Sosiaalipsykologi 2017 2

2/2017 Suomen sosiaalipsykologit ry:n lehti s. 26 Sosiaalipsykologeja Vuosisadan rakentajat -kilpailussa s. 16 Oikeistopopulismi ja poliittiset blogit s. 34 Esittelyssä Akateemiset Yrittäjät

2/2017

TÄSSÄ NUMEROSSA s. 3

s. 4

s. 6

s. 10

Päätoimittajain kynästä

Puheenjohtajan ajankohtaiset

Välihuomioita

Henkilökuva - Ryhmienvälisiä suhteita ja rahkapiirakkaa

s. 26

s. 32

s. 34

Vuosisadan rakentajat nuorten hyvinvointia edistämässä

Tieteen kentältä

Esittelyssä – Akateemiset yrittäjät tarjoaa webinaareja ja verkostoitumista

Päätoimittajat: Suvi Jokelainen ja Maija Komonen Lehtitoimikunta: Ville Harjunen, Laura Kohonen-Aho, Emma Nortio

s. 16

Osoitteenmuutokset: Omatoimisesti nettisivuillamme www.sosiaalipsykologit.fi tai ilmoitus osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

Oikeistopopulismin nousu

Seuraava lehti: Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2018. Artikkelit, palautteet ja uutisvinkit osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

Ilmoitushinnasto: (harmaasävyiset sisäsivuilla) Koko sivun ilmoitus 250 € Puolen sivun ilmoitus 175 €

s. 38

s. 42

Kirjat

Haastattelu – Tiina Likki

Kannen kuva: ©iStock.com/andresr Sisäkannen kuva: ©iStock.com/ipopba Taitto: Philippe Cam (tresadenn@gmail.com) ISSN 2323-847X (Painettu) ISSN 2323-8488 (Verkkojulkaisu)

päätoimittajain kynästä

OLE SE MUUTOS Maija Komonen ja Suvi Jokelainen

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”, kuuluu Mahatma Gandhin klassikoksi noussut sitaatti.

on saanut työryhmänsä kanssa aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia Isossa-Britanniassa.

Tässä numerossa käsitellään yhteiskunnallisia aiheita

Yhteiskunnalliset pohdinnat jatkuvat Tiede ja tut-

ja esittelemme useita sosiaalipsykologeja, jotka ovat

kimus -palstalla, jossa Katarina Pettersson käsittelee

halunneet nähdä muutosta maailmassa.

oikeistopopulismia. Monikulttuurisuuden tematiikka

Suomessa on tänä vuonna ollut käynnissä Vuo-

näkyy Karmela Liebkindiä käsittelevässä jutussa ja

sisadan rakentajat -kilpailu, jossa on kehitetty ideoita

lehden toisessa kirja-arvostelussa, kun esittelyssä on

nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kilpailun finaalissa

Koko Hubaran Ruskeat tytöt -kirja.

oli mukana useita sosiaalipsykologeja. Lehteen on

Työnhaku ja mieluisan työpaikan löytäminen ovat

haastateltu Someturva-tiimiä, joka kolmen sosiaali-

asioita, jotka koskettavat kaikkia meitä joko omakoh-

psykologin voimin pyrkii kehittämään kännykkäso-

taisesti tai yleisellä tasolla. Jos olet joskus miettinyt

velluksen sosiaalisessa mediassa loukatun suojaksi.

yrittäjyyttä, lukaise juttu Akateemisten Yrittäjien toi-

Heidän tiiminsä sijoittui kilpailussa toiseksi ja sai 500

minnasta. Välihuomioita-palstalla Sanna Seppänen

000 euron rahapalkinnon ideansa toteuttamiseen.

kertoo omista työnhakuun liittyvistä kokemuksistaan

Haastattelussa on myös sosiaalipsykologian opiskelija,

itseironiaa ja huumoria unohtamatta.

joka on yhden kilpailun finaaliin päässeen tiimin jäsen.

Heidän tiiminsä muodostuu eri alojen osaajista ja tarjoaa ratkaisua nuorten työttömyyteen ja asunnottomuuteen.

Henkilöhaastattelussa esittelemme Tiina Likin, joka

Rauhaa, rakkautta - ja yhteiskunnallista toimijuutta!

Maija Komonen ja Suvi Jokelainen Päätoimittajat 3

puheenjohtajan ajankohtaiset

PIENIN YHTEINEN NIMITTÄJÄ Kuva: ©pixabay.com/summa

“Mitä se sosiaalipsykologi niinku sit tekee?” on kysymys, johon jokainen sosiaalipsykologi tai alaa opiskeleva väistämättä törmää aika ajoin. Ala mahdollistaa perehtymisen niin monenlaisiin eri aiheisiin, että vastaus ei ole yksinkertainen. Voin toki kertoa, mitä minä sosiaalipsykologina teen, mutta se ei vielä kerro sosiaalipsykologien työtehtävistä yleisesti kovinkaan paljon.

Viereiselle sivulle on kerätty erilaisia sosiaalipsykologeilla työelämässä käytössä olevia tai olleita työ- tai ammattinimikkeitä. Nimikkeet ovat viime vuonna toteutetun Sosiaalipsykologi 2016 -kyselyn satoa ja kertovat sosiaalipsykologien työelämän moninaisuudesta.

Silmäilepä listaa hiukan. Ei liene epäselvää, että työyhteisövalmentajan ja koulutussuunnittelijan työtehtävät ovat keskenään varsin erilaisia!

Sosiaalipsykologia tieteenalana tutkii vuorovaikutusta yksilön ja hänen sosiaalisen ympäristönsä välillä.

Kiinnostuksen kohteena ovat ihmismielen sosiaalinen muotoutuminen sekä yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien väliset suhteet. Sosiaalipsykologia kuvaa ja selittää sosiaalisten ilmiöiden syntyä ja muuttumista ja erittelee inhimillisen toiminnan säännönmukaisuuksia. Tätä

asiantuntemusta sosiaalipsykologit soveltavat omassa työssään kukin omalla tavallaan.

Pienin yhteinen nimittäjämme liittyykiin siis tapaamme tarkastella maailmaa, ei niinkään siihen, missä tehtävissä työelämässä toimimme. Itse ajattelen myös, että Suomen sosiaalipsykologit ry voi toimia yhtenä sosiaalipsykologiyhteisön yhteisenä nimittäjänä.

Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden sosiaalipsykologien väliseen verkostoitumiseen ja keskinäiseen ajatusten vaihtoon alasta ja työtehtävistä riippumatta!

Mia-Marisa Ranta Puheenjohtaja P.S. Tiesithän, että olemme koonneet yhdistyksen nettisivuille tietoa sosiaalipsykologien sijoittumisesta eri aloille? Ammatillinen sijoittuminen -osiossa esitellään tyypillisiä aloja ja tehtäviä, joissa sosiaalipsykologit toimivat. Löydät sen nettisivuiltamme osoitteesta www.sosiaalipsykologit.fi >> Sosiaalipsykologia >> Ammatillinen sijoittuminen.

puheenjohtajan ajankohtaiset

5

välihuomioita

välihuomioita

OLIPA KERRAN GENERALISTI

– otteita sukkahoususankarin työnhakupäiväkirjasta Teksti: Sanna Seppänen / Kuvat: ©iStock.com/rohanchak

- Niin, sanohan nyt vielä, mikä se sun tutkintosi olikaan.

- Joo! Siis sosiaalipsykologi, eli YTM sosiaalipsyka pääaineena.

- Mmmh, just. Äh. Kun se on juuri se kaikkein vaikein tutkinto meille työllistää. Että kun ei ole sitten niin kuin oikein mitään.

Istuin luottavaista hymyä ylläpitäen kokoushuoneessa. Vastapäätäni oli liuta merkittävän, paikallisen sosiaalialan organisaation johtohenkilöitä, joiden olin kuullut palkanneen sosiaalipsykologeja aiemminkin. Nyt avoimina olivat kolme työpaikkaa sekä yhden generalistin tulevaisuus. Tunnelmaa jokseenkin viilentäneen avauksen jälkeen olivat vuorossa vielä perinteiset ”Mikäs sut sai ajattelemaan, että pärjäisit tässä työssä?” sekä ”Mitä sä olet ajatellut, että sä tällä sun taustalla täällä tekisit?” Esitin vakuuttavat ja harkitut vastaukseni, mutta ensimmäistä puheenvuoroani pontevoittanut ammatillinen itsevarmuus tuntui nyt rapsahtelevan siellä täällä neuvotteluhuoneen vetoisissa nurkissa. Haastattelun jälkeen emme enää soitelleet.

Piti keksiä jotain muuta – esimerkiksi ammatti, josta pitäisin ja johon pätevyyteni ja osaamiseni riittäisivät. Aloin tehdä listoja. Tein listoja kaikista asioista, joita olen elämässäni tehnyt: tarjoilija, leiriohjaaja, tanssija, mediatuotanto, viestintä, improvisaatio. Lasten ja nuorten kanssa olen kyllä taitava, pohdin. Toisaalta ravintola-alalla pidin sen sykkeestä, ja se mahdollistaisi eksoottisia työpaikkoja. Sen jälkeen tein listoja, joihin kirjasin, miksi, miten ja millä avuilla olin edellisen listan asioita päätynyt tekemään: monipuolisuus, ennakkoluulottomuus, sopeutumiskyky ja kiusallista kyllä, pätemisen tarve.

Pysähdyin kertaamaan, mitä kaikkea olinkaan tehnyt viimeisen vuoden aikana. Eikö siitä olisi loogista jatkaa? Aivan niin, olin tehnyt elokuvaa, tuotekehitystä, viestintästrategioita ja sovittelukoulutuksia. Niin, siis mistä siitä olikaan taas loogista jatkaa? Viimeiseksi kirjoitin vielä listan kaikesta, mitä olin kustakin toimestani ja elämänvaiheestani oppinut. Sitten huomasin 7

välihuomioita

luoneeni erinomaisen työkalun oman osaamisen kartoittamiseksi sekä läjän sikin sokin täyteen kirjoitettuja A3-arkkeja, joiden johdonmukaisuus muistutti lähinnä omaa CV:täni.

Seuraava viikko alkoi onneksi paremmin. Luin jostain, että me moniosaajat olemme, jollei nykyisyyden niin vähintäänkin tulevaisuuden, halutuinta työvoimaa ja varsinaisia avainnippuja murrokseen ajautuneen työelämän vielä hahmottumattomiin lukkoihin. Siitä

Osallistuin TE-palveluiden pakolliseen työnhakuinfoon.

- No niin, eli te olette tosiaan kaikki saaneet kutsun tänne infoon, koska laki vaatii teiltä tätä TE-toimiston hyväksymää työllistymissuunnitelmaa.

Eli se teidän jokaisen pitää nyt tehdä.

taisi olla juttu Hesarissa. Vai oliko se Ylen verkossa?

