Tutkimustietoa

Kuva: Shutterstock

Lasten ja nuorten selkäsairauksien hoito Turussa valtakunnallisesti korkealaatuista

TURUN YLIOPISTON väitöstutkimuksessa mukana olleiden lapsuus- ja nuoruusiän skolioosin eli selän vinoutuman hoitotulokset ovat olleet hyviä. Nuoruusiän idiopaattinen eli tuntemattomasta syystä aiheutuva skolioosi on Suomen yleisin skolioosin muoto. Sen hoitomuotoihin kuuluvat korsetti- ja leikkaushoito.

EL Markus Lastikka tarkasteli väitöstutkimuksessaan erilaisten korsettihoitojen tehokkuutta, skolioosin leikkaushoitoa sekä lasten kaularangan luudutusleikkausten syitä ja tuloksia. Tutkimuksessa verrattiin vain öisin pidettävää korsettia ympärivuorokautisesti pidettävään korsettiin ja totesi molempien olevan yhtä tehokkaita rintarangan skolioosin hoitomuotona. Yöaikainen korsettihoito on kuitenkin lapselle kevyempi hoitomuoto, joten sen käyttö todennäköisesti parantaa lapsen myöntyvyyttä hoitoon. Öisin tehtävä korsettihoito onkin hyvä vaihtoehto ympärivuorokautiselle hoidolle siihen soveltuvilla skolioosipotilailla.

Joskus pelkkä korsettihoito ei riitä, ja vaaditaan kirurgista hoitoa. Skolioosin kirurgisessa hoidossa selän vinouma pyritään korjaamaan pysyvien tankojen avulla. Osana väitöstutkimusta selvitettiin, mikä on kirurgisessa hoidossa sopivin luudutuksen pituus lapsuusiän tautimuodossa sekä sivuilta vahvistettujen tankojen vaikutusta.

Tutkimus osoitti, että lapsuusiän skolioosi vaatii hieman pidemmän selkärangan luudutuksen kuin nuoruusiän skolioosi. Tulokset tällä leikkaustekniikalla olivat erittäin hyvät suurimmalla osalla leikkaushoitoa saaneista. Tutkimus osoitti myös, että sivulta vahvistettujen tankojen käyttö skolioosileikkauksessa paransi rintarangan kuperuutta, mikä on hyväksi oikean ryhdin saavuttamisessa.

Väitöskirjassa tukittiin myös lasten kaularangan luudutusleikkauksien syitä ja tuloksia, erityisesti kaularangan ja kallon luudutusten sekä alle 10-vuotiaina leikattujen osalta. Lapsen kaularanka vaatii vain harvoin instrumentoitua leikkaushoitoa, eikä aiheesta siksi ole vielä laajasti tutkimustietoa. Väitöstutkimuksessa todettiin luun kasvuhäiriöiden aiheuttaman kaularangan epävakauden ja kaularangan vammojen olevan yleisimpiä syitä lasten instrumentoiduille kaularangan luudutusleikkauksille.

Tutkimus osoitti myös, että kaularangan ja kallon luudutuksiin sekä ennen kymmenettä ikävuotta tehtyihin selkärangan luudutuksiin liittyi kohonnut kirurgisten komplikaatioiden ja kuoleman riski verrattuna alempiin kaularangan luudutuksiin ja vanhemmalla iällä tehtäviin luudutusleikkauksiin.

Markus Lastikan väitöskirja Treatment of pediatric spinal disorders tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuussa 2020. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7904-2.

Fysioterapia muutoksessa – kokonaisvaltaisen työskentelytavan oppiminen haastaa fysioterapeutit

Kokonaisvaltainen, fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät huomioiva työskentelytapa tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojen hoidossa antaa fysioterapeuteille lisätyökaluja kivuliaan asiakkaan kohtaamiseen. Tuore tutkimuskatsaus paljastaa, että uusien toimintatapojen viemisessä käytäntöön kohdataan kuitenkin haasteita.

Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivat ovat yksi tämän hetken suurimmista terveysongelmista, jotka aiheuttavat paljon kipuja yksilölle sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ymmärryksemme kivusta on kasvanut, ja hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla biopsykososiaalista eli sen tulisi huomioida fyysisten tekijöiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa TULE-vaivojen hoidossa, ja koulutuksessa pyritäänkin enenevässä määrin tuottamaan fysioterapeuteille osaamista kipuun vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltaisessa huomioinnissa.

Riikka Holopaisen ym. tutkimuskatsauksessa vedettiin yhteen laadullisten tutkimusten tuloksia koskien fysiotera peuttien käsityksiä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimisesta ja soveltamisesta käytännössä. Systemaattisen katsauksen aineistona oli 12 laadullista englanninkielistä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 113 fysioterapeuttia Australiasta, USA:sta ja eri puolilta Eurooppaa. He olivat saaneet koulutusta erilaisten biopsykososiaalisesti orientoituneiden TULE-vaivojen hoitointerventioiden toteuttamisessa.

