Woimansiirrin 2025

WOIMANSIIRRIN

KUVAT OULAISTEN VALOVOIMA

Työtä, taitoa ja tunnelmaa

Tapahtumamme teema on tänä vuonna hyvin osuvasti Työtä, Taitoa ja Tunnelmaa. Päivien järjestäminen ja päiville tulevien koneiden, laitteiden ja työnäytösten valmistelu ja tekeminen vaatii uskomattoman määrän työtä ja ennen kaikkea talkootyötä, myös ennen tapahtumaa.

”Tervetuloa 32.

Waltakunnallisille

Weteraanikonepäiville!

Viihtykää jälleen kerran päivillämme ja kertokaa päivistämme muillekin.

Meiltä tapahtuman järjestäjiltä, oman kiireemme keskellä, tahtoo joskus unohtua kuinka paljon aikaa ja työtä vaatii näyttelyyn tulevien ajoneuvojen, maamoottorien, käsitöiden, esineiden ja laitteiden kunnostaminen näyttely- ja/ tai käyttökuntoon. Työtä ja taitoa ne ovat vaatineet joissakin tapauksissa ihan uskomattomat määrät kotioloissa eikä rahallinen satsauskaan aina kaikissa tapauksissa ole ollut ihan pieni. Mutta sitten, kun kunnostaja pääsee tuomaan kunnostamansa koneen, laitteen tai jonkin tekemänsä tuotteen Wanhan Woiman päiville esille, voi oikeutetusti sanoa, että monilla on onnellisuus onnistumisestaan huipussaan. Niin saa olla ja pitääkin olla! Sitä on vaikea sanoin kuvata kuinka onnellisia mm. mopojen kunnostajat ovat olleet, kun ovat saaneet ajopelinsä talven aikana kuntoon ja ovat päässeet soittamaan meille ja kysymään pääsevätkö ajokkiaan näyttämään ja ehkä jopa Piipsjärven ympäri ajamaan. Tietenkin pääsevät, jos se on tarpeeksi vanha mopo ja ovat laittaneet sen rekisteriin. Ihan sama koskee myös traktoreita, autoja sekä kädentaitoja. Kun on oppinut jonkin entisaikaisen taidon, voi sitä päivillemme tulla esittelemään. Itse ei tarvitse olla vanha. Se taito/työ, mitä esittelee, tulisi olla vanhaa perinnettä. Meillä on jatkuvasti pientä pulaa taitojensa esittelijöistä.

KOLMAS TEEMAN sana tunnelma, liittyy läheisesti työhön ja taitoon. Tapahtumamme on tunnettu leppoisasta tunnelmasta. Päivillämme kenelläkään ei ole kiire mihinkään, rupatteluun ja tuttujen tapaamiseen jää hyvästi aikaa ja aiemmin tuntemattomiin tutustutaan usein koneen, laitteen tai käsitöiden kautta. Usein kävijä voi muistaa itse tehneensä aikoinaan ihan samalla laitteella tai koneella töitä. Papat, mummut, isät ja äidit ovat jälkikasvulle sankareita, kun pääsevät sanomaan, että minäkin olen tuollaisella töitä tehnyt. Perheinä liikkuminen, idyllisessä vanhojen rakennusten, koneiden ja laitteiden ympäristössä, työnäytöksiä ja paraateja katsellen, tekevät tunnelmasta mieleenpainuvan ja muistettavan. Olemme saaneet paljon kiitosta tunnelmastamme. Olemme kiitoksista ylpeitä.

TERVETULOA 32. Waltakunnallisille Weteraanikonepäiville! Viihtykää jälleen kerran päivillämme ja kertokaa päivistämme muillekin. Työllä ja taidolla kunnostettuja koneita ja laitteita sekä perinnetuotteita on todella paljon näytillä. Katselkaa ja viihtykää hyvässä tunnelmassa!

Jouni Aitto-oja puheenjohtaja

Kesän kohokohta

Wanhan Woiman päivät on yksi Oulaisten kesän odotetuimmista kohokodista. Tapahtuma kerää jälleen tuhansittain osallistujia paitsi Oulaisista ja lähikunnista, myös koko Suomesta. Oulainen on tunnettu elävästä ja monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan, ja Wanha Woiman päivät vahvistaa Oulaisten tunnettuutta ja vetovoimaa. Suurena tapahtumana se saa Oulaisten kaupungin keskustaankin lisää vireyttä. Tapahtuma herättää henkiin menneiden vuosikymmenten voimakoneet, perinneajoneuvot ja käsityötaidot, jotka kertovat tarinaa suomalaisesta sitkeydestä, innovaatioista ja teknisestä osaamisesta. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden perehtyä historiaan ja samalla nauttia kesäpäivästä ja iloisesta kesätapahtumasta.

WANHA WOIMAN päivät kerää yhteen niin vanhojen koneiden ja ajoneuvojen harrastajat kuin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneet perheet ja ystävät. Oulaisten keskeinen sijainti ja tapahtuman lämminhenkinen ilmapiiri tekevät siitä houkuttelevan kohteen niin paikkakuntalaisille kuin kauempaakin tuleville vieraille. Wanha Woiman päivät tarjoaa perheille ja nuorille mahdollisuuden

”Wanha Woiman päivät kerää yhteen niin vanhojen koneiden ja ajoneuvojen harrastajat kuin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneet perheet ja ystävät.

tutustua kulttuuriperintöön ja kokea uusia elämyksiä.

KAUPUNKIMME ON aktiivinen kulttuurin ja yhteisöllisyyden edistäjä, ja Wanha Woima on tästä erinomainen esimerkki. Oulaisten kesä on täyn-

Mikä on kotiseutu?

”Kotiseutu on maiseman ja muistojen yhdistelmänä muodostuva henkilökohtainen kokemustila, joka herättää tuttuuden ja kotoisuuden tunteen, niin sanotun kotiseututunteen”.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Sulevi Riukulehto ja Timo Suutari pohtivat muutamia vuosia sitten kotiseutukäsitettä ja loivat yllä olevan määritelmän. Lause pitää lukea useamman kerran, makustellen, jotta sen kaikki ulottuvuudet aukeavat. Ensimmäisiä kertoja sitä itse lukiessani yhdistin nuo henkilökohtaiset kokemustilat myös Wanhan Woiman toimintaan ja Wanhan Woiman päivien tuhansiin kävijöihin. Vanhat rakennukset, työkoneet, ajoneuvot, perinteiset työtavat; kaikki tuovat omalta osaltaan mieliimme henkilökohtaisia muistoja, itse koettuja, kuultuja tai luettuja. Niiden kautta syntyy lämmin tunne kotoisuudesta, suomalaisuudesta, ylisukupolvisesta perinnöstä, olit sitten kotoisin mistä tahansa.

VANHAT RAKENNUKSET, ajoneuvot ja työtavat ovat muistojen ja muisteluiden paikkoja. Niiden säilyttäminen synnyttää tarinoita, joita kerrotaan, mutta myös unohdetaan. Se ei haittaa, sillä kulttuuriperintö ei ole pysyvää, se on prosessi, johon kuuluu tiettyjen asioiden muistaminen

”Kesän 2025 Wanhan Woiman päivillä kuulemme ja jaamme jälleen satoja erilaisia tarinoita, tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

ja tiettyjen unohtaminen. Usein puhutaan siitä, että perinteisten museoiden tehtävä on ”katsoa ulos- eikä sisäänpäin”, niiden tehtävä on selittää ympäristössä näkyviä ajan jälkiä. Näitä selitetään muun muassa esineiden avulla, ja niihin kaikkiin liittyy aineettomia arvoja, tarinoita. Emeritusprofessori ja museolo -

nä mielenkiintoisia tapahtumia. Esimerkkinä Maanantai mallillaan -tapahtumat sekä Kesäillan sävelet, jotka soivat heinäkuun jokaisena viikkona. Konsertteihin on vapaa pääsy. Korona-gallerian taidenäyttelyt vaihtuvat kuukausittain, ympäri vuoden. Liikunnan ja urheilun saralla kaupungissa on erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Pyhäjoki tarjoaa myös melontaan oivalliset mahdollisuudet. Perinteistä Pyhäjoki melontaa ollaankin herättämässä jälleen henkiin. Oulaisissa on mahdollista seurata myös muun muassa naisten Suomen sarjan pesäpallo-otteluita.

KANNUSTAN KAIKKIA Wanhan Woiman päivien vierailijoita hyödyntämään Oulaisten yrittäjien palveluita ja tukemaan Oulaisten elinkeinoja. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Oulaisiin nauttimaan Wanha Woiman päivien ainutlaatuisesta tunnelmasta. Nauttikaa ohjelmasta, tutustukaa kaupunkiin ja ennen kaikkea jakakaa iloista kesätunnelmaa kanssamme! Teidän läsnäolonne tekee tästä tapahtumasta juhlan. Nähdään Oulaisissa!

Päivi Keisanen Oulaisten kaupunginjohtaja

gi Janne Vilkuna puhuu usein museoesineen museoarvosta, joka hänen mukaansa korreloi suuresti sen esineen tietoarvon kanssa. Mihin esinettä on käytetty, mistä se on tallennettu, ketkä sitä ovat käyttäneet jne. Näiden faktojen keruun rinnalla kulkevat sitten usein ne tarinat, jutut, muistelukset, jotka ovat olennainen osa esineen arvoa. Näiden tarinoiden säilyttämisen ja eteenpäin välittämisen kautta viemme kansallista muistia sukupolvelta toiselle, mutta usein samalla myös perheiden, sukujen, kylien ja pitäjien muistia, paikallista historiaa, joka suurinta osaa ihmisistä alkaa kiinnostaa viimeistään keski-iän kynnyksellä. Kuka minä olen, mistä minä tulen, miten tämä asuinympäristöni on muodostunut ja mitä tällä paikalla on ennen tapahtunut.

KESÄN 2025 Wanhan Woiman päivillä kuulemme ja jaamme jälleen satoja erilaisia tarinoita, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Työtä ja taitoa sisältyy ajoneuvoihin, moottoreihin, käden taitojen tuotteisiin, musiikkiin, ruokaan. Tunnelmaa syntyy muistoista, uusista kokemuksista ja elämyksistä, tulee kotoinen olo. Tervetuloa tunnelmaan!

Tuula Aitto-oja päätoimittaja

WOIMANSIIRRIN 2025

32. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät 4.-6.7.2025

”Työtä,

taitoa ja tunnelmaa”

Perjantai 4.7.2025 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.

klo 10 Wanhan Woiman päivien avaus.

klo 11 Taitoa ja tunnelmaa työnäytöksissä ja kentillä.

klo 11 Taikuri Roope Ylitalo Käpylän koulun lavalla.

klo 11.30 Kaksipyöräisten vieraana.

klo 11.30 Välirauha-yhtye Käpylän koulun lavalla.

klo 12 Traktori- ja mopoparaati alueella. Traktorikentällä ”Taitoa ja tunnelmaa”.

klo 13 Woimakoneet käynnistyvät.

klo 13 Taikuri Roope Ylitalo Käpylän koulun lavalla.

klo 13.30 Välirauha-yhtye Käpylän koulun lavalla.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä.

klo 14 Kirjottu tarina Käpylän koululla.

klo 14 Autokentällä mm. Vauxhall-kerho ja Oulaisten Moottorikerho 60 v.

klo 14.30 Taikuri Roope Ylitalo lastenhallin lavalla.

klo 15 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Ensimmäinen tapahtumapäivä päättyy.

klo 17-19 Iltatori rompetorilla.

ALUEELLA TAPAHTUU MM.

• Päivien ajan työnäytöksiä eri puolilla tapahtuma-aluetta ulkona ja sisällä: suutari, pläkkyri; puintinäytöstä, pärehöyläystä, kenttäsirkkelöintiä, vanhojen ikkunoiden korjausta, veneen tekoa, kivenmurskausta, moottorisahaveistoa, kaivuuta, puunkäsittelyä, lankojen värjäystä, separointia… ja monia muita! Seuraa työnäytöskelloja!

• Hiilimiilu poltetaan perjantaina puolen päivän maissa. Huom! Säävaraus

• Sepät takovat non-stoppina ja välillä konevasarallakin!

• Maamoottorikentällä taitoa ja tunnelmaa, myös lentokoneen moottori!

Aidattu peltoalue: Maankuulu rompetori, jossa noin 150 myyjää.

Käpylän koulu: Kirjottu tarina - näyttely ja koulumuseo. Museo: Oulaisten paikallishistoriaa.

Kuntun kauppa: Wanhaa nähtävää ja uutta ostettavaa.

Koskelan talo: Tarinatupa Anna-Marin johdolla.

1. halli: Työnäytöksiä ala- ja yläkerrassa sekä Oulaisten kaupungin ja Centrian osastot. Yläkerran näyttelyissä mm. kulttuuri- ja yrityshistoriaa.

2. halli: Taitotorilla käden taitajia myyntipöytineen.

2.-4. hallien väli: Kaksipyöräisten kenttä.

4. halli: Lastenhalli ja esiintymislava.

4. hallin seinusta: Veteraanikelkkakerho.

3. halli: Höyry- ja woimakoneet käynnissä. Törmänhovin tiloissa historianäyttely. Maatilan eläimiä tallissa.

• Lapsille tekemistä tapahtumassa, mm. lastenhalli! Lapset vanhempien vastuulla.

• Oulu2026:n ”maailman pienin kulttuurikeskus” esittäytyy lauantaina.

• Ilmainen linja-autokuljetus keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin.

• Oulaisten uimahalli Lähde AVOINNA pe 4.7. klo 13-21, sisälle pääsee lo 20 asti ja la 5.7. klo 11-21, sisälle pääsee klo 20 asti

• Kooste kunkin päivän tapahtumista nähtävillä pe, la ja su klo 20 osoitteessa: wanhawoima.fi/livelahetykset/

FLAMENCOA

WOIMABAARISSA

PERINNERUOKANA TALKKUNA. ALA- JA YLÄKAHVIOT SEKÄ KIOSKIT JA GRILLIT.

TÖRMÄNHOVILLA

RUOKA- JA KAHVITELTTOJA, MYÖS SISÄLLÄ

RUOKAILUMAHDOLLISUUS.

Pe-la klo 10-17, su 11-17

Päivälippu 15€ • Kolmen päivän lippu 30€ • Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi

• Wanhan Woiman päivien tanssit Romperockin alueella klo 20, Rainer Bollström & Henna Oraste Bolero band. K-18. Lippu 25€ (Wanhan Woiman päivän lippua näyttämällä 20€) www.romperock.fi

Järj. Oulaisten Tapahtumientekijät yhdessä Romperockin kanssa.

Lauantai 5.7.2025 klo 10-17

klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.

klo 10 Lauantaipäivän avaus.

klo 11 Taitoa ja tunnelmaa työnäytöksissä ja kentillä.

klo 11 Flamencoa seppien pajalla! Seuraavat esitykset tunnin välein.

klo 11.15 Hiiri Hätähoutu vierailee Käpylän koulun lavalla.

klo 11.30 Kirjottu tarina Käpylän koululla.

klo 11.30 Autokentällä mm. Vauxhall-kerho ja Oulaisten Moottorikerho 60 v.

klo 12 Traktori- ja mopoparaati alueella. Traktorikentällä ”Taitoa ja tunnelmaa”.

klo 12.30 Kansanmusiikkiyhtye Rällä Käpylän koulun lavalla.

klo 13 Veteraanimopedit starttaavat 18. Piipsjärven ympäriajoon.

klo 13.30 Hiiri Hätähoutu lastenhallin lavalla.

klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä.

klo 14 Ajoneuvokulkue lähtee kaupungille.

klo 14.15 Kansanmusiikkiyhtye Rällä Käpylän koulun lavalla.

klo 14.15 Woimakoneet käynnistyvät.

klo 14.30 Hiiri Hätähoutu lastenhallin lavalla.

klo 16.15 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Toinen tapahtumapäivä päättyy.

klo 17-19 Iltatori rompetorilla.

SEPPIEN PAJALLA LAUANTAINA TASATUNNEIN KLO 11 ALKAEN. Joonas Widenius (kitara), Ricardo Padilla (perkussiot), Wanhan Woiman sepät (alasimet) ja Leena Järvinen (koreografia ja tanssi). www.wanhawoima.fi

klo 15 Naisten veivinheiton WW-kisat ja miesten Zetor-kampikäynnistyskisa.

• klo 18 Iltacruising. Lähtö Nesteen pihalta.

Osallistua voit harraste- tai klassikkoajoneuvolla, kaksi- tai nelipyöräisellä!

klo 18 Romperockin lavalla mm. Hard Slide Band,

Suuri Magellanin Duo sekä illan päättävä Retropop! K-18. Portit aukeavat 17.30. www.romperock.fi Järj. Romperock yhdessä muiden järjestäjien kanssa.

Sunnuntai 6.7.2025 klo 11-17

klo 9 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.

klo 10 Wanhan ajan jumalanpalvelus Oulaisten kirkossa.

klo 11 Sunnuntaipäivän avaus.

klo 11.30 Taitoa ja tunnelmaa työnäytöksissä ja kentillä.

klo 11.30 Soiva Siili-lastenmusiikkiyhtye Käpylän koulun lavalla.

klo 12 Kaksipyöräisten vieraana.

klo 12.15 Kansantanssiryhmä Loiste Käpylän koulun lavalla.

klo 13 Traktori- ja mopoparaati alueella. Traktorikentällä ”Taitoa ja tunnelmaa”.

klo 13 Kirjottu tarina Käpylän koululla.

klo 13.30 Soiva Siili-lastenmusiikkiyhtye Käpylän koulun lavalla.

klo 13.45 Puintinäytös työnäytöskentällä.

klo 14 Autokentällä mm. Vauxhall-kerho ja Oulaisten Moottorikerho 60 v.

klo 14.15 Kansantanssiryhmä Loiste Käpylän koulun lavalla.

klo 14.30 Woimakoneet käynnistyvät.

klo 14.30 Soiva Siili-lastenmusiikkiyhtye lastenhallissa.

klo 15 Traktoriparaati alueella.

klo 17 Arvonnat, jonka jälkeen turvallista kotimatkaa!

Itse tehty traktori on isän ja pojan taidonnäyte

Matti Kuoppala HAAPAVESI

Kotimaiset iskelmät kajahtavat korviin, kun avaan Kauko Nikulan konepajan oven. Hänen seurassaan on poika Martti , joka on imenyt isältään kiinnostuksen koneita ja niiden korjaamista kohtaan jo pienestä pojasta lähtien.

Isä ja poika ovat puuhanneet vuosikymmenten aikana yhdessä monenlaisten koneiden kanssa, mutta viime syksynä he aloittivat projektin, jollaista eivät olleet vielä koskaan ennen tehneet. Nimittäin kokonaan itse tehdyn traktorin.

”Idea projektiin lähti siitä, kun olen romujen kanssa pitkään touhunnut ja haaveillut, että mitä omatekoista voisi joskus tehdä. Homma käynnistyi viime syksynä, kun aloin etsiä taka-akselia romuvarastosta. Tammikuussa pääsimme toden teolla rakentamisen pariin, kun Martillakin oli silloin muutama vapaapäivä töistä”, kertoo Kauko. Kauko ja Martti Nikulan traktori on koottu monesta eri osasta: on Transitin moottori ja vaihdelaatikko, kylvökoneen etupyörät, leikkuupuimurin takapyörät, Toyotan perä, Talbotin puhaltimet, Nissanin jäähdyttäjä, Leylandin ilmanpuhdistaja sekä Indikan konepeltiä pätkä. Siinä se traktori koko lailla sitten on.

”Periaatteenamme oli, ettemme osta yhtään osaa kaupasta. No jotakin pientä sieltä joutui lopulta hakemaan”, myöntää Kauko.

RAKENNUSTYÖ KÄYNNISTYI taka-akselista. Siihen sopivat Massey Fergusonin leikkuupuimurin takapyörät löytyivät mistäpä muualtakaan kuin pajan perävarastosta, jonne Kauko Nikula on kerännyt erilaisia koneiden osia ja muuta rautaromua kymmenien vuosien ajan. Mitään piirustuksia eivät isä ja poika tämän traktorin kasaa-

miseen tarvinneet. Jos joku tenkkapoo tuli eteen, selvittiin siitäkin pienen tuumaustauon jälkeen.

”Välityksiä jouduimme muuttamaan hitaammalle, koska pakettiauton perä, Transitin moottori ja isommat pyörät eivät alkuun oikein toimineet. Vaihdoimme isomman hammaspyörän alas ja saimme sillä välitykset sopivaksi”, Kauko selostaa. Hevosvoimia tästä traktorista löytyy noin 70–80. Ajopelin nimi on Kamantra ja se tulee sanoista Kauko, Martti ja traktori. Rekisteriin Kamantraa ei saa, mutta se ei Marttia ja Kaukoa suuremmin haittaa.

”Kävin minä tämän katsastuskonttorilla punnitsemassa, mutta sanoivat, että se pitäisi

pieneen ja suureen tarpeeseen

Kovinkaan tavanomainen näky ei tämä venäläispeli suomalaisten traktoriharrastajien keskuudessa tänä päivänä ole.

