Toivo kantaa meitä

MAAILMA on ollut viime vuosina solmussa. Ensin koronaepidemia laittoi arkemme uuteen asentoon. Sukulaisia näimme vähemmän. Lasten harrastuksia oli tauolla. Kouluissa oltiin etäopetuksessa. Viime vuosi toi mukanaan sodan Eurooppaan ja sodan uhan monen mieleen.

VUODEN 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tiedämme, että perusopetuksen loppuvaiheen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden tyytyväisyys elämään on heikentynyt jo koronaepidemian aikana. Lukiolaisista vajaa viidennes, ammattiin opiskelevista ja yläkoulun oppilaista noin neljännes on erittäin tyytyväisiä elämäänsä.

NUORTEN positiivista mielenterveyttä on tuettava. Tämä vaatii herätystä etenkin meiltä aikuisilta ja nuorten arkiympäristöissä toimivilta. Positiivisen mielenterveyden määrityksissä painotetaan ihmisen psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta, tyydytystä tuottavia sosiaalisia suhteita sekä myönteistä käsitystä itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista. Se, miten näen maailman ja kytkeydyn siinä toimimaan, vaikuttaa hyvinvointiini. Kyse on suhteesta itseemme ja luottamuksestamme toisiin.

JUURI tässä ajassa tarvi- taan tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuemme lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä. Warwickin ja Edinburghin yliopistoissa kehitetty positiivisen mielenterveyden mittari voisi olla tueksi etenkin yläkouluissa. Mittari auttaisi tunnistamaan sekä yksilön että yhteisön tasolla, millaisin voimavaroin toimimme. Tuloksia käsitellessä nuorille annettai- siin välineitä vahvistaa toiveikkuutta ja omien vahvuuksien löytämistä.

POSITIIVISESSA mielenterveydessä on tärkeää sisältöä syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän läheistensä tukeen. Tämä tuki on saatava paremmalle tasolle. Kun ihmisen elämässä on vaikeinta, turvaverkot on oltava vahvimmillaan.