Page 1

Iltapurjehdukset ja purjehdusohjeet Hippa-opas Kotkansiipi ennen ja nyt, 50 vuoden katsaus Numero 1 | 2014

PARTIOPOIKALIPPUKUNTA TURUN S INIKOTKAT


Kotkansiipi 1 | 2014 KOTKANSIIPI ISSN 0788-8031 (Painettu) ISSN 2341-667X (Verkkojulkaisu) Numero 1 | 2014 56. vuosikerta 110. Kotkansiipi Levikki 220 kpl (painosmäärä) Ilmestymispäivä 4.5.2014 JULKAISIJA Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkat ry www.sinikotkat.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Tommi "Ruksi" Laine TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kotkansiipi / Turun Sinikotkat Multavierunkatu 2 20100 Turku kotkansiipi@sinikotkat.fi PAINOPAIKKA Turun evl seurakuntien monistamo ILMESTYMISAIKATAULU Kotkansiipi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen numero ilmestyy L-SP:n kevätparaatin yhteydessä toukokuussa ja toinen itsenäisyyspäivänä 6.12. JAKELU Lehti on saatavissa Sinikotkien kololta. ILMOITUSHINNAT sisäkansi (neliväri) koko sivu (m-v): puolisivua (m-v): neljännessivu (m-v):

450 € 250 € 130 € 80 €

MATERIAALIN PALAUTUS toimituksen sähköpostilaatikkoon kuukautta ennen lehden ilmestymistä. KANNEN KUVA Meri Malmari

2


Sisältö

5 6 8 10 12 13 14 16 18 20

Pääkirjoitus Lpkj:n sana Norppa-lauman hippaopas Merilokkien matkassa Kevään iltapurjehdukset Purjehdusohjeet Merilokin kevätretki Elämme(kö) kovia aikoja Kotkansiipi ennen ja nyt Uusi leirikohde

Charter-purjehdukset Lisätietoja sivulla 22.

Tilaa Theia-mukit ja muut Sinikotkien kannatustuotteet verkkokaupastamme: http://webshop.sinikotkat.fi

Miten sitä hippaa oikein leikitään? Ota selvää sivuilla 8-10.

3


4

KUVAT: MERI MALMARI


Pääkirjoitus

Kohti partiokesää Kotkansiipi on yksi Turun Sinikotkien tärkeimpiä viestityskanavia verkkosivujen ja sähköpostin lisäksi. Lehti on kuitenkin tehokkain jakamaan sinikotkien tuntemuksia nykyisille sekä entisille lippukuntalaisille. Tämän vuoden lehti panostaa, tuttuun tapaan, henkilökohtaisiin kokemuksiin, aatteisiin ja mielipiteisiin pelkän tiedottamisen lisäksi.

Toivotan kaikille hyvää kevättä ja alkavaa kesää. Menkää, osallistukaa ja kokekaa. Olkoon se teille paras partiokesä ikinä!

Lippukuntalehdellämme menee hyvin. Lehden visuaalinen ilme on miellyttävä ja sisältö mielenkiintoista. Sisältöä voisi olla enemmän, mutta sisällön määrä rippuu vahvasti jäsenten kiireistä sekä allekirjoittaneen motivointitaidoista. Mukavaa hommaa, mutta pitää toisinaan kiireisenä.

Tommi "Ruksi" Laine Kotkansiiven päätoimittaja

Tilaa Kotkansiipi kotiisi 10 euroa vuosi! Tilaukset osoitteeseen: kotkansiipi@sinikotkat.fi

5


Johtajisto

Lippukunnanjohtajan sana

Minulla on nyt menossa kolmas vuosi lippukunnanjohtajana, joten on hyvä pohtia sekä mennyttä että tulevaa. Lippukunnan johtamisessa on aina omat haasteensa ja oman lisänsä minun kauteeni on tuonut se, että olen asunut viimeiset kaksi vuotta Helsingissä. Onneksi en ole ollut tehtävässäni täysin yksin. Suuri kiitos kuuluu etenkin Ollille, Laurille ja Patrikille, joita ilman hommasta ei varmaan olisi tullut mitään. Ja toisaalta - itsehän tätä halusitte. Suuri tuki on tullut myös entisiltä lippukunnanjohtajilta, kuten Juholta, Jonilta, Istolta ja Laurilta sekä muutamilta muilta Sinikotkilta, kuten Marilta ja Pasilta. Kun aiemmin saatoin käydä kololla 3 - 4 arki-iltana viikossa, nyt olen ehtinyt kololle vain muutamana iltana vuodessa. Voisi ajatella, että tämä ei haittaa, jos käy ahkerasti viikonlopputapahtumissa, kuten retkillä, leireillä ja purjehduksilla. Olen kuitenkin havainnut, että meillä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka käyvät vain koloilloissa, ja joita en näe lippukunnan tapahtumissa. Tätä en itse oikein ymmärrä, sillä minulle toiminta kolon ulkopuolella, esimerkiksi retket, leirit ja purjehdukset, on antanut kaikista eniten. Ei kai monikaan harrasta jalkapalloakaan niin, että käy aina vain pelkissä harjoituksissa ja jättää menemättä peleihin ja turnauksiin?

