Kotkaviesti 17-4

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

J A

N U O R T E N

N U O R T E N

Ä Ä N E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

K A N N A T T A J A

4 / 2 0 1 7

1/2015

kotkakuntotapahtuma 20 17 järjestettiin kontiorannan maisemis sa

KESKIAUKEAMALLA PUUHAAUKEAMA!

teema

Suomi100

KKT:SSÄ TEHTIIN HISTORIAA!

tulossa Juhlaleiri 2018

H A R R A S T U K S I S T A S I S Ä LT Ö Ä J A V A L M I U K S I A L A S T E N E L Ä M Ä Ä N B L O G I K E RTO M U S I N T E R R E I L A A M I S E S TA Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

K A N S A I N VÄ L I S Y YS K I I N N O S TA A N U O R I A

S I S Ä L LY S 4 / 2 0 1 7

teema

Suomi 100 s. 8 Koulupäivä ennen ja nyt s. 10 Suomi 100 teemamenu

4 Jutta Urpilainen: Harrastuksista sisältöä ja valmiuksia lasten elämään 5 Harrastuksena leffat 6 Ammatit: Työpaikkana liikkuva juna

KANSAINVÄLISYYS 26 Elämä raiteilla – kuukausi reilaamassa 29 Kansainvälisyys kiinnostaa nuoria

HUVIKSI JA HYÖDYKSI

TULOSSA

EN JUH LALEIR

K ES

ÄN

:

T JÄ

K OI N

KUM

ATTI JA KUK

KU

MA T

TARIN A OLIPA K

ER

N

K NU

TI

RA

18 Edustajisto koolla Turussa 19 KKT 2017 22 Keski-Suomen ja Jyväskylän Syksyn tapahtumia 23 Varsinais-Suomen vilkas syysleiri 24 Kirjoja tuhmille ja nurinkurin menijöille

O T IK

T U L O S S A E N SI

UUTISET & KUULUMISET

Ä

30 Luonto rauhoittaa ja virkistää 31 Uudet kasvot Satakunnan piirin toimistolle 31 Yhteystiedot 32 Kirjoituskilpailu

12 Participation Island 2018 14 Tulossa talvella ja keväällä

s. 12

s. 15

I!

PÄÄKIRJOITUS

niaksi en kun teille d o u v ä n Tuleva e käynnistä isan k m lehtem ille kirjoitus mani. lukijo hauskin lo ta aihees

Heta Warto-Tillander

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki Teppo Suontakanen puh. 040 524 8884 www.nuoretkotkat.fi KOTKAVIESTIN TILAUS­ HINTA: 20 € /12 kk OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto PÄÄTOIMITTAJA: Heta Warto-Tillander

V

uosi lähenee loppuaan ja jouluvalmistelut ovat täydessä vauhdissa. Tänä vuonna on vietetty Suomi 100 -juhlavuotta ja sen kunniaksi olemme laatineet tähän lehteen herkullisen Suomi 100 -teemamenun, jossa herkutellaan mm. nyhtökauralla. Kannattaa kokeilla!

Jutussamme Koulupäivä ennen ja nyt pääset tutustumaan siihen, millaista koulunkäynti oli 1950-luvulla ja miten koulut ja koulupäivät ovat niistä ajoista muuttuneet. Tämän päivän koululaisille on tarjolla muutakin ruokaa kuin keittoja ja vellejä ja liikuntaa on mahdollista harrastaa sisätiloissa. Nämä nykyisin ehkä itsestäänselvyyksiltä kuulostavat asiat eivät aiemmin kuuluneet koululaisten arkeen. Opetusvälineet ja luokkatilat ovat kokeneet suuria muutoksia. Perinteiset pulpetitkin ovat osin jo kadonneet ja niitä on korvattu pyörillä liikuteltavilla pöytätasoilla. Istuimina saattavat tuolien sijaan toimia säkkituolit ja jumppapallot. Vaikka paljon on muuttunut kouluissa vuosien saatossa, on myös asioita, jotka ovat pysyneet. Oppiaineet ovat suurimmaksi osaksi samoja, joskin niiden rinnalle on tullut valtava kirjo valinnaisia aineita.

Samalla tavat opiskella ja opettaa ovat kehittyneet ja monipuolistuneet valtavasti.

Tulevan vuoden kunniaksi lehtemme käynnistää teille lukijoille kirjoituskisan aiheesta hauskin lomani. Kurkkaa tarkemmat tiedot kilpailusta takakannesta. Pian alkavalla joululomalla on toivottavasti aikaa kirjoitella meille.

Ihanaa joulun aikaa ja reippaita päiviä vuodelle 2018! 

Heta Warto-Tillander

TOIMITUSSIHTEERI: Lea Väänänen TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Gysin, Esa Kaskimo, Merja Korhonen Pasi Perkiö, Atte Kalke TAITTO: Atte Kalke PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 KANNEN KUVA: Lea Väänänen, KKT Kontioranta SEURAAVA LEHTI 1/2018 Ilmestyy helmi-maaliskuussa 2018 AINEISTOPÄIVÄ: 25.1.2018 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

HARRASTUKSET ANTAVAT LAPSILLE JA NUORILLE SISÄLTÖÄ JA TÄRKEITÄ VALMIUKSIA ELÄMÄÄN TEKSTI WILHELMIINA SEPPÄ KUVA JOHANNES JANSSON / NORDEN.ORG

S

DP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen on ollut mukana Nuorten Kotkien toiminnassa lapsesta asti.

Urpilainen muistaa elävästi käyneensä kouluikäisenä viikoittain Kotkakerhossa sekä osallistuneensa loma-aikoina leiritoimintaan.

– Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt Kiskoleiri, jossa kiersimme junalla ympäri Suomen. Aikuisuuden kynnyksellä toimin itse kerhoohjaajana ja sain siitä tärkeää kokemusta myöhempää elämää varten, Urpilainen muistelee.

– Urpilaisen mielestä harrastukset ovat keskeisessä asemassa lapsen ja nuoren tulevaisuuden kannalta. Siksi lapsen oikeutta harrastaa, voitaisiin Urpilaisen mielestä verrata esimerkiksi oikeuteen käydä koulua. Urpilaisen mukaan kaikkien lasten oikeus harrastaa tasaa eroa eri kotien välillä siinä, millaista tukea lapsi saa kasvamiselleen.

– Kotkien toiminta on aina ollut matalan kynnyksen toimintaa, jota on haluttu tarjota kaikille lapsille ja nuorille varallisuudesta tai perheen sosioekonomisesta taustasta 4 • K OT KAV I E S T I 4 / 2 0 1 7

riippumatta. Pidän sitä suuressa arvossa, Urpilainen toteaa.

Nuorten Kotkien tarjoamat harrastustoiminnot, leirit ja kerhot, ovat osallistavia ja yhteisöllisiä toimintoja. Urpilainen pitää Nuorten Kotkien toimintaa moniulotteisena ja loistavana väylänä opetella uusia taitoja.

– Sekä lapsille että nuorille on tärkeää, että jokaiselle löytyy turvallinen yhteisö, jossa harjoitella uusia taitoja. Kotkakerhoissa voidaan harjoitella monia elämässä tarvittavia taitoja, niin sosiaalista kanssakäymistä kuin taidetaitoja.

Leireillä taas harjoitellaan luonnossa toimimista ja saadaan ystäviä eri puolilta Suomea tai jopa maailmaa.

On hienoa, että Kotkat tarjoavat kansainvälisen yhteistyön kautta mahdollisuuden tutustua eri maiden nuoriin. Moni nuori saa myös ensimmäisen kosketuksensa johtamiseen ja vastuun ottamiseen Kotkien kautta, esimerkiksi ohjaajana, Urpilainen sanoo.

Nuorten Kotkien arvoja ovat muun muassa solidaarisuus, oikeudenmukaisuus sekä kansain-

välisyys. Urpilaisen mielestä olisi tärkeää, että lapset ja nuoret pääsisivät käsittelemään tärkeitä arvo­ kysymyksiä omilla ehdoillaan.

– Valitettavan monet näistä arvoista kyseenalaistetaan yhteiskunnassamme tänä päivänä, minkä vuoksi on entistä arvokkaampaa, että lapset pääsevät pohtimaan näitä teemoja ohjatusti. Pidän suuressa arvossa kotkatoiminnan kansainvälistä ulottuvuutta, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan konkreettisesti mahdollisuus harjoitella kansainvälistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä muun muassa leireillä, Urpilainen toteaa.

Urpilaisesta tuli äiti vuoden 2016 alkupuolella ja olikin kysyttyvä, että voidaanko edustaja Urpilainen nähdä poikansa kanssa Kotkatoiminnassa tulevaisuudessa.

– Nuoret Kotkat ovat elämässäni yhä läsnä, sillä olemme poikani kanssa käyneet Pohjanmaalla Kotkien tapahtumissa. Koin Kotka­ tapahtumat omassa nuoruudessani hyvin tärkeiksi ja haluan antaa myös pojalleni mahdollisuuden samaan. 

A N E S K U T S A R HAR

L E F FAT TEKSTI JA K

AS UVAT ESA K

T

eemme Kotkakerhon kanssa leffaretkiä pari kertaa vuodessa. Tällä kertaa olimme katsomassa My Little Ponya. Isommat kerholaiset kävivät Erika: katsomassa kauhuleffaa Happy death day!

Suomessa televisio­ lähetykset alkoivat kuusikymmentä vuotta sitten. Tuolloin ennustettiin, että elokuvateattereissa käynti tulee loppumaan! Myöhemminkin on tällaisia ennustuksia tehty muun muassa videovuokraamojen ja kaapelikanavien tulon myötä.

Kuitenkin elokuvat ja elokuvateatterit ovat pitäneet pintansa.

Kysyin kerholaisilta, miksi on kivaa mennä leffaan?

– Elokuvateatterissa on iso näyttö ja ääni kuuluu kovaa. Täällä näkee hyviä elokuvia ja saa istua hyvissä tuoleissa. Täällä on jännittävää, välillä vähän pelottaa, kun elokuvassa tapahtuu kaikkea.

ihan kiva

KIMO

– Ennen elokuvan alkua saa ostaa herkkuja ja pelata pelikoneilla.

Millaiset elokuvat kiinnostavat?

– Sellaiset missä tapahtuu paljon ja on jännittävää sekä hauskaa ja joskus surullinen. Myös komediat ja kauhuleffat ovat hyviä.

Kyllä elokuva saa vähän pelottaa.

Leffassa käydään Kotkakerhon kanssa ja tädin, isosiskon, äidin ja isän kanssa. Osa kerholaisista sanoi käyvänsä usein elokuvissa. Toiset kerholaiset käyvät aina joskus.

Muistatko mitä leffaa kävit ensimmäisellä kerralla katsomassa?

– Tatu ja Patu – Vihdoin kotona – Teletapit – Titi Nalle Kerholaiset Ella, Essi, Nella, Matias ja Sofia pelilaitteiden kimpussa ennen leffan alkua.

Nellalla oli synttärit seuraavana päivänä. Synttärilahjaksi hän pääsi hammaslääkäriin!!!! 

KOTKAV IESTI 4/2017 • 5

AMMATIT

TYÖPAIKKANA

LIIKKUVA JUNA TEKSTI JA KUVAT LEA VÄÄNÄNEN

K

immo Huuhtanen on 57-vuotias konduktööri Tuusulasta. Kimmo aloitti työt rautateillä nuorena miehenä ja junan kyydissä konduktöörinäkin hän on kulkenut jo 29 vuotta.

Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Kimmo haaveili ylioppilaskirjoitusten jälkeen arkeologiasta tai historian opiskelusta.

Ajatuksissa kävi myös opiskelu lastentarhanopettajaksi. Kimmon isä oli konduktööri, ja niin siinä lopulta kävi, että Kimmokin aloitti työt Valtion Rautateillä.

