O U -V 20 S TI ER
1/2015
M U N LA H JU O
Suomen sosiaalipsykologit ry:n lehti
s.11 Henkilökuvassa
Anna-Maija Pirttilä-Backman
s.16 Kunniajäsen Liisa Eränen
s.32 Kurkistus yhdistyksen historiaan Suomen sosiaalipsykologit ry 20 vuotta
1/2015
TÄSSÄ NUMEROSSA s. 3
s. 4
s. 6
s. 8
s. 10
Päätoimittajain kynästä
Puheenjohtajan ajankohtaiset
Tieteen kentältä
Välihuomioita
Uutisia
s. 22
s. 28
s. 32
s. 44
Vuorovaikutuksen digitalisoituminen muokkaa luottamussuhteita
Muistokirjoitus – Serge Moscovici
Arkiston kertomaa: yhdistyksen vähä kronikka
Haastattelussa Terttu Lehti
Päätoimittajat: Mia-Marisa Ranta ja Juha Savolainen Osoitteenmuutokset: Omatoimisesti nettisivuillamme www.sosiaalipsykologit.fi tai ilmoitus osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.
s. 11
s. 16
Henkilökuva – Anna-Maija Pirttilä-Backman
Haastattelussa Liisa Eränen
s. 48
s. 52
Kirjat
Vallankumouksellinen vapaaehtoistyö
Seuraava lehti: Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2015. Artikkelit, palautteet ja uutisvinkit osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi. Suomen sosiaalipsykologit ry PL 104 00101 Helsinki Ilmoitushinnasto: Koko sivun ilmoitus 250 € Puolen sivun ilmoitus 175 € Neljäsosasivun ilmoitus 110 € (harmaasävyiset sisäsivuilla)) Kannen kuva: ©iStock.com/Bim Sisäkannen kuva: ©iStock.com/Malija Taitto: Philippe Cam (tresadenn@gmail.com) ISSN 2323-847X (Painettu) ISSN 2323-8488 (Verkkojulkaisu)
PÄÄTOIMITTAJAIN KYNÄSTÄ Mia-Marisa Ranta ja Juha Savolainen / Kuva: ©iStock.com/malija
Hyvä lukija! Pitelet käsissäsi uudistunutta
sekä sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimineen
Sosiaalipsykologi-lehteä. Lehti on pienentynyt käteväksi
Liisa Eräsen haastattelun. Mukana on myös tuttuun
ja helposti mukana kulkevaksi lukupaketiksi, sisällöstä
tapaan sosiaalipsykologin haastattelu, kirjaesittelyjä sekä
tinkimättä. Lehden kuviin sekä visuaalisuuteen
kiinnostavia tiedejuttuja ja tutkimusreferaatteja! Tällä
on panostettu aiempaa enemmän ja myös paperi
kertaa lähemmässä käsittelyssä ovat vapaaehtoistyö sekä
on vaihtunut. Toivomme, että lehti on nyt entistä
välittynyt vuorovaikutus ja sen suhde luottamukseen.
houkuttelevamman näköinen mutta yhtä kiinnostava
Mainittakoon myös hiljattain 60-vuotispäiviään
ja monipuolinen kokonaisuus kuin aiemminkin.
viettäneen professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin
Vanha ulkoasu ehti palvella viisi vuotta ja nyt oli aika päivittää lehti tähän päivään. Lehtiuudistuksella
henkilökuva, jossa tätä tinkimätöntä tieteentekijää tarkastellaan kollegoiden silmin.
haluamme myös juhlistaa Suomen sosiaalipsykologit
Otamme mielellämme vastaan palautetta siitä,
ry:n 20-vuotisjuhlavuotta: nyt käsillä oleva lehti on
kuinka lehtiuudistus lukijoidemme mielestä onnistui!
samalla merkkivuoden juhlanumero! Tiesitkö muuten,
Voit antaa palautetta uudesta ulkoasusta tai lehden
että yhdistyksen alkuaikoina lehti tunnettiin nimellä
artikkeleista sähköpostitse (info@sosiaalipsykologit.
”Suomen sosiaalipsykologien yhdistyksen tiedotuslehti”?
fi). Toivotamme antoisia lukuhetkiä uudistuneen
Muhkeasta juhlanumerosta löydät mm. kurkistuksen yhdistyksen historiaan ja yhdistystä perustamassa olleen
lehden parissa!
Päätoimittajat
3
¨On yhteinen etumme, että sosiaalipsykologien osaaminen tunnetaan ja tunnustetaan mahdollisimman laajalti.¨
puheenjohtajan ajankohtaiset
OMA YHDISTYS ON IDENTITEETTIKYSYMYS Tänä keväänä tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun
onneksi myös tapauksia, joissa vaikuttamistyö on ollut
Suomen sosiaalipsykologit ry perustettiin. Kahdessa
tuloksellista, kun prosesseihin on päästy vaikuttamaan
vuosikymmenessä yhdistys on nähnyt monia vaiheita.
riittävän aikaisin. Tästä esimerkkinä mainittakoon monille
Tänä päivänä yhdistyksellä on noin 500 jäsentä, mikä
sosiaalipsykologeille erityisen tärkeä, vuonna 2006
kattaa varovaisen arvion mukaan ehkä 20-25 prosenttia
saatu hyväksymisperusteiden muutos, jonka mukaan
kaikista maassamme valmistuneista sosiaalipsykologeista.
sosiaalipsykologi on sopiva pohjakoulutus psykotera-
Yhdistys perustettiin vuonna 1995 edistämään
piakoulutukseen hakeutumiselle.
sosiaalipsykologien keskinäistä yhteydenpitoa, vahvis-
Suomen sosiaalipsykologit ry on nyt ehtinyt kypsään
tamaan ammatti-identiteettiä ja tekemään tunnetuksi
ikään. Oma yhdistys on meille sosiaalipsykologeille
sosiaalipsykologien tietoja ja taitoja. Nämä tavoitteet ja
tärkeä asia paitsi sosiaalipsykologien tunnettuuden
päämäärät ovat edelleen tärkeitä kaksi vuosikymmentä
edistämisen ja edunvalvonnan näkökulmasta, myös
myöhemmin, eikä niiden eteen tehty työ ole vielä valmis.
yhteisen identiteettimme vaalijana. Koska työelämässä
On yhteinen etumme, että sosiaalipsykologien osaaminen
toimimme usein moniammatillisissa tiimeissä ja hyvin
tunnetaan ja tunnustetaan mahdollisimman laajalti. Jos
erilaisissa työtehtävissä toisistamme hajallaan, yhdistys
emme itse pidä esillä monipuolista asiantuntemustamme,
on meille tärkeä, jotta emme menetä yhteyttä, jos ei nyt
ei sitä tee kukaan meidän puolestamme. Harvinaisen alan
samanmielisiin, niin ainakin paljon kanssamme yhteistä
edustajina verkostoituminen on meille erityisen tärkeää,
jakaviin sosiaalipsykologitovereihimme. Oma lehti ja
jotta saamme tarvittaessa äänemme kuuluviin.
oma yhdistys ovat vahvasti identiteettikysymyksiä, jotka
Viime aikoina sosiaalipsykologit ovat kärsineet
kietoutuvat samalla laajemminkin sosiaalipsykologien
karvaita tappioita liittyen esimerkiksi koulukuraattorien
yhteiskunnalliseen asemaan. Sillä, että meillä on yhdis-
kelpoisuusvaatimuksiin sekä tuoreimpana sosiaalihuollon
tys, joka edustaa meitä, on vahva symbolinen merkitys:
ammattihenkilöiden, etenkin sosiaalityöntekijöiden, sijaisena
se on osaltaan vahvistamassa identiteettiämme sekä
toimimismahdollisuuksiin, jotka kapenevat näillä näkymin
legitimoimassa olemassaoloamme ja pyrkimyksiämme,
vuoden 2016 alusta lähtien. Valitettavasti yhdistyksen
jotka koskevat asemaamme yhteiskunnassa.
ponnistelut näihin asioihin vaikuttamiseksi eivät ole tuot-
Yhteinen yhdistys antaa myös mahdollisuuden jakaa
taneet toivottua tulosta. Nämä kirvelevät takaiskut ovat
ja vaihtaa ajatuksia ja osaamista sekä pysyä perillä alan
kuitenkin osoituksia siitä, että sosiaalipsykologien omaa
ajankohtaisista asioista. Se tarjoaa väljän yhteisön, josta etsiä
edunvalvontatyötä tarvitaan. Selvää on, että tarvitsemme
tukea vaikkapa oman ammatti-identiteetin rakentamiseen,
myös uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä
uravaihtoehtojen pohtimiseen tai ihan vain omien ajatusten
jäsentemme aktiivisuutta yhteisten etujemme edistämi-
peilaamiseen ja näkemysten vaihtamiseen. Haasteena
sessä ja toisinaan myös puolustamisessa.
vapaaehtoisvoimin toimivalla yhdistyksellä on kuitenkin
Yhteistyötä vaikuttamis- ja edunvalvonta-asioissa
pysyä jatkuvasti ajan hermolla ja kasvattaa jäsenmäärää
onkin jo tehty erityisesti Yhteiskunta-alan korkeakoulu-
painoarvonsa vahvistamiseksi. On arvokasta, että meillä
tetut ry:n kanssa. Painoarvomme ja vaikuttavuutemme
on jo 20 vuoden ajan ollut olemassa taho, joka kokoaa
voisi kuitenkin olla suurempi, mikäli useampi sosiaali-
yhteen sosiaalipsykologit ammatista ja työtehtävistä
psykologi kuuluisi yhdistykseen. Jäsenillemme meillä on
riippumatta ja tarjoaa areenan sosiaalipsykologiyhteisön
edunvalvonnan suhteen yksi toive: mikäli tietoosi tulee
sisäiselle keskustelulle. Olkaamme tästä iloisia ja ylpeitä
lainsäädäntöön tai esimerkiksi Kelan, kuntien tai muiden
ja viekäämme yhteinen yhdistyksemme yhdessä uudelle
tahojen toimintaan liittyviä esityksiä tai aloitteita, jotka
vuosikymmenelle!
saattavat vaikuttaa sosiaalipsykologien ammatilliseen asemaan, olethan meihin yhteydessä mahdollisimman varhain! Yhdistyksen 20-vuotisen historian ajalta löytyy
Mia-Marisa Ranta yhdistyksen puheenjohtaja 5
tieteen kentältä Koonneet: Henna Salonen,
SOSIAALISEN VERKOSTON MERKITYS IDENTITEETILLE Mark H. Walker ja Freda B. Lynn Iowan yliopistosta ovat tutkineet sosiaalisten verkostojen merkitystä identiteetin kannalta. Aiemmin identiteetin tutkimuksessa ei ole otettu huomioon yksilön verkostojen rakennetta ja sitä, miten rooliperusteiset ryhmät yksilön sosiaalisessa verkostossa ovat yhteydessä keskenään. Aiemmissa tutkimuksissa roolien merkitystä identiteetille on selitetty yksilön tunnesuhteilla ryhmiin ja sillä, miten palkitseva rooli on. Tutkimuksen mukaan yksilön sosiaalisen verkoston rakenteella on merkitystä sen kannalta, miten todennäköisesti ja usein henkilön jokin rooli tulee esiin. Aineisto kerättiin nettikyselyllä, joka oli suunnattu 18-24-vuotiaille lapsettomille henkilöille. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli valkoisia (69,7 %), naisia (55,05 %) ja keskimääräiseltä iältään noin 22-vuotiaita. Tarkastelun kohteeksi tutkijat olivat valinneet uskonnollisen identiteetin sekä työ- ja opiskelijaidentiteetin. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi uskonnollisen identiteetin merkittävyys ei liity niinkään yksilön yksittäisistä suhteista toisiin uskonnon kautta tuntemiin ihmisiin – kuinka monta uskonnollisuuden kautta tunnettuja toisia on tai miten läheinen hän on heidän kanssaan. Uskonnollisen identiteetin merkittävyyteen yksilön identiteetin kannalta vaikuttaa se, millainen suhde uskonnollisuuden kautta tunnetulla ryhmällä on suhteessa muuhun yksilön sosiaaliseen verkostoon. Mitä enemmän jokin rooliperusteinen ryhmä on yhteydessä muuhun yksilön sosiaalisen verkostoon, sitä merkittävämpi kyseisissä suhteissa esiin tuleva rooli on yksilön identiteetin kannalta. Walker, M. H. & Lynn, F. B. (2013). The Embedded Self. Social Networks Approach to Identity Theory. Social Psychology Quarterly, 76 (2), 151-179.
KIINTYMYS JA PARISUHTEEN NÄKYVYYS FACEBOOKISSA Ihmiset pyrkivät usein muokkaamaan itsestään syntyvää mielikuvaa, mutta romanttisten suhteiden roolia tässä prosessissa ei vielä tunneta hyvin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin parisuhteen näkyvyyttä, sen keskeisyyttä Facebookiin laitetuissa kuvissa. Hypoteesina oli, että kiintymys tai rakkaus on parisuhteen näkyvyyden taustalla. Hypoteesia testattiin kolmella asetelmalla. Tutkimuksen otos poimittiin parisuhteessa olevista Facebookin käyttäjistä Mechanical Turk -nettipalvelusta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyitä, persoonallisuustestejä ja Facebookissa olevien kuvien analysoimista. Estyneet ihmiset raportoivat matalaa ja huolestuneet korkeaa halua suhteen näkyvyydelle (kokeet 1 ja 2), silti samat motiivit ajoivat molempien ryhmien todellista suhteen näkyväksi tekemistä (koe 1). Molemmat ryhmät olivat epätodennäköisiä tekemään suhteensa näkyviksi (kokeet 1 ja 3). Kun ihmiset tunsivat itsensä epävarmoiksi kumppaninsa tunteista, he tekivät usein suhteensa näkyviksi (koe 3). Tämä tutkimus valottaa sitä, miten parisuhde vaikuttaa siihen, miten ihmiset esittävät itsensä muille. Emery, L. F., Muise, A., Dix, E. L. & Le, B. (2014). Can You Tell That I’m in a Relationship? Attachment and Relationship Visibility on Facebook. Personality and Social Psychology Bulletin, 40 (11), 1466–1479.
tieteen kentältä Pauliina Mattinen ja Tiiu Veiler
SUKUPUOLITETUN VANHEMMUUDEN TUOTTAMINEN NEUVOLAPALVELUISSA Tiitisen ja Ruusuvuoren tutkimuksessa selvitettiin tuotetaanko ja jos, niin kuinka tuotetaan, käsitystä jaetusta tai sukupuolittuneesta vanhemmuudesta vanhempien ja neuvolan terveydenhoitajien välillä. Tutkimukseen osallistui neuvolan terveydenhoitajia ja lasten vanhempia. Tutkimuksessa käsiteltiin keskusteluanalyysin keinoin 17 videolle kuvattua kohtaamista terveydenhoitajien ja alle vuoden ikäisten lasten vanhempien välillä. Keskustelujen havainnointi osoittaa, että jaetusta vanhemmuudesta keskusteltaessa usein korostuu oletus äidin ensisijaisuudesta lapsen hoivaajana. Keskusteluissa terveydenhoitajat pitivät usein äidin roolia ja tekemisiä itsestäänselvyyksinä kun taas isien tekemät asiat saatettiin nähdä jonakin lisänä mutta ei samalla tavalla itsestäänselvyyksinä. Toisaalta jotkut terveydenhoitajat käyttivät neutraalia tapaa puhua vanhemmille. Vanhemmat itse vahvistivat tai väheksyivät näitä oletuksia omassa puheessaan. Käsitystä jaetusta tai sukupuolitetusta vanhemmuudesta tuotetaan keskustelussa, johon neuvolat tarjoavat hyvän institutionaalisen areenan. Siellä näistä käsityksistä voidaan käydä myös kriittistä keskustelua. Tiitinen, S. & Ruusuvuori, J. (2015). Producing gendered parenthood in child health clinics. Discourse & Society, 26 (1), 113-132.
SINUN EI OLISI TARVINNUT TEHDÄ TUOTA: USKO VAPAASEEN TAHTOON LISÄÄ KIITOLLISUUTTA MacKenzie, Vohs ja Baumeister testasivat neljällä tutkimuksella hypoteesia, jonka mukaan heikompi usko vapaaseen tahtoon korreloi vähäisempään kiitollisuuden tunteeseen. Tutkimuksissa 1a ja 1b usko vapaaseen tahtoon korreloi positiivisesti kiitollisuuden kanssa. Tutkimuksessa 2 osallistujat, joiden usko vapaaseen tahtoon oli heikennetty, raportoivat matalampaa kiitollisuutta tapahtumista omassa menneisyydessään. Tutkimus 3 käytti laboratorio-olosuhteissa aikaansaatua kiitollisuudentunnetta. Osallistujat, joiden uskoa vapaaseen tahtoon oli kokeellisesti heikennetty, raportoivat matalampaa kiitollisuuden tunnetta palveluksesta. Tutkimuksessa 4 madallutettu usko vapaaseen tahtoon johti matalampaan kiitollisuudentunteeseen hypoteettisessa skenaariossa. Hyväntekijällä oletettiin olevan vähemmän vapaata tahtoa ja siksi tämän koettiin olevan vähemmän vilpittömästi motivoitunut hyvän tekemiseen. Nämä löydökset antavat ymmärtää, että usko vapaaseen tahtoon on tärkeä tekijä kiitollisuuden tuntemisen kannalta. MacKenzie, M. J., Vohs, K. D. & Baumeister R. F. (2014). You Didn’t Have to Do That: Belief in Free Will Promotes Gratitude. Personality and Social Psychology Bulletin 40 (11), 1423–1434.
7
välihuomioita
YHDENVERTAISUUTTA JA TASA-ARVOA TYÖELÄMÄSSÄ Teksti: Esa Torniainen / Kuva: ©iStock.com/Rawpixel
Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan
erityisesti työelämässä”. Yhdenvertai-
vuoden alusta tavoitteenaan edistää
suuslain uudistuksen yhteydessä siihen
yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää
lisättiin transihmisten syrjintäsuoja. Jo
parantamalla syrjityksi tulleiden oikeussuo-
aiemmin lakia oli oikeudenkäytössä osin
jaa ja laajentamalla velvollisuutta edistää
sovellettu sukupuolivähemmistöihin, mutta
yhdenvertaisuutta niin julkisessa kuin
nyt se kirjoitettiin lakiin selvästi auki: ”…
yksityisessä toiminnassa (ei kuitenkaan
myös estää sukupuoli-identiteettiin tai
yksityiselämässä, perhe-elämässä eikä
sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.”
uskonnonharjoituksessa). Seuraavassa
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) puo-
pikavilkaisu uuteen lakiin lähinnä työelämän
lestaan kieltää syrjinnän ”iän, alkuperän,
kannalta; uudistuksella on vaikutuksia myös
kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakau-
viranomaisiin, koulutuksen järjestäjiin sekä
muksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan,
tavaroiden ja palvelujen tarjoajiin, mutta
ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
niitä tässä ei erikseen käsitellä.
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaa-
Uudistuksen jälkeenkin pitää vielä osata tietää, onko lain edessä tasa-arvoinen vai
lisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.
yhdenvertainen. Tasa-arvolain (vanhen-
Lain tarkoittama syrjinnän käsite
tuneelta koko nimeltään ”Laki naisten ja
on melko laaja: välittömään syrjintään
miesten välisestä tasa-arvosta”) (609/1986)
kuuluu syrjintä paitsi henkilön todellisen
”tarkoituksena on estää sukupuoleen
ominaisuuden myös oletetun ominai-
perustuva syrjintä ja edistää naisten ja
suuden (olettamaan perustuva syrjintä)
miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä
ja läheisen ominaisuuden (läheissyrjintä)
tarkoituksessa parantaa naisten asemaa
perusteella sekä vielä moniperusteinen ja risteävä syrjintä. Välillinen syrjintä on niinikään yleensä
¨Uudistuksen jälkeenkin pitää vielä osata tietää, onko lain edessä tasa-arvoinen vai yhdenvertainen.¨
kiellettyä – tällä tarkoitetaan esim. näennäisesti yhdenvertaista sääntöä, jonka noudattaminen jollekulle on vaikeaa em. henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Syrjintää on myös syrjimään käskeminen tai ohjeistaminen, häirintä, sekä kohtuullisten mukautusten (esim. esteettömyys) epääminen vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Syrjintää sen sijaan ei ole positiivinen erityiskohtelu eli sellainen ihmisten oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasial-
välihuomioita lisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai
vastaava velvoite on myös uudessa laissa
syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen
tarkoitetun yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
tai poistaminen.
Käytännössä nämä kaksi eri suunnitelmaa
Syrjimisestä pidättäytymisen lisäksi
voi ja kannattaneekin yhdistää ja kutsua
uusi laki tuo uutena asiana työnantajille
kokonaisuutta vaikkapa monimuotoisuus-
velvollisuuden aktiivisesti edistää yhden-
suunnitelmaksi, tai esimerkiksi sisällyttää
vertaisuutta. Tasa-arvolaissa oli jo aiemmin
molempien lakien vaatimukset YT-lain
velvoite laatia suunnitelma toimenpiteistä
mukaiseen henkilöstösuunnitelmaan. Lain toteutumista työelämäasioissa
¨Voidaan väittää, että uudistus jäi puolitiehen ja vielä on tekemistä, mutta se on askel oikeaan suuntaan.¨
valvoo työsuojeluviranomainen. Vähemmistövaltuutetusta uudistus teki yhdenvertaisuusvaltuutetun valtuuksin käsitellä syrjintää kaikilla em. perusteilla; syrjintä- ja tasa-arvolautakunnat taas korvaa yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta. Voidaan väittää, että uudistus jäi puolitiehen ja vielä on tekemistä, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Työpaikoilla muutokset selkiyttävät tilannetta ja velvoittavat työantajia terästäytymään tasaarvo- ja yhdenvertaisuusasioissa – niitäkin, joilla ei vielä ehkä ole ollut selkärangassa Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä tähänkin
tasa-arvon edistämiseksi, jos palveluksessa
asti ollut tasapuolisen kohtelun vaatimus
oli vähintään 30 henkilöä – nyt (tai itse
ja syrjintäkielto.
asiassa kahden vuoden siirtymä-ajan jälkeen)
9
uutisia
YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSENEKSI VALITTIIN VTT, SOSIAALIPSYKOLOGI LIISA ERÄNEN Teksti: Mia-Marisa Ranta
Suomen sosiaalipsykologit ry:n historian
yhdistyksessä myös muissa luottamusteh-
ensimmäiseksi kunniajäseneksi valittiin
tävissä ja yhdistyksen luottamusrooleissa
yhdistyksen kevätkokouksessa 19.3.2015
hän vaikutti yhteensä ainakin 7,5 vuoden
VTT, sosiaalipsykologi Liisä Eränen. Eränen
ajan. Liisa Eränen oli aktiivinen toimija
on yhdistyksen perustajajäseniä ja toimi
nimikeasioissa yhdistyksen alkuaikoina. Hän
perustavan kokouksen puheenjohtajana
on tehnyt monipuolisen uran sosiaalipsyko-
vuonna 1995. Hän oli myös yhdistyksen
logina, tutkijana, sosiaalipäällikkönä sekä
ensimmäinen puheenjohtaja, missä roo-
psykoterapeuttina. Lue Eräsen haastattelu
lissa hän toimi 3.3.1999 asti. Eränen toimi
tämän lehden sivulta 17.
