Sosiaalipsykologi 2017 1 by Suomen sosiaalipsykologit ry

1/2017 Suomen sosiaalipsykologit ry:n lehti s. 16 Tiedon jakaminen asiantuntijatyöyhteisössä s. 26 Sosiaalipsykologi mukana suunnittelemassa älykästä kaupunkia s. 30 Internetin vertaistuki hyödyksi vai haitaksi?

1/2017

TÄSSÄ NUMEROSSA s. 3

s. 4

s. 6

s. 8

Päätoimittajain kynästä

Puheenjohtajan ajankohtaiset

Välihuomioita

Elämänmuutoksen oikeutusta etsimässä

s. 24

s. 26

s. 30

Tieteen kentältä

Sosiaalipsykologi älykaupunkihankkeessa

Verkottunut vertaistuki - nettiyhteisöjen mahdollisuudet ja haasteet nuorten hyvinvoinnille

Päätoimittajat: Maija Komonen ja Suvi Jokelainen Lehtitoimikunta: Ville Harjunen, Laura Kohonen-Aho, Emma Nortio

s. 16

Osoitteenmuutokset: omatoimisesti nettisivuillamme www.sosiaalipsykologit.fi tai ilmoitus osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi

Motivaation laatu tiedon jakamisen ennustajana asiantuntijatyössä

Seuraava lehti: Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2017. Artikkelit, palautteet ja uutisvinkit osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi. Ilmoitushinnasto: (harmaasävyiset sisäsivuilla) Koko sivun ilmoitus 250 € Puolen sivun ilmoitus 175 €

s. 39 Kirjat

Kannen kuva: Janne Aho Sisäkannen kuva: Janne Aho Taitto: Philippe Cam (tresadenn@gmail.com) ISSN 2323-847X (Painettu) ISSN 2323-8488 (Verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJAIN KYNÄSTÄ Suvi Jokelainen ja Maija Komonen

Keväinen tervehdys sinulle, lukija!

valintoja. Kurkistamme myös älykaupunkihankkeessa työskentelevän sosiaalipsykologi Maija Bergströmin

Vuoden ensimmäisessä Sosiaalipsykologi-lehdessä

työnkuvaan. Kokonaisuutta täydentävät kaksi kap-

pureudutaan tärkeisiin ja sosiaalipsykologeja alati

paletta kirjaesittelyitä sekä löydöt Tieteen kentältä.

kiinnostaviin teemoihin: motivaatioon, vertaistukeen ja elämänmuutokseen.

Tätä lehteä on tehty Suomen Sosiaalipsykologit ry:n uuden hallituksen voimin ja päätoimittajien

Tieteen ja tutkimuksen saralla pääsemme

lisäksi lehteä on ollut hiomassa myös lehtitoimikunta.

perehtymään Minna Steniuksen motivaation laatua ja

Lähetämmekin lämpimät kiitokset kaikille lehteen

tiedon jakamista käsittelevään väitöskirjaan. Lisäksi

kirjoittaneille ja lehden tekoon osallistuneille! Otamme

Anu Sirola kirjoittaa tutkimusaiheestaan, joka liittyy

ilolla vastaan ideoita ja palautetta lehdestä sähkö-

nettiyhteisöjen tarjoamiin vertaistuen negatiivisiin ja

postiosoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

positiivisiin puoliin ja Nina Laitakari kertoo downshiftausta ja elämänmuutoksen oikeutusta käsittelevästä

Inspiroivia lukuhetkiä ja aurinkoa arkeen.

pro gradu -työstään. Puheenjohtajan ajankohtaisissa pohditaan työelämän kannalta relevanttia osaamista ja Välihuomioita-palstalla käsitellään ulkoministeriön maakuvayksikön viestinnällisiä

Suvi Jokelainen ja Maija Komonen Päätoimittajat

puheenjohtajan ajankohtaiset

KILPAILUVALTTINA MONIPUOLINEN OSAAMINEN Kuva: ©iStock.com/spacedrone808

“Lopetetaan antropologia!”, kirjoitti Suomen

Subjektiivisiin arvioihin perustuen sosiaa-

Kuvalehti helmikuussa (8/2017). Tarkoituksella

lipsykologeilla ei sinänsä kyllä pitäisi olla

provosoivaa otsikkoa seurasi kiinnostava

suurta huolta. Suomen sosiaalipsykologit

artikkeli, jossa pohdittiin antropologian sekä

ry:n Sosiaalipsykologi 2016 -selvityksessä

sen sukulaistieteiden kuten muiden yhteis-

76 % työssä olevista vastaajista ilmoitti oman

kuntatieteellisten ja humanististen oppialojen

näkemyksensä mukaan olevansa koulutustaan

merkitystä työmarkkinoiden näkökulmasta. Aihe

vastaavassa työssä. Eri aloista varsinkin ope-

on ajankohtainen, sillä esimerkiksi opetus- ja

tus- ja koulutusalalla (93 %), tutkimuksessa

kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on

(88 %), henkilöstöalalla (86 %), sosiaali- ja

ollut huolissaan korkeakouluopiskelijoiden

terveysalalla (83 %), tiedotus- ja viestintäalalla

“laadullisesta työllistymisestä” valmistumisen

(78 %) sekä hallinnossa (71 %) toimivat vastaajat

jälkeen.

raportoivat olevansa koulutustaan joko täysin tai läheisesti vastaavissa tehtävissä. Alalla

¨Mutta mitä laadullinen työllistyminen sitten käytännössä tarkoittaisi ja miten sitä olisi tarkoitus mitata?¨

tarkoitettiin kyselyssä oman työn keskeistä sisältöä, ei työnantajan toimialaa. Sosiaalipsykologian työelämärelevanssi näyttäisi siis melko hyvältä, vaikka myös sosiaalipsykologian alalla keskustellaan toisinaan tutkinnon antamasta hyödystä työmarkkinoilla. Silti nykyisestä tendenssistä huudella laadullisen työllistymisen perään voi ja kannattaa olla huolissaan. Käytännössähän keskustelussa on kyse siitä, mitkä alat nähdään yhteiskunnassa hyödyllisinä ja mitkä turhina ja hyödyttöminä. Tulilinjalla lienevät juuri antropologian kaltaiset ihmistä ja kulttuuria tutkivat tieteenalat sekä taideaineet. Suomessa on perinteisesti arvostettu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös

sellaista kovaa osaamista, joka on helppo

esittänyt, että jatkossa yliopistojen rahoitusta

kaupallistaa ja valjastaa etenkin teollisuuden

tulisi ohjata siihen suuntaan, että hyvin omalle

käyttöön. Jostain syystä osaaminen, jonka

alalle työllistäviä tutkintoja tarjoavia oppiaineita

katsotaan omaavan kaupallisesta näkökul-

palkittaisiin. Mutta mitä laadullinen työllistyminen

masta sovellutusarvoa, nähdään kuitenkin

sitten käytännössä tarkoittaisi ja miten sitä olisi

kovin kapeasti. “Oikeina” aloina on yleensä

tarkoitus mitata? Esimerkiksi sosiaalipsykologit

pidetty etenkin luonnontieteitä, kaupallisia

työllistyvät niin monenlaisille aloille ja työtehtäviin

ja teknisiä aloja sekä insinööritieteitä. Vaikka

ja tekevät töitä niin erilaisilla nimikkeillä, että

nämä alat ovat toki monella tapaa tärkeitä, on

olisi sula mahdottomuus määrittää laadullisen

niiden tarpeellisuutta ylitse muiden korostava

työllistymisen astetta kovinkaan objektiivisesti.

ajattelutapa kuitenkin melko ahdaskatseinen -

puheenjohtajan ajankohtaiset hyöty määrittyy tässä katsantokannassa hyvin suppeasti ja yksipuolisesti. Onko meillä varaa kouluttaa vain tietynlaisia osaajia ja opettaa vain tietynlaisia taitoja? Onko meillä varaa pitää kiinni kaavoihin kangistuneista käsityksistämme ja palkata tietyntyyppiseen työhön vain tietynlaisen taustan omaavia ihmisiä? Mielestäni ei. Tarvitsemme vastakin sosiaalipsykologeja, antropologeja, historioitsijoita, taiteilijoita ja myös niitä insinööritieteiden osaajia, mutta emme pelkästään heitä. Tarvitsemme laajoja kokonaisuuksia hahmottavia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät ihmistä ja pystyvät tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä eri näkökulmista, visioimaan tulevaa

¨Innovaatiot syntyvät siellä, missä erilaiset näkökulmat, vaikutteet ja osaaminen kohtaavat.¨

sekä tulkitsemaan ja selittämään sitä, mitä tapahtuu ympärillämme.

vaikutuksen, kulttuurin, taiteiden ja historian

Mielestäni esimerkiksi tutkimusyritys

ymmärtäjiä ja analysoijia, sillä muuten olemme

Kuulas Helsingin tuore mainoskampanja

vaarassa mennä metsään monellakin tavalla.

avaa hyvin ihmis- ja yhteiskuntatieteellisen

Ja pahimmillaan näivettyä yhteiskuntana.

osaamisen, vaikkapa juuri sosiaalipsykologisen

Monipuolinen osaaminen on myös

tutkimuksen, hyötyjä. Huhtikuussa lanseerattu

kilpailuvaltti. Nykyhallitus on kovin mieltynyt

kampanja on oivaltava ja hätkähdyttävä. Se

kiky-ajatteluun, mutta oikeastaan pahinta, mitä

lainaa Meksikosta tutun Día de los Muertos’in

pieni maa voi kilpailukyvylleen tehdä, on kaventaa

eli vainajien päivän kuvastoa mainoksissaan.

perspektiiviä jäämällä kiinni vanhaan ajatteluun

Kampanjan slogan kuuluu “Ymmärrä tai kuole”.

ja rajoittamalla monimuotoisuutta. Meidän

Se lähettää voimakkaan viestin: vain kohde-

tulisi päinvastoin laajentaa ajattelutapaamme,

ryhmiään syvästi ymmärtävä liiketoiminta voi

kouluttaa yhä ennakkoluulottomammin eri

kukoistaa, muuten se kuihtuu pois.

alojen osaajia ja tuoda yhteen erilaisista taustoista tulevia. Innovaatiot syntyvät siellä, missä erilaiset näkökulmat, vaikutteet ja osaaminen kohtaavat. Siksi työmarkkinoilla tarvitaan entistä

¨Pahinta, mitä pieni maa voi kilpailukyvylleen tehdä, on kaventaa perspektiiviä.¨

rohkeampaa rekrytointia ja sellaisen ajattelun hylkäämistä, että “tässä tehtävässä tarvitaan nimenomaan X-alan tutkinto”. Se, mitä emme tarvitse, on yhä kapeampaa käsitystä hyödyllisestä osaamisesta.

Mia-Marisa Ranta Puheenjohtaja Suomen sosiaalipsykologit ry

Työmarkkinoilla tarvitaan hyvin erityyppistä osaamista. Tarvitsemme yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ihmisten käyttäytymisen, vuoro5

välihuomioita

KALSARIKÄNNIT VIENNIN EDISTÄJÄNÄ? Teksti: Maija Komonen / Kuva: pexels.com Tuomitkaa tosikoksi ja kukkahattutädiksi,

Emojeissa alkoholia ei kuitenkaan jätetty

mutta minua harmittaa, että tällä hetkellä

käsittelemättä, koska brutaali rehellisyys

kansainvälisesti tunnetuin suomalainen

kuuluu suomalaiseen mentaliteettiin.

konsepti vaikuttaa olevan kalsarikännit.

En ole varma, jaanko Themanin

Toisin kuin voisi kuvitella, ilmiö ei lähtenyt

ajatusmaailman suomalaisesta

liikkeelle mainostoimiston hassuttelusta tai

mentaliteetista, mutta uskallan

satunnaisesta nettimeemistä, vaan ulko-

arvella, että brutaalin rehelli-

ministeriön maakuvayksiköstä. Virallisella

syyden ei välttämättä tarvitse

Suomi-markkinointia edustavalla This is

kuulua maabrändäykseen.

Finland -sivustolla julkaistiin vuosien 2015 ja

Vertailun vuoksi myös Tanskas-

2016 aikana Suomi-aiheisia emoji-symboleita,

sa on monenlaista päihteiden

joista yksi kuvasi kalsarikännejä. Sittemmin

käyttöä, mutta tanskalaista

sanoma kalsarikänneistä on levinnyt erityisesti

markkinointityötä edustaa

Twitterissä ja useissa kansainvälisissä artik-

onnellisuuteen keskittyvä

keleissa. Nykyään This is Finland -sivustolta

hygge. Hygge on noteerattu

löytyy myös video, jossa kerrotaan kuinka

kansainvälisesti lifestyle-blogeissa,

”kalsarikännit” tulee lausua.

sisustuslehdissä ja muotimaailmassa

Pääasiassa ihailen ulkoministeriön

ja siitä on kirjoitettu yli kaksikymmentä

rohkeaa ja kekseliästä otetta. Emojien

kirjaa. Hyggeä on verrattu supersuosittuun

käyttäminen maabrändityössä on loistava

”KonMari”-ilmiöön ja Pinterest on nimennyt

viestintästrategia, joka on myös palkittu

hyggen yhdeksi vuoden 2017 ykköstrendeistä.

parhaana sosiaalisen median hyödyntäjänä

Samaan aikaan, kun maailmalla puhu-

kansainvälisessä maa- ja aluebrändäyksen

taan kalsarikänneistä, Suomeen kaivataan

kilpailussa. Kaksi ulkoministeriön lanseeraamista

kipeästi ulkomaisia investointeja ja viennin

Suomi-emojeista – sauna ja villasukat – ovat

kohenemista. Näiden seikkojen edistäminen

päässeet Unicode-emojien joukkoon, mikä

kuuluu myös ulkoministeriön tavoitteisiin.

tarkoittaa, että ne näkyvät nykyään kaikkien

Ministeriön omilla nettisivuillakin todetaan

päätelaitteiden emoji-näppäimistöissä.

