Sosiaalipsykologi 2016 1 by Suomen sosiaalipsykologit ry

1/2016 Suomen sosiaalipsykologit ry:n lehti s. 10 Suomalaiset ekspatriaatit monikulttuurisessa ympäristössä s. 18 Yrittäjyys sosiaalipsykologin tutkimuskohteena ja työllistäjänä s. 32 Sosiaalipsykologi henkilöstön kehittämispäällikkönä s. 4 Suomen sosiaalipsykologit ry kaipaa uusia tekijöitä

1/2016

TÄSSÄ NUMEROSSA s. 3

s. 4

s. 6

Päätoimittajain kynästä

Puheenjohtajan ajankohtaiset

Tieteen kentältä

s. 18

s. 24

s. 30

Miksi sosiaalipsykologi on kiinnostunut yrittäjyydestä?

Sosiaalipsykologina järjestömaailmassa

Kirjat

Päätoimittajat: Juha Savolainen ja Suvi Jokelainen Toimitussihteeri: Mia-Marisa Ranta Osoitteenmuutokset: Omatoimisesti nettisivuillamme www.sosiaalipsykologit.fi tai ilmoitus osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

s. 8

s. 10

Välihuomioita

Suomalaisten ekspatriaattien sopeutuminen monikulttuuriseen ympäristöön

s. 32

s. 36

Haastattelu – Eeva Oinonen

Status ry 50 vuotta

Seuraava lehti: Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2016. Artikkelit, palautteet ja uutisvinkit osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi. Ilmoitushinnasto: (harmaasävyiset sisäsivuilla) Koko sivun ilmoitus 250 € Puolen sivun ilmoitus 175 € Kannen kuva: ©iStock.com/momcilog Sisäkannen kuva: ©iStock.com/bgfoto Taitto: Philippe Cam (tresadenn@gmail.com) ISSN 2323-847X (Painettu) ISSN 2323-8488 (Verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJAIN KYNÄSTÄ Suvi Jokelainen ja Juha Savolainen

Hyvä lukija! Kevään Sosiaalipsykologi-lehden numero tarjoaa

tilanteessa, jossa sosiaalipsykologian oppiaine Hel-

jälleen monipuolisen lukupaketin kiinnostavista tee-

singissä seuraa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen

moista. Tuoreisiin väitöskirjatutkimuksiin perustuvissa

esimerkkiä ja yhdistyy usean muun oppiaineen kanssa

tiedeartikkeleissa perehdymme yrittäjyyteen sosiaali-

sosiaalitieteiden kandiohjelmaksi. Lisäksi numerosta

psykologisena tutkimuskohteena sekä suomalaisten

löytyvät tutusti myös tiivistelmät sosiaalipsykologisista

ekspatriaattien sopeutumiseen monikulttuurisessa

tutkimuksista sekä kirja-arvioita.

ympäristössä. Saamme myös tutustua sosiaali-

Otamme edelleen mielellämme vastaan pa-

psykologin työhön Pelastakaa lapset ry:ssä sekä

lautetta lehdestä ja sen sisällöstä. Myös juttuvinkit

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa.

ja -ideat ovat tervetulleita! Palautetta tai ideoita voi

Lehtemme luo myös silmäyksen helmikuun lopussa vietettyihin Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian

lähettää edelleen sähköpostitse tuttuun osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

pääaineopiskelijoiden ainejärjestö Status ry:n 50-vuotisjuhliin. Samalla muistellaan maamme vanhimman ja ensimmäisen sosiaalipsykologian ainejärjestön historiaa sekä pohditaan tulevaisuudennäkymiä

Suvi Jokelainen ja Juha Savolainen Päätoimittajat

puheenjohtajan ajankohtaiset

SUOMEN SOSIAALIPSYKOLOGIT RY TARVITSEE SINUA Kuva: ©iStock.com/ZoiaKostina

Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa ja suo-

vapaaehtoistyötä tekevät käyttivät siihen keskimäärin

malaiset kuuluvat aktiivisesti erilaisiin yhdistyksiin. Myös

hiukan enemmän aikaa kuin aiemmin. Vapaaehtoistyö on

vapaaehtoistyöhön annetun ajan määrällä mitattuna olemme

siis yhä merkittävä hyvinvoinnin tuottaja yhteiskunnas-

yhdistyskansaa. Kansalaisareena ry:n, HelsinkiMission

samme. On kuitenkin esitetty, että vapaaehtoistoiminta

ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämässä

on muuttumassa siten, että vaikka ihmiset ovat edelleen

tutkimuksessa (2015) arvioitiin vapaaehtoistyön arvoksi

kiinnostuneita antamaan aikaansa ja työpanostaan, he

Suomessa liki 3 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen

haluavat entistä useammin itse tapauskohtaisesti päättää

mukaan suosituimpia vapaaehtoistyön muotoja olivat

osallistumisensa muodon sekä koska ja kuinka paljon

auttaminen ja talkootyö. Noin joka kolmas suomalainen

ovat käytettävissä. Säännölliseen vapaaehtoistyöhön

oli tutkimuksen mukaan tehnyt vapaaehtoistyötä vii-

haluaa sitoutua entistä harvempi. Suomen sosiaali-

meisten neljän viikon aikana. Liikunta ja urheilu (350 000

psykologit ry:ssä toimiessani olen havainnut, että vuosi

vapaaehtoista), senioritoiminta (344 000) sekä lapsi- ja

vuodelta on yhä vaikeampi löytää ihmisiä, jotka haluaisivat

nuorisotyö (343 000) ovat suosituimpia vapaaehtois-

antaa aikaansa ja panostaan yhteisen yhdistyksemme

toiminnan areenoita, mutta lisäksi vapaaehtoistyötä

pyörittämiseen. Tämä on jokseenkin nurinkurista, sillä

tehdään asukas-, alue- ja kylätoimikunnissa, kulttuurin ja

luulisi juuri sosiaalipsykologien olevan yhteistoiminnan

taiteen parissa, sosiaali- ja terveysalalla, seurakunnissa

ja yhdessä tekemisen asiantuntijoita!

ja uskonnollisissa yhteisöissä sekä vaikkapa poliittisen toiminnan parissa.

Tänä vuonna yhdistyksen hallitus on pienempi kuin vuosiin: lisäkseni hallituksessa istuu kolme jäsentä. Heidän

Vapaaehtoistoiminta on ollut minulle henkilöko-

ansiostaan yhdistys pysyy pystyssä, sosiaalipsykologien

htaisesti aina tärkeää: olen tehnyt sitä muodossa tai

edunvalvontaa tehdään, järjestetään sosiaalipsykologien

toisessa säännöllisesti 15-vuotiaasta asti. Suomen

keskinäistä verkostoitumista edistäviä tilaisuuksia, lehteä

sosiaalipsykologit ry:ssä olen toiminut aktiivisesti vuo-

julkaistaan ja jäsenet saavat ajantasaista tietoa alan

desta 2009 lähtien ja antanut vapaaehtoisena aikaani

ajankohtaisista asioista. Ilokseni meillä on varsinaisten

yhdistystoiminnan hyväksi varmaankin satoja tunteja.

jäsenten lisäksi myös aktiivisia varajäseniä, jotka anta-

Näiden vuosien aikana olen saanut tutustua moniin

vat arvokasta työpanostaan yhteiseen hyvään. Lisäksi

hienoihin sosiaalipsykologeihin niin yhdistyksen toi-

lukuisat vapaaehtoiset avustavat mm. Sosiaalipsyko-

minnan piirissä, lehdenteon merkeissä kuin erilaisissa

logi-lehden teossa. Silti olen huolissani yhdistyksen

tapahtumissa ja tilaisuuksissakin, joissa yhdistys on

tulevaisuudesta. Jos uusia ihmisiä ei saada mukaan

ollut mukana. On ollut erittäin antoisaa keskustella ja

kantamaan vastuuta yhteisestä yhdistyksestämme,

vaihtaa ajatuksia sosiaalipsykologitovereiden kesken!

on vuosien aikana tehty työ pahimmillaan vaarassa

Koen saaneeni toiminnalta vähintään yhtä paljon, kuin

valua hukkaan, kun yhdistystoiminnan kivijalat aikanaan

olen itse sille antanut.

väsyvät ja väistyvät.

Vapaaehtoistoiminnalla on tutkimusten mukaan

Vaikka vanhat toimijat jaksaisivatkin pyörittää

edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

yhdistyksen perustoimintaa myös jatkossa, niin tuoreita

Edellä mainitun tutkimuksen mukaan vapaaehtoistoimijat

kasvoja tarvitaan myös tuomaan uusia ideoita ja raikkaita

olivat tehneet vapaaehtoistyötä viimeisen kuukauden

näkökulmia sekä pöllyttämään piintyneitä toimintatapoja,

aikana keskimäärin 18 tuntia per henkilö. Vaikka tut-

joita väistämättä syntyy, kun samat tekijät pyörittävät

kimuksen mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuvien

toimintaa pitkään. Olisi kaikkien eduksi, jos mukana

määrä hiukan laski vuodesta 2010, niin vuonna 2015

olisi sopivasti vankkaa kokemusta ja uusia, tuoreita

puheenjohtajan ajankohtaiset näkemyksiä! Näin on toistaiseksi ollutkin, mutta vähentynyt kiinnostus säännöllistä osallistumista vaativaan hallitustyöhön herättää huolta tulevasta. On tärkeää, että Suomen sosiaalipsykologit ry:ssä tarjoamme ja kehitämme edelleen erilaisia yhdistystoimintaan osallistumisen tapoja, koska ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Julkaisemme jatkossakin lehteä, ylläpidämme nettisivuja ja järjestämme erilaisia tilaisuuksia, joihin osallistumisen kynnys on jäsenille matala. Jo nyt on lisäksi mahdollista avustaa Sosiaalipsykologi-lehteä kertaluonteisesti ja nämä avustavat kirjoittajat ovatkin lehden kannalta erittäin merkittävässä roolissa. Yhdistyksen tulevaisuuden vuoksi vetoan kuitenkin jäseniimme myös pitkäjänteisemmän, säännöllisen osallistumisen puolesta: tule mukaan yhdistyksen hallitukseen tekemään Suomen sosiaalipsykologit ry:stä entistä paremmin jäseniä palvelevaa ja sosiaalipsykologien ääntä esillä pitävää toimijaa! Aikaa mukaantulopäätöksen kypsyttelyyn on ensi marraskuuhun asti, jolloin valitaan hallitus vuodelle 2017. Parhaimmillaan yhdistystoiminta tarjoaa hienoja merkityksellisyyden kokemuksia ja mahdollisuuden kasvaa ihmisenä, oppia uusia taitoja sekä tavata ja tutustua upeisiin ihmisiin. Suosittelen lämpimästi!

Mia-Marisa Ranta Puheenjohtaja

¨Olisi kaikkien eduksi, jos mukana olisi sopivasti vankkaa kokemusta ja uusia, tuoreita näkemyksiä! Valitettavasti vähentynyt kiinnostus säännöllistä osallistumista vaativaan hallitustyöhön herättää huolta tulevasta.¨

tieteen kentältä Koonnut: Suvi Jokelainen

TIEDON JAKAMINEN OHJAAJAN JA ALAISEN VÄLISESSÄ SUHTEESSA – ohjaajan loukkaava käyttäytyminen vähentää alaisen tiedon jakamista

Tutkimuksessa esitetään, että tiedon jakaminen on keskeisessä roolissa, kun organisaatioissa pyritään saavuttamaan kestävää kilpailukykyä. Tiedon jakamisella viitattiin tutkimuksessa ohjaajan tekemään arvioon työntekijän informaation jakamisesta työpaikalla toisten ihmisten kanssa. Tutkimuksessa loukkaavalla käytöksellä tarkoitettiin alaisen kokemaa ohjaajan hänelle osoittamaa vihamielistä verbaalista tai nonverbaalista viestintää. Tutkimuksessa esitetyt kaksi hypoteesia saivat tukea: alaiset eivät jakaneet työpaikalla heillä olevaa tietoaan, jos ohjaajan käytös oli loukkavaa heitä kohtaan, mutta loukkaavan käyttäytymisen aiheuttama negatiivinen vaikutus alaisen tiedon jakamiseen heikentyi, jos työntekijä kuitenkin sai samaan aikaan tukea organisaatiotasolta. Seckyoung, L., Myungsun, K. & Seokhwa, Y. (2015). Knowledge Sharing, Abusive Supervision, and Support: A Social Exchange Perspective. Group & Organization Management, 599-624.