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN SIJAISTEN KELPOISUUSEHDOT KIRISTYVÄT Teksti: Mia-Marisa Ranta
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa
voi edelleen tilapäisesti enintään vuoden
hallituksen muutosesityksen lakiin sosiaa-
toimia kyseiseen ammattiin opiskelevien
lihuollon ammattihenkilöistä. Uusi laki
lisäksi myös sosiaalialalle soveltuvan
astuu voimaan vuoden 2016 alussa ja sen
korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö,
myötä sosiaalityöntekijän, sosionomin sekä
mikäli hänellä on riittävät edellytykset
geronomin tutkinnon suorittaneista tulee
tehtävässä toimimiseen.
laillistettuja ammattihenkilöitä. Lisäksi lähi-
Suomen sosiaalipsykologit ry antoi
hoitajan ammatti nimikesuojataan. Uuden
sosiaali- ja terveysvaliokunnalle helmikuussa
lain mukaan sosiaalipsykologit eivät enää
lausunnon (luettavissa yhdistyksen netti-
ole kelpoisia toimimaan sosiaalityöntekijän
sivuilla), jossa ennakoivasti vastustettiin
sijaisina.
mahdollisia sijaisten kelpoisuusvaatimusten
Jatkossa tilapäisesti sosiaalityöntekijän
kiristyksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ammatissa toimivalta edellytetään sosiaa-
päätyi kuitenkin mietinnössään sijaisena
lityöntekijän ammattiin johtavia opintoja ja
toimimisen ehtojen rajaukseen sosiaalityönte-
vähimmäisvaatimuksena on näiden opintojen
kijän tehtävien osalta ja laki hyväksyttiin
aineopintojen ja käytännön harjoittelun
eduskunnassa valiokunnan ehdotuksen
hyväksytty suorittaminen. Muissa laillistetun
mukaisesti.
sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä
henkilökuva
TINKIMÄTTÖMÄN TIETEENTEKIJÄN FIGURATIIVISTA YDINTÄ ETSIMÄSSÄ
– Anna-Maija Pirttilä-Backman kollegoiden silmin Teksti: Mia-Marisa Ranta / Kuva: Philippe Cam
L
aajan ja monipuolisen uran sosiaalipsykologian parissa tehnyt Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Anna-Maija Pirttilä-Backman vietti hiljattain 60-vuotispäiviään. Sosiaalipsykologilehti halusi kunnioittaa PirttiläBackmanin hienoa uraa ja kysyi siksi hänen kollegoiltaan, ystäviltään ja oppilailtaan, mitä näillä on päällimmäisenä mielessään merkkipäiviään viettäneen professorin työstä ja saavutuksista, sekä Pirttilä-Backmanista henkilönä ja kollegana. Tuloksena syntyi henkilökuva laaja-alaisesta ja tinkimättömästä tieteentekijästä sekä sosiaalisten representaatioiden lähestymistavan suomalaisesta uranuurtajasta.
Sosiaalipsykologi-lehden onnistui tavoittaa muutamia professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin kollegoita kertomaan näkemyksensä tämän urasta ja merkityksestä suomalaiselle sosiaalipsykologialle 60-vuotismerkkipäivän kunniaksi. Lehden sähköpostitse saamissa vastauksissa korostuu ennen kaikkea Pirttilä-Backmanin akateemisen työn uskomaton laaja-alaisuus ja monipuolisuus sekä piirtyy esiin kuva paitsi työlleen omistautuneesta, tinkimättömästä ja älyllisesti uteliaasta tieteentekijästä myös lämminsydämisestä ja huomaavaisesta työtoverista ja ystävästä. Yksittäisistä saavutuksista itseoikeutetusti tulee mainituksi sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen tuominen suomalaiseen sosiaalipsykologiaan – Pirttilä-Backman tunnetaankin rautaisesta asiantuntemuksestaan sosiaalisten
¨Hallinnollinen yhteistyö ja sisällöllinen suunnittelu, yhtä lailla käytännön opetus sujuvat Anna-Maijalta esimerkillisellä tavalla¨
Anja Riitta Lahikainen
representaatioiden tutkimuksen saralla. Seuraavaksi tarkastelemme lähemmin,
suunnittelu, yhtä lailla käytännön opetus
minkälaisena Pirttilä-Backmanin työtoverit
sujuvat Anna-Maijalta esimerkillisellä tavalla”,
näkevät hänet ja hänen merkityksensä
Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian
tieteenalalle.
emeritaprofessori ja Pirttilä-Backmanin pitkäaikainen ystävä ja kollega Anja Riitta
LAAJA-ALAINEN OSAAJA
Lahikainen kuvailee.
Moni Anna-Maija Pirttilä-Backmanin
”Anna-Maijalla on suuri merkitys, hän
kollegoista nostaa esiin tämän monipuo-
on tuonut suomalaiseen sosiaalipsykolo-
lisen osaamisen ja asiantuntemuksen niin
giaan useita uusia tutkimusalueita kuten
tutkimuksen, opetuksen kuin hallinnonkin
arkiajattelun, tietokäsitykset ja teknologian
saralla. Hänen laajaa asiantuntemustaan ja
---”, kertoo puolestaan pedagoginen
eri aihealueiden syvällistä tuntemustaan sekä
yliopistonlehtori Liisa Myyry Helsingin
organisoimiskykyään kehutaan ja kiitellään.
yliopistosta. ”Olin Anna-Maijan oppilas
”Hallinnollinen yhteistyö ja sisällöllinen
maisterivaiheessa ja minuun on tehnyt aina
11
henkilökuva
¨The importance of prof. Pirttilä-Backman lies in the diversity of her fields of interest.¨ Raul Kassea
suuren vaikutuksen hänen perusteellisuu-
tämän laaja-alaisuuteen. ”The importance
tensa ja laaja-alaisuutensa. Myöhemmin,
of prof. Pirttilä-Backman lies in the diversity
jatko-opiskelijana, vaikka en ollut hänen
of her fields of interest, from Finnish issues
ohjauksessaan, hän oli henkilö, jolta
to international and intercultural ones”,
saattoi aina kysyä tutkimukseen ja tieteen
Kassea pohtii. ”Research topics include
tekemiseen liittyviä kysymyksiä luottaen
social justice, consumer behavior, human
saavansa paneutuneen vastauksen”,
rights, social representations, trust. The
hän jatkaa.
long list of her publications testify her
Sosiaalipsykologian professori Johanna
dynamism and her commitment to research
Ruusuvuori Tampereen yliopistosta näkee
and teaching, with so many theses super-
Anna-Maija Pirttilä-Backmanin merkityksen
vised”, hän erittelee Pirttilä-Backmanin
myös siinä, miten hän on tehnyt yhteistyötä
monipuolista asiantuntemusta. Kassean
kollegoidensa kanssa. ”Anna-Maija on
mukaan Pirttilä-Backman ansaitsee myös
avoin tiedonjakaja ja nopea yhteistoiminnan
kiitosta tämän hallinnollisesta työstä. ”She
käynnistäjä – saimme esim. aikaiseksi
is resourceful for solving administrative
yleisönosastokirjoituksen sosiaalipsyko-
queries, given her experience as lecturer,
logien pätevyydestä koulukuraattoriksi
member of scientific committees, head of
yhteistyössä kolmen yliopiston kanssa hyvin
department, deputy rector”, hän katsoo.
lyhyellä varoitusajalla ja hyvässä hengessä”, Ruusuvuori kertoo. Myös professori Vilma Hänninen Kuopion yliopistosta katsoo yhteistyön tekemisen Pirttilä-Backmanin vahvuudeksi. Hän nostaa esiin myös tämän panoksen tohtoriopiskelijoiden koulutuksessa ja sosiaalipsykologisen identiteetin vaalijana. ”--- 2000-luvulla Anna-Maija on johtanut valtakunnallisen SOVAKO-tohtorikoulun sosiaalipsykologian alakoulua ja muutenkin yhteyksien ylläpidollaan kannatellut sosiaalipsykologian valtakunnallista sosiaalista identiteettiä”, Hänninen sanoo. Pirttilä-Backmanin entisen tutkimusassistentin ja kollegan, kamerunilaisen tohtori Raul Kassean mukaan Anna-Maija Pirttilä-Backmanin merkitys suomalaisessa sosiaalipsykologiassa perustuu pitkälti juuri
¨Anna-Maija tunnetaan erityisesti rautaisesta asiantuntemuksestaan sosiaalisten representaatioiden teoriaa koskien.¨ Johanna Ruusuvuori
henkilökuva TIEDON SOSIAALIPSYKOLOGIAN
taatioiden verkostoon järjestämällä alan
EDELLÄKÄVIJÄ
ensimmäisen kesäkoulun Lahdessa 1995
Anna-Maija Pirttilä-Backmanista
ja sitä ennen kansainvälisen symposion
puhuttaessa ei voi sivuuttaa hänen
Mustiossa. Moscovicin ohella näihin tapah-
merkittävää panostaan tiedon sosiaali-
tumiin osallistui opettajia ja opiskelijoita
psykologian edelläkävijänä ja sosiaalisten
14 maasta. Ne olivat suuri menestys ja
representaatioiden tutkimuksen suoma-
loivat pohjaa laajemmalle kansainväliselle
laisena uranuurtajana. Kollegat nostavat
yhteistyölle. Verkosto avasi meille, sekä
poikkeuksetta esiin tämän merkityksen
opettajille että opiskelijoille, paljon uusia
sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen
mahdollisuuksia, esimerkiksi Marie Curie
saralla. ”Anna-Maija tunnetaan erityisesti
-ohjelman kautta”, kertoo Helkama.
rautaisesta asiantuntemuksestaan sosiaalisten representaatioiden teoriaa koskien”,
VIISAS JA KESKUSTELEVA TIETEENTEKIJÄ
painottaa esimerkiksi Johanna Ruusuvuori.
Mitä tulee Pirttilä-Backmanin henkilö-
”Anna-Maija perusti suomalaisen
kohtaisiin ominaisuuksiin niin työtoverina
tiedon sosiaalipsykologian väitöskirjassaan
kuin ystävänäkin, hänen kollegoidensa
1993. Samalla Anna-Maija toi Suomeen (yhdessä Hannu Rädyn ja Leila Snellmanin kanssa) Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teorian. Hän teki sen ensin väitöskirjassaan yhdistämällä tietokäsitysten kehityksen tutkimuksen asiantuntijoiden ja asiantuntemuksen sosiaalisten representaatioiden tutkimukseen”, katsoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Klaus Helkama, Pirttilä-Backmanin väitöskirjan ohjaaja ja pitkäaikainen työtoveri monen vuoden ajalta. Anja Riitta Lahikainen yhtyy tähän Helkaman ja muiden Pirttilä-Backmanin työtovereiden jakamaan arvioon: ”Anna-Maija on tuonut suomalaiseen sosiaalipsykologiaan keskustelun tiedon sosiaalisesta luonteesta (ansiokas väitöskirja), ja sen osana sosiaalisten representaatioiden
¨Olen aina arvostanut hänessä läsnäolevan vuorovaikutuksen ja kuuntelun taitoja sekä kykyä antaa vastuuta ja luottaa ihmiseen.¨Jaana-Piia Mäkiniemi
teorian ylläpitäen jatkuvasti kansainvälisiä suhteita ko. sosiaalipsykologian alueen tutkijoihin ympäri maailmaa. Hänellä on myös laaja ja korkeatasoisesti koulutettu
vastauksista piirtyy esiin viisas, läm-
jälkipolvi Helsingin yliopistossa.”
min ja keskusteleva ihminen, joka on
Professori Pirttilä-Backman on paitsi
ennakkoluuloton ja valmis kuuntelemaan
tutkimuksessaan myös käytännön yhteistyö-
ja keskustelemaan myös vastakkaista
kuvioissaan merkittävällä tavalla edistänyt
näkemystä edustavien henkilöiden kanssa.
sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen
Häntä pidetään työlleen omistautuneena ja
asemaa Suomessa. ”--- hän käytännön
älykkäänä sekä huomaavaisena kollegana,
tasolla liitti suomalaiset sosiaalipsykologit
joka paneutuu asioihin, on harkitseva ja
kansainväliseen sosiaalisten represen-
eri näkökulmia puntaroiva. 13
henkilökuva
”Anna-Maija is very atten-
dare say prof. Pirttilä-Backman is a work-
tive to colleagues’ needs, both
aholic”, Raul Kassea sanoo. ”Ihmisenä
professional and social”, kertoo
olen oppinut tuntemaan Anna-Maijan
Raul Kassea. ”Kiireistään huolimatta
lämminsydämisenä ja anteliaana, tiedettä
[hän] antaa tunteen, että keskuste-
ja tieteentekoa rakastavana”, luonnehtii
lussa keskittyy juuri siihen asiaan, mistä
puolestaan Anja Riitta Lahikainen. Hänen
puhutaan”, kuvailee Liisa Myyry. ”Olen
mukaansa Pirttilä-Backmanilla on myös
aina arvostanut hänessä läsnäolevan
seikkailuihin ja uusiin kokemuksiin antau-
vuorovaikutuksen ja kuuntelun taitoja sekä
tuva puoli, joka tulee näkyviin etenkin
kykyä antaa vastuuta ja luottaa ihmiseen.
vapaa-ajalla.
Anna-Maija kohtaa ihmisen, kuuntelee ja
Lopuksi on sanottava, että työto-
pysähtyy hänen kohdalleen. Hän auttaa
vereiden Anna-Maija Pirttilä-Backmania
näkemään asiat analyyttisesti ja kiihkotto-
kuvaavista sanoista paljon näyttää tiivis-
masti samalla luottaen siihen, että prosessi
tyvän sanaan viisas. ”Meleeni on jäänyt
jatkuu”, sanoo puolestaan tutkija Jaana-Piia
osuvuutensa vuoksi nuoren tamperelais-
Mäkiniemi, joka viimeistelee väitöskirjaansa
opettajan huokaus erään innostuneen ja
Pirttilä-Backmanin ohjauksessa.
vähän kaoottisenkin Helsingissä pidetyn
Kollegat kehuvat Anna-Maija Pirttilä-
suunnittelupalaverin jälkeen: voi että se
Backmanin kykyä sovitella yhteen erilaisia
Anna-Maija Pirttilä-Backman on sitten
näkökulmia ja ajatuksia. Lahikaisen mukaan
viisas, rauhallinen ja ystävällinen!”, kertoo
tämä ominaisuus näkyy laajemminkin Pirt-
Vilma Hänninen. ”Vuosien mittaan minulla
tilä-Backmanin tieteellisessä ajattelussa ja
on ollut ilo tutustua Anna-Maijaan myös
ihmiskuvassa. ”Hän ei välttele erimielisyyksiä
työkuvioiden ulkopuolella ja olen voinut
ja osaa ottaa aikaa keskustelulle niin, että
vakuuttua siitä, että tuo kolmen adjektiivin
molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan.
lista pätee häneen myös yksityiselämässä”,
Mielestäni onnistuimme laajentamaan
hän lisää.
omaa sosiaalipsykologiakäsitystämme ja näkemään yhtymäkohtia yli sosiaalipsykologian kilpailevien paradigmojen sekä toisistaan eristyneiden tutkimusorientaatioiden ja näin jalostamaan sosiaalipsykologian ainutlaatuista ydintä”, Lahikainen sanoo. Anna-Maija Pirttilä-Backman tunnetaan työlleen omistautuneena ja tieteelliseen työhönsä intohimoisesti suhtautuvana tinkimättömänä tieteentekijänä. ”Some people live for family, religion and work; I
Pirttilä-Backmanin työtovereiden ja oppilaiden marraskuussa 2014 tämän 60-vuotispäivän kunniaksi julkaisema juhlakirja ”Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus” (toim. Myyry, Ahola, Ahokas & Sakki) on arvioitu tämän lehden...
sivulla 48 15
Nimi:
Koulutus:
Työ:
Liisa Eränen
VTT 2001, kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti (VET) 2008
Tutkija, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
haastattelu
LIISA ERÄNEN
– Muistoja yhdistyksen alkutaipaleelta ja uran varrelta Teksti: Juha Savolainen / Kuva: Henrietta Ikonen
T
apasin Liisa Eräsen, Suomen sosiaalipsykologit ry:n perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan hänen psykoterapiavastaanotollaan. Huoneessa vallitsi levollinen tunnelma. Yhtä seinää peittivät hyllyt, joissa oli laaja kokoelma psykologista, sosiaalipsykologista ja psykoterapeuttista kirjallisuutta. Tässä helmikuisessa, kiireettömässä illassa Liisa kertoi urastaan sosiaalipsykologina sekä muistojaan yhdistyksen ensimmäisistä vuosista. Keskustelu polveili muutaman tunnin ajan monipuolisesti eri aiheissa ja muisteloissa vuosien varrelta. Oheen olen poiminut Sosiaalipsykologilehden lukijoille valikoituja paloja Eräsen tarinasta siten, kuin hän ne minulle kertoi.
Opiskeluaikojeni loppupuolella olin kiinnostunut naistutkimuksesta, jonka teemoista suunnittelin tekeväni myös graduni. Sattumalta huomasin sosiaalipsykologian laitoksen ilmoitustaululla lapun, jossa sisäministeriön pelastusosasto haki graduntekijää. Aihe kuulosti alkuun puisevalta: väärien hälytysten vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja ihmisten käyttäytyminen katastrofitilanteissa. Aluksi mietin, että ketä kiinnostaa! Päätin kuitenkin kysyä aiheesta tarkempia tietoja. Sain luettavakseni joitakin artikkeleja, joiden perusteella aihe osoittautui odottamaani mielenkiintoisemmaksi. Totesin myös, etteivät ennakkokäsitykseni
¨Vaikkei tuolloin suunnitelmissani ollutkaan yhtään enempää kuin gradu, osoittautui, että tämä päätös ohjasi aika pitkälti koko loppu-uraani.¨
ihmisten toiminnasta katastrofitilanteissa pitäneet ollenkaan paikkaansa. Lopulta päätin tehdä graduni aiheesta. Ja vaikkei tuolloin suunnitelmissani ollutkaan yhtään enempää kuin gradu, osoittautui, että tämä päätös ohjasi aika pitkälti koko loppu-uraani. Gradua tehdessäni aihe tarkentui myös omien mielenkiintojeni mukaan, erityisesti ihmisten käyttäytymiseen katastrofitilanteissa sekä psyykkisiin reaktioihin ja jälkivaikutuksiin. Kun gradu valmistui, pelastusosasto halusi, että tekisin aiheesta vielä pelastusopistoissa käytettävän oppikirjan. Tuohon aikaan vastaavia suomenkielisiä oppikirjoja ei vielä ollut. Yhteistyö pelastusosaston kanssa jatkui vielä kirjaprojektin jälkeenkin, sillä tein myös väitöskirjani tilaustutkimuksena sisäministeriölle.
Tuohon aikaan, 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, Suomessa tapahtui tilastojen mukaan 1-2 suuronnettomuutta vuosikymmenessä. Niinpä keräsin väitöstutkimukseni aineistoa lähimpään tuolloin ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen. Tämä oli Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen toimintahäiriö, ja aineisto käsitteli tilanteen suomalaisissa herättämiä reaktioita. Lisäksi tein muuta haastattelututkimusta psyykkisistä jälkireaktioista, joihin hain erikseen rahoitusta. Tein 1990-luvulla myös assistentin sijaisuuksia sosiaalipsykologian laitoksella. MUKAAN KRIISITOIMINTAAN Haastattelututkimuksen kautta karttunut kokemus johti siihen, että vuonna 1993 aloitin Suomen Punaisen Ristin kriisipsykologien 17
haastattelu
Onnettomuuksissa osallisena olleet ihmiset eivät saaneet tuohon aikaan juurikaan apua tilanteiden jälkeen – terveydenhuoltohenkilökunnalla ei ollut tuolloin juurikaan käsitystä, mitä onnettomuudessa osallisena oleminen merkitsi.¨
valmiusryhmässä. Tämä tuntui tärkeältä,
ollut osannut varautua. Toinen erityisesti
koska haastatteluiden kautta oli käynyt
koskettanut tapahtuma oli vuonna 2004
ilmeiseksi, etteivät onnettomuuksissa
tsunami, jonka vuoksi ihmiset kokivat
osallisena olleet ihmiset saaneet tuohon
valtavia menetyksiä.
aikaan juurikaan apua tilanteiden jälkeen.
Käytännössä työ Suomen Punaisessa
Tuolloin tarjolla oleva psyykkinen tuki oli
Ristissä on ollut monipuolista. Se on
lähinnä suuronnettomuuksien tutkinta-
pitänyt sisällään toiminnan suunnittelua
lautakunta. Lautakunta teki tutkimusta ja
ja organisointia, joka etenkin isommissa
selvitystä onnettomuuksien syistä, ja he
onnettomuuksissa on laaja prosessi. Sitten
olivat ne ihmiset, jotka työnsä ohessa ihmisiä
on ollut tietysti kriisissä olevien ihmisten
tukivat. Terveydenhuoltohenkilökunnalla
kohtaamista, debriefing-istuntoja ja tuki-
ei ollut tuolloin juurikaan käsitystä, mitä
puhelinpäivystystä, ja etenkin tsunamin ja
onnettomuudessa osallisena oleminen
Konginkankaan bussiturman jälkeen myös
merkitsi. Osaltaan tätä selittänee se, että
ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien
traumaperäinen stressihäiriö tuli DSM-tau-
vetämistä.
tiluokitukseen vuonna 1985 ja diagnoosi oli vielä tuolloin Suomessa varsin tuntematon.
YHDISTYKSEN ALKUTAIVAL
Tuosta alkaen olen ollut mukana
Omalla tavallaan kriisityöryhmässä
melkein kaikissa katastrofitilanteissa, joita
toimiminen liittyi myös yhdistyksen perus-
Suomessa on tapahtunut. Alkuvaiheessa ei
tamiseen. Olin ryhmässä sen toinen jäsen,
ollut vielä olemassa kunnallisia kriisiryhmiä,
joka ei ollut taustaltaan psykologi. Tuolloin
joten toimintamme koski pääkaupunkiseu-
virisivät ajatukset siitä, mikä sosiaalipsyko-
dulla myös pienempiä onnettomuuksia.
logien asema ylipäänsä on. Samoihin
Sittemmin katastrofitilanteita on ollut
aikoihin eräässä laitoskokouksessa käsi-
Suomessa useita ja osin isoja sellaisia.
teltiin tuolloin kansanedustajana toimineen
Henkilökohtaisesti mieleen jäävimpiä
sosiaalipsykologi Ulla Anttilan laitokselle
tilanteita oli Estonian uppoaminen, joka
lähettämää tiedoksiantoa. Tässä oli kyse
oli se suurin katastrofi ja tulee varmasti
valmisteilla olevasta lakiesityksestä ter-
olemaan. Tuollaiseen tilanteeseen ei kukaan
veydenhuollon ammattihenkilöistä. Aluksi
haastattelu kokouksen kanta oli, ettei tämä esitys
näin sosiaalipsykologeja ja mahdollistaa
taida meitä koskea, mutta olin tästä eri
kaikille yhteinen, soveltava osaamispohja.
mieltä – saisi koskea!