Suomen maakuvalla olevan vaikutusta siihen,

En kuitenkaan erityisesti innostu siitä, että

miten Suomen yritystoiminta ja investointiym-

esille nostettiin tunkkainen stereotypia, jonka

päristö nähdään maailmalla. Kalsarikännien

lieveilmiöt niittävät jo ennestään kyseenalaista

korostamisen tarkoituksena tuskin oli sabo-

mainetta ulkomailla ja aiheuttavat jatkuvasti

toida Suomen kansainvälistä mainetta tai

ongelmia kotimaassa. Juuri kalsarikännit on

kaupallisia suhteita. Kenties maakuvayksikkö

myös saanut emojeista eniten huomiota, mikä

halusi vain käyttää tehokasta retoriikan

voi mahdollisesti johtua siitä, että kyseinen

keinoa eli huumoria tai tuoda suomalaisia

konsepti sopii osuvasti jo ennestään tuttuun

esiin leppoisina ja yksin viihtyvinä kotitissutte-

Suomi-kuvaan. Ulkoministeriön maakuvayk-

lijoina. Ehkä kalsarikännit voivat olla melkein

sikön päällikkö Petra Theman totesi itsekin

kuin hyggeilyä – vain kansantaloudellisesti

Ylen haastattelussa, että markkinoinnissa

vähemmän kannattavana versiona.

on aikaisemmin yritetty kertoa, ettei Suomessa käytetä erityisen paljon alkoholia.

välihuomioita

¨ Brutaalin rehellisyyden ei välttämättä tarvitse kuulua maabrändäykseen.¨

näkökulma

ELÄMÄNMUUTOKSEN OIKEUTUSTA ETSIMÄSSÄ Teksti: Nina Laitakari / Kuvat: Mökkikuva Janne Aho, muut kuvat pexels.com ja pixabay.com

arkastelen pro gradu -tutkielmassani diskursiivisen psykologian menetelmällisin keinoin sitä, miten downshiftaajat oikeuttavat omaa elämänmuutostaan blogikirjoituksissa. Downshiftaamista legitimoidaan aineistossani ekspressiivisellä individualismilla eli aidon itsen ilmaisulla, suorittamisposition hylkäämisellä, yhteiskuntakriittisyydellä, vetoamalla moraaliin sekä tieteen ja asiantuntijuuden auktoriteettiin. Näen tutkimustuloksilla käytännön hyödynnettävyyttä downshiftaajien toimijuuden edistäjinä sekä myös työnantajien, markkinoijien ja poliitikkojen ymmärryksen lisääjinä ilmiöstä.

Downshiftaaminen nousi näkyvästi suomalaiseen julkiseen keskusteluun 2010-luvun taitteessa. Esimerkiksi naistenlehdissä oli kirjoituksia ulos työelämän oravanpyörästä hypänneistä entisistä uraohjuksista, jotka olivat löytäneet rauhan yksinkertaisemmasta elämästä pienemmillä tuloilla. Tuo vilkas keskustelu herätti myös minun, silloin juuri sosiaalipsykologian opinnot aloittaneen opiskelijan, kiinnostuksen ilmiötä kohtaan. Mediassa esiintyvät kannanotot olivat selkeästi polarisoituneet yhtäältä downshiftaamista vahvasti kannattaviin ja toisaalta vastustaviin puheenvuoroihin.

¨Suomalaisista noin neljä kymmenestä on kiinnostunut vapaaehtoisesti vähentämään tulojaan ja kulutustaan.¨

Esimerkiksi EVA:n Matti Apunen leimasi kaikki downshiftaajat itsekkäiksi oman edun

yleistyminen vähentäisi suoraan vero-

tavoittelijoiksi, kun taas downshiftaajat

tuloja. Hallituksen esittäessä työajan

itse puhuivat aidon itsen löytämisestä ja

pidentämistä ratkaisuna taantumaan

sydämen äänen seuraamisesta.

esiintyy julkisessa keskustelussa myös

Suhteessa downshiftaamisen näky-

puheenvuoroja työttömyyden ratkaise-

vyyteen mediassa ja ilmiön yleisyyteen

miseksi downshiftaamista soveltaen ja

kansainvälisten tutkimusten perustella

työtä jakaen.

on downshiftaamisesta tehty vain vähän

Kotimaisten kielten keskus listasi

empiiristä tutkimusta. Downshiftaa-

downshiftaus-sanan vuoden 2011 yhtenä

jia, ymmärrettynä vapaaehtoisena ja

uutena ja ajankohtaisena sanana, jonka

pitkäkestoisena tuloja kulutustason

merkitys on ”rauhallinen ja yksinkertainen

laskuna, on ollut noin 20–25 prosenttia

elämäntapa kiireisen vastakohtana”. Sit-

vastaajista laajaotantaisissa kansain-

temmin downshiftaus-sanan käyttö on

välisissä tutkimuksissa. Myös suo-

lähes poistunut julkisesta keskustelusta.

malaisten suuri valmius downshiftata

Käytän kuitenkin downshiftaus-käsitettä

on havaittu. Kotimaisten tutkimusten

tutkielmassani sanan tunnettuuden takia.

valossa suomalaisista noin neljä kym-

Samaan ilmiöön viitattaessa puhutaan

menestä on kiinnostunut vapaaehtoisesti

myös oravanpyörästä pois hyppäämisestä,

vähentämään tulojaan ja kulutustaan.

hidastamisesta, yksinkertaistamisesta,

Aiheen tutkimisella on yhteiskunnallista

kohtuullistamisesta ja leppoistamisesta.

merkittävyyttä, koska downshiftaamisen

Taloustaantuman oloissa monet joutuvat 9

näkökulma downshiftaamaan pakolla, ja vapaaeh-

yhteiskuntakriittisyyteen, realismiin sekä

toinen elämänmuutos saattaa kuulostaa

tiede- ja asiantuntija-auktoriteettiin.

vielä aiempaa etuoikeutetummalta.

Ekspressiivisen individualismin reper-

Vaikka downshiftaus-termin käyttö on

tuaarissa downshiftaaminen merkitsee

vähentynyt julkisessa keskustelussa,

aidon itsen ilmaisua, etsimistä ja löytä-

on ilmiö edelleen ajankohtainen. Tut-

mistä sekä autenttisuutta. Puhetavassa

kielmani laajempana teemana on se,

downshiftaaja asettuu itsen ilmaisijan

miten yhteiskunnallinen rakenne vai-

positioon, jossa on lupa olla juuri sellainen

kuttaa yksilön itsemäärittelyyn. Tämä

kuin on ja myös velvollisuus tulla aidoksi

aihe on aina pinnalla, ja tässä ajassa

itsekseen. Itsen ilmaisijan positiossa

se tulee tavoitetuksi tarkastelemalla

valinnat perustuvat siihen, mikä tuntuu

downshiftaamista.

itsestä oikealta. Tästä positiosta ei voi

ELÄMÄNMUUTOKSEN USEAT LEGITIMAATIOLÄHTEET Olen tutkielmassani kiinnostunut erityisesti downshiftaamisen legitimoinnista eli oikeutuksesta. Lähestyn aihetta sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin, jolloin ymmärrän downshiftaamisen ja sen oikeutuksen rakentuvan kielenkäytössä. Analyyttinen lähestymistapani edustaa diskursiivista psykologiaa. Näen downshiftaajat dis-

¨Downshiftaajan oikeutena ja velvollisuutena on irtisanoutua suorittamisesta.¨

kurssin käyttäjinä, jotka aktiivisesti tuottavat downshiftaamisen konstruktiota

arvioida muiden ihmisten itsen toteutu-

teksteissään. Blogikirjoituksia lähes-

mista, vaan jokaisen itsen ilmaisu saa

tyn selontekoina, jotka ovat sekä osa

omanlaisensa muodon. Ekspressiivisen

sosiaalista todellisuutta että tuottavat

individualismin repertuaarissa downshif-

sitä tietynlaisena.

taamisen legitimaatio nojaa ydinminään,

Keräsin aineistoksi yhdeksän blogia,

jolle kaikkien ulkoisten velvoitteiden

joissa downshiftaajat kertovat elämänmuu-

tulee olla alisteisia. Ilmaisullinen itse on

toksestaan. Paikansin niistä viisi erilaista

vastaansanomaton eettinen positio, joka

yhtenäistä puhetapaa eli tulkintareper-

legitimoi downshiftaamista voimakkaasti.

tuaaria, joissa downshiftaaminen saa

Ekspressiivistä individualismia voidaan

vaihtelevia merkityksiä ja downshiftaajan

käyttää tehokkaasti kritiikin torjumiseen

positio ja elämänmuutoksen legitimaa-

ja vastuusta vapautumiseen lausah-

tioperusta vaihtelevat. Eri positioissa

duksilla, kuten ”se tuntui luonnolliselta”

downshiftaajan oikeudet, velvollisuudet

tai ”se tuntui hyvältä ajatukselta silloin.”

ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan.

Ympäröivä yhteiskunnallinen todellisuus

Downshiftaamisen oikeuttamisen tapa

näyttäytyy epäaitona.

määrittää repertuaarissa rakentuvaa suhdetta ympäröivään konsumeristiseen yhteiskuntaan. Downshiftaamisen oikeutus

Aineistoesimerkki ekspressiivisestä individualismista:

rakentuu aineistoni perusteella vetoa-

… Sillä hetkellä minulle tapahtui

malla ekspressiiviseen individualismiin,

jotain minulle ennenkuulumatonta: Sain

suorittamisposition delegitimoimiseen,

yhteyden sydämeeni...

näkökulma Suorittamisrepertuaarissa ympäröivä

repertuaaria myös downshiftaamisen

konsumeristinen todellisuus näyttäytyy

kuvaamiseen. Tällöin suorittamisreper-

itsen ulkopuolelta tulevien ”pitäisi”

tuaari esittelee ulkoapäin määrittymisen

-mallien seuraamisena. Downshiftaa-

”jäämistä päälle” downshiftatessa.

misen legitimaatio pohjaa tällaisen suorittamisposition, jossa ei ole omaa toimijuutta, delegitimoimiseen eli oikeu-

Aineistoesimerkki suorittamisrepertuaarista:

tuksen murtamiseen. Tässä puhetavassa

Halusin olla kova bisnesnainen ja

downshiftaaminen rakentuu erottu-

kasvattaa firmastani jotain suurta; ajattelin

misena ulkopuolelta määrittymisestä.

sen olevan minulle ainoa oikea ja hyväk-

Downshiftaaja asettuu suorittamisesta

syttävä tapa elää. Ajauduin tilanteesta

erottujan positioon, jossa hän kykenee

toiseen. Siinä järjettömässä kiireessä

havaitsemaan normeista määrittymistä.

ja päämäärättömässä juoksussa tulla

Downshiftaajan oikeutena ja velvollisuu-

joksikin, jollaiseksi kuvittelin ulkopuolisen

tena on irtisanoutua suorittamisesta.

maailman haluavan minusta tulevan,

Repertuaaria käytetään kuvaamaan

en ehtinyt kysymään itseltäni ”missä

sitä positiota, josta downshiftaamalla

mennään?” …

pyritään pois. Koska downshiftaamisen kontekstina näyttäytyy konsumeristinen

Yhteiskuntakriittisessä puhetavassa

yhteiskunta, kuvailee suorittamisre-

downshiftaaminen merkitsee ympäröivän

pertuaari aineistossani työelämään ja

yhteiskunnan arvostelua pohjaten moraa-

kuluttamiseen liittyvää normatiivisuutta.

liin. Downshiftaaja asettuu tiedostajan

Bloggaajat käyttävät huomaamattaan

positioon, jossa hän nostaa esiin ja arvioi

näkökulma

kriittisesti yhteiskunnallisia epäkohtia.

ja tunnustamaan tosiasioita. Harkitsijan

Tiedostajan positiossa downshiftaajalla

positiossa on velvollisuus tunnustaa

on kyky havaita yhteiskunnallisia ongel-

realiteetit ja toimia niiden pohjalta.

mia sekä oikeus ja velvollisuus puuttua

Puhetapa esittelee downshiftaamiseen

niihin. Yhteiskuntakriittisessä repertuaa-

liittyviä hyviä ja huonoja puolia sekä

rissa downshiftaamista legitimoidaan

myös aiemman elämän hyviä ja huonoja

moraalilla, ja ympäröivä konsumeristinen

puolia. Downshiftaamisen legitimaatio

yhteiskunta näyttäytyy moraalittomana.

pohjaa järkeen vetoamiseen. Samalla repertuaari ottaa kantaa ympäröivään

Aineistoesimerkkki yhteiskuntakriittisestä repertuaarista:

yhteiskunnalliseen todellisuuteen konstruoimalla sen epärationaalisena.

… Silloin mietin, että miksi tosiaan pitäisi eristäytyä kahdeksaksi tunniksi erilleen perheestä ja ystävistä, sulkeutua

Aineistoesimerkki realistisesta repertuaarista:

työpanssarin sisään, omaan työrooliinsa

...Seuraavassa plussia ja miinuksia.

ja tulla sieltä ulos vasta kun kaikki velvol-

Maallemuutossa/downshiftaamisessa: +

lisuudet on hoidettu. Miksi ei raja-aitaa

rauha, luonto, vapaus, aika, elintavat,

työn ja vapaa-ajan välillä voisi madaltaa

terveys, vahva halu kokea - yksinäisyys,

siellä missä ja aina kun mahdollista …

alkeellisuus, stressi rahasta, sosiaalinen paine Nykyelämässä: + mukavuus, raha,

Realistisessa repertuaarissa down-

esteettisyys, voi kokea olevansa osa

shiftaaminen on arkielämän realiteetti-

yhteiskuntaa, järkiratkaisu - loppuun-

oletuksiin pohjaava järkivalinta. Down-

palaminen työssä, jaksamattomuus,

shiftaaja asettuu harkitsijan positioon,

masennus, pintaliito, paineet, kaipuu

jossa hän on kykenevä tunnistamaan

maalle, elintavat ...

näkökulma

¨Downshiftaajien toimijuus liittyy diskurssin käyttöön ja kykyyn manipuloida sitä omien päämäärien mukaisesti, ja tätä kykyä voi kehittää, jolloin yksilön toimijuus voi lisääntyä.¨

Tiede- ja asiantuntijuusrepertuaarissa

identiteetti rakentuu vaiheittain. Down-

downshiftaaminen määrittyy asiantuntija-

shiftaajat herkistyvät ensin pohtimaan

tiedon kautta. Downshiftaajalle rakentuu

elämäänsä, toisin sanoen pohtimaan

asiantuntijuuteen nojaajan positio, jossa

toimintaorientaatiotaan. Tämän jälkeen

hän kykenee ja on velvollinen tuomaan

erottumisella pyritään saamaan etäi-

esiin vaihtelevaa asiantuntijatietoa.

syyttä ulkoa määrittyneestä itsestä ja

Tiede- ja asiantuntijarepertuaarissa

tätä ylläpitävistä muista toimijoista.

downshiftaamista legitimoidaan ja ym-

Sosialisaatiovaiheessa tarvitaan muita

päröivään todellisuuteen suhtaudutaan

uuden sisäisen toimintaorientaation jo

eksperttitiedon auktoriteetin kautta.

omaksuneita toimijoita, joihin samaistua. Ponnisteluvaihe ilmentää downshiftaa-

Aineistoesimerkki tiede- ja asiantuntijuusrepertuaarista:

miseen liittyvää jatkuvaa kamppailua toimijuudesta. Näen paikantamani

… Kurkataanpa wikipediaan, jossa on

tulkintarepertuaarit downshiftaajan

[hyvä kooste asian eri puolista.] Voluntary

resursseina, joiden avulla identitee-

simplicity tai simple living on siis sitä

tinrakentamistarinan kertominen on

että ihmiset vapaaehtoisesti vähentävät

mahdollista.

kuluttamista eri syistä. Suomeksi voisi

Tutkimustuloksillani on käytettävyyttä

ehkä puhua ”yksinkertaisesta elämästä”

niin downshiftaajille itselleen, työnanta-

tai vähän kankeammin ”vapaahtoisesta

jille, markkinoijille kuin poliitikoillekin.

yksinkertaisuudesta”. ...