Ostopalveluna toteutetun infon tervetulotoivotus

Saattoihan se olla joku työnhakublogikin, tai sar-

oli niin sykähdyttävä, että mitään muuta en infosta

jakuva. No, joka tapauksessa tässä olin, vapaana

enää kuullutkaan. Huomioni siirtyi diskurssitasolle

ja valmis sinkoamaan kohti uusia yhteiskunnallisia

herkuttelemaan havainnolla siitä, kuinka epämo-

ulottuvuuksia kuin supersankari sukkahousuissaan

tivoivaksi oman tulevaisuuden, mahdollisuuksien

maanantaiaamuna. Ja tällä viikolla olinkin lähestyvä

ja uran suunnittelun voikaan kielellisillä valinnoilla

yhteiskuntaa siellä, missä sen läsnäolon voi aistia

rakentaa. Tilaisuuden päätteeksi täytin tarvittavat

kouriintuntuvammin kuin kenties missään.

paperit ja kirjoitin palautelappuun vielä terveiseni:

välihuomioita

”Huomaattehan, että korostamalla toistuvasti, miten

media-alalla, että jos nyt saisi valita uransa, valitsisi

työttömyydessä ei ole enää nykyisin mitään hävettävää

hän varmasti jotain aivan muuta. Itse mietin, että jos

tai negatiivista leimaa, tulette ylläpitäneeksi arvottavaa

jotain saisin toivoa, toivoisin, että joku edes hetkeksi

erontekoa työttömien ja työssäkäyvien välillä. Kiitos.”

valitsisi jotain minun puolestani.

Pöyristyttävää, kummastelin. Olisihan tuossakin prosessissa vielä parille generalistille kehitystyötä tehtäväksi. Oivalluksestani ylpeänä totesin, että ehkä minun ei kuitenkaan siihen tarvitse ryhtyä ja jatkoin matkaa kohti kotia infossa tapaamani tuttavan kyydillä. Matkalla hän totesi freelance-työstään

Teksti perustuu löyhästi tositapahtumiin ja kirjoittajansa subjektiivisiin selontekoihin todellisiksi toivomistaan tapahtumista. Tällä hetkellä kirjoittaja toimii freelancerina viestinnän ja mediasisältöjen parissa.

9

henkilökuva

RYHMIENVÄLISIÄ SUHTEITA JA RAHKAPIIRAKKAA

– Karmela Liebkind kollegoiden silmin Teksti: Emma Nortio / Piirretty kuva: Philippe Cam & alkuperäinen kuva: Erkki Ormala

Vuonna 1993 professorin virassa aloittanut Karmela Liebkind on suomalaisen ryhmienvälisten suhteiden sosiaalipsykologian pioneeri, joka on innoittanut jo paria sukupolvea sosiaalipsykologeja tutkimaan kulttuurien kohtaamista.

Liebkind jää eläkkeelle Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian ruotsinkielisestä professuurista 1.10.2017. Pyysimme hänet hyvin tuntevia kollegoita pohtimaan hänen uraansa ja kertomaan muistoja vuosien varrelta. Vastauksista piirtyi kuva kunnianhimoisesta tutkijasta, lempeän määrätietoisesta ohjaajasta ja inspiroivasta opettajasta.

Vastauksissa korostettiin Liebkindin merkitystä suomalaiselle sosiaalipsykologialle ja erityisesti ryhmienvälisten suhteiden sosiaalipsykologialle. ”Karkki on perustanut suomalaisen sosiaalipsykologisen etnisten ja ryhmäsuhteiden sosiaalipsykologian, joka hänen sujuvan englannintaitonsa ja monipuolisten ulkomaanyhteyksiensä ansiosta on ollut vahvasti kansainvälistä alusta alkaen”, kirjoittaa Liebkindin kollegana vuosien ajan toiminut emeritusprofessori Klaus Helkama.

Professori Inga Jasinskaja-Lahti, joka johtaa ryhmienvälisten suhteiden tutkimusverkostoa Liebkindin kanssa, on samoilla linjoilla: ”Kulttuurivähemmistöihin kuuluvien identiteetti, yhteiskunnallinen asema ja hyvinvointi ovat olleet Karmelan tutkimuksen keskiössä 1970-luvulta tähän päivään saakka ja Karmelan työtä on kuvastanut sekä kutsumus että

¨Hänellä on ollut suuri merkitys tutkijaksi kasvamisessani.¨ 11

henkilökuva

¨Karmelan työtä on kuvastanut sekä kutsumus että vankka akateeminen osaaminen.¨

vankka akateeminen osaaminen. Karmela osasi jo nuorena tutkijana ammentaa teoreettisesti ja metodologisesti kansainvälisestä tutkimuksesta ja myös vei suomalaista tutkimusta kansainväliselle kentälle.

Lisäksi hänen tutkimuksensa myötä suomalainen tutkimusyhteisö ja laajempi yleisö pääsivät tutustumaan vähemmistökysymysten sosiaalipsykologiaan.”

Karmela Liebkind onkin koko uransa ajan ottanut aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hän kommentoi maahanmuuttoon, rasismiin ja syrjintään liittyviä ilmiöitä ja keskusteluja vankkaan tutkimustietoon perustuen ja sosiaalipsykologista näkökulmaa korostaen.

Akateemisena tutkimusalana ryhmienvälisten suhteiden sosiaalipsykologia on kasvanut sosiaalisen identiteetin teorian, kontaktihypoteesin ja akkulturaatioteorian ympärille ja Karmela Liebkind on kiistämättä yksi alan kansainvälisesti merkittävimmistä tutkijoista. Tästä kertoo esimerkiksi se, että hän on kirjoittanut useaan alan kansainväliseen käsikirjaan lukuja etnisestä identiteetistä ja akkulturaatiosta.

Sosiaalisen identiteetin teoria on ollut alusta alkaen yksi Liebkindin uran teoreettista kulmakivistä.

Vuonna 1979 valmistunut lisensiaatintyö ja 1984 valmistunut väitöskirja käsittelivät sosiaalisen identiteetin, tarkemmin etnolingvistisen vähemmistöidentiteetin

henkilökuva

¨Oppiaineen yhteisrientoja on vaikeaa kuvitella ilman Karmelan runoja, laulua ja rahkapiirakkaa.¨

muodostumista. Uransa aikana Liebkind on tutkinut suomalaisia vähemmistöryhmiä ruotsinkielisestä vähemmistöstä vietnamilaisiin venepakolaisiin ja inkerinsuomalaisiin paluumuuttajiin. Viime vuosina hän on tutkinut myös mm. rekrytointisyrjintää ja kehittänyt etnisten asenteiden parantamiseen tähtäävää, kontaktihypoteesiin pohjaavaa interventiomenetelmää kouluihin. Liebkindin vuosina 2009 - 2013 johtaman Monni, monikulttuurisempi koulu -projektin ansiosta monet sosiaalipsykologian opiskelijat pääsivät kurkistamaan peruskoulujen ja tutkimustyön arkeen interventioavustajina.

Karmela Liebkind on inspiroinut monia nuoria sosiaalipsykologeja ryhtymään tutkijanuralle. Kaikki epäviralliseen sähköpostikyselyymme vastanneet Liebkindin ohjauksessa työskennelleet tutkijat korostivat sitä, kuinka suuri merkitys ohjaajan kannustuksella

ja tuella on ollut. Vuonna 2013 väitellyt, mm. maahanmuuttajien elämäntarinoita, monikulttuurisuutta ja syrjintäkokemuksia tutkinut Sirkku Varjonen kirjoittaa: ”Karmela vaikutti ratkaisevasti siihen, että minusta tuli tutkija. Hän kannusti minua maisterivaiheen jälkeen jatkamaan opintojani ja olen tästä hyvin iloinen. Olen myös kiitollinen siitä, että Karmela jaksoi vankkumatta uskoa ja tukea minua pitkäksi venähtäneen väitöskirjaprojektin aikana. Hänellä on ollut suuri merkitys tutkijaksi kasvamisessani.”

Myös populistista retoriikkaa kesäkuussa 2017 valmistuneessa väitöskirjassaan tarkastellut Katarina Pettersson tunnustaa ihailleensa Liebkindin työtä opintojensa alusta asti: ”Oli Karkin ansiota, että ylipäätään hain sosiaalipsykologian jatko-opiskelijaksi ja sitä myötä väittelin tohtoriksi, sillä hän on aina kannustanut minua ryhtymään tutkijaksi. Karkki auttoi minua löytämään oman kiinnostuksen kohteeni sosiaalipsykologian aineen piiristä.”

Helsingin avoimen yliopiston sosiaalipsykologian lehtori Tuuli Anna Renvik, jonka vuonna 2011 valmistunut väitöskirja käsitteli nuorten etnisiä asenteita, viittaa ohjaajaansa ”parinkin tutkijasukupolven akateemisena äitinä”.

Kollegat nostavat esiin myös Liebkindin omistautumisen akateemiselle työlle. He kuvaavat hänen työtahtiaan, joka saa nuoremmatkin tutkijat joskus hengästymään: ”Karmela on nopea kaikin tavoin. Hän oivaltaa asiat nopeasti, kävelee nopeasti ja vastaa sähköposteihin nopeammin kuin kukaan muu tuntemani ihminen. Hän tekee työnsä käsittämättömän tehokkaasti ja silti hän onnistuu olemaan samaan aikaan henkilökohtaisella tasolla läsnä ja ympärillä 13

henkilökuva

olevista ihmisistä kiinnostunut. Tämä on minusta harvinainen ja innostava yhdistelmä”, Varjonen kirjoittaa.

Vauhdin ja akateemisen antaumuksen lisäksi Liebkind tunnetaan myös musikaalisuudestaan ja siitä, että puheiden sijaan hän lausuu oivaltavia runojaan ainakin kolmella kielellä, joskus runoja lennosta kääntäen.

Inga Jasinskaja-Lahti nostaa esiin myös Liebkindin leipurintaidot: ”oppiaineen yhteisrientoja on vaikeaa kuvitella ilman Karmelan runoja, laulua ja rahkapiirakkaa”. Liebkindin herkullisesta rahkapiira-

kasta tosiaan aletaan oppiaineessa unelmoida heti, kun pikkujoulujen päivämäärä on päätetty. Ja vaikka tuo piirakkaresepti jäisi salaisuudeksi, Liebkindin merkitys suomalaiselle sosiaalipsykologialle ja sitä kautta yhteiskunnalle on kiistaton, koska ryhmienvälisten suhteiden sosiaalipsykologisen ulottuvuuden ymmärtäminen myös yliopiston ulkopuolella on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kiitos tämän inspiroivan opettajan, Suomessa on nyt iso joukko alansa tuntevia sosiaalipsykologeja vastaamassa niin opiskelijoiden ja toimittajien kysymyksiin kuin yhteiskunnan haasteisiinkin.

Kirjoittaja on joskus saanut Karmela Liebkindiltä salamannopean vastauksen sähköpostiinsa ja pitää rahkapiirakasta.

henkilökuva

VA STA PA I N O N SY K SY N K I R J OJA

Jeena Rancken

YLILUONNOLLINEN KOKEMUS Tulkinta, merkitys ja vaikutus

Sosiaalipsykologi Jeena Rancken tutkii kirjassaan, millä tavalla yliluonnollisena pidetty kokemus on vaikuttanut kertojiensa elämään.