Soveltavien erikoistumisopintojen 25
Aloimme selvitellä, oliko lakiesitykseen
opintoviikon kokonaisuuden suunnittelu ja
mahdollista vaikuttaa. Ulla järjesti tapaa-
rahoitus lähtivät hyvin liikkeelle. Tampereelta
misia eduskuntaan. Tuntumaksi tuli, että
oli aktiivisesti mukana Vilma Hänninen,
asiaa olisi helpompi viedä eteenpäin, jos
Kuopiosta taas professori Anja Riitta
taustalla olisi yksittäisten henkilöiden sijaan
Lahikainen. Suunnittelu johti käytännön
yhdistys. Yhdistysajatuksesta keskusteltiin
toteutukseen, ja opintoja suorittivat niin
laitoksella ja päätettiin järjestää kysely,
opiskelijat kuin valmiit sosiaalipsykologit
olisiko tällaisen perustamista kohtaan
täydennyskoulutuksena. Olin mukana
kiinnostusta. Koska kiinnostusta ilmeni,
opettamassa, ja opinnot vaikuttivat lisäävän
päätettiin perustava kokous järjestää
niin sosiaalipsykologien yhteishenkeä ja
keväällä 1995. Asia kiinnosti yllättävänkin
keskinäistä tutustumista kuin laitostenkin
laajalti, mukana oli alussa ihmisiä myös
välistä yhteistyötä. Paljon siis tehtiin, mutta
Tampereelta ja Kuopiosta.
laillistamishanke ei kuitenkaan lopulta
Itselleni yllätykseksi minua esitettiin
mennyt läpi.
perustettavan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja siihen tehtävään myös valittiin.
UUSI MAAILMA: MERIVOIMAT
Yhdistyksen alkuajasta muistan sen, että
Estonian aikaan tein runsaasti yhteistyötä
silloin tehtiin aika paljon töitä. Ensimmäisenä
laivojen henkilökunnan kanssa, ja ehkä tätä
asiana oli mainittu lakiuudistus, jonka
perua tulin hakeneeksi Merivoimiin 1998
valmistelu oli tuolloin jo pitkällä. Työtä riitti
sosiaalipäällikön virkaan. Tätä työtä tein
käydessämme yhdistyksen hallituksessa
lopulta viime vuoteen saakka. Merivoimat
tiiviisti ja vertaillen läpi sosiaalipsykologien
oli taas ihan oma maailmansa, ja alun haas-
ja psykologien opintosisällöt. Tavoitteena
teita oli tuore rakennemuutos laivaston ja
oli selvittää, missä määrin opinnoissa oli
rannikkotykistön yhdistyessä merivoimiksi.
yhteistä ja kuuluiko sosiaalipsykologian
Kaikkiaan sosiaalipäällikön tehtäväkenttä
opintoihin riittävästi terveydenhuollollista
oli laaja pitäen sisällään suunnittelu- ja
sisältöä.
kehittämistehtäviä liittyen varusmiesten
Myös ministeritason tapaamisia järjestyi,
ja henkilökunnan hyvinvointiin. Sosiaa-
ja lisäksi teimme yhteistyötä silloisen Ter-
lipäällikkönä toimin sosiaalikuraattoreiden
veydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa.
toimialaesimiehenä, ja heidän lisäkseen
Anna-Maija Pirttilä-Backman toimi tuolloin
tein yhteistyötä varusmiestoimikuntien
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian
ja henkilökunnan sosiaalitoimikuntien
laitoksen esimiehenä, ja hänen kanssaan
kanssa. Työhön kuului myös kriisityöryhmien
luonnostelimme ensimmäisen hahmotelman
kehittäminen puolustusvoimissa.
sosiaalipsykologien soveltavista erikoistu-
Yhteistyötä oli myös siviilihankkeiden
misopinnoista. Näiden opintojen suunnittelu
kanssa, esimerkkinä presidentti Martti
liittyi myös paljolti laillistamishankkeeseen.
Ahtisaaren käynnistämä ja yhteistyössä
Tausta-ajatuksena tässä oli lisätä soveltavaa
Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa
käytännön osaamista tukevaa opetusta
toteutettu Innosuomi-hanke, joka kek-
opetussisältöihin, jolloin laillistamisellakin
sintökilpailuna oli osin suunnattu myös
olisi vankempi pohja. Tämä työ oli todella
varusmiehille. Merivoimien aikana Puo-
mielenkiintoista ja mukavaa, ja alusta alkaen
lustusvoimien organisaatiossa tapahtui
mukaan sisällytettiin myös Tampereen ja
monenlaisia muutoksia, jotka muuttivat
Kuopion yliopistot, pyrkimyksenä yhdistää
niin varusmiesten kuin henkilökunnan 19
haastattelu toimintaolosuhteita. Tämä taas merkitsi
SOSIAALIPSYKOLOGI PSYKOTERA-
työtä sosiaalikuraattoreille ja sosiaalipääl-
PEUTTINA
liköille. Itseäni erityisesti koskettava muutos
Yhdeksänkymmentäluvulla tehtyäni
tapahtui vuonna 2007, jolloin hallitus päätti
kriisityötä kiinnostuin myös perusteellisemmasta työskentelystä kriisin kokeneiden kanssa. Tämä johti siihen, että aluksi hain kognitiivis-analyyttisen psykoterapian perustaidot -jaksolle. Sittemmin opiskelin
¨Mielestäni se tehtävä, johon liittyen yhdistys aikanaan perustettiin, on yhä tärkeä. Koen siis laillistamishankkeen edelleen tarpeellisena.¨
keskittää merenkulkuun keskittyvät valtion virastot Turkuun, jonne myös Merivoimien esikunta muutti. Samalla, kun esitelmöin henkilökunnalle muutoskriisin kohtaamisesta, työstin asiaa myös omalla kohdallani. Vuonna 2014 tapahtui viimeisin Puolustusvoimien rakennemuutos, jonka myötä Merivoimien ja muiden puolustushaarojen sosiaalipäälliköiden tehtävät päättyivät. Samalla Puolustusvoimien aiemmin toisistaan erillinen tutkimustoiminta yhtenäistettiin yhdeksi organisaatioksi ja tuon muutoksen myötä palasin Helsinkiin. Nyt toimin uusien taistelutaktiikoiden ja taistelijoiden toimintakyvyn tutkijana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa Tuusulassa.
ylemmän erityistason psykoterapeutiksi samaan aikaan tehdessäni väitöskirjaa, joka valmistui 2001. Vaativan erityistason psykoterapiaopinnot sain päätökseen vuonna 2008. Kognitiivis-analyyttisen psykoterapiasuuntauksen koen sopivan hyvin nimenomaan sosiaalipsykologille. Katpsykoterapian keskiössä olevan ilmaisun dialogisuuden ja vuorovaikutustapahtumien tutkimisen tunnen istuvan hirmuisen hyvin sosiaalipsykologiseen näkökulmaan. Oman yrityksen perustin jo 1990-luvulla toteuttaessani kriisityön koulutuksia. Psykoterapian yksityisvastaanottoa olen pitänyt Turussa ja Helsingissä, alkuun yhtenä ja sittemmin
¨Samalla, kun esitelmöin henkilökunnalle muutoskriisin kohtaamisesta, työstin asiaa myös omalla kohdallani.¨
haastattelu kahtena iltana viikossa päivätyöni ohella. Tätä työtä teen edelleen.
Jos jonkinlaista laillistamista ajatellaan, on tässä huomioitava myös opetussisällöt.
Sosiaalipsykologien ammattinimikkeen
Että olisi olemassa sen tyyppinen opetus ja
laillistamisprojektin aikaan Terveydenhuollon
soveltava osaaminen, jonka kautta voidaan
oikeusturvakeskuksen yksi ehdotus muu-
saavuttaa laillistettava pätevyys joihinkin
ten oli, että koska sosiaalipsykologeja ei
tiettyihin tehtäviin. Ja tässä yhteydessä
lopulta voinut nimikesuojata psykologeiksi,
puhunemme muista kuin tutkimustehtä-
suojattaisiin sosiaalipsykologit psyko-
vistä, johon kuitenkin laitoksen opetus
terapeutin nimikkeellä. Psykoterapeutin
paljolti painottuu. Näen yhä tarpeellisena
nimikesuojaus oli tuohon aikaan väljemmin
soveltavan osaamisen, jota mahdollisesti
muotoiltu, ja se olisi TEO:n mukaan ollut
edelleen voisi olla sosiaalipsykologeille
lainsäädännöllisesti helpompi ratkaisu.
tarjolla, mahdollisesti myös avoimen yliopiston tai täydennyskoulutuskeskuksen
AJATUKSIA YHDISTYKSESTÄ 2015
kautta. Tässä näen mahdollisen roolin myös
Aktiivisestihan en ole ollut yhdistyksen
yhdistyksellä. Ajattelen, että yhdistyksen
toiminnassa mukana enää pitkään aikaan,
on hyvä olla valppaana sen suhteen, mitä
mutta ilolla olen pannut merkille, että
yhteiskunnassa tapahtuu. Professiot ovat
yhdistys toimii edelleen. Olen ymmärtänyt,
yhä tiukempia omista alueistaan!
että joskus hallitusta on ollut haasteellista saada kasaan, mutta se on omankin
MINUSTAKO KUNNIAJÄSEN?
yhdistyskokemukseni mukaan toisinaan
Omana aikanani yhdistyksessä oli
hankalaa. Mielestäni se tehtävä, johon
muistaakseni vajaa kolmesataa jäsentä, ja
liittyen yhdistys aikanaan perustettiin, on
nytkö jäseniä on jo viitisen sataa? Se on
yhä tärkeä. Koen siis laillistamishankkeen
minusta todella hienoa! Tuntuu hyvältä, että
edelleen tarpeellisena. Tämä on tullut
aikanaan liikkeelle lähtenyt yhdistysajatus
mieleeni ihan viime aikoinakin seuratessani
on kantanut näin pitkälle. Yhdistystoiminnan
sosiaalipsykologeja koskettavia, erilaisiin
alkuaikoina töitä tehtiin paljon, mutta se
tehtäviin ja koulutuksiin kohdistuvia rajauksia
oli kivaa. Olen aina suhtautunut niin, että
ja sulkemisia. Ja vertailun vuoksi, meni-
yhdistystoiminnan ollessa vapaaehtois-
hän psykologien laillistamisprosessiinkin
toimintaa sen täytyy olla mielenkiintoista
vuosikymmeniä, joten ei me tässä niin
ja hauskaa. En ole koskaan ajatellut, että
huonoja olla!
sen pitäisi olla muodollista puurtamista.
Omana yhdistysaktiiviaikanani osa yhdistyksen jäsenistä oli sitä mieltä, että
Vaikka asioita tehdään tosissaan, sen ei tarvitse olla vakavaa!
sosiaalipsykologien pitäisi yleensäkin suun-
Kuullessani, että yhdistys aikoo
tautua vahvemmin liike-elämään. Onhan
ehdottaa minua kunniajäseneksi, olin kyllä
osa aina yksityissektorille suuntautunutkin,
yllättynyt. Aikanaan yhdistyksen sääntöjä
esimerkiksi henkilöstöhallintoon. Siellä ei
laadittaessa ajattelin, että ensimmäinen
yhtä tiukkaan määriteltyjä kelpoisuusehtoja
kunniajäsen tulisi olemaan joku ”vanha
ole, eikä julkista sektoria vastaavia ongel-
ja kunnianarvoisa” sosiaalipsykologi…
miakaan siellä juuri synny. Luulen kuitenkin,
enkä koe olevani oikein kumpaakaan.
että valtionhallinto ja kunnallishallinto tulevat
Ajatus tuntuu kuitenkin hauskalta, ja jos
aina olemaan merkittäviä työnantajia sekä
yhdistys on näin ajatellut, niin mikäs siinä!
yleisesti ottaen että sosiaalipsykologeille,
Uusi kokemus sekin.
kunhan se mahdollisuus säilyy. Tämän mahdollisuuden säilyttämisessä näen yhdistyksen toiminnan merkityksellisenä. 21
tiede & tutkimus
VUOROVAIKUTUKSEN DIGITALISOITUMINEN MUOKKAA LUOTTAMUSSUHTEITA Airi Lampinen / Kuvat: ©iStock.com/LiudmylaSupynska, ©iStock.com/Sneksy, ©iStock.com/akinbostanci
V
uorovaikutuksen digitalisoituminen vaikuttaa tapoihimme luottaa. Digitaaliset vuorovaikutusteknologiat, vuorovaikutuksessa syntyvä tieto ja tämän tiedon hallinta ovat nykyään luottamussuhteiden ytimessä. Jo yli kolme miljardia ihmistä käyttää internetiä ja sen erilaisia sosiaalisia sovelluksia päivittäin. Teknologia on läsnä niin valtion ja kansalaisten, markkinoilla toimivien yritysten kuin yksityishenkilöidenkin välisissä arkisissa, luottamusta vaativissa vuorovaikutuksissa. Koska tieteenalamme seuraa aikaansa, digitalisaatio ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat yhä vahvemmin läsnä myös sosiaalipsykologisen tutkimuksen kysymyksenasetteluissa.
Professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin kunniaksi julkaistiin marraskuussa 2014 Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus -kirja (teos on arvioitu tämän lehden sivulla 48). Siihen sisältyy Sakari Tammisen ja Vilma Lehtisen kanssa kirjoittamamme luottamusta käsittelevä artikkeli. Tarkastelemme siinä vuorovaikutuksen digitalisoitumisen merkitystä luottamussuhteille kolmella tasolla (ks. Bierhoff & Vornefeld, 2004): Niistä ensimmäinen pitää sisällään luottamuksen tiettyyn henkilöön ja tämän kanssa luotuun vuorovaikutussuhteeseen, toinen luottamuksen yleistettyihin muihin (eli ihmisiin yleisesti) digitaalisissa ympäristöissä ja kolmas luottamuksen abstrakteihin sosioteknisiin systeemeihin. Tämä kirjoitus on tiivistelmä artikkelimme
¨Verkossa tapahtuvaa viestintää koskeva huoli liittyy usein siihen, miten toiset tulkitsevat jaettua sisältöä ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmissuhteille.¨
keskeisistä teemoista. YKSILÖIDEN VÄLINEN LUOTTAMUS DIGI-
haastetta hankaloittaa yksilön eri viiteryh-
TAALISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA
mien, kuten eri ystäväpiirien, samanaikainen
Kommunikaatioteknologioiden kylläs-
läsnäolo. Vuorovaikutukseen osallistujien
tämässä maailmassa kasvokkaisen vuorovai-
keskinäisestä luottamuksesta tuleekin
kutuksen korvaavat yhä useammin erilaiset
digitaalisesti välittyneessä vuorovaiku-
teknologisesti välittyneet viestinnän muodot
tuksessa korostuneen tärkeää sisällön-
sähköpostista puheluihin, pikaviesteihin ja
jakoa koskevien kontrollimahdollisuuksien
yhteisöpalveluissa jaettaviin päivityksiin.
rajoittuneisuuden vuoksi.
Verkossa tapahtuvaa viestintää koskeva
Lisäksi vuorovaikutustilanteet eivät
huoli liittyy usein siihen, miten toiset tulkit-
useinkaan rajaudu yksinomaan tietyn
sevat jaettua sisältöä ja millaisia vaikutuksia
yhteisöpalvelun sisälle tai edes laajemmin
sillä voi olla ihmissuhteille. Luottamuksen
digitaalisten teknologioiden piiriin. Näin
ylläpitäminen digitaalisten teknologioiden
ollen luottamus ja sen ylläpitoon tarvittava
kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa
yhteistyö digitaalisissa ympäristöissä on
vaatii vaivaa, sillä jaettu sisältö voi päätyä
usein saumatonta jatkumoa vaivalle, jota
sellaisten ihmisten nähtäville, joille sitä ei
nähdään samojen ihmissuhteiden eteen
ollut tarkoitettu. Yhteisöpalveluissa tätä
kasvokkaisissa kohtaamisissa. Siinä, 23
tiede & tutkimus missä Facebookin avulla ollaan yhteydessä lähinnä entuudestaan tuttujen ihmisten kanssa, jakamistalous haastaa perinteisiä luottamuksen rakenteita, kun tavaroita voidaan lainata ja majapaikkaa tarjota myös tuntemattomille uusien luottamusta tukevien rakenteiden kuten online-profiileihin sidottujen mainemekanismien ansiosta. Koska tuntemattomien ihmisten kanssa toimiminen voi näyttäytyä riskinä, luottamus toisiin ihmisiin on jakamistalouteen osallistumisen keskeinen edellytys. Verkkopalveluissa sitä rakennetaan esimerkiksi käyttäjäprofiilien avulla, neuvottelemalla yhteistyöstä henkilökohtaisten viestien välityksellä sekä antamalla vuorovaikutuskumppaneille jälkikäteen palautetta, joka kaikille yhteisön jäsenille näkyessään kartuttaa osallistujien mainetta ja helpottaa sen arvioimista, kannattaako heidän kanssaan ryhtyä yhteistoimintaan. Luottamuksen saavuttamiseen yksilöidenvälisessä digitaalisessa kommunikaatiossa vaaditaan paitsi uusia työkaluja myös yhteisesti sovittuja sääntöjä siitä, kuinka henkilökohtaisessa viestinnässä käyttäydytään ja mikä osa viestinnästä saa päätyä laajemman yhteisön nähtäväksi. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että luottamus ei ole ainoastaan verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen ominaisuus tai vaatimus, vaan yhä useamman verkkopalvelun lähtökohtana on välittyneen (“online”) ja kasvokkaisen (“offline”) vuorovaikutuksen yhdistäminen ja uudenlaisten arkisten
¨Digitaaliset työvälineet sekä niihin liittyvä yhdessä tekemisen ja omaehtoisen organisoitumisen kulttuuri ravistelevat myös politiikan rakenteita.¨ auktoriteettivallan oikeutusta ja sen perustana toimivaa luottamusta. Verkkopohjaisten alustojen kuten blogien ja wikien vaivattoman saatavuuden ja helppokäyttöistymisen vuoksi maallikoille on avautunut mahdollisuus entistä suurempaan rooliin tiedon tuottamis- ja levittämisprosesseissa, jotka ovat perinteisesti olleet tutkijoiden, auktorisoitujen asiantuntijoiden ja lehdistön käsissä. Luottamus yleistä mielipidettä tai virallista totuutta edustaviin auktoriteetteihin on entistä helpompaa kyseenalaistaa, kun “kokemusasiantuntijoista” ja “vertaistoimijoista” koostuvat ryhmät voivat
käytäntöjen mahdollistaminen.
tuottaa oman totuutensa näiden rinnalle
LUOTTAMUS DIGITAALISESTI VERKOT-
Joukkovoimalla rakennettu ja jatkuvasti
TUNEISSA RYHMISSÄ JA VERTAISTOIMINNASSA. Digitalisaation mahdollistamat uudet viestintämuodot ja toimintamallit haastavat vanhoja vuorovaikutuksen rakenteita myös yksilöiden henkilökohtaisten suhteiden ulkopuolella. Ne uudistavat ryhmiin ja vertaistoimintaan liittyviä toimintamuotoja ja ravistelevat näiden myötä vakiintuneen
omien vertaisarviointiprosessiensa kautta. päivittyvä verkkotietosanakirja Wikipedia on kenties tunnetuin ja menestyksekkäin esimerkki digitalisaation mahdollistaman vertaistoiminnan tuloksista. Digitaaliset työvälineet sekä niihin liittyvä yhdessä tekemisen ja omaehtoisen organisoitumisen kulttuuri ravistelevat myös politiikan rakenteita. Esimerkiksi lyhyiden, enintään 140 merkin viestien julkaisemiseen
tiede & tutkimus suunniteltu Twitter-palvelu on valjastettu
näennäisesti täsmällisiin mittaustuloksiin.
kansalaistoiminnan keskeiseksi apuväli-
Digitaaliset teknologiat ja niihin liittyvä
neeksi näkyvästi viime vuosien sosiaali-
vertaistoiminnan kulttuuri luovat otollisen
sissa liikehdinnöissä eri puolilla maailmaa.
asetelman jakaa terveyteen liittyvää tietoa
Ihmiset ovat kääntyneet Twitterin puoleen
institutionaaliset säännöstelyperiaatteet
sankoin joukoin myös luonnonkatastrofien
ohittaen. Kasvava aktiivisten yksilöiden
yhteydessä sekä halutessaan ottaa osaa
joukko suhtautuu kriittisesti terveyttä
vaaliväittelyihin tai tiedottaa ajankohtai-
koskeviin auktoriteettirakenteisiin ja tahtoo
sista tapahtumista ja kommentoida niitä
ottaa aiempaa suuremman roolin omaa
omista näkökulmistaan. Teksti-, kuva- ja
terveyttään koskevissa päätöksissä ja
videosisällön levittämisen helpottumisen
niihin johtavissa tiedollisissa prosesseissa.
myötä maailmankuvia rakennetaan yhä
Tällaiseen aktiiviseen omasta terveydestä
enemmän silminnäkijyyttä, osallistumista ja
ja hyvinvoinnista huolehtimiseen liitetään
demokraattista vertaistoimintaa korostavilla
helposti vastakkainasettelu lääketieteen
toimintamalleilla.
ammattilaisten asiantuntijavallan ja kansa-
Terveyden ja hyvinvoinnin saralla
laisten oman toimijuuden välillä. Parhaim-
digitalisaation mahdollistamat muutokset
millaan yksilöiden omaehtoiset käytännöt
tiedon kokoamisessa, käsittelyssä ja tul-
ja lääketieteellinen ammattitaito voidaan
kinnassa tarjoavat maallikoille uudenlaista
kuitenkin sovittaa hedelmälliseen yhteis-
toimijuutta suhteessa omaan kehoonsa.
työhön. Ihannetilanteen saavuttamiseksi
Omaan terveyteen liittyvän tiedon kokoa-
tarvitaan lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen
minen helpottuu, kootun datan laskennal-
päivittämistä siten, etteivät instituutiot jäisi
lisesta käsittelystä tulee vaivattomampaa
hankalasti jälkeen yksilöiden omaehtoisista
ja yksilöille tarjoutuu mahdollisuus ainakin
käytännöistä.
