne, että tehtyä työtä arvostetaan, antaa tosi paljon motivaatiota jatkaa. On hienoa saada oppilaalta palautetta, että hän tuntee saaneensa hyvän koulutuksen. Mieleeni on jäänyt yksityisoppilas, joka pelkäsi vettä lapsuuden hukkumiskokemuksen vuoksi, mutta halusi voittaa pelkonsa. Ensimmäisenä iltana vain hengitimme pinnan alla käsi kädessä. Lopulta hän suoritti koko allasjakson, maski päästä -harjoitukset ja kaikki.

MIKÄ INNOSTI SINUA OPISKELEMAAN PADI-KOULUTTAJAKSI?

Jäin Puolustusvoimista eläkkeelle vuonna 2014, ja jo muutamaa vuotta aiemmin pohdin, mitä haluaisin tehdä jatkossa. Thaimaan liveaboard-reissulla mietin, että nämä sukellushommat täällä olisivat kivoja. Löysin matkailun ohjelmapalvelutuottajan ammattitutkinnon, ja osana siihen kuuluvaa seikkailuohjaajakoulutusta suoritin sitten PADI-kouluttajakoulutuksen. Vuonna 2012 ryhdyin kouluttamaan kaupallisella puolella seuratoiminnan ohella, ja sitten eläkkeelle jäätyäni lähdin Thaimaahan töihin sukelluskeskukseen. Koulutin siellä kolme talvea ja vedin paljon peruskursseja, mutta päästäkseen tekemään enemmän sukellussafareja olisi pitänyt kouluttaa tosi pitkään ja omata vankka kokemus alueesta.

MIKÄ TÄSSÄ LAJISSA KIEHTOO?

Sukelsin vuoteen 2000 asti työkseni, mikä ei aina ollut niin mukavaa. Olin siihen asti vähän sellainen voimasukeltaja, piti yrittää nähdä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. 2004 keväällä Thaimaassa koin sukelluksella oivalluksen: mihin oli kiire, kun kaikki nämä korallit ja kalat ja muut upeat nähtävyydet olivat siinä ympärillä. Kiirehtiminen loppui siihen. Nautin enemmän etelän helpoista lomasukelluksista, mutta kylmissä vesissä on nähtävyytenä enemmän hylkyjä.

min. Ennen ei ollut myöskään toimintaa lapsille ja nuorille. Nyt sukellus voi olla koko perheen harrastus.

OLET OLLUT MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ DYYKKI-OPPIMISYMPÄRISTÖÄ. MITEN SE ON MUUTTANUT KOULUTTAMISTA?

Sähköinen oppimisympäristö on ihan loistava juttu, helpottaa tosi paljon kouluttajien työtä. Se on joustavaa myös oppilaille, kun he voivat itse valita opiskeluaikansa. Haasteena on, että suoritusten valvonnassa pitää olla tarkka – oppilaita ei voi päästää riman alta.

MITEN SUKELLUSHARRASTUS ON MUUTTUNUT HARRASTUK-

MITÄ MUUTA HARRASTAT?

SESI ALKUAJOISTA?

Saan eläkkeellä tehdä asioita, joita olen aina halunnut tehdä. Toimin freelancerina matkailun ohjelmapalvelujen tuottajana: teen melontaohjausta, moottorikelkkasafareja, sähköpyöräretkiä ja norpparetkiä. Nautin siitä, että saan tehdä ihmisten kanssa mukavia reissuja. Itsenäisenä yrittäjänä teen sen verran kuin haluan.

Vapaalla kutsuvat hommat metsäpalstalla, metsästys ja kalastus ja muu erätoiminta.

Olen kiinnostunut historiasta, joten olen lukenut läpi kaikki seuran hallituksen pöytäkirjat 50 vuoden ajalta. 70-luvulla piti harjoitella kokonainen talvi hallilla, ennen kuin myönnettiin oikeus sukeltaa avovedessä. 80-luvulla oli tosi kovat vaatimukset, jotta läpäisi peruskurssin. Nykyään koulutuksessa seurataan, miten maailmalla koulutetaan, ja sen myötä lajin pariin pääsee helpom-

4/2021 SUKELTAJA

23

Norpat

Rantalelut kiertoon Onko rantapallosta veto poissa, venttiili rikki, ilmat pihisevät hiljalleen pois?

Tässä kierrätysvinkkien klassikko, jossa hyvin palvellut rantalelu saa uuden elämän sukelluksen apuvälineenä. Askartele siitä kelluva tai uppoava hahmo uima-altaaseen ilahduttamaan nuorempia sukeltajia tai sukelluskuvausta opettelevia.

IRENE SAVOLAINEN Kuvat Tiina Boman

1.

LEIKKAA RANTAPALLO

suikaleiksi niin, että toinen napa jää ehjäksi. Lisäksi tarvitset painon (tässä kuntosaleilta tuttu nilkkapaino), kelluvan pallon (esim. pingispallo) ja kuminauhan (tässä kertakäyttöisestä kasvomaskista irrotettu korvalenkki).

Leikkiin ja tehtäviin • Voit käyttää kelluvaa meduusaa esimerkiksi viestin apuvälineenä: uidaan tietty matka meduusa pään päällä, ja vaihto tapahtuu siirtämällä se joukkuekaverin pään päälle.

• Hippaleikissä hippa pitää meduusaa kädessään ja lonkeron kosketuksesta seuraava jää hipaksi.

• Kelluvan meduusan alta voi sukeltaa tai se pitää kiertää uitaessa tietty matka.

• Uppoavan mustekalan voi pudottaa pinnalta, ja se pitää saada kiinni sukeltamalla ennen kuin se koskettaa pohjaa.

• Mustekala voi toimia pohjassa merkkinä, jonka kohdalla pitää pintauinnin jälkeen sukeltaa koskettamaan sitä.

• Sukelluskuvauksessa huojuva merilevä on hyvä harjoittelukohde.

24

4/2021 SUKELTAJA

2.

PINGISPALLON AVULLA

rantapallosta syntyy pinnan tuntumassa kelluva meduusa lonkeroineen.

3.

PAINON AVULLA upotat ranta-

pallon pohjaan joko leijuvaksi merileväksi tai mustekalaksi.

Ympäristö

Sukeltajaliitolle uusi ympäristöohjelma Sukeltajaliiton uusi ympäristöohjelma hyväksyttiin Liiton syyskokouksessa.

Ohjelma määrittelee Sukeltajaliiton, Liiton jäsenseurojen ja niiden jäsenten sekä Liiton yhteisöjäsenten ympäristövastuulliset ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset toimintatavat. Ensi vuonna julkaistaan myös kaksi uutta kurssia, joilla perehdytään ympäristövastuulliseen toimintatapaan sekä sukeltajan että seuran näkökulmasta.

MIKA RAUTIAINEN Kuva Dreamstime

Y

mpäristöohjelma kuvaa, miten sukellusyhteisön jäsenet voivat toimia vedenalaisen luonnon puolesta puhuvina ympäristövaikuttajina ja samanaikaisesti itse toimia ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti omassa sukellusharrastuksessaan. Ohjelma antaa viranomaisille ja Liiton muille sidosryhmille tietoa harrastesukeltamisen ympäristövaikutuksista, sukellustoiminnan hyvistä käytännöistä ja sukeltajien roolista vedenalaisen maailman asiantuntijoina. Se myös auttaa Liiton jäsenistöä ja muita sidosryhmiä tunnistamaan hyviä käytäntöjä noudattavat sukellusalan toimijat sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

KANSAINVÄLISEN STANDARDIN MUKAINEN

Koska sukeltajat pääsevät näkemään ja kokemaan vesiympäristön tilan omin silmin, ympäristötietoisuus ja ympäristöasioiden huomioiminen on ollut aina läsnä sukeltajien toiminnassa.

Sukeltajaliiton ensimmäinen ympäristöohjelma julkaistiinkin jo vuonna 1994. Uusi ympäristöohjelma on laadittu kansainvälisen standardin ISO 21416:2019, Recreational diving services − Requirements and guidance on environmentally sustainable practices in recreational diving pohjalta. Ohjelmassa on lisäksi huomioitu urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman periaatteita.

VESILUONNON HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN KEINOJA

Sukeltajat voivat edistää vesiluonnon hyvinvointia minimoimalla oman toimintansa haitalliset vaikutukset ja esimerkiksi roskia keräämällä, rantoja puhdistamalla, vedenalaista luontoa havainnoimalla ja havainnoista raportoimalla. On myös tärkeää, että sukeltajien tekemät havainnot saadaan tiedeyhteisön ja päättäjien käyttöön.

