Kokeilupaikkakunnista kaikkein aktiivisimmin robotin kysymyksiin on vastattu Vesannolla, Keiteleellä ja Tervossa (Taulukko 3). Kyseiset kunnat ovat väkiluvultaan kokeilupaikkakunnista pienimpiä. Keiteleen ja Vesannon asukkaat ovat myös äänestäneet vuoden 2017 kuntavaaleissa kokeilukunnista kaikkein aktiivisimmin ja Tervossakin hiukan Suomen keskiarvoa aktiivisemmin (Tilastokeskus 2017). Tulokset ovat sikäli mielenkiintoisia, että esimerkiksi Vesannolla perinteiset osallisuuden keinot on projektitiimin mukaan jo entuudestaan koettu pienessä kunnassa riittämättömiksi: esimerkiksi kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa on ollut yleensä varsin vähän osallistujia. Uusille osallistumismuodoille on siis pienimmillä kokeilupaikkakunnilla ollut kysyntää, johon robottipuhelut näyttäisivät onnistuneesti vastanneen. Passiivisimmin robotin kysymyksiin vastailtiin Suonenjoella ja Rautalammilla (Taulukko 3). Myös Pielavedellä vastailtiin selvästi passiivisemmin kuin Keiteleellä, Vesannolla ja Tervossa, mutta hiukan aktiivisemmin kuin Suonenjoella ja Rautalammilla. Laskettaessa Excelillä Pearsonin korrelaatiokerroin robotille vastauksia antaneiden osuudesta ja kuntien väkiluvun välisestä korrelaatiosta, saadaan arvoiksi -0,78 (I. ja II. Soittokierroksilla puhelimeen vastanneista robotille jutelleiden osuus kunnittain ja kuntien väkiluku), sekä -0,68 (I. ja II. Soittokierroksella kaikista tavoitelluista numeroista robotille vastauksia antaneiden osuus kunnittain ja kuntien väkiluku). Väkiluku korreloi siis negatiivisesti vastaajien osuuden kanssa, eli tässä (erittäin pienessä) otannassa mitä pienempi paikkakunta, sitä suurempi todennäköisyys vastata robotin kysymyksiin. Hankkeen ohjausryhmä arveli puheluihin vastanneen myös sellaisia, jotka eivät perinteisempiä osallistumisen väyliä pitkin ole aiemmin viitsineet osallistua kuntansa toimintoihin. Myös ruuhkavuosia elävien perheellisten, joiden tavoittaminen on yleensä koettu kokeilukunnissa hankalaksi, koettiin vastanneen robotille odotettua useammin. Monen perheellisen tiedettiin suorastaan odottaneen robotin soittoa. Robottipuhelut vaikuttavat siten tavoittaneen juuri sellaisia syrjäisempien alueiden ja pienimpien kuntien asukkaita, jotka eivät ole kokeneet mielekkääksi osallistua perinteisempiä osallistumisen väyliä pitkin.
Deliberatiivisuus Perehdytys Kokeilupaikkakuntien asukkaita tiedotettiin etukäteen kokeilusta ja ensimmäisestä ja toisesta puhelukierroksesta paikallislehti-ilmoituksilla Sisä-Savolehdessä, Suonenjoki -lehdessä, sekä Pielavesi-Keitele -lehdessä. Sisä-Savolehdessä julkaistiin myös tutkija Anniina Miettisen asiantuntija-alustus osallisuuden merkityksestä kuntatasolla. Myös Yle uutisoi verkkosivuillaan kokeilusta otsikolla ”Sisä-Savon kuntien asukkaat saavat lähipäivinä kunnanjohtajan äänellä soittavan robottipuhelun” (Salokangas, 2020). Kehitysyhtiö SavoGrow ja Sitra tiedottivat puheluista myös verkkosivuillaan. Alueen koulujen ja varhaiskasvatuksen sähköisiä alustoja Daisya ja Wilmaa hyödynnettiin tiedottamisessa. Kokeilupaikkakunnat tiedottivat kuntalaisiaan puheluista myös verkossa joko kotisivuillaan, sosiaalisen median kanavissa tai molemmissa. Myös radiossa kerrottiin kokeilusta (esim. Yleisradio Savo, Radio 13
