Sosiaalipsykologi 2015 2 by Suomen sosiaalipsykologit ry

2/2015 Suomen sosiaalipsykologit ry:n lehti

s.15 Miten erottautua työelämässä sosiaalipsykologina? s.29 Lapsen hyvinvoinnin lähteillä s.40 Työssä jaksaminen organisaatiomuutoksissa

2/2015

TÄSSÄ NUMEROSSA s. 3

s. 4

s. 6

s. 8

Päätoimittajain kynästä

Puheenjohtajan ajankohtaiset

Tieteen kentältä

Välihuomioita

s. 18

s. 24

s. 28

Haastattelu – Annika Räsänen

Kirjat

Lapsen hyvinvointimalli, kouluhyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa

Päätoimittajat: Mia-Marisa Ranta ja Juha Savolainen Osoitteenmuutokset: Omatoimisesti nettisivuillamme www.sosiaalipsykologit.fi tai ilmoitus osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

s. 11

s. 14

”Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!”

Viisi keinoa erottautua sosiaalipsykologina työelämässä

s. 40 Hyvinvoivana läpi työuran ja organisaatiomuutosten

Seuraava lehti: Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2016. Artikkelit, palautteet ja uutisvinkit osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi. Ilmoitushinnasto: (harmaasävyiset sisäsivuilla) Koko sivun ilmoitus 250 € Puolen sivun ilmoitus 175 € Kannen kuva: ©iStock.com/MACIEJ NOSKOWSKI Sisäkannen kuva: ©iStock.com/Kuzma Taitto: Philippe Cam (tresadenn@gmail.com) ISSN 2323-847X (Painettu) ISSN 2323-8488 (Verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJAIN KYNÄSTÄ Mia-Marisa Ranta ja Juha Savolainen

Hyvä lukija! Uudistuneen Sosiaalipsykologi-lehden toisessa

kertoo työstään Suomen Mentorit ry:ssä, joka pyrkii

numerossa tarkastellaan hyvinvointia kahden tuoreeseen

mentoritoiminnallaan vastaamaan korkeakoulutettujen

väitöskirjatutkimukseen perustuvan tiedeartikkelin voimin.

nuorten työllistymisongelmaan.

Jaana Minkkisen kesällä tarkastetussa väitöskirjassa

Lisäksi palaamme vielä Suomen sosiaalipsykologit

esitellään kokonaisvaltainen lasten hyvinvointimalli

ry:n keväiseen illallisjuhlaan, joka sujui leppoisan

sekä analysoidaan lasten emotionaalista hyvinvointia

juhlavissa tunnelmissa ravintola Sipulissa Helsingissä.

ja sosiaalisia suhteita alakoulussa. Krista Pahkinin

Tuttuun tapaan tuoreesta numerosta löytyvät myös

väitöskirja taas pureutuu työssä jaksamiseen ja

lyhyet tiivistelmät tuoreista ja mielenkiintoisista

työhyvinvointiin organisaatiomuutoksissa.

sosiaalipsykologisista tutkimuksista sekä kirja-arvosteluja.

Työn teemaa jatkaa Soili Peltola, joka tekstissään

Antoisia lukuhetkiä! Palautetta uudistuneesta lehdestä

käsittelee aina yhtä paljon keskustelua herättävää

ja sen sisällöstä voi lähettää edelleen sähköpostitse

ja tärkeää teemaa: mitkä ovat sosiaalipsykologin

osoitteeseen info@sosiaalipsykologit.fi.

keinot erottautua ja tuoda osaamistaan esille organisaatioissa? Henkilöhaastattelussa Annika Räsänen

Juha Savolainen ja Mia-Marisa Ranta Päätoimittajat

¨Erityisesti vaikeina aikoina ja vaikeissa kysymyksissä on tärkeää, että keskustelu on mahdollisimman monipuolista ja rakentavaa.¨

puheenjohtajan ajankohtaiset

VAIKEINA AIKOINA TARVITAAN MYÖS SOSIAALIPSYKOLOGISTA YMMÄRRYSTÄ

Kuluneena vuonna on vietetty Suomen sosiaalipsykologit ry:n 20-vuotisjuhlavuotta. Toukokuussa

ja uskon, että sosiaalipsykologeilla olisi dialogiin paljonkin annettavaa.

virstanpylvästä juhlittiin Helsingissä ravintola Sipulissa järjestetyssä illallisjuhlassa. Yhdistyksen kevätkokous

Suomen sosiaalipsykologit ry:n juhlavuosi lähestyy

maaliskuussa puolestaan päätti juhlistaa merkkivuotta

pikkuhiljaa loppuaan ja juhlahumu alkaa hieman hiljen-

kutsumalla yhdistystä perustamassa olleen VTT Liisa

tyä. Voit tavata yhdistyksen edustajat kuitenkin vielä

Eräsen yhdistyksen kunniajäseneksi. Juhlan kunniaksi

Sosiaalipsykologian päivillä Kuopiossa 26.-27.11., missä

myös Sosiaalipsykologi-lehti uudistui ja kevään lehti oli

olemme paikalla yhdistyksen ständillä. Edessä ovat lisäksi

muhkea 20-vuotisjuhlanumero, johon oli koostettu mm.

perinteiset sosiaalipsykologien pikkujoulut, joita vietetään

yhdistyksen historiikki sekä paljon muuta mielenkiintoista

tiistaina 8.12. Helsingissä ravintola Vltavassa, kaupungin

sisältöä. Syksyllä on järjestetty lisäksi AfterWork-tilaisuus

sydämessä. Tule päättämään juhlavuosi kanssamme

alustajanaan sosiaalista mediaa väitöskirjaansa varten

tuolloin sekä viettämään iloista iltaa sosiaalipsykologi-

tutkinut sosiaalipsykologi Suvi Uski.

tovereiden seurassa (lisätietoja sivulta 10)!

Samaan aikaan, kun Suomen sosiaalipsykologit ry:ssä on vietetty juhlavuotta iloisissa tunnelmissa, Suomen talouden tila ja tulevaisuuden näkymät ovat synkentyneet

Mia-Marisa Ranta Puheenjohtaja

jatkuvasti. Työttömyys lisääntyy, media syytää uutisia alati kasvavasta yhteiskunnallisesta epävarmuudesta ja tunnelma on monella tapaa levoton. Yleisen ilmapiirin kiristyminen ja esimerkiksi työmarkkinoiden vastakkainasettelun syveneminen sekä turvapaikanhakijoihin kohdistunut pelko, vihapuhe ja jopa väkivaltaiset teot ovat huolestuttaneet monia sosiaalipsykologeja. Mielestäni keskusteluun kaivataan myös sosiaalipsykologista ymmärrystä hyvästä työelämästä, ihmisten yhdessä toimimisesta, yhteisöjen hyvinvoinnista, kulttuurien kohtaamisesta ja rauhanomaisesta yhteiselosta. Suomalaisen yhteiskunnan kiperien kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja myös sosiaalipsykologien ääntä. Haluan kannustaa sosiaalipsykologeja rohkeasti osallistumaan ja tuomaan oman asiantuntemuksensa tähän keskusteluun, jossa etsitään vastauksia edessämme oleviin vakaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Erityisesti vaikeina aikoina ja vaikeissa kysymyksissä on tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman monipuolista ja rakentavaa, 5

tieteen kentältä Koonneet: Mia-Marisa Ranta ja Tiiu Veiler

SUKUPUOLI, LUOKKA JA LUTKADISKURSSI Michiganin ja Kalifornian yliopistojen tutkijat haastattelivat 53:a yliopistossa opiskelevaa naista sekä hyödynsivät etnografista lähestymistapaa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin huorittelua ja lutkittelua (slut shaming) naisten puheessa. Naisten harjoittamaa lutkittelua pidetään usein eräänlaisena sisäistettynä alistamisena, mutta tutkijoiden mukaan näkökulma vähättelee naisten toimijuutta sekä heidän yhteiskunnallisen asemansa merkitystä ilmiön taustalla. Tutkijat havaitsivat, että lutkadiskurssin (slut discourse) käyttö oli yhteydessä puhujien yhteiskuntaluokkaan. Yliopistokampuksella korkeaa statusta nauttivat naiset, jotka kuuluivat yleensä ylempään yhteiskuntaluokkaan, käyttivät lutkadiskurssia ”roskaväestä” erottautumiseen ja itsensä esittämiseen tyylikkäänä naisena (”classy vs. trashy”). Matalan statuksen naiset alemmista yhteiskuntaluokista puolestaan hyödynsivät lutkadiskurssia osoittaakseen halveksuntaansa ”rikkaita ämmiä” kohtaan (”nice vs. bitchy”). Lutkadiskurssissa tuotettiin siis eroa määrittelemällä hyvää ja huonoa naiseutta ja sitä kautta moraalista ja seksuaalista paremmuutta. Tämä eronteko oli läheisesti yhteydessä yhteiskuntaluokkaan ja luokkarajojen rakentamiseen. Armstrong, E. A., Hamilton, L. T., Armstrong, E. M., & Seeley, J. L. (2014). ‘‘Good Girls’’: Gender, Social Class, and Slut Discourse on Campus. Social Psychology Quarterly, 100-122.

KOGNITIIVISEN PROSESSIN TEHOKKUUS SOSIAALISESSA VERTAILUSSA MEDIAN VÄLITTÄMIIN KUVIIN Kun nainen vertailee itseään median laihuutta ihannoiviin kuviin, tyypillisiä seurauksia ovat omaa ulkonäköä koskevan arvion heikkeneminen ja negatiivisten tunteiden lisääntyminen. Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko nämä prosessit tehokkaita mentaalisia prosesseja, jotka vaativat vain vähän kognitiivisia resursseja, vai ovatko ne kognitiivisesti vaativampia. Jos vertailu sosiaalisen median kuviin on tehokasta, pitäisi löytyä todisteita siitä, että ne ilmenevät, vaikka kokeeseen osallistujat keskittyvät samanaikaisesti toiseen kognitiivisia resursseja vaativaan tehtävään. Kahdessa kokeessa (N=116) ja (N=177) kanadalaiset naisopiskelijat katsoivat mediakuvia. Yhtä ryhmää rasitettiin kognitiivisesti pyytämällä heitä muistamaan monimutkainen kahdeksanlukuinen numerosarja samalla, kun he katsoivat kuvia. Toista ryhmää pyydettiin muistamaan hyvin yksinkertainen kahdeksanlukuinen numerosarja. Arvio omasta ulkonäöstä ja negatiivisen tunnetilan tasot mitattiin ennen ja jälkeen altistumista kuville. Kuvat vaikuttivat kognitiivisesti ei-rasitettujen osallistujien arvioon itsestään ja tunteistaan, mutta samanlaista vaikutusta ei saatu rasitettujen ryhmässä. Tutkimuksessa ei saatu tukea sille, että sosiaalinen vertailu olisi tehokas prosessi, vaan tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että sosiaalinen vertailu vaatii kognitiivista työtä. Want, S., Botres, A., Vahedi, Z., & Middleton, J. (2015). On the Cognitive (In)Efficiency of Social Comparisons with Media Images. Sex Roles, 1-14.

tieteen kentältä

ONKO HENKINEN PONNISTELU TARTTUVAA? Lehdessä Psychonomic Bulletin and Review julkaistu tutkimus selvitti, onko henkinen ponnistelu (mental effort) tarttuvaa: jos lähellä oleva henkilö ponnistelee vaikean tehtävän parissa, vahvistaako se automaattisesti omaa keskittymistasoa. Toisen ihmisen läsnäolo voi vaikuttaa tehtävästä suoriutumiseen. Epäselvää kuitenkin on vielä se, riippuuko suoritus siitä, mitä tämä toinen ihminen tekee. Kaksi osallistujaa (A ja B) suoritti kognitiivisia resursseja vaativan tehtävän, jonka vaikeutta manipuloitiin valikoivasti osallistujalle A joko helpoksi niin, että sen suorittaminen vaati vähäisiä henkisiä ponnisteluja tai vaikeaksi niin, että se vaati suuria ponnisteluja. Vaikka tällä manipuloinnilla ei ollut merkitystä osallistujan B tehtävään, oli huomattavissa, että B ponnisteli enemmän, kun A suoritti vaikeaa tehtävää verrattuna asetelmaan, jossa A suoritti helppoa tehtävää. Toisessa kokeessa saatiin samansuuntaisia tuloksia, vaikka osallistujat eivät nähneet toistensa tehtäviä. Tutkimuksen tulokset antavat tukea oletukselle henkisen ponnistelun tarttumisesta. Desender, K., Beurms, S., & Van den Bussche, E. (2015). Is mental effort exertion contagious? Psychonomic Bulletin & Review, 1-8.

