Kotkansiipi 2/2015 by Turun Sinikotkat

2 2015

SEXTANT

Kotkansiipi 2/2015 KOTKANSIIPI ISSN 0788-8031 (Painettu) ISSN 2341-667X (Verkkojulkaisu) Numero 2 | 2015 57. vuosikerta 113. Kotkansiipi Levikki 200 kpl (painosmäärä) Ilmestymispäivä 6.12.2015 JULKAISIJA Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkat ry www.sinikotkat.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Eero Ilvessalo Toimituskunta: Aleksi Alho Timo-Ilkka Toivola TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kotkansiipi / Turun Sinikotkat Multavierunkatu 2 20100 Turku kotkansiipi@sinikotkat.fi PAINOPAIKKA Turun evl seurakuntien monistamo ILMESTYMISAIKATAULU Kotkansiipi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen numero ilmestyy L-SP:n kevätparaatin yhteydessä toukokuussa ja toinen itsenäisyyspäivänä 6.12. JAKELU Lehti on saatavissa Sinikotkien kololta. ILMOITUSHINNAT sisäkansi (neliväri): 450 € koko sivu (m-v): 250 € puoli sivua (m-v): 130 € neljännessivu (m-v): 80 € MATERIAALIN PALAUTUS Toimituksen sähköpostilaatikkoon kuukausi ennen lehden ilmestymistä. KANNEN KUVA arkistokuva SISÄ- JA TAKAKANNEN KUVAT Joni Holmroos

Plärää! T. Santeri S i n i ko t ka

Sisallys 4 6 7 8

Pääkirjoitus Lippukunnanjohtajan sana Sextantin johtajan tervehdys SEXTANT 60 VUOTTA 10 Kenestä kaikki alkoi? 12 Kööpenhamina 1983 SEXTANT 14 Eväitä elämään 16 60-vuotisjuhlakokous 20 Mailitilastot 24 Sinikotkien äitihahmo on poissa 26 Ikäkausivastaavat aisa&aisa 28 Venekunnat 30 Sudenpennut 32 Skagenin kuulumisia 33 Sähvösohva 34 Japanin Jamboree 36 Korpikotka 38 Partiotaidon SM-kisat 39 Klaani 40 Saaristomeripurjehdus 41 Tuohitorvi 42 Höyheniä 43 Kotkansiipipoika

Kuka on lähettänyt kortin Japanista? Ota selvää sivulta 34!

Pääkirjoitus

Rakkaudesta ymparistoon Uuden ja vanhan harkitun ennakkoluuloton ristisiitos. Tämä on ollut punaisena lankana parsiessani kasaan tätä teosta, jota käsissäsi pitelet. Kyseessä on uudistunut Kotkansiipi, joka ulkoasusta lähtien on muodostunut uusien tekijöidensä näköiseksi. Sallinette, että avaan tässä, omille sekaville aatoksilleni ja aprikoinneilleni varatussa osiossa, hieman niitä syitä, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että tämä lehti näyttää tältä eikä esimerkiksi Einon monolta. Eräät sattumukset kymmenisen vuotta sitten johtivat kiinnostukseni heräämiseen rakennettuun ympäristöön, jossa elämme - siis arkkitehtuuriin. Oivalsin, miten se ympäris-

tö, jossa toimimme ja vaikutamme, vaikuttaa myös meihin; koko ajan, kaikkialla, halusimme tai emme. Huono ympäristö tekee meistä masentuneita, hyvä ympäristö iloisia. Luonnollinen seuraus tästä oivalluksesta oli, että lukion ja armeijan jälkeen suuntasin kurssini kohti arkkitehtuurin opintoja pääkaupunkiseudulla. Mutta miten tämä liittyy partioon? Vastaukseen johdatteleva toteamus saadaan partioliikkeen perustajalta, lordi Robert ”B-P” Baden-Powellilta: ”Partio ei ole kerho eikä pyhäkoulu, vaan metsien koulu!” Metsien koulu. Mitä tähän sanapariin kätkeytyy? Koulu viestii elinikäi-

sestä oppimisesta, metsä taas ympäristöstä, jossa oppiminen tapahtuu (Sinikotkien tapauksessa voidaan laajentaa myös koskemaan merta). Partio ei ole partiota, mikäli vain pysymme kaupungissa, pahimmassa tapauksessa kololla neljän seinän sisässä. Ehei, partiolainen suuntaa katseensa horisonttiin, ryntää metsään, merelle tai aavikolle, minne tahansa, missä pääsee vieraantumaan rakennetusta ympäristöstä! Aivan niin, eli arkkitehturista. Partio on minulle ennen muuta vieraantumista arkkitehtuurista, palaamista luonnon ääreen. Arkkitehtuuri on siinä mielessä skitsofreeninen ala, että aina, kun rakennamme uutta, tulemme tuKuvat: Eero Ilvessalo

honneeksi luontoa. Samaan aikaan arkkitehtuuri on varhaisista ajoista lähtien pyrkinyt jäljittelemään luontoa ja siinä esiintyviä säännönmukaisuuksia. Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa arkkitehtuurin ja luonnon kanssa, eikä voi eristäytyä ainoastaan toiseen näistä maailmoista. Ihminen tarvitsee sekä luontoa että hyvää arkkitehtuuria voidakseen hyvin. Yhtä lailla arkkitehdin täytyy viettää aikaa luonnossa kyetäkseen suunnittelemaan hyvää ympäristöä, ja tähän tarkoitukseen partio on mitä oivallisin keino. Tästä päästään takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Lehti näyttää tältä, koska kiinnostuin aikoinaan arkkitehtuurista, ja päätoimittajan

tehtävä ja tämän lehden teko on mitä mainioin keino kehittää visuaalista silmää ja arkkitehdin työssä vaadittavia taitoja. Lehden teko on ollut todella mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta myös haastavaa etenkin aikatauluttamisen osalta. Paljon olen jo tätä kirjoittaessani oppinut ja tiedän jo mm. sen, millä tavalla monia asioita ei ainakaan kannata tehdä. Kannustan teitä kaikkia, rakkaat partiotoverit, tekemään niitä asioita, joista olette aidosti kiinnostuneita. Seuratkaa sydäntänne. Poistukaa kaupungista, palatkaa luontoon! Vasta siellä opitte tuntemaan itsenne ja rinnallanne olevat partiotoverit, joista voi tulla elämänne uskollisimpia kumppaneita.

Loppuun sopii katkelma B-P:n viimeisestä viestistä: “Luonnon tutkiminen osoittaa sinulle, miten runsaasti kauneutta ja ihmeellisiä asioita Jumala on maailmaan luonut sinun nautittavaksesi. Ole tyytyväinen osaasi ja käytä se parhaalla mahdollisella tavalla. Näe asioiden valoisat puolet synkkien asemasta.”

Eero Ilvessalo Kotkansiiven tuore päätoimittaja

PUNAKAAPUISTEN MIESTEN AIKA! Tilaamalla raittiin ja reippaan joulupukin Sinikotkilta varmistat lasten - ja mikä ettei aikuistenkin - jouluaaton kohokohdan onnistumisen ja tuet samalla turkulaista meripartiotoimintaa. Pukkipalvelumme tavoitat helpoimmin osoitteesta: http://joulupukki.sinikotkat.fi Perinteinen puhelinpäivystys palvelee numerossa: 0400 943 461 itsenäisyyspäivänä klo 12 - 15 7.12. alkaen: ma - to klo 18 - 20 su klo 12 - 15

Lippukunnanjohtajan sana Kuukausi sitten lippukuntamme vietti vielä tavallistakin suurempaa juhlaa. Meripartio-osastomme Sextant on saavuttanut jo 60 vuoden kunnioitettavan iän. Silloin, lippukunnan itsensä ollessa jo lähes täysi-ikäinen, perustettiin maapartiolippukunnalle meripartio-osasto, josta sittemmin on tullut lippukunnan merkittävä toiminnan muoto. Haluankin sekä omastani että lippukunnan puolesta onnitella meripartio-osastoa juhlallisesta iästä ja kiittää kaikkia vuosien saatossa toimintaa eteenpäin vieneitä tärkeästä panoksestanne! Ja paljon vuosien aikana onkin tapahtunut: Aluksena on yhden kanootin sijaan 47-jalkainen purjealus ja meripartio on pienen mausteen sijaan lippukunnan toiminnan tärkeä kulmakivi. Meripartiotoimintamme on kouluttanut satoja partiolaisia purjehduksen ja merenkulun saloihin, ja monet ovat saaneet siitä työnsäkin. Juhlassa oli upeaa huomata, kuinka merkityksellisen ja perinteikkään toiminnan jatkoon sitä saakaan olla vaikuttamassa. Tunne on sama, johon olen päässyt palaamaan monesti ensimmäisen pestivuoden aikana: Hämmästys siitä, kuinka paljon lip-

pukunnan piirissä jatkuvasti tapahtuu, vaikka jokainen voi yksin tehdä vain määränsä verran. Ensi vuosi on tavallistakin enemmän tapahtumien vuosi. Lippukuntamme osallistuu piirin talvileirille, kahdelle suurelle kesäleirille ja onpa suunnitteilla pitkä matkapurjehduskin. Lisäksi järjestämme piirin veneenohjaajakurssin, ja kaupan päälle tietysti tulevat vielä jokavuotiset ilta- ja viikonloppupurjehdukset, retket ja muut perinteiset tapahtumat. Vaikka lippukunnassa tuntuu jatkuvasti tapahtuvan jotain, ensi vuonna tekijöille on ehkä jopa tavallista enemmänkin tarvetta. Tapahtumien lisäksi kun on tarkoitus myös mm. jatkaa Skagenin leirialueen kehitysprojektia ainakin huoltorakennuksen pystyttämisen merkeissä. Toivon kunkin lippukuntalaisen miettivän, voisiko kenties osallistua omalla panoksellaan ensi vuoden työsarkaan. Pääsisitkö kippariksi lyhyemmälle tai pidemmälle purjehdukselle, kouluttajaksi kurssille tai vaikkapa lähijohtajaksi Tammileirille? Tai ehkä talkoilemaan aluksen talvihuollossa tai kesempänä Skagenin rakennustyömaalla – näin muutamia mainitakseni.

Kun sitten huomaat siihen omaan vahvuus- tai kehittämisalueeseesi sopivan asian, älä jää odottamaan tiedusteluja, vaan kerro ilosanomaa asiasta vastaaville tai vaikka allekirjoittaneelle ja huomaat, kuinka ilahdumme uudesta käsiparista! Ennen uuden lehden kääntämistä rakettien säestämänä koittaa kuitenkin vielä joulun aika. Lippukunnan toiminta jatkuu läpi joulukuun erityisesti varainhankinnan merkeissä, mutta toivon ja uskon kaikkien löytävän myös aikaa joulun varsinaiselle tarkoitukselle: hiljentymiselle ja rauhoittumiselle. Hyvin levänneenä onkin sitten hyvä lähteä ilotulituksen siivittämänä kohti uutta vuotta ja uusia kujeita!

Jyri-Petteri ”ZeiP” Paloposki toimii Sinikotkien lippukunnanjohtajana

Sextantin tervehdys Taas on kesä saatu ajettua, Theian jo kahdeksas kausi ja samalla oma samanmittainen ura Sextantin johtajana päättyy. Paljon on opittu ja koettu, ja samalla voi todeta että one-off vene ei ikinä valmistu... Aina löytyy jotain jota haluaisi muuttaa tai parantaa :)

kanssa, ja joitain purjehduksia jouduttiin perumaan tämän takia. Nyt olisi hyvin toivottavaa että myös vanhat kipparit tekisivät oman osansa auttaakseen purjehdusten järjestämisessä. Uuttakin päällystöä koulutetaan ilomielin!

