Kotkaviesti 18-1

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

J A

N U O R T E N

N U O R T E N

Ä Ä N E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

K A N N A T T A J A

1 / 2 0 1 8

1/2015

sade ei menoa haitannut kotkaexpoilla!

KESKIAUKEAMALLA PUUHAAUKEAMA!

harrastuksena

Parkour

TALVEN LEIREILLÄ HULVATONTA MENOA VUODEN 2017 LAPSITEKOPALKINTO MYÖNNETTIIN M I L L A I S TA O N O L L A T U B E T TA J A ?

Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

K O O D A U S TA V O I O P P I A VA I K K A L A U L A M A L L A

tulossa Juhlaleiri 2018

S I S Ä L LY S 1 / 2 0 1 8

teema

Harrastukset s. 6 Parkour opettaa sulavaa liikkumista s. 8 Jokaisella on oikeus harrastaa

TULOSSA

7 Nuoret Kotkat 75 vuotta 8 Millaista on olla tubettaja?

10 Nuorten Kotkien uudet työntekijät

25 Kotkapäivät 2018 26 Juhlaleiri 2018

UUTISET & KUULUMISET

KANSAINVÄLISYYS

:

T JÄ

O T IK

K OI N

EN JUH LALEIR

M E N OA J A V I L S K

IV KT

ITE E

TTIP UISTOIS

SA

T U L O S S A E N SI

Ä

A

ET

T

K ES

ÄN

Ä

12 Lapsitekopalkinto Hämeenlinnan 28 Nuorista Kotkista Pohjoismaisen kaupungille yhteistyön puheenjohtajamaa 14 Kotkaliiton toimisto muutti Hakaniemeen 15 Mennään metsään HUVIKSI JA HYÖDYKSI 18 Keski-Suomen piirin ja Jyväskylän 30 Linda Liukas: Koodausta voi oppia yhteiset tapahtumat vaikka laulamalla 20 Riemua Duudson parkissa 31 Yhteystiedot 21 Kokkausilta Järvenpäässä 21 Kankaan Torpalla kokkaillaan taas 22 Kotkaexpo: Hulvatonta menoa Nuuksiossa 23 Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö 24 Finlandiapalkittu Sanna Mander

s. 26

s. 18 & 20

I!

PÄÄKIRJOITUS

ikin ssa vo koittae nnitella, n ä ä v uu Ke ille lkaa s taas a kaikille leire i. uis t is mille ll a a os lomall

Heta Warto-Tillander

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki Teppo Suontakanen puh. 040 524 8884 www.nuoretkotkat.fi KOTKAVIESTIN TILAUS­ HINTA: 20 € /12 kk OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto

T

ervehdys lukijat! Olemme koonneet teille tuhdin luku­ paketin talvipäivien iloksi.

Tällä kertaa harrastuspalstalla esittelemme parkourin, lajin, jossa opetellaan liikkumaan nopeasti ja sulavasti.

Parkouria voi soveltaa monissa eri ympäristöissä, joten lajin kokeileminen ja aloittaminen on helppoa.

Olemme halunneet nostaa esille ajankohtaisina ja yleisty­ vinä taitoina koodaamisen ja tubettamisen. Koodaamisen tärkeyden puolesta lehdessämme puhuu Linda Liukas, joka on myös kirjoittanut aiheeseen liittyviä kirjoja. – Koodausta tarvitaan maailman ongelmien ratkaisemiseen, Liukas toteaa.

Tubettaja Ukri Machreich puolestaan kertoo, mitä tubettami­ nen on ja miten tubettamisessa pääsee kuka tahansa alkuun.

Nämä jutut kannattaa ehdottomasti tsekata!

Viime vuonna olette yhdessä toteuttaneet paljon hienoja tapahtumia, joista löytyy koosteita tästä lehdestä. Sama vauhdikas meno jatkuu tänäkin vuonna, varsinkin kun leiri­ toiminta taas starttaa täydellä teholla. Kiitokset teille kaikille aktiivisuudesta ja osallistumisesta toimintaan.

Kevään koittaessa voikin taas alkaa suunnitella, mille kai­ kille leireille lomalla osallistuisi.

Toivottavasti lehtemme tarjoaa uusia mielenkiinnon koh­ teita sekä innostaa osallistumaan tapahtumiin, joista kertyy paljon mukavia muistoja ja joissa tutustuu uusiin kavereihin.

Ketterästi kevättä kohden! 

Heta Warto-Tillander

PÄÄTOIMITTAJA: Heta Warto-Tillander TOIMITUSSIHTEERI: Lea Väänänen TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Gysin, Esa Kaskimo, Merja Korhonen Pasi Perkiö, Atte Kalke TAITTO: Atte Kalke PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 KANNEN KUVA: Kotkaexpo Nuuksio SEURAAVA LEHTI 2/2018 Ilmestyy touko-kesäkuussa 2018 AINEISTOPÄIVÄ: 1.4.2018 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

TEEMA HARRASTUKSET

sulavaa

PARKOUR OPETTAA

V

oitto, 8 vuotta, aloitti parkkouraamisen jo nelisen vuotta sitten.

– Kävimme kaverin kanssa testaamassa eri harrastuksia ja parkourista tykkäsin heti, Voitto kertoo.

Voitto harjoittelee kerran viikossa 45 minuutin ajan. Harjoitusten alussa pidetään nimenhuuto, sen jälkeen on vuorossa alku­ lämmittely ja sitten ryhdytään harjoittelemaan.

Harjoituksissa on vaihtuvasti eri aiheita, vii­ meksi harjoiteltiin kierrähdystä olkapään yli eli trollia. Harjoituksen lopussa on aikaa vapaalle harjoittelulle. Välillä harjoituksissa leikitään kaupunkisotaa, jossa poltetaan kavereita palloja

4 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 8

heittämällä. Toisinaan järjestetään kaverikertoja, joihin voi ottaa oman ystävän mukaan tutustu­ maan.Harjoitukset tehdään sisätiloissa, mutta par­ kour-leirillä on myös ulkona tehtäviä harjoituksia.

– Parasta parkourissa on kiipeily ja kaikki muukin: esteiden ylitykset, alastulot, tasa­painoilu puomien päällä, tramppa ja roikkuminen. Olen oppinut erilaisia liikkeitä ja esimerkiksi kahden puomin päällä kävelyä. Vaikeinta on ollut narun päällä tasapainoilu, mutta sitä on nyt helpotettu siten, että myös ylhäällä on naru, josta voi pitää kiinni. Suosittelen parkouria melkein kaikille, tytöille ja pojille. Itse aloitin parkourin sen takia, ettei siinä ole kilpailua, toteaa Voitto.

liikkumista TEKSTI HETA WARTO KUVAT JUHA VASTAMÄKI

MITÄ ON PARKOUR?

Parkour on lähtöisin 1980-luvun Ranskasta, Pariisin esikaupungista nimeltä Lisses, jossa teini-ikäinen David Belle kavereineen alkoi lapsuuden leikkiensä sekä sotilastaustaisen isänsä inspiroimana käyttää koko kaupunkia liikuntaympäristönä.

Lajissa pyritään liikkumaan mahdollisim­ man sulavasti, nopeasti ja tehokkaasti paikasta toiseen hyödyntäen erilaisia ympäristön esinei­ tä ja rakenteita, kuten kaiteita, kattoja tai parvekkeita. Parkouriin kuuluukin keskeisesti liikkeen katkeamattomuus ja sulavuus eli flow haasteellisessa ympäristössä. Vaikka

parkour on kaupunki­harrastuksen maineessa, sitä voi soveltaa myös luonnossa liikkumi­ seen. Parkourin perusperiaate on luonnon tai ihmisen tekemien esteiden ylittäminen ihmiskehon rajoituksin. Liikkumisessa käyte­ tään pääasiassa omaa kekseliäisyyttä, mutta aikojen saatossa tiettyjä perusliikkeitä on vakiintunut. Ensimmäisten parkouraajien ryhmän nimi on Yamakasit, josta on tehty elokuvakin vuonna 2001. Uutena lajina par­ kour ei ole saavuttanut laajaa harrastaja­ kuntaa pelkästään perinteisin keinoin, vaan yleistymiseen ovat vaikuttaneet internetissä levinneet videoklipit. 

KOTKAV IESTI 1/2018 • 5

TEEMA HARRASTUKSET

Lastenviikko 20-26.11.2017

JOKAISELLA ON OIKEUS HARRASTAA! TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT PIA HEINIPURO, MAAREN KEMPPI JA VARSINAIS-SUOMEN NK

Y

K:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleis­ kokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marras­ kuuta.

Lastenviikon järjestämisen aloitti Kansallinen Lastenliitto vuonna 2014. Vuonna 2017 meitä olikin mukana jo monta lapsijärjestöä: Kansallinen Lastenliitto, Nuori Kirkko, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Pinskut, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Setlementtiliitto ja Vesaisten Keskusliitto.

Vuonna 2017 lastenviikon teemana oli, että jokaisella lapsella on oikeus harrastaa. Lastenviikkoa juhlistettiin ympäri Suomen järjestä­ mällä erilaisia kerhoja, tempauksia ja tapahtumia. Nuoret Kotkat jär­ jesti omia tapahtumia yksin ja yhdessä muiden kanssa Helsingin, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen piirijärjestöissä.