– Itselläni on kahdeksan lasta, osa toki jo täysi-ikäisiä, joten ehkä tuo konduktöörin ammatti oli ihan hyvä valinta lastentarhan sijaan, Kimmo pohtii.

Kun Kimmo aloitti hommat rautateillä, piti olla ensin neljä vuotta erilaisissa liikenteen ohjaustehtävissä ennen kuin pääsi kouluttautumaan konduktööriksi. Nykyään koulutukseen pääsees suoraan. Koulutus kestää

6 • K OT KAV I E S T I 4 / 2 0 1 7

8–12 viikkoa ja on aika erilainen lähi– ja kaukoliikenteessä.

Kimmon mielestä parasta työssä on ihmisten kanssa työskentely. Matkustajat ja työ­ kaverit vaihtuvat päivittäin ja on mukava keskustella matkustajien kanssa sekä opastaa junassa matkaavia. Työ on hänen mielestään rentoa. Työssä pärjää, kun on oma itsensä omalla tyylillään eikä hermostu pienistä.

– Tänä aamuna ajoin ensin Joensuun junalla Kouvolaan ja palasin Pietarista tulevalla junalla takaisin. Tunnelma oli hyvin kansainvälistä.

Kauko- eli pitkänmatkanliikenteessä työhön kuuluu matkalippujen myyntiä ja vaihtotyön ohjausta. vaihtotyön ohjauksessa konduktööri on kuljettajan apusilminä junan perässä, kun veturi työntää vaunuja. Lähiliikenteessä konduktöörit eivät enää myy lippuja vaan lippu on ostettava ennen junaan nousemista. Konduktöörit kiertävät junissa tarkastamassa lippuja.

– Ne konduktöörit, jotka ovat kaukoliikenteessä eivät tee työvuoroja lähiliikenteeseen. Lähiliikenteessä on omat konduktöörinsä, Kimmo kertoo.

Konduktööri huolehtii matkustajien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Joskus junan alle voi jäädä hirvi tai muu eläin, matkustaja voi saada sairaskohtauksen tai matkustaja voi nukkua oman pysäkin ohi.

– Aikataulumuutoksista tiedotetaan junassa matkustaville, jatkokyytejä järjestellään ja kaikista huolehditaan, Kimmo luettelee.

Ennen vanhaan pieniäkin lapsia kulki pitkiä matkoja yksin junalla. Nykyään yksin matkustavien lasten ikä on noussut.

– Vaikka lapsista ei voida huolehtia samalla tavalla kuin lentokoneessa, niin konduktööriltä voi reippaasti kysyä aina apua, jos on epävarma tilanne. Lähiliikenteen konduktöörin huomio­ liivissä lukeekin, että konduktööri on sinua varten, Kimmo opastaa.

Junassa saa syödä omia eväitä omalla paikalla, mutta niitä ei saa viedä ravintolavaunuun. Ravintolavaunussa syödään junasta ostettuja ruokia. Muita matkustajia ei ole ystävällistä häiritä, joten keskustelu vierus­ kaverin kanssa käydään hiljaisella äänellä, musiikkia kuunnellaan kuulokkeilla ja puhelimessa puhumisen voi mahdollisuuksien mukaan jättää siihen hetkeen, kun jää junasta pois.

– Junassa saa liikkua ja lähteä pois omalta paikaltaan. Kannattaa kuitenkin katsoa, että missä istuu, jotta osaa takaisin omalle paikalleen. Esimerkiksi Tampereella ja Kouvolassa junan kulkusuunta voi vaihtua ja se voi sekoittaa suuntavaistoa, Kimmo muistuttaa.

Kimmon mielestä ihmiskunta ei ole vielä keksinyt junaa parempaa laitetta, jolla kulkisi näppärästi paikasta toiseen. Konduktööriksi kannattaa ryhtyä, se on kivaa. 

Konduktööri Konduktööri huolehtii, että matkustajien junamatka sujuu mukavasti ja turvallisesti. Hän vastaa yhdessä kuljettajan kanssa siitä, että matkustajat pääsevät turvallisesti laiturilta junaan ja päinvastoin.

Konduktööri opastaa matkustajia ja auttaa heitä löytämään sopivat jatkoyhteydet. Matkan aikana hän tarkastaa ja myy matkalippuja sekä tiedottaa matkan kulkuun liittyvistä asioista. Konduktööri vastaa myös junan järjestyksestä ja siisteydestä. Tarvittaessa hän puuttuu järjestyshäiriöihin sekä muihin havaittuihin epäkohtiin.

Konduktööri huolehtii ovien lukituksista ja valmis lähtöön -opasteen antamisesta veturinkuljettajalle.

Hänen tehtäviinsä kuuluu tähystäminen ja ohjeiden antaminen kuljettajalle siirrettäessä junavaunuja seisotusraiteilta laituriraiteille, kaluston kunnon tarkkailu ja mahdollisesti myös jarrujen tarkastaminen.

Työvälineinä konduktööri käyttää mm. lipunmyyntilaitetta, kuulutuslaitteita ja viestintälaitteita.

Konduktöörit tekevät epäsäännöllistä vuorotyötä, jossa työvuoro saattaa alkaa ja päättyä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Konduktöörikoulutukseen hakevan täytyy olla vähintään 18-vuotias. Häneltä odotetaan hyvää suomen kielen taitoa sekä kykyä selviytyä sujuvasti asiakaspalvelutilanteissa myös englannin ja ruotsin kielellä. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Tärkeä valintakriteeri on hyvä terveys. Erityisesti hyvä kuulo, näkö sekä värinäkö ovat tärkeitä.

Lähde: ammattinetti.fi

KOTKAV IESTI 4/2017 • 7

TEEMA

Koulupäivä

ENNEN

Ensimmäisen luokan oppilaat aterioivat luokassaan Metsolan kansakoulussa syksyllä 1950.

Helsingin kaupunginmuseo

JA NYT

Metsolan kansak oulun koulurakennus ja ympäröivä piha. (1940–195 0-luku) Kuvaus Oy / Helsingin kaupun

ginmuseo

Millainen oli tyypillinen koulupäivä 50-luvulla? Miten se erosi koulupäivästä 2010-luvulla?

Kysyimme näitä 50-luvulla koulunsa aloittaneelta Marjut Sumaselta, 70, sekä Siltamäen ala-asteen 5.luokkalaiselta Nellalta, 11.

Marjut:

K

ävin Metsolan koulua Helsingin Itä-Pakilassa vuosina 1954–1957.

Tuolloin koulua käytiin kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Syksyllä 1954 ensimmäisellä luokalla koulupäivät alkoivat aamukahdeksalta ja kestivät muutaman tunnin. Toisella luokalla oli vuoroluku eli iltavuoro, kouluun mentiin klo 12 tai jopa klo 14 ja oltiin joinain päivinä klo 18 asti.

Meitä koululaisia oli tuohon aikaan niin paljon, etteivät tilat riittäneet muuten. Arvosteluissa käytettiin gaussinkäyrää.

Kolmannella luokalla meitä oli koko luokka tyttöjä, luokalla oli n. 40. oppilasta.

Oppiaineita olivat mm. uskonto, ympäristöoppi ja askartelu, äidinkieli: lukeminen ja kirjalliset harjoitukset, laskento- ja mittausoppi, käsityö, voimistelu, leikki ja urheilu sekä laulu. Luokasta löytyivät liitutaulu, helmitaulu ja karttateline.

Telineeseen laitettiin mm. Suomen kartta ja pahvisia, piirrettyjä havaintotauluja eri aiheista. Ryhmätöitä ei tehty. Lisäksi kuuntelimme kouluradiota. Nykyisin havainto-

tauluja on vielä myynnissä mm. antikvariaateissa.

Ruokailu tapahtui luokassa ja ruoka tuotiin ämpärillä luokkaan.

Ruuat olivat lusikalla syötäviä eli puuroja ja vellejä ja keittoja. Riisi-, manna-, ruis-, ohra-, ruispuolukkapuuroja ja -vellejä sekä tietysti makaronivelli, herne-, liha-, ja kaalikeitto. Toisinaan oli tarjolla myös rusinakeittoa ja sen kanssa korppuja.

Välitunnilla hypättiin narua ja ruutua, potkittiin palloa, leikittiin piilosta ja pelattiin polttopalloa.

Talvella koulun ympäri meni hiihtolatu, jota varsinkin pojat hiihtivät. Erillistä liikuntasalia ei ollut.

Tytöt tekivät lumeen kotileikkejä, eri huoneita jne. Koulussa oli ulkokäymälä. Järjestäjä soitti messinkistä käsikelloa välitunnin

Siltamäen ala-aste (1987).

Johnny Korkman / Helsingin kaupunginmuseo

8 • K OT KAV I E S T I 4 / 2 0 1 7

päätteeksi. Välitunnilla oli myös kovaa kilpailua siitä, kuka pääsee valvovan opettajan käteen.

Opettaja oli auktoriteetti, ehkä vähän pelottava ja etäinen. Häntä ei sinuteltu. Kuri oli kova ja aina toteltiin, ainakaan alaluokilla ei mitään kyseenalaistettu. Sodan käynyt miesopettaja piti kovaa kuria siitä, että ruoka piti syödä loppuun. Jotkut joutuivat koulun jälkeen jäämään syömään keskenjäänyttä ruokaa. Ruokakuppi nostettiin tarvikekaapin päälle odottamaan. Jälki-istuntoa oli ja välillä tunneilla saattoi päätyä nurkkaan.

Vuonna 1957 Meilahden uudessa koulurakennuksessa meininki muuttui. Se oli Helsingin modernein kansakoulu, jossa oli ruokasali, voimistelusali, laululuokka, käsityöluokka sekä sisävessa.

Lapsia uuden Meilahden kansakoulun pihalla. (195 3)

Helsingin kaupunginmuseo

Uusi Meilahden koulu. (1953) Helsingin kaupunginmuseo

Nella:

O

len Siltamäen ala-asteen viidennellä luokalla.

Luokallamme on 20 oppilasta.

Koulu alkaa yleensä 8.30 tai 9.15 ja loppuu 13.30 tai 14.30. Koulun jälkeen menen treeneihin tai oon kavereitten kaa. Tänään menin kouluun tuntia aikaisemmin, koska olin viime viikolla kipeä ja koulukirjat olivat koulussa. Ympän tunnilla käsiteltiin avaruutta. Ope näytti videon, jossa näkyi avaruutta ja siinä oli rauhallista musiikkia. Videon jälkeen laitettiin valot pois ja opettaja luki kappaleen kirjasta. Sitten oli välkkä. Minä ja mun kaveri jäätiin soittelemaan yrityksiin ja myymään mainostilaa koulun kalenteriin.

Toinen tunti oli enkkua, tunnilla sai valita, kenen vieressä istua. Ruuaksi oli rakettispaghettia. Suosikkiruokia ovat tortillat ja tacot, nakkikastike ja kasvispata. Äikäntunnilla tehtiin kirjaesitelmää Google slidella. Esitelmä oli kirjasta ja kirjailijasta. Esitelmää ei esitetä luokalle, vain opettaja näkee esityksen.

Koulussa mukavinta on kiva opettaja ja välkät, tylsintä koulussa on tunnit, paitsi liikka ja musa ja valinnaiset aineet. Kokeita on paljon ja ne on vaikeita. Läksyjä tulee paljon.

Päivässä kuluu läksyjen tekemiseen noin 15 min. Lisäksi kokeeseen lukemiseen käytän aikaa muutaman tunnin koetta edeltävällä viikolla.

Liikkatunnilla pelataan paljon säbää ja muita pallopelejä ja kokeillaan kaikkia lajeja. Luokassa on perinteisten liitutaulun, pöytien ja tuolien lisäksi smart-taulu ja videotykki, viisi tablettia, sohvia ja sohvapöytiä sekä mattoja. Kaikki opiskelu ei tapahdu luokassa, vaan välillä voidaan tehdä tehtäviä käytävälle tai ulkona.

