SeutuMajakka 25.1.2023

THERMORY

Laude-elementti 140 mm korkealla etulaudalla. Sisältää rungon, laude-elementin, kannattimet, ruuvit ja asennusohjeen.

LAUDE-ELEMENTTI THERMORY

Laude-elementti

PUUPELLETTI 500KG

Versowoodin kotimainen Hottipelletti sopii erityisesti maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen. Pellettilämmitys on ympäristöystävällinen ja ekologisesti kestävä vaihtoehto.

Seutu Majakka

Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti

Ilkka Luoma: Ei henkilöstön vähentämistarvetta Oulaisten vuodeosastolla

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät 1.1.2023 hyvinvointialueiden johdettavaksi.

Matti Kuoppala Oulainen

MITEN ihmisten terveyspalvelut nyt muuttuvat, kun olemme osa yhteistä hyvinvointialuetta? Tarvitseeko kansalaisen tehdä nyt jotakin hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma?

Alkuvaiheessa kansalaisen terveyspalveluihin ei tule merkittäviä muutoksia. Toimipisteidemme aukioloajat ja puhelinnumerot pysyvät samoina, ja palvelut löytyvät edelleen tutuista toimipisteistä. Lisätietoa löytyy 29.12.2022 avatuilta Pohteen uusilta verkkosivuilta osoitteesta www.pohde.fi

Aluevaltuuston 17.10.2022 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toimeenpanon edetessä tämän kalenterivuoden aikana muutoksia hoito- ja palveluketjuihin sekä palvelurakenteisiin tulee vähitellen.

Tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja avopalveluita. Esimerkiksi digitaalinen sote-keskus tulee laajentamaan sote-keskusten palveluita asteittain uutena palvelukanavana sote-keskusten palveluiden rinnalla. Tavoitteena on lyhentää hoitoon pääsyn mää-

räaikoja ja vähentää päivystyspalveluiden tarvetta ja siten myös päivystyksen ruuhkaisuutta.

Samoin etälääketieteellisen tuen keskus aloittaa toimintansa asteittain tämän vuoden aikana. Etälääketieteen tuen keskuksen lääkäripalveluiden avulla haluamme tukea säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevia ikäihmisiä. Etälääketieteellisen tuen keskuksen on tarkoitus tukea myös arviointi- ja kuntoutusyksiköitä ja akuuttiosastoja. Näin akuuttien terveysongelmien ilmaantuessa potilaan hoito voitaisiin aikaisempaa useammin järjestää omassa hoitoyksikössä.

POHTEEN valtuusto on joutunut tekemään paljon säästöpäätöksiä. Miksi säästöjä on nyt pakko tehdä ja miten ne voidaan tehdä, etteivät kansalaisten terveyspalvelut vaarannu?

Ilman toimintatapa- ja rakennemuutoksia Pohteen ensimmäisen vuoden talousarvio olisi ollut jopa 140 miljoonaa alijäämäinen kokonaisbudjetin ollessa noin 2 miljardia euroa. Sote-järjestämissuunnitelman ja vuoden 2023 talousarvion yhteydessä on löydetty talo-

utta tasapainottavia toimenpiteitä siten, että 19.12. hyväksytty vuoden 2023 talousarvio on noin 56 miljoonaa alijäämäinen.

Pohteen vuoden 2023 talousarvio sekä sote-järjestämissuunnitelma sisältävät myös perustasoa vahvistavia toimenpiteitä ja kehittämisinvestointeja useamman kymmenen miljoonan edestä. Kysymyksessä on siis merkittävä resurssien uudelleen kohdentaminen vahvistamaan perustasoa ja muun muassa kotona annettavia palveluita.

Tiukan talouden raamin lisäksi merkittävä palvelurakennetta ohjaava tekijä on osaavan henkilöstön saatavuus. Eläkepoistuman kasvaessa ja aikaisempaa pienempien ikäluokkien siirtyessä työelämään osaavan työvoiman saatavuuden haasteet eivät valitettavasti tule pienenemään tulevaisuudessa ja väestön palveluiden turvaaminen sekä henkilöstön jaksamisen turvaaminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa ja palvelurakenteissa.

YKSI säästöpäätös koskettaa Oulaisten terveyskeskuksen vuodeosastoa. Joko on tiedossa, miten vuodeosaston työntekijöiden työt jatkuvat ja missä?

Oulaisten terveyskeskusten vuodeosaston toiminnan uudelleen organisointi on osa aluevaltuuston hyväksymää sote-järjestämissuunnitelmaa. Sote-järjestämissuunnitelman toimeenpanon valmistelu on kesken, ja siihen liittyvä lain mukainen yhteistoimintamenettely on vielä läpikäymättä, joten kysymykseen ei voida vielä antaa tarkkaa vastausta. Selvää on, että tarvitsemme jatkossakin kaikkia palveluksessamme olevia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja palvelurakenteen muutos esimerkiksi Oulaisten vuodeosaston kohdalla ei sisällä henkilöstön vähentämistarvetta, vaikka työn tekeminen voi muuttuakin.

MILLAINEN työ on johtaa suurta hyvinvointialuetta? Mitkä asiat ovat aiheuttaneet eniten päänvaivaa?

Toimintaympäristömme on nopeassa muutoksessa: väestömme ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat ja samanaikaisesti haaste osaavan työvoiman saatavuudessa kasvaa. Tärkein hyvinvointialuejohtajan tehtävä on turvata väestön sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastusalan palvelut yhdenvertaisella, talouden

kannalta kestävällä tavalla huomioiden henkilöstön työhyvinvointi ja saatavuus.

Toimintaympäristön haasteet aiheuttavat suuren tarpeen muutosjohtamiselle, jossa vuorovaikutus alueen väestön ja henkilöstön suuntaan korostuu. Luonnollisesti vuoden ensimmäisinä viikkoina 21 organisaation yhdistyessä painotus on ollut turvallisessa siirtymässä ja muun muassa etuisuuksien maksatuksen, maksuliikenteen, henkilöstön palkanmaksun sujuvuuden varmistamisessa sekä lukuisissa muissa tietojärjestelmien ja toimintakäytänteiden muutoksissa.

MITEN luonnehtisitte aluevaltuuston työskentelyn sujumista tähän mennessä?

Aluevaltuusto on 1.3.2022 järjestäytymisen jälkeen kokoontunut varsin tiheästi. Mielestäni aluevaltuuston työskentely on ollut erittäin rakentavaa, yhteistyöhenkistä ja virkahenkilöiden työtä tukevaa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen johtajana toimii Ilkka Luoma. Arkistokuva: Oys-valokuvaus

TOIMITUS

Juttuvinkit puh. 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Kehut ja kiitokset

Kuoppala Päätoimittaja

KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kiitos sähköpostilla osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä numeroon 0440470 124. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.

Wanha Woima juhlistaa 30 vuotista taivaltaan monin eri tapahtumin

SeutuMajakka Oulainen

TOUKOKUUSSA 1993 Oulaisissa perustetun Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman 30-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Yhdistyksen hallitus kokoontui äskettäin vuoden ensimmäiseen kokoukseensa, jossa suunniteltiin mm. kevätkauden tulevia tapahtumia sekä päätettiin ensi kesän weteraanikonepäivien pääteemasta.

7.-9.7.2023 järjestettävien 30. waltakunnallisten wete-

raanikonepäivien pääteemaksi valittiin ”Työtä ja juhlaa 30 wuotta”. Teeman kautta halutaan korostaa vapaaehtoistyön merkittävää roolia niin yhdistyksen ympärivuotisessa toiminnassa kuin weteraanikonepäivien järjestämisessä. Tapahtumajärjestelyjen vapaaehtoistyössä on mukana myös monia muita paikallisia yhdistyksiä, joten kesän tapahtuma on aina vuosittain talkootyön voimannäyttö.

KEVÄTKAUDEN toimintaan sisältyvät perinteisten kuu-

kausittaisten kerhoiltojen ja erilaisten talkoiden lisäksi laskiaistapahtuma helmikuun viimeisenä sunnuntaina Törmänhovin ja perinnekeskuksen pihapiirissä ja pääsiäiskokko huhtikuun alussa. Wanhan Woiman perustamispäivänä 17. toukokuuta järjestetään kaikille avoin toritapahtuma keskustassa Oulaisten torilla, jossa on luvassa tarjoilua ja ohjelmaa. 30-vuotisjuhlavuosi näkyy pitkin vuotta erilaisten tapahtumien ja julkaisujen yhteydessä kesän weteraanikonepäivien lisäksi.

Jedu Taitaja-semifinaaleihin 43 kilpailijan voimin

SeutuMajakka Oulainen

AMMATTITAIDON SM-kilpailuissa palataan tänä keväänä samaan formaattiin kuin ennen koronapandemiaa – enää Taitaja-semifinaaleja ei kilpailla pelkästään kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa.

Koulutuskeskus Jedu järjestää viiden lajin semifinaalit. Eri lajien semifinaalit järjestetään pääsääntöisesti useammassa oppilaitoksessa. Esimerkiksi hitsaus-lajin semifinaalit järjestetään Jedun Kalajoen yksikön lisäksi neljässä muussa oppilaitoksessa.

Pitkään kilpailutoiminnassa mukana ollut Jedun Oulaisten yksikön koulutuspäällikkö Ritva Joki-Kolehmainen kertoo, että paluu aikaisempaan semifinaalien toteutustapaan on ollut toi-

vottu ja otettu ilolla vastaan.

”Jedulla on paljon aikaisempaa kokemusta ja osaamista semifinaalien järjestämisestä, jopa muutaman lajin SM-finaalien järjestämisestä”.

Hitsaus-lajin lisäksi Jedu järjestää Kalajoen yksikössä talonrakentamisen semifinaalin. Lähihoitajat sekä puhdistuspalvelualan osaajat mittaavat taitojaan Oulaisissa. Asiakaspalvelu ja myynti -lajin kisapaikka on puolestaan Ylivieskan K-Citymarket.

Lisäksi web-kehityksen finalistit ratkotaan kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa, mikä tarkoittaa Jedun osalta sitä, että Haapajärvellä ohjelmistokehittäjäopiskelijat työskentelevät kilpailutehtävän parissa. Samalla formaatilla mennään myös CNC-koneistuksen osalta. Jedun Nivalan yksikössä fi-

naalipaikasta on kisaamassa kaksi metallialan opiskelijaa.

Jedu lähtee semifinaaleihin 43 kilpailijan voimin. Vahvin edustus on hitsauslajissa, jossa mukana on kahdeksan Jedun opiskelijaa. Lähihoitaja-lajissa finaalipaikkaa tavoittelee seitsemän jedulaista. Talonrakentaminen-lajissa kilpailee viisi JEDUn rakennusalan opiskelijaa.

”Ilmoittautumisia tuli vuoden 2023 Taitaja-kilpailuihin Jedusta ennätysmäärä. Lisäksi uutena lajina Jedusta mukaan ilmoittautui turvapalvelut, johon saimme Ylivieskasta kolme kilpailijaa”, Joki-Kolehmainen mainitsee.

Taitaja-semifinaalit kilpaillaan viikolla 5 ympäri Suomen. Taitaja2023-finaali järjestetään 8. - 11.5. Espoossa.

Matti

7. – 9.7.2023 järjestettävien 30. waltakunnallisten weteraanikonepäivien pääteemaksi valittiin ”Työtä ja juhlaa 30 wuotta”. Kuva: Kaisa Hietala

TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN

Oulaisten seurakunnan jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www. oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntele-jumalanpalvelusta

Su 29.1. Messu klo 10

4. su loppiaisesta. Jeesus auttaa hädässä Evankeliumi: Matt. 8:23–27

Mari Jussi-Pekka, Heidi Löppönen. Kummisunnuntai, kaikki vuoden 2023 rippikoululaiset osallistuvat kumminsa kanssa.