25
tiede & tutkimus käyttävät sosioteknisissä järjestelmissä LUOTTAMUS DIGITAALISIIN SOSIOTEK-
tapahtuvasta toiminnasta syntyviä digitaalisia
NISIIN SYSTEEMEIHIN
jälkiä. Järjestelmien käytön oheistuotteena
Viimeinen luottamusta digitaalisten
syntyy kuitenkin valtavasti dataa esimerkiksi
teknologioiden alueella koskeva kysymys
niiden välittämästä vuorovaikutuksesta pitäen
liittyy itse teknologioiden luotettavuuteen
sisällään paitsi lähetettyjen viestien sisällön
sikäli, että ne tekevät juuri sen mitä lupaavat
myös niihin liittyvää “metadataa”, kuten
eivätkä jotain aivan muuta. Digitaalisista
aika- ja paikkatietoja. Erityisesti yksilöiden
sosioteknisistä systeemeistä on tullut tärkeä
ja ryhmien väliseen viestintään keskittynei-
osa yhteiskuntien toimintaa kannattelevaa
den systeemien ja niitä ylläpitävien suurien
infrastruktuuria ja ihmisten arkista toimintaa.
toimijoiden, kuten Facebookin ja Googlen,
Luottamus perinteisiin auktoriteetteihin voi
kohdalla keskeinen kysymys on siis myös
korvautua luottamuksella teknologiaan ja
se, millä perusteilla voimme luottaa siihen,
sen tarjoamaan toimijuuteen. Tästä johtuen
että vuorovaikutuksistamme syntyvää dataa
on olennaista ymmärtää, miten luottamus
käytetään sovitulla tavalla. Luottamus digitaalisiin sosioteknisiin systeemeihin edellyttää myös luottamista
Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Mobile Life Centressä Tukholman yliopistolla. Tämä kirjoitus on tiivistelmä Sakari Tammisen ja Vilma Lehtisen kanssa osana Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus -juhlakirjaa julkaistusta artikkelista ”Digitaalinen vuorovaikutus, muutos ja luottamus”. Versio tästä kirjoituksesta on julkaistu aikaisemmin Demos Helsingin blogissa.
¨Aina teknologian kehittäjät eivät itsekään ole käyttämästään vallasta erityisen tietoisia.¨
palveluntarjoajiin, jotka vastaavat systeemien kehittämisestä, ylläpidosta ja tyypillisesti myös niiden kautta kulkevan datan keräämisestä, säilyttämisestä ja käytöstä. Tähän liittyy olennaisesti luottaminen yhtäältä toimijoiden kompetenssiin rakentaa ja ylläpitää toimivia systeemejä ja toisaalta heidän hyvää tarkoittaviin motiiveihinsa. Systeemisuunnittelijoiden ja palveluntarjoajien valtaa muokata informaatiota käsitteleviä algoritmeja ja tiedonkeruumekanismeja voidaankin kutsua “muotoiluvallaksi”. Tämä muotoiluvalta jää helpommin piileväksi kuin perinteisten auktoriteettien vaikutusvalta. Aina teknologian
näihin abstrakteihin systeemeihin syntyy ja
kehittäjät eivät itsekään ole käyttämästään
millaiset tekijät pitävät sitä yllä.
vallasta erityisen tietoisia. Silloin uhkana voi
Sosioteknisiä systeemejä arvioidessaan
olla, että palveluja suunnitellaan kehittäjien
ihmiset ovat kiinnostuneita ensisijaisesti
omista lähtökohdista käsin sen valossa,
niiden toimivuudesta heidän haluamiinsa
mikä on heille “normaalia”, jolloin lopputu-
tarkoituksiin sekä siitä, että ne toimivat
loksena olevat sosiotekniset systeemit eivät
systemaattisesti siten kuin niiden kuuluukin
välttämättä vastaa erilaisten käyttäjäryhmien
toimia. Konfliktialueella toimivan journalistin on
tarpeita. Ilman vallan tiedostamista suunnitellut
voitava luottaa sähköpostin salaukseen, sillä
systeemit saattavat esimerkiksi tarkoittamatta
vääriin käsiin päätyessään luottamuksellisella
syventää vähemmistöjen marginaalisuutta.
viestillä voi olla kohtalokkaat seuraukset informantille tai journalistille itselleen. Useim-
LOPUKSI
miten sosioteknisiä systeemejä käyttävien
Kaikkiin kolmeen luottamuksen tasoon
ihmisten ensisijaiset huolenaiheet liittyvät
liittyen kerrotaan utooppisia ja dystooppisia
kuitenkin toisiin käyttäjiin. On harvinaisempaa
tarinoita siitä, miten uusi teknologia haastaa
pysähtyä miettimään, miten palveluntarjoajat
tai jopa murtaa vanhat toimintatavat ja kas-
vokkain syntyneet luottamuksen mekanismit.
Tietoverkkojen välittämää kommunikaatioita
”Uudesta” ja ”vanhasta” mediasta puhut-
ei voida enää pitää marginaalisena ilmiönä,
taessa uudempien digitaalisten viestimien
eikä sitä myöskään voida perustellusti erottaa
ja perinteisten joukkoviestimien suhdetta
niistä kasvokkaisista vuorovaikutuksista,
käsitellään usein toisen kuolemaan johtavana
joiden tutkiminen on sosiaalipsykologian
kaksintaisteluna. Mediahistorian perusteella
perinteinen vahvuusalue. Väitämme, ettei
tai ihmisten nykypäiväisiä mediakäytäntöjä
sosiaalipsykologia silti ole vieläkään nähnyt
tarkasteltaessa nämä vallassa olevat tarinat
kriittiseksi tutkimusalueeksi digitalisaatioon
eivät kuitenkaan kestä analyysia. Uudet
liittyviä murroksia luottamuksen eri analyysita-
viestintämuodot kyllä ravistelevat viestin-
soilla. Muuttuvatko inhimillisen luottamuksen
nällisiä rakenteita, mutteivät (ainakaan vielä)
reunaehdot digitalisaation myötä? Voisiko
näytä syrjäyttävän perinteisempiä viestimiä
eurooppalainen sosiaalipsykologia nousta
millään suoraviivaisella tavalla. Digitaalisten
vahvempaan rooliin kontekstin ja yksilöiden
teknologioiden merkitystä luottamuksen
kokemuksen arvokkuuden äänitorvina het-
reunaehdoille ja edellytyksille onkin hedelmäl-
kenä, jona mitä arkisimmistakin toimista jää
lisempää tarkastella sellaisen vaihtoehtoisen
digitaalisia jälkiä?
kertomuksen kautta, jossa uudet ja vanhat luottamuksen ja viestinnän rakenteet limittyvät toisiinsa ja elävät rinnakkain. Käynnissä olevien muutosten ymmärtämiseksi ja niiden keskellä luovimiseksi tarvitaan sosiaalipsykologista tutkimusta tarkastelemaan niin uusiin ilmiöihin liittyviä uusia käytäntöjä kuin puhetapojakin. Sosiaalipsykologialla on edellytykset auttaa yksilöitä, ryhmiä ja laajempia instituutioita
Lähteet: Bierhoff, J. W. & Vornefeld, B. (2004). The social psychology of trust with applications in the Internet. Analyse & Kritik, 26/2004, 48–62. Tamminen, S., Lampinen, A. & Lehtinen, V. (2014). Digitaalinen vuorovaikutus, muutos ja luottamus. Teoksessa L. Myyry, S. Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.), Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 225 – 247). Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:18. Helsingin yliopisto. [Vapaasti saatavilla osoitteessa http://tinyurl. com/l6rpd9h]
tarkastelemaan kriittisesti, mistä digitalisaation tuomassa ”suuressa muutoksessa” oikein on kyse ja miten se mahdollisesti vaatii päivittämään sosiaalipsykologisia perusajatuksia esimerkiksi erilaisten toimijoiden välisistä vuorovaikutuksista ja luottamuksesta sen kolmella tasolla. 27
muistokirjoitus
SOSIAALISTEN REPRESENTAATIOIDEN TUTKIMUKSEN ISÄ ON POISSA Teksti: Mia-Marisa Ranta / Kuva: Philippe Cam
Y
ksi aikamme suurimmista sosiaalipsykologian alan uranuurtajista, Serge Moscovici, kuoli marraskuussa 2014 kunnioitettavassa 89 vuoden iässä. Romaniassa vuonna 1925 syntynyt Moscovici teki tieteellisen uransa pääosin Ranskassa. Hänet tunnetaan etenkin kehittämästään sosiaalisten representaatioiden teoriasta, jonka hän esitteli vuonna 1961 ilmestyneessä väitöskirjassaan La psychanalyse, son image et son public. Hänen tuotantonsa on kuitenkin monipuolinen ja hän on kirjoittanut laajasti myös vähemmistövaikutuksesta, sosiaalisesta muutoksesta, tieteen filosofiasta ja poliittisesta ekologiasta.
Serge Moscovici (alun perin Srul
hän joutui pakkotyöhön useaksi vuodeksi
Hers Moscovici) syntyi vuonna 1925
myöhemmin toisen maailman sodan aikana.
juutalaisperheeseen Romaniassa Brãilan
Saksan rinnalla taistelleesta Romaniasta
kaupungissa. Hänen vanhempansa olivat
tuli sodan jälkeen neuvostomiehityksen myötä
viljakauppiaita, mutta he erosivat pojan
sosialistinen kansantasavalta ja poliittiset
ollessa nuori. Lapsuus oli vaikea, sillä
puolueet kommunistipuoluetta lukuun ottamatta kiellettiin. Republica Populara Românasta sukeutui kommunistinen dik-
tatuuri, jossa toisinajattelijoita vainottiin. ¨Moscovici Maasta lähtenyt Moscovici päätyi viimein tunnetaan etenkin Unkarin, Itävallan ja Italian kautta Pariisiin vuonna 1948. Pakolaisille myönnettävän sosiaalisten stipendin turvin hän suoritti Sorbonnen kandidaatin tutkinnon psykorepresentaatioiden yliopistossa logiasta vuonna 1949 ja päätyi tekemään kuuluisan psykiatrin ja psykoateoriastaan, mikä ei väitöskirjaa nalyytikon Daniel Lagachen ohjauksessa. Tämä tunnetaan yhtenä ranskalaisen kuitenkaan jäänyt hänen ainoaksi ¨Moscovici oli kontribuutiokseen sosiaalipsykologian vakuuttunut, että voidakseen selittää saralla.¨ sosiaalista muutosta oli tutkittava Moscovicin äiti hylkäsi perheensä. Lisäksi juutalaisvastaisuus alkoi saada jalansijaa ja valtavirrasta 1930-luvulla Romaniassa astuivat voimaan poikkeavia antisemitistiset lait, joiden nojalla Moscovici erotettiin koulusta vain 13 vuoden iässä. näkemyksiä.¨ Vuonna 1941 Moscovicin onnistui paeta täpärästi Bukarestin juutalaisvainoja, mutta 29
muistokirjoitus
¨Hän kritisoi vahvasti esimerkiksi kognitiivisen psykologian tapaa esittää ihminen informaatiota prosessoivana koneena.¨
kollegat tutkivat konformismin ilmenemistä, oli Moscovici kiinnostunut erityisesti ryhmäpolarisaatiosta ja olosuhteista, joissa ryhmän jäsenet eivät ole yksimielisiä. Hän oli vakuuttunut, että voidakseen selittää sosiaalista muutosta oli tutkittava valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, ja niinpä hän kohdisti kiinnostuksensa erityisesti vähemmistöjen vaikutuksen tutkimukseen. Tutkimuksissaan hän onnistuikin osoittamaan, että johdonmukaisesti ja taipumattomasti kantaansa puolustava vähemmistö voi saada aikaan muutoksen enemmistön ajattelussa. Työssään Moscovici hylkäsi yksilöiden ja kollektiivisen tason, psykologisen ja sosiaalisen, erottamisen toisistaan. Hän
psykoanalyysin uranuurtajista. Moscovici
kritisoi vahvasti esimerkiksi kognitiivi-
on myöhemmin kertonut, että pyrkiessään
sen psykologian tapaa esittää ihminen
Lagachen ohjaukseen hän tarkoituksella
informaatiota prosessoivana koneena.
vältteli mainitsemasta tulevalle ohjaajalleen,
Moscovici katsoi, että Pohjois-Amerik-
että varsinaisen psykoanalyysin sijaan hän
kalainen valtavirran sosiaalipsykologia,
oli oikeastaan kiinnostunut lähinnä niistä
joka muodostui pitkälti behavioristisista
arkijärjen käsityksistä, joita ihmisillä oli
ja individualistisista suuntauksista, sivuutti
psykoanalyysistä.
jotakin olennaista ihmisenä olemisesta: sen
Serge Moscovicin väitöskirja valmistui
reflektiivisen ja symbolisen ulottuvuuden.
vuonna 1961 ja on nimeltään Psychana-
Tästä huolimatta hän oli hyvin aktiivinen
lyse, son image et son public. Étude sur la
transatlanttisten suhteiden vaalija ja piti yllä
répresentation sociale de la psychanalyse
suhteita pohjoisamerikkalaisiin kollegoihinsa
(vapaasti suomennettuna: Psykoanalyysi,
kuten Festingeriin, Schachteriin, Deutschiin
sen imago ja yleisö. Tutkimus psykoana-
ja Pepitoneen. Leon Festingeristä ja Serge
lyysin sosiaalisesta representaatiosta).
Moscovicista tuli paitsi läheisiä kollegoita
Tutkimus kuvaa sitä, mitä tieteelliselle
myös hyviä ystäviä.
tiedolle tapahtuu, kun siitä tulee yleistä,
Moscovici teki pitkän uran, jonka
arkijärjen tietoa. Teos esittelee sosiaalis-
aikana hän ehti julkaista lukuisia teoksia
ten representaatioiden lähestymistapana
sekä toimia useissa eri tehtävissä mm.
tunnetun teorian, josta on sittemmin tullut
tutkijana eri instituuteissa (mm. CNRS,
merkittävä osa etenkin eurooppalaista
Princetonin yliopiston Institute of Advanced
sosiaalipsykologiaa.
Study, Stanfordin yliopiston Center for
Sosiaalisten representaatioiden teoria ei
Advanced Study in the Behavioral Sciences),
jäänyt Moscovicin ainoaksi kontribuutioksi
professorina (mm. Pariisin yliopisto, École
sosiaalipsykologian saralla. Toisen maail-
Polytechnique ja École Pratique des Hautes
mansodan aikaiset tapahtumat vaikuttivat
Études) sekä vierailevana professorina
syvästi Moscoviciin ja hänen ajatteluunsa.
useissa eri yliopistoissa (mm. New York
Kuten moni muukin aikalainen, hän oli myös
School for Social Sciences, Cambridgen
kiinnostunut sosiaalisesta vaikutuksesta
yliopisto, Louvainin yliopisto Belgiassa).
(social influence), mutta siinä, missä monet
Hän toimitti urallaan useita alan tieteellisiä
muistokirjoitus journaaleja ja oli myös perustamassa Euro-
vicin merkittävimpänä saavutuksena,
pean Association for Social Psychology
ns. valtavirtasosiaalipsykologian parissa
-yhdistystä sekä toimi sen ensimmäisenä
ja Pohjois-Amerikassa hänet tunnetaan
puheenjohtajana. Moscovici toimi myös
etenkin vähemmistövaikutusta koskevista
vuonna 1976 perustamansa European
tutkimuksistaan. Hänen tieteellinen työnsä
Laboratory of Social Psychology -tutki-
kattaa kuitenkin myös tieteen filosofian
muskeskuksen johtajana. Hänelle myönnettiin
ja poliittisen ekologian alat. Akateemisen
uransa aikana peräti 16 kunniatohtorin
uransa lisäksi Moscovici osallistui myös
arvoa eri yliopistoissa ympäri maailmaa
politiikkaan, erityisesti vasemmiston ja
sekä lukuisia kansainvälisiä tiedepalkintoja.
ympäristöliikkeen toimintaan, ja oli aktiivinen
Eurooppalaisessa sosiaalipsykologiassa
jäsen Maan ystävissä. Hänen poikansa
Moscovici tunnetaan etenkin sosiaalisten
Pierre Moscovici on kokenut sosialisti-
representaatioiden teoriastaan, jonka taustalla
poliitikko, entinen ministeri ja nykyinen
näkyy mm. Emile Durkheimin sosiologian
Euroopan unionin komissaari. Uraansa
vaikutus. Teoria on saavuttanut merkittävän
Serge Moscovici on kuvannut sarjaksi
aseman Euroopan lisäksi esimerkiksi Latina-
sattumia ja yllätyksiä. Näistä sattumista ja
laisessa Amerikassa, mutta on vähemmän
yllätyksistä muodostui kuitenkin merkittävä
tunnettu englanninkielisessä maailmassa.
elämäntyö. Kuollessaan 89 vuoden iässä
Moscovicin aihetta käsitelleen väitöskirjan
romanianjuutalaisperheen pojasta oli tullut
englanninkielinen käännös ilmestyikin vasta
ranskalaisen sosiaalipsykologian kenties
vuonna 2007. Tämä kertonee siitä, että
tunnetuin henkilöhahmo ja eurooppalaisen
huolimatta teorian jäämisestä vähemmälle
sosiaalipsykologian kiistaton merkkihenkilö.
huomiolle angloamerikkalaisissa maissa, teos on modernina klassikkona yhä ajankohtainen vielä vuosikymmeniä alkuperäisen julkaisunsa jälkeen. Vaikka eurooppalaisessa kontekstissa sosiaalisten representaatioiden teorian
Lähteet Kirjoitus pohjautuu pääosin EASP:n julkaisemaan muistokirjoitukseen sekä Le Mondessa ja Le Nouvel Observateurissa ilmestyneisiin artikkeleihin.
kehittämistä pidetäänkin usein Mosco-
¨Serge Moscovici on kuvannut uraansa sarjaksi sattumia ja yllätyksiä. Näistä sattumista ja yllätyksistä muodostui kuitenkin merkittävä elämäntyö.¨ 31
katsaus
ARKISTON KERTOMAA: YHDISTYKSEN VÄHÄ KRONIKKA Teksti: Esa Torniainen
S
“
uomen sosiaalipsykologien yhdistyksen tiedotuslehdessä” numero 1 marraskuussa 1995 tuore puheenjohtaja Liisa Eränen totesi sosiaalipsykologien sijoittuvan monille eri aloille, liittyvän eri ammattiyhdistyksiin ja yhteyksien muihin sosiaalipsykologeihin ehkä katkeavan. Hän pohti, johtuuko tämä siitä, ettei sosiaalipsykologi kenties ole ammatti vaan koulutusala; kysymys, johon myöhemmin karvaasti jouduttiin palaamaan – ja joka edelleen kaipaa vastausta.
Yhdistyksemme saavuttaessa kunnioitet-
sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli terveyden-
tavan mutta nuorekkaan 20 vuoden iän lienee
huollon ammatinharjoittamislainsäädäntöä:
korkea aika kronikoida näille sivuille asioita
kansanedustaja Ulla Anttila oli valiokunnan
vuosien varrelta. Tämä juttu perustuu lähes
(vara)jäsenenä ja tutkija Liisa Erästä kuultiin
yksinomaan yhdistyksen arkiston antimiin kuten
asiantuntijana. Tuolloin melko tuntematonta
toimintakertomuksiin, kokouspöytäkirjoihin
nimikettä ei kuitenkaan ollut mahdollista sisäl-
ja lehtiin. Kenties joku innostuisi laatimaan
lyttää lakiin. Ammattinimikeasia jäi elämään
kunnollisen historiikin vaikkapa neljännesvuo-
vahvasti liikkeelle panevana voimana, joka
sisatajuhlaamme?
osaltaan johti yhdistyksen syntymiseen.
LUOMINEN
valmisteleva työryhmä oli tehnyt valmistuneille
Keväällä 1995 yhdistyksen perustamista Sosiaalipsykologiaa on Suomessa opetettu
sosiaalipsykologeille kyselyn, johon vastasi 207
jo yli puoli vuosisataa, ja sosiaalipsykologeja
eli noin 50 % sosiaalipsykologeista. Suurin osa
on ollut mukana ammattinimikeasiassakin
vastaajista oli ollut kiinnostunut yhdistyksestä
ainakin jo 1990-luvun alussa, kun eduskunnan
ja halukkaita liittymään jäseniksi. Tärkeimpinä toiminta-alueina oli pidetty sosiaalipsykologien
¨Yhdistyksen perustava kokous pidettiin perjantaina 19.5.1995 Helsingissä yliopiston luentosalissa osoitteessa Fabianinkatu 28. Osallistujia oli peräti 41 henkilöä.¨
tiedon ja taidon tunnetuksi tekemistä sekä toimintaa ammattinimikkeen laillistamiseksi. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin perjantaina 19.5.1995 Helsingissä yliopiston luentosalissa osoitteessa Fabianinkatu 28, jossa nykyisin toimii oppimiskeskus Aleksandria. Esityslistan mukaan ennen kokousta kansanedustaja Ulla Anttila esitti katsauksen laillistamiseen liittyviin kysymyksiin. Kokouksen avasi ja puhetta johti Liisa Eränen, sihteerinä oli Marjo Palomäki-Lampinen, pöytäkirjantarkastajina Helena Kupiainen ja Vilma Hänninen sekä ääntenlaskijoina Kati Ahlstedt ja Henrik Kärkkäinen. Osallistujia kokouksessa oli arkistossa säilyneen pöytäkirjakopion mukaan peräti 41 henkilöä – alkuperäinen pöytäkirja läsnäolijaluetteloineen on valitettavasti kadoksissa. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin ensimmäiset säännöt ja allekirjoitettiin perustamiskirja – näitäkään asiakirjoja ei ole arkistoon säilynyt. Päätettiin myös heti hakeutua yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Liisa Eränen, joka luotsasi yhdistyksen
katsaus alkutaivalta neljän ensimmäisen toimintavuoden ajan aina 3.3.1999 asti. VAUHDILLA MATKAAN (1995 – 1997) Yhdistyksen ensitehtäviksi oli perustavan kokouksen pöytäkirjaan kirjattu ”vaikuttaminen sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimuksiin, pyrkiminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO, nyk. Valvira) rekisteriin, jäsenhankinta sekä jäsenrekisterin perustaminen”. Yhdistyksessä tarkasteltiin sosiaalipsykologien oikeutta käyttää psykologin nimikettä
¨Lehteä julkaistiin 2-4 kertaa vuodessa, aluksi ”Suomen sosiaalipsykologit ry:n tiedotuslehden” nimellä.¨
ja vertailtiin Helsingin yliopiston psykologien ja sosiaalipsykologien tutkintovaatimuksia. Tämä johti 19.2.1996 annettuun lausuntoon TEO:lle, jota pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin, jotta sosiaalipsykologit voisivat toimia terveydenhuollossa laillistettuina ammattihenkilöinä siten, että oikeus psykologin ammatin harjoittamiseen laajennettaisiin koskemaan sosiaalipsykologin koulutuksen saaneita. Yhdistys osallistui yliopistojen sosiaalipsykologian soveltavien ammatillisten erikoistumisopintojen 25 opintoviikon opintokokonaisuuden suunnitteluun, jolla pyrittiin tasoittamaan sosiaalipsykologien ja psykologien tutkinnoissa ollutta laajuuseroa. Psykologiliiton kanssa käynnistettiin neuvottelut mahdollisesta yhteistyöstä sosiaalipsykologin ammattinimikkeen laillistamiseksi; samoin PsykoNetin kanssa pyrittiin käynnistämään yhteistyötä.
varsinainen rekisterimerkintä hyväksyttyine
Myös eduskuntaan pidettiin yhteyttä.
sääntöineen tosin vahvistettiin vasta 10.1.1997.