Koulussa on tiede ja teknologialuokka Fuse, jossa tehdään erilaisia haasteita. Siellä voi rakentaa esim. aurinkovoimalla liikkuvan auton ja luokasta löytyy 3D printteri. Fuseluokassa on erilaisia tuoleja ja pöytiä ja katsomo. Säkkituoleja on joissain luokissa. SFA-luokassa on tavalliset pöydät ja tuolit ja laatikot

oppilaiden tavaroille. (SFA luokka on erilainen oppimisympäristö, joka on suunniteltu oppilaiden toiveiden mukaisesti. Valoja voi mm. säätää ja tila on tehty mukavammaksi kuin normiluokat.)

Toivoisin, että koulussa olisi enemmän tunteja Fuse-luokassa, paljon enemmän liikuntaa ja vapaatunteja, että saa valita, mitä tekee, esim. on kännykällä tai piirtää. Sellaisia tunteja ei ole, tai on kerran ollut.

Olen oppilaskunnassa, siellä saamme päättää esim. oppilas­ kuntapäivän ohjelmasta ja siitä, onko kesäloma vai talviloma pidempi. Luokassa ei saada päättää mitään, paitsi aina välillä enkun ope kysyy, että pidetäänkö kahot, eli tietovisa, siitä me saadaan päättää. Koulussa on monia tapahtumia: oppilaskuntapäivä, vappujuhla, joulujuhla, kevätjuhla, halloween disko ja muut diskot, joita vitoset järjestää.

Nelosten itsenäisyyspäivän tanssit Finlandia-talolla ja tänä vuonna Suomi 100 juhla, jossa olen juontajana. 

PERUSKOULU MULLISTI SUOMEN OPETUKSEN Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla yleensä sivistyneiden ja työntekijöistään huolta kantavien kartanonomistajien ja tehtailijoiden toimesta. 1800-luvun lopulla kansakoulujen perustaminen oli kuntien varassa, vaikka kouluihin saattoi saada valtionapua. Maaseudulla ajateltiin tuolloin vielä yleisesti kirkollisen kiertokoulun riittävän kansanihmisen sivistykseksi. Nelivuotisen kansakoulun ajateltiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät liiaksi kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa ajattelu oli hieman toinen, sillä teollisuus tarvitsi laskuja lukutaitoista työvoimaa.

Suomen tuli oppivelvollisuus vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, joka sääti kaikille pakolliseksi kuusivuotisen kansakoulun. 1950-luvulle tultaessa Suomen koulujärjestelmä oli vanhanaikaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Maamme koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana. Vaikka koulutusuudistuksen toteuttamiseen vaadittiin laajaa tukea yli puoluerajojen, yksittäisistä henkilöistä suurin vaikutus oli SDP:n tunnetuimmalla sivistyspoliitikolla Reino Oittiselle. Oittinen toimi sodan jälkeen opetus­ ministerinä peräti viisi kertaa.

Kouluhallituksen pääjohtajana ja opetusministerinä Reino Oittinen vei läpi kauan valmistellun koulu-uudistuksen, jonka tuloksena syntyi kaikille yhteinen ja ilmainen yhdeksänvuotinen peruskoulu. Tämä oli Oittisen elämäntyön keskeisin suoritus, jonka jälki näkyy edelleen päivittäin arjessamme. Oittinen kertoi myöhemmin antaneensa suuren arvon sille, että hän opetusministerinä sai allekirjoittaa peruskoulua koskevan lakiesityksen keväällä 1967.

Suomen syntyi peruskoulun myötä järjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta. Peruskouluun siirryttiin vaiheittain. Jo ennen 1970-luvun alkua eri puolilla maata oli koulukokeiluja, joissa opetussuunnitelmia ja -menetelmiä testattiin. Uudet opetussuunnitelmat otettiin ensimmäisenä käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain laajennettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskouluun siirryttiin pää­ kaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen koulujärjestelmään vuonna 1977.

Peruskoulussa oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää seitsemän vuotta. Nykyisin useimmilla on taustalla päiväkoti ja esikoulu. Oppilaalla on oikeus aloittaa koulu kuusivuotiaana, jos hänen katsotaan kykenevän siihen.

Perustellulla syyllä opetus voidaan aloittaa myös vasta kahdeksanvuotiaana. Peruskoulun jälkeen on suoritettavissa myös vapaaehtoinen ”kymmenes luokka”, joka on tarkoitettu oppilaille, jotka haluavat parantaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanojaan.

Viime vuosina on puhuttu runsaasti tarpeesta kehittää suomalaista peruskoulua oppimistulosten parantamiseksi.

Peruskoulun uudistamiseen pyrkivä Uusi peruskoulu -ohjelma on parhaillaan käynnissä. Siihen kuuluu muun muassa tutoropettajatoiminta, jonka tavoitteena on tukea kouluja ja opettajia koulujen muutostyössä. Tutoropettajien tehtävänä on tukea ja neuvoa muita opettajia uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa ja uusien, myös digitaalisten, oppimis­ ympäristöjen hyödyntämisessä opetuksessa.

Ville Jalovaara

KOTKAV IESTI 4/2017 • 9

TEEMA

SUOMI 100 TEEMAMENU  TEKSTI JA KUVAT INKA GYSIN

Juhlavuonna on hyvä katsoa niin historiaan kuin tulevaisuuteen.

Satavuotias Suomi on innovoinut upeita keksintöjä.

Yksi uusimmista on ympäristön kannalta mainio sellainen: nyhtökaura.

K

uten tiedämme, ei maa­ pallomme kestä nykyistä lihaja maitotuotteiden kulutusta.

Siksi tuotteet kuten nyhtökaura sekä kasvipohjaiset maitotuotteiden korvikkeet ovat mahtava lisä kauppojen valikoimiin. Näistä on myös helppo valmistaa supisuomalaisia perinteisiä ruokalajeja: ympäristöä tuhoamatta ja eläinten oikeudet huomioiden!

Tämä on siis tulevaisuuden suomalaista perinneruokaa.

Lehden kehittelemä Suomi 100 teemamenu sisältää: Alkupalaksi: Porkkala ”lohi” -leipäset Pääruoaksi: Nyhtökaurapyöryköitä kermakastikkeella sekä kukkakaaliperunamuussilla Jälkiruoaksi: Sitruunainen puolukkapiirakka

Aloitetaan alkupalojen teosta.

Tämän valmistus tulee nimittäin parhaan lopputuloksen varmistamiseksi aloittaa jo päivän tai jopa pari etuajassa. Porkkala eli porkkanalohi on ällistyttävä keksintö: moni on syönyt porkkanasta tehtyä “kylmäsavulohta” ja mennyt halpaan: maku, koostumus ja ulkonäkökin ovat yksi yhteen. Parhaalta se maistuu ihanassa levitteessä.

Kaikki menun ruokalajit ovat vegaanisia ja gluteenittomia.

Porkkala ”lohi” -leipäset PORKKALA

PORKKALA-LEVITE

AINEKSET

AINEKSET

OHJE

8 porkkanaa rouhittua meri­ suolaa 4 tl savuaromia 2 tl valkoviini­ etikkaa 2 tl rypsiöljyä Foliota

200g Oatlyn kaura­ fraichea (tai muu­ ta creme fraichen korviketta) 1 dl majoneesia (esim. X-tra:n kevytmajoneesi on vegaanista) 2 dl pilkottua pork­ kalaa (tai niin pal­ jon kuin haluat sitä levitteeseen) 1 pieni punasipuli 1 tl dijon-sinappia kourallinen silput­ tua tilliä kourallinen ruoho­ sipulia kapriksia (halutessasi) sitruunamehua ja suolaa maun mu­ kaan (lisää varo­ vasti maistellen)

Hienonna punasipuli, kaprikset, tilli sekä ruohosipuli (säästä osa yrteistä koristeluun). Pilko porkkala myös pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Voit antaa levitteenkin halutessasi maustua yö yli.

Ennen tarjoilua lisää nokare levitettä hapannappien päälle.

Koristele tilli- ja ruoho­sipulisilpulla ja nauti ihanana alku­ palana!

OHJE

Laita uuni kuumenemaan 190-asteiseksi ja kääri kuorimattomat porkkanat folioon.

Kypsennä porkkanoita uunissa 1½ tuntia.

Anna porkkanoiden jäähtyä hetki, poista folio ja kuori porkkanat. Siivuta sitten juustohöylällä ohuen ohuita lastuja porkkanasta. Pistä nämä siivut rasiaan ja sekoita niiden joukkoon marinadi eli valkoviinietikka, rypsiöljy, suolaa ja savuaromi. Anna maustua jääkaapissa noin vuorokauden.

1 0 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

Lisäksi tarvitset hapannappeja, saaristolaisleipää tai muuta sopivaa (gluteenitonta ja vegaanista) leipää.

Lisävinkkinä: voit lisätä sekoitukseen ja päälle koristeeksi caviart-merileväkaviaaria, joka näyttää ja maistuu kalanmädiltä. Näin saat alkupaloista vielä juhlavammat.

Nyhtispyörykät kermakastikkeella ja kukkakaalipottumuussilla Nyhtökaurapyöryköitä saa nyt valmiina kaupasta, mutta niitä voi tehdä itse myös tavallisesta nyhtökaurasta. Jos nyhtistä ei ole saatavilla, voi sen korvata myös härkiksellä tai tummalla soijarouheella (lue käyttöohjeet pakkauksesta). Kukkakaali tuo perinteiseen perunamuussiin mukavaa vaihtelua. Kaiken kruunaa maukas kermakastike.

NYHTÖKAURAPYÖ­ RYKÄT AINEKSET

1 paketti (250g) nyhtökauraa 1 iso sipuli 1 rkl gluteenitonta korppujauhoa

2 rkl perunajauhoa 3 rkl vettä 1 rkl rypsiöljyä 2 rkl kaurafraiche 1 rkl soijakastike Paprikajauhe Valkosipulijauhe Pippuri ja suola maun mukaan

KASTIKE

KUKKAKAALI­ PERUNAMUUSI AINEKSET

500 g kukkakaalia 150 g perunaa 1 dl kaurafraiche/ kasvikermaa Suolaa ja valko­ pippuria

AINEKSET

1 sipuli pieneksi leikattuna 2 dl kaurakermaa 1 tl soijakastiketta 1 rkl margariinia/ rypsiöljyä 1 rkl maizenaa/ maissijauhoja Suolaa ja musta­ pippuria

OHJEET

Pyörykät Hienonna nyhtökaura ja sipuli aivan hienoksi. Sekoita keskenään perunajauho ja vesi (tämä toimii erään­ laisena kananmunan korvikkeena) ja lisää tämä sekä korppu­ jauho nyhtökaurasipuli sekoitukseen.

Seuraavaksi voit yhdistää kaurafraichen, soijakastikkeen, rypsi­ öljyn ja mausteet.

Yhdistä lopuksi kaikki yhdeksi massaksi ja anna hetken turvota.

Jos “taikina” tuntuu liian kuivalta, voit lisätä siihen hieman öljyä tai vettä. Muotoile taikinasta pieniä pullia.

Voit paistaa nämä uunissa 200 asteessa

noin 20 minuuttia tai pannulla öljyssä, kunnes ne ovat rapeita.

Kukkakaalipottu­ muusi Paloittele kukkakaali, sekä kuori ja pilko perunat. Keitä niitä kunnes ne ovat kypsiä, lisää keitinveteen myös hieman suolaa.

Valuta vesi pois ja soseuta tasaiseksi muusiksi. Tuo muusi hetkeksi takaisin liedelle ja lisää sekaan fraiche tai kerma sekä suolaa ja valkopippuria maun mukaan.