Su 5.2. Perhejumalanpalvelus klo 10 Kynttilänpäivä. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Evankeliumi: Luuk. 2:22–33 Roope Syngelmä, Heidi Löppönen.  Vuoden 2022 kastetut lapset siunataan ja he saavat villasukat. Isoskoulutettavat mukana. Lapsikuoro.

Kastettu Max Arto Matias Leskinen

Hautaan siunattu Niilo Matias Alakastari 89 v. Pekka Johannes Ylivaikko 60 v. Maija Liisa Sorvoja e Tyyskä 83 v.

RYHMÄT JA YHDESSÄOLO

To 26.1. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Oulaisten Olotilassa. Kohtaamista ja yhdessäoloa. Vapaaehtoinen kahvimaksu. To 26.1. ja to 2.2. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville. To 26.1. ja 2.2. klo 18.15 Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla.

Ti 31.1. klo 11- 13 Diakoniaruokailu ”Lämmin pata” srkkodissa. Ruokailu 2 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Ke 1.2. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla.

Ma 6.2. klo 18 Miesten saunailta Honkamajalla klo 18

To 9.2 klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Oulaisten Olotilassa. Kohtaamista ja yhdessäoloa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

To 9.2. klo 17 Kässäklubi virastotalon neuvotteluhuoneessa. Tehdään erilaisia käsitöitä ”Oikeus elää albiinona”-hankkeen hyväksi.

PERHEET, LAPSET JA NUORET

Pe 27.1. Klo 19 - 23 Gospeli eli seurakunnan nuortenilta Siukkiksessa.

Su 29.1. klo 10 Kummisunnuntai, kaikki vuoden 2023 rippikoululaiset osallistuvat kumminsa kanssa jumalanpalvelukseen..

Ti 31.1. klo 9.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla.

Ke 1.2. klo 13.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla.

To 2.2. klo 17.15 Lapsikuoro seurakuntakodilla

SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA

Su 29.1. klo 16 Seurat ry:llä. Su 29.1. klo 13 Seurat Rantakadun rukoushuoneella. La 4.2. klo 18 Aikuistenilta ry:llä

Su 5.2. klo 12.30 seurat Peltokartanossa, klo 13.30 seurat Rantakartanossa ja klo 16 seurat ry:llä

DIAKONIAVASTAANOTTO

Seuraava taloudellisen avun diakoniavastaanoton ajanvaraus ti  14.2. klo 9-10 p.044-5797426

KESKUSTELUA VARTEN

Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24.

Kirkkoherra Matti Hirvilammi puh. 044-5797470, kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, seurakuntapastori Roope Syngelmä puh. 044-5797471, diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen 044-5797425, lähetyssihteeri–vt. diakoniatyöntekijä Ritva Pärkkä puh. 044-5797432 tai nuorisotyönohjaajat Tuomas Saarela puh. 044-5797451 ja Henna Röyttä puh. 044-5797450

KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO

Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen. kirkkoherranvirasto@evl.fi Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12.

Kirkkoherra puh. 044-5797470

Taloustoimisto puh. 044-5797430 www.oulaistenseurakunta.fi Facebook: https://www.facebook.com/oulaistenseurakunta/

Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta https://evl. fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus

Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04@gmail. com

Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.

www.oulaistenseurakunta.fi oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Keskuskatu 9, 2. krs, 86300 Oulainen Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, to klo 9-12 p. (08) 479 7420 Palveleva puhelin 0400 22 11 80 joka päivä klo 18-24

Sukkakirkossa vuonna 2022 kastetut pienokaiset saavat jumalanpalveluksen päätyttyä silmukkapiiriläisten neulomat villasukat. Arkistokuva: Matti Kuoppala

Kastemekosta villasukkiin

KASTEESSA Jumala liittää Kristuksen opetuslapseuteen ja kirkkoon ja lahjoittaa pelastavan uskon. ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:20). Seurakunta haluaa tukea eri-ikäisten kristittyjen taivasmatkaa Kristuksen kirkon yhteydessä. Siksi Oulaisten kirkossa toimitetaankin kynttilänpäivänä (5.2.) vuonna 2022 kastetuille lapsille

sekä heidän perheilleen ja kummeilleen suunnattu perhejumalanpalvelus, niin sanottu sukkakirkko.

NIMI tulee siitä, että sukkakirkossa vuonna 2022 kastetut pienokaiset saavat palveluksen päätyttyä silmukkapiiriläisten neulomat villasukat. Esirukouksessa kastepuuhun ripustetun, kastetun mukaan nimetyn, lehden saa myös

samalla mukaan. Lehti on ripustettu kastepuuhun, jos vanhemmat ovat antaneet siihen luvan.

SUKKAKIRKOSSA vuonna 2022 kastetut Jumalan pienet siunataan alttarikaiteella. Siunaamisessa Jumala vahvistaa läsnäoloaan salatulla tavalla. Myös kirkko on perhe, Jumalan perhe. Ajatus näkyy sukkakirkossa myös siten, et-

tä sitä on toteuttamassa suuri joukko eri-ikäisiä kristittyjä. Lapsikuoro avustaa musiikissa, isoskoulutettavat toimivat monissa tehtävissä ja isoset kantavat kolehdin. Valaiskoon Kristus, Jumalan kirkkauden säteily, sinua taivastiellä. Nähdään kirkossa 5.2.!

Parhain terveisin, Roope Syngelmä

Kummisunnuntai rippikoululaisille ja kummeille

KUMMI kuuntelee, auttaa ja sopivalla hetkellä myös ottaa kantaa. On asioita, joista voi olla ensiksi helpompi jutella kummin kuin oman vanhemman kanssa. Kummi on tavoitettavissa paikan päällä tai etänä, säännöllisesti tai harvemmin. Kummin kanssa voi viettää aikaa vaikka joka päivä! Kun kummiuden irrottaa juhlapäivistä ja -puheista, totutuista tavoista ja

tavoitteista, siitä tulee aitoa. Kummina kuljet kummilapsesi arjessa lapsuudesta nuoruuteen – ja vielä sen jälkeenkin. (kumminkaa.fi)

TÄMÄN vuoden rippikoululaiset pääsevät viettämään oman kumminsa kanssa yhteistä aikaa. Tulevana sunnuntaina vietetään rippikoulun parissa kummisunnuntaita. Tämä ripa-

ritapaaminen on yhteinen koko rippikouluikäluokalle.

Rippikoululaiset kokoontuvat messuun tämän viikon sunnuntaina 29.1. kello 10. Olethan ajoissa paikalla. Pyydä mukaasi kummi tai muu läheinen, joka on käynyt rippikoulun. Messun jälkeen kokoonnutaan rippikoululaisten ja kummien kanssa seurakuntasaliin, jossa on

kirkkokahvien lisäksi lyhyt ohjelma oman kummisi kanssa. Rippikoululaiset ja kummit, lämpimästi tervetuloa sunnuntaina 29.1. kello 10 kirkkoon ja sen jälkeen lyhyeen ohjelmaan seurakuntasaliin. Olethan yhteydessä rippikouluryhmäsi työntekijöihin, jos sinulla on kysyttävää kummisunnuntaista.

Henna Röyttä

Oulaisten seurakunnan tiedotussivu

Oulaisten helluntaiseurakunta

To 26.1. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 28

To 26.1. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 27.1. klo 19.00 TeeTupa

La 28.1. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 28.1. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 29.1. klo 11.00 Päiväkokous, Esa Pikkumäki ja Olavi Friman

Ti 31.1. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Kai Karkulahti ja Harri J. Nurmi

To 2.2. klo 18.00 Raamattupiiri, Markus 1

To 2.2. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 3.2. klo 19.00 TeeTupa

La 4.2. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 5.2. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Kai Karkulahti ja Harri J. Nurmi

Ti 7.2. klo 18.15 Laulutilaisuus Hoitokoti Esperissä

Ti 7.2. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Naistentiimi

To 9.2. klo 18.00 Raamattupiiri, Markus 2

To 9.2. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 10.2. klo 19.00 TeeTupa

La 11.2. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 11.2. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 12.2. klo 18.00 Iltakokous, Naistentiimi ja Harri J. Nurmi

Ti 14.2. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Pekka Nikula

To 16.2. klo 18.00 Raamattupiiri, Markus 3

Pe 17.2. klo 19.00 TeeTupa

La 18.2. klo 10.00 Ruokakassien jako Kaaritemppelillä

Su 19.2. klo 11.00 Lähetyskokous, Pekka Nikula ja Harri J. Nurmi sekä lähetysterveiset ja pyhäkoulu

TULEVIA TILAISUUKSIA:

La 18.3. klo 14.00 alkaen Romanimusiikki juhlat

La 18.3. klo 18.00 Hyvän Sanoman -ilta

La 20.5. klo 18.00 ICEJ-ilta Kaaritemppelillä. Mukana mm. Martti Kallionpää Seinäjoelta

La 1.7. klo 10.00 – 13.00 Kesäpäivä tempaus Kaaritemppelin takapihalla

KIRPPUTORI PALVELEE Lauantaisin klo 10.00–13.00

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme!

Kaaritemppeli, Kaarikatu 7 Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi

HAUTAKIVET

• Hautamuistomerkit

• Lisänimien kaiverrukset

• Vanhojen muistomerkkien entisöinti

PÄIVÄN SANA

Mitä haluat?

-EN halua sellaista Jumalaa, joka sanoo mitä saa tehdä ja mitä ei. Se rajoittaa elämää. Jokaisen pitää saada tehdä mitä ite haluaa.

Olin pitämässä koulun kasiluokalle uskontotuntia. Rohkaisin nuoria kommentoimaan ja kyselemään. Yksi tyttö ihmetteli synti-käsitettä ja sitten tuo poika sanoi, ettei kaivannut Jumalaa rajoittamaan elämäänsä.

Haastoin poikaa miettimään, että jos koulussa joku varastaa hänen kännykkänsä, niin onko hän edelleenkin sitä mieltä, että elämää ei saa rajoittaa? -Saako sun mielestä vieläkin jokainen tehdä mitä ite haluaa?

Totta on, että Jumalan Sana piirtää meille hyvän ja turvallisen elämän rajat. Pääsääntöisesti nuo rajat

ovat yleisesti hyväksyttyjä ja hyviksi koettuja. Ongelma tahtoo tulla siitä, että jokaisessa ihmisessä aivan kuin taistelevat halu hyvään ja halu pahaan. Silloin kun halu pahaan voittaa, voi mukaan lähteä vaikka naapurin kännykkä. Jokainen tietää kuinka pahuus voi rikkoa hyvän elämän.

”En halua sellaista Jumalaa…” sanoi tuo poika. Ilmeisesti ajatus ei ollut ihan loppuun asti harkittu. Yhteiskunta ilman Jumalaa tahtoo vääjäämättä johtaa anarkiaan ja lopulta katastrofiin. Siitä esimerkki on itäinen naapurimme. Siellä yritettiin ainakin sata vuotta elää

Esa Pikkumäki Merijärvi

MUISTOKIRJOITUS

ilman Jumalan kunnioitusta ja se johti myös siihen, että ihmistä ja ihmisen elämääkään ei enää kunnioitettu ja arvostettu.

Väitän tässä, että kaikkialla siellä missä kunnioitetaan ja arvostetaan ihmistä ja etsitään kaikille hyvää elämää, kunnioitetaan myös Jumalaa ja hänen Sanaansa.

Taitava äänimies on poissa

Pekka Ylivaikko (1962 – 2022) in memoriam

OULAISTELAINEN Pekka

Ylivaikko tunnettiin osaavana ja kokeneena miksaajana eli äänitarkkailijana. Ennen joulua saimme surullisen tiedon, että sairaus oli ottanut yliotteen. Toiveissa ollut ja jo näköpiirissä siintänyt paluu kotiaskareisiin ei enää toteutunut. Nuorena harrastusluonteisesti ja aikuisiällä päätyönä tai osapäiväisesti muiden ammattiensa ohella hän toimi vuosikymmeniä kysyttynä ja luotettavana äänimiksaajana useille orkestereille keikoilla ja konserteissa sekä tapahtumatuotannoissa. Omimmillaan Pekka oli livemiksaajana, mutta hän osasi myös tallennukset, nauhoitukset ja studiotyöskentelyn. Erityisesti kaiku- ja tilaprosessorilaitteiden käyttäjänä hän oli virtuoosi. Pekka hallitsi sekä analogisten että digitaalisten äänimikserei-

den käytön.