KOLLEKTIIVISEN LUOVUUDEN SYNTYMISEEN LIITTYVÄT VUOROVAIKUTUSPROSESSIT HALLITUSRYHMÄN TYÖSKENTELYSSÄ – vuorovaikutusvirtauksen merkitys

Vaikka kiinnostus kollektiivisen luovuuden syntymisen prosesseihin on kasvanut, tähän mennessä tutkimukset eivät ole kuitenkaan selittäneet tarkemmin sitä, mitä tapahtuu kollektiivisen luovuuden syntymisen prosesseissa vuorovaikutuksen tasolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisilta aloilta muodostuvan hallituksen jäsenten välistä vuorovaikutusta kollektiivisen luovuuden syntymisen näkökulmasta. Kollektiivinen luovuus määriteltiin tutkimuksessa useamman henkilön vuorovaikutuksessa esittämiksi ja tuottamiksi uusiksi ja hyödyllisiksi ideoiksi, joiden syntymistä ei voida paikantaa yksittäiseen ihmiseen. Lisäksi tutkimuksessa esitettiin ja määriteltiin vuorovaikutusvirtauksen (interaction flow) käsite. Tutkimuksessa vuorovaikutusvirtauksella tarkoitettiin vuorovaikutuksen tapaa, jossa osallistujat ilmaisevat nonverbaalisesti voimakasta osallisuutta keskusteluun ja keskusteluun osallistujat rakentavat omia puheenvuorojaan toisten puheenvuoroille uudelleenkehystämisen kautta. Uudelleenkehystämisellä tutkimuksessa tarkoitettiin keskustelijoiden osallistumista vuorovaikutukseen spontaanisti ja vapaasti ja keskusteluun osallistujien keskustelun aikana tekemiä keskustelun kohteena olevien aiheiden uudelleenmäärittelyä ja ideoiden uudelleenmuotoilua. Lisäksi vuorovaikutusvirtaukseen liittyy tutkimuksen mukaan muun muassa lyhyet vuoronvaihdot ja puheenvuorojen päällekkäisyys. Tutkimuksessa todettiin, että vuorovaikutusvirtaukseen pohjautuva vuorovaikutuksen tapa on yhteydessä kollektiivisen luovuuden syntymiseen ja vuorovaikutusvirtausta tapahtuu, kun keskustelu syntyy ihmisten välillä vapaasti ja spontaanisti ja joskus ehkä hetkellisen vuorovaikutuksessa tapahtuvan näennäisen ”kaaoksen” kautta. Oortmerssen, L., van Woerkum, C., & Aarts, N. (2015). When Interaction Flows: An Exploration of Collective Creative Processes on a Collaborative Governance Board. Group & Organization Management, 500-528.

tieteen kentältä

KIINTYMYSSUHTEEN YHTEYS NUOREN VÄKIVALTAISEEN JA RIKOLLISEEN TOIMINTAAN Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien ja nuorten välisten kiintymyssuhteiden merkitystä 12-19-vuotiaiden nuorten käyttäytymisen ongelmiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoren suora ja epäsuora väkivaltainen käyttäytyminen liittyi nuoren kognitiivisiin häiriöihin ja että nuoren kognitiiviset häiriöt olivat yhteydessä nuoren ja vanhemman väliseen heikkoon kiintymyssuhteeseen. Nuoren rikolliseen toimintaan osallistuminen oli yhteydessä siihen osallistuviin ikätovereihin ja koettuun vanhemmilta saatuun vähäiseen nuoren valvontaan. Tutkimustulosten pohjalta todetaan, että kliinisissä käytännöissä tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhemman ja nuoren välisen kiintymyssuhteen parantamiseen, koska se voi ehkäistä nuoren aggressiivista käyttäytymistä ja rikollista toimintaa. Kiintymyssuhteen parantamisen merkitystä väkivaltaisen ja rikollisen toiminnan ehkäisyssä selitetään tutkimuksessa kahdella eri tavalla. Ensinnäkin vanhemman ja nuoren kiintymyssuhteen parantamisen voi mahdollisesti vähentää nuoren kognitiivisia häiriöitä, mikä puolestaan voi vähentää nuoren väkivaltaista käyttäytymistä. Toiseksi kiinnittämällä huomiota nuoren ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen parantamiseen voidaan ehkä ratkaista sekä nuoren rikollisiin kaverisuhteisiin että vanhemman vähäiseen nuoren valvontaan liittyviä ongelmia ja nämä puolestaan voivat vähentää nuoren osallistumista rikolliseen toimintaan. de Vries Sanne, L., Hoeve, M., Stams, G., & Asscher, J. (2016). Adolescent-Parent Attachment and Externalizing Behavior: The Mediating Role of Individual and Social Factors. Journal of Abnormal Child Psychology, 283-294.

PERHEETTÖMIEN PAKOLAISLASTEN JA -NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI Tutkimuksessa tarkasteltiin Belgiassa asuvien perheettömien pakolaislasten ja -nuorten käyttäytymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia heidän itsensä raportoimina ja heidän kanssaan työskentelevien sosiaalityöntekijöiden tai heidän sijaisvanhempiensa arvioimina. Tutkimukseen osallistuvat pakolaislapset ja -nuoret raportoivat psyykkisistä ja käyttäytymiseen liittyvistä ongelmistaan sekä traumaattisista kokemuksistaan. Myös pakolaisnuorien kanssa työkentelevät sosiaalityöntekijät raportoivat heille tehdyssä kyselyssä pakolaisnuorten psyykkisistä ja käyttäytymisen ongelmista. Tutkimuksessa esitettiin, että perheettömillä pakolaislapsilla ja -nuorilla on korkea riski sairastua erilaisiin mielenterveyteen liittyviin ongelmiin kuten masennukseen ja postraumaattiseen stressioireyhtymään. Tutkimuksessa myös todettiin, että erityisen korkeassa riskiryhmässä erilaisille mielenterveyden ongelmien kehittymiselle ovat tytöt ja useita traumaattisia tapahtumia kokeneet pakolaislapset ja -nuoret. Tutkimuksessa johtopäätöksinä todettiin, että vastaanottokeskuksissa tulisi järjestää perheettömille pakolaislapsille ja -nuorille asianmukaista huolenpitoa ja tukea. Derluvn, I., & Broekaert, E.(2007). Different perspectives on emotional and behavioural problems in unaccompanied refugee children and adolescents. Ethnicity & Health, 141-162.

välihuomioita

KOHTAAMISIA LUONNOSSA Teksti: Suvi Jokelainen / Kuva: ©iStock.com/g-stockstudio

Usein luonnossa liikkuessani kuuntelen

oleville ihmisille on aito kohdatuksi tule-

sen hiljaisuutta ja ääniä, puiden havinaa,

misen kokemus. Tunne siitä, että toinen

lintujen laulua, nuotion rätinää; katselen

ihminen on läsnä ja näkee minut juuri

nuotion tulta, meren tai järven pintaa ja

niiden tunteiden ja tarpeiden kanssa,

samalla mietin, miten luonto tekeekään

joita minulla sillä hetkellä on. Lapsi kai-

olon uudeksi, raikkaaksi ja eläväksi.

paa rauhallista läsnäoloa ja turvallisen

Olin viime kesänä retkeilemässä

katseen vanhemmaltaan, parisuhteessa

Nuuksiossa ja sattumalta osuin eräälle

oleva kaipaa sitä kumppaniltaan, ystävä

samalle rannalle, jossa isä ja pieni poika

ystävältään, vanhus hoitajaltaan, kollega

vuolivat yhdessä paloja puusta. Havahduin

kollegaltaan ja myös alainen esimieheltään.

omista mietteistäni, kun jokin heidän

Luonnossa on itsessään levollista ja

keskinäisessä vuorovaikutuksessaan

pysähtynyttä hiljaisuutta, rauhallista ole-

kiinnitti huomioni – miten he puhuivat

misen tilaa, joka kutsuu pysähtymään ja

toisilleen, miten toisiaan kunnioittavaa

hengähtämään. Siellä kauempana elämän

ja arvostavaa heidän keskinäinen vuo-

muusta hälystä voimme eri tavalla kuulla

rovaikutuksensa oli, miten läsnä tuo

omat ajatuksemme ja päästä hetkeksi irti myös erilaisista mieltämme vaivaavista

¨Isä sai pojaltaan takaisin juuri sen, mitä itse pojalleen antoi – arvostavan ja aidosti välittävän läsnäolon hetken.¨

asioista, arkisista asioista ja työkiireistä. Tuossa vuorovaikutuksessa, jossa isä ja poika vuolivat yhdessä paloja puusta, tunsin syvän ja aidon kohtaamisen hetken. Heidän välillään näytti vallitsevan luottamus, johon ei sillä hetkellä mahtunut mitään muuta. Oli vain kesäisen ilta-auringon kuulas valo, joka heijastui järvenpintaan ja heidän kasvoihinsa, oli heidän toisiinsa suuntautuneet katseensa ja toisiaan kunnioittavat sanansa. Mietin, että ehkä luonnon hiljaisuudessa kaikki turha ja ylimääräinen

isä siinä hetkessä pojalleen oli ja miten

pyyhkiytyy hetkeksi pois ja ihminen on

kärsivällisesti hän opetti poikaansa. Isän

silloin enemmän läsnä itselleen. Ehkä

kunnioittava vuorovaikutuksen tapa näkyi

on myös niin, että olemalla ensin läsnä

pojan arvostuksena isäänsä kohtaan ja

itselleen ihminen on silloin enemmän

mietin, että isä sai pojaltaan takaisin juuri

läsnä myös toisille.

sen, mitä itse pojalleen antoi – arvostavan ja aidosti välittävän läsnäolon hetken. Monesti arjen kiireiden keskellä saatamme unohtaa, miten tärkeää meille itsellemme ja kaikille meidän ympärillämme

välihuomioita

¨Monesti arjen kiireiden keskellä saatamme unohtaa, miten tärkeää meille itsellemme ja kaikille meidän ympärillämme oleville ihmisille on aito kohdatuksi tulemisen kokemus.¨

tiede & tutkimus

SUOMALAISTEN EKSPATRIAATTIEN SOPEUTUMINEN MONIKULTTUURISEEN YMPÄRISTÖÖN Teksti: Johanna Saarentalo-Vuorimäki Kuvat: ©iStock.com/Rawpixel Ltd, ©iStock.com/Christopher Futcher, ©iStock.com/Pamela Moore.

r ysse lissä noin 50 prosenttia väestöstä on ulkomaista alkuperää ja väestössä on arviolta 170 eri kansallisuutta edustettuna. Suomi on, verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, poikkeuksellisen homogeeninen maa väestörakenteeltaan. Lähtömaan ja kohdeympäristön väestörakenteen erilaisuus oli hedelmällinen lähtökohta tutkimukselleni. Mitkä ovat perustekijät suomalaisten ekspatriaattien sopeutumisessa Brysselin monikulttuuriseen ympäristöön?

Väitöskirjassani tarkastelin monikulttuuriseen ympäristöön sopeutumista uudesta näkökulmasta eli tutkimalla kohdehenkilöiden itsensä käsityksiä ja ymmärrystä aiheesta. Lisäksi tutkin ekspatriaattien arvoja ja empatiaa tilastollisin menetelmin. Valitsemalla laadullisen ja tilastollisen analyysin yhdistämisen tutkimusmenetelmäksi sain aiheesta uutta tietoa, jota ei perinteisillä tutkimusmenetelmillä ole löydetty. Tutkimalla jokapäiväisen elämän kohtaamisia, tapahtumia ja toimia laadullisin menetelmin pystyin löytämään teksteistä sopeutumisen osatekijät. Nykyiset kulttuurienvälisen sopeutumisen teoriat otin mukaan tutkimukseen alkaessani verrata

¨Monikulttuurisessa ympäristössä korostuivat avarakatseisuuden, joustavuuden ja ulospäin suuntautuneisuuden merkitys.¨

oman tutkimukseni tuloksia vallitsevan kirjallisuuden sopeutumisteorioihin.