371 s.

Marja Saarenheimo

VANHENEMISEN TAITO

Vanheneminen ei ole sitä, miksi sen nuorena kuvittelee.

296 s.

Kaikki Vastapainon kirjat näppärästi netistä!

kauppa.vastapaino.fi

tiede & tutkimus

OIKEISTOPOPULISMIN NOUSU – blogit poliittisen viestinnän välineenä

Teksti: Katarina Pettersson / Kuvat: ©pixabay.com/josecab, ©iStock.com/Glam-Y, ©iStock.com/frimages, ©pixabay.com/WolfgangBantz, ©iStock.com/blackdovfx

Populismi puhuttaa nyt enemmän ja laajemmin kuin kenties koskaan aikaisemmin. Varsinkin oikeistopopulistiset ja kansallismieliset puolueet ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Pitäisikö sosiaalipsykologien olla kiinnostuneita oikeistopopulismin noususta, ja liittyykö siihen sosiaalipsykologisia ilmiöitä? Tässä artikkelissa tulen vastaamaan molempiin kysymyksiin myönteisesti.

Vuosi 2016 toi tullessaan Brexit-kannattajien voiton Britanniassa ja Donald Trumpin nousun Yhdysvaltain presidentiksi. Näiden ja muiden samanaikaisten oikeistopopulististen ja kansallismielisten poliittisten liikkeiden voimannäyttöjen myötä levisi käsitys – ja pelko – siitä, että kansallismielisyyden ja suljettujen kansanrajojen aika oli palannut Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Kuluvan vuoden äänestystulokset Hollannissa ja Ranskassa, jossa äärioikeisto ei yltänyt toivomaansa menestykseen, ovat kuitenkin rauhoittaneet monen huolestuneen mielen, varsinkin niin kutsuttujen valtavirtapoliitikkojen keskuudessa. Toisaalta on esitetty, että on liian aikaista huokaista helpotuksesta, sillä oikeistopopulismi ei ole häviämässä minnekään, vaan on jo pystynyt vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä. Täällä Suomessa oikeistopopulismi on ollut tapetilla viime vuosien aikana, Perussuomalaisten Jytkystä vuoden 2011 eduskuntavaaleista lähtien aina puolueen noususta hallitusasemaan ja sittemmin hajoamiseen kahteen leiriin – ”maahanmuuttovastaisiin” ja ”maltillisiin”.

Oikeistopopulismin ja kansallismielisyyden noususta on keskusteltu niin politiikassa, mediassa kuin akateemisessakin keskustelussa. Mutta mitä annettavaa sosiaalipsykologian tieteenalalla on tämän ilmiön tutkimisessa sekä sen syiden ja seurausten ymmärtämisessä?

tiede & tutkimus

17

tiede & tutkimus SOSIAALIPSYKOLOGINEN TUTKIMUS OIKEISTOPOPULISTISESTA RETORIIKASTA Poliittisen retoriikan tutkimus on sosiaalipsykologiassa melko pieni tutkimusalue verrattuna esimerkiksi ryhmien välisten suhteiden, terveyden sosiaalipsykologisten tekijöiden tai organisaatiopsykologian kenttiin. Poliittista retoriikkaa on sosiaalipsykologian puitteissa tutkittu lähinnä retorisen (esim. Billig, 1987; 1995) ja kriittisen diskursiivisen psykologian (esim. Potter & Wetherell, 1987) sekä sosiaalisen identiteetin (esim. Reicher & Hopkins, 2001) näkökulmista. Näissä tutkimuksissa poliittista puhetta tai diskurssia tarkastellaan sen strategisesta näkökulmasta: ollaan kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten kielessä rakennetaan kategorioita, kuten jaotteluita ”meihin” ja ”heihin”, millä retorisilla keinoilla nämä kategoriat oikeutetaan, sekä mitä sosiaalisia ja poliittisia seuraamuksia tällä puheella voi olla.

Sosiaalipsykologisessa poliittisen retoriikan tutkimuksessa äärioikeiston, oikeistopopulistien ja kansallismielisten poliitikkojen puhe on kerännyt laajaa huomiota.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tällaisessa puheessa ulkoryhmä, eli Toinen, ei koostu ainoastaan maahanmuuttajista ja pakolaisista vaan myös poliittisista vastustajista, kuten monikulttuurisen yhteiskunnan puolestapuhujista ja vähemmistöjen oikeuksien suojelijoista, feministeistä sekä punavihreistä poliitikoista (esim. Wood & Finlay, 2008). Toinen keskeinen elementti äärioikeistolaisessa ja maahanmuuttovastaisessa puheessa on niin kutsuttu kulttuurinen essentialismi (esim. Hopkins, Reicher & Levine, 1997; Verkuyten, 2003). Ominaista tällaiselle puheelle on, että etnisten ryhmien ja yksilöiden sijaan puhutaan kulttuureista ja ylitsepääsemättömistä kulttuurisista eroista, jotka muodostavat uhan omalle kansalle ja kansakunnalle. Kulttuurinen essentialismi liittyy ilmiönä etenkin islaminvastaiseen puheeseen, jossa puhuja välttyy vihapuhe- ja rasismisyytöksiltä korostamalla kulttuurisia ja abstrakteja tekijöitä, tarvitsematta viitata rotuun tai yksittäisiin ihmisiin.

Vaikuttaa ehkä yllättävältä, että nämä ja muut äärioikeistolaisen ja maahanmuuttovastaisen poliittisen retoriikan piirteet eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja vaan kulkevat ajallisten ja paikallisten rajojen ylitse.

Sosiaalipsykologinen ja etenkin kriittinen diskursiivinen tutkimusperinne korostaa kuitenkin, että tarkastelemalla poliittista diskurssia osana ympäröivää historiallista, poliittista ja sosiaalista kontekstia, pystyy näkemään

tiede & tutkimus sen kontekstisidonnaisuuden. Vain siten voi ymmärtää, miten diskurssista rakennetaan tietyssä ympäristössä ja tietylle yleisölle suostuttelevaa ja mitä sosiaalisia ja poliittisia seuraamuksia diskurssilla voi olla. Nämä seikat toimivat lähtökohtina omalle väitöstutkimukselleni, jossa olin kiinnostunut suomalaisen ja ruotsalaisen oikeistopopulistisen retoriikan mahdollisista erityispiirteistä.

OIKEISTOPOPULISMI POHJOISMAISSA Oikeistopopulistiset puolueet ovat 2000-luvulla saavuttaneet suurta suosiota sekä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa että Suomessa – viimeksi mainituissa kahdessa maassa puolueet ovat päässeet jopa hallitusvastuuseen.

Populismi ei ole Pohjoismaissa mikään uusi ilmiö: Perussuomalaiset juontavat juurensa 1970-lukuun ja Veikko Vennamon Suomen Maaseudun Puolueen agraaripopulismiin, kun taas Norjan Edistyspuolue ja Tanskan

¨Äärioikeiston, oikeistopopulistien ja kansallismielisten poliitiikkojen puhe on kerännyt laajaa huomiota.¨

Kansanpuolue syntyivät uusliberaaleina protestipuolueina 1970-luvulla. Ruotsin Ruotsidemokraatit sen sijaan syntyivät alun perin uusnatsi- ja äärioikeistoryhmittymistä 1980-luvun lopussa. (Jungar & Jupskås, 2014.)

Populismin tutkijat Ann-Cathrine Jungar ja Anders Ravik-Jupskås (2014) ovat väittäneet, että pohjoismaisten oikeistopopulististen puolueiden poikkeavista taustoista huolimatta puolueet ovat lähestyneet toisiaan ideologisesti. Kaikki puolueet vastustavat maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta ja korostavat kansan ja kansakunnan etnisen, kulttuurisen sekä kielellisen homogeenisuuden tärkeyttä. Lisäksi puolueet suhtautuvat skeptisesti ja jopa vihamielisesti seksuaalisiin vähemmistöihin ja puhuvat perinteisten, heteronormatiivisten sukupuoliroolien puolesta.

Kuten Jungar (2017) toteaa, Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat kulkeneet päinvastaisiin suuntiin: siinä missä Perussuomalaisten agraaripopulismi on saanut väistyä maahanmuuttovastaisuuden tieltä, Ruotsidemokraatit ovat pyrkineet eroon natsileimastaan ottamalla rasismille nollatoleranssin ja potkimalla ulos puolueen ”kyseenalaiset” eli rasistisimmat jäsenet. Perussuomalaisten maine ”sisäsiistinä” ja varteenotettavana puolueena näkyy kuitenkin sen saamassa hallitusvastuussa, kun taas Ruotsidemokraatit ovat suosiostaan huolimatta – ainakin toistaiseksi – ahdattu poliittiseen oppositioon ja paitsioon.

Pohjoismaat tunnetaan maailmanlaajuisesti sosiaalidemokratian ja hyvinvointivaltion kehtoina sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon 19

tiede & tutkimus

puolestapuhujina. Lisäksi maat ovat uusia modernin maahanmuuton kohteita, varsinkin jos vertaa vanhoihin kolonialismin mahtimaihin kuten Britanniaan ja Ranskaan. Näin ollen oikeistopopulismin ja sen myötä maahanmuuttovastaisten ja patriarkaalisten poliittisten puolueiden voitonkulku 2000-luvun Pohjoismaissa on erityisen kiinnostava ilmiö. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että sosiaalinen media, mukaan lukien poliittisen blogit, ovat vaikuttaneet merkittävästi ko. puolueiden suosionnousuun äänestäjien keskuudessa (esim. Hatakka, 2016; Horsti, 2015; Keskinen, 2013).

Tästä taustasta inspiroituneena ja Suomen ja Ruotsin yhteiskunnallisista eroista – liittyen maahanmuuttopolitiikkaan, tasa-arvo- ja feminisminormeihin ja Perussuomalaisten sekä Ruotsidemokraattien eroihin

tiede & tutkimus

¨Blogit muodostavat ympäristön kansallismieliselle poliittiselle viestinnälle ja suostuttelulle.¨ – johtuen, kiinnostuin väitöskirjassani tutkimaan, jos ja

ja retorisen psykologian (Billig, 1987) lähestymistapo-

miten oikeistopopulistinen diskurssi poliittisissa blogeissa

jen kautta. Näin ollen tutkimukseni tarkasteli poliittista

Suomessa ja Ruotsissa eroaa toisaalta toisistaan ja

blogidiskurssia kolmella tasolla: sisällön (1), retorisen

toisaalta aikaisemmin tarkastelluista maakonteksteista.

– sekä verbaalisen, digitaalisen, visuaalisen että vies‑ tinnällisen – muodon (2) sekä mahdollisten sosiaalisten ja poliittisten funktioiden (3) tasoilla (katso myös: Sakki

OIKEISTOPOPULISTISET BLOGIT KANSALLISMIELI-

& Cottier, 2012). Toisin sanoen pyrin vastaamaan kysy-

SEN POLIITTISEN VIESTINNÄN JA SUOSTUTTELUN

myksiin mistä aiheista puhuttiin miten niistä puhuttiin,

KANAVINA

ja mitä seuraamuksia tällä puheella voi olla.