Tässä Kauko Nikulan mukaan yksi huonoimmista , mutta sitäkin erikoisemmista traktoreista, joita Suomeen on ikinä tuotu. Tämä venäläispeli vuodelta 1957 ei läpäissyt aikoinaan Vakolan testiä millään.

hommaa. Välillä valu onnistuu ja välillä ei. Meiltä löytyy tähän harrastukseen kaikki uunit ja polttimot”, Kauko toteaa.

ISÄ KÄSKEE poikaansa käynnistämään Kamantran ja ajamaan sen ulos. Ja hyvinhän itse tehty ajopeli käyntiin höristää. Pajan ulkopuolella Kauko viittoilee sivummalle, jossa seisoo mielenkiintoinen traktori sekin. Nimittäin venäläisperäinen DT-14. Vuosimallia 1957. Haapavedelle Kauko haki sen Kuusamosta. Hänen mukaansa kyseessä on kaikkien aikojen huonoin traktori. Mutta miksi näin on?

”Vakolan testi jouduttiin keskeyttämään, koska tämä traktori oli siinä aina hajalla. Se on kintaskädessä tehty”, luonnehtii Kauko hymyssä suin.

Oli miten oli, aikoo Kauko laittaa tämänkin ”surkeuden” ajokuntoon. Uutta maalipintaa se ei kuitenkaan saa, kuten ei ole saanut yksikään muukaan noin 30 traktorista, jotka Kauko on kerännyt talliinsa vuosikymmenten aikana.

DT-14 lähtee bensalla käyntiin. Sitten koneeseen lisätään puristusta ja lisätään dieseliä mukaan. Näin kaiken pitäisi siis toimia teoriassa. Mutta Kaukon osaamisen tuntien käyntiin lähtemistä ei sovi epäillä.

Kovinkaan tavanomainen näky ei tämä venäläispeli suomalaisten traktoriharrastajien keskuudessa tänä päivänä ole.

ensin tyypittää, jos sen haluaisi saada rekisteriin”, Kauko kertoo.

Kamantran etukeulasta

löytyy komea kullanvärinen kotka. Se on yksi Kaukon ja Martin hiekkavaluharrastuksen työnäytteistä. Kotkan

lisäksi Kauko ja Martti ovat valaneet muun muassa messinkikelloja.

”Se on mielenkiintoista

”Niitä on tuotu aikoinaan tänne noin 200 kappaletta, eikö kovinkaan monta ole enää jäljellä”, tietää Kauko. Kauko myöntää, ettei hänellä ole koskaan ollut DT-14:sta kaltaista traktoria. Erikoisen siitä tekee se, että istuinta kääntämällä sillä voidaan ajaa takaperinkin. Suunnanvaihtajan avulla traktori kulkee niin eteenkuin taaksepäin samaa vauhtia. Aikamoinen tuttavuus.

Kauko ja Martti Nikula rakensivat omin käsin oikean traktorin. Nimeltään se on Kamantra.

Rompevaari on valmis siirtämään vastuun nuoremmille

Matti Kuoppala OULAINEN

Rompevaari on arvonimi, jota ei kenelle tahansa kadunkulkijalle jaeta. Mutta Martti Raudaskoskelle on ja syystäkin. Hän aloitti suositun rompetorin vastuuhenkilönä 15 vuotta sitten. Raudaskoski toteaa, että nyt olisi jo hyvä aika jättää tehtävä jollekin toiselle.

”Rompevaari on arvonimi, jota olen kunnialla kantanut. Tulevan kesän vedän vielä rompetoria ja sitten joku nuorempi saa ottaa vetovastuun. Muuten olen luvannut olla mukana Wanhan Woiman toiminnassa niin kauan kun jalka vielä nousee ja elinpäiviä riittää”, toteaa Martti Raudaskoski.

Martti Raudaskoskelle rompetoriasiat tulivat aikoinaan hoidettavaksi hieman yllättäen. Miettimisaikaa hänelle ei juurikaan annettu.

”Muistan, että ensimmäisenä vuonna oli pallo hieman hukassa. En tuntenut yhtään henkilöä rompetorilla, enkä sitä, millä paikalla kukin oli toiminut. Kyselemällä asiat piti sitten selvittää”, hän muistelee.

Rompetori on ollut Wanhan Woiman toiminnassa mukana yhdistyksen perustamispäivistä asti. Vuosi vuodelta toiminta on laajentunut. Martti Raudaskoski muistelee, että kun rompetorilla oli käytössään vielä koko maneesin alue, oli paikalla jopa 250 kauppiasta. Nykyisin määrä liikkuu 160–170 myy-

tä, mitä rompetapahtumia on olemassa ja suunnittelee sen mukaan oman ajoreittinsä”.

IHAN MITÄ tahansa tavaraa ei Wanhan Woiman päivien rompetorilla myydä.

”Tänne on tyrkyllä joka vuosi monenlaisia myyjiä. Esimerkiksi hajuvesi- tai kenkärasvakauppiaita emme tänne huoli. Emmekä myy täällä myöskään kirpputorivaatteita. Myytävän tavaran on jollain tavalla liityttävä Wanhan Woiman perinteeseen”, sanoo Martti Raudaskoski.

Rompevaarin työnkuva on joka vuosi hyvin moninainen. Raudaskoski järjestelee rompetorin ja varaa myyjille paikat. Muutaman apumiehen kanssa tehtävät tulevat aikataulussa hoidettua.

”Martti Raudaskosken mukaan Wanhassa Woimassa on huumorimielellä vanha sanonta, jonka mukaan vanhat käytetään loppuun ennen kuin uusia aletaan kiusata.

”Kun tapahtuma sitten alkaa, pitää myyntitontit paaluttaa. Suurin osa myyjistä haluaa saman paikan kuin

me, että Raudaskosken olkapäätä tullaan taputtamaan, kun hän on käymässä jossakin muun paikkakunnan kesätapahtumassa.

Toisin kuin moni Wanhan Woiman jäsen, ei Martti Raudaskoski ole minkään tavaran intohimoinen keräilijä. Sen sijaan käsillään hän tykkää tehdä kaikenlaisia puutöitä.

”Minulla on kotona vanhassa navetassa puusepänverstas. Olen aina naureskellut, että olen kuin se Vaahteramäen Eemeli. Tykkään puukkoja veistellä. Wanhalle Woimallekin olen tehnyt

500€

Tervaskanto äänenavauspastilli 48 g

Hyvänmakuinen pastilli äänen avaamiseen ja vahvistamiseen. Sisältää kuusenkerkkäuutetta, hunajaa ja pikiöljyä. Perustuu Lapin vanhoihin resepteihin. Tarjous voimassa konepäivien ajan. (6,66€)

AVOINNA: MA-PE 9-18 LA 9-15

OULAISTEN APTEEKKI

www.oulaistenapteekki.fi

32. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät 4.-6.7.2025

Pohjolankatu 1 86300 Oulainen (08) 470 477 (08) 470 022

”Työtä, taitoa ja tunnelmaa”

muun muassa ikkunakoristeita ja hyllyjä”.

KUN MARTTI Raudaskoski lopetti aikoinaan leipätyönsä maatilan isäntänä, täytti Wanhan Woiman harrastus tyhjäksi jääneen aukon. Mukavan ja samanhenkisen porukan kanssa päiviin tulee mielekästä tekemistä.

Martti Raudaskosken mukaan Wanhassa Woimassa on huumorimielellä vanha sanonta, jonka mukaan vanhat käytetään loppuun ennen kuin uusia aletaan kiusata. Kun katsoo yhdistyksen jäsenien keski-ikää, on tähän sa-

nontaan helppo yhtyä. Martti Raudaskosken mukaan on toivottavaa, että sukupolvenvaihdos tulisi pikkuhiljaa tapahtumaan. Ja esimerkiksi aina talkoiden aikaan nuorta porukkaa onkin ollut toiminnassa mukavasti mukana.

Martti Raudaskoski ei ole väistellyt luottamustehtäviä nuoremmallakaan iällä. Hän ehti olla peräti 45 vuotta mukana Oulaisten kaupungin päätöksenteossa.

”Kyllä siinä tuli kaikki hallintokunnat kahlattua läpi. Aika paljon olin mukana ylikunnallisissakin luottamustehtävissä. Siellä se nuoruus

kului”, hän naurahtaa. Omasta mielestään hän tuli hyvin toimeen eri puolueiden ja ihmisten kanssa. ”Demokratia on kompromissien tekemistä. Kaikki asiat eivät mene aina juuri niin kuin itse ajattelen”, muistuttaa Martti Raudaskoski.

Martti Raudaskoskella tulee tänä kesänä mittariin 80 vuotta. Hän ei ole kertomansa mukaan mikään juhlaihminen, mutta kahvit hän aikoo keittää, jos joku haluaa häntä muistaa. Ja todennäköistä on, että näin tulee tapahtumaan.

änäannouvemmaojratT o emmelliakkaisa-ajatsim aiskunob-PO% e nämmenniukitsilaamron atulevlapsiättiviäpj k .attuskamisuakuuätsääS nuhuuneesimälem atuapaisaakianeimlenuv .neesimattuetot eluiskaakkaisasseettiosoTa .iskaakkaisa/fi.po

äyttiil,iskaakkaisa-ajatsimonuktaskamV .aorue001nosuuruusaknoj,nuskamsuusonesä L atsiudeajatseduukkaisa-ajatsimoääsileu .suukkaisa-ajatsimo/fi.po

Rompevaari eli Martti Raudaskoski on vastannut Wanhan Woiman päivien rompetorin järjestelyistä viimeiset 15 vuotta.

Tapahtumaalueen kartta

1. Halli - työnäytökset/näyttelyt

2. Halli - maatalouskonehalli/ Taitotori

3. Halli - höyry- ja woimakoneet

4. Halli - wanhoja autoja/ lastenhalli

5. Kuntun kauppa

6. Koskelan talo

7. Savottakämppä

8. Käpylän koulu/näyttelyt

9. Museo & historianäyttelyt

10. Aitta-näyttelyt

11. Törmänhovi/näyttelyt

12. Venevaja

13. Savusauna

14. Traktorikenttä

15. Autokenttä

16. Maamoottorit 17. Kuorma-autokenttä

18. Veteraanikelkat

19. Mopot & mp:t

20. Seppä-Matin paja/ seppien katos

21. Puuntyöstökenttä

22. Raskas kalusto

23. Rompetori /rompetsto

24. Taitotori

25. Kioskit & kahvilat

26. Talkoolaisten evästys

27. Käpylän koulun esiintymislava

28. Törmänhovin tanssilava

29. Käpylaavu

30. Puumuuntaja

31. Lasten leikkipaikka

32. Törmänhovin talli/eläimet

33. WC

34. Inva WC

35. Lato/varasto (ei käyt.)

36. Koiraparkki

37. MP parkki

38. Talkoolaisten parkki

39. Invaparkki

40. Parkkipaikat

41. Nonstop-bussipysäkki

Hiilimiilu / tervahauta

#wanhawoima

#wanhanwoimanpäivät

Kameroita joka lähtöön

Matti Kuoppala OULAINEN

Timo Putkosen kiinnostus kameroiden keräilyä kohtaan alkoi puolihuolimattomasti. Hän oli nuorempana kovasti kiinnostunut valokuvaamisesta. Etenkin mustavalkokuvaus kiehtoi paljon. ”Olimme kuvauskoulutuksessa keskustan koulussa, vuosi taisi olla 1993 tai 94. Päätimme siellä hankkia jostakin omat tilat ja laitteet mustavalkokuvien tekoa varten. Saimme sitten kaupungilta tilat ja aloitimme Oulaisten Valovoiman toiminnan. Ehkä kimmoke myöhempään kameroiden keräilyynkin lähti juuri noil-

ta ajoilta”, tuumii Timo Putkonen. Tällä hetkellä hänen kotoaan löytyy noin 150 erilaista ja eri vuosikymmeneltä peräisin olevaa kameraa. On vanhan ajan filmi- kuin uudempaa digikameraakin. Yksi erikoisimmista filmikameroista on Kalevan lehtikuvaajalla 60-luvulla käytössä ollut kamera. Tämän lait teen negatiivikoko on Putko sen kamerakokoelman kook kain.

Japanilainen vedenalai seen kuvaukseen suunnitel tu kamera taas sisältää to della pienen negatiivikoon. Kuvanlaatu on vaatimaton, mutta tämä ei haittaa veden alla kuvatessa. Timo Putko

nen esittelee seuraavaksi kameraa, jossa filmirulla pudotettiin koteloon ja kun filmi oli täynnä, siirtyi se takaisin koteloon eikä kuvaaja voinut vahingossakaan valottaa filmiä. Kätevää, ainakin siihen aikaan.

KAMEROITAAN TIMO Putkonen on hankkinut milloin mistä-

telyjä. Siellä moni on saattanut tulla puhuttelemaan, että minulla on kotona mielenkiintoinen kamera, tuletko katsomaan. Oulustakin toi kerran eräs mies laatikollisen vanhoja kameroita. Pää-

simme lopulta sopuun hinnasta, mikä oli varsin kohtuullinen”, Timo Putkonen hymyilee. Timo Putkosen mukaan suurimmalla osalla vanhoja kameroita ei ole niin sanottua antiikkista arvoa. Mutta esimerkiksi joistakin vanhoista japanilaisista laadukkaista filmikameroista voidaan maksaa jopa satasia. Putkoselta itseltään löytyy monen eri merkin kameroita. Eniten hyllyssä on Agfaa, Minoltaa, Olympusta ja Kodakia.

Timo Putkonen oli ensimmäinen Oulaisten Valovoiman puheenjohtaja. Vielä 1990-luvun alussa hän oli innokas valokuvaaja. Tänä päivänä kuvaaminen ulottuu ai-

noastaan lastenlasten kuvaamiseen. Komeasta kamerakokoelmastakin hän voisi jo luopua, jos joku kiinnostunut eteen ilmaantuu.

Timo Putkonen asuu vaimonsa kanssa Amiraalintiellä, joka vilkastuu kovasti aina heinäkuun alussa Wanhan Woiman päivien aikaan. Vaikka Putkoset eivät ole olleet enää viime vuosina tapahtuman vakiokävijöitä, pitävät he tapahtumaa edelleen hyvin tärkeänä koko kaupungin kannalta. ”Wanhan Woiman päivät on kaikkinensa Oulaisten kaupungille tehokkain mainos ulospäin. Siitä Oulainen tunnetaan”, Timo Putkonen sanoo.

PUUTTUUKO HAMMAS? Apu löytyy meiltä.

aika suukirurgin konsultaatioon.

Puh. 0400-304808 oulaistenhammas.fi Oulaistenkatu 37 L3

Tässä on Timo Putkosen komea kamerakokoelma. Yhteensä häneltä löytyy noin 150 vanhaa kameraa.

Timo Putkonen esittelee Kalevan lehtikuvaajan käytössä 60-luvulla ollutta filmikameraa.

OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA

Kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, Moneta, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja rihkamaa yms.

Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla)

30.06.2025 Maanantai

10:00-10:30 Kuivaniemi Sale

11:00-11:30 Kärkkäinen Ii

12:00-12:30 Yli-Ii Sale

13:15-14:00 Haukipudas K-Supermarket

14:15-15:00 Pateniemenranta K-Market

15:15-15:45 Talvikangas Sale

16:15-16:45 Kiiminki K-Supermarket

17:15-17:45 Ylikiiminki S-market

18:15-18:45 Jääli K-Supermarket

19:15-19:45 Välivainio K-Supermarket

01.07.25 Tiistai

10:00-10:30 Vaala tori

11:00-11:30 Utajärvi tori

12:00-12:30 Muhos tori

13:00-13:30 Tyrnävä tori

14:00-14:30 Liminka tori

15:00-15:30 Kempele tori

16:00-17:00 Oulu kauppatori

17:15-18:15 Raksila K-Citymarket

18:30-19:30 Kaakkuri K-Citymarket

02.07.2025 Keskiviikko

10:00-11:00 Joutsensilta K-Supermarket

11:30-12:00 Oulunsalo K-Supermarket

12:30-13:00 Lumijoki Sale

13:30-14:30 Ruukki K-Market

15:00-16:30 Raahe Neste Uimahallintie

17:00-17:30 Vihanti SEO

18:30-19:00 Pyhäjoki Neste Yppäri

03.07.2025 Torstai

10:00-11:30 Kalajoki Tokmanni

12:00-12:30 Merijärvi SEO

13:00-14:00 Oulainen tori

14:30-15:30 Haapavesi tori

16:00-16:30 Kärsämäki Juustoportti

17:00-18:00 Haapajärvi tori

18:30-19:30 Nivala tori

04.07.2025 Perjantai

10:00-11:00 Alavieska tori

11:30-13:30 Ylivieska tori

14:00-14:30 Sievi tori

15:00-16:00 Toholampi tori

16:30-17:30 Kannus tori

18:00-18:30 Himanka Teboil

05.07.2025 Lauantai

10:00-10:30 Lohtaja kirjasto

11:00-11:30 Kälviä tori

12:00-14:00 Kokkola tori

14:30-15:00 Luoto kirjasto

15:30-17:00 Pietarsaari tori

17:30-18:00 Kruunupyy Osuuspankki

06.07.2025 Sunnuntai

10:00-11:00 Uusikaarlepyy tori

11:30-12:00 Jepua kirjasto parkkipaikka

12:30-13:30 Härmä tori

14:00-14:30 Kortesjärvi tori

15:00-15:30 Evijärvi Mäntyhovi

16:30-17:00 Perho K-Market

17:30-18:00 Halsua Osuuspankki

18:30-19:00 Lestijärvi T:mi Kauppinen

07.07.2025 Maanantai

10:00-11:00 Kaustinen pelimannitori

11:15-11:45 Veteli SEO

12:30-13:30 Lappajärvi ent. Rautanet

14:00-14:30 Vimpeli SEO

15:00-16:30 Alajärvi tori

17:15-18:45 Kauhava K-Supermarket

08.07.2025 Tiistai

10:00-11:00 Kauhava tori

11:30-12:30 Lapua tori

13:00-13:30 Isokyrö Neste Express

14:00-14:30 Neste Vähäkyrö Tervajoki

15:00-16:30 Laihia Halpahalli

17:00-18:00 Maalahti K-Market

18:30-19:00 Sundom K-Market

09.07.2025 Keskiviikko

10:00-11:30 Vaasa kauppatori

12:00-13:00 Mustasaari tori

13:30-14:30 Vöyri K-Market

15:00-16:00 Kivihaka Citymarket

16:15-16:45 Vaasa K-Market Koulukatu

17:15-17:45 Vaasa K-Supermarket Huutoniemi

18:00-18:30 Vaasa K-Market Vanha Vaasa

18:45-19:15 Vaasa rautatieasema

10.07.2025 Torstai

10:00-11:00 Närpiö tori

11:30-12:00 Kaskinen tori

12:30-13:30 Kristiinankaupunki tori

14:00-14:30 Lappfjärd SEO

15:00-15:30 Karijoki kirjasto

16:00-17:00 Teuva tori

17:30-18:00 Jurva tori

11.07.2025 Perjantai

10:00-11:00 Kauhajoki tori

11:30-13:00 Kurikka tori

13:30-14:00 Koskenkorva SEO

14:30-15:30 Ilmajoki tori

16:00-17:30 Seinäjoki Minimani

18:00-19:00 Nurmo K-Market 19:15-19:45 Seinäjoki rautatieasema

Elämää hirsirakentamisen lumoissa

Matti Kuoppala OULAINEN

Vaikonojan varressa, kuusikkometsän keskellä, seisoo harmaa hirsitalo. Kattoa lukuun ottamatta kaikki talon ulkorakenteet ovat peräisin muutaman sadan vuoden takaa. Päätorpan lisäksi samasta pihapiiristä löytyy useita muitakin rakennuksia. Ne kaikki on tehty samaa perinnerakentamisen menetelmää noudattaen. Tässä kyseisessä rakennustavassa kunnioitetaan historiallisia arvoja ja kulttuuriperintöä. Rakennusmateriaalit valitaan siten, että ne ovat ympäristöystävällisiä ja kestäviä.

VIELÄ SEITSEMÄN vuotta sitten tämän kyseisen tontin paikalla kasvoi tiheää kuusimetsää. Sami Eskolan ja hänen vaimonsa Liisan vuoden mittainen irtiotto Kuhmossa oli päättymäisillään, ja pariskunta pohti tosissaan Oulaisiin takaisin muuttoa.

”Katselimme koko talven karttoja, että missä päin Oulaista olisi paikka, jossa on vesistö lähellä ja oma rauha. Tämä paikka löytyi lopulta Vaikonojan varresta. Siinä on kosket lähellä, ja joessa pystyy uimaan läpi talven”, Sami Eskola kertoo.

Seuraavan hiihtoloman aikana pariskunta matkusti Oulaisiin ja meni katsomaan kartan osoittamia paikkoja. Nykyiseen paikkaansa hiihdeltyään he olivat heti myytyjä. Siltä seisomalta otti Sami yhteyttä maanomistajaan. Kaupat tuli ja kuusikon raivuuhommat alkoivat.

Palo perinnerakentamista kohtaan oli syttynyt Samin päässä jo 2013 pariskunnan purkaessa vanhan Someron talon Piipsjärveltä. Talo oli rakennettu luonnonkivien päälle vuonna 1690.

”Tiedossa oli, että saatamme käyttää talon kehikkoa vielä lähitulevaisuudessa ja siksi taapeloimme sen ilmavasti peltikatoksen alle suojaan”, Sami kertoo.