Lastenviikon materiaalipaketit kerhotoimintaan ovat ladattavissa Lastenviikkojen omilta sivuilta www.lastenviikko.fi. 

6 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 8

Harrastustoimintaa 75 vuotta

NUORET KOTKAT JEE JEE JEE! T

änä vuonna Nuoret Kotkat täyttää 75 vuotta. Vaikka järjestöllä itsellään on jo ikää, toteuttaa se edelleen tärkeää tehtäväänsä.

Kotkat toimii lasten hyväksi lasten kanssa.

Marraskuussa 1943 perustettiin Nuoret Kotkat Keskusjohto.

Euroopassa sisarjärjestöjen lintu oli haukka, mutta koska Ruotsissa nimi oli muutettu Nuoriksi Kotkiksi, Unga Örnars, otti Suomen järjes­ tö linnukseen Kotkan. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Varma K. Turunen. Miehet johtivat järjestöä melkein neljäkymmentä vuotta, kunnes Saara-Maria Paakkinen valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1981. Sen jälkeen puheenjohtajat ovat olleet naisia. Nykyinen puheenjohtaja Nasima Razmyar on Kotkaliiton 12 puheenjohtaja.

Juhlavuonna järjestetään totuttuun tapaan juhlaleiri. Leiristä on kiinnostunut jo yli 300 osallistujaa Suomen ulkopuolelta Euroopasta.

Tänä kesänä on siis oivallinen hetki aistia kansainvälistä tunnelmaa kotosuomessamme. Leirin järjestäjät ovat tilanneet auringon koko viikoksi.

Synttäreitä juhlimme marraskuussa. Nyt on hyvä hetkiä pohtia omassa piirissä, miten juhlia omalla alueella. Liitto järjestää juhla­ vuoden lapsipoliittisen seminaarin Helsingissä marraskuussa.

Painavaa asiaa alan asiantuntijoilta.

Mukavaa juhlavuotta meille kaikille!  Lea Väänänen toiminnanjohtaja Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry

KOTKAV IESTI 1/2018 • 7

AMMATIT

SKETSEISTÄ KATUMUOTIIN

MILLAISTA ON OLLA

Tube ttaja?

Ukri Machreich on omien sanojensa mukaan aivan tavallinen 24-vuotias nuorimies Helsingistä. Hän työskentelee varastolla ja vapaaajallaan hän viettää aikaa kavereidensa sekä tyttöystävänsä kanssa. Internetin maailmassa hänet kuitenkin tunnetaan ugeurhea -nimimerkkiä käyttävänä tubettajana. Netin kuvapalvelu Instagramissa Machreichilla on yli 1 700 seuraajaa ja hänen Youtubekanavallaan on yli 5 000 tilaajaa.

TEKSTI WILHELMIINA SEPPÄ KUVAT UKRI MACHREICH

@ugeurhea

8 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 8

K

otkaviesti kävi haastattelemassa Machreichia, joka on nuorempana ollut mu­ kana Helsingin Nuorten Kotkien leiritoiminnassa. ”Mä aloin käymään leireillä joskus 12vuotiaana. Käytiin niillä sisarusten kanssa. Sitten 15-vuotiaana aloitin vertaisohjaajakoulutuksen ja sen jälkeen, 18-vuotiaana, musta tuli ohjaaja.”

Täysi-ikäistymisen jälkeen Machreich meni armeijaan ja leiritoiminta väistyi uusien haastei­ den tieltä. Machreich kuitenkin muistelee kotka­ toimintaa hyvillä mielin. ”Sieltä sai frendejä ja kokemusta ohjaajana olemisesta. Oppi miten ohjataan nuorempia ja muutenkin sai vahvistettua omia sosiaalisia taitoja.”

Videoiden tekemisen suhteen kaikki lähti liikkeelle vuonna 2015, kun Machreich kuvasi omalle Snapchat-tililleen alle minuutin mittaisen sketsin, joka nauratti hänen lähipiiriään. Kaverei­ den kannustuksen myötä Machreich alkoi kuvaa­ maan lisää sketsejä ja lataamaan niitä Instagram-­ tililleen. Instagramiin ladatut sketsit levisivät lo­ pulta Machreichin lähipiirin ulkopuolelle ja suo­ sion kasvaessa syntyi idea videoiden tekemisestä Youtubeen. ”Mä oon nyt tehnyt Youtubeen videoita var­ maan jotain puoli vuotta. Mun oli alunperin tar­ kotus ladata Youtubeenkin sketsejä. Mä huoma­ sin kuitenkin, ettei se olekaan niin helppoa. Sit se vaan jotenkin meni siihen, että aloin tekemään erilaisia videoita ja sitten tein yhden sneakereis­ ta. Se kiinnosti jengiä, ja koska itsekin tykkään kengistä, niin aloin sit tekemään lisää kenkiin liittyviä videoita.”

Muoti-aiheisten videoiden — joissa Machreich muun muassa arvostelee ja testaa eri jalkinemerkkejä — lisäksi kanavalta löytyy muun muassa videoita, joissa suoritetaan erilaisia haasteita, kilpailun omaisia battleja sekä my

day-tyyppisiä videoita, joiden kautta katsoja pääsee seuraamaan esimerkiksi Ugeurhean lomamatkaa Espanjaan.

Machreich kokee, että hänen elämänsä ei ole muuttunut kovin paljoa tubettamisen myötä. ”Ollaan kuitenkin vasta aika alkuvaiheessa.

Joskus kun menee esimerkiksi keskustaan, niin saattaa kuulla jonkun sanovan mun nimen, ja sit jengi saattaa tuijottaa. En sit tiedä onko se siks, et mulla on niin freshit sneakerit jalassa.

Joskus tulee joku kyselemään esimerkiks kenkävinkkejä ja jengi saattaa ehdottaa jotain videoiden aiheita.

Instagramissa ja Snapchatissa tulee paljon kysymyksiä ja kommentteja päivittäin.”

Tammikuussa Machreich julkaisi ensimmäisen niin kutsutun fanituotteensa; Kheino West -tekstiä kantavan hupparin. ”Se lähti siitä, kun puhuin jollain videolla Kanye Westistä.

Sit lausuin sen jotenkin oudosti ja joku tuli ehkä vähän negatii­ viseen sävyyn kommentoimaan siitä. Päätin sit kuitenkin käyt­ tää sitä hyväkseni ja ottaa koko homman läpäl­ lä. No, ensin painoin Kheino-tekstillä varustetun hupparin frendin firman kautta vaan omaan käyttöön, mutta sit alko tulla kyselyitä. Painet­ tiin niitä sit lisää ja myin niitä nyt yhden päivän ajan kokeiluks. Ihan hyvin jengi niitä osti.”

Machreich uskoo, että tubettamisella pystyy elättämään itsensä. Machreichin mukaan siihen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin pelkkä You­ tube-kanava. Täytyy olla yhteistyökumppaneita, sponsoreita ja erilaisia projekteja, joihin osallistua. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee

tubettaja Lakon, joka sai Youtube-menestyksensä myötä oman tv-sarjan. Myös yhteistyö muiden tubettajien kanssa, esimerkiksi vuotuisen You­ tube-tapahtuman Tubeconin myötä, voidaan ko­ kea tärkeäksi osaksi suomalaista tubekulttuuria.

Machreich ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi tehnyt yhteistyötä muiden tubettajien kanssa. ”Mä en henkilökohtaisesti seuraa yhtäkään suomalaista tubettajaa. Ennen kuin aloitin videoi­ den tekemisen, en tiennyt suomalaisesta tube­ kulttuurista lähes mitään ja edelleen tiedän tosi vähän. Siksi on outoa ajatella, että mä oon nyt tavallaan itse osa sitä.”

Machreich toivoo, että tulevai­ suudessa hän pystyisi elättämään itsensä Youtubella. ”Ei ole helppoa pitää tubettamis­ ta pelkästään harrastuksena. Editoin­ ti ja videoiden aiheiden keksiminen sekä tietty itse kuvaaminen vie aikaa. Päiväduunin ohella se on aika rankkaa, tavallaan tekee kahta työtä.

Ois tosi siistiä, jos joskus pystyisin elämään pelkästään sillä, että teen videoita näistä itseäni kiinnostavista jutuista.”

Tubettamisen aloittamiseen ei Machreichin mukaan tarvita ihmeitä. Tietyt perustarvikkeet ja taidot on silti hyvä olla. ”Tottakai tarvii kameran ja sitten jos siinä kamerassa ei oo valmiiksi hyvää mikkiä, niin se kannattaa hankkia. Kesällä on helpompi kuvata, koska luonnonvalo riittää valaistukseksi, mutta jos talvella kuvaa eikä himasta löydy semmosta hyvää valoa, niin sellainenkin kannattaa hankkia.

Se mitä tarvitset siltä omalta itseltäs, on mun mielestä se, että oot oma itses etkä mieti liikoja.

Ei kukaan tee heti hyvää videota. Siinä kun tekee, niin koko ajan kehittyy.”  KOTKAV IESTI 1/2018 • 9

N U O RT E N K OT K I E N U U D E T T YÖ N T E K I J ÄT

MARJA KANNISTO

T

yöurani olen tehnyt lasten ja nuorten sekä erilaisten hank­ keiden/projektien parissa. Toimin vapaaehtoisena Raision Nuorissa Kotkissa. Olen edustanut VarsinaisSuomen piiriä liiton edustajistossa sekä toiminut koulutustyöryhmän puheenjohtajana, joten Kotka­ toiminta on minulle tuttua ja lähel­ lä sydäntäni.