Terveydenhuoltoalan lisäksi viriteltiin viran-
Uuden yhdistyksen oli tärkeää tehdä
omaisyhteyksiä myös sosiaalialalla: yhdistys
itseään tunnetuksi ja tavoittaa niin uusia kuin jo
oli yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriön
yhdistykseen liittyneitä jäseniä. Yhteydenpito-
(STM) työryhmään, joka arvioi sosiaalihuollon
muodoiksi vakiintuivatkin pian valtakunnallinen
ammatinharjoittamislain tarpeellisuutta. Yhdistys
lehti ja paikalliset jäsentapaamiset; myös
teetti myös selvityksen sosiaalipsykologin ja
sähköpostilista oli käytössä jo alkuajoista lähtien.
sosiaalityöntekijän tutkintovaatimusten sisällöistä
Lehteä julkaistiin 2 – 4 kertaa vuodessa, aluksi
ja vastaavuuksista.
”Suomen sosiaalipsykologit ry:n tiedotusleh-
Kolmannen toimintavuoden 3.7.1998
tenä”, kunnes helmikuun numerosta 1/1998
päivätyssä toimintakertomuksessa noteerattiin,
alkaen napakalla nimellä ”Sosiaalipsykologi”.
että yhdistyksen aktiivisen toiminnan johdosta
Jäsenilloissa jäsenet pääsivät tapaamaan
mm. työvoimahallinnon uudet asiantuntijavirat (n.
toisiaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista
180 virkaa) ovat avoinna sosiaalipsykologeille.
ja kuulemaan mielenkiintoisia alustuksia. Iltoja
Yhdistysrekisterissä yhdistys on ollut nimellä
järjestettiin useita vuosittain niin Helsingissä,
Suomen sosiaalipsykologit ry 17.8.1995 lähtien;
Tampereella kuin Kuopiossakin. Tapaamisissa 33
katsaus kävi hyvin väkeä – mm. 24.9.1997 Tampereella
aluksi kaikissa kolmessa kaupungissa, mutta
ravintola Villa 1898:ssa (ent. ja nyk. Finlaysonin
vähitellen Kuopion illat näyttävät loppuneen.
palatsi) parikymmentä osallistujaa keskusteli
Osallistujamäärät hiukan laskivat: vuonna 2000
aiheesta ”Sosiaalipsykologian mahdollisuudet”
Helsingissä keskimäärin 15 ja Tampereella 7.
professori Anja Riitta Lahikaisen alustamana.
Illoissa alusti eri alojen sosiaalipsykologeja,
Syksyllä 1997 matkattiin m/s Georg Otsilla
esimerkiksi Tampereella 10.2.2000 yrittäjä
Tallinnaan, jossa tutustuttiin Pedagogisen
Hannele Punakivi, 12.4.2000 kuntoutussuunnit-
instituutin psykologian laitoksen toimintaan
telija Elina Mäenpää ja 17.5.2000 Merivoimien
ja sosiaalipsykologian opetukseen; illalla Eesti
sosiaalipäällikkö Liisa Eränen.
Draamateaterissa nähtiin Hendrik Toomperen
Myös yhdistyksen kokousten yhteyteen
ohjaus Philip Ridleyn näytelmästä ”Maail-
järjestettiin ohjelmaa: vuosikokousta 7.3.1998
makõiksuse kiireim kell” (Maailmankaikkeuden
edelsi vireää keskustelua herättänyt profes-
nopein kello). Matkanjohtajaksi oli pyydetty
sori Karmela Liebkindin esitelmä aiheesta
professori Klaus Helkama, ja retkueessa oli
”Sosiaalipsykologi monikulttuurisessa työssä”;
matkalaisia 22.
seuraavan vuosikokouksen 3.3.1999 aloitus-
Yhdistys oli alusta asti esillä myös
ohjelmaksi puolestaan oli järjestetty vastikään
Sosiaalipsykologian päivillä: Tampereella 1995
avatun nykytaiteen museo Kiasman opastettu
ohjelmaan oli merkitty yhdistyksen puheenjo-
kierros. Myös opinto- ja virkistysmatka Tallin-
htajan puheenvuoro otsikolla ”Kaikki Suomen
naan järjestettiin taas 11 osallistujan voimin
sosiaalipsykologit yhtykää!” Seuraavaksi
15.–16.5.1999 – teemana oli ”Vuorovaikutus
Kuopiossa yhdistys osallistui jo päivien järjestä-
koulutuksessa” ja ohjelmassa oli mm. viron
miseen. Vuodesta 1997 alkaen tapahtumasta
kielen alkeet suggestopedisesti.
tuli kaksipäiväinen siten, että yhdistys vastasi
Tampereella oltiin järjestämässä Sosiaa-
toisen päivän suunnittelusta ja järjestämisestä
lipsykologian päiviä 4.-5.12.1998 teemalla
tavoitteena soveltavan, käytännönläheisen
”Teknologia ja valta vuorovaikutuksessa”,
sosiaalipsykologian tuominen takaisin päivien
mukana noin 80 osallistujaa. Seuraavana
ohjelmaan. Helsingissä järjestettyjen päivien
vuonna Kuopiossa otsikolla ”Sosiaalipsykologia
teemana oli ”Asenteet ja ennakkoluulot – nyt!”.
2000-luvulla – pelkkää puhettako?” yhdistys
Yhdistyksen aktiivinen rooli toisen päivän
vastasi taas jälkimmäisen päivän 27.11.1999
ohjelmassa näyttää jatkuneen ainakin vuoteen
ohjelmasta; mukana oli 43 innokkaasti kes-
2003 asti.
kustelevaa osallistujaa. Perinne jatkui vuoden kuluttua Helsingissä päivien teeman ollessa
VAUHTI KIIHTYY KOHTI PETTYMYKSIÄ
”Uuden vuosituhannen arvot ja asenteet”:
(1998 – 2000)
soveltavaa ja käytännöllistä sosiaalipsykolo-
Jäsentapaamiset jatkuivat, jopa kuukau-
giaa sisältävän toisen päivän (25.11.2000)
sittain mutta ainakin useita kertoja vuodessa,
sessioiden aiheina oli työelämän, huolenpidon
¨Yhdistykselle kehitettiin logo Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Graafikko-opiskelija Kong Xiao Hongin suunnitteleman logon elämänmyönteisyyttä, dynaamisuutta ja iloisuutta kiiteltiin.¨
katsaus leikillisesti kutsutun logon elämänmyönteisyyttä,
¨Toisin kuin alkutaipaleellaan, yhdistys ei enää saanut sosiaalipsykologian laitoksilta taloudellista tukea, mikä edellytti oman tulonhankinnan tehostamista.¨
dynaamisuutta ja iloisuutta kiiteltiin. Suunnittelu maksettiin pitämällä korkeakoulun opiskelijoille marraskuussa 1999 ”Vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen koulutuspäivät”. Logolla varustettuja valkoisia ja okrankeltaisia T-paitoja hankittiin myytäväksi ja tarroja jaettiin elokuun 1999 lehden mukana. Aikaisempien vuosien yksimielisten valintojen jälkeen vuosikokouksessa 3.3.1999 puheenjohtaja ja hallitus valittiin vaalein, puheenjohtajaksi tuli Heli Tuutti. Muotovirheiden rasittamat päätökset jäivät moitteenvaraisiksi ja korvattiin pian uusilla päätöksillä, kun joukko jäseniä esitti hallitukselle kirjallisen vaatimuksen uuden kokouksen pitämisestä. Se pidettiinkin 28.4.1999 ja puheenjohtajaksi vaihtui vaalilla Marjo Palomäki-Lampinen. Vuodelle 2000 puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Ilpo Vilkkumaa, hallituksesta jouduttiin taas äänestämään.
ja yleinen etiikka. Osallistujia toisena päivänä oli 45 ja ensimmäisenä 127.
Vuonna 1999 sääntöjä muutettiin siten, että opiskelijajäsenten jäsenmaksu oli enin-
Yhdistykselle kehitettiin logo Taideteollisen
tään puolet varsinaisen jäsenen maksusta,
korkeakoulun kanssa. Logon toivottiin kuvaavan
jolloin yhdistyksen kokoukselle jäi päätösvalta
sosiaalipsykologian luonnetta yksilöä, ryhmää
tarkasta summasta. Päätettiin myös siirtyä
ja yhteiskuntaa yhdistävänä vuorovaikutustie-
kahden kokouksen malliin: syyskokouksessa
teenä, sekä kuvastavan sosiaalipsykologian
henkilövalinnat ja kevätkokous olisi muutoin
monimuotoisuutta ja dynaamisuutta – logosta
varsinainen vuosikokous – näin hallituksen
haluttiin myös näkyvän, miten erikokoiset
toimintakausi oli jatkossa kalenterivuosi, sama
ja -näköiset (elämän-, organisaation-, tms.)
kuin tilikausi. Muutokset tulivat rekisteröidyiksi
osaset muodostavan toimivan kokonaisuuden.
yhdistysrekisteriin ja voimaan 26.10.1999.
Graafikko-opiskelija Kong Xiao Hongin suunnit-
Toisin kuin alkutaipaleellaan, yhdistys ei
telemaa maitopojaksi tai tanssivaksi hahmoksi
enää saanut sosiaalipsykologian laitoksilta taloudellista tukea, mikä edellytti oman tulonhankinnan tehostamista – jäsenmaksu nostettiinkin vuodesta 1998 alkaen 100 markkaan (16,8 euroa) varsinaisilta jäseniltä ja 50 markkaan (8,4 euroa) opiskelijoilta. Yhdistyksen talous oli silti tiukalla: syyskokouksessa 1999 todettiin jäsenmaksujen perinnän olevan vaikeaa, ja vuodelta 2000 jäsenmaksunsa oli suorittanut vain joka kolmas, 380 jäsenestä 131. Hallituksen pöytäkirjoissa vuosilta 1998-1999 on pohdintaa ammattieettisestä lautakunnasta, sen roolista ja mahdollisista jäsenistä; sellaisen perustamisesta tai toiminnasta ei arkistossa 35
katsaus kuitenkaan ole viitteitä. Eettisiä sääntöjä sen sijaan työstettiin ja 11.5.1999 ne todettiin valmiiksi. Kunniasäännön nimellä elokuun 1999 lehdessä julkaistut proosamuotoiset säännöt sisälsivät seuraavat alaotsikot: Lähtokohdat, Vaikuttavuus, Ihmisarvo, Tasa-arvo, Asiantuntijuus,
Puheenjohtajat
Luotettavuus ja työmoraali, Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja Vastuu. Sosiaalipsykologi-lehti oli edelleen yhdistyksen keskeinen tiedotuskanava, sitä julkaistiin 2 – 3 kertaa vuodessa. Lehden visuaalinen ilme
Liisa Eränen 19.5.1995 – 3.3.1999 (3,8 v)
Heli Tuutti
uudistui vuonna 1999, kun taitosta vastannut Heljä Franssila suunnitteli uuden ulkoasun. Helmikuun 1999 lehdessä oli jäsenkysely, johon vastasi 37 % eli 129 jäsentä, joista 50
4.3.1999 – 28.4.1999 (0,2 v)
% oli pääkaupunkiseudulta. Yhdistyksen
Marjo Palomäki‑Lampinen
lähes 90 % aikoi jatkaa jäsenenä. Lehti sai
29.4.1999 – 31.12.1999 (0,7 v)
Ilpo Vilkkumaa 1.1.2000 – 31.12.2000 (1,0 v)
Hannele Punakivi 1.1.2001 – 31.12.2006 (6,0 v)
John Pihlaja
1.1.2007 – 8.6.2009 (2,4 v)
Heikki Kantanen 9.6.2009 – 31.12.2010 (1,6 v)
Kirsi Majander 1.1.2011 – 31.12.2011 (1,0 v)
Paula Jalo 1.1.2012 – 31.12.2012 (1,0 v)
toimintaan oltiin kohtalaisen tyytyväisiä ja kiitosta, ja yli puolet vastaajista koki yhdistyksen edistäneen sosiaalipsykologien ammattiidentiteetin kasvua – monille jo yhdistykseen kuuluminen kohotti ammatti-identiteettiä. Vain reilu kolmannes vastaajista toivoi yhdistyksen ottavan ammattiliiton roolin; 70 % kuului jo johonkin ammattiliittoon ja heistä vain 40 % oli valmis vaihtamaan. Ammattiliitoksi ryhtymisen sijaan viriteltiin yhteistyötä Valtiotieteilijöiden liiton (nyk. Suomen yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry) kanssa: Valtiotieteilijä-lehdessä oli Marjo PalomäkiLampisen kirjoittama sosiaalipsykologeja käsittelevä juttu, ja yksi hallituksen kokous sekä syyskokous 20.11.2000 pidettiin liiton tiloissa. Myös Psykologiliiton kanssa ylläpidettiin keskusteluyhteyttä, mm. liiton toimistolla oli 20.3.2000 yhdistyksen kevätkokous, jonka jälkeen psykologien puheenjohtaja Tuomo Tikkanen kertoi järjestönsä ajankohtaisista asioista. Laillistamisasiassa jatkettiin yhteydenpitoa
Henna Karhunen
TEO:een: yhdistys päivitti esityksen sosiaali-
1.1.2013 – 31.12.2013 (1,0 v)
psykologien pätevyydestä terveydenhuollon
Mia-Marisa Ranta 1.1.2014 –
ammattihenkilöiksi uusien tutkintovaatimuksien mukaiseksi ja antoi ehdotuksensa arvioinnissa käytettäviksi asiantuntijoiksi. Nimikeasiassa yhdistys tapasi myös sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen ja opetusministeri Olli-
Pekka Heinosen. Eduskuntaan pidettiin yhteyttä etenkin kansanedustaja, sosiaalipsykologi Ulla Anttilan kautta. Liisa Eränen nimitettiin edustamaan yhdistystä STM:n 15.9.1998 asettamaan sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädäntöä valmistelevaan työryhmään. Eränen kertoi vuoden 2000 yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa työstämisen saamasta huonosta suunnasta: työryhmä ei pitänyt sosiaalipsykologia ammattina, joten sitä ei ehdoteta lakiin mukaan, ja sosiaalipsykologit halutaan sulkea sosiaalialan ammateista, myös asiantuntija- ja johtotehtävistä. Työryhmä luovutti muistionsa vihdoin 22.5.2001. Sosiaalipsykologit eivät lakiehdotukseen mahtuneet ankarista ponnisteluista huolimatta; Eränen jättikin esitykseen yksilöidysti perustellun eriävän mielipiteen. Myös terveydenhuollon puolella tuuli oli vastainen: PsykoNet oli antanut kielteisen lausunnon sosiaalipsykologien laillistamisesta, arkistolähteen mukaan ”muun muassa sen vuoksi, että psykologeja on riittävästi ilman sosiaalipsykologien laillistamistakin”. LAILLISTAMISEN KAREILTA VÄLJEMMILLE VESILLE (2001 – 2003) Yhdistys oli edistänyt ammattinimikeasiaa ensimmäisten viiden vuoden aikana aktiivisesti monella rintamalla, ja vaikka myötämielistäkin
katsaus suhtautumista oli saatu ja jopa pieniä voitto-
ilmeeseen oltiin tyytyväisiä.
jakin voitu kirjata, oli päätavoitteessa koettu
Jäseniltoja yhdistys järjesti edelleen ainakin
karvas tappio niin terveydenhuollossa kuin
Helsingissä, mm. 8.1.2001, jolloin Työterveys-
sosiaalialallakin.
laitoksen tutkija, sosiaalipsykologi Marjo Vartiai-
Vaikka nimikeasiaa ja sosiaalipsykologien
nen alusti aiheesta ”Yhteistyön edistämisestä
yhteiskunnallisen aseman edistämistä ei unoh-
työpaikoilla”. Etenkin jouluglögi- ja teatteri-ilta
dettu, arkistolähteiden valossa se näyttää
4.12.2001 sai runsaan osanoton, esityksenä
jääneen taka-alalle ja muuttuneen proaktiivisesta
oli Virus-teatterin ”EI/NEJ”. ”Vääryyspäivänä”
reaktiiviseksi: esimerkiksi vuonna 2002 yhdistys
22.4.2002 pohdittiin, miksi sosiaalipsykologi
antoi Opetusministeriölle lausunnon koskien
ei ole pätevä tiettyihin virkoihin kuten sosiaali-
psykologian ja sosiaalipsykologian opetusta
työntekijäksi tai koulukuraattoriksi – samoihin
lukiossa, ja vuonna 2003 Opetusministeriön
aikoihin hallituksessa pohdittiin, ”minkä rintamien
pyynnöstä yhdistys laati lausunnon psykote-
kanssa ammattinimikeasioista voi neuvotella”.
rapiakoulutustyöryhmän muistiosta.
Helsingissä syyskokouksen 28.11.2003 jälkeen
Toiminnan painopiste näyttää kuitenkin
Jari Sarasvuo puhui otsikolla ”Sosiaalipsyko-
selvästi siirtyneen ulkoisesta vaikuttamisesta
logian desantin tunnustuksia”, kuulijoina jopa
enemmänkin sosiaalipsykologiyhteisön iden-
kolmisensataa henkilöä. Vuosina 2001-2003 yhdistys vastasi totuttuun tapaan Sosiaalipsykologian päivien
¨Yhdistys oli edistänyt ammattinimikeasiaa ensimmäisten viiden vuoden aikana aktiivisesti monella rintamalla.¨
toisen, lauantaipäivän soveltavammasta ohjelmasta. Tampereella 23.-24.11.2001 ensimmäisen päivän teemana oli ”Subjektiivisen kokemuksen sosiaalipsykologiasta” ja käytännönläheiseksi kiitellyn jälkimmäisen päivän otsikkona ”Sosiaaliset representaatiot yksilöllisen kokemuksen jäsentäjinä sosiaalisessa kontekstissa”. Yhdistys jakoi myös gradupalkinnon, jonka kriteereinä oli vähintään magnan arvosana ja sovellettavuus; palkinnon sai Tampereen yliopistosta valmistunut Atte Oksanen keveyden sosiaalipsykologiasta otsikolla ”Yhdeksi ja toiseksi: rihmoja taiteilijan minuudesta”. Helsinki järjesti päivät 8.-9.11.2002 juhlavuo-
titeetin ja sisäisen yhteydenpidon ylläpitämiseen.
tenaan teemalla ”40 vuotta sosiaalipsykologiaa
Edellisten kahden vuoden aikana yhdistyksellä
Helsingissä”, ohjelmassa mm. pääministeri
oli ollut kolme eri puheenjohtajaa, mutta nyt alkoi
Paavo Lipposen tervehdys. Lauantaille yhdistys
taas pidempijänteinen kausi: Hannele Punakivi
oli koonnut viisi esitystä eri alueilta yhteisellä
toimi puheenjohtajana vuosina 2001-2006.
alaotsikolla ”Sosiaalipsykologisten käytäntöjen
Sosiaalipsykologi-lehti julkaistiin kolmesti
nykyisyys ja tulevaisuus”. Lisäksi yhdistys jakoi
vuodessa. Numeroa 3/2002 jaettiin yli tuhat
sosiaalipsykologian käytäntöjä edistävälle
kappaletta sosiaalipsykologien tunnettuuden
gradulle palkinnon: sen sai Leena Sandström,
parantamiseksi, mm. ”rekrytointifirmoihin
joka oli tehnyt gradunsa Tampereella otsikolla
ja suurten firmojen henkilöstöosastoille” –
”Eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa
kokonaispainos oli peräti 1600 kpl (vrt. lehden
nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon”.
1/2014 painos oli 650). Taittaja Tarja Heikkilän
Kuopiossa 28.-29.11.2003 perjantain
vuonna 2003 muokkaamaan lehden uuteen
otsikkona oli ”Uudet dilemmat ja sosiaali37
katsaus psykologia” ja lauantain ”Sosiaalipsykologeja
Vuoden 2004 lehtien sisältö muodostui
toiminnassa”. Susanna Sneck Helsingistä pal-
lähes pelkästään sosiaalipsykologian päivien
kittiin soveltavasta ja ajankohtaisesta gradusta
esityksistä. Vuoden 2005 huhtikuun numero
otsikolla ”Synnytyksen jälkeinen masennus.
puolestaan oli kaikkien aikojen muhkein,
Masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä
64-sivuinen työhyvinvointinumero. Marraskuun
äitiydestä ja masennuksesta sosiaalisten
lehden kirjoittajat taas olivat lähes kaikki Hel-
representaatioiden näkökulmasta.”
singin laitokselta, olivathan Sosiaalipsykologian
Uutena tiedotusmuotona avattiin 25.3.2001
päivät sillä kertaa Helsingissä
osoitteessa www.sosiaalipsykologit.net jo
Jäseniltoja vuodelle 2004 ei suunniteltu,
pitkään työstetyt yhdistyksen www-sivut,
ja vuodelta 2005 löytyy merkintä vain yhdestä.
joista saatiin positiivista palautetta. Merkittävä
Runsasta kiinnostusta herättänyt tilaisuus
kehityspanostus tehtiin vuonna 2003, kun
järjestettiin 19.4.2005, jolloin Ben Furman
verkkosivut uudistettiin ja yhdessä muutaman
puhui otsikolla ”Se on pienestä kiinni: Ratkaisukeskeinen näkökulma työyhteisön ilmapiirin parantamiseen.” Sosiaalipsykologian päivien 26.-27.11.2004 lähtökohtana oli heijastaa Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian ominaislaatua teemalla ”Aika, muutos, historia”. Ohjelmassa oli yhdistyksen koordinoima työpaja otsikolla ”Markkina-arvo ja optiot – sosiaalipsykologien tulevaisuuspaja”. Yhdistys jakoi gradupalkinnon Kuopiosta valmistuneelle Riitta Rönkölle, jonka opinnäytteen otsikkona oli ”Isovanhempien merkitys lapsenlapsille kolmessa eri ikäryhmässä”. Helsingin päivillä 2005 yhdistystä ei enää mainita järjestäjänä; ohjelmassa säilyi kuitenkin vielä gradupalkinnon jako. LÄHES PYSÄHDYS (2006 – 2008) Vuosien 2006-2007 kohdalla arkiston hiljaisuus on korviahuumaava: jokin satunnainen
muun yhdistyksen ja tietotekniikkatoimittajan
hallituksen kokouksen pöytäkirja löytyy, yhdis-
kanssa kehitettiin ajanmukainen jäsenrekis-
tyksen kokousten pöytäkirjoja ei. Hajanaisista
terijärjestelmä ”Palvelumylly”, jossa jäsenet
muistiinpanoista, muista dokumenteista ja
saattoivat ylläpitää tietojaan sekä halutessaan
ilmestyneistä lehdistä voidaan kuitenkin pää-
julkistaa ne asiantuntijarekisterissä. Tämä
tellä jotain toiminnasta. Vuodelle 2008 ei liene
järjestelmäkokonaisuus palveli yhdistystä aina
valittu uutta hallitusta, mikä osaltaan selittänee
vuoden 2012 syksyyn asti.
dokumenttien vähäisyyttä.