Oppia rakentamiseen Sami oli saanut isältään Immo Eskolalta , joka eläkkeellä olevana kirvesmiehenä oli kaverina projektin vaiheissa.

Talonrakennusprojekti käynnistyi toden teolla vuonna 2018. Samana keväänä purettiin Toholammilta vanha Kallion talo. Suuri maalaistalo, jonka hirsikehikkoa käytettiin korvaushirsinä. Kallion talosta tuli valtava määrä lattialankkuja, jotka on käytetty nykyisen talon lattioihin.

Talon kaikki sata vuotta vanhat ikkunat otettiin käyttöön. Liisa kunnosti niitä, ja jälki on

ollut erinomainen. Ikkunoiden karmien ja pokien tiheäsyinen ja vääntyilemätön puulaatu on ollut siihen aikaan sellainen, mitä nykyisistä talousmetsistä ei löydä.

”Vanhat ikkunat kannattaa ehdottomasti säilyttää”, toteaa pariskunta.

Talteen otettiin kaikki vanhat koristeelliset lattia- ja kattolistat. Erityisen arvokkaita ovat vanhat peiliovet, joita molemmista puretuista rakennuksista tuli runsain määrin.

SATTUI OLEMAAN kunnon hellekesä, kun tontilla tehtiin hikipäässä tukki- ja maanraivaustöitä. Syksyllä pihapiiriin valmistui ensimmäinen lämmin rakennus. Se oli hirsiaitta, josta löytyi myös vesipiste. Tämän jälkeen valmiiksi tuli-

”Pääasuinrakennuksesta

Sami ja Liisa halusivat tehdä alkuperäistä hieman matalamman, torppamallisen ratkaisun.

vat vielä ulkohuussi sekä sauna ja vasta näiden jälkeen itse tupa.

”Halusimme, että kaikki pesupaikat olivat ensin valmiina. Tämän jälkeen pihapiiriin on putkahdellut kaikkia muitakin rakennuksia. ”

Yhden rakennuksen päätyyn Sami ja Liisa ovat tehneet kuntosalin. Rakennuksen toisella puolella säilytetään puolestaan kunnostettavaksi tarkoitettuja vanhoja huonekaluja. Kyseisen rakennuksen alkuperäisversion Sami oli löytänyt Piipsjärveltä.

”Olin kolme vuotta sitten lenkillä vesisateessa Myllyperällä Piipsjärvellä, kun näin siellä hylätyn tilan, jossa oli maahan painunut ja notkollaan oleva rakennus. Ostimme sen tilan omistajalta. Purimme Liisan kanssa rakennuksen kahden seuraavan päivän aikana”, Sami muistelee.

Seuraavan syysloman aikana Sami ja Liisa saivat kuntosali- ja varastorakennuksen käyttökuntoon.

”Olimme tehneet sitä ennen jo monta vuotta hommia yhdessä. On hienoa, kun toisen kanssa ei tarvitse välttämättä puhua mitään. Kumpikin tietää, mitä toinen ajattelee”, Sami kiittelee.

Pääasuinrakennuksesta Sami ja Liisa halusivat tehdä alkuperäistä hieman matalamman, torppamallisen ratkaisun. Alusta saakka oli myös selvää se, ettei talon sisälle tulisi pesutiloja. ”Märkätilat ovat aina suuri riski hirsirakentamisessa. Mielestämme ne kuuluvat eri rakennukseen. Näin ollen siellä ei ole myöskään sisävessaa. Tarpeet tehdään pihalta löytyvässä ulkohuussissa”.

”Olen koulussa lapsillekin aina sanonut, että sivistyneet ihmiset eivät sisälle pasko”, Sami nauraa.

”Jotkut saattavat kauhistella, että miten voimme käydä esimerkiksi talvella yöllä ulkona vessassa. Mutta mikä sen komeampaa kuin mennä tammikuisena pakkasyönä otsalampun kanssa ulos vessaan ja ihailla samalla tähtikirkasta taivasta”, hän jatkaa.

MONI ON epäillyt myös sitä, riittääkö talossa lämpö talven kovimmilla pakkasilla. Samin mukaan riittää oikein hyvin. Talo on rakennettu porakivien päälle. Lattiassa on rossipohja, jossa on puoli metriä puhallusvillaa. Seinien välit on tiivistetty puhtaalla pellavalla.

”Moni hirsitalon rakentaja

laittaa pellavanauhan hirsien väliin ja jättää sen siihen. Me teimme työn perinteiseen tyyliin eli riivasimme pellavat tiukasti hirsien väliin riivinraudalla. Riivaaminen on ehdoton edellytys rakennuksen lämpimän talviturkin takaamiseksi. Yhdessä huoneessa pidämme talvella patteria päällä. Muuten lämmitys hoituu tulisijoilla ja pönttöuunilla”. Vanhasta uuden tekeminen on oma taiteenlajinsa. Kun vanhoja rakennuksen osia käsittelee, pitää siinä huomioida tiettyjä juttuja. Sen oppi Samikin kantapään kautta matkan varrella. Kun hän sovitteli 1600-luvulla kirveellä käsin tehtyjä hirsiä toisiinsa, tahtoi niiden väliin jäädä aina rakoja. Tämä johtui siitä, että hirret oli tehty entisaikaan tuoreesta puusta, joka siten vuosisatojen aikana oli päässyt painumaan. Sen sijaan hirsien oksien kohdat olivat jääneet kantaviksi.

”Niitä piti sitten muokata. Jonkin verran jouduimme käyttämään korvaushirsiä joihinkin seinän kohtiin. Työt tehtiin osaksi perinnetyökaluilla ja osaksi moottorisahalla”.

”Kun tupa oli vihdoin ja viimein valmis, tuli Samille varsin tyhjä olo. Mitä seuraavaksi?

”Nurkkapuiden laittaminen ja niiden keskittäminen luotilangan avulla oli äärimmäisen tarkkaa puuhaa. Rakennuksen nurkkaratkaisu oli tavanomaisesta poikkeava pystynurkka, jolloin suureen pystypuuhun liitetään seinähirret. Pystynurkkina toimi halkaisijaltaan yli 70 senttiä vahvat kuuset. Nurkkapuu on aina kartion mallinen, joten sen pystyttämiseen vanhana menetelmänä käytetään luotilankaa”. Syy tähän nurkkaratkaisuun oli vanhan rakennuksen nurkkaliitosten heikkous. Rakennus oli yli 300 vuotta vanha. Ensimmäiset vuosisatansa se oli ollut ilman lau-

VAIKKA TALON rakentaminen sujui pääosin ilman sen suurempia takaiskuja, ehti Saminkin huumori joutua muutaman kerran toden teolla koetukselle.

Tontilta kaadettujen kuusten latvat ovat liian kapeita sahuutukseen, joten huussi piti salvoa. Työntouhussa Sami Eskola.

Tällainen siitä sitten tuli. Talon korvaushirret, lattialankut ja sata vuotta vanhat ikkunat on otettu hyötykäyttöön vanhasta toholammilaisesta maalaistalosta.

Vanha aitta ennen siirtoa ja sen jälkeen.

taverhousta, joten nurkat olivat aikaa nähneet. Siispä vanhat nurkat poikki ja uudet salvokset pystypuuhun.

”Rungon pystytykseen emme voineet käyttää lainkaan traktoria, koska metsä oli niin lähellä. Niinpä jouduimme käsipelillä nostelemaan hirsiä edestakaisin”. Kun tupa oli vihdoin ja viimein valmis, tuli Samille varsin tyhjä olo. Mitä seuraavaksi? No tekevänä hän ei jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan seuraavana kesänä toimintakohteeksi otettiin talon piha.

”Pihaa oli myllätty niin paljon, että tilasimme siihen kunttaa. Emme halunneet nurmikkoa metsän keskelle”.

Kun pihahommista päästiin eroon, oli suunnitelmissa seuraava projekti. Nimittäin läpiajettavan autokatoksen rakentaminen. Siihenkin he löysivät Oulaisista sopivan vanhan riihen.

”Näitä kyllä löytyy, kun pitää silmät auki ja uskaltaa kysyä”, Sami sanoo.

Tuttava soitti Samille yksi torstai, kun taloprojekti oli lopuillaan. Hän kertoi, että Eskolantiellä oli menossa purkuun vanha lautarakennus.

Perinnerakentaminen –kulttuuriperinnön vaalimista seuraavillekin sukupolville

Perinnerakentamisella tarkoitetaan tavallisimmin vanhojen hirsirakennusten korjaamista ja rakentamista perinteisiä menetelmiä ja luonnonmateriaaleja käyttäen. Perinnerakentaminen on vastakohta teolliselle massarakentamiselle ja standardille. Parhaimmillaan perinnerakentaja on taitava käsityöläinen, joka tuntee kohteensa kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja -tekniset arvot ja ottaa ne huomioon työssään. Toki perinnerakentaminen voi tarkoittaa myös uudisrakentamista perinteisin menetelmin, materiaalein ja tekniikoin.

Perinnerakentamisen rinnalla puhutaan myös säilyttävästä korjaamisesta erotuksena tavanomaisesta saneeraamisesta, jossa tavoitteena on korjata rakennus uudisrakentamisen menetelmillä ja materiaaleilla ja jossa lopputuloksena on rakennus, jota ei enää tunnista vanhaksi. Puhutaanpa sitten perinnerakentamisesta tai säilyttävästä korjaamisesta, molemmissa on kysymys patinan sietämisestä, ei uusita sitä, mikä ei ole rikki tai mikä toimii edelleen. Tämä on tärkeää siksikin, että Suomen rakennuskanta on eurooppalaisittain poikkeuksellisen nuorta, ja aidosti vanhaa on jäljellä yhä vähemmän; ennen vuotta 1921 rakennettuja rakennuksia on jäljellä enää vain noin 5 prosenttia Suomen rakennuskannasta. Perinnerakentaminen ei kuitenkaan tarkoita menneisyyteen jämähtämistä tai ”museoimista”, vaan sen voi yhdistää nykypäivän vaatimuksiin. Hyvä perinnerakentaminen ottaa huomioon rakennuksen historialliset arvot, mutta myös käyttötarkoituksen ja asumismukavuuden. Esimerkiksi lämmöneristystä voidaan parantaa ilman, että rakennuksen ulkoasu tai rakenteet kärsivät. Myös kylpyhuoneen voi turvallisesti rakentaa vanhaan taloon, kunhan tietää, miten se toteutetaan teknisesti turvallisesti.

ammattiosaajilta ja yrityksiltä ja alueellisten vastuumuseoiden ammattilaisilta. Vuoden alusta voimaan astunut rakentamislaki myös sallii muun muassa korjaamisen rakennusaikaista tai sen jälkeistä rakentamistapaa noudattaen, jos korjaamisen kohteena oleva rakenne tai rakennusosa on ollut teknisesti toimiva. Säilyttävä korjaaminen ei ole enää vain suositus – se on osa laissa ohjattua vastuullista ja kestävää rakentamista.

MIKSI RAKENNUSTEN suojelu ja kunnossapito on sitten tärkeää? Useastakin syystä, mutta yksi tärkeimmistä on, että vanhat rakennukset ovat osa historian jatkumoa, ne ovat kauniita ja harmonisia ja luovat ympäristöönsä ja alueille omaleimaisuutta ja viihtyisyyttä. Ne tekevät kylistä ja kaupungeista tunnistettavia ja visuaalisesti mielenkiintoisia.

”Seuraavana aamuna otin traktorin ja peräkärryn ja menin purkamaan riihtä. Ilta seitsemään mennessä hirret olivat nipussa kotona. Siitä tuli meille yksi ilmainen rakennus lisää”.

Jotkut pelottelivat Samia ja Liisaa ennen rakennusprojektia, että vanhasta tavarasta uuden tekeminen voi tulla erittäin kalliiksi. Totuus oli kuitenkin täysin päinvastainen.

”Kun rakentamisen teki omana työnä, eikä laskenut sille arvoa, jäivät kustannukset noin 100 000 euroon.

Jos työt olisi teettänyt näiden vuosien aikana vieraalla, olisi puhuttu lähes puolesta miljoonasta eurosta”.

Sami tunnustaa, ettei pystyisi enää asumaan modernissa talossa. Hirsiperinnetalossa tunnelma on hänen mielestään aivan omanlaisensa.

”En voisi enää mihinkään tapettiympäristöön mennä. Parasta on asua omassa rauhassa luonnon keskellä. ”

Rakennuksen sisältä olikin paljastunut vanha hirsiriihi. Paikan päälle päästyään Sami huomasi, että vanhassa riihessä oli 5 kertaa 5 metriä pitkät hyväkuntoiset hirret. Koneet seis ja Sami päätti pelastaa hirret itselleen.

TÄRKEÄ OSA perinnerakentamista on vanhojen rakennusten arvostus ja oikea asenne. Vanhat rakennukset ovat yksilöitä ja niistä löytyy runsaasti hie-

noja ja taidokkaita yksityiskohtia, joita ei saisi korjauksilla tuhota. Perinnerakentaminen tukee myös kestävää kehitystä, sillä se korostaa korjaamisen ja pitkäikäisyyden arvoa uudisrakentamisen sijaan. Vanhojen rakennusten korjaaminen edistää aidosti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Sata vuotta vanha tai jopa vanhempi rakennus on myös takuu laadusta, jota nykyrakentaminen ei ehkä koskaan saavuta. Massiivirakenteiset talot ovat oikein huollettuina ja korjattuina kestäviä ja terveellisiä asua ja ovat vikasietoisempia kuin monimutkaiset synteettisiä materiaaleja sisältävät monikerrosrakenteiset talot, jotka usein ovat lisäksi riippuvaisia koneellisen ilmanvaihdon toimivuudesta. Säilyttävä korjaaminen tai perinnerakentaminen vaatii tekijältään rakennushistorian ja rakennusfysiikan tuntemusta. Ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä on syytä olla perillä siitä, mitä tekee. Moni vanha rakennus, niin julkinen kuin yksityinen, on pilattu asiantuntemattomilla korjauksilla. Nykyään tietoa löytyy useasta paikasta: kirjallisuudesta, restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneilta

Ikkunankorjausnäytös Wanhan Woiman päivillä

Oulun museo- ja tiedekeskuksen korjausrakentamisen asiantuntija järjestää ikkunankorjausnäytöksen Wanhan Woiman päiville. Näytöksessä on tarkoituksena esittää perinteisen puuikkunan kunnostuksen ja korjaamisen eri työvaiheita. Yleisö pääsee katsomaan, kyselemään ja jopa kokeilemaan eri työvaiheita.

Ensimmäisenä ikkunat vauriokartoitetaan ja vauriot kirjataan ylös ikkunakohtaiseen ikkunakorttiin. Seuraavaksi puitteet eli pokat merkitään, irrotetaan ja aukot suojataan muovilla tai levyillä.

Koko talon ikkunoita ei kannata ottaa työn alle samanaikaisesti, vaan otetaan sopiva määrä kerrallaan käsittelyyn. Sopiva määrä riippuu tekijän valmiuksista suorittaa työ ja myös käytettävissä olevista työkaluista.

Liian isoa urakkaa ei saa ahnehtia, ettei epätoivo iske ja homma jää pahimmillaan kesken. Maalin poisto on ensimmäinen toimenpide irtopuitteisiin. Ihan kaikkea vanhaa maalia ei tarvitse saada pois, riittää kun hilseilevä ja helposti irtoava maali kaavitaan pois. Sen jälkeen poistetaan lasit, jos kittaukset ovat uusimisen tarpeessa.

Karmit ovat yleensä järkevintä kunnostaa paikoillaan, isot lahovauriot voivat johtaa myös karmien irrottamiseen.

Lahokohdat paikataan poistamalla vaurioitunut puuaines ja tilalle kiinnitetään uutta puuta.

Jos lasitukset on pitänyt irrottaa, ne tehdään uusiksi. Lasituskynte pohjustetaan ja kiinnitetään lasit perinteisellä ikkunakitillä ja lasitusnauloilla.

Sari Alajoki rakennustutkija Timo Kortetjärvi korjausrakentamisen asiantuntija Oulun museo- ja tiedekeskus / Pohjois-Pohjanmaan alueellinen vastuumuseo

Puuosiltaan ehjät puitteet ja karmit hiotaan, pohjamaalataan ja pintamaalataan. Maalina suositaan perinteisiä pellavaöljymaaleja.

Lähestulkoon kaikkiin työvaiheisiin on olemassa jokin kone työtä helpottamaan. Ammattilaiset käyttävätkin koneita työtä helpottamaan isoissa urakoissa, joissa voi olla satamäärin puitteita kunnostettavana. Täytyy kuitenkin muistaa ja arvostaa entisiä nikkareita, jotka tekivät ikkunat alun perin käsityökaluilla pirtin höyläpenkissä. Vähäiselläkin työkalureservillä pystyy ikkunansa kuntoa parantamaan huomattavasti.

Timo Kortetjärvi korjausrakentamisen asiantuntija Oulun Museo- ja tiedekeskus

Hirrenveistoa. Kuvat: Oulun museo- ja tiedekeskus

Paloauton lavalta se lähti –

Antti Epäilys on huolehtinut Wanhan Woiman päivien äänentoistosta 30 vuotta

Matti Kuoppala OULAINEN

Oulaisten Ohjelmapalveluiden yrittäjällä Antti Epäilyksellä on syytä juhlaan tämän vuoden Wanhan Woiman päivillä. Tuleehan hänellä tasan 30 vuotta täyteen tapahtuman äänentoiston toteuttajana.

”Wanhan Woiman päivien kahdella ensimmäisellä kerralla en ollut äänentoistotehtävissä, enkä tietysti koronakesänä, joten tämä on 30. kerta”, toteaa Antti Epäilys.

Wanhan Woiman päivät ovat muuttuneet 30 vuoden aikana paljon ja äänentoisto sen mukana.

”Alkuvuosina olimme Pylvään Keijon kanssa kahdestaan Törmänhovin kentällä Thames-paloauton lavalla muutaman kaiuttimen kera. Alue on sittemmin laajentunut vuosien saatossa niin, että kuulutuspisteitä on neljä, tapahtumapäivinä juontajia kolmesta neljään ja samanmoinen määrä ääniteknikoita. Kaiuttimia on käytössä noin 50 kappaletta ja ulkoäänitorvia noin 20 kappaletta”, Epäilys selvittää.

ENNEN KUIN tapahtuma pääsee alkamaan, saapuu Antti Epäilys valmistelemaan alueen jo noin pari viikkoa ennen h-hetkeä.

”Johdotukset, kaiuttimet ja vahvistimet valmistellaan hyvin ennen tapahtuman alkua. Apuvoimia minulla on mukana kahdesta kolmeen henkilöä. Laitteiden purku tapahtuu sitten kahdessa päivässä.”.

Vaikka langattomuus ja di-

gitekniikka ovat olleet suurimpia uudistuksia äänitekniikan alalla viime vuosikymmenten aikana, luotetaan Wanhan Woiman päivillä monessa kohden vielä ”vanhaan rautaan”.

”Normityössä vanhalla kalustolla ei voi operoida, vaan mieluummin käytämme uusinta tekniikkaa. Joissakin kohteissa, kuten Wanhan Woiman päivillä, otamme mukaan vanhaakin kalustoa”, Epäilys täsmentää.

”Vuosien varrella on Wanhan Woiman päivillekin sattunut muutamia sateisia päiviä. Antti Epäilyksen mukaan vesisade ei ole ongelma äänentoiston onnistumiselle, jos sen varalle ymmärtää varautua.

RANKKA JA TIIVIS työrupeama ei haittaa Antti Epäilystä, sillä itse tapahtumapäivänä tunnelma on leppoisa ja hän pääsee itsekin juttelemaan välillä tuttujen kanssa.

”Kaiken mahdollistavat huippuhyvät ja tottuneet juontajat sekä Wanhan Woiman kallisarvoinen tuki”, kiittelee Antti Epäilys.

Vuosien varrella on Wanhan Woiman päivillekin sattunut muutamia sateisia päi-

viä. Antti Epäilyksen mukaan vesisade ei ole ongelma äänentoiston onnistumiselle, jos sen varalle ymmärtää varautua.

”Pyrimme aina suojaamaan kaiken elektroniikan sateelta joko pressulla tai koteloilla. Kaiuttimien kärsii olla ulkona sadesäälläkin”.

Kun jotakin asiaa tekee 30 vuoden ajan, muotoutuu siihen tietynlainen rutiini. Äänentoiston rakentaminen tulee Antti Epäilykselläkin jo selkäytimestä.

”Toki joskus päivien ohjelma saattaa yllättäen muuttua, ja siihen pitää minunkin nopeasti reagoida”, hän myöntää.

Oulaisten Ohjelmapalvelu on toiminut vuodesta 1981 lähtien. Äänentoiston lisäksi yritys tarjoaa kalustovuokrausta ja ohjelmatoimistopalveluja. Alalle Antti Epäilys kertoo joutuneensa sattumien kautta.

”Ensin tämä oli harrastus, josta muotoutui myöhemmin ammatti. Olemme mukana monenlaisissa kohteissa, kuten esimerkiksi hengellisissä tilaisuuksissa, konserteissa, urheilukisoissa ja kaikissa muissakin tapahtumissa, joissa äänentoistoa tarvitaan. Asiakkaamme ovat niin yksityisiä kuin julkisia yrityksiä”.