Olen aloittanut työt Kotkaliitolla osa-aikaisena projektisuunnittelijana

tammikuussa. Työtehtäviini kuulu­ vat projektitoiminnan pyörittämi­ nen (rahoitukset, hakemukset, käynnistäminen), liiton koulutus­ ten suunnittelu yhdessä koulutus­ työryhmän kanssa ja koulutusten organisointi. Autan tarvittaessa piirejä projekti- ja koulutusasioissa.

Lisäksi teen piirien kirjanpitoa.

Työpisteeni sijaitsee Raisiossa, mut­ ta käyn säännöllisesti Helsingissä, liiton toimistolla. 

Minut tavoitat puhelinnumerosta 040 150 2600 sekä sähköpostilla marja.kannisto@nuoretkotkat.fi.

WILHELMIINA SEPPÄ

N

imeni on Wilhelmiina Seppä ja olen 20-vuotias yhteisöpeda­ gogi-opiskelija Helsingistä. Tänä keväänä teen harjoittelua Nuorten Kotkien Keskusliitolle.

Olen ollut mukana kotka­ toiminnassa kolmentoista vuoden ajan. Lähdin ensimmäistä kertaa mukaan Helsingin piirin leiri­ toimintaan vuonna 2005. Siitä lähti­ en olen ollut toiminnassa mukana tiiviisti; ensin leiriläisenä, myöhem­ min vertaisohjaajana ja nykyisin ohjaajana.

Vapaaehtoisen leiritoiminnan lisäksi työskentelen opintojen ohel­ la Helsingin kotkapiirin järjestö­ ohjaajana. Vastuullani on neljä vii­ kottain pyörivää kotkakerhoa. Ellen loma-aikoina lähde yöleirille ohjaa­ jaksi, toimin Helsingin kotkapiirin päiväleirien vastaavana ohjaajana.

Harjoitteluni Nuorten Kotkien keskusliitolla koostuu pääasiassa kesän 2018 kansainvälisen leirin järjestämiseen liittyvistä työ­ tehtävistä. Olen vastuussa leirin 1 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

sosiaalisessa mediassa tapahtuvas­ ta markkinoinnista. Ylläpidän leirin Facebook- ja Instagram-sivuja.

Yritän saada leiriä mahdollisim­ man näkyväksi sosiaalisen median kanavissa ja lisäksi saan heitellä ilmoille omia ajatuksiani esi­ merkiksi leirin ohjelmaan liittyen.

Kotkatoiminnalla on merkittävä rooli elämässäni. Sen kautta olen päässyt tekemään älyttömän siiste­ jä juttuja, kuten juontamaan Helsingin piirin 50-vuotisjuhlan pari vuotta takaperin sekä kirjoitta­ maan kotkaviestiin. Olen löytänyt parhaat ystäväni sekä avomieheni kotkatoiminnan kautta. Opiskeluis­ sa sekä työelämässä Nuorten Kotkien kautta luomat suhteet ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisik­ si. Kun yritän selittää ulkopuoliselle sitä, kuinka suuri rooli Nuorilla Kotkilla on elämässäni, se on vaikeaa.

Uskon, että tämän tyyppisen yhtei­ söllisen ja jatkuvan toiminnan mer­ kitystä ei voi ymmärtää ennen kuin on itse ollut sellaisessa mukana. 

TIPSU BAZOULEVA ESPOON NUORTEN KOTKIEN ALUEJÄRJESTÖ RY:N UUSI NUORISOKOORDINAATTORI.

T

yön tärkein tehtävä on osallis­ taa nuoria, suunnitella ja to­ teuttaa nuorille omaa toimintaa sekä lisätä nuorten ääntä ja näky­ vyyttä perustoiminnassa. Suurena haasteena on vertaisohjaaja­ koulutuksen uudistaminen.

Uudistamistyössä nuorilla on vahva rooli olla mukana tekemässä uudenlaista koulutusta. Viestintäja markkinointi, erityisesti sosiaali­ sen median kautta kuuluu myös nuoriso­koordinaattorin työnkuvaan. 

Ota rohkeasti yhteyttä! Tipsu Bazouleva, nuorisokoordinaattori, puh. 050 449 3333, tipsu.bazouleva@nuoretkotkat.fi

TERVEHDYS KAIKILLE!

O

len palannut vuoden opinto­ vapaalta takaisin töihin Nuor­ ten Kotkien Keskusliittoon tammi­ kuun alussa. Vuosi vierähti vauhdil­ la ja monenlaista on ehtinyt tapah­ tua sekä Kotkissa, että opinnoissa.

Opiskelen yhteisöpedagogi ylem­ pää ammattikorkeakoulututkintoa Humanistisessa Ammattikorkea­ koulussa Humakissa. Opinnot ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä ja kestävät kaksi vuotta. Aloitin syksyllä 2016 ja tarkoitukseni olisi valmistua aikataulussa touko-kesä­ kuun vaihteessa 2018.

On ollut aivan ihanaa opiskella pitkästä aikaa, sillä jouluna 2001 yhteisöpedagogiksi valmistumiseni jälkeen, olen käynyt vain lyhyitä kursseja, seminaareja ja kieliopin­ toja. YAMK-tutkinnon monipuoliset

opintojaksot mm. yhteisöistä ja yh­ teisöllisyydestä, palvelumuotoilus­ ta ja toimimisesta kansainvälisissä työ- ja toimintaympäristöissä ovat olleet mielenkiintoisia ja osittain omaa osaamista syventäviä sekä myös ihan uutta asiaa. Parasta an­ tia ovat kuitenkin olleet mahtavat opiskelukaverit, Humakin opettajat ja monet mielenkiintoiset vieraili­ jat. Opintojen aikana on keskustel­ tu ja pohdiskeltu asioita ja ilmiöitä lasten- ja nuorten asioiden sekä kansalaistoiminnan näkökulmasta.

Nyt työn alla on opinnäytetyö neljän lapsijärjestön paikallis­ ryhmätason osallisuudesta. Muka­ na ovat Nuorten Kotkien lisäksi Setlementti, Nuorisoseurat ja Pins­ kut. Havainnointien, työpajojen ja

Minut tavoittaa vanhasta tutusta puhelinnumerosta 050 581 5288 sekä sähköpostista soili.sirenne@ nuoretkotkat.fi!

haastatteluiden myötä olen päässyt tekemään oivalluksia, miten osalli­ suutta lapsi- ja nuorisoryhmissä voitaisiin lisätä eli sitä, miten lapet ja nuoret pääsisivät enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun ja ottamaan vastuuta yhdessä myös toteutuksesta ja päätöksen­­ teosta. Kuulette varmasti työstäni lisää sen valmistuttua ja toki minuun saa olla suoraankin yhtey­ dessä, jos aihe kiinnostaa.

Myös täällä Kotkissa on tapah­ tunut monia muutoksia vuodessa.

Istun parasta aikaa uudessa toimis­ tossa Hakaniemessä ja totuttelen Hakaniemen Vallilaa monipuoli­ sempaan lounastarjontaan sekä näkymiin Eläintarhanlahdelle. Tänä vuonna oman erityispiirteensä toi­ mintaan ja työhön luo Nuorten Kotkien 75-vuotis juhlavuosi, jota on mielenkiintoista päästä teke­ mään yhdessä monien vapaa­ ehtoisien sekä muiden kotka­ työntekijöiden ja yhteistyökumppa­ neiden kanssa.

Toivon kaikille toimintarikasta juhlavuotta Nuorissa Kotkissa ja tavataan Kotkatapahtumissa!  Terveisin, Soili Sirenne, kulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelija, Nuorten Kotkien Keskusliitto KOTKAV IESTI 1/2018 • 11

UUTISET JA KUULUMISET

VUODEN 2017 LAPSITEKOPALKINTO TEKSTI SOILI SIRENNE KUVA TUIJA MÄNNISTÖ

Hämeenlinnan Kaupunki on viime vuosina nostanut lapset ja nuoret päätöksenteon

1 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

HÄMEENLINNAN KAUPUNGILLE Nuorten Kotkien vuoden Lapsitekopalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena lapsen hyväksi tehdystä työstä. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1991.

P

alkinnon myöntää Nuorten Kotkien liittohallitus, jossa on edustajia eri puolilta Suomea. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka sekä luovutuskirja.

Vuoden 2017 palkinto luovutettiin Hämeenlinnan kaupungin syntymä­ päiväjuhlassa Verkatehtaan lasipihalla 19.1. pidetyssä tilaisuudessa. Palkin­ non luovutti Nuorten Kotkien Keskus­ liiton puheenjohtaja Nasima Razmyar yhdessä toiminnanjohtaja Lea Väänäsen kanssa.

Hämeenlinnan Kaupunki on viime vuosina nostanut lapset ja nuoret päätöksenteon keskiöön sekä ansiok­ kaasti kehittänyt lasten ja nuorten osal­ listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Hämeenlinnassa on muun muassa panostettu lasten ja nuorten hyvinvoin­ tiin vahvistamalla osallisuutta ja vaikut­ tamista erilaisin toimenpitein.