Kesän ehdoton kohokohta oli kahteen jaettu saaristomeripurjehdus, jonka ensimmäinen osuus oli Turusta Ruotsin rannikon kautta Maarianhaminaan. Toinen osuus purjehdittiin melko kovassa kelissä Maarianhaminasta takaisin Heinänokkaan.

Theia on tänä talvena telakoitu pansioon, talvella tehdään ahkerasti kunnostustöitä niin että vene on taas kovassa iskussa tulevana purjehduskautena. Suunnitelmissa on ainakin ilta- ja viikonloppupurjehdusten lisäksi saaristomeripurjehdus ja matkapurjehdus Riigaan. Purjehduksista tiedotetaan enemmän keväällä.

Tätä purjehduskautta vaivasi haasteita päällystön kokoon saamisen

Myös jollatoimintaa saatiin elvytettyä jollaviikonlopun avulla yhdessä

partiosissien kanssa, mutta lippukunnan Still 525 jollat alkavat auttamatta olla elinkaarensa päässä. Joten jossain vaiheessa tulee eteen kaluston uusiminen. Tulevalle Sextantin johtajalle toivotan onnea ja menestystä, luvassa on haastavia mutta myös palkitsevia tehtäviä.

Patrik Solin toimii vielä hetken meripartio-osasto Sextantin johtajana.

Etsintäkuulutus! Uutta (ja vanhaa) päällystöä etsitään s/y Theialle! Koulutamme sinut ilmaiseksi partiomerenkulun johtotehtäviin. Kiinnostuneet ilmiantakaa itsenne Sextantin johtaja (1.1.2016 alkaen) Oskari Alholle: oskari.alho@sinikotkat.fi 7

Meripartio-osasto

SEXTANT SEXTANT

”Kun minulta kysyttiin alkuloitsut, niin en voi lämpöä ja kunnioitusta olette tehneet 60 vuoden me, mutta josta meidän ennustan, että haluatte

VUOTTA

työtä eteenpäin, a i saakka. ”

voisinko lukea tämän juhlakokouksen kieltää, että rintaluun kohdalla tunsin teitä kohtaan. Te, Sextant ja Sinikotkat, aikana suurtyön, joka jo on takanamkannattaa kiittää. Näillä sanoin minä jatkaa ja kehittää tätä välttämätöntä nakin Sextantin satavuotiskokoukseen - Sextantin perustajan Dan Weissenbergin tervehdys 60-vuotisjuhlakokoukselle

Kenesta kaikki alkoi? Dan Weissenberg on lippukunnan meripartio-osasto Sextantin perustaja ja toimi myös sen ensimmäisenä johtajana vuosina 1955-1958. Tämän jälkeen elämä vei Danin töihin telakalle ja merille eikä toimintaan Sinikotkissa ja Sextantissa ollut enää yhtä paljon aikaa. 60-luvun puolivälissä Dani avioitui ja muutti vaimonsa kanssa Göteborgiin, missä hän aloitti yliopistossa opiskelut toimittajaksi. Myöhemmin hän on työskennellyt sekä toimittajana että myös telakalla Göteborgissa. Tätä nykyä Dani asustelee edelleen Göteborgissa ja on siirtynyt vapaan kirjailijan uralle keskittyen erityisesti meriaiheiseen kirjallisuuteen. Hän on kirjoittanut mm. ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksson –varustamon nelimastoparkki Herzogin Cecilien dramaattisesta kohtalosta. Alus haaksirikkoutui vuonna 1936 Englannissa Devonin rannikolla. Juhlavuoden kunniaksi Kotkansiipi julkaisee uudelleen Danin haastattelun 1960-luvulta!

Koopenhamina 1983 Pitkäpurjehdus s/y Rhea Turku-Kööpenhamina-Turku

Rhean ensimmäisenä purjehduskautena 1981 ei tehty varsinaista pitkäpurjehdusta. Kesä meni veneeseen totutteluun ja purjehdusrutiinien opetteluun. Kesällä -82 tehtiin purjehdus Tukholman saaristoon; mm. Sandhamn ja Ruotsin Utö olivat hienoja käyntikohteita. Heinäkuussa -83 tehtiinkin sitten pitkäpurjehdus Kööpenhaminaan saakka. Matkaan lähti peräti 19 hengen miehistö. Täyttä oli mutta hyvin kuitenkin mahduttiin. Kipparina toimi Harry ”Hatsa” Ståhle. Reissu alkoi Ruissalon hotellirannasta jossa silloin oli Rhean kotisatama. Heinänokan partiovenesatama ei vielä tuolloin ollut käytössä. Ensimmäinen yöpymissatama oli Utö, josta sitten suuntasimme eteläistä Itämer-

ta kohti. Purjehdimme yhtäkyytiä noin viisi vuorokautta aina Ruotsin eteläkärkeen saakka, jossa siirryimme Falsterbyn kanavan kautta Tanskan salmiin. Koko matka Itämerellä oli vastatuulta. Hoburgin niemen kohdalla alukselle nousi Hoburgin Ukko, joka apulaisineen antoi ensireissun pojille ”lääkettä” maanhajun poishuuhtomiseen. Merenkäynti oli koko matkan etelään melko reipasta. Allekirjoittaneenkin kokkausvuoro loppui lyhyeen, kun muonatarvikkeita pilssistä kaivaessani vatsani päätti kääntyä nurinpäin. Eero ”Epa” Kunnas taisi sitten hoitaa sen keittiövuoron loppuun. Pääsimme sitten lopulta perille Köpikseen, jossa kiinnitimme veneen

johonkin venesatamaan (Lustbådehavn). Venesatamasta pääsi kätevästi keskustaan Burmeister&Weintelakan yhteysveneellä. Siitä sitten tietysti menimme kaikki Tivoliin. Monen päivän keikutuksen jälkeen itseäni ei oikein kiehtonut huvipuiston erilaiset kieputuslaitteet. Seuraava kohde oli Malmö josta jatkoimme kohti Bornholmia. Viimeinen Tanskan satamista oli Christiansö, jossa on upeita linnoitusrakennelmia. Sää oli muuttunut helteiseksi ja tuuli tyyntynyt täysin. Välin Öölannista Gotlantiin ajoimme moottorilla ja pelkäsimme polttoaineen loppumista. Löpö kuitenkin riitti ja saavuimme Visbyn täpötäyteen satamaan. Gotlannista lähdimme sitten viimeiselle etapille kotia kohti. Matka Gotska Sandö'n kärjestä Suomen Bogskärin majakalle on 100 mpk ja ja se kesti 10 tuntia, josta lyhyenkin matematiikan taidoilla voidaan helposti laskea osuuden keskinopeus. Purjehdittiin hyvässä slöörissä spin-

nulla. Nukkumista hieman häiritsi ainakin peräkajuutassa potkuriakselin ulina, joka myötäaallossa aina voimistui. Spinnua laskettaessa purje pääsi kerran tyhjenemään ja kun se taas täyttyi kuului kova paukahdus, kun skuuttihela irtosi ja lensi kuin pyssyn suusta jonnekin mereen. Tarkoituksemme oli tulla sisään saaristoon Utön väylää pitkin mutta kun emme saaneet näköhavaintoa Bogskärin majakasta emmekä siis olleet täysin varmoja sijainnistamme, pyysimme vhf-radiolla Utön luotsiasemalta tarkkaa sijaintiamme. Tuohon aikaan ei vielä ollut navigaattoreita eikä karttaplottereita, eikä Rheassa ollut vielä tuolloin edes tutkaa. Kipparimme päätti, että otamme kurssin suoraan itään ja menemme sisälle saaristoon Bengtskärin kautta. Pienen ylimääräisen lenkin jälkeen olimme taan onnellisesti kotisatamassa. Kimmo Asplund on Sinikotka joka on nähnyt Hoburgin Ukon

Evaita elamaan

Elämyksiä, kokemuksia ja taitoja

Miten kaikki alkoi omalta osaltani? Liityin Sinikotkiin kolkkapoikana vuonna 1965. Vaikka asuin kauempana, Puistomäessä, Sinikotkiin vei vanhempiemme historia Tuomiokirkkoseurakunnan toiminnassa ja pikkuserkkuni Ritva Savisaaren toimiminen kolkkajohtajana lippukunnassa. Juha Mänty veti kolkkapoikaryhmäämme osaavasti. Pääsin jo heti ensimmäisellä Kunstenin kesäleirillä Kotkan Siipeen koko sivun kuvalla, jossa söin räiskälettä. Kolkkapojista siirryin partiopoikaosastoon, Kotka-vartioon. Sitä veti Markku Niemi. Minä nautin uusista haasteista, mutta en täyttänyt muiden kaikkia odotuksia. Henkilökemia ei aivan toiminut. Runsaan

vuoden kuluttua minulle alettiin Kotka-vartiossa kehua meripartiotoimintaa ja ikään kuin työnnettiin meripartio-osasto Sextantiin. Varttumiseni jatkui Merimetso-venekunnassa koko partiopoikajakson ajan. Eri tehtävät venekunnassa olivat haastavia ja itseä piti kehittää johtajanakin jo tuossa vaiheessa. Kävin erilaisissa valtakunnallisissa ja piirin koulutustilaisuuksissa. Partiotaitokilpailut pakottivat innovatiivisuuteen ja suunnistustaito kehittyi hyvin. Merenkulkua ja merimiestaitoja opittiin Merimetson kokouksissa ja kesäisin merellä. Merimetsossa alkoi myös pidempiaikainen, elinikäinen ystävystyminen partiotovereiden kanssa. Yhdessä esimerkiksi Alpon ja Kimmon kanssa puuhattiin vapaa-ajallakin.

Neptunus Mutta kaikkein keskeisin asia tuossa vaiheessa oli ”joen kaunein”, Neptunus. Arkkiin en ehtinyt tutustua ja Neptunus oli vielä hienossa vedossa, kun elämä vei minut muualle enkä enää aktiivisesti voinut olla Sextantin toiminnassa mukana. Neptunus oli hieno laiva. Vielä 1960-luvun lopussakin uuden oloinen ja minun, hyvin nuoren pojan rinnassa oli hieno ylpeyden tunne, kun sain olla mukana. Vanhempien, siis eräpoikaikäisten ja partiojohtajien mielestä olin varmaan liiankin innokas ja aina tunkemassa mukaan. Tungin mukaan kaikille mahdollisille reissuille, nuorimpana miehistön jäsenenä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, viikonloppuisin Saaristomerelle. Minulla oli vaarini merimieslakki usein päässä, olihan vaarini palvellut

Taisto-luokalla sotien aikaan. Nautin suunnattomasti merellä olosta, saariston upeudesta, laivatoveruudesta ja uuden oppimisesta. Keväisin tuli Neptunus tutuksi viimeistäkin niittiä myöten, kun iltaisin ja viikonloppuisin kunnostettiin laivaa purjehduskautta varten. Pansioon oli kotoa 10 kilometrin matka polkupyörällä, mutta sadekaan ei estänyt menoa, kun oli tiedossa kesän purjehdukset. Mutta Neptunus oli se venekuntalaisen ja eräpoikaiän aikainen elämän sisältö. Kaikki vapaa-aika kului Neptunuksella enkä kaivannut mitään muuta. Olin jo venekuntalaisten edustajana Laivapäällystössä. Aina ihmettelin miten Sepa tarjosi kahvia ja teetä ja mainioita Maijan voileipiä kaikissa kokouksissa. Miten voi?! Sepa johti kaikkea toimintaa koko sen ajan, kun olin aktiivisesti mukana. Siinä oli esikuva. Ei paremmin olisi voisi asioita hoitaa. Positiivisilla teoilla saa positiivisia asioita aikaan. Mutta oli myös monia muita: Gotte oli ”Kurinpitäjän” maineessa, mutta oli taidoiltaan ylivertainen. Oli Kando, Markku, Jussi, Raknar, Eka, ….. niin monia esikuvia, joilta opin paljon. Puutöistä puheen ollen ei voi sivuuttaa Ehyä, ylivertaista ja alkuperäistä Taiston rakentajaa, joka jakoi osaamistaan meille muille, nuorimmillekin, vaikka ei kuulunutkaan Sinikotkiin. Monet olivat käyneet ”Vesisotalyseon” (Merisotakoulun reserviupseerikurssin), joka näkyi selvästi Neptunuksen rutiineissa.