Antti Epäilyksen mukaan äänentoistoalalla riittää kilpailua Oulaisten alueella. Se ei kuitenkaan ole enää niin kovaa kuin ehkä vielä yrityksen alkutaipaleen aikana.

”Jokaisella on nykyisin oma reviirinsä, eikä alalla ole verissä päin kilpailua”, toteaa Antti Epäilys.

Lämmitysratkaisut 15 vuoden kokemuksella kaikenlaisiin kiinteistöihin Maalämpöjärjestelmät Vesi-ilmajärjestelmät

Lisätietoa 044 230 0737 info@lvi-eilola.fi

Wanha Woima on asettanut perinnekeskuksen hallin seinään nähtäväksi 50–60-luvun kovaääniset. Niiden rinnalle tulee tapahtumapäivänä Antti Epäilyksen asentamat nykyajan kaiuttimet.

Kiinteistöhuolto

• Tekniset kiinteistöpalvelut

• Ulkoalueiden kunnossapito

• Piharakentaminen (ja kunnossapito)

• Puhtaanapito- ja siivouspalvelut

Kiinteistösi etumies www.kivikaari.fi

MAANRAKENNUS

PAAVO KORTESOJA

P.

Maarakennusurakointia

Purku-urakointia

Lavettikuljetuksia

Rompeneuvos aloitti jäähdyttelyn

Sievin Järvikylällä useaan kiinteistöön tuhansia esineitä ja ajoneuvoja säilönyt rompeneuvos Eero Sammalmaa (72) on tiukasti päättänyt, että nyt alkaa jäähdyttelyn aikakausi.

”Nyt ei varastoa enää kartuteta. Eletään miinus-merkkisesti, mutta dumppaamaan en rupea”, hän toteaa.

Järvikylän ovat jo hyvästelleet mm. kolme kuorma-autoa. Kaupan pihalla katseita vangitsee kuorma-autoista nimikko Sisu, jonka kyydissä on aito venäläinen maastoajoneuvo Gaz.

Kannustavasti rompeneuvoksen päätöstä tukevat myös hänen lapsensa Mervi ja Henri, jotka ovat antaneet isälleen luvan myydä pois tavaroita.

”Kaupparakennuksen ostaminen tuli Eero Sammalmaa ajatuksiin, kun kalustoa alkoi olla jo mukavasti.

MITTAVAN ESINEISTÖN kerääminen kiihtyi moneen potenssiin, kun Eero Sammalmaa vuonna 2003 osti Järvikylällä toimineen lähikaupan noin 500 neliön suuruisen kiinteistön.

Kipinä rompekeräykseen oli tosin kytenyt ihan tenavasta asti. Eero Sammalmaa arvioi, että ”rompetaudin” alkusiemenenä oli mopo, jonka hän alle 10-vuotiaana kunnosti.

”Voi sitä riemua, kun sai mopon kulkemaan. Mopoa seurasi luontevasti moottoripyörät, henkilöautot ja kuorma-autot. Innostus keräämiseen kasvoi kasvamistaan.”

Yksi mittavan varaston helmistä onkin 101 vuotta vanha Harley Davidson -moottoripyörä, jonka Eero Sammalmaa on vuosikymmenten mittaan kasannut sitä mukaa, kun alkuperäisosia on löytynyt.

Kaupparakennuksen ostaminen tuli Eero Sammalmaa ajatuksiin, kun kalustoa alkoi olla jo mukavasti. Mittava tila ja etenkin sen tyhjät hyllyt

puhkaisivat miehen oman arvion mukaan kuitenkin häneen ”taudin”, joka johti mittavaan tavaroiden, kaluston ja ajoneuvojen keräämiseen. ”Täällä oli paljon tyhjää tilaa. Olen viime aikoina miettinyt, kuinka voi olla mahdollista, että kenelläkään sukulaisistani ei ole samaa rompetautia ja mistä se on tullut.

Mittavan tilan täyttäminen sen puhkaisi”, Eero diagnosoi.

USEAAN KIINTEISTÖN täyttäminen erilaisilla ajoneuvoilla, muilla kalustoilla ja toinen toistaan pienemmillä vanhoilla esineillä on vienyt runsaasti aikaa. Eero Sammalmaa ei ole kellon katsonut, mutta sanoo,

että kaikki mahdollinen aika keräämiseen on käytetty. Varovasti arvioiden aikaa on kulunut useita tuhansia tunteja. Aikaa ovat vieneet myös vuosittain toistuvat matkat Wanhan Woiman päivien lisäksi useisiin muihinkin alan tapahtumiin. Niillä nähdään paitsi ystäviä, myös on tehty lukuisia hankintoja.

”Omaa myyntiosastoa en ole koskaan laittanut. Olisi ollut hyvin todennäköistä, että tavaraa olisi ollut palatessa enemmän kuin paikalle mennessä”, hymähtää Sammalmaa.

Tavaroiden hankintaan betoniasemien asentajana työuran tehnyt Sammalmaa on käyttänyt euroja rutkasti,

mutta arvioita summista hän ei ole koskaan tehnyt. Samoin hän välttelee antamasta arvioita nykyisen varastonsa arvosta.

”Lopullisen hinnan saa tietoonsa vasta sitten, kun kauppa on syntynyt”, Sammalmaa painottaa.

JOTAIN TAVAROIDEN arvosta kertoo kuitenkin se, että ajoneuvojen kunnostamiseen on käytetty paljon myös rahaa ja esimerkiksi emalisista kylteistä maksetaan nykyisin markkinoilla jopa satoja euroja.

Siksi Eero Sammalmaa on panostanut kaupparakennuksen suojaukseenkin rahaa. Ison näyteikkunan takana on persoonallinen teräsverkkosuojaus. Kiinteistön seiniltä löytyy kyltit Eren masiina ja Museokone. Ne kumpikin ovat epävirallista sorttia.

Teksti ja kuvat: Mediapalvelu Jari Niemi

ja rakennesuunnitelmat, valvonta, energiatodistukset, ilmatiiveysmittaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, kuntokatselmukset, vuositarkastukset

Rakennus- ja rakennesuunnitelmat, valvonta, energiatodistukset, ilmatiiveysmittaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, kuntokatselmukset, vuositarkastukset

Eero Sammalmaa tuntee perinteen omakseen, mutta se on myös sijoitus hänelle.

Vanha Sisu on saanut kyytiinsä Gazin. Parivaljakko kiinnittää huomiota kaikkialla, missä se liikkuu.

Purkkeja ja purnukoita löytyy entisen kaupan hyllyltä runsaasti.

Koskelan Taimitarha

Tervetuloa

Tervetuloa

Pohjois-Suomen eräalan ykköstapahtumaan!

Pohjois-Suomen eräalan ykköstapahtumaan!

N. 40 eräalan näytteilleasettajaa Asehuutokauppa lauantaina

N. 40 eräalan näytteilleasettajaa Asehuutokauppa lauantaina

Tapahtuman juontaa Antti

Pe 11.7. klo 9.00-18.00

Pe 11.7. klo 9.00-18.00

La 12.7. klo 9.00-15.00

La 12.7. klo 9.00-15.00

Yksinkertaisiin pääsee käsiksi

Oulaistelaisella Färmin Matilla (45) on selkeä selitys sille, miksi hän on useamman vuosikymmenen ajan rassannut vanhoja ajoneuvoja.

”Vanhat menopelit ovat yksinkertaisia. Niille pystyy itse

tekemään kaiken tosin kuin nykyaikaisille”, hän tiivistää.

Matti Färm tunnetaan halki Suomen etenkin amerikkalaisten autojen harrastajapiireissä. Hänen intohimonsa ja suuri rakkautensa on pie -

nestä pojan viikarista lähtien kohdistunut Plymoutheihin, joita miehen kotitilan autotallista löytyy tällä hetkellä puolenkymmentä kappaletta.

”Isäni Viljo Färm on harrastukseeni syyllinen. Näin voi sanoa, sillä kun isä osti ensimmäisen Plymouthin, minä olin yhdeksän vuoden ikäinen. Olin löytänyt harrastukseni”, muistelee Matti.

INTOHIMO HARRASTUSTA kohtaan kasvoi kasvamistaan ja sitä ruokkivat myös isän tilaamat lehdet kuten Mobilisti ja V8 magazine. Ne nuorukainen luki tarkasti kannesta kanteen.

Nykyisin Matti Färm on rassannut muitakin automerkkejä ja tuorein hankinta on 65 -vuosimallin Mersu, jolla hän on totutellut ajamaan ja on jopa hiukan ihastunut autoon.

”Kaikki hankkimani autot ovat kuitenkin joko 1960- tai 1970-luvun ajopelejä”, korostaa Matti Färm.

Viimeiset reilut 16 vuotta Matti on paiskinut kolmivuorossa käyttömiehen töitä SSAB:n Raahen terästehtaalla. Vuorokierrossa on neljän työpäivän jälkeen kuusi päivää vapaata, mikä mahdollista jopa intensiivisen jenkkiautojen ja muidenkin menopelien harrastamisen ja entisöinnin.

VANHOISSA AMERIKKALAISISSA Matti Färmiä viehättää etenkin niiden ulkonäkö ja tyylikkyys. Hän on yksi niistä sadoista suomalaisista, jotka jaksavat vuodesta toiseen puunata ja näytellä amerikkalaisia ihastuksiaan.

Amerikkalaisten vanhojen

menopelien hinnat saattavat yllättää ulkopuolisen autoilijan. Jopa raadoista joudutaan Matti Färmin mukaan pulittamaan tuhansia euroja ja ajokunnossa olevien hinnat saattavat kivuta jopa 30.000 euroon.

Vanhojen autojen kunnostaminen museopeleiksi aloitetaan käytännössä aina mittavilla purkutöillä.

Niiden myötä päästään tilamaan tarvittavat varaosat, joita yhä löytyy jopa yllättävän hyvin ja osa tuotteista tulee muutamassa päivässä. Hinnat ovat kohtuullisia.

kaan tarkoitti hänellekin sitä, että rahaa on kulunut toinen toistaan hienomman ja paremman peltikoneen hankintaan.

”Mitä enemmän opettelee peltityötä, sitä parempaa jälkeä haluaa tehdä. Kierre on valmis.”

Autojen rassaaminen on mennyt Matti Färmillä niin pahasti ”veriin”, että iso osa vapaa-ajasta kuluu tallilla.

Kalajoki | Meinalantie 16, 85100 Kalajoki Puhelin: 044 4232 060 | Sähköposti: kalajoki@plus.fi

Nivala | Pajatie 11, 85500 Nivala Puhelin: 044 4232 010 | Sähköposti: nivala@plus.fi

Ylivieska | Hakatie 3, 84100 Ylivieska

Puhelin: 044 4232 020 | Sähköposti: ylivieska@plus.fi

• 1+8 henk.

”Mutta on niitäkin toimituksia, jotka saattavat venyä useamman kuukauden pituiseksi. Myyjät keräävät tuotteita konttiin, joka matkaa merelläkin 4-5 viikkoa”, selvittää Matti Färm.

VARAOSIA ENEMMÄN työtä ja tuskaa tuottavat pahoin ruostumaan päässeet pellit. Peltiosia on tosi vaikea saada, mikä Matti Färmin mu-

Autojen rassaaminen on mennyt Matti Färmillä niin pahasti ”veriin”, että iso osa vapaa-ajasta kuluu tallilla.

”Ei tästä pääse irti. Jos en ole tallissa, pengon netissä autojen historiaa. Kansallisarkiston Oulun toimipisteessäkin olen käynyt jo useamman kerran. Erityisesti olen perehtynyt vuoismallien 1968 ja 1969 Plymouthien ja Dodgejen historiaan”, sanailee Matti Färm.

• pyörätuolivarustus

• paarivarustus

Kela-kyydit voi tilata 0800 933 77

Auto numero 629 / Roni

Varmistathan ensin meiltä, ennen kuin tilaat Kela-kyytiä.

Palvelun tuottaa Pohjois-Suomen Taksi Oy

Tiesithän, että voit tilata Kelakorvattavan matkan suoraan meiltä.

Kun haluat tutun ja turvallisen kuljettajan, toimi näin. Sovi ensin kanssamme haluamasi matka-ajankohta, soita sitten Kelamatkojen maksuttomaan tilausnumeroon 0800 933 77 ja kerro tilauksen yhteydessä haluamasi auton numero 630 tai 631

Kuljetuspalvelua jo vuodesta 1995 alkaen

Niemelä

Palvelun tuottaa Pohjois-Suomen Taksi Oy

Matti Färm

Silmänterä Plymouthin öljyt pitää tarkistaa säännöllisesti.

Avoautoksi muutetulla Chryslerillä on kyyditty tuttuja tuntemattomia.

Vaimo Noora Färm ja pojat

Aapo ja Niilo ovat mielellään

mukana Matin harrastuksessa silloin, kun ollaan menossa autojen näyttelyyn tai vaikkapa kiihdytysajoihin, mutta talleilla Matti saa pakertaa yksikseen.

”Wanhan Woiman päivillä esittelin vuonna 1998 ensim-

Plymouth

mäisen kerran rakentamaani mopoa. Sen jälkeen olen ollut mukana lähes aina. Tulevana kesänä tosin pääsen leipätyön takia mukaan vain perjantaina”, harmittelee Matti Färm.

Teksti ja kuvat: Mediapalvelu Jari Niemi

• Plymouth on amerikkalainen automerkki, jota valmistettiin vuosina 1928–2001. Plymouth oli Chrysler Corporationin, myöhemmin DaimlerChryslerin valmistama ja se oli Yhdysvalloissa kolmen myydyimmän automerkin joukossa suurimman osan tuotantoajasta. Merkki suunnattiin Fordin ja Chevroletin haastajaksi Yhdysvaltain edullisimpien automerkkien markkinoilla. 1990-luvun loppupuolella merkin suosio hiljalleen väheni ja malleja oli enää muutama kappale.

Kelataksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella Pohjois-Suomen Taksi Oy

Tilaa taksi Kelataksi-matkallesi alla olevasta numerosta.

Maksuton numero (1,42€/puh + 1,00€/min + pvm)

Palvelemme 24h / vrk vuoden jokaisena päivänä. Toteutamme palvelua ammattiylpeydellä ja asiakkaan tarpeet huomioiden.

Halutessasi voit toivoa tiettyä kuljettajaa / autoa. Sovi matkasta etukäteen kuljettajan kanssa.

• Hinaukset

• Konekuljetukset

• Vaihtolavapalvelu

• Nostotyöt

Hinauskeskus Pohjanmaa

p. 0500 280482

Hinauspalvelu Raahe

p. 0400 177 636

Nosto ja kuljetuspalvelu

p. 0409603541

hinaus@hinauskeskuspohjanmaa.fi

• www.hinauskeskuspohjanmaa.fi

JI-KoneOy

JI-KoneOy

monipuolinen koneurakointi auraus&hiekotus haketukset

monipuolinen koneurakointi auraus&hiekotus haketukset

koneiden&autojen pesu ja fiksaus kaivinkonetyöt

koneiden&autojen pesu ja fiksaus kaivinkonetyöt

suojaa autosi maalipinnan!

Ruosteenesto Sauli Nahkala Rajaniementie 45, 84460 Ylivieska www.ruosteenestonahkala.fi • puh. 044 021 5588

Perinteiset huoltoasemapalvelut keskeltä Suomea

• Polttoainemyynti • Kahvio/grilli • Pizzat

• Auto- ja pienkonehuolto

• Rengasmyynti ja asennus

• Husqvarna jälleenmyynti – huolto ja varaosat

• Robottiruohonleikkureiden kaapeliasennukset

Myynti Jani Takkinen 0407700613 Huolto/sahat/ leikkurit Petri

- Henkilö ja pakettiauton renkaat

- Kuorma-auton renkaat

RENGASALAN ERIKOISLIIKE HAAPAJÄRVELLÄ HAAPAJÄRVEN KUMIKESKUS KY Kolakatu 18, 85800 HAAPAJÄRVI puh. (08) 762 093 Avoinna ark. 7-17 (Rautatieaseman lähellä)

- Maatalousrenkaat

- Kuorma-auton renkaiden pinnoitukset

- Paistokorjaukset

- Asennukset, tasapainoitukset

KOKO KANSAN AUTOKAUPPA

Rinta-Joupin Autoliike Oy Ruutihaantie 4, 84100 Ylivieska wwww.rinta-jouppi.com 020 777 2600

PALVELUA AUTOILIJALLE

Huollot  Korjaukset

PYÖRÄNSUUNTAUKSET henkilö- ja pakettiautoihin Taksiasema: Rautatienkatu 7, Oulainen

Kaisa Haapakoski on opettanut fransutekniikkaa yli 50 vuotta

Kaisa Hietala YLIVIESKA

Fransuasiantuntija Kaisa Haapakoski Ylivieskasta on suosittu myös omalla kotikylällään. Kun Otava julkaisi Haapakosken kirjan Solmimme fransuja, niin hänen kotikylänsä naiset kokoontuivat aloittamaan fransujen solminnan opiskelun entiselle Pylvään koululle.

”Kurssia varten kansalaisopisto oli varannut koululta pienen kirjastohuoneen. Naiset sopivat sinne juuri ja juuri seisomaan.”

Opiskelua varten yli 30 kurssilaista piti jakaa kahteen ryhmään. Fransujen solmimisen opettamista Kaisa Haapakoski on sittemmin jatkunut jo yli 50 vuotta ja edelleenkin Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on tarjolla Nypläys- ja fransut- opintopiiri hänen opetuksessaan.

70-LUVUN ALUSSA syntymäkuntaansa Ylivieskaan palannut Kaisa Haapakoski oli juuri valmistunut Oulun yliopistosta luokanopettajaksi.

”Siskoni Laina Kallio toimi silloin opettajana Sievissä ja oli ollut kansalaisopiston käsityöpiirissä. Siellä hän oli oppinut solmimaan fransuja. Kiinnostuin heti uudesta käsityötekniikasta ja siskoni opetti minulle fransuissa käytettävät solmut ja tupsujen teon. Siitä se innostus alkoi ja kasvoi vuosi vuodelta.”

SYKSYLLÄ 1972 Kaisa Haapakoskea pyydettiin Ylivieskan kansalaisopistoon tuntiopettajaksi.

”Sivutoimena ohjasin pari vuotta käsityöpiirejä Kantokylällä, Raudaskylällä, Pylväällä ja Ylivieskan keskustassa. Piirissäni valmistettiin monenlaisella tekniikalla käsitöitä. Sain perintönä mieheni tädiltä nypläystyynyn ja opiskelin pa-

Kalajoen kaupunginkirjastossa on esillä myös Kaisa Haapakosken fransukäsitöitä.

rina kesänä Kaustisella perinnekäsityökursseilla nypläystä, jonka jälkeen aloin ohjata pitsipiirejä. Opetin pitsipiireissä nypläystä ja fransujen solmintaa.”

Kaisa Haapakoski kertoo havainneensa heti opettamisen alussa, ettei valmiita fransujen malleja ollut juurikaan tarjolla. Siksi hän alkoi suunnitella malleja.

”Tein mallikortteja ja kun niitä oli iso pino, tuli ajatus, että ne voisi koota kirjaksi. Lähetin ensimmäisenä Kustannusosakeyhtiö Otavalle teksti- ja mallinäytteitä. Tiedustelin samalla olisiko Otavalla kiinnostusta julkaista fransukirja?”

JO VIIKON kuluttua Kaisa Haapakoski sai myönteisen vastauksen. Samalla ilmoitettiin, että kirjan materiaalin pitää olla Otavalla syksyyn mennessä. Näin kirja ehtisi joulumyyntiin.

”Kiirehän siinä sitten tuli. Työstin kirjan malleja ja ohjeita koko kesän melkein yötä päivää ja sain aineiston valmiiksi määräaikaan mennessä.”

Kaisa Haapakosken kirja Solmimme fransuja julkaistiin vuonna 1976, toinen painos otettiin 1982 ja kolmas 1988.”

Meillä on myös A-oikeudet

Grillituotteet

• A’la Carte

Irtojäätelöt

Tervetuloa herkuttelemaan!

KIRJA TÄYTTI fransukäsitöistä kiinnostuneiden tiedon tarpeen. Tarkkojen ohjeiden avulla saattoi fransujen solmintaa opiskella myös omatoimisesti. Kirjassa on 68 mustavalkoista, neljä värikuvaa ja 13 piirrosta sekä yksityiskohtaiset malleihin liittyvät ohjeet.

”Kirjani julkaisemisen jälkeen olen suunnitellut lisää uusia malleja. Oulun Pikisaaren fransuryhmä toivoi esimerkiksi kovasta toistakin mallikirjaa, mutta luokanopettajan työni ja useamman kuoron johtajana en ole vielä ehtinyt paneutua toiseen kirjaan.”

TIETTÄVÄSTI JO 1700-luvulla solmittiin fransuja, mutta niiden ensimmäinen suosiokausi ajoittuu 1800-luvulle. Fransujapitsejä on perinteisesti käytetty liinojen ja verhojen reunoissa. 1800- luvulla niitä käytettiin talonpoikaiskodeissa myös lakanoissa, sängynpeitteissä ja häähuoneen koristelussa. Fransulakana, jonka reunaa kiersi koristeellinen fransupitsi, oli kodeissa yksi arvokkaimmista tekstiileistä. Morsiamen kapioihin on kuulunut yhdestä kolmeen fransulakanaa. Lakana kulki ihmisen mukana kehdosta hautaan. Lapsi on kastettu talon parhaaseen fransulakanaan käärittynä. Se on ollut myös vainajan peittona arkkuun laitettaessa.