Väitöskirjan aineistona käytettiin Perussuomalaisten

Väitöskirjani keskeinen kysymys oli, miten suo-

ja Ruotsidemokraattien poliittisia blogikirjoituksia vuosien

malaiset ja ruotsalaiset oikeistopopulistiset poliitikot

2007 ja 2015 välillä. Väitöskirja koostui neljästä osatut-

käyttävät blogeja kansallismielisen poliittisen viestinnän

kimuksesta, joissa keskityttiin kolmeen poliitikkojen niin

ja suostuttelun kanavina. Lähestyin kyseistä aihetta yllä

sanottuun ”ryhmään”: jyrkkiin maahanmuuttovastaisiin

mainittujen kriittisen diskursiivisen (esim. Edley, 2001)

(mies)poliitikkoihin (Sakki & Pettersson, 2016), naispo21

tiede & tutkimus liitikkoihin (Pettersson, 2017) sekä poliitikkoihin, joilla

laajemmin suomalaisesta tai ruotsalaisesta ”kansasta”

on maahanmuuttajatausta tai jotka kuuluvat etniseen

rakennettiin myönteinen kategoria: hyvää, mutta poliittisen

vähemmistöön (Pettersson, Liebkind & Sakki, 2016).

eliitin hylkäämää kansaa täytyy suojella maahanmuuton

Tavoitteena oli tutkia, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä

ja monikulttuurisuuden vaaroilta.

toisaalta näiden ”ryhmien” ja toisaalta suomalaisten ja

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten ja

ruotsalaisten oikeistopopulististen poliitikkojen diskurssien

ruotsalaisten maahanmuuttoa jyrkästi vastustavien

välillä oli. Lisäksi aineistoa lähestyttiin siitä näkökul-

poliitikkojen puheessa oli paljon samankaltaisuuksia,

masta, miten blogidiskurssi mahdollisesti eroaa muusta,

maiden (siihen aikaan) poikkeavista maahanmuut-

esimerkiksi perinteisten medioiden kautta välittyvästä

topoliittisista linjauksista huolimatta. Tarkastellussa

poliittisesta diskurssista (Pettersson & Sakki, 2017).

aineistossa maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja

Tutkimus osoitti, että koko aineiston ”punaisena lankana” toimivat maahanmuuttovastaisuus, etenkin

islamiin liittyen toiseutta rakennettiin kolmella eri tavalla sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa aineistossa.

muslimimaista tulevan maahanmuuton vastustaminen

Ensinnäkin, maahanmuuttajat etenkin muslimimiehet

monikulttuurisen yhteiskunnan vastustaminen, sekä

kuvailtiin homogeenisena, ”kantaväestöstä” poikkea-

poliittisten vastustajien syyttäminen valkoisten vas-

vana ryhmänä, joka rikkoo maan lakeja ja normeja.

taisesta rasismista eli ”oman kansan” ja ”kansakunnan”

Toiseksi, islam kuvailtiin vaarallisena kulttuurina, joka

pettämisestä. Sisäryhmästä eli omasta puolueesta ja

on valtaamassa maan (ks. kulttuurinen essentialismi

tiede & tutkimus ylhäällä). Kolmanneksi, poliittiset vastustajat – etenkin

ryhmien edustajien voidaan ajatella olevan erityisen

punavihreät (nais)poliitikot – kuvailtiin kansakunnan

ongelmallisessa asemassa oikeistopopulistisessa

pettureina ja valkoisten vastaisina rasisteina.

puolueessa. Naiset joutuvat tasapainottelemaan

Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta tutkimus osoitti

toisaalta yhteiskunnallisten tasa-arvonormien ja

eroja siinä, millä retorisilla keinoilla toisaalta suomalai-

toisaalta puolueensa patriarkaalisen politiikan välillä;

sessa ja toisaalta ruotsalaisessa puheessa rakennettiin

maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöjäsenet taas

näitä kolmea Toisia. Tämä havainto valottaa sitä, että

joutuvat suhteuttamaan etnisen ja poliittisen iden-

jokaisella maalla on historiansa ja erityispiirteensä,

titeettinsä toisiinsa.

jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten kansallisia

Väitöstutkimus ilmensi niitä tapoja, joilla nais-

symboleja ja kollektiivisia muistoja voidaan käyttää

poliitikot sekä maahanmuuttotaustaiset tai etniseen

argumentteina maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta

vähemmistöön kuuluvat poliitikot pyrkivät ratkaise-

vastustavassa retoriikassa.

maan näitä dilemmoja blogidiskurseissaan joutumatta

Mitä tulee naisten ja maahanmuuttajien tai etnisten

hylkäämään patriarkaalisen ja kansallismielisen politiikan

vähemmistöjen puheeseen, tämä poikkesi aiemmin

sanomia. Tutkimus osoitti myös, että naisten kohdalla

kuvatusta ”prototyyppisestä” oikeistopopulistisesta

dilemmaattisuus tasa-arvonormien ja puolueen patriar-

diskurssista voimakkaan dilemmaattisen sävynsä osalta.

kaalisen politiikan välillä näyttäytyi voimakkaampana

Tätä ei nähtäne suurena yllätyksenä, sillä juuri näiden

ruotsalaisessa aineistossa, mikä tulkittiin osoituksena

23

tiede & tutkimus

¨Sosiaalipsykologiset ilmiöt liittyvät oikeistopopulismin nousuun läheisesti ja laajasti.¨ Ruotsin Suomeen verrattuna vielä voimakkaampiin normeihin tasa-arvoon ja feminismiin liittyen.

nousuun läheisesti ja laajasti.

Sosiaalipsykologian keskeiset ilmiöt, kuten (epä)

Yksi väitöskirjani keskeisimpiä löydöksiä oli,

luottamus valtavirtapoliitikkoihin, ryhmien – etenkin

että blogit muodostavat ihanteellisen ympäristön

enemmistö- ja vähemmistöryhmien – välisten suh-

kansallismieliselle poliittiselle viestinnälle ja suostut-

teiden kiristyminen sekä maahanmuuton ja globaalin

telulle: ne mahdollistavat voimakkaiden, uskottavien

talouden aiheuttamat realistisen ja symbolisen uhan

ja tunteisiin vetoavien viestien välittämisen, mutta

tunteet (Stephan & Stephan, 2000), ovat kaikki osaa

samalla ne kuitenkin suojelevat bloggaajaa rasismi-

tätä kehitystä.

syytöksiltä. Tämä johtuu siitä, että blogien (audio)vi-

Lisäksi kriittisen diskursiivisen ja retorisen sosiaa-

suaaliset, digitaaliset ja viestinnälliset ominaisuudet

lipsykologian näkökulmasta se, miten identiteettejä

mahdollistavat sosiaalisesti arkaluontoisten ja jopa

rakennetaan, miten ryhmiä jaotellaan ”meihin hyviin”

rasististen (poliittisten) näkemysten ilmaisun – ilman,

ja ”heihin pahoihin” ja kuinka tunteisiin ja nostalgisiin

että poliitikon tarvitsee itse kertoa omaa henkilö‑

muistoihin pohjaavia suostuttelukeinoja käytetään

kohtaista kantaansa kyseiseen aiheeseen. Näin ollen

oikeistopopulistisessa retoriikassa, ovat olleet

tutkimus vahvistaa käsitystä blogien tärkeydestä

keskeisiä tekijöitä oikeistopopulistien kannattajien

suomalaisten ja ruotsalaisten oikeistopopulististen

suostuttelussa ja mobilisoinnissa.

puolueiden suosion nousussa ja poliittisen vaikutta-

Tarkastelemalla oikeistopopulistista poliittista

vuuden saavuttamisessa (katso myös esim. Hatakka,

retoriikkaa sosiaaliseen, historialliseen ja kulttuuriseen

2016; Horsti, 2015; Keskinen, 2013; Mäkinen, 2016).

kontekstiin sidottuna, kriittinen diskursiivinen psyko-

Lisäksi tiedetään, että blogien sisältämä kansallismie-

loginen lähestymistapa pystyy valottamaan jaetun

linen poliittinen diskurssi kierrätetään valtamediassa

kulttuurisen ja historiallisen tiedon sekä ajankohtaisen

ja näin ollen vaikuttaa laajempaan yhteiskunnalliseen

poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen vaikutusta

ja poliittiseen keskusteluun, minkä takia sitä ei saa

poliittisen diskurssin muotoon. Lisäksi lähestymis-

eikä pidä sivuuttaa. (Baumer, Sueyoshi & Tomlinson,

tapa pystyy huomioimaan, mitkä ovat diskurssin

2011; Ekdale, Namkoong, Fung & Perlmutter, 2010;

mahdolliset sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset

Farrell & Drezner, 2008.)

esimerkiksi ryhmien välisiin suhteisiin tai poliittiseen vastakkainasetteluun liittyen.

Ottamalla sekä mikro- että makrotason huomioon

ONKO OIKEISTOPOPULISMI SOSIAALIPSYKO-

kriittinen diskursiivinen sosiaalipsykologinen tutkimus

LOGINEN ILMIÖ?

ei ainoastaan auta selittämään oikeistopopulismin nousua ja varoittamaan sen seurauksista tieteellisin

Aloitin tämän tekstin kysymällä toisaalta, miten

perustein. Näiden lisäksi se voi tarjota työkaluja

sosiaalipsykologit voivat edesauttaa oikeistopopulismin

heille, jotka pyrkivät löytämään vaihtoehtoja oikeis-

nousun syiden ja seurausten ymmärtämistä, ja jos ja

topopulistiselle ja kansallismieliselle retoriikalle ja sen

miten sosiaalipsykologiset ilmiöt liittyvät oikeistopopu-

tarjoamille yksinkertaistetuille ratkaisuille sosiaalisesti

lismin nousuun. Aiemman sosiaalipsykologisen sekä

ja yhteiskunnallisesti monimutkaisiin ja monitasoisiin

oman väitöstutkimukseni pohjalta voidaan todeta, että

kysymyksiin.

sosiaalipsykologiset ilmiöt liittyvät oikeistopopulismin

tiede & tutkimus

Katarina Petterssonin väitöskirja "Save the nation! A social psychological study of political blogs as a medium for nationalist communication and persuasion" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 9.6.2017. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/180424, missä on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

25

haastattelu

VUOSISADAN RAKENTAJAT NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ Teksti: Suvi Jokelainen / Kuvat: Joni Ikonen, Sanna Mertimo ja Suvi Jokelainen

Vuosisadan rakentajat oli kaikille avoin haastekilpailu, jossa etsittiin nuorten hyvinvointia ja osallisuutta parantavia ideoita. Kilpailun finaalissa oli mukana 15 tiimiä ja heistä viisi sai säätiöiltä rahoituksen oman ideansa toteuttamiseen. Kilpailussa oli mukana myös sosiaalipsykologeja. Voittajat julkaistiin 1.10.2017, ja toiseksi suurimman rahasumman voitti Someturvatiimi, jonka muodostavat sosiaalipsykologit Minttu Salminen, Suvi Uski ja Jenny Rontu. Lisäksi kilpailun Homma himaan -tiimissä oli mukana sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelija Ella Lautaniemi.