Oppia elämää varten Miettiessäni mitä kaikkea sain elämääni varten, tulee niin paljon asioita mieleen. Innovatiivisuus, asenteet, ihmissuhdetaidot, johtamistaito ja monet asiataidot. Partiotaitokilpailut olivat äärimmäistä innovatiivisuutta edellyttäviä tapahtumia. Partiotoiminnassa kaikki oli tehtävä yhdessä, vaikka olosuhteet olivat joskus hankalia. Asenteina tuonaikainen partiotoiminta tuotti kaksi kokonaisuutta; Omat hommat on hoidettava aina kunnolla ja kaveria autetaan aina, kun se on mahdollista. Johtamistaidossa oman toiminnan ja ajattelun kokemus oli ehkä tärkein alue. Vaikka osallistuttiin kaiken maailman ”vihjepäiville”, oli sen oman yksikön käytännön johtaminen tärkeintä. Miten saan kaverit seuraavaan kokoukseen innostuneina? Miten rakennan pidemmän aikavälin ”strategian”?

taito, jota täydennettiin saaristo-, rannikko- ja avomerilaivuritutkinnoilla, oli merkittävää saadun runsaan merenkulkukokemuksen ohella. Johtamistaidossa partion opit ja kokemukset ovat olleet äärimmäisen arvokkaita sekä omalla merivoimauralla että sen jälkeisellä siviilijohtajauralla. Eivätkä partiouran toveruudet ole minnekään hävinneet, vaikka elämä on joskus vienyt erilleen. Yhteisistä kokemuksista on tavattaessa hyviä yhdessä muisteltavia elämän loppuun asti.

Jaakko Savisaari Kommodori evp Toimitusjohtaja

Esimerkiksi asiataidoista kelpaa merivoima-aikojeni ensimmäinen vuosi. Tottakai merenkulkukokemus ja Neptunuksen kaksimoottorinen manöveeraus opettivat paljon merivoimia varten. Mutta myös Neptunuksen aikainen moottorioppi. Kerran jouduin syysmyrskyssä yksin kuljetusveneen kipparina pulaan. Veneeni moottori sammui polttoainejärjestelmän vian takia. Ellen olisi osannut ilmata Neptunuksen oppien perusteella dieseliä, en olisi koskaan päässyt perille. Myös merenkulku-

Meripartion juhlaa

Sextantin 60-vuotisjuhlakokous s/s Borella

Lippukunnan meripartio-osasto Sextant juhli 60-vuotista taivaltaan lauantaina 14.11. Laivapäällystön juhlakokous kokosi yhteen nykyisiä ja vanhoja sextantilaisia s/s Borelle. Kokouksessa johti puhetta ja juonsi ohjelmaa Joni Holmroos, juhlapuheen piti kommodori evp. ja vanha sextantilainen Jaakko Savisaari ja jokaisesta lippukunnan koulutusaluksesta kuultiin tarina kuvien kera aikalaisen kertomana. S/y Rhean sekä s/y Theian mailitilastojen parhaat palkittiin ja ansioituneille sextantlaisille ojennettiin kaksi lippukunnan ansiomerkkiä: Patrik Solin palkittiin lippukunnan hopeisella ansiomerkillä ja Konsta Grönberg pronssisella ansiomerkillä. Juhlakokouksen jälkeen s/y Theian nykyinen päällystö ja lippukunnan johto kokoontuivat vielä yhteiseen saunailtaan Ala-Lemun Piispanrantaan. Juha Lehtonen on ex-LPKJ joka kuuluu yhä Sextantin aktiivijäseniin

< Pojasta polvi paranee? Holmroosia kolmessa tai kuudessa polvessa, laskutavasta riippuen. Kuva: Kai Koskinen

Yllä ja seuraavalla aukeamalla: kuvia Sextantin 60-vuotisjuhlista. Kuvat Kai Koskinen, Arto Sjöholm & Eero Ilvessalo

mailiti RHEA all-time 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34

Mikkonen Sarlin Lehtonen Huiskala Holmroos Mikkola Toimi Kyrki Samppala Marttila Huvila Ahlroos Louhi Lahti Marttila Ansamaa Sandelin Kunnas Kattelmäki Paatero Puro Takala Malmi Hytönen Heikkilä Heikkilä Ståhle Koskinen Lahti Puustinen Silvoniemi Asplund Heikkinen Alho

Pasi 22467,4 Kari 20632,6 Juha 17909,4 Oskari 16989,5 Joni 15311,1 Heikki 13449,0 Timo 13084,6 Jari 12309,7 Simo 10456,5 Hannu 10040,6 Isto 9945,3 Joonatan 9633,1 Lassi 9536,7 Kalle 9519,2 Harri 9210,8 Jarkko 8438,7 Kalle 8315,7 Eero 7921,5 Kristian 7864,4 Ilkka 7805,1 Antti 7583,8 Jenni 7550,7 Johannes 7545,9 Tuukka 7528,6 Antti 7520,3 Ville 7509,3 Ralf 7340,6 Kai 7242,7 Timo 6789,2 Lauri 6657,6 Antti 6619,9 Kimmo 6551,1 Petri 6311,1 Aleksi 6226,6

35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68

Ståhle Harry Lemponen Ilari Sandelin Mira Saarinen Olli Kallio Juho Saarinen Villiam Holmroos Altti Pihakaski Timo Kutila Mika-P Vartiainen Ville Hellström Linda Räsänen Aleksi Haapakangas Juha Louhi Seppo Louhi Aapo Haapakangas Rami Niittynen Artturi Kunnas Kirsi Takala Aarne Asplund Anne Leino Pirkka Sarlin Katriina Jalava Jussi Hannula Heikki Himmanen Jukka Fälden Sirpa Eklund Johan Virtanen Jari Akkola Mikko Aaltonen Timo Aaltonen Janne Kouvola Sirpa Solin Patrik Kunnas Pyry

6174,6 6087,3 5940,3 5727,8 5681,2 5680,8 5660,7 5657,7 5192,5 5074,1 4931,0 4913,7 4799,7 4735,9 4703,7 4674,7 4423,8 4365,4 4291,9 4279,3 4250,0 4240,7 4235,6 4227,3 3815,6 3811,4 3647,1 3639,6 3637,1 3605,7 3575,0 3563,6 3523,4 3406,9

69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100

Jalas Mikko Broberg Tom Laaksonen Ari Sirkiä Pasi Mälkönen Jari Valkamo Ari Forss Teppo Heikkinen Tomi Kaijanmäki Antti Jalava Eero Lindholm Jesse Vaitomaa Mikko Mattila Markus Paakkunainen Pekka Lemponen Aarne Ekko Jouni Lahti Seppo Ahokas Jaakko Katajainen Päivi Pettersson Markus Niittynen Valtteri Lyytikkä Jussi Koskinen Raimo Mäkinen Vesa Niemi Jari Kare Aaro Koskinen Rami Ekko Tuomo Hällfors Teemu Sibelius Juho Hellström Henri Lyytinen Pekka

3396,4 3249,8 3234,0 3221,4 3210,4 3104,0 3017,3 3006,2 2987,2 2979,6 2968,7 2948,3 2946,6 2877,5 2867,9 2787,2 2703,0 2694,5 2678,5 2656,6 2655,0 2654,4 2522,7 2501,6 2436,2 2392,2 2375,0 2350,0 2314,4 2307,0 2282,4 2249,5

ilastot THEIA all-time 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34

Alho Grönberg Puustinen Solin Alho Juup Jääsaari Vienola Simola Akkola Peltonen Huiskala Järvi Nyrhinen Toivanen Maunula Toivanen Ilvessalo Lehtinen Niittynen Leimu Sippolainen Eerola Jännäri Hermansson Virtanen Holmroos Sandelin Sarlin Aarikka Korhonen Erkkilä Ylisaari Liski

Oskari Konsta Lauri Patrik Aleksi Roosa Olli Henri Pauli Mikko Ilmari Oskari Santeri Anna Aksel Iiro Eemil Eero Miikkael Valtteri Mikko Aaro Olli Joona Mathias Jyry Joni Matias Kari Paavo Aukusti Leevi Patrik Otso

8359,7 8026,8 7048,8 6464,5 5336,6 4787,5 4630,2 4175,7 4129,5 4021,1 3199,0 3186,2 3027,5 2523,9 2519,8 2508,5 2496,9 2385,9 2160,7 2129,4 2117,7 2068,9 1966,6 1789,4 1775,3 1742,2 1677,8 1672,5 1638,3 1622,0 1594,4 1594,4 1476,2 1437,6

35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68

Paloposki Jyri-Petteri 1349,8 Ansamaa Jarkko 1349,2 Lahti Katri 1302,0 Kavantola Eero 1257,9 Järvi Oskari 1238,4 Kallio Nonna 1216,0 Harjulehto Aleksanteri1203,9 Toivola Timo-Ilkka 1196,7 Maunula Kasper 1191,2 Korhonen Niilo 1132,5 Lahti Kalle 1124,1 Harjulehto Nikolai 1093,8 Hällfors Valtteri 1070,2 Lemponen Ilari 1067,3 Kallio Juho 1033,9 Liimatainen Lassi 1026,6 Talja Eveliina 989,3 Turkki Maria 972,3 Hytönen Tuukka 972,3 Viinikkala Annika 955,3 Tuovinen Anssi 955,3 Hintsa Erkkitapani 955,3 Paasio Laura 955,3 Vartiainen Ville 919,5 Laaksonen Sanna 879,1 Saarinen Villiam 864,8 Laine Tommi 864,8 Virtanen Ville 835,2 Sinisalo Crista 833,3 Lahtinen Ville 833,3 Holmroos Sakari 826,2 Lehtonen Juha 720,8 Mikkonen Pasi 719,2 Tomberg Eveliina 692,7

69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100

Samppala Sahlström Räsänen Thurén Lemponen Lehtonen Hannula Hällfors Hällfors Järvi Ekström Lauri Naukkarinen Mansikka Mäenpää Niemi Hassila Broberg Elenius Teittinen Markkula Koskinen Siltala Silvoniemi Mickelsson Lehtonen Raussi Aarnio Nyrhinen Heikkilä Haapakangas Arvelmo

Simo Ville Aleksi Otto Aarne Lotta Heikki Miro Oskari Petteri Rasmus Essi Ina Isa Arttu Jalmari Leevi Tom Anton Ville Taavi Topi Jaakko Oskari Aatos Laura Kristian Emmi Aino Ville Eero Matias