VANHAT KÄSITYÖTAIDOT nousevat aika ajoin uudelleen muotiin. Taitoyhdistyksillä ja kansalaisopistoilla on haastateltavan mukaan ollut aina merkittävä rooli perinnekäsitöiden vaalimisessa.

”Viimeksi toiminnanjohtaja Tuula Puoskari pyysi minua asiantuntijaksi Taito Keski-Pohjanmaan Fransut tulevaisuuteen -hankkeeseen liittyviin fransuiltoihin. Syksyllä pidin luennon Kalajoella, keväällä Sievissä ja Kokkolassa pidin koko päivän kestävän kurssin.”

Luokanopettaja Kaisa Haapakoski on opettanut kansalaisopistossa fransujen solmintaa yli 50 vuotta ja ohjannut lähes yhtä kauan kuoroja.

KALAJOEN KIRJASTOSSA avattiin kesäkuun alussa fransunäyttely. Sen avajaisissa Tuula Puoskari haastatteli Kaisa Haapakoskea fransuasiantuntijana. Näyttely on avoinna kirjastossa kesäkuun 26. päivään.

Yli 50 vuotta fransujen solmimista Ylivieskan seudun kansalaisopistossa opettanut Kaisa Haapakoski lisää, että nykyisin fransulankoihin käytettävästä pellavamateriaalista on suorastaan pulaa.

Tämän takia kotimaisten lankojen saanti on vaikeutunut.

”Vielä 70-luvulla oli saatavissa laadukasta kotimaista fransulankaa jopa 12 eri väriä. Tilasin langat kokkolalaisesta käsityöliikkeestä. Nykyisin saa korkeintaan pellavanväristä ja valkeaa lankaa ja nekin kaikki ulkomailta tuotua. Pellavalanka olisi fransuissa paremmin solmittavaa.”

Kotimaisia puuvillalankoja onneksi löytyy kaupoista ja niistäkin voi fransuja solmeilla.

”Kursseilleni on tullut osallistujia myös naapurikunnista ja siitä syystä olen pyrkinyt järjestämään perinnekäsityö -

kursseja myös naapurikunnissa. ”

Välittömästi kirjan julkaisemisen jälkeen Kaisa Haapakoski piti Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa luennon ja kurssin fransujen solmimisesta sekä vuonna 2022 Suomen Pitsinnyplääjät- yhdistyksen vuosikokouksessa Ylivieskassa.

Muitakin pyyntöjä kurssien pitämisestä Kaisa Haapakoskelle on tullut.

”Aikataulullisista syistä aina ei ole ollut mahdollista vastata myönteisesti.”

LUOKANOPETTAJANA ELÄMÄNTYÖNSÄ tehnyt haastateltava on yhdeksänlapsi -

”Kaisa Haapakosken kirja Solmimme fransuja julkaistiin vuonna 1976, toinen painos otettiin 1982 ja kolmas 1988.

sesta perheestä, jossa on ollut seitsemän tyttöä ja kaksi poikaa. Toinen pojista kuoli kaksivuotiaana. Seitsemästä sisaresta kolme on toiminut luokanopettajina, neljäs aineenopettajana, viides sairaanhoitajana ja kaksi maatilojen emäntinä.

”Äitini, Aino Ängeslevä , oli omaa sukuaan Päivärinta ja kotoisin Raudaskylän Marjapudosta. Hän oli monipuolinen käsityöosaaja ja -harrastaja. Äitini jaksoi opettaa ja kannustaa myös meitä tyttäriä käsitöiden tekemiseen. Erityisesti äitini ja myös isäni puoleisissa suvuissa on ollut paljon taitavia käsityöihmisiä, jopa käsityönopettajia.”

KAISA HAAPAKOSKI kertoo, että hän on saanut puolestaan opettaa fransutekniikan omalle äidilleen, yhdelle sisarelleen, veljensä vaimolle, tädille ja muutamalle serkulle. ”Kaikki he oppivat hyvin tämän taidon ja ovat solmineet kauniita fransuliinoja ja muita fransutekstiilejä koteihinsa sekä lahjaksi”, fansuasiantuntija Kaisa Haapakoski tietää.

Weteraanikonepäivien aikana lounas la-su klo 10-16

Palvelemme: ma-pe 6-21

AVOINNA WW-Wiikonloppuna

Torstai 17-23 | Perjantai 12-02

Lauantai 12-02 | Sunnuntai 15-21 Ravustajankatu 6, Oulainen

la 7-21 su 9-21

Ylivieskantie 87, Oulainen

Puh. (08) 470 421 www.nesteoulainen.fi

Uimahalli Lähde palvelee Wanhan Woiman päivien aikaan

Matti Kuoppala

OULAINEN

Wanhan Woiman päivien kävijöiltä, etenkin Rompetorin myyjien suunnalta, on toivottu pitkään, että Oulaisten Uimahalli Lähde pitäisi ovensa auki myös tapahtuman aikaan ennen kesäsulun alkamista. No tänä vuonna tähän toiveisiin vihdoin vastataan. Hyvinvointijohtaja Sanna Mäyrä kertoo, että tänä kesänä uimahallin sulkuaika on tavallista lyhyempi, koska sinne ei ole tulossa altaisiin tehtäviä remontteja. Sen sijaan taas ensi vuonna tilanne voi olla toinen, koska uimahalli tarvitsee jälleen huoltotoimenpiteitä.

55 000 vuosittaista kävijää on alueellisesti vertailtuna todella hyvä määrä. Jotakin Lähteen suosiosta kertoo se, että uimahallissa käy uijia paljon myös ympäryskunnista, niin koulujen lapsiryhmiä kuin aikuisiakin.

” Syys-, talvi- ja loma-aikoina meillä käy paljon asiakkaita uimassa kauempaakin. Hallilla pyörivät aamuisin koulu-uinnit, ja meidän Oulaisten kuutosluokkalaisten uimataitoprosentti onkin huikeat 94,4! Koulu-uintiin tullaan muiltakin paikkakunnilta”, iloitsee uinninvalvoja Laura Kivekäs Mikä sitten tekee Uimahal-

li Lähteestä niin houkuttelevan paikan? Sanna Mäyrän mukaan ykkösasia on uimahallin tarjoamat palvelut sekä ystävällinen henkilökunta. Laura Kivekkään mukaan he ovat saaneet hyvää palautetta myös koulu-uintien opetuksesta, vesijumppien ohjauksesta ja asiakaspalvelusta. Lähteen valikoimasta löytyy ohjattuja vesijumppia moneen makuun. On sekä matalan kynnyksen kevyitä jumppia, että sykettä nostattavaa ”hikijumppaa” työikäisille.

”Meidän uimahallissamme ammattitaitoiset liikunnanohjaajat ja muu henkilökunta kohtaavat jokaisen asiakkaan iloisesti tervehtien. Ja mikä maistuisikaan paremmin uinnin jälkeen kuin

kahvion herkut”, muistuttaa Laura Kivekäs.

Uimahalli Lähde on avoinna kuutena päivänä viikossa. Suurin kävijäryntäys uimahalliin tapahtuu heti ovien avauduttua kello 14. Myös iltapäivä viiden ja kuuden aikaan altaat ovat vilkkaassa käytössä. Kesäisin uimahallin toimintaan kuuluvat uimakoulut, jotka ovat suosittuja ja ryhmät täyttyvät nopeasti. Hauskanpito ja nauru valtaavatkin uimahallin tilat aina ennen yleisöuinteja.

Pe 4.7. uimahalli avoinna klo 13-21, sisälle pääsee klo 20 asti

La 5.7. uimahalli avoinna klo 11-21, sisälle pääsee klo 20 asti

Studebaker vm. 1930osa Oulaisten historiaa

OULAINEN

Saatujen tietojen mukaan

Studebaker Commander Six GJ Sedan on ollut aikoinaan useankin eri henkilön omistuksessa Oulaisissa. Veli Tirilä ja Antti Epäilys muistelivat, että 60-luvulla auto oli Oulaisten kunnan kirkonkylän kansalaiskoulun eli kansakoulun jatkoluokkien oppilaiden, niin sanottujen ’”jatkonpötkyjen” käytössä opetusautona. Velin isä Tapani (vpi) toimi tällöin koulun johtajaopettajana.

Ainakin Ahosen Eino ja Kumpulaisen Sulo toimivat remontti-, huolto- ja ajo-opettajina. Studebakerin vaatimaton talli sijaitsi nuorisoseurantalo Soihtulan ja nykyisen palloiluhallin välissä. Kalle Epäilys käytti aikanaan tätä Studebakeria taksiliikenteessä. Auto on 1970-luvulla kulkeutunut pois Oulaisista.

95-vuotias Studebaker on entisöitynä vuonna 1986 otetussa valokuvassa. KUVA: MAURI LESKELÄ / ANTTI EPÄILYKSEN ARKISTO

Tällä hetkellä auton omistaa Pentti Ihamäki Vähäkyröstä.

”Jatkonpötkyt” ajelivat opettajan opastuksella koulun kentällä. 60-luvulla henkilöauto ei vielä ollut joka talouden käyttöesine. Niinpä monet nykyiset yli seitsenkymp-

ROCK MACHINE CATHERINE 20-29 619,-

piset oulaistelaiset kansalaiskoulun käyneet ovat saaneet ajo-oppia juuri tällä Studebakerilla. Voisipa veistellä, että kun nykyään lukiot jopa houkuttelevat oppilaita ilmaisella autokoululla, on Oulaisissa oltu yli puoli vuosisataa aikaansa edellä.

ROCK MACHINE TORRENT 30-29

ROCK MACHINE TORRENT 50-29

(1049,-) (1049,-) (1249,-)

Ollatie 7 (kirpputorin kiinteistö) 86600 Haapavesi Puh. 0405502856

Uimahalli Lähde palvelee asiakkaitaan nyt myös Wanhan Woiman päivien aikaan. ARKISTOKUVA

Oulaisten Moottorikerho / Urheiluautoilijat on toiminut kunniakkaat 60 vuotta

Kaisa Hietala OULAINEN

Talkoovoimin ja omin varoin kaasuttaa eteenpäin merkkivuottaan viettävä Oulaisten

Moottorikerho / Urheiluautoilijat ry. Järjestyksessä 60. toimintavuosi on edennyt sähäkästi. Neljättä vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toimi-

va Kimmo Siltala kertoo, että seuran toimintaa on juhlavuonna tehty jo tutuksi radalla ja torilla.

”Juhlavuoden jokkiskilpailuissa meillä oli yli 200 kuskia. Useita kymmeniä oman seuran jäseniä kilpaili nuorten-, naisten- ja yleisessä luokassa.”

Puheenjohtaja Siltalan mu-

kaan seuran jäsenet antoivat juhla-ajoissa tilaa nuorille jokkikskuskeille, jotka puolestaan nostivat tuloksissa ansiokkaasti omaa kerhoaan esille. Oulaisten torilla moottorikerholaiset ja urheiluautoilijat esittelivät toukokuussa runsaalle yleisölle oman seuransa toimintaa ja jäsenten autoja kuskeineen.

Historiikistä poimintoja

Oulaistelaisen moottoriurheilun juuret ulottuvat sota-ajan jälkeisiin vuosiin. Tuolloin paikkakunnalla ei toiminut vielä omaa moottorikerhoa, vaan kilpailujen järjestelyvastuun kantoivat muiden muassa Oulaisten VPK ja Huima . Niiden jäsenistössä oli moottoripyöräilykärpäsen puraisemana palopäällikkö Georg Helin . Kilpaa ajettiinkin ensin moottoripyörillä. Ensimmäiset kilpailut olivat raviradalla vuonna 1949 6.päivä kesäkuuta. 50-luvulla pyöränsarvissa istuivat mm. Veikko Ranta-Eskola ja Reijo Takalo-Eskola. Myös ensimmäiset autokilpailut ajettiin 50-luvulla. Niistä kilpailuista jäi his-

toriaan muun muassa Kaarlo Epäilys. Huhtikuun 14. päivän vuonna 1965 Pyhäjokiseutu tietää kertoa, että Oulaisten Moottorikerho on perustettu valtavan alkuinnostuksen vallassa, lähes sadan jäsenen liittyessä toimintaan.

Oman moottorikerhon perustamisajatuksen takana olivat ensisijaisesti liikkeenharjoittaja Martti Rönkkö ja palopäällikkö Georg Helin . Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin autoilija Ilmari Alatalo ja varapuheenjohtajaksi palopäällikkö Helin. Sihteerin työt otti vastaan huoltoasemanhoitaja Niilo Aitto-oja . Hallitukseen kuuluivat Pertti Kare -

lehto, Reijo Putila, Yngve Hultqvist, Pentti Alanen ja Martti Rönkkö sekä rahastonhoitaja Veikko Soronen 70-luvulla Oulaisissa järjestettiin Pohjola-rallin pikataival, jossa kaasutteli muiden mukana rallilegenda Timo Mäkinen . Kisaan osallistui myös Oulaisten kerhon ensimmäinen puheenjohtaja Ilmari Alatalo. Oma jokkisrata valmistui vuonna 1981 Irvaan. Se oli lopullinen laukaus jokamiesluokan voittokululle Oulaisissa. Lajin harrastus lisääntyi vuosikymmenen loppua kohti niin, että kerhoon kuului parhaimmillaan liki puolensataa lisenssillistä jm-kuljettajaa.

SEURAAVAKSI JUHLIVA seura esittäytyy autojen ja kuljettajien kanssa Wanhan Woiman juhlakentällä heinäkuussa. Juhlavuoden tapahtuvat huipentuvat vielä Irvan radalla syksyllä ajettaviin jokkiskilpailuihin. Puheenjohtaja Siltala ennakoi, että niissä ajoissa on mukana yli 200 kuskia. Autoja kuskeineen Oulaisiin vetää hyväkuntoinen Irvan rata, joka on laajalti tunnettu kilpailevien autourheilijoiden keskuudessa.

”Meidän radallamme on hyvä profiili. Radan muoto ja kestävyys on erinomainen.”

Radan kunnosta huolehtii ensisijaisesti nelijäseninen rataporukka, jonka yksi jäsen Kimmo Siltala on. Hän huomauttaa, että rataporukkaan mahtuu myös lisää jäseniä, jos jollain on kiinnostusta seuratyöhön autoharrastuksen parissa.

Syksyn kilpailuja silmälläpitäen kerhon puitteissa on entisestään parannettu Irvan rataa ja yleisön puolta. Esimerkiksi radan kaarteeseen noussutta kalliota on konevoimin louhittu, joka jo yksittäisenä toimenpiteenä on varsin hintava työ. Kisayleisölle on rakennettu muun muassa uudet vessarakennukset ja invavessa.

neljättä vuotta

PUHEENJOHTAJANA KIMMO

Siltala kantaa huolta myös seuran tulevaisuudesta toivoen, että kilpa-autoilu ja vapaaehtoistyö kiinnostaisi edelleen uusia sukupolvia. Hän on itse osaltaan pitänyt siitä hyvää huolta, sillä Kimmo Siltalan tytär ja poika ajavat myös kilpaa, tytär naistensarjassa ja poika nuorten. Puheenjohtaja Siltala on puolestaan kilpaillut yleisessä luokassa vuosikausia. Perheen harrastuksen takuuksi talossa on valittavana kaikkiaan viisi autokilpailuihin sopivaa autoa. Oulaisten Moottorikerho /

Urheiluautoilijat ry:n puheenjohtaja Kimmo Siltala kertoo, että kenenkään ei nykyään tarvitse satsata seuran toimintaan omia varojaan, vaikka toimintaa ei rahoitakaan mikään ulkopuolinen tukija.

”Toiminta perustuu pelkästään kilpailutuloina ja jäsenmaksuina saataviin varoihin.”

Kimmo Siltala jatkaa, että seuran jäsenmäärä on 140 ja 150 jäsenen välillä. Tästä jäsenmäärästä löytyy monen alan osaajia ja kilpaa ajavia sekä talkoisiin osallistuvia jäseniä.

Haketuspalvelut

Haketuspalvelut

Haketuspalvelut

Haketus ▼ Kuljetus ▼ Puunkorjuu

Kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelut

Metsäkonepalvelut

Metsäkonepalvelut

Metsäkonepalvelut

p. 0400 154 409 ▼ 040 771 0105

p. 0400 154 409 / 040 771 0105

p. 0400 154 409 / 040 771 0105

p. 0400 154 409 / 040 771 0105

Kiinteistö- ja koneiden vuokraus

Ylivieskantie 188, 86300 OULAINEN Puh. 0500 684 464 aimo.ojala@kotinet.com

Teräksen myynti ja katkaisupalvelu, sekä polttoleikkeet. Meiltä myös Woikosken kaasut ja Hydroscandin letkut. Hitsaus- ja katkaisutarvikkeita. Teräsrakenteet CE-merkittyinä.

Lehtolantie 58, 92600 Pulkkila Avoinna ma-pe 8-16 044 7599 849/myynti www.terasmaja.fi

Rakennuksien pohjatyöt

Pelto- ja metsäojitukset

Oksanen +358405238265 miika.oksanen@pamitek.fi Kortteentie 18, 86300 Oulainen

Kimmo Siltala on toiminut juhlavuottaan viettävän Oulaisten Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana

Ennen oli kaikki paremmin?

Oulaisten Yrittäjät ry

PAIKALLISESTA OSAAMISESTA JA YHTEISTYÖSTÄ SYNTYI WATTI-JOUKO

Tätä tarunhohtoista väittämää ja joidenkin mukaan ihan totuutta olemme varmaan kaikki kuulleet monien sanovan. Kertojina ovat olleet isovanhemmat, vanhemmat ja monet tuttavat. Tarkemmin ajateltuna on tuo sanaparsi tullut kyllä itsekin sanottua, milloin vakavissaan ja toisinaan vain heittona keskusteluun. Taitaapa olla niin, että vähemmistössä ovat ne ihmiset, jotka eivät ole moiseen sortuneet.

TOTTA VAI ei, siitä voidaan olla montaakin mieltä. Aika menee eteenpäin, milloin hidastellen, mutta useimmiten juoksujalkaa. Taaksepäin katsottuna vuosia ja jopa vuosikymmeniä sitten piirtyneet muistot ja tapahtumat ovat milloin kuin eilistä ja joskus kaukaista usvaa. Mieleen ovat painuneet niin vasta -kuin myötämäetkin elämässä ja monet yksittäiset muistot sekä tapahtumat.

Tulisijamestareiden Esa Päivärinta ja Jukka Vanha käsissään teräspiipun hormijaksot. Kuva: Suomen Savupiipputeollisuus.

Yhdessä toimiminen ja paikallisen osaamisen hyödyntäminen lisää kokonaisvaltaisesti elinvoimaisuutta. Tämän ovat huomanneet Suomen Savupiipputeollisuuden ja Tulisijamestareiden toimitusjohtaja Esa Päivärinta sekä Oulapellin toimitusjohtaja Niko Koivukangas.

• Nostotyöt • Vaihtolavakuljetukset • Jätehuolto yms. kuljetukset

Mettalantie 5, 92150 Raahe. Toimisto:

Päivärinta marssi Koivukankaan puheille pari vuotta sitten, sillä hänellä oli mielessään tuotekehitysidea: Useille kattomateriaaleille sopiva piipunpellityssarja.

- Me valmistamme tulisijoja ”tulitikut käteen” -periaatteella ja me tarvitsimme kustannustehokkaan ja hyvän pellityssarjan, joka mielellään valmistettaisiin omalla kylällä, jotta välttäisimme ylimääräisiä logistisia kustannuksia, Päivärinta sanoo. Koivukangas kertoo, että vaikka Oulapelti työskentelee ensisijaisesti ilmastointiurakointien parissa, niin myös peltitöitä tehdään ja

jossa tiiviinä osana oli pit käaikainen peltiseppämme Jouko Pirnes. Uusi tuote nimettiinkin hänen mukaansa Watti-Joukoksi, Koivukangas kertoo.

NYT ALKAA olla käsillä se aika, kun tätä otsikon väittämää ennen oli kaikki paremmin, voi tulla ihan paikan päälle tarkastelemaan. Suomen maassa kesä on tulvillaan monenlaisia tapahtumia, ja niistä monet liittyvät tavalla tai toisella entisaikaan. Yksi nimitys niillä on perinnetapahtuma, joissa esitellään entisaikojen koneita ja laitteita. Vanha rakennuskanta ja erilaiset työnäytökset sekä työtavat ovat myöskin tärkeässä roolissa. Osa tapahtumista käsittelee vain tiettyä aihetta ja monissa on laaja-alaisempi tarjonta tai jopa vaihtuvat teemat.

Teräksinen piipunpellityssarja sopii muunneltavuutensa ja valikoiman ansiosta monenlaisiin kattoihin - materiaalista, väristä ja kaltevuudesta riippumatta.