Kastike Kuutioi sipulit pieneksi ja kuullota niitä kevyesti pannulla. Lisää joukkoon kaurakerma.

Sekoita sitten maizena tai maissijauhot ja 1 dl kylmää vettä.

Kaada suurus kastikkeen joukkoon pannulle ja sekoita.

Tarjoile raikkaan salaatin kera!

Sitruunainen puolukkapiirakka Tämä ohje on mukailtu versio mainion Chocochili-blogin arkistosta. Vegaanisia herkkuohjeita pullollaan olevasta blogista löytää jokainen varmasti mieleistänsä ruokaa (osoite: www.chocochili.net).

Puolukkapiirakka on suomalaista perinnettä parhaimmillaan, puolukat voi kerätä piirakkaan suoraan lähimetsästä. Gluteenittomaan versioon vaihdoin jauhot luonnollisesti gluteenittomiin sellaisiin: tattarijauhoon sekä kaurajauhoon. Näillä piirakasta tuli hieman jouluisemman makuinen.

AINEKSET

Taikina: 3 dl kaurajauhoja (alkuperäisessä: vehnäjauhoja) 2 dl tattarijauhoja (alkuperäisessä: spelttijauhoja) 2 dl (ruoko)sokeria 2 tl leivinjauhetta 3 rkl perunajauhoja 1 tl vaniljasokeria 0,5 (luomu) sitruu­ nan raastettu kuori 1,5 dl vegaanista margariinisulaa

3 dl soija- tai muuta kasvimaitoa (esim. manteli-, kaura-, kookos) 1 rkl sitruunamehua Päällinen: 3 dl puolukoita 250 g maustamaton­ ta soijajogurttia (esim. Alpro) / kaurafraichea (esim. Oatly) 3 rkl maustamatonta soijatuorejuustoa (esim. Påmackan) 1 dl tomusokeria 0,5 (luomu) sitruu­ nan raastettu kuori 1 tl vaniljasokeria

OHJE

Sekoita yhteen kuivat aineet. Huomaa, että perunajauhot kannattaa siivilöidä joukkoon, jotta taikinaan ei synny paakkuja. Lisää puolikkaan sitruunan raastettu kuori. Yhdistä margariinisula, soijamaito ja sitruunamehu. Kaada sitten nesteet kuivien aineiden joukkoon.

Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina uunivuoan (28×28 cm)

pohjalle leivinpaperin päälle. Voit käyttää myös pyöreää, margariinilla voideltua piirakkavuokaa.

Pehmennä soijatuorejuusto haarukalla ja lisää sekaan soijajogurtti, sitten tomusokeri, sitruunankuori ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon myös puolukat ja levitä täyte piirakkataikinan päälle. Varo sekoittamasta taikinaa ja täytettä liikaa toisiinsa.

Paista piirakkaa 175 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt, eikä kokeilutikkuun tartu enää taikinaa.

Anna piirakan jäähtyä kunnolla.

Parhaimmillaan se on seuraavana päivänä!

Lisävinkkinä: tarjoa lisäksi Oatlyn vaniljakastiketta tai jotain vegaanista vaniljajäätelöä.

KOTKAV IESTI 4/2017 • 11

TULOSSA

PARTICIPATION ISLAND 2018

KUTSUU SINUA MUKAAN TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT LEA VÄÄNÄNEN, LEILA TANSKANEN, MARKO VEIJONAHO JA KOTKIEN KUVA-ARKISTO

Kesä 2018 lähestyy kovaa vauhtia ja juhlaleiri on aina vain lähempänä ja lähempänä. Nyt on juuri oikea hetki tehdä päätös leirille osallistumisesta.

Oletko valmis elämäsi seikkailuun?

M

oni meistä on osallistunut kansainväliselle leirille, monet meistä jopa useamman kerran. Leirillä saa uusia kavereita ja tapaa vanhoja tuttuja. Leirillä on mielenkiintoista ohjelmaa urheilusta kädentaitoihin. Leirillä voi hengailla, onkia ja ottaa aurinkoa.

Suomessa kansainvälinen leiri järjestetään vain viiden vuoden välein. Edellinen juhlaleiri

1 2 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

pidettiin Sauvossa vuonna 2013 ja seuraava ensi kesänä Bengtsårin leirisaaressa Hangossa. Paikalle odotetaan 500 osallistujaa sekä kotimaasta että ulkomailta.

Kansainvälinen leiri ei ole mitään ilman kansainvälisiä osallistujia. Leiri on herättänyt jo suurta kiinnostusta ulkomailla ja leirille odotetaan eurooppalaisia osallistujia sankoin joukoin.

Ennakkotietojen mukaan osallistujia on tulossa Ruotsista, Norjasta, Englannista, Itävallasta, Saksasta ja Tsekeistä. Kiinnostuneita tulijoita on lisäksi Espanjasta, Georgiasta, Palestiinasta, Sloveniasta ja Turkista.

Juhlaleirillä nukutaan teltoissa. Oman teltan voi tuoda mukanaan, mutta telttoja on saatavilla

MINEN ILMOITTAUTU Y T! KÄYNNISSÄ N

NUORTEN KOTKIEN KANSAINVÄLINEN 59°53,8´P

23°06,8´I

BENGTSÅRIN LEIRISAARI 25.7.–1.8.2018

25.7.–1.8.2018 BENGTSÅRIN LEIRISAARI

MITEN PÄÄSEN MUKAAN LEIRILLE? Ilmoittaudu joko omaan piirijärjestöösi tai ilmoittaudu Helsingin Nuorten Kotkien nettisivujen kautta www.lastenleirit.fi.

Nuorten Kotkien juhlaleiri Participation Island, Osallisuuden Saari järjestetään Bengtsårin leirisaarella ensi kesänä!

SEIKKAILUUN myös saaressa. Mukaan tarvitset oman makuupussin ja tietenkin sen ihanan unikaverin.

Vaikka saarella ei ole lämmintä suihkua joka hetki saatavilla, sauna lämpiää päivittäin.

Ja ruokaa saa useamman kerran päivässä.

Toki sinun on tuotava oma lautasesi mukanasi.

Mutta se leirin paras juttu, uusien ja vanhojen kavereiden lisäksi, on tietenkin se ohjelma.

Leirin aikana järjestetään useita tapahtumia, keskusteluita, urheilua, pelejä, leikkejä sekä luontoseikkailuja. Leirillä saa kuulla juuttuja ympäri maailman ja maistella maistiaisia ainakin eri puolilta Eurooppaa. Mitä sinä haluaisit kertoa itsestäsi tai asuinpaikastasi? Leirillä kuulet varmasti monta erilaista tarinaa. 

Milloin: 25.7.-1.8.2018 Missä: Bengtsårin leirisaarella Hangossa Hinta: 180 €, sisältäen leiriohjelman, majoituksen teltoissa, ruokailut ja yhteiskuljetukset Suomessa Lisätietoja: summercamp@nuoretkotkat.fi

See you at the camp!

Nähdään leirillä!

TULOSSA

Lähde mukaan upealle

TALVI­ LEIRILLE

N U O R E T

K O T K A T

J Ä R J E S T Ä Ä

ma-to 19.–22.2.2018 Nuorisokeskus Marttinen, Virrat

TAMPERE KEVÄT 2018

Leirimaksu jäsenille

TE

150 € (Täysihoito)

TA LEIKKEJÄ ARTELUATALVENA U LUN ASK RIEM

ONTA HULVATOA MEN

180 €

20 %

1 6 . - 1 8 . 3 . 2 0 1 8

LO A M U K A A N

[ K O T K A P Ä I V Ä T

!

2 0 1 8

]

AGENTTIPÄIVÄT

p.s. sisaruksille

lue lisää: www.vsnk.fi

ETU

Leirimaksu muille (Täysihoito)

TERVE TULOA­ !

RV

[TIEDOT TARKENTUVAT MYÖHEMMIN, SEURAA VIESTINTÄÄ]

sisaralennus

!

H E L S I N K I

KUINKA JÄRJESTÄÄ ONNISTUNUT

Kevään koulutusviikonlopun teemana on tapahtuman järjestäminen. Viikonlopun aikana opit perusasiat tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saat vinkkejä tapahtuman markkinointiin.

Koulutus on tarkoitettu sekä vertais­ ohjaajaikäisille että vapaaehtoistehtävissä toimiville aikuisille.

Liiton perimä hinta on alle 18-vuotiaille 100 € ja täysi-ikäisille 110 €. Hinta sisältää majoituksen, matkustuksen edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaisesti, ruokailut ja huikean mielenkiintoisen ohjelman.

ILMOITTAUDU OMAAN PIIRIISI 23.2.2018 MENNESSÄ.

OLIPA KERRAN NUKKUMATTI JA KUKKUMATTI TEKSTI IVAN BAZOULEV

J

ouluna Kaisa sai vanhemmiltaan lahjaksi tabletin, jota hän oli jo pidemmän aikaa toivonut. Kirjojen lukeminen iltaisin jatkui, mutta nyt hänen kirjansa olivat digitaalisessa muodossa, tabletilla. Eräänä iltana kaikki sujui vanhaan malliin, hiihtolenkki, iltapala, läksyjen tekeminen, hampaiden pesu ja sänkyyn tabletin kanssa lukemaan digi-kirjaa, Nukkumatti sängyn laidalla tietenkin. Nukkumatti aloitti hyräilyn, mutta melodia ei vaikuttanut samalla tavalla kuin ennen. Kaisa tunsi itsensä pirteäksi. Mitä ihmettä, hämmästeli Nukkumatti, kunnes havaitsi sängyn toisella reunalla veljensä, Kukkumatin. Kukkumattia ei ollut näkynyt sitten Kaisan taaperovuosien, jolloin Kaisa opetteli kävelemään. Kukkumatilla oli mukanaan taskulamppu, joka heijasti sinistä valoa (sinistä aallonpituutta). Kaisan aivot luulivat sinistä valoa päivänvaloksi eivätkä sen takia halunneet hänen nukahtavan. Kaisa jatkoi lukemista ja Kukkumatti lamppunsa heijastamista, kunnes Nukkumatti ei jaksanut pysyä hereillä ja viimein nukahti. Kukkumatti oli lyönyt veljensä ja sai tahtonsa läpi, Kaisan pirteänä pitämisen.

Sama kaava jatkui viikkoja. Kaisa tunsi, että hiihtolenkit kävivät yhä raskaammiksi, koulutehtäviin keskittyminen ei onnistunut ja aamuisin herääminen oli tavallista vaikeampaa. Kaisa huolestui jaksamisestaan ja vanhempiensa ehdotuksesta tapasi lääkärin, jolle jutteli tilanteestaan.

Lääkäri tiesi, mistä oli kysymys ja päätti kertoa Kaisalle tarkemmin asiasta.

Terveystieteissä Nukkumatti, tunnetaan nimellä melatoniini (unihormoni) ja Kukkumatti nimellä kortisoli (stressihormoni). Illan hämärtyessä Kaisan keho alkaa tuottaa melatoniinia, jonka tarkoituksena on saada Kaisa tuntemaan itsensä raukeaksi ja lopulta nukahtamaan. Kortisolin tarkoituksena taas on pitää Kaisa valppaana ja valmiina päivän askareisiin. Mikäli melatoniini tuotannon aikana Kaisan silmät tai keho altistuvat valolle, Kukkumatin taskulampulle, Kaisan aivot vähentävät melatoniinin tuottamista ja lisäävät kortisolin eritystä. Kaisa ymmärsi! Digi-kirjan lukeminen tabletilta oli houkutellut Kukkumatin paikalle. Kukkumatin taskulamppu olikin tabletista heijastuva valo, joka nukutti Nukkumatin. Nukkumatin nukahtaessa Kukkumatti sai Kaisan pidettyä hereillä. Kaisan nukahtaminen venyi, hänen unenlaatunsa kärsi, josta lopulta seurasi elimistön väsyminen. Nykyään Kaisa lukee digi-kirjansa päivällä.