Downshiftaajien kohdalla tutkimustu-

JOHTOPÄÄTÖKSET

toimijuutta. Downshiftaajien toimijuus

lokseni voivat lisätä itseymmärrystä ja Aiempien konstruktionististen tut-

liittyy diskurssin käyttöön ja kykyyn

kimusten perusteella downshiftaajan

manipuloida sitä omien päämäärien 13

näkökulma

¨Itsen jatkuva monitorointi esimerkiksi omaan työhön liittyen voi olla raskasta. Entä tulisiko työn yleensä olla sellainen foorumi, jolla itseä pitäisi saada ilmaista?¨ mukaisesti, ja tätä kykyä voi kehittää,

Esimerkiksi, kun työnantaja ymmärtää

jolloin yksilön toimijuus voi lisääntyä.

downshiftaamisen saavan sitä harkitsevalle

Tutkimustulokseni voivat myös lisätä

työntekijälle paikantamieni repertuaarien

työnantajien, markkinoijien ja poliitikkojen

mukaisia merkityksiä, voi työantaja pyrkiä

ymmärrystä downshiftaamisesta. Lisäksi

näitä repertuaareja käyttämällä neuvottele-

työantajilla, markkinoijilla ja poliitikoilla

maan työntekijän kanssa ja vaikuttamaan

saattaa olla intressejä vaikuttaa down-

häneen. Esimerkiksi realistisen repertuaarin

shiftaajiin. Tällöin ne puhetavat, joita

mukaiseen rationaalisuuteen vetoamisen

downshiftaajat itse käyttävät, näyttäytyvät

rinnalle tarvitaan ehkä esityksiä siitä, miten

myös puhetapoina, joihin downshiftaajat

aitoa itseä voisi nykyisessä työssä tai

reagoivat.

työnkuvaa muuttamalla ilmaista paremmin.

näkökulma Näen tärkeänä pohtia downshiftaamalla toimimisen rajoja sekä paikantamieni puhetapojen käytön seurauksia. Kyselyiden mukaan downshiftaaminen on erityisesti koulutettujen valinta. Oletettavasti myöskään kaikilla pienituloisilla ei ole mahdollisuutta downshiftata, vaikka kyselyiden tutkimustulokset downshiftaamisesta eri tuloryhmissä eivät olekaan yksiselitteisiä. Ekspressiivisen individualismin mukaan kaikilla on

¨Mikä olisi downshiftaajien vaihtoehto toimivalle yhteiskunnalle?¨

oikeus ja velvollisuus ilmaista itseään.

Kirjoitus perustuu VTM Nina Laitakarin vuonna 2016 valmistuneeseen pro gradu –työhön Downshiftaaminen sosiaalisena konstruktiona – tulkintarepertuaarit elämänmuuttajien blogikirjoituksissa. Gradu on luettavissa osoitteesta tinyurl.com/ mhubflr.

Voikin kysyä, onko tällainen itsen ilmaisu

jättää varjoonsa monet konsumeristiseen

downshiftaamalla ainoastaan tai vähin-

yhteiskuntaan liittyvät hyvät saavu-

tään erityisesti hyvin koulutettujen ja

tukset. Esimerkiksi hyvinvointivaltion

toimeentulevien etuoikeus? Entä onko

rahoitus on riippuvainen verotuloista.

suorittajan position hylkääminen sidok-

Onko downshiftaamisessa kyse itsen

sissa koulutukseen ja tuloihin? Kenties

pelastamisesta ja eskapismista, vai

kävisi niin, että realistista repertuaaria

mikä olisi downshiftaajien vaihtoehto

käyttävä pienituloinen voisi todeta, että

toimivalle yhteiskunnalle? Tiede- ja

downshiftaaminen on niin kallista, että

asiantuntijuusrepertuaarin käyttäminen

hänellä ei ole siihen varaa. Yhteiskun-

taas uusintaa eksperttitiedon merkitystä

takriittiseen repertuaariin liittyy kyky

yhteiskunnassamme.

tunnistaa yhteiskunnallisia epäkohtia,

Diskurssianalyysin kritiikin mukaan

jolla voi osin olla yhteys koulutustasoon.

diskurssianalyytikot nimeävät yleistie-

Entä mitä seurauksia ekspressiivisen

toon nojaavat kategoriat diskursseiksi

individualismin mukaisen puhetavan

tai tulkintarepertuaareiksi. Miten tämä

yleistymisellä olisi? Ilmaisullinen itse

edistää kulttuuristen kategorioiden

elää tässä hetkessä, ja näin ollen eks-

kyseenalaistamista? Paikantamiani tul-

pressiivisen individualismin mukaisesti

kintarepertuaareja voi kritisoida yllä

pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat

mainitusti. Eikö esimerkiksi realistinen

toissijaisia. Ensisijaisia ovat erityisesti

repertuaari vain kuvaa ihmisille tyypillistä

omat tuntemukset rationaalisuuden ja

järkeilyä, yhteiskuntakriittinen repertuaari

vastuullisuuden jäädessä sivuun. Itsen

moraaliin vetoamista ja tiede- ja asian-

jatkuva monitorointi esimerkiksi omaan

tuntijuusrepertuaari asiantuntijuuden

työhön liittyen voi olla raskasta. Entä

yleistä arvostusta? Mielestäni paikan-

tulisiko työn yleensä olla sellainen foo-

tamani tulkintarepertuaarit tiivistävät

rumi, jolla itseä pitäisi saada ilmaista?

pätevästi bloggaajien kielelliset tavat

Mitä tällaisen puhetavan yleistyminen

tuottaa downshiftaamista. Hahmottamani

liittyen työelämään tarkoittaisi esimer-

downshiftaajien tulkintarepertuaarit ovat

kiksi suorittavien ammattien arvostuksen

kiteytys kielellisistä resursseista, joilla

kannalta, kun voi olettaa, että esimer-

antinormatiivista toimintaa on kulttuu-

kiksi siivoojaksi harva päätyy itseään

rissamme tässä ajassa ja paikassa

ilmaistakseen?

mahdollista oikeuttaa. Yleistietoon nojaa-

Realistinen repertuaari puolestaan

vat kategoriatkin ovat kulttuurisia, eikä

uusintaa rationaalisuuteen perustuvaa

ole itsestään selvää, mitkä kategoriat

ajattelua. Yhteiskuntakriittinen repertuaari

otetaan milloinkin käyttöön. 15

tiede & tutkimus

MOTIVAATION LAATU TIEDON JAKAMISEN ENNUSTAJANA ASIANTUNTIJATYÖSSÄ Teksti: Minna Stenius / Kuvat: pexels.com ja pixabay.com

hä useamman organisaation suorituskyky riippuu siitä, että sen tietoja osaamisresursseja hyödynnetään tehokkaasti ja että tieto kulkee. Keskeistä on oivaltaa, että tämä onnistuu vain, jos yksilöt osallistuvat tietoprosesseihin ja ovat valmiita jakamaan tietämystään organisaation hyväksi. Minna Steniuksen joulukuussa julkaistussa väitöskirjassa ” Why share? Motivational predictors of individual knowledge sharing in expert work” tutkittiin yksilön tiedon jakamista ennustavia tekijöitä, erityisesti motivaatiota ja sen laatua, suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa.

Etenkin länsimaisessa yhteiskunnassa

Lin, 2007). Tietojohtamisen keskiössä ovatkin

työ on yhä enenevästi tietoon ja osaamiseen

nyt asiantuntijat tietoineen ja osaamisineen,

perustuvaa asiantuntijatyötä. Euroopassa

ja heidän välisestä vuorovaikutuksestaan on

valtaosa uusista työpaikoistakin syntyy tie-

tullut tärkeä tutkimuskohde.

tointensiivisille palvelutoimialoille valmistavan

Tutkin väitöskirjassani yksilön tiedon

teollisuuden sijaan (Brinkley & Lee, 2006). Tämä

jakamista ennustavia tekijöitä suomalaisessa

heijastaa työelämän perustavaa muutosta:

julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiossa,

yhä useamman työorganisaation menestys,

erityisenä painopisteenä yksilön motivaatio

kehitys ja innovointikyky on tehokkaista tie-

ja sen laatu.

toprosesseista riippuvaista. Tietoa pidetään nykyään keskeisenä arvonmuodostuksen

HAASTEELLINEN TUTKIMUSKOHDE

lähteenä (Alavi & Leidner, 2001; Davenport

On aika helppo löytää syitä sille, miksi

& Prusak, 1998) ja usein jopa tärkeimpänä

tiedon jakaminen organisaatioissa on tärkeää,

strategisena voimavarana työorganisaatioissa

ja miksi sitä pitää tutkia. Tiedon jakamisen

(McIver, Lengnick-Hall, Lengnick-Hall, & Rama-

tutkimuksessa on kuitenkin joitain haasteita,

chandran, 2012).

jotka olisi hyvä noteerata, jotta osaisimme

Tiedon merkityksen oivaltaminen johti organisaatioissa aluksi valtaviin järjestelmäinves-

suhtautua riittävän varovaisesti tiedon jakamista koskevaan tutkimustietoon.

tointeihin (S. Wang & Noe, 2010). Tieto miellettiin

Ensinnäkin tiedon jakamista (knowledge

omaisuuseräksi, jota piti vaalia ja varastoida,

sharing) on hankala määritellä. Tiedolla

jotta se ei katoaisi ja olisi näin pysyvästi orga-

(knowledge) voidaan tarkoittaa monia eri

nisaation hyödynnettävissä. Ymmärrys tiedon

asioita, ja sitä voi epistemologisestikin

ja tietämisen kompleksisuudesta on kuitenkin

lähestyä hyvin eri tavoin. Tietojohtamisen

vähitellen kehittynyt ja nykyään jo ymmärretään,

piirissä on tavallista jakaa tieto eksplisiit-

että vain informaatiota voi helposti varastoida,

tiseen, informaatiotyyppiseen tietoon, ja

kun taas usein arvokkaammaksi miellettyä

hiljaiseen, kokemus- tai koulutusperäiseen

työntekijöiden kokemusperäistä tai asiantunti-

tietoon, jonka usein ajatellaan olevan edellistä

juuteen perustuvaa tietämystä on hankalaa ja

arvokkaampaa. Tämä perustuu alun perin

usein jopa mahdotonta taltioida (Sveiby, 2001).

Polanyin (1962) jaotteluun, jota ovat hyödyntä-

Tänä päivänä ymmärretään, että on kriittisen

neet ja tehneet tunnetuksi japanilaiset tutkijat

tärkeää saada yksilöt tekemään yhteistyötä

Nonaka ja Takeuchi suositussa ja tietojoh-

ja jakamaan tietämystään ja osaamistaan

tamisen piirissä hyvin vaikutusvaltaisessa

organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi

SECI-mallissaan, joka pyrkii kuvaamaan

(Cabrera & Cabrera, 2005; Ipe, 2003). Tut-

sosiaalisessa kontekstissa tapahtuvaa

kimusnäyttö vahvistaa, että tehokkaasta

uuden tiedon luomisen prosessia (Nonaka

tiedon jakamisesta voi seurata muun muassa

& Takeuchi, 1995). Useiden tutkijoiden (mm.

parempaa organisaation suorituskykyä, tuot-

Sveiby, 2001; Tsoukas, 1996) mielestä tiedon

tavuutta ja innovaatioita (Cummings, 2004;

ymmärtäminen yksilöstä irralliseksi entiteetiksi

tiede & tutkimus

¨Tänä päivänä ymmärretään, että on kriittisen tärkeää saada yksilöt tekemään yhteistyötä ja jakamaan tietämystään ja osaamistaan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.¨

tiede & tutkimus

¨Organisaation edun mukaista olisi, että asiantuntijat jakaisivat parasta osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä ei aina ole yksilön edun mukaista.¨ on kuitenkin ongelmallista, ja tulkintaa Polanyin

esimerkiksi ideoiden tai näkemysten esittä-

jaottelustakin pidetään hieman virheellisenä

mistä tai ongelmanratkaisujen ehdottamista

(Crane & Bontis, 2014). Näiden tutkijoiden

työkokouksissa, tai esimerkiksi kokemuksista

mukaan kaikkeen tietämiseen (knowing)

kertomista erilaisissa epämuodollisissa vuoro-

sisältyy hiljainen elementti, ja tärkeää olisi

vaikutustilanteissa (kuten käytävillä, lounaan

pyrkiä ymmärtämään tietämisen prosesseja.

yhteydessä, e-postissa) pyrkimyksenä auttaa

Vaikka alan kirjallisuudessa tiedon ja

toisia ratkomaan työongelmia tai välttämään

tietämisen olemusta työorganisaatioissa on

riskejä. Lähtökohtani oli se, että lopulta tie-

pohdittu paljon, vähemmälle huomiolle on jäänyt

don jakaminen on konkreettinen teko, jonka

jakaminen (sharing), jota usein ei varsinaisesti

hyödyllisyys riippuu tilanteesta. Tiedon arvoa

määritellä ja joka näin ollen voi tarkoittaa hyvin

ei määritä niinkään jokin tiedon ominaisuus,

erilaisia asioita tai tekoja eri vastaajille. Tutki-

vaan arvoa syntyy silloin, kun yksilö jakaa

muksissa tiedon jakamisesta kysytään usein

tilannekohtaisesti hyödyllistä tietoa.

hyvin väljästi esimerkiksi: “jaoitko tietoa” tai

Toinen hankaluus liittyy erilaisiin intres-

“osallistuitko tiedon jakamiseen yrityksessäsi”

seihin organisaation ja asiantuntijoiden

(esim. W.-T. Wang, 2015), jolloin jää vastaajien

välillä. Organisaation edun mukaista olisi, että

itsensä pääteltäväksi, mitä tiedolla ja jakamisella

asiantuntijat jakaisivat parasta osaamistaan

tarkoitetaan. Aika tavallista on myös pyytää

parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä ei aina

vastaajaa erittelemään jonkin typologisoinnin

ole yksilön edun mukaista. Hänen arvonsa

mukaisesti, kuinka usein hän edeltävien kuu-

organisaatiossa perustuu kovalla työllä han-

kausien aikana jakoi esimerkiksi dokumentteja,

kittuun asiantuntijuuteen, joten osaamisen

liiketoimintaosaamista, kokemusperäistä

avokätinen jakaminen ei aina ole yksilön kannalta

tietoa, koulutukseen perustuvaa tietoa jne.

järkevää, ja siihen voi sisältyä riskejä (Milne,

(esim. Chennamaneni, Teng, & Raja, 2011).

2007; Riege, 2005). Ei siis riitä, että yksilöille

Koska organisaation arjessa jaettava tieto

suodaan erilaisia kanavia kommunikointiin sekä

on pääosin erilaisten tietämisten yhdistelmiä

tilaisuuksia ja tiloja kohdata, jotta tieto leviäisi

(McIver et al., 2012), kysymyksiin voi olla

ja tulisi hyödynnetyksi: yksilöiden täytyy myös

hankala vastata eikä erittely palvele selkeää

haluta jakaa tietämystään.

tarkoitusta muutenkaan. Lisäksi jakamista ei ole yleensä määritelty.