- Olemme asentaneet tulisijoja piippuineen niin paljon, että meillä on hyvin tietoa yleisistä ongelmakohdista. Tähän kun yhdistettiin Oulapellin peltiseppien ammattitaito, niin saatiin tehtyä jotain hedelmällistä, Päivärinta kertoo ja jatkaa:

Konehuolto Hautala Ky

Ouluntie 637 Oulainen p. 044-309 5659

- Siitä kun tulimme vuonna 2019 piipputehtaan pääomistajiksi sen liikevaihto on kuusinkertaistunut. Pellityssarjoja tarvitaan siis jo

• Kalliomursketta

• Maa-ainestoimitukset

• Rakennusten pohja- ja pihatyöt

Meillä on tarjolla erinomaisia vuokra-asuntoja rivi- ja kerrostaloissa. Helppoa asumista ja asuntoihin ovat myös lemmikkieläimet tervetulleita.

• Maasuodatuskentät

• Tiekunnostukset

Oulapellin valmistama poistoilmakammio toimitetaan Oulaisiin nousevalle Ledenin hallille. Kammion vieressä Jouko Pirnes ja Aate Vähäsöyrinki.

useita kasvavissa määrin. Koivukangas toteaa, että Oulapelti ylläpitää varastoa tiloissaan, jotta Tulisijamestareiden ja Savupiipputehtaan toimitukset eivät viivästyisi tuotepulan vuoksi:

Oulapelti on erikoistunut vaativiin kohteisiin

Watti-Jouko piipunpellityssarja asennettuna. Kuva: Suomen Savupiipputeollisuus.

USKOISIN, ETTÄ tämän vuoden Wanhan Woiman päivillä on jokaiselle jotakin nähtävää ja koettavaa.

- Tämä on ollut meille oikein sopiva sivuvirta. Aina kun ilmastointitöissämme on hiljaisempaa, voimme tehdä pellityssarjoja varastoon, sillä tiedämme, että niille on kuitenkin kysyntää.

Löytyykö sieltä se ensimmäinen ja juuri samanlainen auto, jolla ajeltiin juuri kortin saaneena ja vähän ennenkin? Vai onko siellä se samanlainen traktori, jolla naapurin

Koivukangas on hyvillään, että yhteistyö on ollut antoisaa ja sen myötä yrityksien henkilökunta ja heidän tarpeensa ovat tulleet tutuiksi puolin ja toisin.

Päivärinta kertoo, että hänestä tuntui luonnolliselta mennä kyselemään omalta kylältä yhteistyökumppania:

isäntä kulki hakkuutyömailla ja maksoi tupansa sekä elätti perheensä? Jos ei muuta, niin rompetorilla saattaa olla juuri samanlainen mopon raato, jollainen itselläkin oli, silloin ennen.

KAIRANMAAN KAIVUU OY

Riihitie 14, 92620 Piippola

- Varsinkin pienen paikkakunnan yrityksien pitää tehdä yhteistyötä, jotta pär-

Oulapelti Oy on toiminut vuodesta 1981 lähtien ja työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä yrittäjineen. Jouluna 2011 yrityksen neljä työntekijää ostivat toiminnan. Yhden osakkaan jäädessä pois 2020 yrityksessä jatkavat omistajina Niko Koivukankaan lisäksi Petri Karihtala ja Mervi Tuulaniemi.

Tapio Hammar 0400 281 919

kairanmaan.kaivuu@hotmail.com Kaivinkonetyöt tela-alusteisella koneella.

Toni Ukonmäki

titöistämme on julkisella puolella vaativissa kohteissa, ja olemme saavuttaneet arvostetun aseman vesilaitoksien ilmastointitöiden parissa. Niitä onkin tehty ympäri Suomea, Koivukangas kertoo. Tällä hetkellä työn alla on mm. uuden Ledenin hallin ilmastointitöiden teko, Oulaisten jäteveden- puhdistamon ilmanvaihtoprojekti sekä Kaustisella Keva-asuntola.

Tulisijaratkaisuita koko Suomeen

Yritys tekee suunnitelmien mukaiset ilmastointi- ja rakennuspeltityöt vankalla ammattitaidolla, jossa yhdistyvät koulutuksen ja kokemuksen tuoma tieto, perinteinen kädentaito ja tarkkuutta vaativa käytännön soveltamiskyky.

Pohjanmaan Kone ja Polttopuu Matti Peltoniemi

- Suurin osa ilmastoin-

- Viemärikaivojen tyhjennykset

- Putkistojen avaukset

Tulisijamestarit Oy perustettiin 2012 veljesten Esa ja Rauli Päivärinnan toimesta. Vajaa vuotta myöhemmin Marko Sorvari tuli myös osakkaaksi yhtiöön. Yksilöllisesti muuratut takat, uunit, hellat ja leivinuunit suunnitellaan yhdessä asi-

Koneita hyvin saatavilla kesän töihin!

Koneet myy meiltä

Mika Siermala

akkaan kanssa. Esa Päivärinta on myös Suomen Savupiipputeollisuuden toimitusjohtaja, ja he valmistavat Watti-merkkisiä piippupaketteja rakennusliikkeille, jälleenmyyjille ja yksittäisille asiakkaille, joita on nettikaupan ansiosta ympäri Suomen. - Piipputehtaan toiminta on nyt hyvässä kasvussa ja kukaan muu Suomessa ei valmista piippuharkkoja, joten olemme alalla pioneereja. Vaikka yleisesti puhutaan, että nyt rakennusalalla on hiljaista, niin piipputehtaalla on mukava hulina. Alkuvuonna meillä myynnissä aloitti Jukka Vanha, joka on kiertänyt Suomea ja se myös osaltaan syy kasvuun. Aika näyttää laajennetaanko toimintaa ja alammeko valmistaa jotain muutakin rakennusteollisuuden tar peisiin.

Aukipitolaite

KATSO VAPAAT ASUNNOT: www.oulaistenamiraali.fi tai oikotie.fi Tee asuntohakemus kätevästi sähköisesti nettisivuiltamme.

• Puustonraivaustyöt energiakouralla

- Maanrakennustyöt

- Teiden ja pihojen kesä- ja talvikunnossapidot

Puh. 044 799 7376

Koneurakointi Leo Lomu Oy

Oulaistentie 1498 Ilveskorpi puh. 0400 - 585 188

Oulaisten Amiraali Oy, c/o OP Koti Pohjanmaa Oy Keskuskatu 7, 86300 Oulainen Puh. 010 257 1701

- Traktorityöt

0400 522 602/Teemu Suvanto

RASKAAN KALUSTON

Ojan Rauta Oy Ylivieska Ruutihaantie 5

Lehti-, pari-, taitto-, liuku-, erikoisovet ja ikkunat. Maatalouteen kuumasinkittynä vuodesta 1969

Neckar Jagst 770 vuodelta 1964.

Pikkutankkinen Honda Monkey vuosimallia 1970.

Nuffield 460 vuodelta 1962 valmiina metsätöihin.

Kyösti Aitto-oja:

”Vähän

pöljä kai sitä pitää ihmisen olla, ku

tämmösiä harrastaa”

Satu Kangas-Viljamäki NIVALA

Volvo N 88 vm. 73 jyrähtää kuuliaisesti käyntiin, kun Kyösti Aitto-oja kääntää virta-avainta ja antaa koneelle hieman kaasua.

Moottori käy tasaisesti ja murahtaa mukavasti auton lähtiessä liikkeelle. Turvavöitä ei ole, istummehan museorekisteröidyssä autossa.

Olemme koeajolla ja ajamme kierroksen Nivalan keskustassa.

“Vanha rouva” taipuu hyvin liikenneympyräänkin, vaikka vänkärin paikalta katsottuna en ymmärrä miten Kyösti pystyy hahmottamaan autonsa ulottuvuudet ja ohjastamaan sen niin tarkasti eteenpäin ahtaissakin paikoissa”.

Penkissä on jousitus, minkä vuoksi sekä kuljettaja että vänkäri hytkyvät puolelta toiselle matkan edetessä. Tämän auton kyydissä ei voi murjottaa, sen persoonallisuus vetää suun hymyyn kovimmaltakin kyytiläiseltä.

Volvon kojelauta on aikansa lapsi, se näyttää samalla sekä yksinkertaiselta että monimutkaiselta monine vipuineen ja nippeleineen. Samaa luokkaa on vaihdekeppikin. Siitäkin löytyy enemmän vaihteita kuin tavallisesta kepistä - peräti 10, kun vipuja osaa mallailla oikeisiin asentoihin.

AITTO-OJA KERTOO Volvon ostamisen olleen eräänlainen päähänpisto. Haave se toki oli ollut pitkään, mutta ostopäätös oli syntynyt mahdollisuuden tultua yhtäkkiä nenän eteen.

” Volvo löytyi Tukholmasta ja se kuului aiemmin Ruotsin armeijalle.

Edessä kaksi vuoden 1962 ”nuhuvia” eli Nuffieldia. Taaimmaisena rivissä Vuoden 1958 Valmet.

ku-Tampere-väli ajettiin melkein arvaamalla”.

KOTONA NIVALASSA Aitto-oja purki Volvon lähes kokonaan ja kunnosti sen pieteetillä osa kerrallaan.

”Pojat oli isona apuna jo tätä tehdessä”.

“Pojilla” Kyösti tarkoittaa Ilkka, Heikki ja Mikko Aitto-ojaa, jotka ovat myös jatkaneet Kyöstin yritystä, LVI AItto-oja Oy:tä vuodesta 2015 alkaen.

he, siitä kyllä kuulee. Hyvin tehdystä työstä tulee luonnollisesti myös kiitosta”.

AITTO-OJA ON kiertänyt Volvollaan eri tapahtumia paljon.

”Tänä kesänä käymme ainakin Mikkelissä, Veteraanikuorma-autoseuran kesäkeikalla, Oulaisissa ja luultavasti myös Powerparkin Power Truck Showssa”.

Aitto-ojan rakkaus rekkoihin syttyi jo nuorena miehenä 1960- ja 70-luvun taitteessa, jolloin hän ajoi jonkin aikaa tukkeja kuorma-autolla.

”Siitä lähtien mielessä oli ollut haave omasta kuorma-autosta. Kävin autonasentaja-koulunkin Makolassa, mutta en lopulta työllistynyt sille alalle koskaan. Se on ollut harrastukseni”.

Volvon lisäksi Aitto-ojan pihassa komeilee Prince Skyline PMC A 150. Auto, joka on Aitto-ojan mukaan läheistä sukua Datsunille.

Aitto-ojalla on sukulaisia Ruotsissa ja heti ensimmäisellä kyläreissulla matkaan tarttui myös kuorma-auto.

Volvo löytyi Tukholmasta ja se kuului aiemmin Ruotsin armeijalle.

”Toin sen Ruotsista kotiin

ajamalla. Lähdimme Tukholmasta laivalla ja kun saavuimme Turkuun, ilta oli jo pitkällä. Elettiin pääsiäisen aikaa”, Aitto-oja muistelee.

”Meillä oli yöpaikka tiedossa Tampereella ja kun lähdimme ajamaan kohti Tamperet-

OSTETAAN

* Kovapaalain

* Hytillinen leikkuupuimuri

* Muita käytettyjä maatalouskoneita p. 040 566 9472

ta, kävi ilmi, ettei autossa ollut juurikaan toimivia ajovaloja. Näissä Volvoissa on muutenkin huonot valot ja silloin sen umpiot olivat aika lailla ruosteessa. Se oli kamala pätkä, mutta niin me vain tultiin ja auto kesti. Kyllähän Tur-

• Harjaukset keräävällä harjalla

• Pihojen ja katujen pesu traktorilla

• Kaivinkonetyöt sekä maansiirto

• Lavettikuljetukset

• Maa-ainestoimitukset

• Teiden ja pihojen kunnossapidot

• Likakaivojen tyhjennys

• Kiinteistönhuolto

• Kiinteistöjen salaojien huuhtelu koneurakointiollila@gmail.com. Oulainen Jarkko: 040 539 6247 | Jarno: 040 705 9244

”Koko urakan ajan pyrimme tekemään Volvosta niin alkuperäinen kuin suinkin mahdollista. Kun auto on näytillä eri tapahtumissa, alan harrastajat kiinnittävät erityistä huomiota työn laatuun ja jos vehkeestä löytyy pienikin vir-

”Tämä on poikien auto. Se on vuosimallia ‘66”. Lisäksi pihassa komeilee viisi traktoria: vuoden ‘48 Ford, vuoden ‘57 Zetor sekä kaksi “nuhuvia”, eli Nuffieldiä. Kumpikin ovat vuodelta 1962. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä jonossa on vuoden ‘58 Valmet. ”Tämän enempää en aio koneita hankkia, jos meinaan emännän pitää. Hänen mielestään voisin myydä kaikki pois, sillä hautaanhan näitä ei saa mukaan. Vähän pöljä kai sitä pitää ihmisen olla, kun tämmöistä harrastaa. Mulla tämä hinku alkaa jo hiipua, mutta pojat alkavat olla yhtä hulluja kuin minä aikoinaan”, Aitto-oja huokaa.

• Haketus- ja kuljetuspalvelu

• Puunmurskaus • Pellonraivaus

• Peltojen tasaus tasausruuvilla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu

• Sorateiden kesäkunnostus FMG-lanalla

KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY

Sievi. p. 0500 193 042

Kyösti Aitto-oja ja Volvo. Lavalla on Wickströmin maamoottori painona.

Volvo kuin perheenjäsen

Satu Kangas-Viljamäki HAAPAJÄRVI

On vuosi 1970. Viisivuotias

Tuomo ja hänen veljensä Jukka istuvat isänsä puutavara-auton kyydillä ja matkaavat kohti Kokkolaa. On pimeää, onhan joulukuu. Matka on pitkä, Haapavedeltä Kokkolaan ja takaisin, mutta se ei veljeksiä haittaa. Tänään on jännittävä päivä.

Siltalan perheen miehet ovat lähteneet hakemaan isän uutta kuorma-autoa, mallia Volvo NB 86. Kaupat on jo tehty. Isä vaihtaa puutavara-auton sora-autoon, sillä maansiirtopuolella on enemmän töitä.

”Tuota enempää en muista, paitsi sen, että Haapaveden Kirkkosillalle tullessa minua jännitti, miten me mahdutaan ajamaan siitä”, Tuomo muistelee 55 vuotta myöhemmin.

”Kirkkosilta oli ennen sellainen matala rautasilta”, Siltala täsmentää.

PALJON ON TAPAHTUNUT Siltalan perheelle ja silloin Kokkolasta haetulle Volvolle tuon joulukuisen päivän jälkeen. Perheen isä menehtyi sairaskohtaukseen seuraavana vappuna, minkä jälkeen yritys jatkoi toimintaansa perheen äidin luotsaamana.

”Meitä lapsia on viisi, ja jokainen meistä on työskennel-

lyt Volvon kanssa aikanaan. Lopulta se myytiin pois, kunnes saimme hankittua sen takaisin suvulle vuonna 2000. Se oli todella huonossa kunnossa, mutta siihen liittyy niin paljon muistoja isästä ja kotoa ylipäätään”.

VOLVON ENTISÖINTI aloitettiin vuonna 2015, kuntoon saattaminen vei viisi vuotta.

”Haastavinta urakassa oli alkuun pääsy. Auto oli niin huonossa kunnossa, että alussa urakka tuntui loputtomalta suolta. Tuntui ettei tiedä mistä aloittaisi, mutta kyllä se siitä sitten alkoi suttaantua. En tehnyt sitä urakalla, vaan ai-

na silloin kun sille oli aikaa. Ressiä en ottanut asiasta missään vaiheessa, vaikka nyt sanonkin, etten olisi tällaiseen hulluuteen muutoin ryhtynyt, mutta kun kyseessä oli perhekalleus. Myös velipojat ja omat pojat ovat olleet kunnostuksessa mukana. Kaikkiaan projektiin on osallistunut 26 eri henkilöä ja 21 eri yritystä”, Siltala kertoo.

Urakan hauskin hetki koitti, kun Siltala pääsi ajamaan Volvon ensimmäistä kertaa Haapavedelle, kotitalon pihaan.

”Lavaa ei vielä silloin ollut, mutta kotitalon pihaan peruuttaminen oli hieno hetki”.

Jotain kertoo varmasti se -

kin, että Veteraanikuorma-autoseura luovutti Siltalalle Parhaasta entisöinnistä Mutteri-palkinnon vuonna 2020.

”SE EI TULLUT vain työn laadusta, vaan myös auton tari-

”Haastavinta urakassa oli alkuun pääsy. Auto oli niin huonossa kunnossa, että alussa urakka tuntui loputtomalta suolta.

nan dokumentaatiosta ja siitä, että kaikki auton alkuperäiset paperit ovat tallessa”.

Volvon myötä Siltala innostui koneiden entisöimisestä ihan huolella.

”Lapset olivat jo aikuisia ja minulla sen myötä liiallista vapaa-aikaa”, Tuomo kertoo nauraen ja jatkaa:

”Totta puhuen, kyllä sitä autoilijana sai rapata niin paljon jo työaikana, ettei se ole vapaa-ajalla paljoa kiinnostanut. Nyt työskentelen Komella”, Haapajärvellä.

”Meillä on hyvä tiimi; appi-ukko, poika ja minä”.

Tätä lausetta todistaa useampikin kohde, kuten apen, Mikko Saarnion omistamat Mercedes Benz D 180 alias “ponttoonimersu” vm. 1961 ja kaivinkone, James 82 D vm 1986.

”Appi osti Mersun jostain Seinäjoelta noin 30 vuotta sitten, minkä jälkeen se odotti ladossa uutta tulemista yli 20 vuotta. James tarttui mukaan jostain huutokaupasta 3 vuotta sitten”.

”Se ei ole vielä ihan valmis ja sitä käytetään myös jonkin verran maatilan töissä. Sen sisustat on vielä laitettava ja se on maalattava uudelleen”.

POIKA, VILLE SILTALA on ollut mukana kaikissa projekteissa ja on kunnostanut myös vuo-

den 1998 Volvon, mutta se ei ole vielä museorekisterissä.

”Muutama vuosi sitten käytin yhden talven sukuni ”massikan” MF 265 vm. 1981 kunnostukseen, sekin oli mielenkiintoinen projekti”, Siltala kertoo.

Nyt työn alla on nosturiauto ”alias metsäelefantti” vm 1961.

”Minun ei ollut tarkoitus aloittaa mitään uutta projektia, mutta kun tämä osui kohdalle, se oli vain pakko saada. Se on samanlainen nosturiauto, millainen isälläni oli aikoinaan 60-luvulla eli Mercedes Benz LA 322 4x4. Käymme se läpi samalla tavalla kuin Volvon, ei ressiä, työ jatkuu aina kun inspiraatio iskee”.

SILTALALLA ON tapana käydä Volvollaan erilaisissa veteraaniautojen tapahtumissa.

”On mukava tavata saman “taudin” runtelemia ihmisiä. Vanhoissa autoissa ja koneissa on paljon nähtävää ja minusta on mukavaa, kun ihmiset tulevat juttelemaan autoista. Etenkin ne vanhat miehet, jotka ovat olleet samoilla savotoilla volvonkaltaisten autojen kanssa”.

”Viime kesänä ajoimme Haapajärveltä, Komen pihalta Kalajoelle yli 200 veteraaniauton letkassa. Se oli hieno reissu.”

Tuomo Siltala istuu tutulla paikalla: ”Auton värit jäivät mieleeni hyvin vahvasti jo pikkupoikana”.

Kuin perhepotretti: Oikealta vuoden 1998 Volvo, vuoden 1970 Volvo, vuoden 1961 ”ponttoonimersu” sekä vuoden 1986 James.

Ykköshallin seinä sai uutta väriä maalaustalkoissa

Sara Penttilä OULAINEN

Lauantaina 7.6 järjestettiin pop up –maalaustalkoot Oulaisten perinnekeskuksen alueella. Kuka tahansa halukas nuorempi tai vanhempi sai tulla talkoilemaan ja maalaamaan oman maun mukaan joko lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Tapahtuman tarkoituksena oli saada ihmisiä innostumaan ja osallistumaan tällaiseen talkootapahtumaan, jossa korostuu yhteisöllisyys ja auttamisen halukkuus.

Projektipäällikkö Anna-Mari Laulumaan mukaan pop up -maalaustalkoon idea tuli Kulttuuriperintö-hankkeen tavoitteesta löytää erilaisia tapoja talkoolaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön. Maalaustalkoissa voi käydä vain hetkellisesti piipahtamassa ja maalamassa sekä nauttimassa samalla vähän kahvista, makkarasta ja leppoisasta seurasta. Anna-Mari Laulumaa mainitsi myös, että suuren hallin seinän maalaamisesta on jotakin meditatiivista ja rentouttavaa. Ison pinnan kanssa ei tarvitse ottaa stressiä, maalata voi monella tyylillä ja jokainen pystyy osallistumaan ilman huolia. Kokonaisuudessaan tapahtuma oli hankkeen kannalta kokeilua siitä, olisiko se mukava tapa toteuttaa vapaaehtoistyötä ja siihen osallistumista ilman suurta kynnystä osallistumisen ja panostuksen määrästä.

”Oli kivaa, että paikalla oli myös lapsia”, iloitsi Anna-Mari Laulumaa.

Lauantaina 7.6 järjestettiin pop up –maalaustalkoot Oulaisten perinnekeskuksen alueella. Kuka tahansa halukas nuorempi tai vanhempi sai tulla talkoilemaan ja maalaamaan oman maun mukaan joko lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa.