674,6 674,2 673,7 669,7 653,8 644,6 630,3 629,6 628,3 592,0 558,7 510,0 510,0 510,0 508,0 503,4 492,1 486,3 467,6 446,1 443,2 438,9 434,9 406,0 397,9 396,2 392,1 382,0 372,3 371,4 368,3 364,5

mailiti RHEA+THEIA all-time TOP 25

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 22

Mikkonen Sarlin Huiskala Lehtonen Holmroos Puustinen Mikkola Toimi Kyrki Alho Samppala Lahti Marttila Solin Huvila Ahlroos Ansamaa Louhi Marttila Alho Sandelin GrĂśnberg Kunnas KattelmĂ¤ki Paatero

Pasi Kari Oskari Juha Joni Lauri Heikki Timo Jari Aleksi Simo Kalle Hannu Patrik Isto Joonatan Jarkko Lassi Harri Oskari Kalle Konsta Eero Kristian Ilkka

23186,6 22270,9 20175,7 18630,2 16988,9 13706,4 13449,0 13427,0 12309,7 11563,2 11131,1 10643,3 10040,6 9987,9 9976,9 9899,4 9787,9 9536,7 9221,7 9158,5 8318,8 8097,0 7996,9 7864,4 7815,5

ilastot THEIA kesa 2015

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57

Iiro Maunula Matias Sandelin Aukusti Korhonen Sakari Holmroos Niilo Korhonen Lotta Lehtonen Olli Jääsaari Patrik Ylisaari Oskari Hällfors Juha Lehtonen Konsta Grönberg Emmi Aarnio Katri Lahti Oskari Järvi Eemil Kivelä Aaro Sippolainen Patrik Solin Valtteri Hällfors Petteri Järvi Meri Malmari Oskari Alho Matias Arvelmo Aleksanteri Harjulehto Laura Lehtonen Nikolai Harjulehto Kalle Helkiö Kirsi Honkasalo Oskari Silvoniemi Aleksi Alho Alina Sippolainen Jaakko Siltala Miro Hällfors Telmo Suntela Eino Korhonen Rasmus Kivini Kari Sarlin Joni Holmroos Pauli Simola Lauri Puustinen Johanna Karlsson Rasmus Aaltonen Aaro Hällfors Leo Farshid Santeri Järvi Mikko Akkola Anna Nyrhinen Inkeri Holmroos Mari Holmroos Siiri Holmroos Thomas Koistinen Eero Ilvessalo Roosa Juup Joonatan Hiltunen Venni Nauska Ahti Karttunen Eero Haapakangas Juha Mänty

878,2 855,0 832,0 528,8 473,4 441,8 438,5 399,1 394,8 389,8 386,1 382,0 355,2 351,5 323,4 308,1 307,4 298,5 273,8 261,1 239,6 238,4 226,8 222,4 217,8 212,0 212,0 205,7 190,6 175,0 164,0 164,0 164,0 145,7 145,7 143,0 142,9 126,7 113,9 109,4 109,4 97,9 97,9 95,5 95,1 91,5 88,3 88,3 88,3 88,3 81,9 78,7 76,8 76,8 74,0 74,0 74,0

58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114

Kai Jansson Lars Petterson Lassi Karskela Pekka Miesvirta Veikko Hakala Aino Nyrhinen Lassi Liimatainen Jyri-Petteri Paloposki Matias Leino Santeri Harkke Alisa Vahala Karoliina Grönberg mirka rönnberg Ville Sahlström Eveliina Tomberg Henri Vienola Katariina Harjulehto Katriina Tomberg Maarit Salminen Marja-Liisa Niemi Minttu Aaltonen Ronja Kiviö Sofia Jääskeläinen Timo-Ilkka Toivola Alvar Huvila Katriina Lehtinen Mikko Hirvonen Timo-Ilkka Leikas Toivo Rumpunen Mari Harkke Maria Hemmi Minni Koivisto Tatu Vihdanmäki Ahti Mäntylä Akseli Koskela Eetu Frestarius Elmeri Putko Julius Antiola Kosti Parvinen Rasmus Röppänen Carin Holmroos Ada Jokela Anna Alander Eemeli Nieminen Karola Salminen Niilo Jaakkola Nuutti Nikola Susanna Kirves Suvi-Tuuli Kolehmainen Ville Virtanen Eemeli Katajisto Vilja Parkkunen Ella Sarlin Joona Sarlin Katriina Sarlin Akseli Rosqvist Juro nieminen

74,0 74,0 74,0 74,0 74,0 71,3 71,3 56,7 54,6 54,6 41,3 41,3 41,3 33,7 24,4 22,5 22,4 22,4 22,4 22,4 22,4 22,4 22,4 22,4 20,3 20,2 20,2 20,2 20,0 18,7 18,3 17,8 17,8 17,5 17,5 17,5 17,5 17,5 17,5 17,5 15,7 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 13,5 13,5 12,5 12,5 12,5 11,0 11,0

115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169

Pietari Harjulehto Aija And Emma Mäkinen Heikki Kullberg Iitu And Joni Roivanen Juha-Matti Linnasaari Isto Huvila Santeri Nurmi Albin Huvila Alvar Felixson Arne Felixson Artturi Mäkelä Arvid Huvila Eemil Helle Eetu Lindroos Eetu Suominen Eino Falenius Kaapo Luoto Kasper Maunula kerkko salokannel Mio Hautala Mio Nieminen Niilo Ahola Tuomas Arvelmo Oskari Suominen Pertti Suominen Tomas Tamminen Aaro Ahlqvist Aatu Sandberg Eemil Hiltunen Eetu Laiho Esko Niemelä Jasper Santalahti Jonatan Ringval Lasse Mustonen Sebastian Brusila Toivo Heinonen Aatos Korhonen Hannes Korhonen Iiro Sandberg Juho Kallio Onni Rumpunen Aleksi Mäkelä Aleksi Tilli Anton Impivaara Antti Viitaniemi Eemeli Parsama Lauri Siltala Niklas Impivaara Oliver Huvila Veeti Lahti Juhani Laiho Oskari Huiskala Timo Aaltonen

11,0 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,4 10,4 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,7 9,7 9,7 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 8,5 8,5 8,5 8,5 8,0 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 7,4 7,2 7,2 5,0

Sinikotkien aitihahmo on poissa Aikana, jolloin Kekkonen oli tasavaltamme presidentti, vaikutti Turun Sinikotkissa Lasse ”Lipi” Larinkorpi. Lasse oli lippukunnan perustajajäseniä, erittäin pitkäaikainen lippukuntamme johtaja sekä seurakunnan poikatyön ohjaaja. Mies, jonka sydän paloi poikatyölle ja ennen kaikkea sen partiotoiminnalle. Useassa tapauksessa, niin myös tässä, kaiken hyvän takana on nainen. Lassen rinnalla kulki vaimonsa Anja. Anjan muistavat kaikki kyseisenä aikana toimineet Sinikotkaveljet ja -siskot. Nuoremmille lukijoille ajallista perspektiiviä antakoon se, että Anjan synnyinpaikaksi oli merkitty Maarian Raunistula, joka ei siihen aikaan kuulunut vielä Turkuun. Aviopari eli hyvin tiiviisti yhdessä. Missä Lasse, siellä useimmiten Anja. Hänet tapasi eritoten kesällä leirikaudella Kunstenniemen maastossa. Samalle alueelle Lasse ja Anja rakensivat myös kesäpaikkansa seitsemänkymmenluvulla saadakseen olla lähellä heille rakkaita Sinikotkanpoikia vielä eläkeaikanaankin. Anja ja Lasse olivat lapseton pariskunta ja näin Sinikotkat olivat ”heidän lapsiaan”. Kolkkapojista vartioon ja venekuntien kautta miehiksi kasvavat pojat olivat heille kaikki kaikessa. Muistamme Anjan hymyilevän olemuksen useissa tilanteissa. Anja ei

halunnut olla tilaisuuksien keskipiste, mutta kaikessa hän oli mukana miehensä rinnalla. Aatteen paloa osoitti myös Lassen kuoleman jälkeinen aika. Anjan saattoi tarkkasilmäinen huomata keväisin seuraamassa keväistä katselmustamme, jolloin kadut täyttyivät rummun paukkeesta, iloisesta marssimusiikista ja tuhatpäisenä piirimme paraatiin osallistuvista partiolaisista. Anja oli aina kadun varressa kannustamassa ylvästä Sinikotkajoukkoamme. Anja ja Lassen suhdetta Sinikotkiin kuvaa hyvin myös edellä mainittu kesäpaikka. Nykyisin Lipin mökkinä tunnettu Kunstenin retkien tukikohta on heidän lahjoittamansa. Anja oli vahvasti ajassa kiinni aivan elämänsä loppuun saakka ja vilpittömän kiinnostunut lippukunnan asioista ja menosta. Anjan täyttäessä yhdeksänkymmentä, veli Teusa organisoi iskuryhmän Anjan luo. Sain olla mukana tuossa lämpimässä hetkessä lippukunnan johtajiston, Teusan ja Salmisen Matin kanssa. Anjan briljanttia terävyyttä kuvastaa hänen kommenttinsa minulle. Oli kulunut vuosia siitä, kun olimme tavanneet kasvotusten. Anja katsoi minua hetken ja totesi: ”Eero sinä olet lihonut”. Myönsin asian ja tunnustin hänelle avoimesti, että syy saattoi johtua rakkaudestani olueeseen. Tähän Anja: ”Kyllä sinun pitäisi se partiolaisena

tietää, ei saa juoda olutta”. Myönsin kaiken ja Anja hymyili tutulla tavallaan. Anja nukkui pois rauhallisesti ja sovussa itsensä kanssa. Muutamaa päivää ennen viimeistä hetkeä hänen ”omaishoitajansa” partioveli Teusa kävi Anjan luona. Ajatus oli kirkas, mutta aika lähteä pois oli tullut. Anja siunattiin hänelle rakkaiden Sinikotkasiskojen ja -veljien läsnä ollessa kauniissa ylösnousemuskappelissa perjantaina 16.10. Oli puhuttelevaa, kun tutut partioveljet laskivat haudan lepoon oman Sinikotka-äitinsä. Harras, levollinen ja kiitollisuuden täyttämä tunne oli päällimmäisenä, kerratessani mielessäni monia upeita maisemakuvia vuosien varrelta. Suuren kiitoksen annan veli Teusalle, joka pyyteettömästi osoitti kiitollisuutta ja aitoa lähimmäisenrakkautta, jonka Anja oli varmasti ansainnut. Yksi kolkkapojista Epa ”Eero” Kunnas

Ikakausivastaavat aisa&aisa On äärimmäisen miellyttävää ja valtavan mukavaa kirjoittaa taas Kotkansiipeen. Olemme toimineet nyt vuoden pestissämme ja marssineet Sinikotkien riveissä pitkän hiljaiselon jälkeen. Koemme ikäkausivastaavien hommat meille sopiviksi ja ilmoitimme viime PJN:ssä halukkuutemme jatkaa tehtävissämme. Mikä meitä motivoi? Meidän mielestämme partiopoikaosaston toiminta on koko partiojutun juusto. Mikäli meillä ei ole toimivaa partiopoikaosastoa, niin meillä ei ole toimivaa lippukuntaa. Nuoret partiolaiset ovat haastavia, mutta äärimmäisen palkitsevia. Iloksemme olemme saaKuvat: Ilvessalo neet lehdistä lukea ns. ”milleniumsukupolvesta”, jonka ansiosta partioliike on taas nostanut päätään koko Suomessa. Meidän lippukunnassamme tämä näkyy konkreettisesti venekunnanjohtajissamme, jotka ovat todella motivoituneita ja tiedonjanoisia. Haasteena onkin nykyään siirtää tämä innostus sudenpentuja seikkailijaikäisiin partiolaisiimme. Toinen haaste on löytää johtajia kaikkein nuoremmille partiolaisillemme. On ikävä joutua myymään ei-oota lippukuntaamme haluaville, mutta tähän asiaan emme paneudu tämän enempää tässä kirjoituksessa.