Lisähaastetta sekä organisaatioille että tutkimukselle tuo myös se, ettei tiedon jaka-

Omassa väitöskirjassani tiedon jakamista

mista voi toinen henkilö mitata objektiivisesti.

käsiteltiin tilannesidonnaisena yksilön käyttäy-

Emme voi tietää, mitä joku toinen tietää ja mitä

tymisenä, joka määriteltiin edelleen tarkemmin

hän tietämisestään jakaa, mikä jättää yksilölle

erilaisiksi konkreettisiksi jakamisteoiksi. Tähän

paljon harkintavaltaa sen suhteen, kertooko

hyödynnettiin Yi:n (2009) lähestymistapaa,

hän parhaimmat vai huonoimmat ideansa,

jonka mukaisesti tiedon jakamisella tarkoitetaan

tai kertooko mitään tärkeää. Tutkija on sen

tiede & tutkimus varassa, mitä vastaaja tiedon jakamisestaan

¨Voimme lisätä ymmärrystä tiedon jakamisesta parhaiten, jos yritämme asettua asiantuntijan asemaan ja tutkia, millaisissa olosuhteissa ja millaisten uskomusten varassa hän motivoituu ja kokee tiedon jakamisensa mielekkääksi.¨

haluaa kertoa tai kokee että siitä on sosiaalisesti suotavaa kertoa. Oma näkemykseni on, että tämä puoli tiedon jakamisen problematiikasta on huonosti huomioitu alan tutkimuksessa. Ehdotankin väitöskirjassani, että voimme lisätä ymmärrystä tiedon jakamisesta ehkä parhaiten, jos yritämme asettua asiantuntijan asemaan ja tutkia, millaisissa olosuhteissa ja millaisten uskomusten varassa hän motivoituu ja kokee tiedon jakamisensa mielekkääksi. Kun motivaatio on laadultaan hyvää, tiedon jakaminenkin on luultavimmin laadukasta. Yksilön motivaatiota ja etenkin sen laatua on tiedon jakamisen yhteydessä toistaiseksi tutkittu aika vähän (Stenius, Hankonen, Ravaja, & Haukkala, 2016). TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TAVOITTEET Tutkimuksen viitekehykseksi valittiin Gagnén (2009) tiedon jakamisen motivaation malli, joka yhdistää kaksi merkittävää käyttäytymisen teoriaa, suunnitellun käyttäytymisen teorian (TPB; Ajzen, 1991) ja itsemääräämisteorian

tiede & tutkimus

¨Se, että koki tiedon jakamisen ja toisten tiedollisen tukemisen henkilökohtaisesti tärkeäksi ja arvojen mukaiseksi, oli parempi ennustaja tiedon jakamiselle kuin muut motivaatiotyypit.¨ (SDT; Ryan & Deci, 2000). Edellinen pyrkii

tutkia, miten ne ennustivat tiedon jakamista

selittämään täsmällisesti määriteltyjä käyttäy-

kyseisissä yhteyksissä. Lisäksi tavoitteena oli

tymisiä, mihin edellä kuvattu tiedon jakamisen

tutkia, miten motivaation laatu tai ns. motivaa-

konkretisointi ja tilanteisiin kytkeminen sopii

tiotyypit eri tavoin ennustivat tiedon jakamista ja

hyvin. Jälkimmäinen on universaali motivaa-

sen laatua sekä tiedon panttaamista. Tavoitteena

tioteoria, joka perustuu käsitykseen ihmisestä

oli myös testata empiirisesti Gagnén mallia.

aktiivisena ja kasvuhakuisena toimijana ja joka korostaa autonomisen motivaation merkitystä käyttäytymiselle.

AINEISTO JA MENETELMÄT Menetelmällisesti tutkimus sisälsi sekä

Autonominen motivaatio on laadultaan

laadullisen uskomusten elisitointitutkimuksen

hyvää motivaatiota pitäen sisällään kaksi eri

(n=18) että kvantitatiivisen, prospektiiviseen

motivaatiotyyppiä: sisäisen ja samaistuneen

kyselyaineistoon perustuvan tutkimuksen (T1

motivaation. Ajatuksena on se, että kun yksilö

n=200; T2 n=95). Aineisto kerättiin intranettiä

motivoituu siksi, että tekeminen on itsessään

hyödyntäen suomalaiselta julkisen sektorin

mukavaa tai kiinnostavaa (sisäinen) tai hän

asiantuntijaorganisaatiolta, jonka toiminta

kokee tekemisen tavoitteet henkilökohtaisesti

perustuu tietoon ja jonka työntekijät ovat

tärkeiksi ja arvojensa mukaisiksi (samaistunut),

pääosin korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.

tämä näkyy käyttäytymisen laadussa. Tiedon jakamisessa laadulla on väliä. Organisaatioissa

PÄÄTULOKSET

toki toivotaan, että yksilöt jakaisivat parhaimmat

Tutkimuksen päätulos oli se, että samais-

ideansa ja panostaisivat parasta osaamistaan

tunut motivaatio (identified motivation) eli tunne

työongelmien ratkaisemiseksi.

tekemisen henkilökohtaisesta tärkeydestä

Tutkimukseni täsmällisinä tavoitteina oli

ja arvoihin sopivuudesta ennusti parhaiten

tunnistaa jaettuja taustauskomuksia liittyen

kaksi kuukautta myöhemmin mitattua tiedon

tiedon jakamiseen työkokouksissa ja erikseen

jakamista sekä työkokouksissa että epämuo-

epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa sekä

dollisissa vuorovaikutustilanteissa. Tämä päti

tiede & tutkimus

sekä tilanteeseen, jossa ennustajina olivat

parantavan kokouksen laatua ja asioiden

eri motivaatiotyypit (Stenius, Hankonen,

käsittelyä. Epämuodollisissa vuorovaikutusti-

Ravaja, et al., 2016) että testattaessa koko

lanteissa sen ajateltiin vahvistavan jakamisen ja

tutkimusmallia, jossa ennustavina muuttu-

vastavuoroisuuden ilmapiiriä. Lisäksi tutkimus

jina olivat myönteiset seuraususkomukset,

osoitti, että elisitaatiotutkimuksessa tunniste-

samaistunut motivaatio sekä subjektiiviset

tuilla seuraususkomuksilla oli ennustevoimaa

normit (R =.42; R =.41). Psykologisten

koko organisaatiota tutkittaessa. Elisitoiden

tarpeiden tyydyttäminen puolestaan ennusti

tunnistetut jakamisen esteet vaikuttivat tiedon

sekä motivaatiota että myönteisiä seurau-

jakamiseen työkokouksissa epäsuorasti. Eritoten

suskomuksia, mikä myös oli mallin mukaista

dominoivien henkilöiden koettiin nakertavan

(Stenius, Hankonen, Martela, Ravaja, &

toisten kontrollin kokemusta. Kokemus siitä,

Haukkala, 2016; Stenius, Haukkala, Han-

että kokouksissa yleensä joku dominoi, korreloi

konen, & Ravaja, 2016). Mallia testattiin

myös suoraan (negatiivisesti) tiedon jakamisen

ensin niin, että motivaatioelementtinä oli

kanssa (Stenius, Hankonen, Haukkala, &

laajempi autonominen motivaatio, joka sitten

Ravaja, 2015).

korvattiin tarkemmalla motivaatiotyypillä,

Yhdessä osatutkimuksessa (Stenius,

samaistuneella motivaatiolla. Tällöin malli

Hankonen, Ravaja, et al., 2016) tutkittiin myös

hieman tarkentui, ja samaistunut motivaatio

tiedon panttaamista. Tutkimus osoitti, että

jäi ainoaksi itsenäiseksi tiedon jakamisen

ulkoinen motivaatio (säätelytyyli, jota ohjaavat

ennustajaksi.

ulkoiset palkinnot tai rangaistukset) jakaa tietoa

Tutkimus osoitti lisäksi, että seurausus-

korreloi positiivisesti ja samaistunut motivaatio

komukset olivat hieman erilaisia sen mukaan,

negatiivisesti tiedon panttaamisen kanssa.

tutkittiinko tiedon jakamista työkokouksissa

Toisin sanoen tietoa panttasivat ne, jotka eivät

vai epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa,

olleet kovin samaistuneita työnsä tavoitteisiin

heijastaen tilannekohtaisia eroja. Vastaajat

ja joiden tiedon jakamiseen oli yhteydessä

odottivat tiedon jakamisen työkokouksissa

arvio siitä, koituiko siitä suoraa hyötyä itselle, 21

tiede & tutkimus esimerkiksi maineen kohentumista tai uralla

samaistunut motivaatio voisi kertoa. Speku-

etenemistä.

loin, että tiedon jakaminen, eritoten täysin vapaaehtoinen työtovereiden tukeminen

POHDINTA

tapa merkityksellistää omaa työtään. Alan

samaistuneen motivaation merkitys yksilön tiedon

kirjallisuus (Rosso, Dekas, & Wrzesniewski,

jakamiselle. Se, että koki tiedon jakamisen ja

2010) tunnistaa toisten hyväksi tekemisen

toisten tiedollisen tukemisen henkilökohtaisesti

(contribution) tavaksi, jolla yksilö voi kokea,

tärkeäksi ja arvojen mukaiseksi, oli parempi

että hänen tekemisillään on vaikutusta ja työl-

ennustaja tiedon jakamiselle kuin muut moti-

lään tarkoitus. Toinen tähän sopiva ajatus on

vaatiotyypit. Lisäksi samaistunut motivaatio oli

merkityksellistäminen hakeutumalla tilanteisiin,

seuraususkomuksia ja normatiivisia paineita

jotka voivat antaa tunteen yhteydestä itseen

tärkeämpi ennustaja.

(self-connection) sen seurauksena, että käyttäy-

Perinteisempi tapa ajatella motivaatiota

Kirjoitus perustuu Minna Steniuksen väitöskirjaan Why share? Motivational predictors of individual knowledge sharing in expert work, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 12.12.2016. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa tinyurl. com/lzz2ped, jossa on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

heidän työongelmissaan, voisi olla yksilölle

Tutkimus oli ensimmäinen, jolla osoitettiin

tyminen on toivotun identiteetin mukaista. Työ

kategorisesti joko sisäisenä tai ulkoisena ei

muodostaa ison osan elämäämme, joten sen

sovi kovin hyvin tiedon jakamiseen. Olisi-

merkityksellistävää potentiaalia voisi olla hyvä

kin tärkeää ymmärtää motivaation laatua

tutkia ja tukea eritoten sellaisten kollektiivisesti

monipuolisemmin ja oivaltaa, että tavoitteisiin

hyödyllisten käyttäytymisten osalta, jotka ovat

samaistuminen ennusti tiedon jakamista

tärkeitä organisaation toiminnalle.

jopa paremmin kuin sisäinen motivaatio.

Seuraususkomukset olivat hieman erilaisia

Tämä saattaa päteä työorganisaatiossa

tiedon jakamisen tilanteesta riippuen, mikä

laajemminkin. Tuskin kukaan olettaa työn

tukee ajatusta siitä, että tiedon jakaminen on

olevan koko ajan mukavaa tai kiinnostavaa,

tilannesidonnaista ja että tämä kannattaisi

ja kaikkeen työhön sisältyy tylsiä ja työläitä

tutkimuksessa huomoida. Elisitaatiotutkimus

elementtejä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että

puolestaan osoittautui tehokkaaksi tavaksi

ainoiksi motivointikeinoiksi jäisivät palkinnot

tuottaa informaatiota vallitsevista tiedon jaka-

ja rangaistukset tai että niillä motivointi olisi

mista koskevista uskomuksista ja sen esteistä

viisasta. Paremminkin olisi hyvä ymmärtää,

(Stenius et al., 2015). Vaikka ne pätevätkin vain

että motivaatio on hyvin monitahoinen asia

kulloinkin tutkittavassa kontekstissa, ne voivat

ja että yksilön luontaista aktiivisuutta ja

syventää ymmärrystä tiedon jakamisesta.

yhteistyöhalua pitäisi osata tukea. Samaistuneeseen motivaatioon voi

Lisäksi ne toki ovat suoraan hyödynnettävissä kyseisessä työorganisaatiossa.

vaikuttaa autonomiaa tukevalla esimiestyöllä

Tutkimuksen vahvuudeksi voisi mainita, että

(esim. Deci, Eghrari, Patrick, & Leone, 1994),

se toteutettiin prospektiivisessa asetelmassa

joka tiedon jakamiseen liittyen voisi tarkoittaa

toisin kuin valtaosa vastaavista tutkimuksista.

luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiirin

Vaikkei kausaalisuhteita voi näin osoittaa, niistä

vaalimista, päätäntävallan delegoimista asian-

voi järkevämmin tehdä oletuksia. Lisäksi näin

tuntijoille heidän omiin töihinsä ja projekteihinsa

hieman vähennetään ongelmaa, joka syntyy

liittyen sekä heidän asemaansa asettumista

samantapaisia kysymyksiä esitettäessä

paitsi kuulemalla heidän näkemyksiään myös

samalle vastaajalle yhtä aikaa. Vastaustilanne

konkreettisin toimin, esimerkiksi poistamalla

yhdenmukaistaa vastauksia, ja tätä vaikutusta

koettuja tiedon jakamista haittaavia tekijöitä tai

on hankala erottaa. Asetelma on robustimpi,

esteitä. Niistä saa vihiä esimerkiksi elisitaatio-

jos käyttäytymisestä kysytään eri ajankohtana,

tutkimuksella. Lisäksi olisi tärkeää viestiä tiedon

jolloin vastaaja ei oletettavasti muista, mitä hän

jakamisen tärkeydestä ja sen arvostuksesta

vastasi ennustavista muuttujista kysyttäessä.

organisaatiossa.

Tulosten uskottavuuden vahvistamiseksi tarvit-

Pohdin väitöskirjassani myös sitä, mistä

taisiin kuitenkin lisää empiiristä tutkimusnäyttöä.

ilmoitus

Psyykkinen traumatisoituminen luentosarja Koulutuspäivät jakautuvat 9 eri teemaan, jäljellä olevat alla. Kouluttajina toimivat Traumaterapiakeskuksen kokeneet kouluttajat. Päivän pituus on 9-16. Koulutuspäivät järjestetään vuoden 2017 aikana sekä Helsingissä että Oulussa. Hinta: 200 € / luentopäivä + alv 24 %

·· Trauman ylisukupolvinen välittyminen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollisuudet ·· Ryhmähoidon mahdollisuudet traumatisoituneiden auttamisessa - Vakautumis- ja vanhemmuusryhmät ·· Kuinka arvioida traumatisoituneen vanhemmuutta ·· Sijaistraumatisoituminen – Trauman siirtyminen auttajaan ·· Kuinka tunnistaa vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät potilaat, jotka hyötyvät traumaterapiasta Häpeästä yhteyteen - vakavan varhaisen traumatisoitumisen ilmeneminen, auttamisen keinot yksilö- ja perhetasolla ·· 8.-9.6.2017 Oulu, hinta: 350 € + alv 24 % Koulutuspäivien tavoitteena on antaa osallistujalle valmiuksia ymmärtää, tunnistaa ja auttaa vakavasti traumatisoituneita aikuisia ja lapsia. Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja terapiatyötä tekevät, jotka kohtaavat työssään vakavasti traumatisoituneita yksilöitä ja perheitä.