6

Näin lippukunnan johtopaikoilta käsin on tuntunut siltä, että lippukunta on ollut jatkuvasti enemmän tai vähemmän kriisin partaalla, tai ainakin aallonpohjassa. Ehkä kyse on siitä, että minulle itselleni ei oikein riitä toiminnan tasoksi "venekunnat pyörivät omalla painollaan" -malli. Johtajapulasta ei pitäisi olla kysymys. Meillä on ennemminkin johtajaongelma. Sinikotkien jäsenenä on 1,5 kertaisesti Tornikotkien jäsenmäärän (60 hlö) verran täysi-ikäisiä, siis yhdeksänkymmentä yli 18-vuotiasta Sinikotkaa. Partiojohtajaneuvoston kokouksessakin voi istua pienen maalaislippukunnan verran porukkaa.

Eräs minua suuresti harmittava asia on, että kun lupautuu järjestämään tapahtuman tai hoitamaan jonkin muun homman, niin seuraavaksi pitää suostutella ja/tai pakottaa muut johtajat mukaan. Vapaaehtoisia tekijöitä kun ei tunnu löytyvän. Ehkä tapahtumillekin löytyisi helpommin vastuullisia johtajia, jos enemmistö ajattelisi, että hoidetaan homma yhdessä. Viime aikoina lippukunnan tapahtumien järjestäminen ja Theian kunnostaminen on ollut vain muutamien aktiivijohtajien hartioilla. Partio on harrastus, joka edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista kaiken ikäisiltä, etenkin partiojohtajilta. Jokaisella lippukunnan jäsenellä on


Johtajisto

paikkansa ryhmässä ja näin myös oma vastuunsa ryhmän toiminnasta. Kaikilla partiojohtajaksi itseään nimittävillä on suurempi vastuu myös koko lippukunnan toiminnasta. En halua kenenkään ajattelevan, että jokin asia "ei kuulu muille" tai "joku muu varmaan hoitaa". Vaikka nyt luetkin Kotkansiipeä, ei siipeilijöitä lippukunnassamme pitäisi olla. Tätä palstaa kirjoittaessani selailin vanhoja Kotkansiipiä. Tällä kertaa huomioni kiinnittyi omien sudenpentuaikojeni lippukunnanjohtajan, Joni Holmroosin, teksteihin 90-luvun lopulta. Ellei Kotkansiiven sähköistä arkistoa olisi, voisi vanhoja lpkj-palstan tekstejä lainata suoraan tämän päivän lehteen. Niin samoja asioita niissä oli, mitä itsekin olen miettinyt.

Eräässä Kotkansiivessä Joni kirjoitti näin: "Yhteinen tavoite häämöttää taas, Kotkanpesä eli leiripaikka Sinikotkille, vuoden tai viiden päässä. Ajankohdalla ei niin väliä, tärkeintä on se, että sitä tehdään yhdessä ja nimenomaan tuleville Sinikotkille. Yhdessä on tehty Eräkämppä, yhdessä on tehty Rhea, yhdessä tehdään Kotkanpesä." Tämä oli vuodelta 1997, siis ennen Åselholman hankintaa. Nyt 17 vuotta myöhemmin, olemme tekemässä uutta Kotkanpesää. Tehdään se oikeasti yhdessä ja annetaan jälkipolvillemme mahdollisuus hyvään toimintaan!

Lippukunnan jäsenmäärä on pysynyt hyvinkin pitkään 190 - 220 jäsenen välillä. Huolestuttavinta kuitenkin on, että lippukuntamme on ukkoutumassa. Jäsenistöstä entistä suurempi osa on aikuisia ja sellaisia, jotka eivät osallistu partiotoimintaan. Vastaavasti kohderyhmään kuuluvien osuus on pienentynyt ja varsinaista partiotoimintaa on vähemmän. Mikäli samanlainen kehitys jatkuu, ei tulevaisuus näytä lainkaan valoisalta. Toiminta pitää saada paremmaksi, tai emme tule tarvitsemaan uutta leirialuetta. Tähän tarvitaan ihan jokaisen panosta. Mitä itse voisit tehdä lippukunnan hyväksi?

Aleksi Alho

toimii Sinikotkien lippukunnanjohtajana 7


Sudenpennut

Norppa-lauman hippaopas Banaanihippa

Vessanpyttyhippa

KUVAT: MERI MALMARI

Patsashippa

Kiinnijääneestä leikkijästä tulee banaani.

Kiinnijääneestä leikkijästä tulee vessanpytty.

Muut leikkijät voivat pelastaa banaanin kuorimalla sen.

Vessanpytty pelastetaan istumalla Patsas pelastetaan asettumalla ensin pytylle, ja sen jälkeen patsaan viereen samaan asentoon. vetämällä vessa painamalla ”vessan” käsi alas.

8

Patsashipassa kiinnijäänyt jähmettyy patsaaksi siihen asentoon, missä oli, kun hippa sai hänet kiinni.


Sudenpennut Pihaleikkien yksinkertainen ja vauhdikas kuningas on hippa. Leikki tunnetaan toisaalla myös nimillä natti, natta ja naatta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan leikissä yksi leikkijä yrittää ottaa muita kiinni. Perinteisessä hipan versiossa kiinni jääneestä tulee uusi hippa. Leikistä on valtava määrä erilaisia versioita, ja niitä on helppo keksiä itse lisää. Tyypillisesti hipan säännöissä sovitaan: 1. Onko leikissä turva eli paikka tai asento, josta hippa ei voi ottaa leikkijöitä kiinni? 2. Mitä tapahtuu kun joku jää kiinni? Tuleeko hänestä uusi hippa vai tapahtuuko jotain muuta? 3. Voiko kiinnijääneen pelastaa? Miten? Seuraavassa Norppa-lauma esittelee joukon erilaisia versioita hippaleikeistä.