Kuinka siirtää partioaatetta ja innostusta eteenpäin? Mikä on venekunnanjohtajan rooli tässä? Johtamisen ja kouluttamisen ykkössääntö on oman esimerkin näyttäminen. Mikäli nuorempiaan johtaa partioarvojen ja –aatteen mukaisesti, niin ne asenteet tarttuvat hyvin nopeasti nuorempiin. Helppo sanoa, vaikea toteuttaa. Partiolainen tekee kuitenkin aina parhaansa ja aikuisten tehtävä on tukea venekunnanjohtajia ja kaikkia nuorempiaan. Venekunnanjohtajan rooli on kaikkein tärkein partiokasvatuksessa, sillä he ovat se konkretia, mikä nuorempiin välittyy.

Ikäkausivastaavat voivat loksuttaa leukojaan ja näyttää esimerkkiään minkä kerkiävät, mutta venekunnanjohtajat tekevät sen aidon työn. Siksi vetoammekin heihin parhaamme mukaan. Lippukunnassamme on nyt viisi venekuntaa: Koskelo, Merilokki, Merikotka, Telkkä ja Tiira. Lisäksi samoajilla on oma Kiisla-vartionsa, jota pj Juho Kallio johtaa. Seikkailijat ja tarpojat kokoontuvat ma-ke klo 18-19.30 ja samoajat torstaisin vaihtelevin väliajoin. Telkkä ja Merilokki jatkavat vanhalla miehistöllään ja Tiira-venekunnassa on nyt kaikki vanhemmat tarpojamme. Koskelo ja Merikotka koostuvat nyt uusista seikkailijoista, jotka siirtyivät sudenpennuista jatkamaan partiopolkuaan venekunnissa. Toimintakauden alussa venekunnanjohtajakuviot muuttuivat aika paljonkin, mutta palaset saatiin loksahtamaan kohdalleen pestikeskustelujen avulla ja jokai-

selle löydettiin oma paikkansa. Nyt on palautteen aika ja otamme kaikki ruusut ja risut vastaan. Tiedostamme joidenkin venekunnajohtajiemme nuoren iän, mutta pitää ottaa huomioon myös annetut näytöt. Ikä ei ole ainoa asia, mikä puhuu puolestaan, vaan nimenomaan se kyky johtaa venekuntaansa. Me kaksi aisaa olemme ainakin vakuuttuneita venekunnanjohtajien toiminnasta tähän asti ja epäilysten sijaan heille kuuluu antaa kaikki mahdollinen kiitos ja kannustus, jotta toiminnan taso nousisi edelleen eikä lössähtäisi alkuponnahdukseen.

Haasteita on ja tulee aina olemaan, mutta niistä selvitään. Siksi annamme tähän loppuun venekunnanjohtajille vielä yhden ohjenuoran ja samalla kehittämiskohteen. Keskittykää koloilloissanne ja venekuntien retkissänne sen oman venekunnan hengen luomiseen. Tämä onnistuu tekemällä asioita yhdessä vain ja ainoastaan oman venekunnan kesken sekoittamatta siihen muiden venekuntien johtajia tai venekuntalaisia. Vierailevat tähdet tuovat aina hyvän lisän venekunnan toimintaan, mutta tärkeintä on kuitenkin venekunnan omat yhdessä tehdyt partiojutut.

Verrataan nykyhetkeä aikaan vuosi sitten, jolloin aloitimme pesteissämme. Epätietoisuus on muuttunut luottamukseksi ja toiveikkuudeksi. Olemme kokeneet onnistuneemme pesteissämme tähän asti ja siitä kiitos kuuluu vain ja ainoastaan venekunnanjohtajille sekä jokaiselle aktiivitoimijalle lippukunnassamme.

Hyvät sinikotkaveljet ja sisaret, partiovasemmalla!

Juho Hänti

Timo-Ilkka Toivola

UUTENA VUOTENA RÄJÄHTÄÄ! Hankipa vuodenvaihteen ilotulitteet TSK:n rakettimyynnistä! Myyntipisteet: K-Supermarket Hirvensalo & K-Supermarket Raisio Center Myyntiajat: su 27.12. klo 8-18 ma-ke 28.-30.12. klo 9-20 to 30.12. klo 9-19

Telkkä-venekunnan

johtaja Matias Sandelin ja retki oli ainakin näin apulaisjohtajan näkökulmasta antoisa ja hyvin onnistunut. Ilmeisesti myös venekuntalaiset pitivät retkestä ja viihtyivät hyvin. Aika kului muun muassa ultimatea pelaten ja toteemipaaluja tehden. Myös pienimuotoinen suunnistuskisa oli paikallaan. Retkellä vieraili myös Mehtojen edustaja Eero, joka neuvoi nuorempia puukon ja taltan

Telkkä–venekunta järjesti Kunstenniemessä 9.–11.10.2015 retken, jonka nimi oli Intiaanisoturin kutsuhuuto. Nimensä mukaisesti siellä seikkailtiin suuren hengen ja toteemien maassa. Osallistujamäärä oli kohtalainen ja sunnuntaina Kunstenniemestä lähti Turkua kohti viisi iloista seikkailijaa, kaksi apulaisjohtajaa ja neljä johtajaa. Retken johtajana toimi Telkän venekunnan-

un na t

Intiaanisoturin kutsuhuuto

ve n

BREAKING NEWS:

Elämän tarkoitus on ratkennut!

käytössä. Suurin osa ihmisistä nukkui kamiinateltassa, ja pieniltä kommelluksilta kipinävahdissahan ei voi koskaan välttyä. Iltanuotiolla oli ohjelmassa laulamista ja pieni tulishow, joten se kruunasi retken.

Niilo Korhonen Telkän VKJA

Merikotkan meiningit Merikotka aloitti tänä syksynä uusien seikkailijoiden kanssa, joilla riittää energiaa ja mielikuvitusta. Pojat ovat astuneet innokkaina uusiin seikkailuihin. Syksyllä olemme käsitelleet mm. ensiapua, karttamerkkejä, solmuja, partiolegendoja ja tarinoita, suunnistusta ym. Pojat ovat myös oppineet uusia ulkoleikkejä,

joita leikitään jokaisessa illassa. Pari iltaa leikittiin nuotiotyttöjen kanssa, mutta pojat eivät oikein pitäneet siitä. Kyllä se mieli vielä muuttuu vuosien kuluessa. Merikotkalla on syyskaudella vielä retki, jossa opitaan paljon uusia taitoja. Aktiivisuus on ollut uskomattoman hyvä, on iloista huomata kun joka viikko pojat saa-

puvat kololle. Toivottavasti näemme vielä samat naamat vuosien päästä vetämässä omaa venekuntaa. Näissä pojissa on kyllä sinikotkien ja koko partion tulevaisuus.

Iiro Maunula Merikotkan VJ

Leirikokki

Sudenpenturetki 18.-19.4.2015 Aurinkoisena lauantaina johtajat vastaanottivat Kunstenniemessä linja-autollisen sudenpentuja. Hyvin mennyt matka jatkui bussista jalan. Ylimääräinen energia purettiin ulkopeleihin Iinan kanssa, samalla kun Olli auttoi majoittumisessa. Kun kaikki olivat löytäneet makuupaikan oli vuorossa virallinen retkenaloitus lipunnostolla. Koska nälkä oli alkanut hiipiä jo lähes jokaisen sudenpennun mahaan, aloitettiin trangioiden etsiminen, kokoaminen ja vedenkeittäminen. Trangia oli jo lähes jokaiselle tuttu, joten ei aikaakaan kun pääkallo jo valmistui. Päivän ohjelmassa oli luontopolku, makkaratikkujen veistäminen ja eri aistein luonnon havainnointia. Käyttöön otettiin näön lisäksi tunto, kuulo ja haju. Ennen päivällistä jokainen ehti koristella itselleen hienon makkaratikun ja muutamat pääsivät työstämään veistä tai paistinlastaa. Makkaratikut pääsivät heti testiin kun päivällinen valmistettiin tällä kertaa kokonaisuudessaan nuotiolla. Nuotion lämmössä valmistui makkaraa ja nuotioperunoita. Kasvoihin kertynyt ketsuppi ja noki suunnattiin puhdistamaan saunan puolelle. Saunomisen jälkeen siirryttiin iltanuotiolle. Ohjelmassa oli perinteisiä lauluja, pelejä ja iltapala. Jokainen pääsi paistamaan, kypsentämään, ruskistamaan, liekittämään tikku-

pullaa. Maku vaihteli taikinaisesta tuhkaiseen, mutta hyvin maistui. Ennen kuin kello oli kuuttakaan oli sudenpentujen puolella kova tohina ja tavarat rinkoissaan. Aamupalan jälkeen nautittiin keväisestä auringosta ja veistely jatkui. Osa sudenpennuista innostui rakentamaan kaarnaveneitä ja pääsivät uittamaan valmiita veneitään merenaalloille. Lounaan sudenpennut valmistivat jälleen trangioilla. Riisien kypsyminen tuntui varsinkin poikien mielestä kestävän tuntikausia, mutta onneksi kaikki saivat tonnikalarisoton valmiiksi ja trangiat tiskattua hyvissä ajoin ennen kotiin lähtöä. Mahat täynnä pakattiin vielä viimeiset tavarat rinkkoihin ja päästiin lipunlaskuun. Retki ei kuitenkaan ollut vielä ohi. Vielä oli aikaa valmistautua muutaman viikon päässä olevaa partiomarssia varten. Rivit ja jonot hahmottuivat jo muutaman kokeilun jälkeen erinomaisesti. Onneksi marssiharjoitusten jälkeen jäljellä oli enää bussimatka, sillä sudenpennuilla ja heidän johtajillaan oli vaikeuksia pysytellä hereillä kololle asti.

Minni Koivisto toimii laumanjohtajana

Loytoretkella Porissa Sudenpentukilpailut 9.5.2015 Sateinen ja kylmä lauantaiaamu. Sinikotkien sudenpennut kerääntyivät Turun linja-autoasemalle jo varhain aamulla. Edessä olisi matka Poriin sudenpentukisoihin. Aikainen herätys ei tuntunut poikia haittaavaan, vaan energiaa riitti koko matkan ajaksi. Kisoissa oli edustettuina kaikki kolme laumaa, vaikka kisapentueita ei ollut kuin Majava ja Norppa. Päivän aikana päästiin löytöretkelle löytöretkeilijä Elokiven kanssa. Rastit oli suunniteltu eri maiden

mukaisesti. Päivä alkoi Australiasta ja yhteisestä soittimen rakentamisesta. Seuraavilla rasteilla testattiin sudenpentujen tarkkaavaisuutta, kekseliäisyyttä ja tietämystä eri kulttuureista. Poikien piti myös antaa ensiapua auringonpistokseen, valmistaa herkulliset voileivät, rakentaa puhallusputket ja tunnistaa kasveja. Monilla rasteilla rastihenkilöt ja pojat lähtivät suorittamaan tehtäviä ja johtajat jäivät sivummalle kuluttamaan aikaa pelaillen keskenään tai syömällä eväitä. Erityiskiitoksen kisajärjestäjille kesken päivän tarjotusta kahvista.