Vuoden 2011 alusta kaupungissa on otettu käyt­ töön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vai­ kuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä.

Lapset ja nuoret tuottavat ja toteuttavat itse mah­ dollisimman paljon Vaikuttamisen polun sisällöstä.

Perusopetuksen laatukriteereissä osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät mm. oppilaskuntatoimin­ nassa ja vertaissovittelussa. Hämeenlinnassa kaikil­ la ala- ja yläkouluilla on oppilaskunnat ja toisella asteella opiskelijakunnat. Oppilaskuntatapaamisia järjestetään vuosittain.

Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. UNICEF-kaupunki­ vuoden aikana päiväkodit ja koulut olivat aktiivi­ sesti mukana tapahtumien suun­ nittelussa ja toteutuksessa.

Lapsen oikeuksia tehtiin tunne­ tuksi ja Ortelan ja Seminaarin koulut valittiin UNICEF-kouluiksi.

Nuorten Vaikuttajaryhmät toimivat Hauholla, Kalvolassa, Lammi-Tuulos-alueella ja kanta­ kaupungissa. Ryhmät keräävät ideoita nuorten keskuudesta ja toteuttavat niitä mahdollisuuk­ sien mukaan.

Erilaisia kuulemis­ menetelmiä on kokeiltu ja kehitetty edelleen. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä järjeste­ tään vuosittain 8. luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Lasten, nuorten ja päättäjien kohtaamispaikkoja on järjestetty niin V-päivänä kuin erilaisissa foorumeissa, lautakunta­ seminaareissa ja valtuuston iltakouluissa. Nuvaryhmät ovat saaneet myös omat kummivaltuutetut.

Lasten ja nuorten lautakuntaan on saatu kaksi nuorten edustajaa. 

keskiöön sekä ansiokkaasti kehittänyt lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

KOTKAV IESTI 1/2018 • 13

UUTISET JA KUULUMISET

KOTKALIITON TOIMISTO MUUTTI HAKANIEMEEN TEKSTI JA KUVAT LEA VÄÄNÄNEN

V

uoden 2017 kesällä alkoi Kotkaliiton toimistolla Vallilassa kova tohina. Tavaroita ja papereita la­ jiteltiin, poistettiin, pakattiin ja toimitettiin Työväen­ museo Werstaaseen Tampereelle, Työväen Arkistoon, sekä Työväentalomuseoon Riihimäelle.

Elokuussa saapui muuttoauto ja toimisto siirtyi jälleen Hakaniemeen yli 25:n Vallilassa vietetyn vuo­ den jälkeen. Toimisto sijaitsee upeassa Helsingin työväentalossa, Paasitornissa, samassa rapussa TSL Helsingin opintojärjestön ja presidentti Halosen toi­ mistojen kanssa.

Vihdoin joulukuussa, erittäin pyryisenä päivänä, vietettiin toimiston tupaantuliaisia glögin ja kahvin kera. Vieraita kävi mukavasti, kiitos kaikille toimis­ tolla piipahtaneille!

Uusi osoitteemme on Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Olet tervetullut tutustumaan uuteen toimistoomme! 

1 4 • K O T K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

MENNÄÄN METSÄÄN TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT PIRKANMAAN JA KAAKKOIS-SUOMEN NUORET KOTKAT

V

uonna 2017 Kotkat menivät metsään ja käynnistivät luon­ nossa uudenlaista yhteistoimintaa eri sukupolvien välillä. Toiminnassa tutustuttiin luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä oppimisen että kasvamisen kautta eri teemo­ jen välityksellä. Toiminnassa ei pa­ neuduttu ainoastaan erätaitojen kehittymiseen ja luonnossa liikku­ misen perusteisiin vaan tavoitteena oli lisäksi terveiden elämäntapojen ylläpitäminen sekä osallistava ryh­ mässä toimiminen.

Jo Kotkaliikkeen perustamisesta lähtien ulkoilu sekä leiri- ja retki­ toiminta ovat olleet Nuorten Kotkien toiminnan perusta. Viime aikoina kuitenkin Nuorten Kotkien toimin­ nassa valitettavan usein seikkailu ja luonto kasvatuksellisena ele­ menttinä ovat jäänyt vähemmälle.

Mitään ei voi pitää itsestään selvyy­ tenä. Vaikka kuvittelemme lasten oppivan vanhemmiltaan luonnossa toimimista luonnostaan, näin se ei aina ole. Kiireen keskellä keskity­ tään aivan muihin asioihin. Kiirees­ tä on irrottauduttava tietoisesti ja luonto on siihen mitä oivallisin paikka.

Tradekan tuen turvin Helsingin, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan piirit sekä Tampereen aluejärjestö toteuttivat omaa alueel­ lista projektiosuuttaan liiton lisäksi.

Projektin kautta saatu rahoitus mahdollisti uudenlaisen toiminnan kokeilun.

Kokeilun myötä luontotoimintaa jatketaan. Vuoden aikana opittiin ja uutta suunnitellaan. Toiminnan on­ nistumiseen vaikuttaa kellon aika, varattu aika, paikka ja kohderyhmä.

Lapset on ruokittava, kun liikutaan kauemmas omasta kerhosta. Kan­ sallispuistot ovat jääneet mukaan toiminnan toteuttamisen kohteiksi.

Toimintaa suunnitellaan pidem­ mällä aikavälillä ja markkinointia tehostetaan. Retkien ja toiminnan vetäjät toimivat pitkälti vapaa­ ehtoispohjalta ja osallistumismaksut pidetään mahdollisimman matalal­ la, jotta mahdollistetaan kaikkien osallistuminen Tänä vuonna luontoteeman rinnalle nostetaan kestävä kehitys ja luontotoiminnan järjestämisen opas valmistetaan yhtä aikaa kestä­ vän kehityksen työkirjan uusimisen kanssa. 

1. Luontotoiminnan lisääminen ja hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti sekä sen jatkuvuuden varmistaminen. Tietoisuuden lisääntyminen luonnon merkityksestä ja käyttö­ mahdollisuuksista toiminnassa.

2. Luonnon tuntemus ja kunnioitus: yksilö oppii käyttämään luontoa hyväkseen sitä turmelematta, ymmärtää luonnon tärkeyden ja elinvoimaisuuden sekä kunnioittaa sen koskemattomuutta ja pystyy tunnistamaan ja ennakoimaan ympäristön ja ilmaston luomia riskitekijöitä.

3. Erätaitojen kehittyminen sekä luonnossa liikkumisen perusteet: jokamiehen oikeudet, kasvuston ja eläimistön tunnistus, kartan ja kompassin käyttö, yöpyminen teltassa, avotulen tekeminen ja sammuttaminen, varusteiden ylläpito ja huolto, ruuanlaitto jne.

4. Ryhmässä toimiminen: oman roolin ja muiden roolien tunnistaminen ryhmässä, tehtävien priorisointi, ryhmädynamiikan edistäminen, ns. ryhmäajattelun kehittyminen sekä osallistujat oppivat kommunikoimaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, oppivat toisiltaan, jakavat omia kokemuksiaan ja luovat yhdessä uusia ajatuksia ja toimintatapoja.

5. Terveiden elämäntapojen yllä­ pitäminen: fyysisen kunnon kehittyminen, liikunnan ja luonnon vaikutus hyvinvointiin, moni­ puolinen ruokavalio sekä seikkailun ja elämyksien kokeminen ja käsittely: erilaiset kokemukset ja niiden käsittelyn luomat vaikutukset sekä siirtovaikutukset arkeen.

KOTKAV IESTI 1/2017 • 15

PUUHA-AUKEAMA KOMPAKYSYMYKSIA JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Mitä kaloja on eniten vedessä?

Miksi valkoiset lampaat syövät enemmän kuin mustat?

Kumpi näkee enemmän: silmäpuoli vaiko se, jolla on kaksi silmää?

Milloin on mylläri päättömänä myllyssä?

Miksi mylläri pitää päässään valkoista hattua?

Mitä tekee kaksitoista koululaista junassa?

Mikä hevonen näkee taaksepäin yhtä hyvin kuin eteensäkin?

Liirum, laarum, lipilaari, miten kirjoitetaan se kahdella kirjaimella?

Lähde: Antero Vipunen (1966)

VITSIT – Mikä on paksunahkaisuuden huip – Mitä muurahainen teki, kun pu? hyttysellä ja Mitä yhteistä on – Kun teetä halutessaan nielaisee elefa ntti koputti ovelle? lasin ? lla rsa so llä kesy kylmää vettä ja teepussin ja istuu – Meni avaamaan oven. sitten ät kädestä.

– Molemmat syöv hellan päälle odottamaan, että teev esi kiehuu. an.

Mitä eroa on kalalla ja kuorsaajalla? rrottiin kummittelev sa linnassa, jossa ke – Kala hengittää kiduksillaan, mutt kiä täk Yh .

Mies yöpyi vanhas viä ytä kä a pitkin linnan hämäriä kuorsaaja kiduttaa hengityksellää Yöllä mies hiippaili n. n eteensä ja sanoi: ne hä hti sa tup la taa tul kummitus itellut jo kaksisa mmitus ja olen kumm – Hu-huuuu, olen ku rrostalolla?