Laadullisessa analyysissä hyödynsin myös

Käytin Van Oudenhovenin ja Van der

tilastolliseen analyysiin kehitettyjä käsitteitä

Zeen (2001) käsitettä monikulttuurinen

(useat kulttuurienvälisen sopeutumisen

persoonallisuus (multicultural personality)

teoriat, Schwartzin arvoteoria ja Davisin

keskeisenä viitekehyksenä vertailussa,

empatiamalli). Käsitteet osoittautuivat

sillä tämä malli on kehitetty nimenomaan

sekä soveltuviksi että myös hyödyllisiksi

monikulttuurisiin ympäristöihin sopeutu-

laadullisen analyysin tutkimuksessa.

misen tutkimiseen. Arvoja ja empatiaa tutkiessani käytin jo olemassa olevia ja

SOPEUTUMISEN ULOTTUVUUDET

laajalti tunnustettuja metodeja ja niihin

Sopeutumisen ulottuvuudet kuvaa-

liittyviä teorioita eli Schwartzin (1992)

vat ominaisuuksia, kykyjä tai piirteitä,

arvoteoriaa ja Davisin (1994) empatia-

jotka haastateltavat kuvailivat joko

mallia sekä näiden teorioiden pohjalta

omaksuneensa tai oppineensa ulko-

kehitettyjä kyselyitä. Aineisto koostui 52

mailla asuessaan tai jotka he omasivat

haastattelusta ja kyselystä. Laadullisen

jo ennen muuttoa. Ulottuvuudet löytyivät

aineiston keskeiset tulokset ovat moni-

haastateltavien kertomuksista grounded

kulttuuriseen ympäristöön sopeutumisen

theory -menetelmällä. Ulottuvuuksia löytyi

ulottuvuudet ja sopeutumisen tyypit.

teksteistä viisi. 11

tiede & tutkimus 1) Avarakatseisuus

olevaa mutta kuitenkin erillistä aluetta:

Avarakatseisuus muodostui jatku-

epävarmuuden sieto, harkitsevaisuus ja

mosta, jonka alkupäänä olivat kuvaukset

joustava käyttäytyminen eri tilanteissa.

suvaitsevaisuuden kasvamisesta ja toisena

Epävarmuuden sietokyvyn kuvattiin

ääripäänä kyky nähdä asiat ja tilanteet

kasvaneen kokemusten myötä. Tähän

toisen henkilön näkökulmasta eli toisin

yhteydessä oli myös kärsivällisyyden

sanoen perspektiivinottokyky. Tämä oli

kasvu. Harkitsevaisuus osana joustoa

tutkimuksessani avarakatseisuuden kat-

kuvasti käyttäytymismallia, jossa henkilö

tavin muoto, jota voidaan myös kuvata

oli oppinut, että epävarmassa tilanteessa

käsitteellä informaation prosessointikyky.

on parempi harkita ja punnita eri vaih-

Kaikki haastateltavat kuvasivat jonkinlaista

toehtoja ennen toimimista. Erityisesti

avartumista tapahtuneen. Mielenkiin-

monikulttuurisessa ympäristössä tämä

toinen yksityiskohta tuloksissa oli, että

toimintatapa saattoi ehkäistä väärinym-

avarakatseisuus lisääntyi myös henkilöillä,

märryksiä kommunikointitilanteissa.

jotka eivät olleet lähemmässä kontaktissa

Joustava käyttäytyminen käsitti kyvyn

muiden kansallisuuksien kanssa. Jo se

toimia joustavasti tilanteen edellyttämällä

seikka, että ympäristö oli monikulttuurinen,

tavalla eri kulttuureista tulevien ihmisten

mahdollisti havainnoinnin avulla avara-

kanssa. Tähän kuuluivat kommunikaa-

katseisuuden lisääntyvän. Avarakatsei-

tio ja puhetyyli, mukaan lukien eleet ja

suuteen yhdistyi myös konformisuuden

kirjoitustyyli, sekä joustava käsityskyky

aleneminen. Monikulttuurisessa ympäris-

eri kulttuureiden aikakäsitteestä. Jous-

tössä eläessään haastateltavat kertoivat

tavassa käyttäytymisessä oli oleellista

havainneensa, miten eri tavoin ihmiset

oppia joustamaan tarpeen mukaan ja

toimivat eri tilanteissa. Tämä oli avannut

muuttamaan käyttäytymistään mutta

silmät näkemään sen, miten he ovat itse

myös tiedostaa oman jouston rajat.

omaksuneet tietyt käyttäytymissäännöt ja ajattelutavat kyseenalaistamatta niitä.

3) Ulospäin suuntautuneisuus Kolmas ulottuvuus oli ulospäin

2) Joustavuus

suuntautuneisuus. Ulospäin suuntautu-

Toinen ulottuvuus oli joustavuus, joka

neisuudessa löytyi kaksi eri puolta: toiset

vaihteli epävarmasta tai tilanteiden pakot-

kuvasivat tietoista pyrkimystä ulospäin

tamasta joustavuudesta kyvykkääseen

suuntautuneeseen käyttäytymiseen, ja

tilannearviointiin ja kykyyn toimia

toiset kertoivat olevansa luontaisesti

tilanteen vaatimalla tavalla. Joustavuu-

ulospäin suuntautuneita. Sekä luontaisesti

desta löytyi kolme toisiinsa yhteydessä

ulospäin suuntautuneet että tietoisesti

¨Arvoista itseohjautuvuuden ja universalismin korostus olivat yhteydessä sopeutumiseen kuten myös alhainen yhdenmukaisuuden arvostus.¨

tiede & tutkimus

siihen pyrkivät pitivät tärkeänä aktiivista

toiset kuvasivat omaavansa, kun taas

ja ulospäin suuntautunutta käyttäytymistä

toiset eivät viitanneet siihen.

niin päivittäisten asioiden hoidossa kuin

Näistä viidestä ulottuvuudesta neljää

sosiaalisen verkoston rakentamisessa.

ensimmäistä voidaan pitää tulosten perusteella kasvavina kykyinä tai taitoina,

4) U sko omaan itseen ja omiin kykyihin

ja haastatteluissa toistuivatkin kuvaukset kasvusta ja prosessista. Kaikki viisi ulot-

Neljäs ulottuvuus oli usko omaan

tuvuutta ovat myös läheisesti yhteydessä

itseen ja omiin kykyihin. Tästä puhui 40

toisiinsa. Esimerkiksi avarakatseisuuden

% haastatelluista. Usko omaan itseen ja

lisääntyminen lisää myös joustoa käyttäy-

omiin kykyihin sisälsi myös itsevarmuuden,

tymisessä, mikä auttaa onnistumaan

valmiuden pitää puoliaan sekä puolustaa

sosiaalisissa tilanteissa. Tämä taas lisää

omaa näkökantaansa. Niillä, jotka puhui-

uskoa omaan itseen ja omiin kykyihin,

vat tästä ulottuvuudesta, toistui teema

mikä helpottaa edelleen ulospäin suun-

”vaikeuksien kautta voittoon”.

tautuneisuutta. Ulospäin suuntautuminen helpottaa sosiaalisten suhteiden solmimista,

5) Seikkailunhalu

mikä taas edesauttaa avarakatseisuutta

Viidennen ulottuvuuden, seikkai-

ja samalla kyky toimia tilanteen mukaan

lunhalun, mainitsi 23 % haastatelluista.

joustavasti helpottuu. Yleisemmin sanoen

Seikkailunhalu kuvastaa uteliaisuutta,

yhden ulottuvuuden lisääntyminen johtaa

haasteiden vastaanottamista ja jännitystä

myös toisten ulottuvuuksien kasvuun.

elämässä. Edellisistä ulottuvuuksista

Poikkeuksena on seikkailunhalu, joka

poiketen seikkailunhalua voidaan pitää

sekin oli sopeutumista helpottava tekijä

pysyvämpänä luonteenpiirteenä, jonka

niillä, jotka kuvasivat sen omaavansa. 13

tiede & tutkimus

Lisäksi oleellisia sopeutumiseen

prosessi, ja tämä tulisi ottaa huomioon

vaikuttavia tekijöitä olivat kielitaito,

puhuttaessa sopeutumisesta. Oma

sosiaaliset suhteet, kommunikointikyky

tutkimukseni ei ollut pitkittäistutkimus,

sekä kaikkein tärkeimpänä ja muiden

joten en voi todistaa tätä väitettä, mutta

tekijöiden edellytyksenä motivaatio muu-

tekstianalyysit puoltavat tätä väitettä.

tokseen ja sopeutumiseen. Muita tekijöitä,

Toiseksi nykyisin lähestulkoon kaikki ulko-

joita mainittiin, olivat mm. puolison tai

mailla asuvat pitävät varsin vaivattomasti

perheen tuki, edelliset kokemukset ulko-

yhteyttä niin sukulaisiin kuin ystäviinsäkin

mailla asumisesta, etänä ylläpidettävät

sekä kotimaassa että muualla maailmassa

sosiaaliset suhteet ja ulkomailla asumisen

Skypen, Messengerin, Whatsappin ja

aika. Näistä kaksi viimeksi mainittua

edullisten puhelinyhteyksien yms.

ovat erityisen mielenkiintoisia kulttuu-

avulla. Oman tutkimukseni perusteella

rienvälisen tutkimuksen näkökulmasta,

nämä uudet tavat kommunikoida ja

sillä kulttuurienvälisen sopeutumisen

pitää yhteyttä kaukana oleviin ystäviin ja

tutkimuksissa ei yleensä mainita näistä

sukulaisiin saattavat jo korvata paikan

kumpaakaan. Tutkimukseni perusteella

päällä solmittavia sosiaalisia suhteita ja

kuitenkin väitän, että sopeutuminen on

muuttaa koko sopeutumisen käsitettä.

ennemminkin vuosien eikä kuukausien

tiede & tutkimus

¨Laadullisen analyysin yhteydessä tuli ilmeiseksi, että lyhyt koulutus ennen muuttoa tai välittömästi muuton jälkeen olisi helpottanut huomattavasti lukuisien ekspatriaattien sopeutumista.¨ SOPEUTUMISEN TYYPIT

motivaationsa oli epäröivää ja joillain jopa

Sopeutumisen tyypit perustuvat

vastahakoista. 4) Ei-sopeutuneiden ryhmä

yksilöiden välisiin eroavaisuuksiin ja

oli edellisryhmiä huomattavasti pienempi.

yhteneväisyyksiin. Kahden päätekijän,

Näiden yksilöiden sekä motivaation että

motivaation ja taitojen, avulla haasta-

taitojen puute oli ilmeinen.

teltavat jaettiin neljään eri ryhmään. 1)

Sopeutumisen tyyppien luokittelu

Ideaalisti sopeutuneet olivat motivoitu-

motivaation ja taitojen perusteella on

neita muutokseen ja sopeutumiseen ja

uudenlainen lähestymistapa käsitteellis-

heillä oli taito toimia monikulttuurisessa

tää kulttuurienvälistä sopeutumista, eikä

ympäristössä. 2) Positiivisesti sopeutuvat

kyseistä mallia ole käytetty aikaisemmin

olivat motivoituneita sopeutumaan, mutta

sopeutumisen tutkimuksessa. Sen sijaan

tunsivat, että heidän taidoissaan toimia

identiteetin tutkimuksessa tämä tekniikka

vaivatta vieraassa ympäristössä oli vielä

on käytössä. Esimerkkinä voidaan mainita

kehittämistä. 3) Ristiriitaisesti sopeutu-

Berryn (1997) akkulturaatiomalli. Kulttuu-

villa oli kohtalaiset tai hyvät taidot toimia

rienvälisen sopeutumisen tutkimuksessa

vieraassa ympäristössä, mutta heillä oli

tyyppiluokittelu on uudenlainen viitekehys

vähemmän motivaatiota muuttua ja sopeu-

aiheeseen, ja sitä voitaisiin kehittää ja

tua kuin edellä mainituilla tyypeillä. Heidän

testata tulevissa tutkimuksissa. 15

tiede & tutkimus EKSPATRIAATTIEN ARVOT

epävarmuuden sietokykynsä kehitty-

Ekspatriaattien arvoja kartoittava

misestä. Samoin perspektiivinottokyky

kysely perustuu Shwartzin (1992) arvo-

vaikutti haastattelujen perusteella olevan

teoriaan, jossa on määritelty kymmenen

taito, joka kehittyy monikulttuurisessa

yleismaailmallista arvoa: universalismi,

ympäristössä.

hyväntahtoisuus, itseohjautuvuus, yhdenmukaisuus, perinteet, virikkeisyys, mielihyvä,

SOPEUTUMISEN MONIMUOTOISET

suoriutuminen, turvallisuus ja valta. Kun

TEKIJÄT

verrataan suomalaisten ekspatriaattien

Arvo- ja empatiakyselyiden ja laa-

arvotuloksia vastaavan koulutustason

dullisen aineiston tulosten vertailemi-

omaavien suomalaisten arvotuloksiin

sessa käytin monimenetelmätekniikkaa

Suomessa, on muutama huomio pai-

nimeltä muunnos-monimenetelmäai-

kallaan. Ekspatiaateilla tärkein arvo oli

neistoanalyysi (conversion mixed data

universalismi ja toisena itseohjautuvuus.

analysis). Laadullisessa analyysissa

Molemmat arvot ovat myös korkeasti

saadut tulokset sopeutumisen ulot-

kulutettujen suomalaisten arvojärjestyksen

tuvuuksista ja tyypeistä muunnettiin

kärjessä. Sen sijaan yhdenmukaisuus ja

numeerisiksi ja tutkittiin yhdessä arvoja

turvallisuus olivat selkeästi vähemmän

empatiavastausten kanssa. Erityisesti

tärkeitä Brysselin ekspatriaateille kuin

itseohjautuvuusarvot korreloivat usean

vastaavissa tutkimuksissa Suomessa. Työ

muunnetun muuttujan kanssa (avara-

ei kuulu itsenäisenä arvona Schwartzin

katseisuuden, joustavuuden, ulospäin

arvoympyrään, mutta sitä pidetään ”osana

suuntautuneisuuden, seikkailunhalun

suomalaisen identiteetin sosiaalista

sekä ideaalisti sopeutuneiden tyypin

representaatiota” (Helkama, 2012). Työ

kanssa), ja myös universalismi, alhainen

oli suomalaisilla ekspatriaateilla huomat-

yhdenmukaisuus, perspektiivinottokyky

tavasti korkeammalla arvojärjestyksessä

ja alhainen henkilökohtainen ahdistunei-

kuin suomalaisilla kansallisissa otoksissa.