Iltaisin hän lukee edelleen kirjoja paperisina versioina.

Olkoon uni ja pirteys kanssanne! 

Tarinassa kuvattu henkilö ja tapahtumat ovat fiktiivisiä, mutta tapahtuvat usein arkielämässä. Kaisa on 15-vuotias tyttö, jonka kaksi suosikkiharrastusta ovat hiihtäminen ja kirjojen lukeminen.

Kaisalla on tapana lukea kirjoja yhdessä ystävänsä nukkumatin kanssa juuri ennen nukkumaan menoa.

Nukkumatti saapuu Kaisan sängyn laidalle hyräilemään sävelmiä, joiden tarkoituksena on rauhoittaa Kaisaa päivän askareilta ja pikkuhiljaa ummistaa hänen silmänsä, kunnes hän viimein nukahtaa.

Kirjoittaja Ivan Bazoulev.

KOTKAV IESTI 4/2017 • 15

PUUHA-AUKEAMA KOMPAKYSYMYKSIA JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. Huoneessa palaa seitsemän kynttilää. Montako jää jäljelle, kun kaksi niistä sammutetaan?

2. Miksi kukko laulaa silmät ummessa?

3. Mikä lintu muistuttaa eniten metsoa?

4. Kuinka voi todistaa, että kissalla on kolme häntää?

5. Mikä on vuoren ja laakson välissä?

6. Sokea näki jäniksen, rampa ajoi sitä takaa ja alaston pisti sen taskuunsa.

Mikä se on?

7. Kumpi on raskaampi: kilo höyheniä vaiko kilo lyijyä?

8. Miksi koira heiluttaa häntäänsä?

Lähde: Antero Vipunen (1966)

Miksi Pikku-Kalle heitti kellon ikkunasta ulos matikantunnilla?

– Hän halusi ajan lentävän.

VITSIT

Pikku-Kalle oli saanut paidan, joss a oli laivan kuva. Pikku-Kalle puki paidan päälleen ja esitteli sitä kaik ille sanoen: "Katsokaa, minulla on aluspaita!"

syi: a opettaja ky a. Äikän tunnill pronomineist ä ej kk er im es no sa , le – Kal ikähti. äkö! Kalle sä – Kuka, min itteli. ki ja ta et in, op – Aivan oike

aan hehkulamppu? a tarvitaan vaihtam Kuinka monta kissa . sat näkevät pimeässä – Ei yhtään, sillä kis

TULITIKKUTEHTAVAT

1

– Pidähän kiirettä, myöhästyt muu ten kouulusta!

– Ei se haittaa, äiti. Koulu on auki koko päivän.

Levitä tulitikkuja pöydälle ja kokeile!

2

3

Näistä 4 neliöstä, joissa on 16 tulitikkua, on muodostettava 5 yhtä suurta neliötä.

Tässä on 6 karsinaa, jotka on muodostettu 13 tulitikusta.

Ota pois 1 tulitikku ja muodosta 12 tulitikulla 6 karsinaa.

Tässä on 15 tulitikkua. Muuta 3 tulitikkua siten, että muodostuu 2 neliötä.

1 6 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

etro Kuinka usein m säkillä? py llä tä pysähtyy i sy ky ti tä a nh va uudella Pikku-Kallelta a. rill itu ala em as tten se -Vain kerran. Si a. ka at m a ka jat

KOTKAV IESTI 4/2017 • 17

Kompakysymysten vastaukset: 1. Kaksi, sillä toiset palavat loppuun.

2. Kun se osaa läksynsä ulkoa.

3. Koppelo 4. Kissalla on yksi häntä enemmän kuin ei millään kissalla; ei millään kissalla ole kahta häntää: siis on eräällä kissalla kolme häntää

5. Sana ja.

6. Valhe 7. Molemmat yhtä raskaat.

8. Siksi, että häntä on pienempi kuin koira, sillä muussa tapauksessa heiluttaisi häntä koiraa.

Tulitikkutehtävät 1

2

3

RATKAISUT

UUTISET JA KUULUMISET

Kokouksessa nähtiin upeita esiintyjiä.

Kansantanssiryhmä Pirpanat.

Nasima Razmyar avasi lapsipoliittisen keskustelun Tarmon talolla

Nuori sellisti Ilmari Valkama

NUORTEN KOTKIEN EDUSTAJISTO KOOLLA TURUSSA TEKSTI JA KUVAT LEA VÄÄNÄNEN

N

uorten Kotkien syysedustajisto kokoontui 28.–29.10. Turussa Tarmon talolle käsittelemään toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi edustajistolle toimitettuja piirien esityksiä sekä strategiaa ja edunvalvonnan toimintaohjetta.

Kokouksen lapsipoliittisissa puheen­ vuoroissa kuultiin Kotkaliiton nykyisen puheenjohtajan Nasima Razmyarin ajatuksia mm. kaupunkipolitiikasta ja syrjinnästä sekä entisen puheenjohtajan Pertti Paasion ajatuksia Kotkaliikkeen merkityksestä työväenliikkeelle.

Nuorisokongressin valitsemat edustajat Iida Matilainen ja Laura Mielonen kävivät läpi nuoriso­ kongressin asettamien tavoitteiden toteutumista.

EDUSTAJISTON PÄÄTÖKSIÄ Edustajisto päätti lisätä lasten, nuorten ja aikuisten vaikuttamismahdollisuuksia avaamalla sähköisen Kotkakanavan. Se miten Kotkakanavan kautta pääsee vaikuttamaan ja kertomaan omista ajatuksistaan, selvinnee meille kaikille kevään aikana.

Jotta jäsenemme oppivat perusjärjestötyötä sekä löytävät uusia 1 8 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

kautensa olisi jatkunut vuoden vaikutus- ja toimintamuotoja, koulutustyöryhmä valmistelee järjestö2018 loppuun. Edustajisto ei valindemokratiakoulutusta osana Nuornut Pauliinan tilalle uutta hallitukten Kotkien koulutusohjelmaa. Järsen jäsentä vaan varajäsen Pasi jestödemokratiakoulutus käynnisPerkiö toimii hallituksen kokouksistyy vuoden 2018 aikana. sa varsinaisena jäsenenä Ensi vuodesta alkaen Pauliinan loppukauden.

LIITTOHALLITUS Kotkapäivä – Örndagen 2018: EDUSTAJISTON KANNANOTTO vietetään vuosittain 6.11.

• Puheenjohtaja Kotkaliiton syntymä­ Nuoret Kotkat tahtoo Nasima Razmyar päivänä. Vuoden lapsi­ • varapuheenjohtaja vähentää päihteiden Kaisu Kotirinta tekopalkinto pyritään normalisoinnin leimaa luovuttamaan kyseisenä Stereotyyyppinen • Pia Heinipuro päivänä ja jäsenten suomalainen nauttii päih• Kai Lepomäki (uusi) toivotaan pukeutuvan teiden käytöstä ja usein • Tuija Männistö Kotka-aiheisiin asusteinuoret haluavat korostaa • Sari Päivinen siin. Lisäksi Kotkabrändin • Kai Pääkkö tätä ilmettä. Aina vain • Pia Saarela kehittämistä jatketaan nuoremmat ylpeilevät • Harri Salonen ja näkyvyyttä lisätään sosiaalisessa mediassa • Pinja Sedig (uusi uusilla Kotkatuotteilla. kokemuksillaan. Nuoret • Sameli Valkama perinteistä Kotkanäkevät alkoholin käytön Varajäsenet KuntoTapahtumaa uudisnormaalina, koska van• Pasi Perkiö tetaan vuodesta 2018 hemmat ihmiset puhuvat • Venla Hurskanen alkaen. siitä arkisena asiana.

Koulun terveystiedon LIITTOHALLITUS 2018 opetuksessa kuullaan päihteiden vaaroista, mutta onko se riittävää?

Liittohallituksen jäsenet Outi Aikuisten vastuu esimerkkinä korostuu.

Veijonaho ja Viljo Kärkkäinen päätNuoret Kotkat tarjoaa lapsille ja tävät hallitusjäsenyytensä vuoden nuorille päihteettömän harrastuk2017 loppuun. Pauliina Virtanen ilsen, jossa voi turvallisesti oppia ja moitti erosta hallituksen jäsenyykasvaa vastuulliseksi aikuiseksi.  destä 1.1.2018 alkaen. Hänen

KKT 2017 23.–24.9.2017 K O N T I O R A N TA

KOTKAKUNTOTAPAHTUMA 23.–24.9.2017 KONTIORANTA –

TEHTIIN HISTORIAA TEKSTI LAURA PIETARINEN KUVAT LEA VÄÄNÄNEN

V

uonna 1951 järjestettiin Pohjois-Karjalassa, alueen yhteinen tapahtuma, Kalpean Haamun metsästys. Varsinais-Suomessa oli järjestetty myös omalla alueellansa vastaavanlainen tapahtuma. Miten lienevät haamua metsästäneet siitä ei ole tietoa.

Tapahtumat ovat kuitenkin olleet sen verran mukavia, että Varsinais-Suomi sekä Pohjois-Karjala esittivät vastaavanlaisen tapahtuman järjestämistä myös valtakunnallisella tasolla. Ensimmäinen virallinen KotkaKuntoKilpailu järjestettiin Kaarinassa 1954. Pohjois-Karjala sai kunnian järjestää KKK:n Joensuussa 1955. Lieneekö silloiset järjestäjät mietiskelleet tekevänsä historiaa. Pitkäaikaisen tapahtuman kuitenkin alulle polkaisivat, joka on kantanut nykyisen KKT-nimen muodossa aina näihin päiviin asti.

KOTKAV IESTI 4/2017 • 19

UUTISET JA KUULUMISET

Kotkakuntotapahtuman elementteinä ovat aina olleet tehtäväpainotteiset rastit, suunnistus sekä kirjalliset tehtävät.

Tarkoituksena oppia jotakin hiukan uutta, kokeilla ja haastaa jo olemassa olevia taitojansa ja mikä tärkeintä tehdä nämä kaikki ryhmänsä kanssa yhteistyössä ei yksilösuorituksina.

Yhdessä tehden olemme voimakkaita. Tänä vuonna yhdessä tekeminen ulottui myös tapahtuman järjestämiseen yhdessä Savon piirin kanssa. Suomi 100 teeman mukaisesti mukana oli myös paikalliset yhteistyökumppanit.

Kontioranta entinen varuskunta- sekä ampumahiihto­ stadionin alue tarjosivat upean maaston lisäksi mahtavan sään erilaisten tehtävien suorittamiseen. Paikan hengen mukaisesti kyseltiin armeijasanastoa, oltiin perunateatterissa sekä harjoiteltiin hiihtämään lankkusuksilla. Ryynäysmäessä eli seinänousulla kokeiltiin kunnon kestävyyttä.

Ei voi tehdä historiaa kokeilematta jotakin uutta. Moborastit eli mobiilisuunnistus on tullut perinteisen kompassisuunnistuksen kaveriksi, jota KotkaKuntotapahtumassakin kokeiltiin.

Kuultiin Kontiorannan kutsu, huomasitte hurmaavan Höytiäisen Antauvuitte lankkuhiihtoon, frisbee kiekkokin lähti liitoon.

Tarkkuuta Jaamankankaalla, vedenkantoa rannalla.

Sielläpä oltiin myökin, mukavaa kun tulitte työkin.

Yhdessä historiaa tehtiin ensi vuonna uusiin metsiin.

Kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille. 