Mitä eroa on ke sa. . ssa vuotta tässä linnas mitä hissi. ve pi on m llä – Sitä korkea t kertoa, missä tää – No, sittenhän osaa

TULITIKKUTEHTAVAT

Levitä tulitikkuja pöydälle ja kokeile!

1

2

3

Oheinen piirros esittää maapalstaa, jonka isä tahtoi jakaa 5 pojalleen.

Vasemmassa yläkulmassa on asuinrakennus. Miten on jako suoritettava 10 tulitikulla siten, että kukin pojista saa yhtä suuren ja samanmuotoisen palstan?

Ota tästä kuviosta pois 2 tulitikkua niin, että jää 4 yhtä suurta neliötä.

Ota tästä kuviosta pois 2 tulitikkua niin, että jää 4 neliötä.

1 6 • K O T K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

KOTKAV IESTI 1/2017 • 17

Kompakysymysten vastaukset: 1. Tuoreita.

2. Niitä on enemmän.

3. Silmäpuoli, sillä hän näkee toverinsa kaksi silmää, kun toinen näkee vain yhden.

4. Kun pistää päänsä esiin

myllyn ikkunasta.

5. Peittääkseen päänsä.

6. Tusinan.

7. Sokea.

8. Se.

Tulitikkutehtävät 1

2

3

RATKAISUT

UUTISET JA KUULUMISET

Keski-Suomen Nk piirin ja Jyväskylän Nuorten Kotkien yhteiset tapahtumat

KARTINGKOULU 26.11.2017 KUVAT KATI SAINIO

3

tuntia kestävä Kartingkoulu 6–12-vuotiaille 26.11.2017 Jyväskylän Karting Centerissä.

Koulussa opeteltiin radalla käyttäytymistä, sääntöjä, lippumerkkejä, ajolinjoja ja tietysti ajettiin!

Vauhdin hurmasta nauttivat niin tytöt kuin pojatkin. 

Ihanat Kartingkuskit vasemmalta Sani Högfors, Nella Manninen ja Milka Paljakka.

TRAMPOLIINI PARK 2.12.2017 KUVAT MAIJU LEHIKOINEN

ppimisen iloa, Liikunnan riemua, hy

menoa ja me ininkiä

1 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

PIPARKAKKUTALO­ KURSSI 6.12.2017 KUVAT MAIJU LEHIKOINEN

P

erinteinen ja suosittu piparkakkutalokurssi 8-12-vuotiaille Jyväskylässä. Lapset valmistavat alusta pitäen oman piparkakkutalon. Toi iloineen ja tuoksuineen lämpöisen joulutunnelman niin lapsille kuin ohjaajillekin. 

KASVOMAALAUSKURSSI 10.12.2017 KUVAT KATI SAINIO

J

ärjestimme kasvomaalauskurssin ohjaajillemme ja jäsenillemme, koska kasvomaalaukset ovat todella suosittuja tapahtumissamme.

Kurssille saivat osallistua niin ohjaajamme kuin 11-vuotta täyttäneet jäsenemme.

Kurssi kesti 3 tuntia ja siellä käsiteltiin kasvomaalauksen perusasioita, kuten asiakkaiden kohtaamista, välineiden ja värien käyttöä, maalausmallien suunnittelua ja toteutusta.

Kurssin ohjasi muoti- ja kauneusalan ammattilainen Anniina Saari.  ä

k inen se Kaupp e Laura ora Sainio. m m ja -ohjaa enemme No s a kerho Kuvass hikoinen ja jä e L Maiju

KOTKAV IESTI 1/2018 • 19

UUTISET JA KUULUMISET

RIEMUA DUUDSON PARKISSA 28.12.

KAAKON KOTKIEN KUVAT JAANA SAARINEN ESPOON KOTKIEN KUVAT TIPSU BAZOULEVA JA JARKKO HIRVONEN

44

Kaakon Kotkaa teki joululomalla retken Espooseen. Koko päivä vie­ tettiin Duudson activity parkissa ja haus­ kaa oli. Samana päivänä siellä olivat myös Espoon Kotkat. 

tk n Ko Espoo

at

Kaakon Kotkat

...VERTSUTKIN PÄÄSIVÄT LEIKITTELEMÄÄN JOULUKUUSSA

E

spoon Nuorten kotkien vertsutoiminnan luotsaa­ misen sai vastuulleen joulukuussa aloittanut nuorisokoordinaattori Tipsu Bazouleva. Ensimmäi­ nen tapahtuma pidettiin 16.12. Rush-trampoliini­ puistossa Helsingissä hohtohypyissä. Espoon lisäksi mukana vahvuudessa oli myös Järvenpään Nuoret kotkat. Sovittiin, että alueiden välinen yhteistyö kannattaa jatkossakin, joten tulevat tapahtumat tehdään yhteisvoimin.

Tapahtuma sai nuorilta mielettömän positiivis­ ta palautetta. Tapahtumasta intoutuneena nuoret alkoivat suunnitella uusia tapahtumia ja esittivät toiveita tuleviksi retkikohteiksi. Sovittiin jo alusta­ vasti, että seuraava kohde on tiedepuisto Heureka.

Hohtohyppyjen jälkeen nuoret äänestivät ruoka­ paikaksi Burger Kingin. Maittavat mätöt naamaan, jonka jälkeen kaikille mukana olleille toivotettiin hyvät illanjatkot.  2 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

KOKKAUSILTA JÄRVENPÄÄSSÄ TEKSTI JA KUVAT PIRJO TIRRONEN

J

ärvenpään Kotkakerhossa vietettiin kokkausiltaa, joka on suosittu kerhoilta niin isojen kuin pienenpienkin lasten kanssa.

Tällä kertaa tehtiin riisisuklaakakkuja, voi­ leivät jokainen koristeli oman mielensä mukaan ja lisäksi opeteltiin taittelemaan eri malleja lautasliinoille. Yhdessä nautitun ilta­ palan äärellä oli mukava keskustella tulevista Kotkatapahtumista. 

KANKAAN TORPALLA KOKKAILLAAN TAAS TEKSTI JA KUVAT TIMO KATAJAMÄKI

T

ammikuun alussa hankittiin Kankaan Torpan leirikeskukselle upouusi Metok­ sen kiertoilma-höyryuuni hyvin palvelleen vanhan uuni tilalle. Laakeristo petti, eikä vanha uuni ollut enää kovin energiatalou­ dellinen. – Nyt kelpaa taas kokkailla!

Uusi uuni mahdollistaa ruoan laittamisen aiempaa näppärämmin, kun käytössä on kiertoilman lisäksi myös höyrytoiminne.

Uuni pääsi kosketuksiin käytännön toi­ minnan kanssa ensi kertaa Helsingin piirin talvileirillä. – Tervetuloa leireilemään ja kokkailemaan Kankaan Torpalle Urjalaan.

Vapaita vuoroja voit kysellä isännöitsijä Timo Katajamäeltä puh. 050 555 2964 tai timo.katajamaki@hnk.fi. 

Kuinka monta miestä vaaditaan uunin asennukseen?

– No vastaus on tietysti 4. Kuvassa uunin asennus­ töissä Nico Ojanperä (vain polvi näkyy), Pyry Raito (seisomassa), Sami Siltaloppi (lepoasennossa) ja Tomi Katajamäki (jakoavain kädessä).

KOTKAV IESTI 1/2018 • 21

HUVIKSI JA UUTISET JA HYÖDYKSI KUULUMISET

HULVATTOMAN MUKAVA VIIKONLOPPU NUUKSIOSSA 18.-19.11.2017 TEKSTI PIRJO TIRRONEN KUVAT LEA VÄÄNÄNEN JA MARIKA KAATRASALO

M

arraskuinen sade ei vapaa­ ehtoistyötä tekeviä Kotka­ ohjaajia säikäyttänyt, kun Kotka­ lippu nousi salkoon Kotkamarssilaulun tahdissa. Näin alkoi Kotka­ Expo ohjaajakoulutusviikonloppu Nuuksion upeissa maisemissa.

Päästiin myös sisätiloihin, jossa nuorisotutkimusverkoston erikois­ tutkija Anu Gretschelin johdattele­ mana käsiteltiin osallisuuteen liit­ tyviä asioita Kotkatoiminnan näkö­ kulmasta. Ryhmätöiden ja mielen­ kiintoisten keskustelujen johdosta aihetta olisi voinut jatkaa vaikka koko päivän.

Viikonlopun yhtenä teemana oli Suomi 100 vuotta. Menneen ajan tunnelmiin päästiin tutustumaan nuotion äärelle. Välipalana siellä oli tarjolla spelttinäkkileipää sekä

2 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

nuotiolla haudutettua naurista – ei hassumpi välipala.

Lauantai-iltana nautittiin illal­ lista yhdessä Nuorten Kotkien pohjoismaisen yhteistyöjärjestön ABN:n kongressin edustajien kans­ sa. Illan juontajina toimivat nuoret ohjaajamme. He olivat pukeutuneet eri aikakausiin ja myös juonsivat eri aikakausien mukaan. Ohjelmas­ sa oli Suomi hengen mukaisesti Napakymppi, jossa ABN:n edustaja pääsi leirimatkalle tulevalle Bengt­ sårin juhlaleirille.

Sunnuntaina ohjelmassa oli rentoutusosuus, joka on meille kai­ kille välillä aiheellista samoin kuin toisena ohjelmanumerona ollut rei­ pas ulkoilu. Tihkusateesta huoli­ matta jumppapallogolfkisa tarjosi iloista yhdessäoloa osallistujille. 