VAKAUTTAVA LÄHESTYMISTAPA - KUINKA HUOMIOIDA LAPSUUDEN AIKAISEN TRAUMATISOITUMISEN VAIKUTUKSIA VANHEMMUUTEEN 14.9.2017 Rovaniemi, hinta 200 € + alv 24 % Kouluttajat: perheterapeutti Kirsti Keskitalo ja psykoterapeutti Petteri Mankila

VAKAVAN TRAUMATISOITUMISEN JA DISSOSIAATIOHÄIRIÖIDEN ARVIOINTI JA HOITO 31.8.-1.9.2017

·· Torstai 31.8.2017 Vakavan varhaisen traumatisoitumisen ilmeneminen lapsuudessa ja nuoruudessa / psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (YET) Tuija Korhonen ·· Perjantai 1.9.2017, Lapsuuden kiintymyssuhteissa tapahtuneen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa -kompleksinen PTSD ja dissosiaatiohäiriöt / psykologi, traumapsykoterapeutti (VET) Anne Suokas-Cunliffe ·· Paikka: Kuopio, Hinta: 300 € /2pv ja 180 € /1pv + alv 24 % Koulutuskokonaisuus antaa lisää ymmärrystä perheen sisäisen ylisukupolvisen traumatisoitumisen seurauksista lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa.

VAKAVASTI KIINTYMYSSUHTEESSAAN TRAUMATISOITUNEEN PSYKOTERAPIA KÄYTÄNNÖLLINEN LÄHESTYMISTAPA KLIINISEEN TYÖHÖN Työskentely kroonisen häpeän kanssa ·· Luennot perustuvat Kathy Steelen uuteen kirjaan “Treating Trauma-Related Dissociation” ·· 3.-4.10.2017 Helsinki, Kouluttaja: Kathy Steele, Ph.D, Hinta: 490 € + alv 24 %, simultaanitulkkaus

KOTISIVUILLAMME www.traumaterapiakeskus.com voit tutustua tarkemmin koulutustarjontaamme. Sieltä löydät artikkeleita ja tietoa traumasta ja traumatisoitumisesta Sivuilla voit ilmoittautua koulutuksiimme ja tilata suomenkielistä traumakirjallisuutta.

tieteen kentältä Koonneet: Ville Harjunen ja Emma Nortio

SOSIAALIPSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA VUODEN 2015 PAKOLAISKRIISIIN Uunituoreessa Journal of Community and Applied Social Psychology -lehden teemanumerossa tarkastellaan sitä, millä tavoin ryhmien väliset suhteet ja sosiaaliset kategoriat rakentuvat vuoden 2015 pakolaiskriisiä käsittelevässä diskurssissa eri puolilla Eurooppaa. Teemanumeron artikkeleissa analysoidaan muun muassa sitä, millaiseksi eurooppalaisuus rakentuu tavallisten ihmisten maahanmuuttokeskusteluissa, sekä pakolaiskriisin käsittelyä mediassa ja poliittisissa keskusteluissa. Teemanumerossa ilmestyneessä artikkelissaan Steve Kirkwood (2017) tarkastelee brittiparlamentissa käytyjä keskusteluja pakolaiskriisistä diskursiivisesta näkökulmasta. Lukuisat tutkimukset ovat tuoneet esiin tapoja, joilla pakolaiset tai maahanmuuttajat esitetään alempiarvoisina tai jopa epäinhimillisinä ryhminä. Tällaisen maahanmuuttajia dehumanisoivan puheen avulla voidaan perustella esimerkiksi tiukennuksia maahantulokäytäntöihin ja maahanmuuttopolitiikkaan. Kirkwood puolestaan analysoi vähemmälle huomiolle jäänyttä puhetapaa, joka korostaa turvapaikanhakijoiden ihmisyyttä. Tämä tutkimus tekee näkyväksi niitä ryhmäjaottelun mekanismeja, joita käytetään osoittamaan moraalista vastuuta toisista. Jaettuun ihmisyyteen vetoaminen on Kirkwoodin mukaan itsessään riittävä retorinen keino, jolla perusteltiin hallituksen velvollisuutta auttaa turvapaikanhakijoita. Sijoittamalla turvapaikanhakijat samaan moraaliseen yhteisöön itsensä kanssa puhuja pystyi perustelemaan auttamisvelvollisuuden. Huomionarvoista on, että vaikka tutkituissa kommenteissa vedottiin yhteiseen ”ihmisen” kategoriaan, myös jako meihin ja muihin oli vahvasti läsnä. Kirkwood viittaakin Billigin banaalin nationalismin käsitteeseen huomauttaessaan, että hallituksen velvollisuutta auttaa omia kansalaisiaan ei yleensä tarvitse erikseen perustella. Kun kyseessä ovat toisista valtioista liikkeelle lähteneet ihmiset, puhuja joutuu tekemään diskursiivista työtä perustellakseen auttamista. Kirkwoodin tutkimus käsittelee brittikontekstia, mutta se antaa välineitä tarkastella kriittisesti myös suomalaista keskustelua turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttopolitiikasta. Kirkwood, S. (2017). The Humanisation of Refugees: A Discourse Analysis of UK Parliamentary Debates on the European Refugee ‘Crisis’. Journal of Community and Applied Social Psychology, 27(2), 115–125.

RUNSAS ULKOMAANMATKAILU YHTEYDESSÄ LISÄÄNTYVÄÄN NORMIEN RIKKOMISEEN Tuoreessa 2200 henkilöä kattavassa tutkimusten sarjassa selvitettiin ulkomaanmatkailun yhteyttä moraaliseen relativismiin ja normien rikkomiseen. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa ulkomaanmatkailulla on monia myönteisiä vaikutuksia. Matkailukokemusten on muun muassa havaittu lisäävän kognitiivista joustavuutta sekä vähentävän sisäryhmä-ulkoryhmävääristymää.

tieteen kentältä

Käsillä oleva yhdeksästä erillisestä aineistosta koostuva kokeellisten ja pitkittäistutkimusten sarja kuitenkin osoittaa, että runsaalla useita kulttuureja kattavalla matkailulla on myös kielteisiä vaikutuksia. Se nimittäin lisää henkilöiden taipumusta huijata ja rikkoa yleisesti hyväksyttyjä normeja tutkimustilanteissa, joissa moraalittomasta käyttäytymisestä on heille hyötyä. Normeja rikkovaa tai moraalitonta käyttäytymistä mitattiin yhteensä seitsemällä eri tavalla, joista kaikki liittyivät tahalliseen virheellisen tiedon tarjoamiseen tai lunttaamiseen. Tutkittaville esimerkiksi tarjottiin mahdollisuus arvioida omaa suoriutumistaan kognitiivisia kykyjä mittaavassa tehtävässä. Runsaasti matkustaneiden havaittiin valehtelevan enemmän raportoidessaan oikeiden vastausten määriä verrattuna henkilöihin, joilla oli vähemmän tai ei lainkaan matkailukokemuksia. Neljä jatkotutkimusta osoitti, että ilmiö esiintyi kaikissa tutkituissa kulttuuritaustoissa ja kaikilla ikäryhmillä. Lisäksi tulokset osoittivat tukea tutkijoiden oletukselle, jonka mukaan lisääntynyt normien rikkominen välittyisi nimenomaan kasvaneen moraalisen relativismin kautta ja esiintyisi silloin, kun henkilöillä olisi matkakokemuksia useista kulttuureista eikä ainoastaan muutamasta pidempiaikaisesta ulkomaanoleskelusta. Merkille pantavaa on, että tulokset säilyivät muuttumattomina tutkittavien persoonallisuuden piirteiden, varallisuuden sekä koti- ja vierailumaan yleisen korruptio- ja rikollisuustasojen kontrolloinnin jälkeenkin. Tutkijat tulkitsevat tulostensa viittaavan siihen, että kognitiivisen joustavuuden lisääntymisen myötä myös moraalinen joustavuus kasvaa, mitä kautta myös pienet rikkomukset tulevat todennäköisemmiksi. Lu, J. G., Quoidbach, J., Gino, F., Chakroff, A., Maddux, W. W., & Galinsky, A. D. (2017). The dark side of going abroad: How broad foreign experiences increase immoral behavior. Journal of Personality and Social Psychology, 112(1), 1–16.

TIETO TOISEN EPÄREHELLISYYDESTÄ HEIKENTÄÄ KYKYÄ IMITOIDA KEHON ELEITÄ Informaatio toisen ihmisen luotettavuudesta muokkaa keskeisellä tavalla ihmisestä saatavaa vaikutelmaa ja myöhempää sosiaalisen suhteen rakentumista. Käsillä olevassa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin rehellisyyteen liittyvä sosiaalinen tieto vaikuttaa taipumukseen jäljitellä toisen kehon liikkeitä. Laajassa 92 italialaista opiskelijaa kattavassa kokeellisessa asetelmassa tutkittavia pyydettiin jäljittelemään oman ikäisensä henkilön (valekoehenkilön) ylävartalon liikkeitä niin tarkasti kuin mahdollista. Ennen imitaatiotehtävää molempia osallistujia pyydettiin kuvaamaan aikaisempaa mieleen painunutta sosiaalista tapahtumaa, jossa henkilöt olivat olleet osallisina ennen koetta. Epärehellisen henkilötiedon tilanteessa valekoehenkilö kertoi löytäneensä lompakon elokuvateatterista ja ottaneensa rahat omaan taskuunsa. Rehellisen henkilötiedon tilanteessa samainen valekoehenkilö kertoi tutkittavalle palauttaneensa lompakon rahoineen elokuvateatterin vahtimestarille. Tutkittavat, jotka saivat kuulla toisen epärehellisestä toiminnasta, osoittivat suurempia vaikeuksia ja viivettä jäljitellessään valekoehenkilön eleitä. Jatkoanalyysit osoittivat, että epärehellisyyteen liittyvän informaation ja imitaation yhteyttä välitti henkilön yleinen vaikutelma valekoehenkilöstä. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska ne antavat viitteitä sosiaalisen henkilötiedon vaikutuksesta keholliseen sanattomaan viestintään ja sosiaalisen suhteen muodostukseen. Brambilla, M., Sacchi, S., Menegatti, M., & Moscatelli, S. (2016). Honesty and dishonesty don’t move together: Trait content information influences behavioral synchrony. Journal of Nonverbal Behavior, 40(3), 171–186.

¨Kyky yhdistää erilaisia menetelmiä sekä laaja-alainen osaaminen ja joustavuus ovat asioita, joista on paljon apua työelämässä.¨

Nimi:

Koulutus:

Työ:

Maija Bergström

VTM, sosiaalipsykologi Hankekoordinaattori, Helsingin yliopistosta Forum Virium Helsingin (v. 2015) älykaupunkihanke Fiksu Kalasatama

Harrastukset: Kaupungilla kuljeskelu, vanhat tehdaskiinteistöt, musiikin kuuntelu, kaksi tiibetinterrieriä

henkilöhaastattelu

SOSIAALIPSYKOLOGI ÄLYKAUPUNKIHANKKEESSA Teksti: Annika Räsänen ja Maija Bergström / Kuva: Tiina-Kaisa Pakka

aija Bergström työskentelee hankekoordinaattorina Forum Virium Helsingin älykaupunkihankkeessa Fiksu Kalasatama. Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupungin omistama, voittoa tavoittelematon innovaatio- ja kehitysyritys. Maija valmistui vuonna 2015 valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistolta pääaineenaan sosiaalipsykologia. Hän ehti työskennellä myös monissa omaan alaan liittyvissä hankkeissa jo opiskeluaikana.

Kertoisitko hieman polustasi sosiaalipsykologian pariin; mikä sai sinut valitsemaan aikanaan sosiaalipsykologian? Kävin jo lukiossa sosiaalipsykologian peruskurssin avoimessa yliopistossa, vuosi taisi olla 2005. Kiinnostuin silloin sosiaalipsykologiasta, koska siinä yhdistyivät mielestäni kaikki lukion mielenkiintoisimmat aineet eli filosofia, psykologia ja äidinkieli. Sosiaalipsykologian johdantokurssi järjestettiin Franzenian kauniissa vanhassa luentosalissa, joka sytytti myös kipinää lähteä lukemaan aihetta lisää yliopistoon. Pääsinkin sitten ensimmäisellä yrittämällä sisälle valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Kun ryhdyin opiskelemaan alaa, minua kiinnosti erityisesti HR ja organisaatiopsykologia. Minulla on myös järjestötaustaa, ja sitä vasten sosiaalipsykologiassa minua kiinnosti erityisesti ryhmien ohjaaminen ja ryhmädynamiikka. Huomasin kuitenkin pian, että nämä eivät olleet sittenkään ominta alaani. Sosiaalipsykologian menetelmäpuolesta olin kuitenkin hyvin kiinnostunut, erityisesti erilaisista kvalitatiivisista menetelmistä. Kaipasin teorioiden rinnalle enemmän yhtymäkohtia ja sovellusalueita käytäntöön. Opintojen aikana sosiaalipolitiikka ja ympäristöpolitiikka alkoivat kiinnostamaan minua: niissä kiehtoi erityisesti käytännönläheisyys, ajankohtaiset sovelluskohteet ja metodologinen monimuotoisuus.

Mitä lähdit tekemään valmistumisen jälkeen? Aloitin nykyisessä työssäni heti valmistumisen jälkeen. Olin tehnyt opiskeluaikana kolme harjoittelua; ensimmäinen oli Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa, jossa tutustuin ensimmäistä kertaa palvelumuotoiluun. Toisen puolen vuoden 27

henkilöhaastattelu mittaisen harjoitteluni tein Helsingin designpääkaupunkivuotta koordinoivalle organisaatiolle. Kolmas harjoittelu oli kansainvälinen, tein sen CIMO:n kautta Suomen Lontoon instituutissa. Lisäksi olen toiminut opiskeluaikana assistenttina laadullisten menetelmien kursseilla, opettanut ammattikoulussa sosiaalipsykologiaa, toiminut tapahtumatuotannon parissa, tehnyt erilaisia selvityksiä ja verkostotyötä. Tein graduni Kalasatamasta ja sen sosiaalisista representaatioista. Tässä yhteydessä tutustuin silloin vasta käynnistyneeseen Fiksu Kalastama -hankkeeseen, johon minut sitten rekrytoitiinkin saman tien valmistumiseni jälkeen.