Haarahippa

Hodarihippa

Lehmähippa

Haarahipassa kiinnijäänyt jää seisomaan X-asentoon.

Kiinnijäänyt leikkijä jää paikalleen Kiinnijääneestä leikkijästä tulee seisomaan yksinäiseksi nakiksi. lehmä ja hän asettuu nelinkontiin ja alkaa ammua: ”Ammuuu!”

Leikkijä pelastetaan ryömimällä haarojen välistä.

Nakki tarvitsee pelastuakseen sämpylän molemmille puolilleen.

Lehmä pelastetaan lypsämällä.

9


Seikkailijat

Merilokkien matkassa

Ensimmäinen seikkailijavuosi Meri_lokki-venekunnassa oli erilainen kuin mitä olin odottanut. Koloillat olivat puoli tuntia pidempiä kuin su-denpennuissa, mikä oli mukavaa. Koloilloissa suunnistettiin aika pal-jon, tehtiin melkein joka kerta solmuja ja aina leikittiin ja pelattiin. Yksi pöytä meni rikki ja korjasimme sen. Ensimmäinen purjehdus oli huippukiva. Se oli koko viikonlopun mittainen kokoontumispurjehdus. Lähdimme perjantai-iltana Heinänokasta Theialla ja palasimme sunnuntaina. Purjehduksella nukuimme veneessä. Saimme itse valita makuupaikat. Valitsin keula-paikan, mikä oli virhe. Siellä oli ahdasta ja kuuma. 10

Seuraavalla kerralla tiedän valita toisin. Purjehduksella oli paljon vapaa-aikaa, sillä meillä oli vuorot ja tehtävät. Vapaa-aikoina pelasimme korttia ja loikoilimme auringossa. Kävimme hakemassa Åselholmasta veneen, jonka hinasimme Heinänokkaan ja siksi myöhästyimme yhteisestä ohjelmasta Iniössä. Partiotaitokisa Tuohitorvi kisattiin kaupunkialueella ja metsässä. Yövyimme puolijoukkueteltoissa. Tulimme kisassa viimeisiksi. Itsenäisyyspäivän myyjäisiin ahkeroimme paljon myytäviä leivonnai-sia ja askarteluja. Myimme melkein kaiken mitä meillä oli ja teimme valtavan ison tuoton, yli viisisataa euroa!

Suunnittelimme kaikkea kivaa, mitä Merilokit voivat sillä rahalla tehdä. Merilokeista talvileiri Taigakorvella oli minun lisäkseni Oskari S. ja Santeri. Saimme nuotiotyttöjen opastuksella tehdä huivikorun oikeasta luusta. Kilpailimme leirin talviolympialaisissa mm. hiihtämällä vaikkei lunta ollut senttiäkään. Kevääksi saimme Merilokeille kummiksi Ilmarin. Olemme siivonneet kaappeja ja tehneet solmuja. Viikonloppuretkellä Kunstenniemessä meitä oli minun lisäksi Oskarit S. ja H., Matias, Jaakko ja Petteri, mutta Petteri lähti kesken pois. Parasta oli aamulenkki ja vapaa-aika johtajien kanssa. Pelasimme korttia ja olimme


Seikkailijat

tosi paljon ulkona. Teimme nakkikeittoa trangialla ja suunnistimme. Suunnistus meni meiltä hiukan pieleen: emme millään löytäneet viimeistä rastia ja etsimme sitä puolitoista tuntia. Tätä kirjoittaessa partioparaati ja ke-

sän purjehdukset ovat vasta tulossa. Niin kuin myös piirileiri Piiru14, johon aion ehdottomasti osallistua! Tänä partiovuotena olen tehnyt kaikenlaista. Oletko sinä? Testaa alla olevasta testistä. Jos et, tulevina partiovuosina ehdit kyllä!

Arttu Mäenpää

ensimmäisen vuoden seikkailija, Merilokki-venekunta

S S S S S S S S

Olen pystyttänyt teltan ja nukkunut siellä Olen tehnyt ohjelmaa iltanuotiolle Olen tehnyt kiehisiä Olen kuiskinut tai lukenut salaa hiljaisuuden jälkeen Olen ollut (tai minun olisi pitänyt olla) kipinämikkona hereillä Olen sytyttänyt tulen takkaan, saunaan tai nuotioon Olen kulkenut pitkospuita pitkin Olen hukannut ja löytänyt ruokailuvälineet, huivin, puukon, otsa-lampun, pyyhkeen, kompassin tai hanskat S Olen tippunut ojaan S Olen tehnyt (tai yrittänyt tehdä) ruokaa trangialla S Olen nostanut lipun lipputankoon 11


Sextant

Kevään 2014 iltapurjehdukset Sudenpennut Samoajat Vaeltajat Osallistu omalle laumalle nimetylle purjehdukselle! Lähtö Heinänokan partiovenesatamasta kello 1830. ma 12.5. ti 13.5. ke 14.5.