UUSI SOVELLUS SOSIAALISESSA MEDIASSA LOUKATUN SUOJAKSI Suvi Uski ja Jenny Rontu tutustuivat toisiinsa fuksitapahtumassa, kun he olivat samaan aikaan aloittamassa tilastotieteen opintoja. Myöhemmin molemmat vaihtoivat pääaineen sosiaalipsykologiaan. Minttu Salmiseen Suvi tutustui yliopiston sosiaalipsykologian kurssilla. Ennen Vuosisadan rakentajat -kilpailuun osallistumista Suvi, Minttu ja Jenny ovat olleet läheisiä ystäviä useamman vuoden ajan. Idea Someturvasta syntyi jo noin kaksi vuotta sitten, mutta silloin se vielä jäi pöytälaatikkoon odottamaan toteutumista. ”Idea syntyi, kun mietimme yhteiskunnallisia ongelmia, ja miten niitä voitaisiin ratkoa juridisin keinoin”, kertoo Suvi.

Someturva on digitaalinen lakipalvelu sosiaalisessa mediassa loukatun suojaksi. Tarkoitus on kehittää puhelimeen ladattava ilmainen sovellus, jonne jokainen voi raportoida kohtaamistaan loukkaavista tilanteista. Ilmainen digitaalinen palvelu mahdollistaa, että tavallisella kansalaisella on pääsy lakipalveluun. ”Tärkein viestimme on, että oikeusturva kuuluu kaikille”, sanoo Minttu.

Sovellus tunnistaa rikoksen tunnusmerkit. Käyttäjän vastausten perusteella sovellus ilmoittaa, minkälaisesta juridisesta tapauksesta on kyse ja tarjoaa lainsäädännöllisen näkökulman asiaan. Niin sanotun asianomistajarikoksen loukattu voi viedä itse eteenpäin,

haastattelu

Someturvatiimi sijoittui kilpailussa toiseksi ja sai 500 000 euron rahasumman ideansa toteuttamiseen.

(Kuvassa Suvi vasemmalla, Minttu keskellä ja Jenny oikealla.)

27

haastattelu mutta rikos on myös mahdollista sopia kirjallisella

mediasta, Mintulla vahva käytännön kokemus

sovintomenettelyllä. Someturva–sovellus toimii

koulumaailmasta ja Jennyllä juridista osaamista.

sovinnon tukena. Tällöin rikoksen uhrin ei tarvitse

”Olemme pystyneet viemään tapaukset hyvin sekä

kohdata rikoksentekijää kasvotusten. Alaikäisen

käytännön että yhteiskunnan tasolle”, sanoo Minttu.

kohdalla tapaukset täyttävät useammin virallisen

Erityinen hetki tiimille oli, kun he saivat hankkeen

syytteen alaisen rikoksen tunnusmerkit, jolloin

kummiksi Presidentti Tarja Halosen. Tiimi halusi

niistä tulee tehdä rikosilmoitus.

kummiksi henkilön, jolla on samanlaiset yhteiskunnalliset arvot ja näkemykset yhdenvertaisuuden ja avun saamisen tasa-arvoistamiseen liittyen.

Lisäksi Halonen auttaa tiimiä palvelun eettisyyteen

¨Tässä hankkeessa olemme saaneet laittaa likoon kaiken, mitä olemme oppineet.¨

liittyvissä periaatteissa sekä kansainvälisten kontaktien luomisessa.

Uuden idean kehittäminen edellyttää tiimin jäseniltä kykyä uskaltaa astua ulos omalta mukavuusalueeltaan. ”Tämän tyyppisessä yrittämisessä ollaan koko ajan epämukavuusalueella. Ei ole olemassa mitään valmiita polkuja ja koko ajan täytyy rakentaa jotain uutta”, Suvi kuvaa. ”Joka päivä pitää miettiä tavoitteita sekä sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä kuluttajarajapinnassa. Tämä on jatkuvaa päätöksentekoa ja strategisen polun valintaa”, Minttu lisää.

Jos ilmoitettu tapaus ei täytä rikoksen tun-

Tiimin jäsenten keskinäinen vuorovaikutus on

nusmerkkejä, uhrilla on mahdollisuus keskustella

sujunut hyvin. ”Meitä kaikkia yhdistää sosiaalipsyko-

asiasta esimerkiksi Pelastakaa lasten help.some

loginen ajattelu ja yhteiskunnalliset arvot, mutta

-chatissa. Lisäksi uhri voi saada apua hänelle

meillä on erilainen ammattitausta, mikä on rikkaus”,

nimetyltä Someturva-kummilta, mikä niin ikään

Minttu ilmaisee. ”Tässä tiimissä on turvallista olla

toteutetaan yhdessä jo olemassa olevien tukipalve-

eri mieltä ja puhua huolista ja mahdollisuuksista

luiden kanssa yhteistyössä. Palveluun on tarkoitus

sekä näyttää tunteita”, Suvi kuvaa.

kehittää linkki, josta voi raportoida suoraan tapah-

Kolmesta sosiaalipsykologista muodostuva

tuneet rikokset. Sovellus konkretisoi sosiaalisessa

tiimi on pystynyt hyödyntämään hankkeessa hyvin

mediassa tapahtuvia loukkauksen seurauksia, jotka

oman alansa osaamista. Minttu kertoo, että puolen

yleensä ovat loukkaajalle näkymättömiä.

vuoden aikana ymmärrys sosiaalipsykologisista

Alaikäinen ei tällä hetkellä pysty tekemään

ilmiöistä on lisääntynyt hurjasti. ”Tässä hankkeessa

rikosilmoitusta netissä, sillä se vaatii verkkopankki-

olemme saaneet laittaa likoon kaiken, mitä olemme

tunnukset, joita nuorilla ei useinkaan ole. Nuorista

oppineet”, Suvi sanoo.

kuitenkin peräti 81 % miettii somessa tapahtuvia

Suvin lisää, että sosiaalipsykologia on murrok-

loukkaustilanteita, 66 % on kokenut sosiaalisessa

sen edessä ja hänen mielestään uudet haasteet

mediassa tapahtuvia loukkauksia ja 41 % kaipaa

liittyvät erityisesti teknologiseen murrokseen.

lisätietoa lainsäädännöstä näihin asioihin liittyen.

”Vanhat teoriat elävät”, hän sanoo.

”Loukatuksi tulemiseen liittyy häpeän ja syyllisyyden kokemus, ja loukattu saattaa miettiä, miksi juuri hänelle kävi näin”, Minttu sanoo. ”Lapsilla ja nuorilla on huonoin oikeusturva, vaikka heillä pitäisi olla vahvin”, hän lisää.

Tiimissä jokaisella on oma erityisosaamisalueensa. Suvilla on laaja tietämys sosiaalisesta

haastattelu

Someturvahankkeen kummina toimii presidentti Tarja Halonen.

29

haastattelu

”Ella kannustaa tarttumaan rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin.

Kun lähtee mukaan uusiin asioihin, oppii aina jotain uutta ja voi päästä mukaan johonkin sellaiseen, jota ei alun alkaen osannut odottaa.”

haastattelu KILPAILUSSA MUKANA MYÖS SOSIAALIPSYKO-

Homma himaan -tiimi koostuu usean eri alan

LOGIAN OPISKELIJA – UUDELLA RATKAISULLA

osaajasta. Palvelua kehittävät yhteisöpedagogi,

NUORELLE ASUNTO JA TYÖTÄ

graafinen suunnittelija, kaupunkisuunnittelun tutkija sekä suunnittelumaantieteen, digiohjelmistojen

Ella on sosiaalipsykologian maisterivaiheen

ja joukkorahoituksen asiantuntija. Ellan lisäksi

opiskelija Helsingin yliopistosta ja mukana Vuo-

tiimissä on mukana myös toinen sosiaalipsykolo-

sisadan rakentajat -finaaliin valitussa Homma

gian opiskelija. ”Jokaisella on oma alansa, mutta

himaan -tiimissä. Tiimi pyrkii kehittämään palvelun,

meillä kaikilla on samat tavoitteet ja kaikki ovat

joka yhdistää asuntoa ja työtä vailla olevan nuoren

kiinnostuneita palvelun kehittämisestä”, Ella kuvaa.

sekä henkilön, joka pystyy tarjoamaan ne nuorelle.

Eri alojen osaajista koostuva tiimi on Ellan

Ella valottaa asiaa käytännön esimerkin kautta.

mielestä rikkaus. ”Kun itse toimii omalla epä-

Joku omakotitalon omistava henkilö voisi antaa

mukavuusalueellaan ja jotkut asiat ovat itselle

nuorelle omasta talostaan ilmaiseksi huoneen, ja

tuntemattomia, jollekin toiselle tiimin jäsenelle ne

vastineeksi nuori hoitaisi omakotitalon talvityöt. ovat tuttuja”, hän kuvaa. Oman valtio- ja yhteis”Tarkoitus on yhdistää olemassa olevat asiat:

kuntatieteellisen taustan Ella näkee erityisesti

henkilön, joka tarvitsee työtä ja katon pään päälle

siinä, että hänen on helppo etsiä eri ilmiöistä

ja henkilön, joka voi tarjota asunnon”, hän kuvaa.

tutkimuksia ja taustatietoa.

Tiimin on tarkoitus luoda digitaalinen asunnonvälitysalusta, jonka kautta asunnon ja työn tarjoajat ja asuntoa ja työtä vailla olevat nuoret voisivat löytää toisensa.

Vuosisadan rakentajat -kilpailuun Ella päätyi työharjoittelunsa kautta. Hän toimi viime kevään harjoittelijana Nuorisoasiankeskuksella. Esimies kysyi harjoittelun jälkeen, haluaisiko Ella jatkaa

¨Haluaisin perehtyä lisää yhteisöllisen asumisen ratkaisuihin.¨

Homma himaan -projektissa. Projekti on alun alkaen lähtenyt Nuorisoasiainkeskuksen Oman muotoinen koti -hankkeesta, jossa jo muun muassa kokeiltiin nuorten asumista palvelutaloissa. Nyt

Ellan mielestä Vuosisadan rakentajat -kilpailussa

Ella on mukana Homma himaan -projektissa

näkee, että yhteiskunta elää isossa murrosvai-

omalla ajallaan. ”Minusta on tosi hienoa kehittää

heessa erityisesti digitaalisuuden ja sosiaalisen

tätä asiaa osana tällaista kilpailua, mutta pitää

median kanssa. ”Moni kilpailuun osallistunut pyrkii

samalla mielessä, että tätä ei kehitetä kilpailun

tuomaan helpotusta nuoren elämään jonkinlaisen

vaan palvelun takia”, Ella sanoo.

digitaalisen palvelun kautta”, hän toteaa.