HARJOITTAVATKO OIKEUDENMUKAISEEN MAAILMAAN USKOVAT HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ? Laurent Bègue Grenoblen yliopistosta tutki, miten uskomus siitä, että maailma on oikeudenmukainen, vaikuttaa rahan lahjoittamiseen hyväntekeväisyyteen. Tutkimuksessa 805 ranskalaista täytti kyselyn, jossa mitattiin itseen kohdistuvaa uskomusta maailman oikeudenmukaisuudesta (just world beliefs for self, BJW). Kyselyn täyttäneet saivat palkkion osallistumisestaan tutkimukseen ja heille tarjottiin mahdollisuutta lahjoittaa osa rahasta väkivallan uhreja tukevalle järjestölle. Vastaajista 65,4 prosenttia luovuttikin rahaa hyväntekeväisyyteen, ja lahjoitusten mediaani oli 3,09 euroa. Oikeudenmukaiseen maailmaan uskominen korreloi positiivisesti lahjoitetun rahamäärän kanssa. Positiivisesti korreloivat myös koulutustaso ja ikä, kun taas masennusoireet korreloivat negatiivisesti. Naiset lahjoittivat keskimäärin euron enemmän kuin miehet; vastaava ilmiö on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa. Usean muuttujan regressioanalyysissä kävi ilmi, että uskomus maailman oikeudenmukaisuudesta oli yhteydessä rahan lahjoittamiseen hyväntekeväisyyteen myös silloin, kun sukupuoli, ikä, koulutustaso ja masentuneisuus otettiin yhtä aikaa huomioon. Tutkimuksessa osoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, että uskomus oikeudenmukaiseen maailmaan on yhteydessä prososiaaliseen käyttäytymiseen. Tutkija kuitenkin huomauttaa, että vaikutuksen koko on pieni, mikä on tyypillistä altruismia käsitteleville tutkimuksille. Bèguen mukaan tuloksia voi silti pitää merkittävinä, kun otetaan huomioon altruistisen käytöksen ennustamisen vaikeus. Bègue, L. (2014). Do just-world believers practice private charity? Journal of Applied Social Psychology, 71-76.

välihuomioita

VAIVATTOMASTI VERKOSSA? Teksti: Reeta Laakso / Kuva: ©iStock.com/badmanproduction

Muutettuani pieneen saksalaiskaupun-

Odotettuani viikkoja vastausta viestiin

kiin kohtasin ilmiön, joka kerran oli tuttu,

menin vapaaehtoisjärjestön toimistolle ja

mutta silti nyt niin vieras. Ja raivostuttava.

sain saman tien apuja mietteisiini.

Netissä ei ollutkaan enää kaikkea. Ihan kuin ennen vanhaan.

Jossakin vaiheessa katse kääntyi yritysimagoa pilaavista nettisivuista pei-

Vuosien varrella olin huomaamattani

liin. Mistä lähtien olen ollut ihminen, joka

totutellut siihen, että asia kuin asia hoitui

haluaa istua kyyryssä sohvalla ja saada

verkossa muutamalla napinpainalluksella.

kaiken tekemättä mitään? Olenko antanut

Ja yhtäkkiä klikkaukset olivatkin tehottomia.

Internetin tehdä minusta vaativan valittajan,

Missä ravintolassa on parasta lounasta?

jolle googletus on selvittämisen synonyymi?

Moneenko asti se on auki? Missä täällä on

Ja mikä on saanut minut vieraantumaan

kuntosaleja? Ja pitääkö ihan oikeasti mennä

elämästä, joka kerran oli normaalia?

virastoon asti selvittämään muuttoasioita? HÄMÄÄVÄ HELPPOUS TOIVOMIINI AIHEISIIN LIITTYVIÄ HAKUTULOKSIA: NOLLA

Internet tarjoaa vastauksia niitä pyytävälle. Se tekee monesta asiasta

Jos etsimäni nettisivut löytyivätkin,

helpompaa, vaivattomampaa. Vaivatto-

niiden taso muistutti kotisivukoneella

muus liittyy sanana hyvinvointiin, vaivojen

tekemääni luomusta vuosituhannen vaih-

puuttumiseen. Kun arjen asiat hoituvat

teesta. Nettisivujen heikko visuaalinen

helposti, koetaan, että on hyvä olla ja voi

anti oli minulle selvä merkki palveluiden

keskittyä olennaiseen. Mutta käänsikö

tasosta. Menetin lopullisesti malttini, kun

vaivattomuus meille jossakin vaiheessa

toiminnassa olevan kuntosalin viimeisin

selkänsä?

päivitys oli ”hyvää joulua 2011”. Välkkyvällä

Voisiko nykyään nimenomaan vaivannäkö

värifontilla. Kuka haluaa käydä tuollaisessa

olla askel onneen? Huomaisimmeko tuskailla

paikassa? Ettekö ymmärrä miten tärkeää

selvittämisen vaikeutta, jos hyödyntäisimme

on, että tietoa on saatavilla?

useammin muita reittejä tiedonhaussa?

Toiseen liikuntakeskukseen lähetin

Entä mitä tarkoittaa sosiaalisten suhteiden

sekä sähköpostia että Facebook-viestin.

ja yhteisöllisyyden kannalta, kun ei tarvitse

En koskaan saanut vastausta enkä koskaan

koskaan kysyä mitään ihmiseltä, joka on

aloittanut salilla käymistä. Jos viestintä ei

tässä ja nyt?

toimi, ei toimi varmaan laitteetkaan.

Kun naapuri on luontevin lähde

Myöhemmin otin itseäni niskasta

kysyä lähimmän postin sijaintia, ehkä

kiinni. Listaa tuntematta menin suoraan

tulemme samalla vaihtaneeksi muutaman

ravintolaan ja sain ruokaa. Virasto otti minut

ylimääräisenkin sanan. Ehkä saan posti-

vastaan ystävällisenä ja vähäjonoisena. Etsin

luukussa kummittelevan sukunimen tilalle

harrastuksia lehtimainosten perusteella.

tuttavan. Jonain päivänä ystävän. Ehkä

välihuomioita sama naapuri uskaltaa kysyä, voinko olla kuumeisen lapsen kanssa kauppareissun ajan. Ehkä useampi ihminen säästyisi yksinäisyydeltä tietäessään, että minä tarvitsen ja minua tarvitaan.

¨Mistä lähtien olen ollut ihminen, joka haluaa istua kyyryssä sohvalla ja saada kaiken tekemättä mitään?¨

Sosiaalipsykologien pikkujoulut ti 8.12.2015 Helsingissä

Hyvä sosiaalipsykologi, tervetuloa viettämään sosiaalipsykologien pikkujouluja ravintola Vltavan Havelkabinettiin (Elielinaukio 2, Helsinki) tiistaina 8.12. klo 18! Tarkoituksena on nauttia ravintolan antimista, tutustua ja vaihtaa kuulumisia. Yhdistys tarjoaa glögit, halutessasi voit syödä tai nauttia virvokkeita omakustanteisesti. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja seuraan voi lyöttäytyä myöhemminkin illan aikana. Lämpimästi tervetuloa!

katsaus

”JA MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA!” – Suomen sosiaalipsykologit ry juhli kaksikymppisiään rennon juhlavasti Teksti: Mia-Marisa Ranta / Kuvat: Suomen sosiaalipsykologit ry

uorekkaan aikuisiän saavuttanut Suomen sosiaalipsykologit ry vietti 20-vuotisjuhliaan iloisissa merkeissä Helsingissä toukokuussa. Illan aikana yhdistyksen 20-vuotista taivalta juhlittiin arvoisellaan tavalla. Vieraat pääsivät nauttimaan juhlavasta illallisesta, puheista, musiikista ja yllätysohjelmasta. Musiikista vastasi Juvenalia-kuoron mieskvartetti.

Kaikkiaan 24 iloista juhlavierasta juhli Suomen sosiaalipsykologit ry:n 20-vuotista taivalta ravintola Sipulissa Helsingissä järjestetyssä illallisjuhlassa lauantaina 9.5.2015. Tunnelma oli lämmin ja illan aikana kuultiin puheet niin yhdistyksen nykyiseltä puheenjohtajalta, entiseltä ja samalla historian ensimmäiseltä puheenjohtajalta, kunniajäsen Liisa Eräseltä kuin juhlavieras Petri Toiviaiselta. Valtiotieteiden tohtori Eränen kertoi puheessaan yhdistyksen alkuajoista ja kiitti yhdistystä huomionosoituksesta yhdistyksen kutsuttua hänet kunniajäseneksi. Neuvottelupäällikkö Toiviainen puolestaan lausui juhlassa Yhteiskuntaalan korkeakoulutetut ry:n tervehdyksen 20-vuotiaalle Suomen sosiaalipsykologit ry:lle ja muistutti, että vaikka yhdistykset ovat eri-ikäisiä, molempien perustamisen taustalla ovat vaikuttaneet samat syyt: halu edistää tutkinnon suorittaneiden asemaa ja tehdä tunnetuksi heidän monipuolista osaamistaan.

katsaus Ruokailun lomassa saatiin nauttia monipuolisesti musiikista. Juvenalia-kuoron mieskvartetti esitti sekä perinteisen juhlavaa että vapaamuotoisempaa ohjelmistoa ja sai yleisöltä innokkaat suosionosoitukset. Alkumalja nostettiin Metsämiehen juomalaulun siivittämänä ja myöhemmin illan aikana kuultiin esimerkiksi Beatlesiä. Yhdistyksen kunniajäseneksi kutsuma Eränen sai kvartetilta kauniin serenadin sekä yhdistykseltä kukkakimpun ja kunniakirjan kiitoksena yhdistyksen päämäärien eteen tekemästään ansiokkaasta työstä. Illallisen jälkeen oli vuorossa hieman yllätysohjelmaa ja juhlijoita hauskuutettiin sosiaalipsykologisella tietovisalla. Kilpailijat olivat selvästi tehneet kotiläksynsä, sillä kinkkisimmätkään kysymykset eivät säikäyttäneet visailijoita. Leikkimielinen kilpailu oli äärimmäisen tiukka ja visailun päättänyt luovuustehtävä, jossa kilpailijat saivat maalailla Suomen sosiaalipsykologit ry:n tulevaisuutta, osoittautui ratkaisevaksi. Luovuustehtävän vastauksista päätellen Suomen sosiaalipsykologit ry:llä näyttäisi olevan edessään loistava tulevaisuus! Visailun voittajaksi suoriutui lopulta professori Klaus Helkaman pöytäkunta ja voittajajoukkue palkittiin tietysti sosiaalipsykologisin silmälasein.

katsaus

Loppuillasta oli vuorossa vapaata seurustelua. Tilan täyttänyt iloinen puheensorina ja vilkas keskustelu pöydissä kertonee illan onnistumisesta. Yhdistys saatettiin siis arvoisellaan tavalla uudelle vuosikymmenelle! Seuraavan kerran pyöreitä juhlitaankin vuonna 2025. Missä lienee yhteinen yhdistyksemme tuolloin? Aika näyttää, mutta toivottavasti sosiaalipsykologiyhteisö pitää yhtä seuraavatkin kymmenen vuotta ja kerääntyy tuolloinkin viettämään juhlapäivää yhtä iloisissa merkeissä! 13

näkökulma

VIISI KEINOA EROTTAUTUA SOSIAALIPSYKOLOGINA TYÖELÄMÄSSÄ Teksti: Soili Peltola / Kuva: ©iStock.com/Rawpixel Ltd

uomen sosiaalipsykologit ry:n vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan sosiaalipsykologin tutkinto tuottaa vastaajien mielestä useita työelämässä tarpeellisia akateemisia perustaitoja, kuten kriittistä ajattelua ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Sen sijaan vastaajilla näytti olevan jokseenkin epävarma käsitys siitä, mitä itse kukin varsinaisesti osaa olemalla nimenomaan sosiaalipsykologi. Miten sosiaalipsykologi eroaa organisaation muista asiantuntijoista ja millä keinoilla osaamisen voi saada esille käytännön tasolla?

Työelämän suurin ongelma on organisaatioiden suppea ja yksipuolinen näkökulma omaan toimintaansa. Yritysten näköaloja kaventaa esimerkiksi luottamus aiempien vuosien menestyksen sekä asiakkaiden uskollisuuden ja henkilöstön sitoutuneisuuden jatkumiseen. Ja vaikka tarve muuttaa toimintaa olisi jo havaittu, muutosten vieminen käytäntöön voi aidosta halusta huolimatta olla vaikeaa. Sosiaalipsykologin tärkein erottautumiskeino työelämässä onkin organisaation näkökulmien avartaminen. Hän pystyy omalla osaamisellaan tekemään itsestään selvinä pidetyt uskomukset näkyviksi ja

¨Sosiaalipsykologin tärkein erottautumiskeino työelämässä on organisaation näkökulmien avartaminen.¨

tarjoamaan uusia lähtökohtia muutosta vaativiin tilanteisiin. Sosiaalipsykologi on parhaimmillaan luottamusta herättävä

Uusia näkökulmia tarvitaan erityisesti

asiantuntija, joka havahduttaa, kysyy,

muutostilanteissa. Suuret organisaatiot

kuuntelee ja ottaa muut mukaan. Hän

vaihtavat suuntaa hitaasti ja useimmiten

näyttää, että vaihtoehtoja on todellakin

vasta sitten, kun on äärimmäinen pakko.

olemassa.