AAT

AT

LEPAKOT

TARMOKK

KKT APIN

joukkueet

SHERKÄT RÄJÄHDY 2 0 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

PONIT

OPPOO

MURSU P

WINXIT

KKT TULOKSET  MURSU POPPOO 

 LEPAKOT 

PIKOT 1. MURSU POPPOO, KAAKKOIS-SUOMI

57,5

2. Tarmokkaat, Varsinais-Suomi 3. Räjähdysherkät, Pirkanmaa 4. Tähtitankki, Savo 5. Ponit, Uusimaa–Savo

50,5 49 45,5 43,5

KOTKAT

1. LEPAKOT, UUSIMAA

62,5

2. Hitaasti Syttyvät, Pirkanmaa 3. KKT Apinat, Uusimaa-Savo

50 39

 KAAKON TYTÖT 

SUKOT

1. KAAKON TYTÖT, KAAKKOIS-SUOMI

59

OHJAAJA 1. VARSINAISET, VARSINAIS-SUOMI

69

TUTUSTUMISSARJA Ruuvit löysällä, Häme Kolme polvea, Varsinais-Suomi Winxit, Savo Sähkösaunan lämmittäjät, Pirkanmaa

 VARSINAISET 

PERSOONALLISIN JOUKKUE WINXIT, SAVO

UNANSÄHKÖ­SATÄJÄT LÄMMIT

HITAASTIT SYTTYVÄ

KAAKON

TYTÖT

KKI

TÄHTITAN

ÖYSÄLLÄ

RUUVIT L

OLVEA

KOLME P

ET

IS VARSINA

KOTKAV IESTI 4/2017 • 21

UUTISET JA KUULUMISET

KESKI-SUOMEN JA JYVÄSKYLÄN TEKSTI MAIJU LEHIKOINEN KUVAT ALMA LINDLÖF, MAIJU LEHIKOINEN JA KATI SAINIO

K

eski-Suomen ja Jyväskylän Nuorten Kotkien syksy on ollut täynnä ihania tapahtumia ja kerhoja, joista ovat nauttineet osallistujat sekä ohjaajat.

Teimme ihanan retken Tarhalehdon eläinpihalle, jossa pääsimme katselemaan ja silittämään eläimiä ja nauttimaan ulkoilmasta sekä maatilan tunnelmasta.

Lapsilla oli mahdollisuus ratsastaa ponilla.

Alisa pääsi silittämään Tarhalehdossa monia eläimiä.

Poniratsastus retkellämme oli huomioitu aloittelijat sekä kokeneet ratsastajat. Aloittelijoille oli puolentunnin ratsastus, kun taas kokeneemmat saivat ratsastaa kokonaisen tunnin.

Lapset ja aikuiset pääsivät nauttimaan Ruiskun ja Kallen esityksestä Aalto-salissa. Palomiehet pistivät lapset liikkumaan ja huutamaan sekä laulamaan tuttuja lastenlauluja. Rohkeimmat pääsivät avustamaan esityksessä.

Ruiskun ja Kallen mahtavan esityksen jälkeen meillä oli ongintaa, mehutarjoilua, kasvomaalausta ja lapset pääsivät halailemaan panda-karhua, joka jakoi herkullisia tuliaisia Pandan tehtaalta.

Vietimme hauskan ja liikunnallisen päivän Jyväskylän uudessa SuperParkissa. Kaiken ikäiset osallistujamme haastoivat toisiaan urheilullisissa peleissä ja näyttivät taitojaan trampoliineilla sekä skeittialueella.

Pitsakurssilla taitavat 8–12-vuotiaat leipurimme tekivät itse omat pitsansa. Suosituimmat täyte­ valinnat olivat kinkku ja ananas, mutta muutamia erilaisiakin pitsoja löytyi.

Täytekakkukurssilla 8–12-vuotiaat leipurimme valmistivat itse omat pienet kakut, jotka sai täyttää mieleisillä täytteillä ja koristella. Tälläkin kurssilla meillä oli todella innokkaita ja taitavia leipureita.

Pienille 5–7-vuotiaille leipureille pidimme keksikurssin, jossa valmistimme suussa sulavia m&m’s keksejä. Veikka ja Aatu olivat muiden osallistujien tavoin ensimmäistä kertaa mukana kokkikurssilla.

Pienet leipurit saivat kokeilla kananmunan rikkomista ja vaikkeivat olleet sitä ennen tehneetkään, niin jokainen osasi rikkoa munat taitavasti.

Kokkikerholaiset Sani ja Nella leipoivat halloweenina hurjia ja suklaisia hämähäkkileivoksia.

Jyväskylän Kotkien tulevista tapahtumista ilmoitellaan Jyväskylän Nuorten Kotkien Facebooksivuilla. 

2 2 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

Teimme ihanan retken Tarhalehdon eläin­ pihalle. Siellä pääsimme katselemaan ja silittämään eläimiä ja nauttimaan ulkoilmasta sekä maatilan tunnelmasta. Lapsilla oli myös mahdollisuus päästä ratsastamaan ponilla.

Alisa pääsi silittämään Tarhalehdossa monia eläimiä.

Pidimme pienille 5–7 vuotiaille leipureille keksikurssin jossa valmistimme suussa sulavia m&m's keksejä. Kuvassa olevat Veikka ja Aatu sekä muut osallistujat olivat ensimmäistä kertaa mukana kokkikurssilla. Pienet leipurit saivat kokeilla kanan­ munan rikkomista ja vaikkeivat olleet sitä ennen tehneetkään, niin jokainen osasi rikkoa munat taitavasti.

Pitsakurssilla taitavat 8-12 vuotiaat leipurimme pääsivät tekemään alusta asti itse omat pitsat.

Suosituimmat täytevalinnat olivat kinkku ja ananas, mutta muutamia erilaisiakin pitsoja löytyi.

Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi

SYYSLEIRI – LYHYT MUTTA SITÄKIN VILKKAAMPI

SYKSY

TEKSTI LEILA TANSKANEN KUVAT LEILA TANSKANEN JA AMANDA MAJURI

Poniratsastus retkellämme oli huomioitu aloittelijat sekä kokeneet ratsastajat.

Aloittelijoille oli puolentunnin ratsastus, kun taas kokeneemmat saivat ratsastaa kokonaisen tunnin.

V

arsinais-Suomen syysleirillä julistettiin kilpailu; lapset sullottiin säkkiin ja tehtäväksi tuli arvata mitä säkki sisältää.

Arvailuja tuli kiitettävästi. Veikattiin pikoja, sukoja, leiriläisiä, vertsuja. Sinänsä oikeita kaikki, mutta parhaiten arvauksessa onnistui Ninna, joka epäili säkin sisältävän yli 10 leiriläistä.

Kaiken kaikkiaan säkkiin saatiin mahtumaan 13 leiriläistä. Seuraavalla leirillä käymme rikkomaan tuota Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat saavutusta.

Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen Muutakin leirillä tehtiin, aika puh. 040 515 2309 kului leikkien, kalastaen, uiden, leila.tanskanen@nuoretkotkat.fi vs@nuoretkotkat.fi saunoen ja ihania painatustöitä www.vsnk.fi tehden.  Herkkuhetki ruokailun jälkeen.

Lapset ja aikuiset pääsivät nauttimaan Ruiskun ja Kallen esityksestä Aalto-salissa. Palomiehet pistivät lapset liikkumaan ja huutamaan sekä pääsimme myös laulamaan tuttuja lastenlauluja.

Rohkeimmat pääsivät avustamaan esityksessä.

Arvailu sisällöstä voi alkaa.

Säkkiä täytetään.

Ruiskun ja Kallen mahtavan esityksen jälkeen meillä oli ongintaa, mehutarjoilua, kasvomaalausta ja lapset pääsivät halailemaan panda-karhua, joka jakoi herkullisia tuliaisia pandan tehtaalta.

KOTKAV IESTI 4/2017 • 23

UUTISET JA KUULUMISET

VUOKKO HURME JA SUVI KARI TEKEVÄT KIRJOJA

TUHMILLE JA NURINKURIN TEKSTI JA KUVAT HILKKA KOTKAMAA

M

iten saada lapset harrastamaan kirjallisuutta, miten nuoret saadaan lukemaan, mikä neuvoksi nuorille pojille, kun kirja ei pysy hyppysissä?

Näitä asioita pohditaan nyt paremmissakin piireissä ja huolen ryppy otsalla. Emmehän ole kasvattamassa lukutaidotonta sukupolvea, jolle tieto ei mene kirjallisessa muodossa ja jota ei tarina tavoita eikä kirja kiinnosta? Emmehän?

Siksi jokainen kirjantekijä, joka tekee ”kirjoja heille, jota eivät kirjoja lue” on kullanarvoinen.

– Kirjan nimi on Karjukirja – hauskaa puuhaa pahiksille. Sen mainiot, hauskat ja vetävät kuvat on tehnyt Suvi Kari, vaasalainen kirjan­kuvittaja.

Hän kuvaa teostaan: Se on puuhakirja, joka saa pöksysi tutisemaan! Kohderyhmä on alakouluikäiset tai kaikki he, jotka haluavat puuhastella jotain käsillään.

– Lukemisen voi ottaa harrastuksekseen, vaikkei olisikaan luokan mallioppilas, eikä edes kiltiksi kehuttu. Karjukirja on myös heille, jotka harrastavat röyhtäilyä ja piereskelyä. Kirja houkuttelee toimintaan, jopa seikkailuun. Totta kai kuvissa on

huumoria, mutta seassa on piilossa myös hiukan asiaa, Suvi Kari kuvaa tuoretta kirjaansa.

Karjukirja on oikeastaan tehtäväkirja sisältää tosi pahoja piirtämis- ja kirjoitustehtäviä kouluikäisille. Kirja kutsuu tarttumaan kynään ja siihen voi rustaamaan hurjia kertomuksia ja maailman epäterveellisimpiä ruokia ja kamalien ruokien reseptejä. Lukija saa kehitellä jekkuja ja kirjoittaa salaisuuksia .Ja jos välillä menee sormi suuhun, saa apua maskotti Jää-Karjulta, joka sekä auttaa, että häiritsee tehtävien täyttämisessä.

– Olen nauttinut todella tämän kirjan tekemisestä. Ideat poimin ympäriltäni läheisten ihmisten toiminnasta ja toilailuista. Minusta kaikki ideat on luotu jaettavaksi, ainakin parhaat. Harrastan paljon luontoa ja eläimiä, joten se näkyy myös kuvissani. En käytä lapsia testi­ lukijoina, vaan pikemminkin lapsenmielisiä aikuisia, kuten miestäni. Jos kuva saa hänet nauramaan, on se läpäissyt testin ja kelpaa kirjaan.

Suvi Kari on ollut tekemisissä lasten kanssa kirjojen lukutilanteissa ja heiltä tulevat parhaat arvostelut.

Vuokko Hurme ja Suvi Kari haluavat innostaa lapsia ja nuoria tarttumaan kirjaan, vaikka lukeminen ei kiinnostaisikaan – ainakaan aluksi. Kirjallisuutta ei saa ottaa liian vakavasti kirjojen tekijät vakuuttavat.

2 4 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

MENIJÖILLE – Lasten kysymykset ovat suoria ja konstailemattomia. He kysyvät ”voiks näin oikeesti tehdä?”, kun tehtävässä kehotetaan tekemään tuhmia jekkuja, kuten että kirjan sivuja voi leikata saksilla tai kiinnittää nitojalla.

– Vaikka kirja innostaa jopa häiriökäyttäytymiseen, tarkoituksena on olla mahdollisimman matala kynnys tarttua kirjaan. Luovaa ajattelua herättelevät tehtävät rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja houkuttelevat kuvalliseen ja kirjalliseen irrotteluun. Niiden parissa syttyy lamppu jos toinenkin, vaikkapa se, ettei kirjaa tarvitse ottaa niin totissaan, Suvi Kari sanoo.

Kirjankuvituksen lisäksi Suri tekee graafisia töitä oman firmansa puitteissa kuvankäsittelijänä, logojen suunnittelijana ja muiden kirjailijoiden kirjojen kansikuvien ja kuvituksen tekijänä.