Ella on pystynyt hyödyntämään hankkeessa sosiaalipsykologian osaamistaan. Homma himaan -hankkeessa yhteen muuttavien yhteensopivuutta on esimerkiksi mietitty erilaisten arvojen, käytös- ja elämäntapojen kautta. Tiimissä on pohdittu, miten ihmiset voisivat sopia yhdessä ja minkälaisia välineitä voitaisiin tarjota arjen tueksi yhdessä asumisen aikana. ”Haluaisin perehtyä lisää yhteisöllisen asumisen ratkaisuihin. Esimerkiksi siihen, miten ihmiset voivat varmistaa yhteensopivuuden toistensa kanssa, kun he ovat muuttamassa saman katon alle”, Ella kertoo.

31

tieteen kentältä

IDEOLOGIAN VASTAISTEN MIELIPITEIDEN VÄLTTÄMISTARVE YHTÄ VOIMAKAS ARVOLIBERAALEILLA JA KONSERVATIIVEILLA Teksti: Ville Harjunen

Ihmisillä on tarve kerätä omaa ideologiaansa tukevaa informaatiota ja välttää altistumasta asenteidensa vastaisille mielipiteille. Tämän taipumuksen on ajateltu olevan vähäisempää arvoliberaaleilla, koska heidän on todettu olevan konservatiiveihin verrattuna analyyttisempia sekä vähemmän herkkiä epävarmuuden ja uhan kokemuksille. Vaikka osa tutkimuksista tukeekin konservatiivien suurempaa taipumusta ideologiansa vastaisen informaation välttelyyn, on tutkimusnäyttö kaiken kaikkiaan ristiriitaista.

Frimerin, Skitkan ja Motylin tuoreessa 2417 tutkittavaa kattavassa viiden tutkimuksen koesarjassa selvitettiin Yhdysvaltojen ja Kanadan konservatiivien ja liberaalien eroja ideologian vastaisen informaation käsittelyssä. Ensimmäisessä kokeessa tutkittavien tuli valita kahdesta vaihtoehdosta: 1) osallistua kymmenen dollarin arvontaan kuuntelemalla ideologiansa vastaisia mielipiteitä samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai 2) osallistua seitsemän dollarin arvontaan kuuntelemalla saman mielisen ajatuksia samasta aiheesta. Sekä konservatiivit että liberaalit välttivät ideologiansa vastaisten mielipiteiden kuulemista suuremmasta palkkiosta huolimatta.

Seuraavissa kahdessa tutkimuksessa ideologian ohjaamaa valikointia tutkittiin presidentinvaalien kontekstissa. Tulokset osoittivat, että vastaehdokkaan kannattajan perustelujen kuuleminen koettiin huomattavasti oman ideologian mukaista informaatiota epämiellyttävämpänä. Suhteutettuna muihin ikäviin asioihin, vastakannattajan mielipiteet kiinnostivat sekä liberaaleja että konservatiiveja yhtä paljon kuin 20 minuutin kassajonossa seisoskelu tai hampaan irti repiminen.

Neljännessä tutkimuksessa ideologian ohjaamaa informaation valikointia havainnoitiin kuuden muun kiistakysymyksen puitteissa, joita olivat esimerkiksi aborttioikeus, ilmaston muutos ja marihuanan laillistaminen. Tulokset olivat kaikkien kiistakysymysten kohdalla yhdensuuntaiset, sillä sekä liberaalit että konservatiivit osoittivat voimakasta oman ideologiansa vastaisen tiedon välttelyä.

Viidennessä tutkimuksessa pureuduttiin tarkemmin taustalla vaikuttaviin psykologisiin ja sosiaalisiin mekanismeihin. Tarkastelun pohjalta voitiin todeta, että ideologian vastaista informaation välttelyä selitti ennen kaikkea kognitiivisen dissonanssin ennakointi sekä halu suojella henkilökohtaisia suhteita ristiriidoilta. Kaikkien kokeiden pohjalta tehty meta-analyysi osoitti, että oman asenteen vastaisen informaation välttely on yhtä suurta liberaaleilla kuin konservatiiveilla.

Frimer, J. A., Skitka, L. J., & Motyl, M. (2017). Liberals and conservatives are similarly motivated to avoid exposure to one another’s opinions. Journal of Experimental Social Psychology, 72, 1-12.

tieteen kentältä

KESKUSTELUNANALYYTTISIÄ HAVAINTOJA MILGRAMIN TOTTELEVAISUUSKOKEISTA Teksti: Laura Kohonen-Aho

Hollanderin tutkimus on ensimmäisiä, jossa Stanley Milgramin 1960-luvulla toteuttamia tottelevaisuuskokeita tarkastellaan laadullisen keskustelunanalyysin keinoin. Milgramin kokeet, joissa tutkittiin koehenkilön (”opettajan”) suostuvaisuutta antamaan jopa hengenvaarallisia sähköiskuja valekoehenkilölle (”oppija”) auktoriteetin (kokeenjohtaja) näin ohjeistaessa, ovat yksi sosiaalipsykologisen kokeellisen tutkimuksen kuuluisimpia ja kiistanalaisimpia koeasetelmia.

Hollander tarkastelee Milgramin alkuperäisistä koesarjoista kerättyjen nauhoitteiden ja niistä tehtyjen litteraattien (N=117) avulla, miten koehenkilöt hetki hetkeltä suhtautuivat koetilanteen etenemiseen.

Vuorovaikutuksenanalyysiin perustuvaa tutkimusta on ollut niukasti siitä, mitä Milgramin koetilanteissa kokeenjohtajan, opettajan ja oppijan välillä tapahtui ja mitä koehenkilöt oikeastaan sanoivat ja tekivät.

Hollanderin sekventiaalinen analyysi keskittyy keskustelujaksoihin, joissa koehenkilöt esittivät vastarintaa niitä kokeenjohtajan esittämiä toimintaohjeita kohtaan, joilla hän pyrki saamaan koehenkilön jatkamaan koetilannetta. Analyysin perusteella löytyi kuusi vastarinnan tyyppiä, jotka voidaan sijoittaa jatkumolle sen mukaan, kuinka suoraa vastarinnan esittäminen oli. Epäsuorat vastarinnan muodot 1) hiljaisuus ja epäröinti, 2) kiroaminen sekä 3) hermostunut nauraminen viivästyttivät hetkellisesti kokeen etenemistä. Suorat vastarinnan muodot 4) oppijan puhuttelu, 5) kokeenjohtajan johdattelu päättämään pitäisikö koetta jatkaa sekä 6) lopetusyritykset ja niiden määrä olivat tekniikoita, jotka yrittivät selvästi keskeyttää kokeen.

Tutkimus osoittaa, että sekä koetilanteessa loppuun asti pysyneet että kokeen keskeyttäneet koehenkilöt ilmaisivat kaikkia kuutta vastarinnan muotoa. Hollanderin tutkimuksessa voitiin vertailla sekä kokeen loppuun saattaneiden että kokeen keskeyttäneiden tapoja neuvotella kokeenjohtajan (ja oppijan) kanssa sähköiskujen antamisen jatkamisesta. Tutkimus tarjoaa näyttöä siitä, miten molempiin ryhmiin kuuluvat koehenkilöt erosivat toisistaan tavoissaan ilmaista vastarintaa ja vastarinnan esittämisen tiheydessä.

Tutkimus tarkentaa Milgramin alkuperäistä kahtiajakoa näyttämällä, että koehenkilöiden käyttäytyminen sisälsi vivahteikasta ja kaavamaista toimintaa, jonka tuloksena muotoutuivat koetta tottelevien ja koetta uhmaavien ryhmät. Hollanderin analyysi osoittaa, että vastarinnan esittäminen koetilanteiden aikana ei ole pelkästään toistuva ilmiö vaan hetki hetkeltä tuotettua keskustelua kolmen osapuolen vuorovaikutuksessa. Sen lisäksi, että Hollanderin tutkimus tarjoaa lisätietoa siitä, mitä Milgramin kokeissa oikeastaan tapahtui, se myös havainnollistaa, miten kokeellinen ja keskustelunanalyyttinen tutkimusperinne voidaan yhdistää sosiaalipsykologian kentällä.

Hollander, M. M. (2015). The repertoire of resistance: Non-compliance with directives in Milgram’s “obedience” experiments. British Journal of Social Psychology, 54(3), 425–444. https://doi.org/10.1111/bjso.12099

33

esittelyssä

esittelyssä

AKATEEMISET YRITTÄJÄT TARJOAA WEBINAAREJA JA VERKOSTOITUMISTA Teksti: Maija Komonen / Kuva: ©pixabay.com/geralt

Yrittäjyys ei ole ollut kaikista tyypillisin uravaihtoehto yhteiskuntatieteilijöille, mutta viime vuosina kiinnostus itsensä työllistämistä kohtaan on kasvanut.

Trendi alkoi näkyä myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäsenkyselyissä, joissa toivottiin yrittämiseen liittyviä palveluita. Näin lähti käyntiin Akateemiset yrittäjät (AKY), joka on korkeakoulutetuille suunnattu Suomen yrittäjien toimialajärjestö. Järjestön toiminta käynnistyi vuonna 2016 ja se kokoaa yhteen yrittäjäjäsenet monista eri liitoista.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lisäksi Akateemisissa yrittäjissä ovat mukana muun muassa Tekniikan akateemiset ja Suomen Ekonomit. ”AKY:n puitteissa on järjestetty webinaareja, koulutuksia, kuukausittaisia tapaamisia sekä isommat ”Ilo irti yrittäjyydestä” ja ”Enterprise” – tapahtumat”, kertoo kehittämisasiantuntija Aki Reinimäki Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista.

Palvelut ovat lähtökohtaisesti ilmaisia kaikille AKY-liittojen jäsenille. AKY:n kautta voi myös ostaa Suomen Yrittäjien suppean tai laajan palvelupaketin ilman, että tarvitsee liittyä Suomen Yrittäjien jäseneksi. ”Kumpaakaan palvelupakettia ei ole pakko ostaa, jotta AKY:n palveluja voi käyttää. Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin myötä saa kuitenkin käyttöönsä kaikki Suomen Yrittäjien jäsenedut ja esimerkiksi yrittäjäneuvonnan, joka on erittäin laadukasta”, Reinimäki vinkkaa.

AKY tekee töitä myös yrittäjien edunvalvonnan parissa. Yrittäjät kohtaavat ongelmia pää- ja sivutoimisuuden määrittelyssä, ja yritystoiminta täytyy usein kokonaan lopettaa tai keskeyttää työttömyyspäivärahan saamiseksi. AKY:n tavoitteena onkin yksinkertaistaa yrittäjän ja palkansaajan statuksen määrittelyä ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Kantoja näihin epäkohtiin on muodostettu tiiviissä yhteistyössä Akavan kanssa. ”Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten vahva kokemus edunvalvonnasta on tärkeää, sillä heillä on pitkä historia palkansaajan ja yrittäjän statusten välimaastossa liikkuvista jäsenistä”, Reinimäki selittää.