Norppa Majava Saukko

Seikkailijat Tarpojat Samoajat

Osallistu ainakin omalle ryhmällesi nimetylle purjehdukselle, muillekin alla luetelluille saa ja kannattaa lähteä mukaan! Lähtö Heinänokan partiovenesatamasta kello 1830. ma 19.5. ti 20.5. ke 21.5.

12

Merikotka Tiira + Myrskylintu Merilokki

ti 27.5. Purjebägit cup. Lähtö kello 16–17 välillä. ke 28.5. Charter kello 15 alkaen. Kaksi paikkaa miehistössä, ilmoittaudu Juhalle (050 407 1075) ti 3.6. Purjebägit cup. Lähtö kello 16–17 välillä. ke 11.6. Iltacharter. Kaksi paikkaa miehistössä, ilmoittaudu Patelle (044 263 6333)

Sisut

Lisätiedot ryhmien johtajilta. ma 26.5. ma 2.6. ke 4.6.

Mustekala Delfiinit Rapu


Sextant

KUVA: PEKKA KINNALA

Purjehdusohjeet 2014 Satamapaikka Koulutusaluksiemme s/y Theian ja jollien satamapaikka on Heinänokan partiovenesatama Satavassa. Perille vie bussi 14, (päätepysäkille, sitten tietä eteenpäin ja alas vasemmalle, mastot näkyvät...). Katsoa voi myös puhelinluettelon kartasta, kartta 21, ruutu C-2.

Iltapurjehdukset ja jollaillat Iltapurjehduksille ja jollailtoihin lähdetään kello 18.30, mukaan ehtii siis klo 17.45 bussilla. Purjehdukset kestävät muutaman tunnin, tarkempi paluuaika ilmoitetaan lähdettäessä. Iltapurjehduksille eikä jollailtoihin tarvitse ilmoittautua eivätkä ne maksa mitään. Tarkoitus on, että venekunnille nimetyillä iltapurjehduksilla ovat mukana KAIKKI kyseisistä venekunnista. Toki muutkin pääsevät mukaan.

Viikonloppupurjehdukset Viikonloppupurjehduksille lähdetään perjantaisin kello 18.30, voit siis tulla klo 17.45 bussilla. Sunnuntaina rantaan palataan iltapäivällä, jonka jälkeen vene siivotaan. Paluuaika ilmoitetaan lähdettäessä, tai sen voi ilmoittaa puhelimitse veneeltä. Viikonloppupurjehduksille ilmoittaudutaan joko kirjoittamalla nimi kolon seinällä olevaan listaan tai soittamalla suoraan purjehduksen kipparille. Muistathan ilmoittautuessasi kertoa mahdollisista ruoka-aineallergioista yms. Purjehdus maksaa 30 €.

Varusteet Iltapurjehduksilla ei lämpimien vaatteiden lisäksi tarvita muita varusteita. Vaikka satamassa paistaisi aurinko, voi merellä olla kylmä. Viikonloppupurjehdukselle tarvitset ainakin seuraavat varusteet. Pakkaa tavarasi pehmeään kassiin, se on veneessä kätevämpi kuin rinkka. * Lämpimät päällysvaatteet / haalarit * Lämpimiä alus- ja välivaatteita * Vaihtovaatteet * Pipo, hanskat, kaulaliina, villasukat * Sadevaatteet * Vaaleapohjaiset kumisaappaat * Partiohuivi * Makuupussi / peitto, lakana ja tyynyliina * Peseytymis- ja saunomisvälineet * Rahaa 30 € purjehduksen maksamiseen sekä hieman käyttörahaa Pelastusliivit saa alukselta, omatkin voi ottaa. Omia ruokailuvälineitä ei tarvita. Muista nimikoida tavarasi. Theia-suorituskirjat säilytetään aluksella. Jätä sipsit ja muut

murustavaiset eväät kotiin, niin selvitään siivotessa helpommalla. Theialla on GSM-puhelin, jota pidetään auki aina liikkeellä ollessa. Numero on 0400 229 061.

Kippareiden puhelinnumerot Sextantin johtaja, Theian vastaava kippari Solin Patrik, 044 263 6333, sextant@sinikotkat.fi Ahlroos Joonatan Alho Aleksi Alho Oskari Ilvessalo Eero Broberg Tom Hannula Heikki Jääsaari Olli Holmroos Joni Huiskala Oskari Kallio Juho Lehtonen Juha Mikkonen Pasi Niittynen Artturi Puustinen Lauri Samppala Simo Sarlin Kari Vienola Henri

040 050 050 040 045 040 050 050 040 050 050 050 040 050 044 040 040

557 340 406 078 123 725 533 338 595 052 458 567 843 322 587 540 723

7261 3392 3009 6091 5996 5123 8173 3998 2735 7314 3703 1460 6988 6609 8909 2532 2020

13


Seikkailijat

Merilokin kevätretki

Huhtikuisena viikonloppuna Merilokki-venekunta suuntasi nokkansa kohti Kunstenniemen leirikeskusta ja Larinkorven kämppää. Venekuntalaisille retkikohde oli uusi, sillä sudariaikana Lipillä ei ollut yövytty.

Ensimmäinen ilta kului pitkälti taloksi asettumiseen: haettiin vettä, tehtiin sytykkeitä ja lämmitettiin mökkiä. Rankan kouluviikon uuvuttamat venekuntalaiset ja johtajat nukahtivat pian iltapalan jälkeen.