Ennen kuin kuilun reuna tulee liian lähelle,

voi olla avartavaa tarkistaa kurssia säänESITÄ YLLÄTTÄVIÄ NÄKÖKULMIA

nöllisesti kääntämällä katse päinvastaiseen suuntaan: vastakohtiin. Entä jos asia

Sosiaalipsykologia kehittää kykyä

olisikin aivan päinvastoin kuin mitä tähän

ymmärtää organisaatioiden ja työyhteisöjen

mennessä juuri tässä organisaatiossa ja

ilmiöitä ja ohjaa muiden yhteiskuntatieteiden

juuri tästä asiasta on oletettu ja ajateltu?

tavoin tarkastelemaan niitä kriittisesti. Kriittisen ajattelun käyttökelpoisimpia lopputuloksia ovat odottamattomat ja yllättävät näkö-

HAASTA PERUSOLETUKSET

kulmat työyhteisön sinnikkäisiin ongelmiin

Yllättäviä havaintoja voi syntyä myös

ja haasteisiin. Sosiaalipsykologi pystyy

tarkastelemalla itsestään selvinä pidettyjä

jo pelkästään teoriatiedollaan tuomaan

uskomuksia, joiden varaan organisaation

keskusteluihin virkistäviä ajatuksia, joiden

toiminta on rakennettu. Perusoletukset

avulla ongelman määrittely ja ratkaiseminen

kertovat siitä, millaisten linssien läpi eri-

saavat uutta vauhtia.

tyisesti henkilöstöä ja asiakkaita arvioidaan. 15

näkökulma

¨Sosiaalipsykologin tutkimusosaaminen kiteytyy yritysten arjessa kysymysten esittämiseen, vastausten kuuntelemiseen ja tulkintojen jäsentämiseen.¨ Mielenkiintoinen kohde perusoletusten

ja tulkintojen jäsentämiseen. Ilman luotet-

pohdiskelulle ovat yritysten arvot. Tällä het-

tavasti kerättyä tietoa ja sen analysointia

kellä erityisen suosittuja arvoja ovat yrittäjyys

voi olla hankala esittää uutta tai argumen-

ja asiakaslähtöisyys. Mutta mitä yrittäjyys

toida poikkeavien vaihtoehtojen puolesta.

käytännössä tarkoittaa, mihin henkilöstön

Ilman oivaltavia johtopäätöksiä voi jäädä

tulisi käyttää sitä ja kenen intressejä se

hämärän peittoon, miten henkilöstöä ja

palvelee? Entä ovatko asiakkaiden toiveet

asiakkaita koskeva ymmärrys siirretään

ja tarpeet organisaatiolle aidosti tärkeitä

konkreettiseksi toiminnaksi.

ja onko niitä ylipäätään mahdollista huo-

Kysymyksiä esittämällä ja vastauksia

mioida käytännön vuorovaikutustilanteissa

kuulemalla tuotetaan tiedon ja ymmärryksen

asiakkaiden kanssa?

lisäksi myös yhteenkuuluvuuden tunnetta

työyhteisössä. Sen vuoksi on erityisen KYSY JA KUUNTELE

tärkeää miettiä, keneltä ylipäätään kysyy ja keneltä kaikilta kysyy. Kysymättä jättä-

Sosiaalipsykologin tutkimusosaami-

minen voi olla oman rohkeuden puutetta

nen kiteytyy yritysten arjessa kysymysten

tai liiallista omiin oletuksiin luottamista. Se

esittämiseen, vastausten kuuntelemiseen

voi pahimmillaan olla myös syrjinnän ja

näkökulma kiusaamisen muoto, joka sulkee yksittäi-

siihen. Kysyjä puolestaan altistaa omat

siä jäseniä organisaation keskustelujen

näkökantansa muiden arvioinnille, jotta

ulkopuolelle.

oma idea kehittyisi parempaan suuntaan.

Kirjoittaja on VTT, KTM ja AVAA OVIA KUTSU YHTEISTYÖHÖN sosiaalipsykologi vuodesta 2008. Kirjeenvaihto Työelämässä arvostetaan ja mitataan Oman työuran onnistumista voi arvioida kirjoittajalle: soili. ennen kaikkea yksilösuorituksia ja pidetään monin keinoin: kuinka mielenkiintoista työtä peltola@gmail. com itsestään selvänä, että niitä optimoimalla teen, kuinka korkeassa asemassa olen,

ja niistä palkitsemalla saavutetaan paras

miten paljon tienaan? Uraa voi arvioida

kokonaistulos. Yhteistyön merkitystä on

myös siltä kannalta, miten hyvin on pystynyt

kuitenkin ryhdytty painottamaan aiem-

tarjoamaan muille mahdollisuuksia tehdä

paa enemmän. Yhteistyö kokoaa yhteen

sellaista työtä, jossa he ovat parhaimmillaan,

organisaation osaamisen, joka koostuu

suorastaan loistavat. Mahdollisuuksien

asiantuntevista ja taitavista yksilöistä

ovia voi avata joka päivä ja siitä meidät

sekä heidän panoksestaan organisaation

muistetaan jälkikäteen todennäköisesti

menestyksen eteen.

parhaiten.

Ryhmäprosessien asiantuntijana

Tämän kirjoituksen perusoletuksena

sosiaalipsykologi tietää yhteistyön ja toi-

on se, että useimpien organisaatioiden

mivien sosiaalisten suhteiden merkityksen

tavoitteena on muuttua, mieluiten nopeasti.

yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Jos työskentelet organisaatiossa, joka haluaa

Yhteistyö alkaa siihen kutsumalla. Yksi

sen sijaan ylläpitää nykytilaa, poikkeavat

toimivimmista yhteistyöhön kutsuvista

näkökulmat eivät välttämättä herätä suurta

kysymyksistä on: ”Mitä mieltä olet?”

innostusta. Erottautumiskeinot ovat myös

Kysymys kertoo toiselle osapuolelle, että

pelkkää tekniikkaa, koska niiden varsinaisen

kysyjä arvostaa hänen näkemystään sekä

sisällön tuotat sinä itse siinä työyhteisössä

tunnustaa hänen osaamisensa ja luottaa

ja niissä organisaatiorakenteissa, joissa teet töitä.

Nimi:

Koulutus:

Työ:

Harrastukset:

Annika Räsänen

VTM, sosiaalipsykologia 2012

Projektipäällikkö Koira Manun Suomen Mentorit kanssa koirakoulua ry:ssä ja ulkoilua

haastattelu

SOSIAALIPSYKOLOGINA SUOMEN MENTOREISSA Teksti: Juha Savolainen / Kuva: Marissa Tammisalo

osiaalipsykologi Annika Räsänen toimii projektipäällikkönä Suomen Mentorit ry:ssä. Haastattelussamme Annika kertoo ajatuksiaan sosiaalipsykologian opinnoista ja työnäkymistä sekä työstään Suomen Mentoreissa.

Miten päädyit opiskelemaan sosiaalipsykologiaa? Olin jo lukiossa kiinnostunut psykologiasta - perinteinen reitti varmasti monelle sosiaalipsykologiaa pääaineena lukeneelle. Sosiaalipsykologiassa kiehtoi ihmisen identiteetin rakentuminen osana yhteisöä. Miten paljon sosiaalinen vaikuttaa yksilöön ja kehitykseen, ja missä määrin taas esimerkiksi genetiikka ja synnynnäinen persoona? Nämä teemat kiinnostavat edelleen, ja olen iloinen, että tein aikanaan hyvän valinnan lähteä opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Valmistuin vuonna 2012 Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Mitä ajatuksia sinulle jäi opiskeluajasta? Sosiaalipsykologian opintoja on välillä moitittu kovin teoriapainotteisiksi ilman todellista työelämärelevanssia. Mielestäni opinnoissa voisi käsitellä enemmän työelämään liittyviä teemoja. Muistan kyllä käyneeni myös Sosiaalipsykologian teoriat työelämässä –luentosarjan, joka oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Lisäksi oli tarjolla mm. minimentorointia, joten ei voi väittää, ettei tätä puolta olisi ollenkaan, mutta on hyvä pitää yllä yhteyksiä alumneihin ja kuulostella myös sosiaalipsykologien kuulumisia opintojen päätyttyä. Osalle opiskelijoista on haaveena myös tutkijan ura, johon koulutuksemme antaa mielestäni erittäin hyvät eväät. Lisäksi asiasisällöt ovat olleet opetuksessa aina kiinnostavia, vaikka aika paljon on joutunut myös pänttäämään kirjatenttejä varten. Keskustelimme opintojen aikana paljon sosiaalipsykologisista teorioista opiskelukavereiden kanssa, ja se oli mielestäni yksi parhaista anneista koko opiskelussa. Sain opiskeluajoilta paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa 19

haastattelu pidämme edelleen yhteyttä ja pidämme mm. sosiaalipsykologisia viini-iltoja ja muita tapaamisia. Uusille opiskelijoille suosittelen lämpimästi tutustumista ainejärjestömme Statuksen toimintaan. Kannattaa ehdottomasti mennä mukaan yhteisiin tilaisuuksiin, sillä sieltä löytää helposti samanhenkisiä ihmisiä, joista saa parhaimmillaan erittäin hyvän vertaisverkoston, heijastuspintaa omille ajatuksille opiskeluista ja myöskin tuki- ja sparrausverkostoa tulevaa työelämää silmällä pitäen.

Miten evästäisit tuoretta sosiaalipsykologia? Meitä sosiaalipsykologeja on suhteellisen vähän, ja aina on ilo kuulla ja tavata kollegoita erilaisissa yhteyksissä. Jokainen sosiaalipsykologiaa pääaineenaan lukenut edustaa myös omalta osaltaan koulutustamme, ja koen, että meillä on paljon annettavaa työelämässä. Keskeistä on ihmisten kokonaisvaltainen ymmärtäminen erilaisissa yhteisöissä ja rooleissa. Yksilöpsykologisen näkökulman lisäksi on arvokasta ymmärtää erilaisten organisaatiokulttuureiden, rakenteiden ja ryhmädynamiikan vaikutusta mm. arvojen, emootioiden, päätöksenteon ja asenteiden muodostumisessa. Nämä teemat ovat keskiössä työelämässä ja vaikuttavat paljon myös johtamiskäytäntöihin.

Entä miten päädyit nykyiseen työhösi? Pääsin opiskeluaikanani tekemään projektiluontoisesti tutkimusassistentin tehtäviä erääseen tutkimusprojektiin oppiaineessamme. Jossain vaiheessa opintoja pääsin töihin henkilöarviointialan yritykseen, josta sain hyvää omaan alaan liittyvää kokemusta rekrytointipuolelta. Valmistuttuani lähdin hakemaan kokopäiväistä työtä, mutta huomasin, että se ei ollutkaan niin helppoa. Törmäsin silloin Suomen Mentoreiden mentoriohjelmaan, joka oli juuri perustettu. Tämä oli sattuman kauppaa, että ystäväni vinkkasi minulle ohjelmasta ja hain mukaan. Sain ohjelmasta oman työelämämentorin, Kemiläisen Raijan, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana. Ehdimme tavata Raijan kanssa muutamaan otteeseen, kunnes syksyllä 2013 yhdistys pyysi minua auttamaan erään tilaisuuden viestintään ja mentorihakuun liittyvissä asioissa.Avustin hankkeessa projektikoordinaattorin roolissa, ja vuoden 2014 alussa sain kokopäiväisen työn projektipäällikkönä. Se ensimmäinen oman alan työ voikin tupsahtaa eteen jonkun yhteensattuman kautta.

haastattelu

Mikä on Suomen Mentorit ry? Suomen Mentorit ry on vuonna 2012 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii vastaamaan osaltaan korkeakoulutettujen nuorten työllistymisongelmaan. Yhdistyksemme tarjoaa työelämän kokeneita konkareita, johtavissa ja asiantuntijaroolissa toimivia mentoreita valmistumassa oleville ja vastavalmistuneille nuorille työllistymisen tueksi. Tavoite on, ettei yksikään koulutettu nuori putoaisi työelämän ulkopuolelle. Mentorit saavat ajantasaista tietoa tieteen ja nuorten maailmasta. He saavat tilaisuuden tehdä merkityksellistä työtä, josta hyötyvät kaikki. Nuoret taas saavat päivitettyä hyötytietoa työelämästä sekä mahdollisuuden testata omia näkemyksiään ja ajatuksiaan työelämästä.