Ensimmäisten joukossa hän perehtyi digimiksereiden toimintaan vuosituhannen vaihteessa, kun digitaalimikserit tulivat kuluttajien käyttöön. Pekalla oli vahva käytännön kokemus ja tietotaito, mutta hän suoritti myös alan kursseja SibeliusAkatemiassa. Mielellään hän auttoi, neuvoi sekä opasti ja oli aina valmis lähtemään alan työsuorituksiin.

Pekalla oli erityinen taito lisätä miksaukseen x-factor eli henki, lämpö ja läsnäolo. Asiaa on vaikea selittää, mutta miksauksen lopputulos on jotain enemmän kuin osiensa summa.

SOSIAALISENA ja sanavalmiina henkilönä Pekan kanssa oli kenen tahansa erittäin helppo ja miellyttävä keskustella aiheesta kuin aiheesta, joko asialinjalla

edeten tai huumorilla höystettynä. Liekö synnynnäinen kyky vai miljoonien taksinkuljettajakilometrien muovaama taito? Tästä ominaisuudesta oli valtava hyöty myös äänialan tehtävissä, kun erään sanonnan mukaan äänentoiston toteuttamisesta ja valmistelusta puolet on puhumista. Keskusteluyhteys samalle levelille syntyi heti, olipa esiintymässä nimekäs diiva tai alan terminologiaa tuntematon aloitteleva nuorisobändi. Olemuksellaan Pekka loi iloisen ilmapiirin ja kannustavan otteen työyhteisöisiinsä. Monet meistä saattavat riemuita vaikkapa runsaasta yleisömäärästä, mahtavasta svengistä tai soundista, taloudellisesta tuotosta, aplodeista tai encoresta, nimikirjoitusten pyytäjistä tai faniselfieistä, mutta Pekalla oli arvot koh-

Sanna Inkeri RAUDASOJA

s. 26.4.1975 k. 8.12.2022

Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.

Kaivaten

Mikko ja lapset Isä ja Anneli Äiti ja sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät

Siunattu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos muistaneille.

Rakkaamme Kiitos muistamisesta syntymäpäivänäni.

Leena Salmela

dallaan: hänellä oli usein tapana erään viihdetaiteilijan sanontaa lainaten todeta ”Jokaisessa keikassa on aina parasta, kun pääsee kotiin”.

Joukko musiikkiystäviä kokoontui Pekka Ylivaikon muistoa kunnioittavaan muistelotuokioon. Muistelopuheen pitivät Veijo Alavaikko ja Antti Epäilys. Veijo Alavaikko lauloi Jarmo Mäkisen säestämänä. Tässä tilaisuudessa puhujat ja muusikot esiintyivät akustisesti siis ilman äänentoistoa, kuin symboloiden, että mukana ei ole enää tuttu, turvallinen ja osaava miksaaja - taitavan äänimiehen tarkkaillessa Taivaan Kodista.

Kiitos Pekka ajastasi ja avustasi alallemme.

Muisteloimassa: VK, MV, AK, VH, VK, EH, JM, VY, MS, HK, TR, VK, VA, JM, MN, AE, TM

Kuolinilmoituksella voit muistaa kauniisti vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen. Toivomme, että voimme olla avuksi.

ilmoitukset@seutumajakka.fi p. 0440 470 126

Voit jättää kuolinilmoituksen myös nettisivujemme kautta.

MIELIPIDE

KIRJOITA TAI LÄHETÄ

Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.

Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen.

Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.

KOLUMNI PÄÄTOIMITTAJALTA

Anna elämä

TÄMÄN lehden välissä on hyväntekeväisyyslehti Anna elämä lapselle. Se liittyy helmikuun 4. päivä Ylivieskan Akustiikassa järjestettävään konserttiin, jossa kerätään varoja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpäosastolle. Tapahtuman järjestäjinä toimivat oulaistelainen Arto Lukkari sekä kansainvälisen terveysteknologiayrityksen Medtronicin Pohjoismaiden johtaja Panu Lauha. Kaksikko tuntee toisensa pitemmän ajan takaa ja kun Lauha

LUKIJAN KUVA

lapselle

tarvitsi hyväntekeväisyystapahtumalle sopivaa kumppania, ei henkilöä tarvinnut etsiä kovinkaan kaukaa. Nyt järjestettävä konsertti on Arto Lukkarille järjestyksessään jo 11. Kun tietää sen, mitä kaikkea pienestä pitäen ykköstyypin diabetesta sairastanut Lukkari on saanut elämänsä aikana kokea, voi vain ihmetellä, miten yksi mies jaksaa häärätä 110 lasissa niin monen asian parissa yhtä aikaa. Ei voi kun hattua nostaa.

Hyväntekeväisyyskonser-

tin artisteina toimivat Arto Lukkarin luottolaulajan NOORAN lisäksi kiintotähti Arja Koriseva. Vuonna 1989 tangokuningattareksi kruunattu Koriseva on innostunut viime aikoina tekemään sanoituksia kappaleisiinsa. Ja sen perusteella mitä radiosta on artistin tuotoksia saanut kuulla, on aikaan saatu tuotos hyvän kuuloista. Tätä uutta ja vanhaa hit-

Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi

tikimaraa saadaan varmasti kuulla myös Ylivieskan Akustiikassa helmikuussa.

Veroasiaa

vaalikentille

KORONAPANDEMIA ja Venäjän hyökkäyssota on ajanut taloudellisen tilanteen uudenlaiseksi. Jo keski-ikäistyvä sukupolvi on elänyt koko elämänsä ilman korkeita korkoja ja inflaatiota. Pakotteet ja toimitushäiriöt muuttavat maailmantaloutta ja globaaleista toimintamalleista on osittain siirrytty paikallisiin tai alueellisiin ratkaisuihin. Tämä heijastuu eri tavoin niin ihmisten, yritysten kuin julkiseenkin talouteen.

Julkinen sektori rahoitetaan verotuloilla. Saavutetuista eduista kukaan ei halua luopua ja siksi menojen karsiminen on todella työlästä. Olipa hallitusvastuussa mikä rahansa puolue

Talven ensimmäinen ahvensaalis.

Lukijan kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.

Lähettäkää kuvat osoitteella: kuvat@ seutumajakka.fi

Suomen valtio on viimevuosien myllerryksessä menettänyt otteensa Sipilän hallituksen suuntaamasta julkisen talouden tasapainosta. Monen puolueen hallitukset ajautuvat Suomessa usein lisävelkaantumiseen. Eri puolueiden sorvaamat kompromissit paisuttavat useasti julkista velkaa. Nykyistä talouspolitiikkaa on toki leimannut yllättävät ja ennakoimattomat tukipaketit. Koronan vuoksi tuettiin yrityksiä ja energiakriisin vuoksi kotitalouksia. Vaikka nämä toimet ovat olleet hyvin perusteltuja ja oikeudenmukaisia, niin velka pitää valtionkin maksaa takaisin.

EDUSKUNTAVAALEISTA tulee, toivottavasti, talousvaalit. Kotitaloudet kärsivät inflaation nostamista hinnoista ja kiristyvän korkopolitiikan nostamista koroista. Entistä vähemmän jää kotitalouksilla rahaa kuluttamiseen. Tämä petollinen kierre ajaa helposti taloudelliseen taantumaan. Nämä ongelmat eivät poistu ennen vaalipäivää, joten vaalikeskustelut ja tulevan hallituksen ohjelma joutuu näissä kysymyksissä painimaan.

Verokeskustelu ryöpsähti jo viimeviikolla käyntiin. Moni maksaa mielestään liikaa veroja. Siksi julkisia menoja pitää kyetä karsimaan.

Juha Pylväs

Helpointa menojen karsintaa onkin sääntelyn purkaminen. Eduskunnassa käsittelyssä oleva rakentamisen lakiesitys lisää valitusten myötä oikeuksiin yli 40 henkilötyövuotta. Tämä on vain yksi esimerkki julkisen sääntelyn lisäämisestä. Vastaavia on tehty lukemattomia. Kun kaikki mahdolliset porsaanreiät halutaan tukkia ja yksilön oikeuksia varjella viimeiseen asti, saamme yhteiskunnan, jossa rikastuvat juristit ja hallintoviranomaiset. Yritykset ja kansalaiset kustantavat tämän maksamalla veroja.

VEROJEN korotus ei saa olla talouden tasapainottamisessa vaihtoehto. Sääntelyä ja julkisia menoja pitää kyetä karsimaan. Sitä työtä pitäisi sitoutua tekemään kaikkien poliittisten ryhmien. Toivottavasti äänestäjät kuuntelevat puolueita tarkalla korvalla. Verohelpotuksia saa vain karsimalla menoja. Vaalitenteissä ehdokkaiden ja puolueiden kantaa veronkorotuksiin kannattaa kysyä. Valtion velkakin pitää maksaa pois. Pelkät korkomenot kasvoivat viime viikolla julkistetun uutisen mukaan yli miljardilla. Vaalikentillä on varmasti äänestäjillä puolueille asiaa.

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

LASSI JA LEEVI

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Kuva: Matti Kuoppala

Järjestäjän tervehdys

Elämänarvot kohdalleen

TAAS on se hetki, kun järjestän hyväntekeväisyyskonsertin Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikassa. Tämä on monella tapaa historiallinen, sillä olen saanut hyvän ystäväni Arja Korisevan mukaan. Muut esintyjät ovat NOORA ja Coralia- yhtye. Juontajana toimii Joonas Hepola.

Olen saanut yhteistyö kumppaniksi maailman

suurimman terveysteknologian yrityksen. Ja mikä hienointa, sen pohjoismaiden toimitusjohtaja tulee paikalle. Tämän konsertin kohde on lasten ja nuorten syöpäosastolle Oulun yliopistosairaalan. Olen tehnyt kaiken kaikkiaan 11 konserttia hyväntekeväisyydelle. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeä kohde nyt

lulla kyseisellä osastolla, niin kyllä elämäarvot menivät kohdalleen. Arvostan suuresti kaikkia teitä, jotka tulette paikalle.

TÄTÄ konserttia suojelee tasavan presidentti Sauli Niinistö. Haluan toivottaa kaikille syöpälapsille,nuorille ja heidän omaisilleen ja hoitohenkilökunnalle ja kaikille oikein

Toivo kantaa meitä

MAAILMA on ollut viime vuosina solmussa. Ensin koronaepidemia laittoi arkemme uuteen asentoon. Sukulaisia näimme vähemmän. Lasten harrastuksia oli tauolla. Kouluissa oltiin etäopetuksessa. Viime vuosi toi mukanaan sodan Eurooppaan ja sodan uhan monen mieleen.

VUODEN 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tiedämme, että perusopetuksen loppuvaiheen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden tyytyväisyys elämään on heikentynyt jo koronaepidemian aikana. Lukiolaisista vajaa viidennes, ammattiin opiskelevista ja yläkoulun oppilaista noin neljännes on erittäin tyytyväisiä elämäänsä.

NUORTEN positiivista mielenterveyttä on tuettava. Tämä vaatii herätystä etenkin meiltä aikuisilta ja nuorten arkiympäristöissä toimivilta. Positiivisen mielenterveyden määrityksissä painotetaan ihmisen psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta, tyydytystä tuottavia sosiaalisia suhteita sekä myönteistä käsitystä itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista. Se, miten näen maailman ja kytkeydyn siinä toimimaan, vaikuttaa hyvinvointiini. Kyse on suhteesta itseemme ja luottamuksestamme toisiin.