Edunvalvonnalla on ollut jo vaikutuksia. Sipilän hallituksen budjettiriihessä tehtiin päätöksiä muun muassa työttömänä aloitetun yritystoiminnan automaattisesta sivutoimisuudesta sekä työttömyysturvan ns. yhdistelmävakuutuksen etenemisestä lainsäädännössä.

35

esittelyssä

”Tarkoituksena on muodostaa järjestelmä,

Tähän mennessä AKY on saanut positiivisen

jossa työttömyysturvan määrittämisessä otettaisiin

vastaanoton. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen

monimuotoinen työelämä paremmin huomioon. Osa

jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että liitto on ottanut

työttömyysturvan laskennassa käytetystä palkasta

työelämän muutokset huomioon ja tunnistanut

voisi olla yrittäjätuloa ja osa palkkatuloa”, Reinimäki

jäseniä kiinnostavat aihepiirit. Reinimäki kannustaa

selventää.

antamaan palautetta jatkossakin.

Vaikka yrittäjien edunvalvonta on vahvasti esillä

”AKY:n toiminta on vielä nuorta, joten otamme

toiminnassa, AKY:n palvelut ovat hyödyllisiä myös

mielellämme vastaan palautetta ja ideoita. Tulevai-

niille, jotka vasta pohtivat yrityksen perustamista.

suudessa tapahtumien ja koulutuksen määrää tullaan

Yhtenä suurena etuna on verkostoituminen toisten

entisestään lisäämään. Ensi vuoden tapahtumaka-

korkeakoulutettujen yrittäjien kanssa.

lenteri julkaistaan loppuvuodesta”.

”Yrityksen perustamista miettivät hyötyvät koulutuksista, tiedonjaosta ja tapahtumista, joissa

Lisätietoa Akateemisista yrittäjistä:

pääsee kuulemaan yrittäjätarinoita ja vaihtamaan

www.akateemisetyrittajat.fi

ajatuksia toisten samassa tilanteessa olevien kanssa”, Reinimäki muistuttaa.

ilmoitus

Sosiaalipsykologien pikkujoulut to 30.11. Helsingissä Hyvä sosiaalipsykologi, tervetuloa viettämään sosiaalipsykologien pikkujouluja ravintola La Famigliaan (Keskuskatu 3, Helsinki) torstaina 30.11. klo 18–22!

Tarkoituksena on nauttia ravintolan herkuista, tutustua ja vaihtaa kuulumisia.

Yhdistys tarjoaa glögit, halutessasi voit syödä tai nauttia virvokkeita myös omakustanteisesti.

Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja seuraan voi lyöttäytyä myöhemminkin illan aikana.

Toivotamme erityisesti tervetulleiksi uudet jäsenet ja ensikertalaiset! Tilaisuuteen on suunniteltu pientä tutustumista edistävää ohjelmaa, joten ei haittaa, vaikka et ennalta tuntisi ketään.

Lämpimästi tervetuloa!

37

kirjat

UNELMA – TAI AINAKIN BLOGIHOMMIA

Rämö, S., Valtari, H. Unelmahommissa – Tee itsellesi työ siitä mistä pidät. (2017). WSOY. 352 s. Ovh 27,95 euroa.

Teksti: Maija Komonen / Kansi: Janita Autio

Viestintäalan monitoiminaiset, yksityisyrittäjät

ehkä jaksa pureutua kaikkiin kirjan tarjoamiin aja-

ja suositut perhebloggaajat Satu Rämö ja Hanne

tusleikkeihin. Jokaisessa osiossa esitellään myös

Valtari ovat kirjoittaneet kirjan siitä, miten voi luoda

muita henkilöitä, jotka paiskivat tällä hetkellä unel-

itselleen unelmatyön sekä mainion uran omien

mahommia. Mukaan ovat päässeet muun muassa

kiinnostuksen kohteiden pohjalta.

koodari ja lasten tietokirjailija Linda Liukas sekä

Kumpikaan kirjailijoista ei ole sosiaalipsykologi,

kahvialan yrittäjä Riku Uski. Täydentävät tarinat

mutta varsinkin Rämö edustaa viime aikoina terminä

tuovat pääasiassa lihaa kirjan luiden päälle, mutta

kovasti käytettyä generalistia. Rämö on kauppatie-

useat esitellyt henkilöt ovat Rämön ja Valtarin tavoin

teiden maisteri ja työskentelee oman Salamatkusta-

bloggaajia tai muita viestintäalan vaikuttajia.

ja-bloginsa lisäksi toimittajana, matkanjärjestäjänä

Bloggaaminen teemana toistuukin kirjassa

ja design-kauppiaana Islannissa. Valtarin tausta

lähes häiritsevän paljon. Kirja olisi todennäköisesti

on suoraviivaisempi, sillä hän on koulutukseltaan

kiinnostavampi kokonaisuus, jos mukana olisi

medianomi ja työskenteli freelance-toimittajana

kattavampi joukko eri alojen toimijoita ja edustajia.

ennen Lähiömutsi-bloginsa nousukiitoa. Nykyään

Toisaalta ehkä kirjan viestinä on sanoa, että blog-

hän toimii bloggaamisen ohella satunnaisesti myös

gaaminen ei ole last season, vaan pätevä tulonlähde

blogituottajana.

ja unelmien mahdollistaja. Valtari paljastaakin, että

Kirja koostuu neljästä osiosta, joiden avulla kuljetetaan lukijaa motivaation herättelyn ja ideoinnin

hänen Lähiömutsi-bloginsa kanssa pääsee nykyään yhteistyöhön 2000 euron lähtösummalla.

kautta kohti realistisia työmahdollisuuksia ja elan-

Vaikka kirja ei sisällä suoraviivaista samaistu-

non ansaitsemista. Samalla käydään läpi Rämön ja

mispintaa sosiaalipsykologeille tai valtio/yhteiskun-

Valtarin polkuja heidän nykyisiin unelmahommiinsa.

tatieteilijöille, se tarjoaa kuitenkin hyviä ajatuksia

Kirjan paras anti koostuu konkreettisista vinkeistä

ja työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen ja

ja elävästä elämästä kumpuavista esimerkeistä,

erityisesti osaamisen kaupallistamiseen. Kirja

joita ilman teksti saattaisi jäädä leijumaan jonnekin

sopii hyvin kaikille niille, jotka haaveilevat luo-

self-helpin ja elämänkerran välimaastoon. Kirjassa

vista uraratkaisuista, yrittäjyydestä ja kaipaavat

puhutaan avoimesti rahasta ja oman työn hinnoitte-

käytännönläheisiä neuvoja ja onnistumistarinoita

lusta sekä pidetään jalat tiukasti maassa varsinkin

paulocoelhomaisten voimalauseiden sijaan. Tosin

kerrottaessa kivijalkaputiikin pystyttämisestä.

lukijan on kestettävä pientä haihattelua – kirjassa

Kirjan jokaista lukua seuraavat pohdintatehtävät

kun myös downshiftataan, blogataan Balilla, keho-

lukijoille. Idea on hyvä, mutta toteutus sen verran

tetaan useampaan otteeseen seuraamaan omaa

raskas, ettei motivoituneinkaan unelmatyön etsijä

intohimoa ja ohjeistetaan tekemään aarrekartta.

kirjat

39

kirjat

kirjat

TUNNE-ESSEITÄ RUSKEILLE TYTÖILLE, IDENTITEETTIPOHDINTOJA KAIKILLE Hubara, K. Ruskeat tytöt. (2017).

Kustantaja: Like. 236 s. Ovh 24, 95 euroa.

Teksti: Emma Nortio / Kansi: Tommi Tukiainen, valokuva: Toni Härkönen

Koko Hubara on helsinkiläinen toimittaja, jonka

kanssa. Hän ruotii muun muassa omaa suhdettaan

viime keväänä julkaistu kirja Ruskeat Tytöt kertoo

juutalaisuuteen ja palestiinalaisten asemaan Israe-

identiteetistä, joukkoon kuulumisesta ja rasismista.

lissa sekä kulttuurisen omimisen tematiikkaa liittyen

Kirja on jaettu kahteen osaan, Unelmat, joka koostuu

rakastamaansa hip hop -kulttuuriin. Myös vallan ja

kuudesta erillisestä luvusta ja Painajaiset, jossa on

etuoikeuksien teemat kulkevat kirjan läpi.

viisi lukua.

Vaikka kirjan aihepiiri on minulle läheinen työni

Kirja sai alkunsa Hubaran samannimisestä blo-

kautta, lukiessani olin vuoroin ärsyyntynyt, hämmentynyt

gista, joka puolestaan sai yhden kimmokkeensa Olli

ja surullinen. Hubaran poleeminen kirjoitustyyli haastoi

Immosen kesän 2015 Facebook-päivityksestä, jossa

minut käsittelemään omaa asemaani valkoisena suo-

Immonen nimitti monikulttuurisuutta painajaiseksi.

malaisena ja siihen liittyvää etuoikeutta. Kirja läimäytti

Ruskeat Tytöt -blogi on sittemmin laajentunut koko-

kasvoilleni viestin siitä, että en voi koskaan täysin

naiseksi verkkomediaksi ajankohtaisine artikkeleineen,

ymmärtää, millaista on elää ruskeana suomalaisena.

haastatteluineen ja pääkirjoituksineen.

En voi päästä käsiksi siihen toiseuden kokemukseen,

Hubara ottaa kirjoituksillaan kantaa monikult-

josta Hubara kirjoittaa. Asiaa pohtiessani käperryin

tuurisuuskeskusteluun, mutta kirja ei kerro maahan-

omaan valkoisuuteeni. Ajattelin, että en voi ihonväril-

muuttajista eikä se myöskään ole rohkaiseva tarina

leni mitään enkä myöskään halua olla rasismin hiljaa

rasismin selättämisestä. Sen sijaan Ruskeat Tytöt on

hyväksyvä ”tolkun ihminen”.

ajankuva ja pamfletti. Se kertoo suomalaisesta rasis-

Kirja pakotti minut kysymään itseltäni kipeitä

mista ja samalla väläyttelee kohtauksia ja anekdootteja

kysymyksiä. Olenko valkoisena suomalaisena väis-

nuorten aikuisten elämästä Helsingissä 2010-luvulla.

tämättä osa sortavaa järjestelmää? Kyllä. Voinko

Se avaa tärkeän näkökulman yhteen tämän ajan

sitten tehdä mitään rasismin hävittämiseksi? Voin.

merkittävimmistä yhteiskunnallisista ongelmista ja sitä

Ohjeiden tarjoaminen valkoisille suomalaisille ei

kautta antaa meille mahdollisuuden päästä lähemmäs

kuitenkaan ole kirjan tarkoitus. Joka tapauksessa

ongelman ratkaisua.

Ruskeiden Tyttöjen lukeminen ja sen viestin äärelle

Kirja on helppolukuinen, mutta asia on vaikea.

pysähtyminen oli hyvä alku.