JUMPPAPALLOGOLF Jumppapallogolfkisa on helppo ja hauska tapa tutustua leireillä ja kerhoissa.

• Tilana käy mikä tahansa ulkotila, kesällä, talvella – kenttä, metsä, nurmikko • Sopii kaiken ikäisille jo kävelemään oppineille • Tarvikkeet – eri värisiä jumppapalloja, määrä ryhmän mukaan • Tarvitaan 1–2 ohjaajaa tai vertsua kisan vetämiseen • Osallistujia 6–16 Kisan aluksi jaetaan ryhmä pareihin ja annetaan jokaiselle parille oma pallo. Yksi pallo toimii ”maalina” jota kisan vetäjä siirtää eri paikkoihin.

Pelin tavoitteena on suoriutua radasta mahdollisimman pienellä potkumäärällä eli voittajapari on se, jolla on pienin pistemäärä.

Lisätietoja pelistä löydät: https://avisuora.wordpress. com/2016/10/30/jumppapallogolf-uusi-hauska-ulkoilulajimukana-filmi/

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ T

ämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskus­ liiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN Keskusliiton tapahtumiin ilmoit­ taudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täy­ tetään ilmoittautumisjärjestykses­ sä. Piirien ei ole mahdollista varata nimettömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peri­ tään 10 eurolla korotettu osanotto­ maksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueelta tulevilta osanottajilta. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolli­ set ruokarajoitukset ja muut vas­ taavat asiat – matkustaminen, ma­ joitus, valokuvauksen kieltäminen - jotka vaativat erityisjärjestelyjä.

Lapsia valokuvataan liiton ta­ pahtumissa. Valokuvia käytetään liiton oman toiminnan dokumen­ toinnissa, julkaisuissa ja muussa tiedottamisessa.

tus tehdään sairastumisen tai vas­ taavan onnettomuuden vuoksi, ei peruutusmaksua peritä sairaus­ lomatodistuksen tai vastaavan dokumentin esittämistä vastaan.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää osto­ palveluita, voidaan noudattaa järjes­ telyiden edellyttämiä osanotto­ maksujen maksamisaikatauluja sekä ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

OSANOTTOMAKSUT Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osanotto­ maksut laskutetaan piirijärjestöiltä.

Mikäli osanottaja ei osallistu yhteis­majoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoi­ tuskulut. Yhteismajoituksesta pois­ jäämisestä on kerrottava ilmoittau­ tumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten ta­ pahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten ta­ pahtumiin, peritään lapsen osallis­ tumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.

OSALLISTUMISEN PERUMINEN

MATKUSTUSOHJEET JA MATKAKULUJEN KORVAUS

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päätty­ mistä, ei peruutusmaksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen peru­ taan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta en­ nen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksuna puolet (1/2) osal­ listumismaksusta. Vuorokautta en­ nen tapahtumaa tai mikäli peruu­ tusta ei ilmoiteta ennen tapahtu­ man alkua, peritään poisjäämisestä täysi osanottomaksu. Mikäli peruu­

Suurempiin tapahtumiin matkusta­ minen järjestetään tilausajo­ busseilla, jotka kiertävät suurempien osanottajapaikkakuntien kautta.

Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/bussitaksojen mu­ kaan. Liitäntämatkaksi katsotaan paikkakunnalta toiselle siirtymi­ nen. Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mu­ kaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjestetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on

huomioitava matkan järjestelyissä.

Korvauksen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa.

MATKAKULUINA KORVATAAN · yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut koti- tai asuinpaikka­ kunnalta tapahtumaan ja takaisin · oman auton kilometrikorvauksena 33 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilö kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km · kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä mak­ settuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa · matkalaskut on toimitettava kes­ kusliittoon kahden kuukauden ku­ luessa tapahtuman päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskuslii­ ton edustajana ulkomailla pidettä­ vään kokoukseen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulko­ maan matkan päivältä.

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUS­ OHJESÄÄNNÖSTÄ TIEDOTTAMINEN Ilmoittautumis- ja matkustusohje­ sääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiri­ toimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa.

Ilmoittautumis- ja matkustusohje­ säännöstä tiedotetaan myös tiivis­ tetysti jokaisen tapahtuman osan­ ottajakirjeessä.  KOTKAV IESTI 1/2018 • 23

UUTISET JA KUULUMISET

Finlandiapalkiittu Sanna Mander

MINULLE SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ EI OLE RAJAA TEKSTI JA KUVAT HILKKA KOTKAMAA

S

anna Mander muutti Torniosta Tukholmaan kolmivuotiaana äitinsä ja isoveljensä kanssa.

Sieltä hän muutti 19-vuotiaan Helsinkiin.

– Voin sanoa, että lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Ruotsissa. Elin Ruotsissa kuitenkin ruotsinsuoma­ laisessa kulttuurissa, joka on vah­ vasti suomalaista. Vaikka osa iden­ titeettiäni on ruotsalaista, oli muut­ to Helsinkiin kuin paluu kotiin.

Olihan suomen kieli ja suomalaiset ruoat minulle tuttuja kodistani, joka oli suomalainen, vaikkakin keskellä Ruotsia ja sen kulttuuria.

Kuten moni paluumuuttaja jou­ tuu toteamaan, on paluussa Suo­ meen jotain vierasta, uutta ja eri­ laista. Suomi oli tänä aikana jäänyt päivittämättä ja kuvaa piti ruveta muuttamaan.

– Huomasin varsin pian, että Suomessa oli kaikille tuttuja tapah­ tumia ja julkkiksia, joita en tunte­ nut. Esimerkiksi usein viitattiin keskustelussa televisio-ohjelmiin, joita en tuntenut tai kaikille tuttui­ hin nimiin, joita en tiennyt. Elän

jotenkin edelleen ruotsin­ suomalaisessa identiteetissä.

– Suomessa minulle on avautu­ nut aivan uusi, minulle ennen tuntematon suomenruotsalainen kulttuuri. Koska puhun sujuvaa ruotsia, sovin hyvin myös tähän vähemmistöön ja sen varsin rikkaaseen kulttuuriin.

Sanna Mander on koulutuksel­ taan graafikko, mutta nyt myös lastenkirjailija. Hänen tuore lasten­ kirja on tietysti itse kirjoitettu ja kuvitettu, mutta sen molemmat kieliversiot – suomi ja ruotsi – ovat Sannan itsensä kirjoittamia. Hän on tehnyt aikaisemmin prinsessaaiheisen väristyskirjan, mutta las­ tenkirjana teos on hänen esikoisen­ sa. Ja hänen suureksi yllätykseksi esikoiskirja on saanut erinomaisen vastaanoton. Se voitti kirjallisuu­ den Finlandia-palkinnon junori­ sarjassa. Jo aikaisemmin tänä vuonna Avain hukassa Nyckelknipan voitti Rudolf Koivu -lasten- ja nuortenkirjakuvituspalkinnon.

– Olihan se valtava yllätys, että sain heti kärkeen näin upean

palkinnon. Koen tämän kannustimena ja jo nyt sormet syyhyään kirjoittaa lisää. Minulla on jo monia ideoita, joita toivon voivani toteuttaa lähivuosina. Toki jatkan kuvitustyötä siinä sivussa.

Vaikka kirjailijana Sanna on uusi nimi, on hänen kuvittamiaan kirjoja ilmestynyt jo useitakin. Hän on kuvittanut mm. Camilla Cederin romaanisarjan Ruotsiin Bonnierille.

Koska kuvan kieli on kansainväli­ nen, hän on kuvittanut tietokirjoja myös Amerikkaan mm. muodista ja maapallon historiasta.

– Minulla on suunnitteilla kuvi­ tuksia lastenkirjojen lisäksi tieto­ kirjoihin, pakkauksiin, tekstiileihin ja mainoskampanjoihin. Useimmat työt ovat Ruotsiin, Amerikkaan ja Englantiin. Teen töitä omassa yri­ tyksessä keikkaluontoisesti.

Mutta mikä kirjan on tämä voi­ tokas Avain hukassa – Nyckelknipan?

Siinä on tehtävänä etsiä hukkunut avain kerrostalosta jokaiseen kotiin kurkistaen ja avainta etsien. Jokai­ sessa aukeamassa avautuu uusi maailma, koti ja sen asukkaat.

Tähän taloon, jonnekin avaimeni hukkasin!

Se voi olla siellä tai täällä, kakun alla kaapin päällä!

Auttaisitko pikkuisen?

Etsisitkö avaimen?

On selvää, että kun kirjan on tehnyt graafikko, on kuvitus värikäs ja pie­ niä lukijoita kiinnostava. Vaalean­ punaisessa yksiössä asuu prinses­ sa, joka ei viihtynyt kuninkaan­ linnakodissa, asuupa talossa myös keräilijäkummitus, joka tarvitsisi apua sotkuisen kotinsa siivoami­ sessa. Vintillä laatikoiden ja vanho­ jen talviturkisten seassa pyörii joka ilta lumottu karuselli. 

2 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

TULOSSA

N U O R E T

K O T K A T

J Ä R J E S T Ä Ä

TAMPERE 26.–27.5.2018 T

ER

VET

U LO A M U K

[ K O T K A P Ä I V Ä T

2 0 1 8

!