Kertoisitko hieman työstäsi, ja millä tavalla voit hyödyntää sosiaalipsykologiaa osana työtäsi? Monellakin tavalla. Fiksu Kalasatama -hankkeen tavoitteena on kehittää Kalasatamasta älykkään kaupungin mallialue Helsinkiin. Kalasatama alueena on mielenkiintoinen uusi osa Helsinkiä. Siellä alettiin rakentamaan vasta vuonna 2012, ja nykyisin alueella asuu noin 3000 asukasta. On kaavailtu, että vuoteen 2030 mennessä Kalasatamassa asuu 25 000 ihmistä ja siellä on noin 10 000 uutta työpaikkaa. Kalasatama on niin kutsuttu avoin innovaatioalusta. Huomioimme sekä julkisen puolen, yritysten, tutkimuksen kuin asukkaidenkin näkökulman ja tuomme nämä yhteen. Koordinoimme alueen kehittäjien verkostoa “Kehittäjien klubia”, johon kuuluu yli 200 henkilöä. Työhöni liittyy paljon tapaamisia ja tapahtumia, esimerkiksi yhteiskehittämistyöpajoja, joissa tarvitaan fasilitointitaitoja. Hankekoordinaattorina vastaan esimerkiksi asukasyhteistyöstä sekä living lab -menetelmien hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Pyöritämme alueella niin kutsuttua Nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Ostamme pieniä palvelupilotteja alueelle. Autamme kokeilijoita tuomaan palvelun alueelle kokeiltavaksi ja testattavaksi. Osallistamme asukkaita mukaan kokeiluihin ja kehittämään uusia palveluita. Lisäksi olen mukana kahdessa projektissa, joissa edistetään tilojen avaamista. Joustotilat-projektissa avataan erilaisia tiloja kaupunkilaisten käyttöön digitaalisia palveluita hyödyntäen. REFILL-projektissa taas edistetään tyhjien tilojen kuten vanhojen tehdaskiinteistöjen tai kaupunkitilan tilapäiskäyttöä. Hyviä käytäntöjä tähän haetaan kumppanikaupungeista kuten Alankomaiden Amersfortista ja Romanian Cluj-Napocasta, joissa olenkin päässyt vierailemaan. Sosiaalipsykologina koen koulutukseni olevan hyödyllinen esimerkiksi yhteiskehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Työhöni kuuluu työpajoihin ja tapahtumiin liittyvää ryhmänohjausta. Koulutus antaa myös valmiudet yhteisen ymmärryksen lisäämiseen eri yhteistyötahojen välillä. Lisäksi sosiaalipsykologina on helppo ottaa huomioon asukasja kaupunkilaisnäkökulma ja näin rakentaa osaltani kaupungista käyttäjälähtöisempää. Kvalitatiivisin menetelmin saatu kokemustieto auttaa luomaan parempia palveluita. Työssäni voin tukea palveluiden kehittäjiä saamaan eri käyttäjäryhmiä keskustelemaan ja antamaan palautetta. Käyttäjien kanssa työskennellessä voidaan saada tietoa muun muassa siitä, miten uusi palvelu koetaan, miten siitä voisi viestiä paremmin, millaisia haasteita sen käyttämiseen liittyy ja mitä arvoja vastaajat liittävät palveluun. Työssäni voi soveltaa monenlaista opinnoissa karttunutta menetelmäosaamista.

henkilöhaastattelu Esimerkiksi ymmärrys erilaisista haastattelutekniikoista ja kerätyn datan tulkinnasta ovat tärkeitä. Samoin olen päässyt hyödyntämään taitojani kyselyjen tekemisestä ja toteuttanut esimerkiksi karttapohjaisen kyselyn asukkaille merkityksellisistä paikoista Kalasataman alueella. Olen aina pitänyt sekä luonnollisten aineistojen että toisaalta asiakirja-aineistojen analyysistä.

Mikä on parasta työssäsi? Tapaan monenlaisia ihmisiä, ja pääsen vaikuttamaan konkreettiseen lopputulokseen. On hienoa, että voi auttaa useita ihmisiä antamaan oman panoksensa kaupunginosan ja uusien palveluiden suunnitteluun.

Millaisia työmahdollisuuksia sosiaalipsykologeille on työpaikallasi? Tämä on sellainen työ, jota tosiaan voi tehdä monenlaisilla koulutustaustoilla. Hankkeemme liittyvät monenlaisiin teemoihin avoimesta datasta älykkääseen liikkumiseen ja hoivarobotiikkaan. Kollegoinani on esimerkiksi muotoilijoita, kaupunkimaantieteilijä, insinöörejä ja antropologi.

Miltä tulevaisuus näyttää, onko sinulla esimerkiksi jotain unelmia? Haluan pysyä kaupunkikehittämisen parissa myös jatkossa. Menetelmäosaamisen kehittäminen kiinnostaa myös. Tykkään tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Työkenttäni on myös sellainen, jossa ei ole aiemmin ollut moniakaan sosiaalipsykologeja ja näen, että tällä alalla on meille paljon piilotyöpaikkoja. Nämä eivät ole kuitenkaan ”valmiita” työpaikkoja, vaan sosiaalipsykologinkin tulee tunnistaa oma osaamisensa ja siihen liittyvä kysyntä. Esimerkiksi arkkitehtien kanssa voisimme tehdä enemmän yhteistyötä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan näen, että laaja-alaisuutemme on etu. Tärkeää on osata kertoa ja sanoittaa omaa osaamistaan, ja on myös hyvä muistaa että meille itsestäänselvyydet eivät ole sitä muille. Rohkeus yhdistellä eri alojen tietoa on myös hyvä lähtökohta. Jos työnhaussa pystyy osoittamaan konkreettisen sovellusalan omalle osaamiselleen, on se osaltaan myös oman ammatillisen identiteetin paketoimista rekrytoijalle ymmärrettävään muotoon. 29

näkökulma

VERKOTTUNUT VERTAISTUKI – NETTIYHTEISÖJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET NUORTEN HYVINVOINNILLE Teksti: Anu Sirola / Kuvat: pexels.com

nternet ja sen käyttöön pohjautuvat palvelut ovat 2010-luvun nuorille luonnollinen osa tiedonhankintaa ja sosiaalisia suhteita, koska he ovat eläneet koko ikänsä netin aikakaudella. Netti voi muutaman klikkauksen avulla tarjota arvokasta tietoa ja tukea erilaisiin ongelmiin etenkin, jos lähipiiristä ei löydy apua. Parhaimmillaan internet yhdistää ihmisiä tarjoten yhteisöllisyyttä ja turvaa, mutta vastaanotto voi olla myös vihamielistä ja vertaistuki tuhoavaa.

Vertaistuelle perustuva vuorovaikutus

Nettiyhteisöjen tarjoama vertaistuki

on nuorille erityisen tärkeä sosiaalisen ja

ei aina ole hyvinvoinnin kannalta pelkäs-

emotionaalisen tuen lähde, ja vertaistuella

tään myönteinen asia, vaan se voi saada

on keskeinen vaikutus nuorten ajattelu- ja

myös tuhoavia muotoja. Yksi esimerkki

toimintamalleille. Aiemman tutkimuksen

tästä on netissä esiintyvä pro-anoreksia

valossa tiedetään esimerkiksi, että

-ilmiö, eli anorektisen laihuuden ihan-

nuoret pitävät suuremmassa arvossa

noiminen. Syed-Abdulin et al. (2013)

vertaistensa tuottamaa terveysaiheista

tutkimus esitti hätkähdyttävän tulok-

sisältöä kuin virallista terveysvalistusta

sen vertaistuen mahdollisista haitoista

(esim. Syed-Abdul et al., 2013).

toteamalla, että käyttäjien tuottamat

Vertaiskokemusten ja -tuen merkitys

syömishäiriöitä ihannoivat videot ovat

näkyy ennen kaikkea internetin yhteisö-

YouTubessa selvästi suositumpia kuin

palvelujen suosiossa. Internet tarjoaa

virallisten tahojen tuottamat syömishäi-

rajattomasti mahdollisuuksia hakeutua

riöiden vaaroista kertovat videot.

samoista asioista kiinnostuneiden tai

Meidän aiempi tutkimuksemme (Oksa-

esimerkiksi samasta sairaudesta kär-

nen et al., 2015) puolestaan osoitti, että

sivien ihmisten pariin, ja etenkin nuoret

käyttäjälähtöisiä videoita tarkasteltaessa

käyttävät netin yhteisöpalveluita aktii-

käyttäjien tuottamat syömishäiriökriittiset

visesti. Samaistuminen nettiyhteisöön ja

videot ovat suositumpia kuin vastaavat

sen yhteiseen sosiaaliseen identiteettiin

syömishäiriömyönteiset videot. Käyttäjien

lisää luottamusta yhteisön toisia jäseniä

tuottamalla syömishäiriökriittisellä ja

ja heidän jakamaa sisältöä kohtaan. Tämä

paranemismyönteisellä sisällöllä on siis

puolestaan voi vahvistaa yhteisön normien

valtaa, jolla voi olla tärkeä hyvinvointia

mukaista ajattelua ja toimintamalleja.

edistävä merkitys nuorten ajattelu- ja toimintamalleille. Käyttäjien omat

¨Nettiyhteisöjen tarjoama vertaistuki ei aina ole hyvinvoinnin kannalta pelkästään myönteinen asia.¨

kokemukset syömishäiriöistä ja niistä paranemisessa voivat toimia arvokkaana vertaispalautteena, kun taas virallisten tahojen vastaava materiaali ei välttämättä tavoita nuoria. Tutkin pro-anoreksian aihepiiriä aiemmin sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassani (Sirola, 2016). Gradussani näkökulmana oli pro-anoreksia -videoiden saama vastaanotto nuorten suosimassa yhteisöpalvelu YouTubessa. Väitöskirjassani laajennan fokusta tar31

tiede & tutkimus kastelemalla erilaisten nettiyhteisöjen

Yhteisöpalstoilta etsitään myös niin kut-

merkitystä syömishäiriöiden lisäksi myös

suttuja ”ana buddyja”, joiden kanssa voi

muiden hyvinvoinnin kannalta ongelmal-

laihduttaa yhdessä ja motivoida toinen

listen ilmiöiden kuten rahapeliongelmien

toistaan. Syömishäiriöihin suhtautuminen

kannalta. Tutkin näiden hyvinvointia uhkaa-

kuitenkin vaihtelee yhteisöjen välillä, ja

vien ilmiöiden ympärille rakentuneiden

syömishäiriöiden ihannoimisen lisäksi on

yhteisöjen, yhteisöihin samastumisen ja

olemassa myös paranemismyönteisyydelle

niiden tarjoaman vertaistuen merkitystä

pohjautuvia yhteisöjä ja sisältöjä.

muun muassa sosiaalisen identiteetin

Eräs keskeinen syy sille, miksi eri-

teorian näkökulmia hyödyntäen. Tässä

laisten ongelmien ja sairauksien kuten

tekstissä käsittelen aihepiiriä graduni

syömishäiriöiden ympärille rakentuneet

sekä tällä hetkellä käynnissä olevien

käyttäjälähtöiset nettiyhteisöt kukoistavat,

tutkimusten valossa.

liittyy todennäköisesti anonymiteetin merkitykselle. Lähes kaikki nettivuorovaikutus

YHTEISÖLLISYYDEN KIRJO Nettiyhteisöjä on erilaisia, eikä net-

perustuu jonkinasteiselle anonymiteetille. Anonymiteetin tasossa on palveluiden

tiyhteisön käsitteelle ole selkeää vakiin-

välillä kuitenkin huomattavia eroja, ja

tunutta määritelmää. Yhteisöllisyyden

usein käyttäjät voivat myös itse päättää,

taso myös vaihtelee eri sivustojen ja

kuinka paljon haluavat paljastaa tunnis-

palveluiden välillä. Käytän nettiyhteisön

tetietoja itsestään. Anonymiteetin suojin

käsitettä väljässä merkityksessä kattamaan

on helppo puhua itseä askarruttavista

monenlaiset internet-pohjaiset palvelut,

asioista ja sellaisista tuntemuksista, joita

jotka perustuvat käyttäjien jakamaan

syystä tai toisesta on vaikea jakaa tunte-

sisältöön ja niiden kommentointiin.

miensa ihmisten kanssa. Anonymiteettiin

Olennaista on juuri käyttäjien itsensä

perustuvalla nettivuorovaikutuksella voikin

tuottama sisältö ja vuorovaikutteisuus

olla huomattavia etuja, jotka tietyissä

muiden käyttäjien kanssa. Nettiyhteisöjen houkuttelevuus perustuu

tilanteissa päihittävät kasvokkaisen vuorovaikutuksen.

pitkälti niiden tarjoamaan yhteisöllisyyden

Syömishäiriöistä kärsivien ihmisten

turvaan ja samanmielisiin ihmisiin. Tähän

on tutkitusti vaikea puhua tunteistaan

liittyy keskeisesti sosiaalisen identiteetin

kasvokkain (Fox & Harrison, 2008), kun

teoriasta tutut identiteettiprosessit kuten

taas netin anonymiteetti voi merkittävästi

samaistuminen itselle merkitykselliseen

helpottaa itseilmaisua (Derks et al., 2008;

sisäryhmään ja ryhmien välinen vertailu

Suler, 2004). Itseilmaisu ja tunteista

niin, että oma sisäryhmä näyttäytyy

puhuminen ovat puolestaan yhteydessä

positiivisessa valossa havaittuun ul-

suurempaan hyvinvointiin (Boniel-Nissim

koryhmään nähden (esim. Tajfel, 1974).

& Barak, 2012). Stigmatisoidun sairauden

Esimerkiksi pro-anoreksia-yhteisöt ovat

kanssa kamppailevalle anonymiteetti

usein käyttäjilleen eräänlaisia turva-

tarjoaa mahdollisuuden puhua koke-

paikkoja, joissa oma sisäryhmä tarjoaa

muksistaan ja tunteistaan, jos pelkona

ymmärrystä ja sosioemotionaalista tukea

on tunne itsensä häpäisystä ja kasvojen

(esim. Dias, 2013).

menettämisestä. Muiden samankaltaiset

Pro-anoreksia-yhteisöt perustuvat tyypillisesti laihuutta ihannoivien kuvien

kokemukset ja vertaisten tuki voivat tällöin olla arvokas resurssi.

ja videoiden sekä laihdutusvinkkien

Joissakin yhteisöpalveluissa yhteisöl-

jakamiselle, omasta laihdutusprosessista

lisyys voi kuitenkin jäädä pintapuoliseksi,

kertomiselle ja muiden tsemppaamiselle.

eikä sitä välttämättä synny ollenkaan.

tiede & tutkimus Esimerkiksi YouTube, jota tarkastelin

itsestä enemmänkin ryhmien jäseninä

gradussani, määritellään usein yhteisö-

antaen tilaa ryhmävertailulle ja sosiaalis-

palveluksi, mutta sen yhteisöllisyys on

ten identiteettien aktivoitumiselle (esim.

huomattavasti väljempää kuin esimer-

Lea & Spears, 2001; Reicher, Spears &

kiksi suljetuilla, tietyn aiheen ympärille

Postmes, 1995). Tämä puolestaan voi

muodostuneilla keskustelufoorumeilla.

johtaa muihin ryhmäilmiöihin kuten oman

YouTubessa käyttäjien välinen vuoro-

sisäryhmän suosimiseen sekä ennakko-

vaikutus on enemmänkin yksittäisten

luuloihin ja vihamielisyyteen havaittua

videoiden kommentointia.

ulkoryhmää kohtaan.