JUURI tässä ajassa tarvi-

taan tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuemme lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä. Warwickin ja Edinburghin yliopistoissa kehitetty positiivisen mielenterveyden mittari voisi olla tueksi etenkin yläkouluissa. Mittari auttaisi tunnistamaan sekä yksilön että yhteisön tasolla, millaisin voimavaroin toimimme. Tuloksia käsitellessä nuorille annettai-

siin välineitä vahvistaa toiveikkuutta ja omien vahvuuksien löytämistä.

POSITIIVISESSA mielenterveydessä on tärkeää sisältöä syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän läheistensä tukeen. Tämä tuki on saatava paremmalle tasolle. Kun ihmisen elämässä on vaikeinta, turvaverkot on oltava vahvimmillaan.

Tuomas Kurttila Sylva ry:n puheenjohtaja

Helmin syöpätaistelu voiton puolella

Kuoppala

OULAISTELAISTEN Iikka ja Heidi Veteläisen elämä muuttui kertaheitolla viime vuoden huhtikuussa, kun heidän tyttärensä Helmi sairastui imusolmukesyöpään.

Helmi oli kärsinyt epämääräisistä oireista maaliskuusta lähtien. Isä Iikka tunnustaa, että syöpädiagnoosin kuuleminen oli suuri järkytys koko perheelle.

”Olihan se järkyttävää kuulla, ei siitä mihinkään pääse. Alussa epätietoisuutta lisäsi se, ettei meillä ollut tiedossa sitä, onko kyseessä korkean vai matalan riskin syöpä. Ensimmäiset viikot kuluivat vain odotellessa lisätietoja”, kertoo Iikka Veteläinen.

HELMI hakeutui huhtikuussa kesken koulupäivän Oulaisten terveyskeskukseen, josta hänet kuljetettiin ambulanssilla Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolle. Näitä tehohoitojaksoja onkin riittänyt viimeisen vuoden aikana enemmän kuin tarpeeksi. Pisin tehohoitojakso on kestänyt 16 vuorokautta.

”Helmi on ollut tähän päivään mennessä ehkä kaksi kuukautta yhteensä kotihoidossa ja muun ajan sairaalahoidossa”.

Syöpähoidot aloitettiin suonensisäisillä sytostaattihoidoilla, joiden

suunniteltu kesto oli n puoli vuotta. Sen jälkeen edessä olisi ylläpitohoito, joka kestää n kaksi vuotta. Helmin kohdalla kaikki ei kuitenkaan ole mennyt hoitosuunnitelmien mukaan. Syöpähoitoon käytettävät lääkkeet ovat aiheuttaneet Helmille paljon haittavaikutuksia, joiden vuoksi hoitojen etenemiseen on tullut taukoja.

”On ollut päänsärkyä, huimausta, laskimotukos sekä haimatulehduksen aiheuttama ohutsuolentukkeuma, tajunnanlaskuja ja viimeisimpänä

hankala osteoporoosi perinteisten pahoinvoinnin, ruokahaluttomuuden ja infektioiden lisäksi”, Iikka Veteläinen luettelee.

HAIMATULEHDUKSEN ilmeneminen oli yllättävää, sillä noin 10 prosenttia syöpäpotilaista voi sen yleensä saada joko lievänä tai vakavana. Helmin kohdalla haimatulehdus oli pahin mahdollinen.

”Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, onko haimaa kuinka paljon vielä jäljellä. Tämän takia insuliinin tarve on jatkuva ja tilannetta seurataan päi-

”Helmi on ollut tähän päivään mennessä ehkä kaksi kuukautta kotihoidossa ja muun ajan sairaalahoidossa.

vittäin.

Tällä hetkellä Helmin tilanne on se, että rankimmat suonensisäiset sytostaattikuurit ovat ohi ja kevään aikana anne-

taan enää joitakin yksittäisiä syöpälääkkeitä. Toivoa kasvattaa myös tieto, että imusolmukesyövästä paranemisen ennuste on nuorella ihmisellä yli 90 prosenttia.

”Helmi siirtyy pikkuhiljaa ylläpitohoitoon ja kuntoutusvaiheeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pahin on selätetty”.

HELMIN sairastuminen on vaatinut koko perheeltä suurta venymistä. Iikka ja Heidi Veteläinen ovat asuneet vuorotellen Oulussa syöpäsäätiön asun-

nossa ja työt on pyritty hoitamaan siinä sivussa.

”Päivääkään en ole vielä ollut sairauslomalla tämän takia. Olen sellaisessa ammatissa, että pystyn priorisoimaan töitäni ja jakamaan niitä tarvittaessa muille. Vaimo on sitten tehnyt lyhennettyä työaikaa. Meillä on sellainen systeemi, että minä olen Oulussa alkuviikot ja Heidi loppuviikon. Kotonaoleva vanhempi huolehtii normaalin neljän lapsen arjen pyörityksen. Mummokin on ollut täällä OYS:saa jonkun kerran auttamassa”.

IIKKA Veteläisen mukaan Helmin hoito on sujunut Oysin lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien osastolla pääsääntöisesti hyvin.

”Henkilökunta on ammattimaista ja kaikki pelaa hyvin. Tosin henkilökuntaa siellä voisi olla enemmänkin. Kova kiire näyttää kaikilla olevan, kuten varmasti monella muullakin terveydenhuollon alalla”.

IIKKA Veteläinen myöntää, että syöpätaistelu on ollut joulukuussa 17 vuotta täyttäneelle Helmille kova paikka, jossa mielenterveyskin on ollut välillä koetuksella.

”Kyllä tuon ikäisen tytön kuuluisi olla jossain ihan muualla kuin sairaalan vuoteessa”, sanoo Iikka Veteläinen.

Matti

Teholla voi pelata myös änäriä, jonka parissa pikkuveli Onni kuluttaa aikaansa. Etualalla isä Iikka.

Lapsen sairastuminen vakavasti ja kuolema vaikuttavat koko perheeseen

HUONE on hämärä. Lääkäri kuljettaa ultraäänilaitetta kolmen kuukauden ikäisen tyttömme vatsan päällä ja pyöräyttää sitä uudelleen vasemman kyljen puolelle. Hän ottaa mittoja huolestunut ilme kasvoilla. Kysyn, mitä hän siellä näkee, vaikka tajusin, että en välttämättä edes halunnut kuulla vastausta.

Kuulin muutamia mittoja ja sanan kasvain. Korvissa alkoi suhista, pyörrytti. En muista, mitä lääkäri sen jälkeen sanoi. Tajusin vain, että Adan mahassa on iso kasvain. Lääkäri yritti lievittää tilannetta kertomalla, että kyse ei välttämättä ole pahanlaatuisesta kasvaimesta. Alitajunnassani takoi vain sana syöpä, joka vielä siinä vaiheessa oli mielessäni synonyymi kuolemalle. En voinut kuvitellakaan edeltä, että meidän kaikilla mittareilla mitattuna täydellinen vauvamme oli kantanut sisällään tuota kasvainta todennäköisesti jo ennen syntymäänsä ja pissatulehdus, jonka vuoksi hän joutui vappuna 2001 Ouluun tarkistettavaksi, olikin vain oire pahemmasta.

Tuo hetki on jäänyt ikuisesti mieleeni. Siitä alkoi kahden ja puolen kuukauden mittainen matka toivon ja epätoivon välillä. Tuotakin hetkeä raskaampi oli puskea vauva sairaalasängyssä lastentautien osastolta lasten syöpäosasto 51:lle. Muistan, kuinka raskas osaston ovi oli avata.

Olimme järkyttyneitä ja epätoivoisia. Elämä tuntui pysähtyvän siihen hetkeen. Oli perjantai. Ajattelin, että koskaan ei ole maanantai, jolloin tarkemmat tutkimukset alkavat. Lääkäritkin olivat lakossa.

Olimme uusi perhe osastolla. Monelle äidille, isälle ja lapsille paikka oli jo kuukausien, jopa vuosien ajalta tuttu. Meidän jälkeemmekin osastolle tuli pian uusia perheitä.

VÄHITELLEN alkoivat rutiinit tulla tutuiksi: verikokeita, kuvantamisia, lääkärikiertoja, verituotteiden, lääkkeiden ja nesteiden tiputtamista sekä muita hoitoja. Tiedonjano syövästä oli valtava. Ahmin lukea kaiken, mikä viittasi munuaiseen tai lisämunuaiseen liittyviin kasvaimiin. Tutkimukset etenivät. Adalta otettiin koepala, josta selvisi, että mahaa pullistaa vain pienillä lapsilla esiintyvä neuroblastoomasyöpä, jota ei voida leikata, vaan pitää alkaa hoitaa vahvoilla sytostaateilla, joita välttämättä pienen lapsen elimistö ei kestä. Status oli ennus-

teeltaan huono, mutta ei mahdoton, koska etäpesäkkeitä ei löytynyt.

Osastosta tuli perheellemme tuttu paikka, lähes toinen koti. Vietimme siellä kaiken hereillä olo aikamme tai ainakin toinen meistä vanhemmista. Tuolloin 5-vuotias esikoisemme leikki hoidettavana olevien lasten tai heidän sisarustensa kanssa, pelasi pelejä ja toi leikkikaluja siskonsa sairaalasängyn äärelle tai oli mummun ja ukin hoivassa. Esikoisemme takia yritimme elää niin normaalia perhe-elämää kuin se yleensä oli mahdollista, vaikka kaikki normaalius oli elämästä tipotiessään: ruoka ei maistunut, nälkä ei ollut, väsytti, mutta uni ei tullut.

Osastolla oli monia samassa tilanteessa olevia perheitä, joiden kanssa tulimme vähitellen tu-

tuiksi. Vanhempien kahvihuoneesta tuli vertaistuen keskus, jossa jaoimme viimeisimmät kuulumiset lasten voinneista, taudin käänteistä, trombosyyteistä, leukosyyteistä, syöpämarkkereista ja muista tautiin liittyvistä asioista. Siellä jännitimme, ehtiikö 15-vuotias poika saada elinsiirtona uuden maksan ja siellä itkimme yhdessä, kun tieto saattohoitoon siirtymisestä tuli johonkin perheeseen. Siellä iloittiin, kun sodankyläläinen tyttö pääsi kotihoitoon, mutta siellä puhuttiin myös ihan tavallisista, jokapäiväisistä asioista. Mutta siellä ei valitettu – ei maailman politiikkaa, polttoaineen hintaa, huonoa säätä, pitkäksi venähtäneitä hiuksia tai elämisen kalleutta. Asiat saivat tuolloin oikeat mittasuhteet.

Osaston henkilökunta

oli harvinaisen lämminsydämistä, huomaavaista ja ajattelevaa, hoitajat erityisesti. He aavistivat puolesta sanasta ja joskus ilman sanoja, mikä painoi mieltä tai mikä kysymys askarrutti. He lohduttivat, näkivät aina myös hyviä puolia ikävässä tilanteessa. Lääkäreistäkin opin pitämään, vaikka kaikkein suorimpaan ti-

lanteen vakavuudesta puhuminen tuntui joskus raskaalta. Teki mieli kapinoida vastaan, mutta jälkeen päin olen huomannut, kuinka oikeassa tämäkin lääkäri oli. Erityisesti mieleeni jäi nuori lastenlääkäri, joka tuli kierrolla huoneeseen ja näki aina jonkun hyvän asian tyttäremme veriarvoissa, kuvissa tai voinnissa. Saattohoidon viimeisinä päivinä hän tuli jälleen Adan sängyn viereen, katsoi pitkään ja totesi, että ”hänellä on tänään kaunis mekko”. Arvasimme, että muuta hyvää ei ollut enää kerrottavana.

Pieni Ada-vauvamme taisteli urhoollisesti syöpää vastaan, mutta hävisi taistelun heinäkuun 14. päivänä 2001. Sen jälkeen elämässä on ollut aika ennen ja jälkeen Adan kuoleman. Ennen oman lapsen kuolemaa kuvittelin, että lapsen syntymä on suurinta, mitä elämässä voi kokea, mutta kyllä oman lapsen kuolema ajaa senkin ohi. Ada on ollut suurin opettajani elämässä. Hän opetti kuolemallaan meidät muut elämään.