LIPUMINEN SUVANTOON (2004 – 2005)
2006 Helsingissä järjestettiin yhteisiä teatte-
Toimintakertomuksen mukaan vuonna Vuosista 2004-2005 arkisto on erityisen
ritapaamisia ja käytiin tutustumassa erilaista
vaitonainen, mm. toimintakertomukset ja
työtä tekevien sosiaalipsykologien työpaikkoihin;
hallituksen pöytäkirjat pääosin puuttuvat.
ainakin 12.1.2006 on kokoonnuttu aiheen
Viitteitä vilkkaasta toiminnasta ei ole myöskään
”Tarinallinen näkökulma ongelmallisen yhteisön
lehdessä, joka kuitenkin jatkoi ilmestymistään
arvoihin, tunteisiin ja vuorovaikutukseen”
kahdesti vuodessa.
tiimoilta: osallistujalistalla on 7 nimeä.
katsaus Vuonna 2006 TEO julkaisi vaatimukset
koska siitä, että valintaa olisi aikanaan tehty,
psykoterapiakoulutukseen hakeutuvien
ei ollut dokumentteja. Myöhemmin kävi ilmi,
peruskoulutuksesta – lyhyt lista, jossa sosiaa-
että myös vuosi 2007 oli tarkastamatta, joten
lipsykologia on erikseen mainittuna.
vuoden 2009 syyskokous täydensi syysko-
Henkitoreissaankin yhdistys on jatkuvasti
kouksen 2006 valitsemia tarkastajia, koska
kyennyt julkaisemaan lehteä: alusta lähtien
heistä toinen oli joutunut henkirikoksen uhriksi
joka vuosi on aina ilmestynyt vähintään yksi
ja varatilintarkastajaan ei saatu yhteyttä.
lehti, kuten vuonna 2006. Seuraavana vuonna
Kesäkuun kokous päätti myös sääntö-
numeroita tuli kaksi: maaliskuussa ilmestynyt
muutoksista, joilla haluttiin vaikeuttaa toi-
oli teemaltaan opiskelijanumero ja kirjoittajat
minnan hiipumista jatkossa: hallituksen
enimmäkseen opiskelijoita; marraskuun nume-
maksimikokoa kasvatettiin ja äänivaltaisten
rossa puolestaan painotus oli haastatteluissa,
jäsenten määritelmää laajennettiin luopumalla
joita oli peräti kuusi. Myös vuonna 2008 lehti
”kahden kerroksen väestä” eli poistamalla
julkaistiin kaksi kertaa: maaliskuun lehden
vajaavaltainen opiskelijajäsenyys. Muutoksen
jutuista noin puolet ja marraskuun lehdestä
tarpeellisuus tuli todistettua jo seuraavissa
lähes kaikki oli päätoimittaja Maija Normajan
kahdessa kokouksessa, joissa vielä jouduttiin
kirjoittamia.
elämään vanhoilla säännöillä: kumpaankin saatiin houkuteltua vain yksi äänioikeutettu jäsen. Opiskelijoille haluttiin kuitenkin säilyttää
VIRVOITTAMINEN (2009 – 2010) Vuoden 2009 alkupuolella kourallinen
alempi jäsenmaksu ja samalla laajentaa sitä
Helsingin sosiaalipsykologian opiskelijoita Heikki
muihin taloudellisiin perusteisiin. Luotiin siis
Kantasen johdolla alkoi kysellä yhdistyksen
jäsenmaksuluokat: ”täysi maksu” eli I luokka
perään: keväällä pidettiin pari tapaamista, joissa
työssäkäyville ja II maksuluokka opiskelijoille ja
oli yhdistyksen elvyttämisestä kiinnostunutta
muille vastaavassa taloudellisessa asemassa
väkeä, ml. viimeinen, ainakin vuodelle 2007
oleville kuten eläkeläisille ja työttömille. Samalla
valittu puheenjohtaja John Pihlaja. Päätettiin
luovuttiin sanomalehti-ilmoittelusta koollekutsu-
kutsua koolle yhdistyksen kokous 8.6.2009,
menetelmänä ja siirryttiin sähköisiin viestimiin.
jossa loppuvuoden puheenjohtajaksi valittiin
Korjausten jälkeen muutetut säännöt tulivat
Heikki Kantanen, joka jatkoi puheenjohtajana
voimaan 6.4.2010.
myös vuoden 2010.
Yhdistyksen ilmeen uudistaminen
Poikkeuksellisesti kesän 2009 kokous
käynnistyi jäsenäänestyksellä, jossa valittiin
valitsi tilintarkastajat vuosille 2008 ja 2009,
uusi logo. Suvi Silfverbergin suunnittelema
JÄSENMÄÄRÄ 500
400
300
200
100
0 1995
2000
2005
2010
39
katsaus voittajaehdokas kuvastaa ajatonta ajan hen-
saatu päivitettyä ajan tasalle. Niinpä vuodelle
keä ja jäsenistön kesken käytävää aktiivista
2010 korotettiin jäsenmaksua hiukan, uudet
vuorovaikutusta; punaiset sävyt ovat merkki
maksut olivat 25 ja 8 euroa. Jäsenmaksujen
kannanottokyvystä ja omistautuneisuudesta
keruuta tehostettiin myös tomerasti.
toiminnallemme; logo edustaa sekä kovia
Yhdistyksen hiljaiselon ajan kirjanpito
että pehmeitä arvoja ja sen järjestelmällinen
oli jäänyt osin hoitamatta ja näiden vuosien
muoto kuvastaa asioidemme olevan hyvässä
alkuperäinen tositeaineisto oli suurelta osin
järjestyksessä ja hyvin suunniteltuja.
kadoksissa, joten uusi rahastonhoitaja valmisteli vuosien 2007, 2008 ja 2009 kirjanpidot eri lähteistä haalittujen tietojen pohjalta minimikuntoon ja tilintarkastettaviksi. Kevätkokous 2010 urakoikin yhdessä istunnossa vahvistetuiksi näiden kolmen vuoden tilinpäätökset ja myönsi niiden osalta vastuuvapaudet, koska
Syksyllä 2009 ehdittiin julkaista yksi lehti,
dokumenttien puutteellisuudesta huolimatta
jota jaettiin myös Kuopion sosiaalipsykologian
mitään toimintaan ja taloudenpitoon liittyvää
päivillä. Vuonna 2010 päästiin jo normaa-
sisällöllistä huomautettavaa ei löytynyt.
livauhtiin eli kahden lehden julkaisemiseen
Historiatiedon turvaamiseksi vietiin läpi
vuosittain. Lehdet noudattivat yhdistyksen uutta
arkistoprojekti: vuosien aikana tuotetut doku-
raikasta visuaalista ilmettä, joka oli suunniteltu
mentit kerättiin talteen mahdollisuuksien mukaan
yhdessä lehden taittaneen Agnetha Leschin
ja järjestettiin asianmukaisesti pitkäaikaista
kanssa. Myös verkkosivujen ilme uudistettiin
säilyvyyttä silmälläpitäen. Arkistosta luovutettiin
perusteellisesti ja tekninen toteutus kevyesti
Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaan sieltä
siten, että ylläpitäminen on mahdollista. Uudet
puuttuvia Sosiaalipsykologi-lehden numeroita,
sivut julkaistiin 4.5.2010.
joita arkistossa oli enemmän kuin yksi, ja vas-
Uusille sosiaalipsykologian opiskelijoille
taavasti Fennica-kokoelmasta tilattiin kopiot
lähetettiin onnittelukirjeet. Myös sosiaalinen
muutamasta numerosta, jota yhdistyksen
media otettiin huomioon: Facebookiin avattiin
arkistossa ei ollut.
yhdistykselle sivu ja LinkedIniin ryhmä.
siaalipsykologi Toimittaja
Opiskelija
Kouluttaja ja suunnittelijaTutkija
Projektikoordinaattorimaahanmuuttokurssilla
vastaava yrityksessä Monikulttuurisuustyöntekijä
kielen tulkki
Päihdehuollon sosiaalipsykologi Toimittaja
Tutkimusjohtaja tasa-arvoasiat
PolitiikkaToimituspäällikkö
Tutkija
Opiskelija
Kouluttaja ja suunnittelija
KV-vastaava yrityksessä Monikulttuurisuustyöntekijä
Viittomakielen tulkki
Tutkimusjohtaja 1/2010
Projektikoordinaattori
tasa-arvoasiat
Tutkija
Politiikka
ijärjestelmien sosiaalipsykologia Koordinaattori kuluttajien käyttäytyminenympäristöpolitiikka ja sukupuolijärjestelmien sosiaalipsykologia Koordinaattori kuluttajien käyttäytyminen
sosiaalipsykologi
eri Sosiaalityöntekijä Erikoistutkija tilastomenetelmät Työsuunnittelijaja energian säästö Kurssisihteeri Sosiaalityöntekijä Erikoistutkija tilastomenetelmät Työsuunnittelija
Kevään 2010 sosiaalipsykologikyselyyn
Yhdistys järjesti elokuussa 2009 vapaa-
vastasi 96 henkilöä, joista lähes puolet
muotoisen kesätapaamisen, johon osallistui
opiskelijoita ja 72 % yhdistyksen jäseniä.
20 jäsentä. Yhdessä Helsingin sosiaalipsyko-
Kysyttäessä annetuista vaihtoehdoista kolmea
logien alumnien kanssa järjestettiin 19.4.2010
tärkeintä tapaa, joilla yhdistys voisi parhaiten
”Työyhteisöjen monikulttuurisuus” –tilaisuus,
palvella jäseniä, kärkeen nousivat luennot ja
jossa oli kolme alustajaa ja 38 osallistujaa.
ja koulutukset (79 % kannatti) ja ammatillisen
Kesätapaaminen 3.9.2010 houkutti paikalle
aseman edistäminen (67 %). Myös lehti (48 %),
13 ja uutena perinteenä käynnistetty pikkujoulu
verkkosivut (47 %) sekä virkistäytymis- ja verkos-
14 jäsentä. Yhdistys näkyi myös vuoden 2010
toitumistapahtumat (38 %) saivat kannatusta,
Sosiaalipsykologian päivillä Tampereella lyhyen
sen sijaan matkat ja retket (2 %) eivät juurikaan.
tervehdyspuheenvuoron muodossa sekä jaka-
Ammattinimikeasia jakoi vastaajia vahvasti: 42
malla lehteä; myös yhdistyksen syyskokous
% kannatti jotain laillistamisvaihtoehtoa, 34 %
pidettiin päivien yhteydessä.
katsoi, ettei sosiaalipsykologia ole ammatti
rapiatyö perheneuvolassa Työvoimaneuvoja Professori PsykoterapeuttiSuunnittelija Tutkimus- ja terapiatyö perheneuvolassa Työvoimaneuvoja Professori Psykoterapeutti
yhmätyö pakolaisasiat
onsultti
eutti
Lehtori
Elämäntapa- ja konfliktipuhetutkimusPsykoanalyytikko
Liikkeenjohdon konsultti
Kuvataideterapia
ntikoordinaattori
Tuntiopettaja
Asiantuntija
Ratkaisukeskeinen lyhytterapiaAssistentti Työnohjaaja
Lehtori
Elämäntapa- ja konfliktipuhetutkimus
Suomen sosiaalipsykologit ry:n jäsenlehti Konsultti Liikkeenjohdon konsultti Ratkaisukeskeinen
JärjestötyöntekijäSosiaalityöntekijä
ErityisluokanopettajaPerheneuvoja
Analyytikko
Ohjaaja ryhmätyö pakolaisasiat
Kouluttaja
Perheterapeutti
Kuvataideterapia
Työhyvinvointikoordinaattori
Tuntiopettaja
Asiantuntija
Työnohjaaja
Analyytikko
lyhytterapia
Järjestötyöntekijä
Erityisluokanopettaja
astaava Tasa-arvotyöntekijä Harjoittelija Freelancer ProjektipäällikköPäihdetyöntekijä Rekrytointivastaava Tasa-arvotyöntekijä Harjoittelija Freelancer Projektipäällikkö
orisotyöntekijä
Kirjailija
ntoutussihteeri
Freelance-kouluttaja
rkamiesharjoittelija
ttäjä
Journalisti
Toimintakeskuksen johtajaMarkkinointipsykologi Konttoristi
Sosiodraaman vetäjä
Toimistosihteerikehitysvammahuollossa TyövoimaneuvojaStipenditutkija
Henkilöstöpäällikkö
Henkilöstöhallinnon sihteeri
Nuorisotyöntekijä
Kirjailija
Kuntoutussihteeri
Freelance-kouluttaja
Eurovirkamiesharjoittelija
Journalisti
Toimintakeskuksen johtaja Konttoristi
Henkilöstöpäällikkö
Toimistosihteeri Työvoimaneuvoja
TyöyhteisönMarkkinointisuunnittelija Yrittäjä Sosiodraaman vetäjä Henkilöstöhallinnon sihteeri Työyhteisön
erapeutti Kulutusanalyytikko Voimavarakouluttaja Mielenterveyshuollonkehittämistyöntekijä Traumaterapeutti Kulutusanalyytikko Voimavarakouluttaja Mielenterveyshuollon
Työ-
ja
organisaatiopsykologian
Henkilöstökonsulttityöntekijä
asiantuntija
Kouluttaja
Työ- ja organisaatiopsykologian asiantuntija
Henkilöstökonsultti
ja terveystoimen talouspäällikkö Markkinointipäällikkö ToimitusjohtajaKuntoutuspsykologi Sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö Markkinointipäällikkö Toimitusjohtaja
uunnittelija
Tutkimusassistentti
Erikoistutkija
Vanhustyön johtajaJournalisti Koordinaattori
Suunnittelija
Tutkimusassistentti
Erikoistutkija
Vanhustyön johtaja
si Henkilöstöasiain päällikkö Tiedottaja Asiamies MielenterveysseuranTiedekuntasihteeri Amanuenssi Henkilöstöasiain päällikkö Tiedottaja Asiamies Mielenterveysseuran
aja
Copywriter
Kuntoutusalan työntekijä
Järjestösihteeri
Johtavatukihenkilö
Tukikodin johtaja
Copywriter
Kuntoutusalan työntekijä
Järjestösihteeri
Johtava
Toimituspäällikkö Rehtori Erikoistyövoimaneuvoja Kehitysyhteistyön jasosiaaliterapeutti Yliaktuaari Toimituspäällikkö Rehtori Erikoistyövoimaneuvoja Kehitysyhteistyön ja
Konsultti HR-vastaava Rekrytointikonsultti Henkilöarviointiassistenttipakolaisasian koordinaattori ww.sosiaalipsykologit.fi
utkija
Tiimityökouluttaja
Opettaja
Päivähoidon erikoissuunnittelijaInformaatikko
Konsultti HR-vastaava Rekrytointikonsultti Henkilöarviointiassistentti
Työilmapiiritutkija
Tiimityökouluttaja
Opettaja
Päivähoidon erikoissuunnittelija
Harjoittelija Rasismin vastaisen kampanjan koordinaattori TerveystutkijaMaahanmuuttosuunnittelija Harjoittelija Rasismin vastaisen kampanjan koordinaattori Terveystutkija
ijä Työnjohdon konsultti Äänitarkkailija Ryhmänohjaaja Kasvatus- ja
Vuoden 2009 lopussa jäsenrekisterissä
vaan tieteenalapohjainen koulutus; loput 24
oli ollut 458 jäsentä, joista jäsenmaksun
% jätti vastaamatta tai valitsi vaihtoehdon ”ei
maksaneita vain 51 %. Jäsenmaksujen keruu
koske minua” tai ”muu”.
oli viime vuosina ollut säästöliekillä, ja kirstun
Henkiin herätetyn yhdistyksen uusi hallitus
pohja alkoi jo pilkahdella, kun taloustilanne oli
koki ammatillisen aseman edistäminen tärkeäksi,
katsaus mutta sen tiimoilta ei vielä juurikaan ehditty
tiedoin. ”Palvelumyllystä” luovuttaessa siirrettiin
aktivoitua raunioiden raivaamisen keskellä.
myös jäsenrekisteri toiseen verkkopalveluun.
Yhdistys antoi kuitenkin kesällä 2010 STM:lle
Tilaisuuksien järjestämisen tiedostettiin
kannanoton psykoterapeuttikoulutuksen
palvelevan lähinnä pääkaupunkiseudun
uudistamisehdotuksesta.
jäseniä, rahkeita kun ei ainakaan vielä ole ollut
UUTEEN VAUHTIIN (2011 – 2015) Paikkaansa hakevalla yhdistyksellä on viime vuosina ollut useita puheenjohtajia: Kirsi Majander (2011), Paula Jalo (2012), Henna Karhunen (2013) ja Mia-Marisa Ranta (2014–2015). Hallituksessa on kuitenkin ollut vuodesta toiseen ainakin kohtalainen jatkuvuus, ja pari henkilöä on ollut mukana aina kesästä 2009 lähtien. Säännöllisesti kahdesti vuodessa ilmestyvä Sosiaalipsykologi-lehti on edelleen yhdistyksen keskeisimpiä panostuksia. Tunnettuuden edistämiseksi lehteä ryhdyttiin jakamaan maksutta myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoihin ja sitä tarjottiin myös suurimmille kunnallisille kirjastoille; kaikkiaan kirjastojakelu on noin 50 kpl. Syksyllä 2014 käynnistettiin lehden ilmeen ja formaatin kokonaisuudistus, jonka lopputulosta, hyvä lukija, parhaillaan tarkastelet! Ajankohtaisista asioista tiedotetaan sähköpostitse jäsenkirjeellä 4 – 5 kertaa vuodessa. Sosiaalisesta mediasta etenkin Facebook on ahkerassa käytössä: yhdistyksen sivulle linkataan mm. kiinnostavia mediajuttuja. Kaikki jäsenemme eivät kuitenkaan käytä Facebookia, joten vuonna 2014 otettiin käyttöön erikseen tilattava uutiskirje, johon näitä Facebook-linkkauksia myös kerätään ja lähetetään sähköpostitse enintään kerran kuussa; uutiskirje on myös ei-jäsenten tilattavissa. Verkkosivujen graafinen ilme oli päivitetty jo 2010, mutta vanha palvelualusta ”Palvelumylly” vuodelta 2003 oli tullut auttamatta tiensä päähän. Se korvattiin yhdistyksille suunnatulla yleisellä palvelualustalla. Samalla mahdollistettiin uudet sisällöt kuten lehden näköispainokset verkossa ja myöhemmin vuonna 2013 julkistettu Sosiaalipsykoblogi. Toisaalta asiantuntijarekisteri menetettiin; siellä tosin oli enää vain harva sosiaalipsykologi rekisteröityneenä – ja pääosin vanhentunein
Mitä tapahtuikaan laillistamisasialle? Laillistaminen tai nimikesuojaus oli yhdistyksen alkuvaiheissa vahvasti toiminnan keskiössä ja sitä vietiin eteenpäin ainakin kolmella tavalla: a) sosiaalipsykologeille haluttiin täydennyskoulutuksen jälkeen oikeus käyttää psykologin nimikettä terveydenhuollon alalla tai sosiaalipsykologeille haluttiin oma suojattu ammattinimike b) terveydenhuollon ja c) sosiaalitoimen alalla. Kaikissa näissä hankkeissa valitettavasti tie nousi pystyyn. Tähän näyttää vaikuttaneen kahtalaiset tekijät: 1. ”Sosiaalipsykologi” on katsottu koulutukseksi eikä samalla tavalla ammatiksi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla suojatut ammatit. Koulutuksen monipuolisuus ja sosiaalipsykologien työelämään sijoittumisen moninaisuus ovat samalla sekä rikkaus että akilleen kantapää, joka vaikeuttaa sosiaalipsykologin määrittelyä ammatiksi. Tätä gordionin solmua ei ole vielä kyetty ratkaisemaan. 2. On väitetty, että nykyinen ammattien laillistaminen ja nimikesuojaus perustuu lähinnä lobbausvoimaan. Puhtaasti vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen vaikutusvalta on kovin rajallinen johtuen mm. kontaktien puutteesta poliittisiin päättäjiin. Lisäksi yhdistyksen kattavuus sosiaalipsykologien kentässä on verrattain matala: ehkä 20-25 % valmistuneista on yhdistyksen jäseninä, kun vaikkapa Psykologiliitto rehvastelee yli 90 % kattavuudella. Voiko olla niin, että sosiaalipsykologit alan asiantuntijoina eivät usko joukkovoimaan? 41
katsaus järjestämiseen muualla Suomessa. Koulutuksia
työmarkkina-asemaa ja toiveita yhdistyksen
ja tapaamisia oli jossain määrin toivottu, joten
toiminnalle. Vastaajia oli 209, tuplasti verrattuna
niitä pidettiin kuitenkin tarpeellisina.
vuoden 2010 kyselyyn. Yhdistykseltä toivottiin
Helsingin alumnien kanssa 11.5.2011
etenkin ammatillisen aseman edistämistä,
järjestetty koulutus- ja keskusteluilta ”Sosiaali-
luentotapahtumia ja koulutuksia sekä lehteä
psykologi yrittäjänä” keräsi 35 osallistujaa. Koko
ja verkkosivujen ylläpitämistä.
päivän koulutus fasilitointitekniikoista järjestettiin
Yhteistyötä laitosten ja opiskelijayhdistysten
1.2.2013, osallistujia oli maksimimäärä 18 ja
kanssa alettiin kehittää: fukseja lähestyttiin onnit-
palaute varsin hyvää. Koulutus oli maksullinen
telukirjeellä mitä parhaimman opiskelupaikan
mutta hinta kohtuullinen kattaen vain kustan-
saamisen johdosta. Tutkintojen uudistamisen
nukset. Yhdistys tuki markkinointiyhteistyön
myötä osassa yliopistoja ei pääainetta enää
muodossa Helsingin Psykoterapiainstituutin
valita heti, joten sähköpostitse tarjottiin kai-
28.1.2013 järjestämää koulutusta, jonka
kille uusille yhteiskuntatieteiden opiskelijoille
puhujana oli Kenneth Gergen.
mahdollisuutta tilata lehden näytenumero
Vapaamuotoiset ns. after work –tilaisuudet
maksutta ilmoittamalla osoitteensa. Näin
ovat vakiinnuttaneet paikkansa, niitä on järjestetty
pyrittiin saavuttamaan sosiaalipsykologiasta
1 – 2 vuosittain, mm. kevätkokouksen yhteydessä
kiinnostuneet uudet opiskelijat.