Kertoisitko tarkemmin Suomen Mentoreiden toiminnasta. Toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan; kaikki mentorimme ja hallitus ovat mukana toiminnassa ilman rahallista korvausta. Mentorointiohjelmaan on päässyt mukaan jo yli 300 aktoria. Vaikuttavuuskyselyn perusteella jopa 85 prosenttia viime ja edellisvuonna ohjelmaan osallistuneista aktoreista työllistyi mentoroinnin aikana. Muutama prosentti aktoreista perusti oman yrityksen. Vuoden

mittaisessa

mentorointisuhteessa

keskitytään

työnhaku-

työelämävalmiuksien lisäämiseen. Lisäksi mentori voi auttaa ammatillisen identiteetin ja itsetunnon vahvistamisessa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa työnhaun vaihe on pitkittynyt, jolloin tutkimustenkin mukaan itseluottamus alkaa helposti laskea. Aktori on aina pääroolissa, eikä mentoroinnissa ole tarkoitus tarjota valmiita vastauksia eikä työpaikkaa nuorelle, se on aina aktorin itsensä vastuulla. Mentorin roolina on toimia ennemminkin peilinä aktorin pohdinnoille, objektiivisena, luotettavana aikuisena, joka pystyy tarvittaessa myös haastamaan aktorin näkemyksiä. Taustalla tulee aina olla aito kiinnostus ja halu auttaa aktoria pomppuisella tiellä siirryttäessä opinnoista työelämään. Yhdistys tarjoaa koulutusta ja ohjausta mukaan valituille mentoreille ja järjestää mentorivuoden aikana erilaisia asiantuntija- ja verkottumistilaisuuksia. Lisäksi meillä on esimerkiksi aktiiviset Facebook-ryhmät aktoreille ja mentoreille. Aktoreille tarjotaan myös verkottumismahdollisuuksia esimerkiksi erilaisissa epävirallisemmissa kahvi- ja muissa tapaamisissa. Pyrimme myös nostamaan aktoreiden ääntä ja asiantuntijuutta enenevässä määrin esille, ja tarjoamme samalla vertaisverkoston työnhakuun liittyen.

haastattelu

Miten voit työssäsi soveltaa sosiaalipsykologian opintoja? Työssäni

kuulen

sekä

vastavalmistuneiden

nuorten

että

pidempään

työelämässä mukana olleiden näkemyksiä työelämästä ja urasta. Kohtaamiset eri ikäisten ja eri koulutustaustaisten ihmisten kanssa ovat hyvin mielenkiintoisia ja lisäävät ymmärrystä mm. eri sukupolvien tavoista hahmottaa työelämää. Sosiaalipsykologian opinnot ovat tarjonneet hyvän pohjan tiedonhankintaan ja laajempaan eri näkökulmia huomioon ottavaan teoreettiseen ajatteluun, jota tarvitsen työssäni joka päivä. Ymmärrys ammatillisen identiteetin kehityksestä ja itsetuntoon liittyvistä teemoista auttaa ymmärtämään aktoreita. Toisaalta myös omat aiemmat kokemukset työnhausta auttavat samastumaan aktorin tilanteeseen. Nostaisin myös hyvät kirjalliset taidot yhtenä tärkeänä taitona työelämässä esiintymistaitojen rinnalle. Koulutuksemme antaa kirjalliseen ilmaisuun hyvät eväät. Sosiaalipsykologian opinnot painottivat ihmisen käyttäytymistä ymmärtävää lähestymistapaa erilaisissa tilanteissa, ja esimerkiksi empatia on tärkeää työssäni. Kaiken kaikkiaan ymmärrys erilaisten käyttäytymismallien taustalla vaikuttavista tekijöistä auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja toimintatapoja työelämässä. Lisäksi mentoroinnissa käsitellään paljon sosiaalipsykologisia teemoja, kuten hyvää johtajuutta, hiljaisen tiedon siirtämistä sekä työhön ja laajemminkin elämään liittyviä päämääriä ja arvoja. Mentorit voivat toimia myös myönteisinä ja realistisina peileinä aktorin ajatuksille kyseenalaistaen esimerkiksi joitakin kielteisiä stereotypioihin pohjaavia näkökulmia työelämästä. Sosiaalipsykologisesta koulutuksesta on hyötyä myös mentori-aktori-parien muodostuksessa, jossa tulee ottaa huomioon monia seikkoja lähtien mm. persoonista, aktorin toiveista ja tavoitteista sekä mentorin työkokemuksesta.

Kerro vielä lopuksi, miten vietät vapaa-aikaasi? Tapaan ystäviä ja tykkään lukea aika laidasta laitaan kirjoja ja tieteellisempiä juttuja. Aika usein jutuissa on kuitenkin jollain lailla sosiaalipsykologinen ja/tai työelämään liittyvä aspekti.

ilmoitus

kirjat

MEDIA LAPSIPERHEIDEN ARJESSA

Lahikainen, A. R., Mälkiä, T. & Repo, K. (toim.) (2015). Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. 234 s. Ovh. 37 euroa. Teksti: Pauliina Mattinen / Kansi: Saana Nyqvist

Media lapsiperheessä tarjoaa

toimintaympäristöt” ja ”III Media, lapset

monitieteisen katsauksen median rooliin

ja perheen vuorovaikutus”. Esimerkiksi

lapsiperheiden arjessa. Kirja perus-

videointiaineistoon perustuvat kappaleet,

tuu vuosina 2010-2014 toteutettuun

joiden analyysissä on käytetty muun

”Media, perheen vuorovaikutus ja lasten

muassa keskustelun- ja diskurssianalyysiä,

hyvinvointi” -tutkimuksen tuloksiin. Tut-

sisältävät menettelytavan esittelyä, aiheen

kimuksessa käytettiin laajaa, kolmelta

rajausta ja yksityiskohtaisten aineistoesi-

vuosikymmeneltä kerättyä suomalaista

merkkien kautta aiheen käsittelyä ennen

ajankäyttötutkimuksen aineistoa lasten ja

johtopäätöksiä. Nämä luvut rakentuvat

nuorten median käytöstä ja lapsiperhei-

luonnollisesti eri tavalla kuin tilastolliseen

den mediavarustelusta. Lisäksi tutkijat

ajankäyttöaineistoon perustuvat luvut.

hyödynsivät lapsiperheissä kuvattua

Kirja sekä esittelee tutkimuksen tuloksia ja

videomateriaalia ja perheenjäsenten

aineiston pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä,

haastatteluja. Tutkimusta käsittelevän

että erittelee tarkasti sitä, kuinka perhe-

kirjan ovat toimittaneet Anja Riitta Lahi-

elämää, vuorovaikutusta ja ajankäyttöä

kainen, Tiina Mälkiä sekä Katja Repo.

voi tutkia.

Kirja sisältää eri tavoin rakentuvia

Kirjassa esiteltyjen tutkimusten mu-

artikkeleita. Anja-Riitta Lahikainen johdat-

kaan median käyttö voi olla niin perhettä

telee teoksen alussa kirjan aihepiireihin.

yhdistävä kuin erottavakin tekijä. Myös

Lahikainen myös vetää yhteen tutkimuksen

sillä on merkitystä, mitä varten mediaa

antia kirjan päätöskappaleessa yhdessä

käytetään. Kirja ei ole kasvatusopas, jonka

Ilkka Armisen kanssa. Nämä luvut ovat

perusteella perheiden kaikki ongelmati-

ehkä helpoimpia luettavia myös sellaiselle

lanteet ja kysymykset median suhteen

lukijalle, joka ei ole perehtynyt sosiaalitie-

voitaisiin ratkaista. Lukijalta vaaditaan

teelliseen tutkimukseen. Päätösluvussa

kirjassa olevien tutkimustulosten ja

on tutkimusprojektin annista jonkin verran

ajatusten reflektointia. Kirjan suurin anti

uutta tietoa, jonka olisi toivonut sijoit-

onkin perheen sisäisen vuorovaikutuksen

tuvan kirjan alkuun. Nämä kirjan luvut

monimuotoisuuden esiin tuominen.

ovat erittäin mielenkiintoisia, kuten kirjan

Tietystä aiheesta kiinnostunut löytää

muutkin luvut.

sisällysluettelon avulla vaikkapa aiheet

Kirjan kaksi eri aineistoa vaikuttavat

perheruokailusta median äärellä ja ilman

kirjan kahden keskimmäisen luvun artik-

mediaa, mediasta lapsen ja vanhemman

kelien rakenteeseen. Näitä ovat luvut ”II

huomion vangitsijana ja tv-ohjelmien

Media-aika, perhekulttuuri ja muuttuvat

herättämien pelkojen käsittelystä.

kirjat

MINDFULNESS JA TIETOINEN LÄSNÄOLO TYÖSSÄ

Wihuri, A-J. Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan. Mindfulness työssä. (2015). Helsinki: Talentum Media Oy. 304 s. Ovh. 45 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Jarkko Nikkanen Mindfulness on hyväksyvää tietoista

Kirjan alussa perustellaan laajemmin,

läsnäoloa tässä hetkessä. Sen perusta on

miksi mindfullness soveltuu varsin hyvin myös

buddhalaisessa filosofiassa ja modernissa

työelämän tarpeisiin. Samoin alkupuolella

länsimaisessa psykologiassa. Mindfulness

annetaan perustiedot siitä, mitä mindfullness

tarkoittaa tietoista valintaa pysähtyä ja keskittyä

on. Luvut 6-9 keskittyvät hyvinvoinnin, keskit-

olemaan tässä hetkessä. Se on myös oiva

tymiskyvyn, tunnetaitojen ja avoimen mielen

apuväline itsensä yleiseen kehittämiseen.

kehittämiseen. Keskeistä on myös stressin

Mindfullness-peruskursseja on järjestetty

kohtaaminen tietoisesti mindfulnessin avulla.

jo vuosia myös Suomessa, mutta nyt sitä

Kirjassa on käsitelty lisäksi esim. keskittymistä

pyritään soveltamaan myös eri elämänalueille.

siirryttäessä työtehtävästä toiseen, tietoista

Läsnäolotaito auttaa mm. stressinhallinnassa,

läsnäoloa kokouksissa ja jopa sähköpostin

vahvistaa keskittymiskykyä, lisää itsetunte-

käsittelyä. Kirja sisältää myös paljon muuta

musta ja tunnetaitoja. Siis juuri niitä taitoja,

työelämän tehtäviin liittyvää tietoista läsnäoloa,

joita tarvitaan myös työelämässä. Sitä on

jota mindfulnessin avulla voidaan parantaa.

tutkittu myös lukuisissa tutkimuksissa ja sen myönteiset vaikutukset on niissä todettu.

Kokemuksen perusteella tietoisen läsnäolon taidot kehittyvät harjoittelemalla

Maailmalla mindfulnessia on käytetty

ja jatkuvat harjoitukset muuttavat aivoja.

työelämän parantamiseen mm. sellaisissa

Harjoitusten tarkoitus ei ole kuitenkaan ren-

yrityksissä kuin Ericsson, Sony, Nike, Carls-

toutuminen, vaan tietoisuuden lisääminen.

berg, Google, Microsoft, American Express

Kehotankin lukijaa suorittamaan kirjan lukuisat

ja General Electric. Suomen työelämään

harjoitukset tunnollisesti. Se syventää oman

mindfullness on myös rantautumassa ja

kehon tuntemusta ja virittää myös aiheen

tietääkseni sitä on hyödynnetty ainakin

omaksumiseen. Harjoitettu mieli on vakaa,

Nokiassa.

avoin ja uudistumiskykyinen.

Kirjoittaja on mindfulness-taitojen

Kirjoittajan pyrkimyksenä on ollut kirjoittaa

työelämään soveltamisen pioneereja Suo-

kirja, joka soveltuu laajasti työelämässä oleville.

messa. Hän on toiminut viimeiset 10 vuotta

Kuitenkin monipuolisimmin ovat mukana

työyhteisöjen ja johdon kehittäjänä toimit-

asiantuntijatyön ja johtamisen näkökulmat.

tuaan sitä ennen juridiikan ja koulutusalan

Lopussa on vielä ohjeet mindfulness-ohjelman

asiantuntija- ja johtotehtävissä. Hän on

toteuttamisesta organisaatiossa sekä kattava

koulutukseltaan OTL ja mindfulness-ohjaaja

alan kirjallisuuden lähdeluettelo. Kirja on oiva

ja on täydentänyt opintojaan alan gurun Jon

apu oman työhyvinvoinnin parantamiseen ja

Kabat-Zinnin ohjauksessa.

ehdottomasti lukemisen arvoinen. 25

kirjat

SOSIAALIPSYKOLOGISTA TIETOA JA OPASTUSTA TYÖYHTEISÖJEN ARKEEN Pohjanheimo, E. (2015). Työyhteisön vuosi. Sosiaalipsykologinen selviytymisopas. Helsinki: Talentum. 233 s. Ovh. 55 euroa. Teksti: Esa Alm / Kansi: Jarkko Nikkanen Teoksessa Työyhteisön vuosi. Sosiaalipsykologinen selviytymisopas

lisää sosiaalipsykologian soveltamisesta työelämään.

käsitellään kuvitteellisen työyhteisön

Työelämän vaikeista puolista kirjassa

arjessa esiintyviä ongelmia elokuusta

käydään läpi mm. stressiä, työhön leipään-

kesäkuuhun. Työyhteisö on kuviteltu yritys,

tymistä ja alkoholismia. Kirjassa puhutaan

mutta siihen on upotettu kirjoittajan omia

luonnollisesti myös johtamisongelmista,

kokemuksia 2010-luvun työmaailmasta.