suus olivat yhteydessä sopeutumiseen tilastollisessa analyysissä. Arvo- ja

EMPATIA OSANA SOPEUTUMISTA

empatiakäsitteitä löytyi runsaasti myös

Puhuttaessa empatiasta osana kult-

laadullisessa analyysissä. Esimerkiksi

tuurienvälistä sopeutumista useimmiten

yhdenmukaisuuden nähtiin vähenevän

viitataan kahteen empatian osa-alueeseen:

sopeutumisen myötä. Avarakatseisuuden

perspektiivinottokykyyn ja taipumukseen

kuvattiin kasvavan ja kehittyvän, ja nämä

henkilökohtaiseen ahdistumiseen, josta

kuvaukset heijastelivat myös universa-

joissain tutkimuksissa käytetään nimitystä

lismiarvoja. Laadullisessa analyysissä

emotionaalinen tasapaino. Molemmat

henkilökohtaisen ahdistumisen nähtiin

tekijät löytyivät myös tästä tutkimuksesta

vähenevän ja perspektiivinottokyvyn

ja niiden merkitys oli sekä laadullisessa

lisääntyvän.

että tilastollisessa analyysissä ilmeinen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että

Aikaisemmista tutkimuksista poiketen

motivaatio osoittautui ratkaisevaksi teki-

(ehkä siksi, että sopeutumista ei ole

jäksi niin ulottuvuuksien kuin muidenkin

juurikaan tutkittu haastattelumenetel-

sopeutumisen osatekijöiden taustalla.

mällä) vaikuttaa siltä, että henkilökoh-

Monikulttuurisessa ympäristössä koros-

taista ahdistumista on mahdollista oppia

tuivat avarakatseisuuden, joustavuuden

kontrolloimaan ainakin jossain määrin.

ja ulospäin suuntautuneisuuden merkitys.

Esimerkkinä mainittakoon lukemattomat

Arvoista itseohjautuvuuden ja univer-

kommentit, joita haastateltavat kertoivat

salismin korostus olivat yhteydessä

tiede & tutkimus sopeutumiseen kuten myös alhainen

MONIKULTTUURISEEN YMPÄRISTÖÖN

yhdenmukaisuuden arvostus. Empatian

SOPEUTUMISTA VOI VALMENTAA

osa-alueista perspektiivinottokyky ja alhai-

Käytännössä tutkimuksella pystyt-

nen henkilökohtainen ahdistuminen olivat

tiin löytämään ne perustavat taidot ja

yhteydessä monikulttuuriseen ympäristöön

kyvyt, joita suomalaiset ekspatriaatit

sopeutumisen kanssa. Ulottuvuuksien,

tarvitsevat Brysselin monikulttuu-

tyyppien ja muiden tekijöiden lisäksi

riseen ympäristöön sopeutumisessa.

sisällytin tuloksiin Hongin ja kollegoiden

Laadullisen analyysin yhteydessä tuli

(2000) käsitteen kulttuurisen kehyksen

ilmeiseksi, että lyhyt koulutus ennen

siirtäminen (cultural frame shifting), jota

muuttoa tai välittömästi muuton jälkeen

¨Empatian osa-alueista perspektiivinottokyky ja alhainen henkilökohtainen ahdistuminen olivat yhteydessä monikulttuuriseen ympäristöön sopeutumisen kanssa.¨ Johanna Saarentalo-Vuorimäen väitöskirja Finnish expatriates’ adaptation to a multicultural environment tarkastettiin Helsingin yliopistossa 7.2.2015. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa http:// tinyurl.com/ hn482bc, missä on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

on käytetty kaksikulttuurisen identiteetin

olisi helpottanut huomattavasti lukuisien

tutkimuksissa. Se tarkoittaa tapaa, jolla

ekspatriaattien sopeutumista. En puhu

kahden kulttuurin identiteetin omaavat

ainoastaan käytännön tiedoista, mikä on

yksilöt pystyvät omaksumaan erilaisia

sekin aina hyödyllistä, vaan tarkoitan

kulttuurisia merkityssisältöjä ja pysty-

tulevaan valmistautumista, tiedostamista

vät ”siirtymään yhdestä kulttuurisesta

ja perustaitoja kohdemaassa. Brysselin

linssistä toiseen” riippuen tilanteesta.

monikulttuurinen ympäristö on kiehtova

Tämän käsitteen samankaltaisuus oman

paikka asua niille, jotka pitävät moni-

tutkimukseni perspektiivinottokyvyn

kulttuurisuudesta ja ovat motivoituneita

kanssa sekä myös käsitteen yhteys

sopeutumaan. Tutkimuksessani pystyin

joustavuuteen laadullisessa osiossa

osoittamaan, että tarvittavia valmiuksia

oli ilmeinen. Benet-Martinez, Lee ja

sopeutua monikulttuuriseen ympäristöön

Leu (2006) ovat ehdottaneet, että

voi oppia, joten myös ohjattu valmennus

”altistuminen useammalle kuin yhdelle

on mahdollista.

kulttuurille voi kasvattaa yksilön kykyä havaita, käsitellä ja järjestää jokapäiväisiä kulttuurisia merkityksiä korostaen näin monikulttuurisuuden potentiaalisia etuja”. Juuri tämän minä löysin haastatteluista.

tiede & tutkimus

MIKSI SOSIAALIPSYKOLOGI ON KIINNOSTUNUT YRITTÄJYYDESTÄ? Teksti: Miira Niska / Kuvat: ©iStock.com/IPGGutenbergUKLtd, ©iStock.com/DragonImages, ©iStock.com/g-stockstudio.

rittäjyydestä puhutaan nykyisin kaikkialla ja siihen kohdistuu valtavasti yhteiskunnallisia odotuksia. Ajankohtaisuudestaan huolimatta yrittäjyys ei välttämättä näyttäydy ilmeisenä sosiaalipsykologisen tutkimuksen kohteena. Sosiaalipsykologeilla on kuitenkin paljon annettavaa yrittäjyystutkimukselle. Tämän lisäksi yrittäjyyden parempi ymmärtäminen voi olla hyödyllistä haastavilla työmarkkinoilla kamppaileville sosiaalipsykologeille.

Holvas ja Vähämäki (2005, 52) huo-

sisen taloustieteen mukaisesti yritystoiminta

mauttivat jo kymmenen vuotta sitten, että

ymmärretään usein rationaalisten yksilöiden

yrittäjyydestä on tullut yhteiskunnan ja

harjoittamana taloudellisena toimintana, joka

hyvinvoinnin kategorinen imperatiivi, jota

muodostaa oman muusta yhteiskunnasta

kaikkien yksilöiden odotetaan noudattavan.

irrallisen ilmiökenttänsä. Mikäli yrittäjyys

Yrittäjyyttä pidetään nykyisin paitsi taloudel-

ymmärretään uusklassisen taloustieteen

lisen myös sosiaalisen hyvinvoinnin moot-

mukaisesti, ei sosiaalipsykologialla ole

torina. Yrittäjät muun muassa synnyttävät

paljoakaan annettavaa ilmiön ymmärtämi-

innovaatioita, työpaikkoja ja kilpailukykyä,

selle. Yrittäjyyttä voi kuitenkin tarkastella

ratkaisevat ”viheliäisiä ongelmia” ja turvaa-

myös sosioekonomisesta näkökulmasta,

vat hyvinvointipalveluja. Opetusministeriö

jossa taloudellinen toiminta nähdään

(2009) on linjannut yrittäjyyskasvatuksen

sosiaaliseen kietoutuneena. Yrittäjät eivät

kattamaan koko koulutusjärjestelmän ja

toimi tyhjiössä: taloudelliseen toimintaan

tuloksena toivotaan yrittäjyyttä kaikilla

vaikuttaa yrittäjän sosiaalinen ympäristö,

yhteiskunnan tasoilla.

ja yritystoiminta on riippuvaista monenlai-

Vaikka Helsingin yliopiston sosiaali-

sista vuorovaikutussuhteista. Niistä ehkä

psykologian oppiaineessa yrittäjyyttä on

ilmeisin on yrittäjän ja asiakkaan välinen

tutkittu 1990-luvun alkupuolelta saakka, ei

vuorovaikutussuhde (Vesala 1992).

yrittäjyys välttämättä näyttäydy ilmeisenä

Yrittäjyystutkijat ovat varsin tietoisia

sosiaalipsykologisen tutkimuksen kohteena.

siitä, etteivät yrittäjät suinkaan aina toimi

Sosiaalipsykologisesti relevantiksi ilmiöksi

rationaalisesti taloudellisia hyötyjä maksi-

ymmärretään helpommin esimerkiksi maa-

moiden, kuten uusklassinen taloustiede

hanmuutto kuin yrittäjyys – huolimatta siitä,

olettaa. Yrittäjien toimintaa onkin mielekästä

että molempia ilmiöitä on yhtä lailla tärkeää

tarkastella esimerkiksi arvojen näkökul-

tarkastella esimerkiksi arvojen, identiteetin,

masta. Yritystoimintaa eivät välttämättä

asenteiden ja sosiaalisten representaatioi-

ohjaa taloudelliset arvot; yrittäjien arvo-

den näkökulmasta. Yrittäjyys tunnistetaan

järjestyksessä myös muut arvot voivat

laajasti monimerkityksiseksi termiksi (esim.

nousta toimintaa ohjaavaan asemaan

Vesala, 2004). Mitä yrittäjyydellä oikeas-

(esim. Anderson, 1998). Viime vuosina

taan tarkoitetaan ja mitä tekemistä sillä

on lisääntyvästi puhuttu sosiaalisesta ja

on sosiaalipsykologian kanssa?

yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, jossa yritystoimintaa motivoivat taloudellisten

YRITYSTOIMINTA ON SOSIAALISEEN

arvojen sijaan sosiaalinen ja yhteiskunnal-

UPPOUTUNUTTA

linen hyvinvointi. Yhteiskunnalliset yrittäjät

Yrittäjyys ymmärretään tavallisimmin yritystoimintana. Yrittäjä on henkilö, joka perustaa ja pyörittää yritystoimintaa. Uusklas-

käyttävät yritystoimintaa tapana ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Sosiaalipsykologisessa yrittäjyystutki-

tiede & tutkimus

¨Vaikka Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa yrittäjyyttä on tutkittu 1990-luvun alkupuolelta saakka, ei yrittäjyys välttämättä näyttäydy ilmeisenä sosiaalipsykologisen tutkimuksen kohteena.¨

tiede & tutkimus

tiede & tutkimus muksessa yrittäjyyttä kuvataan ja selitetään

den edistämisen parissa työskentelevää

yksilöiden harjoittamana taloudellisena

ihmistä (Pietarinen, 2013). Väitöskirjatut-

toimintana, joka tapahtuu suhteessa

kimuksessani keskityin tarkastelemaan

sosiaaliseen ympäristöön ja yhteiskuntaan

yrittäjyyden edistäjien ja yrittäjien välisen

sekä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten

suhteen rakentumista toimijuusteoreet-

kanssa (Vesala, 2007). Kari Vesala (1992)

tisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani

tarkasteli 1990-luvun alussa yrittäjän

väitän, että kysymys toimijan päämiehestä

työnteon ja sen tuloksellisuuden kannalta

voi aiheuttaa ongelmia julkisella sektorilla työskentelevien yrittäjyyden edistäjien ja

¨Yrittäjät eivät toimi tyhjiössä: taloudelliseen toimintaan vaikuttaa yrittäjän sosiaalinen ympäristö, ja yritystoiminta on riippuvaista monenlaisista vuorovaikutussuhteista.¨

yrittäjien väliselle vuorovaikutussuhteelle (ks. Niska, 2015). Päämiehellä tarkoitetaan henkilöä, ryhmää tai vaikka abstraktia ihannetta, jota toimija toimillaan palvelee. Julkisella sektorilla toimivien yrittäjyyden edistäjien päämies on yhteiskunta. Heidän työsuhteensa velvoittaa heidät palvelemaan yhteiskunnan intressejä, joihin tavallisesti kuuluu yritystoiminnan kasvu. Yrittäjät taas asettuvat tyypillisesti oman toimintansa päämiehiksi; yritystoiminta palvelee heidän omaa autonomiaansa ja taloudellista toimeentuloaan. Tällöin myös yrittäjyyden edistäjien tulisi asettua palvelemaan yrittäjien intressejä. Ristiriitaiset käsitykset päämiehestä ennustavat vuorovaikutusongelmia, koska toimivassa vuorovaikutussuhteessa toimijat jakavat käsityksen päämiehestä, jota vuorovai-

olennaisia sidossuhteita. Tuolloin yrittäjät

kutussuhde palvelee.

