Suolistossa suhisee

Kuva: iStock

Mikrobit terveytesi ja hyvinvointisi vahvistajina

Kehomme on täynnä mikrobeja eli mikroskooppisen pieniä eliöitä. Ne ovat valloittaneet kaikki elimistön rajapinnat kuten ihomme, nenäontelomme sekä limakalvomme. Ennen kaikkea mikrobeja esiintyy ruuansulatuskanavassamme koko sen pituudelta, suusta paksusuolen loppupäähän asti. Itse asiassa suolistomme sisältää jopa lähes puoli kiloa erilaisia mikrobeja, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen, monimutkaisen ja -muotoisen kokonaisuuden eli niin sanotun suolistomikrobiston.

”Suuri osa puolustusjärjestelmän soluista sijaitsee suolistossa.”

ELÄMME PÄÄOSIN symbioottisessa eli molempia osapuolia hyödyttävässä vuorovaikutuksessa tämän sisäisen mikrobiekosysteemimme kanssa. Mikrobit pilkkovat paksusuolessa ruuan sisältämiä komponentteja, jotka eivät sellaisenaan imeydy suolistosta, kuten pitkäketjuiset hiilihydraatit ja kuidut. Näiden käymisreaktioiden seurauksena mikrobit tuottavat isännän käyttöön muun muassa lukuisia elimistön energia-aineenvaihduntaan vaikuttavia lyhytketjuisia rasvahappoja sekä ihmisen terveydelle välttämättömiä yhdisteitä, kuten foolihappoa, B12- ja K- vitamiineja. Lisäksi tämän mikrobikäymisen seurauksena muodostuu monia keskushermostoon vaikuttavia molekyylejä kuten hermovälittäjäaineita.

Mikrobisto myös osaltaan säätelee ja ylläpitää suoliston pinnan epiteelisolujen toimintaa ja hyvinvointia. Se on mukana immuuni- eli puolustusjärjestelmämme muodostumisessa, kehittymisessä sekä sen toiminnan säätelyssä. Itse asiassa suuri osa puolustusjärjestelmän soluista sijaitsee juuri suolistossa. Lisäksi suoliston alueella on arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa hermosolua. Näiden kaikkien edellä mainittujen tekijöiden johdosta ihmistä voidaankin hyvällä syyllä kutsua holobiontiksi eli useiden eri eliölajien muodostamaksi verkostoksi.

Suolistomikrobistolla yhteyttä moniin sairauksiin

Sekä suolisto että sen sisältämät mikrobit ovat olleet näihin päiviin saakka varsin tuntematon ja kartoittamaton osa ihmiselimistöä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu valtava määrä uutta, kiehtovaa tutkimustietoa suoliston ja erityisesti sen sisältämän mikrobiston vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, ja aihepiiri onkin noussut yleisterveyden kannalta keskeiseksi teemaksi vasta viimeaikaisessa lääke- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa.

Tämän seurauksena mikrobiston on havaittu omaavan ainutlaatuisia, muille elimille epätyypillisiä ominaisuuksia. Suolistomikrobiston koostumus ja toiminnallisuus on liitetty moniin isännässä ilmeneviin sairauksiin, kuten ylipainoon ja lihavuuteen sekä niiden liitännäissairauksiin (metabolinen oireyhtymä, ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, sydän- ja verisuonitaudit), tulehduksellisiin suolistosairauksiin sekä ärtyneen suolen oireyhtymään (IBS), erilaisiin autoimmuuni-sairauksiin (tyypin1 diabetes, nivelreuma, MS-tauti jne.) ja jopa syöpään sekä erilaisiin psyykkisiin sekä neurologisiin häiriötiloihin, kuten masennukseen, stressiin, Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin sekä autismikirjoon.

”Ruuansulatuskanavan mikrobien geenimäärä on valtava, jopa yli 150-kertainen ihmisen geeneihin verrattuna.”

Kaikkiin edellä mainittuihin sairauksiin on kliinisissä tutkimuksissa liitetty mikrobiston epätasapainotila, ja sen aiheuttama suoliston dysbioosi-ilmiö sekä sen monimuotoisuuden eli diversiteetin aleneminen verrattuna terveiden ihmisten mikrobistoon.