Ympäristövastuullinen sukellustoiminta sisältyy eri sukelluskurssien koulutusmateriaaleihin. Liitto on julkaissut lajintunnistuskortit, joiden tarkoitus on tutustuttaa sukeltajia suomalaisen vesiympäristön kasveihin ja eläimiin. Liitto on myös julkaissut Sukeltajan vesiluonto -kirjan.

Ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti Liitto järjestää vuoden 2022 aikana yhteistyökumppaniensa kanssa vesiympäristön suojelemiseen liittyviä kampanjoita, tapahtumia ja webinaareja sekä osallistuu muiden toimijoiden kampanjoihin ja tapahtumiin. Liitto jakaa ympäristöpalkinnon, tukee ja kannustaa seuroja rantojen puhdistustoiminnassa ja tiedottaa puhdistustapahtumista sekä osallistuu Itämeripäivän tapahtumiin.

Sukeltaja-lehdessä ympäristöaiheet ovat säännöllisesti esillä.

UUSI KURSSI YMPÄRISTÖVASTUUSTA

Liitto julkaisee ensi vuonna Dyykissä Ympäristövastuullinen sukeltaja -kurssin, jolla sukeltaja voi syventää ja vahvistaa vastuullisuuteen liittyvää osaamistaan, ja Ympäristövastuullinen sukellusseura -materiaalin, joka auttaa seurajohtoa ja sukellustapahtumien järjestäjiä sukellustoiminnan hyvien käytäntöjen soveltamisessa seuran toimintaan ja tapahtumiin.

Linkki ympäristöohjelmaan

www.sukeltaja.fi > sukeltajaliitto > vastuullisuus > ympäristö ja ilmasto 4/2021 SUKELTAJA

25

Petri Heikkinen

Iloiset sukeltajat tukialus Orbitilla ottivat vastaan DAN-lähettiläät ja tutustuttivat Porkkalan hylkypuistoon.

25 000 kilometriä kestävän kehityksen vuoksi DAN Europen kestävän kehityksen lähettiläät Alana Alvarez ja Manuel Bustelo ajoivat syksyllä Euroopan halki täyssähköautolla ja tapasivat matkallaan päättäjiä, yrityksiä ja sidosryhmiä, joille kestävä kehitys ja merten hyvinvointi on tärkeää. Italiasta startannut DAN Sustainable Tour kaarsi lokakuussa vieraaksemme Suomeen.

ANNE RÄISÄNEN-SOKOLOWSKI, NIKO NAPPU, MINNA KOIVIKKO

A

lana Alvarez ja Manuel Bustelo saapuivat Suomeen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologiselle asemalle tutustumaan ilmastonmuutoksen tutkimukseen. Asemalla on myös Biotaiteen yhdistyksen residenssi. Alvarez ja Bustelo tapasivat useita biotaiteilijoita, jotka toimivat tieteen ja taiteen rajapinnoilla.

Seuraavana kohteena oli Oulangan tutkimusasema, jossa tehdään kansainvälisestikin merkittävää ilmastonmuutostutkimusta EcoClimate-tutkimuskenttien avulla. Sieltä matka jatkui Jyväskylän kupeessa sijaitsevaan Säynätsaloon Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPSin vieraiksi. Säynätsalossa pidettiin ensimmäinen Suomen kiertueen yleisöseminaareista, joihin oli mahdollista

26

4/2021 SUKELTAJA

myös osallistua etänä. Esityksessään Alvarez ja Bustelo kertoivat merten huonosta tilasta: hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja merten lämpötilan nousu uhkaavat meriekosysteemeitä monin tavoin.

Mikäli tilannetta ei saada käännettyä parempaan, tulevat korallien tukirangat kirjaimellisesti liukenemaan pois.

HAAMUVERKKOJEN KIERRÄTYSTÄ

Sukellusyhteisöllä ja sukelluksesta elantonsa saavilla yrityksillä on kuitenkin keinoja muuttaa toimintatapojaan ja liiketoimintamallejaan edessä olevia globaaleja haasteita ajatellen. Yhteen mielenkiintoiseen aloitteeseen lähettiläät tutustuivat Alankomaissa ja Norjassa, missä sukeltajat auttavat keräämään hylättyjä

Krista Paasi Creative

Sukeltajaliiton vuoden ekoteko HAASTAMME Sukeltajaliiton jäsenet, seurat ja yhteisöjä-

senet pohtimaan, miten voimme itse vaikuttaa paikallisesti luonnon ja erityisesti vesistöjemme tilaan. Palkitsemme pienempiä tai isompia aloitteita, ideoita tai tapahtumia, jolla edistetään kestävää kehitystä tai suojellaan luontoa.

Vuoden ekoteko 2021 -palkinto jaetaan GoExpomessuilla, jotka pidetään Helsingissä 4.–6.3.2022. Mukana valitsemassa ja palkitsemisessa on myös DAN Europe.

Esitykset pyydetään lähettämään 31.1.2022 mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa sukeltaja.fi >

DAN Europen lähettiläät Alana Alvarez ja Manuel Bustelo ajoivat täyssähköautolla 25 000 kilometriä halki Euroopan. Suomesta matka jatkui Baltian ja Itä-Euroopan kautta Italiaan.

Anne Räisänen-Sokolowski

sukeltajaliitto > huomionosoitukset.

kalapyydyksiä merestä pois, jotta niihin ei tarttuisi enää kaloja ja merinisäkkäitä. Materiaali kierrätetään ja siitä valmistetaan esimerkiksi käytössä olleen Hyundain auton sisustusta.

BIOSFÄÄRIALUE PÄIJÄNTEELLE

Alana Alvarez ja Manuel Bustelo tutustuivat myös suomalaiseen luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Lapissa oli kiertueen aikana ruska parhaimmillaan. Keski-Suomessa oli mahdollisuus meloa Päijänteellä ja nukkua taivasalla. Päijänteen alueelle on aikomus hakea UNESCOn biosfäärialue-statusta. Biosfäärialueen ajatuksena on tarjota yhteinen alusta alueen kestävälle liiketoiminnalle, tieteelle ja kulttuuriarvoille samalla turvaten järvialueemme monimuotoinen luonto. Hyvänä esimerkkinä on kestävän kehityksen matkailupalveluita tarjoava Säynätsalon kunnantalo, joka Alvar Aallon työnä toi kiertueelle arvokasta kulttuuriantia.

Etelää kohti tultaessa lähettiläät tutustuivat Evon alueen majaviin PLUPSin ja Luonnonperintösäätiön kanssa. Molemmat säätiöt hankkivat metsiä suojeluun − arvokas yhteinen luontomme on uhan alla. Evolle on esitetty perustettavaksi maailman ensimmäinen Tiedekansallispuisto.

Tutkija Norman Göbeler selittää Alana Alvarezille ilmaston lämpöaaltojen merkitystä Itämeren ekosysteemille Tvärminnen tutkimusasemalla.

SUKELLUSTA ETELÄ-SUOMESSA

Alvarez ja Bustelo pääsivät Suomenlinnassa ensimmäistä kertaa tutustumaan sukeltamalla Itämereen ja sen vedenalaiseen kulttuuriperintöön Museoviraston kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa. Tutkimusprojekti The End of Glory Days otti ilmastohaasteesta kopin, ja striimatussa seminaarissa kuultiin esityksiä meriarkeologiasta, ekopsykologiasta, Itämeren tilasta ja hylyistä sekä esiteltiin uusi Tvärminnen Tutkimussukellusakatemia.

Seuraavana päivänä matka jatkui Porkkalan hylkypuistoon, jossa heillä oli mahdollisuus tavata iloisia sukeltajia tukialus Orbitilla. Tvärminnessä tutustuimme Itämeren lämpenemisen vaikutukseen pohjan ekosysteemiin, myös sukeltamalla. Suomen kiertue päättyi Helsinkiin, jossa Alvarez ja Bustelo tutustuivat muutamiin yrityksiin, jotka ovat tehneet merkittäviä muutoksia toiminnassaan vähentäessään hiilidioksidipäästöjä. DAN Sustainable Tour jatkui Baltian, Puolan, Tsekin ja Itävallan kautta Italiaan, jonne se saapui marraskuussa takanaan 25 000 km.