hahmottivat olennaisiksi sidoksiksi mm. asiakkaat, perheenjäsenet, työntekijät

YRITTÄJYYS EI RAJAUDU YRITYSTOI-

sekä yhteiskunnalliset toimijat. Vesalan

MINTAAN

(1992) tutkimuksessa yhteiskunnallisia

Vaikka termillä yrittäjyys viitataan

toimijoita edustivat erityisesti verottaja

tavallisimmin yritystoimintaan, on yrittäjyys

ja lainsäätäjät. Lähes kaksikymmentä

ymmärretty myös yritystoiminnasta erilliseksi

vuotta myöhemmin yhteiskunnallisten

ilmiöksi. Yrittäjyystutkijat ovat vuosikym-

toimijoiden luonne oli muuttunut. Vuonna

meniä huomauttaneet, että yrittäjyys on

2009 kerätyissä haastatteluissa yrittäjät

luonteeltaan innovatiivista, dynaamista

nostivat olennaisiksi yhteiskunnallisiksi

ja proaktiivista toimintaa, eikä kaikki yri-

sidoksiksi yrittäjyyden edistämispoliittiset

tystoiminta täytä näitä kriteereitä (esim.

toimijat: ne julkisen sektorin toimijat, joiden

Carland ym., 1984). Kansainvälisessä

tavoitteena on yrittäjyyden edistäminen

yrittäjyystutkimuksessa onkin tapana

(Niska, Hynynen & Vesala, 2011).

erottaa toisistaan yrityksen omistaja (small

Koska yrittäjyys nähdään yhteiskunnan

business owner) ja yrittäjä (entrepreneur).

kannalta tärkeänä, pyritään yrittäjyyttä erilaisin

Yrityksen omistajan prototyyppinä pidetään

poliittisin keinoin edistämään. Erään arvion

pientä, vaatimatonta ruokakauppaa pitävää

mukaan Suomessa on yli 4000 yrittäjyy-

avioparia (ns. mom-and-pop-yritys), kun 21

tiede & tutkimus taas yrittäjän prototyyppi on näinä päi-

viitataan yrittäjämäiseen toimintatapaan

vinä Applen Steve Jobs, jota kuvataan

palkkatyössä.

innovatiiviseksi, kasvuhakuiseksi, riskejä

Yhteiskunta odottaa yrittäjämäistä

pelkäämättömäksi visionääriksi. Sosiaali-

toimijuutta nykyisin muiltakin ammattiryh-

psykologisesta näkökulmasta edellä mainittu

miltä kuin yrittäjiltä. Eräs ammattiryhmä,

erottelu on kiinnostava. Yrittäjyys ei siis

joka on tavallisesti erotettu yrittäjistä,

viittaa yksinkertaisesti yritystoimintaan vaan

ovat maanviljelijät. Maanviljely on perin-

tietynlaiseen ”trimmattuun” tai ”viritettyyn”

teisesti nähty yleishyödyllisenä ruuan

yritystoimintaan (vrt. Pyysiäinen, 2011,

tuotantona, jota on Suomessa ilmaston

14). Yrittäjyys on tietynlaista taloudellista

vuoksi mahdotonta tehdä markkinoiden

toimijuutta.

ehdoilla. EU:n yhteisen maatalouspolitii-

Kuten Holvas ja Vähämäki (2005)

kan myötä viljelijöiltä on kuitenkin alettu

vuosikymmen sitten totesivat, yrittäjyys on laajentunut yhteiskuntaan. Sen lisäksi, että yrittäjyys nähdään taloudellisen toiminnan mallina, se nähdään nykyisin myös monen muunlaisen toiminnan mallina. Holvas ja Vähämäki (2005, 53) puhuvat yrittäjämäisestä toimintamallista, jonka piirteitä ovat esimerkiksi kilpailu, aggressiivisuus, aloitteellisuus, joustavuus ja tehokkuus. Tällaista yrittäjämäistä toimintamallia toteutetaan yritysten lisäksi monenlaisissa organisaatioissa. Niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa on yleistynyt termi sisäinen yrittäjyys, jolla

¨Yhteiskunta odottaa yrittäjämäistä toimijuutta nykyisin muiltakin ammattiryhmiltä kuin yrittäjiltä.¨

tiede & tutkimus vastuunkantaja – oman elämänsä yrittäjä.

¨Jokaisen yksilön tulisi nykyisin olla proaktiivinen, innovatiivinen, vastuunkantaja – oman elämänsä yrittäjä.¨

Nykyisin voidaankin ajatella, että ”meistä jokainen on oman ’yrityksensä’, Oy Minä Ab:n, toimitusjohtaja” (Sydänmaanlakka, 2016). YRITTÄJYYS ON MYÖS AKATEEMISEN TOIMIJUUDEN IHANNE Yrittäjyys on sosiaalipsykologille kiinnostava tutkimuskohde, mutta lisäksi yrittäjämäisen toimijuuden vaatimus koskee nykyisin myös sosiaalipsykologeja. Vaikka yrittäjyyttä ei ole tyypillisesti yhdistetty yliopistoon, varsinkaan valtio-

Kirjoitus perustuu Miira Niskan väitöskirjaan Who is serving whom? An agency-for perspective on enterprise promotion in rural Finland, joka hyväksyttiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3.11.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Sarah Jack Lancasterin yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Pirttilä-Backman. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti Ethesis palvelussa osoitteessa http:// tinyurl.com/ hg7xgto, missä on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

vaatia entistä yrittäjämäisempää toimi-

ja yhteiskuntatieteellisiin tiedekuntiin, on

juutta (ks. Pyysiäinen, 2011). Viljelijöiden

yrittäjyyskasvatukseen ja akateemisen

tulisi poliitikkojen mukaan nähdä itsensä

yrittäjyyden edistämiseen satsattu viime

dynaamisina ja kasvuhalukkaina yrittäjinä

vuosina lisääntyvästi.

– ei perinteisen elämäntavan jatkajina tai kansallisen ruokahuollon turvaajina.

Yliopistoista valmistuvien työelämäsuhteet ja työelämään siirtyminen on nähty

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin

omanlaisenaan haasteena aina 1990-luvun

maanviljelijöiden ja maaseudun pieny-

lamasta saakka, jolloin julkisen sektorin

rittäjien kehystyksiä (Goffman, 1974)

työpaikat vähenivät huomattavasti (Tonttila,

omasta toiminnastaan. Näiden kahden

2010). Tilanne ei laman jälkeen koskaan

ryhmän kehystykset erosivat lopulta var-

korjaantunut entiselleen ja Tilastokeskuksen

sin vähän toisistaan: molemmat esittivät

(2015) mukaan vastavalmistuneiden työl-

toiminnassaan olevan kyse erityisesti

listyminen on yhä heikompaa. Nykyisten

omasta autonomiasta ja elannosta sekä

työmarkkinoiden piirteeksi on tunnistettu

lähipiirin kuten työntekijöiden ja maaseu-

työn subjektivoituminen: yksilöt ovat lisään-

dun hyvinvoinnista (Niska, 2015). Vaikka

tyvässä vastuussa omasta (jatkuvasta)

viljelijöiden kehystykset on helppo nähdä

työllistymisestään (esim. Jakonen, 2014).

yrittäjämäisinä, muistuttivat ne enemmän

Ratkaisuksi akateemisesti koulutet-

yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehystä kuin

tujen työllistymisongelmiin tarjotaan yhä

kasvuyrityskehystä; toiminnassa on viljelijöi-

useammin yrittäjyyttä; sekä yhteiskunta

den mukaan enemmänkin kyse maaseudun

että yliopistot kannustavat yliopisto-opis-

elinvoimasta kuin voiton maksimoinnista

kelijoita ja vastavalmistuneita perustamaan

tai työpaikkojen tarjoamisesta.

yrityksiä tai muuten työllistämään itsensä

Yrittäjyys on kuitenkin esillä myös

esimerkiksi freelancereina. Lisäksi palk-

työmarkkinoiden ulkopuolella. Yrittäjyys-

katyökontekstissa on entistä tärkeämpää

kasvatuksen piirissä puhutaan yleisesti

näyttäytyä proaktiivisena, innovatiivisena

omaehtoisesta yrittäjyydestä, jolla viitataan

ja dynaamisena toimijana. Yrittäjyyden

ylipäänsä yksilöiden itseohjautuvuuteen ja

ymmärtäminen ja yrittäjämäisenä toimijana

kykyyn vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa (ks.

esiintyminen ovatkin nykyisillä työmarkkinoilla

esim. Korhonen, 2012, 5–6). Yrittäjyystermi

myös sosiaalipsykologille arvokkaita taitoja.

onkin laajentunut kattamaan länsimaisen ihannetoimijan piirteet: jokaisen yksilön tulisi nykyisin olla proaktiivinen, innovatiivinen, 23

¨Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan ja laittoman lasta seksualisoivan aineiston jakaminen internetissä on rikos, joka ei noudata maiden eikä maanosien rajoja.¨

uratarina

SOSIAALIPSYKOLOGINA JÄRJESTÖMAAILMASSA Teksti: Nina Vaaranen-Valkonen / Kuvat: ©iStock.com/leolintang, ©iStock.com/Frank Peters.

seimmat meistä miettivät jo opiskeluaikana, minkälaista työtä sosiaalipsykologit voivat tehdä ja minkälaisissa työpaikoissa. Minua pyydettiin kirjoittamaan ja kertomaan sosiaalipsykologin työstä järjestömaailmassa. Olen taustaltani sosiaalipsykologi (VTM), terveydenhoitaja ja valmistun Helsingin yliopistosta ensi keväänä (2017) lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Seuraavaksi kerron työtehtävistäni järjestösektorilla. Kirjoitukseni painottuu nykyiseen työhöni asiantuntijana Pelastakaa lapset ry:ssä.

Olen työskennellyt viimeiset viisi

Verkon välityksellä tapahtuva rikollinen

vuotta eri järjestöissä. Aloitin työskentelyn

toiminta ja sen vahingolliset vaikutukset

Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen

ovat maailmanlaajuinen ongelma, joka

-hankkeessa tuntityöntekijänä. Tämän

vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.

jälkeen työskentelin Rikosuhripäivystyk-

INHOPE koordinoi yli viittäkymmentä

sen nuorten hankkeessa, josta siirryin

vihjepalveluyksikköä 45:ssä eri maassa.

asiantuntijatehtäviin Pelastakaa Lapset

Yksiköissä ympäri maailman työskentelee

ry:hyn. Tällä hetkellä toimin asiantuntijana

yli 170 kuvamateriaalin analysoijaa, minä

Lapset ja digitaalinen media -yksikössä

mukaan lukien. Jokainen INHOPE-verkoston

internetiin liittyvän lasten seksuaalisen

vihjepalvelu noudattaa toiminnassaan oman

hyväksikäytön vastaisessa työssä. Teen

maansa kansallista lainsäädäntöä ja tekee

myös työni ohella psykoterapiaopintoihin

tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. Lasten

liittyvää asiakastyötä toiminimellä.

seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen ja

Tämän kirjoituksen tavoitteena on

laittoman kuvamateriaalin nopea poistaminen

kertoa työstäni kansainvälisessä Pelastakaa

verkosta edellyttää tiivistä kansainvälistä

Lapset -järjestössä. Kerron myös tarkem-

yhteistyötä sekä monialaista, eri sektorit

min lasten seksuaalisen hyväksikäytön

ylittävää yhteistoimintaa.

vastaisesta kansainvälisestä yhteistyötä ja siihen liittyvästä Nettivihje-palvelusta. SUOMEN NETTIVIHJE JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TORJUMISEKSI Pelastakaa Lapset ry ylläpitää Suomessa vihjepalvelua (www.nettivihje.fi), joka toimii osana kansainvälistä International Association of Internet Hotlines (INHOPE) -verkostoa. Nettivihjeen päätavoitteena on edistää ja nopeuttaa lapsiin kohdistuvan laittoman seksuaalisen kuva- ja videomateriaalin poistumista internetistä. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan ja laittoman lasta seksualisoivan aineiston jakaminen internetissä on rikos, joka ei noudata maiden eikä maanosien rajoja.

¨Vinkkinä omaa tulevaisuuden uraa pohtiville ohjeistaisinkin, että yritä löytää oma kiinnostuksen kohteesi ja syvennä osaamistasi sen osalta.¨ 25

uratarina

KUVA 1. INHOPE-verkostoon kuuluvat vihjepalvelut: EU:n 28 jäsenvaltiota sekä Islanti, Turkki, Venäjä, Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Kazakstan, Kanada, USA, Australia, Japani, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Kambodža, Brasilia, Kolumbia, Peru, Meksiko, Etelä-Afrikka. (INHOPE-säätiö tukee mustalla merkittyjä vihjeyksiköitä).