Yleislääkäri, psykiatrian erikoislääkäriksi erikoistuva Juha Käkelä tiistaisin 31.1., 14.2. ja 28.2.

Yleislääketieteen potilaat, todistukset sekä psyykkisten sairauksien potilaat. Gynekologia, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heli Koski-Rahikkala keskiviikkoisin 1.2. ja 15.2.

Koulutettu hieroja, urheiluhieroja, naprapaatti Jaakko Vihriälä perjantaisin 24.2. ja 24.3.

Anne Mattila

Viisivuotias Atte joutui kokemaan siskonsa vakavan sairauden ja kuoleman sekä sitä seuranneen suuren surun yhdessä vanhempiensa kanssa. Kuva otettu OYS:n lasten syöpäosasto 51:llä alkukesästä 2001, jolloin Adan syövässä oli menossa rauhallisempi vaihe. Kuvittelimme tuolloin, että hoidot ovat alkaneet tehota.

Hoitaja antamassa Adalle kipulääkettä lasten teho-osastolla saattohoitovaiheessa, joka kesti kaikkinensa kymmenen päivää.

Medtronic jakaa hyvää

YRITYS Medtronicin pohjoismaista toimintaa johtava Panu Lauha toivoo mahdollisimman monen ihmisen löytävän tiensä 4.2. Ylivieskan Akustiikassa järjestettävään Anna elämä lapselle -konserttiin.

”Suurin toiveeni on, että sali tulisi täyteen. Ihmiset lähtisivät mukaan rakentamaan näille lapsille parempaa tulevaisuutta ja auttamaan tässä tärkeässä asiassa. Oulun yliopistollinen sairaala tekee hienoa työtä, mutta sekin työ vaatii rahaa ja resursseja. Mitä enemmän me olemme rakentamassa hyvää, sitä parempaa tulevaisuutta saamme lapsille tarjottua”, toteaa konsertin sponsoroinnista vastaava Panu Lauha.

IDEA hyväntekeväisyyskonsertin järjestämisestä syntyi yhdessä Arto Lukkarin ja Panu Lauhan kesken. Hänen edustamansa yritys Medtronic on tottunut olemaan mukana erilaisissa hyväntekeväisyystempauksissa.

”Meillä Medtronicissa on vahva missio. Haluamme pidentää ihmisten elinikää, tarjota aina vain parempia hoitokeinoja eri potilasryhmille ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Haluamme olla mukana auttamassa kanssaihmisiä ja antaa hyvää eteenpäin. Nyt avustuskohteena ovat

syöpälapset, joiden hoito on hyvin resursseja ja rahaa vaativaa toimintaa. Syöpälapset ovat kaikkia meitä sydäntä lähellä ja haluamme omalla panoksellamme auttaa syöpää sairastavia lapsia ja heidän perheitään”.

Hyväntekeväisyyskonsertin järjestämiseen tarvitaan hyvä tiimi. Lauhan mukaan paras järjestäjä tämän kaltaiseen kon-

serttiin on oulaistelainen Arto Lukkari, jolla on pitkä kokemus erilaisten hyväntekeväisyyskonserttien järjestämisestä.

”Artolla on valtava verkosto Suomessa. Hän tuntee paljon poliitikkoja, yritysalan- sekä musiikkialan ihmisiä. Pohdimme Arton kanssa, että miten voisimme parhaiten auttaa syöpälapsia ja päädyimme siihen ratkai-

suun, että luontaisin lähestymistapa on konsertti, jossa on mukana nimekkäitä artisteja”.

Arto Lukkarin mukaan kaksikolla on ollut konsertin järjestämisessä selkeä työnjako.

”Minä olen kasannut esiintyjät eli Arja Korisevan ja NOORAN ja esitellyt heidät Panulle. Panu on puolestaan hoitanut sponsorointipuolen.

Meillä on Panun kanssa vaikka minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia ja aika isoja muutenkin onkin”, vihjailee Arto Lukkari kaksikon tulevista kuvioista.

Panu Lauha on työskennellyt Medtronicissa 25 vuotta. Viimeiset neljä vuotta ovat kuluneet yrityksen Pohjoismaiden toimitusjohtajana. Medtronicia Panu Lauha kuvailee maailman suurimmaksi terveysteknologiayritykseksi, jolla on maailmanlaajuisesti työntekijöitä noin 90 000.

”Meillä on toimipaikkoja melkein joka maassa. Suomen toimisto sijaitsee Vantaalla. Pohjoismaiden pääkonttori on Kööpenhaminassa. ”

Medtronic on erikoistunut kroonisten ja pitkäaikaissairauksien hoidossa käytettävien terveysteknologisten laitteiden ja tuotteiden kehittämiseen ja valmistamiseen. Toiminta on keskittynyt käytännössä kroonisiin sydänsairauksiin, neurologisiin sairauksiin sekä diabetekseen. Yrityksellä on myös laaja kirurgia-, anestesia- ja tehohoidon tuoteportfolio.

Medtronic on kehittänyt aikoinaan esimerkiksi ensimmäinen pattereilla toimivan sydämentahdistimen.

”Kehitämme paljon erilaisia ihmisiin implantoitavia terveysteknologian innovaatioita kuten diabetespumpputeknologian ykköstyypin diabeetikoille. Teemme myös

erilaisia neurologisiin toimenpiteisiin tarkoitettuja tuotteita esimerkiksi neurostimulaattoreita. Sitten meiltä löytyy kirurgisiin toimenpiteisiin liittyviä ratkaisuja kuten leikkausrobotti, jonka juuri lanseerasimme”.

PANU Lauhan mukaan terveysteknologian kehityssykli kiihtyy koko ajan. Esimerkiksi sydänalueen hoitotoimenpiteet kehittyvät jatkuvalla syötöllä ja Parkinsonin ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetään uusia hoitomenetelmiä.

”Diabeetikoiden pumpputekniikka on kehittynyt huimasti viimeisten viiden vuoden aikana. Nämä innovaatiot ovat lisänneet tästä sairaudesta kärsivien ihmisteen elämänlaatua”.

TULEVAISUUDEN näkymät näyttävät Panu Lauhan mukaan terveysteknologian alalla mielenkiintoisilta. Tällä hetkellä terveydenhuollossa on olemassa suuri vaje hoitohenkilökunnasta.

”Yhdessä terveydenhuoltosektorin kanssa etsimme ratkaisuja resurssivajeeseen ja toiminnan koordinointiin. Keskitymme asioihin, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Rakennamme yhdessä potilaspolkuja terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa. Paljon on työtä tehtävänä”, myöntää Panu Lauha.

Matti Kuoppala

Terveysteknologiayritys Medtronicin pohjoismaista toimintaa johtava Paunu Lauha toivoo, että mahdollisimman moni ihminen löytäisi tiensä 4.2. Ylivieskan Akustiikassa järjestettävään hyväntekeväisyyskonserttiin.

Lasten hyväksi laulaminen on Arja Korisevalle tuttua puuhaa

PUHELIMEEN vastaa aina yhtä iloinen ääni. Se kuuluu koko kansan rakastamalle laulajattarelle Arja Korisevalle. Lisäsyytä tyytyväisyyteen antaa varsin täydeltä näyttävä työkalenteri.

”Normaalisti minulla on tammikuu rauhallinen, kun loppuvuosi on täynnä joulukonsertteja. Nyt alkuvuodesta olen jo saanut olla tekemässä yhtä suurempaa tv-ohjelmaa. Laivallakin olen ehtinyt käymään ihmisiä tanssittamassa. Näyttää siltä, että tämä vuosi vedetään suurella haipilla”.

Ylivieskan Akustiikkaan Arja Koriseva on tulossa hyvillä mielin. Paikka on tullut hänelle hyvin tutuksi vuosien mittaan.

”Olen saanut vierailla Akustiikassa aika monta kertaa. Tunnelma on ollut aina hyvä ja väkeä on ollut paljon”.

Hyväntekeväisyyskonserteissa esiintyminen on Arja Korisevalle tuttua puuhaa. Syöpälasten hyväksi esiintyminen sopii laulajalle siitäkin hyvin, että häneltä löytyy omakohtaista kokemusta syövän sairastamisesta.

”Tietenkin sen oman kokemuksen kautta tämä aihe tulee entistä lähemmäksi, mutta kaikki hyväntekeväisyys mikä lapsia koskettaa on tullut varsinkin omien lasten myötä entistä tärkeämmäksi. Olen ensimmäisiä Lastenklinikoiden kummeja ja tehnyt lasten hyväntekeväisyysjuttuja aina täydestä sydämestä-

ni. Myöhemmin keväällä esiinnyn Seinäjoella syöpälasten hyväksi Seinäjoen kaupunginorkesterin solistina”.

HÄN myöntää, että oma taistelu rintasyöpää vastaan tulee laulajan mieleen aina aika ajoin keikkamatkoilla.

”Kun kierrän ympäri maakuntaa ja tapaan paljon ihmisiä, kuulen paljon tarinoita ihmisten omista kokemuksista. Osa on siitä sairaudesta selvinnyt ja osa ei. Myös itse olen välillä miettinyt, että miksi juuri minä siitä selvisin ja olen siitä hyvin kiitollinen”.

SUURI yleisö tutustui Arja Korisevaan lähemmin pari vuotta sitten näkyneestä Vain elämää -ohjelmasta. Siinä Korisevasta kuoriutui esiin aivan uudenlaisia puolia. Hän myös tunnusti, että haluaisi jatkossa tehdä lauluihinsa omia tekstejä.

”Näin viime yönä unta Mariskasta, että me leivoimme uusia lauluja ja hän innosti biisien ja sanoitusten tekemiseen”.

Vain elämää -ohjelman jälkeen Arja Koriseva osallistui biisileirille, jossa syntyi kaksi uutta kappaletta, joiden sanat ovat peräisin laulajattaren omasta kynästä. Etten kuollut turhaan on tangokappale ja Puhu pienillä kirjaimilla puolestaan herkempi laulu, jota voi jo kuunnella muun muassa Spotifyn soittolistoilta.

Tämä kappale tullaan kuulemaan myös 4.2. Ylivieskan Akustiikassa.

Kiintotähti Arja Koriseva esittää Anna elämä lapselle -konsertissa myös tuoreimpia kappaleitaan, joista yksi on hänen itsensä sanoittama Puhu pienillä kirjaimilla. Kuva: Sami Perttilä

”Puhu pienillä kirjaimilla lähti siitä, kun olin vuonna 2017 kirjoittanut

työkalenterini laitaan sanat puhu pienillä kirjaimilla. Siitä lähdimme Ei-

jan (Hinkkala) kanssa lihottamaan tekstiä ja sävellyksen kappaleeseen

teki Antti Kleemola. Mielestäni siitä laulusta syntyi ehjä kokonaisuus”.

Matti Kuoppala

Lasten veri- ja syöpäosastolla tehtävät hoitojaksot ovat usein pitkiä, joten lasten ja nuorten viihtymiseksi on kehitetty monenlaista toimintaa.

Lasten ja nuorten syöpähoidoissa hyvä ennuste

Matti Kuoppala

OULUN yliopistollisen sairaalan (Oys) lasten veri- ja syöpäosasto aloitti toimintansa vuonna 1984. Osastolla työskentelee 4 lääkäriä, 21 sairaanhoitajaa, 3 lastenhoitajaa, osastosihteeri, osastofarmaseutti, kuntoutusohjaaja sekä sairaalahuoltajia. Osastolta löytyy 0 – 18-vuotiaiden lasten ja nuorten sisätautiyksikkö, jossa hoidetaan veri- ja syöpäsairauksia sairastavia lapsia ja nuoria koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Ylilääkäri Riitta Niinimäen mukaan lasten yleisin syöpä on leukemia eli verisyöpä. Tavallisin leukemia on akuutti lymfaattinen leukemia, joista nykyhoidoilla paranee pysyvästi yli 90 prosenttia potilaista. Aivokasvaimet ovat toiseksi yleisin syöpä lapsilla.