Vahva minäkertoja nivoo yhteen omakohtaiset rasis-

Palataan vielä lopuksi tunteisiin. Kirjaa lukiessani

mikokemukset, identiteettikamppailun ja akateemisen

tunsin hämmennyksen lisäksi myös kunnioitusta ja

tutkimuksen. Kirjoittaja itse kutsuu tekstejä tunne-

riemua: tätä kirjaa on tarvittu Suomessa kipeästi ja

esseiksi. Kokemuksellisuus antaa sanomalle retorista

nyt Koko Hubara on kirjoittanut sen. Ruskeat tytöt

voimaa, koska sitä ei voi haastaa samalla tavalla kuin

on tärkeä keskustelunavaus, koska se on rehellinen,

vaikkapa todeksi nimetyn tilasto- tai tutkimustiedon.

tinkimätön ja rohkea. Mielestäni kaikkien suoma-

Hubaran emotionaaliseen ja pohdiskelevaan ker-

laisten pitäisi lukea se, vaikka sitä ei oikeastaan ole

rontaan on helppo uppoutua. Sosiaalipsykologisesti

kirjoitettu valkoisille suomalaisille. Kirja on kirjoitettu

erityisen kiinnostavaa oli Hubaran kriittinen reflektio

Ruskeille Tytöille.

ja painiminen omien sosiaalisten identiteettiensä 41

henkilöhaastattelu

SOSIAALIPSYKOLOGI YHTEISKUNTAPOLITIIKAN TIENRAIVAAJANA Teksti: Tiina Likki ja Maija Komonen / Kuva: Bibi Groot

Tiina Likki työskentelee senior advisorina Isossa-Britanniassa Behavioral Insights Teamissa (BIT), joka hyödyntää käyttäytymistieteitä ja psykologiaa yhteiskuntapolitiikan ja julkisten palveluiden kehittämisessä. Tiina on valmistunut vuonna 2008 valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ja väitellyt tohtoriksi Lausannen yliopistosta Sveitsistä vuonna 2014. Ennen Behavioral Insights Teamia Tiina toimi suomalaisessa ajatushautomo Tänkissä, jonka tavoitteena oli edistää näyttöön perustuvaa yhteiskuntapolitiikkaa.

Tänkissä Tiina osallistui muun muassa suomalaisten elämänhallintaa koskevan datan analysointiin sekä esiintyi yleisötilaisuuksissa, jotka käsittelivät käyttäytymistieteiden roolia politiikassa.

henkilรถhaastattelu

Nimi:

Koulutus:

Tyรถ:

Harrastukset:

Tiina Likki

VTM, Helsingin yliopisto, VTT, Lausannen yliopisto

Senior Advisor, policy lead, Behavioural Insights Team, Lontoo

Avovesiuinti, vipassanameditaatio, lukeminen 43

henkilöhaastattelu

Miten päädyit opiskelemaan sosiaalipsykologiaa?

Psykologia oli lukiossa lempiaineeni, minkä lisäksi minua kiinnostivat yhteiskuntatieteet ja etenkin poliittinen historia. Sosiaalipsykologia tarjosi teoreettisen viitekehyksen sekä menetelmät poliittisten ilmiöiden kuten ryhmien välisten suhteiden ymmärtämiseen. Luettuani ensin vuoden tilastotiedettä pääaineena ja käytyäni sosiaalipsykologian kursseilla sosiaalipsykologiaan vaihtaminen tuntui oikealta valinnalta ja tilastotieteen taustasta oli lopulta yksinomaan hyötyä.

Miten urasi lähti etenemään valmistumisen jälkeen?

Tein valmistumisen jälkeen puolisen vuotta töitä sosiaalipsykologian laitoksella maahanmuuttoa koskevassa tutkimushankkeessa. Samalla sain vihiä Lausannen yliopistossa alkavasta sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevästä monitieteisestä hankkeesta, jossa oli vapaana sosiaalipsykologian väitöskirjapaikka. Tein parissa viikossa aika pikaisen päätöksen ja muutin Sveitsiin, jossa vietin seuraavat viisi vuotta Helsingissäkin opettavan professori Christian Staerklén tutkimusryhmässä.

Miten päädyit töihin ajatushautomo Tänkiin ja Behavioral Insights Teamiin?

Tähänastinen urani tuntuu edenneen “carpe diem” -asennetta seuraten: olen tarttunut kiinnostaviin tilaisuuksiin, jotka puolestaan ovat johtaneet uusin mahdollisuuksiin. Samaan aikaan, kun tein väitöskirjaa Sveitsissä, vanha opiskelukaverini Markus Kanerva otti yhteyttä Suomesta ja kertoi olevansa perustamassa Suomeen uutta ajatushautomoa. Innostuin ajatuksesta, että voisimme tarjota uutta, empiiriseen tutkimukseen perustuvaa näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Tein Ajatushautomo Tänkin kanssa parin vuoden aikana kiinnostavia hankkeita, joista yhtenä oli tuoda “nudge”-ajattelua eli käyttäytymistieteisiin ja psykologiaan perustuvaa näkökulmaa yhteiskuntapoliittisten toimien suunnitteluun. Sen kautta tutustuin alkujaan myös nykyiseen työnantajaani Behavioural Insights Teamiin.

henkilöhaastattelu

Miten suomalaisuuteesi on suhtauduttu maailmalla?

Lausanne ja Lontoo ovat molemmat erittäin kansainvälisiä paikkoja, joten yleensä kollegat tai asiakkaat eivät edes suuremmin kiinnitä huomiota siihen, että tulen jostain muualta. Uskon, että suomalaisuus on nähty lähinnä positiivisena asiana, sillä suomalaisella yhteiskuntajärjestelmällä ja varsinkin koulutuslaitoksella on ulkomailla positiivinen maine.

Minkälainen työpaikka BIT on?

BIT perustettiin vuonna 2010 Ison-Britannian pääministerin kanslian yhteyteen ja aloitin siellä työskentelyn vuonna 2014. BIT on tietääkseni maailman ensimmäinen organisaatio, jonka tavoite on alusta asti ollut keskittyä yhteiskuntapolitiikan kehittämiseen nimenomaan psykologiaa ja käyttäytymistieteitä soveltamalla. BIT:n toiminnan ytimessä on myös politiikkatoimien ja palvelumuutosten empiirinen arviointi, usein lääketieteestä tuttujen satunnaistettujen kenttäkokeiden ja muiden menetelmien avulla.

Nykyisin BIT on irtaantunut valtionhallinnosta erilliseksi voittoa tavoittelevaksi yritykseksi, joka toimii eri puolilla maailmaa. BIT:n hankkeet kattavat lähes kaikki yhteiskuntapolitiikan alat. Hankkeilla on kuitenkin aina oltava jokin sosiaalinen päämäärä eli yhteiskunnallista hyvää lisäävä pääasiallinen tarkoitus. Tähän mennessä BIT on tehnyt yli 500 satunnaistettua kenttäkoetta joiden, päämäärät ovat vaihdelleet ylipainon vähentämisestä ja energiansäästön lisäämisestä aikuisopiskelijoiden opintomenestyksen parantamiseen ja liikennerikkomuksien vähentämiseen.

Mitä kaikkea nykyinen työsi pitää sisällään?

Vastaan BIT:n työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan sekä sukupuolten väliseen tasaarvoon liittyvistä hankkeista. Nykyiseen rooliini kuuluu esimiestyötä ja tiimin johtamista, asiakassuhteiden hoitamista, organisaation sisäistä kehittämistä, projektinhallintaa sekä itse tutkimustyötä. Näiden lisäksi neuvomme säännöllisesti valtionhallinnon eri osia sekä ministereitä ja pyrimme yleisesti lisäämään sosiaalipsykologian soveltamista yhteiskuntapolitiikassa.

Koska BIT on nykyään globaali organisaatio, tapaan myös usein delegaatioita eri maista tai käyn itse puhumassa ulkomailla. Keväällä kävin esiintymässä ja pitämässä työpajoja virkamiehille Islannissa, Suomessa ja Genevessä.

45

henkilöhaastattelu

Mikä on parasta ja antoisinta työssäsi?

Nautin siitä, miten monipuolista työni on. Tuntuu, että opin vielä parin vuoden jälkeenkin jatkuvasti uutta. Mahtava tunne tulee myös siitä, kun saa uuden intervention vaikutusarvioinnin valmiiksi ja näkee, oliko interventiolla odotettu vaikutus. Juuri tuo tunne veti aikoinaan tutkimusmaailmaan, ja tuntuu palkitsevalta voida edelleen tehdä kovan luokan empiiristä tutkimusta, jolla on usein suora käytännön vaikutus. Hienoa on myös se, miten paljon vapautta minulla on lähteä viemään hankkeita haluamaani suuntaan ja auttaa julkista sektoria kyseenalaistamaan nykyisiä toimintamalleja.

Millaista on työskennellä sosiaalipsykologina IsossaBritanniassa?

Teen Isossa-Britanniassa hyvin soveltavaa työtä julkishallinnon ja konsultoinnin rajapinnassa. Keskeisin havainto viime vuosina on liittynyt lähinnä siihen, miten paljon pidemmällä Iso-Britannia on näyttöperusteisessa yhteiskuntapolitiikassa ja käyttäytymistieteiden soveltamisessa moniin muihin maihin verrattuna. Lontoossa valtaosa virkamiehistä tietää, mitä behavioural insights tarkoittaa.

Minkä koet urasi suurimmaksi saavutukseksi?

Minulle on todella tärkeää, että työlläni on positiivinen ja konkreettinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Tein lähes kaksi vuotta töitä Iso-Britannian Työ- ja eläkeministeriön kanssa, minkä seurauksena julkisissa työvoimatoimistoissa tarjotaan nyt sadoille tuhansille työkyvyttömyystuen saajille uudenlaista, psykologiseen näyttöön perustutuvaa henkilökohtaisempaa ja asiakaslähtöistä tukea. Tuntui upealta nähdä, miten ideasta tuli kokeiluiden ja useiden iteraatioiden myötä palvelu, joka on pian käytössä kautta Ison-Britannian ja josta tuensaajat ovat jo antaneet positiivista palautetta.

Miten sovellat sosiaalipsykologiaa työssäsi?

Sovellan työssäni päivittäin sosiaalipsykologiaa. Valtaosa BIT:n testaamista interventioista perustuu sosiaalipsykologian ja käyttäytymistaloustieteen tutkimustuloksiin. Osa työtäni onkin seurata uusinta tutkimuskirjallisuutta ja miettiä, miten sitä voisi soveltaa eri politiikan aloilla. On niin monia alueita, joissa sosiaalipsykologian soveltaminen on vasta alullaan!

Yhdistyksen syyskokous... järjestetään Helsingissä lauantaina

18.11. klo 16.15 Ravintola Memphis Hesarissa (os. Kluuvikatu 8).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan yhdistykselle hallitus vuodelle 2018. Syyskokoukseen ei tarvitse ennalta ilmoittautua, riittää kun saavut paikalle!

47

Ja kasvaen lävitse mullan sen veri suonissa juoma juurien näet auringon, sanat tajuat metsäin ja merien. sinä, sillasta mullan valoon .

Kaijärvi, 1944

www.sosiaalipsykologit.fi