Tuorein kuvitus on Vuokko Hurmeen kirja Kiepaus, jonka kansi ja kuvitus on Suvi Karin käsialaa.

Kiepaus on kirjana oma kokonaisuutensa, mutta se aloittaa lasten fantasiasarjan. Sarja sopii parhaiten esikouluikäisistä noin 12vuotiaisiin.

– Kirjan päähenkilö Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum. Se on paikka jossa painovoima on heittänyt häränpyllyä.

Kaikki saa ja pitää kyseenalaistaa.

Lenna eli maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken.

Suvi Kari on kirjankuvittaja ja yksityisyrittäjä, jonka suurin toive on, että myös lapset ja nuoret rohkaistuisivat kirjojen äärelle. Kirjat sopivat kaikille, ei vain kilteille mallioppilaille!

– Ei lapsista ole kummallista, että on paikka, jossa kävellään katoissa ja talosta toiseen kuljetaan vaijereilla. Kirja kertoo viimeisestä kesästä, jonka perhe saa viettää tässä fantasiassa ja lisää voi lukea sarjan seuraavassa osassa, joka ilmestyy vuoden päästä.

Mutta Kiepauksessa ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan. Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa, kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Miten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla?

Vuokko Hurme on helsinkiläinen kirjoittaja ja taidekasvattaja. Hän ohjaa pienten lasten ja vanhempien yhteisiä taideryhmiä sekä kirjoittaa lapsille, lapsista ja lastenkulttuurista. Hän pyörittää myös lastenkulttuuriyhdistystä (www.lakula.net) sekä ensimmäistä kotimaista lasten puuhablogia (www.mitamatekisin.wordpress.com). Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita lapsiaiheisia tietokirjoja, tekemisvinkkipakkoja sekä lukuisia aikakauslehtijuttuja kasvatus- ja perheaiheista.

– Minusta kirjallisuus auttaa ymmärtämään, hyväksymään, ajattelemaan ja näkemään. Hyvä kirja on rinnakkainen todellisuus, jossa vierailla.

Ilman kirjoja voi ihan hyvin elää mutta elämä on silloin paljon tylsempää. Siksi kirjat ovat kaikille tärkeitä, vakuuttavat Vuokko Hurme ja Suvi Kari yhdestä suusta. 

KOTKAV IESTI 4/2017 • 25

KANSAINVÄLISYYS

Vilman blogi

ELÄMÄ RAITEILLA – KUUKAUSI 2.6. Reissuun lähdössä Tämä blogi seuraa seuraavan kuukauden kestävää Tillin perheen interrail-matkaa. Minä olen Vilma, olen vertsuna Imatranseudun Nuorissa Kotkissa. Mukaan lähtee myös iskä Timo, sisarukset Onni ja Iiris ja äiti.

Matkasuunnitelmat alkoivat reilu vuosi sitten kun iskä ja äiti alkoivat suunnitella Thaimaan matkaa.

Kattelin syksyllä interrail-juttuja ja ehdotin että lähtisimme reilaamaan Thaimaan sijasta. Siitä se ajatus sitten lähti. Keväällä maaliskuussa ostimme netistä interrail liput. Onni ja Iiris ei tarvinnut. Äiti alkoi suunnittelemaan reittiä ja iskä varasi sitä mukaan viikon ajaksi majoituksen Prahasta ja Krakovasta. Majoitukset on varattu Air B&B:n kautta. Lauantaina 3.6 lennämme Prahaan. Siellä ollaan 2 yötä ja sitten maanantaina 5.6 lähdemme junalla Krakovaan kolmeksi yöksi. Krakovasta suunnataan mahdollisesti Budabestin kautta Kroatiaan.

Matkaa suunniteltaessa on pitänyt huomioida monia eri asioita: koko perhe on ottanut talven aikana a- ja b- hepatiitti rokotteet, juna-­ aikatauluja on pitänyt selvittää, majoituksia varailla, reseptilääkkeille haettava apteekista todistukset. Tänään viimeisenä hankintana on ostettu matkalle mukaan palovaroitin.

3.6 Matka alkaa Lauantai aamuna lähdimme Imatralta junalla Tikkurilaan ilman paikkalippua pelkillä interrail 2 6 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

lipuilla. Paikkaliput olisivat maksaneet 102 €. Tikkurilassa vaihdoimme lähijunaan jolla menimme lentokentälle. Lento Prahaan lähti hiukan myöhässä neljän jälkeen.

Lento kesti noin 2 tuntia. Prahan lentokentältä oli helpointa tulla taksilla asunnollemme, koska kaupunki on vieras. Taksimatka kesti noin puoli tuntia ja maksoi 30 €. Saatuamme avaimet asuntoon ja tavarat sisälle, lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Löytyikin mahdottoman hyvä Italialainen nurkan takana.

4.–6.6. Praha Sunnuntain vietimme Prahassa.

Siellä ajeltiin metrolla ja meinattiin käydä Pyhän Vituksen katedraalissa, mutta siellä oli liian pitkät jonot.

Käytiin myös ostamassa paikka­ liput Krakovan junaan.

Maanantai aamuna pakattiin tavarat ja mentiin metrolla junaasemalle. Sit meinas iskeä epätoivo koska ei tiedetty et miltä laiturilta juna lähtee. Päästiin kuitenkin oikeaan junaan. Junamatka kesti noin seitsemän tuntia. Perillä Krakovassa mentiin juna asemalta taksilla asunnolle. Asunto on hieno kahdessa kerroksessa olevakolmen makuuhuoneen huoneisto. Ilta meni syödessä ja katsellessa lähi tienoota.

Tiistai aamuna lähdettiin kävelemällä katsomaan Krakovan juutalais-ghettoa jossa oli pieni pätkä vanhaa muuria. Siitä kävelimme katsomaan Schindlerin emalitehdasta,

joka on nykyisin museo. Kävelimme vanhan kaupungin kautta junaasemalle jossa varasimme istumapaikat Wieniin menevään junaan torstaille. Se ei ollutkaan helppoa. Äiti ja iskä neuvottelivat yli tunnin tarvitsivatko Onni ja Iiris junaan myös junaliput vai riittävätkö pelkät paikkaliput. Lopulta se asia selvisi. Illalla tutustuimme taas paikalliseen ruokakulttuuriin.

7-8.6. AuschwitzBirkenau Keskiviikkoaamuna lähdettiin junalla Oswiecimiin AuschwitzBirkenau museoon. Kierrettiin venäläisen ryhmän mukana koska sinne ei päässyt ilman ryhmää. Se oli surullinen paikka mutta kannatti käydä. Palattuamme Krakovaan kävimme vielä Waavelin linnoituksessa ja syömässä jonka jälkeen pakkailimme aamun lähtöä varten.

Torstaina lähdettiin aamulla junalla Wieniä. Määränpäänä on Zagreb mutta matka olisi ollut tosi pitkä joten jäimme yhdeksi yöksi

REILAAMASSA Wieniin. Ei tutustuttu Wienissä mihinkään muuhun kuin pariin rautatieasemaan, metroon ja huvipuistoon. Huvipuistossa vietimme torstai illan ja perjantaiaamun.

Siellä oli mm. 117 metriä korkea keinu­karuselli. Nyt perjantai iltana istumme junassa matkalla Zagrebiin, Kroatiaan. Tällä hetkellä olemme Sloveniassa. Juna lähto 15.58 ja perillä olemme 22.43 11.6. Päivä Zagrebissa Päätimme tutustua Zagrebin eläintarhaan. Ei mikään iso paikka, mutta paljon eläimiä ja muutama tunti meni ihan kivasti. Loppupäivä ajeltiin raitiovaunulla ympäri kaupunkia. Air bnb:n kautta varattu asunto oli ihan kiva.

14.6. Rijeka, Kroatia Tällä hetkellä olemme Rijekassa, Kroatiassa. Täällä on ollut joka päivä tosi lämmin. Tulimme tännä sunnuntai-iltana ja olemme lauantaihin asti. Aikaa on vietetty lähinnä rannalla uiden ihanan kirkkaassa

Adrianmeressä. Ranta ei ollutkaan hiekkaranta vaan täynnä pieniä pyöreitä kiviä, ehkä hiukan epä­ mukavaa.

Kävimme myös tutustumassa Rijekan keskustaan ja ostos­ keskukseen. Kaupunkireissulla ostimme bussiliput Italiaan lauantaiksi. Matka bussilla kestää noin 1.5 tuntia ja junalla olisi mennyt huomattavasti kauemmin, riippuen junasta jopa 12 tuntia.

1 7 . 6 . Tr i e s t e , I t a l i a Vaikka Rijekan rannat olivat ihania, piti jatkaa matkaa. Asunnon vuokraajan isä vei meidät aamulle Rijekan bussiasemalla, josta lähdettiin Triesteen, Italiaan. Matkalla oltiin noin puoli tuntia Sloveniassa.

Yhteensä matka kesti noin 2 tuntia.

Triestessä etsimme airbnb:n kautta varatun asunnon,joka oli taas aivan huippu. Järimme reput asuntoon ja lähdimme kaupungille syömään pizzaa. Hyvää oli! Niin on lämmintä että huomenna taitaa olla uima­ rannan etsintää.

19.6. München, Saksa Triestessä tutustuimme kaupunkiin ja käytiin uimassa. Paikallisliikenne oli tähän mennessä vaikein. Aikaisemmin Itä-Euroopassa kaikki oli tosi selkeää.

Seuraavana aamuna lähdettiin junalla Venetsiaan. Jätettiin reput säilytykseen, oltiin pari tuntia Venetsiassa, syötiin ja lähdettiin.

Jatkoimme vielä samana iltana matkaa kahdeksi yöksi Müncheniin.

Oltiin kylässä tuttavien luona.

Kiitos heille hyvästä huolenpidosta.

Päivä oli lyhyt aika mutta vähän kerettiin tutustua Müncheniin ja sen vanhan kaupungin nähtävyyksiin. Illalla käytiin uimassa paikallisessa maauimalassa.

Nyt ajellaan kohti Ranskaa.

Suunnitelmiin tuli vähän muutoksia, koska junat, joihin meidän oli tarkoitus mennä, olivatkin täynnä.

23.6. Sainte-HonorineDes-Pertes, Ranska Pariisissa junan vaihdon jälkeen jatkoimme matkaa Bayeuxiin, josta KOTKAV IESTI 4/2017 • 27

KANSAINVÄLISYYS

vielä taksilla noin 15 kilometriä Sainte-Honorine-Des-Pertesiin. Saavuimme keskelle maaseutua. Talo oli ihana ja naapurissa asui lehmiä.

Aamulla nukuimme pitkään, jonka jälkeen lähdimme kävelemään Omaha Beachille. Kävelimme rantaa pitkin tutustuen maihin­ nousun muistomerkkeihin ja bunkkereihin ja kävimme D-Day-museossa.

Päivä oli pitkä, mutta antoisa ja kävelyä tuli yli 20 kilometriä. Ja käytiin kaikki uimassa Omaha Beachilla.

Nyt juhannusaattoiltana olemme Pariisissa. Lämmin jatkuu ja huomenna tutustumaan Pariisin nähtävyyksiin.

28.6. Pariisista Kööpenhaminaan Pariisissa käytiin katsomassa ensin Notre damea. Sieltä käveltiin katsomaan Eiffel tornia. Ylös oli pitkä jono ja jonotus kesti noi puolitoista tuntia. Kun tultiin alas, lähdettiin katsomaan riemukaarta, joka näytti Eiffel tornista laatikolle.

Seuraavana aamuna lähdettiin junalla Kööpenhaminaan. Matka kesti melkein vuorokauden. Junaa vaihdettiin kolme kertaa, Brysselissä, Kölnissä ja Hampurissa.

Kölnissä kerettiin käydä katsomassa Kölnin tuomiokirkkoa.