14

Lauantai-aamu alkoi perinteisin menoin lipunnostolla ja puuroaamiaisella. Päivän täytti suunnistusteemaisen retken varsinainen ohjelma, itse suunnistus. Harjoiteltuaan kartanlukua ja kompassin käyttöä innokkaat retkeilijät pääsivät suunnistamaan ensimmäiselle rastille, jolla tehtävänä oli valmistaa nakkikeittoa retkikeittimillä aivan itse. Täytettyään vatsansa venekunnan jäsenet pääsivät etenemään seuraaville rasteille. Venekunnan koloilloissa ja aamupäivällä opetetut

suunnistustaidot oli sisäistetty ilmeisen hyvin, sillä yhtä lukuun ottamatta kaikki rastit löytyivät hienosti. Päivällisestä uusia voimia saaneet retkeilijät laittoivat saunan lämpenemään, ja odotteluaika sujui mukavasti ulkoleikkien parissa. Päivän aikana saatu runsas liikunta ja illalla lyödyt löylyt väsyttivät koko venekunnan niin, ettei unta tarvinnut taaskaan kauaa etsiä.


Seikkailijat

Sunnuntaina koitti aika pakata tavarat ja siivota mökki siistiksi seuraavia vierailijoita varten. Mökin lähistöllä käydyn tiukan lipunryöstömittelön jälkeen matkattiin vanhempien kyydeillä takaisin kaupunkiin.

Kutsuva laavu.

Trangialla saa tehtyä vaikka minkälaisia luksusateroita! 15


Aikuiset

Elämme(kö) kovia aikoja Viime Kotkasiiven ilmestymisestä alkaen kansainvälinen tilanne on kiristynyt lähialueellamme. Päivittäin uutislähetykset käsittelevät Ukrainan tilannetta tavalla tai toisella. Välillä tilanne tuntuu lientyvän, kunnes uutiset uusista tapahtumista iskevät tajuntaan. Turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa on kiihtynyt huomattavasti ja vaikuttaa aktiivisemmalta kuin moneen vuoteen – tai ehkä vuosikymmeniin. Jopa Natosta on uskallettu puhua ainakin mediassa ja keskusteluohjelmissa, vaikka eduskunnassa se näyttää edelleen olevan tabu. Mutta miten tämä kaikki liittyy partioon, Sinikotkiin tai Kotkansiipeen? Sinikotkien historia partiolippukuntana (perustettu vuonna 1937) lähtee liikkeelle melko samanlaisesta ajasta kuin mitä me nyt elämme. Maailma oli edellisen suursodan jälkeen ehtinyt kehittyä, muuttua, tasaantua ja kehittyä taas lisää. Sodasta uskottiin opi16

tun niin paljon, raskaimman kautta, että uutta sota ei kukaan – tai lähes kukaan – osannut kuvitella, millään mielikuvituksella. Saksassa oli kuitenkin pinnan alla jännitteitä, jotka johtuivat sotahäviön aiheuttamasta nöyryytyksestä, aivan kuten Venäjällä nähdään Neuvostoliiton hajoaminen lännen ja heikon presidentin aiheuttamana nöyryytyksenä. Saksan valmistelut alueiden haltuunottoon olivat jälkikäteen katsottuna täysin selvät, ja sen eteneminen suoraviivaista. On helppo sanoa historiankirjoitusta lukemalla, että miksi kukaan ei huomannut mitään, tai miksi kukaan ei puuttunut riittävän voimakkaasti. Miksi ei pakotettu Saksaa pysymään aloillaan? Niinpä… Vastaava kysymys voi olla ajankohtainen juuri nyt. Aika on eri, mutta mitä suurimmassa määrin sama. Partion ja partiolaisten merkitys yhteiskunnassamme on mielestäni suuri. Vaikka Puolustusvoimista puhutaan maan suurimpana johtaja-

kouluna, itse näkisin partion merkityksen tässä yhteydessä laajempana. Partio kasvattaa johtajuuteen pitkäjänteisesti, nuoresta alkaen. Kurssit ja varsinaisen johtamisen ja kouluttamisen harjoittelu vuorottelevat, ja johtamisessa tukena ovat vanhemmat ja kokeneemmat partiolaiset. Johtamisen lisäksi partio opettaa muun muassa yhteisöllisyyttä, yhdessä toimimista, omista asioista ja suuremmistakin kokonaisuuksista vastaamista, ympäristöstä huolehtimista, kansainvälisyyttä, turvallisuutta sekä yleishyödyllisiä taitoja. Partio kasvattaa arvostamaan kotimaamme turvallisia ja rauhallisia oloja samalla, kun se antaa hienon mahdollisuuden tutustua muihin kansoihin ja erilaisiin kulttuureihin. Partiossa pyritään olemaan suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia. Mikäli Ukrainan kriisi leviää muualle, esimerkiksi Baltiaan, Puolaan tai Suomen rajoille, on yhteiskunnassamme entistä enemmän tarvetta osaaville nuorille tekijöille ja johtajille. Jo-