N AA ]

AGENTTIPÄIVÄT KOTKAV IESTI 1/2018 • 25

TULOSSA

OLETKO VALMIS ELÄMÄSI Nuorten Kotkien 75-vuotisjuhlaleiri järjestetään Bengtsårin leirisaarella upeissa saaristomaisemissa 25.7.–1.8.2018. Leirille on tulossa ainakin 250 kansainvälistä osallistujaa noin 10 maasta. Ilmoittautuneita ja kiinnostuneita on jo Englannista, Itävallasta, Saksasta, Tshekeistä, Kataloniasta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Kiinasta. Tämä on vuosikymmenen huikein leiri, josta et halua jäädä paitsi.

ILMOITTAUTUMINEN:

Leirillä majoitutaan telttakylissä, joiden koko on 100–200 henkeä. Jokaiseen kylään tulee sekä suomalaisia että kansainvälisiä osallistujia useammasta maasta. Kyliä tulee olemaan 4–6 kappaletta osallistujamäärästä riippuen. Leirillä majoitutaan teltoissa. Teltat on järjestetty leirin puolesta, mutta sinulla on mahdollisuus tuoda myös oma telttasi.

Leirille ilmoittautuminen tapahtuu omaan piirijärjestöön tai omalle ohjaajalle. Oman piirisi yhteystiedot löydät: www.nuoretkotkat.fi  yhteystiedot. Mikäli et kuulu vielä Nuoriin Kotkiin ja tahdot mukaan leirille, on helpoin reitti ilmoittautua www.lastenleirit.fi.

ne

tissä

eu

r aa

MAJOITTUMINEN:

S

2 6 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

Leirin kotisivu: www.nuoretkotkat.fi

Facebook: @participationisland @nuoretkotkat

Instagram: @participation_island @nuoretkotkat

Twitter: @nuoretkotkat

ILMOITTAU TUMINEN KÄYNNISSÄ N Y T!

SEIKKAILUUN?

Joko sinä olet ilmoittautunut mukaan?

Jos et, niin tee se nyt ja valmistaudu elämäsi huikeimpaan leiriviikkoon Hangon saaristossa kansainvälisessä ilmapiirissä!

MAJOITTUMINEN:

PÄIVÄOHJELMA:

Leirillä on monenlaista mukavaa tekemistä.

Leirin teemana on osallisuus. Teemaa toteutetaan leirin kaikissa toiminnoissa ja kylissä panostetaan tutustumiseen, ryhmäytymiseen ja yhdessä tekemiseen. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua työpajoihin, kuten kädentaidot ja osallisuusaiheiset työpajat. Meri tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, kalastamiseen, veneilyyn ja vesiurheiluun. Leirillä pelataan jalkapalloa, mölkkyä ja muita pallopelejä.

Leirillä on useita keskustelutilaisuuksia eri aiheista.

Leirillä on myös esimerkiksi keppihevostalli, jossa voi hoitaa ja ratsastaa heppoja. Leirin keskivaiheilla järjestetään vierailupäivä ja kansainväliset markkinat. Leiri aloitetaan koko leiri yhdessä avajaisjuhlien merkeissä ja päätetään päätösjuhlissa.

Lisäksi iltaisin on nuotioiltoja sekä diskoja.

Herääminen 8.00 Aamupala 8.30–9.30 Ohjelmaa 10.00–12.00 Lounas 12.00–13.00 Ohjelmaa 14.00–17.00 Päivällinen 17.00–18.00 Iltapala noin klo 20.00 Iltaohjelmaa 20.00–24.00 Telttakylien hiljaisuus 22.00–7.00

KOTKAV IESTI 1/2018 • 27

KANSAINVÄLISYYS

NUORISTA KOTKISTA POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN PUHEENJOHTAJAMAA TEKSTI JA KUVAT LEA VÄÄNÄNEN

Pohjoismaisen yhteistyön verkosto Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden ABN järjesti kongressinsa Suomessa Espoossa Kotkaexpon yhteydessä 17.-19.11.2017. Kongressissa oli osallistujia suomalaisten lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

K

ongressissa Nuorista Kotkista tuli ABN:n puheenjohtajamaa seuraavaksi kolmivuotis­ kaudeksi. ABN:n puheenjohtajaksi valittiin Kot­ kaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Kaisu Kotirinta. Järjestöt sopivat yhdessä sitoutuvansa pohjoismaisessa Kotkatyössä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin.

KUUNNELLAAN LAPSIA! Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden ABN piti kongressinsa 17.–19. marraskuuta Espoossa.

Kokouksen päätöksen mukaisesti tulevan liitto­ kokouskauden aikana jäsenjärjestöt keskittyvät toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoit­ teisiin 2030. Tämä tehdään keskittyen siihen, että kaikki lapset saman arvoisia ja kaikilla on

2 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

samat oikeudet. Tällä tarkoitetaan myös, että pohjoismaisten hallitusten tulee aina huomioida Lapsen oikeuksien sopimus.

Pohjola on luokkayhteiskunta. Kuilut yhteis­ kunnassa kasvavat, mitä ei pitäisi tapahtua maailman yhdenvertaisimmissa ja tasa-arvoi­ simmissa maissa. Monet lapset elävät vaikeissa olosuhteissa, mikä on nähtävissä myös vastaan­ ottamiemme pakolaisten keskuudessa. Erot nä­ kyvät muun muassa koulutuloksissa, taloudessa, suun terveydessä sekä psyykkisinä ongelmina.

Samaan aikaan, kun monella on vaikeata, eläm­ me vahvan valtiontalouden ja kasvun aikaa.

Pystymme tekemään enemmän.

Ei ole mikään salaisuus, että vaikeat sosio­ ekonomiset olosuhteet ovat viime vuosina useimmiten johtaneet päihteiden väärinkäyt­ töön, masennukseen ja rikollisuuteen. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa, että resursseja on käytettävissä ajoissa ja ongelmiin puututaan ennen kuin on jo liian myöhäistä. Koulu on tärkein perusta tasa-arvolle ja yhdenvertaisuu­ delle, sillä kaikilla lapsilla on oltava elämässään mahdollisuus tulla siksi miksi haluaa. 

Muistokirjoitus

Kari ”Mäksä” Mäkinen 1944–2017

K

LYSSNA PÅ BARNEN! Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden (ABN) höll sin kongress den 17–19 november i Esbo, Finland. Kongress bestämde att under den kommande kongressperioden skall våra organisationer arbeta med FN:s globala hållbarhetsagenda 2030.

Detta skall göras speciellt med fokus på att alla barn är likvärdiga och ha samma rättigheter.

Därmed menar vi också att de nordiska ländernas regeringar alltid skall komma ihåg Barnkonventionen.

Norden är ett klassamhälle. Klyftorna ökar i samhället vilket inte hör hemma i världens mest jämlika och jämställda länder. Många barn lever under svåra villkor, vilket också ses hos de flyktingar vi tar emot. Detta märks bland annat på skolresultat, ekonomi, tandhälsa och psykisk ohälsa. Samtidigt som många har det svårt lever vi i en tid med starka statsfinanser och god tillväxt. Det finns utrymme för att göra mer.

Det är ingen hemlighet att det är svåra socio­ ekonomiska förhållanden som oftast leder till missbruk, depression och kriminalitet senare i livet.

Därför är det extra viktigt att sätta in resurser tidigt istället för att krishantera då det redan är för sent.

Skolan är den viktigaste plattformen för jämlikhet där alla barn ska få samma möjligheter att bli det den vill senare i livet.

Arbetarrörelsens Barnorganisationen i Norden Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry, Finland Unga Örnars Riksförbund, Sverige Framfylkingen, Norge DUI – LEG og VIRKE, Danmark

ari Mäkinen oli demariperheestä ja sisaret olivat jo Tikkurilan Nuorten Kotkien jäseniä. Mäksä liittyi Nuoriin Kotkiin ollessaan seitsemänvuotias.

Helsingin demareilla oli käytössään Killin-saari, jossa oli vanha huvila. Sitä saivat käyttää helsinkiläiset kotkaohjaajat ja kutsuttuina olivat myös tikkurilalaiset nuoret ohjaajat. Mäksä oli jo tuolloin ahkera ja osaava nuori mies. Vaikka hän oli 2–4 vuotta nuorempi kuin muu ohjaajaporukka, Mäksä sai olla mukana. Se muutaman vuoden aika oli nuorukaiselle upea koulutus Nuorten Kotkien ideologiaan ja toimintaan.

Mäksä sisäisti ”kotkahengen”.

Perheellistyttyään hän toi mukaan myös perheensä ja jatkoi toimintaa kesäleireillä ja kotkakuntotapahtumissa. KKT- toimintaa Mäksä oli palauttamassa osaksi kotka­toimintaan 1970-luvun loppupuolelle. Se oli välillä poistettu kotkien ohjelmasta kilpailuhenkisyyden vuoksi. Mäksä oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kotkaliiton kansainvälisiä leirejä mm. Sauvoon (1983) ja Imatralle (1988).