Fysioterapeutit kokivat näkökulman laajentamisen tärkeäksi ja raportoivat ymmärryksensä kivusta ja asiakaslähtöisestä työskentelytavasta laajentuneen koulutuksen seurauksena. Moni kohtasi kuitenkin myös haasteita oppimisessa ja opitun soveltamisessa käytäntöön etenkin psykososiaalisten tekijöiden osalta. Fysioterapeuttien aiempi osaaminen sekä asiakkaiden käsitykset olivat usein fyysisiin tekijöihin painottuneita ja koulutuksen myötä omaksuttu laajempi näkökulma edellytti suurta ammatillista muutosta, mikä koettiinkin usein haastavana.

Fysioterapeuttien käsitysten mukaant erveydenhuoltojärjestelmämme, mukaan lukien täydennyskoulutukset, eivät vielä kaikilta osin tue muutosta. Katsauksen tulosten mukaan fysioterapeutit toivoivat enemmän joustoa ajankäyttöön, jotta hoito voitaisiin kohdentaa paremmin asiakkaiden tarpeen mukaan. Sen lisäksi he kaipasivat selkeitä hoitopolkuja muiden ammattilaisten hyödyntämiseen sekä pitkäkestoista tukea oppimisprosessissa.

Fysioterapeuttien täydennyskoulutuksessa tulisi jatkossa huomioida paremmin osallistujien yksilölliset taustat ja käytännön työympäristössä vastaan tulevat haasteet, sekä varmistaa riittävä tuki ja palautteen saaminen, jotta muutos käytännön tasolla on mahdollista.

Alkuperäinen julkaisu: Holopainen R, Simpson P, Piirainen A, Karppinen J, Schütze R, Smith A, O’Sullivan P & Kent P. Physiotherapists’ perceptions of learning and implementing a biopsy chosocial intervention to treat musculoskeletal pain conditions. A systematic review and metasynthesis of qualitative studies. Pain. 2020 16. doi: 10.1097/j.pain.0000000000001809.

Kyselyistä hyötyä alaselkäkivun pitkittymisriskin tunnistamisessa

ALASELKÄKIPU ON yleisin yksilölle haittaa ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheuttava vaiva, mutta kivun hoidossa on yhä vakavia puutteita. Hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla psykososiaaliset riskitekijät huomioivaa. Selkäkipuiselle väestölle suunnattujen kyselyjen avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt, joilla on kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä pitkittyvälle kivulle.

Kuva: Freepik

Englannissa kehitetty STarT-selkäkysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle ja Ruotsissa kehitetty Örebro-kysely kivusta johtuvalle työstä poissaololle. Molempien kyselyiden perusteella potilaat voidaan jakaa matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiluokkaan. Sosiaalisten ja elintapatekijöiden yhteyttä molempien kivun pitkittymistä arvioivien kyselyiden riskiluokkiin ei ole aiemmin tutkittu eikä kyselyitä ole verrattu väestöaineistossa.

Oulun yliopistossa toteutetussa LL Anna Sofia Simulan ym. tutkimuksessa selvitettiin, kuinka psykologiset (masentuneisuus, ahdistuneisuus, kivun pelkoon liittyvät välttämisajatukset), sosiaaliset (koulutustaso) ja elintapoihin (ylipaino, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, fyysinen inaktiivisuus) liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyselyiden riskiryhmiin väestöaineistossa.

Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen 1966 -syntymäkohortin henkilöistä, joilla oli ollut alaselkäkipua edeltävän 12 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan kaikkia tutkittuja ja kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa.

STarT-kyselyn perusteella korkeaan riskiryhmään kuului 4 % miehistä ja 3 % naisista. Örebro-kyselyn perusteella korkean riskin omasi 7 % miehistä ja 9 % naisista.

Yleisen vaivan, kuten alaselkäkivun, hoidossa haitan ehkäisy varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Hoidon ja ehkäisyn kohdistaminen eniten hoitoa tarvitseviin ja siitä hyötyviin on kustannustehokkainta. Riskiluokkien tunnistukseen perustuva hoito alaselkäkivusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi vaatii vielä lisätutkimusta.

Alkuperäinen julkaisu: Simula AS, Ruokolainen O, Oura P, Lausmaa M, Holopainen R, Paukkunen M, Auvinen J, Linton SJ, Hill JC, Karppinen J. Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Sci Rep. 2020 14;10(1):290. DOI: 10.1038/s41598-019- 57105-3.