Aikuiset kaisen on otettava paikkansa, jossa on eniten hyödyksi yhteisen hyvän eteen. Asepalveluksen suorittaneet päätyisivät siinä tilanteessa – tosin siviiliammatistaan riippuen – reservitehtäväänsä harjoittelemaan ja valmistelemaan, mutta lisäksi muualla yhteiskunnassa tarvitaan tällöin vahvaa osaamista monilla aloilla, kuten väestönsuojelussa, ensiavussa, vartioinnissa ja kulunvalvonnassa. Partio antaa rahkeet toimia lähes missä tahansa tehtävässä, koska partiossa opitaan jo nuoresta lähtien vastuunottamista tavalla, josta poliitikkomme voisivat ottaa mallia. Kuinka todennäköistä on, että kriisi leviää vielä lähemmäs? Uskon sen riippuvan monista tekijöistä, mutta ainakin tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että Ukrainan päivät ovat luetut vähintäänkin nykyisten maantieteellisten rajojen osalta. Ukrainassa ei ole meidän länsimaiden näkökannalta katsoen Ukrainasta vaan Venäjästä: Mitä se tekee, mitä se haluaa? Kohtalonkysymyksiä myös oman koti-

maamme osalta. Suomi kuuluu tällä hetkellä joukkoon Georgia, Ukraina ja Valko-Venäjä, koska olemme Venäjän läntisiä rajanaapureita, jotka eivät kuulu Natoon. Täysin yksin emme ole koskaan sotineet, ja nytkin kuulumme Euroopan Unioniin, jonka kautta emme ainakaan tunne olevamme yksin, mutta sotilaallista tukea emme voi nykytilanteessa odottaa kuin solidaariselta naapuriltamme Ruotsilta. Jokaisella täysi-ikäisellä on äänioikeus, ja sitä käyttämällä saadaan kansalle edustajat, joilta voidaan vaatia vastuunottoa ja tiedonhakua, jotta he voivat tehdä kansan etua ajavia päätöksiä.

Uskon, että partiossa – ja vielä erityisesti Sinikotkissa – toimii lapsia ja nuoria, jotka kasvavat vastuunottoon, ja jotka kriisin koittaessa ovat valmiit laittamaan itsensä likoon tekemällä parhaansa. Mikä tahansa on mahdollista kansainvälisen politiikan kentällä, mutta se, mitä me voimme täällä jokainen tehdä, on olla valmiina kuin partiopoika. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Eerika "Eeka" Vaahtovuo

(os. Haavisto) Puollstusvoimien Sinikotkavahvistus

17


Aikuiset

Kotkansiipi ennen ja nyt

0, 20, 40, 50 vuotta sitten

10 vuotta sitten Kotkansiipi 1/2004

20 vuotta sitten – Kotkansiipi 1/1994

Kymmenen vuotta sitten lippukuntamme pää-äänenkannattaja, Kotkansiipi-lehti, oli jo saavuttanut nykyisen kaltaisen ulkoasunsa: neliväriset kannet, siististi tietokoneella taitettu sisältö, paljon kuvia, mutta harmaan sävyissä. Lehden ensimmäisessä pääjutussa lippukunnanjohtaja Harri Jokinen kertoo kolon remontista ja muutosta väliaikaisiin tiloihin Partiovarusteen yläkertaan Läntiselle Pitkäkadulle. Kun tänä päivänä katselee kolon kaaosta ja ylitsepursuavia varastoja ja kaappeja, eipä uskoisi, että vasta 10 vuotta sitten kaikki tavarat on yksi kerrallaan inventoitu, pakattu muuttolaatikoihin, kuskattu väistötiloihin ja takaisin, ja järjestelty yksi kerrallaan hyllyihin.

”Uutiset kertovat päivä toisensa jälkeen ikäviä ja traagisia tapahtumia. Milloin on sota laajentunut Jugoslaviassa, milloin on murhamies tappanut viattomia ihmisiä, milloin luonnonkatastrofi tuhoaa asuinalueita ja elinympäristöä, ja milloin työttömien määrä on taas kasvanut.” Näin murheellisissa merkeissä aloitti lehden pääkirjoituksen päätoimittaja Antti Puro. Teksti voisi olla vaikka tämän vuoden lehdestä, jos maan nimen vaihtaisi. Lamavuosien jälkeisissä tunnelmissa Puro kertoo myös vyön kiristämisestä lippukunnan taloudessa, ja tarkan markan politiikasta. Positiivisiakin asioita kuitenkin löytyy: ”Myös yhteistyö lippukunnan tukiryhmien kanssa näyttää vilkastumisen merkkejä. Pappakerho on päättänyt lähettää tästä lähtien joka PJ-neuvostoon yhden edustajansa kuulostelemaan, mitä lippukunnassa on tapahtumassa. Tuki ry on kiihdyttämässä Kotkanpesä-suunnitelman toteutusta.”

Nykyinen lippukunnanjohtajamme Aleksi Alho sijoittui Rhean mailitilastossa toiseksi, ja kertoi Kunstenniemessä järjestettyjen Arkki-matruusi- ja förstikurssien tapahtumista koko aukeaman jutussaan. Palstamillimetrien perusteella kurssilla pääosassa olivat ruokailut, jotka ”eksoottisista nimistään huolimatta osoittautuivat epämääräisiksi partiopöperöiksi”. Tuore Sextantin johtaja Juho Kallio kirjoitti ”Miehet vaihtuu, vene pysyy”. Onneksi lippukunnan historiasta löytyy myös miehiä, jotka pysyvät, vaikka vene vaihtuu. Molempia tarvitaan. Lehdessä silmiinpistävää on erilaisten johtajien ja päälliköiden omien palstojen suuri määrä. Toki mukaan on mahtunut myös kisoja ja retkiä.