muutoksen ongelmista, strategian mer-

Kirjassa toisin sanoen tuodaan esiin

kityksestä, motivaatiosta, vuorovaiku-

työelämän kokeneen konsultin huonoja

tuksesta, osaamisen kehittämisestä,

ja hyviä havaintoja työelämästä sekä

palavereista, työelämän pelisäännöistä

yksityisistä yrityksistä että julkiselta

yms. Suurin osa tuttuja juttuja meille

sektorilta. Kirja on kirjoitettu kuvitellun

työelämässä oleville. Teorian puolella

yrityksen noin vuoden aikaisten tapah-

käsitellään esim. sosiaalista identiteettiä,

tumien tarinana. Kirjassa on virtuaalinen

suhdetaitoja, tunteita ja persoonallisuutta

opas, joka johdattaa lukijaa työyhteisön

ja jaettua johtajuutta, josta on viime

eri ongelmatilanteisiin. Lisäksi siinä on

aikoina kirjoitettu sekä ulkomaisin että

sosiaalipsykologisia teoriaosuuksia sekä

suomalaisin voimin (esim. Haslam ym.,

konkreettisia työvälineitä työyhteisöjen

2012 ja Juuti, 2013). Jaettu johtajuus on

arkeen. Myös kuvitellut yritysten edustaja

lyhyesti sanoen uusia sosiaalipsykologisia

saavat puheenvuoroja.

johtamismalleja, jossa johtajuutta jaetaan

Tämä ei ehkä toimi, ajattelin, kun näin kirjan normaalista poikkeavan

usean henkilön kesken vastuun säilyessä kuitenkin esimiehellä.

rakenteen. Olin väärässä. Kokonaisuus

Kirja on osin tarkoitettu erityisesti

toimii mielestäni oikein hyvin ja on jopa

asiantuntijaryhmien esimiehille ja asiantun-

viihdyttävä, mitä harvoin pääsee sanomaan

tijoille työyhteisöjen ja itsensä johtamiseen.

tietokirjoista. Kirjoittaja Esa Pohjanheimo

Toisaalta se sopii kaikille työyhteisössä

on valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi

toimiville ja siitä kiinnostuneille. Etenkin

ja yrittäjä. Kirjan asiantuntemuksen takaa

sosiaalipsykologeille se näyttää hyvää mallia

Pohjanheimon pitkä ura työyhteisöjen ja

siitä, kuinka sosiaalipsykologista teoriaa

johtamisen kehittämisessä, jonka hedel-

ja osaamista sovelletaan työelämään ja

mistä voimme kirjassa nauttia. Häneltä

siellä esiintyviin tilanteisiin.

on 2012 ilmestynyt myös teos Johda ihmistä. Sosiaalipsykologiaa johtajille. Tämä vinkiksi niille, jotka haluavat lukea

kirjat

VUOROVAIKUTUKSELLISEN TYÖN OIVA APUPAKETTI

Kanninen, K. & Uusitalo-Arola, L. (2015). Lyhytterapeuttinen työote. Jyväskylä: PS-kustannus. 383 s. Ovh. 43 euroa. Teksti: Juha Savolainen / Kansi: Ina Majaniemi Sanottakoon oleellisin heti aluksi: Lyhyt-

lukijalle mahdollisesti uusia käsitteitä ava-

terapeuttinen työote on hyvä ja tärkeä kirja.

taan rauhallisesti, runsain esimerkein ja

Siinä esitellään käytännönläheisiä malleja

lähdeviittauksin. Tämän vuoksi teksti on

lyhyeen vuorovaikutustyöskentelyyn sekä

sujuvaa ja perusteltua johdattaen lukijan

avataan kognitiivis-analyyttisen psykoterapian

lyhyen yhteistyön suuriin mahdollisuuksiin.

teoriaan perustuvan dialogisen hahmotustavan

Erityisesti keskivaihteen työskentelyn viisi

perusteita. Kuten kirjoittajat alkusanoissaan

periaatetta, työskentelyn räätälöinti, havain-

toteavat, on kestoltaan rajatuille, joustaville

nointi, jäsentelevä työote, kokemuksellisuus

ja tehokkaille työskentelymalleille alati

ja työskentely kohti uusia toimintatapoja,

kasvava tarve. Kun työntekijän tavoitteena

ovat erityisen käyttökelpoista omaksuttavaa

on yhteistyösuhteessa toteutuvan vuoro-

kenelle tahansa ohjaavaa vuorovaikutustyötä

vaikutuksen keinoin hahmottaa asiakkaan

tekevälle. Myös kirjan osio karttatyösken-

tilanne nopeasti sekä toimia vaikuttavasti,

telystä puhutun konkreettisena jäsentäjänä

tarvitaan työkalupakkiin jotakin, jonka

ja havainnoinnin kehityksen apuvälineenä

avulla jäsentää kuulemaansa ja edistää

rohkaisee aktiiviseen yhteistyöhön.

myönteistä muutosta.

Teoksen nimi kuvaa osuvasti, mistä sen

Lyhyen, vuorovaikutukseen painottuvan

sisällössä on keskeisesti kyse: työotteesta,

yhteistyösuhteen eri osa-alueiden käsittely

joka on sovellettavissa hyvin erilaisiin tilan-

vaikuttaa sisällysluetteloa katsoessa kun-

teisiin ja tarpeisiin. Lyhytterapeuttinen työote

nianhimoiselta haasteelta – siinä määrin

myös haastaa lukijansa omien työtapojen

kattavasti kirjoittajat aihetta lähestyvät.

tutkimiseen sekä mahdollistaa uudenlaisen,

Teoksen rakenne on kuitenkin selkeä alkaen

aktiivisen hahmotustavan ja näkökulman

kognitiivis-analyyttisen lähestymistavan

lähes mihin tahansa vuorovaikutustyöhön.

perusteista sekä yksittäisten tapaamiskertojen

Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian

ja työskentelysuhteen kokonaisuuden raken-

teoreettinen tausta on myös varsin sosiaali-

tamisesta. Vaiheittain tekstissä käsitellään

psykologinen: siinä elävät niin Freud, Mead,

koko työskentelyn prosessi: alkuarvioinnista

Vygotsky, Bahtin kuin monet muut tutut

jäsentelyyn ja keskivaiheen työskentelystä

teoreetikot. Teos luo onnistuneesti sillan

lopettamiseen. Lisäksi kirjoittajat ovat

sosiaalisen kognition teorioiden, mielen

omistaneet omat kappaleensa hyvän

sosiaalisen rakentumisen ja vastavuoroisen

yhteistyösuhteen rakentumisen ja ylläpidon

rakenteen sekä käytännön työskentelyn

teemoille sekä osaamisen ja jaksamisen

välille. Samalla kirjoittajat onnistuvat mainiosti

tarkastelulle auttajan haasteina.

tavoitteessaan vastata käytännönläheisten

Kirjoittajien kokeneisuus välittyy.

työskentelymallien tarpeeseen.

Vuorovaikutustyön moniulotteisuutta ja 27

tiede & tutkimus

LAPSEN HYVINVOINTIMALLI, KOULUHYVINVOINTI JA SOSIAALISET SUHTEET ALAKOULUSSA Teksti: Jaana Minkkinen / Kuvat: ©iStock.com/mbot, ©iStock.com/miflippo, ©iStock.com/gpointstudio, ©iStock.com/wundervisuals, ©iStock.com/Highwaystarz-Photography, ©iStock.com/brown54486

aana Minkkisen kesällä julkaistu väitöskirja ”Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa” esitteli lapsen hyvinvointimallin, joka perustuu pääasiassa psykologian ja sosiologian alueilla esitettyihin teoreettisiin näkemyksiin lasten hyvinvoinnista ja kehityksestä. Väitöskirjan empiirisessä osuudessa analysoitiin lasten emotionaalista hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita alakoulussa.

Lapsen hyvinvointimalli (the structural model of child well-being, SMCW) kokoaa visuaaliseen esitykseen hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet, hyvinvoinnin edellytykset yksilö- ja yhteisötasolla sekä eri elementtien keskinäiset yhteydet (Minkkinen, 2013). Tarve mallin luomiseen syntyi havainnosta, ettei aiempi tutkimuskirjallisuus pystynyt tarjoamaan sellaista teoreettista esitystä, joka olisi perustunut koeteltuihin argumentteihin lasten hyvinvoinnista sekä olisi sen lisäksi muodostanut loogisen metakonstruktion hyvinvoinnin peruselementeistä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Mallin tärkeimmät taustateoriat ovat Maailman terveysjärjestön laaja terveyden määritelmä (WHO, 1946), ekologinen kehitysteoria (Bronfenbrenner, 1979), sosiokulttuurinen näkökulma (Vygotsky, 1962; Leont’ev, 1978), sosiaalisen tuen teoria (Cobb, 1976, 300) sekä uuden lapsuuden sosiologian paradigma lapsesta aktiivisena sosiaalisena toimijana ja agenttina (Qvortrup, 1994; Corsaro, 1997; James ym., 1998). Lapsen hyvinvointimallia voidaan soveltaa viitekehyksenä empiirisissä tutkimuksissa, hyvinvointi-

¨Hyvinvointi ei ole kuitenkaan stabiili tila vaan sen rakentuminen on prosessi. Tämä johtuu erityisesti lapsuuden perusolemuksesta elämänvaiheena, jota luonnehtivat biologinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys.¨

indeksien kehittelyssä sekä eritasoisten hyvinvointitekijöiden kausaali- ja vasta-

Lapsi voi hyvin, kun hänen fyysinen,

vuoroisuussuhteiden analyysissa.

psyykkinen, sosiaalinen ja materiaalinen

Määrittelen lapsen hyvinvoinnin sekä

tilanteensa on useammin positiivinen kuin

saavutetuksi tilaksi että dynaamiseksi

negatiivinen. Hyvinvointi ei ole kuitenkaan

prosessiksi, jota voidaan mitata sekä

stabiili tila vaan sen rakentuminen on pro-

objektiivisin että subjektiivisin mittarein.

sessi. Tämä johtuu erityisesti lapsuuden 29

tiede & tutkimus

perusolemuksesta elämänvaiheena, jota

ensisijaisesti lapseen liittyviin tekijöihin

luonnehtivat biologinen, kognitiivinen ja

(yksilötekijät) sekä hyvinvoinnin yhteis-

emotionaalinen kehitys, niiden tuomat

kunnalliseen kehykseen (yhteisötekijät).

elämäntilanteen muutokset ja haasteet

Tämä ekologinen näkökulma perustuu

sekä yhteiskunnan eri-ikäisille jäsenilleen

Bronfenbrennerin (1979) kehitysteoriaan,

asettamat mahdollisuudet ja velvoitteet.

jonka mukaan eritasoiset ympäristöt

Hyvinvointi rakentuu yksilön sisäisissä,

vaikuttavat yksilön kehitykseen yksilöte-

ihmisten välisissä, yhteisöllisissä ja kulttuu-

kijöiden rinnalla.

risissa prosesseissa, ja siihen vaikuttavat

Lapsen hyvinvointimallissa yksilötekijöitä

sisäisissä ja ulkoisissa edellytyksissä ja

ovat lapsen omat resurssit ja edellytykset,

-resursseissa tapahtuvat muutokset.

jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa.

Lapsen hyvinvointimallin perus-

Yhteisötekijöillä viitataan hyvinvoinnin

ulottuvuudet ovat fyysinen, psyykkinen,

ennakko- ja reunaehtoihin yhteisössä

sosiaalinen ja materiaalinen hyvinvointi

ja yhteiskunnassa. Yhteisötekijät on

(ks. WHO, 1946; Bradshaw ym., 2007;

mallissa ryhmitelty kolmeen tasoon: hoi-

Bradshaw & Richardson, 2009; Bradshaw

vakehään (care), rakenteellisiin tekijöihin

ym., 2009; O’Hare & Gutierrez, 2012;

(structures of society) ja kulttuuriym-

Richardson, 2010; UNICEF, 2007; Land,

päristöön (culture). Hoivakehä sisältää

2010). Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

sellaisen muiden ihmisten, yhteisöjen ja

on mallissa jaettu kahteen pääryhmään:

instituutioiden toiminnan, joka vaikuttaa

¨Lapsi muokkaa toiminnallaan sekä hyvinvointinsa fyysisiä, sosiaalisia ja materiaalisia olosuhteita että subjektiivista hyvinvointikokemustaan.¨

tiede & tutkimus lapsen hyvinvointiin konkreettisella tavalla

hyvinvointiprosessissa aktiivinen toimija,

lähinnä suorassa vuorovaikutuksessa.

jonka sisäinen (psyykkinen) ja ulkoinen

Yhteiskunnan rakenteelliset ja kulttuuriset

(praktinen) toiminta muodostavat samaan

tekijät vaikuttavat hyvinvointiin yleensä

aikaan ilmentyvän makrostuktuurin (ks.

epäsuoremmin tai välillisesti, kuten esi-

Leontjev, 1977, 86–91; Weckroth, 1988,

merkiksi lastensuojelulaki ja yhteisössä

47–52). Lapsi muokkaa toiminnallaan

vallitsevat käsitykset lapsista, lapsuudesta

sekä hyvinvointinsa fyysisiä, sosiaalisia ja

ja lasten oikeuksista.

materiaalisia olosuhteita että subjektiivista

Eritasoiset hyvinvointitekijät kietou-

hyvinvointikokemustaan, sillä objektiivisen

tuvat monimutkaisin vuorovaikutus- ja

maailman vaikutus välittyy yksilön mie-

kausaalisuhtein toisiinsa. Sen lisäksi, että

leen hänen toimintansa kautta (Leont’ev,

ympäristö ja lapsen sisäiset edellytykset

1978). Lapsen hyvinvointimallissa lapsen

asettavat hyvinvoinnille mahdollisuutensa ja

toiminta on välittävä elementti hyvinvoin-

reunaehtonsa, myös lapsen oma toiminta

tiulottuvuuksien ja sosiaalisen maailman

vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Lapsi on

tarjoamien hyvinvointiresurssien välillä.