Johtajien toive pitkän päivän väsyttämistä lapsista osoittautui turhaksi ja matka Porista takaisin Turkuun sujui aamuakin äänekkäämmin. Mitaleja ei tällä kertaa tullut, mutta Norppa&Saukko pääsivät kuitenkin tasapisteisiin viidenneksi sijoittuneiden kanssa. Tärkeintä oli kuitenkin viettää yhdessä partiokavereiden kanssa hauska päivä, testata omia taitojaan ja oppia uutta. Seuraavat sudenpentukisat järjestetään 7.5.2016.

Kuvat: Olli Jääsaari

Skagenin kuulumisia Skagen on lippukunnan vuonna 2014 lahjoituksena saama noin kahden hehtaarin rantatontti Keistiön saaressa. Tontilla sijaitsee noin 25 m2 saunamökki, joka ei ole toistaiseksi käytössämme. Lippukunta on päättänyt lähteä kehittämään aluetta ja tätä koordinoi Skagen-projektiryhmä.

Ulkorakennus pystytetään ensi kevään ja alkukesän aikana. Seuraavat talkooviikonloput on toistaiseksi lyöty lukkoon:

Skagen-projektissa vuosi on kulunut lähinnä suunnitelmien tarkentamisen merkeissä, mutta nyt asiat ovat nytkähtämässä eteenpäin. Talven aikana tilataan Skagenille hirsinen ulkorakennus varustettuna kaksipyttyisellä puuceella sekä varastolla. Lisäksi selvitystyö uudesta laiturista potkaistaan käyntiin.

Kaikkia kynnelle kykeneviä kaivataan paikan päälle näinä viikonloppuina. Yhteispelillä se sujuu!

• •

15.-17.4. vanhan ulkorakennuksen purku ja uuden perustustyöt 13. -15.5. uuden rakennukset pystytys

Lisää informaatiota talkooviikonlopuista lähempänä ajankohtaa. Talkoohommista kiinnostuneet voivat ilmiantaa itsensä kuitenkin jo Juhalle (puh. 050-407 1075, sähköposti: juha.lehtonen@aalto.fi).

Oletko tarpojaikäinen tai sitä vanhempi? Janoatko seikkailua? Haluatko tutustua partiolaisiin kaikkialta Suomesta ja ulkomailta? Haluatko osallistua partiotapahtumaan, jonka muistat ikuisesti? Jos vastauksesi kaikkiin kysymyksiin on ''KYLLÄ!'', mene osoitteeseen roihu2016.fi ja ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautuminen on käynnissä ja jatkuu 24.1. saakka! Lisätietoa antaa Roihu-yhteyshenkilö Timo-Ilkka Toivola, puh. 040 735 6558 e-mail timpe.toivola@gmail.com

Sähvösohva on tullut takaisin! Tauon jälkeen ensimmäisenä sohvalle istahti istuva (heh heh) lippukunnanjohtaja Jyri-Petteri ”Zeip” Paloposki! Lue kuuma haastattelu alta! Haastattelija: Joraat yksin kotona. Mitä musiikkia yleensä soitat? - Mitä? H: Joraat yksin kotona. Mitä musiikkia silloin soitat? - No, siis, periaatteessa en juurikaan joraa kotona, mutta tuota, jos soitan kotona jotain musiikkia niin se yleensä on... jonkinlaistaa... Infected Mushroom -tyyppistä... elektronista... tavaraa. Infected Mushroom on semmoinen aika yleinen. Myös töissä. Se kummasti lievittää työstressiä. En tiedä sopiiko lippukunnan linjaan, mutta. H: Sinulla on sarjalippu Caribian kuntosalille. Käytätkö sitä? - Tällä hetkellä ei ole. On ollut, se yleensä vanhenee. Juu, aina välillä on. Sillon kun jaksaa hakea uuden, jotta se voi vanheta.

H: Käytät trikoita käydessäsi iltarasteilla. - EN (painokkaasti) H: Miksi trikoot miellyttävät sinua? - Koska H: Herra lippukunnanjohtaja, teille esitettiin juuri kysymys. - Johon vastasin ”KOSKA PISTE”. Pahoitteluni, tämä piste ei välttämättä tullut ensimmäisellä kerralla täysin sel... H: Piste, piste, jatkuu... Ne tuntuvat mielestäni erittäin eroottisilta sekä korostavat uhkeita muotojani. Siirrytään seuraavaan kysymykseen. - Joka on? H: Paras partiokokemuksenne oli tähtien tuijottelu Seilin rantakalliolla johtajistopurjehduksella. - No se oli kyllä aika, aika jees! Pakko myöntää. Siellä oli eräs Aleksi Alho mukana. Se oli hyvin romanttinen hetki. H: Haluutsä avata TÄSTÄ asiasta jotain...? - En juurikaan.

H: Haluat isona piispaksi. Piispanvärinen paita nimittäin. Melkein. Ja tuossakin lukee ”P”. (peace-pax, toim. huom.) - No se on totta, rinnassa lukee P, se varmaan tarkoittaa piispaa. Öö, en voi väittää varsinaisesti ajatelleeni näin. H: Onko se ihan tuulesta temmattu, tämä väite, vai voitko...? - Nyt on pakko sanoa että useimmat näistä väitteistä ovat olleet tuulesta temmattuja, en nyt tästä nimeenomaisesti osaa sanoa. H: Pidät vaelluksellasi mukana tietokonetta. Mistä saat siihen virtaa? - Öö... Olin kesällä Haltin vaelluksella, enkä... muistaakseni... Nyt pitää miettiä. Tietokone oli Hämeenlinnassa. Ei tietokonetta. H: Et käyttänyt trikoita Jukolassa. Miksi juoksit alasti? - Se tuntui hyvältä. (Ei oikeasti juossut alasti! toim. huom.) H: Juho, keksi kysymys. Juho: Mä en osallistu tähän MILLÄÄN tavalla.

Mysteeri Sähvösohvan haastattelijan henkilöllisyys on tuntematon

Japanin jamboree 23rd World Scout Jamboree Japan 2015 Maailman partiolaisten Jamboree –suurleiri järjestettiin 28.7.–8.8.2015 Japanin Yamaguchissa. Leirille osallistui yli 33 000 partiolaista 155 maasta. Suomalaisia oli mukana noin 970. Jamboreella leiriläiset ovat iältään 14 – 17 –vuotiaita. Tätä vanhemmat osallistuvat joko ISTeinä (International Service Team) eli palveluleiriläisinä, leirilippukunnanjohtajina tai CMT:n (Contingent Management Team) jäseninä. Itse en ole ollut Jamboreella leiriläisenä, joten päätin hakeutua lippukunnanjohtajaksi leirille. Se olikin mielestäni hyvä valinta, sillä lippukunnanjohtajana pääsin ohjelmiin leiriläisten mukana ja muutenkin näin, millaista elämä leirissä on. Lpkj:n tehtävät olivat itsessään melko samanlaisia kuin suomalaisella suurleirillä.

Leiriin valmistautuminen Lippukunnanjohtajat pestattiin alkukesästä vuonna 2014, eli yli vuosi ennen leiriä. Kokoonnuimme lippukuntamme nelihenkisen johtajiston kanssa ensimmäistä kertaa heinäkuun alussa. Oman lippukuntani muut johtajat olivat Nuotiotytöistä ja Turun Metsänkävijöistä. Leiriläiset tulivat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Ilmoittautuminen päättyi alkusyksystä ja tämän jälkeen leiriläiset jaettiin lippukuntiin. Jokainen lippukunta nimettiin Japanissa ko-

vin suosittujen Muumi-hahmojen mukaan ja meidän lippukuntamme sai nimen Nyyti. Lippukuntamme kokoontui kolme kertaa ennen leirille lähtöä. Ensimmäinen viikonlopputapaaminen järjestettiin marraskuun lopussa telttaretkenä Espoon Nuuksiossa, toinen tammikuussa Turun Metsänkävijöiden kämpällä Kemiössä ja kolmas toukokuussa Inkoossa Pääkaupunkiseudun partiolaisten leirikeskuksessa. Ennakkotapaamisten ideana on tutustuttaa leiriläiset toisiinsa ja antaa ohjeita leiriin valmistautumisesta. Toukokuussa pidimme myös infotilaisuuden leiriläisten vanhemmille.

Oheismatka Noin puolet lippukunnastamme osallistui viikon kestäneelle oheismatkalle, joka alkoi viikko ennen leiriä. Oheismatkaryhmämme muodostui omasta ja Finlands Svenska Scouterin (FiSSc) lippukunnasta. Lentomme Helsingistä lähti tiistaina 21.7. iltapäivällä kohti Tokiota, jonne saavuimme keskivikkoaamuna. Tokiossa vietimme kaksi päivää, joista ensimmäisenä oli järjestetty opastettu kiertoajelu ympäri kaupunkia. Toisena päivänä jakauduimme ryhmiin ja tutustuimme useisiin eri nähtävyyksiin. Tokiosta kohti Isawaonsenia, ja matkalla pysähdyimme kävelyretkelle eräälle vuorelle, josta

oli hyvän sään vallitessa mahdollista nähdä kuuluisa Fuji-vuori. Isawaonsenissa yövyimme perinteisessä japanilaisessa kylpylähotellissa, jossa nukuttiin lattialla, kylpyvesi oli noin 50-asteista ja kaikki hotellivieraat pukeutuivat marjapuuronväriseen Jukata-kaapuun. Seuraavana kohteena oli Kioto, jossa vietimme viimeiset kolme päivää ennen leirin alkua. Oheismatkan aikana liikuimme tilausbussilla Tokiosta Isawaonseniin ja luotijunalla Kiotoon sekä Kiotosta leirille. Kaupungeissa liikuimme julkisilla kulkuvälineillä, joihin oli hankittu vuorokausiliput. Ruokailut oli järjestetty siten, että illallinen käytiin useimmiten syömässä yhteisesti matkatoimiston järjestämässä ravintolassa. Kaupunkipäivinä ryhmät valitsivat itse ruokailupaikkansa ja kävivät omatoimisesti syömässä. Yhteisesti järjestetyt ruokailut olivat hyödyllisiä, sillä näin kaikki leiriläiset kokeilivat useita erilaisia perinteisiä ja paikallisia ruokia. Omatoimiruokailuissa sen sijaan oli suuria eroja. Osa leiriläisistä oli rohkeampia kokeilemaan erikoisuuksia, toiset taas olisivat halunneet kokeilla päivittäin, miltä japanilainen BicMac maistuu.

alue, johon piti mahtua teltat sekä keittiö ruokailukatoksineen. Ruoka valmistettiin vartioittain savuissa aineksista, joita haettiin alaleiristä kaksi kertaa päivässä. Leirillä syömämme ruoka oli melko lähellä sitä, mitä suomalaisellakin leirillä syödään, tosin samoista aineista sai tehtyä kovin erinäköisiä aterioita. Mukana oli myös erikoisuuksia, kuten japanilaiset savumunat.