”Lymfoomat ovat yleisiä erityisesti nuorilla. Kiinteistä kasvaimista neuroblastooma ja Wilmsin kasvain ovat yleisimmät. Nykyisin valtaosa eli 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista ja nuorista paranee pysyvästi”.

Riitta Niinimäki päätyi opiskelemaan syöpäosastolle opiskelujen päätyttyä, kun hän alkoi erikoistua lastentauteihin.

”Kiinnostuin erikoistumiseni alkuvaiheessa lasten syöpätaudeista ja aloin tehdä tutkimustyötä lasten syöpätaudeilla ja sillä tiellä olen edelleen”.

Niinimäen mukaan syöpätutkimus on tällä hetkellä Suomessa hyvällä tasolla, koska olemme aktiivisesti mukana kansainvälisissä lasten syövän tutkimuksissa.

”Pystymme hoitamaan tällä hetkellä lapset ja nuoret kansainvälisillä

tutkimushoitokaavioilla, mikä mahdollistaa potilaille parhaan mahdollisen hoidon”, kertoo Riitta Niinimäki.

Lasten veri- ja syöpäosastolla tehtävät hoitojaksot ovat usein pitkiä, joten lasten ja nuorten viihtymiseksi on kehitetty monenlaista toimintaa.

Osastolla pieniä potilaita ilahduttaa kaksi kertaa viikossa sairaalaklovni. Siellä on myös mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin. Lisäksi vanhempien läsnäolo on mietitty.

”Vanhemmat voivat yöpyä sairaalassa lapsen huoneessa”, sanoo Riitta Niinimäki.

Uuden yliopistosairaalan rakentaminen tulee näkymään myös lasten veri- ja syöpäosaston toiminnassa. Osastolle valmistuvat uudet tilat näillä näkymin alkuvuodesta 2024.

Pohteen toiminta on käynnistynyt

POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialueen toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alusta pääosin hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut ovat jatkuneet ilman katkoksia. Asiakkaiden turvallinen siirtymä on pystytty varmistamaan, ja vakituisen henkilöstön palkat maksamaan tammikuun puolessa välissä. Toki ongelmia on ollut, niitä on ennakoitu ja pyritty ratkomaan nopeasti.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto teki viime vuonna merkittäviä päätöksiä, muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, pelastustoimen palvelutasopäätöksistä ja talous- ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2023 – 2025. Hyvinvointialueen käynnistymisvuosi näyttää talouden kannalta alijäämäiseltä, ja valtiovarainministeriö edellytti sairaalan rakentamiseen tarvittavan lisälainanottovalmiuden ehdoksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman laatimista. Pohjois-Pohjanmaalla se on yhtä kuin sote-järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa otetaan kantaa keskeisiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin vuosina 2023 – 2025.

Järjestämissuunnitelman tavoitteena on perustason vahventaminen. Asukkaiden tukeen kotona ja arjessa panostetaan. Muutokset tehdään asteittain, hallitusti ja yhdessä henkilöstön kanssa.

Muutoksessa huomioidaan aina asiakkaan yksilöllinen tilanne. Muutokset näkyvät asukkaille vaiheittain siten, että korvaavat palvelut ovat käytössä ennen vanhojen palveluiden lakkaamista. Esimerkiksi kotona asumista tukevien palvelujen ja etälääketieteellisen tuen keskuksen toiminnan sujuvuus varmistetaan ennen kuin osastopaikkoja vähennetään.

JOKAISESSA kunnassa on jatkossakin tarpeen mukainen sote-keskuksen yksikkö. Myös digitaalisen sote-keskuksen hankinta etenee eli sairaanhoitajien ja lääkärien työpanoksesta ja digitaalisesta asiointialustasta. Digitaalisen sote-keskuksen avulla yhdenmukaistetaan digitaalisen asioinnin palveluita ja tarjotaan digitaalisen asioinnin mahdollisuutta sitä haluaville. Näin pyritään turvaamaan sote-ammat-

tilaisten aikaa niille asiakkaille ja potilaille, jotka tarvitsevat fyysisen kohtaamisen. Digitaalisen sote-keskuksen toiminta alkaa suunnitelmallisesti alkuvuodesta ja laajenee alueittain koko Pohteen alueelle. Digitaalinen sote-keskus on tarpeen mukaisten sote-keskusten rinnalla hyvä esimerkki palvelujen saatavuuden parantamiseksi.

Uudistuksilla luodaan kestävämpiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja henkilöstön työskentelymahdollisuuksia. Muutokset mahdollistavat henkilöstön riittävyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin nykyistä paremmin. Uudistamisen avulla vastataan paremmin myös lainsäädännön muutoksiin sekä laatuun valtion rahoitukseen. Tehdään tämä yhdessä ja rakennetaan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Pohjois-Pohjanmaalle.

AUTO- JA TRAKTORIHUOLTO

SUIHKONEN

& PIHLAJAMAA

Oulaisten seurakunta oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Keskuskatu 9, 86300 Oulainen Puh. (08) 479 7420 Palveleva puhelin 01019 0071

Juurikoskenkatu 4, 84100 Ylivieska puh. (08) 4110 800 www.oulaistenseurakunta.fi

Palvelemme: ma-pe 6-21 la - su 9-21 Ylivieskantie 87, Oulainen Puh. (08) 470 421 www.nesteoulainen.fi

Suopellontie 3, 84100 YLIVIESKA, Puh. (08) 425 369, 0440 711 793, (huolto/varaosa) 0400 283 080 www.ajth.fi www.facebook.com/tuoppipub

Kai Pajala Aluevaltuuston puheenjohtaja

NOORA on yhdistänyt yrittäjyyden ja artistielämän

Matti Kuoppala

YLIVIESKALAISEN Noora Östbergin, taiteilijanimeltään NOORA, ei tarvinnut miettiä mitä vastaisi, kun Anna elämä lapselle -konserttia puuhaava Arto Lukkari kysyi laulajatarta esiintyjäksi kyseiseen hyväntekeväisyystapahtumaan. Vastaus oli tietysti kyllä. Akustiikan lavalta Östbergillä on kokemusta ennestäänkin.

”Olin vuosi takaperin mukana musikaalissa yhdessä Ylivieskan mieskuoron kanssa. Olen pitänyt Akustiikassa myös luentoa yritystoimintaani liittyen senioripäivillä”, Noora Östberg kertoo.

Östbergin yritys tuottaa Ylivieskassa kaikkia kauneuden- ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Yrittäjänä hän on toiminut yli 10 vuotta. Hän

uskoo, että laulajan ja yrittäjän ammatit tasapainottavat hyvin toinen toistaan.

”Yrittäjänä toimimisessa on omat hyvät puolensa. Voin itse järjestää kalenteriini vapaata aina silloin kun on keikkoja. Työt ovat kivasti myös yhdistyneet. Esimerkiksi joitakin kesiä takaperin meikkasin aamulla erään morsiamen, ja illalla esiinnyimme bändin kanssa heidän häissään”, nauraa Noora Östberg.

Musiikki on ollut Noora Östbergille aina tärkeä henkireikä ja voimavara. Hän haluaisi tehdä keikkoja enemmänkin ja esimerkiksi ensimmäiselle koronavuodelle oli jo kalenteri hyvin varattuna, mutta sitten keikkoja jouduttiinkin perumaan.

”Korona sotki isompien suunnitelmien toteutumisen musiikin osalta.

Ylivieskalainen Noora Östberg eli artistinimeltään NOORA pyörittää keikkailun lomassa omaa kauneus- ja hyvinvointialan yritystä.

Mutta en minä ole mitään haaveita vielä haudannut. Olen ajatellut asian niin, että olen kuitenkin

Seutu

Majakka

moniin muihin artisteihin verrattuna onnellisessa asemassa, kun minulla on tämä yrittäjän

työ olemassa”, Östberg järkeilee.

YKSI tie musiikkialan tietoisuuteen on osallistua johonkin televisiossa pyörivään laulukilpailuun. Noora Östbergiltä löytyy kokemusta Idolskarsinnoista muutaman vuoden takaa. Hän on ollut myös mukana kaksi kertaa karaoken MMkarsintojen Suomen finaalissa Vantaalla. Mutta löytyykö häneltä vielä kiinnostusta ”kykyjenetsintäkilpailuja” kohtaan?

”OIen sitä miettinyt ja ystäväni ovat jo patistaneet osallistumaan Seinäjoen tangomarkkinoihin.

Voiceakin olen hieman miettinyt”, Östberg hymyilee.

Artisti NOORA on tunnettu herkkien ja kauniiden balladien esittäjänä.

Hän toteaakin tämänkaltaisen musiikin olevanlä-

himpänä hänen ominta osaamistaan, mutta kyllä repertuaarista löytyy tarvittaessa muunlaistakin musiikkia.

”Ei minusta varmasti rokkimimmiä saa, mutta pystyn vetämään keikoilla nopeampaakin musaa”.

Hyväntekeväisyyskonsertissa kuullaan NOORAN yksi oma kappale sekä muita coverbiisejä.

”Siellä tullaan kuulemaan tätä minun herkkää linjaani. Olen valinnut kappaleet juuri tähän tilaisuuteen sopivaksi. Oma mummini kuoli vuosi sitten joulukuussa leukemiaan, joten konsertin aihe on koskettaa silläkin tavalla itseäni. Vaikka esiinnyn paljon hautajaisissa, oli mummuni hautajaisissa laulaminen elämäni tähän asti kovin paikka”, myöntää Noora Östberg.

Tekstiviestipalsta:

Lähetä tekstiviestisi

Tekstaripalsta

MIELIPITEET

Tutkimus eläkeläisten elinolosuhteista

ELÄKELIITTO teki jäsenilleen ja verkkosivuillaan kyselyn sähkön hinnan nousun vaikutuksista. Kyselyyn saatiin yli 4300 vastausta. Nuorimmat vastaajat olivat 30-vuotiaita eläkeläisiä ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.

Suurin vastaajaryhmä olivat 64-75-vuotiaat. Vastaajista 60 prosenttia oli naisia. Valtaosa vastaajista asui omistusasunnossa. Yleisimmät lämmitysmuodot olivat kaukolämpö (37 prosenttia) ja sähkölämmitys (33 prosenttia).

Lähes puolet vastanneista arvelee, ettei selviä tulevasta talvesta ilman ongelmia. Eläkeliitto on huolis-

saan, että uhkana on uuden huonokuntoisten ja palvelutarpeisten vanhusten ryhmän syntyminen.

48 prosenttia kyselyyn vastanneista eläkeläisistä ei ole etukäteen pystynyt varautumaan energian hinnan nousuun liittyvään taloudelliseen kriisiin. Ne vastaajat, joilla on ollut mahdollisuus varautua hintojen nousuun, kertoivat opetelleensa pienentämään kaikkea kulutustaan esimerkiksi ympäristösyistä tai oppineet iän myötä kuluttamaan vähemmän. Hyvätuloiset eläkeläiset ovat myös pystyneet säästämään.

Kyselyssä 34 prosenttia

alle 1249 euroa kuukaudessa bruttona ansaitsevista eläkeläisistä vastasi joutuvansa tällä hetkellä tinkimään välttämättömistä menoistaan. Kaikista eläkeläisistä 56 prosenttia ilmoitti, ettei tule selviämään talvesta ilman, että tinkii elämisen kustannuksista. Eniten tingitään omalla autolla liikkumisesta (73 prosenttia), ruuasta (60 prosenttia) sekä lämmityksestä (38 prosenttia). Myös harrastaminen vähenee.