LINKKEJÄ LÄHETTILÄIDEN MATKAA voi seurata sosiaalisessa

mediassa, linkit löytyvät kiertueen sivuilta osoitteesta www.sustainabletour.eu.

SUOMENLINNAN TAPAHTUMAN striimaustallenne

Museoviraston Youtube-kanavalla The End of Glory Days goes Sustainable with DAN. Kanavalta löytyy myös muita videoita lähettiläiden vierailusta.

TAPAHTUMASTA MYÖS Museoviraston meriarkeologien

blogissa www.haavitauki.blogspot.com, The DAN sustainability tour at Suomenlinna 01.10.2021. www.plups.fi www.luonnonperintosaatio.fi www.tavolobianco.com www.museovirasto.fi

4/2021 SUKELTAJA

27

Jouni Polkko, Badewanne 2019, Museovirasto

Kuvassa on Saaristomerellä lepäävä Vrouw Maria, jonka suhteellinen vakavuus on 6 %, jolloin tiedon laadun heikkeneminen -luokka on ”suhteellisen vakaa”, eikä ”laivanhylkyyn kohdistu tavanomaista suurempaa uhkaa painemuuttujien taholta”.

Hylkyindeksi arvioi hylyn uhanalaisuutta Hiljattain valmistui Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman yhteistyönä hylkyjen suojelutyötä tehostava työkalu, joka on nimetty Hylkyindeksiksi. Hylkyjen suojelutyössä Hylkyindeksi antaa käytännöllistä apua riskiarviota vaativiin tilanteisiin. Prosessissa pidettiin muun muassa kaksi työpajaa, johon oli kutsuttu meriarkeologiasta kiinnostuneita hylkysukeltajia.

ARI RUUSKANEN, MINNA KOIVIKKO

28

4/2021 SUKELTAJA

Kari Hyttinen ja Pasi Lammi 2021, Museovirasto

Kuvassa Suomenlinnasta löytyvä Hilma. Hylkyindeksikaavan perusteella Hilman suhteellinen vakavuus (tiedon laadun säilymiselle) on 31 %. Taulukon mukaan Hilman tiedon laadun heikkenemisen luokka (= uhanalaisuus) on ”vaarantunut”, jolloin ”laivanhylkyyn kohdistuu keskipitkällä aikavälillä paine, joka heikentää sen tiedon laatua”. On huomioitava, että laivanhylyn kunto, eli se, kuinka ”ehjänä” me hylyn käsitämme, ei ole Hylkyindeksissä kaikkein merkittävä seikka tiedon laadun säilymisen riskin näkökulmasta, eikä Hilma täten kuulu uhanalaisempaan luokkaan kuin se nyt on.

Hylkyindeksi Tiedon laadun Suhteellinen

Väri-

heikkeneminen

Tiedon laadun heikkenemisen

vakavuus %

koodi

-luokka

kuvaus

Äärimmäisen

Laivanhylkyyn kohdistuu äärimmäi-

uhanalainen

sen suuri paine, joka uhkaa laivanhy-

71–100

lyn niitä ominaisuuksia, joita voidaan tutkia arkeologisin keinoin. Tiedon

H

ylkyindeksi-työkalu perustuu FT meribiologi Ari Ruuskasen ideaan kehittää luonnontieteistä tuttua luokittelumenetelmää hyödyntämään vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua.

Museovirastossa idea otettiin ilolla vastaan ja hankkeelle saatiin tukea Weisellsäätiöltä. Museoviraston ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman kehitysprojektissa 2016–2021 kartoitettiin hylkyjen säilymistä uhkaavat luonnonvoimiin ja ihmisen toimiin liittyvät tekijät. Hylkyindeksin lopullinen muoto hahmottui oman alansa taitajien yhteisistä näkemyksistä ja ohjausryhmän panoksesta. Lämpimät kiitokset edelleen työpajoihin osallistuneille ja ohjausryhmälle! »

laadun säilyminen on äärimmäisen uhattuna.

46–70

Uhanalainen

Laivanhylkyyn kohdistuu parhaillaan paine, joka uhkaa laivanhylyn niitä ominaisuuksia, joita voidaan tutkia arkeologisin keinoin. Tiedon laadun säilyminen on uhattuna.

26–45

Vaarantunut

Laivanhylkyyn kohdistuu keskipitkällä aikavälillä paine, joka heikentää sen tiedon laatua.

11–25

Silmälläpidettävä

Arvellaan, että laivanhylkyyn kohdistuu sen tiedon laatua heikentävä paine.

0–10

Suhteellisen vakaa

Laivanhylky ei kuulu mihinkään edellä kuvattuun luokkaan. Suhteellisen vakaa tarkoittaa, että laivanhylkyyn ei kohdistu tavanomaista suurempaa uhkaa painemuuttujien taholta.

4/2021 SUKELTAJA

29

HYLKYYNTYMISPROSESSISTA TIETOA

Hylkyindeksi on työväline, jolla laivanhylyn hylkyyntymisprosessia eli tiedon laadun heikkenemistä voidaan arvioida ja ilmaista numeerisesti indeksikaavalla. Hylkyyntymisprosessi etenee vääjäämättä romahdustilaan, jossa hylyn tutkiminen ei enää ole mahdollista. Vaikka Itämeri säilyttää puulaivojen hylkyjä hyvin, ajan hammas on kuitenkin koko ajan käynnissä. Mikään ei säily ikuisesti!

Hylkyindeksin tavoitteena on asettaa hylyt keskinäiseen järjestykseen sen mukaan, kuinka vakaa niiden tiedon säilymisen tila on nyt. Indeksi ei anna tietoa yksittäisen hylyn rakenteellisesta kunnosta tai sen arkeologisesta arvosta. Muutospaineet ovat sekä luonnollisia, kuten meriveden ominaisuudet, että ihmisen aiheuttamia, esimerkiksi alusliikenne. Monitieteistä hylkytutkimusta tarvittaisiinkin lisää, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset on tärkeää selvittää. Miten esimerkiksi lämpötilan nousu vaikuttaa puulaivojen säilymiseen?

Unohdettu laivasto − Suomi mukana laajassa tutkimusohjelmassa VUODEN ALUSSA käynnistyi laajin Itäme-

ren piirissä tehtävä meriarkeologinen ja -historiallinen yhteistutkimus Unohdettu laivasto, Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö 1450–1850, jota rahoittaa Riksbankenin juhlarahasto. Ohjelman tavoitteena on kerätä yhteen tieto Ruotsin laivaston eri aluksista ja niiden elämäntarinoista. Tutkimusohjelmaa vetää Leos Müller Tukholman yliopiston Meriopintojen keskuksesta (CEMAS) ja sen yhteistyökumppaneina toimivat Ruotsin val-

JOKA HYLYLLE UHANALAISUUSLUOKKA

tion merimuseot ja kuljetushistorialliset mu-

Käytännössä jokainen laivanhylky omaa yksilöllisen uhanalaisuusluokan, joka kuvaa sen sisältämän tiedon laadun säilymisen riskiä. Tiedon laadun heikkenemistä edesauttavat laivanhylkyyn vaikuttavat ympäristötekijät. Näitä painemuuttujia ovat muun muassa aallokon voima, meriveden lämpötila ja epäonnistunut ankkurointi. Hylkyindeksissä jokaisen painemuuttujan rooli ja riski kyseisen laivanhylyn kohdalla arvioidaan erikseen, ja ilmaistaan numeroarvolla.

Lopullinen riski tiedon laadun säilymiselle ilmaistaan prosenttilukuna, joka ilmaisee suhteellisen vakavuuden tiedon laadun säilymiselle. Jos prosenttiarvo on lähellä lukuarvoa 0, niin laivanhylyn sisältämä tiedon laadun riski heiketä on suhteellisen vähäinen. Jos arvo on lähellä lukuarvoa 100, niin tiedon laadun katoamiselle on olemassa iso riski. Riskit on jaettu vakavuuden perusteella viiteen luokkaan, joita kutustaan uhanalaisuusluokiksi ja joissa vakavuus tiedon laadun säilymiselle kuvaillaan sanallisesti ja värikoodein.

seot sekä Suomesta Museovirasto.