18

talvena tämän Kotkanpesän rakentaminen päästäisiin aloittamaan. Siitä tulee perinteinen kämppä paksusta kirveellä veistetystä hirrestä, lattiat tehdään leveistä lankuista. Yöpymistilaa tulee 15 hengelle. Sinne tulee suuri keittiö…” Samassa jutussa maalailtiin vielä kahden allmoge-veneen hankkimista venekuntien käyttöön. Kaikki suunnitelmat eivät aina toteudu, ei edes aidolla sinikotkahengellä. Suurena edistysaskeleena kerrottiin lippukunnan jäsenrekisterin siirtämisestä ATK:lle.

40 vuotta sitten – Kotkan Siipi 1/1974

Suurin uutinen lehdessä oli vuoden alusta TSK:n käyttöönsä saama Lasse Larinkorven mökki Kunstenniemessä. Siitäkin on nyt sitten 20 vuotta! Matti ”Niksu” Nikkonen harmitteli Sinikotkien menetettyä asemaa Kunstenin keskeisenä käyttäjänä ja kehittäjänä. Hän kehotti hoitamaan huolella ja rakkaudella lippukunnan käyttöön annettua mökkiä. Toisaalla lehdessä Tuki ry:n puheenjohtaja Markus ”Penni” von Weissenberg kertoo Kemiön Korsholman kämppäsuunnitelmien olevan jo pitkällä. ”Tarkoitus on, että ensi

Kotkan Siipi (vielä erikseen kirjoitettuna) oli saanut uuden ulkoasun Lassi Karskelan suunnittelemana.


Aikuiset Tarttuminen 1970-luvun Kotkansiipeen vie meidät aikamatkalle maailmaan, jossa lehti ei syntynyt yhtä nappia painamalla tietokoneella. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista havaita, miten vähän partiotoiminta ja sen hienoudet ja haasteet ovat muuttuneet näiden vuosikymmenten aikana. Vaikka lehden painojälki on niin himmeää, että kuvia pitää oikein tihrustaa, on asia sitäkin painavampaa. Lehti alkaa jämäkästi itsensä Larinkorven tekstillä, Jeesuksen sanoja Raamatusta siteeraten. Seurakunnan asia jatkuu maallisemmassa muodossa seuraavilla sivuilla organisaatiokaavioiden muodossa. Uusinta uutta lienee edustanut pizzaresepti. ”Saunaillan pizzan” täytteeksi ohjeistetaan tomaatteja, nakkeja, hillosipuleita ja juustoa. Onneksi ”tämän herkullisen suolapalan ainekset kukin voi vaihdella mielensä mukaan”… Lehden muu sisältö on nykymittapuulla todella monipuolista. Mukaan mahtuu mm. Harry Koskisen upea sarjakuva, Huovisen Penan katsaus radioamatööritoimintaan, vapaaehtoisen pelastuspalvelun esittelyä, halliuintikisojen tulokset, pahvista askarreltava mäenlaskija ja paljon muuta. Sextantin johtaja Sepa kertoo, että Neptunuksen ”ensi kesän purjehduksiin tulee ns. energiariisi vaikuttamaan melkoisesti… Laivapäällystön on ollut pakko asettaa eräitä rajoitteita… Ensimmäinen on suurimman sallitun kierrosluvun määrääminen moottoreille, tämä on 1500 r/min”. Näin moottorialusten aikakaudella.

50 vuotta sitten – Kotkansiiven vesinumero ”Sextant” 1/1964 Meripartio-osaston erikoisnumero on taattua Sextant-laatua. Erittäin monipuolinen sisältö käsittää sekä koulutusmateriaalia, että henkilöesittelyitä. Historiallisesti kiinnostavinta Turun partioveneiden esittely:

on

Nimi Lippukunta Merisissi Turun Partio-Sissit

Pituus Rak.vuosi Tyyppi purjevene 9,20 m 1950

Meriakka Puhurin Pojat

7,95 m 1949

purjevene

Merisusi Auran Tähti Pojat

10,30 m 1952

moottorivene

Saukko Koroisten Ritarit

6,65 m 1947

moottorivene

Vihuri

7,70 m 1920

moottorivene

Mikaelin Vihuriveljet

Sinikotkien kalustona tässä vaiheessa Arkki ja Nooa – Neptunuksesta ei vielä ollut tietoa – sekä kaksi optimistijollaa, jotka pääkirjoituksen mukaan olivat olleet jo kauan rakenteilla.

Oskari Huiskala

toimii Turun Sinikotkien Tuki ry:n sihteerinä.

19


Tuki ry

Uusi leirikohde Millainen siitä halutaan?

Keskustelutilaisuus uudesta leirikohteesta pidettiin 16.12.2013, paikalla oli yhteensä 28 henkilöä. Kokouksessa keskusteltiin siitä, millainen uuden alueen tulisi olla. Aiheesta tehtiin myös ryhmätöitä. Lisäksi keskusteltiin mm. projektin rahoituksesta.