19.3.2012, jolloin ruoan sosiaalipsykologiasta
Opiskelijayhdistysten kanssa pidettiin
alusti tutkimusjohtaja, VTT Anna Bäckström; sekä
yllä yhteistyötä myös mm. osallistumalla
20.3.2013 aiheena lapset ja television katselu,
Status ry:n 45-vuotisjuhlaan tervehdyksellä
alustajana YTT Satu Valkonen. Kesätapaamisia
ja tukimaksulla sekä ostamalla Statuksen
ja pikkujouluja on järjestetty verkostoitumisen
lehdestä mainostilaa samoin kuin vuosittain
ja vapaan keskustelun mahdollistamiseksi,
Interaktio ry:n ja myöhemmin myös Socius
sekä kulttuuriaktiviteetteja kuten opastetut
ry:n fuksihaalareista.
kierrokset Suomenlinnassa kesällä 2011 sekä
Yhdistys ei ole ammattiliitto, mutta
Helsingin Taidemuseo Tennispalatsin näyttelyissä
etenkin ammatilliseen asemaan liittyvissä
kesällä 2014. Tilaisuuksien osallistujamäärä
asioissa liittojen kanssa on helposti yhteisiä
on vaihdellut 7 – 18 välillä.
intressejä. Etenkin SVAL:n (nyk. Yhteiskunta-
Näkymistä Sosiaalipsykologian päivillä on
alan korkeakoulutetut ry (YKA)) kanssa alettiin
pidetty tärkeänä, vaikka resurssit eivät riitäkään
pohtia yhteistyötä. Tämä konkretisoitui mm.
edes unelmoimaan vanhasta mallista, jossa
siten, että vuonna 2014 Sosiaalipsykologi-lehti
yhdistys vastasi toisen päivän ohjelmasta.
jaettiin YKA:n jäsenille, joiden pääaineena oli
Kuopiossa 17.-18.11.2011 jaettiin syksyn
sosiaalipsykologia ja vastavuoroisesti yhdis-
lehteä ja osallistuttiin paneelikeskustelun
tyksen jäsenille jaettiin YKA:n Ura-lehti, jossa
”Dialogi – hyvä sana mutta vaativa laji” suun-
oli esittely yhdistyksestä sekä kansikuvajuttu
nitteluun ja värvättiin siihen kaksi keskustelijaa.
varapuheenjohtaja Saara Rapelista.
Helsingissä 23.-24.11.2012 yhdistyksellä oli
Koulukuraattoreiden pätevyysvaati-
ständi, jossa oli jaossa mm. syksyn Sosiaali-
muksiin liittyen yhdistys antoi syyskuussa
psykologi-lehteä – toiminta herätti kiinnostusta,
2013 eduskunnan sivistys- sekä sosiaali- ja
ja hyvä pino uusia jäsenhakemuksiakin saatiin;
terveysvaliokunnille kannanoton oppilas- ja
puheenjohtajamme oli myös päivien sisältöä
opiskeluhuoltolain muutosesitykseen – asiasta
suunnitelleessa työryhmässä. Myös Tampe-
pidettiin yhteyttä myös YKA:aan ja sosiaali-
reelle 22.-23.11.2013 osallistuttiin ständillä,
psykologian oppiaineisiin; myös nämä tahot
lisäksi syyskokous pidettiin päivien yhteydessä,
antoivat eduskunnalle kannanottonsa. Vali-
samoin kuin Helsingin päivillä 21.-22.11.2014.
tettavasti kelpoisuusvaatimusten kiristys meni
Sosiaalipsykologi-kyselyllä toukokuussa
kuitenkin pääosin läpi ja sosiaalipsykologien
2013 kartoitettiin taas mm. sosiaalipsykologien
mahdollisuus tulevaisuudessa toimia koulu-
Voiko sosiaalipsykologi-nimikettä käyttää? Yhdistyksen mielestä voi. Sosiaalipsykologi-nimike on vuosikymmenien saatossa vakiintunut käyttöön etenkin epävirallisissa yhteyksissä, vaikka se ei olekaan virallistettu (laillistettu tai nimikesuojattu) ammattinimike. Nimikkeen käytön asianmukaisuus on kontekstisidonnaista: nimikettä ei pidä käyttää niin, että syntyy väärinkäsityksen vaara eli riski siitä, että joku erehtyy luulemaan sosiaalipsykologia psykologiksi. Psykologi on terveydenhuollon alalla lailla suojattu ammattinimike, niinpä väärinkäsityksen vaara on erityisen suuri juuri sote-alalla: asiaan vihkiytymätön saattaa olettaa sosiaalipsykologin olevan laillistetun psykologinimikkeen variantti siinä kuin vaikkapa neuropsykologi tai koulupsykologi. On eettistä toimia niin, että tällaista väärinkäsitystä ei voi päästä syntymään. Käyttäkäämme siis sosiaalipsykologi-nimikettä ylpeinä – mutta asianmukaisesti ja vastuullisesti! kuraattoreina merkittävästi heikkeni 1.8.2014 voimaan tulleiden lakien myötä. Vaikuttamaan tulisi päästä jo lakien ministeriövalmistelussa eikä vasta eduskun-
alkuvuodesta 2015, kun molemmat antoivat lausuntonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle muutoksista lakiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä.
takäsittelyvaiheessa. Niinpä yhdistyksen hallitus
Niin juuri: ”lakiin sosiaalihuollon ammat-
alkoi kattavammin seurata mm. keskeisten
tihenkilöistä!” Mitä olikaan kirjattu 20 vuotta
ministeriöiden lakihankkeita. Myös jäseniltä
aiemmin yhdistyksen perustavan kokouksen
toivottiin tietoa asioista, joihin tulisi puuttua;
pöytäkirjaan yhdistyksen ensimmäisiksi tehtäviksi?
tällaisen vinkin pohjalta annettiinkin 2014 lau-
Aivan oikein: ”…vaikuttaminen sosiaalihuollon
sunto Kelan AURA-kuntoutuksen standardiin
kelpoisuusvaatimuksiin…” Samojen perusa-
ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksista
sioiden kanssa siis edelleen painitaan – nyt ja
– vinkki välitettiin myös YKA:lle, joka antoi
epäilemättä vielä kotvan aikaa. Yhdistystoiminta
yhdistyksen kantaa tukevan lausunnon. Koe-
onkin kestävyys- eikä voimalaji.
teltua yhteisvaikuttamista noudatettiin myös 43
Nimi:
Koulutus:
Työ:
Harrastukset:
Terttu Lehti
VTM, pääaineena sosiaalipsykologia Koulutussuunnit- Opiskelu ja v. 2001. Lisäksi suorittanut telija Tullikou- oppiminen, Palmenian henkilöstön kehittämisen lulla patikointi, hiihto, lisäkoulutusohjelman. Aiemmalta mökkeily, marjastus koulutukseltaan laborantti. ja sienestys sekä Valmistumassa tekniikan perhe ja ystävät lisensiaatiksi keväällä 2015.
haastattelu
SOSIAALIPSYKOLOGISTA TEKNIIKAN LISENSIAATIKSI Teksti: Esa Alm / Kuva: Tertu Lehti
T
erttu Lehti on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja toimii Tullikoululla koulutussuunnittelijana. Hän on syntynyt Helsingissä mutta on asunut elämänsä Lohjalla, jossa edelleen asuu perheensä kanssa. Terttu harrastaa opiskelua ja oppimista, matkailua, patikointia, hiihtoa, mökkeilyä, marjastusta ja sienestystä, muuta liikuntaa sekä perheen ja ystävien kanssa oleilua. Mainittakoon tässä kuriositeettina, että professori Anna-Maija Pirttilä-Backman, josta on henkilökuva tässä lehdessä, toimi myös Tertun opettajana sosiaalipsykologian opinnoissa. Lehtemme jututti Terttua, seuraavassa hänen mietteitään.
Miten sinusta tuli sosiaalipsykologi? Halusin nuorena nopeasti työelämään. Lukio ei siinä vaiheessa kiinnostanut. Luin sitten laborantiksi ja tein töitä lääketeollisuudessa ja ympäristöpuolella. Kolmekymppisenä minulla oli jo perhe ja mietin uravalintaani uudelleen. Päätin suorittaa aikuislukion Lohjalla ja olin talvet koulussa ja kesät töissä. Olin aina haaveillut opettajan urasta. Lukion psykologian kurssien kautta kiinnostuin myös sosiaalipsykologiasta. Pyrin lukion suoritettuani lukemaan opettajan opintoja Turkuun ja sosiaalipsykologian opintoja Helsingin yliopistoon. En ensin päässyt kumpaankaan, mutta sitten valmennuskurssin suorittamisen jälkeen pääsin molempiin ja valitsin sosiaalipsykologian, josta valmistuin 2001.
Mitä sivuaineita luit ja mikä oli gradusi aihe? Sivuaineina luin työpsykologiaa ja johtamista sekä kasvatustieteitä. Sosiaalipsykologian graduni käsitteli ryhmän kehittymistä.
Miten vastavalmistuneen sosiaalipsykologin ura eteni? Kävin aluksi yliopiston työnhakukurssin. Siihen sisältyi potentiaalisen työnantajan haastattelutehtävä ja näin päädyin Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtajan puheille. Hän sanoi haastattelun jälkeen, että aikuiskoulutuspuolella voisi olla tehtäviä tarjolla. Näin päädyin tuntiopettajaksi ja koulutin siellä mm. ammattitaidon arvioijia, esimiestyötä tekeviä, työttömiä 45
haastattelu
¨Sosiaalipsykologinen tieto lisää ymmärrystä ihmisten ja ryhmien käyttäytymisen lainalaisuuksista ja sen kautta myös hallinnan tunnetta.¨ ja maahanmuuttajia. Suoritin myös aikuiskoulutukseen suuntautuvat pedagogiset opinnot 2003 sekä näyttötutkintomestarikoulutuksen. Nuoruuden molemmat haaveet siis lopulta toteutuivat. Minusta tuli sekä sosiaalipsykologi että opettaja.
Miten sosiaalipsykologi ja opettaja päätyi Tullin palvelukseen? Huomasin, että Tulli haki vuonna 2005 henkilöä tullialan ammattitutkinnon kehittämishankkeeseen ja tulin valituksi. Olihan minulla kokemusta aikuisten ammatillisista näyttötutkinnoista. Työpaikakseni tuli konkreettisesti Tullin koulutus, joka sijaitsee Munkkiniemessä Hollantilaisen tiellä ja joka on entinen Kadettikoulu.
Mitä Tullikoululla opetetaan ja mitä itse siellä teet? Tullialan koulutus toteutetaan henkilöstökoulutuksena, toisin sanoen ensin on hakeuduttava Tulliin töihin, jonka jälkeen koulutetaan tullialalle. Tullikoulutus jakautuu ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tehtäväkohtaiseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Peruskoulutuksen kesto operatiivisissa tehtävissä toimiville on noin 2,5 vuotta ja asiantuntijatehtävissä toimiville noin vuoden. Peruskoulutettu Tullin työntekijä voi osallistua syventävään ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Lisäksi Tullin koulutus toteuttaa eriaiheisia neuvottelu- ja ajankohtaispäiviä sekä kieli- ja tietotekniikan kursseja. Itse aloitin Tullikoululla vuonna 2006 monivuotisen projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa Tullille oma ammattitutkinto. Tutkinnon toteutusvaiheessa yhteistyökumppaniksi tuli Kouvolan seudun ammattiopisto. Hanke oli melkoinen, mutta vihdoin 12.2.2015 ensimmäiset tullilaiset tullialan ammattitutkinnon suorittajat saivat tutkintotodistuksensa. Ensimmäinen tullialan ammattitutkinnon suorittanut Tullin asiakasryhmä valmistui lokakuussa 2014. Tutkinnon ja sen toteutuksen rakentaminen Tulliin oli valtava urakka, joten olen tosi iloinen, että se tuottaa viimeinkin valmistuneita. Suoritin myös lisäkoulutuksena Palmenian Henkilöstön kehittämisen koulutusohjelman sekä olin kehittämässä Kosovon Turvallisuusakatemiaan ammattikorkeakoulutasoisia tullipuolen erikoistumisopintoja. Virallinen tittelini on koulutussuunnittelija ja toimin myös koulutuskoordinaattoreiden ja -sihteerien tiiminvetäjänä.
haastattelu
Kaiken tämän lisäksi opiskelet vielä tekniikan lisensiaatiksi! Kerro miten tämä on mahdollista? Opiskelu on aina kiinnostanut ja innostanut minua ja koska sosiaalipsykologian opiskelujeni sivuaineena minulla oli työpsykologia ja johtaminen, päädyin suorittamaan jatkotutkinnon Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella työpsykologian ja johtamisen yksikössä vuonna 2008. Lisensiaattityöni on nyt pientä viilausta vaille valmis ja valmistun keväällä 2015 tekniikan lisensiaatiksi. Lisensiaattityöni aihe on: ”Esimiesten kokemuksia haasteellisesta vuorovaikutustilanteesta esimiehen ja alaisen välillä – tapaustutkimus valtionhallinnossa”.
Mitä hyötyä sosiaalipsykologiasta on ollut urallasi? Elämä ylipäätänsä on vuorovaikutusta ja työelämässä taidot korostuvat entisestään. Sosiaalipsykologinen tieto lisää tietoisuutta ja ymmärrystä ihmisten ja ryhmien käyttäytymisen lainalaisuuksista. Yksilötasolla tämä tieto lisää mm. ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta, itsetietoisuutta ja sen kautta myös hallinnan tunnetta. Sosiaalipsykologit eivät tietenkään ole mitenkään näiden ihmisten ja ryhmien toimintaa koskevien ilmiöiden ulkopuolella. Joskus kuulee esimerkiksi verrattavan omaa sosiaalipsykologian opinahjoa muihin vastaaviin. Omaa opinahjoa pidetään kaikkein parhaimpana ja muita huonompina, vaikkei ehkä juurikaan ole kokemusta muiden opinahjojen toiminnasta. Erilaiset vääristymät esimerkiksi ovat siis läsnä meidän kaikkien ajattelussa. Lisensiaattityöni on myös mitä suurimmassa määrin sosiaalipsykologinen, sillä sen kantavana voimana on attribuutioteoria ja ajattelun vääristymät, erityisesti perustavan attribuutioerheilmiön ilmeneminen esimiestyössä, kun tarkastellaan kriittisiä tapauksia eli esimiesten kokemia haasteellisia vuorovaikutustilanteita esimiehen ja alaisen välillä.
Kerro vielä mitä kuuluu nykyisyyteesi ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Viimeistelen juuri lisensiaattityötäni valmiiksi. Lisäksi suoritan paraikaa Opetushallinnon tutkintoa, joka antaa rehtorin pätevyyden. Muuten jatkan työskentelyäni Tullikoululla ja katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
¨Tutkinnon ja sen toteutuksen rakentaminen Tulliin oli valtava urakka, joten olen tosi iloinen, että se tuottaa viimeinkin valmistuneita.¨ 47
kirjat
TUORETTA SOSIAALIPSYKOLOGIAA SUOMEN KIELELLÄ
Myyry, L., Ahola, S., Ahokas, M. & Sakki, I. (toim.) (2014). Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:18. 361 s. Teksti: Esa Alm / Kansi: Eemeli Hakoköngäs
Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa http://tinyurl.com/ l6rpd9h
Juhlakirjat ovat siitä hyviä, että kun
kovinkin erilaisista artikkeleista. Jos toisesta
niitä tehdään, samalla saadaan luettavaksi
luvusta nostaa muutaman artikkelin esiin, niin
päivitettyä suomalaista sosiaalipsykologian
ensimmäinen niistä puhuu nykyisin kovinkin
tutkimusta. Kaikki kunnia myös ulkomaisille
muodissa olevasta ruokakulttuurista ja sen
kirjoittajille. Kyseessä oleva kirja on Anna-Maija
riskeistä. Siinä käsitellään mm. ”kauhukurkkuja
Pirttilä-Backmanin merkkipäivän juhlakirja,
ja karppausta”. Siis ketä tulisi uskoa ruokaris-
jonka kirjoittajia ovat ennen kaikkea suo-
keistä ja terveellisyysväitteistä puhuttaessa.
malaiset sosiaalipsykologit ja lähitieteiden
Jokainenhan on havainnut, miten ristiriitaista
edustajat. He kirjoittavat enimmäkseen
tietoa ruokariskeistä saadaan. Toinen ko. luvun
aiheista, jotka ovat olleet läheisiä Anna-Maija
merkittävä artikkeli käsittelee mindfulnessia
Pirttilä-Backmanille.
ja sen historiaa. Mindfulnessissa on kysymys
Kirja jakaantuu aihepiireittäin kolmeen
hyväksyvästä, tietoisesta läsnäolosta. Tässä
lukuun: Ajattelu ja sosiaaliset representaatiot,
sitä käsitellään nimenomaan alkuperäisestä,
Tieto ja asiantuntijuus sekä Oikeudenmukai-
sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Tämä
suus. Ensimmäisen luvun aihepiirin keskeisiä
kirjoitus on minusta mielenkiintoisin artikkeli,
artikkeleita ovat sosiaalisten representaatioiden
mitä mindfulnessista olen tähän mennessä
perusdynamiikkaa käsittelevä katsaus, joka
lukenut.
aluksi kertaa hyvin tätä Serge Moscovicin alulle
Kolmas luku käsittelee oikeudenmu-
panemaa teoriaa ja jatkuu sitten representaa-
kaisuutta mm. digivuorovaikutuksessa,
tioiden ja tieteellisen tiedon vuoropuheluna.
syrjintätapauksissa ja johtamisessa sekä
Seuraavassa artikkelissa jatketaan sosiaa-
kestävän kehityksen arvoja ja matkapuhelinten
listen representaatioiden teorian käsittelyä
hankintaa. Lopuksi vielä Rauni Myllyniemi
ja pureudutaan sen avainkäsitteisiin kuten
tutkiskelee erittäin mielenkiintoisesti Väinö
ankkurointiin ja naturalisointiin. Naturalisointi
Linnan ”Täällä Pohjantähden alla” -kirjan
kuvaa representaation juurtumista sosiaaliseen
henkilöhahmoja sosiaalisen persoonalli-
ja kulttuuriseen ympäristöön. Artikkelin loppu
suusteorian valossa.
keskittyy sosiaalisten representaatioiden ja
Kirja on tarkoitettu myös oppikirjaksi ja
tieteellisen tiedon väliseen vuoropuheluun
se käsitteleekin monia sosiaalipsykologian
oppimisessa ja kouluopetuksessa.
klassisia kysymyksiä nykyajassa. Lopussa
Jos ensimmäistä lukua yhdistää keskittyminen ajatteluun, niin toinen luku koostuu
on vielä lyhyt esittely kirjoittajista sekä kunnianosoitukset Pirttilä-Backmanille.
kirjat
SMILE, BE HAPPY!
Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) (2014). Positiivisen psykologian voima. Tampere: PS-Kustannus. 381 s. Ovh. 45 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Marja Kastikainen
Olet varmaan joskus kuullut tai nähnyt
tuksen PERMA-teorian ja jälkimmäinen
otsikossa mainitun sloganin. Suoma-
on tullut tunnetuksi parhaiten flow-tilaa
lainen kokee sen helposti latteudeksi.
käsittelevästä teoriastaan. Positiivisen
Tyhjänpäiväiseksi ilmaukseksi, jolla ei
psykologian tutkimus on siis vakavasti
ole mitään virkaa. Mutta onko asia näin?
otettavaa tiedettä.
Etkö kuitenkin kokenut ainakin hetken
Tämän kirjan kirjoittajia ovat lähinnä
hyvänolon tunnetta, kun joku tuntematon
suomalaiset psykiatrit, psykologit, sosiolo-
toivotti sinulle esim. hauskaa päivänjatkoa?
git, kasvatustieteilijät ja sosiaalipsykologit
Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että
ja taitaapa joukossa olla ainakin yksi
positiivisilla tunteilla on yhteys hyvin-
filosofikin. He kirjoittavat positiivisen
vointiin, motivaatioon ja energisyyteen.
psykologian alalta laidasta laitaan. Käsi-
Hyväntuulisuus myös tarttuu. Positiivisen
tellyksi tulevat niin onnellisuus, hyveet ja
psykologian voima -kirjassa on juuri kyse
luonteenvahvuudet, mindfulness, joukon
tästä. Siinä suomalaiset asiantuntijat
hyvinvointi, vanhuuden voimavarat,
antavat välineitä kestävään hyvinvointiin.
myötätunto, ratkaisukeskeinen psykote-
Se ei lupaa varmuudella onnea, mutta
rapia, positiivinen pedagogiikka, nuoret
antaa avaimia parempaan elämään.
sekä opiskeluinto. Lisäksi käydään läpi
Kirjan esipuheesta vastaa yksi suomai-
kiinnostusta ilmiönä, suomalaista sisua,
sen positiivisen ajattelun uranuurtajista:
onnellisuutta työssä ja työn imua sekä
Esa Saarinen.
kutsumustyötä ja joukkohyvinvointia.
Kun perinteinen psykologia keskittyi
Jos positiivisuus olisi näin yksinker-
mielen sairauksiin ja poikkeavuuksiin, posi-
taista, se olisi jo vallalla kaikkialla. Kun
tiivinen psykologia tarkastelee edellytyksiä
katsoo ympärilleen, huomaa kyllä, että
ja keinoja, joilla voidaan lisätä inhimillistä
näin ei kuitenkaan ole käynyt. Positiivisen
kukoistusta. Positiivinen psykologia ei
psykologian kritiikkiä kirjassa esittääkin
asetu perinteistä psykologiaa vastaan
”onnellisuusprofessori” Markku Ojanen.
vaan toimii perinteisen häiriökeskeisen
Mm. Barbara Heldin (2004) mukaan
psykologian rinnalla. Keskeinen positiivi-
positiivinen psykologia suhtautuu kiel-
sen psykologian tutkimuskohde on ollut
teisesti negatiivisuuteen, joka kuitenkin
alusta alkaen subjektiivinen hyvinvointi eli
on luonnollinen osa elämää.
kansanomaisemmin ilmaistuna onnellisuus.