Mäksä toimi Kotkaliiton eri työryhmissä, kuten talousvaliokunnassa ja suurleirityö­ ryhmissä useamman vuoden. Hän oli myös liiton hallituksen (keskustoimikunta) jäsen monta vuotta. Uudenmaan Piirijärjestön hallituksessa ja piirijärjestön neuvottelijana liittokokouksissa sekä Vantaan Nuoret Kotkat Aluejärjestön puheenjohtajana Mäksä toimi monta vuotta. Kari Mäksä Mäkinen oli upea ystävä ja kotkatoveri .

Maisa Ruotsalainen Esa Kaskimo

KOTKAV IESTI 1/2018 • 29

HUVIKSI JA HYÖDYKSI

LINDA LIUKAS OPETTAA IDÄSSÄ JA LÄNNESSÄ

KOODAUSTA VOI OPPIA VAIKKA LAULAMALLA TEKSTI HILKKA KOTKAMAA

Suomi kuuluu maailman ensimmäisiin maihin, jossa tietokonekoodaus on osana lähes kaikkia kouluaineita, ei kuten eräissä muissa maissa pelkästään omana oppiaineenaan.

K

oodaaminen on monelle meistä ihan outo ja ihmeellinen juttu.

Kuka sitä voi tehdä ja kenelle se kuuluu: hämärille nörteille, sisään­ päin kääntyneille introverteille, tekniikan asiantuntijoille vai tieto­ koneneroille. Linda Liukas oli eri mieltä, hänestä koodaus kuuluu kaikille. Hän päätti aloittaa alusta ja opettaa lapset koodaamaan lastenkirjojen avulla. Hän loi hah­ mon punapää pikkutyttö Rubyn, joka koodaan satujen ja seikkailu­ jen avulla. Nyt Linda on kirjoittanut aiheesta jo kolme lastenkirjaa: Ensimmäinen vuonna 2015 il­ mestynyt Hello Ruby -kirja, joka ker­ toi ohjemoinnista ja tietokoneista.

Toinen kirja Hello Ruby – Matka tietokoneeseen meni tietokoneen sisään ja nyt juuri ilmestyneessä kirjassa Ruby on löytöretkellä internetissä.

Seuraavakin kirja on jo työn alla.

Se kertoo tekoälystä.

Yhtä ennakkoluulottomasti kun Linda meni lasten maailmaan, hän astui myös internetin maailman­ laajuiseen piiriin. Hän päätti viedä koodausopin ja digivalmiuksien opetuksen koko maailman lapsille.

Ja ihme ja kumma, hänet otet­ tiin vastaan avosylin niin idässä kuin lännessäkin. Linda Liukas on menestynyt suuresti kaikkialla. Kir­ joja on käännetty tähän mennessä 22 kielelle ja netissä ne leviävät ko­ teihin, kouluihin, päiväkoteihin ja kerhoihin. Mitä ihmettä koodaami­ nen oikein on? Mihin se tähtää?

Kenelle se on tarkoitettu?

3 0 • K O T K AV I E S T I 1 / 2 0 1 8

– Koodaaminen on sitä, että an­ netaan tietokoneelle tarkkoja ohjei­ ta miten toimia. Kone tekee vain sen minkä ihminen sinne ohjelmoi, ei niillä ole ymmärrystä eteenpäin.

Siksi on tärkeää, että koneeseen syötetty tieto on oikeaa ja oikeassa järjestyksessä. Tietojen pitää kattaa kaikenlaiset tilanteet. Olen pannut kirjani takakanteen tekstin, jossa sanotaan että koodaus sopii kaikil­ le, jotka ovat täyttäneet 5 vuotta ja siitä ylöspäin.

MIHIN KOODAUSTA SITTEN TARVITAAN? – Koodausta tarvitaan maailman ongelmien ratkaisemiseen! Tieto­ koneilta odotetaan ratkaisuja nälän­ hädästä ilmastonmuutokseen, energian hallinnasta asioiden hoitoon ja koulutukseen.

Linda Liukasta voi kutsua opet­ tajaksi, kirjailijaksi, mutta myös koodilähettilääksi. Ensimmäisen koodauksen ulkomaille hän teki 13-vuotiaana, värkkäämällä oma­tekoiset fanisivut idolilleen, amerikkalaiselle ympäristöaktivis­ tille ja varapresidentille Al Gorelle.

– Minulle ohjelmointi oli jo lap­ sena kiinnostuksen kohde. Sain sen avulla tehtyä asioita jotka minua todella kiinnostivat. Sivuillani on vieraillut 1,5 miljoonaa klikkausta, mutta en tiedä onko Al Gore itse

Tietokoneen käyttö ja sen hyödyntäminen on yhä tärkeämpi osa yhteiskuntaa.

Siksi meidän kaikkien on opittava hallitsemaan sitä mahdollisimman omalta tuntuvalla tavalla. Miksei asioita voi oppia vaikkapa laulamalla, jos pidempi rauhoittuminen ei onnistu, sanoo Linda Liukas.

käynyt siellä. Toivon tietysti niin.

– Toivon myös että mahdolli­ simman erilaiset ihmiset innostui­ sivat koodauksesta. Kaikillahan on kovin erilaisia ongelmia ja niiden ratkaisuja voi löytyä internetin käy­ töstä. Tietokoneet pitää esittää tari­ noina, satuina lauluina, vitseinä ja leikkinä. Ei pelottavina tai varotta­ vina asioina. Jos lapsena saa myön­ teisen kuvan internetistä, voi sitä hyödyntää hyvällä tavalla koko loppuelämän, Linda uskoo.

– Minusta on myös tosihauskaa, että poikienkin idoli voi olla Ruby, pieni pisamainen tyttö. Uskon että sillä on tasa-arvoa lisäävä vaikutus heihin myöhemminkin. Kaikki voi­ vat olla rohkeita ja heittäytyä uusiin asioihin ilman ennakkoluuloja. Minus­ ta on väärin, jos vain pojat ja miehet omisivat tietokoneet. Jo nyt tieto­ koneiden käsittelyä opiskelee enem­ män miehet kuin naiset. Tähänkin asiaan haluan vaikuttaa, Linda nauraa.

– Olen huomannut, että esimerkiksi Japanissa, jossa on ihmetelty että tekniikanalan kirjan päähenkilö voi olla tyttö. Lapset eivät ole tätä ih­ metelleet, vain aikuiset. Tekniikan lähestymiseen on olemassa myös lempeitä ja helppoja teitä.

31-vuotias Linda Liukas on aikuinen, mutta hän ei ole menet­ tänyt kosketustaan lapsuuteen.

Siksi hänen iloinen olemuksensa ja yksinkertainen esitystapansa avaa lastenkin oppimiskanavat pakotto­ masti ja innostuneesti. Toki loogis­ matemaattista lähetysmistapaakin voi käyttää, mutta kaikki eivät osaa tai halua istua hiljaa koneen ääressä.

Myös vilkkaat ja villit lapset voivat pysähtyä oppimaan tietokoneen käyt­ töä, jos heitä lähestyy oikealla tavalla.

– Tietokoneen käyttö ja sen hyödyntäminen on yhä tärkeämpi osa yhteiskuntaa. Siksi meidän kaikkien on opittava hallitsemaan sitä mahdollisimman omalta tun­ tuvalla tavalla. Miksei asioita voi oppia vaikkapa laulamalla, jos

pidempi rauhoittuminen ei onnistu.

– Entä me vanhemmat, joille tietokone on tullut vasta aikuisena ja joille diginatiivien kielikin on outoa. Siitä vain Rubyn tarina esiin ja kirja käteen! Voihan sen tehdä aluksi vaikka salaa.

Paitsi klikkauksia, Linda Liukkaan opeista ja opetusmetodis­ taan ovat kiinnostuneet opettajat ja siksi hän matkustaakin ympäri maailmaa kertomassa opetuskei­ noistaan, Amerikasta Kiinaan.

Viime keväänä Hello Rubyn opetusfilosofia voitti Kiinan

suurimman muotoilupalkinnon DIA Design Awardin. Palkinto oli muutakin kuin kunniaa, peräti 130 000 euroa. Aasiassa kiinnostus onkin ollut melkoista. Lindan ensimmäinen kirja oli jonkin aikaa Japanin myydyimpien lasten­ kirjojen ykkönen. 

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen toiminnanjohtaja puh. 045 876 3997 Teppo Suontakanen talouspäällikkö puh. 040 524 8884 Soili Sirenne kulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelija puh. 050 581 5288 Marja Kannisto projektisuunnittelija puh. 040 150 2600 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Suvi Järvinen (pj.) puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi www.oulu.nuoretkotkat.fi Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Säveltäjäntie 21, 67300 Kokkola Pirjo Paavolainen (pj.) puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi satakunta@nuoretkotkat.fi porinnk.alue@gmail.com

PAIKALLISYHDISTYKSIÄ

Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5 krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 (toimisto) tampere@nuoretkotkat.fi

Svenska Örndistriktet Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 leila.tanskanen@nuoretkotkat.fi vs@nuoretkotkat.fi www.vsnk.fi

Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta puh. 040 508 4474 lprkotkat@saunalahti.fi

Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTA Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue Joseph 11m 120 B 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org

KOTKAV IESTI 1/2018 • 31

OLETKO VALMIS ELÄMÄSI SEIKKAILUUN...?

NSA I NVÄ L IN

EN

NUO

J UHL ALE I R I

RTEN K

OT

V 75

KI

EN

KA

W.

LAS T NLEIRI E

T.

F

I

W

W