Täyden palvelun talo

Vuodesta 2003 toiminut metsäpalveluyritys, joka tarjoaa kaikki metsäalan palvelut yhdeltä toimijalta!

Ota yhteyttä:

Pop up –maalaustalkoot järjestetään mahdollisesti toisenkin kerran.

TAPAHTUMA ON osa Haapavesi Folkin ja Wanhan Woiman yhteiskehittämishanketta, jossa etsitään erilaisia yhteistyön muotoja ja uusia tapoja aktivoida talkoolaisia. Laulumaan mukaan talkoolaisuus on yksi osa hankkeesta, jossa tehdään kulttuuriperintöön liittyvän tapahtumatuotannon kehittämistä yli kuntarajojen. Maalaustalkoot oli “yksi pieni, mutta tärkeä roiskaus” kolmivuotisessa hankkeessa. Vaikka sää ei ollut mikään toivottu ja päivän aikana oli monia pieniä sadekuuroja, kävi paikalla noin parikymmentä ihmistä maalaamassa hallin seiniä. Ykköshallin pääty- ja toinen sivuseinä saatiin maalattua lähes kokonaan. Työtä pystyttiin tekemään, koska sade ripsi lempeästi suoraan alaspäin, eikä kastellut seiniä. Maalaamisen lomassa juteltiin monenlaista

ja sade rytmitti päivää luoden luontevat tauot. Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja vitsailikin, että tauolle ei mennä ennen kuin sataa taas kunnolla. Pop up –maalaustalkoot järjestetään mahdollisesti toisenkin kerran. Ehkäpä silloin talkoot osuvat hieman aurinkoisemmalle päivälle ja vieläkin useampi tulee piipahtamaan paikalla. Jatkossa talkoopäivistä tiedotetaan Wanhan Woiman omilla kanavilla. Maalaamista perinnekeskuksen seinäpinnoissa kyllä riittää. Anna-Mari Laulumaa totesi vielä lopuksi, että hän toivoo ihmisten varjelevan perinnekeskusta ja sen historiaa omalla pienelläkin panostuksellaan, kuten maalaustalkoihin osallistumisella, ja pitämällä huolta tästä Oulaisten “kruununjalokivestä”.

Pääasiallinen toimialue:

Seuraa meitä:

Noora Impola 040 573 0350

Aki Kiviniemi 040 578 6760

Asko Mäkelä

Oulaistenkatu 50 C 1, 86300 OULAINEN www.msh.fi etunimi.sukunimi@msh.fi

KUVAT: TUULA AITTO-OJA

Wanhan Woiman toukokuun kerhoretki suuntautui Vuolijoelle Riihipihan museokylään. Kuvan tervavene tynnyreineen kertoo Kainuun vahvasta tervaperinteestä.

Oulaisten yläkoulun kaikki ysiluokkalaiset vierailivat toukokuussa. Perinneaitojen rakentamista opeteltiin Pääkön Raimon johdolla. Seppä-Matin pajan katon uudistustyö.

Amerikan autot ja Wanha Woima kiinnostavat

Risto Parttimaa VIHANTI

54-vuotias Marko ”Matako” Kotila on metallialan yrittäjä Lumimetsästä.

”Olen yrittäjä ja perheeseeni kuuluvat avovaimo Marja sekä tytär ja poika. Lapset asuvat jo omillaan ja me asumme kahdestaan kotipaikallani Lumimetsän Kuusiniemessä”.

Päätyötään yrittäjänä Marko on toiminut noin kuusi vuotta ja sitä ennen sivutoimiesti muun työn ohella 25 vuotta.

”Olin aluksi elintarvike- ja metalliteollisuuden palveluksessa. Tänään tavallinen arkeni koostuu autojen, traktoreiden ja pienkoneiden huoltamisesta ja niiden korjaamista. Luonnollinen osa sitä on myös varaosien hankkiminen”, mies kertoo.

Tämän ammatin suola on mukavat asiakkaat sekä haastavat että vaihtelevat työt.

”Tosi mukavaa on touhuta tällä seudulla, kun on tutut ihmiset ympärillä. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat minulle oleellisen tärkeä osa arkeani. Työpäivälle tulee pituutta aamukahdeksasta iltayhdeksään”, laskeskelee Marko.

ISON HAASTEEN tässä työssä asettaa se, että autot ja ko-

Dodge Challender R/T 1970, V8, 6,4 l, 335 HV, automaatti + alkuperäinen värisävy. Marko osti auton Suomessa 28 vuotta sitten. Se on ollut ajokunnossa koko ajan lukuun ottamatta paria vuotta, jolloin koko auto oli vain ”muttereina”. Se käytiin silloin kokonaan läpi. Autoon on kertynyt omana ajona noin 50 000 kilometriä sisältäen usean vuoden ajalta perheen lomamatkoja + runsaasti hääajoja. Tämä on Markon mukaan Se Helmi, koska siihen on kulutettu eniten työaikaa ja rahaa.

nekalusto uudistuu jatkuvasti. Koko ajan pitäisi pysytellä niin sanotusti ajan hermolla.

”Samalla on yhä enemmän eli koko ajan sähköistä vianetsintää. Suuri toiveeni liittyen omaan elämääni on, kunhan vain saisi pysyä terveenä”, aprikoi Marko.

HAUSKA MUISTO, joka jäi mieleen.

”Noh, kerran mentiin pojan kanssa korjaamaan asiakkaan kotiin ruohonleikkuria ja lopputulema oli, että leikkuri korjattiin ja asiak-

kaan perunamaakin tuli vielä karhittua samalla reissulla. Se muisto säilyy”, nauraa ammattimies.

Koko aikuisiän autoharrastus ja autojen rakentelu on kiinnostanut kovasti Markoa. Myös osa sitä on erilaisten osien hankinta sekä yhteistoiminta alan muiden harrastajien kanssa.

”Voin sanoa rehellisesti, että mopoikäisestä alkaen nyrkit ovat olleet niin sanotusti rasvassa”, naurahtaa mies.

Marko on toiminut jäsenenä Kalajokilaakson USA Cars

Maatalousmuseo

Saran juhlavuosi

Tuula Aitto-oja OULAINEN

Suomen maatalousmuseo Sarka viettää kuluvana vuonna juhlavuottaan. Tasan 20 vuotta sitten Loimaalla sijaitseva valtakunnallinen maataloushistorian vastuumuseo avasi ovensa. Museo sai alkunsa vuonna 1973, kun paikallinen Loimaa-seura teki aloitteen Varsinais-Suomen maakun-

taliitolle maatalouskonemuseon perustamiseksi alueelleen. Vuosien työn ja monien eri vaiheiden jälkeen perustettiin vuonna 1992 Suomen maatalouskonemuseosäätiö, jonka nimi myöhemmin muutettiin Suomen maatalousmuseosäätiöksi, koska tallennustoiminta ja kokoelmat sisälsivät muutakin maatalouteen liittyvää esineistöä ja aineistoa kuin koneita.

”Marko on toiminut jäsenenä Kalajokilaakson USA Cars ry:ssä vuodesta 1997. Hän on kierrellyt alan tapahtumissa laajalti.

ry:ssä vuodesta 1997. Hän on kierrellyt alan tapahtumissa laajalti. Niissä on tullut nähtyä samalla muun muassa USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia ja Pohjoismaat.

”Kymmenkunta vuotta kävimme Usa Cars Kalajokilaakson toimesta järjestämässä Rautaa Rajalle tapahtumassa kiihdytysajajan ottotapahtuman Ivalon lentokentällä. Itse tapahtuma järjestetään yhä edelleen Saariselällä ja on varmaankin yksi pohjoisimmista harrasteautotapahtumista koko Suomessa”, toteaa Marko.

MARKO ON myös Wanhan Woiman hallituksen jäsen.

”Waltava talkootyöhenki ja perinnetyön ja koneiden säilytysyhdistys ovat minulle tärkeitä”.

Nuorempana Markon kaveripiirissä oli muutamia tosikovia Mopar-harrastajia(*). Aikoinaan V-8 Magazinen sivuilla ihailtiin juuri Dodgen Challengeria ja muita Moparin muskeliaikakauden tuotteita. Muotoilu ja yksityiskohdat puhuttelevat Markoa yhä edelleen.

* Mopar tarkoittaa Chrysler-yhtymän tuotteita, kuten Chrysler, De Soto, Dodge ja Plymouth-merkkejä.

Wanhan Woiman päivät ovat mahtava tapahtuma, jossa on hyvä tilaisuus nähdä ja kuulla alan ihmisiä, koneita ja työnäytöksiä.

”Tarinoita on mukava kuunnella. Ihmiset muistelevat entisaikojen työtapoja sekä muita koneisiin liittyviä juttuja”, lisää Marko. Mutta myös tehtäviä siellä kyllä riittää. ”Niitä siellä ovat lähinnä autokentän asioiden järjestely, linja-autokyydityksien järjestely ja parkkialueiden kunnossapito”, kertoo Marko lopuksi.

Vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöt teki investointipäätöksen maatalousmuseon rakennuksesta. Arkkitehti Sarlotta Narjuksen suunnitteleman museon avajaisia vietettiin 1.6.2005. Vuosien aikana museo on kasvanut kävijöiden suosimaksi kulttuurikohteeksi. Tällä hetkellä näyttelytiloja on kolmessa eri rakennuksessa ja sekä museon kävijämäärä että muukin toiminta on jatkuvassa kasvussa. Neljä vuotta sitten Sarka valittiin Vuoden museoksi Suomessa.

VALTAKUNNALLISEN ERIKOISMUSEON statuksen vuonna 2010 saanut Sarka on vakiinnuttanut toimialueekseen koko Suomen. Yksi näkyvä osoitus tästä on Saran ylläpitämä Museoraitti, joka on Suomen maatalousteemaisten museoiden verkosto. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 48 museota eri puolilta Suomea, mukana myös Wanhan Woiman perinnekeskuksen alue

Oulaisissa. Mukana on ammatillisesti hoidettuja museoita, kotiseutumuseoita, perinnetiloja ja erilaisia maatalouskonekokoelmia. Pohjois-Suomesta Museoraittiin kuuluvat tällä hetkellä Wanhan Woiman lisäksi Annalan kotiseutumuseo Pyhäjoella, Katvalan talonpoikaismuseo Nivalassa, Tervolan kotiseutumuseo, Turkansaaren ulkomuseo Oulussa sekä Rovaniemen kotiseutumuseo. Viimeksimainittu on kuluvan kesän 2025 Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohde. Wanhan Woiman perinne -

KUVA: SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA

keskus oli vastaavanlaisena kesäkohteena vuonna 2023. Vuotuisella kesäkohteen valinnalla Sarka haluaa tuoda esille maataloushistoriaan liittyviä kokoelmia, kohteita ja historiallisia ympäristöjä, sekä nostaa maataloushistorian harrastuneisuuden arvostusta Suomessa.

SUOMEN MAATALOUSMUSEO

Sarka sijaitsee Etelä-Suomessa Loimaalla, peltoaukeiden keskellä. Museon toimintaan pääsee kuitenkin tutustumaan myös DigiSaran kautta verkossa. Sieltä löytyvät mm. Tarina-

tiinu-blogit, Kuukauden esinekirjoitukset, erilaiset opetusmateriaalit ja linkit virtuaalinäyttelyihin. Suomen maatalousmuseo Saran museonjohtaja Lauri Viinikkala toteaa juhlavuoden merkeissä, että ”Sarka on 20 vuodessa lunastanut paikkansa Suomen museokentällä ja osoittanut, että maatalouden ja ruoantuotannon historia ovat erittäin merkityksellisiä teemoja myös nykyhetkessä.”

Tervetuloa tutustumaan

Oulaskankaan sairaalan historiaan vuodesta 1914 lähtien!

Museossa runsaasti myös entisen Visalan psykiatrisen sairaalan esineistöä.

Avoinna 2.-31.7.2025 ke-su klo 12–18

Vapaa pääsy!

Osoite: Oulaistenkatu 5, Oulaskankaan sairaalan pihapiirissä

ANTTI RAUTIOLA Kesän 2025 näyttelyvieras onoulaistelaislähtöinen Antti Rautiola (s. 1976). Öljyväreillä maalaamisen hän aloitti jo alle kymmenvuotiaana saatuaan isovanhemmiltaan lahjaksi maalaustarvikkeet. Maalausten aiheiksi Rautiola valitsee usein lapsiaiheita, maisemanäkymiä tai moderneja asetelmia. Antti luokittelee oman tyylisuuntansa realistiseksi impressionismiksi.

Kuvataidenäyttelyn avajaiset ti 1.7. klo 18-20

Näyttelyn tuottaa Oulaisten Kulttuurin Tuki ry. VAPAA PÄÄSY

Oulaistenkatu 5, Oulainen Oulaskankaan sairaalan pihapiirissä

32. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät 4.-6.7.2025 ”Työtä, taitoa ja tunnelmaa”

www.oulainen.fi/tapahtumakalenteri

Katso lisää: Oulaisten kaupunki & Kulttuuri Oulainen

Tapahtumasarja Oulaisissa joka Tapahtumasarja Oulaisissa joka kesämaanantai klo 18! kesämaanantai klo 18!

keskiviikkoisin klo 18

KoronaGallerian heinäkuun näyttely Jouko Korkiasaari: Mode Geist 9.7.-3.8.2025

Sairaalamuseon kesän taiteilijavieras

Antti Rautiola 2.-31.7.2025 Oulaistenkatu 5

Perinnekeskus Käpylän koulun kesänäyttely

Oulaistenkatu 32 86300 Oulainen oulainen.fi/koronagalleria

Lisätietoja

Lähde taidekierrokselle!

KoronaGalleria Sairaalamuseo Perinnekeskus

Kesänäyttelymme ovat avoinna heinäkuussa samaan aikaan ke-su klo 12-18

korona galleria &taidelainaamo KAIKKIIN TAPAHTUMIIN ONPÄÄSY!VAPAA

Kitte Klemettilä & Janne Laine

feat. Lari Aaltonen: Tunnelmakuvia Nepalista 11.-31.7.2025

Amiraalintie 161 Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Musiikkia ja moottoreita - kulttuuriperintöä ja tapahtumia kehitetään yhteiswoimin 2025-2027

Tämän vuoden alussa käynnistyi Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa kolmevuotinen hanke, viralliselta nimeltään Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna - woimaa yhteiskehittämisestä. Siinä kehitetään eteläisen Pohjois-Pohjanmaan suurimpia tapahtumia: Wanhan Woiman päiviä Oulaisissa ja Haapavesi Folkia. Hankkeessa osatoteuttajina ovat tapahtumia organisoivat pitkäikäiset yhdistykset. Rahoittajana on EU:n maaseuturahaston Älykkäät kylät – kokonaisuus. Hankkeen toimialue ylittää seutukunnan rajat ja se aktivoi paitsi Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän seutukuntaa myös Oulun Eteläistä aluetta tapahtumatuotantoon, tapahtumiin, kädentaitoihin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän osaamisen ja palveluiden saralla.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ TOIMII nivalalaislähtöinen Anna-Mari Laulumaa , jonka työhistoriasta löytyy erilaisia projekteja paikkakohtaisesta esityksestä tyhjentyneessä koulukotirakennuksessa aina Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian jalkauttamiseen.

” Meillä jokaisella on juuret, joiden varassa levitämme sii-

”Kulttuuri, taide, yhdistystoiminta ja tapahtumat eivät ole erillinen saarreke vaan merkittävä osa alueen elinvoimaa”, toteaa Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna – woimaa yhteiskehittämisestä -hankkeen projektipäällikkö Anna-Mari Laulumaa.

piämme. Molempia tarvitaan. Ison kolmevuotisen kulttuurihankkeen saaminen seutukunnalle samaan aikaan kun Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa on Euroopan kulttuuripääkaupunki nostaa kulttuuria, kulttuuriperintöä ja taidetta alueella todella vahvasti näkyville”, Laulumaa toteaa.

OMAN KOTISEUDUN juuret ja kulttuuriperintö ovat Laulumaalle tärkeitä ja arvokkaita.

”Pohjois-Pohjanmaan kun-

nilla on erityispiirteitä, paikallista historiaa ja kulttuuria. Se ihan oma ja omaleimainen on kiinnostavaa; Vöyrin murteella laulettu kappale Bara bada bastu soi nyt vähän joka puolella maailmaa. Hanke on omalta osaltaan aktivoimassa koko aluetta katsomaan omaa kulttuuriaan, tapahtumiaan ja havahtumaan sen merkitykseen. Samalla tarvitaan myös kehittämistä ja rohkeita askelia uuteen, jotta kulttuuri pysyy elävänä.”

HAAPAVESI FOLK ja Moottorikerho Wanha Woima ovat yli 30 vuotta toimineita organisaatioita, jotka pyörittävät yhteensä 30 000 kävijän tapahtumia Haapavedellä ja Oulaisissa liki 800 hengen talkoolais- ja vapaaehtoisporukan voimin.

”Suurta tapahtumaa voisi verrata luonnossa olevaan kasviin, joka tarvitsee juuret ja sopivat olosuhteet, jotta se voi nousta hetkeksi kukkimaan. Tapahtuma syntyy hyvin monien ihmisten energiasta ja ponnisteluista ja sen toteutumisessa on aina jotakin energisoivaa ja ihmeellistä. Tapahtuma todellakin syntyy”, kuvaa Laulumaa. Tapahtumaorganisaatioiden ja niihin liittyvän ekosysteemin vahvistaminen on

hankkeen suuri päämäärä.

” Kulttuuri, taide, yhdistystoiminta ja tapahtumat eivät ole erillinen saarreke vaan merkittävä osa alueen elinvoimaa. Toivon, että hankkeen kautta tämä laaja ekosysteemi vahvistuu, voimistuu ja laajenee yhä uusille alueille”, Laulumaa tiivistää.

HANKKEEN KONKREETTISIA tavoitteita on muun muassa uusien talkoolaisten innostaminen mukaan, koulutuk-

set ja laaja-alaisen yhteistyön kehittäminen. Ensimmäiset konkreettiset asiat toteutetaan jo kesäkuussa. Kahdentoista tunnin maalaustalkoisiin – tai nivalalaisittain kökkään Perinnekeskukselle Oulaisiin voi tulla mukaan lauantaina 7.6. Samalla kun maalaa itselleen passelin määrän, tarjotaan osallistujille kahvit ja makkarat. Lisäksi maalarit voivat osallistua päivän mittaan järjestettäviin pieniin tavara-arpajaisiin. Harvinaisia

Yhdessä kohti ikimuistoista juhlavuotta 2026

Ensi vuonna kulttuuri, taide ja monipuoliset tapahtumat valloittavat pohjoisen alueemme, kun Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä kumppanikuntien kanssa, joihin myös Oulainen kuuluu. Yhdessä 40 kunnan kanssa luomme kulttuuripääkaupunkivuoden, joka on täynnä maailmanluokan elämyksiä, mielenkiintoisia tapahtumia ja teoksia sekä uusia ideoita. Tavoitteena on, että kulttuuri elää ja hengittää meissä kaikissa.

LUVASSA ON 365 päivää Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaa kaupungeissa, kylissä ja luonnossa: tuhansia tapahtumia, joihin odotetaan yhteensä yli 2 miljoonaa kävijää! Meillä Oulaisissa toimii Oulainen2026-työryhmä, joka valmistelee kulttuuripääkaupunkivuotta ja innostaa ja kannustaa oulaistelaisia osallistumaan. Oulainen on tunnettu omaleimaisista ja perinteikkäistä tapahtumistaan, joissa korostuu yhteisöllisyys ja talkoohenki. Tapahtumia toteutetaan ja koetaan yhdes-

sä ilolla ja täydellä sydämellä. Yhteistyö ylittää kunta- ja valtionrajat ja yhdistää ihmisiä ja sukupolvia. Useat Oulaisten tutut ja perinteikkäät tapahtumat ovatkin osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa, mutta luvassa on myös täysin uusia tuttavuuksia. Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakalenteri julkaistaan 4. syyskuuta.

VUOSI 2026 jakautuu kolmeen teemalliseen ajanjaksoon. Alkuvuoden Rohkeasti reunalla -teema korostaa pohjoisia ilmiöitä, arktista kulttuuria ja avajaisjuhlia koko alueella. Oulaisissa vietetään yhteisiä kulttuuripääkaupunkivuoden

avajaisia naapurikaupunki Haapaveden kanssa laskiaistapahtuman merkeissä. Kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva KoronaGallerian näyttelyvuosi pitää sisällään 12 erilaista ja yllättävää taidenäyttelyä, joiden teemoissa korostuvat muun muassa elävä kulttuuriperintö sekä lastenja nuorisokulttuuri. Kevättalvella eurooppalaisen kulttuurin näyttämönä toimii talvinen Piipsjärvi, kun Piipsjärvi24h-tapahtumassa koetaan vuorokausi täynnä toimintaa, liikuntaa ja kulttuuria Piipsjärven jäällä ja ympäristössä.