KUVIO 1. LAPSEN HYVINVOINTIMALLI (MINKKINEN, 2013) Nuolet kuvaavat eri elementtien välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

tiede & tutkimus opettaja ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen

¨Kouluyhteisö on tärkeä sosiaalinen kerrostuma, joka vaikuttaa lapsen kehitykseen.¨

kotioloihin kohdistuvan huolen vuoksi. Kouluhyvinvointi voidaan määritellä paikkasidonnaiseksi hyvinvoinnin osaalueeksi. Konun ja Rimpelän (2002) kehittämässä koulun hyvinvointimallissa osa-alueita ovat opetus ja koulutus, oppiminen sekä oppilaiden hyvinvointi. Oppilaiden hyvinvointi on jaettu mallissa neljään ulottuvuuteen: koulun olosuhteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, itsensä toteuttamismahdollisuuksiin sekä terveydentilaan.

LASTEN KOULUHYVINVOINTI

Ulottuvuudet on muodostettu Allardtin

Ekologisen näkemyksen mukaan

(1976) mallin pohjalta poikkeuksena

kouluyhteisö on tärkeä sosiaalinen kerros-

se, että terveys on luokiteltu omaksi

tuma, joka vaikuttaa lapsen kehitykseen

ulottuvuudekseen, kun alkuperäisessä

(Bronfenbrenner, 1979; Bronfenbrenner

mallissa terveys sisältyi arvokategoriaan

& Morris, 1998). Lapsi viettää koulussa

having (Konu ja Rimpelä 2002). Koulun

paljon aikaa, yhdeksän kuukautta vuo-

olosuhteita (having) ovat ympäristö,

desta. Lisäksi koulun vaikutus ulottuu

koulutilat, opetuksen järjestely, välitunnit,

kotiin kotitehtävien ja koulun sosiaalisten

lukujärjestys, ryhmäkoot, turvallisuus,

kontaktien kautta, kuten koulukavereiden

rangaistukset, palvelut ja kouluruokailu.

sekä vanhempien ja opettajan välisen

Sosiaalisia suhteita (loving) kuvaavat

yhteydenpidon kautta. Julkisessa kes-

oppimisilmapiiri, koulun johtaminen,

kustelussa koulun tehtävistä korostuu

opettajan ja oppilaan suhde, ryhmien

erityisesti opetus ja oppiminen, jotka

toiminta, koulukiusaaminen sekä kodin

lisäävät lapsen toimintamahdollisuuksia

ja koulun yhteistyö. Itsensä toteuttamis-

ja odotusarvoisesti edistävät työelämään

mahdollisuuksiin (being) kuuluvat työn

sijoittumista aikuisena. Lapsen koko-

merkitys ja arvostus sekä mahdollisuus

naishyvinvoinnin (ks. Ben-Arieh & Frønes,

itsetunnon kehittämiseen, palautteeseen,

2011) kannalta koulun muut sosiaalisen

ohjaukseen, kannustukseen, rohkaisuun

tuen muodot voivat kuitenkin olla jopa

ja vaikuttamiseen. (Konu, 2002.)

tärkeämpiä.

Myös lapsen hyvinvointimallia voidaan

Koulun antama hoiva ja huolenpito

soveltaa kouluhyvinvoinnin määrittelyyn

(care) vaikuttavat monin eri tavoin lapsen

(Minkkinen, 2013). Tällöin kouluhyvinvointi

hyvinvointiin, elinoloihin ja toimintamah-

jakaantuu fyysiseen, psyykkiseen, sosiaa-

dollisuuksiin. Tarjoamalla koululounaan

liseen ja materiaaliseen ulottuvuuteen,

ja terveydenhoitajan palveluja peruskoulu

jotka ovat toisiinsa yhteydessä kausaali- ja

antaa lapsille perushoivaa, joka edistää

vuorovaikutussuhtein. Fyysistä koulu-

fyysistä hyvinvointia. Kouluyhteisö voi

hyvinvointia on oppilaan terveys, johon

tukea oppilasta antamalla hänelle emo-

vaikuttavat erilaiset kontekstuaaliset

tionaalista tukea, instrumentaalista tukea

tekijät kuten koululounas ja -liikunta,

(esimerkiksi koulun opetusresurssien

koulun turvallisuus, koulurakennusten

muodossa), informatiivista tukea ope-

ja opetustilojen kunto sekä kouluter-

tuksen muodossa sekä palautetta (Tardy,

veydenhoito ja terveystiedon opetus.

1985). Koulu voi vaikuttaa myös lapsen

Psyykkinen kouluhyvinvointi sisältää

elinoloihin kotona – esimerkiksi, kun

sekä emotionaalisen että kognitiivisen

tiede & tutkimus komponentin. Emotionaalista hyvinvointia heijastavat oppilaan emootiot, joita koulutyö, koulun sosiaaliset suhteet ja kouluympäristö herättävät. Kognitiivista hyvinvointia tuottavat erilaiset tietoon ja ajatteluun liittyvät toiminnot kuten tiedon vastaanottaminen, ongelmanratkaisu ja tiedon hyödyntäminen. Psyykkisen kouluhyvinvoinnin kontekstitekijöitä ovat esimerkiksi koulun ja luokan ilmapiiri sekä opettajan opetustaito ja palaute oppilaille. Sosiaalinen kouluhyvinvointi ilmentyy sosiaalisissa suhteissa,

¨ Subjektiivinen kouluhyvinvointi on lapsen oma arvio kouluelämän laadusta ja kouluun liittyvistä asioista.¨

kuten esimerkiksi siinä, miten tärkeitä opettaja ja toiset oppilaat ovat lapselle.

SUBJEKTIIVINEN KOULUHYVINVOINTI

Sosiaalista kouluhyvinvointia rakentavat

Subjektiivinen kouluhyvinvointi

kouluyhteisön sosiaalinen tuki sekä oppilaan

(subjective school well-being, SSWB)

vaikutusmahdollisuudet koulussa ja sitä

on lapsen oma arvio kouluelämän

heikentävät koulukiusaaminen ja epäreilu

laadusta ja kouluun liittyvistä asioista.

kohtelu. Materiaalista kouluhyvinvointia

Subjektiivisilla koulukokemuksilla on

tuottavat koulun määrärahat ja oppilaiden

lapselle merkitystä monin eri tavoin ja ne

käytössä olevat materiaaliset resurssit,

rakentavat osaltaan hänen subjektiivista

kuten oppimateriaalit ja opetustilojen

hyvinvointiaan (subjective wellbeing,

määrä ja laatu.

SWB) (Baker ym., 2003; Huebner, 1994;

tiede & tutkimus

Huebner and Diener, 2008; Suldo ym.,

12-vuotiaiden tanskalaispoikien kou-

2006). Subjektiivinen kouluhyvinvointi on

lunkäyntihaluttomuus ennusti alkoholin

tutkimusten mukaan yhteydessä yleiseen

ja huumeiden väärinkäyttöä aikuisena

elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuteen

(Osler, Nordentoft & Andersen, 2006).

(Casas, B l tescu, Bertran, González & Hatos, 2013; Currie ym., 2004; Daniel-

Subjektiivinen kouluhyvinvointi voi olla

sen, Samdal, Hetland & Wold, 2009;

miseen ja poissaoloihin (Ainley, Foreman

Huebner, 1994; Huebner & Gilman, 2006;

& Sheret, 1991; Epstein & McPartland,

Natvig, Albrektsen & Qvarnstrom, 2003;

1976).

yhteydessä myös koulun kesken jättä-

Seligson, Huebner & Valois, 2003; Rask,

Useimmiten oppilaan kouluhyvin-

Åstedt-Kurki, Tarkka & Laippala, 2002;

vointia mitataan objektiivisin mittarein,

Verkuyten & Thijs, 2002), psyykkiseen

kuten testeillä ja todistuksella, jotka

terveyteen (DeSantis-King, Huebner,

mittaavat kognitiivista hyvinvointia, sekä

Suldo & Valois, 2006; Eamon, 2002;

terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamalla

Huebner & Gilman, 2006; Rask ym.,

terveystarkastuksella, joka mittaa fyysistä

2002) ja fyysiseen terveyteen (Currie ym.,

hyvinvointia. Vähemmän kouluhyvinvointia

2004; Kim and Kim, 2013). Edustavassa

mitataan koulussa subjektiivisilla mitta-

pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että

reilla, sillä harvemmin oppilailta kysytään,

tiede & tutkimus

¨Koska lasten koulukokemusten järjestelmällistä seuraamista ei koeta kaikissa kouluissa tarpeelliseksi, kukaan aikuinen ei välttämättä tiedä, miten lapsi koulussa voi, ellei kotona keskustella kouluasioista lapsen kanssa.¨ miten he koulun kokevat. Terveystarkas-

selyjä, mutta useimmiten ne on laadittu

tuksissa oppilaalta tiedustellaan yleensä

kuntahallinnon näkökulmasta eivätkä

myös koulun sujumista, mutta epäselvää

siten välttämättä kykene tavoittamaan

on, missä määrin lapsi voi tuoda esiin

lasten kokemustasoa ja tuomaan esiin

huoliaan näissä lyhyissä, enintään kerran

niitä tekijöitä, jotka ovat lasten mielestä

vuodessa toteutuvissa tapaamisissa.

koulussa tärkeitä. Yksi tapa seurata

Osa opettajista järjestää vanhempien

oppilaiden hyvinvointitilannetta on netissä

ja oppilaan kanssa tapaamisia, joissa

täytettävä Koulun hyvinvointiprofiilikysely

myös lapsi voi kertoa kokemuksistaan.

(Konu, 2002), jonka osa kouluista on

Sen sijaan koulun vanhempainilloissa

ottanut tavakseen toteuttaa säännöllisesti.

on harvemmin mukana oppilaita, joten

Koska lasten koulukokemusten jär-

lasten kokemukset välittyvät niissä van-

jestelmällistä seuraamista ei koeta kaikissa

hempien kautta.

kouluissa tarpeelliseksi, kukaan aikuinen

Vanhemmat ovat lasten kouluko-

ei välttämättä tiedä, miten lapsi koulussa

kemusten portinvartijoita myös kodin

voi, ellei kotona keskustella kouluasioista

ja koulun välisessä verkkoviestinnässä.

lapsen kanssa. Myös tutkimustietoa

Osa kouluista teettää oppilaille ja heidän

subjektiivisesta kouluhyvinvoinnista on

vanhemmilleen asiakastyytyväisyysky-

Suomessa toistaiseksi niukasti. Yläkou35

tiede & tutkimus ja sen pääpaino on terveyskokemuksissa

¨Vertaissuhteiden laatu koulussa on merkittävä tekijä alakouluikäisen lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille.¨

sekä terveys- ja riskikäyttäytymisessä. Koska alakouluista kerätään tietoa niin niukasti, tiedetään vielä varsin vähän alakoululaisten koulukokemuksista ja siitä, minkälaisia vaikutuksia niillä on lasten hyvinvoinnille. Eniten tutkimustietoa on kiusaamisen haitallisista vaikutuksista, sillä lukuisat poikkileikkaustutkimukset eri maista ovat osoittaneet, että 6–18-vuotiailla koulukiusatuilla on enemmän masennusoireita kuin niillä, joita ei ole kiusattu (esim. Bond, Carlin, Thomas, Rubin & Patton,

lulaisten ja keskiasteen opiskelijoiden

2001; Fekkes, Pijpers & Fredriks, 2006;

kokemuksia tiedustellaan Terveyden ja

Glover ym., 1998; Hawker & Boulton,

hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveysky-

2000; Kaltiala-Heino, Rimpelä, Marttunen,

selyssä parin vuoden välein. Vähiten

Rimpelä & Rantanen, 1999; Murray &

tietoa on kuitenkin alakouluikäisiltä, joiden

Greenberg, 2000). Uhriksi joutumisella

hyvinvoinnin seuranta perustuu lähinnä

voi olla myös kauaskantoisia haittavai-

koulun terveystarkastuksiin. Vain WHO-

kutuksia aikuisikään. Esimerkiksi Klomek

koululaistutkimuksessa tiedustellaan myös

ja kollegat (2008, 51) osoittivat, että

alakoululaisten koulukokemuksia neljän

eniten lieviä tai vakavia masennusoireita

vuoden välein. Kyselyn kohderyhmä ovat

oli niillä 18-vuotiailla suomalaismiehillä,

viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset

joita oli kiusattu koulussa 8-vuotiaina,

tiede & tutkimus mutta jotka eivät olleet kiusanneet muita.