Asiat, joista ei aiota tinkiä ovat omien lasten tai lastenlasten taloudellinen tukeminen (6 prosenttia) ja omien lastenlasten luonapi-

Kuka puolustaisi kiusattua

REILU kaksi vuotta sitten 7. joulukuuta 2020 Koskelan sairaala-alueen puistosta löytyi 16-vuotiaan pojan ruumis. Kolme 16-vuotiasta poikaa otettiin nopeasti kiinni teosta epäiltynä ja tutkinnan edetessä heitä kaikkia syytettiin murhasta. Kaksi näistä pojista oli tuntenut uhrin päiväkodista saakka. Lapsuudenkaverit riistivät julmasti 16-vuotiaan pojan hengen, eikä varsinaista motiivia ole edes sen kummemmin tiedossa. Jo ennen murhaa tekijät olivat pahoinpidelleet uhria useita kertoja. Poikien mukaan kyse oli “rankaisuleikistä”. Poliisin ja syyttäjän mukaan teot ovat olleet sadistisia ja julmia.

Koko tapahtumaketju oli poikkeuksellinen ja se on herättänyt valtavasti keskustelua. Osa lukee kaiken, mitä tapauksesta kerrotaan kuten minäkin, mutta osa ei halua tietää siitä mitään. Tapaus oli tietenkin järkyttävä, julma ja sadistinen, mutta emme voi

sulkea siltä silmiämme. Kun tämän kaltaista kiusaamista tapahtuu, niin silloin meidän on katsottava silmästä silmään tätä tapahtumaketjua, joka johti murhaan. Meidän on tiedettävä mitä tapahtui, koska vain siten voimme havahtua ja oppia.

VASTAAVANLAISTA tragediaa ei saisi tapahtua enää koskaan, eikä tätäkään olisi saanut tapahtua. Olemme aikuisina ihmisinä vastuussa siitä, ettei tämänkaltaista kiusaamista tapahdu, koska tämä oli peruuttamatonta ja yhteiskunnan epäonnistuma. Kiusaamiseen puuttuminen on kaikkien vastuulla, yhteiskunta ja ympäristö eivät muutu itsestään. Otetaan asiat puheeksi heti, kun näemme kiusaamista. Vaikka Koskelan uhri oli lastensuojelun asiakas ja moni aikuinen oli hänen lähellään, kukaan ei pystynyt poikaa suojelemaan. Koskelan uhrin turvaverkot pettivät pahemman kerran. Nyt jälkikäteen

on tärkeää tietää, mitkä osaset pettivät, missä tehtiin virheitä ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Kovasti ihmettelen sitä, että miten on edes mahdollista, että jos poika tulee kouluun silmä mustana, niin miten kukaan ei saanut kiusaamiselle loppua. Eikö koulun henkilökunta ja opettajat reagoineet tähän riittävästi, eikö lastensuojelussa tätä ihmetelty. Jos näin nuorena astuu jo rikolliselle tielle, niin en usko tulevaisuuden olevan kovin valoisa ja se on hyvä. Ei nämä kolme poikaa tällaisen hirmuteon jälkeen ansaitse mitään hyvää. Koskelan tapauksessa tekijät olivat syyntakeisia eli pojilla oli riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen. En voi käsittää mitä poikien päässä liikkui ja mitä ylipäätänsä kiusaajien päässä liikkuu, ei näytä liikkuvan mitään.

VALITETTAVASTI meillä on tässä yhteiskunnassa paljon saastaa ja sitten meillä on

to (9 prosenttia). Hinnannousun aiheuttamilta talousvaikeuksilta suojaavia tekijöitä ovat kyselyn mukaan voimassa olevat, ennen energiakriisiä solmitut kiinteähintaiset määräaikaiset sähkösopimukset, ympäristösyistä tai iän myötä tullut taito vähentää kulutusta sekä hyvät eläketulot.

HINTOJEN nousun vuoksi vaikeuksia kokevia eläkeläisiä tulisi vastaajien mielestä tukea pienempiä eläkkeitä korottamalla. Tätä mieltä oli yli 60 prosenttia vastaajista, vaikka sama määrä vastanneista kuuluu itse yli 1559 euron suuruis-

ta mediaanieläkettä saavien ryhmään.

VIREILLÄ on välittömiä toimia sähkön hinnan nousun tuomaa talouskriisiä helpottamaan. Suuri osa suomalaisten eläkkeistä on kuitenkin pieniä ja niiden varassa eletään jopa kymmeniä vuosia. Vailla taloudellisia puskureita eläminen tekee ihmisistä herkästi haavoittuvia, jos yllättävä suuri meno tai talouskriisi iskee. Siksi välittömät täsmätoimet eivät yksin riitä vaan pienimpiä työeläkkeitä ja verorahoitteisia eläkkeitä tulisi korottaa, jotta niiden varassa voi turvallisesti tulla toimeen.

Näyttää siltä, että hiljan juuri koronakriisin vuoksi eristyksissä olleet yli 75-vuotiaat joutuvat nyt uudestaan eristyksiin energian hinnan vuoksi tinkien ruoastaan, lämmityksestään, harrastuksistaan ja terveydenhoidostaan. Aiempaakaan hoitovelkaa ei vielä ole pystytty maksamaan. Nyt kustannuksia on kertymässä myös yhteiskunnalle lisää, mikäli ihmisten vointi heikkenee. Peräkkäiset kriisit voivat pahimmillaan synnyttää uuden köyhien eläkeläisten ryhmän.

Irene Vuorisalo vanhusasiamies

näitä koulu -ja työpaikkakiusaajia, jotka eivät tuota mitään hyvää tälle yhteiskunnalle kiusaamisella. Kiusattu on lähes poikkeuksetta aina ”erilainen”, kuin muut ihmiset eli tässä yhteiskunnassa ei suvaita erilaisuutta. Kiusaaminen on aina kiusaajan syytä, aina. Olen ollut jo useamman vuoden sitä mieltä, että rikosvastuun ikärajaa tulisi muuttaa ja se tulisi olla 14 vuotta, kun nyt se on Suomessa 15 vuotta. On muissakin Euroopan maissa rikosvastuun ikäraja alhaisempi, kuin meillä, mutta me tulemme aina joka asiassa jäljessä. Oikein jälkijättöinen maa ja mitä sitten tulee näihin tuomioihin, niin en tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Kolmikko sai 8-10 vuoden vankeusrangaistuksen, mutta ensikertalaisena eivät istu koko tuomiota, vaikka mielestäni murhasta tulisi aina istua elinkautinen. Kiusaaja tulisi myös erottaa määräajaksi koulusta. Kiva kouluohjelma on paatuneille kiusaajille vain vitsi. Jotenkin

tuntuu, että näitä kiusaajia aina höösätään tässä meidän yhteiskunnassamme ja koulumaailmassamme. Kiusattu saa vain kestää tai hänet katsotaan ongelma tapaukseksi, joka tulee siirtää toiseen

annetaan kenkää. Näinhän se on, ei sitä kannata kierrellä, vaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Heidi Heiskanen kaupunginvaltuutettu (vas.) Raahe

Kylläpä nyt kelpaa olla pörssisähkössä. Sääliksi käy niitä, jotka ottivat hätäpäissään kalliin kiinteän sähkösopimuksen.

Proteiinit

OLETKO kuullut puhuttavan makroravinteista? Niitä ovat hiilihydraatit, rasva ja proteiinit. Tässä käsittelemme proteiineja. Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka ovat välttämättömiä ihmiselle, jotta solut voivat rakentua. Ne muodostavat kehosi ”talosi tiilet.”

Proteiinit aktivoivat solut liikkeelle ja liittymään toisiinsa. Ne vaikuttavat pitkälti meidän puolustusjärjestelmäämme ja säätelevät geeniemme toimintaa. Aikuinen tarvitsee proteiinia noin 1.2–1.3 grammaa pai-

OLEN kirjoittanut sivullani aiemmin, miten surullinen olen ikäihmisten proteiinin saannista. Se voi jäädä helposti täysin riittämättömäksi ja sitten ihmetellään, miten lihakset surkastuvat, eikä sängystä pääse enää ylös.

Tosiasia kuitenkin on, että proteiinin tarve suurenee jo 30 vuodesta ylöspäin. Lihasmassasta noin puolet katoaa 30 ja 80 ikävuoden välillä. On siis syytä kiinnittää huomiota, sekä ravitsemukseen, että liikuntaan lihasmassan säilyttämisen vuoksi. Suositeltava proteiinin

”Saat proteiineja tarpeeksi, kun otat lautaselle aina aterialla jotain proteiinipitoista syötävää. Vähärasvaisina ne sopivat erityisen hyvin painonhallitsijoidenkin ruoaksi.

nokiloa kohden. Eri asiat, kuten fyysinen aktiviteetti vaikuttavat määrää suurentavasti. Aktiiviliikkujan proteiinintarve on 1,5–2 grammaa/ painokilo.

Jos proteiinin saanti jää liian pieneksi, lihaksemme kuihtuvat ja toimintakykymme huononee, sekä jäämme yksinkertaisesti nälkäiseksi. Tähän perustuu monen laihduttajan ongelma. Kun aloitetaan syömään ns. salaatteja, ei hoksatakaan sitä, että hiilihydraatteja vähentäessä, proteiinin saantiin pitäisi kiinnittää entistä suurempi huomio. Jokainen ihminen tarvitsee proteiineja, ne ovat toimintamme elinehto. Proteiinit ovat ne, jotka pitävät nälän loitolla ja tuovat kylläisyyden tunteen.

Saat proteiineja tarpeeksi, kun otat lautaselle aina aterialla jotain proteiinipitoista syötävää. Vähärasvaisina ne sopivat erityisen hyvin painonhallitsijoidenkin ruoaksi. Terveellisiä proteiineja on kalassa, lihassa, kanassa, kananmunissa, maidossa ja maitotuotteissa sekä palkoja täysjyväviljoissa, sekä proteiinilisissä.

määrä ikääntyvällä on 1.2–1.4 grammaa painokiloa kohden.

Samaa huolta kannan myös nuorista, jotka hyvällä eettisellä ajatuksella ryhtyvät vegaaneiksi, mutta eivät välttämättä osaa lisätä samalla proteiinia muista lähteistä ruokavalioonsa. Kasvikunnan tuotteista erityisesti mainittakoon soija, joka on hyvä proteiininlähde, sillä se sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Soija on hyvä valinta, jos haluaa korvata lihansyönnin jollain muulla tuotteella. Tämän päivän suositus onkin käyttää mahdollisimman paljon kasviproteiineja, sillä eläinrasvan käyttö lisää diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallinen proteiininsaanti ei myöskään ole hyväksi, mutta sitä tuskin saa syömällä normaalia ruokaa.

Proteiinit ovat talomme tiiliseinä. Miten vahvan seinän sinä haluat itsellesi?

Luonto

Miia Niskanen Miian mukana

Keltasirkku on enimmäkseen parvilintu

KELTASIRKKU on suomalaisille tuttu ja rakas lintu. Laji kuuluu ja on kuulunut jo satoja vuosia suomalaiseen peltomaisemaan. Jo ennen nykyistä lintujen talviruokinta buumia keltasirkkuja on autettu talvisin viemällä kauraa linnuille. Onko kauniimpaa näkyä kuin keltasirkkuparvi talvisella kauralyhteellä.

Keltasirkku viihtyy lähes koko vuoden eri kokoisissa parvissa, ainoastaan kesällä pesintäaikaan linnut ovat erillään toisistaan. Tosin myös pesintäaikaan saattaa parhaissa metsäsaarekkeissa ja peltojen laidemetsissä parimäärä nousta jopa kymmeniin pareihin neliökilometrillä eteläisessä Suomessa ja Pohjanmaalla.

Pesintäaikaan keltasirkut usein istuskelevat sähkölangolla ja aidantolpilla. Koska pesintä alkaa varsin aikaisin linnut tekevät usein kaksi pesuetta vuodessa. Keväällä kun lämpötila laskee nollan tienoille rupeavat lintujen hormoonit hyrräämään ja ne katselevat korkean laulupuun hakkuuaukean, suon tai pellonreunasta.