Työelämässä oleville löytyy ajateltavaa
Positiivisen psykologian alkuunpanijoita
Jari Hakasen kirjoituksesta, joka käsitte-
olivat professorit Martin Seligman ja
lee positiivista psykologiaa sovellettuna
Mihály Csíkszentmihályi, joista edellinen
työelämään. Voit esim. lisätä työn imua
on kehittänyt hyvinvoinnin ja kukois-
”tuunaamalla” työtäsi. Zesniewski ja Dutton 49
kirjat (2001) tarkoittavat työn ”tuunaamisella”
Ehkä laaja-alaisuus vielä menettelee
työntekijän oma-aloitteisia toimia työn
tällaisessa ”johdatus positiiviseen psyko-
mielekkyyden ja merkityksen lisäämiseksi
logiaan” -tyyppisessä kirjassa. Kirja on
työn puitteisiin ja sisältöön vaikuttamalla.
kuitenkin käsittääkseni ensimmäinen
Tiedän myös omasta kokemuksestani,
suomenkielinen johdatus aiheeseen.
että edellä mainittu toimii. Esimiehet taas
Laaja-alaisuudesta seuraa myöskin
voivat levittää positiivisuutta työnteki-
se, että kirjaa voi suositella kaikille. Kirja
jöiden keskuuteen ottamalla käyttöön
herättää uusia ajatuksia ja panee miet-
palvelevan johtamisen.
timään elämäänsä. Positiivinen ajattelu
Kirja on niin laaja-alainen, että aletaan
ei ole kielletty keneltäkään ja jokainen
jo olla lähellä sitä, että vesittääkö tämä
voi soveltaa kirjan ajatuksia omaan
positiivisen psykologian perussanoman.
elämäänsä. Have a Good Day!
LUOVUUS, TAIDE JA MIELI
Hägg, V. & Lindqvist, M. (toim.) (2014). Psykoanalyysi ja taide. Pirkko Siltalan juhlakirja. Helsinki: Therapeia säätiö. Ovh. 50 euroa. Teksti: Markku Laitinen / Kansi: Benjamin Bergman, Maaria Wirkkala & Sami Maukonen
Psykoanalyytikko Pirkko Siltalan
kunnioitusta ja synnyttää kiitollisuuden
80-vuotispäivän kunniaksi järjestetyn
tunteen. Voin myös opettajana ilmaista
juhlaseminaarin luennoitsijat – psykoana-
oppilaalleni, miten kiitollinen olen hänen
lyytikot, psykoanalyysin tutkijat ja taiteilijat
esiin tuomistaan ideoista ja hänen kans-
– pohtivat tässä juhlakirjassa taiteen ja
saan viettämästäni arvokkaasta ajasta.
psykoanalyysin keskinäistä merkitystä ja
Oppiakseen oppilaani on välttämätöntä
niiden syvällistä olemusta. Pirkko Silta-
saada kokea, että ajattelen myönteisesti
lan mukaan sekä psykoanalyysissä että
hänen mahdollisuuksistaan oppia.
taiteessa kuuluvat kysymykset: “Kuinka
Nummi-Kuisman humanistinen ajatus-
elää maailmassa?” ja “Mistä elämässä
maailma saa huipentumansa seuraavasti:
on kysymys?”
Itseä suurempaan kokonaisuuteen liitty-
Musiikin tohtori Katarina Nummi-
minen on ihmisen syvä tarve. Opettajana
Kuisma paneutuu soitonopetukseen:
voin kiitollisena avata ovet oppilaalleni
Soitonopetustilanteessa oppilas ja
omaan mahdollisuuksien maailmaani.
opettaja suuntaavat kiinnostuksensa
Voin luopua oppilaani määrittelemisestä
musiikkia kohtaan rinnakkain. Musiikkia
ja hänen tulevaisuutensa ennustamisesta.
kunnioitetaan ja siitä etsitään innostu-
Sen sijaan saan yllättyä kerta toisensa
neesti toteuttamisen mahdollisuuksia.
jälkeen, kun kuljen jaettua tunnematkaa
Kunnioituksen tunteminen lisää itse-
oppilaani kanssa hänen kehityspolullaan.
kirjat Voin jakaa hänen kanssaan elämälle keskeisiä merkityksiä. Tavoitteeksi voin ottaa luovaan prosessiin pääsemisen ja uskaltautumisen. Tarja Pitkänen-Walter tutkailee kuvataiteellisen ja psykoanalyyttisen ajattelun suhteita. Hänen mukaansa kuvataiteella ja psykoanalyysilla lienee yhteistä elävyyden, kannattelevan elinvoiman tavoittelu. Psykoanalyysissa elämän tuntuja tapaillaan pääpiirteittäin sanallistamisen avulla; kuvataiteessa välineinä ovat värit ja muodot. Molemmissa olennaista ovat rytmit, intensiteetit, painotukset, sävyt; ylipäätään henkilökohtaiset kehollismielelliset tunnot ja tulkinnat, joilla asiat ilmaistaan. Pitkänen-Walter korostaa tunteiden näkyvyyttä maalaustaiteessa: Tunteet ja tunnut voivat tulla ja tulevatkin maalauksissa ilmaistuiksi lukemattomilla eri tavoilla, eri rytmeillä, eri voimakkuuksilla. Maalauksessa tunteita, mutta myös tuntemuksia ja affekteja, käsitellään ja ilmaistaan värien, sommittelun, tekstuurien, valöörien, rytmien, materiaalin käytön, teoksen, esityslistan ja katsojan kehosuhteen installoinnin avulla. Pirkko Siltalan käsittelee kirjallisuutta ja näkee siinä olevan kansakunnan ja maailman muistin: kirjailija kohtaa ajan kasvoista kasvoihin. Samalla kirjallisuus paljastaa, kuten kaikki taide, jotain perustavaa olemassaolostamme. Kirjoitus saa piiloutumisen ilmenemään. Kun kirjailija kohtaa lukijan, he syntyvät yhdessä. Siltala lainaa vielä Imbi Pajun ajatusta: “… kuinka taiteilijat ja runoilijat voivat herkkätuntoisuudellaan nähdä sellaista, mitä muut eivät näe; tajuta tai aavistaa jotain, mitä toiset eivät vielä aavista.” Tästä kirjasta voivat ammentaa oppia kaikkien taiteenalojen, filosofian ja sosiaalipsykologian opiskelijat. Kirja ei kuitenkaan ole yksinomaan taiteen ja ihmismielen tutkijoiden omaisuutta, tämä «aarrekammio» avautuu myös maallikoille.
51
tiede & tutkimus
VALLANKUMOUKSELLINEN VAPAAEHTOISTYÖ Teksti: Ari Marjovuo / Kuvat: ©iStock.com/vsurkov, ©iStock.com/Kuzma, ©iStock.com/LiudmylaSupynska
S
uomalaiset vapaaehtoistyöntekijät täyttäisivät vaivatta viiden suurimman kaupungin jokaisen asunnon. Poliittisten puolueiden jäsenmäärä on vain murto-osa tästä. Vapaaehtoistyötä tehdään lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla uskonnosta tekniikan alaan ja sosiaalialasta maanpuolustukseen. Kansainvälisestikin kyseessä on suuri ilmiö ja joka päivä miljoonat ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Lukemattomat pienet paikalliset ja suuret kansainväliset järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.
Kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan on kasvussa useissa länsimaissa. Myös diktatuurista vapautuneet demokratiaansa rakentavat maat ovat etsineet tapoja vapaaehtoistyön toteuttamiseen. Britannian sekä Etelä-Korean hallitukset ovat pohtineet vapaaehtoistyön mahdollisuuksia yhteiskunnan rakentamisessa. Vapaaehtoistyön ”luvattu maa” on perinteisesti ollut Yhdysvallat, mutta paljon vähemmän tunnettua on se, että suhteellisesti yhtä paljon vapaaehtoistyötä tehdään Bangladeshissa, Kiinassa, Tan-
¨Vapaaehtoistyö on tutkimusalueena uusi: Sitä on tutkittu lähemmin vasta muutamia vuosikymmeniä.¨
saniassa, Vietnamissa, Zimbabwessa ja Ugandassa (ks. esim. Musick & Wilson,
vapaaehtoistyötä kehitetään yhä enem-
2008, s. 343).
män vain tuloksellisuuden näkökulmasta. Tavallaan jo se, että vapaaehtoistyön määrä
VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMIS-
pitää ilmoittaa rahoitushakemuksessa
PAINEET
etukäteen, on paradoksaalista. Ihmisten
Ennennäkemätön kiinnostus johtaa
tuleva vapaaehtoinen päätös osallistua
siihen, että vapaaehtoistyötä pyritään
ja auttaa muita ikään kuin ”myydään”
kehittämään yhä voimakkaammin. Rahoit-
etukäteen. Kehittäminen ei tietenkään ole
tajat odottavat vastinetta panokselleen.
paha asia, mutta on ymmärrettävä, mitä
Suomessakin Raha-automaattiyhdistys on
kehittää. Se edellyttää vapaaehtoistyön
julkisuudessa saamansa kritiikin jälkeen
ominaislaadun ymmärtämistä. Mikä tämä
tiukentanut huomattavasti valvontaansa
ominaislaatu on? Tätä kysymystä hah-
suhteessa järjestöihin. Vapaaehtoistyölle
mottelin väitöskirjassani Vapaaehtoistyön
on asetettava selvät tavoitteet, niitä on
ytimessä – järjestömuotoinen vapaaeh-
seurattava ja mitattava. Määrä ja laatu on
toistyö sosiaalisten representaatioiden
raportoitava rahoittajille. Samankaltainen
näkökulmasta (Marjovuo, 2014).
tilanne on monissa muissakin maissa
Vapaaehtoistyö on tutkimusalueena
ja esimerkiksi Britanniassa hallituksen
uusi: Sitä on tutkittu lähemmin vasta
kiinnostus on johtanut uusiin suuriin
muutamia vuosikymmeniä. Edelleen-
mahdollisuuksiin, mutta myös uhkakuviin.
kään aiheesta ei ole tehty kovin montaa
Vapaaehtoistyön kehittämisen työka-
väitöskirjaa Suomessa. Kansainvälisiä
lut ovat usein peräisin yritysmaailmasta
artikkeleita kyllä ilmestyy, mutta niiden
tai julkiselta sektorilta. Vaarana on, että
avulla ei pysty rakentamaan syvempää 53
tiede & tutkimus
¨Persoonattoman ystävyyden maailman tekee ainutlaatuiseksi se, että tässä maailmassa yksilön ja ylärakenteen välinen suhde on dialoginen, eli vapaaehtoinen voi ainakin jossain määrin vaikuttaa siihen, miten vapaaehtoistyötä toteutetaan.¨ ymmärrystä suomalaisesta vapaaeh-
maailma. Sen vastakohtana hahmottuu
toistyöstä. Omassa tutkimuksessani
esineellistävä rahan maailma, jota luon-
tarkastelin tätä aihetta haastattele-
nehtivat säännöt, rajoitukset, työehtoso-
malla pariakymmentä eri-ikäistä ja eri
pimukset, lait ja asetukset – asiat, joihin
puolilla Suomea asuvaa vapaaehtoista.
yksilö ei juurikaan voi vaikuttaa. Arkisessa
Nauhoitin haastattelut ja purin niistä
elämässämme joudumme noudattamaan
tuhatkunta erilaista vapaaehtoistyötä
lukuisia sääntöjä ja rajoituksia, kuten
koskevaa käsitystä, joiden perusteella
jo Freud aikoinaan totesi, ja tämä syn-
rakensin teorian tai mallin siitä, mistä
nyttää meissä eräänlaista ahdistusta.
vapaaehtoistyöstä on kyse.
Joudumme eräässä mielessä elämään reifikaalisessa maailmassa suurimman
PERSOONATTOMAN YSTÄVYYDEN MAAILMA
osan elämäämme. Säännöt ovat tarpeen, jotta yhteis-
Vapaaehtoistyö muodostaa oman
kuntamme voi toimia, mutta yksilön
erityislaatuisen yhteiskunnallisen alueen,
näkökulmasta niitä on paljon, ne ovat
jota ei voi verrata mihinkään muuhun
osin turhauttavia ja eräässä mielessä
yhteiskunnallisen toiminnan alueeseen.
kuluttavat meitä. Joudumme usein
Tämä alue on persoonattoman ystävyyden
asettamaan kokonaisuuden omien
tiede & tutkimus
tarpeittemme edelle. Luemme tenttiin,
Vapaaehtoistyö muodosti tälle maailmalle
vaikka haluaisimme mennä rannalle,
vastakkaisen persoonattoman ystävyyden
jarrutamme punaisissa valoissa, vaikka
maailman. Persoonattoman ystävyyden
meillä olisi kiire, puurramme työssämme
maailman voi ymmärtää osaksi sitä
päivän loppuun, vaikka haluaisimmekin
maailmaa, jota Moscovici (2000, s. 34)
mennä kavereiden kanssa baariin. Yhteistä
sanoo konsensuaaliseksi maailmaksi.
sosiaalista todellisuuttamme hallitsevat
Juuri tässä konsensuaalisessa maailmassa
lukemattomat erilaiset säännöt, joita
sosiaaliset representaatiot elävät. Tämä
usein emme edes ajattele. Tunne siitä,
kahden maailman välinen ero näyttäytyi
että joutuu sopeutumaan asioihin, joihin
vapaaehtoisten vastauksissa joskus hyvinkin
ei voi vaikuttaa, synnyttää eräänlaisen
jyrkästi. Eräs haastateltava totesi, että
reifikaalisen kokemuksen. Elämme
palkan maksaminen vapaaehtoistyöstä
suhteessa yhteiskunnan ylärakenteeseen,
loisi ”keskitysleirimeiningin”.
joka on kaukana meistä.
Persoonattoman ystävyyden maail-
Edellä kuvattu näkemys edustaa sitä,
man tekee ainutlaatuiseksi se, että tässä
miten palkkatyön, rahan ja sääntöjen
maailmassa yksilön ja ylärakenteen
muodostama ns. reifikaalinen maailma
välinen suhde on dialoginen. Tämä
näyttäytyi vapaaehtoisten käsityksissä.
tarkoittaa sitä, että vapaaehtoinen voi 55
tiede & tutkimus Juuri ylärakenteen olemassaolo on oleel-
¨Kokemus siitä, että on osa jotain itseä suurempaa ja merkityksellistä kokonaisuutta, mahdollistaa sen erityislaatuisen kokemuksen, jota voi kutsua dereifikaatiokokemukseksi.¨
lista dereifikaatiokokemuksen synnyssä – kunhan siis suhde siihen on dialoginen. Tavanomaisessa harrastustoiminnassa ei ole samanlaista ylärakennetta kuin vapaaehtoistyössä, eikä se voi mahdollistaa dereifikaatiokokemusta. Lomailu mökillä on vapaaehtoistyötä paljon vapaampaa, mutta siitä puuttuu ylärakenne. Dereifikaatiokokemus ei siis ole samaa kuin pelkkä vapautuminen rahan maailmasta. Ihminen voi olla täysin vapaa ja hyvin ahdistunut aivan kuten hän voi olla ahdistunut ollessaan rahan maailman ”esineellistämä”. Dereifikaatiokokemuksen synnyn edellytykset voi jakaa kahteen tekijään. Toinen on kollaboratiiviset tekijät – jotka pääosin ovat ylärakenteen rakennusosia – toinen on ekspressiiviset tekijät, jotka kuvastavat vapaaehtoistyön merkitystä yksilöllisellä tasolla.
ainakin jossain määrin vaikuttaa siihen,
Kollaboratiivisia tekijöitä ovat yhteen-
miten vapaaehtoistyötä toteutetaan siinä
kuuluvaisuus, suunnitelmallisuus sekä
organisaatiossa, jossa hän toimii. Ei ole
vastaanottavaisuus professionaalisuu-
tavatonta, että toiminnanjohtaja viettää
delle. Nämä tekijät kuvastavat sitä, että
iltaa vapaaehtoisten kanssa kuunnellen
vapaaehtoistyöllä on selkeä kollektiivinen
heidän mielipiteitään. Persoonattoman
ulottuvuutensa. Se antaa tunteen siitä, että
ystävyydenkin maailmassa on siis ylära-
tehdään yhdessä muiden kanssa jotain
kenne, mutta suhde siihen on dialoginen.
tiettyyn päämäärään (suunnitelmallisuus)
Se ei ole kiveen kirjoitettu vaan elävämpi
tähtäävää toimintaa. Vaikka kyseessä on
ja joustavampi. Rahan maailmassa
vapaaehtoistyö, niin tiettyjä ammatillisen
ylärakenne on jäykkä, eikä ihmisellä ole
maailman keinoja (vastaanottavaisuus
dialogista suhdetta tähän rakenteeseen.
professionaalisuudelle) hyödynnetään
Juuri tämän suhteen puuttuminen aiheut-
mielellään – vaikkapa sosiaalipsykolo-
taa ahdistavan kokemuksen.
gisesta tiedosta voi olla suurta hyötyä pyrittäessä ymmärtämään aggressiivisen
DEREIFIKAATIOKOKEMUS Vapaaehtoistyön maailman keskei-
lapsen toimintaa tai vapaaehtoisten ohjaaman leiriryhmän dynamiikkaa.
sen piirteen voikin ymmärtää siten, että
Toinen tärkeä asia ovat ekspres-
siinä yksilöllä on dialoginen suhde tähän
siiviset tekijät. Ne kuvastavat sitä, että
ylärakenteeseen. Tämä kokemus siitä, että
vapaaehtoistyössä voidaan ilmentää
on osa jotain itseä suurempaa ja merki-
omia ajatuksia, tunteita, arvoja ja lukuisia
tyksellistä kokonaisuutta, mahdollistaa
muita asioita. Ekspressiiviset tekijät ovat
sen erityislaatuisen kokemuksen, jota voi
eettisyys, autenttisuus, positiivisuus,
kutsua dereifikaatiokokemukseksi. Se on
elämyksellisyys, henkinen kasvu, pal-
kokemus, joka purkaa rahan maailmassa
kattomuus ja aktiivisuus. Yhdessä nämä
syntynyttä vieraannuttavaa ahdistusta.
kollaboratiiviset ja ekspressiiviset tekijät
tiede & tutkimus maailmassa syntynyttä jännitettä. Tämä
¨Vapaaehtoistyö on yksi yhteiskunnan keskeinen ylläpitävä tekijä purkaessaan rahan maailmassa tai laajemmin sanottuna vaikkapa ”virallisessa” maailmassa syntynyttä jännitettä.¨
yhteiskunnallinen piirre tulisi tiedostaa, kun vapaaehtoistyötä kehitetään ja mitataan. Kyse on siis paljon muustakin kuin siitä, miten vapaaehtoistyöllä tuotetaan tehokkaammin apua sitä tarvitseville. Vapaaehtoistyö ei ole vain ”palkaton resurssi”, jolla voidaan paikata sosiaali- ja terveysalan säästöpaineiden tuloksena tulleita tai mahdollisesti tulossa olevia aukkoja. Helkama (2015) pohdiskelee kirjassaan Suomalaisten arvot Suomen ja Yhdysvaltojen tilannetta. Vielä 1970-luvulla Yhdysvalloissa enemmistö ihmisistä oli toisiin ihmisin luottavaisia, mutta 2000-luvun alussa he olivat jääneet vähemmistöön. Yhtenä mahdollisena syynä on pidetty sitä, että republikaanien puhemies kehotti puolueensa kansanedustajia jättämään perheensä kotiseudulleen ja käymään itse töissä pääkaupungissa. Muutos oli huomattava. Aiemmin demokraattien ja
Ari Marjovuon väitöskirja ”Vapaaehtoistyön ytimessä. Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 24.5.2014. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa
muodostavat vapaaehtoistyön sosiaalisen
republikaanien vaimot ja lapset ystävys-
representaation. Jos ajatellaan vaikkapa
tyivät yli puoluerajojen, nyt molempien
tavanomaista harrastustoimintaa kerhossa,
puolueiden jäsenet alkoivat elää omissa
se voi koostua hyvinkin suunnitelmalli-
lokeroissaan.
suudesta sekä yhteenkuuluvaisuudesta,
Helkama arvelee, että tämä ei ehkä
mutta siltä puuttuu se eettinen tekijä, joka
ole selitys vaan heijastuma meneillään
vapaaehtoistyöllä on. Siksi se ei voi tarjota
olleesta muutoksesta. Kuitenkin amerik-
samaa kokemusta, jonka vapaaehtoistyön
kalaisten opiskelijoiden empatiapisteet
tekeminen mahdollistaa. Omien eettisten
ovat laskeneet, samoin moraalisen
arvojen ilmentäminen ei saa samanlaista
arviointikyvyn, mutta narsismipisteet
syvyyttä kuin vapaaehtoistyössä.
nousseet. Yllättäen kuitenkin eriarvoistuvassa Suomessa – toisin kuin muussa
YHTEISKUNNAN YLLÄPITÄJÄ
maailmassa – ihmisten välinen luottamus
Yhteiskunnassamme ei olekaan mitään
on säilynyt korkealla. Vain Pohjoismaissa
muuta rahan maailman synnyttämää
ja Alankomaissa enemmistö ihmisistä
reifikaalista kokemusta purkavaa voimaa
enää katsoo, että toisiin ihmisiin voi
kuin vapaaehtoistyö. Sillä näyttää siis
luottaa. Yhtenä luottamusta ylläpitävänä
nallisia sekä yksilöllisiä ulottuvuuksia.
laista yhdistystoimintaa, joka sekoittaa
Voisi sanoa, että vapaaehtoistyö on yksi
ihmisiä yli puoluerajojen. Tämä synnyttää
suomalaisen – kuten monen muunkin –
persoonatonta ystävyyttä, ystävyyden
yhteiskunnan keskeinen ylläpitävä tekijä
tunteita entuudestaan tuntemattomia
purkaessaan rahan maailmassa tai laa-
ihmisiä kohtaan. (Helkama, 2015.)
http://tinyurl.com/ kbbfboq. olevan erittäin merkittäviä yhteiskun- tekijänä Helkama pitää laajaa suoma-
jemmin sanottuna vaikkapa ”virallisessa”
Jos mietitään, mikä voima kaatoi 57
tiede & tutkimus lopulta Berliinin muurin, voidaan nähdä
enää tarvitse nähdä Berliinin muurien
sen olleen juuri reifikaalisen koke-
rakentamisia eikä kaatamisia.
muksen valtava latautuminen. Yhteys ylärakenteeseen oli katkennut, mitään dialogia ei ollut. Ei ollut myöskään vapaaehtoistyötä, jossa olisi saanut kokea dereifikaatiokokemuksen. Leninin ”punaiset lauantait”, jolloin jokaisen tuli tehdä vapaaehtoistyötä valtion hyväksi, eivät tuottaneet dereifikaatiokokemusta. Aidon vapaaehtoistyön olemassaolo onkin yksi tärkeä voima siinä, ettei meidän
Mainitut lähteet: Helkama, K. (2015). Suomalaisten arvot. Mikä oi keastaan on meille tärkeää? Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Marjovuo, A. (2014). Vapaaehtoistyön ytimessä. Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:9. Helsingin yliopisto. Moscovici, S. (2000). Social Repsentations. Explorations in the Social Psychology. Cambridge: Polity. Musick, M. A. & Wilson, J. (2008). Volunteers: A Social Profile. Bloomington: Indiana University Press.
Ilmoitus
Kuolee hitaasti hän, joka muuttuu tavan orjaksi, käyden joka päivä samoja polkuja, joka ei muuta rutiinia ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä tai puhumalla muukalaisen kanssa. Martha Medeiros
www.sosiaalipsykologit.fi