Tampereelta (n=265) ja 4.–7.-luokkalaisilta

Altistus-stressimallin (the diathesis-stress

Trondheimista (n=237) vuonna 2009.

model) mukaan koulukiusatuksi joutu-

Lisäksi hyödynsin opettajien antamia

minen muodostaa ulkoisen riskitekijän,

tietoja oppilaista.

joka altistaa masennusoireille (Bandura,

Alatutkimuksissa II ja III tutkin lasten

Pastorelli, Barbaranelli, & Caprara, 1999).

masennusoireiden ja koulun sosiaalisten

Kiusaamisen on osoitettu olevan riski

suhteiden yhteyttä lineaarisen ja hierarkki-

myös kiusaajan hyvinvoinnille (esim.

sen regressioanalyysin avulla (Minkkinen,

Klomek ym., 2008) sekä yhteydessä

2011; Minkkinen, 2013). Päätulos oli,

koko kouluyhteisön sosiaalisiin suhteisiin (esim. Salmivalli, 1998). Kuten kiusaamistutkimus osoittaa, vertaissuhteiden laatu koulussa on merkittävä tekijä alakouluikäisen lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Sen sijaan vähemmän tietoa on siitä, mikä on opettajan merkitys oppilaan subjektiiviselle hyvinvoinnille, sillä opettajien panosta on toistaiseksi tutkittu lähinnä pedagogisista lähtökohdista. Alakoulun opettaja on oppilaalle kuitenkin muullakin tapaa merkittävä henkilö kuin vain tiedonvälittäjänä. Opettaja voi tukea oppilasta monin eri tavoin ja saada hänet uskomaan, että hänestä huolehditaan, häntä arvostetaan ja että hän kuuluu kouluyhteisöön (ks. Cobb, 1976). Luokanopettaja on myös

¨Huolestuttavana voidaan pitää sitä tulosta, että masennusoireiset ja koulukiusatut lapset kokivat saavansa opettajalta vähemmän tukea kuin hyvinvoivat oppilaat.¨

se aikuinen, jolla on eniten tilaisuuksia havaita ja puuttua koulukiusaamiseen, koska hän viettää oppilaiden kanssa

että koulukiusatuksi joutumisella sekä

paljon aikaa alakoulussa. Lisäksi opet-

opettajan ja oppilaiden sosiaalisella

taja on portinvartija oppilaan itsensä

tuella on yhteys lasten masennusoirei-

toteuttamismahdollisuuksille.

siin myös silloin, kun otetaan huomioon kodin sosiaalinen tuki, koulumenestys

TUTKIMUSTULOKSIA

ja taustamuuttujat. Tutkimukseni tarjosi

Väitöskirjani empiirisenä tavoitteena

siten uutta tietoa opettajan merkityksestä

oli analysoida opettajan ja oppilaiden

osoittamalla, että opettajan tuella on

merkitystä lapsen emotionaaliselle

yhteys lapsen masennusoireisiin. Huoles-

hyvinvoinnille alakoulussa. Mittasin

tuttavana voidaan pitää sitä tulosta, että

emotionaalista hyvinvointia sekä nega-

masennusoireiset ja koulukiusatut lapset

tiivisella että positiivisella indikaattorilla,

kokivat saavansa opettajalta vähemmän

masennusoireilla ja kouluviihtyvyydellä,

tukea kuin hyvinvoivat oppilaat.

jotta tutkimuskohteesta ja siihen liittyvistä

Kouluviihtyminen on suomalaisittain

koulutekijöistä voitaisiin saada monipuoli-

erityinen tutkimuskohde, koska suoma-

sempi kuva. Vastasin tutkimusongelmaan

laiset pitävät koulusta vähän verrattuna

suomalais-norjalaisen kyselyaineiston

muihin Euroopan ja Pohjois-Amerikan

avulla, joka oli kerätty 3.–6.-luokkalaisilta

maihin (Currie ym., 2012; Harinen & 37

tiede & tutkimus

¨Oppilaat viihtyivät koulussa sitä paremmin, mitä vähemmän luokan oppilaat kiusasivat toisiaan ja mitä enemmän opettaja tuki kaikkia luokan oppilaita. Näin oli riippumatta siitä, kiusattiinko juuri kyseistä oppilasta tai missä määrin hän itse koki saavansa tukea opettajalta.¨ Halme, 2012; Kämppi ym., 2012), mutta

opettaja tuki kaikkia luokan oppilaita.

syitä tähän ei ole kattavasti selvitetty.

Nämä kontekstitekijät ennustivat oppi-

Alatutkimuksessa IV tarkastelin luokan

laan kouluviihtyvyyttä riippumatta siitä,

yhteisten kokemusten merkitystä kou-

kiusattiinko juuri kyseistä oppilasta tai

luviihtyvyydelle, mitä ei ole Suomessa

missä määrin hän itse koki saavansa

aiemmin tutkittu. Tulosten mukaan toi-

tukea opettajalta. (Minkkinen, 2015.)

sissa luokissa viihdytään paremmin

Väitöskirjani löydösten perusteella

kuin toisissa, mikä on havaittu myös

näyttää selvältä, että oppilassuhteiden

vastaavassa hollantilaistutkimuksessa

lisäksi myös opettajasuhteen laatu on

(Verkuyten & Thijs, 2002).

merkittävä tekijä 9−12-vuotiaiden lasten

Monitasoanalyysin avulla pystyin

emotionaaliselle hyvinvoinnille. Koulukiu-

avaamaan luokan sosiaalisen ilmapiirin

satuksi joutuminen ja lapsen kokemus

mustaa laatikkoa ja osoittamaan, että

opettajan tuesta olivat yhteydessä sekä

luokan oppilaiden yhteisillä kokemuksilla

lapsen masennusoireisiin että kouluviih-

oli merkitystä yksilön kouluviihtyvyydelle.

tyvyyteen. Suomalainen ja norjalainen

Oppilaat viihtyivät koulussa sitä parem-

aineisto tuottivat samankaltaisia tuloksia,

min, mitä vähemmän luokan oppilaat

joten on todennäköistä, että ne kuvaavat

kiusasivat toisiaan ja mitä enemmän

yleisempää trendiä, vaikka käytetyt aineis-

tiede & tutkimus

Jaana Minkkisen väitöskirja Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa tarkastettiin Tampereen yliopistossa 13.6.2015. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa http:// tinyurl. com/ocxyg9b, missä on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

tot eivät olleetkaan edustavia. Tulosten

KOHTI PAREMPAA KOULUHYVINVOINTIA

luotettavuutta lisää myös se, että ne olivat

Väitöskirjani tarjosi sekä kontribuution

linjassa aiempien tutkimusten kanssa

hyvinvointiteoreettiseen

osoittaen, että kouluyhteisön sosiaalinen

että uutta tietoa lasten hyvinvoinnista

tuki liittyy oppilaan parempaan hyvinvoin-

alakoulussa.

tiin ja koulukiusaaminen huonompaan

perusteella sosiaaliset suhteet kou-

hyvinvointiin. Tutkimukseni perusteella

lussa tulisi huomioida aina, kun arvioi-

objektiivisella koulumenestyksellä ei

daan

sen sijaan näyttäisi olevan paljonkaan

Jotta koulua voitaisiin kehittää entistä

merkitystä lapsen emotionaaliselle

paremmaksi kasvuympäristöksi, tulisi

hyvinvoinnille alakoulussa, kun koulun

lasten subjektiiviseen kouluhyvinvoin-

sosiaaliset suhteet huomioidaan.

tiin kiinnittää enemmän huomiota. Jo

keskusteluun

Empiiristen

alakouluikäisten

löydösten

hyvinvointia.

se olisi edistysaskel, että tiedostettai-

¨Jotta koulua voitaisiin kehittää entistä paremmaksi kasvuympäristöksi, tulisi lasten subjektiiviseen kouluhyvinvointiin kiinnittää enemmän huomiota.¨

siin koulukokemusten merkitys lasten hyvinvoinnille. Kouluissa tulisi kiinnostua siitä, miten lapset koulun kokevat – ja ottaa nämä kokemukset huomioon koulun arjessa ja käytännöissä. Seuraamalla lasten kouluhyvinvointia varhemmin

voitaisiin

myös

puuttua

syrjäytymiskier-

teeseen. Alakouluissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kiusaamisen estämiseen, sillä se edistää kaikkien oppilaiden hyvinvointia – myös niiden, joita ei kiusata. Lisäksi opettajilla tulisi olla ammattitaitoa ja sensitiivisyyttä tukea kaikkia luokan oppilaita sekä riittävästi aikaa selvittää koulupäivän aikana luokassa ilmeneviä ongelmia.

tiede & tutkimus

HYVINVOIVANA LÄPI TYÖURAN JA ORGANISAATIOMUUTOSTEN Teksti: Krista Pahkin / Kuvat: ©iStock.com/carton_king, ©iStock.com/Ridofranz, ©iStock.com/ Rawpixel Ltd

rista Pahkinin keväällä julkaistussa väitöskirjassa Staying well in an unstable world of work: Prospective cohort study of the determinants of employee wellbeing tarkasteltiin tekijöitä, jotka tukevat työntekijöiden työssä jaksamista pitkällä aikavälillä ja läpi työelämän myllerrysten. Lisäksi tarkasteltiin tapoja tukea organisaatiomuutosten läpikäymistä.

Työntekijöiden työhyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät eivät ole mikään uusi tutkimusaihe, päinvastoin. Vuosikymmenten ajan huomiota on kiinnitetty riskitekijöihin, asioihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden ja aiheuttavat henkistä kuormittuneisuutta. Nykyisin tarkastellaan entistä enemmän myös työhön liittyviä ja yksilöllisiä voimavaroja, tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työssä innostumiseen ja motivaatioon, työn imuun. Oman väitöskirjani lähestymistapa oli voimavaralähtöinen: päämääränä oli tunnistaa ne työhön ja yksilöön liittyvät tekijät, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työssä jaksamiseen 10 vuoden aikavälillä.

Organisaatiomuutosten avulla työpaikat pyrkivät muun muassa parantamaan kilpailukykyään ja sopeutumaan ulkoisiin muutoksiin.

Organisaatiomuutosten on tutkimuksissa todettu vaikuttavan työntekijöiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, ja että nämä vaikutukset ovat valitettavan usein kielteisiä. ORGANISAATIOMUUTOS – PYSYVÄ OSA TYÖELÄMÄÄ Yksittäisen työntekijän työ ja työskentely-ympäristö eivät pysy muuttumattomana läpi koko työuraa, vaan erilaiset organisaatioihin ja työhön liittyvät muutokset ovat osa työelämää. Organisaatiomuutosten avulla työpaikat pyrkivät muun muassa parantamaan kilpailukykyään ja sopeutumaan ulkoisiin muutoksiin ja siten turvaamaan organisaation olemassaolon tulevaisuudessakin. Euroopan organisaatiomuutosbarometrin mukaan Euroopassa on tapahtunut vuoden 2002 jälkeen yli

tiede & tutkimus

¨Tulokset ensinnäkin osoittivat, että työntekijöiden työhyvinvointi pysyi varsin samalla tasolla ajan kuluessa.¨

tiede & tutkimus 18 000 mittavaa, yli 100 työntekijää

merkittävyys (sisälsikö muutosprosessi

koskevaa organisaatiomuutosta, tai 10%

henkilöstön irtisanomisia vai ei) yhteydessä

:ssa yli 250 henkilöä työllistävässä yrityk-

työntekijän työhyvinvointiin.

sessä koskevaa organisaatiomuutosta.

Koska organisaatiomuutosten

Pienempien muutosten määrästä ei ole

seuraukset henkilöstölle näyttäytyvät

olemassa tietoa. Viime vuosina toteutetut

hyvinvoinnin näkökulmasta merkittäviltä,

kansalliset selvitykset kertovat samaa

halusin lopuksi tarkastella muutosjohtamis-

työelämän muutosten tahdista: noin

käytäntöjen yhteyttä muutoskokemuksen

50% vastaajista on kokenut jonkinlaisia

muodostumiseen. Mitä työpaikoilla

organisaatiomuutoksia omalla työpaikal-

voitaisiin tehdä, jotta työntekijät voisivat

laan kyselyä edeltäneen vuoden aikana.

hyvin muutoksista huolimatta?

Organisaatiomuutosten on tutkimuksissa todettu vaikuttavan työntekijöiden

TUTKIMUSAINEISTO JA –ASETELMA

terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, ja

Työntekijän hyvinvointi (employee

että nämä vaikutukset ovat valitettavan

well-being) oli työni keskiössä. Käsitteenä

usein kielteisiä. Toiminnan supistamisen

hyvinvointi (well-being) on kuitenkin laaja

vaikutuksena voivat mm. työntekijöiden

ja sen suhde käsitteeseen terveys (health)

kokemukset epävarmuudesta ja stres-

on osin epäselvä. Tutkimuksissa käsitteitä

sistä voimistua, koettu terveys heiketä

on käytetty erillisinä kuvaamaan yksilön

nopeammin, sairauspoissaolot lisääntyä

”kokonaistilaa”: joskus hyvinvointia on

sekä riski sydän- ja verisuonisairauksiin

pidetty kattokäsitteenä, joskus terveyttä.

kaksinkertaistua. Lisäksi mielentervey-

Työssäni tarkastelin ja mittasin työnte-

songelmat voivat lisääntyä mitattuna

kijän hyvinvointia moniulotteisena ilmiönä,

psyykelääkkeiden lääkemääräyksinä.

työhyvinvointina, eli sekä terveytenä (mm.