NETTIVIHJEESEEN LIITTYVÄ KÄYTÄN-

tossa sen maan vihjepalveluyksikköön,

NÖN TYÖ

missä laiton aineisto sijaitsee.

Nettivihjeeseen voi kuka tahansa

Suomeen liittyvien laittomaksi arvioitujen

internetin käyttäjä ilmoittaa epäilemästään

vihjesisältöjen osalta meillä Nettivihjeessä

laittomasta lasta kuvaavasta seksuaalisesta

on oma nopeutettu prosessinsa. Yhteistyö

materiaalista tai muusta toiminnasta. Ilmoi-

keskusrikospoliisin kanssa on jatkunut jo

tuksen eli vihjeen voi lähettää nimettömästi

yli 13 vuotta ja käytännön prosessit ovat

ja jo pelkkä epäily kuvan tai toiminnan

tehokkaita ja toimivia. Vihjeitä käsittelevät

laittomuudesta riittää. Työtehtäviini kuuluu

ainoastaan tehtävään erityiskoulutuksen

käydä ilmoitukset läpi, analysoida aineisto

käyneet analysoijat, minä mukaan lukien.

ja tarvittaessa lähettää tieto eteenpäin

INHOPE-verkosto organisoi koulutuksia,

keskusrikospoliisille ja INHOPE-verkos-

joihin asiantuntemustaan tarjoavat

¨Laittomien kuvien ja videomateriaalien nopea poistuminen verkosta vähentää materiaalin kierrätystä, uudelleen käyttöä ja tätä kautta lasten toistuvaa uhriutumista.¨

uratarina niin kansainvälisen rikospoliisijärjestön

Siellä Interpolin lapsiin kohdistuvia sek-

Interpolin (International Criminal Police

suaalirikoksia tutkiva kansainvälinen

Organization) lapsiin kohdistuvia seksuaa-

viranomaisryhmä koulutti eri maista tulleita

lirikoksia tutkivat viranomaiset kuin muut

analysoijia kuvamateriaalin käsittelyssä.

asian parissa toimivat erityisasiantuntijat.

Koulutus toteutettiin tarkkojen turvatoimien

Viimeisin työhöni liittyvä koulutus toteutui

alaisuudessa.

Interpolin päämajassa Ranskan Lyonissa.

NETTIVIHJEEN VASTAANOTTAMIEN KAIKKIEN VIHJEIDEN JAKAUTUMINEN

Laiton lapsen seksuaalinen hyvksikäyttö

Lasta seksualisoiva, ei-laiton aineisto Kuva tai sivusto poistettu/ei pääsyä Muu aineisto/kuvissa esiintyvä arvioitu yli 18-vuotiaaksi

KUVA 2. Nettivihjeen vastaanottamien kaikkien vihjeiden jakautuminen. Nettivihje vastaanotti vuonna 2015 lähes 3 600 vihjettä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavasta materiaalista. Vihjeet sisälsivät yli 51 000 kuvaa tai videota. Nettivihjeen laittomaksi arvioimissa vihjeissä (556) video- ja kuva-aineistossa esiintyvät lapset olivat valtaosin (80 %) alle 13-vuotiaita. Tämän aineiston osalta kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ja toimintamallit ovat selkeitä ja toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi. Yksi vihje harvoin tarkoittaa yhtä yksittäistä kuvaa tai videota vaan usein yksi vihje sisältää kymmenistä satoihin kuva- tai videoaineistoja.

NETTIVIHJE AKTIIVINEN KANSALLINEN

nopean välittymisen viranomaisille, mikä

JA KANSAINVÄLINEN TOIMIJA

edistää sekä kansallista että kansain-

INHOPE:n vihjepalveluiden ja Interpolin

välistä rikostutkintaa. Laittomien kuvien

tiivis yhteistyö on erinomainen esimerkki

ja videomateriaalien nopea poistuminen

kolmannen sektorin ja viranomaistahojen

verkosta vähentää materiaalin kierrätystä,

onnistuneesta ja menestyksekkäästä yhteis-

uudelleen käyttöä ja tätä kautta lasten

työstä lasten seksuaalisen hyväksikäytön

toistuvaa uhriutumista.

torjumiseksi. Eri maiden vihjepalvelui-

Maailmanlaajuinen yhteistyö lasten

den, kuten Nettivihjeen, kansainvälinen

seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi

yhteistyö mahdollistaa laittomien kuvien

on tuottanut merkittäviä tuloksia. Parhaim27

uratarina

millaan viranomaisille välitettyjen vihjeiden

nuorten parissa, toinen käsi aina vakaasti

perusteella on saatu tärkeää lisätietoa

käytännön työssä. Suuntautumisesta on

rikostutkintaan. Nopean tiedonkulun ja

ollut hyötyä, sillä yksikkömme työskentelee

yhteistyön tuloksena poliisi on pelastanut

vahvasti ennaltaehkäisevällä työotteella ja

lapsia seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön

tarjoaa koulutusta ja ohjausta erityisesti

tilanteista. Tiiviillä, tehokkaalla ja toimi-

haavoittuvassa asemassa olevien lasten

valla verkostoyhteistyöllä saavutetaankin

ja nuorten parissa työskenteleville ammat-

merkittäviä tuloksia.

tilaisille ja viranomaisille.

HAAVEENA TYÖTEHTÄVÄT JÄRJESTÖSSÄ

nut minulle vahvan perustan erilaisten

Sosiaalipsykologin koulutus on antaTyöskentely kansainvälisessä järjes-

sosiaalisten ilmiöiden tarkasteluun myös

tössä tarjoaa työtä pelkäämättömälle ja

digitaalisessa mediassa, internetissä.

aktiiviselle henkilölle hyvät mahdollisuudet

Urani on kulkenut erikoisia ja pitkiäkin

kehittyä ja edetä urallaan. Omaan uraani

kiertoreittejä ja nykyinen asemani on

on vaikuttanut vahvasti suuntautuminen

vaatinut paljon kärsivällisyyttä, kovaa työtä

heti opintojen alusta lapsiin ja nuoriin.

ja osin uhrauksia. Tällä olen kuitenkin

Vinkkinä omaa tulevaisuuden uraa pohtiville

saavuttanut itselleni merkityksellisen ja

ohjeistaisinkin, että yritä löytää oma kiin-

mielenkiintoisen asiantuntijatehtävän.

nostuksen kohteesi ja syvennä osaamistasi

Pelastakaa Lapset ry tarjoaa hyvät

sen osalta. Minulle se on ollut työ lasten ja

kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuudet

uratarina

¨Psykoterapiaopintoni vahvistavat nykyistä asiantuntijuuttani, sillä hoidan pääasiassa lapsuuden kaltoinkohtelua sekä myös seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneita lapsia ja nuoria aikuisia.¨

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Pelastakaa lapset ry:ssä Lapset ja digitaalinen media -yksikössä. Kirjeenvaihto kirjoittajalle: nina.vaaranenvalkonen@ pelastakaalapset.fi

sekä tuen asiantuntijuuden kasvattamiseksi.

laiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä”

Psykoterapiaopintoni vahvistavat nykyistä

(YK:n Lasten oikeuksien sopimus, artikla

asiantuntijuuttani, sillä hoidan pääasiassa

34) saavuttamiseksi. Minulle on aina ollut

lapsuuden kaltoinkohtelua sekä myös

tärkeää ympärilläni työskentelevien ihmisten

seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneita

motivaatio ja sitoutuneisuus päämäärien

lapsia ja nuoria aikuisia. Lopputyössäni

saavuttamiseksi. Olen tyytyväinen ja

tutkin traumafokusoituun kognitiivis-be-

onnellinen työstäni osaavien ja asian-

havioraaliseen psykoterapiaan (TF-CBT)

tuntevien kollegojen parissa. Pelastakaa

kuuluvan narratiivisen altistusterapian

Lapset ry:ssä tehdään laajalla sektorilla

(Narrative Exposure Therapy, NET) elämän-

hyvää työtä ja haluan olla siinä mukana.

janamenetelmän käyttöä seksuaalista

Siteeraankin lopuksi INHOPE:n vahvaa

hyväksikäyttöä lapsuudessaan kokeneen

sanomaa taistelussa lasten seksuaalista

nuoren psykoterapiassa.

hyväksikäyttöä vastaan: ”Faster, better, stronger together”. Sosiaalipsykologisesta

VOIDAKSESI OLLA ONNELLINEN SINUN

näkökulmasta sanoma ei voisi olla parempi.

TULEE TEHDÄ HYVÄÄ (LEO TOLSTOI) Kansainvälisessä vihjetyössä jokainen yhteistyökumppani työskentelee yhteisen tavoitteen ”Lasta on suojeltava kaiken29

kirjat

SUOMALAINEN SISU

Strömsholm, S., Lahti, E., Järvilehto, L. & Koutaniemi, M. (toim.) (2015). Sisu. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä. Jyväskylä: PS-Kustannus. 210 s. Ovh. 39 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Minna Hiltunen Sisupussi, pahansisuinen, Sisu-karamelli,

Muut kirjoittajat ovat eri alojen henkilöitä,

Sisu-auto, kaikki tuttuja sisusanoja. Sisun

jotka kirjoittavat elämästään ja omasta

sanotaan olevan käsite, jolla on erityinen

sisukkuudestaan. Kirjoittajien joukossa on

merkitys meille suomalaisille. Sisu on jotakin

mm. johtajia, sairaudesta tai vammasta

perisuomalaista. Sisun ensimmäiset kirjalliset

ponnistaneita, toimittaja (Rauli Virtanen) ja

ilmaukset löytyvät jo 500 vuoden takaa.

jopa sirkustirehtööri. Nämä 14 kirjoittavat

Sitä ei kuitenkaan ole aiemmin juurikaan

sinänsä mielenkiintoisia tarinoita elämäs-

tutkittu psykologisessa mielessä. Nyt on.

tään, mutta osalla sisutarinat ovat todellisia

Emilia Lahti, sosiaalipsykologi ja positiivisen

sisutarinoita ja osalla ne jäävät mielestäni

psykologian maisteri (Pennsylvanian yliopisto)

hieman heppoisiksi. Kirjan kuvat ovat Meeri

teki pro gradunsa sisusta ja jatkaa aiheen

Koutaniemen ottamia, paitsi kuva Emilia

tutkimusta Aalto-yliopistossa tavoitteenaan

Lahdesta (Alison Berman). Sinänsä nämä

väitöskirja. Sisututkimus pyrkii vastaamaan

yksittäiset sisutarinat kertovat kyllä, mistä

kysymyksiin, mitä sisu on ja miksi se on

sisussa on käytännössä kysymys, vaikka

ainutlaatuinen käsite. Sisututkimus asettuu

suomalainen sisäistää sen muutenkin.

luontevasti positiivisen psykologian piiriin.

Ehkä olisin kaivannut alkuun Emilia

Sisua on vaikea määritellä, mutta se ilmaisee

Lahdelta hieman pidemmän johdannon

esim. päättäväisyyttä, lannistumattomuutta,

sisututkimuksesta. Sisu on tässä kirjassa

mielen lujuutta, periksiantamattomuutta ja

esitetty lähinnä psykologisena ominaisuutena,

henkistä sitkeyttä. ”Sisu”-käsitteen tuntee

mutta sosiaalipsykologisesti ajateltuna olisi

jokainen suomalainen omalla tavallaan.

mielenkiintoista pohtia, voisiko sisua esiintyä

Se herättää myös tunteita, siinä on erään-

myös ryhmän toiminnassa (esim. sisukas

laista räjähtävää energiaa ja se vaatii myös

tutkijajoukko tai sisukas jääkiekkojoukkue)?

pitkäjänteisyyttä, mutta esim. sisupussin

Entäpä kansakunnan tasolla (esim. Suomen

käsitteeseen sisältyy samanaikaisesti myös

talvisota)? Voiko sisukkaaksi oppia? Osa

vihjaus äkäisyydestä. Kiinnostuneet voivat

ihmisistä ainakin uskoo niin. Sisu on myös

lukea lisää Emilia Lahden tutkimuksista.

englanniksi sisu. Sisun olemuksen oivaltavat

Tämän kirjan alussa Emilia Lahti kirjoittaa sisututkimuksesta, omasta sisukkuudestaan

nopeasti myös ulkomaalaiset. Sisu on siis globaali käsite.

ja siitä, kuinka hän päätyi sisututkijaksi. Kirjan

Kirja liittyy myös Sisun juhlavuosi 2015

lopussa kirjan muut tekijät kirjoittavat myös

-projektikokonaisuuteen. Sen puitteissa on

lyhyesti omista sisukokemuksistaan. Kirja on

pidetty myös tapahtumia. Kirja täyttää kyllä

syntynyt Filosofian Akatemian piirissä. Filosofian

paikkansa nostamalla sisun taas mieleemme.