Sadan aluksen salaisuudet Tässä laajassa tutkimusohjelmassa on mukana Suomen osaprojekti nimeltään Veteen vajonneet, Ruotsin laivaston hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä, ja se keskittyy Suomenlinnan ympärillä sijaitseviin laivanhylkyihin. Kansainvälisessä ohjausryhmässä toimii muun muassa merihistorioitsija Mikko Huhtamies. Hankkeessa kootaan tutkimusryhmä selvittämään, mitä tapahtui vuonna 1808 linnoituksessa sotasaaliiksi jääneille reilulle sadalle erikokoiselle alukselle. Samalla paneudutaan muihinkin ruotsalaisten sotalaivojen hylkyihin vesillämme ja

ANKKUROINTIOHJE PÄIVITETÄÄN

jatketaan myös Oulusta vuonna 2019 löyty-

Ensimmäisenä toimenpiteenä Hylkyindeksin valmistumisen jälkeen päivitetään hylkysukeltamisen ankkurointiohjeistus. Ankkurointiin liittyy aina riskejä. Hylylle sukeltavien ankkuroinnissa tapahtuneet arviointivirheet voivat romahduttaa hylyn kunnon äkillisesti. Ankkuroinnin ratkaisuista päättää kuitenkin jokainen sukellustukialus tapauskohtaisesti, vastuu on aluksen päälliköllä. Kannattaa varata aikaa ja huomioida mahdolliset pinnalla tapahtuvat olosuhteiden muutokset sukellustapahtuman aikana. Hylkysukeltajat osaavat myös toimia liikkuvasta aluksesta käsin, aina ei tarvitse edes ankkuroitua. Meillä on myös jo hyvä määrä valmiiksi poijutettuja hylkypuistoja ehkäisemässä ankkurointivaurioita.

neen Hahtiperän hylyn tutkimuksia, joka on Pohjois-Suomen vanhin laivalöytö.

Veteen vajonneet -tutkimushankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteena on luoda projektille toimivat rakenteet ja hankkia toimintaan resurssit eri lähteistä. Projektissa suunta ja sitoutuminen ovat nopeutta tärkeämpiä arvoja, sillä vedenalaisia salaisuuksia ei paljasteta hetkessä. Tutkimuksen tekemisessä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja sovelletaan niitä käytännön työhön. Museoviraston sukellustiimin tavoitteena on siirtyä käyttämään suljetun

Hylkyindeksin pdf-version voi ladata Museoviraston verkkosivuilta

https://museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/Hylkyindeksi.pdf

30

4/2021 SUKELTAJA

kierron laitteistoja. Parhaillaan projekti osallistuu eri säätiöiden apurahojen hakuun, ja

Minna Koivikko, Museovirasto

Maija Huttunen, NMG

Monitieteistä hylkytutkimusta tarvittaisiin lisää.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset on tärkeää selvittää.

Hilma-hylky ajoitettiin puun vuosilustoihin perustuvalla menetelmällä 1780-luvun jälkeiseen aikaan. Se on todennäköisesti yksi Saaristolaivaston aluksista, jotka jäivät linnoitukseen vuonna 1808 sen siirryttyä Venäjälle. Hylyllä on tarkoitus järjestää arkeologiset tutkimuskaivaukset elokuussa 2022.

Suljetun kierron laitteistolla mallinnuskuvauksissa on työrauha.

Avannon reunalla sukellusvarusteissa Kari Hyttinen ja Pasi Lammi, avustajana Jesse Jokinen.

toiminnot skaalautuvat rahoitustilanteen

Opiskelijoiden koulutus hoidetaan yhteis-

tonmuutoksen jarruttaminen on kuin tupak-

mukaan koko hankkeen kestoajaksi 2021–

työssä Helsingin yliopiston uuden Tutkimus-

kalakko: ratkaistava yksi tapaus kerrallaan.

2026.

sukellusakatemian kanssa. Tutkimuskaiva-

Kaikilla pienilläkin valinnoilla on merkitystä,

ukset ovat myös avoimia meriarkeologian

kun opettelemme eroon vanhoista ympäris-

Mahdollisuuksia meriarkeologian harrastajille

harrastajille, onhan yksi kansallisista yhteis-

töä kuormittavista tavoista. Omaa käyttäy-

työkumppaneista Suomen meriarkeologi-

tymistä on hyvä arvioida uudelleen löytääk-

Meriarkeologia on Suomessa vasta otta-

nen seura.

seen sopivat toimintatavat. Tässä yhteisön

massa tutkimuskentällä tukevampaa jalan-

tuella ja avoimella keskustelukulttuurilla on

sijaa. Ensimmäinen akateeminen sukupolvi

Uutta kohti tutkitun tiedon pohjalta

iso merkitys. Veteen vajonneet -projekti oli jo

on kypsynyt väitöskirjatasolle, ja seuraavak-

Tutkittu tieto auttaa ymmärtämään Itäme-

mukana järjestämässä yleisöseminaaria kes-

si on tarpeellista taata alan jatkuvuus. Veteen

ren ainutlaatuista kulttuuriympäristöä ja pi-

tävästä kehityksestä, Itämerestä ja hylyistä.

vajonneet -hankkeen puitteissa on tarkoitus

ristää ihmisiä pohtimaan omaa merisuhdet-

myös kasvattaa seuraava tutkimussukeltaja-

taan. Tavoitteena on oppia menneisyydestä,

MINNA KOIVIKKO, VETEEN VAJONNEET

sukupolvi muun muassa järjestämällä veden-

jotta voimme tehdä jatkossa kulttuurisesti ja

-HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

alaisia opetuskaivauksia Suomenlinnassa.

ekologisesti kestävämpiä ratkaisuja. Ilmas4/2021 SUKELTAJA

31

Sukelluskuvauksen SM-kisojen 2021 sarjavoittajat KUVA-ALBUMI Vuoden sukelluskuva on esitelty sivulla 34.

Kuva oli myös Kotimaa-sarjan voittaja. Kilpailun kaikki tulokset on julkaistu sukeltaja.fi uutisissa.

Jukka Suoniemi: Älä tuijota mua!

A. Makrokuvat

Erlend Forsen: Pinnalla

Jaakko Ala-Hiiro: Jäämaa

D. Allaskuvat

C. Kuvittele!

Tommi Pasanen: Close Enough E. Teema: Turvaväli

Ari Linna: Saunailta F. Pintakuvat

Kuvaajan vinkki

Vuoden sukelluskuva 2021 Mika Saareila: Valoa tunnelin päässä. ”Erilainen sukelluskuva, jossa erinomainen toteutus. Mahtava split-kuva vähän veden pinnan alapuolelta. Katto ja tausta valaistu hienosti. Salamat tuovat kädet näkyviin ja luovat heijastuksen pintaan, ja pohjakin näkyy. Loistava, monipuolinen valomaailma. Uutta näkökulmaa sukelluskuvaukseen.”

Sukelluskuvauksen SM-kilpailu 2021 Sukelluskuvauksen SM-kisojen kilpailutyöt painottuivat kotimaan vesiin.

A. Makrokuvat

KRISTIINA KARILA

MIKA SAAREILA Cuttlefish Portrait

Sukelluskuvauksen SM-kilpailu keräsi sata kuvaa ja videota 15 kuvaajalta. Nuorten sarjaan ei tullut yhtään osallistujaa. Määrä on selvästi pienempi kuin vuonna 2019, jolloin kilpailu järjestettiin edellisen kerran (vuonna 2020 Sukeltajaliitto järjesti PM-kilpailun). Korona-pandemialla on varmasti tässä osuutensa, sillä ulkomaan matkailun oltua tauolla kuvaajille ei ole kertynyt kameraan muistoja lomasukelluksilta. Tänä vuonna Ulkomaan kuvat -sarjan tilalla olikin Kuvittele!-sarja, jossa kaikki keinot mielikuvituksellisten sukelluskuvien tuottamiseen olivat sallittuja.

Kilpailun tuomareina toimivat Teemu Lakka ja Pekka Tuuri, pitkän linjan sukelluskuvaajia molemmat. Teemu Lakka kuvaa pääsääntöisesti kotimaan vesissä, mutta eksyy joskus myös lämpimiin vesiin. Hänen kuvansa ovat menestyneet sukelluskuvauksen SM- ja PM-kisoissa ja saaneet hyviä sijoituksia myös MM-kisoissa.

Pekka Tuuri tunnetaan palkittuna ja intohimoisena Suomen vesien ikuistajana. Tänä vuonna hän uusi Vuoden luontokuva -kilpailussa voittonsa vuodelta 2010.