Kommenttipalstoilla kohtaavat erilaiset

Vihamielinen ja hyökkäävä puhe on

ihmiset, joilla ei välttämättä ole juurikaan

anonymiteetille perustuvassa nettivuo-

yhteistä keskenään. Kommentoimalla

rovaikutuksessa muodostunut tietyillä

annetaan mielipide videon sisällöstä tai

alustoilla jopa normiksi (esim. Keipi et

sen aihepiiristä, usein myös silloin, jos

al., 2017). Tämä koskee etenkin YouTu-

mielipide on voimakkaan kielteinen. Täten

bea, jossa käyttäjät tutkitusti aiheuttavat

erilaiset ryhmäkuuluvuudet korostuvat,

videoiden kommenttipalstoilla pahennusta

eikä varsinaista yhteisöllisyyttä pääse

muun muassa siksi, koska se on heistä

syntymään. Tällöin myös anonymiteetti

hauskaa (Moor et al., 2010). Havainnol-

voi saada negatiivisia muotoja.

listava esimerkki nettivuorovaikutuksen vihamielisyydestä ja äärimmäisistä

ANONYYMI VIHA

ulkoryhmäkategorisoinneista käy ilmi

Anonymiteetin merkitys vuorovaiku-

gradussani, jossa tarkastelin syömishäi-

tuksessa on tunnistettu jo 1990-luvulla

riömyönteisten videoiden saamaa vas-

tietokoneiden yleistyessä yhteydenpidon

taanottoa YouTubessa.

välineenä niin kodeissa kuin työpaikoilla.

Videoiden kommenttipalstat havain-

Niin kutsutun SIDE-mallin (Social Identity

nollistavat erityisen hyvin internet-vuo-

Model of Deindividuation Effects) mukaan

rovaikutuksen varjopuolia. Anorektista

visuaalinen anonymiteetti hälventää aja-

laihuutta ihannoiville henkilöille toivotetaan

tusta ruudun takana olevasta yksilöstä,

surutta kuolemaa. Kauneusihanteiden

mikä vahvistaa tunnetta sekä muista että

vieminen äärimmilleen nähdään niin

tiede & tutkimus

perustavalla tavalla normista poikkeavana,

arkisissakin tilanteissa (Haslam, 2006).

että tällaisten ihmisten kuoleminen pois

Dehumanisaation käsitteen soveltaminen

maailmaa saastuttamasta olisi kaikin

nettiympäristön vihamielisyyteen vaatii

puolin positiivista koko ihmiskunnalle.

kuitenkin käsitteen ja ryhmäteorioiden

Lievimmilläänkin muiden käyttäjien

päivittämistä nykyaikaan.

kategorisoinnit tuottivat pro-anat muun

Vaikka voisi olla houkuttelevaa

muassa harhaisina anorektikkoina, epäon-

kuitata netin vihamielisyys internet-

nistuneina ja rumina naisina, rikollisina

vuorovaikutuksen normina, jolla ei ole

ja murhaajina.

juuri tekemistä ”tosimaailman” kanssa,

Graduni tulokset osoittavat, kuinka

ei asia välttämättä ole niin yksioikoinen.

ryhmävertailu ja oman sisäryhmän

Esimerkiksi pro-anoreksia-ilmiöön kohdis-

suosiminen voivat netissä kulminoitua

tettu vihamielisyys on huomionarvoista,

vastapuolen äärimmäisen negatiiviseen

koska ilmiö on keskittynyt juuri internetin

ulkoryhmäkategorisointiin. Tällaisen

sisälle. Tällöin herää kysymys, millaisia

vihamielisen ja hyökkäävän puheen voi

vaikutuksia on omalle identiteetille, jos

nähdä täyttävän jopa dehumanisaation

yleinen vastaanotto omille ajattelu- ja

eli epäinhimillistämisen tunnusmerkit.

toimintamalleille on äärimmäisen viha-

Dehumanisaatiossa ulkoryhmä nähdään

mielistä. Sosiaalisen identiteetin teorian

niin perustavalla tavalla erilaisena ja ihmis-

valossa vihamielinen vastaanotto voi

arvoltaan mitättömänä, että tuskallinen

pahimmillaan jopa vahvistaa halukkuutta

kuolema on oikeutettu kohtalo (Haslam

kuulua mahdollisesti terveyttä uhkaavaan

& Loughnan, 2014). Dehumanisaation

sisäryhmään. Yhteisöllisyydelle perustu-

käsitteellä on selitetty esimerkiksi kansan-

vat alustat sekä ennen kaikkea niiden

murhia, mutta dehumanisaatiota esiintyy

tarjoama oman sisäryhmän turva voivat

myös lievemmissä muodoissa ja hyvin

muodostua houkutteleviksi vaihtoehdoiksi.

tiede & tutkimus

¨Vihamielinen ja tuomitseva suhtautuminen voi entisestään vahvistaa ryhmäeroja.¨ YHTEISÖLLINEN HYVIN- JA PAHOINVOINTI

Nettiyhteisöjen helppo saavutetta-

Millainen merkitys nettiyhteisöillä on

vuus ja niiden monimuotoisuus asettavat

nuorille, miksi niihin liitytään ja millaisia

haasteen virallisille hoitosuosituksille

riskejä ja mahdollisuuksia yhteisöihin

ja niiden noudattamiselle. Kiinteä

kuulumisella voi olla? Ottaen huomioon

sisäryhmäkeskeinen nettiyhteisö voi

vertaistuen keskeisen merkityksen nuor-

muodostaa eräänlaisen kuplan, jossa

ten asenteiden ja käyttäytymismallien

käyttäjien jakama maailmankatsomus

muotoutumisessa ei ole yllättävää, että

näyttäytyy ainoana totuutena ja aja-

virallinen terveysvalistus jää alakynteen

tusmallit vahvistavat toinen toisiaan.

nuorten omiin kokemuksiin perustuvien

Hyvinvointia uhkaavassa toiminnassa

sisältöjen rinnalla. Terveyttä ja hyvinvointia

kuten syömishäiriöiden ihannoimisessa

uhkaavien ilmiöiden näkökulmasta on

tällainen konformisuus muodostaa eri-

kuitenkin tärkeää tiedostaa, millainen

tyisen suuren riskin.

mahdollisesti negatiivinen vaikutus net-

Kuten graduni tulokset toisaalta

tiyhteisöihin kuulumisella voi olla etenkin

osoittavat, netin yleisemmillä alustoilla

silloin, jos yhteisön tarjoama vertaistuki

kuten YouTubessa ulkopuolisilta tuleva

on ristiriidassa virallisten hoitosuositusten

kritiikki ei välttämättä ole kovin rakentavaa.

kanssa. Toisaalta taas paranemiseen

Vihamielinen ja tuomitseva suhtautuminen

tähtäävä vertaistuki voisi parhaimmillaan

voi entisestään vahvistaa ryhmäeroja ja

jopa tehostaa hoitoja ja toimia merkittävänä

halua kiinnittyä mahdollisesti haitalliseen

tukena paranemisprosessissa. Keskeinen

sisäryhmään. Täten se, millaisille alustoille

kysymys kuuluukin, miten käyttäjälähtöistä

nuoret päätyvät, millaisiin yhteisöihin iden-

paranemiseen tähtäävää vertaistukea

tifioituvat ja millaista sisältöä ylipäätään

voisi paremmin hyödyntää esimerkiksi

kohtaavat, ei ole hyvinvoinnin kannalta

syömishäiriöistä paranemisessa.

lainkaan yhdentekevää. 35

tiede & tutkimus rahapeliyhteisöissä keskustelu perus-

¨Ongelmat usein pyritään myös salaamaan läheisiltä.¨

tuu vertaiskokemusten jakamiselle ja sosioemotionaaliselle tuelle. Toisin kuin syömishäiriöyhteisöjä, rahapelaamista ja internetin rahapeliyhteisöjä on tutkittu vain hyvin vähän sosiaalipsykologisesta perspektiivistä. PÄIVITYS NYKYAIKAAN JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

Syömishäiriöiden lisäksi laajennan

Teknologian kehitys ja internet-

väitöskirjassani nettiyhteisöteemaa

välitteisen vuorovaikutuksen keskeisyys

myös muihin hyvinvoinnin kannalta

korostuvat entistä paremmin ennen

ongelmallisiin ilmiöihin. Tällä hetkellä

kaikkea nuorten elämässä, ja uudenlaiset

käynnissä on Alkoholitutkimussäätiön

yhteisöllisyyden muodot voivat vaikuttaa

rahoittama hanke Rahapeliongelmat

merkittävällä tavalla hyvinvointiin elämän

ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen

eri osa-alueilla.

tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen

Teknologian ja yhteisöpalveluiden

median peliyhteisöissä. Hanketta johtaa

jatkuva kehitys tarjoaa samalla lukuisia

Atte Oksanen, ja tutkijana on lisäkseni

haasteita sosiaalipsykologiselle tutki-

mukana Markus Kaakinen.

mukselle. Millaisia yhteisöllisyyden ja

Keräämme kevään 2017 aikana

vuorovaikutuksen muotoja kehittyy?

15–25-vuotiaille suomalaisnuorille

Millaisia käyttäytymisnormeja erilaisissa

kohdistetun YouGamble-kyselyn. Kyselyn

vuorovaikutusympäristöissä muodostuu?

avulla keräämme tietoa suomalaisnuorten

Miten verkottunut vuorovaikutus suh-

suhtautumisesta rahapelaamiseen ja

teutuu kasvokkaisen vuorovaikutuksen

siihen liittyviin internet-sisältöihin. Lisäksi

normeihin? Kuinka erilaiset hyvinvointiin

tutkimme, ketkä käyttävät rahapelaamiseen

liittyvät ilmiöt ja ongelmat limittyvät

liittyviä nettiyhteisöjä ja millaiset tekijät

teknologian kehityksen kanssa?

mahdollisesti saavat nuoret hakeutumaan

Varmaa on joka tapauksessa se,

niihin. Tarkoituksena on selvittää, millainen

että sosiaalipsykologiselle tutkimukselle

merkitys netin rahapeliyhteisöillä on nuorille

on tilausta myös tulevaisuudessa tekno-

netin käyttäjille ja miten tällaiset yhteisöt

logian ja internet-välitteisen vuorovai-

voivat joko kannustaa rahapelaamiseen

kutuksen saralla. Samalla perinteiset

tai rahapeliongelmista selviytymiseen.

sosiaalipsykologiset vuorovaikutusteoriat

Sekä rahapeliongelmissa että

tulisi päivittää nykyaikaan vastaamaan

syömishäiriöissä on yhteistä niiden

teknologian kehitystä ja uudenlaisia vuo-

addiktiivinen luonne ja kokonaisvaltaiset

rovaikutuksen muotoja. Tämä puolestaan

vaikutukset hyvinvoinnille. Syömishäiriöissä

edellyttää tieteidenvälisyyden vaalimista

pakkomielteisyys liittyy ruokaan ja omaan

ja rohkeita avauksia niin teoreettisella

kehoon, rahapeliongelmissa puolestaan

kuin metodologisellakin kentällä.

pelaamiseen ja voittojen tavoitteluun. Molemmat voidaan nähdä stigmatisoituina ilmiöinä, joille ei välttämättä löydy ymmärrystä tai apua lähipiiristä. Ongelmat usein pyritään myös salaamaan läheisiltä. Kuten syömishäiriöyhteisöissä myös

tiede & tutkimus

Lähteet

Boniel-Nissim, M., & Barak, A. (2013). The therapeutic value of adolescents’ blogging about social–emotional difficulties. Psychological Services, 10(3), 333. Derks, D., Fischer, A. H., & Bos, A. E. (2008). The role of emotion in computermediated communication: A review. Computers in Human Behavior, 24(3), 766-785. Dias, K. (2013). The ana sanctuary: Women’s pro-anorexia narratives in cyberspace. Journal of International Women’s Studies, 4(2), 31-45. Fox, J. R., & Harrison, A. (2008). The relation of anger to disgust: The potential role of coupled emotions within eating pathology. Clinical Psychology & Psychotherapy, 15(2), 86-95. Haslam, N. (2006). Dehumanization: An integrative review. Personality and social psychology review, 10(3), 252-264. Haslam, N., & Loughnan, S. (2014). Dehumanization and infrahumanization. Annual review of psychology, 65, 399-423. Kirjoitus pohjautuu YTM Anu Sirolan vuonna 2016 valmistuneeseen pro gradu -työhön Kauneudeksi vai kuolemaksi? Sosiaalinen kategorisointi ja poikkeavuus YouTuben proanoreksia -keskusteluissa, sekä tekeillä olevan artikkeliväitöskirjan artikkeleihin, joista ensimmäinen on tällä hetkellä vertaisarvioitavana. Gradu on luettavissa osoitteessa tinyurl.com/ lq7e7zz.

Keipi, T., Näsi, M., Oksanen, A., & Räsänen, P. (2017). Online Hate and Harmful Content: Cross-National Perspectives. London & New York: Routledge. Lea, M., Spears, R., & de Groot, D. (2001). Knowing me, knowing you: Anonymity effects on social identity processes within groups. Personality and Social Psychology Bulletin, 27(5), 526-537. Moor, P. J., Heuvelman, A., & Verleur, R. (2010). Flaming on youtube. Computers in Human Behavior, 26(6), 1536-1546. Oksanen, A., Garcia, D., Sirola, A., Näsi, M., Kaakinen, M., Keipi, T., & Räsänen, P. (2015). Pro-anorexia and anti-pro-anorexia videos on YouTube: Sentiment analysis of user responses. Journal of medical Internet research, 17(11). Reicher, S. D., Spears, R., & Postmes, T. (1995). A social identity model of deindividuation phenomena. European review of social psychology, 6(1), 161198. Sirola, A. (2016). Kauneudeksi vai kuolemaksi? Sosiaalinen kategorisointi ja poikkeavuus YouTuben pro-anoreksia-keskusteluissa. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Suler, J. (2004). The online disinhibition effect. Cyberpsychology & behavior, 7(3), 321-326. Syed-Abdul, S., Fernandez-Luque, L., Jian, W. S., Li, Y. C., Crain, S., Hsu, M. H., ... & Liou, D. M. (2013). Misleading health-related information promoted through video-based social media: anorexia on YouTube. Journal of medical Internet research, 15(2), e30. Tajfel, H. (1974). Social identity and intergroup behaviour. Information (International Social Science Council), 13(2), 65-93.

ilmoitus

DIALOGIC KOULUTTAA: 8. VOIMAVARAKESKEINEN TYÖNOHJAAJAFOORUMI AULANGOLLA 8.-9.6.2017 Dr. JACOB STORCH: Organisaatiot onnistumisen konteksteina Kenelle: Työnohjaajat, prosessikonsultit ja työyhteisöjen kehittäjät. Ilmoittautuminen nyt. Lisätietoja: www.dialogic.fi tai pekka.holm@dialogic.fi tai 040-5467741

VOIMAVARAKESKEISET TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSET 2017-2019: Vaasa, Turku, Lahti ja Jyväskylä Koulutuksen järjestäjät: Dialogic yhteistyössä kesäyliopistojen kanssa. Alkavat syksyllä 2017. Lisätietoja: www.dialogic.fi – haku kaikkiin neljään nyt keväällä.