Akatemia on sekä yritys että ajatushautomo.

Sitä nimittäin tarvitaan, jotta nousemme

Se on lisäksi keskustelufoorumi, jossa tutkijat

tästä taloudellisesta suosta. Siis sisulla

toteuttavat itseään, mutta tekevät samalla

Suomi nousuun!

myös työelämätutkimusta.

kirjat

TYÖNNÄ SIITÄ, MISTÄ LIIKAHTAA

Särkelä, L., Tikkanen, S. & Haanpää, P. (toim.) (2015). Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim. 396 s. Ovh. 75 euroa. Teksti: Juha Savolainen / Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)

nan, ohjauksen ja opetuksen, organisaatioiden

rantautui Suomeen 1980-luvulla professori

konsultoinnin ja työnohjauksen alueilla toimiville ja

Mikael Leimanin tuomana. Alkujaan Britan-

näiden alojen opiskelijoille. Kognitiivis-analyyttisen

niassa psykiatri Anthony Rylen perustamaa

psykoterapian käsitteellisen perustan kulmakivet

psykoterapiasuuntausta on sittemmin koulutettu

(vastavuoroisuus eli näkemys ihmisen kaikesta

Suomessa lukuisissa psykoterapiakoulutuksissa.

toiminnasta dialogisesti rakentuneena ja kohteel-

Varsinaista KAT-oppikirjaa ei suomen kielellä ole

lisena sekä yhteistoiminnan hahmottaminen

aiemmin julkaistu, joten nyt Leena Särkelän,

merkkivälitteisenä, semioottisena prosessina)

Soile Tikkasen ja Pirkka Haanpään toimittama

avaavatkin mahdollisuuksia soveltaa KAT:a

teos avaa kotimaiselle lukijakunnalle aiempaa

hahmotustapaa hyvin monenlaisissa yhteyksissä.

laajempia mahdollisuuksia tutustua tähän te-

Sosiaalipsykologi tuntenee olonsa KAT:n

oriaperustaltaan integratiiviseen psykoterapian

teoriapohjan äärellä kotoisaksi. Brittiläinen

viitekehykseen.

objektisuhdeteoria, George Kellyn konstrukti-

Teos jakautuu viiteen osioon. Niistä

vismi sekä Lev Vygotskin, Donald Winnicottin ja

ensimmäisessä käsitellään kognitiivis-analyyt-

Mihail Bahtinin merkkiteoriat asettuvat sujuvasti

tisen psykoterapian perusteita ja teoreettisen

sosiaalipsykologian sisältöalueille. Teoreettisen

kehittelyn vaiheita edeten KAT:n käytännön

integraation ja yhteensovittamispyrkimysten

kuvaukseen ja katsaukseen viitekehyksestä

lisäksi KAT:n ytimessä on koko viitekehyksen

tehtyyn tutkimukseen. Toinen osio keskittyy

kehittelyn ajan ollut mahdollisuus myös mene-

terapeuttiseen yhteistyösuhteeseen, työsken-

telmien integraatioon. Tilanteeseen sopivien ja

telyn prosessiin ja muutokseen eri vaiheineen.

toimivina näyttäytyvien työskentelytapojen ja

Kolmannessa osiossa kuvataan kognitiivis-ana-

tekniikoiden soveltaminen joustavasti edustaa

lyyttisen psykoterapian eri sovellusalueita kuten

edelleen Anthony Rylen alkuperäistä pyrkimystä

työyhteisön kehittäminen, vanhempainohjaus tai

tavoittaa ja jäsentää psykoterapeuttisia ilmiöitä ja

kipupotilaan psykoterapia. Neljäs osio käsittelee

avata tätä ymmärrystä potilaalle sen sijaan, että

KAT-psykoterapiaa ja integroivaa työsken-

pysytellään uskollisena jollekin tietylle näkökul-

telyä. Osio kuvaa kiinnostavasti esimerkiksi

malle. Tämä henki välittyy teoksesta mainiosti.

taideterapian, psykofyysisen psykoterapian

Kirjoittajat toimivat tai ovat toimineet KAT-psyko-

tai psykodraaman ja KAT:n suhteita. Lopuksi

terapeutteina, -kouluttajina tai -työnohjaajina

pysähdytään psykoterapeuttina työskentelyn

ja tuovat kokemuksensa kirjan luvuissa esille

äärelle. Osiossa käsitellään psykoterapeutti-

erittäin monipuolisella tavalla. Teos on oppikirja,

koulutuksen opiskelijavalinnan haasteita sekä

mutta sitä voi suositella myös psykoterapiasta

terapeutin ominaisuuksien ja työnojauksen

kiinnostuneelle ja neuvonta- tai ohjaustyötä

merkityksiä.

tekevälle. Teos myös avaa kiehtovan, kokoavan

Esipuheessa teoksen todetaan olevan

näkymän mielen ja kokemisen dialogiseen ja

tarkoitettu kaikille integratiivisen psykoterapian

merkkivälitteiseen rakentumiseen sekä tämän

käytännöistä ja soveltamisalueista kiinnostuneille,

hahmotustavan historiaan ja nykytilaan.

terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä neuvon-

¨Sosiaalipsykologian opinnot ovat antaneet valmiuksia hahmottaa ja käsitteellistää laajoja, monimutkaisia kokonaisuuksia sekä ymmärtää ihmisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa.¨

Nimi:

Koulutus:

Työ:

Harrastukset:

Eeva Oinonen

VTM, sosiaalipsykologi Helsingin yliopistosta (v. 2008)

Henkilöstön kehittämispäällikkö, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus (tällä hetkellä päätoiminen äiti)

Perheen kanssa oleminen, jooga, lenkkeily, yhteiskunnallisten tapahtumien seuraaminen eri medioista

henkilöhaastattelu

SOSIAALIPSYKOLOGI HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖNÄ SOSIAALISESSA YRITYKSESSÄ Teksti: Katja Lindroos ja Eeva Oinonen / Kuva: Roope Kiviranta

eva Oinonen työskentelee henkilöstön kehittämispäällikkönä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:ssa. Hänelle on kertynyt monipuolista osaamista niin johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, monimuotoisista työyhteisöistä kuin työllistämiskysymyksistä sekä projektien hallinnasta ja vaikuttamistyöstä. Jo opintojen aikana Oinonen oli vahvasti kiinnostunut työelämän kysymyksistä ja ottikin silloin uratavoitteekseen vastuullisen työelämän kehittämisen. Nykyisessä työssään henkilöstön kehittämispäällikkönä hän vastaa henkilöstön osaamisen hallinnasta yrityksessä, jolla on vahva sosiaalinen missio.

Minkälainen oli opintopolkusi sosiaalipsykologiksi? Kiinnostukseni sosiaalipsykologiaan heräsi, kun aineen opiskelija kävi lukiossani kertomassa omista opinnoistaan. Pohdin lukioaikana myös muita opiskeluvaihtoehtoja, mutta sosiaalipsykologia vei voiton selattuani kirjakaupassa eri aineiden pääsykoekirjoja. Opinto-ohjaajani varoitteli sisäänpääsyn vaikeudesta, mutta ensituntumalta lannistavalta tuntuneet varoitukset taisivat antaa sopivasti potkua hakuprosessiin. Olin opintojeni alkuvaiheessa kiinnostunut organisaatiopsykologiasta ja ajatuksenani oli painottaa opinnoissani johtamiseen ja henkilöstöhallintoon liittyviä teemoja. Valitsin sivuaineeksi valtiotieteellisen tiedekunnan johtamisen sivuainekokonaisuuden. Opiskelin myös Kristiina-instituutissa ja suoritin ylimääräisen sivuaineen naistutkimuksesta. Kyseenalaistin valintojani koko opintojen ajan ja luin laajasti eri aineita sekä tein sosiaalipsykologian kursseja erilaisista teemoista. Halusin painottaa opinnoissani pienryhmämuotoista opiskelua kirjatenttien sijaan. Gradussani pääsin yhdistämään molempien sivuaineiden opinnoissa kertyneen osaamisen. Tein graduni naisjohtajien syrjintäkokemuksista. Samaan aikaan tein opintoihin liittyvää harjoittelua ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun sukupuolen tutkimukseen keskittyvässä ryhmässä. Koko opiskeluaikani kestäneen kyseenalaistuksen kautta päädyin siihen, että haluan myös valmistumiseni jälkeen työskennellä työelämän kysymysten parissa. Tavoitteekseni muodostui vastuullisen työelämän kehittäminen.

Entä minkälainen on ollut urapolkusi valmistumisen jälkeen? Valmistuin vuonna 2008 Helsingin yliopistosta. Jo ennen valmistumista aloitin rekrytointitehtävissä kuntien omistamassa henkilöstöpalveluyhtiössä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ssä. 33

henkilöhaastattelu Työskentelin Seuressa yhteensä yli viiden vuoden ajan neljässä eri tehtävässä: työhönottajana, rekrytointikonsulttina, projektipäällikkönä ja viestintäkonsulttina. Tein Seuressa ollessani paljon sidosryhmäyhteistyötä ja syntyneiden suhteiden kautta päädyin töihin Helsingin kaupungin Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli monimuotoisuuden johtamisen kehittäminen Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien organisaatioissa. Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen loputtua hyppäsin vetämään työllistymistä edistävää Hyvään kierteeseen -hanketta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen. Jäin hankkeen loppuvaiheessa äitiyslomalle. Poikani ollessa kahden kuukauden ikäinen uskaltauduin hakemaan henkilöstön kehittämispäällikön tehtävää, vaikka en käytännössä voinut ottaa tehtävää heti vastaan. Yllätyksekseni minut kuitenkin valittiin tehtävään ja palasin perhevapailta töihin uusista tehtävistä motivoituneena. Eri tehtävissäni olen päässyt tutustumaan johtamisen, henkilöstöhallinnon ja monimuotoisten työyhteisöjen sekä työllistymisen teemoihin. Samalla olen saanut kokemusta projektien hallinnasta, vaikuttamistyöstä ja ihmisten johtamisesta. Kukin tehtävä on tuonut työskentelyyni uusia näkökulmia. Toisaalta olen kaikissa tehtävissä voinut hyödyntää aiemmissa tehtävissäni kertynyttä osaamista. Olen jälkeenpäin ajatellen tyytyväinen siihen, että olen tarttunut erilaisiin työtehtäviin silloin, kun mahdollisuuksia on avautunut. Minulla ei aina ole ollut uusien tehtävien hoitamiseen liittyvää osaamista vielä tehtävässä aloittaessani, joten olen aktiivisesti kehittänyt omaa osaamistani sekä työssä että työn ohella.

Kertoisitko, mitä työsi henkilöstön kehittämispäällikkönä pitää sisällään? Vastaan henkilöstön osaamisen hallinnasta. Käytännössä tehtävä pitää sisällään yrityksen sosiaalisen vastuun edistämistä ja viestimistä, osaamisen hallinnan prosessien kehittämistä, työllistymisen edistämistä ja vapaaehtoistoiminnan suunnittelua.

Mikä on mielestäsi parasta ja antoisinta työssäsi? Parasta on työn merkityksellisyys; koen, että tekemälläni työllä on merkitystä yksilöille, organisaatiolle ja yhteiskunnalle. Jaan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen arvot. Kierrätyskeskuksen toiminta on osa kiertotaloutta, jossa materiaali sekä arvot kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa esimerkiksi palveluilla. Tavaroiden uudelleenkäyttö kehittyy nopeasti ja sillä on huikeat mahdollisuudet. Sitran (2014) selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Työn mielekkyyttä lisää Kierrätyskeskuksen organisaation ketteryys. Oman työn jälki näkyy toiminnassa nopeasti. Myös mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja tavoitteisiin tekee työstä mielekästä.

henkilöhaastattelu

Minkälainen yritys Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on? Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on sosiaalinen ja yleishyödyllinen yritys. Toiminnan tarkoituksena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden määrää sekä lisätä ympäristötietoisuutta. Vuonna 2014 Kierrätyskeskuksen toimipisteiden kautta kulki uudelleenkäyttöön noin 2,8 miljoonaa tuotetta. Kierrätyskeskuksella on vahva sosiaalinen missio: tavoitteena on lisätä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Kierrätyskeskus vietti viime vuonna 25-vuotisjuhliaan. On hienoa nähdä, miten yksittäisestä tavaranvaihtopäivästä lähtenyt idea on kehittynyt vuosittain lähes 1000 ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Nykyään Kierrätyskeskus on asemansa vakiinnuttanut toimija, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, edistämään hyvinvointia ja paikallistaloutta, joka ei perustu tuotannon ja kulutuksen kasvuun.