Tuomariston mukaan kilpailun kärki oli terävä mutta kapea. Kuvaajien potentiaali näkyy, mutta kuvia ja videoita voisi työstää vielä hieman valmiimmaksi. Tuomaristo kannustaa kuvaamaan sankoin joukoin myös Suomen vesissä. Kuten voittajatyöt osoittavat, täälläkin saa otettua hienoja kuvia ja videoita, kunhan idea on oivaltava.

VUOTUINEN

Linkki tuloslistaan tuomariston kommenteilla varustettuna sekä kuvagalleriaan löytyy sukeltaja.fi Uutisista. Palkitut videot löytyvät Sukeltajaliiton Youtube-kanavalta.

34

4/2021 SUKELTAJA

JUKKA SUONIEMI Älä tuijota mua!

MIKA SAAREILA Scavenger

B. Normaali/laajakulmakuvat, kotimaan vedet MIKA SAAREILA Valoa tunnelin päässä PAULI SORSAKARI Piilossa ARI LINNA Kirkkaat vedet C. Kuvittele!

JAAKKO ALA-HIIRO Jäämaa PAULI SORSAKARI Megalodon PAULI SORSAKARI Taivaantulet

D. Allaskuvat ERLEND FORSEN Pinnalla TOMMI PASANEN Illuminati SAMI LINDROOS Action

E. Teemasarja: Turvaväli TOMMI PASANEN Close Enough SAMI LINDROOS Veljekset kuin ilvekset, turvavälillä TOMMI PASANEN Safe Distance F. Pintakuvat ARI LINNA Saunailta EERO MARTTINEN Auringonlasku sukelluksen jälkeen PÄIVI LUOMA Sukeltajat filmillä G. Videosarja TOMMI PASANEN Residents JAAKKO ALA-HIIRO Freediving & Imaging TOMMI PASANEN The Dark Side of Ice

H. Nuorten sarja SARJAAN ei osallistunut yhtään kuvaa.

Hyvä homma!

T

haimaan pelastusoperaation jälkeen Mikko Paasi ja Bottomline Projects ry:n muut jäsenet ovat alkaneet pohtia sukellusturvallisuutta uudesta näkökulmasta. Suomesta löytyy veden täyttämiä kaivostunneleita kilometreittäin ja usein monessa eri tasossa. Kaivosten vaikeasti tulkittavia louhoskarttoja katsellessa heräsi ajatus luoda selkeämpi mallinnus.

Kuvausprojektilla on kaksi tavoitetta: sukellusturvallisuus ja paikallishistorian säilyttäminen. Tarkoitus on helpottaa sukellusten suunnittelua ja toteutusta sekä auttaa etsintä- ja pelastustoimenpiteissä. Mallinnus tuo myös alueeseen liittyvän historian kaikkien nähtäville, ja sen on tarkoitus toimia virtuaalisena museona. Kaivoksen ja tunnelien mallinnus palvelisi siten muitakin kuin vain sukeltajia: viranomaiset, pelastuslaitokset ja geologiasta tai kaivoshistoriasta kiinnostuneet pääsevät projektin valmistuttua tutkimaan, miltä Kaatialan kaivos näyttää.

PROJEKTIN VAIHEET JA TOTEUTUS

Mallinnusprojekti koostuu monesta eri osa-alueesta. Louhoksen pohja, tunnelit sekä alueen ilmakuvaa on tallennettu satojen tuhansien kuvien verran. Työ on hidasta, koska samalta alueelta on otettava useita päällekkäisiä kuvia, jotta tietokoneen mallinnusohjelma osaa koota niistä kokonaisuuden. Kuvaussukellukset tehdään samoilla periaatteilla kuin mitkä tahansa sukellukset.

Mallinnettavien pintojen kuvaaminen alkaa heti, kun valot ja kamerat on säädetty. Kuvaajan parilla on vielä ylimääräinen kuvausvalo mukana.

Kaivostunnelin mallinnus on erityisen haastavaa. Tyypillisesti fotogrammetrinen malli tehdään jostain objektista, joka kuvataan sen ympäri liikkumalla. Tunnelissa ollaan kuvattavan objektin sisällä, mitä mallinnusohjelmisto ei meinaa ymmärtää. Toinen haaste on ratkaista lopullisen mallin käytettävyys siten, ettei valtava määrä dataa ruuhkauta kaistaa vaan malli latautuu riittävän nopeasti katsottavaksi.

Bottomline Projects ry:n perustajat Mikko Paasi ja Pauliina Ahti.

Creatives

EMMA BARROW

Mallin ensimmäistä vaihetta voi jo sellaisenaan hyödyntää sukelluksen suunnittelussa sekä pelastus- ja etsintäoperaatioissa.

Krista Paasi

Kuortaneella sijaitsevasta Kaatialan louhoksesta tehdään mallinnus, jonka lopullisesta versiosta tullee kolmiulotteisena valokuvamaisen tarkka. Thaimaan luolapelastusoperaatiosta tuttu Mikko Paasi on Bottomline Projects ry:n kautta toteuttanut uniikkia mallinnusta yhteistyössä Kuortaneen kunnan kanssa.

Kay Rafidi

Kaatialan louhosta mallinnetaan

RAHOITUS JA JATKO

Noin 80 % kuva-aineistosta on kasassa, ja arvion mukaan valmista saadaan ensi vuoden aikana. Mikko Paasi kiittelee vuolaasti projektiin osallistuneita. Projektia tehdään hyvässä yhteistyössä Kuortaneen kunnan kanssa, ja sitä ovat tukeneet sukellus- ja kuvauslaitteisiin erikoistuneet yritykset sekä yksityishenkilöt. Paasi kehuukin, että projektia on tehty parhaalla mahdollisella tiimillä ja välineillä. Kuitenkin 3D-mallinnos on toteutettavissa ja kuvattavissa kenen tahansa voimin pienelläkin action-kameralla ja hyvillä valoilla. Paasi visioi haastatteluhetkellä, kuinka hienoa olisi kuvata useampia suomalaisia kaivoksia. Hänen mukaansa Suomessa osaaminen ja tietotaito on kovalla tasolla, joten sukellusseurat voisivat olla apuna tuottamassa kuvausmateriaalia.

Tästä kuullaan vielä!

Kiitokset monelle tekijälle PROJEKTI ON TOTEUTUNUT monen tahon ja tekijän yhteistyönä.

Projektissa mukana ovat: Kari Hyttinen, Sami Paakkarinen, Eero Vihavainen, Petri Uutela, Fredrik Lindblad, Pauliina Ahti, Laura Tuominen, Pasi Lammi, Petri Laaksonen, Kalle Loimupalo, Kay Rafidi, Mikko Paasi, Kuortaneen kunta, XDeep Exploration Support Program, Ursuit ja Big Blue Dive Lights.

www.bottomlineprojects.com

4/2021 SUKELTAJA

35

Tiffany Norberg

Sukellustaidot

CMAS:n tekniikkasukelluspolun ja Normoxic Trimix -kurssin suoritettuaan voi tehdä turvallisesti sukelluksia maksimissaan 60 metrin syvyyteen kahta dekokaasua käyttäen. Odin-hylyllä Pohjois-Norjassa kansi on juuri tuossa syvyydessä.

CMAS-tekniikkasukelluskoulutus − koulutuspolku oppilaan silmin Tekniikkasukellus on turvallinen ja hurmaava harrastus, kun kouluttautuu, harjoittelee ja asennoituu oikein! CMAS tarjoaa tekniikkasukellukseen kurssipolun, joka kasvattaa yksilö- ja tiimitaitoja askel askeleelta. Minä olen astellut (okei, sukeltanut) tämän polun läpi ja nyt kerron siitä sinullekin.

OUTI VÄISÄNEN

M

atka alkoi Technical Skills -kurssista. Kurssilla opetellaan taidot turvalliseen tuplapullosetillä sukeltamiseen, hiotaan sukellustekniikkaa (esimerkiksi potkutekniikoita, tasapainotusta ja varusteiden käyttöä) ja perehdytään sukellustiimissä toimimiseen. Koin arvokkaana kouluttajalta saadun henkilökohtaisen palautteen ja vinkit itsenäiseen harjoitteluun.

36

4/2021 SUKELTAJA

Sukellustaitoni ja varustekokoonpanoni hallinta kehittyivät tällä kurssilla ison harppauksen. Kurssilla opitut taidot antavat valmiuden edetä tekniikkasukelluskursseille, mutta suosittelen kurssia kaikille tuplapullosettiin siirtyville sukeltajille jatkosuunnitelmista riippumatta.