PERHE- JA PARITERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS VOIMAVARAKESKEINEN SUUNTAUS, KOULUTUKSIA ALKAA VUOSITTAIN - ESPOOSSA YHTEISTYÖSSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KANSSA - TAMPEREELLA YHTEISTYÖSSÄ OULUN YLIOPISTON KANSSA

Lisätietoja: www.dialogic.fi tai eija-liisa.rautiainen@dialogic.fi tai 050-3568777

www.dialogic.fi

kirjat

MONIULOTTEINEN VUOROVAIKUTUS Dunderfelt, Tony. (2016). Läsnäoleva kohtaaminen. PS-Kustannus: Jyväskylä. 182 s. Ovh. 39 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Janne Hiltunen

Ymmärrätkö arkista vuorovaikutusta

annettavaa lukijoille ja kuulijakunnalle. Jul-

työelämässä ja kotona? Osaatko aidosti

kaisutahtikin on usein tiheä. Ainakin tämän

kuunnella toista? Aistitko herkkiä viestejä

kirjan ja kirjoittajan kohdalla vastaus on

kohtaamisissa? Mitä oikein ihmisten väli-

“kyllä”. Tony Dunderfelt kirjoittaa ja puhuu

sessä vuorovaikutuksessa tapahtuu? Oletko

osaavasti ja oivaltavasti ihmissuhteisiin liit-

oikeasti läsnä kohtaamisissa?

tyvistä tärkeistä asioista. Olin myös tämän

Jos vastasit yllä oleviin kysymyksiin kiel-

kirjan julkistamistilaisuudessa, jossa Tony

teisesti, tämä kirja auttaa sinua vähintäänkin

Dunderfelt esitti vakuuttavasti kirjan keskeisiä

ymmärtämään, mitä kaikkea ihmisten välisiin

teemoja ja aistin, että muutkin olivat erittäin

kohtaamisiin liittyy. Se voi myös parhaim-

tyytyväisiä kuulemaansa.

millaan kehittää vuorovaikutustaitojasi.

Tony Dunderfelt on suomalainen psykologi,

Jos taas vastasit ainakin osittain “kyllä”,

luennoitsija ja tietokirjailija. Hän on toiminut

kirja on silti lukemisen arvoinen. Tämä kirja

kouluttajana ja työyhteisöjen valmentajana

sukeltaa nimittäin suoraan sosiaalipsykolo-

jo noin kolmekymmentä vuotta. Suosittuja

gian ytimeen eli ihmisten moniulotteiseen

aiheita ovat muun muassa miten luoda

vuorovaikutukseen.

iloa itselleen ja muille, itsensä johtaminen,

Julkisuudessa esiintyy koko joukko psykologeja, sosiaalipsykologeja ja muita

henkilökemia, vuorovaikutustaidot sekä ryhmäprosessin ymmärtäminen.

akateemisia luennoitsijoita, kirjailijoita ja

Kirjassa määritellään ensin sosiaalinen

konsultteja, jotka käsittelevät esimerkiksi

kenttä, joka on sanallisten ja sanattomien

ihmissuhteita. Olen usein miettinyt, onko

viestien muodostama psyykkinen eli koke-

heillä kaikilla aina järkevää ja pätevää

muksellinen tila kahden tai useamman ihmisen välillä. Tästä voi mainita esimerkkinä kahden ihmisen intensiivisen väittelyn. Siinä ympäristö ikään kuin unohtuu, on vain

¨Kirja sukeltaa suoraan sosiaalipsykologian ytimeen eli ihmisten moniulotteiseen vuorovaikutukseen.¨

kaksi väittelijää ja yhteinen keskustelun tila. Dunderfeltin mukaan sosiaalinen kenttä muodostuu viidestä eri tasosta. Ensimmäinen niistä on puheviestintä eli sanat, verbaaliset ilmaisut ja kielenkäyttö. Toinen on fyysinen viestintä, joka sisältää muun muassa eleet, ilmeet, liikkumisen, äänen eri muodot, vaatetuksen, tuoksut ja kosketuksen. Seuraavaksi voimme erottaa intuitiivisen viestinnän tason. Siihen kuuluvat käsitteet, merkitykset, tarkoitukset, ideat, ihanteet, arvot, henkiset tavoitteet, yksilöllisyys ja ydinminä. Neljäs taso on 39

kirjat tunneviestintä. Silloin puhutaan ilmapiiristä,

henkilökohtaisena suhtautumisena asioihin

fiiliksestä, tunnelmasta, tunteista ja emoo-

(esim. tykkää/inhoaa). Tunneviestinnän

tioista ja persoonallisuustyyleistä.

tulkintapuoleen kuuluvat myös sosiaali-

Lopuksi on olemassa voimien viestinnän taso, joka on ehkä näistä tasoista abstraktein.

psykologeille tutut skriptit (tunnesuodattimet) ja skeemat.

Taso pitää sisällään sellaisia asioita kuten

Viimeisenä kirja käsittelee voimien

haluaminen, tahtominen, hyväksyntä, tor-

viestintää, joka on Dunderfeltin käyttämä

junta, vietit, intohimo, seksuaalinen energia,

termi. Toisin sanoen sen voisi ilmaista

valta ja manipulointi. Kirjassa keskitytään

esimerkiksi ihmisten välisenä jännitteenä, ihmisten välisenä energiavirtana, sähköisenä väreilynä, magneettikenttänä ja vallan ilmentymänä. Voidaan puhua myös tahtojen

¨Intuitiivisessa viestinnässä aistitaan pienistä tuntemuksista ja vivahteista toisen mielentila.¨

kohtaamisesta ja taistelusta sosiaalisesta tilasta. Kun haluamme jotakin, suuntaamme psyykkisen energiamme voimakkaasti ulospäin. Filosofiassa vastaavaa kutsutaan intentionaalisuudeksi. Arkikielessä voidaan puhua aikomuksesta, halusta ja tahdosta. Näitä kaikkia on voimien viestintä. Muun muassa kuuluisa ooppera Carmen kuvaa hyvin voimien viestintää. Loppuosassa kirjaa puhutaan käytännön vuorovaikutustilanteista kuten hyvistä kokouskäytännöistä, läsnä olevasta kuuntelemisesta, tunnesolmujen avaamisesta, haitallisesta vallankäytöstä ja hyvän ilmapiirin

kolmeen viimeiseen tasoon eli intuitiiviseen,

luomisesta. Aivan lopuksi kirjoittaja vielä

tunne- ja voimien viestintään, koska muista

käsittelee yleisiä kysymyksiä vuorovaiku-

on jo paljon tietoa eri kirjoissa.

tuksesta. Niitä ovat muun muassa somen

Intuitiivisessa viestinnässä aistitaan

merkitys vuorovaikutuksessa, miten kohdata

muun muassa pienistä tuntemuksista ja

introvertti ja narsisti sekä työpaikkaromanssit

vivahteista toisen mielentila. Voimme päästä

ja telepatia.

toisen kanssa samalle aaltopituudelle tai

Kirja on mielestäni erittäin hyvä, kan-

sitten kemiat eivät kohtaa ollenkaan. Joskus

santajuinen esitys vuorovaikutuksesta. Kirja

teemme myös liian suuria johtopäätöksiä

on erittäin suositeltavaa lukemista kaikille

pienistä vihjeistä. Arkikielessä puhutaan

vuorovaikutuksesta kiinnostuneille ja must

henkisestä yhteydestä. Isossakin porukassa

sosiaalipsykologeille.

voi saada yhtäkkiä tunteen, että jonkun

Tony Dunderfeltin visiona on tehdä

kanssa synkkaa. Tähän kuuluu myös

Suomesta maa, joka tunnetaan rakentavan

äkkirakastuminen.

vuorovaikutustaidon maana. Ei mikään has-

Tunneviestintä on yksinkertaisuudessaan ilmapiirin viestintää ja erilaisia olotiloja. Esimerkiksi työpaikoilla toivotaan aina hyvää yhteishenkeä ja hyviä välejä ihmisten kanssa, mutta olemme kovin laiskoja tekemään mitään sen eteen. Tunneviestintä näkyy koko ihmisen olemuksen tunnelatauksena ja

sumpi unelma näin 100-vuotisjuhlavuonna.

kirjat

OSAATKO AJATELLA?

Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen E., Niinivaara, P., Raami, A., Vainikainen, M-P. Ajattelun taidot ja oppiminen. (2016). PS-Kustannus: Jyväskylä. 352 s. Ovh. 39 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Janne Hiltunen Kun opit ajattelemaan, opit myös

hyötyvät eniten opettajat ja ohjaajat. Kuitenkin

oppimaan. Oppiminen on meille luontaista,

jokainen ajattelunsa kehittämisestä ja oppi-

mutta oppimisen taitoja on opeteltava

mistaidoista kiinnostunut saa siitä itselleen

erikseen. Oppimisen merkitys kasvaa koko

vinkkejä, sillä sen verran laaja-alainen kirja on.

ajan nykymaailmassa ja se on elinikäistä. Jokainen meistä ajattelee ja oppii eri tavalla. Siinä teesejä, joita tämä kirja avaa. Mitä ajattelu sitten on? Tässä kirjassa ajattelun taidoilla tarkoitetaan oppiaineiden sisällöstä riippumattomia kognitiivisia taitoja. Näitä ovat muun muassa tietoinen ajattelu, looginen ajattelu, päättely, ongelmanratkaisu, hypoteesien testaus, tiedon hankinta ja sovellus sekä kyseisten ajatteluprosessien vaiheista karttuva tiedostaminen. Mitä oppiminen sitten on? Tämän kirjan oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on erottamaton osa ihmisen kasvua ihmisenä ja yhteisön hyvän elämän rakentamista.

¨Oppiminen on erottamaton osa ihmisen kasvua ihmisenä ja yhteisön hyvän elämän rakentamista.¨

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Oppimisen arvoperustaan sisältyy lisäksi käsitys sivistyksestä taitona pohtia, mikä elämässä on arvokasta, ja kykyä kohdata

Opetussuunnitelma perustuu ihmiskäsi-

elämän ristiriitoja myötätuntoisesti ja eettisesti.

tykseen, jossa keskeisellä sijalla on ihmisen ja

Tämä kirja on tarkoitettu lähinnä

kulttuurin välisten suhteiden painottaminen.

koulumaailmaan. Se antaa opettajille ja

Tarkemmin muotoillen opetussuunnitelma

kouluyhteisölle välineitä oppilaiden ajattelun

perustuu sosiaalipsykologiseen ihmiskä-

kehittämiseksi. Kirja on rakennettu vuoden

sitykseen, jossa keskeisessä osassa on

2014 perusopetuksen opetussuunnitelman

Meadin teoria. Siinä katsotaan, että ”self” ei

perusteiden ympärille, mitä kuljetetaan

ole syntymässä saatu, vaan se muodostuu

mukana kirjan edetessä. Opetussuunnitelman

ihmissuhteissa. Alussa nämä ihmissuhteet

siteeraaminen on ehkä tärkeää, mutta ikävä

tulevat lähiympäristöstä. Myöhemmin

kyllä välillä kuivahkoa. Kirjan kirjoittajat ovat

ihmisen kehitykseen vaikuttavat laajemmat

lähinnä kasvatustieteilijöitä, mutta joukosta

sosiaaliset yhteydet kuten koulu, toveripiiri

löytyy myös psykologi ja intuitiotutkija. Kirjasta

ja yhteiskunta. 41

¨Opetussuunnitelman siteeraaminen on ehkä tärkeää, mutta ikävä kyllä välillä kuivahkoa.¨ Vielä laajemmin ajatellen opetussuunnitelma

tiedostamaan omat oppimisjärjestelmänsä,

perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jossa

jolloin omaa oppimistaan voi myös ohjata.

ihminen nähdään ainutlaatuisena olentona,

Kirjassa käsitellään lukuisia eli teorioita, mutta

jolla on kyky ohjata omaa toimintaansa. Siihen

eräs keskeisimmistä on juuri tämä Demetrioun

sisältyy myös Lauri Rauhalan holististinen

teoria, joka yhdistää älykkyystutkimuksen,

ihmiskäsitys ja ajatukset tajunnallisuudesta

kognitiivisen kehityksen ja kognitiivisen

(mm. mieli), kehollisuudesta (mm. aistit) ja

psykologian teorioita ja tutkimustuloksia.

situaationaalisuudesta (mm. ympäristö).

Kirjan keskeinen ja ehdoton vahvuus on

Kirja on melko pitkä (352 sivua) ja sisältää

se, että siinä tarkastellaan ajattelua ja oppi-

paljon tietoa ajatteluun ja oppimiseen vaikut-

maan oppimista monesta eri näkökulmasta.

tavista tekijöistä. Kirjassa esitellään monen eri

Kirjoittajat näkevät nykyajan oppimisen olevan

tieteen alan näkemyksiä ja tutkimustuloksia,

sitä, että siirrytään tiedon välittämisestä ja

kuten psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa sekä

vastaanottamisesta kohti yhteistä oppijuutta

Piaget`n ja Vygotskyn ajatuksia. Esimerkiksi

ja tiedon rakentamista, mikä tarkoittaa myös

Piaget`n teoria ihmisten kognitiivisten taitojen

verkostoitumista ulospäin. Kirjan keskei-

eriasteisesta kehityksestä mahdollistaa juuri

nen sanoma on myös se, että ihmisten

monenlaisia opetuksellisia interventioita.

kognitiivisiin taitoihin voidaan vaikuttaa

Kirjassa korostetaan myös intuitiivista (omaan

opetuksellisin keinoin. Oikeat vastaukset

kokemukseen perustuvaa) ja kriittistä ajatte-

opettajan kysymyksiin eivät ole keskiössä

lua ja niiden kehittämistä. Kirjassa on myös

niin kuin ennen, vaan näiden kysymysten

paljon ajattelun taitoja kehittäviä tehtäviä,

monipuolinen pohtiminen.

pohdintoja ja harjoituksia.

Toivottavasti viime aikaisissa koulutuksen

Kirjassa käsitelty Demetrioun kognitii-

resursseja ja koulujen työrauhaa koskevissa

visen kehityksen teoria sisältää sekä mielen

keskusteluissa päästään yhteisymmärrykseen,

rakenteen että sen kehityksen. Teorian mukaan

sillä kyllä Suomen pärjääminen maailmanta-

mielemme koostuu keskusjärjestelmästä ja

loudessa perustuu ennen kaikkea korkeaan ja

sen lisäksi useista eri kognitiivisten toimintojen

laadukkaaseen koulutustasoon. Sen edelleen

alajärjestelmistä. Kaikkien näiden järjestelmien

kehittämiseen tämä kirja antaa hyviä eväitä.

toimintaa säätelee tietoisuusjärjestelmä, jota voidaan kutsua myös metakognitioksi. Ajattelutaitojen kehitykseen vaikuttaa ihmisen uskomus- ja käsitysjärjestelmiin vaikuttaminen, jolla pyritään estämään haitallisia uskomuksia sekä oppimista vaikeuttavia käsitysten syntymistä. Tärkeää on oppia hallitsemaan omaa oppimistaan ja pyrkiä

ilmoitus

Sateen j채lkeen nousee nuori ruoho, sateen j채lkeen aukeavat yrttien v채kev채t silmut. Arvo Turtainen, 1944