KEVÄÄN JA kesän lisääntyvän valon myötä siirrytään

Villisti kaupunki -teemaan. Kaupungit ja kylät täyttyvät festivaaleista ja kyläjuhlista yhdistäen luontoa ja kaupunkikulttuuria. “Get together –Dance together” kokoaa Oulaisten ystävyyskunnat Leksandin Ruotsista, Lillehammerin Norjasta ja Hörsholmin Tanskasta tanssimaan yhdessä. Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten, Merijärven ja Pyhäjoen yhteisessä Soiva joki -tapahtumassa puolestaan seilataan koko joki Pyhäjärveltä merelle asti, ja matkalla esiintyy kansainvälisiä muusikoita ja taiteilijoita. Samalla vietetään Oulaisten uuden ja upean Väinölänrannan tapahtumapuiston avajaisjuhlia. Valmistuttuaan tapahtumapuisto tulee kattamaan noin 9000 m² viihtyisän, puistomaisen alueen Pyhäjoen rannalla Oulaisten keskustassa.

KESÄLLÄ 2026 Wanhan Woiman päivät kääntävät Euroopan valokeilan kohti Oulaista. Aikamatka suomalaiseen perinnekulttuuriin täytyy kokea vähintään kerran elämässä!

höyrykoneita pääsee huoltamaan ja korjaamaan Oulaisissa Perinnekeskuksella 13.–14.6. Höyrywelho Oy:n Juha-Pekka Viitasen johdolla. ”Höyrykoneosaaminen alkaa olla vain harvojen osaamista. On ihan mahtavaa, että perjantai on jo ylibuukattu ja lauantaikin täynnä. Mutta kyllä muutamalle höyrykoneista innostuneille löytyy lauantailta vielä paikka”, sanoo Laulumaa.

TAPAHTUMAT KIETOUTUVAT alueen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan. Moottoreiden kautta avautuu työn ja teknologian historia. Wanhan Woiman päivillä voi kulkea tunnistaen omaa henkilökohtaista historiaansa. Musiikin ja erityisesti kansanmusiikin kautta toteutuu ikiaikainen tarve ilmaista itseämme ja käsitellä elämän tapahtumia taiteen kautta. Olemme laulaneet ilosta, laulaneet lapselle nukuttaessa, laulaneet tehdessämme työtä. Ja laajemmin, musiikki tutkitusti kehittää aivojamme. Haapavesi Folkeilla lauletaan myös uusia lauluja, käsitellään tätä päivää ja tulevaisuutta. Näin näissä tapahtumissa kulkiessaan voi kokea kulttuuriperintöä eilen, tänään ja huomenna.

Tapahtuma vaalii ja välittää ainutlaatuista kulttuuriperintöämme ja esittelee entisaikojen perinteitä, taitoja ja työtapoja sekä vanhoja ajoneuvoja ja koneita – kuuluisaa rompetoria unohtamatta. Wanhan Woiman päivät on meille merkittävä tapahtuma, joka tuo kaupungin täyteen kesävieraita, vie meidät nostalgian pyörteisiin ja tekee Oulaista tunnetuksi. Kun entisaikojen tunnelman on kerran kokenut, tapahtumaan haluaa palata vuosi toisensa jälkeen. Tänne kannattaa suunnata koko perheellä!

SYKSYN JA loppuvuoden ohjelma rakentuu Vastakohtien voima -teemalle: valolle ja pimeydelle, taiteen ja teknologian vaikuttaville yhdistelmille sekä pohjoisen mystiikalle. Tapahtumissa koetaan muun muassa pohjoisen muodonmuutos kansainvälisen valotaiteen keskittymäksi vuoden pimeimpään aikaan. Valon kuukausi -tapahtumiin kuuluvat myös Oulaisten Musiikkiviikot, joiden 40-vuotisjuhlaa vietetään kulttuuripääkaupunkivuonna 2026!

KULJEMME KOHTI unohtumatonta kulttuuripääkaupunkivuotta, mutta ennen kaikkea pysyviä positiivisia vaikutuksia alueellemme. Kyseessä on usean vuoden matka, jota on valmisteltu yhteistyössä pitkään, ja joka huipentuu vuoteen 2026. Jo tänä kesänä kannattaakin suunnata tapahtumiin ja tutustumaan Oulu2026-alueeseen ja kutsua mukaan myös perhe, suku ja ystävät läheltä ja kaukaa. Näytetään yhdessä, että kulttuuri kuuluu kaikille ja kaikkialle! Tavoitteemme on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka ruokkii luovuutta ja uuden kehittämistä, yhdistää ihmisiä ja luo kohtaamisia.

Sydämellisesti tervetuloa mukaan kokemaan ikimuistoisia hetkiä ja kulkemaan yhdessä kohti juhlavuotta 2026!

Anna Ruotsalainen Oulaisten kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori Oulainen2026-työryhmän jäsen

Wanhan Woiman päivät ja Haapavesi Folk ovat Pohjois-Pohjanmaan suurimpia tapahtumia.

PITOPALVELU HONKAMAJA

Lähde mukaan - elämykset odottavat! Lähde mukaan - elämykset odottavat!

Turvetta ja timantteja 26 7 alk 99 €/henkilö

Kuopion kesätori ja Ikea 2 8 alk 39 €/henkilö

Tuhansien saarten

Ahvenanmaa 20 -22 8 alk 399 €/henkilö

Helvetinjärvi - luonnonvoimien

mestariteos 6 9 alk 129 €/henkilö

Baltian helmet - Pärnu & Riika 14 -20 9 alk 599 €/henkilö

08 4694 470 ryhmat@wiimax fi

Runsaasti lisää matkoja osoitteessa: wiimax.fi

Avoinna 3.6. - 9.8. tiistaista perjantaihin kello 11 - 17 lauantaisin kello 11 - 15

Monipuolinen käsityöläis- ja taidemyymälä. Kesäkahvilasta itse paistettuja makoisia vohveleita, jäätelöä, sekä makeita ja suolaisia herkkuja. Myllymarkkinat torstaina 31.7. kello 12 - 18. Kauppakatu 12 Ylivieska

Avoinna 25.6. - 10.8. keskiviikosta perjantaihin kello 11 - 17 lauantaista sunnuntaihin kello 11 - 15

Puuhkalantie 6 Ylivieska

Museokohteisiin vapaa pääsy. Kesäkahvila palvelee. Lampaat laiduntavat museoalueella kesän.

Puuhkalan kesälauantait

28.6., 12.7., 26.7. ja 9.8. kello 11 - 15

Tekemistä ja nähtävää koko perheelle. Työpajoja, vilttikirppistä, rakennusten esittelyä ja muuta!

Raahen Teatteri esittää Astrid Lindgrenin näytelmän

Ohjaus Sari Jaatinen

Näytökset 25.6.-19.7. Raahen Teatterin piha, Koulukatu 13, Raahe

Lippuvaraukset tekstarilla 044 324 0958 / myynti@raahenteatteri.fi

Ennakkoliput Tiketistä / Raahesalin lipunmyynnistä Ajantasainen lipputilanne: www.raahenteatteri.fi

“Tunnelmakuvia Nepalista”näyttely heinäkuussa Käpylän koululla

Yleisö pääsee aistimaan Nepalin Käpylän koululle tuotavassa ”Tunnelmakuvia Nepalista” - näyttelyssä kesällä 2025. Näyttely on esillä 11.31.7.2025. Kuvataiteilija Janne Laine, puku- ja tekstiilisuunnittelija Kitte Klemettilä sekä muusikko-tuottaja Lari Aaltonen ovat luoneet elämyksellisen kokonaisuuden, jossa yleisö kuljetetaan Nepaliin –maahan, joka sijaitsee Kiinan ja Intian välissä. Nepalissa on melkein kaikki maailman korkeimmat vuorenhuiput. Se onkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella.

TYÖRYHMÄ VIERAILI Nepalissa syksyllä 2022 ja tutustui sekä Nepalin vuoristoon ja luontoon että kulttuureihin ja yhteiskuntaan. Tämä on inspiroinut taiteellista työskentelyä ja toiminut konkreettisena aiheiden lähteenä.

Käpylän koululle tuotavassa “Tunnelmakuvia Nepalista” -näyttelyssä on myös oulaistelaislähtöisen puku- ja tekstisuunnittelija Kitte Klemettilän töitä. ARKISTOKUVA

dernisaation rinnalla ja luonnon ja ihmisten suhde on yhä kiinteä.

NÄYTTELYN KUVATAITEELLISEN osuuden muodostavat Janne Laineen Nepalissa kuvatut teokset. Laine on kuvataiteilija, joka tunnetaan valokuvapohjaisesta syväpainografiikasta. Vahvatunnelmaisissa teoksissa liikutaan olevan ja unen välimaastossa. Sumun ympäröimät maisemat ovat aidossa tilanteessa kuvattuja oikeita kokemuksia paikasta ja hetkestä. Kuvien työstäminen grafiikanvedoksiksi avaa mahdollisuudet tulkinnalle, jossa fantasia astuu osaksi teoksen todellisuutta.

mistusprosesseihin ja mahdollisuuksiin puku- ja tekstiilisuunnittelussa. He myös toivat materiaalin Suomeen itse. Teoksia on inspiroinut nepalilaisten naisten perinnevaatteet. Kankaalle vedostettu taidegrafiikka luo teoksiin uusia tasoja ja sitoo näyttelyn teemoja, yhtenäiseksi kudelmaksi. Aaltosen Nepalissa syntyneet sitar-vetoiset sävellykset kietoutuvat yhteen esillä olevien teosten ja niiden materiaalien kanssa.

Työryhmä on luonut monitaiteisen kokonaisuuden, jossa taidegrafiikka kohtaa tekstiili - ja pukusuunnittelun, ja tätä tukee sävelletty äänimaisema. Eri elementit kietoutuvat yhteen esillä olevien teosten ja niiden materiaalien kautta sekä vievät kuulijan mukanaan Kathmandun vilkkaille kaduille ja Annanpurnan ympäristön utuiseen vuoristoon.

NEPALIN-MATKAN kokemuksia on näyttelyssä käsitelty

Muistojen matkalaukku

Muistojen matkalaukku on mukava, käyttökelpoinen ja helppo työkalu kulttuuriperinnön siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Se on myös erinomainen menetelmä seniori-ikäisten toimintaan kerhoissa, järjestöissä, vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloilla.

KAIKESSA YKSINKERTAISUU -

DESSAAN menetelmän käyttöönottoon tarvitaan matkalaukku, mielellään vähän jo ikääntynyt sellainen, johon kerätään esineitä, kuvia, kortteja jne. Laukun sisältö voi muuntua vastaanottajien

ja tilanteen mukaan ja useimmiten se täytetään teeman mukaan. Voi olla koululaukku, lapsuuslaukku, kauneuslaukku tai vaikkapa urheilulaukku. Matkalaukusta löytyy mielenkiintoisia esineitä ja tarinoita niin menneisyydestä kuin nykyisyydestäkin, ja vierailuhetken osallistujat pääsevät mukaan tarinointiin niin muistojen kuin kysymystenkin kautta.

MATKALAUKKU VOI olla vaikkapa kotilaukku, jollaisen Aitto-ojan Tuula kokosi keväällä kiertääkseen Oulais-

ten alakouluilla lasten ja nuorten kulttuuriviikkojen aikana. Tuulan matkalaukusta löytyi kodin tärkeitä esineitä, ja varsinkin keittiöön kuuluvia asioita. Yhdessä ihmeteltiin muun muassa miten astiaharja on kehittynyt tuohikäppyröistä kootusta huosiaimesta nykyiseen muoviharjaan, mikä on pannumyssy ja miten vanhat ja uudet kahvimyllyt toimivat. Kodin tavaroiden muutoksen esimerkkejä olivat myös pöytäpuhelin ja puhelinluettelo! Oulaisissa Muistojen matkalaukku-idea lähti liikkeelle viime syksynä Wanhan Woiman Nuori woima-hankkeen myötä, jossa luotiin erilaisia toimintamalleja kulttuuriperinnön siirtämiseen lapsille ja nuorille.

LASTEN JA NUORTEN kulttuuriviikkoja vietetään Oulaisissa aina huhti-toukokuun vaihteessa hiukan eri pääteemalla. Tämän keväisten viikkojen teemana oli juuri Muistojen matkalaukku, jota teemaa käsiteltiin eri tavoin viikkojen tapahtumissa. Matkalaukun matka eri kouluilla ei ollut ainoa toimintamuoto, muistoja kerättiin esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin kerhoissa ja vapputapahtumassa, ja Petäjäskosken koululaisten yökoulussa koululaiset tallensivat muistoja koulustaan matkalaukkuun, sillä koulun toiminta loppui tähän lukuvuoteen.

Muistojen matkalaukku jatkaa kiertoaan Oulaisissa niin kouluilla kuin päiväkodeissakin tulevina vuosina. Sen sisältö muotoutuu aina toiveiden ja tarpeiden mukaan.

tekijöiden henkilökohtaisella, kokemuksellisella tasolla, mutta vähintään yhtä tärkeä rooli on yhteiskunnallisen todellisuuden havainnoinnilla. Nepal on maa, jossa perinnekulttuuri elää vahvasti mo -

OULAISTELAISLÄHTÖISEN

Kitte Klemettilän uniikit kolmiulotteiset puvut ja tekstiiliteokset on valmistettu nepalilaisesta silkistä. Työryhmä tutustui Nepalissa silkin val-

NÄYTTELYN TEOKSET ilmentävät ja kunnioittavat nepalilaisten käsityöläisten osaamista ja tekemistä. Ne käsittelevät myös työryhmän matkan tummasävyisimpiä hetkiä, kulttuurishokkia ja köyhyyden kohtaamista. Pääosassa ovat kuitenkin mystiseksi kasvava maisema, taivasta lähestyvä maa ja sen asukkaiden perinteet.

Kiinnostus korjaustaitoja kohtaan lisääntynyt

Tuula Aitto-oja OULAINEN

Taitoliitto ry nimesi tänä vuonna jo yhdeksännen kerran vuoden käsityötekniikan, joka on korjaaminen ja kunnostaminen. Vuosittaisella käsityötekniikan valinnalla Taitoliitto haluaa nostaa esiin ajankohtaisia käsityön ilmiöitä sekä lisätä tietoa ja arvostusta erilaisia käsityötaitoja kohtaan.

VIIME VUOSIKYMMENTEN aikana lisääntynyt kertakäyttöinen kulutus ei ole kestävä vaihtoehto, ja tärkeää olisikin nostaa korjaamisen ja kunnostamisen perustaidot sellaisiksi kansalaistaidoiksi, jotka

jokaisen olisi hyvä osata. Irronneen napin ompeleminen, kenkien huolto tai villasukan kantapään parsiminen ovat esimerkkejä pienistä, mutta tärkeistä käytännön taidoista, jotka lisäävät tuotteen käyttöikää. Korjattu ja kunnostettu tuote voi saada myös täysin uuden elämän ja olla entistä käytetympi ja rakkaampi.

ONNEKSI IHMISTEN kiinnostus korjaamisen taitoja kohtaan on lisääntynyt ihan viime vuosina. Taloustutkimuksen ja Taitoliiton yhteisen kuluttajaselvityksen (2024) mukaan esimerkiksi parsimista ja paikkausta sanoo tekevänsä 19 % suomalaista ja kodin

kunnostukseen liittyvää nikkarointia jopa 84 %, ainakin satunnaisesti. Korjaamisen ja kunnostuksen ymmärrys lisää myös arvostusta käsityötaitoja ja niiden ammattilaisia kohtaan.

KORJAAMINEN JA kunnostus ovat ekologinen valinta ja tärkeitä askelia kohti kestävämpää tulevaisuutta. Wanhan Woiman päivien aikana kävijä pääsee tutustumaan esimerkiksi vanhojen ikkunoiden korjauspajaan, jossa Pohjois-Pohjanmaan museon korjausrakentamisen asiantuntijat antavat neuvoja ja näyttävät käytännössä ikkunoiden korjausta.

Kahvipannu on tuttu, mutta mikä on pannumyssy?

ANNA-MARI LAULUMAA

Ikkunan pokan kunnostusta. Kuva: Taitoliitto

Kitte Klemettilä

Haemme Oulaisten toimipisteeseemme

Kunnossapitoasentajaa

Tarjoamme monipuoliset työtehtävät koneiden ja laitteiden sekä kiinteistön kunnossapito- ja huoltotehtävissä. Pääasiallinen työtehtävä on ompelukonehuolto. Työtehtävä tarjoaa valitulle henkilölle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa osaamistaan osana kunnossapitotiimiä.

Edellytämme hakijalta:

• työtehtävään soveltuvaa koulutusta ja / tai työkokemusta

• käytännön mekaniikan ja automaation tuntemusta

• oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn

• englanninkielen taitoa

Lähetä hakemuksesi ja CV:si sähköpostilla osoitteeseen jari.peraaho@sievi.com.

Hakuaikaa on 4.7.2025 saakka!

Ylivieskasta

työhön ja vapaa-aikaan

johtavat merkit vaihtolaitteet varusteet varaosat ja huolto

Ruutihaantie 5 YLIVIESKA 044 7997280 henri.lumiaho@lantmannenagro.fi

Museokiskoautojunan aikataulu lauantai 5.7.2025

WANHAN WOIMAN PÄIVÄT

Oulu — Oulainen — Ylivieska — Oulu

MAKSUTAULUKKO

MUS 1970

Oulu asema—Ylivieska

Liikennepaikka Tulo Lähtö

Oulu asema 8:36

Kempele 8:49 8:51

Liminka 9:03 9:05

Ruukki 9:28 9:30

Tuomioja* 9:37 9:39

Vihanti 9:52 9:58

Kilpua 10:13 10:15

Oulainen 10:25 10:44

Kangas 10:59 11:01

Ylivieska 11:12 *****************************************

MUS 1971

Ylivieska—Oulainen

Liikennepaikka Tulo Lähtö

Ylivieska 11:25

Kangas 11:36 11:38

Oulainen 11:52 *****************************************

MUS 1972

Oulainen—Ylivieska

Liikennepaikka Tulo Lähtö

Oulainen 14:40

Kangas 14:54 14:56

Ylivieska 15:07

MUS 1973

Ylivieska—Oulu asema

Liikennepaikka Tulo Lähtö

Ylivieska 15:16

Kangas 15.27 15:29

Oulainen 15:43 15:59

Kilpua 16:10 16:13

Vihanti 16:27 16:28

Tuomioja* 16:41 16:44

Ruukki 16:52 16:54

Liminka 17:22 17:24

Kempele 17:36 17:42

Oulu asema 17:54

*Tuomiojalla junaan nousu ja poistuminen Radanvarsitien kautta (ks. kartta).

OULU–OULAINEN–YLIVIESKA

Taulukon hinnat ovat meno- tai meno-paluumatkan hintoja euroina. Alle 6-vuotiaat matkustavat maksutta (kuitenkin enintään 4 alle 6-vuotiasta yhden maksavan matkustajan kanssa). Lapset 6–16-vuotiaat puoleen hintaan pyöristettynä seuraavaan täyteen euroon. PoRha ry:n Jäsenet puoleen hintaan. Maksu käteisellä tai kortilla.

MENO

MENO - PALUU

RANNIKON AUTO

HUOM! AVOINNA MA 1.2. ALKAEN KLO 9-16

JOKA KODIN TUOTTEET

TeknoSeesam

Nuohous PUHDISTUSAINE

1 L

Vaikeiden nokikerrostumien poistoon öljy- ja puukattiloille. Nuohousaine helpottaa kattiloiden puhdistamista ja neutraloi rikkipitoisen noen ilman syövyttä-

Projektinjohto

LVI-suunnitelu LVI-urakointi

Huolto ja ylläpito PYYDÄ TARJOUS! SOITA

kahvan mukana

• Bide-letkuihin ja suihkuletkuihin

• Sadepistooleihin ja kasteluletkuliitoksiin

• Autonpesuletkuihin

Isommat erät noudamme nosturiautolla tai toimitamme vaihtolavan paikalle

Keräämme ja ostamme auto- ja metalliromut yhdistyksiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä päivän hintaan

MYYDÄÄN:

muodostaa veden pinnalle kalvon, jolloin veden haihtuminen estyy.

• RHS-Putkipalkit

• Teräslevyt

• Kulmateräkset

• Lattateräkset

• Vedetyt akselit

Törmänhovin perinteiset ruokailut ulkona ja sisällä pe, la ja su. Myös baarimme palvelee Konepäivien ajan.

12,50

• Huonekaluputket

• I-palkit

• U-palkit

7,60

• Ruostumattomat ja hapon kestävät putket ja levyt

Ostetaan: Henkilöautojen romuakut sekä raskaan kaluston ja trukkien lyijyakut!

Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki ӏ Puh. (08) 434 333, 0400 189 018

K-Rauta Ylivieskasta

TIMANTTITUIJA THUJA

OCCIDENTALIS SMARAGD 60-80CM 3L ASTIA

Pystyoksainen kauniin tiheäkasvuinen lajike. Väriltään raikkaan vihreä. Sopii hyvin havuryhmiin tai yksittäispuuksi, myös pensasaidaksi. Tuijat sietävät leikkausta hyvin. Menestymisvyöhykkeet I-IV. Kasvukorkeus n. 200-500cm

KAIKKI ECOPOTS RUUKUT

-30% 2 KPL

Tarjoukset voimassa 20.07.2025 asti tai kunnes valitut erät riittävät

044-5109 300

Kettukallionkatu 1 84100 YLIVIESKA Avoinna: ark 7-18, la 9-15, su klo 12-16 (30.6. saakka)