NITROKSIKURSSI TOI DEKOKAASUN

Harjoiteltuani Technical Skillsillä opittuja

taitoja ilmoittauduin Advanced Nitrox -kurssille. Kurssilla tuli uutena kaksi asiaa: etappisukeltaminen ja yhden dekokaasun käyttö. Lisäksi syvennettiin sukelluksen suunnittelun ja tiimityöskentelyn taitoja. Alussa oli haastavaa säilyttää oikea sukellusasento ja tasapaino dekopullon kanssa toimiessa. Pullon käyttöönotossa tuli monta uutta asiaa tallennettavaksi lihasmuistiin ja sukelluksen kellottami-

Tommi Toivonen

nen vaati keskittymistäni. Onneksi olin Technical Skills -kurssin jälkeen harjoitellut ahkerasti perustaitoja, joten “kaistaa” uusille asioille oli enemmän käytettävissä.

sillä jatkoimme harrastamista ja harjoittelua yhdessä kurssin jälkeenkin. Tiimin keskinäisen luottamuksen merkitys kasvaa, mitä vaativampia sukelluksia tehdään − ja tämä saadaan aikaiseksi vain yhdessä tekemällä!

TRIMIKSILLÄ SUKELTAMINEN

VAATIVIEN SUKELLUSTEN SUUNNITTELU

Normoxic Trimix -kurssilla opetellaan kahden dekokaasun käyttö sekä tiimityötaitoja ja sukelluksen suunnittelun ymmärrystä syvennetään entisestään. Harjoittelimme myös apuryhmien käyttöä osana

SOPIVAAN TAHTIIN

Ennen veteen hyppäämistä on tarkastettava, että sen voi tehdä turvallisesti.

sukellusturvallisuutta. Kurssiin sisältyi kuusi sukellusta. Aloitimme matalammista harjoituksista ja etenimme askel kerrallaan kohti kurssin huipentanutta sukellusta 60 metrin syvyyteen. Kurssin käytyäni osaan suunnitella ja toteuttaa vaativia sukelluksia tarkasti ja turvallisesti.

Kävin kurssin yhdessä parin kanssa, jonka kanssa sukellamme muutenkin paljon yhdessä. Tämä oli mielestäni hyvä asia,

CMAS:n tekniikkasukelluspolkua edetessä tietoni ja taitoni karttuivat sopivassa tahdissa perusteista kohti vaativampia sukelluksia. Kaikilla kursseilla toistuvat samat teemat: taidot, tiimityö ja sukellusten suunnittelu. Näiden asioiden syvempi ymmärtäminen on valmistanut minua vaativampaan sukeltamiseen ja tehnyt harrastamisesta entistä mukavampaa!

Kävin koko tekniikkasukelluskurssipolun saman kouluttajan kanssa, mikä oli mielestäni oppimisessa eduksi. Kouluttaja tunsi vahvuuteni ja heikkouteni sekä pystyi ohjaamaan kehitystäni alusta asti.

Kurssikokonaisuuden aikana voitin omia epävarmuuksiani ja minusta tuli osaavampi ja taitavampi sukeltaja − ja mikä tärkeintä, turvallisempi sukellustiimin jäsen.

Kiitos erinomaiselle ja viisauttaan minullekin jakaneelle kouluttajalleni, Tommi Toivoselle!

Tommi Toivonen

Melko pian Advanced Nitroxin jälkeen kävin Recreational Trimix -kurssin, jolla uutena asiana on trimiksillä sukeltaminen.

Harjoittelimme tiimityötä ja tutustuimme nitroksi- ja trimiksi-kaasuilla sukeltamisen eroihin myös käytännössä, mikä oli mielestäni mielenkiintoista! Kurssilla on paljon liityntäkohtia Advanced Nitrox -kurssin kanssa, ja oppilaan näkökulmasta suosittelenkin käymään nämä kurssit mahdollisuuksien mukaan yhdistelmäkurssina. Näillä kursseilla tuli harrastukseen monta uutta elementtiä hengityskaasuihin, suunnitteluun ja tiimityöhön liittyen, joten koin tärkeäksi kurssien jälkeen sukeltaa ja harjoitella paljon, jotta opitut taidot etenivät rutiineiksi.

Kuplatarkastus on tärkeä osa paritarkastusta.

4/2021 SUKELTAJA

37

− Oli kivaa nähdä, että veden alla on ihan erilainen ja oma maailma.

Vähän jännitti aluksi, mutta ei pelottanut. Tiesin, että osaan, kun altaalla oli harjoiteltu. Parin päivän jälkeen se oli sellaista rentoa lillumista. Ahtaista paikoista en tykännyt. Kaikkein kiinnostavinta oli isot ja avautuvat simpukat, Evita kertoo ensimmäisestä liveaboard-reissustaan.

Muistijälkiä Punaiseltamereltä Liveaboard-reissu tyttären kanssa OWD-kurssin jatkoksi oli ikimuistoinen kokemus. Avovedet sujuivat turvallisesti lämpimässä, ja samalla kertyi reippaasti sukelluskokemusta.

Teksti ja kuvat HANNU ROKKA

O

len sukeltanut nuorena paljon.

Harrastukseni katkesi kymmeneksi vuodeksi, mutta elvytin sen esikoiseni ollessa 5-vuotias. Yhteisen sukellusharrastuksen aloitimme, kun hän oli 12-vuotias. Sittemmin pääsin sukeltamaan hänen kanssaan monta kertaa ympäri maailmaa. Hienojen muistojen siivittämänä halusin tarjota saman mahdollisuuden myös nuoremmalle tyttärelleni Evitalle.

PADI Junior OWD -kurssin voi suorittaa 10-vuotiaana, mutta koronan vuoksi harrastuksen aloitus siirtyi ja tytärkin ehti täyttää 11 vuotta.

38

4/2021 SUKELTAJA

KURSSI ALKAA SUOMESSA

SUKELLUSMATKA KIIKARISSA

Valitsimme Sea Safety -sukelluskeskuksen Helsingissä. Tavoitteena oli suorittaa PADIteoriakoe sekä allasharjoitukset Suomessa ja vaadittavat avovesiosuudet lämpimässä ulkomailla. Kurssimateriaalin opiskelimme yhdessä, koska materiaali on lapselle sama kuin aikuisille. Allasharjoitukset tehtiin Sea Safety -sukellusareenalla Veikkolassa, jossa on kahdeksan metriä syvä allas muun muassa turvallisen nosteenhallinnan harjoittelemiseksi. Sukellusvarusteet lainasimme paikan päältä, ja Evita harjoitteli altaalla yhden viikonlopun kouluttajan kanssa.

Sukellusmatkoilla on usein vaatimuksena PADI Advanced OWD tai vastaava luokitus. Lähestyin matkanjärjestäjä Dive Travel Finlandia ja esitin toiveen matkasta, joka sopii junioreille sekä vähemmän kokemusta omaaville sukeltajille.

Ajankohdaksi ehdotin koulujen syysloman ajankohtaa. Toiveeseen vastattiin Punaisenmeren Deep South Liveaboard -safarilla, jonka reittisuunnitelma oli sopiva myös nuoremmille osallistujille, ja suomalainen kouluttajakin järjestyi. Matkan lähestyessä kävimme Veikkolassa kertaamassa altaalla.

Papukaijakala kurkistaa.

Veteen mentiin aina samassa järjestyksessä: ensin minä, sitten Evita ja lopuksi kouluttaja.

Tällä kertaa Evitalla oli omat varusteet, jotka myös otimme reissuun.

VALMISTAUTUMINEN JUNIORIN EHDOILLA

Liveaboard tarkoittaa, että sukeltajat ja miehistö asuvat koko matkan ajan laivassa.

Merellä toiminta keskittyy sukeltamiseen, syömiseen ja lepäämiseen, eikä laivalla ole edes tyydyttävää internet-yhteyttä.

Mukaan pakkasimme kirjoja, piirustusvälineitä, koulukirjoja sekä leffoja valmiiksi ladattuna. Pakollisena varusteena tytär vaati mukaan tyynynä toimivan pehmokarhunsa. Sovimme etukäteen, että olemme erottamaton pari niin laivassa kuin pinnan allakin.