Jokaisen mikrobisto on yksilöllinen

Pääosin ihmisen omat suolistomikrobit ovat bakteereja. On arveltu, että yksistään niitä on elimistössä noin puolitoista kertaa enemmän kuin ihmisen omia soluja. Eri bakteerilajeja arvioidaan nykytiedon valossa esiintyvän suolistomikrobistossa tuhansia, bakteerikantoja jopa kymmeniätuhansia. Bakteerien lisäksi suolistomikrobistosta on löydetty arkeoneja eli arkkibakteereja, viruksia, sieniä sekä alkueläimiä. Lisäksi ruuansulatuskanavan mikrobien geenimäärä on valtava, jopa yli 150-kertainen ihmisen geeneihin verrattuna.

On myös merkillepantavaa, että ihmisten mikrobistot ovat hyvin yksilöllisiä. Niiden koostumukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten hygienia, ihmisen ikä, perimä, syntymätapa sekä erityisesti elintapamme, kuten esimerkiksi ruokavalio ja lääkkeiden käyttö. Jälkimmäinen seikka mahdollistaa periaatteessa myös mikrobiston koostumuksen ja sitä kautta sen toiminnallisuuden muokkaamisen esimerkiksi ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen, tai tulevaisuudessa jopa erilaisten mikrobiterapioiden, kuten ulosteensiirtojen ja keinotekoisten ”kakkakapselien” avulla. Tämä voikin avata aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia esimerkiksi kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävien elintapasairauksien kuten lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Suolisto ja matala-asteinen tulehdus

Tällä hetkellä jopa neljäsosa suomalaisista työikäisistä aikuisista on lihavia eli heidän painoindeksinsä (BMI) on yli 30 kg/m2, eikä edelleenkään lihavuuden sekä muiden aineenvaihdunnallisten sairauksien syntymekanismeja tunneta riittävän yksityiskohtaisesti. Kuten todettua, useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipainolla ja aineenvaihdunnallisilla sairauksilla on yhteys epätasapainoiseen, häiriintyneeseen suolistomikrobistoon ja edelleen suoliston dysbioositilaan. Suoliston bakteeriston häiriötila voi puolestaan johtaa suolen pintasolukon vaurioon ja sitä kautta muun muassa koko elimistöä häiritsevään matala-asteisen tulehdustilaan, joka on tärkeä myötävaikuttava tekijä esimerkiksi lihavuudessa ja diabeteksessa.

Esimerkiksi kotimaisessa, muutaman vuoden takaisessa väitöskirjatutkimuksessa on osoitettu, että normaali- ja ylipainoisten henkilöiden suolistomikrobistojen lajiprofiilit eroavat toisistaan. Ylipainoisilla, metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttävillä henkilöillä oli suolistossaan enemmän tiettyjä Klostridi XIV-ryhmän bakteereja sekä myös enemmän mahdollisesti tulehdusta aiheuttavia gamma-Proteobakteereita kuin normaalipainoisilla ja aineenvaihdunnaltaan terveeksi todetuilla henkilöillä. Lisäksi havaittiin, että henkilöillä, joilla oli korkea maksan rasvapitoisuus, oli alhaisempi määrä terveydelle suotuisaksi osoitettua Faecalibacterium prausnitzii –bakteeria verrattuna maksan normaalin rasvapitoisuuden omaaviin henkilöihin.

Kuidut vahvistavat suolistomikrobeja

Ravintokuitu on yksi merkittävä, tervettä ja tasapainoista, puolustusjärjestelmää vahvistavaa suolistomikrobistoa ylläpitävä ravitsemuksellinen tekijä. Ne edistävät kliinisten tutkimusten perusteella energia-aineenvaihdunnan kannalta suotuisiksi määritettyjen suolistobakteerien, kuten Bifidobakteerien sekä edellä mainitun F. prausnitzii -bakteerin kasvua ja lisääntymistä eli ne toimivat bakteerien ravintona eli prebiootteina. Kuidut myös ylläpitävät suoliston säännöllistä toimintaa eli ehkäisevät esimerkiksi ummetusta, ja säätelevät näläntunnetta ja kylläisyyttä edesauttaen myös siten painonhallintaa.

Eveliina Munukka, FT, tutkimuspäällikkö (mikrobistopankki), Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto

Dysbioosi-ilmiö

Mikrobiston epätasapainosta johtuva tila suolistossa, joka ilmenee erilaisina oireina, kuten turvotuksena, kipuna, ummetuksena ja ripulina. Dysbioosissa suolistoterveydelle suotuisia bakteereita on liian vähän suhteessa ei-toivottuihin, mahdollisesti jopa tulehdusta aiheuttaviin bakteereihin nähden. Toisaalta myös lajikirjon ja mikrobiston monimuotoisuuden aleneminen voi aiheuttaa suoliston dysbioositilan.