Vaikka keltasirkun soidinlaulu on varsin yksitoikkoista, niin se kuuluu olennaisena osana Suomalaiseen luontoon, eritoten maaseutu miljööseen. Osa keltasirkuista tekee vielä toisen pesueen heinä-

kuussa. Talvisin linnuille on hyötyä parveutua. Parvessa on enemmän silmäpareja ilmoittamassa saalistavista pedoista. Usein keltasirkut joutuvat muun muassa varpuspöllön tai varpushaukan kynsiin.

KELTASIRKUT kiertävät talvisin varsin laajalla alueella ravintoa etsimässä ja ne käyvät useammalla ruokailupaikalla päivän aikana. Mikäli yksi paikka hautautuu lumituiskun alle on varalta muita ruokapaikkoja tarjolla. Vaikka keltasirkku on paikkalintu osa linnuista liikkuu talven aikana etelämmäksi mikäli ravintotilanne käy huonoksi. Keltasirkku on melko riippuvainen kauransiemenistä ja viihtyy peltomaisemissa minne on jäänyt hukkakauraa tai missä sijaitsee kauravarastoja.

Kaurasta ei riitä linnuille energiaa kovinkaan pitkään ja ravinnon loppuminen on usein keltasirkuille kohtalokasta. Kauran energiavähyydestä johtuen keltasirkut joutuvat hakemaan ravintoa koko lyhyen talvipäivän ajan.

SIRKUT ovat myös aamulla ensimmäisten lajien joukossa lintulaudalla. Jotta energiaa riittää koko yön ajaksi keltasirkku joutuu venyttämään päivääkin aivan pimeän tuloon saakka. Auringon-

kukan siemenillä toimeentuleva talitiainen saattaa vierailla lintulaudalla vain muutaman kerran päivässä. Keltasirkut ovat paikoin oppineet käyttämään myös lintujen ruokintapaikkoja hyväkseen. Taajamien ruokintapaikat houkuttelevat myös keltasirkkuja maaseudulta.

RUOKAILUJEN välissä keltasirkut levähtävät ja yöpyvät korkeiden puiden oksilla. Vaikka keltasirkku on paikkalintu ja suurin osa linnuista elää samoilla alueilla läpi elämän, voidaan sitä pitää myös osittaismuuttajana.

Syys--marraskuussa näkee etupäässä nuorien yksilöiden muuttavan etelämmäksi, mutta liikettä on pitkin talvea. Lähes kaikki Lapin pohjoisimmat keltasirkut ovat joutuneet muuttamaan talveksi etelämmäksi. Näiden lintujen pesintä siirtyykin muita myöhemmäksi ja munintaan pohjoisimmat keltasirkut pääsevät vasta toukokuun lopulla. Osan keltasirkuista tiedetään muuttavan aina EteläRuotsiin ja Tanskaan saakka. Keltasirkkukannat ovat selvinneet varsin hyvin Suomen maatalouden muutoksista. 1950-1970-luvuilla maatalous koneellistui suuresti. Keltasirkku hyötyi peltojen ja avohakkuiden lisääntymisestä. Lintujen

määrä on pysynyt varsin vakiona vuosikymmenestä toiseen.

Keltasirkku on varsin sopeutuvainen laji eikä ole kovin kranttu pesäpaikan suhteen. Lajille kelpaavat monenlaiset avarat maastot. Toisin on keltasirkun serkun laita. Peltosirkun määrät ovat viimeisten vuosikymmenien aikana suorastaan romahtaneet. Laji oli vielä 1970-luvulla melko yleinen. Todennäköisesti syynä on ollut pitkä ja varallinen muuttomatka. Peltosirkku on kärsinyt muutolla niin kasvinsuojelumyrkyistä kuin salametsästyksestäkin. Ranskalaiset ovat mieltyneet peltosirkun makuun ja muun muassa Italiassa rastaat ovat olleet suurta herkkua.

POHJOISMAISSAKIN sirkkuja on käytetty aikoinaan ravintona, nykyisin lähinnä enää Välimeren maissa. Toivotaan että keltasirkku tulee säilymään runsaana Suomen linnustossa huolimatta maatalouden ja ilmaston muutoksista. Ilmaston muutosten vaikutuksista Suomalaiseen linnustoon on vaikea sanoa mitään varmaa. On arvioitu, että ainakin lähes kaikkien tunturilintulajien elinpiiri tulee muuttumaan huonommaksi ainakin 10-15 prosenttia.

Jarmo Vacklin

Talvi hätistää osan keltasirkuista maaseudulta taajamiin lintujen ruokinnoille. Keltasirkut saattavat tehdä talvisen päivän aikana laajankin kierroksen ravinnon perässä.

RIVIT

Myydään Oulaisissa omakotitalo, hyväkuntoinen. Kaukolämpö, 5h + keittiö. Puh. 040 578 4170

Myyn perikunnan OMPELUKONEET HUSQVARNA elektronic, PFAFF ja Singer 99€. Kuljetus ilmaiseksi.

Onko älypuhelimen tai tietokoneen kanssa ongelmia. Kutsu TEKOÄLYPALVELU apuun. Puh. 041 7917836

Mika Ilomäki ajaa rallia omaksi iloksi ja muiden kiusaksi

Matti Kuoppala Oulainen

OULAISTEN Honganpuhto toimii tapahtumapaikkana helmikuun 5. päivä, kun siellä ajetaan Ouneva Group Sprint -sarjan rallisprintosakilpailu. Oulaistelaisväriä kisassa edustaa Mika Ilomäki, joka tunnetaan paremmin rallin ja jokkiksen puolelta.

”Kun kerran kilpailu järjestetään omalla paikkakunnalla, niin totta kai silloin minunkin pitää olla siinä mukana”, toteaa Mika Ilomäki.

Mika Ilomäki kuvailee Honganpuhtoa mielenkiintoiseksi radaksi. Se tunnetaan parhaiten jokamiesluokan kilpailupaikkana, mutta alue tarjoaa rallisprinttiäkin varten monta haastavaa osuutta.

”Kilpailu starttaa peltoaukiolta, johon on jokkisratakin jäädytetty. Peltoa kierrellään ristiin rastiin, välillä suoraan, välillä 90- ja 180-asteen mutkia, jonka jälkeen jatketaan metsään puiden sekaan. Sieltä löytyy pari nyppylää, joista nopeimmat autot lentävät mukavasti ilmaan. Itselläkin oli ilmalento hyvin lähellä viime vuoden kisassa. Metsässä edetään kapeaa

5-6 metrin levyistä tietä pitkin takaisin peltoaukiolle, jonka jälkeen loppuosa rataa onkin taas jokkisrataa. Tosi vaihteleva ja mukava rata”, kehuu Mika Ilomäki.

MIKA Ilomäki on ajanut Harrasterallisarjaa vuodesta 2018 lähtien. Kartanlukijana toimii pulkkilalainen Tero Roininen, jonka kanssa Ilomäki on osallistunut vuosittain noin kuuteen eri

ralliin. Kaksikon tavoite harrasterallissa on selvä: ajaa rallia pienellä budjetilla omaksi iloksi ja muiden kiusaksi. Tällä hetkellä menopelinä toimii Peugeot 206, 1,4 litran moottorilla.

”Auton olemme rakentaneet itse. Ajamme luokassa, jossa moottori saisi olla isompikin, joten tämä auto on siihen hieman alitehoinen. Mutta onhan se ihana tunne, kun näkee, että suurempitehoisia autoja pys-

tyy taakseen jättää”, nauraa Mika Ilomäki.

JOKAMIESLUOKAN kisoihin verrattuna Mika Ilomäki näkee harrasterallin yhdeksi suureksi eduksi sen, että tässä sarjassa autolla ei ole myyntivelvoitetta kuten jokkiksessa. Autoa voi siis kehittää ja virittää kaikessa rauhassa, kunhan pitää huolen siitä, ettei harhaudu metsän puolelle kuten Ilomäelle tapahtui

vuonna 2019 Ikaalisissa.

”Auto meni sellaiseen kuntoon, ettei siitä saanut enää leivottua ollenkaan autoa”.

MIKA Ilomäki istuu Harrasterallisarjan työryhmässä ja Harrastemoottoriurheilun Keskusjärjestö ry:n hallituksessa. Ilokseen hän pääsi päättämään hiljattain uudistuksesta, jolla sarjassa ajaville autokunnille aiheutuvia kustannuksia saatiin tiputettua. Sarjaan perustettiin pohjoisen ja etelän aluesarjat. Pohjoisen turnee starttasi tammikuun 7. päivä perinteisesti Piippolasta. Seuraavat kilpailut ovat helmikuussa Kontiolahdella, maaliskuussa Suomussalmella ja heinäkuussa Siikajoella.

”Ne ovat mukavia reissuja. Ajamme suomussalmelaisen Kinnunen Motorsportin kavereiden kanssa samassa luokassa ja tasaamme matkakuluja majoittumalla aina samaan mökkiin. Samalla kilpailemme mökkikunnan mestaruudesta. Se on ollut jaossa kaksi kertaa, ja olemme voittaneet ne molemmat. Pojilla on tainnut olla liikaa tekniikkamurheita ja liian kapea tie”, hymyilee Mika Ilomäki.

Onko päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00

Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi Auttava puhelin: 0413196687 Sähköposti: aa.ylivieska@gmail.com

Oulaistelainen Mika Ilomäki on mukana harrasterallisarjassa. Ilman yhteistyökumppaneita se ei olisi mahdollista.

HIRVIPEIJAISET

Alpuan kylätalolla, Luohuantie 35 la 4.2.2023 klo 12-15 Alpuan kylätalo Ry myy arpoja ja leivoksia. Tulethan terveenä! Maanvuokraajat, seuran jäsenet ja kyläläiset TERVETULOA! Hirvimiehet

Jos olet unohtanut palauttaa peräkärryn, niin palauta se välittömästi tai jos tiedät peräkärryn olinpaikan, ole yhteydessä Oulaisten Ojan Rautaan.

OULAISTEN KAUPUNKI

Raahen kaupunginvaltuuston kokous 30.1.2023

Raahen kaupunginvaltuuston kokous pidetään Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa maanantaina 30.1.2023 alkaen kello 18, jolloin käsitellään esityslistassa nro 1/2023 mainitut ym. mahdolliset asiat.

Pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Valtuuston verkkolähetys on katsottavissa reaaliaikaisena Raahen kaupungin YouTube-kanavan kautta https://www.raahe.fi/osallistu-ja-vaikuta/

OULAISTEN KAUPUNKI

ESIOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN 2023

Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (PoL 26 a §).

Syksyllä 2023 esiopetuksen aloittavat vuonna 2017 syntyneet lapset. Esiopetuksen ilmoittautumisaika on 1.-10.2.2023 välisenä aikana Wilman sähköisellä lomakkeella.

Ohjeet ilmoittautumisesta postitetaan huoltajille viikon 4 aikana. Mikäli ilmoittautuminen Wilman sähköisellä lomakkeella ei ole mahdollinen, ilmoittautuminen tehdään Oulaisten kaupungin kotisivulta tulostettavalla lomakkeella. Lisätietoja numerosta 044 4793 243.

PERUSOPETUKSEN 1. LUOKALLE ILMOITTAUTUMINEN

Vuonna 2016 syntyneet lapset aloittavat koulunkäyntinsä lukuvuoden 2023 syksyllä. 1. luokalle ilmoittaudutaan 1.-10.2.2023 välisenä aikana Wilman sähköisellä lomakkeella.

Mikäli ilmoittautuminen ei ole mahdollista Wilmassa, ilmoittautuminen tehdään sivistystoimistoon puh. 044 4793 243.

Mahdolliset koulun aloittamista koskevat lykkäysanomukset ja ennenaikaista koulun aloittamista koskevat anomukset tulee jättää sivistystoimistoon mahdollisimman pian.

SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA

Jokaisen tähden

Vuoden 2023 alusta sinun hyvinvoinnistasi, terveydestäsi ja turvallisuudestasi huolehtii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Palvelusi jatkuvat entiseen tapaan. Tulevista muutoksista kerromme erikseen. Löydät meidät edelleen tutuista palvelupaikoista ja numeroista. www.pohde.fi