ENSIMMÄISET SUKELLUKSET

Kotkalainen Antti Pylkkänen toimi kouluttajana. Sovimme, että voin osallistua neljälle vaaditulle kurssisukellukselle, kunhan pysyn pois tieltä. Loikkasin aluksen peräkannelta mereen ensimmäisenä, Evita toisena ja kouluttaja viimeisenä; näin varmistimme mahdollisimman turvallisen veteen menon. Kurssisukelluksilla osa

Näimme delfiinejä, riuttahaita, mureenoja, napoleon-, papukaija- ja tonnikaloja, kilpikonnia sekä tuhansittain upeita koralleja.

ajasta käytettiin jo altaalta tuttuihin harjoituksiin, ja muutoin kurssisukeltaminen oli tavanomaista sukeltamista.

Pääsimme heti nauttimaan Punaisenmeren antimista: 28-asteisesta vedestä, 30 metrin näkyvyydestä ja koralleista kalaparvineen. Eniten etukäteisjännitystä tyttärelle aiheutti haiden pelko sekä kumiveneestä mereen selkä edellä keikahtaminen.

SUKELTAMINEN MUUTTUI NOPEASTI RENNOKSI

Neljän kurssisukelluksen jälkeen ja toisena lomapäivänä olikin PADI OWD -kortti taskussa. Juniori pyysi heti mukaan yösukellukselle, jolla pääsimme seuraamaan taskulampun valossa säppi- ja leijonakalan saalistamista sekä valtavan taskuravun touhuja. Tästä jatkoimme kolmen neljän sukelluksen päivärutiinilla, ja kaiken kaikkiaan teimme yhdessä 18 upeaa sukellusta.

TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ

Jälkikasvun parina sukeltaminen on erilaista kuin muulloin, sillä sukeltava

lapsi on erityisessä tarkkailussa koko ajan.

Viikon aikana sukelsimme sekä ryhmän osana, mutta myös parina kahdestaan.

Loppuviikosta tuuli voimistui merellä noin 20 metriin sekunnissa nostaen aallokon neljä metriä korkeaksi. Vaikka aluksemme oli riutan suojassa tukevasti kiinni, päätimme yhteistuumin jättää väliin sukelluksen niin kovassa kelissä. Pintavirtaukset näyttivät jo laivan kannelta kovilta, ja aluksen liikkeet aallokossa tuntuivat suurilta. Kokeneet ja hyväkuntoiset sukeltajat lähtivät rohkeasti nauttimaan vellovasta merestä. Paluu aluksen sukellustikkaille muodostui kuitenkin vaikeaksi ja vuoroaan odottavat sukeltajat joutuivat polkemaan virtauksessa paikallaan. Osa ei jaksanut vastustaa virtausta, ja lopulta kumivene haki sukeltajat turvaan.

Tuskin meillä erityistä hätää olisi ollut, mutta sukeltamisen täytyy olla turvallista, jotta se olisi nautittavaa.

Liveaboard-reissu lentoineen oli raskas, mutta antoisa. Uhanalaiset korallit on nyt nähty omin silmin, ja meren elämä tuli tutuksi. Uskon, että Evitalle matkasta jää vahva muistijälki koko loppuelämäksi.

4/2021 SUKELTAJA

39

Illo Gruva

Illon kaivos kysyy kokemusta Kemiönsaarella sijaitsevasta Illon kaivoksesta louhittiin kalkkia 1800-luvun loppupuolelta aina 1950-luvulle asti. Useamman omistajavaihdoksen jälkeen kaivosalueen nykyinen omistaja on Metsähallitus. Sukellusaktiivi Raimo Kallosen tehtyä alueesta pitkäaikaisen vuokrasopimuksen voi Illossa sukeltaa hyvässä yhteisymmärryksessä jatkossakin.

KRISTIINA KARILA

Sami Paakkarinen

M

alliltaan Illo on pitkänomainen ja kapea, ja sen maksimisyvyys on 45 metriä. Aloittelijan paikka se ei ole − sukeltajalla tulee olla riittävästi kokemusta ja käytäviin mennessä luolasukelluskoulutus. Ensikertalaisen on syytä tutustua louhokseen sen tuntevan oppaan johdolla.

07_linkki

www.linkki.com

VALO JA VARAVALO MUKAAN

Vesi on metsäjärvelle tyypillisen ruskeaa, ja luonnonvalo loppuu 15−20 metrissä, joten hyvä sukellusvalo ja varavalo ovat välttämättömiä. Jos valo rikkoontuu, on avolouhoksessakin pilkkopimeää. Näkyvyys Illossa on parhaimmillaan kymmenisen metriä, ja se pysyy aika lailla samana ympäri vuoden. Runsaiden sateiden jälkeen pohjassa oleva maitomainen usva on hieman runsaampaa, ja talvella jääkannen alla voi olla hieman kirkkaampaa.

TARKKANA PITÄÄ OLLA

Illosta löytyy muun muassa muutama kuvaksellinen tikaskuilu.

40

4/2021 SUKELTAJA

30 metrissä avolouhoksessa kulkee laini, jota seuraamalla voi tehdä mukavan 45 minuutin sukelluksen.

Pohjalta löytyy pientä puuta ja kaivoksen aktiiviajoilta työntekijöiden taukotupa – nyt jo hajonneena. Pohjalla kasvaneet komeat koivut ovat edelleen pystyssä.

Louhoksen seinämät ovat pystysuoria ja syvemmälle mentäessä osittain negatiivisia. Tästä seuraa, että yli 30 metrin syvyydessä on mahdollista joutua seinämässä avautuvaan kaivoskäytävään vahingossa.

Sukeltajan tulee siis olla tarkkana ja havainnoida ympäristöään koko ajan.

Louhoksen reunat ovat jyrkät, ja veteen pääsee turvallisesti vain portaita pitkin.

Olli-Pekka Juhantila

Portaat ja pukeutumistasanne on rakennettu talkoovoimin.

PITKÄAIKAINEN VUOKRASOPIMUS

− Louhokselle johtava tie on suljettu portilla. Portin avaimia löytyy joiltakin yksityishenkilöiltä sekä kaivoksen avainjemmasta, portista laskien viidennen aitatolpan vierestä. Muista sulkea portti ja palauttaa avain, kun lähdet pois, Raimo Kallonen muistuttaa.

Louhos sijaitsee Kemiönsaaressa,

Kaivoslampi on noin sata metriä pitkä ja noin 35 metriä leveä leveimmältä kohdaltaan.

muutama kilometri Vestanfjärdistä etelään.

Perille löytää laittamalla navigaattoriin osoitteeksi Kaivoskaari 195. Kohteella ei ole mitään palveluja, mutta vajaan neljän kilometrin päässä Västanfjärdissä (Brännbodantie 71) sijaitsee Bed & Breakfast Kansakoulu, jossa on kesäisin tarjolla erinomainen lounas ja yöpymismahdollisuus.

Sami Paakkarinen

Olli-Pekka Juhantila

Raimo Kallonen on aktiivisesti pyrkinyt edistämään sukellusmahdollisuutta Illossa 2010-luvulla muun muassa organisoimalla talkoot, joissa ELY-keskuksen toimittamasta materiaalista rakennettiin portaat ja tasanne varusteiden pukemista varten.

Syyskuun 2021 alussa Kallonen teki Metsähallituksen kanssa alueesta kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, mikä takaa sukelluksen jatkumisen jatkossakin. Sovituista, hyvistä toimintatavoista kannattaa pitää kiinni. − Illossa voi sukeltaa vapaasti, mutta kannattaa huolehtia, ettei tien liikenne häiriinny. Paikalliset suhtautuvat sukeltajiin myötämielisesti, ja tämä perinne on syytä pitää kunniassa, Kallonen toteaa.

Illossa veden värin sanotaan muistuttavan lähinnä colajuomaa, joten erinomainen valaisin on välttämätön päivälläkin.

4/2021 SUKELTAJA

41

Erkki Siirilä

Ajattelemisen aihetta

Hyvää joulua, rakas sukelluspari!

Suomalainen nainen ja mies olivat kesäisellä sukellusmatkalla Pohjois-Norjassa. Ensimmäisen sukelluspäivän iltana naisella oli sydänrytmissä epäsäännöllisyyttä, jota molemmat matkalla olijat pitivät vaarattomina ns. lisälyönteinä. Huonosti nukutun yön jälkeen rytmiepäsäännöllisyydet jatkuivat aamullakin. Nainen otti beetasalpaaja-lääkettä jatko-oireistaan miehelle mainitsematta. Hän ei halunnut pilata toista sukelluspäivää.