20

Ennen keskustelutilaisuutta toteutettiin kysely johon saatiin vastauksia yhteensä 63 kpl. Kyselyn tuloksia esiteltiin tilaisuudessa: • Vastauksia annettiin yhteensä 63 kpl. o Suurin osa vastaajista on ollut yli 23-vuotiaita, 30-39-vuotiaiden vastaajien ollessa suurin ryhmä. o N. 50 % vastaajista on ollut aikuisia partiojohtajia ja n. 25 % entisiä sinikotkia. • Suurin osa vastanneista on katsonut, että lippukunta tarvitsee pienen mökin ja/tai telttaleireihin soveltuvan maa-alueen. • Suurin osa vastaajista on katsonut, että retkialueella pitäisi pystyä järjestämään mm: o yhden venekunnan retkiä o kesäleirejä o useamman venekunnan retkiä o talvileirejä

• Vain vähemmistö vastaajista oli katsonut, että retkialueen pitäisi soveltua kurssien, purjehdusten ja kokousten järjestämiseen sekä vuokraustoimintaan. • Vastaajien enemmistön mielestä leirikohteen pitäisi olla... o Kaukana naapureista o Vesistön/meren äärellä o Ympärivuotisesti käytettävissä o Saavutettavissa autolla ¤ Sopiva ajomatka n. 60 min ¤ Etäisyys auratusta tiestä n. 500 m • Rakennuksen ominaisuuksia kysyttäessä vastaajat olivat korostaneet seuraavia ominaisuuksia: o Sähköt o Juomakelpoinen kaivovesi o Iso yhteinen yöpymistila o Hyvät varastot o Kunnon keittiö o Sauna o Majoitus kapasiteetin suuruus oli jakanut vastaajia. Lukumääriä kysyttäessä vastaajat olivat kuitenkin kuvailleet melko suurta mökkiä ¤ Keskiarvo 19,1, mediaani 15 • Omistus o Omalle maalle o Vastaajista enemmistö (21) kannatti leirialueen ostamista Tuki ry:n omistukseen. Vaihtoehdon ”aivan sama” tai ”eos” oli kuitenkin valinnut yhteensä 33 vastaajaa.


Tuki ry Turun Sinikotkien Tuki ry:n jäseneksi voi liittyä maksamalla 20 euron jäsenmaksun tilillemme: Turun Seudun OP FI44 5710 0440 0781 86 viitenumerolla 1232. Kaikista tukiyhdistyksen toimintaa koskevista asioista saa tietoa puheenjohtajalta ja sihteeriltä.

Kokousväki jakautui neljään ryhmään keskustelemaan siitä millainen retkikohde lippukunnalle tulisi hankkia. Ryhmien tehtävänä oli tarkemmin miettiä millainen kohde lippukunnalle tulisi hankkia mikäli käytössä olisi vain hyvin rajallinen bujetti sekä sitä millainen kohde lippukunnalle pitäisi hankkia, mikäli budjetissa olisi enemmän varaa. Molemmat ryhmät esittelivät oman keskustelunsa lopputulokset: • Ryhmä 1 o Budjettiratkaisu ¤ Iso, oma tontti ¤ Tie perille ¤ Julkinen liikenne lähelle madaltaa kynnystä käyttää paikkaa ¤ Puucee, varasto, ruokailukatos o Mikäli enemmän varoja ¤ Mökki ¤ Meren äärelle? • Ryhmä 2 o Ei kiire o Maata kannattaa ostaa riittävästi (10-20 ha) o Ei meren äärelle (jakoi mielipiteitä ryhmässä) o Kaivovesi, puucee, varastotila, o Varsinainen kämppä myöhemmin o Tie perille (metsätie)

Puheenjohtaja: Kari Sarlin Puh. 040 540 2532 kari.sarlin@sinikotkat.fi

Sihteeri: Oskari Huiskala

Puh. 040 595 2735 oskari.huiskala@sinikotkat.fi

Käytiin keskustelua pienryhmien tulosten pohjalta: • Bussiyhteyden tarpeellisuus herätti keskustelua. Osan mielestä se parantaisi kohteen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Toisten mielestä bussiyhteys ei ole tarpeellinen, koska autokyydit on aina järjestettävissä. • Käytiin keskustelua siitä pitäisikö kohteen sijaita vesistön äärellä. Monella keskusteluun osallistuneella oli voimakas mielipide asiasta, mutta mielipiteet jakautuivat. • Käytiin keskustelua siitä pitäisikö projektin tähdätä myös retkikämpän rakentamiseen, vai riittääkö tässä vaiheessa, että hankitaan pelkkä maaalue ja käynnistetään myöhemmin erillinen kämppäprojekti. Kysymys jakoi mielipiteitä.

Tilaa Theia-mukit ja muut Sinikotkien kannatustuotteet verkkokaupastamme: http://webshop.sinikotkat.fi

Tilaisuuden lopuksi nimettiin selvitystyötyhmä jatkamaan kämppäprojektin valmistelua. Juho Kallion muistiosta kiteyttänyt:

Kari Sarlin

toimii Turun Sinikotkien Tuki ry:n puheenjohtajana.

21


22


KUVA: MERI MALMARI

Kotkansiipipojat

23


Kotkansiipi 1/2014  

Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkien jäsenlehti Kotkansiipi 1/2014

Kotkansiipi 1/2014  

Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkien jäsenlehti Kotkansiipi 1/2014

Advertisement