Mitä hyötyä sosiaalipsykologiasta on ollut työurallasi? Sosiaalipsykologian opinnot ovat antaneet valmiuksia hahmottaa ja käsitteellistää laajoja, monimutkaisia kokonaisuuksia sekä ymmärtää ihmisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Omissa tehtävissäni menestymisen kannalta on ollut suuri merkitys sosiaalipsykologian analyysitasojen ulottuminen yksilötason analyysistä ideologioiden ja yhteiskunnan tason analyysiin. Se on antanut mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää työorganisaatioita ja niissä toimivia yksilöitä osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Kertoisitko vielä lopuksi, minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Ajatukseni ovat pikku hiljaa siirtymässä työelämästä kohti perhe-elämää. Minulla on 2-vuotias poika ja olen juuri jäänyt äitiyslomalle. Toinen lapseni syntyi maaliskuussa. Ainakin seuraavan vuoden ajan olen lasten kanssa kotona. Perhevapaiden jälkeen palaan henkilöstön kehittämispäällikön tehtävään ja olen mukana kehittämässä Kierrätyskeskuksesta yhä vaikuttavampaa toimijaa. Tulevaisuudessa tavoitteenani on laajentaa omaa osaamistani monitieteellisempään suuntaan. Jo opintojen loppuvaiheessa muodostamani tavoite vastuullisen työelämän kehittämisestä on varmasti myös tulevaisuudessa tekemäni työn johtotähtenä. 35

katsaus

STATUS RY 50 VUOTTA

– uhkaako opintouudistus ainejärjestön toimintaa? Teksti: Karoliina Walldén & Eemeli Hakoköngäs / Kuvat: Julia Uotila

elsingin yliopiston sosiaalipsykologian ainejärjestö Status vietti 50-vuotisjuhlia 27. helmikuuta Kilta-salissa. Paikalla oli noin 120 henkilöä aina perustajajäsenistä fukseihin saakka. Illan aikana kuultiin muisteluksia Statuksen historiasta ja pohdintoja sen tulevaisuudesta yliopistolla tapahtuvien muutosten melskeissä: keväällä 2016 järjestetään viimeinen itsenäinen sosiaalipsykologian pääsykoe. Kuten kuvista näkyy, juhlia vietettiin asiaankuuluvan arvokkaissa puitteissa; vertailukohtana mainittakoon, että Statuksen 10-vuotisjuhlien tarjoilu koostui ”5 korista pilsneriä ja korista viiniä”.

STATUKSEN PERUSTAMINEN

olivat puoliasiallisia tutustumistilaisuuksia.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian

Ensimmäisen toimintasuunnitelman mukaan

tutkintovaatimukset vahvistettiin helmikuussa

niitä oli tarkoitus järjestää ainakin kerran

1962. Oppiaineen suosio kasvoi Helsin-

kuussa. ”Tarkoituksena auttaa solmimaan

gissä vuosi vuodelta, mutta sen opiskelijat

hyödyllisiä kontakteja keskenään ja antaa

muodostivat hajanaisen joukon, joka tunsi

heille tilaisuuden keskustella heitä kiinnos-

toisiaan vain satunnaisesti muiden järjestö-

tavista asioista, joko alustuksen tai aivan

ja kurssitapaamisten kautta. Yhdistävän

vapaan seurustelun pohjalta.” Ensimmäisillä

järjestön perustamista alettiin suunnitella

sitseillä tarjoiltiin olutta, teetä ja voileipiä

laudatur-seminaarilaisten (maisteriopiske-

markan hintaan.

lijoiden) kesken, ja 25. helmikuuta 1966

Vuonna 1967 perustettiin ensimmäinen

joukko opiskelijoita kokoontui Porthaniaan

keskustelukerho, jonka perinne on säilynyt

Statuksen perustavaan kokoukseen.

epäsäännöllisen aktiivisena nykypäiviin

Järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi

saakka. Vuonna 1975 perustettu Sta-

valittiin valt. yo. Marja-Liisa Anttalainen.

tus-lehti on toiminut sekä opiskelijoiden

Järjestön nimiehdotukset olivat Interaktio,

keskinäisenä informaatiokanavana että

Attraktio ja Attrakti, mutta kokouksen

äänitorvena henkilökunnan suuntaan.

aikana muotoutui ehdotus Statuksesta, joka saikin valtaosan äänistä.

KUOHUNTAA JA YHTEISTYÖTÄ

AINEJÄRJESTÖN TEHTÄVÄT

selvästi 1970-luvun alussa ja osa opet-

Ainejärjestötoiminnan ilmapiiri muuttui Statuksen tarkoituksena oli toimia

tajista näki jopa painajaisunia kriittisistä

opiskelijoita yhdistävänä tekijänä ja nostaa

opiskelijoista. Vuosikokouksessa vaadittiin:

oppiaine tasa-arvoiseksi Helsingin yliopis-

”Statuksen on aktivoiduttava. Puheenjoh-

ton valtiotieteellisen tiedekunnan muiden

tajan on kyettävä käyttämään marxilaista

aineiden rinnalle. Pr-työnä järjestö mm.

yhteiskunta-analyysiä ja pystyttävä työllis-

painatti sosiaalipsykologiaa esittelevän

tämään opiskelijat.” Poliittinen kuohunta

tiedotteen. Status täydensi yliopiston palve-

ja Akateemisen Sosialistiseuran vaikutus

luja ja alkuvuosina, ennen opinto-oppaiden

kesti 1980-luvun lopulle saakka. Tämän

valmistumista, opintosihteerin tehtäviin

jälkeen tapahtui nopea epäpolitisoituminen

kuului tunti opinto-ohjausta viikossa. Tämän

ja ainejärjestötoiminnan keskiöön nousi

jälkeenkin opintovastaavat ovat toimineet

yhä selvemmin sen alkuperäinen tarkoitus,

opiskelijoiden ja henkilökunnan välisenä

yhtenäisyyden luominen sosiaalipsykologian

linkkinä laitos- ja oppiainekokouksissa. Jo

opiskelijoiden välille. Samalla edunvalvon-

ensimmäisenä vuonna aloitettiin tutor-toi-

tatehtävä on säilynyt ja opiskelijat ovat

minta helpottamaan uusien opiskelijoiden

edelleen osallistuneet tutkintovaatimusten

integroitumista yliopistoon.

muokkaamiseen ja opetuksen kehittämiseen,

Myös sitsit kuuluivat järjestön ohjelmaan heti alusta alkaen. Vielä 1960-luvulla ne

joskin rauhallisemmissa tunnelmissa kuin aiempina vuosikymmeninä.

katsaus Statuksen 30-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1995 perustettiin eri sosiaalipsykologisukupolvia yhdistämään Suomen sosiaalipsykologit ry. Alumnitoiminta ja esimerkiksi mentorointi, jonka järjestämisessä Status on aktiivisesti toiminut, ovat olleet suosittuja tapoja luoda yhteyksiä työelämään. AINEJÄRJESTÖJEN TULEVAISUUS Syksyllä 2017 tulee Helsingin yliopistossa voimaan uusi kandiohjelma, jonka

Opiskelija Saana Ha v

upolku

myötä sosiaalipsykologia yhdistyy sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön kanssa sosiaalitieteiden ohjelmaksi. Mitä tämä tarkoittaa ainejärjestöille ja juuri 50

koisella siitä, milloin fukseille selviää oma

kynttilää puhaltaneelle Statukselle? Kysy-

oppiaine, jonka oikeastaan voi ajatella

myksiä ainejärjestöjen säilymisestä, eri

muodostavan koko ainejärjestöideologian

ainejärjestöjen ”fuusioitumisesta” ja uusien

pohjan. Ennen tämän ja monien muiden

luomisesta, yhteistyöjärjestöistä, on ilmoilla.

rakenteellisten seikkojen selviämistä lähinnä

Yhdistyvätkö perinteitä vaalivat ainejärjestöt,

”visioidaan ja odotellaan” eikä ”mitään

joissa kuitenkin hallitukset vaihtuvat nykyään

vielä oikein voida sanoa”. Facebookissa

tiuhaan tahtiin ja koostuvat ensimmäisten

keskustelut kuitenkin käyvät kuumana ja

vuosien opiskelijoista? Visioita heitellään ja

vuosijuhlajatkoilla sai päivitellä samppanjalasi

kliseisesti varmaa on ainoastaan muutos

kädessä Statuksen kohtaloa.

ja epävarmuus tulevasta. Kandiohjelmien sisältöjä pohditaan, maisteriohjelmat ovat vielä julkistamatta

AINEJÄRJESTÖISTÄ YHTEISTYÖJÄRJESTÖIHIN?

ja käytännön hakuprosessit sekä opiskeli-

Virallisemmin keskusteluja käydään

joiden valikoituminen linjoille, moduuleihin

Statuksen hallituksessa ja Valtsikan aine-

tai pääaineisiin ovat pimennossa ainakin

järjestöjen puheenjohtajien keskuudessa.

suurelta yleisöltä. Vielä ei ole mustaa val-

Sosiaalipsykologian opiskelija Aku Nikander koko valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita edustavasta Kannunvalajat

onlehtori yksen tuonut yliopist Oppiaineen tervehd i Haukkala Ar

ry:n hallituksesta näkee, että Kannun rooli voisi muuttua aiempaa enemmän edustusjärjestöksi ja että laajemmissa oppiaineyhdistelmissä on potentiaalia. Opinnot monipuolistuvat ja samalla voidaan saada aikaan aiempaa vahvempaa identifioitumista laajempaan yhteisöön. Nikander näkee positiivisena, että kilpailu Kannunvalajien ja ainejärjestöjen välillä voi pienentyä ja roolit selkiytyä entisestään. On myös ollut spekulaatiota kandiohjelmien oppiaineiden yhteistyöjärjestöistä, joiden alaisuudessa pääaineiden tai 37

Nikander puhuu fuksien ”kalastelun” riskistä eri oppiaineiden siipien suojiin. Fukseistahan on kuitenkin pidettävä huolta ja jonkun on tarjottava lintukoto ja opastus akateemiseen maailmaan. Statuksen toinen opintovastaava, Tommi Ostrovskij, näkee yhden oleellisen kysymyksen muodostuvan juuri siitä, kuka organisoi fuksien viiteryhmät ja ketkä edesauttavat omien polkujen löytymistä yliopiston sisällä. KESKUSTELUA TULEVAISUUDESTA H-hetket päätösten suhteen alkavat olla käsillä vasta vuosikokouksien yhteydessä ensi talvena. Statuksen opintovastaavat

nta soittaa pianoa Opiskelija Mona Ra

ovat kuitenkin jo huhtikuussa mukana järjestämässä keskusteluiltamaa kaikille tulevan sosiaalitieteen kandiohjelman

oppiaineiden omat ainejärjestöt voisivat mahdollisesti toimia. Kun ensi kertaa fuksit vuosimallia 2017 liittyvät opiskelijajärjestöön, he voisivat olla osa sosiaalitieteitä. Vanhemmat tieteenharjoittajat, joilla on jo pääaine, muodostaisivat ainejärjestöjä, joihin fuksit myöhemmin liittyisivät. Tämä siirtäisi vastuun ainejärjestön pyörittämisestä toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Toiminta voisi painottua opintoihin liittyviin teemoihin ja työelämäsidoksiin.

oppiaineiden ainejärjestöille, opiskelijoille, henkilökunnalle ja alumneille. Tavoitteena on saada keskusteluyhteys auki, kun osaan rakenteellisista tekijöistä voidaan vielä vaikuttaa. Tietoa ja eri näkemyksiä on haettu myös kollegoilta Tampereelta ja ItäSuomen yliopistosta, kun ainejärjestöjä on yhdistetty. Huhupuheiden mukaan toisissa yliopistoissa kilpailuasetelma opiskelijoiden välillä on osittain vahvistunut, pääaineen valitseminen lykkääntynyt korotustenttien kovan suosion myötä ja vanhat ainejärjestöt elävät edelleen epävirallisesti uusien rinnalla. Onko perinteitä mahdollista pitää yllä uuden edessä? Mitkä tiiviin yhteisön, keskustelujen ja erilaisten akateemisten juhlien lisäksi ovatkaan itse asiassa Statuksen perinteitä ja eroavatko ne muiden sosiaalitieteiden ainejärjestöjen perinteistä? Onko näkyvissä opiskelijoiden voimakkaampaa poliittista aktivoitumista suurten leikkausten ja muutosten saumakohdassa? Palaavatko painajaiset professorien uniin? Ostrovskijn mukaan on syytä ajatella, että Status olisi aina olemassa jossakin muodossa, vaikkei nykyisessä. Jäämme kiinnostuksella odottamaan, mitä tämä tarkoittaa Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian opiskelijalle ja koko sosiaalipsykologialle Helsingissä.

Emerituspro fe

ssori Klaus H elkama

ilmoitus

Aatteet vanhettuvat, yhteiskunnallinen olotila vaihtuu, mutta ihminen pysyy ihmisenĂ¤. Minna Canth (1844-1897)