Kun oli sukellettu 11 minuuttia ja oltiin 11 metrin syvyydessä, nainen näytti peukalollaan ylös-merkkiä. Sukeltajat nousivat heti viereistä rinnettä kuuteen metriin, jossa miehen mielestä naisen uinti alkoi näyttää tehottomalta. Mies ajatteli, että nainen ehkä tarvitsisi pinnassa apua. Hän päättikin viedä raskaan kameransa nopeasti pois käsistään rantakiville, ne kun jo siintivät kirkkaan veden läpi.

Katsoessaan rannasta takaisin ulapalle mies ei erottanut parinsa kuplia. Hän syöksyi vedenalaista rinnettä vasemmalle ja näki kauhukseen naisen pohjalla neljässä metrissä ilman regulaattoria selällään makaamassa. Mies toi tajuttoman naisen kiireesti pintaan tasapainotusliiveihin ilmaa lisäten mutta samalla varoen, ettei nainen saisi keuhkorepeämää.

Pinnassa mies riisui naisen maskin ja aloitti puhalluselvytyksen, sillä nainen oli sininen eikä hengittänyt. Hän hinasi parinsa rantaan. Siellä mies käänsi elvytettävän kyljelleen tyhjentääkseen hengitystiet vedestä. Jatkopuhallusten jälkeen mies aloitti myös painantaelvytyksen. Hän rupesi samalla toistamaan naiselle sanoja “herää” ja “hengitä” sekä puhumaan rauhoittavasti. Pelastustilanne liukkaassa kivikossa oli hankala, sillä päällä olivat raskaat paineilmalaitteet.

Muutaman puhallus-painantakierroksen jälkeen mies alkoi riisua molempien pulloja ja painoja. Näin hän sai parinsa helpompaan asentoon vedenrajan kiville. Seuraavaksi mies leikkasi puukollaan naisen kuivahupun tiukan kasvoreunuksen auki ja repi sen pois elvytyksen helpottamiseksi.

42

4/2021 SUKELTAJA

Ainoa mahdollisuus saada tilanne etenemään louhikoisessa vuononrannassa vähemmän toivottomaan suuntaan oli kuljettaa uhri räpyläuintina veteenmenopaikkaan, joka oli 80 metrin päässä olevan P-alueen veneluiska. Suusta suuhun -puhallukset jatkuivat, samoin painantaelvytys rantakiviä vasten muutaman metrin välein. 20 metriä ennen luiskaa nainen alkoi hengittää itse, vaikka olikin edelleen tajuton. Helpottuneena mies ymmärsi, että myös sydän nyt toimi ja lopetti elvytyksen mutta jatkoi hinausuintia.

Hetkeä myöhemmin P-alueen päähän ilmestyi suomea puhuva mies, joka ihmetteli kuulemiensa “herää” ja “hengitä” -kehotusten syytä. Elvyttäjä huusi maanmiehelleen, että tämä soittaisi hätänumero 113:een. Pian nainen olikin jo saatu vedettyä veneluiskalle. Hänet tuettiin rannassa kylkiasentoon, hän hengitti mutta oli yhä tajuton.

Paikalle tuli kaksi ambulanssia 14 minuutissa. Uhri sai paarit alleen ja happinaamarin kasvoilleen. Kuivapuku leikattiin pois.

Sairaalaan saapuessa nainen oli jo tajuissaan. Hänelle tehtiin silti vakiotoimet: keho lämmitettiin, keuhkot kuvattiin, aivot skannattiin ja sydämen toiminta varmistettiin. Vaurioita ei todettu.

Hapen hengitys alipaineella poisti keuhkoista sinne päätyneen kosteuden.

Parissa päivässä potilas oli täysissä voimissa. Jälkiseuraamuksia ei jäänyt. Minuutissa alkanut elvytys, sairaalan läheisyys sekä hyvä peruskunto olivat pelastaneet naisen. Sukelluslääkärin mukaan tajuttomuuteen olivat johtaneet sydämen rytmihäiriö ja sitä seurannut aivojen happivaje. Hengityskeskuksen toiminta oli laamantunut.

Olen tämän jutun miessukeltaja ja iloitsen, että voin toivottaa Norjan sukellusparilleni tänä vuonnakin Hyvää joulua. Tositarinani auttaa ehkä muitakin muistamaan, että elämän dramaattisin tilanne voi tulla eteen yhtäkkiä myös sukellusretkellä.

Erkki Siirilä

SUKELTAJA SOMESSA

Pekka Tuuri voitti tällä sympaattisella liskokuvalla Vuoden luontokuva -kilpailun – tänä vuonna jo toisen kerran.

Sukelluskuvauksen SM-kilpailun videosarjan parhaat videot voi käydä katsomassa Youtubessa.

Naisten uppopallomaajoukkueen kalenteri 2022 varainkeruuta varten julkaistiin. Joko hankit omasi?

Mitä Sukeltajan somessa tapahtuu? Poimintoja kiinnostavista aiheista. Seuraa Sukeltajaliittoa somessa, ja merkitse omat sukellusaiheiset postauksesi tägillä #sukeltajaliitto, niin saatamme jakaa niitä. Suomalaista sukellusta löydät tägillä #sukellasuomessa.

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

MIKA RAUTIAINEN

toiminnanjohtaja

viestintäkoordinaattori

koulutuspäällikkö

Liiton toiminnan operatiivinen johtaminen, talous, vastuullisuus, kumppanuudet, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kriisiviestintä.

Sukeltaja-lehti, sukeltaja.fi-sivusto, uutiskirjeet, sosiaalinen media, seurojen viestinnän tuki, mediayhteydet.

Koulutus, e-oppiminen, turvallisuus, seurakehittäminen: sääntöasiat, aikuisliikunnan Tähtiseurat.

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja. fi-sivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

RIKU VERKKOMÄKI

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

jäsenpalveluvastaava

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

Laskutus, jäsenmaksupalvelu, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, käyttäjätunnukset, sukeltaja. fi-sähköpostiosoitteet, vakuutus.

Lapset ja nuoret, seurakehittäminen: lasten ja nuorten toiminnan Tähtiseurat, ympäristöasiat.

Jäsenasiat, sukelluskortit, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, verkkokauppatilaukset, ansiomerkkihakemukset.

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi 4/2021 SUKELTAJA

43

Ehdota Vuoden 2021 parasta!

Vuoden parhaat ovat erityisen ansiokkaita henkilöitä, seuroja, ryhmiä tai projekteja sukelluksen saralla vuonna 2021. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksen, kenelle Vuoden paras -tunnustus kuuluisi. Valinnan tekee Sukeltajaliiton hallitus. Palkinnot jaetaan Liiton kevätkokouksessa 3.4. Tampereella. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.1.2022 asti.

KAKSI UUTTA KATEGORIAA

KATEGORIAT

Vuoden vapaaehtoinen/vapaaehtoisryhmä -palkinto myönnetään Liiton tai Liiton toiminnan piirissä tapahtuneesta erityisen aktiivisesta ja ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä. Palkinto voidaan jakaa sekä yksittäiselle henkilölle että vapaaehtoisryhmälle.

Vuoden sukeltaja

Vuoden kouluttaja -palkinto myönnetään sukellus- tai muulle kouluttajalle aktiivisesta ja ansiokkaasta koulutustoiminnasta Liiton toiminnan piirissä.

Vuoden räpyläuimari

Ehdota Vuoden parasta täyttämällä sähköinen lomake osoitteessa sukeltaja.fi > sukeltajaliitto > huomionosoitukset.

Vuoden vapaaehtoinen/vapaaehtoisryhmä

VUODEN EKOTEKO 2021

Vuoden seura Vuoden norppa Vuoden norppaohjaaja Vuoden norppaseura Vuoden kouluttaja Vuoden Vapepa-sukeltaja Vuoden sukelluskalastaja Vuoden vapaasukeltaja Vuoden uppopalloilija

HAASTAMME Sukeltajaliiton jäsenet, seurat ja yhteisöjäsenet pohtimaan, miten voimme itse vaikuttaa paikallisesti luonnon ja erityisesti vesistöjemme tilaan. Palkitsemme pienempiä tai isompia aloitteita, ideoita tai tapahtumia, joilla edistetään kestävää kehitystä tai suojellaan luontoa.

VUODEN EKOTEKO 2021 -palkinto jaetaan GoExpo-messuilla, jotka pidetään Helsingissä 4.−6.3.2022.

Mukana valitsemassa ja palkitsemisessa on myös DAN Europe. Esitykset pyydetään lähettämään 31.1.2022 mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa sukeltaja.fi > sukeltajaliitto > huomionosoitukset.