2 8 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

Aamulla kun oltiin perillä Kööpenhaminassa, mentiin suoraan asunnolle, nukuttiin hetki ja lähdettiin kaupungille. Siellä käytiin ensin Christianian vapaa­ kaupungissa, jossa ei päde ihan samat lait kuin Tanskassa muualla.

Sen jälkeen käytiin katsomassa Pieni merenneito-patsasta.

Seuraava päivä oltiin Kööpenhaminan Tivolissa. Aamulla lähdettiin noin puoli kaksitoista ja illalla lähdettiin 11 takaisin.

29.6. Kotia kohti Aamulla piti lähteä juna-asemalle.

Bussissa huomattiin että bussi oli ajanut ohi pysäkistä jolla piti jäädä pois, ja seuraava pysäkki oli kahden kilometrin päässä asemasta. Juna lähtisi reilun puolen tunnin päästä, eikä ollut ihan varmaa miltö laiturilta juna lähtisi. Ehdittiin onneksi junaan. Vaihdettiin junaa Alvestassa josta jatkettiin Värnamoon. Sieltä mentiin bussilla Hilkerstorpiin.

Oltiin menossa High Chparrallaan, mutta sinne ei päässyt bussilla.

Meidän oli tarkoitus mennä Hilkerstorpista taksilla, mutta siellä ei ollutkaan yhtään taksia ja se olisi pitänyt tilata Värnamosta asti. Käytiin kysymässä huoltoasemalta miten sinne pääsisi ja yksi työntekijä sanoi että voisi viedä meidät. Kun päästiin perille etsittiin leirintäalue, haettiin mökin avain, petivaatteet ja pyyhkeet. Illalla käytiin vielä uimassa.

Perjantai aamuna mentiin ensin aamupalalle ja vietiin tavarat säilytykseen. Loppu päivän oltiin High Chaparrallassa joka on villin lännen teemapuisto keskellä ei mitään. Siellä oli paljon erilaisia näytöksiä ja junakin ryöstettiin.

Iltapaivällä tilattiin taksi Värnämoon, josta jatkettiin junalla Alvestaan.

Siellä mentiin hotelliin mikä oli juna aseman vieressä.

Lauantai aamuna mentiin juna asemalle josta piti mennä Tukholmaan.

Junassa piti olla paikkaliput, mutta asemalla ei ollut lipunmyyntiä, ja vaikka olisikin ollut se ei olisi auttanut koska juna oli aivan täynnä. Mutta se ei haitannut koska kukaan ei koko matkan aikana kysynyt lippuja.

Södertäljestä ei päässyt enää junalla eteenpäin koska raiteet oli rikki.

Siitä piti jatkaa bussilla mutta ei ollut aluks kuin 3 bussia ja 1 minibussi.

Päästiin minibussiin ja sillä Tukholman juna asema. Siellä syötiin ja lähdettiin satamaan. Kun päästiin laivaan melkein heti lähdettiin syömään buffettiin. Syömisen jälkeen käytiin ostamassa viimeiset tuliaiset ja mentiin nukkumaan.

Aamulla piti lähteä viimestään seitsemältä hytistä ja laivasta pääsi vähän yli seitsemän. Junaa jolla pääsi pasilaan piti odottaa melkein tunti ja Pasilassa piti vaihtaa junaa.

16.7. Miten se meni ja mitä se maksoi Kaks viikkoo sitten tultiin kotii ja nyt on laskettu mitä kaikkea reissu sisälsi.

Mukavaa reissussa oli oikeestaan melkein kaikki. Harmillisempaa oli ettei kaikissa paikoissa ollut julkista liikennettä eikä edes takseja. Länsi euroopassa ei meinannut saada paikkalippuja juniin.

Maat jiissa käytiin: Tsekki, Puola, Itävalta, Kroatia, Italia, Saksa, Ranska, Tanska, Ruotsi. Belgiassa oltiin muutama ja Slovenian läpi ajettin pysähtymättä.

Kaupungit joissa käytiin: Prahassa, Krakovassa, Oswiecimissä, Wienissä, Zagrebissa, Rijekassa, Triestessä, Venetsiassa, Mynchenissä, Bayeuxissa, Pariisissa, Kööpenhaminassa, Hillerstorpissa, Alvestassa ja Tukholmassa. Brysselissä käytiin ostamassa ja suklaata ja Kölnissä katsomassa tuomiokirkkoa.

Junassa oltiin noin 80 tuntia.

Viittä yötä lukuun ottamatta oltii Airbnn:n kautta vuokratuissa asuinnoissa. Sen systeemi toimi yosi hyvin. Käveltiin noin 300 kilometriä metriö eli noin 10.5 km päivässä.

Matkan kustannukset: – Interrail-liput 1500 € – Lento Prahaan 400 € – Majoitukset 1700 € – Ruoka, paikkaliput, paikallis­ liikenne, taksit ym. reilu 3000 € Kaikenkaikkiaan noin 7000 €. Aika iso summa raha mutta kaksi vuotta sitä varten säästettiin. Nyt kaksi viikkoa reissun jälkeen voi sanoa että kyllä kannatti. 

KANSAINVÄLISYYS KIINNOSTAA NUORIA TEKSTI JA KUVAT PAULA JA RIINA SALONEN

K

aikenlaista voi kokea Kotkareissulla. Pitkän ja jännittävän automatkan jälkeen pimeässä Naantalin syksyillassa meidät vastaanotti valmiit pitsat ja kiva seura. Perjantai-ilta sujui leppoisasti tutustuessa ja majoittuessa. Syksyn vertsukurssi järjestettiin 6.–8.10.2017.

Lauantaina sukellettiin kansainväliseen kotkatoimintaan Natalia Kallion opastuksella.

Natalia on itse ollut kerholaisena, vertaisohjaajana ja nyt hän toimii kansainvälisessä kotka­ liikkeessä IMF-SEI:ssä kouluttajana. Lauantain aikana kurssilaiset saivat tietoa IFM-SEI:n toiminnasta ja projekteista sekä Nuorten Kotkien veljesjärjestöistä. Mielenkiintoisinta ja hämmentävääkin oli saada tietää, kuinka laajalle kotkatoiminta on levinnyt maailmanlaajuisesti. Päivän aikana muisteltiin myös aikaisempia kansainvälisiä leirejä ja puhuttiin tulevasta Hangon leiristä.

Lauantai-iltapäivänä pohdittiin osallisuuden näkökulmaa kotkatoiminnassa. Osuuden päätteeksi kurssilaiset pohtivat aiheita edustajiston

kannanotoksi. Nuorisokongressin valitsemat edustajat valtuutettiin esittämään kannanotto edustajistolle.

Illalla seikkailtiin pienesti heijastinsuunnistuksen myötä. Kaikki löysivät perille haastavalta radalta. Makkarat, maissit ja vaahtokarkit grillattiin pimeässä ja sateisessa illassa. Iltaohjelmaa jatkettiin sisätiloissa Unoa ja jo perinteeksi muodostunutta Twisteriä pelaten.

Sunnuntaina saimme vieraaksemme nuoren varsinais-suomalaisen kotka-aktiivin Venla Hurskasen. Venla toimii mm. Nuorten Kotkien Keskusliiton hallituksen varajäsenenä. Venla kertoi omasta vaikuttamisen polustaan Nuorissa Kotkissa. Ennen sunnuntain lounasta ääneen pääsivät 2016 nuorisokongressissa nuorten edustajiksi valitut Iida Matilainen ja Laura Mielonen.

Iida ja Laura kertoivat, kuinka edellisen nuorisokongressin edustajistossa esittelemät asiat ovat menneet eteenpäin. Tyytyväisenä totesimmekin, että nuorten toivoma ja vain nuorille tarkoitettu nuorisoleiri järjestettiin kesällä 2017.

Seuraava Nuorisokongressi järjestetään 5.–7.10.2018 Anjalassa.  T: Paula ja Riina Salonen http://www.nuorisovaihto.fi http://ifm-sei.org

KOTKAV IESTI 4/2017 • 29

LUONTO RAUHOITTAA JA VIRKISTÄÄ TEKSTI ESA KASKIMO

K

otkakerhossa teemme luontoretkiä syksyisin ja keväisin. Vaikka toimimme Helsingissä, niin kyllä täälläkin luontoa löytyy.

Kulosaaren rannoilla olen ruokkinut joutsenia, sorsia, hanhia, varpusia, västäräkkejä ja variksia. Yksi varis varasti repusta muovi­ kelmuun pakatun sämpylän! Retkievääksi olin tehnyt termospulloihin kuumaa kaakaota.

Lisäksi oli munkkeja, keksejä, karkkeja eli kaikkea epäterveellistä, mutta hyvänmakuista.

Syysretkellä tunnistimme sieniä. Sidillä oli kaksi päivää myöhemmin bilsan koe, jossa sienet olivat aiheena. 

1.

2.

3.

TUNNISTATKO SINÄ KUVIEN SIENET? Lähetä vastauksesi 9.1. mennessä sähköpostilla osoitteeseen: kotkaviesti@nuoretkotkat.fi Laita mukaan oma nimesi ja yhteystietosi.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan Kotkatuotteita.

3 0 • K OT K AV I E S T I 4 / 2 0 1 7

KUVAT: LEA VÄÄNÄNEN

HUVIKSI JA HYÖDYKSI

UUDET KASVOT SATAKUNNAN PIIRIN TOIMISTOLLA

S

atakunnan piiri sai pitkästä aikaa työntekijän, kun Sari Mielonen (47) aloitti kesällä työt piirin toimistolla. Työ on monipuolista, ei vain toimistotyötä, vaan lisäksi piirin ja aluejärjestön leiritavaroiden ja tai muun toimintaan kuuluvan esineistön huoltamista ja uusien hankkimista.

Mielonen on toiminut vapaaehtoisena Pormestarin Nuorissa Kotkissa jo 15 vuotta, aluejärjestössä 12 vuotta ja piirissäkin jo 10 vuotta. Edelleen hän jatkaa ohjaajana ja leireillä emäntänä ruokahuollossa. Sarin sai aikanaan innostumaan Kotkatoiminnasta silloinen aluejärjestön puheenjohtaja Veikko Valkama. 

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen toiminnanjohtaja puh. 045 876 3997 Teppo Suontakanen talouspäällikkö puh. 040 524 8884 Soili Sirenne kulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelija puh. 050 581 5288 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Suvi Järvinen (pj.) puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi

Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi Lapin Nuoret Kotkat Kauko Keskisärkkä lappi@nuoretkotkat.fi 040 484 6773 Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi www.oulu.nuoretkotkat.fi Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Säveltäjäntie 21, 67300 Kokkola Pirjo Paavolainen (pj.) puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi satakunta@nuoretkotkat.fi porinnk.alue@gmail.com

PAIKALLISYHDISTYKSIÄ

Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5 krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 (toimisto) tampere@nuoretkotkat.fi

Svenska Örndistriktet Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen, puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 leila.tanskanen@nuoretkotkat.fi vs@nuoretkotkat.fi www.vsnk.fi

Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta puh. 040 508 4474 lprkotkat@saunalahti.fi

Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTA Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue Joseph 11m 120 B 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org

KOTKAV IESTI 4/2017 • 31

ha us kin ma tkan i Julistamme kirjoituskilpailun 7-16–vuotiaille aiheesta hauskin matkani.

Kerro siis meille, mikä on ollut hauskin matkasi, mitä siellä tapahtui, millaisia muistoja sinulle jäi, millaisia kommelluksia matkallasi ehkä sattui. Lähetä tekstisi meille osoitteeseen heta.warto@gmail.com tammikuun 2018 loppuun mennessä.

Te k s t e j ä j u l k a i s t a a n K o t k a v i e s t i s s ä j a k i r j o i t t a j a t saavat palkinnoksi Kotkatuotteita.

M AHTA U S K I N KAN I