Jamboree

Järjestimme ainakin brittien, unkarilaisten, italialaisten ja amerikkalaisten kanssa päivällisvaihtoja, eli meille tuli partiolaisia päivällisvieraiksi ja meiltä lähti leiriläisiä ja johtajia vieraiksi naapurisavuun. Leiriläisemme olivat itse erittäin aktiivisia sopimaan muiden lippukuntien kanssa ruokavaihdoista ja kutsumaan muita leiriläisiä kylään. Etenkin unkarilaiset olivat panostaneet vierailussa myös ohjelmaan, sillä ennen ruo-

Ensimmäiset huomioni leirille saavuttaessa oli valtava ihmismäärä kohtalaisen pienellä alueella ja se, että lähes jokainen vastaan tullut leiriläinen huudahti jonkinlaisen tervehdyksen. Leirialue oli noin kolmen neliökilometrin alue, joka oli pääosin tasaista kenttää. Kiinteitä rakennelmia olivat baseball-areena sekä uimahalli. Kullekin lippukunnalle oli varattu oma 20 x 25 metrin

Ohjelma koostui isoista yhteisistä ohjelmista, kuten avajaisista ja päättäjäisistä, leirialueella järjestetyistä on-site -ohjelmista sekä leirialueen ulkopuolisista off-site –ohjelmista. Leirialueella järjestettiin muun muassa vesiohjelma sekä City of Science, joka koostui messutyyppisistä aktiviteettipisteistä. Itselleni selvästi mieleenpainuvin ohjelma oli vierailu Hiroshiman rauhanpuistossa. Leiri teemana oli ”WA: a Spirit of Unity”. Rauha oli myös vahvasti mukana leirin ohjelmassa, sillä leirin aikana tuli kuluneeksi 70 vuotta Hiroshiman ydinpommin räjähdyksestä. Leiriläiset pääsivät vierailemaan myös muun muassa paikallisissa kouluissa ja oman vartioni kanssa kävin eläintarhassa.

kailua he opettivat unkarilaisia seura- ja tutustumisleikkejä. Olimme myös mukana puolalaisella iltanuotiolla. Vastakkaisessa savussamme oli Boy Scouts of American lippukunta, joiden kanssa meinasimme joutua loppumattomaan lahjakierteeseen.

24th World Scout Jamboree North America 2019 Jamboree oheismatkoineen olivat yksi parhaista partiokokemuksistani, jota voin ehdottomasti suositella muillekin. Oheismatka jo itsessään oli partiomatkana erittäin onnistunut. Näimme paljon ja erilaisia kohteita oli reilusti, mutta toisaalta matka ei ollut liian tarkasti ohjelmoitua, vaan meillä oli mahdollisuus suunnitella leiriläisten kanssa, miten päivät Tokiossa ja Kiotossa käytettiin. Pelkästään leirille osallistumalla Japani-kokemus olisi saattanut jäädä melko vähäiseksi, mutta Jamboree on itsessään jokaiselle partiolaiselle osallistumisen arvoinen tapahtuma. Jamboreessa ehkä parasta on leirillä vallitseva tunnelma ja yhteishenki. Sanotaan, että Jamboree on heti kesäolympialaisten jälkeen maailman toiseksi kansainvälisin tapahtuma. Seuraava Jamboree järjestetään vuonna 2019 USA:ssa, Länsi-Virginiassa. Toivottavasti Sinikotkat osallistuvat leirille suuremmalla joukolla!

Aleksi Alho on toiminut mm. lippukunnanjohtajana ja vaikuttaa nyt Kotkansiiven toimituksessa

Korpikotka

Lippukunnan kesäleiri 22.-25.6.2015

Kuva: Juho Hänti Kaikki sai alkunsa tavallisena maaliskuisena arkipäivänä kävellessäni kolon käytävällä ja kuunnellessani ohimennen huolestuneiden vanhempien keskustelua siitä, että mahtaako kesällä tulla lippukunnan omaa kesäleiriä vai ei… tartuin syöttiin ja innostuneena otin leirin johtajan pestin vastaan. Viime leirin johtamisesta kun oli jo kertynyt opintojen vuoksi nelisen vuotta… Leirin suunnittelu oli loppujen lopuksi hyvinkin selkeä prosessi, koska muutkin johtajat ja venekunnanjohtajat olivat motivoituneita tai ainakin antoivat sellaisen vaikutelman. Minun ei tarvinnut kun vain pyytää, niin hommat hoituivat. Sain

käsiini valmiiksi suunniteltuja koulutuksia ja koulutusmateriaaleja sekä korvaamatonta kuljetusapua kaikkien rakennustarvikkeiden roudaamiseen. Iso kiitos kuuluu myös Kunstenniemen keittiölle, jonka joustavat ja ystävälliset palvelut mahdollistivat onnistuneen leirin. Hyvä ruoka, parempi mieli. Leirin ohjelmaa miettiessäni kantavaksi teemaksi muodostuivat perusasiat, kuten rakentaminen ja tulenteko. Lisäksi paikalle oli tulossa niin runsas joukko venekunnanjohtajia, että tärkeäksi kulmakiveksi muodostui myös heille mielekkään ohjelman laatiminen, mikä tarkoitti käytännössä valvottua, mutta itsenäistä ja

vastuullista työskentelyä kouluttajana ja johtajana. Venekunnanjohtajat suunnittelivat ja toteuttivat yhden kokonaisen leiripäivän ohjelman sekä olivat merkittävä apu myös muissa koulutuksissa. Halusin myös tehdä yhteistyötä lippukuntamme kokeneimpien herrojen eli Mehtojen kanssa ja tämäkin onnistui loppujen lopuksi juuri kuten pitikin. Leiri starttasi 22.6. heti juhannuksen jälkeisenä maanantaina kolon pihalta, josta lähdimme siirtymään kohti Kunstenniemeä, tarkemmin Ristniemeä. Mukana oli loppujen lopuksi 26 lasta/nuorta, joista 6 oli venekunnanjohtajia. Johtajina paikalla olivat lisäkseni Mari Harkke ja Mikko Hir-

vonen. Fiilikset olivat aluksi hieman vaisut huonon sään vuoksi, mutta toisaalta rauhalliset, kun kaikki saapuivat paikalle ajoissa ja kaikki tarvittava materiaali saatiin myös mukaan. Sääkin parani huomattavasti jo matkan aikana ja pysyikin hyvänä koko loppupäivän, joten saimme aloittaa rakennuspuuhat kastumatta ja reippaalla asenteella. Yhtä ateriaa lukuun ottamatta leirin ruokailut toteutettiin leirikeittiön lämmössä, mikä rutinoitti leirin kulkua erinomaisesti ja nosti jokaisen mielialaa. Marin muistutettua minua, että partiolaiset laulavat myös ennen ruokailua eivätkä vain sen jälkeen, otin tavoitteekseni vetää jokaisen aterian läpi samalla kappaleella (nyt silmäin alla Jeesuksen), mutta eri sävelellä (perussetti siis). Yhtä ruokailua lukuun ottamatta näin toimittiin ja niitä versioita sitten hoilattiin läpi leirin. Erityisen ylpeä olin itse suunnittelemastani Porilaisten marssiversiosta. Leirin koko ensimmäinen päivä kului rakentelujen parissa. Välttämättömien makuupussien kuivausriukujen ja roskisten lisäksi väsättiin myös riippumatto-, toimisto- ja varastokatoksia sekä leiriportti. Loppujen lopuksi meillä oli pystyssä hieno telttakylä, jossa nukuimme koko leirin. “Miks me rakennetaan tällaisia, kun nää kohta kuitenkin puretaan”, kuului monen pienen partiolaisen suusta. Tähän sitten isompi partiolainen vastaa: “Jos me ei koskaan rakennettaisi mitään oikeasti, niin miten me sitten oppisimme rakentamaan.” Iltojen perinteiseksi ohjelmanumeroksi muodostui hyvien säiden ansiosta uiminen, jota

harrastettiin ensimmäisestä illasta alkaen. Ensimmäisen leiripäivän kruunasi kauniin ilta-auringon paisteessa vietetty iltanuotio ja Mikon opettavainen iltasatu. Aamut rutinoituivat perinteisesti lipunnoston ja aamujumpan yhteydessä. Toisena leiripäivänä sain ilokseni jo huomata venekunnanjohtajien pätevät otteet koulutus- ja johtamistoiminnassa, mikä lisäsi luottamusta myös tulevaan toimintakauteen näin ikäkausivastaavan silmin. Venekunnanjohtajat olivat suunnitelleet koko leiripäivän ohjelman, mihin kuului tulentekoa ja lisää rakentelua sekä suuri lipunryöstö kolmella joukkueella, joka nosti nuorten miestenalkujen taistelutahdon ja sykkeen äärirajoille. Kyyneliltäkään ei vältytty siinä totisessa tohinassa. Saimme nauttia edelleen hyvästä säästä ja ruuasta sekä ennen kaikkea uimisesta, josta muodostui leirin hittinumero. Muuten leirillä pelattiin myös jalkapalloa ja etsittiin geokätköjä Mikon GPS:n avulla. Valitettavasti sää huononi illalla sen verran, että iltanuotion sijaan söimme herkullisia lämpimiä leipiä Ristniemen mökin terassilla. Kolmantena päivänä Mehdot olivat järjestäneet meille hienon veistelynumeron ja teimme maailman parhaasta veistelypuusta itsellemme hienot pienoispurjeveneet, jotka pystyi ripustamaan myös halutessaan huiviin kiinni. Tämän jälkeen olin järjestänyt pienimuotoisen haikin Kunstenniemen alueella, jossa harjoiteltiin kartanlukua ja trangian käyttöä sekä tutustuttiin toimintaympäristöön. Väsyneet pienet par-

tiolaiset pääsivät lopuksi vielä Mehtojen lämmittämään savusaunaan ja sitä nokea olikin sitten joka paikassa… :D Nöyrät kiitokset ja kumarrukset vielä kerran lippukuntamme senioreille erinomaisesta päivästä! Saimme onneksi järjestettyä myös iltanuotion, jossa paistettiin lettuja sekä jaettiin hyvin ansaitut merkit ja palkinnot. Leirin päätöspäivänä ei tehtykään sitten muuta kuin purettiin telttakylä, pelattiin viimeiset jalkapalloottelut, etsittiin viimeiset geokätköt ja jotkut päättivät vielä kastella vaatteet bussia odotellessa :D Yleisesti leiristä voidaan sanoa, että se oli äärimmäisen tarpeellinen. Erityisesti venekunnanjohtajien runsas osallistuminen kertoo heidän halustaan tutustua tuleviin venekuntalaisiinsa ja laajemmin ajateltuna lippukuntamme partiolaisilla ei ole parempaa tapaa tutustua toisiinsa kuin yhdessä tekemällä joko metsässä tai merellä. Molemmat ovat tärkeitä ja kulkevat loppujen lopuksi käsi kädessä tässä ainutlaatuisessa saaristomiljöössämme. Kehitettävänä asiana mainittiin leirin pituuden kasvattaminen 1-2 päivällä, koska tapahtuman koettiin olevan ohi liian nopeasti. Toivottavasti siis seuraavalta kesäleirin johtajalta löytyy vielä hieman enemmän vapaa-aikaa ja paukkuja kuin minulta .