Samankaltaisia tutkimustuloksia on löydetty

sairauspoissaoloina) että henkisenä hyvin-

myös silloin, kun organisaatio laajentaa

vointina, eli sekä kuormittuneisuutena (mm.

toimintaansa esimerkiksi fuusion myötä.

stressi, työuupumus) että myönteisenä

Ainoastaan työn menettäminen ei siis

tunnetilana, motivaationa työtä kohtaan

lisää työhyvinvoinnin heikkenemisriskiä

(työtyytyväisyys, työn ilo). Työhyvinvoinnin

työikäisillä, vaan myös osa työntekijöistä,

mittareina käytettiin sekä vastaajan omaa

jotka jäävät muuttuvaan organisaatioon,

arvioita (subjektiivinen arvio) tilanteestaan

saattavat olla vaarassa. Lisäksi on

että rekisteritietoja (objektiivinen arvio).

osoitettu, että organisaatiomuutoksen

Maailman terveysjärjestön (WHO) mie-

laajuus (merkittävyys) ja työntekijöiden

lenterveyden määritelmää muokkaillen

muutoskokemus vaikuttavat siihen, millaisia

työntekijän työhyvinvointi ei mielestäni

seurauksia organisaatiomuutoksella voi

ole vain terveys- tai mielenterveysongel-

olla työntekijän työhyvinvoinnin kannalta.

mien puuttumista vaan olotila, jossa

Tutkimukseni toisena tavoitteena olikin

jokainen tunnistaa omat voimavaransa,

selvittää organisaatiomuutokseen liittyen

selviää työnsä kuormitustekijöistä ja voi

a) suojaavatko tunnistetut työn ja

työskennellä tuottavasti siten, että kokee

yksilön voimavarat työntekijöiden työhy-

innostusta omaa työtään kohtaan ja

vinvointia myös organisaatiomuutoksen

kokee olevansa arvokas työpaikalleen.

aikana,

Työni empiirisen aineiston muodostaa

b) onko yksilön oma arvio organi-

suomalaisen metsäteollisuuden työnteki-

saatiomuutoksen merkityksestä (muu-

jöiden kohorttitutkimus. Tutkimusaineisto

toskokemus) ja

koostuu vuosina 1986 – 2009 kerätyistä

c) organisaatiomuutoksen tyyppi ja

kyselyaineistoista (N enimmillään 4279) ja 43

tiede & tutkimus rekisteriaineistoista (organisaatiokohtaista

set voimavaransa olivat heikompia jo

ja kansallista). Kahdesta tutkimuksessa

lähtötilanteessa. Työntekijöillä, joiden

käytetystä osa-aineistosta ensimmäi-

työhyvinvointi oli heikompi, oli vähem-

sessä kaikki aineisto on kerätty yhdestä

män sekä yksilöllisiä että työhön liittyviä

yrityksestä (osa-aineisto I) ja toisessa

voimavaroja kuin hyvinvoivilla työnteki-

aineisto on kerätty neljästä keskeisestä

jöillä. Heidän elämänhallinnan tunteensa

metsäteollisuusyrityksestä (osa-aineisto

(koherenssin tunne) oli heikompi ja heidän

II). Tutkimusaineisto kattaa ajanjakson,

työssään kokemansa sosiaalinen tuki oli

johon sisältyi niin taloudellisesti vakaan

vähäisempää kuin hyvinvoivilla työnte-

kasvun jakso, voimakkaan kansainvälis-

kijöillä. Lisäksi resursseissa tapahtunut

tymisen vaihe kuin taloudellisen taantu-

muutos vuosien aikana vaikutti menevän

man kausi. Nämä eri vaiheet heijastavat

eri suuntiin: resurssit lisääntyivät niillä

työelämän epävakautta, erilaisia tilanteita,

työntekijöillä, jotka voivat hyvin, kun

joita työntekijät mahdollisesti kohtaavat

ne vastaavasti heikkenivät niillä, joiden

työuransa aikana.

työhyvinvointi oli alkuaan heikompi.

KESKEISET TULOKSET

samat tekijät, jotka auttoivat työntekijää

Tulokset myös osoittivat, että Tulokset ensinnäkin osoittivat, että

jaksamaan pitkällä aikavälillä, tukivat

työntekijöiden työhyvinvointi pysyi varsin

heitä myös muutoksessa (tavoite 2a).

samalla tasolla ajan kuluessa (tavoite 1).

Vahva elämänhallinnan tunne ja korkea

Verrattuna hyvinvoiviin työntekijöihin, ne

sosiaalisen tuen määrä olivat myöntei-

työntekijät, jotka seurantatutkimuksessa

sesti yhteydessä sekä työhyvinvointiin

voivat huonosti, olivat työskennelleet

että myönteiseen muutoskokemukseen

huonommissa työolosuhteissa jo 10

organisaatiomuutoksen pyörteissä. Hyvä

vuotta aikaisemmin ja heidän yksilölli-

sosiaalinen tuki työtovereilta ennen

tiede & tutkimus organisaatiomuutosta ei kuitenkaan

Koska erilaiset organisaatiomuu-

suojannut kielteisen muutoskokemuksen

tokset ovat mitä todennäköisimmin

työhyvinvointia heikentävältä vaikutukselta.

jatkossakin osa työntekijöiden elämää,

Yksilön oma arvio muutoksen mer-

olisi huomiota kiinnitettävä entistä

kityksestä (muutoskokemus) oli yhtey-

enemmän muutoskokemukseen: sii-

dessä hänen työhyvinvointiinsa, sekä

hen, mitkä tekijät loppujen lopuksi ovat

terveyteensä että henkiseen hyvinvointiinsa

yhteydessä siihen, kuinka työntekijät

(tavoite 2b). Kielteinen muutoskokemus

organisaatiomuutoksen ja sen seuraukset

oli yhteydessä heikentyneeseen työhy-

kokevat. Ja koska on todennäköistä, että

vinvointiin. Yhteys pääosin säilyi niin

työntekijät kohtaavat työuransa aikana

tilanteissa, joissa organisaatiomuutos

useita organisaatiomuutoksia, tulisi

sisälsi henkilöstön irtisanomisia, kuin

kiinnittää huomiota myös siihen, mikä

silloin, kun muutokseen ei sisältynyt

on aikaisemman muutoskokemuksen

henkilöstön irtisanomisia (tavoite 2c).

merkitys seuraavan organisaatiomuu-

Tulokset myös osoittivat, että riippumatta

toksen ja sen hyvinvointivaikutusten

organisaatiomuutoksen tyypistä työnteki-

kannalta: seuraako yhdestä kielteisestä

jöiden henkinen hyvinvointi yleisesti ottaen

kokemuksesta kielteisten kokemusten

heikkeni. Lisäksi tulokset osoittivat, että

kierre samaan tapaan kuin voimavarat

kielteinen muutoskokemus on yhteydessä

kasvattavat voimavaroja?

myös myönteisen, motivationaalisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Krista Pahkinin väitöskirja Staying well in an unstable world of work - prospective cohort study of the determinants of employee well-being tarkastettiin Helsingin yliopistossa 11.3.2015. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa http:// tinyurl. com/p5z67cw, missä on myös mahdollista tutustua tarkemmin käsillä olevan artikkelin lähteisiin.

Organisaatiomuutos on myös prosessi, joka etenee vaiheittain: alkumetrejä kuvaa

Lopuksi tulokset osoittivat, että

epävarmuuden aika, kun ei tiedetä mitä

organisaation keinoja vaikuttaa muu-

tulee tapahtumaan, sen jälkeen opetellaan

toskokemuksen muodostumiseen oli

toimimaan muuttuneessa tilanteessa,

vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen

kunnes toiminta vakiintuu (ennen seuraavaa

työntekijälle omaa työtään koskeviin

muutosta). Työntekijän työhyvinvoinnin

muutoksiin kuten myös sekä johdon

kannalta näihin vaiheisiin voi liittyä eri-

että esimiesten toimet muutosprosessin

laisia vaatimus- ja voimavaratekijöitä,

aikana (tavoite 3).

esimerkiksi huoli työn jatkuvuudesta tai tarve opetella uusia työtehtäviä. Mitä

POHDINTA

ovat organisaatiomuutosten lyhyen ja

Tutkimukseni tulokset tukivat käsi-

pitkän aikavälin seuraukset työntekijän

tystä niin yksilöllisten kuin työhön liitty-

työhyvinvoinnille? Voisiko olla niin, että

vien voimavaratekijöiden merkityksestä

kuormittavaa kautta seuraakin entistä

työhyvinvoinnin, niin terveyden kuin

mielekkäämpi työ ja näin edelleen entistä

henkisen hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi

parempi työhyvinvointi? Entä mitä seuraa,

muutoskokemus, eli yksilön oma koke-

jos työelämä muuttuu pelkäksi muutok-

mus muutoksesta ja sen vaikutuksista,

seksi, jossa vakaita kausia ei enää ole?

osoittautui työhyvinvoinnin kannalta

Mistä on hyvinvoivat ja muutoskykyiset

merkittäväksi tekijäksi. Henkilöstön

(healthy and resilient) organisaatiot ja niiden

osallistumismahdollisuudet omaa työtä

työntekijät tehty? Käsittääkseni ainakin

koskevien muutoksien suunnitteluun loi

vahvoista yksilöllisistä voimavaroista,

pohjaa myönteiselle muutoskokemukselle

hyvästä työyhteisöstä ja johtamisesta

yhdessä johdon ja esimiesten hyväksi

sekä osallistumismahdollisuuksista omaa

koetun muutosjohtajuuden, eli riittävän

työtä koskevien muutosten suunnitteluun.

vuorovaikutuksen, tuen ja oikeudenmukaisen toiminnan, kanssa. 45

Ruumiillista sosiaalipsykologiaa – Sosiaalipsykologian päivät Kuopiossa 26.-27.11.2015

Tänä vuonna Sosiaalipsykologian päivät keskittyvät kehollisuuden ja ruumiillisuuden sosiaalipsykologisiin teemoihin. Kuinka esimerkiksi työn muuttuneet muodot ovat muuttaneet kehon ja ruumiin käsitteitä abstrakteimmaksi? Tuleeko ulkonäkö, kehon muokkaaminen ja ruumis nähdä pääomana? Kuinka kehollisuudella viestitään? Päivien teemaa lähestytään erityisesti ruumiillisuuden murtumien näkökulmasta tarkastellen ruumista toiminnan, kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen osatekijänä. Sosiaalipsykologian päivien pääpuhujaksi saapuu professori Brett Smith Birminghamin yliopistosta. Lisätietoja: http://blogs.uef.fi/ sosiaalipsykologianpaivat2015/ Päivät järjestää Kuopion yliopiston sosiaalipsykologian oppiaine. Tervetuloa Kuopioon!

TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE - KIINNOSTAVIA SISÄLTÖJÄ SÄHKÖPOSTIISI NOIN KERRAN KUUSSA! Haluaisitko seurata sosiaalipsykologisesti kiinnostavia uutisia ja mediasisältöjä, mutta et käytä Facebookia tai käytät sitä vain harvoin? Tiesithän, että sinun on mahdollista tilata Suomen sosiaalipsykologit ry:n koostama uutiskirje suoraan sähköpostiisi! Kirje sisältää linkkejä sosiaalipsykologisesti kiinnostaviin uutisiin, tutkimuksiin ja muissa medioissa ilmestyneisiin artikkeleihin. Uutiskirje perustuu Suomen sosiaalipsykologit ry:n Facebook-sivulle linkattuihin juttuihin, mutta se jaetaan sähköpostitse. Jos siis et käytä Facebookia, saat uutiskirjeen tilaamalla ajankohtaista tietoa jatkossa sähköpostiisi enintään noin kerran kuussa tai harvemmin. Uutiskirje lähetetään vain sen erikseen tilanneille. Sähköinen jäsenkirje sen sijaan lähetetään jatkossakin kaikille yhdistyksen jäsenille muutaman kerran vuodessa. Voit tilata uutiskirjeen osoittessa www.sosiaalipsykologit.fi /uutiskirje. Tilaaminen tapahtuu helposti antamalla nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Jokaisen uutiskirjeen lopussa on linkki, josta voit halutessasi helposti perua kirjeen tilauksen. Kyseessä on maksuton palvelu, jonka tilaaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Voit siis halutessasi suositella uutiskirjettä myös yhdistykseen kuulumattomalle ystävällesi. Yksi Suomen sosiaalipsykologit ry:n tehtävistä on välittää tietoa sosiaalipsykologeja kiinnostavista asioista - tämä toive on tullut esiin mm. tehdyissä jäsenkyselyissä. Yhdistys pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen ja kehittää siksi tuottamiensa sisältöjen jakelua monikanavaisesti. Uutiskirje on askel tähän suuntaan. Yhdistyksen Facebook-sivusta tykänneet voivat jatkossakin seurata tuoreita uutisjuttuja sosiaalisen median kautta. Uutiskirje onkin täydentävä palvelu niille, jotka haluavat uutisotsikot kootusti sähköpostiinsa tai jotka eivät käytä Facebookia.

TILAA UUTISKIRJE!

Lapsi on kuin liaani - jos sitĂ¤ ei tue oikeaan suuntaan, se kiemurtelee sinne, minne sen ei kuulu. senegalilainen sananlasku