Juho Hänti toimi tämänkin tapahtuman johtajana

Myrskylintu partiotaidon SM-kilpailuissa Kilpailut pidettiin 3-4.10 2015 Varkaudessa. Liikkeellä olimme samalla joukkueella kuin edellisillä kerroilla eli, Aukusti, Iiro, Matias ja minä Aleksanteri. Tällä kertaa nimemme ei tosin ollut Myrskylintu vaan Nuotiokotkat. Kilpailu oli nimeltään matka maailman ympäri. Kilpailimme punaisessa sarjassa. Ennen varsinaisen kilpailun alkua edessä oli usean tunnin bussimatka. Bussi lähti bussiasemalta jo neljän aikaan. Toisin kuin muut minä lähdin bussiasemalle suoraan (Hesburgerin kautta) bussiasemalle. Bussimatka meni yllättävän nopeasti. Saavuttuamme varkauteen majoituimme koulun liikuntasaliin. Seuraavana päivänä avajaisten jälkeen pääsimme vihdoin itse kilpailuun. Avaustehtävänä oli rakentaa puusta kahdesta heiluvasta nuijasta koostuva laite. Tästä päästyämme meille annettiin ohje matkan varrelle piilotettujen lego ukon palasien etsimiseen. Heti kohta vuorossa oli ehkä koko kilpailun suosikki rastini Siperian kartoitus, jossa tarkoituksena oli lisätä kartalle puuttuvia karttamerkkejä. Heti kilpailun alusta asti meitä koiteltiin pitkillä rastiväleillä ja rankoilla tehtävillä, kuten serpojen siivillä

jossa kannettiin vettä Himalajan vuoristoon (paikalliselle vaaralle). Ensimmäinen ruokarasti oli seitsemäs rasti, johon oli yhdistetty kätevyystehtävä. Iiro ja Matias aloittivat valmistamaan eräänlaista linssikeittoa ja minä ja Aukusti rupesimme rakentamaan bumerangia. Linssikeitto valmistui nopeasti, mutta bumerangin kanssa tuli kiire. Lopulta saimme sen Iiron ja Matiaksen avulla valmiiksi juuri ja juuri aikataulussa. Kilpailun ehkä hienointen toteutettu rasti oli ensiapurasti, johon oli tuotu oikeasti kolaroitu auto. Autoihin liittyen jouduimme myös tunnistamaan auton osia ja merkkejä. Kyseisellä rastilla oli monivalinta kysymyksiä joihin vastattiin irroitettuun auton tuulilasiin. Saavuimme yörastille melko nopeasti pimeän tultua. Yörastilla oli kolme tehtävää, liharuuan kokkaaminen, punakaali-indikaattorin valmistaminen sekä sormipianon (mörkösoittimen) ja sen suojapussin rakentaminen. Onneksemme Iiro on Steiner koulussa ja hän rupesi rakentamaan mörkösoitinta joita kuulemma rakennetaan Steiner koulussa. Matias keitteli ruokaa ja punakaali-indikaattoria.

Minä rupesin tekemään mörkösoittimen suojapussia. Se olikin yllättävän vaikea tehtävä. Pussi rakentui juhla mokka pusseista leikatuista renkaista. Lopulta sain sen valmiiksi joskus kahden ja kolmen välillä. Siitä tuli yllättävän hyvä. Seuraava päivä alkoi aivan tavallisella suunnistuksella. Suunnistuksen maalina oli rasti, jossa heitettiin edellisenä päivänä rakennettua bumerangia. Rasti oli melko helppo, sillä riitti että bumerangi kaarsi jotenkin takaisinpäin. Toisena päivänä oli vain vähän rasteja ja viimeinen rasti tuli nopeasti. Viimeisellä rastilla muistelimme missä maissa olimme käyneet, ja kiinnitimme maiden lippuja järjästyksessä lautaan. Kilpailun jälkeen söimme ja rupesimme odottamaan kisatuloksia. Niitä emme saaneet kuin vasta bussissa matkalla turkuun. Olimme lopulta kolmansiatoista. Aleksanteri Harjulehto

Tarpojamajakka

Klaani 2015 Lounais-Suomen partiopiiri järjesti tarpojamajakka Klaanin 1.4.8.2015 Sauvon Ahtelassa. Turun Sinikotkista leirille osallistui kolme innokasta tarpojaa: Nikolai Harjulehto, Oskari Järvi ja Niilo Korhonen.

2.8. Niilo: Kisasimme jo aamusta alkaen muita alaleirejä vastaan muun muassa liikuntapisteellä ja suunnistuksessa. Saimme myös päivän mittaan uusia kavereita monista eri lippukunnista.

ta iltapalanjälkeinen päättäjäisdisko oli loistava. Pelasimme kylläkin melkein koko ajan viereisellä kentälläjalkapalloa uusienystäviemme kanssa, mutta musiikki kuului silti sopivasti kentälle.

1.8. Nikolai: Tulimme Oskarin kyydillä leiripaikalle ja kokosimme telttamme Inka-alaleiriin, jonka jälkeen oli vuorossa avajaiset.Avajaisissa julistettiin taistelu Sammosta neljän alaleirin kesken alkaneeksi. Valmistauduimme kilpailuun ja seuraavaan päivään ajoissa henkisesti.

3.8. Oskari: aamu alkoi taas ohjelmalla, tällä kertaa oli vuorossa melontaa. Lounaan jälkeen kiirehdimme jo seuraavaan ja viimeiseen ohjelmapisteeseen.Nyt teimme puulusikat. Pian oli jo vuorossa odotettu tilaisuus: päättäjäiset ja voittajan julistus. Egypti voitti. Petyimme vähän, mut-

4.8. Niilo: Leirin neljäs ja viimeinen aamu.Nyt ei ollut enää ohjelmaa, vaan vuorossa oli leirin purku. Klaani oli kaikkien mielestä loistava leiri ja ylitti odotuksemme moninkertaisesti. Niilo Korhonen & co.

JOULUKORTTEJA NYT!

Surffaa osoitteeseen http://kauppa.sinikotkat.fi/ ja tuet lippukunnan toimintaa!

Kipparin näkökulmia

Saaristomeripurjehdukseen ts. vinkkejä tulevien vuosien kippareille

Kesän matkapurjehdus järjestettiin kahdessa osiossa: ensimmäinen osa eli legi suuntasi Heinänokasta Ruotsiin ja päättyi Maarianhaminaan. II legi eli kansanomaisemmin Saaristomeripurjehdus järjestettiin 25.– 28.7.2015. Seuraavassa kippari Olli Jääsaaren huomioita tapahtumasta: 1) Laivalla matkustaminen ja miehistönvaihto Maarianhaminassa on helppoa. Älä kuitenkaan aliarvioi venekuntalaisen kykyä syödä jälkiruokaa buffetissa. 2) Maarianhaminassa kaupasta saa ilmaisen taksin satamaan kun ostaa yli 300 eurolla. Varmista kuitenkin aina kuskilta kumpaan satamaan hän on lähdössä, vaikka olisitkin asian selvittänyt kaupan henkilökunnalle useaan otteeseen. 3) Remmarhamnissa on hyvä satama. Nähtävyyksinä on ainakin autotie ja luontopolku, josta on kuulemma kauniit näköalat. Nyt sieltä näki samaa harmaata sumua kuin muuallakin. Lisäksi tietä pitkin kävellen pääsee kauppaan. Matkaa on satamapojan mukaan noin 3 km, Theian miehistön ja päällystön mukaan noin 6 km. 4) Lappossa on jätteet pidettävä kytkettynä. Menkää vaikka itse tarkastamaan sataman järjestyssäännöstä. Lisäksi sauna on pieni, mutta yksityisvuoro halpa.

Kuvat: Meri Malmari 5) Iniö Norrbyssä on sauna. Siellä voi myös törmätä tuttuihin ja keskustella mm. traktoreista ja saaristoliikenteen lautoista. 6) Najadenin pizzat maistuvat miehistölle hyvin. Meripelastusseuran laituria voi satamahenkilökunnan

luvalla käyttää lyhyeen pistäytymiseen jos satama on täynnä. 7) Jos kesän kelit ovat huonot, Nauvon satama on täynnä. Muualla on tilaa. Olli Jääsaari kippari ja herrasmies

Tuohitorvi 2015

Santerin Sykahdys Kisat järjestettiin tänä vuonna Kuhankuonossa Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa. Sää oli poikkeuksellisen lämmin ollakseen marraskuun viimeinen viikonloppu. Ilman lämpötila oli +8 astetta, tuuli voimakasta ja ajoittain vähäistä sadetta. Onneksi metsä antaa suojan molemmilta. Joukkueet starttasivat Vajosuon parkkipaikalta klo 09.00. Edessä oli 12km vaellus Töykkälän kautta kohti Kurjenpesää. Matkan varrella pojat suorittivat rasteja, johon kuului hyvän mielen ja motivaation varjelua, ensiaputaitoja, ruoanlaittoa, lintujen tunnistusta ja valokuvaamista. Kisaamassa oli yhteensä kolme joukkuetta: Telkkä, Merilokki ja Tarpojat. Matka sujui hyvin lukuun ottamatta yhtä risteystä, joka harhautti kaksi kolmesta joukkueesta aivan väärään suuntaan. Tästäkin selvittiin par-

Kuva: Matias Sandelin aka selfie wizard

tiotaksipalvelulla. Loppujen lopuksi kaikki ehtivät Kurjenpesään yörastille ennen pimeän laskeutumista. Kilpailun teemana oli leiritaidot. Selkeiten tämä näkyi yörastilla, jonka teemana oli Toimiva Tukikohta. Kaikki toiminta leirillä pisteytettiin ja lisäksi yörastin sisälle oli upotettu vielä pari muuta rastia. Olimme lähes ainoat retkeilijät alueella ja saimme nauttia nuotion lämmöstä isossa katoksessa kaikessa rauhassa. Lämpötila romahti yön aikana yli kymmenen astetta, mutta kamina piti kisaajat lämpiminä. Toisena kisapäivänä joukkueet kiersivät 6km pitkän Savojärven kierroksen Makea etsien. Sää oli parhain mahdollinen ja maisemat mitä upeimmat. Kierroksen lopussa oli vielä odottamassa pikataival, jonka jälkeen melkein 20km metsässä kä-

velleiden kisaajien askel alkoi todella painaa. Siinä tarjoiltiin sitten vielä ansaitut glögit ja pullat ennen kotiin lähtöä. Kisaajat tuntuivat harmistuvan, kun en ollut laskenut pisteitä heti ja sanoin julkistavani tulokset myöhemmin. Jos minut hyväksytään vielä kisan johtajaksi, niin korjaan tämän asian seuraavalla kerralla ehdottomasti. Kilpailun siis voitti todella täpärästi nuorin joukkue Merikotka. Tarkemmat piste-erottelut ja sijoitukset löytyvät venekuntien ilmoitustaululta. Itse kisapaikka sai paljon kiitosta ja suosittelenkin hyödyntämään Kuhankuonon laajaa retkeilyaluetta koko volyymilla tulevissa tapahtumissa. Juho Hänti toimi kilpailun johtajana

Kuvat: Ilvessalo

Toimituksen väki on täten virallisesti siirtynyt lippukunnan vanhusosastoon. T: Saunan syyläsyyni

”Minulla on hyvä mieli” totesi Olematon saatuaan Tuohitorvessa munan käteensä.

Ex-LPKJ Altti Holmroosille mainiot 70-vuotissyntymäpäiväonnittelut!

Konsta Grönberg, suuret onnittelut ylioppilaaksi kirjoittamisen johdosta! ROKin suorittaneita: Iiro Maunula, Matias Sandelin, Aukusti Korhonen, Patrik Yli-Saari, Aleksanteri Harjulehto. Hyvä!

Päätoimittaja haluaa tietää, mihin raha perustuu. Varaamme seikkaperäiselle selvitykselle tilaa seuraavasta numerosta.

PSSST... Kuva ois kiva! Kun kirjoitat jutun Kotkansiipeen, lähetä myös kuva tahi useampi. Näin teet päätoimittajan onnelliseksi!

Yläkerrasta kuuluu kummia! Tässä Maunulalle tsempparipalkinto :)

Sextantin juhlavuotta tukemassa

Huiskala OY

Krisse Kattelmäki ja Lauri Puustinen ovat astelleet avioon! Onnittelut molemmille (sekä vaimoille)!

Jotain muutakin oli varmaan... Ensi numerossa sitten!

Kotkansiipipoika/ -keulakuva